Solidaarisuus_lehti_syksy_2012_web

Solidaarisuus

2 | 2012

NAN OSUUSTOIMIN JUHLANUMERO Osuustoiminnan arvot edist채v채t kehityst채 Somalimaassa, Ugandassa, Nicaraguassa ja Suomessa

s. 8-17

Luottamusta ja yhdessä oppimista

”

O

suuskuntien voima on siinä, että niissä yhdistyvät liiketoiminta ja järjestäytynyt luottamus”, arvioi eräs taloustieteilijä jo sata vuotta sitten.

Me suomalaiset voimme olla ylpeitä menneistä oivalluksistamme.

Osuustoiminta oli merkittävässä roolissa, kun maatalous-Suomesta rakennettiin modernia, menestyvää yhteiskuntaa. Nykyisin olemme tällä(kin) alalla maailman kärkeä.

Tänä vuonna vietetään ensimmäistä kertaa YK:n kansainvälistä osuustoimintavuotta.

Osuustoiminta-konseptilla on kehitetty maaseutuelinkeinoja ja luotu kansainvälisestikin menestyviä suuryrityksiä. Nykyisin reilusti yli puolet maapallon elintarviketuotannon ensimmäisen asteen jalostuksesta on osuuskuntien hallussa.

Uusi nousukausi näkyy eri puolilla maailmaa. ”Osuuskunnat ovat avain kestävään kehitykseen”, linjattiin viime kesäkuussa Rio de Janeirossa pidetyn YK:n kestävän kehityksen Rio +20-konferenssin loppuasiakirjassa.

Tänä vuonna Riossa tunnustettiin kaikkien ihmisten oikeus ruokaan ja veteen. Samalla kansainvälinen yhteisö nosti esiin osuuskuntien vahvuuksia kestävän maatalouden rakentajina. On tärkeä muistaa, että ruokaturva, kestävä maatalous ja naisten oikeudet – mukaan lukien maanomistus- ja perintäoikeudet – liittyvät erottamattomasti yhteen.

Solidaarisuus tukee köyhien pientuottajien osuuskuntia suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Työmme alkoi Nicaraguasta. Uutta intoa ja tahtoa yhdessä yrittämiseen löytyy myös itäisen Afrikan kumppanimaistamme Ugandasta ja Somalimaasta.

Menestys edellyttää, että osuuskunta rakentuu alhaalta ylöspäin eikä päinvastoin. Siksi me tuemme jo olemassa olevia pientuottajien osuuskuntia. Olemme nähneet, kuinka köyhistä perheviljelijöistä kasvaa osuuskunnissa yhteistyökykyisiä, itsenäisiä ja oman arvonsa tuntevia yrittäjiä.

Osuustoimintaan on rakennettu sisään tasa-arvon, osallisuuden ja solidaarisuuden vahvat arvot: jokaisella jäsenellä - naisella ja miehellä - on yksi ääni ja päätöksentekoon osallistuvat kaikki. Nämä periaatteet ovat omiaan pitämään yllä yhteiskuntarauhaa kumppanimaissamme Nicaraguassa, Somalimaassa ja Ugandassa.

Solidaarisuudelta työ vaatii kehitysprosessien hallintaa, pitkäjänteisyyttä, luovuutta ja jatkuvaa luottamuksen rakentamista.

Tässä työssä tarvitaan solidaarisia suomalaisia, myös Sinua.

Tässä numero TA

OSUUSTOIMIN

Osuustoiminnan arvot kehityksen edistäjänä s. 8 Osuuskunnat tasa-arvon työkaluna s. 9

SSA

S SOMALIMAA

SOLIDAARISUU

Osuustoiminta uuteen alkuun s. 10-11

S UGANDASSA

SOLIDAARISUU

Omatoimisuus vahvaa tuottajaosuuskunnissa s. 12-13

Miia Nuikka Toiminnanjohtaja, Solidaarisuus

Solidaarisuus Agricolankatu 4, 00530 Helsinki puhelin (09) 7599 730 fax (09) 7599 7320 solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi www.facebook.com/solidaarisuus

PANKKITILIT: IBAN SWIFT/BIC OP FI 15 5541 2820 019819 OKOYFIHH Nordea FI76 1011 3007 2069 30 NDEAFIHH Sampo FI54 8000 1000 2318 79 DABAFIHH

Säätiön hallitus: Tarja Kantola, puheenjohtaja Tero Shemeikka, varapuheenjohtaja Karri Heikkilä Erkki Kanerva Riikka Keskitalo Paavali Kukkonen Anni Lahtinen Folke Sundman Ilkka Tahvanainen Merja-Hannele Vuohelainen

ossa: A

S NICARAGUASS

SOLIDAARISUU

Naisten ääni kuuluu osuuskunnissa s. 14-15 Osuustoiminta voimistaa s. 16

S SUOMESSA

SOLIDAARISUU

Uutiset s. 4-5 Ihmisoikeudet kehityspolitiikassa s. 6 LUE MYÖS Ihmisten kohtaaminen tärkeää s. 18 Kehitys alkaa ihmisistä s. 19 Tue työtämme s. 22-23

Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Solidaarisuuden työssä painottuvat tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo.

Työstämme hyötyy yli 150 000 ihmistä neljässä maassa.

Solidaarisuus-lehti lähetetään maksutta kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoittajille ja muille tukijoille. Solidaarisuus ylläpitää tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tietosi tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon (09) 759 9730 tai lähettämällä viestin osoitteeseen: solidaarisuus@solidaarisuus.fi.

Julkaisua on tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

Työväen Musiikkitapahtuma s. 7 Osuuskunnat Suomen rakennusaineena s. 17 Tukijat tutuiksi: Jorma Bergholm s. 20

Solidaarisuus-lehti ISSN 1797-3430 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vastaava päätoimittaja: Miia Nuikka Toimitus: Siru Aura Taitto: Neodesign Oy Kansikuva: Siru Aura Sisällysluettelon kuva: Jukka Pakkala Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Seuraava numero ilmestyy keväällä 2013.

UUTISIA

SOK tukee Solidaarisuuden osuuskuntien kehitystyötä Ugandassa SOK on alkanut tukea Solidaarisuuden kautta pienviljelijöiden osuuskuntien vahvistamista Ugandassa. Tuki osuuskunnille välitetään suoraan uuden verkkopohjaisen Bank4Hope -lahjoituskanavan kautta. ”On hienoa, että merkittävä suomalainen osuuskunta näyttää asiakasomistajilleen mallia ja lähtee tukemaan köyhyyden vähentämistä Ugandassa juuri Solidaarisuuden osuustoimintahankkeen avulla”, iloitsee Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka.

Solidaarisuus tukee Ugandassa pienviljelijöiden tuottajaosuuskuntia viljelymenetelmiä tehostamalla sekä tuotteiden markkinointimahdollisuuksia parantamalla. SOK (Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta) aloittaa Solidaarisuuden osuuskuntahankkeen tukemisen YK:n julistaman kansainvälisen osuustoimintavuoden innoittamana: ”Suomessa, maailman osuustoiminnallisessa maassa, on yhdessä yrittämisen hyvinvointia luovat mahdollisuudet otettu hyötykäyttöön jo yli sata vuotta sitten. Kehittyvissä maissa osuustoiminnalla on vielä tehtävää. Toivomme, että paikalliset ihmiset ja yhteisöt Myanzin alueella löytävät yhdessä tekemisen kautta uusia mahdollisuuksia luoda taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Erityisesti haluamme panostaa kestävän ruoantuotannon lisäämiseen”, johtaja Suso Kolesnik SOK:lta kertoo.

Yhteistyö Solidaarisuuden kanssa merkitsee SOK:lle mahdollisuutta vaikuttaa

omalla panoksella isoihin asioihin: ”Tämän päivän kauppa on hyvin kansainvälistä ja vaikutussuhteet esimerkiksi ruoan tuotannon ja saatavuuden haasteissa kulkevat yli kansakuntien rajojen.

On kaikkien etu ajatella asioita globaalissa, yhteisessä mittakaavassa”, Suso Kolesnik painottaa.

SOK:n tuki ugandalaisille osuuskunnille välitetään uuden Bank4Hope -lahjoituskanavan kautta. Siinä lahjoittaja voi seurata reaaliajassa avun perillemenoa sekä saada tarkkaa palautetta avustusvarojen käyttökohteista, myös hyödynsaajalta itseltään. ”Lahjoittaja voi vakuuttua siitä, että apu menee todella perille ja vaikuttaa positiivisesti ihmisten elämään.

Solidaarisuus on luotettava ja laadukas järjestö ja SOK:n sponsoroimana saimme sen mukaan Bank4Hopeen”, Bank4Hopen markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Joel Takala sanoo.

Nyt kun Solidaarisuus on mukana Bank4Hopessa, kuka tahansa voi lahjoittaa sen kautta säännöllisesti ugandalaisten osuuskuntien kehitystyöhön. ”Bank4Hope on upea suomalainen varainhankinnan innovaatio, jolla on selkeästi kansainvälistä potentiaalia. Tässä nettipohjaisessa systeemissä Solidaarisuuden kehitysyhteistyön tukemiseen voi nyt osallistua kuka tahansa missä päin maailmaa tahansa.

Haluamme antaa tukijoillemme erilaisia tapoja osallistua”, sanoo Miia Nuikka Solidaarisuudesta. Tutustu: www.solidaarisuus.bank4hope.org/fi

Osallistu Nenäpäivään!

Nenäpäivä-kampanja kerää varoja maailman köyhimmissä oloissa asuvien lasten hyväksi. Myös Solidaarisuus on Nenäpäivän menossa mukana.

Nenäpäivän järjestää Ylen Hyvä Säätiö. Se ohjaa kampanjatuoton sen toiminnassa mukana olevalle yhdeksälle kehitysyhteistyöjärjestölle, joista yksi on Solidaarisuus. Oman osuutensa lahjoituksista Solidaarisuus käyttää Somalimaassa tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön ja nuorten ammattikoulutukseen.

Avustusoperaatio huipentuu perjantaina 9. marraskuuta YLE TV2:n Nenäpäivä-show –ohjelmaan. Tänä vuonna muun muassa Katja Ståhl, Jenni Pääskysaari, Elastinen ja AXL Smith yllyttävät suomalaisia hauskaan varainkeräykseen. Nenäpäivä-keräys on käynnissä tämän vuoden loppuun saakka. Lue lisää: www.nenapaiva.fi

Näyttelijä Krista Kosonen ja kirjailija Leena Lehtolainen pyytävät tänä jouluna lahjoituksia Solidaarisuuden työhön perinteisten joululahjojen sijaan. Lue lisää sivulta 22!

4 Solidaarisuus 2/2012

TILAA SÄHKÖINEN UUTISKIRJE

Solidaarisuuden kumppanijärjestö COFCAWE menestyi kansainvälisesti

Solidaarisuuden sähköinen uutiskirje kertoo, miten tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistaminen parantaa ihmisten elämää Ugandassa, Somalimaassa ja Nicaraguassa. Tilaa neljä kertaa vuodessa ilmestyvä, maksuton uutiskirje verkkosivuiltamme: www.solidaarisuus.fi

Solidaarisuuden ugandalaisen kumppanijärjestön Concern for Children and Women Empowerment:in (COFCAWE) hanke äänestettiin kansainvälisen Women Deliver -järjestön kilpailussa 50 maailman innovatiivisimman tyttöjen ja naisten seksuaaliterveyttä edistävän aloitteen joukkoon maaliskuussa 2012.

Women Deliver -järjestön kilpailuun Women Deliver 50: The Most Inspiring Ideas and Solutions Delivering for Women nimettiin satoja ehdokkaita 103 maasta. Näiden joukosta kansainvälisten järjestöjen edustajista koostuva toimikunta valitsi 125 finalistia. Internetissä käydyssä julkisessa äänestyksessä yli 6 000 äänestäjää valitsi finalistien joukosta 50 voittaja-aloitetta. COFCAWE:n hanke äänestettiin näiden 50 parhaan joukkoon.

Solidaarisuus on tukenut COFCAWE:n

työtä Ugandassa vuodesta 2007 lähtien.

Palkitussa hankkeessa vahvistetaan koululaisten, koulun ulkopuolelle jääneiden nuorten, vanhempien, opettajien, uskonnollisten johtajien ja moottoripyörätaksikuskien tietoja seksuaaliterveydestä.

