Solidaarisuus UUTISET 2 | 2012
Hyvä ystävä, Solidaarisuus seuraa ja arvioi jatkuvasti hankkeidensa onnistumista. Paikallisten ihmisten Nicaraguassa, Ugandassa ja Somalimaassa on myös entistä tärkeämpää oppia itse seuraamaan, kuljetaanko kohti tavoiteltua muutosta. Tästä lehdestä voit lukea esimerkkejä arvioinneista. Ugandassa koulutettiin Solidaarisuuden tuella vuosina 2009–2012 yli 70 paikallisjohtajaa perheväkivallan syistä ja seurauksista. On hienoa havaita, että johtajat ovat tukemme voimin onnistuneet muuttamaan tapaansa suhtautua väkivallan uhreihin. Nyt kylissä uskalletaan puhua perheväkivallasta avoimemmin eikä uhreja jätetä yksin. Pohjois-Nicaraguassa osuuskuntien kehityshankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhtäläisiin osallistumismahdollisuuksiin. Arvioinnin mukaan osuuskuntiin liittyneistä uusista jäsenistä 70 % oli nyt naisia. Näin Solidaarisuus toimii tasa-arvon sekä työn ja toimeentulon puolesta — sinun tuellasi.
Miia Nuikka, toiminnanjohtaja Solidaarisuus
PS. Tiesithän, että kuukausilahjoittajana autat tehokkaimmin. Kiitos solidaarisuudestasi!
Kansainvälinen solidaarisuussäätiö – Internationella solidaritetsfonden Agricolankatu 4, 00530 Helsinki – (09) 759 9730 – www.solidaarisuus.fi Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Sen työssä painottuvat tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo. Työstämme hyötyy tällä hetkellä 150 000 ihmistä kolmessa maassa. Solidaarisuus on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö sekä Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäsen. Tämä julkaisu on tehty ulkoasiainministeriön tuella. Kannen kuvat: Jenni Gästgivar ja Jukka Pakkala Toimitus: Siru Aura, taitto: Katja Seppinen
Solidaarisuus NICARAGUASSA
Solidaarisuuden työn tuloksia LUKUINA Solidaarisuus työskenteli vuosina 2008–2011 Pohjois-Nicaraguassa osuuskuntien kattojärjestön UCANS:n kanssa. Osuuskuntien kehityshankkeessa kiinnitettiin huomiota erityisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin sekä yhtäläisiin osallistumismahdollisuuksiin. Tasa-arvovaikutusten arvioinnin tulokset olivat positiivisia:
asi
SINUN tuell
25% pariskunnista päättää nyt yhdessä työtehtävistä ja resursseista
70 % uusista osuuskuntiin liittyneistä jäsenistä oli naisia
42 tasa-arvotyöntekijää koulutettiin hankkeen aikana
22 % kasvoi naisten määrä johtoja hallintoasemissa Teksti: PIRRE LAAKSONEN Kuva: JUKKA PAKKALA
Vuohien kasvatuksesta uusi elinkeino Zapotillon kylässä PohjoisNicaraguassa koululaiset oppivat hoitamaan ja lypsämään vuohia. Solidaarisuuden arvoketjuhanke valmentaa kuivilla alueilla asuvia ihmisiä sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Vuohien kasvatuksesta voi vielä kehittyä merkittävä elinkeino paikallisille pienviljelijöille. Nicaraguan kuivat vyöhykkeet kuuluvat ilmastokestävyyden kannalta uhanalaisimpiin alueisiin. Lehmät pärjäävät huonosti sateettomina aikoina, jolloin laitumet ovat surkeassa kunnossa. ”Voi käydä niin, että kymmenen vuoden päästä tällä seudulla ei enää kannata pitää lypsylehmiä. Kevään kuivalla kaudella pienviljelijän lehmä lypsää vain pari kol-
Solidaarisuus NICARAGUASSA
Pienviljelijät ja koululaiset perehtyvät vuohien hoitoon käytännön kautta.
