Demokraatti - 4.12.2015

EL ÄMÄ  30

Kuka luuraa parran takana?

Tarjous

20 €

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja  Hinta 2€

4. JOULUKUUTA 2015

Älä pelkää muutosta TOMMy h ELLsTEn  24

p OLiTiiKKA  10

Jätkä lastaa, lordi määrää

p OLiTiiKKA  12

Lyly: Jatketaan neuvotteluja!

KULT TUUr i  34

Elävien kuvien viihtyisät kodit

2

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Tänään lehdessä 2 Maailmanparantaja Ilkka Taipale 4 Demo, Ville Ranta, Oppositiosta kajahtaa 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Tommy Hellstenin kanssa

6

6 8 9 10 11 12 14 16 18 20

Politiikka

Yhteiskuntasopua ei ole vielä kuopattu Uutiskertaus, Stubbin prosenttijuoksu Demograafi: Miten maatalouden eläkkeet rahoitetaan Satama on oma maailmansa Indeksi: Vähemmän viuraamista, enemmän hullunrohkeutta Lauri Lyly ennustaa tuulista syksyä työmarkkinoille Yhteiskunnan epävarmuus kalvaa amerikkalaisia Puoluetoimisto muutti ympyrään, Kantakirjademari ja maailman rikkain Nalle esittäytyvät Tämä on uusi Demokraatti Maailmankuvia: Eurooppa vapisee

23

23 24 28 29

Elämä

Mitä lahjaksi kun kaikilla on jo kaikkea Olipa kerran minä: Tommy Hellsten Jouluinen Porvoo hurmaa Kasvot peilissä: Miapetra Kumpula-Natri 30 Jäljet: Muunneltuja totuuksia, Joulupukki jakaa risuja ja lahjoja 32 Joulu löytyy laatikosta

33 Kulttuuri 43

33 34 36 38 39 40

Kultakurkut Vanhan lumo ei haihdu Lasten joulukirjoissa on tunnelmaa Elokuva: Kiipijöitä kaikki tyynni Kirjat: Kohtalona Sibelius Demokraatti 100 vuotta sitten

Liike

43 Miten minusta tuli demari: Satu Taavitsainen 43 Kenttäpostia 44 Mielipide: Kirje työministerille 45 Tekstiviestit 46 Mielipide: Minne hukkui koululaisten motiivi 48 Mielipide: SDP tarvitsee uskottavan vaihtoehdon 48 Suomalainen demari: Välikysymys 50 Nieminen Vee: Kaikenlaisia menoja 51 Yhdistystoiminta 53 Ristikko 54 Televisio 56 Politiikan horoskooppi, Närästäjä

”

On kolme yhteiskunnallista mallia: sorto, sekasorto tai sosialipolitiikka.

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

3

Maailmanparantaja TEKSTI ILKKA YRJÄ  KUVA KARI HULKKO

Ilkka ikivieteri Miten Sinusta tuli maailmanparantaja?

Polku on mutkitteleva, Albert Schweitzer, Jeesus ja kokoomus ovat kuuluneet matkatovereihini ja sen jälkeen 1960-luvun hienoimmat aktivistit.

Mikä maailmanparannuksessa kiehtoo?

Kysehän on yhteiskunnallisesta uudistustyöstä, ihmisten olosuhteiden parantamisesta. Se on pitkäjänteistä ja hidasta. Pitää olla kuten kiinalaisella kokilla 30 projektia käynnissä, kaikki eivät voi epäonnistua.

Mikä maailmassa pitäisi muuttaa ensimmäiseksi?

On kolme yhteiskunnallista mallia: sorto, sekasorto tai sosiaalipolitiikka. Sorrolla saa sekasorron kuriin, mutta sosiaalipolitiikalla sekä sorron että sekasorron. Globaali sosiaalipolitiikka tulisi nostaa yhtä korkealle kuin ilmastonmuutoksen torjunta tai ydinaseiden riisuntatavoite.

Kuka on esikuvasi maailmanparantajana?

Olen teettänyt useita patsaita tai muistomerkkejä Kellokosken prinsessasta, aputyömiehestä, siviilielämän Rokasta Alvar Typöstä, pultsareiden kuninkaasta Arvo Kustaa Parkkilasta, legendaarisesta ylihoitajasta Anna Pakalénista. Toimitan pokkarisarjaa rauhantyön

”

On kolme yhteiskunnallista mallia: sorto, sekasorto tai sosialipolitiikka.

klassikoista (Into Kustannus) Einsteinista E.P. Thompsoniin.

Lukekaa niitä.

Mistä tunnistaa maailmanparantajan?

Hedelmistä, joita muut ihmiset tai ihmiskunta saa nauttia. Usein tunnistaminen tapahtuu jälkikäteen. Monet ihmiset eivät pidä ääntä itsestään.

Voiko maailmanparantaja olla kapitalisti?

Voi toki, mutta harva tulee kapitalistiksi sillä toiminnalla.

Voiko maailmanparannukseen väsyä?

Ystäväni Jyrki Pesola kehitti 17 siirron shakkipelin, jossa vastapuoli joutui siirtämään tiettyä reittiä myöten nappuloitaan.

Jos kerrankin olisi siirtänyt toisin, olisi matti ollut aikaisemmin edessä. Matti tuli vastaan 17. siirrossa joka tapauksessa. Odotan seitsemättätoista työministeriä, kyllä Lex Taipale sitten tulee.

Sama on muidenkin tavoitteiden laita. Taistelu jatkuu – työvoitto on varma!

Millainen on maailmanparantajan ruokavalio?

Parhaimmillaan sellainen, että ei pidä siitä melskettä ja vaadi muita syömään samoin. Olen saanut voin takaisin eduskunnan ja valtuuston kuppiloihin sekä VR:n ravintolavaunuihin, en vielä Finnairin koneisiin. Kun kirjallisesti kysytään etukäteen ruokatoivomuksia, ovat listallani nahkiaiset, ravut, kaviaari, lakritsa, makkara ja olut.

Uskooko maailmanparantaja Jumalaan?

Internetiä suurempaan kirjaan uskon, eli johonkin kaikki piirtyy ja on joskus avattavissa,

Ilmapuntari Vastatuulta.

Mopo on irronnut hallituksen lapasesta jo monta kertaa ja törmännyt perustuslailliseen tiilimuuriin. Lait ovatkin hallitukselle kuin vessapaperia, jolla voi pyyhkiä kilpailutuksen nimissä. Keskiviikkona pääministeri Juha Sipilä niputti monet tutkijat samaan luokkaan. Sipilää kiukuttaa, kun ”kaiken maailman dosentit” ovat eri mieltä hallituksen kanssa.

mutta ei väistämättä vaikutettavissa tai korjattavissa.

Jos kidekoneen pieni kide, molekyyli värähtelee radioaalloista, sitäkin pienempi kide tai atomi värähtelee.

Eli Kim Il Sungin radiopuheetkin värähtelivät kaikkialla, värähtely vaimenee muttei saavuta nollaa. Kaikki on kaikkialla. Syntyikö maailma siitä, että nolla alkoi värähdellä vai siitä, että henki liikkui vetten päällä? Siinäpä kysymys.

ILKKA TAIPALE

73-vuotias joukkolääketieteen dosentti, seitsemän lapsen vaari

Edistää työttömien ja yksin asuvien asioita

Lobbaa kehittämänsä työttömien varhaiseläkkeen, Lex Taipaleen uusimista

Esitelmöi maailmanlaajuisesti (mm. Euroopassa, Aasiassa, Lähi-idässä)

Tuorein julkaisu: 100 sosiaalista keksintöä Suomesta teos mm. hindin, tamilin ja farsin kielillä

Uskooko Jumala maailmanparantajaan?

Tämä kuuluu niin sanottuihin uskon asioihin. Jotkut uskovat olevansa puolijumalia ja uskovat todella itseensä.

Tapaat Mahatma Gandhin torilla. Mitä teet?

Olen perustanut ääniä kuulevien verkoston, pohtisin näkyjä näkevien verkostoa. Kyseessä on ns. dissosiatiivinen ilmiö, jonka saa helposti aikaan hypnoosilla. Minua ei saada hypnoosiin, joten ottaisin tilanteen hyvin vakavasti. Jos tapaaminen olisi demarien kojulla, kysyisin piruuttani, oletko jo lukenut SDP:n merkittävän perhepoliittisen ohjelman.

Mikä yhden asian liike pitäisi vielä perustaa?

Tavallisten vankien asioista ei yksikään maailmanlaajuinen järjestö välitä. Tarvitsemme YK:ta lähellä olevan järjestön, jolla on eri maissa omat jäsenjärjestönsä. Sellainen on siis suunnitelmissa.

Siperiaanista pakkasta.

Elinkeinoelämän keskusliitto sanoutui irti yhteiskuntasopimuksen teosta. Tämä alkoi näyttää selvältä jo siinä vaiheessa, kun EK linjasi, että se ei enää tee keskitettyjä sopimuksia. Syitä on arvuuteltu. EK:lle hallituksen pakkolakipaketti on yhteiskuntasopua makeampi vaihtoehto. EK:ssa ehkä myös arvotaan hallituksen elinikää, sillä keskitetyistä irtautuminen herättää vähemmän keskustelua yltiöyritysmyönteisen hallituksen aikana.

4

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

twitter

»

Timo Harakka: Peruutuspäivät jatkuvat. Minkä pakkolain Sipilä peruu ensimmäisenä?

SDP:n työ oppositiossa tuottaa tulosta Sdp:n eduSkuntaryhmä muodoStaa

hyvän joukkueen. Olemme esittäneet oman vaihtoehdon ja antaneet rakentavaa kritiikkiä hallitukselle. Olemme tarjonneet yhteistyön kättä hallitukselle monissa asioissa. Tämä linja on osoittautunut oikeaksi. SDP:n työ oppositiossa onkin lyhyessä ajassa tuottanut tulosta.

Oppositiosta käsin olemme pystyneet torjumaan monia hallituksen huonoja esityksiä.

Tässä kansalaisjärjestöjen ja kaikkien SDP:n jäsenten tuki on ollut ratkaisevaa. Esimerkiksi eläkeläisten asumistukeen kohdistetun leikkauksen kumoaminen oli maamme eläkkeensaajajärjestöjen ja SDP:n voimannäyttö.

Hallitus perui pakkolakiesityksen sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkauksista. Lisäksi hallitus perui veronkiertäjien armahduslain ja lupasi jatkaa harmaan talouden torjuntaohjelmaa opposition niitä vaadittua.

Opposition ääni antti lindtman

Demo

UUsien ajatUsten koeponnistamo dimitri QvintUs

Valinnanvapautta verotukseen siitä, saako verorahoille vastinetta. Tämän keskustelun asemesta kannattaisi tehdä päätöksiä, joiden myötä ihmiset pääsevät itse vaikuttamaan verojensa käyttöön.

Yksi keino olisi tuoda valinnanvapautta verotukseen.

Suomessa voisi pohtia mallia, jossa jokainen suomalainen saa itse päättää, mihin valtio käyttää pienen osan hänen maksamistaan veroista. Valinnainen osuus voisi olla esimerkiksi 1–2 prosenttia tuloverosta tai kaikille sama könttäsumma. Jälkimmäisessä pieni- ja suurituloisen ”budjettivalta” olisi sama. Käytännössä ihminen valitsisi veroilmoituksessa, sijoittaako tuon osan veroistaan koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin, maanpuolustukseen, kehitysapuun, työvoimapolitiikkaan vai ympäristöön.

Tällaisella On tärkeää huomata, että kyseinen veromallilla malli ei nosta veroastetta, vaan se siirvoisi myös tää yhden prosentin budjettivallasta korjata petetsuoraan veronmaksajille. Tällä tavalla tyjä vaalilupäättäjät saavat suoraan tietoa, mihin pauksia. suuntaan suomalaiset haluavat yhteiskuntaa kehittää.

Tällaisella mallilla voisi myös korjata petettyjä vaalilupauksia. Kuulostaisiko hyvältä Sipilän hallituksen aikana?

Mihin sinä sijoittaisit valinnanvapaan osan veroistasi?

VuodeSta toiSeen keSkuStellaan

Kirjoittaja on Viestintävastaava SDP:n eduskuntaryhmä

Kaikissa keskeisissä SDP:n esille ottamissa asioissa hallitus on joutunut paineen alla taipumaan. Viimeksi näin kävi omistusten piilottamisen mahdollistavan hallintarekisterilain perumisessa. Onko siis SDP:llä enemmän valtaa oppositiosta käsin kuin perussuomalaisilla hallituksessa? u u u

SoSialidemokraattien

oppoSitio­

politiikka ei ole ollut vain hallituksen esi-

tysten vastustamista. Oman vaihtoehtomme yksi konkreettinen esimerkki on rohkea ja reilu vaihtoehtobudjetti. Se rakennettiin laajalla asiantuntijaverkostolla. Vaihtoehtobudjetti viitoittaa Suomea työlinjalle ja nojaa kasvuun ja oikeudenmukaisuuteen. Vaih-

Ville Ranta

toehdossamme palkasta ja eläkkeestä jää enemmän rahaa käteen. Ja mikä tärkeintä, se on realistinen.

Olemme tarjonneet hallitukselle apua ja tukeneet sitä vaikeissa asioissa. Olemme tarjonneet yhteistyön kättä mm. sote-uudistuksessa, työmarkkinakysymyksissä ja pakolaisasiassa, mutta hallitus ei ole tarttunut yhteistyötarjouksiimme.

Yksi hallituksen suurimpia virheitä on, että se on vienyt päätöksiä eteenpäin pakottamalla ja kiristämällä. Näin se on esimerkiksi saanut työmarkkinat täysin sekasortoiseen tilaan ja on aiheuttamassa pitkäaikaisen työmarkkinakriisin.

SDP:n mielestä vaikeina aikoina Suomen pitäisi pitää kiinni vahvuuksistaan: osaamisesta sekä yhteistyön kulttuurista.

Kirjoittaja on SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

5

Kohtaaminen TEKSTI SarI SaLOraNTa  Kuva jarI SOINI

Hallitus on tartuttanut Suomeen pelon ilmapiirin

Y

hdessä asiassa maamme hallitus on onnistunut yli odotusten: se on kyennyt levittämään tavallisen kansan keskuuteen tehokkaasti kriisitietoisuutta. Jo hallitusneuvotteluissa puhuttiin suurisuisesti yhteisestä tilannekuvasta, joka sijoitti Suomen taloudellisesti jopa Kreikan kastiin. Hallituksen viesti oli selvä: vienti ei vedä ja kestävyysvaje repii lapsiltamme leivän pöydältä. Suomi on saatava nousuun hinnalla millä hyvänsä.

Kriisitietoisuuden lisääntyminen on saanut aikaan myös ikäviä lieveilmiötä. Suomalaisen yhteiskunnan ilmapiiri on puolessa vuodessa muuttunut epäluuloisemmaksi. Ministereiden jatkuvat valehtelut ja pakkolakipuheet ovat syventäneet yhteiskuntamme jakolinjoja ja romuttaneet uskoa sopimisen yhteiskuntaan. Pääministeri Sipilän luulisi miljooniensa kanssa ymmärtävän jotain pääoman aiheuttamasta turvasta.

Tosin luottamuspääoman merkityksestä hän ei näemmä ymmärrä tuon taivaallista.

Luottamuspääoman murenemisesta kertoo myös poliittisten puolueiden suhtautuminen toisiinsa. Jakolinja hallituksen ja opposition välillä on revennyt jo railoksi. Tästä esimerkkinä on eduskunnan käsittelyssä ollut SDP:n vaihto-

ehtobudjetti, jota SSS-miehet tyytyivät vain yliolkaisesti vähättelemään. Kaiken huippu oli, että pääministeri Sipilä ja ulkoministeri Soini marssivat salista ulos ennen keskustelun alkua. Poliittista vastusta tulisi kyetä edes kunnioittamaan.

Tätäkään herrasmiessääntöä Sipilä ja Soini eivät ole omaksuneet. u u u

Pääministeri Sipilän luulisi miljooniensa kanssa ymmärtävän jotain pääoman aiheuttamasta turvasta.

Tosin luottamuspääoman merkityksestä hän ei näemmä ymmärrä tuon taivaallista.

Yhteiskunnallisesta ilmapiiristä johtuen suomalaisten turvallisuudentunne on heikentynyt. Tästä viitteenä on T-Median toteuttama kysely, jossa kahdeksan kymmenestä suomalaisesta kokee turvallisen elinympäristön erittäin tärkeäksi. Näin ajattelevia on kymmenen prosenttiyksikköä viime vuotta enemmän. Miehillä halu elää turvallisessa ympäristössä on vielä naisiakin korostununeempi.

Sunnuntaina Suomi täyttää 98 vuotta. Jo kahden vuoden kuluttua itsenäinen Suomi täyttää kunnioitettavat sata vuotta. Juhlavuoden teemaksi on valittu ”Yhdessä”.

Mitenhän hallitus aikoo parissa vuodessa muuttaa jakolinjojen Suomen yhdessä tekemisen Suomeksi? Sellaiseksi Suomeksi, joka tunnetaan maailmalla kilpailukykyisenä yhteiskuntana, jossa ihmiset luottavat toisiinsa.

Onnellinen sekaannus Eräänä perjantaiaamuna kello kymmenen tuntematon numero soittaa kännykkääni.