Koulutetut henkilöt edistävät seksuaalioikeuksia levittämällä oppimaansa eteenpäin omissa yhteisöissään. ”Paras tuloksemme on se, että lapset ovat oikeasti pystyneet keskustelemaan kohtaamistaan ongelmista ja halunneet tietää, miten he voivat välttää niitä. On ollut myös hienoa nähdä, kuinka vanhempien asenne on muuttunut ja he kokevat asioista puhumisen nykyään tärkeäksi.

Haluankin kiittää kaikkia meitä äänestäneitä ja olen ylpeä saamastamme luottamuksesta”, COFCAWE:n toiminnanjohtaja Catherine Othieno iloitsee.

Solidaarisuus on sosiaalinen Tule kommentoimaan, lukemaan ja seuraamaan Solidaarisuuteen ja kehitysyhteistyöhön liittyviä uutisia sosiaalisessa mediassa osoitteissa: www.facebook.com/solidaarisuus ja www.twitter.com/solidaarinen.

Solidaarisuus on avannut myös oman YouTube -kanavan, jossa pääset videoiden kautta kurkistamaan toimintaamme kohdemaissamme. Käy katsomassa, miten Solidaarisuuden kumppanijärjestö COFCAWE kouluttaa uskonnollisia johtajia seksuaaliterveydestä ja tasa-arvosta Ugandassa: www.youtube.com/ user/solidaarisuus70/videos.

Solidaarisuus KIITTÄÄ • Marja Kaasalaista ja Sinikka Mikolaa Solidaarisuuden muistamisesta merkkipäivälahjoituksilla • Vapaaehtoistunneista Fito Beniteziä videomateriaalimme parissa, Outi Tuomista Solidaarisuus-lehden kehittämisessä sekä Siv Åstrandia ja Ida Strömgårdia käännöstyössä • Kevään face 2 face -kampanjamme myötä joukkoomme liittyneitä uusia tukijoita • MTV3:a ja Kimppadiiliä Solidaarisuuden naisten lukutaitolahjan sisällyttämisestä heinäkuiseen naisten viikon kampanjaansa

Solidaarisuus 2/2012 5

S SUOMESSA

SOLIDAARISUU

Työväen Musiikkitapahtumassa jammailtiin Solidaarisuuden tueksi

Tositoimilla kohti tasa-arvoa

Työväen Musiikkitapahtuma tuki 40-vuotisjuhlansa kunniaksi Solidaarisuutta.

Jukka Pojan aurinkoinen Solidaarisuus-konsertti houkutteli tuhannet ihmiset jammailemaan hyvän asian puolesta. Monen osallistujan rinnassa komeili punainen Hyvä tyyppi -merkki osoituksena tuesta Solidaarisuuden kehitysyhteistyölle.

Solidaarisuuden keväinen seminaari innosti noin 70 osallistujaa kuuntelemaan ja keskustelemaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen keinoista eri näkökulmista.

Tasa-arvon edistäminen on välttämätön pohja kehitykselle. Aihetta puitiin muun muassa kehitystä hidastavien rakenteiden, uskontojen eettisten ohjeiden päivittämistarpeen sekä seksuaaliterveyden edistämisen ja tasa-arvon todellisen läpileikkaavuuden näkökulmista. Luennoitsijoina olivat CEDAWkomitean suomalainen jäsen, professori Niklas Bruun, dosentti Elina Vuola, Solidaarisuuden ugandalaisen kumppanijärjestön Concern for Children and Women Empowerment:in (COFCAWE) toiminnanjohtaja Catherine Othieno sekä Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori Milla Mäkinen-Pottiher.

Nasima Razmyarin vetämässä paneelissa keskityttiin konkreettisiin toimenpiteisiin tasa-arvon edistämiseksi niin Suomessa kuin maailmalla. Keskustelemassa olivat tasa-arvoasioiden neuvonantaja Petra Auer Ulkoasiainministeriöstä, palvelusektorin johtaja Tuovi Orpana ammattiliitto Prosta, Solidaarisuuden maakoordinaattori Jukka Pakkala Nicaraguasta sekä Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Jussi Pulli.

Seminaarin päätteeksi elokuvaohjaaja Iiris Härmä näytti välähdyksiä tekeillä olevasta dokumenttielokuvastaan Solidaarisuuden hankkeesta uskonnollisten johtajien parissa Ugandassa. Myös Maailma-kuoro esiintyi.

T

KuvaT: SIRU AURA

yöväen Musiikkitapahtumaan (26 – 29.7.2012) Valkeakoskelle sai ostaa Solidaarisuus-rannekkeen kahden euron lisähintaan, joka ohjataan Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhön Somalimaassa, Ugandassa ja Nicaraguassa.

Tuesta sai rintaansa koristamaan Hyvä tyyppi -rintamerkin. Tapahtuman aikana merkkejä myytiin myös Solidaarisuuden ständillä.

Jukka Pojan Solidaarisuus-konsertti sai suuren yleisön tanssimaan ja laulamaan letkeässä reggaemeiningissä. ”Solidaarisuus merkitsee omassa pienoiskosmoksessani kohtuullisuutta sekä lähtökohtaista tasavertaisuutta muiden kanssa tekemisissä ollessa väheksymättä ketään. Laajemmassa kosmoksessa koen solidaarisuuden olevan kulttuurikysymys.

Eri kulttuurien sisälläkin on erilaisia kulttuureja. Toivottavasti hamassa tulevaisuudessa

Jukka Pojan aurinkoinen Solidaarisuus-konsertti sai tuhannet ihmiset liikkeelle hyvän asian puolesta.

6 Solidaarisuus 2/2012

pystytään solidaarisuuden kautta luomaan niille yhteistä arvopohjaa”, Jukka Poika pohti keikan jälkeen Työväen Musiikkitapahtuman haastattelussa.

”Ollaan hyviä tyyppejä” Jukka Pojan konsertti houkutteli paikalle myös Markus ja Katriina Maanojan lastensa Akselin, Artturin ja Ainon sekä heidän ystäviensä Osmo ja Elsa Simosen kanssa. Myös Lulu-koira oli mukana.

Kesälomamatkalaiset kiittelivät konsertin ajankohtaa – kerrankin lapsille sopivaan kellonaikaan. ”Mukavaa on myös, että lapsetkin pääsevät konserttialueelle”, Markus Maanoja sanoi.

Maanojien rinnassa loistivat punaiset Hyvä tyyppi -rintamerkit. He olivat etukäteen lukeneet lehdestä ja verkkosivuilta Jukka Pojan ja Solidaarisuuden yhteistyöstä. ”Hankimme Hyvä tyyppi -merkit, koska se on konsertin teemana. Eikös Jukka Poika ole niin kuin Solidaarisuus-lähettiläs?”

Entä mitä solidaarisuus Maanojille merkitsee? ”Solidaarisuus tarkoittaa ihmisistä välittämistä. Ei sen vähempää. Oli kyse sitten kehittyvistä maista tai omasta lähipiiristä”, Markus Maanoja pohti. ”Se on semmoista, että ollaan toisille kilttejä. Niin kuin toi Hyvä tyyppi -juttu. Ollaan hyviä tyyppejä”, Akseli Maanoja kiteytti. ”Pelataan yhteen pussiin”, Osmo Simonen lisäsi.

Tapahtumatorilla solidaarisuutta Työväen Musiikkitapahtuman tapahtumatorin tilaisuudessa kerrottiin Solidaarisuuden kehitysyhteistyöstä. ”Solidaarisuuden työ on pitkäjänteistä, tuloksellista ja kustannustehokasta”, Solidaarisuuden ohjelmapäällikkö Jonna Haapanen kiteytti.

Solidaarisuuden ständillä lukuisat vierailijat kirjoittivat liitutauluun oman näkemyksensä solidaarisuudesta. Solidaarisuus on suvaitsevaisuutta, rakkautta, hyväksymistä, yhteistä hyvää, pienistä huolehtimista, yhdenvertaisuutta, kansalaisvelvollisuus ja oikeus sekä paljon muuta. Solidaarisuus-määrityksiin voi tutustua verkkosivuilla: www. solidaarisuus.fi Siru Aura Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäpäällikkö.

Maanojan perhe sekä Osmo ja Elsa Simonen hankkivat Hyvä tyyppi -merkit tukeakseen Solidaarisuuden kehitysyhteistyötä.

IHMISOIKEUDET KEHITYSPOLITIIKAN YTIMEEN Suomen hallitus hyväksyi alkuvuodesta uuden kehityspoliittisen toimintaohjelman.

Ulkoasiainministeriössä valmisteltu ohjelma tuo uutta ajattelua Suomen kehityspolitiikkaan nostamalla ihmisoikeusperustaisuuden sen keskiöön.

K

ehityspoliittisen toimintaohjelman ihmisoikeusperustaisuus tarkoittaa, että kehityspolitiikalla edistetään syrjimättömyyttä, tasa-arvoa ja jokaisen ihmisen oikeutta päättää elämänvalinnoistaan. Tämä edellyttää, että kehityspoliittisilla toimilla puututaan entistä vahvemmin köyhyyden syihin ja ihmisiä eriarvoistaviin rakenteisiin, jotta paitsi kansalaisoikeudet myös ihmisten oikeudet muun muassa ihmisarvoiseen työhön, tasa-arvoiseen kohteluun, koulutukseen ja väkivallattomaan elämään toteutuisivat – köyhimmissäkin maissa.

Monet suomalaiset kehitysyhteistyötä tekevät kansalaisjärjestöt, kuten Solidaarisuus, ovat iloinneet valtiomme linjauksesta, jonka mukaan kehitysyhteistyötä suunnitellaan ja toteutetaan jatkossa siten, että siitä hyötyvät ihmiset vaikuttavat kehityksen määrittelyyn ja toimeenpanoon ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kasvavat. Samalla kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen on aiempaa vahvemmin kehityspolitiikan ytimessä. Kehitysministeri Heidi Hautala onkin todennut, että kansalaisyhteiskunnan rooli tulisi nähdä entistä strategisemmin – ei vain kehitysyhteistyön kannatuspohjan takaajana pohjoisessa vaan myös keinona vaikuttaa yhteiskuntien kehitykseen.

Kehityspoliittisen toimintaohjelman mukaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tukea ja yhteistyötä kasvatetaan.

Toivottavasti tämä linjaus näkyy myös konkreettisesti siinä tuessa, jota pitkäjänteiselle, osallistavalle ja oikeuksia edistävälle kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle valtionapuna annetaan. Esimerkilliset rakenteet kansalaisyhteiskunnan tukemiselle ovat jo olemassa: kansalaisjärjestöjen tekemä työ kehitysmaissa on ollut pitkään osa Suomen kehityspolitiikkaa ja suomalaiset järjestöt ovat saaneet hankkeisiinsa ja ohjelmiinsa valtionapua jo lähes nelisenkymmentä vuotta.

Tuki on kuitenkin ollut vain reilu kymmenen prosenttia koko kehitysyhteistyöbudjetista. Tämän tuen kasvattaminen edesauttaisi ihmisoikeusperustaisen kehitysyhteistyön toteutumista.

Solidaarisuus vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa Solidaarisuuden uusi kehitysyhteistyöohjelma vuosille 2013–2015 on myös osa suomalaista kehityspolitiikkaa. Edellisen ohjelmakauden kokemukset ovat osoittaneet, että oikeus ihmisarvoiseen työhön ja toimeentuloon sekä tasa-arvoiseen elämään toimivassa kansalaisyhteiskunnassa ovat edelleen ensiarvoisia tavoitteita Solidaarisuuden yhteistyöalueilla. Jatkamme näiden oikeuksien edistämistä tukemalla paikallisia kumppanijärjestöjä, jotka aktiivisesti ja sitoutuneesti osallistavat ohjelman hyödynsaajat päättämään elämänsä ja kehityksensä suunnasta.

Solidaarisuus pyrkii johdonmukaisesti kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen myös valitsemalla kumppaneikseen osuuskuntia, joilla on selkeä oma perustehtävä ja yhteiskunnallinen paikka ilman kehitysyhteistyötäkin. Osuuskuntalaisten tavoitteet – saada elää omasta työstään ja tuotannostaan sekä innovoida yhdessä ja saada

tuotteet markkinoille – edistävät toteutuessaan merkittäviä oikeuksia toimeentuloon ja kehitykseen. Samaan aikaan raivataan alistavia asenteita, haitallisia perinteitä, tiedonpuutetta ja muita esteitä naisten aseman parantumisen tieltä.

Suomella on iso urakka edessä, kun kehityspoliittista toimintaohjelmaa ja kaikkea kehitysyhteistyön toteutusta muokataan ihmisoikeusperustaisempaan suuntaan. Tavoitteet ovat tärkeitä, mutta keskeistä on myös se, miten työtä tehdään. Mitkä ovat oivallisimmat menetelmät ja tasa-arvoisimmat toimintatavat, joilla kansalaisten oma ääni saadaan kuuluville kehitysyhteistyön eri tasoilla ja instrumenteissa?