me litraa maitoa päivässä. Hyvä kuttu antaa enemmän maitoa, vaikka se on paljon pienempi ja se tarvitsee vähemmän rehua kuin lehmä”, maatalousneuvoja William Moreira kertoo. Nicaraguassa vuohia on totuttu pitämään tuholaisina. Ne hyppivät piikkilankojen yli vieraille laitumille ja syövät naapurin sadon. ”Tästä väärinkäsityksestä pyrimme pääsemään eroon”, William Moreira selittää. Vuohet eivät tee vahinkoa, jos niiden aitaukset suunnitellaan hyvin. Jotkut tuottajat kuvittelevat, että vuohet voi jättää oman onnensa nojaan, koska ne hakevat itse ruokansa mistä sattuvat löytämään. Tästä syystä vuohet vaeltelevat ja eksyvät vieraille laitumille. William Moreira opettaa nyt pienviljelijöille, että vuohien kasvattaminen on kannattava elinkeino vain silloin, kun tuottajat taitavat hommansa.
Vuohien hoito sujuu kuin leikki ”Jokaiseen elinkeinoon sisältyy omat konstinsa, joilla se saadaan toimimaan hyvin. Vuohien kasvatukseen liittyy paljon uskomuksia, jotka eivät perustu oikeaan tietoon”, maatalousneuvoja Moreira korostaa. Solidaarisuuden kehityshanke on perustanut tarkasti suunnitellun vuohitarhan, missä pienviljelijät ja koululaiset perehtyvät vuohien hoitoon käytännön kautta. Parhaille koulutettaville annetaan ensi vuonna omat vuohet. Zapotillon koululaisilta vuohien ruokkiminen ja lypsäminen sujuu kuin leikki. Nuoret oppivat nopeammin kuin vanhempansa. Heillä ei ole ennakkoluuloja ja he puhkuvat intoa. Parin vuoden kuluttua Zapotillon kutunjuusto saattaa ilmestyä Nicaraguan suurimpien kaupunkien valintamyymälöiden hyllyille. ”Alku näyttää hyvältä, mutta paljon työtä pitää vielä tehdä ennen kuin päästään haluttuihin tuloksiin”, sanoo William Moreira. Nicaragualaisen ilmastotutkijan Antonio Millanin mukaan maan keskilämpötila on kohonnut yhdellä asteella viimeisten kolmenkymmenen vuoden kuluessa. Parin seuraavan vuosikymmenen aikana lämpötila kohonnee jälleen asteen verran. Tämä ei kuulosta suurelta muutokselta, mutta kuivilla ja karuilla alueilla se vähentää en-
Solidaarisuus tukee kuivien alueiden ihmisten sopeutumista ilmastonmuutoksen seurauksiin esimerkiksi vuohenkasvatuksen avulla.
tisestään sademääriä ja asettaa ruokaturvan uhanalaiseksi. Nicaraguan vehreillä kahvintuotantoalueillakin tehokkaan viljelyalan pelätään supistuvan vähintään kolmanneksella ennen vuotta 2040. Pohjois-Nicaraguassa sateet ovat epäsäännöllisiä ja erilaiset äärimmäisyysilmiöt ankarista kuivuuskausista rajumyrskyihin ovat viime vuosina lisääntyneet. ”Nyt on ryhdyttävä miettimään, miten ilmastonmuutoksiin voi ja pitää sopeutua”,
William Moreira tähdentää. Maanviljelijän on ajateltava lastensa tulevaisuutta. Enää ei voida turvautua samoihin tuotantotapoihin, jotka ovat tähän asti periytyneet sukupolvelta toiselle.