– Tommy Hellsten tässä. Nyt on niin, että mä olen mokannut.

Olimme sopineet sähköpostitse tapaamisen helsinkiläiseen merenrantakahvilaan, mutta Hellsten odottikin meitä kotonaan Sipoossa. Syy oli osittain minun. Alunperin ehdotin, että tulisimme kuvaajan kanssa tekemään haastattelua kirjailijan kotitilalle. Koska aina on muka kiire, ajattelin säästää aikaa ja pyytää Hellsteniä tulemaan Helsinkiin. Jälkeenpäin ajatellen sekaannus osoittautui onnelliseksi – ainakin minun kannaltani. Seuraavalla viikolla Hellsten otti meidät vastaan upealla

kotitilallaan, jossa hänen yrityksensäkin sijaitsee.

Onnellinen se, joka saa asua ja työskennellä näin kauniissa ympäristössä, ajattelin. Hellsten otti meidät vastaan vakavana, mutta ystävällisenä. Kärsivällisesti hän vastaili kysymyksiini, kun pyörittelin miten ihminen pystyy kohtaamaan muutokset. Lopulta Hellsten paljasti, että hänenkin elämässään on tuleva suuri muutos, joka nyt tuntuu raskaalta. Tähän en ollut valmistautunut. On kuin olisin kiertänyt puukkoa haavassa. Olen kiitollinen, että Hellsten jaksoi ottaa meidät vastaan.

TOMMY HELLSTENIN HaaSTaTTELu SIvuLLa 24

Demokraatti Demokraatti.fi

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja.

Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 701 0504, mikko salmi@demokraatti.fi Toimitusjohtaja: Ville Wallin, ville.wallin@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 701 0560, ilmoitukset@demokraatti.fi Kustantaja: Kustannus Oy Demari Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Haapaniemenkatu 7–9, B-talo, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki uutistoimitus: 09 701 0555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Juhani Aro, 09 701 0538 Elämä: Nora Vilva, 09 701 0528 Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 701 0539 Liike: Markku Lahikainen, 050 5543430

sosIAALINEN MEDIA

JK

Yksi asia on onneksi suomalaisessa yhteiskunnassa mennyt kovasti eteenpäin. T-Median tutkimuksen mukaan rasismin suomalaiset tuomitsevat huomattavasti jyrkemmin. Yli 60 prosenttia vastaajista kertoi olevansa valmis puuttumaan rasistiseen käytökseen. Antirasisteja on nyt kymmenen prosenttia viime vuotta vähemmän. Hyvä Suomi!

twitter.com/demokraatti_fi

TILAAjApALvELu Puhelin

(09) 701 041 tilaajapalvelu@demokraatti.fi

facebook.com/Demari.fi/

MIELIpIDEpALsTAT mielipide@demokraatti.fi tekstiviestipalsta: 050 4698 445

6

P

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

viikon kuumat

»

Politiikka tuottaja: Juhani aro 09 701 0538 juhani.aro@demokraatti.fi

Etu- ja takapakkia työmarkkinoilla ◆ lämpöasteita ja prosenttisotkua ◆ positiivisia Nokia-uutisia

Vilpitön iterointineuvo Juha Sipilälle Alussa näytti siltä, että nyt saattaa jotain tapahtuakin. Maan johtoon nousi tunnettu innovaattori, uuden kehittämisellä tunnetuksi tullut kempeleläinen miljonääri Juha Sipilä (kesk.). Noin 40 yritystä menestyksekkäästi johtanut Sipilä tarttui Suomen ruoriin jämäköin ottein.

Kauaa ei vatuloitu, kun Sipilä sai iteroitua hallituksen ja sille tiiviin ohjelman.

No nyt pomppas, sanoo lukija.

Iterointi? Se on matemaattinen työtapa, jossa samat vaiheet toistetaan niin kauan, kunnes ne halutaan lopettaa. Iterointi ei välttämättä kuitenkaan johda haluttuun lopputulokseen. Yksinkertaisimmillaan iterointia voidaan ajatella vaikka kakun leikkaamisena niin moneen palaan kuin halutaan. Mitä enemmän paloja, sitä vähemmän kukin saa.

Ensimmäinen jo ennen hallitusta Yhtäkaikki. Iterointisuunnitelma päässään insinööri Sipilä viritteli yhteiskuntasopimusta jo ennen hallituksen syntymistä.

Sitten Sipilä kehitteli Alexander Stubbin (kok.) ja Timo Soinin (ps.) kanssa sopimuksen, jota vauhdittamaan asetettiin uhka pakkolaeista.

Neljänkään iterointikerran jälkeen valmista ei tullut. Insinöörinä Sipilän olisi luullut ottaneeksi huomioon syyt, jotka johtivat epäonnistumiseen. Ettei näin tapahtunut, johtunee Sipilän vahvasta yritystaustasta.

Hän ei kertakaikkiaan kyennyt ajattelemaan, ettei valtiota johdeta kuin yritystä. Mahtikäskyt eivät auta modernissa demokraattisessa valtiossa, pakkolait vielä vähemmän.

Sipilä ei tunne Ek:ta Kumma kyllä, Sipilä ei näyttänyt tuntevan myöskään nykyistä EK:ta. Liekö sitten järjestöelämä jäänyt tässäkin vähemmälle kymmeniä yrityksiä johtaessa?

Jos Sipilä olisi seurannut EK:n kehitystä viime vuodet, hän olisi helposti havainnut, että järjestön sisällä on tapahtunut valtasuhteiden muutos.

Vuosikausia EK:n sisällä käytiin taistelua vanhakantaisten isänmaata puolustavien patruunoiden ja globaalia bisnestä tekevien jättiläisfirmojen välillä.

Niskan päälle ovat päässeet globaaleilla markkinoilla toimivat ammattijohtajat, joille toimiminen Suomesta käsin tuntuu olevan vain haitta. Heitä ei häiritse, vaikka koko Suomi seisoisi, koska pääosa bisneksistä on muualla.

”

Liekö sitten järjestöelämä jäänyt tässäkin vähemmälle kymmeniä yrityksiä johtaessa?

EK:ta ei oikeasti kiinnosta yhteiskuntasopimuksen teko.

Mitä nyt muodon vuoksi ja kotimarkkinayritysten iloksi hiukan neuvotelivat. Siksi sääntömuutos ja siksi ripustautuminen AKT:hen. Sehän oli vain tekosyy.

EK:n toimet, jotka sinivalkoisten lasien läpi vaikuttavat järjettömiltä, ovatkin globaalisti järkeviä. Mutta ei heitetä lusikkaa nurkkaan. Toivoa on vielä. Tällaisia puheita kuuluu jo.

Selvä laskuvirhe Saattaa hyvinkin olla myös niin, että Sipilä laski väärin tarvittavien iterointikertojen määrän.

Annettakoon se anteeksi politiikassa kokemattomalle pääministerille – tällä kertaa. Mikä sopii yritysmaailmaan, ei sovi valtiomaailmaan. Sipilänkin sopii tunnustaa, että politiikka on mahdollisuuksien taidetta.

kaikki muuttuu, jos...

Tässä on vilpitön neuvo, Juha Sipilä. Ota se vastaan ja siitä vaari, niin kyllä kaikki hyväksi muuttuu. Vedä pakkolait pois valmistelusta, niin se on tällä kierroksella se viimeinen iterointikerta. Ja yhtäkkiä AKT:kin on takaisin neuvottelupöydässä.

Ja kalliit rähinät vältetty.

Niin yksinkertaista se on. Kun osaa.

Juhani Aro Demokraatti

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Demokraatin viikko 4.–10.12.

◆

7

pe

la

su

ma

ti

ke

to

COP21, YK:n ilmasto­ kokous jatkuu Pariisissa

Europarlamentin Suomen tiedotustoi­ miston seminaari: pa­ kolaisuus, muuttoliike ja eurooppalaiset rat­ kaisut

Itsenäisyyspäivän aaton tanssit lauantaina kello 18.30 Paasitornis­ sa, juhlakansaa tanssit­ taa Vallilan Tango

Itsenäisyyspäivä

SAK:n tarjous yhteis­

Eduskunnan täysis­

Eduskunnan täysis­

Eduskunnan täys­ istunto: kuullinen kyse­ lytunti

Kansalaisinfo: kai­ paako peruskoulun us­ konto­ ja katsomusope­ tus uudistamista

Venezuelan parla­

menttivaalit

kuntasopimusneuvot­ teluissa viimeistä päivää voimassa

tunto

YK:n pääsihteeri Ban Ki­moon vierailee Suo­ messa

tunto: hallitus vastaa välikysymykseen työlli­ syyspolitiikasta.

Schengen uhattuna ◆ joukkosurma Yhdysvalloissa ◆ SDP:n kannatuksen kasvu jatkuu

Jari Soini

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly neuvonpidossa PAMin Ann Selinin kanssa.

8

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Uutisviikko KOONNuT hEIKKI SIhTO

Lehtikuva / Markku Ulander

SDP keskustan kannassa SDP:n kannatuksen kasvu jatkuu. Ylen torstaina julkaistun kannatusmittauksen mukaan SDP:n kannatus on noussut tasan 21 prosenttiin. Suurin puolue on yhä keskusta 21,6 prosentin kannatuksella ja kolmantena kokoomus, 18,3 prosenttia. Perussuomalaisten kannatus on marraskuussa edelleen laskenut, perussuomalaisia äänestäisi nyt 8,9 prosenttia vastanneista.

Perussuomalaisten alamäen vuoksi kolmen hallituspuolueen yhteenlaskettu kannatus painui nyt jo alle 49 prosenttiin.

EK sanoi ei Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta kaatuivat keskiviikkona. Merkittävä syy tähän oli EK:n ilmoitus siitä, että se ei enää tee jatkossa keskitettyjä sopimuksia. EK sanoi ei SAK:n tarjoukselle, joka olisi vauhdittanut Suomen kilpailukyvyn kasvua. Tämä erittäin maltillisia palkkaratkaisuja sisältänyt esitys olisi muun muassa lisännyt paikallista sopimista ja tehnyt lomarahasta joustavan.

Kahden asteen tähden Pariisissa alkanut ilmastokokous tavoittelee sitovaa kansainvälistä sopimusta ja päätöstä toimista, jotka rajoittaisivat ilmaston lämpenemisen enintään kahteen celsiusasteeseen tämän vuosisadan loppuun mennessä.

Yli 180 maata on antanut kokouksen alla ilmoituksen toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Laskelmat lupausten vaikutuksista kuitenkin osoittavat, etteivät ne nykyisellään riitä tavoitteen saavuttamiseen.

Posti-kiistan löytyi ratkaisu Posti-kiista ratkesi maanantaina. Postilaisten palkat noudattavat työ- ja kasvusopimuksen mukaisia korotuksia.

– Tärkeää oli, että työehtosopimusta ei halpuuteta, eikä Posti voisi lähteä työmarkkinahäiriköksi, Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen totesi.

Työnantajaliiton Paltan mukaan muutosturvamääräykset häviävät ja ulkopuolisen työvoiman käyttörajoituksista luovutaan.

H

Koulutuslakko-liikkeen järjestämässä mielenilmauksessa saivat koulutusleikkauksia ajava hallitus ja Stubb kyytiä.

Kuin kaniini hatusta

– Sain luvun omasta päästäni, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) selitti maanantaina, kun häneltä perättiin oikeaa lukua hallintarekisteriä puoltaneiden virkamiesten lausunnoista. Stubb

sanoi torstaina, että 90 prosenttia annetuista lausunnoista oli myönteisiä. Tosiasiassa luku oli Helsingin Sanomien mukaan alle kymmenen prosenttia.

Stubb ilmoitti tiistaina, että hallitus luopuu hallintarekisterin ajamisesta.

Kilpailu pyhittää keinot – sori

allituksen ja elinkeinoelämän yhteinen vääntö hallintarekisteristä haisee suoranaiselta tosielämän diililtä. Jo 1990-luvulta saakka vireillä ollut hanke haudattiin ainakin täksi hallituskaudeksi, kun valtiovarainministeri Alexander Stubb jäi kiinni ”90 eikun 10 prosenttia” -puheistaan.

Stubbin ”omasta päästään” vetämät luvut arvioitiin oppositiossa mahdollisen välikysymyksen arvoiseksi. Ja syystä. Harvoin ministeri on vastaavalla tavalla tulkinnut totuutta – ja harvoin pääministeri vakuuttanut täyttä luottamusta alaiseensa.

Totuuden vapaa tulkinta alkoi jo ennen Stubbin puheita. Rahoitusalan laitok-

sia edustava Finanssialan keskusliitto (FK) teki toimittajakyselyn suhtautumisesta hallintarekisteriin. Ensin FK valitsi kyselyyn mielestään asiaa kannattavia toimittajia ja sen jälkeen valikoiden tulkitsi vastauksia.

Moni FK:lle vastannut toimittaja yllättyi

Kilpailutuksen mahdollistaminen on hallituksen toiminnan todellinen ja ensi­ sijainen kärkihanke.

kyselyn hallintarekisterille myönteisestä tuloksesta.

FK ajoi taustaryhmiensä etua, sillä hallintarekisteri olisi rahoitusalan laitoksille hyvä bisnes. Monia kiinnostaa myös hallintarekisterin suoma mahdollisuus kätkeä osakeomistukset välittäjäpankkien taakse.

Edellisten tapahtumien väliin mahtui muun muassa vetoaminen EU:n vaatimuksiin hallintarekisteristä – ei pitänyt paikkaansa – ja kilpailutuksen mahdollistamiseen, mikä on hallituksen toiminnan todellinen ja ensisijainen kärkihanke. Viranomaisten ja monien osakesijoittajien hallintarekisteriä vastustavilla näkemyksillä ei ollut veivaamisessa merkitystä.

Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA hEIKKI SIhTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Demograafi TeksTi AnnA-LiisA BLomBerg  grAfiikkA ArjA jokiAho

sijoitukset 2,7 miljoonaa euroa

0,3 %

myel-Vakuutusmaksut 180,8 miljoonaa euroa

23 %

eläkemenot yhteensä 786,5 miljoonaa euroa

Valtion rahoitus 602,9 miljoonaa euroa

76,7 %

Lähteet: Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, Työeläkevakuuttajat Tela

Maatalousyrittäjien eläkkeiden rahoitus Demokraatissa perehdyttiin lokakuussa (21.10.) maatalousyrittäjien saamiin moninaisiin tukiin. Jutusta kirvonneessa lukijapalautteessa huomautettiin, että myös maatalousyrittäjien eläkkeiden rahoitusta voisi olla tarpeen tarkastella.

Toimitus otti vihjeestä vaarin ja päätti

avata graafisesti, mistä maatalousyrittäjien eläkkeiden rahoitus koostuu.

Maatalousyrittäjien eläkejärjestelmä on voimakkaasti valtion tukema, koska työiässä olevat maatalousyrittäjät eivät pysty maksamaan eläkkeellä olevien eläkkeitä. Yhtä työikäistä maatalous-

yrittäjää kohden on kaksi eläkeläistä.

Maatalousyrittäjien eläkkeistä huolehtii eläkelaitos Mela. Valtio hoitaa rahoituksesta sen osan, johon Melan keräämät Myel-vakuutusmaksut eivät riitä.

Palkansaajien työeläkkeiden rahoitusta valtio ei tue. Työeläkkeet rahoi-

tetaan pääosin työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkevakuutusmaksuilla. Osa maksuista sijoitetaan rahastoihin, joihin kertyneestä potista eläkkeitä rahoitetaan. Myös rahastojen sijoitustuloja käytetään eläkkeiden rahoitukseen.

9

10

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Jape Lovén vertaa Helsingin Vuosaaren satamaa Intian Mumbain satamaan

Landlord määrää, firmat tappelevat, Helsingin satamatoimessa tapahtui 2008 radikaali muutos, kun satamat Sompasaaressa, Jätkäsaaressa, Etelä-Satamassa ja Kirkkonummen Kantivikissa suljettiin kertaheitolla. Kaikki neljä satamaa muuttivat yhdessä yössä Vuosaareen, uutuuttaan kiiltevälle valtavalle satamaalueelle.

Tyhjiksi jääneille ranta-alueille puuhataan asuntoja uusille helsinkiläisille.

Muuton mukana tuli myös silloinen neljän sataman ahtaajien päätoiminen pääluottamusmies Jape Lovén.

– Kun vuoro päättyi illalla, aloitettiin aamulla Vuosaaressa, kertoo monen helsinkiläisen tuntema Jape Lovén. Hän on

juuri se työnantajien EK:n mustamaalaama ”pahan ruumiillistuma”, joka pistää heti viennin poikki, kun jossakin vähänkin risahtaa. Oikea kapitalistin kauhu.

Mutta eihän se nyt ihan niin mene. Tuntemani Jape on kaikkea muuta, eikä ole enää pääluottamusmieskään. Kahdeksan vuotta riitti. Asemapaikka aytoiminnassa on nykyään Helsingin ahtaajien varapuheenjohtaja. Hän on palannut takaisin sorvin ääreen ja tekee taas ihan riviahtaajan hommia. Laivat tulevat ja menevät, ja Jape purkaa ja ahtaa.

– Tämä on paluu juurille. Ja onhan tämä tietyllä tavalla vähemmän stressaavaa kuin pääluottamusmiehen hommat.