Tuen lisääminen sellaisille kansalaisjärjestöille, joiden kehitysyhteistyön periaatteena on pitkäjänteinen, luottamuksellinen ja innovatiivisia toimintatapoja etsivä kumppanuus paikallisten toimijoiden kanssa, auttaisi myös löytämään parhaimpia menetelmiä kehitystyöstä hyötyvien ihmisten osallisuuden ja oikeuksien lisäämiseksi sekä saavutettujen tulosten kestävyyden varmentamiseksi.

Jonna Haapanen Kirjoittaja on Solidaarisuuden ohjelmapäällikkö.

Solidaarisuus 2/2012 7

OSUUSTOIMIN

TA

Osuustoiminnan arvot edistävät kestävää kehitysyhteistyötä Osuuskuntia tukeva ja osuustoiminnan arvopohjaa vahvistava kehitysyhteistyö tuottaa kestäviä tuloksia, sillä osuuskunnat ovat kehityshankkeista rakenteellisesti riippumattomia, yhteisesti omistettuja ja demokraattisesti hallittuja yrityksiä. Osuustoiminnan arvopohja on luotu parisataa vuotta sitten, mutta se on yhä aikaansa edellä.

O

suuskunnilla voisi olla kehitysmaissa merkittävä asema ihmisten sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämisessä.

Yhteistoiminnalla markkinoillepääsy paranee ja kustannukset alenevat. Epävirallisella sektorilla työskentelevät tai syrjäseutujen asukkaat pääsevät osuuskuntien kautta paremmin yhteiskuntaan mukaan.

Taloudellisten etujen lisäksi osuustoiminnan kansainväliset arvot – omatoimisuus,

Osuustoiminta on keino parantaa omaa ja yhteisön asemaa.

omavastuullisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus – tekevät osuustoiminnasta huomattavasti sen taloudellista merkitystä tärkeämmän. Jokainen osuustoiminnallinen arvo on omalta osaltaan keskeinen tekijä inhimilliselle kehitykselle.

Omatoimisuus Osuustoiminta ei ole hyväntekeväisyyttä vaan itsenäisten ihmisten keino parantaa omaa ja yhteisön asemaa oman työn ja panostuksen kautta. Ihmisellä itsellään on

päävastuu omasta elämästään ja kehityksestään. Tämä opettaa aktiivisuutta. Ihmiset eivät ole vain passiivisia avustuskohteita.

Omavastuisuus Osuuskunnissa jokainen on yhtälailla vastuussa teoistaan ja velvollisuuksistaan.

Osuuskunta ei voi toimia kunnolla, jos sen jäsenet laiminlyövät velvollisuutensa työtänsä, osuuskuntaansa tai kollegoitansa kohtaan. Osuuskuntalaiset harjaantuvat kantamaan vastuuta omista tekemisistään.

Demokratia Vaaleja järjestetään lähes kaikissa kehitysmaissa, mutta demokratian pohja on monesti vielä hutera. Osuuskunnissa päätökset tehdään aina demokraattisesti, toisin kuin esimerkiksi osakeyhtiöissä, joissa valta jakaantuu sijoitetun pääoman mukaisesti. Osuustoiminnan kautta ihmiset kasvavat sisään demokraattiseen kulttuuriin.

Tasa-arvo Monissa maissa sukupuolten väliseen tasaarvoon on vielä matkaa. Vaikka Suomi on ollut yhtäläisen äänioikeuden edelläkävijöitä maailmassa, naiset saivat Suomessa äänioikeuden ensin osuuskunnissa ja vasta sitten valtiollisissa vaaleissa. Osuustoiminnassa sisäistää, että kaikki ovat samanarvoisia.

Kuva: jukka pakkala

Oikeudenmukaisuus Osuustoiminta huomioi, että kaikkien yhtäläinen kohtelu ei vielä tarjoa kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia. Joidenkin lähtötilanne on huomattavasti toisia parempi. Niinpä osuustoiminnan periaatteena on myös oikeudenmukaisuus. Tämä on erityisen tärkeää tapauksissa, joissa samanlainen kohtelu pitäisi yllä epäreilua tilannetta.

8 Solidaarisuus 2/2012

Kuva: teemu sokka

Miesten ja naisten välinen tasa-arvo edistyy osuuskuntien opastuksella

Solidaarisuus Osuustoiminnassa on ymmärretty, että hyvinvointi on riippuvainen kaikkien hyvinvoinnin kehittymisestä. Osuuskunnille ja osuuskuntalaisille on tärkeää tukea toisia osuuskuntalaisia ja muita osuuskuntia niin lähellä kuin kaukana. Osuustoiminnassa on tunnustettu erityisen keskeiseksi auttaa heikompiosaisia. Ketään ei jätetä, eikä kukaan jätä.

Osuustoiminnan kaksoisluonne Osuustoiminnan arvot eivät ole yrityksen julkisuuskuvaa kiillottavia sanoja verkkosivuilla tai vuosikertomuksessa vaan koko osuustoiminnan perusta. Osuuskuntien ainoana strategisena tavoitteena ei ole voiton maksimointi vaan taloudellisten päämäärien lisäksi osuuskunnilla on sosiaalisia tavoitteita. Tätä kutsutaan osuustoiminnan kaksoisluonteeksi.

Osuustoiminnan tukeminen kehitysmaissa ei ole mitä tahansa toimeentuloa tukevaa kehitysyhteistyötä vaan siinä osuustoiminnan kaksoisluonne näyttäytyy merkittävänä koulutuksellisena ominaisuutena. Lisäksi osuuskuntien tukeminen on kestävää kehitysyhteistyötä, koska osuuskunnat ovat kehityshankkeista riippumattomia, yhteisesti omistettuja ja demokraattisesti hallittuja yrityksiä.

Osuustoiminnan arvopohja on luotu jo parisataa vuotta sitten, mutta se ei ole menneisyyttä vaan osuustoiminta on aina ollut aikaansa edellä. Osuuskunnat rakentavat parempaa maailmaa. Niiden roolia kehitysyhteistyössä tulisikin huomattavasti vahvistaa.

Solidaarisuus on tukenut osuuskuntia lähes koko olemassaolonsa ajan – niin myös tänä YK:n kansainvälisen osuustoiminnan vuotena 2012. Nicaraguassa Solidaarisuus kehittää maatalouden ja käsitöiden arvoketjuja kolmen osuuskunnan kautta. Ugandassa Solidaarisuus on tukemassa Myanzin alueen maatalousosuuskuntia uuteen nousuun sekä kannustamassa Wakison läänin maanviljelijöitä liittymään yhteen tuotantokustannusten alentamiseksi ja markkina-aseman parantamiseksi. Somalimaassa Solidaarisuus on aloittanut ruokaturvan parantamiseen tähtäävän hankkeen, jossa on tarkoitus myös aktivoida maan lähes olematon osuustoiminta käyntiin.

Milla Mäkinen-Pottiher Kirjoittaja on Solidaarisuuden tasa-arvo -ohjelman koordinaattori.

Kuva: jukka pakkala

Osuuskuntalaiset tukevat toisiaan.

Kaikkien hyvinvointi on tärkeää.

Perinteisesti miesten maailmaksi määritellyissä osuuskunnissa voidaan edistää tehokkaasti sukupuolten välistä tasaarvoa kehitysyhteistyön keinoin. Demokratian, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden toteutumisesta voidaan puhua vasta silloin, kun se tapahtuu yhteisvoimin sekä miesten että naisten avulla.

Miesten ja naisten välisen tasa-arvon tuominen osuuskuntatoiminnan ytimeen tarkoittaa monessa yhteisössä pientä vallankumousta – osuuskunnissa naiset tulevat osallisiksi perinteisesti hyvin miesvaltaiseen toimintaympäristöön. Tasaarvoisessa osuuskunnassa kaikkien ääni on samanarvoinen, johtoasemissa on sekä miehiä että naisia ja naisten jäsenyys ei pohjaudu avioliiton kautta sivutuotteena saatuun jäsenyyteen, vaan heidät tunnustetaan olennaiseksi osaksi tuotantoketjuja ja osuuskuntien täysvaltaisiksi jäseniksi.

Osuuskunnissa voidaan edistää sukupuolten välistä tasaarvoa muun muassa kiintiöjärjestelmiä hyödyntämällä sekä päivittämällä osuuskuntien sääntöjä niin, että ne mahdollistavat naisten tasa-arvoisen jäsenyyden ilman miehensä lupaa ja ilman rakenteellisia vaatimuksia kuten maanomistajuutta.

Lisäksi voidaan pitää jäsenkirjaa, josta kaikki tiedot löytyvät sukupuolen mukaan eriteltyinä. Samanaikaisesti osuuskunnat tarjoavat loistavat puitteet tasa-arvokoulutuksille ja naisten päätösaseman vahvistamiselle myös perheiden sisällä.

Erillisten tasa-arvosuunnitelmien avulla osuuskunnat voivat määrittää omat tasa-arvotavoitteensa, joita kohti kulkea.

Parhaimmillaan osuuskuntien tekemä tasa-arvotyö tuo mukanaan merkittäviä yhteiskunnallisia asennemuutoksia, jotka voivat sysätä liikkeelle kokonaisia uusia kehityssuuntauksia. Yhteisöjen jäsenet muodostavat osuuskunnat, joten ne ovat sekä oivallisia ikkunoita yhteisöissä ilmenevien epätasa-arvon solmukohtien ymmärrykseen että kullanarvoisia kumppaneita epätasa-arvon vastaisessa taistelussa.

Teemu Sokka Kirjoittaja on Solidaarisuuden työ ja toimeentulo -ohjelman koordinaattori.

Solidaarisuus 2/2012 9

KUVA: AIRI KÄHÄRÄ

SSA

S SOMALIMAA

SOLIDAARISUU

Solidaarisuuden ruokaturvahankkeen osuuskuntakoulutuksen osallistujat olivat motivoituneita kehittämään omien kyliensä osuuskuntia toimivimmiksi.

Somalimaan osuuskuntatoimintaa käynnistetään uudelleen Somalimaassa osuuskuntien toiminta on vielä pienimuotoista, mutta sen juuret ovat jo olemassa. Solidaarisuus tukee osuuskuntajärjestelmän uudelleen luomista ruokaturvaa parantavassa kehityshankkeessa. Osuuskuntakoulutus innosti yhdessä tekemiseen ja järjestäytymiseen, joka taas vahvistaa maan haurasta demokratiaa.

S

omalimaan osuuskunnat on alun perin perustettu 1970-luvulla, kun Siad Barre johti Suur-Somaliaa. Osuuskuntien päätarkoituksena oli köyhyyden vähentäminen maatalouden tuottavuuden kasvulla, maatalousväestön työllistäminen sekä Somalian bruttokansantuotteen nostaminen viljelystä saatavien tulojen avulla.

Haluttiin myös tuottaa vaihtoehtoisia elinkeinomahdollisuuksia jatkuvista kuivuuskausista kärsivälle kansalle sekä vakiinnuttaa menestyvien kasvien siementen saanti markkinoilla.

Somalian keskushallinnon taloudellisen tuen ehtona oli osuuskuntien järjestäytyminen ja omien sääntöjen laatiminen. Somalimaan viljelykelpoiset maat annettiin osuuskuntien käyttöön. Vahvat osuuskunnat onnistuivat ottamaan viljelykelpoisen maan, veden, työvoiman ja muut resurssit käyttöönsä. Tätä prosessia johdettiin

10 Solidaarisuus 2/2012

vahvasti Mogadishusta käsin. Osuuskunnat menestyivät hyvin, mutta Somalian pitkä sisällissota rikkoi toimivan osuuskuntajärjestelmän.

Jo olemassa ollut infrastruktuuri tuhoutui pommituksissa ja somalien maastamuutto Eurooppaan ja Amerikkaan vei osuuskuntiin liittyvän tietotaidon mennessään.

Sisällissodan jälkeen osuuskuntien toiminta on ollut pienimuotoista ja tehotonta.

Osuuskunnista tukea ruoantuotantoon Solidaarisuuden uudessa ruokaturvahankkeessa pureudutaan osuuskuntajärjestelmän uudelleen luomiseen ja tukemiseen.

