Solidaarisuus
UUTISET SYKSY | 2013
Hyvä ystävä, Naisten oikeus tuottavaan työhön ja taloudelliseen pärjäämiseen on yksi Solidaarisuuden kehitysyhteistyön keskeisiä lähtökohtia. Työttömyys tai näkymättömän työn tekeminen on yhä liian monen afrikkalaisen tai keskiamerikkalaisen naisen kohtalo. Pitkäjänteinen työmme Nicaraguassa osoittaa, että edistämällä naisten yrittäjyyttä ja osuuskuntaaktiivisuutta yhteisöjen on mahdollista selättää köyhyyden pahimpia lieveilmiöitä. ”Osuuskunnan kehityshanke opetti minut käsityöläiseksi”, kertoo Solidaarisuuden kumppanijärjestön avulla työttömyydestä selvinnyt Judith Gutierrez tässä lehdessä. Judith Gutierrez on yksi Solidaarisuuden Suomeen tuomien ja täällä myytävien joulukorttien onnellisista tekijöistä – naisista, jotka uskovat nyt itseensä. Maissista käsintehdyt värikkäät kortit ovat muistutus siitä, että köyhinkin nainen voi tulla toimeen omalla työllään ja elää ihmisarvoista elämää. Tilaa Sinäkin nicaragualaisia joulukorttipaketteja ja ryhdy ihmisarvoisen elämän rakentajaksi! Solidaarisuus toimii tuellasi. Kiitos!
Kansainvälinen solidaarisuussäätiö – Internationella solidaritetsfonden Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki – 010 501 2120 – www.solidaarisuus.fi Solidaarisuus tekee sukupuolten välistä tasa-arvoa, ihmisarvoista työtä ja toimeentuloa sekä kansalaisyhteiskuntia vahvistavaa kehitysyhteistyötä Nicaraguassa, Ugandassa ja Somalimaassa. Työstämme hyötyy noin 150 000 ihmistä. Solidaarisuus on ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö sekä Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäsen. Tämä julkaisu on tehty ulkoasiainministeriön tuella.
Miia Nuikka, toiminnanjohtaja Solidaarisuus
Kannen kuvat vasemmalta oikealle: Jukka Pakkala, Jemina Talja, Jenni Gästgivar ja Anna Autio. Toimitus: Siru Aura, taitto: Anna-Sofia Joro
Solidaarisuuden työn tuloksia Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhanke on vahvistanut naisten taloudellista asemaa ja itsetuntoa Nicaraguassa. Naisia on tuettu niin lähiruoan, hunajan kuin käsitöiden tuotannossa. Koulutuksen avulla on levitetty myös tietoa naisten oikeuksista sekä tasa-arvon toteuttamisesta perheissä ja yhteisöissä. Tasa-arvotyötä jatketaan COPRODEC- kumppaniosuuskunnan kanssa myös tulevaisuudessa. Tuoreessa arvioinnissa hankkeeseen osallistuneet naiset kertovat sen merkityksestä:
Teksti: SIRU AURA Kuva: ESTELILIVE
Solidaarisuus NICARAGUASSA
asi
SINUN tuell
”Tämä oli ensimmäinen kerta, kun joku huomioi meidät.” Maissileipien valmistaja
”Ennen tein vain kausiluontoisia töitä. Nyt olen itseni työnantaja ja teen paljon töitä.” Cristian Alexander García, mehiläishoitaja ”Hanke on ollut todella tärkeä. Meitä on koulutettu ja autettu materiaalien hankkimisessa. Minussa on herännyt halu oppia lisää.” Maria del Carmen, käsityöläinen
Käsityöläiset tekevät maissista taidetta Estelin käsityöläisten käsissä Solidaarisuus NICARAGUASSA maissinlehdistä syntyy upeita tauluja, kukkia ja joulukortteja. Solidaarisuuden tuella tieto töistä leviää ja tilaukset lisääntyvät. Elizabeth Herreralla on mahtava urakka käynnissä. Hän valmistaa yhdessä viiden muun käsityöläisen kanssa kolme metriä korkeaa ja kaksi metriä leveää taulua värjätyistä maissinlehden kappaleista. Jokainen tilkku liimataan huolellisesti omalle paikalleen. ”Tämä on Estelin suurin palapeli”, Herrera nauraa. Suuren taulun tilaaja on Managuan kansainvälistä lentokenttää hallinnoiva valtionyhtiö. Tilaus saatiin, kun maissinlehtitauluja tekevät käsityöläiset osallistuivat Solidaarisuuden Kauppa ja kehitys -hankkeen tuella Managuassa järjestettyyn myyntitapahtumaan. ”Kolmessa päivässä myimme lähes sata taulua”, kertoo maissitaulujen suunnittelusta vastaava taiteilija Juan Carlos Moreno. Maissitauluja valmistetaan vain Estelissä Pohjois-Nicaraguassa. ”Managuassa näitä töitä ei vielä tunneta”, Moreno harmittelee.