Vaihdos on sen verran tuore, että Helsingin ahtaajien kotisivuilla on yhäkin Japen nimellä numero, josta kuitenkin vastaa uusi pääluottamusmies.

Alkuvuodet olivat raskaita Kun Vuosaaren satama 2008 hyrähti todenteolla käyntiin, alkoi saman tien taloudessa tapahtua.

Talous romahti ja vienti tyrehtyi. Tuliterä Vuosaaren satama joutui heti laman kynsiin. Satamajätkiä potkittiin pellolle kuin nauriinpäitä kellariin.

– 60 prosenttia väestä on lähtenyt, Lovén laskee.

– En edes muista, monetko ytneuvottelut olen käynyt, Lovén yrittää muistella.

Vuonna 1996 Sompasaaren satamassa aloittanut Jape Lovén osaa hyvin kertoa, millaista on työskennellä Vuosaaren jättiläismäisessä satamassa.

Sataman omistaa Helsingin satama, joka taas on Helsingin kaupungin omistuksessa. Satama toimii nk. landlord -peri-

”

Meillä on vanha sanonta, että jos satamassa katkeaa kynsi, se katkeaa kyynärpäätä myöten.

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

11

Helsingin Satama

Suomen Suurin Satama u Helsingin sataman kautta kuljetetun tavaran arvo on kolmasosa Suomen ulkomaankaupan arvosta ja 40 % merikuljetusten arvosta. u Helsingin Satama Oy:n markkinaosuus Suomen satamien kappaletavaraliikenteestä on 26 % ja (satamien) matkustajaliikenteestä 79 %. u Helsingin sataman liikevaihto on 90 Me. Helsingin satama lisää bruttokansantuotetta (BKT) 1,45 miljardilla eurolla. Tämä on 4,8 % Helsingin BKT:stä, 2,7 % Helsingin seudun BKT:stä ja 1 % koko Suomen BKT:stä. u Välitön työllistävä vaikutus 12 500 henkilöä on 4 % Helsingin, 1,6 % Helsingin seudun ja 0,5 % koko maan työllisestä työvoimasta. Kokonaistyöllisyysvaikutus 24 000 henkilöä on 7,6 % Helsingin, 3,1 % Helsingin seudun ja 1 % koko maan työllisestä työvoimasta.

Indeksi

mikko vesa

Joulupukilla liikavarvas? adventin varjossa ajatukseni hapuilevat menneiden vuosien jouluihin.

Muistatko vielä ajan, jolloin oli lottovoitto syntyä Suomeen? Omalta osaltani voin tuntea kiitollisuutta voitostani, mutta epäilen että voitto on haalistunut tämän päivän raaputusarvaksi jolla kuittaa korkein­ taan kahvit pahvimukissa. Miksi näin? Meillä on kä­ sissämme kolme kriisiä, joiden vaikutukset tulevat rajoittamaan kansantaloutemme toimintamahdolli­ suuksia merkittävästi.

Ensimmäinen näistä on luottamuskriisi. Olemme ajautuneet eripuraisuuden tielle. Tämä heijastuu selvästi eri indikaattoreissa – kansalaisten luotta­ mus omaan talouteen ja työllisyyteen ovat vaati­ mattomia. Työelämässä sopimisen kulttuuri on siirtymässä pois pohjoismaiselta sopimisen linjalta kohti irtiottoja, repiviä riitoja ja kapeita intressejä.

Työnteko modernissa, suuren jalostusarvon ta­ loudessa perustuu luottamiseen omaan tekemiseen.

Esimerkiksi Turun telakalla viime hallituksen äly­ käs väliintulo valoi uutta uskoa alueellisesti merkit­ tävään osaamisklusteriin.

Kirjoittaessani tätä toisen

u u u

LuottamusKriisin KansantaLoudeLLinen

on investointikriisi.

Jos me emme usko siihen, että osaamme kehit­ tää toistemme elämänlaatua parantavia tuotteita ja palveluja, niin me emme kykene pyörittämään niitä kansantalouden rattaita, jotka johtavat uusiin investointeihin. Ongelma ei ole raha. Maailma on nyt pullollaan koditonta rahaa. Ja tosiasiallisesti keskuspankkien ohjelmat tuputtavat sitä lisää päivä päivältä. Mutta pelkkä raha ei riitä. Tarvitaan todel­ lisia tekoja investointipeikon voittamiseksi – ehkä peräti hieman hullunrohkeita aloitteita. Tulisiko meidän lopettaa kiistely työtunneista ja hinnoista ja asettaa katse horisonttiin.

Luottamus­ ja investointikriisin ehkä onnettomin seuraus on nuorisokriisi. Nuorison kouluttautumis­ aste on laskemassa, olemme jo nyt OECD:n keskiar­ von alapuolella. Jakautuminen menestyjiin ja unoh­ dettaviin kiihtyy. Näistä jälkim­ Tulisiko meidän mäinen joukko ajautuu rapau­ lopettaa kiistely tuvan hyvinvointivaltion tulo­ työtunneista luukuille ilman todellisia mah­ ja hinnoista ja dollisuuksia osallistua tasa­ar­ asettaa katse voisena kansalaisena yhteis­ horisonttiin. kunnan rakentamiseen. seurannaisvaiKutus

jätkät ahtaavat aatteella. Sana on englantia ja tarkoittaa vuokraisäntää. Hel­ singin Satama Oy omistaa, hal­ linnoi ja kehittää satama­alueita ja niihin liittyviä yritysalueita.

Erilaisista tavarankäsittelypal­ veluista vastaavat alueella toi­ mivat yritykset.

– Toimintamalli on johtanut siihen, että Vuosaaresta on kas­ vanut logistisesti hieno satama, mutta työntekijän kannalta huono, Lovén sanoo.

Lisäksi malli on johtanut yritys­ ten välisiin kiistoihin. Finnsteve ja Helsingin kaupunki riitelivät asioista jopa käräjillä saakka.

Esimerkiksi Lovén sanoo sa­ tama­alueella liikkumisen. Vuo­ saareen ei mennä kuin hollitu­ paan, vaikkei menty ennenkään.

Mutta ennen riitti, kun läpäisi tuloportin kulunvalvonnan. Sen jälkeen alueella saattoi liikkua melko vapaasti.

– Toimintamalli on sama kuin intialaisessa Mumbain sa­ tamassa. Vain sillä erotuksella, että Mumbain sataman omistaa Intian valtio, Lovén kertoo.

Työtoveri menehtyi konttien väliin Lovénin mukaan Vuosaaren sa­ taman toimintaa leimaa ääretön kiire. Vaikka sataman työkoneet eivät sinänsä liikukaan nopeasti, ovat massat suuria. Ja riskit sa­ man suuruisia.

– Meillä on vanha sanonta, että jos satamassa katkeaa kynsi, se katkeaa kyynärpäätä myöten.

– Sinänsä työ Vuosaaren sata­ massa ei ole muuttunut miksi­ kään. Kiire on kasvanut eikä va­ litettavilta tapaturmilta ole väl­ tytty. Kuusi viikkoa sitten pitkäai­ kainen työtoveri menehtyi välit­ tömästi jäätyään konttien väliin.

Se pani miettimään, että onko mi­ kään kiire ihmishengen väärti.

– Työturvallisuuteen tuleekin suhtautua haudanvakavasti, Lo­ vén kertoo.

Vaikeat ajat, irtisanomiset ja pakkolomat ovat hänen mu­ kaansa yhdistäneet väkeä, koska niihin on yhdistynyt erilaisia kommervenkkejä, kuten työ­ taisteluita.

Juhani Aro Demokraatti

u u u

johtaminen ei oLe aina reilua hommaa. Siinä joutuu kantamaan vastuun omista päätöksistään, ja usein myös muiden töppäilyistä. Muistatko vielä, miten SSS­hallitus alkumetreillään korosti keskinäi­ sen luottamuksen linjaa? Alkuverryttelyn jälkeen tästä näyttäisi olevan jäljellä live­naljailu, hatusta vedetyt luvut ja omien tavoitteiden kepittäminen.

Olisiko vastaisuudessa viisaampaa luoda yhtei­ nen tilannekuva hallitustyöskentelyn pohjaksi eikä luottaa pelkkään henkilökemiaan? Joulupukin kohta karauttaessa matkalleen Korvatunturilta ei voi vält­ tyä näkemästä ontuvaa askelta. Joulupukilla taitaa olla liikavarvas.

Kirjoittaja on liiketaloustieteen apulaisprofessori Hankenilla.

12

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

SAK haluaa jatkaa neuvotteluja

Ovi auki Työmarkkinaneuvottelut päättyivät keskiviikkona Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitukseen, ettei se ole halukas jatkamaan neuvotteluja.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoo torstaiaamuna Demokraatin haastattelussa Helsingin Hakaniemessä, että SAK on edelleen valmis jatkamaan, mutta pallo on nyt muilla.

– Kun toiselta puolelta pöytää häviää kumppani, yksin on vaikea tehdä sopimuksia.

Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeastikin, mikä on nähty monta kertaa työmarkkinakiistoissa.

– Olemme yhteydessä koko ajan. Asiat riitelevät, eivät henkilöt.

Jos hallituksen kaavailemat pakkolait ovat voimassa ensi syksynä, liittokierros voi olla tuulinen.

– Nollakorotus vuodelle 2017 ei ole voimassa eikä Suomen mallin valmistelu. Paine kompensoida pakkolait on myöskin kova, Lyly ennustaa.

Ei paniikkia Lylyn mukaan paniikkiin ei ole silti syytä, vaikka neuvottelut kaatuivatkin. Työllisyys- ja kasvusopimus on voimassa vielä yli vuoden. Työmarkkinatilanne on oikeastaan varsin tavanomainen, vaikka moni asia ei ollutkaan.

– Neuvottelurumbaa ei olisi ollut päällä, ellei hallitus olisi sitä aloittanut. Poikkeuksellista on myös se, että ratkaisua haettiin vuotta ennen sopimusten päättymistä. Lisäksi pöydällä oli heikennyksiä työehtoihin. Nämä kolme poikkeuksellista asiaa ovat olleet pöydällä yhtäaikaa.

”

Juha Sipilä on pannut itsensä peliin, mutta vierastan pakottamista.

Aika oli Lylyn mukaan kuitenkin oikea vakavalle yritykselle, koska työttömyystilanne on niin vaikea.

Hän muistuttaa, että palkansaajapuoli esitti myös oman vaihtoehtonsa. Siihen kuuluivat muun muassa työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alennus, palkkojen nollaratkaisu – laajemmin ”Suomen mallin” valmistelu ja joustava lomarahamalli.

Palkkapolitiikan osalta SAK:n tarjous oli Lylyn mukaan parempi kuin hallitus olisi voinut kuvitellakaan.

– Mutta työehtojen leikkauksissa emme olleet valmiita menemään niin pitkälle kuin hallitus ja työnantajat halusivat. Halusimme hoitaa sen korin muun muassa sosiaaliturvamaksujen muutoksilla.

Monta vaihetta Neuvottelut laajasta työmarkkinaratkaisusta alkoivat jo keväällä. Yrittäjätaustainen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ajoi ripeää ratkaisua, monen mielestä työmarkkinoiden toimintaa riittävästi tuntematta.

Seuraava yritys alkoi elokuussa. Loppusyksystä koetettiin vielä, kun hallitus oli pannut liikkeelle pakkolakipaketiksi

kutsutun kiristyslistansa, jota se nimittää kilpailukykypaketiksi.

– Sipilä on pannut itsensä peliin, mutta vierastan pakottamista. Lisäksi vapaiden toimijoiden sopimusoikeutta halutaan rajoittaa. Se ei ole hyväksyttävää, Lyly sanoo.

”

Kun toiselta puolelta pöytää häviää kumppani, yksin on vaikea tehdä sopimuksia.

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

13

Jari Soini

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly pitää ovea auki työmarkkinaneuvotteluille. – Olemme yhteydessä koko ajan. Asiat riitelevät, eivät henkilöt.

Lylyn mukaan Suomen menestys riippuu suuresti muun muassa koulutuksesta, osaamisesta koko työuran ajan, tuotteiden laadusta ja niiden kysynnästä maailmalla.

– Tämä on avain pärjäämiseen, ei se, että työehtoja niistetään alaspäin. Se tie on loputon.

Pakkolait kaatuvat SAK arvioi, etteivät hallituksen pakkolait kestä juridista tarkastelua. Lyly vakuuttaa järjestön katsovan asian loppuun saakka.

– Käytämme kaikki keinot, joita lakien arvottamisessa voidaan käyttää. Itse kuitenkin toi-

von, ettei hallituksen tarvitsisi antaa pakkolakejaan. Ne kohdistuvat epäsolidaarisesti: julkisen puolen naisvaltaisiin aloihin erityisesti.

Uusi suuri keskusjärjestö tulisi tarpeeseen muuttuvassa tilanteessa. Järjestöä koskeva

aiesopimus sorvataan kesällä 2016, jos asia etenee kaavaillusti.

Työmarkkinajätin on tarkoitus aloittaa vuonna 2017.

– Mitä laveampi järjestöstä tulee, sen parempi. Olen ollut yhtenä monista tekemässä sitä

monta vuotta. Toivon, että yhteinen lapsemme menee maaliin.

Lyly jää eläkkeelle keskusjärjestöpuheenjohtajan tehtävän päätyttyä.

Rane Aunimo Demokraatti

14

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Myös Yhdysvalloissa bisnes haluaa vahvemmin sisälle politiikkaan

Amerikkalaiset pelkäävät J

oulun lähestyessä amerikkalainen kadunmies on vakavasti huolissaan mitä maassa tapahtuu. Sen huomaa, kun juttelee naapureiden kanssa puutarhan aidan ylitse niitä näitä. On oltu tuttavia jo 15 vuotta, joten pidättyvän small talkin lisäksi vaihdetaan joskus oikeitakin mielipiteitä.

Naapurit eivät ole mitenkään herkkähermoisia, sillä suurin osa on sotaväen ja poliisivoimien eläkkeellä olevia upseereita. Monella on tuntuma, että pörssiyhtiöiden ennätystuloksista ja hyvistä työllisyysluvuista huolimatta tavallisen eläjän tulot vähenevät, mutta menot kasvavat – varsinkin arkielämän perustarpeiden kuten veden ja energian hintojen voimakkaan nousun vuoksi.

Talousongelmien lisäksi yhä useamman mieltä painaa uusi suuri huoli – omasta, perheenjäsenten ja maan turvallisuudesta.

Amerikkalainen pelkää uutta terrori-iskua Huolen huomaa myös kansalaisten mielialoja mittaavista tutkimuksista.

Viimeisin ilmestyi viikko sitten, ja tulokset kertovat omaa karua kieltään joulunviettoon valmistautuvan kansakunnan mietteistä. Peräti 69 prosenttia amerikkalaisista pitää mahdollisena Pariisin terrori-iskujen kaltaista hyökkäystä Yhdysvaltain maaperällä lähiaikoina.

Presidentti Barack Obamaa, joka noudattaa maltillista ja diplomatiaan perustuvaa linjaa ulkopolitiikassa, kannattaa vain 40 prosenttia kansasta. Mutta kaikkein kelvottomimmat arvosanat saa maan kansanedustuslaitos eli kongressi, jonka toimintaa pitää hyväksyttävänä vain joka kymmenes amerikkalainen.

Presidentin ja kongressin yhteistyö on takkuillut pahasti viime vuodet. Käytännössä Yhdysvaltain yli 300-miljoonaisen kansakunnan lainsäädäntötyö on ollut täydellisesti pysähdyksissä. Republikaanienemmistöinen kongressi on pakottanut Obaman hallitsemaan tavalla, jossa tämä on joutunut käyttämään presidentille kuuluvaa veto-oikeutta, mikä on tarkoitettu vain poikkeustapauksiin.

Kansa ei luota valitsemiinsa johtajiin, ja vaaleihin on vielä lähes vuosi aikaa. Tilanne on otollinen mielipiteen muokkaajille. Päivittäiset uutiset ampumisvälikohtauksista levottomuutta ja pelkoa arjen askareissa.

Pelon ilmapiiriä lisää tapahtumien saama laaja julkisuus. Esimer-

kikki: San Diegon – USA:n kahdeksanneksi suurimman kaupungin – suosituimman paikallisen tv-uutiskanavan sisällöstä noin puolet käsittelee väkivaltaa, rikoksia, sotia ja onnettomuuksia.

Uutiskanava CNN on amerikkalaisten tärkeä kansainvälinen uutislähde. Sen uutiset edustavat kuitenkin hyvin yksipuolisesti republikaanien amerikkalais-isänmaallis-sotilaallis-uskonnollista näkemystä. Tapahtumien taustoittaminen tähtää kekseliään spekuloinnin avulla ensisijaisesti katsojamäärien ylläpitoon ja sitä kautta mainostulojen maksimointiin. CNN antaa satojen toimittajiensa ja asiantuntijoidensa kautta katsojien ymmärtää, että maailman asiat eivät ole hallinnassa.

Presidentinvaalikampanja kiihdyttää mieliä Epävarmuuden ilmapiirin suurin tekijä juuri nyt on kuitenkin republikaanien taisto presidenttiehdokkuudesta. Puolueet valitsevat lopullisen ehdokkaansa vasta vuoden 2016 kesällä, itse vaalit ovat marraskuussa.