Alkuvaiheessa keskitytään järjestäytymiseen, kouluttamiseen sekä hyvien kokous- ja päättämismenetelmien luomiseen. Lisäksi hankitaan työvälineitä ja siemeniä. Osuuskunnat osallistuvat vesialtaiden ja kanavien rakentamiseen sekä kaivojen kunnostuksiin.

Kehityshanketta toteutetaan Somalimaan neljässä kylässä: Beer, Beerato, Haleeya ja Jaleelo. Eri kylien maaomistuksessa on eroja.

Beerin ja Beeraton kylissä maanviljelijöillä on yhteismaat edelleen osuuskuntien käytössä ja viljelysmaat kuuluvat koko kylälle, kun taas Hargeisan lähellä olevissa Haleeyassa ja Jaleelossa maat ovat yksityisomistuksessa. Kaikissa kylissä on kuitenkin osuuskuntia.

Näiden neljän kylän osuuskuntajohtajat kokoontuivat yhteen viikon pituiseen koulutukseen yhdessä Solidaarisuuden kumppanijärjestöjen Agriculture Development Organization (ADO) ja Candlelight for Health and Education (CLHE) henkilökunnan kanssa.

Osuuskuntakoulutus vahvistaa yhteistyötä

KUVA: KHALID SAHID

Osuuskuntakouluttajat tulivat Ugandasta, jossa osuuskunta-ajattelu on tuttua ja toiminta juurtunutta. ”Toivoisin saavani koulutuksen aikana enemmän tietoa siitä, minkälaisia osuuskuntia on olemassa ja kuinka ne toimivat.

On hyvä, että olemme eri kylistä ja voimme jakaa keskenämme kokemuksiamme”, Ibrahim Faran Siciid Beerin kylästä kertoi. ”Haluaisin kuulla onnistumistarinoita Ugandasta. Meillä ei ole kokemusta yhteistoiminnasta ja siksi kyläläisiä on ollut vaikea motivoida työskentelemään yhdessä”, sanoi Abdikarim Ibrahim, Candlelight for Health and Education -järjestöstä.

Kouluttajat havainnollistivat osuustoiminnan hyötyjä näyttämällä kuvaa, jossa kaksi pylvääseen sidottua lehmää hamuaa ruohoa eri suunnista, mutta lyhyet köydet estävät niitä saamasta riittävästi ruohoa. Seuraavassa kuvassa lehmät syövät samasta ruohomättäästä ja saavat mahansa täyteen. ”Tämä on osuuskunta-aatteen perimmäinen idea. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet”, kouluttaja Charles Abigaba painotti.

Koulutuksen aikana maanviljelijät tekivät tilannekartoituksen, jossa he pohtivat osuuskuntien vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia.

Maanviljelijät olivat siitä yhtä mieltä, että järjestäytyminen on tärkeätä ja yhdessä tekemisestä hyötyvät kaikki. Osuuskunnat ovat auttaneet jäseniensä rakennustöissä ja veden hankinnassa.

Koulutuksessa pohdittiin sitä, kuinka uudet ideat ja ajatukset saadaan tyydyttämään kaikkia. ”Avainasemassa on osuuskuntien sisäiset säännöt, hallinnointi ja päätöksentekotavat”, Beeraton kylässä asuva Mohamed painotti. ”Osuuskuntia pitää johtaa demokraattisesti siten, että kaikkia sen jäseniä kuunnellaan ja eniten kannatusta saavat ideat ja

Yhteistyöstä hyötyvät kaikki. Myös työvälineiden sekä siementen hankkiminen helpottuu.

ajatukset valitaan äänestämällä. Johtajan ääni on samanarvoinen muiden äänten kanssa.”

Osuuskunnat kuuluvat kaikille Koulutukseen osallistuneet arvioivat nyt kriittisesti omia käytäntöjään: ”Säännöt meillä jo on, mutta osuuskuntakokousten muistiinpanoja ei ole arkistoitu riittävän hyvin. Olemme tehneet kokouksissa päätöksiä, joita ei ole kirjattu ylös.

Tähän käytäntöön teemme parannuksen”, Mohamed pohti. ”Osuuskuntiin ei ole otettu uusia jäseniä, mutta nyt tämä muuttuu. Ilman avointa jäsenyyttä oikeudenmukaisuus ei toteudu.

Osuuskunnissa toimiminen on avointa kaikille kylän ihmisille. Se ei ole kenenkään klaanin tai suvun yksinoikeus. Lisäksi toiminta on vapaaehtoista, eikä kenenkään tarvitse kuulua osuuskuntaan, jollei hän sitä itse halua”, Mohamed sanoi.

Jäsenmaksujen keruussa ja osuuskuntien taloudenhoidossa oli parantamisen varaa. ”Minulle on ollut epäselvää, kuinka osuuskuntien kirjanpitoa hoidetaan. Enkä tiedä, kuinka myyntituotot jaetaan osuuskuntalaisten kesken”, Fadumo Deriye Jaleelokylästä kertoi. ”Tarvitsemme koulutusmateriaalin mukaamme kotikylään. Muut kylän asukkaat ovat kiinnostuneita tietämään, mitä me olemme viikon aikana oppineet,” sanoi Ibrahim Beerin kylästä.

Solidaarisuuden kumppanijärjestön ADO:n projektipäällikkö Khalid Sahid oli tyytyväinen osuuskuntakoulutuksen antiin: ”Tuntuu siltä, että kyläläiset ovat motivoituneita kehittämään osuuskuntia toimivimmiksi. Hyvä huomata, että he itse ymmärtävät sen, ettei kukaan ulkopuolinen voi parantaa järjestelmää – sen on lähdettävä heistä itsestään. Tämä on hyvä alku osuustoiminnan uudelleen herättämiseksi.”

Osuuskuntia tarvitaan omavaraisuuden ja demokratian vahvistamiseksi Tar ve osuuskuntien vahvistamiseksi Somalimaassa on suuri. Tänäkin vuonna sateiden puutteen takia maanviljelijöiden sadot ovat tuhoutuneet ja he ovat joutuneet turvautumaan YK:n ruoka-apuun. Köyhyyden takia viljelijöillä ei ole varaa kunnollisiin työkaluihin tai maatalouskoneisiin, koulutuksesta puhumattakaan. ”Osuuskuntatoiminnalla saadaan hankittua esimerkiksi pieniä koneita tai vuokrattua traktori koko yhteisön käyttöön.

Tukkuhinnoilla työvälineitä saadaan halvemmalla eikä jokaisen tarvitse hankkia omaansa. Mitä nopeammin maataloustuotanto on omavaraista, sen nopeammin Somalimaa on riippumaton muusta maailmasta”, Solidaarisuuden Somalimaan maakoordinaattori Airi Kähärä kuvaa. ”Somalimaassa ei jalosteta tuotteita eikä arvoketjuista ole tietoakaan. Siksi köyhyys uhkaa jatkua sukupolvesta toiseen.

Maanviljelijöitä onkin koulutettu viljelytekniikasta sekä viljelemään vaihtoehtoisia kasveja, joista markkinoilla saadaan omia tuloja. ” Osuuskuntien avulla tuetaan myös demokratian edistämistä: ”Naisten omien osuuskuntien tukeminen edistää demokratiaa. Lisäksi naisten ottaminen mukaan koulutuksiin on ensiarvoisen tärkeää. Se on haastavaa, sillä kylän miehet valitsevat keskuudessaan osallistujat.

Kumppanijärjestömme joutuvat joskus vääntämään rautalangasta sen, että osallistujista puolet on oltava naisia”, Kähärä kertoo.

Siru Aura

”Osuuskuntien pitää olla avoimia kaikille kylän ihmisille”, painotti osuuskuntajohtaja Mohamed Beeraton kylästä.

Airi Kähärä

Kirjoittaja on Solidaarisuuden

Kirjoittaja on Solidaarisuuden

viestintäpäällikkö.

maakoordinaattori Somalimaassa.

Solidaarisuus 2/2012 11

S UGANDASSA

SOLIDAARISUU

Omatoimisuus ja yhteisöllisyys kantavat osuuskunnissa Ugandalaisten tuottajaosuuskuntien pienviljelijät esittelevät ylpeinä, miten osuuskuntaan kuuluminen Solidaarisuuden kehityshankkeessa on lisännyt heidän maatilojensa kannattavuutta ja perheidensä hyvinvointia. Tulevaisuuden suunnitelmat ja tekemisen into ohjaavat työtä uusille urille. Jos takaiskuja tulee, osuuskuntien yhteisvoima kannattelee. on parantunut. Nakaweesi pitää huolta tilansa maaperästä keräämällä roskat ja polttamalla ne päivittäin. Verenpainetta hillitseviä lääkekasveja kasvaa talon reunustalla.

Nyt kuivuus pistää silmään, mutta sadekauden jälkeen tila kukoistaa. ”Silloin täällä on niin kaunista”, Nakaweesi vakuuttaa.

Hyvän kierre vahvistuu Yhteisvoimalla osuuskunnissa vahvistetaan viljelymahdollisuuksia, viljely- ja varastointivälineiden kunnostusta, säästöjen hyödyntämistä sekä tuotteiden myyntiä ja markkinointia. Esimerkiksi yhteismyynnit lisäävät pientuottajien neuvotteluvaraa.

Lisääntynyt tieto ja yhteistyö aloittivatkin hyvän kierteen Nakaweesin tilalla. Sadot ja niistä saadut tulot kasvoivat niin, että hänellä oli varaa hankkia lehmä. Lehmästä perhe saa

12 Solidaarisuus 2/2012

KUVA: SIRU AURA

Scovia Nalongo iloitsee saamastaan viljelykoulutuksesta sekä lannoiteopista.

paitsi maitoa myös lannoitetta tilalle: ”Mitä suurempi hedelmä, sitä suurempi hinta”, Nakaweesi hymyilee.

Banaanit ja muut hedelmät kuten ananas, mango, appelsiini ja kärsimyshedelmä sekä sikalan tuotanto ovat Nakaweesin päätuotteet. Niiden lisäksi hän viljelee esimerkiksi kahvia ja nyt papuja. Tilan viereisen tien varrelle on rakennettu tuotteiden myyntipiste.

Kasvaneiden tulojen ja monipuolisen viljelyn ansiosta kaikki Joyce Nakaweesin viisi 7 –16 -vuotiasta lasta käyvät nyt hyvää koulua ja ruokaa riittää: ”Syömme yhtä hyvin kuin ne, joilla on yli 10 eekkeriä maata.”

Koulutukset väliin jättäneet naapurit katsoivat aluksi pahasti Joyce Nakaweesin tilan uudistumista. Tilanne helpottui, kun hän alkoi välittää oppimaansa heille. Nyt kaikki ovat tyytyväisiä ja hyvän kierre jatkuu.

Joyce Nakaweesin sadot kasvoivat ja hänellä oli varaa lehmään, josta saadaan nyt maitoa ja lannoitetta.

KUVA: JEMINA TALJA

S

olidaarisuuden kumppanin, Myanzin alueellisen osuuskunnan ACE:n antama koulutus osuuskuntatoiminnasta, viljelymenetelmistä ja markkinoinnista ovat mullistaneet Joyce Nakaweesin elämän. Oppi on ollut niin käytännönläheistä, että sen soveltaminen omalla tilalla on onnistunut – ja tuottanut tulosta: ”Olen kiitollinen kaikesta oppimastani. En ole enää sama ihminen kuin kolme vuotta sitten, kun lähdin mukaan tuottajaosuuskuntaan.”

Nakaweesi esittelee innoissaan uusia keksintöjä ja käytäntöjä, joiden ansioista hänen yhden eekkerin tilansa tuottaa nyt paremmin ja monipuolisemmin kuin koskaan ennen.

Myös päivittäinen elämä on helpottunut, kun ruoanlaitto sujuu itse tehdyllä ympäristöystävällisellä pölkkyliedellä ja tilan hygieniataso

KUVA: SIRU AURA

Osuuskunnat tuottavat myös oikeudenmukaisuutta Solidaarisuuden osuuskuntien kehityshankkeen ansiosta pienviljelijöiden sadoista riittää nyt paremmin sekä omiin tarpeisiin että myyntiin.

Osuustoiminnallinen arvo – oikeudenmukaisuus – vahvistuu, kun heikommassa asemassa olevien osallistumismahdollisuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota.

KUVA: JEMINA TALJA

Kiberu Kamagan luomutilasta saadut tulot ovat kasvaneet osuuskuntaan kuulumisen ansiosta.

Jane Namubirun tilalla osuuskuntalaiset oppivat kanojen kasvattamisesta.