Gloria ja Elizabeth Herreran käsissä maissinlehdistä syntyy näyttävä taulu Managuan lentokentälle.
Tunnettuus tuo tilauksia
Käsityöläisryhmä on tehnyt maissinlehtitauluja Morenon ohjauksessa jo kahdeksan vuotta, mutta pääkaupungin markkinoille pääseminen on osoittautunut vaikeaksi. Managuan tapahtuma poiki Estelin käsityöläisille hyviä tilauksia kuten lentoaseman seinälle menevän valtavan taulun. ”Jonkinlainen läpimurto on nyt tehty. Nyt voimme osoittaa, mihin pystymme”,
Moreno sanoo. Lentoaseman seinällä Estelin maissitaulu edustaa ylpeänä nicaragualaista käsityökulttuuria. Solidaarisuuden kehityshanke on tehnyt maissitauluja tunnetuksi myös hotellinomistajille ja loma-asuntojen rakentajille. ”Eräs iso hotelli on jo pyytänyt tarjousta kahdestasadasta taulusta”, kertoo Moreno.
Estelin käsityöläisten maissinlehdissä on vahvat kuidut ja elävät värit. Ei ole kumma, että ne muuttuvat taiteeksi osaavissa käsissä. Taiteilija on ihastunut värjättyihin maissinlehtiin: ”Niistä tulee elävä pinta, jossa on särmää ja liikettä”, Moreno luonnehtii.
Eveling Morales pitää huolen, että käsityöläiset saavat tuotteensa ostajien ulottuville.
Joulukorteista tuloa naisille
Kymmenen korttelin päässä Morenon maissitauluryhmästä toimii toinen käsityöläisten ryhmä, joka valmistaa maissinlehdistä joulukortteja ja kukkia. ”Osuuskunnan kehityshanke koulutti minut käsityöläiseksi”, Judith Gutierrez sanoo. Aikaisemmin hän oli työtön. Gutierrez ja muut ryhmän jäsenet ovat valmistaneet Solidaarisuuden joulukortit. Nyt ryhmässä tehdään uusia koristekukkia. ”Nämä orkideat ovat vielä hienompia kuin entiset ruusut ja liljat”, toteaa ryhmän nuorin Griselda Flores. Korttien ja kukkien valmistajien ryhmässä on tällä hetkellä viisi naista ja yksi mies. Sen lisäksi tuotantoketjuun kuuluu seitsemän naisen ryhmä, joka puristaa käsintehtyä paperia. Sitä käytetään joulukorteissa ja myös joitakin kukkamalleja tehdään kasvikuiduilla vahvistetusta uusiopaperista. ”Vaikeinta oli uskoa, että pystyn tekemään hyviä tuotteita. Ensimmäisissä koulutuksissa kaikki leikkaukset menivät pieleen ja kortit olivat täynnä liimatahroja”,
Gutierrez tunnustaa. Nyt Gutierrez tekee kortteja ja kukkia ammattilaisen ottein. ”Kun pääsee kunnolla vauhtiin, niin tästä työstä saa kunnollisen toimeentulon”, hän kertoo. Tuotteiden myynnissä on kuitenkin vuoden varrella nousuja ja laskuja. Käsityöläisten elämää vaivaa epävarmuus siitä, millainen tili saadaan ensi kuussa. Solidaarisuuden kehityshankkeet tehostavat paikallistaloudelle tärkeiden arvoketjujen toimintaa. Joulukorteissa käytetään raaka-aineena värjättyjä maissinlehtiä sekä käsin puristettua uusiopaperia. Ketjun ensimmäisiä lenkkejä ovat maissinlehtien värjääjät ja jätepaperin kerääjät. Seuraavassa vaiheessa halvat mutta hyvät raaka-aineet muutetaan tuotteiksi. Taiteilija Moreno on auttanut käsityöläisiä