Kuitenkin vaalitaistelu on ollut käynnissä jo vuoden päivät.

Yhdysvaltain presidentin vaalikausi on vain neljä vuotta, mutta monivaiheisen esivaalikäytännön vuoksi puolueet alkavat pohjustaa seuraavia vaaleja suunnilleen samaan aikaan kuin juuri valittu presidentti vasta aloittaa nelivuotiskauttaan. Työrauhaa ei siis maailman vaikutusvaltaisimmaksi kutsutulla henkilöllä ja Yhdysvaltain sotavoimien ylipäälliköllä käytännössä juurikaan ole.

Obaman toisella kaudella varsinkin republikaanipuolueen oikeistosiipi, niin sanottu Tea Party, on harjoittanut ennennäkemättömän avointa vihanpitoa presidenttiä ja demokraattisen puolueen edustajia kohtaan.

Laki rajoittaa Yhdysvaltain presidentinviran kahteen kauteen, joten republikaaneilla on seuraavissa vaaleissa mahdollisuus saada oma ehdokkaansa maan presidentksi. Jos näin kävisi ja puolue onnistuisi pitämään nykyisen enemmistönsä myös

”

Perusamerikkalainen tuntee epävarmuutta. Terrorismin lisäksi monia pelottaa oma talous ja maan repivä

Republikaanipuolueen oikeistosiipi on harjoittanut ennennäkemättömän avointa vihanpitoa presidenttiä ja demokraattisen puolueen edustajia kohtaan.

kongressissa, se hallitsisi Yhdysvaltoja – ja paljolti muuta maailmaa – miten tahtoo.

Yhdysvalloissahan ei ole kehittyneille monipuoluejärjestelmälle tyypillisiä vallan tasapainottamisväli-

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

15

lyhyttä joulurauhaa AFP Photo / Jewel Samad

Alpo Collanus

Yhdysvalloissa on vahva ”sotahaukka-puolue”, jonka vaikutus näkyy koko yhteiskunnassa.

”

Kansa ei luota valitsemiinsa johtajiin, ja vaaleihin on vielä lähes vuosi aikaa.

johtava miljardööri Donald Trump ilmoitti muutama päivä sitten pommittavansa terroristit ”helvetin kuuseen”, ottavansa käyttöön Irakin sodan pahamaineiset hukuttamiskidutusmenetelmät syytettyjen kuulusteluissa ja karkottavansa Yhdysvalloista kaikki Syyrian pakolaiset.

Aiemmin Trump ilmoitti karkottavansa myös kaikki laittomat siirtolaiset – heitä on Yhdysvalloissa arviolta 11 miljoonaa.

USA haluaa johtaa liittolaisten sotaa

poliittinen tilanne. Maan johtajiin ei luoteta.

neitä, kuten esimerkiksi monipuoluehallituksia, vaan voittaja saa kaiken lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan.

Tähän nyt tarjolla olevaan täydelliseen yksinvaltaan republikaanien esivaalikampanja tähtää. Kun

kuuntelee, mitä puolueen jäsenten eniten kannattamat ehdokkaat julkisuudessa päivittäin lupaavat, voi vain kauhistella.

Republikaanien ehdokaskisaa selvästi 33 prosentin kannatusluvuin

Kauas on siis Yhdysvalloissa etäännytty siitä äskettäin edesmenneestä maailmasta jossa harjoitettiin ”aktiivista ja rauhantahtoista rinnakkaiseloa”.

Täkäläisten sodan kannattajien kannattaisi kuitenkin katsoa ennen kuin katua. Kaikista Hollywoodkuorrutteisista sankaritarinoista huolimatta Yhdysvaltojen sotamenestys ei ole ollut häävi. Viimeisimmissä sodissa USA on hävinnyt Koreassa, Vietnamissa ja Irakissa.

Kenraaleille ja amiraaleille on käynyt selväksi, että jos käydään sotia, tarvitaan liittolaisia voittamaan ne.

Tämä sopii republikaanien päärahoittajina toimiville Wall Streetin taloushaukoille ja Pentagonin sotahaukoille. Liittolaiset ovat hyödyllisiä monellakin tapaa. Heidän tehtävänsä on käydä varsinaiset taistelut ja kärsiä mahdolliset tappiot. Yhdysvallat johtaa sodankäyntiä, antaa ilmatukea, toimittaa aseita ja suorittaa tiedustelua.

Puolisen vuosisataa unohduksissa ollut vanha ulkopolitiikan oppi, jonka mukaan sotilasliittolaisuuteen kytketään taloudellinen yhteistyö, on löydetty uudelleen. Se merkitsee, että liittolaismaat sitoutuvat ostamaan amerikkaisia asejärjestelmiä ja sotatarvikkeita, huolto- ja ylläpitopalveluineen.

Liittolaisuus hyödyttää suuresti Yhdysvaltojen sotateollisuuden yrityksiä. Vaikutukset ulottuvat laajemmallekin amerikkalaiseen yhteiskuntaan, sillä tutkimuksissa on todettu USA:n kansantalouden kasvaneen ripeästi nimenomaan sotien aikana.

Tällainen tavoite, johon näyttää nyt lisäksi kuuluvan ideologinen sitoutuminen, on sisällytetty äskettäin hyväksyttyyn USA:n ja Tyynenmeren valtioiden yhteistyösopimukseen (TPP). Sellainen on mahdollisesti myös leivottu parhaillaan neuvoteltavaan EU:n ja USA:n välisen ”kaupan rajoituksia” poistavaan TTIP-sopimukseen, jossa Suomikin siis on mukana.

Alpo Collanus San Diego

16

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Demariperhe kotiutui heti uuteen kotiin Ympyrätalossa

Yhden kerroksen väkeä – Tämä on ihana, SDP:n Helsingin piirin toiminnanjohtaja Hanna Isbom hihkaisee vilpittömästi.

Samaa myönteistä hyrinää kuulee kaikilta juuri Helsingin Hakaniemen Ympyrätaloon kotiutuneilta sosiali­ demokraattien toimijoilta. Avaruus ja valoisuus ovat yllättäneet epäi­ lijätkin.

SDP:n puoluetoimisto aloitti mar­ raskuun puolivälissä muuttonsa Saariniemenkatu 6:ssa sijaitsevasta puoluetalosta Hakaniemen maa­ merkin Ympyrätalon kuudenteen kerrokseen.

Puoluesihteeri Reijo Paananen myöntää, että haikeudelta ei ole

voinut välttyä – talo kun oli SDP:n omistuksessa yli 35 vuotta.

– Mutta mieluummin toimintaa kuin seiniä, hän muistuttaa.

Muutos syntyy myös pään sisällä Itse muuttoruljanssi on ollut aika­ moinen. Ympyrätalon tilat olivat onneksi pitkälti muuttovalmiit. Tar­

”

Tämä tila tekee mahdolliseksi yhteisöllisen työnteon, kun näemme koko ajan toisiamme.

vetta oli vain pystyttää seiniä työ­ huoneiden välille ja käytäville.

Normaali työn touhu alkoi välit­ tömästi jo ensimmäisenä muutto­ päivänä, kun ihmiset saivat eteensä pöydän ja alleen tuolin.

Paananen ja muut ovat jo ehtineet huomata sen hyödyn, mitä yhdessä kerroksessa toimiminen tuo – ver­ rattuna Saariniemenkadun kolmeen kerrokseen.

– Me emme jumiudu omiin työ­ huoneisiimme ja pallottele naapu­ riin sähköpostia vaan nyt tulee kä­ veltyä toisen luo.

Kuvaavaa on sekin, että Paana­ nen ja SDP:n puheenjohtaja Antti

Rinne jakavat yhteisen työhuoneen.

Muutos syntyy pikkuhiljaa myös pään sisällä, Paananen uskoo.

– Tämä tila tekee mahdolliseksi yhteisöllisen työnteon, kun näemme koko ajan toisiamme. Samaa asiaa ei kannata tehdä päällekkäin. Kun joku taho on erikoistunut tiettyyn asiaan ja ottaa sen haltuunsa, siitä hyötyy koko yhteisö.

Luopumisen tuskaako?

Ei suinkaan Johdon assistentti Sirpa Paltamo ja järjestösihteeri Petri Nurmi ovat puoluetoimiston pitkäaikaisimpia työntekijöitä. Paltamo aloitti posti­

Wäinö

KANTAKIRJADEMARI

Naisia pitäisi palkata enemmän töihin – ne on halvempia.

Tässä me nyt ollaan, kaiken­ karvainen seurue uusia lu­ kukavereita. Seikkailemme pitkin lehteä kommentoi­ massa juttuja jokainen tyylil­ lämme. Eläimet ovat söpöjä, mutta linnut usein pahansuo­ pia. Nalle on rehdisti rikas ja minä taasen tavallinen tal­ laaja, mutta minulla on kyllä mielipiteitä, enkä epäröi niitä paljastaa.

Hauskoja lukuhetkiä!

Nalle, miten Suomi saadan nousuun?

Maailman rikkain Nalle REHDISTI RIKAS REHDisTi RiKas

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

17

Kuvat Timo Sparf

Ympyrätalon kuudennen kerroksen käytävillä väki kokoontuu yhteen luontevasti.

YmpYrätalo

tuksessa vuonna 1978 ja Nurmi neljä vuotta myöhemmin lähettinä.

Mitenkäs on sen ikävän kanssa Saariniemenkadulle?

– En koe luopumisen tuskaa. Entiset tilat olivat jo aikansa eläneet, Paltamo kuittaa.

Samaa vakuuttaa Nurmi.

– Näemme täällä paljon enemmän toisiamme, kun olemme samassa kerroksessa.

Puoluesihteeri Paanasen toive siirtymisestä yhteistyöstä yhteisen työn tekemiseen näyttää toteutuvan.

Marja Luumi Demokraatti

Sirpa Paltamo ja Petri Nurmi eivät haikaile Saariniemenkadulle.

Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema liikerakennus

Valmistui vuonna 1968 Kansallis-Osake-Pankin toimitaloksi

Ympyrätalon omistaa Ilmarinen

Talo peruskorjattiin vuosina 2002–2004

SDP:n puoluetoimiston lisäksi Ympyrätaloon muuttavat Helsingin, Uudenmaan ja FSD:n sd-piirit, Demarinuoret, Demariopiskelijat SONK, Työväenlehdistön kannatusyhdistys, Sorsa-säätiö, Työväen sivistysliitto ja Demokraatti

Kaikkiaan kuudenteen kerrokseen tulee väkeä noin 60

Eihän tätä edes ehdi lukea ennen kun uusi lehti taas kolahtaa?

Lehdestähän tuli söpö, eikö vain??

Demokraatti UUSI TUHDIMPI DEMOKRAATTI KERRAN VIIKOSSA 7.1.2016 ALKAEN

Tiput Hyvis&PaHis

18 2

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

UUTISET <d>.<m>.<yyyy>

Palvelemme: Palvelemme:

Toivotamme asiakkaillemme hyvää joulua ja onnea vuodelle 2016!

arkisin 8–18 arkisin 8-18 lauantaisin 8–16 lauantaisin 8-16

Jouluna auki: Jouluna olemme olemme auki:

19.12 15.–18.12.

19.12.

20.12 20.12.

21.-23.12 21.12.

24.12 22.–23.12.

24.12.

la 8-18 ma-pe 8–18 pesu 8–20 10-18 la ma-ke 8-20 8–18 suto 10–18 8-12 ma–ti 8–20 ke 8–12

www. hakaniemenkauppahalli.fi

M. KURONEN

P. 040 765 0176

★ toisen kerroksen vanhin myymälä ★ Hakaniemen halli II krs. 134-136, puh. 09 701 3658

Lämmintä jouluun – ★ Lahjoja ajatuksella...

★

★

★

★

★

KUROSELTA Kotimaiset unisukat, sekä lapsille ja aikuisille kotimaiset turkisrukkaset

★

KuusELAN juustopuoti Itkevää mustaleimaa Vastakirnuttua irtovoita Perinteinen Joulun paistettu munajuusto

% 09 714 563 Facebookissa Kuuselan Juustopuoti

Tuoretta kalaa ammattikalastajilta jo vuodesta -41.

REITIN KALA

Hakaniemen halli, myymälä 30, 32 puh. 09-714 140

Hyvän palvelun herkkumyymälä

Roiniset Oy Hakaniemen kauppahalli

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Demokraatti 2016

Hyvä Toveri!

Uusi lehti, uusi aika mällä eurooppalaista päätöksentekoa. Kun hoidamme nopean uutisoinnin verkossa, lehdessä on aikaa pysähtyä pohtimaan syitä ja seurauksia. Onko kaikki sitä, miltä ensi silmäyksellä näyttää?

Pitelet käsissäsi Suomen uusinta sanomalehteä. Demokraatilla on kunniakas 120-vuotinen historia; uudistuksen myötä uusi aikakausi on taas alkamassa. Paperilehden ilmestymiskertojen harveneminen ja verkkouutisoinnin nopeutuminen antavat toimitukselle nyt täysin uudenlaisen mahdollisuuden luoda uutisia, joissa on sielua.

Uusi lehti on tuhti paketti pohdiskelevia katsauksia politiikan ilmiöihin. Uudistuksen myötä käsittelemme lehdessä entistä monipuolisemmin taloutta ja pidämme tiiviisti sil-

”

Villityksiä ja kirjavisaa Lehden uusi Elämä-osio on mukana arjessa ja vapaa-ajan riennoissa. Uusilla palstoilla toimitus heittäytyy testaamaan vastaantulevia villityksiä, puhumme matkailusta, ekologisista kysymyksistä ja pysäh-

Uusilla palstoilla toimitus heittäytyy testaamaan vastaantulevia villityksiä, puhumme matkailusta, ekologisista kysymyksistä ja pysähdymme tunnelmoimaan monenlaisten teemojen ympärille.

EL ÄMÄ  30

Kuka luuraa ? parran takana

Suomen Sosial

dymme tunnelmoimaan monenlaisten teemojen ympärille.

Kasvot peilissä -palstalla tutustumme ihmisiin työminän ulkopuolelta ja tuomme esiin päättäjien inhimilliset puolet.

Kulttuuri-osiossa vinkkaamme entistä monipuolisemmin kohokohtia kulttuurielämästä. Jatkamme suosittua Kirjavisaa, mutta uusiakin palstaklassikoita on syntymässä. Vahva ehdokas on Maailmankirjallisuuden katekismus-palsta, joka poimii katkelmia historian merkkiteoksista ja valaisee niiden tausta-ajatuksia.

Liike-osio on koko Suomen kattava katsaus järjestötyöhön.

Huomioimme myös pieniä uutisia ja esittelemme liikkeen kantavat voimat. Mielipidepalstalle valitsemme kiinnostavan kattauksen ajatuksella kirjoitettuja pohdintoja, tekstiviestin mittaisia pikahuomioita ja paljon siltä väliltä. Osion päättävät vuoroviikoin liikkeen tunnetut nimet Nieminen Vee ja päätoimittaja Mikko Salmi.

isen Puolueen

pää-äänenka

inta 2€ nnattaja  H

4. JOULU KUUT

A 2015

Älä pelkää muutosta TEn TOMM y hELLs

 24

KULT TUUr

 12 p OLiTi iKKA

p OLiTi iKKA

 10

Jätkä lastaa,ä lordi määrä

aan Lyly: Jatketja! neuvottelu

Jouluisin terveisin,

Mikko SalMi Demokraatin päätoimittaja P.S. Ai niin, olisi mahtavaa, jos jaksaisit antaa tästä lehdestä palautetta. Missä onnistuimme? Mitä voisimme tehdä paremmin? Tavoitteenamme on kehittää Demokraattia juuri lukijoiden toiveiden ja ajatusten mukaan. Palautteesi voit lähettää osoitteeseen toimitus@demokraatti.fi Jari Soini

20 €

idemokraatt

on valmisteltu suurella innolla ja aatteen palolla. Tavoitteenamme on tehdä viikottainen lukuelämys, joka avaa poliittisia ilmiötä, pureutuu yhteiskunnan asioihin vasemmistolaisella otteella ja tarjoaa liikkeen tärkeimmät keskusteluteemat huumorilla höystettynä.

Tapasin muutama viikko sitten presidentti tarja Halosen Hakaniemen Juttutuvassa. Hän toivoi, että uusi Demokraatti olisi sellainen lehti, joka kolahtaa. Mietiskelin vähän, mitähän presidentti mahtoi oikein tarkoittaa. Lopulta ymmärsin, että Tarjan mielestä lehden tulisi olla niin paksu, että sen ilmestymisen voisi kuulla postiluukun kolahduksesta!

Olemme ottaneet presidentin toiveen tosissamme. Uusi Demokraatti ilmestyy aina perjantaisin ja on vähintään 40-sivun kokoinen tuhti lukupaketti. Painamme lehtemme laadukkaammalle paperille, jotta lukuelämys olisi miellyttävämpi.

Tämä lehti on uuden Demokraatin näytenumero, joka jaetaan jokaiselle SDP:n jäsenelle. Mikäli Sinulle ei vielä tule omaa lehteä säännöllisesti, nyt on oiva tilaisuus liittyä valveutuneeseen lukijajoukkoomme. Uuden lehden vuosikerran saat 86 euron hintaan ja tilauskaavakkeen löydät tämän lehden sivulta 21.