Seuraavaksi Joyce Nakaweesin suunnitelmissa on sikalan laajentaminen. Haaveissa on myös uuden talon rakentaminen ja liiketoiminnan laajentaminen esimerkiksi kanalan perustamisella. Lisäksi hän haluaisi oppia hyödyntämään aurinkovoimaa. Tiedonjano ei enää sammu.

Luomuviljely kannattaa Myös Kiberu Kamagan viljelemät banaanit ja kahvi kasvavat nyt uusin, koulutuksessa opituin keinoin. Hän työskentelee yhdessä vaimonsa ja lastensa kanssa. Kamaga kuvaa osuuskuntaan kuulumisen hyötyjä yksiselitteisesti: ”Tulot ovat kasvaneet!”

Kamagan tila on luomutila. ”Luomuviljely on edullista. Emme tuhlaa vaan käytämme paikallista lannoitetta.

Teemme sen itse. ” Scovia Nalongo karjantuottajien osuuskunnasta iloitsee myös viljelykoulutuksesta

Solidaarisuuden yhteistyökumppanin Myanzin alueellisen osuuskunnan ACE:n johtajan Benard Bamwendan mukaan miesten ja naisten yhteiset koulutukset ovat olleet uraa uurtavia: ”Aluksi miehet tulivat epäluuloiseksi, kun heidän vaimonsa osallistuivat samoihin koulutuksiin toisten miesten kanssa.

Jotkut seurasivat vaimojaan koulutuksiin. Vähitellen harhaluulot kuitenkin hävisivät. Miehet alkoivat kuunnella ja kunnioittaa vaimojaan entistä enemmän”, hän muistelee.

Myös nuorten osallistuminen varmistetaan. Hiv-positiivisia tuetaan heidän oman osuuskuntansa kautta. Kehitteillä on muun muassa hunajan tuotannon aloittaminen, jonka avulla he voivat hankkia tuloja ilman raskasta ruumiillista työtä, alkuinvestointia ja maanomistusta. Hivpositiivisten osuuskunnassa jäsenet paitsi kouluttautuvat yhdessä myös tukevat toinen toisiaan.

Jähmeiden asenteiden ja käytäntöjen

sekä saamastaan lannoiteopista, jota hyödynnetään hänen 20 eekkerin tilallaan esimerkiksi kärsimyshedelmien, tomaatin, kahvin, sokerin ja kaalin viljelyssä. ”Aikaisemmin viljelimme tavanomaisesti.

Nyt ymmärrämme asioita paremmin. Rahaa ei enää kulu kalliiden lannoitteiden ostamiseen kaupasta. Harmit tilallamme ovat vähentyneet, mahdollisuudet ja tulot lisääntyneet”, Nalongo ynnää osuuskuntakoulutuksen satoa.

Hän haaveilee vesipumpusta ja vesialtaasta, joiden avulla kanat, siat ja lehmät saisivat juotavaa myös kuivalla kaudella: ”Lisäksi olisi mahdollista viljellä vettä tarvitsevia kasveja kuivalla kaudella, jolloin niistä saa enemmän tuloja.”

Opimme toisiltamme

muuttaminen vaatii koko yhteisön sopeutumista. ”Olemme saaneet tuloksia ja nähneet muutoksia tapahtuvan ihmisten mielipiteissä ja koko yhteisön asenteissa”, Bamwenda kertoo.

Omaehtoista muutosta Bamwendan mukaan naiset käyttivät ennen aikansa ja voimansa maanviljelykseen, mutta miehet myivät sadon.

Myyntimatkoilla osa rahoista tuhlattiin, varastettiin tai käytettiin toisiin naisiin, mikä aiheutti surua perheissä. ”Nyt naiset ja miehet suunnittelevat ja päättävät yhdessä, mitä sadolla tai siitä saaduilla tuloilla tehdään. Mikä osa sadosta syödään, siemennetään tai myydään?

Mitkä osat tuloista käytetään lasten koulutukseen, säästöihin ja sijoittamiseen?”

Bamwenda painottaa osuuskuntien omistajuuden edistävän omaehtoista muutosta ja pysyvää kehitystä: ”Maanviljelijät muodostavat itse osuuskuntansa, joita he kontrolloivat ja hallinnoivat yhdessä ja joista he myös yhdessä hyötyvät. Osuuskuntalaisia yhdistää tuote ja heillä on yhteinen päämäärä.”

Osuuskuntien tukeminen ei ole hyväntekeväisyyttä: ”Emme ajattele osuuskuntien puolesta, vaan osuuskunnat päättävät yhdessä itse omasta puolestaan”, Bamwenda painottaa. (SA)

tietoa muun muassa kanojen ja ananaksen kasvattamisesta. ”Olemme kehittäneet maatilaamme kovalla työllä. ACE on opettanut meitä. Nyt jaamme osaamistamme ja näytämme muille käytännön esimerkkejä. ” Namubirun ja Musasizin suunnitelmissa on tilan laajentaminen. Nyt sitä on kuitenkin lykättävä. He joutuivat auto-onnettomuuteen tuotteiden myyntimatkalla. Sairaalapäivät vähensivät perheen tuloja. Ronaldin Musasizin käsi on vielä toimintakyvytön ja Jane Namubiru tavallistakin kiireisempi. Onneksi osuuskuntalaiset tukevat toisiaan, kun elämä kolhii. Omatoimisimmankaan ei tarvitse pärjätä yksin.

Siru Aura Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäpäällikkö.

Jane Namubirun ja Ronaldin Musasizin tilasta on tehty oppimiskeskus, jossa osuuskuntalaiset oppivat toisiltaan ja saavat Solidaarisuus 2/2012 1/2012 13

T채n채 vuonna koulutamme yli 2200 pientuottajaa uusien tuotantomenetelmien osaajiksi ja yritt채jiksi.

Osallistu ker채ykseemme!

Suomi ei olisi vakaa ja menestyvä yhteiskunta ilman osuustoimintaa, yhteistä yrittämistä. Oivalsimme yhteistyön merkityksen jo sata vuotta sitten. Nousimme köyhyydestä vastuullisuuden ja solidaarisuuden voimalla.

Suomalaisena järjestönä Solidaarisuus toimii näiden arvojen ja oppien mukaisesti. Työmme on tänä vuonna saanut arvovaltaista tukea YK:n tuoreesta linjauksesta, jonka mukaan osuuskunnat ovat avain kestävään kehitykseen ja köyhyyden nujertamiseen.

Solidaarisuuden työssä köyhien perheiden tarpeet ovat etusijalla niin Nicaraguassa, Ugandassa kuin Somalimaassakin. Olemme oppineet, että maaseudun köyhyys on voitettavissa perheiden toimeentuloa ja yhteistä yrittäjyyttä kehittämällä. Erityisesti haluamme parantaa naisten mahdollisuuksia osallistua yhteisöjensä rakentamiseen.

Lisääntynyt tieto ja yhteistyö auttoivat ugandalaisen perheviljelijän Joyce Nakaweesin tilalla. Muutos on valtava: kaikki perheen viisi lasta käyvät nyt koulua ja heille riittää ruokaa. ”Olemme kehittäneet maatilaamme kovalla työllä. Solidaarisuuden avulla olemme oppineet tuottamaan hedelmistä mehua ja maissista jauhoa. Näin saamme tuotteistamme parempaa hintaa.

Nyt kannustamme myös naapureitamme mukaan yhteistyöhön”, Joyce sanoo.

Tänä vuonna koulutamme kumppanimaissamme yli 2200 pientuottajaa, naisia ja miehiä, uusien tuotantomenetelmien osaajiksi ja yrittäjiksi. Uusien taitojen avulla köyhät viljelijät voivat turvata perheidensä tulevaisuuden ja hyvinvoinnin.

Solidaarisuus toimii sinun tuellasi. Kiitos!

IBAN OP FI15 5541 2820 0198 19 Nordea FI76 1011 3007 2069 30 Sampo FI54 8000 1000 2318 79

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö

SWIFT/BIC OKOYFIHH NDEAFIHH DABAFIHH

45127 72

( ) 20 euroa eli 10 banaanintaimea somalimaalaiselle perheelle ( ) 39 euroa eli koulutusta ja kolme munivaa kanaa ugandalaiselle pienviljelijäperheelle ( ) 54 euroa eli osuuskuntakurssi kahdelle nicaragualaiselle naiselle ( ) __ eli oma summasi

Haluan tukea köyhien pienviljelijöiden työtä lahjoittamalla:

Solidaarisuus TOIMII! Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö, joka edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä ihmis­ arvoista työtä ja kestävää toimeentuloa. Solidaarisuus on ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö sekä Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäsen.

Solidaarisuus tuottaa tuloksia Solidaarisuuden työ on pitkäjänteistä ja tehokasta, ja siitä hyötyy noin 150 000 ihmistä kolmessa maassa. Työskentelemme yhteistyössä tunnettujen paikallisten järjestöjen kanssa. Näin työmme vahvistaa kestävällä tavalla paikallista kansalaisyhteiskuntaa.

Solidaarisuus on aina läsnä hankkeiden toteutuksessa: toimintaa tukee ja seuraa paikan päällä Solidaarisuuden oma suomalainen työntekijä. Pitkäaikainen kumppanuus varmistaa, että apu menee perille. Työmme tuottaa kestäviä tuloksia, kuten osaamista, toimeentuloa ja uusia mahdollisuuksia tytöille ja naisille.

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö - Internationella solidaritetsfonden Agricolankatu 4, 00530 Helsinki - (09) 759 9730 - www.solidaarisuus.fi Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön keräyslupanumero: 2020/2011/2510

A

S NICARAGUASS

SOLIDAARISUU

Solidaarisuuden kehityshankkeen arvioinnin tulos:

Naisten ääni alkaa kuulua Nicaraguan osuuskunnissa Solidaarisuus on tukenut Pohjois-Nicaraguan maatalousosuuskuntien kehitystä usean vuoden ajan. Samalla naisten asemaa on vahvistettu. ”Naisten itseluottamus on kasvanut. Nyt he esittävät kuuluvasti tuoreita näkemyksiä siitä, mitä osuuskuntien pitäisi tehdä”, kertoo kehityshankkeen arvioinut Patricia Lindo.

S

olidaarisuus on tukenut Pohjois-Nicaraguan maatalousosuuskuntien kehitystä muun muassa hankkimalla tippakastelulaitteita tuottajille sekä lehmiä, sikoja ja kanoja viljelijäperheille pientilojen monipuolistamiseksi.

Maatalousosuuskuntien kehityshankkeen tärkeimpiin tavoitteisiin on kuulunut naisten aseman vahvistaminen. Hankkeessa on koulutettu kymmeniä tukihenkilöitä, jotka antavat syrjäytyneille naisille tietotaitoja ja itseluottamusta vahvistavaa koulutusta. Tukihenkilöiden ympärille on rakennettu paikallisia verkostoja, jotka edistävät naisten yhteiskunnallista osallistumista ja torjuvat perheväkivaltaa.

Nicaragualainen yhteisötutkija Patricia Lindo arvioi kehityshankkeen tulokset viime keväänä. Lindon mielestä naisten ääni alkaa selvästi kuulua Solidaarisuuden kehityshankkeeseen osallistuneissa osuuskunnissa.

Lindo on kouluttanut satoja osuuskuntalaisia. Heidän joukossaan on ollut kahvin kasvattajia, savenvalajia ja pienluottoverkostojen jäseniä. ”Parhaimmillaan osuuskunnat parantavat pientuottajien asemaa markkinoilla hyvinkin tuntuvasti, mutta heikoimmillaan ne voivat latistua kylätoimikunniksi, jotka vain anovat apua valtiolta ja kehityshankkeilta”, Lindo kärjistää.

Patricia Lindo on kouluttanut satoja osuuskuntalaisia. Hänen mukaansa Solidaarisuuden osuus­ kuntahankkeen paras saavutus on ollut naisten vahvistaminen.

Kuva: Jukka pakkala

Osuuskunnat tärkeitä naisille

14 Solidaarisuus 2/2012

Monet Pohjois-Nicaraguan maatalousosuuskunnista on perustettu siksi, että hallitus on jakanut maata osuuskuntiin liittyville ihmisille. ”Osuuskunnan syntyaloite on silloin tullut yhteisöjen ulkopuolelta eikä ihmisiltä itseltään. Niinpä ihmisillä ei ole aina yhteistä ajatusta siitä, mitä he odottavat osuuskunnan

Kuva: Jukka pakkala

Solidaarisuuden osuuskuntia tukevan hankkeen tuloksena naisten määrä osuuskunnissa on lisääntynyt selvästi.

kehitykseltä ja mitä he ovat valmiita tekemään sen hyväksi”, Lindo toteaa. ”Solidaarisuuden hanketta arvioitaessa huomattiin, että osuuskuntiin kuuluminen on erittäin tärkeä asia nimenomaan naisille, joilla ei ole aikaisemmin ollut riittävää osuutta yhteisönsä päätöksenteossa”, Lindo sanoo.