suunnittelemaan korttimalleja. Solidaarisuuden joulukorttimyynti on toiminut ketjun tärkeänä veturina. Osuuskuntien kanssa toteutettava Kauppa ja kehitys -hanke edistää käsitöiden myyntiä myös omien myyntipisteiden avulla. ”Haluamme, että nicaragualaiset arvostavat oman maan käsityöläisten työtä”, painottaa Estelin käsityökaupan hoitaja Eveling Morales. Kaupassa myydään kymmenien käsityöläisten tuotteita. ”Uusimpiin tuotteisiin kuuluvat männynneulasista valmistetut korit. Käsityöläisten luovuus ei lopu kesken, heitä on vain autettava saamaan tuotteensa ostajien ulottuville,” Morales painottaa. Teksti: JUKKA PAKKALA Kuvat: ESTELILIVE
Naisten ja miesten tasa-arvon tukeminen tuottaa TULOKSIA Solidaarisuuden kehitysyhteistyön pääteema on työ ja si tuellatoinen N U IN S toimeentulo, joka tähtää siihen, että ihmiset voivat omalla työllään ansaita tarvittavan toimeentulon päästäkseen pois köyhyydestä. Hankkeissa keskitytään erityisesti osuuskuntatoiminnan kehittämiseen 325 sekä perheviljelijöiden tuotantomahdollisuuksien osaamisen parantamiseen koulutusten ja naista ja oppi luketiedonjaon avulla. Niiden ansiosta: maan ja laskemaan Somalimaassa.
124 naista koulutettiin levittämään perheväkivallan vastaista tietoa Ugandassa.
230 naista hyötyi taloudellisen voimaannuttamisen hankkeesta Nicaraguassa.
Solidaarisuuden kehitysyhteistyö edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikissa kohdemaissa. Sinnikäs työ tuottaa tuloksia, kun syvälle juurtuneet asenteet alkavat muuttua ja naiset pääsevät esimerkiksi lukutaito-opetukseen. Solidaarisuuden työn tuloksena naiset vaikuttavat yhä enemmän omaan elämäänsä sekä perheeseen ja työhön liittyviin päätöksiin.
Teksti: ADA BERGROTH Kuva: TEEMU SOKKA
Työn ja toimeentulon vahvistaminen tuottaa TULOKSIA Solidaarisuuden kehitysyhteistyö tähtää siihen, että ihmiset voivat omalla työllään ansaita tarvittavan toimeentulon päästäkseen pois köyhyydestä. Hankkeissa keskitytään erityisesti osuuskuntatoiminnan kehittämiseen sekä perheviljelijöiden tuotantomahdollisuuksien ja osaamisen parantamiseen koulutusten ja yhdistymisen avulla. Solidaarisuuden ja paikallisten kumppanijärjestöjen yhteistyön ansiosta:
33 uutta mehiläishoitajaa aloitti hunajantuotannon Nicaraguassa.
Teksti: ADA BERGROTH Kuva: ANNA AUTIO
asi
SINUN tuell
80 yrittäjää sai yrittäjäkoulutuksen Somalimaassa.