Teksti ja kuvat: JUKKA PAKKALA
Työn ja toimeentulon vahvistaminen tuottaa TULOKSIA
Solidaarisuuden kehitysyhteistyön toinen pääteema on työ ja toimeentulo, joka tähtää siihen, että ihmiset voivat omalla työllään ansaita tarvittavan toimeentulon päästäkseen pois köyhyydestä. Hankkeissa keskitytään erityisesti osuuskuntatoiminnan kehittämiseen sekä perheviljelijöiden tuotantomahdollisuuksien ja osaamisen parantamiseen koulutuksien ja tiedonjaon avulla. Solidaarisuuden ja paikallisten kumppanijärjestöjen yhteistyön ansiosta:
asi
SINUN tuell
355
naista ja miestä on valmistunut ammatillisesta koulutuksesta vuoden 2012 alkupuoliskolla Somalimaassa
2200
pientuottajaa kouluttautui uusien tuotantomenetelmien osaajiksi ja yrittäjiksi viime vuonna Ugandassa
1619
henkilöä osallistui osuuskunnan järjestämiin opintotilaisuuksiin Nicaraguassa
Teksti: PIRRE LAAKSONEN Kuva: TEEMU SOKKA
Naisten ja miesten tasa-arvon tukeminen tuottaa TULOKSIA Solidaarisuuden kehitysyhteistyön toinen pääteema on sukupuolten välisen tasa-arvon tukeminen kaikissa kehityshankkeissa ja kohdemaissa. Sinnikäs työ tuottaa tuloksia, kun syvälle juurtuneet asenteet alkavat muuttua ja naiset pääsevät esimerkiksi lukutaito-opetukseen. Solidaarisuuden työn tuloksena naiset vaikuttavat yhä enemmän omaan elämäänsä sekä perheeseen ja työhön liittyviin päätöksiin.
asi
SINUN tuell
30 % 142 naista
on ehdokkaana Somalimaan paikallisvaaleissa marraskuussa Teksti: PIRRE LAAKSONEN Kuva: JONNA HAAPANEN
83 % perheissä sekä naiset että miehet osallistuvat nyt sekä kotitöihin että muihin työtehtäviin Pohjois-Nicaraguassa
vähemmän poliisille raportoituja perheväkivaltatapauksia viikon aikana Mulagin ja Wakison alueilla, Ugandassa
Lukutaito avaa oven yhteiskunnalliseen osallistumiseen
Lukutaitoa tarvitaan päätöksiin
Solidaarisuuden kolmivuotinen hanke somalimaalaisten naisjärjestöjen verkoston, Nagaad Networkin, kanssa päättyy tänä vuonna. Solidaarisuuden tuella 3359 naista saavutti Buraon kylissä pidetyn koulutuksen avulla kirjoitus- ja lukutaidon. Lukutaito on ehdoton edellytys elinikäiselle oppimiselle ja sille, että pystyy määräämään itse omasta elämästään. Ilman lukutaitoa ihminen ei voi seurata häntä ympäröivän maailman tapahtumia, eikä osallistua tasavertaisesti päätöksentekoon. Tuhansien ihmisten vaalisalaisuus rikkoutuu vuosittain, koska he joutuvat pyytämään muita avukseen kirjaamaan äänensä. Myös ihmisen mahdollisuudet työelämässä ovat erittäin rajatut silloin, kun hän ei osaa lukea. Lukutaidoton ihminen on täysin riippuvainen muiden hänelle välittämästä tiedosta. Somalimaassa valtaosa naisista on edelleen muiden lukutaidon armoilla. Koulutettujen tyttöjen ja poikien suhde on Somalimaassa yhden suhde kolmeen.
Naisten syrjintään koulutuksessa on useita syitä. Perheissä on totuttu lähettämään pojat koulunpenkille, sillä vastuu perheiden toimeentulosta lepää Somalimaassa perinteisesti miesten harteilla. Poikia valmistetaan kodin ulkopuoliseen elämään työntekijöinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina, kun taas tyttöjen paikka on perinteisesti kotona. Somalimaassa kodinhoito on edelleen vahvasti naisten vastuulla. Tytöt opetetaan kotitöihin jo pienestä pitäen eikä aikaa koulunkäyntiin tahdo löytyä. Naisopettajien puute sekä erittäin nuoressa iässä solmitut avioliitot vahvistavat entisestään naisten syrjintää koulutuksessa.