Solidaarisuuden osuuskuntia tukevan hankkeen tuloksena naisten määrä osuuskunnissa ja niiden hallintoneuvostoissa onkin lisääntynyt selvästi. ”Naisten itseluottamus on kasvanut. He tuovat mielipiteensä esiin hyvin kuuluvalla äänellä ja esittävät tuoreita näkemyksiä siitä, mitä osuuskuntien pitäisi tehdä”, kertoo Lindo.

Lindon mielestä Pohjois-Nicaraguan osuuskunnilla on nykyisin tärkeä tehtävä pienviljelijöiden paikallisina etujärjestöinä, mutta niiden tuotannollinen ja taloudellinen kehitys on vielä pahasti kesken. ”Jotkut osuuskuntien jäsenet nykertävät vielä omilla pienillä tiloillaan eivätkä käytä yhteistä voimaansa tarpeeksi hyväksi hankkiakseen edullisempia tuotantotarvikkeita tai myydäkseen tuotteitaan”, Patricia Lindo luonnehtii.

Järjestäytyen elinolot paremmiksi Myös menestyviä toimintamalleja on kehitetty. Osuuskunnilla on nyt oma myyntipisteensä Somoton kaupungissa. Lisäksi viljelijät ovat myyneet papuja Espanjaan paremmalla hinnalla kuin mitä he olisivat saaneet paikallisilta markkinoilta. ”Pientilallisten yrittäjätaidot ovat vielä melkoisen heikot. He tarvitsisivat enemmän koulutusta ja asenteissakin on paljon korjaamisen varaa”, Lindo pahoittelee.

Patricia Lindo on vakuuttunut siitä, että Solidaarisuus on onnistunut edistämään Pohjois-Nicaraguan osuuskuntien

kehitystä. Somotoon on perustettu pysyvä osuuskunta­koulu ja erilaisiin koulutusohjelmiin on kehityshankkeen toteutuskaudella osallistunut toista tuhatta ihmistä.

Yhteisötutkijalle on täysin selvää, mikä on Solidaarisuuden osuuskuntahankkeen paras saavutus: ”Kun vierailimme osuuskunnissa, tapasimme aivan ihania, vahvoja ja tietoisia naisia. He pitävät nyt järjestäytymistä oikeu­ tenaan ja haluavat käyttää osuuskuntia työkaluna asemansa ja elinolojensa parantamisessa”, Lindo kertoo.

Naiset edistävät omaa kehitystään Osuuskunnissa käydään entistä enemmän keskustelua miesten ja naisten rooleista.

Naisilla on voimakkaampi asema pientilojen tuotannossa ja heidän rahatulonsa ovat kasvaneet. ”Solidaarisuuden kehityshanke on kasvattanut naisten kykyä edistää omaa kehitystään. Hyvin valmennetut tukihenkilöt antavat tälle työlle vauhtia myös hankkeen päätyttyä”, Lindo arvioi. ”Paikallisyhteisöjen tasa-arvopromoottorit tekevät työtään, koska he uskovat siihen. Se näkyi selvästi tekemissämme haastatteluissa”, Lindo sanoo.

Koulutetuista promoottoreista on tullut tärkeitä paikallisen kehityksen vetureita: ”He ovat juuri sitä aitoa, inhimillistä pääomaa, joka on minkä tahansa yhteisön tärkein voimavara taloudellisten ja yhteis­ kunnallisten muutosten edistämisessä”, Lindo painottaa.

Jukka Pakkala Kirjoittaja on Solidaarisuuden

Osuuskunnat Nicaraguassa Nicaraguassa on 3400 osuuskuntaa, joihin kuuluu yhteensä 188 000 jäsentä. Kolmasosa osuuskuntien jäsenistä on naisia.

Nicaraguan osuuskunnat ovat esi­­merkiksi: • säästö- ja luotto-osuuskuntia • bussi- tai taksiosuuskuntia • maatalousosuuskuntia • koulutus- ja palveluosuuskuntia • asunto-osuuskuntia Maatalousosuuskuntia on yli 800.

Tärkeimmät maatalousosuuskunnat ovat kahvin kasvattamiseen ja vientiin erikoistuneita yrityksiä. Lähes puolet Nicaraguan pienistä kahvintuottajista on osuuskuntien jäseniä.

Solidaarisuuden yhteistyökumppanina Pohjois-Nicaraguan osuuskuntahankkeen toteuttamisessa toimi Somoton maatalousosuuskuntien yhteisjärjestö UCANS. Somoton kuivan alueen pientilojen päätuotteita ovat maissi, pavut ja durra.

Hanketoteutukseen osallistui 21 paikallista osuuskuntaa. Projektin toimintoihin osallistui vuosina 2008–2011 ­yhteensä 1619 hyödynsaajaa, joista 893 oli naisia (55%) ja 726 miehiä (45%).

Projekti on monipuolistanut pientilojen tuotantoa. Vihannesten viljely on lisääntynyt. Pientiloilla on enemmän lehmiä, sikoja ja kanoja. Naisten ansiotulot ovat kasvaneet.

Paikallisiin osuuskuntiin on perustettu tasa-arvoverkostoja, jotka edistävät naisten osallistumista ja torjuvat perheväkivaltaa. Verkostojen tueksi on koulutettu 42 vapaaehtoista tukihenkilöä, joita kutsutaan promoottoreiksi.

Somoton osuuskuntien jäsenistä 47% on naisia.

maakoordinaattori Nicaraguassa.

Solidaarisuus 2/2012 15

A

S NICARAGUASS

SOLIDAARISUU

Osuustoiminta voimistaa meitä kaikkia

K

Agueda Ordeñana Boaco, Nicaragua Kirjoittaja on Tierra Nueva -osuuskuntayhtymän kehityspäällikkö ja Solidaarisuuden hunajahankkeen vetäjä. Suomentanut: Jukka Pakkala.

16 Solidaarisuus 2/2012

Kuva: Jukka pakkala

öyhyys alkaa syrjäytymisestä. Köyhät ovat heikkoja, koska he jäävät yksin valtavien ongelmien keskelle. He kamppailevat eloonjäämisestä, pinnistelevät päivästä päivään. Kehitys tuntuu silloin aivan liian suurelta unelmalta.

Osuuskunnissa köyhät ihmiset liittyvät yhteen. Heillä on mahdollisuus tehdä työtä yhdessä ja saavuttaa suuria asioita, jos heillä on yhteiset tavoitteet.

Suurin osa Nicaraguan kahvintuottajista on pieniä viljelijöitä. Yksin he jäisivät armotta maailmanmarkkinoiden suurten toimijoiden jalkoihin. Osuuskuntien kautta pientuottajat ovat päässeet myymään kahviaan paremmalla hinnalla.

He ovat oppineet toimimaan markkinoilla. Heillä on enemmän tietoa ja he luottavat omiin voimiinsa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Tierra Nuevan osuuskuntalaisten innostus näkyy jo silmistä.

Osuuskuntalaiset suunnittelevat uusia kehitysaloitteita. Heistä on tullut oman yhteisönsä kehityksen vetureita. Poliitikot ovat jo kateellisia osuuskuntalaisille. Osuustoiminta menee perinteistä poliittista vaikuttamista syvemmälle siksi, että osuuskuntalaiset rakentavat taloudellista tasa-arvoa.

Tämä voi kuulostaa kaunistelulta tai liioittelulta, mutta se on totta silloin, kun osuuskunnat tietävät mitä ne tekevät. Kahvia ja hunajaa vievät osuuskunnat ovat yrityksiä, joiden täytyy ottaa huomioon asiakkaiden toiveet ja tarpeet. Tuottajien on opittava taitaviksi yrittäjiksi, jotka osaavat valvoa tuotteiden laatua ja tietävät, miten markkinoilla pärjätään. Puoluepolitiikka pitää osuuskunnissa jättää syrjään. Tuottajien on keskityttävä elinkeinonsa rakentamiseen. Osuuskuntia ei rakenneta puheella vaan teoilla.

Nicaraguassa on paljon osuuskuntia, jotka ovat enemmän etujärjestöjä kuin yhteisöllisiä yrityksiä. Kuljetusalan osuuskunnat vääntävät kättä hallituksen kanssa saadakseen halpaa polttoainetta. Monet maaseudun osuuskunnat pyytävät kanoja ja sikoja valtiolta tai projekteilta sen sijaan, että ne kehittäisivät itse tuotantoaan. Parhaiten menestyvillä osuuskunnilla on kuitenkin vahva tuotannollinen perusta. Osuuskuntia tarvitaan, jotta pienet tuottajat olisivat yhdessä voimakkaampia sekä tuottaessaan että myydessään tuotteitaan markkinoilla.

Tierra Nuevan kahvi- ja hunajaosuuskunnissa naiset ovat vielä vähemmistössä. Naisten osallistumista on jarruttanut se, että monien miesten mielestä osuuskuntaan voivat liittyä vain ne, jotka omistavat maata.

Nicaraguassa maa on melkein aina miesten omistuksessa. Vanhat asenteet ovat kuitenkin jo alkaneet horjua. Tierra Nuevan osuuskunnat hyväksyvät jo jäsenikseen naisia, vaikka heillä ei olisi omaa maata. Kolmasosa johtokuntien jäsenistä on naisia. Naisilla on vahvempi asema perhetilojen hallinnossa, koska sekä miehet että naiset ovat huomanneet, että sillä tavoin saadaan aikaan parempia tuloksia. Pientilat toimivat paremmin, kun sekä miehet että naiset osallistuvat työhön ja päätöksentekoon.

Tietenkin myös osuuskunnat vahvistuvat, kun naiset lähtevät mukaan niiden toimintaan.

Uskon, että miesten vastarinta murtuu muutamassa vuodessa.

Naisten osallistumista ei voi enää estää. Osuuskunnilla on tärkeä asema Nicaraguan taloudessa. Kun osuuskunnat toimivat hyvin, ne vähentävät köyhyyttä. Sen tietävät jo kaikki.

S SUOMESSA

SOLIDAARISUU

Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa Osuuskunnat kuuluvat vääjäämättä suomalaisten arkeen, katukuvaan ja lompakon ­korttilokeroon. Osuuskunnilla on reippaasti enemmän ­jäseniä kuin suomalaisia ­yhteensä. Ne ovat olleet Suomen rakennus­ aineena: ”Suomesta on kehittynyt ­harmoninen yhteiskunta osuustoiminnan ansiosta”, sanoo toimitusjohtaja Sami Karhu Pellervo-Seurasta.

osuuskunta-aatetta ja osuuskuntalakia jo yli 112 vuotta.

Osuuskunnan perustaminen ei juuri teknisesti poikkea muun yrityksen perustamisesta. Ero syntyy jäsenistön palvelemisen, yhteistoiminnan ja demokratian kautta: ”Osuuskuntien perusidea on taloudellinen yhteistoiminta, jossa osuuskuntaan liittyneet jäsenet kehittävät liiketoimintaa, jonka tarkoituksena on palvella jäsenistöä, ei muita.”