90% nousi yhteismyyntiin osallistuvien viljelijöiden määrä Ugandassa.
Muutostarinat kertovat ihmisten kokemuksista Solidaarisuus UGANDASSA
Solidaarisuus on aloittanut ihmisten asenteissa tapahtuvien muutosten seuraamisen muutostarinoiden avulla. ”Erityisesti tasa-arvotyössä saavutettujen muutosten arvioimisessa muutostarinat tuovat mittaamattoman arvokasta lisätietoa kehitysyhteistyöhankkeiden vaikutuksista”, kertoo Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori Milla Mäkinen. Muutostarinoiden avulla saadaan tietoa ihmisten kokemuksista ja näkökulmista, joita voidaan hyödyntää kehitysyhteistyöohjelman tasa-arvovaikutusten seurannassa. Samalla Solidaarisuus osallistuu laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun tuloksellisuudesta ja siitä, miten tulokset kehitysyhteistyössä määritellään. ”Solidaarisuudessa havaittiin, että Etelän kumppanijärjestöt tuottavat ja kuulevat paljon tarinoita muutoksista, jotka ovat olleet Solidaarisuuden kehityshankkeiden aikaansaamia. Ohjelman seurantaa voidaan täydentää tuomalla esille ihmisten kokemuksia, jotka eivät muusta kerättävästä seurantatiedosta välittyisi”, Mäkinen kertoo.
Väkivallasta pitää puhua.
”Sain
vanhempani
muuttumaan”
Tämä muutostarina on 14-vuotiaan ugandalaistytön kertomus perheväkivaltaan liittyvien asenteiden muutoksista hänen perheessään. Tarina on kerrottu Solidaarisuuden kumppanijärjestön Uganda Media Women’s Association:in henkilökunnalle. ”Olen kotoisin vaatimattomasta maanviljelijäperheestä Kyankwanzista, Ugandasta. Olen kahdeksanlapsisen perheen toiseksi vanhin lapsi. Suurin osa sisaruksistani on poikia. Yhteisössäni suurta perhettä on perinteisesti arvostettu, mutta valitettavasti suuri lapsiluku on heikentänyt mahdollisuuksiamme koulutukseen. Tyttönä minulla ei ole sananvaltaa ja jouduin keskeyttämään koulun 9-vuotiaana isäni
käskystä. Kodissamme isä sanoo aina viimeisen sanan. Kolme vuotta sitten sain kuulla Uganda Media Women’s Association:in nuorille suunnatusta perheväkivallan vastaisesta koulutusohjelmasta. Onnistuin livahtamaan viiden päivän koulutukseen, jossa sain tietoa oikeuksistani. Tämä muutti elämäni suunnan. Tärkeintä oli oppia, että perheväkivalta on laissamme kielletty rikos ja että meillä lapsilla on oikeus koulutukseen eikä meitä saa käyttää hyväksi, kiduttaa tai pitää työvoimana. Ymmärsin, että äitimme kohtasi päivittäin seksuaalista hyväksikäyttöä ja perheväkivaltaa. Isä pahoinpiteli häntä silmiemme edessä, muttemme aiemmin tienneet
Solidaarisuuden kumppani Uganda Media Women’s Association kouluttaa nuoria yhteisöaktivisteja puuttumaan perheväkivaltaan.