Minä toivon, että uusi Demokraatti on monelle sosialidemokraatille omaa aatemaailmaa lujittava ja ruokkiva lehti, jonka ilmestyminen perjantaisin on yksi viikon kohokohdista.

UUden deMokraatin näytenUMeroa

Demokraatti

Tarjous

19

i  34

en Elävien kuvi dit viihtyisät ko

Päätoimittaja Mikko Salmi on innoissaan uudesta lehdestä.

20

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

AFP Photo / Jonathan Nackstrand

Maailmankuvia KOONNUT aNTTi vUOreNriNNe

Demarimepeiltä tukea Kataiselle Europarlamentin S&D ryhmä kiittelee ko­ missaari Jyrki Kataisen (kok.) keskiviik­ kona esittelemää kiertotalousohjelmaa.

– Onnistuimme pelastamaan tämän ää­ rimmäisen tärkeän projektin ja saimme ko­ mission sitoutumaan siihen, demarimeppi Kathleen Van Brempt tiedotti torstaina.

Van Bremptin mukaan 600 miljoonaa ton­ nia jätettä voitaisiin käyttää uudelleen Eu­ roopassa. Hän kiittelee Kataisen esittele­ mää ohjelmaa kunnianhimoiseksi. Tiekart­ taan pitää kuitenkin saada konkreettisempia tavoitteita, jotta se toimisi haluttuun suun­ taan. (Demokraatti)

Ruotsidemokraatit gallup-nosteessa Ruotsidemokraattien kannatus nousi jo 20 prosenttiin tilastokeskus SCB:n marraskuun mittauksessa. Puolueen kasvu tapahtui eri­ tyisesti kokoomuksen kustannuksella. So­ sialidemokraatit ovat yhä Ruotsin suosituin puolue 27,6 prosentin kannatuksella. (De­ mokraatti)

Nicaragua kieltäytyi päästöleikkauksista Nicaraguasta tuli tiistaina ensimmäinen maa, joka kieltäytyi esittämästä vapaaehtoista suunnitelmaa hiilidioksidipäästöjen vähen­ tämisestä Pariisin ilmastoneuvotteluissa.

– Se tuhoaisi historiallisen vastuun käsit­ teen, perusteli Nicaraguan delegaatiota joh­ tava Paul Oquist. (STT­AFP)

Espanjan kampanjat alkavat Espanjan parlamenttivaalit päättävät Euroo­ pan vaalivuoden 20. joulukuuta. Vaalikam­ panjat avataan virallisesti tänään perjan­ taina. Hallituspuolue, porvarien PP lähtee vaaleihin piikkipaikalta, vaikka on menettä­ nyt kannatustaan. Demarien PSOE on yhä ykköshaastaja. Niskaan hengittää kuitenkin uusi liberaalinen kansalaispuolue. Vasem­ mistolaisen Podemosin kannatus on taan­ tunut 15 prosentin paikkeille. (Demokraatti)

Suhtautuminen pakolaisiin on kiristynyt monessa Euroopan maassa. Tämä on nostanut äärioikeiston kannatusta muun muassa Ruotsissa.

Eurooppa vapisee

P

akolaiskriisi ja terrorismi uhkaavat Euroopan yhtenäisyyttä ja koko Euroop­ pa­projektia. Vaara tulee paitsi Britanni­ asta myös Itä­Euroopasta. Tuossa sen nyt näkee, meidän on saatava rajamme omaan valvon­ taamme ja lähdettävä EU:sta, riemuitsivat Bri­ tannian konservatiivisen puolueen oikeistosiipi ja EU:n vastainen pieni Ukip­puolue pakolais­ virran alettua.

Ukipin edustaja heittäytyi hurskaaksi ja esitti, että jos Britannia lähtisi Euroopan yhteisöstä, se voisi ottaa enemmän pakolaisia. Jo suopeam­ maksi muuttunut yleinen mie­ lipidekin on taas Englannissa pakolaiskriisin takia kääntynyt EU:n vastaiseksi.

taisuus alkaa olla suurempi lähes epäitsekkään Länsi­Euroopan (Britanniaa lukuunottamatta) ja ulkomaalaisia kammoksuvan oikeistopopulisti­ sen Itä­Euroopan välillä.

Monella itäisen Keski­Euroopan maalla on vain pikkuriikkinen muslimi­väestö verrattuna Sak­ saan ja Ranskaan, ja vain Unkari on ollut pako­ laisten kulkutiellä. Silti vuonna 2010 Unkarissa remmiin astuneen oikeistopopulistisen Victor Orbanin ja hänen Fidetz­puolueensa nationalis­ tis­xenofobiset äänenpainot ja pelottelu sivilisaa­ tioiden taistelusta alkavat soluttautua Puolaan, Slovakiaan ja Tsekin tasavaltaan.

Esimerkiksi Puolan uuden Laki­ ja oikeus puolueen hal­ lituksen Euroopan ministeri Konrad Szymanski julisti heti Pariisin massamurhan jälkeen, että Euroopan maahanmuut­ topolitiikka vaatii radikaa­ lia uudistusta, ja että Puola ei missään nimessä voi hyväksyä EU:n suunnitelmaa jakaa pako­ laisia enemmän eri Euroopan maiden kesken.

Slovakian pääministeri Robert Fico on uhan­ nut vetää maansa mielummin pois EU:sta kuin ottaa maahan pakolaisia Brysselin kiintiösuun­ nitelman mukaan.

Itäisen KeskiEuroopan maat ovat kääntyneet EU:n liberaalia järjestelmää vastaan.

u u u

Mutta ongelma tulee myös idästä. Itäisen Keski­Euroopan maat ovat kääntyneet pakolais­ kysymyksen takia EU:n liberaa­ lia järjestelmää ja ”Brysseliä” vastaan. Lontoon tarkkailijapiireissä on arvioitu, että enää ei EU:ta jaa niinkään taloudellisesti kurinalaisen Pohjois­ Euroopan ja raha­asioissa holtittoman, korrup­ toidun Etelä­Euroopan välinen juopa. Vastakoh­

Maailma tänään

eeva LeNNON Lontoo

AFP Photo / Federico Parra

Oppositio vahvoilla Venezuelassa Oppositio on voittamassa Venezue­ lan vaalit sunnuntaina. Demokraatti­ seen oppositioon (Mesa de la Unidad Democratica, MUD) kuuluu peräti 11 puoluetta, joista useimmat ovat lä­ hellä poliittista keskustaa tai keskusta­ vasemmistoa. Mukana on myös sosia­ lidemokraattisia puolueita.

Opposition kannatus gallupeissa on ollut yli 50 prosenttia, kun Hugo Chavezin seuraajan Nicolas Maduron sosialistipuoluetta kannattaa vähän yli

30 prosenttia äänestäjistä. Maduron on epäilty yrittävän keskeyttää vaa­ lit, mutta hän on toistaiseksi ilmoitta­ nut uskovansa äänestäjiinsä. Maduro tuli valituksi presidentiksi täpärästi vuonna 2013 Hugo Chavezin kuole­ man jälkeen.

Hugo Chavezin kommunistihenki­ set sosialistit ovat johtaneet Venezue­ laa vuodeta 1999.

Demokraatti

Ex-presidentti Hugo Chavez ja vallankumoussankari Simon Bolivar vauhdittavat yhä nykyisen presidentin Nicolas Maduron kampanjaa Venezuelassa.

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

KULJETUSALAN AMMATTILAINEN,

HALLITUS ISKI KÄTENSÄ SYVÄLLE SINUN TASKUUSI Vain ammattiliittosi pitää nyt puoliasi. Liity kuljetusalan ammattiliittoon Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry. www.akt.fi

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. www.pam.fi

ISKE TAKAISIN

Laiva on lastattu demareilla SDP ja Demokraatti järjestävät perinteisen lukijaristeilyn Tallinnaan 27.–28.8.2016 Valmistaudumme joukolla kuntavaaleihin, jotka pidetään 9.4.2017.

Mukana on liikkeemme ykköskaarti, Demokraatin valiojoukko ja kiinnostavia luennoitsijoita yhteiskunnan huipulta. Risteilymenoa vauhdittaa Suomen viihdemaailman parhaimmisto.

Varaa aika kalenteristasi jo nyt ja seuraa ilmoittelua lehdessä ja Demokraatin netissä.

21

22

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

”POIKANI, JONAIN PÄIVÄNÄ TÄMÄ KAIKKI ON SINUN.”

Osuuskaupan tavoite ei ole tuottaa voittoa. Tehtävämme on tuottaa etuja omistajillemme. Omistajiamme ovat kaikki S-Etukortin haltijat – asiakkaamme.

Kapulya

E

23

Elämä 4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Tuottaja: Nora Vilva (09) 701 0528 nora.vilva@demokraatti.fi

Mitä lahjaksi kun kaikilla on jo kaikkea?

Mitäpä jos tänä jouluna unohtaisit tavaranpaljouden lisäämisen ja antaisitkin hyvin henkilökohtaisen lahjan, yhteisiä elämyksiä ja yhteistä aikaa?

Yhdessäolosta ja yhteisistä kokemuksista hetkistä tärkeiden ja rakkaiden ihmisten kanssa tulee hyvä mieli ja syntyy ihania muistoja.

1

ElämänkumppanillE

yhteinen hotelli-

viikonloppu toisessa kaupungissa

mökkiviikonloppu luonnon helmassa

2

3

lapsEllE

VanhEmmallE

koko perheen

ravintola-

retki huvipuistoon, sirkukseen, eläintarhaan tai vaikkapa hohtokeilaamaan

illallinen yhdessä

arjen apua, vaikkapa kotisiivous 5 kertaa vuodessa

4

5

yhteinen elämys taiteen parissa; teatterissa, oopperassa, baletissa tai taidenäyttelyssä

yhteinen

YstäVällE

YstäVäpariskunnallE

sunnuntaibrunssi

piknik-retki

luontoon tai päiväretki vieraaseen kaupunkiin

24

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Olipa kerran minä TeksTi sari saloranTa  kuvaT Jari soini

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

25

Tommy Hellsten opettaa läsnäolon taitoa

”Nukumme kollektiivista unta” H

yisestä marraskuun säästä tuntuu hyvältä astua sisään. Kodikkuus ja lämpö pelmahtaa jo eteisestä vastaan. Ollaan Sipoon Gesterbyssä, Lindnäsin tilalla.

Täällä asuu ja työskentelee Tommy Hellsten, koko kansan terapeuttina tunnettu kirjailija, kouluttaja ja teologi.

Vanhasta navettarakennuksesta on kunnostettu koulutuskeskus, jota Hellsten pyörittää yhdessä vaimonsa Caritan ja vanhimman poikansa Mathiaksen kanssa. Mäenpäältä lumista peltomaisemaa katselee Hellstenien hulppea kotitalo.

Käytävällä on iso kori pullollaan erivärisiä villasukkia. Tekisi mieli vetää siitä sukat jalkaan, vaikka puulattia lämmittääkin mukavasti jalkoja.

Hellstenin työhuoneessa pienellä pöydällä palaa kynttilä.

Sen molemmin puolin on kaksi nahkaista nojatuolia. Täällä Hellsten pitää yksityistä vastaanottoa.

Hellstenin mukaan ihmisen syvin tarve on tulla nähdyksi ja kuulluksi.

– Se on meidän perusrakenteessa oleva tosiasia. Kyse on oikeastaan rakkauden, yhteyden tarpeesta. Että joku kohtaa ja näkee sinut.

Jotta voi kohdata toisen ihmisen, pitää ensin tiedostaa itse kuka on. Tästä on kyse Ihminen tavattavissa -mentorkoulutuksessa, johon Hellstenien yritys pääasiassa keskittyy.

Nelivuotisessa prosessissa opetellaan ensin läsnäoloa itsessä ja sitten toisen ihmisen kohtaamista. Osallistujat tulevat eri aloilta, on lääkäriä, yrittäjää, juristia, opettajaa, jopa pappi.

»

26

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Kaikkia yhdistää se, että vaikka oma elämä ja ura on kunnossa, jotain tuntuu kuitenkin puuttuvan.

Hellstenin mukaan koulutuksessa yhdistyvät oma kasvu ja toisten kohtaamisen taito.

– Me lähdemme siitä, että oma ihmisyys toteutuu yhteydessä toisten kanssa.

Nykyihminen ei tunne kuuluvansa oikein mihinkään, vaan on yhä enemmän itsensä varassa. Tämä synnyttää pelkoa, turvattomuutta, epätoivoisia yrityksiä rakentaa ihmisarvoa.

– Suorittaminen, omistaminen, päihteet, toisiin takertuminen, ne ovat keinoja joihin ihmiset turvautuvat yrittäessään luoda omaa merkittävyyttään.

Tälle ”ihmisyyttä alasajavalle kulttuurille ” Hellsten haluaa luoda vastakulttuuria.

Kipu herättää meidät muutokseen Hellstenin yritys on toiminut vuodesta 1991, mutta ura ihmisten auttajana alkoi oikeastaan jo 1977, jolloin Hellsten meni Helsingin ympäristökuntien A-klinikan katkaisuhoitoasemille valvojaksi. Vuosien varrella hän on nähnyt, miten länsimaista ihmistä vaivaa tarkoituksettomuus, tyhjyyden tunne.

– Me luomme ja ylläpidämme elämäntapaa, jossa syvyyden ja merkittävyyden puutetta yritetään kompensoida pinnalla olevalla paljoudella. Pitää saada kaikki, ehtiä kaikki, kokea kaikki.

Kyse ei ole ahneudesta, vaan epätoivosta ja sokeudesta.

Ajamme jatkuvasti takaa jotain, mitä emme tarvitse, siksi emme koskaan voi saada sitä kylläksemme.

Kiireestä on tullut elämäntapa. Ihminen kurkottaa koko ajan jonnekin, pois tästä hetkestä.

– Kun astut pois tästä ainoasta paikasta, missä elämä on elettävissä, astut tyhjyyteen.

Hellsten puhuu kollektiivisesta unesta, josta meidän olisi herättävä todellisuuteen.

– Ja tässä en tarkoita niinkään uskonnollista heräämistä, vaan heräämistä tietoisuuteen, todellisuuteen.

Hellsten ottaa vertauksen: Istut Moskovaan menevässä junassa, vaikka tiedät että pitäisi olla menossa Roomaan. Sen tiedostaminen on kuitenkin vaikeaa, se pelottaa, koska se merkitsisi suurta muutosta.

Ja se pelottaa, koska sitä ei voi hallita eikä elää etukäteen.

– Ja mieluummin ihminen valitsee kurjuuden, kuin altistaa itsensä sille, ettei hallitse, ymmärrä ja on avuton.

Tommy HellsTen

syntyi 1951 Loviisassa

terapeutti, kouluttaja, kirjailija, Ihminen tavattavissa -ohjelman perustaja ja johtaja

naimisissa, kolme aikuista lasta

julkaissut yli 20 elämäntaitoa käsittelevää kirjaa, joista tunnetuin on Virtahepo olohuoneessa (1991) ja Saat sen mistä luovut (1996)

koulutukseltaan teologi

harrastaa purjehdusta ja valokuvausta

Suuriin muutoksiin liittyy Hellstenin mukaan aina kipu.

– Kukaan ei muutu, ennen kuin muuttumisesta kieltäytyminen alkaa olla liian tuskallista. Kipu tavallaan pyrkii herättämään meidät.

Kun ihminen on takertunut johonkin – se voi olla työpaikka, avioliitto tai elämäntapa–takana on kuvitelma, että tämä on se elämä jota pitää elää.

Siitä tulee itsestäänselvyys.

– Kun siihen tuudittautuu, ei näe, että elämä kutsuu johonkin muuhun.

Hellstenin mukaan ihmisen pitäisi kuunnella enemmän tunteitaan, sisältä tulevia signaaleja, intuitiota.

Pelko väistyy, kun oppii läsnäolon taidon Mutta vaikka ihminen haluaisikin muutosta elämäänsä, se yleensä pelottaa. Miten sitä sitten voisi voittaa pelkonsa?

Kyse on Hellstenin mukaan läsnäolon taidosta.

– Pelko aiheuttaa sen, ettet uskalla olla läsnä, tässä ja nyt. Se sanoo, ettet riitä, et kelpaa, et ole tarpeeksi.

Hän ottaa esimerkin omasta elämästään. Yleisön edessä esiintyminen kammotti pitkään Hellsteniä.

Kuitenkin se on osa hänen työtään.

Kun jatkuva pelkääminen kävi voi-

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

mille, asia oli pakko lopulta selvittää. Hellsten sanoo tajunneensa läsnäolon mysteerin.

– Istuin lentokoneessa, menossa jonnekin luennoimaan. Rupesin luomaan skenaariota kuinka pelottavaa se on, mitä jos joku kysyy jotain mi-

”

Kukaan ei muutu, ennen kuin muuttumisesta kieltäytyminen alkaa olla liian tuskallista.

hin en osaa vastata? Sitten tajusin, että nythän olen tässä hetkessä, juon kahvia ja kaikki on ok.

Seuraavaksi Hellsten kysyi itseltään, onko mahdollista jäädä tähän läsnäolon tilaan, kun astuu lavalle.

– Tajusin, että se on täysin mahdollista.