Asian ydin on toimiva liikeidea ja vähintään kolmen hengen jäsenistö. ”Tärkeintä on jäsenistö, joka haluaa yhteisiin päämääriin ja tietää, miten toimia ­yhdessä. Ydinkysymys on, mitä lisäarvoa yhteistoiminta tuo liikeideaan. Jos se ei tuo uomessa on noin 4500 rekisteröi- lisäarvoa, osuuskunta ei toimi.” tyä osuuskuntaa. Suurimmat näkyKarhun mukaan osuuskunnan tavoitteet vät katukuvassa. Lisäksi 85–90 pro- voivat olla myös yhteisten sosiaalisten tai senttia osuuskunnista on pienyri- henkisten tarpeiden tyydyttämisessä. tyksiä. Osuuskunnat työllistävät yli 100 000 Osuuskuntien erityispiirteenä talouseläihmistä. Osuustoimintayritysten liikevaihto mässä on demokratia. Jokaisella jäsenellä on yhteensä 30 miljardia euroa. on yksi ääni. ”Osuuskuntien jäsenistöä on yli seitsemän ”Aatteellisena lähtökohtana on jäsenten miljoonaa. Moni suomalainen onkin jäsen tasa-arvo – se kertoo kaiken. Sillä on henuseassa osuuskunnassa – neljäkin kuluttaja- kinen ja sosiaalinen sekä äänivaltaan liittyjäsenyyttä kauppoihin, pankkiin tai sähkö- tai vä ulottuvuus.” puhelinosuuskuntaan on tavallista. Karjatilan Karhun mukaan demokratia ei ole kuitenviljelijä on helposti jäsen kymmenessä osuus- kaan helppo laji, vaan vaatii omat mekaniskunnassa”, Sami Karhu luettelee. minsa – osuuskuntien hallintorakenteet ja Osuustoiminnan edistämisjärjestö -elimet. Niissä keskustellaan yhteisistä pääPellervo-Seura perustettiin vuonna 1899 määristä ja valitaan johto, joka täyttää jäsekansallisuusaatteen nousun ja suomalaisen nistön kovat vaatimukset. yhteiskunnan rakentamisen vanavedessä. ”Kun päätökset on tehty ja tavoitteet aseOsuustoiminallista esikuvaa saatiin Saksasta, tettu, niitä ryhdytään tarmokkaasti toimeenEnglannista, Tanskasta ja Ruotsista. panemaan. Silloin demokratia on osuuskun”Ajateltiin, että jos ihmisellä on menes- nan vahvuus”, Karhu painottaa. tyksen edellytykset isänmaassaan, hän voi Toimeliaisuutta osuuskuntataloudesta rakastua maahansa”, Karhu sanoo.

Osuuskuntalaki saatiin voimaan vuon- Suomi on monilla mittareilla mitattuna maailman vahvin osuuskuntamaa. Sami Karhun na 1901. Osuuskuntia alkoi syntyä nopeaan tahtiin. Maatalousyhteiskunnassa osuus- mukaan osuustoimintamallin tunnettavuukuntien painopiste oli aluksi maataloudessa. den lisäämistä, kilpailukyvyn vahvistamisKarhun mukaan kansa halusi kuitenkin kaik- ta ja sen integroimista tutkimuslaitoksiin kea – osuuskauppoja, satamaosuus­kuntia, kuluttajaosuuskuntia. ”Voima, jolla osuuskunnat lähtivät liikkeelle, oli nopea. Kyseessä oli moninainen, yhteis­kunnallisesti laaja nousu. 1930-luvulla osuuskunnat olivat jo merkittäviä tekijöitä Pellervo-Seuran Suomen taloudessa”, Karhu kuvaa.

S

Yhteistoimintaa ja demokratiaa Pellervo-Seura on neuvonut ja julkaissut osuustoimintaoppaita sekä edistänyt

tarvitaan, jotta osuustoimintamalli pystyisi vastaamaan jäsentensä tarpeisiin alati muuttuvassa yhteiskunnassa. ”Kehitystoiminnassa pitää olla mukana koko yhteiskunnan älyllinen kapasiteetti.

Osuuskuntamalli tuo oman lisänsä yhteiskunnan dynamiikkaan – uutta yrittäjyyttä, uutta taloudellista toimeliaisuutta, uuden tavan organisoida talouselämää.”

Osuuskuntien merkitys suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa on ollut paljon talouslukuja suurempi. ”Suomesta on kehittynyt harmoninen yhteiskunta tämän osuuskuntamallin vuoksi.

Se integroi vähäväkisen kansan yhteiskuntaan. Se oli merkittävin kansanliike, joka ei ole hiipunut vaan laajentunut. Kaikki ihmiset, eri alat ja yhteiskuntaluokat vedettiin mukaan talouteen ja luotiin poliittista tasapainoa”, Karhu summaa.

Siru Aura Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäpäällikkö.

toimitus­johtajan Sami Karhun mukaan jäsenistön yhteistyö ja demokratia ovat osuuskunnan vahvuuksia.

Kuva: Siru aura

Solidaarisuus 2/2012 17

S KARJALASSA

SOLIDAARISUU

Ihmisten kohtaaminen on tärkeintä Elviira Hirvonen työskenteli Solidaarisuuden kehitys­ hankkeissa Venäjän ­Karjalassa 10 vuotta.

Perhe­väkivallan vastainen työ ja naisten auttaminen oli Hirvoselle tärkeää.

Työtä tehtiin sydämellä.

Perheväkivallan vastainen työ ja naisten auttaminen oli Hirvoselle tärkeää. Väkivalta koskettaa Venäjällä lähes kaikkia naisia.

Sortavalaan perustetussa turvakodissa työntekijöiden piti Hirvosen mukaan aluksi käydä läpi omat väkivaltaan liittyvät kokemuksensa, ennen kuin he pystyivät auttamaan asiakkaita. ”Ehdottomasti parasta turvakodin perustamisessa oli työntekijöiden sitoutuminen.

Työtä tehtiin sydämellä, ei palkan vuoksi.”

Elviira Hirvosen mukaan perhe­ väkivallan vastaisuus on lisääntynyt myös laajemmin Venäjän Karjalassa.

Palkitsevaa työtä Solidaarisuus teki Karjalassa vanhustenhoitoon, nuorten seksuaaliterveyteen ja perheväkivallan ehkäisyyn keskittyviä hankkeita. Vuosien myötä Hirvosen työ laajeni tulkkauksesta hankehallintoon ja kirjanpitoon.

Toimipiste oli Joensuussa, mutta matkapäiviä kertyi runsaasti. Asioita opittiin yhdessä niiden paikallisten kumppaneiden kanssa, jotka toteuttivat Solidaarisuuden hankkeita.

18 Solidaarisuus 2/2012

Kuva: Katja Seppinen

U

lkoasiainministeriön päätös olla avaamatta kansalaisjärjestöjen lähialueyhteistyön rahoitushakua johti Solidaarisuuden lähialueyhteistyön päättymiseen viime keväänä. Elviira Hirvosen tie vie nyt toisaalle, mutta käsilaukkuun on kertynyt monia uusia ammatillisia kokemuksia.

Ennen Solidaarisuutta inkerinsuomalaisella Hirvosella oli takana opettajan opinnot Petroskoissa ja muutto Suomeen tyttären kanssa. Kiinnostus järjestötyöhön syntyi aineenopettajan pätevyysopinnoissa. Erästä tuntia seuratessaan Hirvonen kuuli vierustoveriltaan suomalaisesta järjestöstä, joka toimii Sortavalassa. Hän otti yhteyttä Karjalan apuun. Kyseinen paikka oli jo täytetty, mutta toiminnanjohtaja Lea Ylitalo kertoi toisesta mahdollisuudesta. ”Minulla oli Solidaarisuuden työhön hyvä tausta. Toinen, vahvempi äidinkieleni on venäjä ja olin asunut pitkään Sortavalassa.

Solidaarisuuden työn haasteena oli ollut jatkuva tulkkien vaihtuminen. Kielen ei haluttu enää olevan este konkreettisessa, ihmisten välisessä työssä”, Hirvonen kertoo.

Hankkeissa koulutettiin myös vapaaehtoisia. Kerran eräs heistä otti 17-vuotiaan ukrainalaisen tytön omaan kotiinsa, koska turvakotiin ei pääse alaikäisenä eikä ilman Venäjän passia. Paikalliset naiset sumplivat kovia kokeneelle tytölle lopulta myös asunnon ja työn.

Sisäinen asia julki Perheväkivallan vastaista työtä tehtiin myös Pitkärannassa, jossa matkat kylistä keskukseen olivat apua tarvitseville usein liian pitkiä. Kyliä kiersi avopalvelubussi, johon

asiakkaat tulivat usein ensin nimettömänä puhumaan avioeroprosessistaan juristin kanssa. Sosiaalityöntekijä ja psykologi auttoivat heitä, jos aiemmin vaiettu väkivalta tuli puheeksi.

Sortavalan turvakoti myös koulutti Pitkärannassa vapaaehtoisia, poliiseja sekä sairaalan henkilökuntaa siihen, miten ottaa väkivalta puheeksi naisten kanssa.

Muutos väkivaltaan suhtautumisessa näkyy Hirvosen mukaan yhä vahvemmin koko Karjalan alueella. ”Vähitellen perheissä luovutaan ´meillä menee hyvin´ -näytelmästä. Apua myös haetaan ennen vakavampia väkivaltatilanteita, vaikka naisten yhä koetaan aiheuttavan tilanteet omalla käytöksellään. Osa uhreista elää pelossa. He pakenevat kodistaan pahimmalla hetkellä, mutta vain yhdeksi yöksi”, Hirvonen harmittelee. Muutos vie aikaa. ”Lähialue­yhteistyön päättyminen toki harmittaa, mutta nyt pitää uskoa siihen vankkaan pohjaan, jonka olemme alueelle rakentaneet. Tutustuin vuosien aikana moniin ihmisiin, jotka ovat saaneet lähialueyhteistyöstä välineitä oman työnsä kehittämiseen tai henkilökohtaisesta kriisistä selviämiseen. Tämä työ ei koskaan mene hukkaan!”

Tulevaisuus Hirvonen oppi paljon kehityshankkeiden keinoista parantaa ihmisten elinmahdollisuuksia. ”Useilla Suomessa asuvilla venäläisillä nuorilla on syrjäytymisuhkaa. Tämä työ voisi jatkossa kiinnostaa. Toisaalta minulle on rakasta myös venäjän kielen opettaminen.

Aika näytti, että päätös muuttaa Suomeen oli hyvä myös tyttären kannalta. Tällä hetkellä etusijalla omassa elämässäni on isoäidin rooli”, Hirvonen hymyilee.

Katja Seppinen Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäassistentti.

Kuva: Jukka Pakkala

Juttusarja seuraa ihmisten arkea ja kehitysyhteistyön vaikutuksia

Kehitys alkaa ihmisistä Kehitys alkaa ihmisistä -juttu­sarjassa Solidaarisuuden verkkosivuilla ­annetaan puheenvuoro Nicaraguassa, Ugandassa ja S­ omalimaassa asuville ihmiselle, joiden elämään Solidaarisuuden kehitysyhteistyö vaikuttaa.

Mitä sinä haluaisit heiltä kysyä?

S

arjassa seurataan muun muassa hunajantuotannon aloittanutta Palman perhettä Nicaraguassa, ammattikoulusta valmistuneen Adan Yussuf Ismailin siirtymisestä työelämään Somalimaassa sekä omaa viljelybisnestä kehittävää Harriet Nakabugoa Ugandassa.

Enemmän pesiä, enemmän hunajaa

Ana Sujey Palma, Nicaragua.

Kuva: Siru aura

Kuva: Airi Kähärä

Palman perhe on aloittanut Solidaarisuuden kurssille osallistuttuaan mehiläisten hoidon San Pedron kylässä, Nicaraguassa.

Perheen tytär Ana Sujey Palma on uuden toimeentulomuodon innostamana ryhtynyt myös kouluttamaan muita hunajantuottajiksi haluavia kyläläisiä. ”Aloittelijoilla on monenlaisia ongelmia, kun he hoitavat ensimmäisiä mehiläispesiään. Tuotannon kuviota rakennetaan myös vähitellen, askel kerrallaan. Olemme juuri kasvattaneet emoja, joilla pesien lukumäärä ja hunajan määrä saadaan kasvuun”, Palma kertoo.

”Tomaattibisnekseni menestyy, koska olen saanut siihen hyvää koulutusta. Olen oppinut parempien viljelytekniikoiden lisäksi kirjanpitoa ja budjetointia. Nämä taidot ovat auttaneet kokoAdan Yussuf Ismail, naisuuden hallinnassa.

Harriet Nakabugo, Uganda.

Somalimaa.

Adan korjaa nyt kännyköitä Tuottajien saamat hinnat Kännykät, CD-soittimet ja lautasantennit työllistävät Somalimaassa vaihtelevat, mutta tähän asti olen saanut voittoa sadoistani. Olen saaasuvaa Adan Yussuf Ismailia. Hän valmistui Solidaarisuuden tukeman nut ostettua maapalstan tomaattien viljelyyn, joten vuokrahintojen Buraon ammattikoulun elektroniikkalinjalta ja on perustanut yrityk- heilahtelu ei enää vaikuta perheeni toimeentuloon”, Nagabugo kertoo. sen yhdessä opiskelukavereidensa kanssa. ”Olemme koulutuksen myötä myös oppineet toimimaan ryhmä”Meitä työllistää eniten se, että kännyköiden mikrofonit hajoa- nä. Omassa kylässäni on pienluottorinki, joka tuo turvaa ja vakautta vat helposti ja laturit rikkoutuvat. Yrityksellä menee hyvin; asiakkaita tulevaisuuteen. Vertaistuki bisneksen pyörittämisessä on myös meron noin viisi päivässä ja voittoa syntyy keskimäärin seitsemän dollakittävä apu. Olen tyytyväinen, kun ainakin muutama ihminen ottaa ria viikossa”, Ismail iloitsee. Tavoitteena on laajentaa liiketoimintaa. kertomastani opikseen”, Nakabugo toteaa.