sen olevan laitonta. Jouduimme itsekin pahoinpidellyiksi puolustaessamme äitiä. Tunsin sydämessäni, että minun on tehtävä jotain tämän kurjuuden lopettamiseksi. Kotona jaoin kaiken oppimani äidin kanssa ja näytin hänelle koulutuksesta saamaani yhteisöaktivistin käsikirjaa. Jutellessamme havaitsin äidin kasvoissa toivonpilkahduksen, mutta puheissaan hän oli yhä varautunut. Hän rohkaisi minua
kuitenkin jakamaan oppimani tiedon isän kanssa. Jätin käsikirjan isän yöpöydälle ja toivoin, että suunnitelmani onnistuisi. Isä tarttui syöttiini ja oli vaikuttunut kirjan sanomasta. Kerroin hänelle lisää perustarpeistamme ja siitä, että lasten koulunkäynnin kieltäminen on lainvastaista. Olin tyytyväinen siihen, miten vanhempani muuttuivat. Kouluun en päässyt enää
takaisin, mutta näin omin silmin, kuinka isä pyysi äidiltämme anteeksi kaikkia vääriä tekojaan ja lupasi, ettei kohtele häntä enää kaltoin. Isä lupasi nuoremmille sisaruksilleni mahdollisuuden koulunkäyntiin. Minä sain puolestani osallistua täysipainoisesti perheväkivaltaa ennaltaehkäisevään koulutukseen. Luvan saatuani lähestyin muita samassa tilanteessa olevia lapsia. Juttelin ensiksi ikätoverieni kanssa. Sen jälkeen puhuin lasten puolesta heidän vanhemmilleen. Sain rohkeutta haastavaan tehtävääni käsikirjastani, univormustani sekä henkilöllisyyskortistani. Ne todistivat minun olevan koulutettu yhteisöaktivisti, jolla on oikeus puhua perheväkivaltaa vastaan. Ennen olin arka ja ujo tyttö, joka ei uskaltanut sanoa julkisesti mitään. Olin aivan kuten äitini. Nyt minua pidetään kylässäni voimaantuneena tyttönä. Onhan se toki hieman outoa, että 14-vuotias tyttö kiertää puhumassa avioliittoon liittyvistä ongelmista. Koen kuitenkin velvollisuudekseni puuttua näihin tapauksiin. Kehityshankkeesta saamani jatkuva tuki on antanut minulle lisää itsevarmuutta jatkaa taisteluani perheväkivaltaa vastaan.” Teksti, tiivistetty suomennos: ADA BERGROTH Kuvat: JEMINA TALJA
Nuorten koulutus tukee koko Somalimaan kehitystä Solidaarisuus SOMALIMAASSA
Ammattikoulusta naiset saavat eväitä elämään.
Solidaarisuuden ja Candlelight for Health, Education and Environment:in (CLHE) kehitysyhteistyöhankkeen ansiosta 524 nuorta valmistui viime vuonna ammattiin Somalimaassa. ”Opin paljon hyödyllisiä taitoja, joiden avulla pystyin perustamaan oman yrityksen”, ammattikoulusta valmistunut Adan Yussuf Ismail iloitsee. Somalimaassa kokonainen sukupolvi on jäänyt konfliktin ja valtion haurauden takia ilman koulutusta tai työelämässä tarvittavia taitoja. Nuorisotyöttömyys on hälyttävällä tasolla ja epävarman turvallisuustilanteen ja taloudellisen ahdingon vuoksi maastamuutto on kiihtynyt. Koulutusta ja toimeentuloedellytyksiä on tärkeää tukea Somalimaan jälleenrakennuksessa ja uusien konfliktien ehkäisyssä. Solidaarisuus on ammattikouluhankkeellaan vahvistanut nuorten mahdollisuuksia hankkia ihmisarvoista työtä ja toimeentuloa Somalimaassa. Solidaarisuuden kumppanijärjestö Candlelight for Health, Education and Environment on kouluttanut nuoria ammattiin Togdheerin ja Sanaagin lääneissä Buraon ja Erigavon alueilla. Nuorille on ollut tarjolla vaatetus-, keittiö- ja elektroniikka-alan opetusta sekä luku-, kirjoitus- ja laskutaitokoulutusta. Kaikkiin ammattikursseihin on
kuulunut myös yrittäjyyskoulutusta. Viime vuonna yli viisisataa nuorta valmistui kehitysyhteistyöhankkeen tuloksena ammattiin. Yksi onnekkaista oli 26-vuotias Adan Yussuf Ismail, joka valmistui Buraon ammattikoulun elektroniikkalinjalta: ”Hankkeen ansiosta moni nuori on saanut koulutusta, mikä on tärkeää maamme jälleenrakennuksessa. Itse opin paljon hyödyllisiä taitoja, joiden avulla pystyin perustamaan oman yrityksen. Yrityksellämme menee hyvin ja haemme tällä hetkellä isompaa liiketilaa”, Adan Yussuf Ismail kertoo.