Vähitellen yleisön eteen ei tarvinnut enää mennä pelon kautta, vaan Hellsten oppi olemaan heti läsnä, levollinen. Hän huomasi, että tämä hetki pitää sisällään kaiken tarpeellisen.

Ajatukset siis luovat pelon, ei tilanne missä olet. Ihmisen sisällä on

ikäänkuin pelokas pupu, jonka selkään sitä hyppää ja ratsastaa tulevaisuuteen ratkaisemaan asioita, jotka eivät koskaan tapahdu.

– Kun pupu tulee ja kutsuu sua ratsastusretkelle, sanot että hei, mä en nyt tule, mene sinä!

”Ruotsissa puhun muumikieltä” Hellstenin luentomatkat ovat kotimaan lisäksi suuntautuneet Ruotsiin, Norjaan ja Viroon.

Millaisia suomalaiset ovat verrattuna ruotsalaisiin, olemmeko me synkempiä ja enemmän masentuneisuuten taipuvaisia?

– Me ollaan pelokkaampia. Meidän on vaikeampi antaa itsestämme toisille. Me kyräillään ja ollaan varuillamme.

Ruotsissa vallitsee Hellstenin mukaan suurempi ”kulttuurinen turva ja hyväntahtoisuus”, joka näkyy erilaisissa pikkuasioissa.

Kerran hänen vaimonsa Carita tarvitsi lääkettä apteekista, joka oli juuri sulkemaisillaan.

– Myyjä sanoi, ettei meillä ole sitä lääkettä hyllyssä, mutta mulla on omaa lääkettä laukussani, voin antaa siitä sulle.

Olisiko tällaista tapahtunut Suomessa? Ei, täällä olisi sanottu vain ettei meillä ole sitä lääkettä!, Hellsten naurahtaa.

Hän muistelee, miten hän arkaili suomenruotsiaan 1990-luvun alussa aloittaessaan esiintymiset Ruotsissa. Se oli turhaa. Hellstenin suomenruotsalainen nuotti herätti vain sympatioita. Se toi ruotsalaisille mieleen lapsuusmuistoja. Birgitta Ulfsson ja Lasse Pöysti lukivat heille aikoinaan samalla nuotilla muumikirjoja.

Nykyään Hellsten aloittaakin luentonsa Ruotsissa toteamalla että ”valitettavasti en puhu ruotsia, vaan muumikieltä. Mutta olen käsittänyt että se on teidän mielestä suloista”.

27

– Ruotsissa mulle tulee olo, että olen suloinen! hän nauraa.

Suurten muutosten edessä Hellsten on kirjoittanut liki kolmekymmentä elämäntaitoa käsittelevää kirjaa. Esikoinen, vuonna 1991 ilmestynyt Virtahepo olohuoneessa todella kolahti suomalaisiin.

Ilmeisesti monen meistä elämää on lapsuudessa varjostanut jokin voimakas ilmiö, esimerkiksi alkoholismi, mistä perheessä ei kuitenkaan ole puhuttu ääneen.

– Kyllähän se ilmiö on sama, allekirjoitan sen edelleen. Mutta en varmaan enää kirjoittaisi sillä tavalla.

– Mutta onhan se ihmeellistä, että kirjan ilmestymisestä tulee ensi vuonna kuluneeksi 25 vuotta, ja edelleen se myy. Jotain se on onnistunut sanoittamaan, koska se edelleen elää ja kuluu ihmisten käsissä.

Uransa tärkeimpänä saavutuksena Hellsten pitää uusinta kirjaansa. Tähän olen tullut – kirja merkityksen löytämisestä ilmestyy Suomessa helmikuussa, Ruotsissa huhtikuussa.

– Se on tähän astisen elämäni ja ajatteluni synteesi, kokoaminen kaikesta, hengellinen fokus mielessä, kirjailija toteaa.

Ensi vuoden alussa Hellsten on jäämässä eläkkeelle. Yritys jatkaa kuitenkin toimintaansa, vaikka hän vähentää työntekoaan siellä.

Edessä on toinenkin muutos. Kotitalo, se joka katselee peltomaisemaa, on menossa myyntiin. Sillä on tarkoitus maksaa epäonnistuneen yritysoston mukanaan tuova velka pois.

Pelko, kauhu, suru ja luopumisen tuska, niillä sanoin Hellsten kuvailee tuntemuksiaan.

– Tämä on ollut 30 vuotta mun kotini. Aavistan kuitenkin tämän muutoksen takaa samalla jotain hyvää.

KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Minkä taidon haluaisit vielä oppia tässä elämässä?

– Haluaisin rakentaa savustusuunin ja oppia tekemään savusilakoita.

Ihminen jota ihailet?

– Jeesus Kristus Nasaretilainen Jos et olisi terapeutti ja teologi, mikä susta olisi tullut?

Elokuvaohjaaja. Jossain vaiheessa mietin sitä nuoruudessani. Papin hommia mietin myös, mutta se tuli enemmän teologian opiskeluista, se oli muka itsestään selvää.

28

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Kuvat Nora Vilva

SicaPelle

Lelukauppa Riimikko kutsuu astumaan lasten maailmaan.

Kauppa on erikoistunut vanhantyylisiin puuleluihin ja nukkekoteihin.

Doris & Duke on hauska vintage-liike, josta löytyy retrohenkisiä vaatteita, asusteita ja sisustustavaroita.

Kuvanveistäjä Ville Vallgrenin lemmikkiporsaan mukaan nimetyssä ravintola SicaPellessä nautiskellaan elämästä, taiteesta ja hyvästä ruoasta.

JOULUNAJAN TAPAHTUMIA PORVOOSSA

12.12. klo 19 UMO & Anna Puu Kohti joulua -kirkkokiertue, www.umo.fi

12.12. Runebergin koti.

Entisaikojen joulunvietosta ja Runebergin perheen joulusta kertovia teemaopastuksia suomeksi ja ruotsiksi. Aleksanterinkatu 3.

11.-13.12 klo 10-16 Taidetehtaan joulumarkkinat.

Vanhan ajan keskieurooppalaista markkinatunnelmaa. Läntinen Aleksanterinkatu 1.

12.-13.12. klo 10-16 Por-

voon joulumarkkinat Raatihuoneentorilla. Käsitöitä, herkkuja ja kaikkea jouluista.

13.12. klo 18 Lucia -neito kruunataan Raatihuoneentorilla. Lucia -perinnettä on vietty Porvoossa 1800-luvun lopulta lähtien. Juhla jatkuu klo 18.30 Tuomiokirkossa musiikkia kuunnellen.

Kauneimmat joululaulut Tuomiokirkossa 13.12. klo 16, 16.12. klo 19 ja 20.12. klo 16 ja 20

18.12. klo 19 J.S. Bach: Jouluoratorio, Taidetehdas. www.taidetehdas.fi

24.12. klo 16 Joulurauhanjulistus Raatihuoneentorilla. Porvoon Suomenkylän soittokunta aloittaa joulumusiikin soittamisen klo 15.30.

Jouluinen Porvoo hurmaa tunnelmallaan Jouluisesti valaistut mukulakiviset, sokkeloiset kujat, värikkäät 1700-luvulta peräisin olevat puutalot, punaiset ranta-aitat ja rauhallisen boheemi tunnelma antavat ainutlaatuiset puitteet Porvoon vanhan kaupunginosan joulunajalle ja lukemattomille jouluisille tapahtumille.

Porvoon sanotaan olevan Suomen toiseksi vanhin kaupunki, se on perustettu keskiajalla. Vanhan Porvoon kauneutta ihastellessaan on helppo unohtaa, että idylli sijaitsee vain vajaa tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta. Retki jouluiseen Porvooseen on kuin tunnelmallinen ja rentouttava irtiotto joulunajan kiireistä.

Suurin osa Vanhan Porvoon lukuisista pienistä putiikeista ja ravintoloista sijaitsee kaupunginosan pääkatujen, mukulakivisten Välikadun ja Jokikadun varrella sekä 1400-luvulla rakennetun Tuomiokirkon ympäristössä. Muutamat pienet, uniikkityyliset majoituspaikat houkuttelevat viettämään koko-

naisen viikonlopun Vanhan kaupungin lumoissa.

Porvoonjoen toiselta puolelta aukeaa upea näkymä Vanhaan kaupunkiin. Jokivarren maisemista nauttien voi tehdä kävelyretken Porvoon Taidetehtaalle, joka on entisestä hevosenkenkätehtaasta kunnostettu moderni taiteen ja kulttuurin keskus.

Porvoo on eloisa joulukaupunki ja se tarjoaa yli sata jouluista tapahtumaa moneen makuun; lukuisia joulumarkkinoita, konsertteja, opastettuja, jouluisia kävelykierroksia aikuisille ja lapsille, jouluteemaista teatteria, myyjäisiä ja museoita.

Joulunaika huipentuu jouluaattona Raatihuoneentorilla pidettävään joulurauhanjulistukseen, joka kerää Porvoon ja lähiseutujen asukkaita tunnelmallisella juhlallisuudellaan. Joulurauhanjulistamisen traditio on Porvoossa vanha, se on lähtöisin jo 1600-luvulta.

Nora Vilva Demokraatti

Vanhan Porvoon tunnetuin näkymä aukeaa Porvoon joen toiselta puolta. 1400-luvulla rakennettu Porvoon kirkko on kaupungin maanmerkki.

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa  kUVa JUkka-Pekka FlaNDer

Miapetra Kumpula-Natri, 43

”A

rkeni on kiireinen. Työni vie minut maailmalle, ja arki on tasapainottelua työn, perheen ja kodin välillä. Joskus pysähdyn miettimään teenkö oikeita asioita ja jaanko sen vähän vapaa-aikani oikein. Työni vastapainoksi nautin suunnattomasti rauhallisesta ja ihan tavallisesta vapaa-ajasta perheeni kanssa. Brysselissä minulla on useammin viikonloput vapaina kuin mitä Suomessa kansanedustajan työssä oli. Rauhallisina viikonloppuina säestän lapsiani heidän musisoidessaan, ja sitä kautta musiikki on tullut kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen takaisin osaksi elämääni. Perhe tuo paljon kaikenlaista iloa ja ihanuutta elämään.

Olen sukujuuriltani saamelainen. Ulkonäössäni saamelaisuudesta muistuttavat korkeat poskipäät ja tummat kulmakarvat.

Luonnonkihartuvat, vaaleat hiukseni taitavat olla vähemmän

saamelainen piirre. Olen ylpeä juuristani ja arvostan sitä, kuinka saamelaiset osaavat elää sopusoinnussa ympäröivän luonnon ja sen eläinten kanssa. Metsässä kulkiessani mietin usein, miten pieni ihminen onkaan luonnon voiman ja suuruuden rinnalla.

Luonnonuskonnot ovat kiehtovia, ja joskus sanonkin, että sukuni kantaäitinä on tainnut olla saamelainen noita.

Miellän itseni aina nuoremmaksi kuin oikeasti olen. Kasvoni ja kehoni muistuttavat minua kuitenkin lähestyvästä keskiiästä. Olen saanut lapseni yli kolmekymppisenä ja sitä ennen olen ehtinyt elää vahvasti vain itseäni ja uraani varten. Voisin sanoa, että olen onnistunut kiitettävästi noudattamaan ystäväni neuvoa, että ”pitää nuorena mennä niin on mummona mitä muistella”.

Minusta tuntuu, että olen juuri nyt parhaassa iässä.”

Miapetran meikki ja kampaus: Lalli Savolainen / Jane Ayerdale

29

30

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Muunneltuja totuuksia Suomen poliittiSeSSa keSkuSteluSSa ollaan lukujen suhteen hyvin tarkkoja. Kun Finlandia-palkinnon voittanut kirjailija laura lindstedt kritisoi hallitusta solidaarisuuden unohtamisesta jahaluttomuudesta puuttua veroparatiiseihin, kommentaattorit penäsivät kritiikin tueksi vaihtoehtoista budjettia ja syyttivät apurahoja työskentelyynsä saanutta kirjailijaa ruokkivan käden puremisesta.

Suomen poliittisessa keskustelussa ollaan lukujen suhteen täysin holtittomia. Keskustapuolueen puheenjohtaja Juha Sipilä arvioi vaalien alla, että julkisen talouden sopeutustarve on kuusi miljardia euroa. Hallitustunnustelijana hän nosti luvun hetkessä kymmeneen miljardiin euroon.

Pääministerinä Sipilä kertoi te- Haluaako joku levisiopuheessaan Suomen vel- elää maassa, kaantuvan miljoona euroa tunnissa. missä yksilön saama raha Oikea luku on 600 000 euroa.

Pääministeri kuunteli televisiossa rajoittaa sananfiksusti puhuneita kätilöitä ja päätti vapautta? säästää leikkaamalla lomarahoja tasapuolisesti kaikilta työntekijöiltä. Hän ei tiennyt, että 200 000 työntekijöille ei makseta lomarahoja.

Hallitus päätti haudata kiistellyn hallintarekisterin, kun kohu valtiovarainministeri Stubbin eduskunnalle antamasta virheellisestä tiedosta hankkeen kannatuksen suhteen paisui riittävän suureksi. Ennen tätä virhettä Stubb ehti lausua aiheesta julkisesti myös paljon muuta. Esimerkiksi: ”EU-säädökset pakottavat Suomen siirtymään hallintarekisteriin”, ”Hallintarekisteri ei helpota omistusten piilottamista” ja ”Tällä hetkellä tiedot omistuksista on mahdollista selvittää vain neljä kertaa vuodessa”.

Jokainen näistä väitteistä oli väärin. Stubbin lisäksi myös pääministeri Sipilä toisti pitkään, että hallintarekisteri helpottaisi harmaan talouden torjuntaa. Poliisi, valtakunnansyyttäjävirasto ja verohallinto totesivat, että hallintarekisteri vaikeuttaisi harmaan talouden torjuntaa.

Lindstetin puhetta ruodittiin heti raivolla. Kirjailija ei olisi saanut kritisoida hallituksen politiikkaa, koska hän ei samalla esittänyt omaa, vaihtoehtoista budjettia. Hän ei olisi saanut kritisoida hallituksen politiikkaa, koska hän on saanut työskentelyynsä apurahoja yksityisiltä säätiöiltä.

Jälkimmäinen ajatus on erityisen kiehtova. Haluaako joku oikeasti elää maassa, missä yksilön jostakin saama raha rajoittaa tämän sananvapautta? Jos apurahansaajien on vaiettava, onko maataloustuen, yritystuen, puoluetuen tai lapsilisän saajilla oikeus puhua?

Ministerien löperöt puheet sivuutettiin pitkään kevyesti.

Kun yhteiskunnallista päätöksentekoa miettii, tulee mieleen sellainenkin ajatus, että ehkä juuri niihin kannattaisi puuttua tiukemmin.

Taas arvuutellaan, kuka parran takana piileksii

Joulupukki tuo oppositiolle rauhaa ja levollisuutta Demokraatin perinteikäs joulupukkikisa käynnistyy jälleen.

Partaan ja nuttuun on tutun tavan mukaan verhoiltu julkisuudesta tavalla tai toisella tuttu henkilö. Kuka hän on – siinäpä pähkinä purtavaksi!

Päästetäänpä pukki ääneen.

Poliittisen lehden joulupukilta on tietysti kysyttävä, millaisia joululahjoja on luvassa politiikan kentän pelureille. Oppositiolle Demokraatin joulupukki tuo rauhaa, lepoa ja levollisuutta.

– Koko oppositio voi täysin hyvällä mielellä vetäytyä läheistensä pariin rankan syksyn jälkeen valmistautumaan kevään koitoksiin tyytyväisenä siitä, että tehty työ on ollut hyvää, hän sanoo.

Hallituksen hän passittaisi joulun pyhien ajaksi kriisiseminaarien pitoon ”jonnekin mahdollisimman ankeaan leirikeskukseen, joka ei ole vielä vastaanottokeskus”.

– Päätehtävä on tehdä listaa siitä, mitkä ovat seuraavat kaksikymmentä epäoikeudenmukaista lakia, jotka hallituksen täytyy perua. Jos listaa ei tehdä, ei joulupukilta tule yhtään mitään lahjoja, pukki sanoo päättäväisesti.

Ken hän lienee?

Demokraatissa ja sen edeltäjissä joulupukkia on arvuuteltu jo pitkään. Jo liki neljän vuosikymmenen ajan aamukahvipöydissä on koitettu keksiä, kuka parran takana piileksii. Demokraatin joulupukin arvostetun tittelin saa vain kerran elämässään, joten oheisesta listasta voi tarkistaa, kuka tämän vuoden pukki ei ainakaan ole.

Arvuuttelun avuksi annettakoon muutama vihje ja viikon kuluttua taas hiukan lisää. Demokraatin joulupukki vuosimallia 2015 asuu eteläisessä Suomessa ja on hyvin perehtynyt yhteiskunnallisiin asioihin. Urheilu on myös lähellä hänen sydäntään ja hän on erityisen viehättynyt erääseen pukin mielestä Suomessa aliarvostettuun pallopeliin.

Onkohan Demokraatin joulupukki sunnuntaina itsenäisyyspäivän vastaanotolla? Saattaapi

”

olla, saattaapi olla että ei. Siinäpä ideaa juhlailtaan – lehti kouraan ja arvuuttelemaan, voisiko pukkimme vilahtaa ruudussa.