Tomaatinviljelijän riskienhallintaa

Mitä sinä haluaisit tietää?

Harriet Nakabugo on maanviljelijä ja kahdeksanlapsisen perheen äiti. Hän on ollut mukana Solidaarisuuden markkinointia ja tuotantotapoja tukemassa hankkeessa noin kaksi vuotta. Solidaarisuuden kumppanijärjestö IRDI kouluttaa maaseudulla asuvia ihmisiä pienja luomuviljelyssä.

Kutsumme nyt Solidaarisuus-lehden lukijat mukaan lähettämään seuraamillemme ihmisille kysymyksiä eri teemoista. Onko mehiläiskuningattaria saatu lisää? Miten Adanin elektroniikkayrityksen asiakasmäärät ovat kehittyneet? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen: solidaarisuus@solidaarisuus.fi

Solidaarisuus 2/2012 19

Tukijat tutuiksi Kuva: Nesrin Can

Osuuskunnat lisäävät sosiaalista pääomaa Kysyimme Solidaarisuuden pitkäaikaiselta tukijalta Jorma Bergholmilta, miksi Solidaarisuuden osuus­ kuntien kehitystyöhön kannattaa panostaa.

H

OK-Elannon hallintoneuvoston puheenjohtaja, HTY:n toiminnanjohtaja Jorma Bergholm on tukenut Solidaarisuuden työtä jo parikymmentä vuotta eri keräyksiin osallistumalla. Kolmisen vuotta sitten hän siirtyi kuukausilahjoittajaksi. ”On kätevämpää, kun tuki lähtee automaattisesti, eikä sitä ei tarvitse erikseen muistaa ”, Bergholm perustelee.

Miksi haluat tukea Solidaarisuuden työtä, jolla edistetään muun muassa osuuskuntien kehitystä? ”Olen vakuuttunut siitä, että Solidaari­ suuden kehitysyhteistyö on ammatti­ laisten käsissä ja sillä on hyvä vaikuttavuus.

Resursseja käytetään hyvin ja hyviin kohteisiin. Osuuskuntamuotoisen yritystoiminnan tukeminen on erinomainen tapa edistää kehittyvien maiden tilanteita.”

20 Solidaarisuus 2/2012

Miksi osuuskunnat ovat mielestäsi tär­k eitä kehityksen edistäjiä? Mitä lisä­a rvoa ne tuovat kehitysyhteis­ työhön? ”Osuuskunnat muodostavat sosiaalisia rakenteita, joissa kylät ja ihmiset, tuottajat ja työntekijät liittyvät yhteen. Ne jakavat, kantavat yhteistä taakkaa ja keräävät yhteen pieniä pääomia. Sen lisäksi, että osuuskuntahankkeet ovat itsessään järkeviä, osuustoiminta yritystoiminnan muotona lisää sosiaalista pääomaa – osaamista ja osallisuutta. Lisäksi osuuskunnat ovat hyvin yhteiskuntaan juurtuvia.”

Osuustoiminnan kansainväliset arvot ovat: omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeuden­mu­ kaisuus ja solidaarisuus. Mikä näistä arvoista on mielestäsi erityisen tärkeä ja miksi? ”Osuustoiminnan nerokkuus on koko paketti. On monia yhteiskunnallisia liikkeitä tai yrityksiä, jotka kattavat pari noista kuudesta arvosta. Osuustoiminnan voima on koko paketti.”

Miten nämä arvot ja yritystoiminta sopivat mielestäsi yhteen? ”Osuustoiminnan arvot ja liiketoiminta sopivat yhteen, kun näitä kaikkia arvoja pidetään tärkeinä ja arvossa. Osuustoiminnallinen yritystoiminta menestyy, silloin kun se ymmärtää omat juurensa ja omat arvonsa, eikä hukkaa niitä.”

Siru Aura Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäpäällikkö.

Solidaarisuus-tiimi juoksi naisten koulutuksen puolesta Kahdentoista reippaan leidin juoksujoukko osallistui syyskuussa Helsinki Midnight Run -tapahtumaan. Juoksun avulla tiimi keräsi varoja Solidaarisuudelle. Kerätyt varat ohjattiin naisten ja tyttöjen koulutukseen sekä heidän yhteiskunnallisen asemansa parantamiseen Nicaraguassa, Ugandassa ja Somalimaassa.

Tuhatpäisen ihmismassan keskellä juoksutiimi valmistautui lähtöön iloisella tsemppimielellä, lenkkarinnauhat solmittuna ja vaihtelevin sadevarustein. Senaatintorilta alkanut kymmenen kilometrin pituinen juoksu käynnistyi uskomattoman sademyräkän keskellä. Alkumetrien jälkeen sade kuitenkin väheni kuin tilauksesta.

Vaikka hölköttelyn tyyli oli vapaa, ahkera kesätreenaus näkyi selvästi tuloksissa: nopein Solidaarisuuden juoksija ohitti maaliviivan reilusti alle tunnissa!

Juoksua varten tiimi avasi keräyssivun nettipohjaiseen Jelpi-palveluun. Sen kautta juoksutiimin tukijat pystyivät helposti sekä lahjoittamaan että lähettämään kannustusviestejä juoksijoille.

Jelpi toimii uutena kanavana nyt myös kaikille niille, jotka haluavat kannustaa ystäviään tukemaan Solidaarisuuden työtä oman haasteensa tai vaikka syntymäpäivänsä yhteydessä. Oman keräyssivun luominen ja -kohteen määritteleminen Jelpin sivuilla on helppoa ja vaivatonta.

Solidaarisuus kiittää kaikkia juoksuun osallistuneita: Anu Karjalainen, Aysu Shakir-Corbishley, Charlotta Olkinuora, Eija Karonen, Jemina Talja, Kajsa Backas-Heikkilä, Mari Heikkinen, Maria Eronen, Miia Nuikka, Milla MäkinenPottiher, Mirva Viljakainen ja Siru Aura.

Kiitos myös kaikille juoksutiimin tsemppaukseen osallistuneille lahjoittajille!

Tutustu Jelpi-palveluun: www.jelpi.fi

Kuva: Jemina Talja

ESSA

S SUOM SOLIDAARISUU

zimbabwessa diktaattori nukkuu huonosti, koska pelkää linnan kummitusta.

Maailmaa on enemmän kuin ikkunasta näkee. Tilaa nyt maailmankuvaasi avartava lehti. Saat näkökulmia ja tarinoita, jotka laittavat ajattelemaan.

tilaa nyt näytenumero veloituksetta osoitteesta maailmankuvalehti.fi Kampanjatunnus: solidaarisuus Maailman Kuvalehden numerossa 11/2008 oli muun muassa juttu diktaattori Robert Mugabesta, joka pelkää kummituksia. Uusimmassa numerossa jotain aivan muuta.

Kampanjatunnus: Solidaarisuus

Solidaarisuus toimii sinun tuellasi! Kiitos!

Tukemalla Solidaarisuuden työtä olet mukana luomassa tasa-arvoa ja kestävää toimeentuloa 150 000 ihmiselle Nicaraguassa, Somalimaassa ja Ugandassa.

Valitse itsellesi sopivin tapa lahjoittaa.

Krista Kosonen ja Leena Lehtolainen pyytävät tänä jouluna lahjoituksia perinteisten joululahjojen sijaan!

Venla-palkittu näyttelijä Krista Kosonen ja suurta kansainvälistäkin suosiota niittänyt kirjailija Leena Lehtolainen ovat tänä jouluna päättäneet välttää turha­tavaran antamista ja vastaanottamista.

Perinteisten joululahjojen sijaan nämä voimanaiset ovat nyt julkisesti haastaneet ystävänsä ja tuttavansa lahjoittamaan Solidaarisuuden toimintaan tyttöjen ja naisten aseman parantamiseksi kohdemaissamme.

Voit tutustua ja lahjoittaa Kristan ja Leenan vetoomuksiin uudessa Jelpi-yhteisökeräyspalvelussa www.jelpi.fi.

Jelpi-palvelussa myös sinä voit perustaa oman keräys­ sivusi, jos toivot ystäviltäsi tänä jouluna tavaralahjojen sijaan osallistumista Solidaarisuuden tärkeään työhön.

Keräystavoitteesi voi olla juuri sen suuruinen kuin haluat ja keräyssivun avaaminen on täysin maksutonta ja vaivatonta. Näin voit yhdessä ystä­ viesi kanssa antaa kehitysmaiden köyhimmille ihmisille mahdollisuuden parempaan elämään!

www.jelpi.fi Jouluksi eettinen ja ekologinen Solidaarisuuslahja Tavaralahjan sijaan voit tänä jouluna ilahduttaa ystäviäsi Solidaarisuuden aineettomilla lahjoilla. Tuet samalla ­työtämme köyhyyden vähentämiseksi sekä tasa-arvon ja ­toimeentulon vahvistamiseksi kehitysmaissa.

Verkkosivuiltamme tulostamalla tai toimistoltamme tilaamalla saat myös kauniin lahjoitustodistuksen pakettiin käärittäväksi.

Tutustu lahjavalikoimaamme: www.solidaarisuus.fi/lahja

22 Solidaarisuus 2/2012

Kuukausilahjoittajana autat tehokkaimmin!

Tehokkaimmin tuet Solidaarisuuden työtä kuukausilahjoittajana. Voit lahjoittaa valitsemasi summan helposti suoraveloituksella.

Tee uuden vuoden lupauksesi ja ryhdy Solidaarisuuden kuukausi­ lahjoittajaksi jo tänään täyttämällä viereisen sivun lomake ja postittamalla se meille.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista saat verkkosivuiltamme osoitteesta www.solidaarisuus.fi/lahjoita.

Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai soittaa numeroon (09) 759 9730.

www.solidaarisuus.fi/lahjoita Suositut nicaragualaiset joulukorttimme ovat nyt saaneet uuden iloisen ilmeen!

Voit valita perinteiset punaiset pukkimallit tai uuden pirteän sinertävän korttisarjan.

Jouluiloa Nicaraguasta!

Maissikorttien valmistus luo köyhille pohjoisnicaragualaisille naisille toimeentulon ja keinon elättää itsensä ja perheensä.

Tilaa kortteja Facebook-kaupastamme, soittamalla numeroon (09) 759 9730 tai täyttämällä ja palauttamalla meille alla oleva tilauslomake.

Viiden kortin sarja kirjekuorineen maksaa 12€.

Hintaan lisätään toimituskulut.

Leikkaa irti

KYLLÄ Liityn kuukausilahjoittajaksi Kuukausittainen lahjoitukseni on 10€ 22€ 36€ tai

Tilaan maksuttoman Solidaarisuus-lehden

€/kk

Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeesen.

Liityn maa- tai teematukijaksi (näin kuukausilahjoituksesi kanavoituu valitsemaasi kohteeseen)

Tilaan joulukorttisarjoja kpl viiden kortin sarjoja kirjekuorineen (12€/sarja + postituskulut) PUNAINEN SARJA kpl viiden kortin sarjoja kirjekuorineen (12€/sarja + postituskulut) SINERTÄVÄ SARJA

Valitse kohde Nicaragua

Somalimaa

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Uganda Työ&toimeentulo

Kuukausittainen lahjoitukseni on 10€ 22€ 36€ tai

€/kk

Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeesen.

Etunimi

Sukunimi

Osoite

Jäsennumero (Jos olet jo tukija, näet jäsennumerosi lehdessä olevasta osoitetiedoistasi.)

Sähköposti

Pankkiyhteys / pankki ja tilinumero

(Jos liityt kuukausilahjoittajaksi tai maa/teematukijaksi)

Paikka ja aika

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö - Internationella solidaritetsfonden Agricolankatu 4, 00530 Helsinki - (09) 759 9730 - www.solidaarisuus.fi

Allekirjoitus

Keräyslupa: 2020/2011/2510

Porsas nicaragualaisperheelle 20€ Tukemalla ruoantuotannon kehittämistä voit auttaa Nicaraguan viljelijöitä voittamaan köyhyyden. Anna joululahjaksi porsas ja karjankasvatuskoulutusta nicaragualaisperheelle.

www.solidaarisuus.fi/lahja Leikkaa irti

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Solidaarisuus VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5003808 00003 Helsinki