Myös päätöksentekoon liittyvä sukupuolijakauma pysyy epätasa-arvoisena niin kauan kun koulutetuista ihmisistä vain kolmasosa on naisia. Kouluttamattomilla naisilla ei ole asiaa Somalimaan parlamentin ylähuoneeseen, guurtiin, sillä yksi guurtin jäsenyyden ehdoista on vähintään toisen asteen koulutus.
Solidaarisuus somalimaassa
Solidaarisuuden tuella 3359 naista oppi lukemaan ja kirjoittamaan.
Tällä hetkellä guurtin 82 jäsenestä vain yksi on nainen. Parlamentin alahuoneen 82 jäsenestä naisjäseniä on kaksi. Samankaltainen sukupuolijakauma jatkuu ministerineuvostossa, jonka 332 jäsenestä alle prosentti on naisia. Tänä vuonna päättyvän Solidaarisuuden naisten yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistamiseen tähdänneen hankkeen lähtökohtana on ollut se, että tasavertaisesta osallistumisesta päätöksentekoon ei voida puhua ilman tasa-arvoisia lukutaitotilastoja. Nagaad Networkin jäsenjärjestöjen kouluttamat yli 3000 naista raivaavat nyt Somalimaassa tietä kohti yhteiskuntaa, jossa jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon myös oman kotinsa seinien ulkopuolella. Yksi lukutaitokurssin suorittaneista naisista, Fadumo Jama, kuvaa lukutaidon merkitystä näin: ”Ilman tietoa ihminen elää kuin pimiössä”. Lukutaito toimii taskulamppuna elämän polulla. Naisten mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon kaikilla yhteiskunnan eri tasoilla riippuvat lukutaidon luomasta valosta. Tämä on ollut lähtökohta myös Solidaarisuuden ja Nagaad Networkin lokakuussa arvioidussa yhteishankkeessa. Teksti: MILLA MÄKINEN-POTTIHER Kuvat: JENNI GÄSTGIVAR Fadumo Jamalle lukutaito toi valon.
Perheväkivallan vastainen työ tuottaa tuloksia Solidaarisuus UGANDASSA
Solidaarisuus on tukenut perheväkivallan vastaista työtä Ugandassa vuodesta 2009 lähtien. Kolmivuotisen kehityshankkeen toteutuksesta on vastannut paikallinen mediajärjestö, Uganda Media Women’s Association (UMWA). Työn tuloksia ja vaikutuksia kartoittava arviointi on nyt valmistunut. Se viitoittaa tietä myös kohti seuraavaa hankevaihetta. Perheväkivallan vastainen työ lähtee asenteiden muutoksista. Niiden perusta on nyt valettu ugandalaisten Wakison ja Kyankwanzin lääneissä.
Perheväkivalta vaikuttaa sekä perheiden sisäiseen jokapäiväiseen elämään että kokonaisten yhteisöjen kehitykseen. Erään wakisolaisen yhteisöaktivistin mukaan perhe on kaiken perusta: ”Jos perheessä asiat eivät ole hyvin koko yhteisö kärsii, sillä yhteisöt muodostuvat perheistä. Perheväkivalta oli täällä suuri ongelma, joka tuotti tuhoa monissa kodeissa. Perheiden sisäinen rauha on yhteisökehityksen perusaines.” Hankkeen aikana koulutettiin yhteensä 248 yhteisötason aktivistia. Heidän tehtävänään on viedä väkivallan vastaista viestiä eteenpäin kotikylissään. UMWA sai työhönsä mukaan sekä yhteisöjen jäsenet että paikalliset päättäjät sekä käytti monipuolisia menetelmiä, kuten koulutuksia ja joukkoviestintää. Yhteisötyöllään UMWA sysäsi liikkeelle väkivallan tuomitsevan aallon. ”Ennen hankkeen alkamista naiset ajattelivat, että perheväkivalta on normaalia, sillä he eivät tienneet omista oikeuksistaan. Nyt he tietävät, että heillä on oikeus elää väkivallatonta ja tervettä elämää. Näin he osaavat väkivaltaa kohdatessaan kertoa tilanteesta muille”, kommentoi eräs hankkeen hyödynsaajista.