Anna-Liisa Blomberg Demokraatti

Joulupukki passittaisi hallituksen pyhiksi kriisiseminaariin.

✁

Joulupukkihan on...

Jäljet

Vastaajan nimi:

TarinoiTa hyväsTä elämäsTä

OsOite:

Elina Hirvonen

POstinumerO:

Kirjoittaja on kirjailija ja elokuvantekijä.

PuhelinnumerO:

Kirjepostimerkki

DemOkraatti/ jOuluPukkikisa Pl 338 00531 helsinki

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

31

Demokraatin joulupukit kautta aikain

Nämä henkilöt ovat jo menneinä vuosina kunnostautuneet Demokraatin joulupukin tehtävissä. Älä siis veikkaa heitä:

Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina-Richardson, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin ja Antti Lindtman.

U

niikki majoitustila Porvoon Vanhan Kaupungin sydämessä, historiallisen museotorin laidalla. Tässä 1700-luvulla kauppias ja raatimies Peter Näslundin rakentamassa kiinteistössä on aikoinaan asunut mm. Akseli Gallen-Kallela. Rakennus on peruskorjattu vuonna 2005, jolloin myös ullakko otettiin käyttöön. Old-Town Ida-Mariassa on neljä viihtyisää makuuhuonetta, wc, suihku ja sauna, josta näkymät Tuomiokirkolle. Yhteisessä oleskelutilassa vierailla on mahdollisuus nauttia kuppi teetä sekä tuoreita hedelmiä. Alakerrassa sijaitsee tunnelmallinen keittiö, jossa on vanha puuhella sekä ruokailutila ja näkymät Raatihuoneen torille. Old Town Ida-Mariassa nautit vanhan ajan tunnelmasta, rauhallisuudesta, hyvästä aamupalasta ja henkilökohtaisesta palvelusta. Kaikki huoneet voidaan myös varata pienen ryhmän käyttöön, joka haluaa viettää rentouttavaa aikaa yhdessä.

Tule rakastumaan Porvoon vanhaan kaupunkiin!

Ja

ri

So

in

i

OLD TOWN BED AND BREAKFAST IDA-MARIA Välikatu 10 A, Porvoo - puh. 045-8512345 - idamaria@idamaria.fi

Mukavaa Joulukuuta ja Hyvää itsenäisyyspäivää!

näin osallistut kisaan

Joulupukkikisaan voi osallistua kuka

tahansa ikään, sukupuoleen tai puoluekantaan katsomatta.

Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi.

Lähetä veikkauksesi tai tietosi oheisella vastauskupongilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkikisa, Haapaniemenkatu 7–9, PL 338, 00531 Helsinki.

Voit lähettää vastauksesi myös sähköpostitse osoitteeseen: joulupukki@demokraatti.fi.

Vastausten tulee olla perillä viimeis-

tään tiistaina 22.joulukuuta.

Joulupukin henkilöllisyys paljastuu

Demokraatissa 30.joulukuuta, jolloin selviävät myös kilvan voittajat.

Oikein vastanneiden kesken arvomme 200 euron lahjakortin valitsemaasi Restel-ketjun kylpylähotelliin.

Lisäksi arvomme kaksi kirjapalkintoa kaikkien vastanneiden kesken.

Tyytyväiset asiakkaat sekä alueen ja asuntojen hyvä tuntemus ja hyvät kuvat asunnoista ovat menestyksemme salaisuus.

Kova kysyntä alueen asunnoista. Mikäli olet aikeissa myydä asuntosi, ota yhteyttä, kerromme lisää.

Soita 040-5258738

32

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Toimitus testaa

jouluiset laatikot Raati saRi saloRanta, mika minkkinen, saRi ojala ja timo spaRf Jukka-Pekka Flander

PERUNALA ATIKOT

Chef Wotkin’s Perunalaatikko – kiinteähkö – hieman liian suolainen

saarioinen Perinteinen Perunalaatikko

½

– sosemainen – maistuu perunamuusijauheelta

lidl luomu imelletty Perunalaatikko

atria imelletty Perunalaatikko

– löysä – makeahko

– kiinteähkö – maku sinappinen

½

Toimitus testasi joulun valmislaatikot.

Joulupöydän pakolliset Joulu ei ole joulu ilman perinteisiä juureslaatikoita. Toisilla jouluisen valmislaatikon näkeminen kaupan kylmähyllyssä aiheuttaa puistatuksia ja toisille valmislaatikot merkitsevät kaivattua helpotusta jouluaterian valmisteluun.

Päätimme testata mitä eroja on eri valmistajien perinteisissä peruna-, lanttu- ja porkkanalaatikoissa.

Koemaisteluun pääsivät Atrian, Lidlin, Saarioisen ja Chef Wotkin’sin tuotteet.

Raatiin kuului neljä testaajaa ja he pisteyttivät makuelämyksensä asteikolla 1–5.

aidot raaka-aineeet maistuvat Valmislaatikoiden reseptit vaihtelevat valmistajan mukaan ja ainesosalistoja vertailemalla voi saada käsitystä myös tuotteiden makueroista.

Chef Wotkin’sin kaikissa joululaatikoissa on käytetty vain perinteisiä raaka-aineita ja laktoositonta voita margariinin sijaan. Sen sijaan Saarioisen perinteisissä joululaatikoissa on käytetty pelkästään kasvismargariineja, samoin kuin Atrian peruna- ja porkkanalaatikoissa.

Lidlin kaikki laatikot ovat luomutuotantoa ja joululaatikoiden rasvaisuudesta vastaa laktoositon kerma.

Lanttulaatikoissa vain Lidl ilmoittaa käyttämänsä lantun määrän (78 %). Perunalaatikoiden sisältämän perunan määrän paljastavat Lidl (80 %) ja Chef Wotkin’s (67 %). Kaikkien valmistajien porkkanalaatikkopaketeista löytyy käytettyjen porkkanoiden määrä, joka vaihtelee Atrian 56 prosentista Saarioisten 82 prosenttiin.

Perunalaatikoista makutestin voittajaksi nousi Chef Wotkin’sin perunalaatikko, jonka aitoja ja alkuperäisiä raaka-aineita koemaistajat arvostivat.

Lanttulaatikoiden parhaaksi raati valitsi Atrian lanttulaatikon, joka oli valmistajan joululaatikoista myös ainoa, jonka reseptissä oli pitäydytty vain perinteisissä ainesosissa.

Porkkanalaatikoista paras oli testiryhmän maun mukaan Saarioisen tuote, jonka vahvan porkkanainen maku sai kiitosta.

Chef Wotkin’sin joululaatikot saivat makutestin korkeimman yhteispistemäärän.

”

Koemaistajat arvostivat aitoja ja alkuperäisiä raaka-aineita.

LANT TULA ATIKOT

Toimituksen suosikki: Chef Wotkin’s

Chef Wotkin’s lanttulaatikko

saarioinen lanttulaatikko

– löysähkö – vahva lantun maku

– hyvä rakenne – hyvä lantun maku

lidl luomu lanttu­ laatikko

atria lanttulaatikko

½

½

lisämakua helposti Osa testin valmislaatikoista oli raadin mielestä herkullisia sellaisenaan, mutta jos laatikoihin kaipaa lisää makua ja kotiin jouluista tuoksua, on valmislaatikot helppo loihtia oman maun mukaisiksi.

Siirrä valmislaatikko kulhoon ja sekoita joukkoon loraus kermaa. Porkkanalaatikko kannattaa sekoittaa hellävaraisesti niin riisit säilyttävät muotonsa.

Perunalaatikon valjua väriä voi tummentaa pienellä tilkalla siirappia, joka tuo samalla lisämakeutta. Porkkana- ja perunalaatikon sekaan voi ripauttaa lisämausteeksi vaikkapa hieman muskottipähkinää tai kanelia.

Lanttulaatikko ei luontaisesti vahvan makunsa takia kaipaa kerman lisäksi välttämättä mitään muita mausteita, mutta piparkakuissa käytettäviä mausteita voi hyvin kokeilla myös lanttulaatikkoon.

Lusikoi seos maustamisen jälkeen voideltuun uunivuokaan.

Laatikon pinnan voi koristella painelemalla siihen kuvioita lusikan kärjellä. Pinnalle voi ripotella korppujauhoa ja muutaman pienen voinokareen tuomaan lisämakua. Lämmitä laatikko kuumaksi 175 asteisessa uunissa.

Nora Vilva Demokraatti

– vetinen – maku lanttu vai porkkana

– rakeinen – hyvällä tavalla jännä jälkimaku

PORKKANALA ATIKOT

Chef Wotkin’s Porkkana­ laatikko

½

– hiukan makea – löysähkö

lidl luomu Porkkana­ laatikko

½

– maistuu riisipuurolta

saarioinen Perinteinen Porkkanalaatikko – kiva karkeahko koostumus – kuivahko

atria Porkkana­ laatikko – kummallisen oranssi väri – maku habanerochilin ja dieselin sekoitus

K

33

Kulttuuri 4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

tuottaja: Rolf bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi

Ystävyyden laulut on nyt kullattu Ilkka ”Ile” Vainio ei ole halunnut jäädä historiaan vain sanoittajamestari Juha Vainion poikana. Niinpä hänen on pitänyt raivata suomalaiseen viihdebisnekseen oma tilansa.

Siitä on tullut iso: parisataa kultalevyä levymogulina, pitkälti toista tuhatta levytettyä sanoitusta ja sen tuhannen sekalaista hommaa musiikkialan jokapaikanhöylänä.

Ajatus Ilen isännöimästä Ystävän risti -kirkkokonserttikiertueesta ei, yllättävää kyllä, lähtenyt hänen omasta päästään.

Asialla olivat näet papit, jotka rohkaistuivat muutama vuosi sitten kysymään Vainiolta, olisiko tällä intoa viritellä konsertti 50-vuotispäivänään julkaistun runokirjansa tiimoilta. Monissa Ilen teksteissä nähtiin olevan omanlaistaan hengellistä sanomaa, joka voisi kiinnostaa kirkossa käyviä ja ihan erityisesti niitä, jotka siellä eivät juuri käy.

Lauluteksteissä korostuva ystävyys nousi konserttikuviossa johtoajatukseksi – kiertue saikin nimensä Vainion ja Kari Tapion elämänmittaisen ystävyyden symbolista, Karin Ilelle testamenttaamasta riipuksesta.

Varsinainen lähtölaukaus tapahtui Kuopion kirkkopäivillä kesällä 2013 ja loppu on sit-

ten – no, kirkkoviihdehistoriaa.

Ilkka Vainio & Matkakumppanit -kombolla on vedetty kymmeniä ja taas kymmeniä konsertteja ympäri maata, kirkoissa ja kapakoissa, festareilla ja risteilyllä, myös kirkkopäivillä

Kuopion jälkeenkin pariin otteeseen.

Matkakumppanien alkuytimen muodostivat Kari Tapion pojan Jani Jalkasen orkesteri, kantrimies Kulkuriveli Jami ja laulaja-lauluntekijä ja pappi Mikko

Salmi, joka nyttemmin tunnetaan myös tämän lehden päätoimittajana. Matkan varrella konserteissa on kuultu vierailijoina iso liuta huippuartisteja tangokuninkaallisista Timo Kiiskiseen, Saija Varjuksesta Babloon.

Timo Sparf

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi sai Ilkka Vainiolta (oikealla) kultalevyn Ystävän risti -albumista.

Laulujen välissä Ile on kertonut rentoon tyylinsä tarinoita ystävyyksistään elämänsä varrelta.

Konsertin tiimoilta kasattiin cd-albumi pari vuotta sitten, ja nyt se on tehnyt tempun, johon aika harva äänitemyynnin romahdettua enää kykenee: tänä syksynä Ystävän risti -kiekko ylitti kultalevyrajan eli 10 000 myytyä levyä.

– Itselleni tässä jutussa on ollut merkityksellisintä se, kuinka hyvin minut otettiin vastaan kirkon ympyröissä ja se, miten laajat kansankerrokset olemme konserteissa tavoittaneet. Väkeä on käynyt kadunmiehistä ministereihin. Moni sellainen ihminen, joka ei ole ehkä vuosikymmeniin käynyt kirkossa, on konsertin yhteydessä tullut sanomaan, että ”Vainio, tää toimii”, Ile Vainio kertoo.

– Ile on tällä rundilla tuonut kirkkoihin ihan uudenlaista meininkiä. Hän on lähtenyt kertomaan tarinoita sellaisena kun on, ja juuri se koskettaa kaikkia ihmisiä tasapuolisesti. Näin kirkon kynnys on madaltunut, sanoo Mikko Salmi, joka tällä viikolla vastaanotti oman kultalevynsä Vainion itsensä perille tuomana.

Rolf Bamberg Demokraatti

Maailmankirjallisuuden katekismus J. L. RunebeRg: MaaMMe, 5. säkeistö (suoM. Paavo CaJandeR)  tuLkinta RoLf baMbeRg

Tään kansan taistelut ken voi ne kertoella, ken?

Kun sota laaksoissamme soi, ja halla näläntuskan toi, ken mittasi sen hurmehen ja kärsimykset sen?

Mitä se on: On ymmärrettävää, ettei Maammelaulusta yleensä lauleta kuin säkeistöt yksi ja yksitoista, se viimeinen.

Monissa muissa on sen verran paljon sotaa, vilua ja kurjuutta, etteivät ne maabrändin kannalta kerro oikeaa

asiaa kuoresta puhkeavasta kukoistuksesta. Ylipäätään Runebergin ”Vänrikkien” avausruno on kansallishymniksi niin nurkkakuntaista persulyriikkaa, että sen voisi kriittisellä otteella päivittää. Tai vaihtaa biisiä.

34

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Jouko Aaltonen ohjasi dokumentin elokuvateattereista ja niitä pyörittävistä persoonista

Vanhojen kinojen lumo S

illä nyt ei ole niin suurta merkitystä, missä itse kukin oli silloin, kun JFK murhattiin, jumbot lensivät päin kaksoistorneja tai Suomi voitti lätkäkultaa. Eikä kaikki muistakaan. Mutta se kannattaa muistaa, missä näki ensimmäisen valkokangaselokuvansa, ja mikä se pätkä oli.

Monille nyt jo tukevasti keskiikäistyneille ikäpolville ensimmäiset leffamuistot ovat Tarzaneista ja Disney-animaatioista. Tai ”nonareista” eli nonstop-piirretyistä.

Jo laajalti kadonneesta mutta toisaalta asialle vihkiytyneiden filmihullujen myös yhä ylläpitämästä elokuvateatterikulttuurista on nyt nähtävänä pitkä dokumenttielokuva ”Tunteiden temppelit”. Sen on ohjannut Jouko Aaltonen, jonka aiemmista dokumenteista moni muistaa esimerkiksi 1970-luvun poliittista laululiikettä kuvanneen ”Kenen joukoissa seisot” -elokuvan (2006) ja Turun vanhan kaupunkikuvan hävityksestä kertoneen elokuvan ”Taistelu Turusta” (2011).

Kuvat Compic / Mauri Ratilainen

Turun Kino-Palatsi ja Viidakko-Jim Turussa syntyneen Jouko Aaltosen varhaisin oma elokuvateatterimuisto löytyy tietysti Aurajoen kaupungista, Erik Bryggmanin piirtämästä talosta, jossa piti majaa myös Kino-Palatsi.

– Isoäitini kanssa kävin katsomassa Viidakko-Jimiä. Muistan, että oikea Tarzan se ei ollut vaan vähän kuin kopio. Tämä totuus selvisi minulle kyllä vasta jälkikäteen.

Aaltosen lapsuusvuosina Turussa oli vielä paljon elokuvateattereita.

Siihen aikaan ne olivat avaria ja komeita saleja.

– Muistan elävästi vielä niiden hajut ja äänimaailman. Siihen aikaan teatterit olivat kaikuisia, myöhemminhän niistä on akustoitu kaiku kokonaan pois. Vanhojen salien fiiliksen voi muistaa vieläkin elävästi.

Hyvä niin, koska Kino-Palatsiakaan ei enää ole. Bryggmanin rakennus on sentään pystyssä mutta leffateatteri lopetti 1986.

Kehityskaari ja puolustuspuhe Tunteiden temppelit -elokuvaa voi katsoa kahdesta vinkkelistä. Yhtäältä se on erään kulttuurimuodon kehityskaaren dokumentointia, toisaalta se on myös puolustuspuhe uhanalaiselle ja jossain mitassa nyt jo kadonneellekin kulttuurille.

Tunteiden tamppelit -dokumentin ohjannut Jouko Aaltonen muistaa yhä, millainen omanlaisensa fiilis vanhoissa leffateattereissa oli.

Kuvausmiljöönä on entinen Astra, jossa nykyään pitää majaa Q-teatteri.

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

35

ei haihdu – Minulla oli leffaa tehdessä kes­ keisenä ajatuksena, että se toki tal­ tioisi katoamassa olevaa elokuva­ teatterikulttuuria mutta katsoisi myös eteenpäin. Halusin, ettei se olisi vain projektorihuoneen vete­ raanien murehdintaa filmin katoa­ misesta, vaan että siitä tulisi niin koneenkäyttäjien, elokuvateatteri­ yrittäjien kuin katsojienkin välistä vuoropuhelua. Sen takia eri ihmis­ ten henkilökohtaiset muistot ja elo­ kuvateatterikokemukset ovat olleet minulle hyvin olennaisia.