Ammattikouluilla valoisa tulevaisuus
Hanke päättyy Solidaarisuuden osalta vuodenvaihteessa, mutta ammattikoulujen tulevaisuus on kestävällä pohjalla. ”Sekä Buraon että Erigavon kouluissa on hyvät hallinnolliset rakenteet ja paikal-
Adan Yussuf Ismail (keskellä) perusti oman yrityksen valmistuttuaan ammattikoulusta.
linen järjestö Candlelight for Health, Education and Environment pystyy jatkamaan kursseja Solidaarisuuden tuen loppumisen jälkeen muiden rahoittajien kanssa”, Solidaarisuuden Somalimaan maakoordinaattori Airi Kähärä iloitsee. ”On hienoa, että Solidaarisuus on voinut tukea ammattikouluja näin kauan. Buraossa ammattikoulu oli pitkään ainoa ammatillista koulutusta antava taho.” Myös Adan Yussuf Ismail on hankkeeseen tyytyväinen: ”Olen kiitollinen taidoista, joita se on meille somalimaalaisille opettanut. Haluaisin kiittää kaikkia suomalaisia Solidaari-
suuden tukijoita. Ammattikouluhanke on ollut erittäin hyvä meille somalimaalaisille ja olemme hyötyneet siitä valtavasti.”
Naisia elektroniikkalinjalle, miehiä kokkilinjalle
Ammattikouluhankkeessa on myös purettu perinteisiä sukupuolirooleja. Naiset ovat innostuneet elektroniikkalinjasta ja miehet kokin ammatista. ”Somalimaassa naisten ja miesten roolit ovat tarkkaan määriteltyjä. Perinteisten sukupuoliroolien mukaan naiset huolehtivat ruoanlaitosta ja miehet keskittyvät tekniseen osaamiseen. Pienikin murtuma
sukupuolirooleissa avaa naisille mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti oman elämänsä rakentamiseen”, toteaa Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori Milla Mäkinen. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli kiinnittää huomiota tyttöjen ja naisten koulutukseen. Tulokset ylittivät odotukset: peräti 80 prosenttia hankkeen hyödynsaajista on naisia. ”Olen erityisen onnellinen siitä, että kouluista valmistuu jatkuvasti paljon nuoria naisia. Solidaarisuus tunnetaan Erigavossa ja Buraossa nimenomaan nuorille naisille kohdistetusta koulutuksesta. Tyttöjen määrä on jatkuvasti kasvanut kaikissa kouluissa ja opetukseen suorastaan jonotetaan”, Kähärä kertoo. Hanke on myös lisännyt nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja vahvistanut kansalaisyhteiskuntaa. ”Minulla on hyvä visio omaan elämääni. Kunhan saan yritykseni tuottamaan voittoa, voin rahoittaa parlamenttiehdokkuuttani. Tavoitteenani on olla jonakin päivänä tämän maan presidentti”, Adan Yussuf Ismail kertoo katse täynnä toivoa.
Teksti: ADA BERGROTH Kuvat: AIRI KÄHÄRÄ JA JENNI GÄSTGIVAR
Ostamalla Solidaarisuuden joulukortteja tuet nicaragualaisia käsityöläisnaisia. Viiden kortin paketti kirjekuorineen maksaa 12 euroa. Hintaan lisätään toimituskulut. Tilaa: • Sähköpostitse: solidaarisuus@solidaarisuus.fi • Soittamalla: 010 501 2120 • Solidaarisuuden Facebook-kaupasta: www.facebook.com/solidaarisuus
Solidaarista joulua!