UMWAn tiedotti naisten oikeuksista laajasti myös radion ja lehtiliitteen avulla.
UMWA koulutti vuosien 2009–2012 aikana yli 70 paikallisjohtajaa väkivallan syistä ja seurauksista. Johtajat raportoivat, että lisääntynyt tieto muutti heidän tapaansa toimia väkivallan uhrien kanssa. Nyt he kuuntelevat uhreja, eivätkä lähetä heitä enää kotiin selvittämään ongelmiaan
valtakokemuksistaan.
Perheväkivallan vastaiseen työhön on nyt koulutettu 248 yhteisöjen aktiivia.
yksin omien seinien sisällä. Kalagin kylässä päätettiin, että miesten on konsultoitava puolisoitaan kaikessa päätöksenteossa. Kinonin kylässä puolestaan sovittiin, että kaikkien kylän asukkaiden pitää ilmoittaa näkemästään väkivallasta paikallisille viranomaisille. Yhteisöissä parannettiin myös väkivallan uhrien vastaanottoon tarkoitettuja tiloja, jotta uhrien ilmoitusten luottamuksellisuus taattaisiin tehokkaammin.
Radioaalloilla kokemusten vaihtoa Väkivallan vastainen viesti kiiri kolmen vuoden ajan Wakison ja Kyankwanzin läänien yhteisöissä myös radioaaltoja pitkin. UMWA:n omistaman Mama FM:n lähetyksissä väkivallan uhrit ja tekijät saivat mahdollisuuden kertoa omista kokemuksistaan ja vaihtaa näkemyksiään. Koska radiossa voi puhua nimettömänä, kuuntelijoiden on helpompi kertoa radion kautta omista väki-
Väkivallan vastaista sanomaa vahvistettiin myös sanomalehtiliitteen, The Other Voice:n, avulla. Kolmen vuoden aikana perheväkivallan syihin ja seurauksiin keskittyvää liitettä painettiin yhteensä 360 000 kappaletta. Nyt Wakison ja Kyankwanzin lääneissä tiedetään laajasti, että perheväkivalta on rikos. Kehityshanke on saanut aikaan huomattavia muutoksia. Arviointi kuitenkin suositteli, että hankeyhteistyötä jatketaan edelleen. Perheväkivallan vastainen työ on pitkäjänteistä ja naisia syrjivät asenteet ovat edelleen Ugandassa syvään juurtuneita. ”Asenteiden muutosten suhteen on vielä paljon tehtävää, sillä sisäistämämme kulttuuri on edelleen merkittävä este väkivallattomalle elämälle. Tämä näkyy erityisesti miesten asenteissa”, kuvaili eräs yhteisön jäsen. Jatkohankkeen strategia vaatii vielä terävöittämistä – perheväkivaltaa vastaan on taisteltava erilaisilla aseilla maaseudulla Kyankwanzissa ja toisaalta kaupunkiympäristössä Wakisossa. Hyvin suunnitellussa tasa-arvotyössä muutokset etenevät kuitenkin varmasti, vaikkakin hitaasti. Teksti: MILLA MÄKINEN-POTTIHER Kuvat: JEMINA TALJA ja JONNA HAAPANEN
Opeta nainen lukemaan: 10 €
Avaa oma keräyssivusi Tee kuten Leena Lehtolainen ja pyydä tänä jouluna ystäviltäsi tavaralahjojen sijaan lahjoitus Solidaarisuuden työhön.
Tavaralahjan sijaan voit ilahduttaa ystäviäsi Solidaarisuuden aineettomilla lahjoilla. Saat myös kauniin lahjoitustodistuksen pakettiin käärittäväksi.
www.solidaarisuus.fi/lahja www.jelpi.fi/solidaarisuus
Jouluksi solidaarisuutta