Aaltosen elokuva ei pyri syyllis­ täen osoittamaan sormella ketään eikä mitään. Että tuon takia teatte­ reita on lopetettu ja tämän tähden filmikelat ovat mennyttä. Mitä nyt vähän muistetaan muistuttaa tele­ vision tulosta elokuvien kilpailijaksi 1950–60­luvun taitteessa tai video­ buumista 1980­luvulla.

– Kyse on maailman vääjäämättö­ mästä muuttumisesta, ja siitä ei voi ketään ainakaan kovin täsmällisesti syyttää.

Hyvä tuntuma asiakaskuntaan Aaltonen teki Tunteiden temppe­ leitä kolmisen vuotta. Hänen rin­ nallaan dokumentin ydintiimissä ovat olleet käsikirjoittajakumppa­ neina Henri Waltter Rehnström ja Toni Puurtinen, kuvaajana Timo Peltonen, leikkaajana Tuuli Kuittinen ja äänisuunnittelijana Martti Turunen.

Kuvauskohteita valittaessa Aalto­ nen kävi ihan listapohjalta läpi Suo­ men elokuvateatterit.

– Aika monista löytyi kuviakin, ja me myös kyselimme alan ihmisiltä, mistä löytyisi mielenkiintoisia teat­ tereita ja ihmisiä. Siitä sitten läh­ dimme kiertämään eri puolille Suo­ mea tutustumaan paikkoihin ja ih­ misiin. Leikkausvaiheessa piti joita­ kin kohteita karsia poiskin lopulli­ sesta elokuvasta.

Syyt karsimiseen olivat ensi si­ jassa elokuvan rakenteeseen liit­ tyviä.

– Halusimme, että elokuva olisi toimiva elämyksellinen kokonai­ suus, ei niinkään tilastollisesti edus­ tava. Sen takia siihen on nostettu mielenkiintoisia tyyppejä ja kekse­ liäitä kavereita, jotka ovat selviyty­ neet elokuvateatterialan kriiseistä oman nokkeluutensa ansiosta.

Aaltosen tiimi tapasi tosiaan koko joukon valkokangaselokuvan lumoon hurahtaneita ihmisiä ku­ ten Konnevedellä vanhaan navet­

taan leffateatterin perustaneet nuo­ ret miehet Eemelin ja Matin, Tu­ run lähellä Vehmaan kunnassa toi­ mivan kinon ja tanssisalin yhdistä­ vän Kuva­Tähden yrittäjäpariskun­ nan Tero ja Asta Malin tai ylista­ rolaisen Luoman suvun jo neljässä polvessa pyörittämän elokuvateat­ teri Matin­Tuvan porukat ja monia muita.

Näille positiivisesti kovapäisille ihmisille, jotka eivät suostu usko­ maan, että pienen elokuvateatterin pitäminen ei nyt vaan ole järkevää ainakaan taloudellisesti, Aaltonen löytää yhteisiä nimittäjiä.

– Sitkeys on ehdottomasti heitä kaikkia yhdistävä piirre. Ja sitten erityisesti pikkupaikkakunnilla se, että teatteria pitävillä on hyvä tatsi asiakaskuntaansa. Parhaimmillaan he tuntevat nimeltä jokaisen eloku­ vateatterissaan kävijän. Se on tie­ tysti hyvä lähtökohta sille, että he pystyvät muokkaamaan ohjelmis­ toa yleisön tarpeisiin.

Ennen elokuvan ensi­iltaa Aalto­ nen on porukoineen kiertänyt taas ympäri maata, nyt näyttämässä val­ mista työtään niillä paikkakunnilla, joissa sitä on kuvattu. Vastaanotto on ollut innostunut.

– Ne ovat olleet kivoja tilaisuuksia siinäkin mielessä, että ihmiset ovat äityneet muistelemaan oman paik­ kakuntansa elokuvahistoriaa.

Digitointi houkuttelee nuoria Pienenä yllätyksenä dokumentinte­ kijälle itselleenkin tuli se, miten pal­ jon näiden pikkuteattereiden taus­ talta löytyy perheyrityksiä.

– Niissä koko perhe on säätänyt elämänsä sen elokuvateatterin ym­ pärille. Niinpä se on monille enem­ män elämäntapa kuin bisnestä.

Tunteiden temppelit ­elokuvassa nähdäänkin isiä koneenkäyttäjinä, äitejä lippukassaa hoitamassa ja lap­ sia lippuja repimässä.

– En tiedä, onko se geneettistä vai ympäristön vaikutusta, mutta sel­ västi tämä elämänmuoto myös pe­ riytyy, Aaltonen pohtii.

Hän uskoo, että nimenomaan di­ gitointi vetää nuoria elokuvan esit­ tämisen pariin.

”

Pikkupaikkakunnilla teatteria pitävät voivat tuntea nimeltä jokaisen elokuvateatterissaan kävijän.

Myös hieno funkishenkinen Ritz esiintyy Jouko Aaltosen elokuvassa. Nykyään entisen leffasalin kansoittavat biljardinpelaajat.

Kavi

1960-luvulla maan tasalle jyrätty Kinopalatsi oli Helsingin ja koko maankin elokuvateattreiden lippulaiva.

– On avautunut uusia mahdolli­ suuksia, kun tietyt asiat ovat tulleet helpommiksi: kopioita saadaan no­ peammin, ja kun elokuvat ovat tie­ tokoneella eivätkä enää fyysisinä filmikeloina, teatterinpitäjä voi pi­ tää saatavilla paljon moinipuoli­ semman ohjelmiston. Tämä on hou­ kutellut alalle uusi yrittäjiä ja van­ hoja suljettuja teattereita on avattu uudelleen.

Aaltosen mukaan yleisnäkymä on­ kin valoisampi kuin ehkä ajatellaan: – Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomen elokuvateatteriverkosto on pikemminkin kasvamassa kuin su­ pistumassa.

Art house -teattereille tilausta Jouko Aaltonen sanoo löytävänsä oikeanlaisen katsomistunnelman pienistä elokuvateattereista. Nykyi­ sissä viihdekeskuksiksi muovautu­ neissa elokuvakomplekseissa sitä ei saavuta.

– Mutta ne ovat tämän monimuo­ toistuneen elokuvateatterikulttuurin yksi ääripää ja aikansa ilmiö. Ei mi­ nulla ole mitään syytä vastustaa niitä.

Kunhan myös muunlaistakin eloku­ vateatterikulttuuria on tarjolla.

Aaltosen mukaan Suomessa on pulaa pienemmistä art house ­elo­ kuvateattereista, joilla voisi olla vä­ hän taidepainotteisempi ja vaihto­ ehtoisempi ohjelmisto.

Hän suhtautuu varovaisen posi­ tiivisesti levittäjien tahtoon tuoda nähtäväksi vaihtoehtoja viihdevyö­ rytykselle. Finnkino on hänen mie­

lestään yrittänyt pitää esillä muu­ takin kuin main stream ­viihdettä, mutta se tarjonta tuppaa hukku­ maan isomman volyymin alle.

– Ja Helsingissähän on tämä ihan konkreettinen ongelma, että täällä on liian vähän valkokankaita. Tänne mahtuisi kevyesti kaksi kolme art house ­elokuvateatteria, jotka voisi­ vat näyttää vähän laveampaa ohjel­ mistoa. Ja kun Helsinki on pullon­ kaula, se vaikuttaa elokuvien maa­ hantuontiin ja heijastuu näin koko maan elokuvaohjelmistoon.

Sanoo nelisenkymmentä vuotta sitten Helsinkiin taideteolliseen korkeakouluun elokuvaoppia saa­ maan tullut Jouko Aaltonen. Silloin kaikki oli pääkaupungissa toisin.

Eli hyvin. Töölöläisessä tyylikkään funkishenkisessä elokuvateatteri Ritzissäkin, jonne siirrymme haas­ tattelun päätteeksi kuvaussessiolle, saattoi 1970­luvun alkupuolis­ kolla katsoa normaaliohjelmistossa Chaplinin pitkät elokuvat sarjana.

Siellä ”Riemukuplien” ja Bunuelin taidepläjäysten lomassa.

Pari viime vuosikymmentä Rit­ zissä on pelattu biljardia. Eloku­ vista muistuttaa ehkä vain salin kan­ tapelureihin kuuluneen Vesa-Matti Loirin kuva aulan seinällä.

Tunteiden temppelit -elokuva ensiillassa tänään 4.12. elokuvateattereissa ympäri maan.

Rolf Bamberg Demokraatti

36

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Lasten joulukirjoissa on tunnelmaa ja toimintaa Jouluiseen kirjallisuuteen uppoutuminen on mainio tapa virittäytyä lasten kanssa joulutunnelmaan.

Tämän syksyn joulukirjoista löytyy yhtä lailla uutta ja vanhaa, vauhtia ja rauhaa.

Nostalgiannälkäisten valinta on kokoelma Sakari Topeliuksen satuja ja runoja Kirsti Mäkisen uudelleenkertomina. Mukaan on valittu yksitoista jouluista tai talvista tarinaa, muun muassa Sampo Lappalainen, Tähtisilmä, Peikkojen joulu sekä Pyhän yön lapsi. Kirjasta löytyy lisäksi joululauluja, yksi lastennäytelmä sekä lyhyt johdatus 1800-luvun joulunviettotapoihin.

Mäkinen on muokannut tarinat tyylikkäästi nykykielelle. Lukemi-

Topeliuksen joulu -kirjassa on Rudolf Koivun viehättävä kuvitus.

nen on sujuvaa, mutta sadun poljento on silti säilynyt. Rudolf Koivun haaleasävyiset kuvat huokuvat kauniisti mennyttä aikaa.

Topeliuksen sadut vetoavat nykylapsiinkin vauhdikkuudellaan ja selkeydellään. Pahat ja ilkeät saavat ansionsa mukaan, rohkeus ja rehellisyys ovat arvossaan. Toisaalta tarinoiden monet ilmiöt ja tavat voivat oudoksuttaa. Toivottavasti iltasadun jälkeen on aikaa myös yhteiseen pohdiskeluun.

Pate-poro radiojuontajana Hartaasta hymistelystä ei ole tietoakaan Anneli Kannon Radio Korvatunturi – lastenromaanissa. Pate – niminen poro joutuu jäämään aattona Korvatunturille ja ajautuu yllättäen radiojuontajaksi. Työparikseen Pate saa metallimusiikista pitävän Joulukärpäsen ja soppa on sillä valmis.

Tarina on tulvillaan hupaisia yksityiskohtia, mutta juoni ei kokonaisuudessaan ole eleganteimmasta päästä. Kohellusta kaipaavaa kirja

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

37

Median valta

Kirjat

Topeliuksen joulu Satuja ja runoja – Kertoja Kirsti Mäkinen, kuvat Rudolf Koivu WSOY 2015 Anneli Kanto: Radio Korvatunturi Kuvitus Janne Harju Karisto 2015 Sanna Isto & Eppu Nuotio: Typy ja topakka tonttu Kuvitus Sari Airola.

Bazar 2015 Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatun ja Patun ihmeellinen joulu Otava 2015

kuitenkin varmasti miellyttää. Papanahuumori on takuuvarma naurattaja, ja ainakin aikuislukijoita huvittaa varmasti myös Tonttu Tarkan höpötys asiakasrajapinnoista ja korkeasesongeista.

Janne Harjun pilakuvamainen kuvitus korostaa hyvin tarinan kahjoa tunnelmaa. Kekseliäitä kuvia olisi voinut olla enemmänkin.

Bertta-tätiä piristämässä ”Typy ja topakka tonttu” on Sanna Iston ja Eppu Nuotion kirjoittama kuvakirja, jossa Typy – tyttö yrittää loihtia joulutunnelmaa koko juhlaa vieroksuvan Bertta-tädin kotiin ja mieleen. Ystäväksi ja apulaiseksi Typy saa joulukoristelaatikossa vuosikaudet toimettomana ja tylsistyneenä lojuneen tontun.

Typyn ja tontun tarina tavoittaa hienosti etenkin lasten mielissä elävän joulun ajan taianomaisuuden.

Ehkä Bertta-tätikään ei olisi hylännyt joulua, jos hänellä olisi aiemmin ollut seuranaan vastustamatonta jouluintoa huokuva lapsi.

Sari Airolan tekemä kuvitus on komea. Itsestään selvien jouluvärien – punaisen ja valkoisen – ohella aukeamilla toistuvat eri-

laiset violetin ja murretun keltaisen vivahteet. Tarinan käännekohta korostuu kutkuttavasti, kun niukkaan värimaailmaan äkkiä tunkeutuu upean vihreä joulukuusi.

Värien lisäksi kuvituksessa ihastuttavat kasvon piirteillään ja asennoillaan monenlaisia tunteita ilmentävät, hupaisan soikeasilmäiset hahmot. Hauska ja sivuja tutkimaan houkuttava idea on myös pallokuvion toistuminen esimerkiksi hahmojen poskissa ja joulukoristeissa.

Tatu ja Patu oudoilla ovilla Outolan pojat Tatu ja Patu ovat onnistuneet välttelemään liki jokaisen suositun kuvakirjasarjan puolipakollista jouluosaa jo useamman vuoden. Nyt sellainen on kuitenkin käsillä, ja joulu saakin poikien käsissä railakkaan käsittelyn.

Tatu ja Patu on kutsuttu ystävänsä Veeran luokse viettämään joulua.

Pojat kuitenkin menevät väärään taloon, ja joutuvat valmistautumaan jouluun ilman asianmukaista opastusta. Touhu on lievästi sanottuna kaoottista: joulukuusi ja -pukki menevät pojilta sekaisin, hampaat harjataan glögillä ja Tatu kietoo itsensä lahjapakettiin.

Kirjassa ovat mukana monet vanhat, hyvät elementit, kuten hauskojen yksityiskohtien runsaus, ja puhekuplien, sarjakuvien ja kuvasarjojen avulla sopiviin haukkapaloihin jaettu tarina. Hupaisaa on myös etsiskellä kuviin piilotettua joulutorttua.

Tatun ja Patun ihmeellinen joulu on raikkaampi joulukuvakirja kuin monet muut. Kirja ei silti aivan ole tarinallisten Tatu ja Patu -kirjojen parhaimmistoa. Juonenkäänteiden rytmitys ontuu, ja koko kirjan läpi kantava jännite jää vähän vaimeaksi. Myös hahmojen ja lukijan puhuttelu sekä muu kommentointi tuntuu vitsikkäältä ja tarpeelliselta vain paikoin.

Marjo jääskä

”Numeron Zeron tapausta”, kuten suurinta osaa Umberto Econ (syntynyt 1932) kirjoista, on vaikea ymmärtää ilman tietämystä Italian nykyisestä ilmapiiristä ja maan historiasta.

Tuoreeltaan suomennettu romaani käsittelee muun muassa median valtaa ja politiikkojen likaista peliä.

Suuri yleisö tuntee Econ erityisesti läpimurtoromaanista ”Ruusun nimi” (1983). Älykkönä tunnetun Econ kiinnostukset ovat värikkäät.

Hän on kirjoittanut muun muassa historiasta, jalkapallosta ja semiotiikasta. Hän ei ole pelkästään kuiva tutkija, vaan hänen järjenjuoksunsa on toisinaan välimerellisen poukkoilevaa ja jopa kiivasta. Se tekee hänen kirjoituksistaan sekä hyvin kiinnostavia että hieman rasittavia.

Econ romaaneihin liittyvät maneerit, kuten luettelointi, tekevät Numeron Zeron tapauksesta sen lyhyydestä huolimatta raskaan. Tarina sijoittuu vuoteen 1992, jonkin aikaa ennen Silvio Berlusconin ja hänen Forza Italia -puolueensa nousua valtaan. Kristillisdemokraatit johtivat Italiaa pitkään, 1940-luvulta 1990-luvulle. Puolueen loppu on yksi Econ uuden kirjan juonteista.

Luetteloita ja latteuksia Numero Zeron tapaus kertoo hämärää kirjaa haamukirjoittavasta ja kyseenalaisessa sanomalehdessä työskentelevästä miehestä. Hänen tarinansa on kuitenkin vain sivuseikka, sillä oikeasti romaani irvailee Italian ilmapiirille ja maan korruptiolle. Satiiriksi luokiteltavan kirjan huumori on kuitenkin vaivaannuttavaa: ”Mietitäänpä. Kaikkeen on syynsä, niin ainakin sanotaan. Ihmeen mahdollisuuden saa unohtaa – en näe miksi Jumala välittäisi minun suihkustani, se ei ole mikään Punainen meri. Joten asiaan täytyy olla jokin luonnollinen selitys.”

Romaanin suurin ongelma ei kuitenkaan ole huono huumori, vaan luettelot ja latteudet. Ne ovat hyvässä ja pahassa Umberto Econ tavaramerkkejä. Eco ei malta tälläkään kertaa olla väläyttelemättä: ”Julkaisematta jäävien kirjojen lukemisesta voi tulla ammatti.”

Eri lajityypit sekoittuvat Numero Zeron tapauksessa toisiinsa. Välillä romaani on dekkari, välillä poliittinen satiiri. Siinä väännetään rautalangasta, että italialaisten on vaikea luottaa kehenkään tai mihinkään.

Koska elämme toisenlaisessa ympäristössä, Numero Zeron tapaukseen on vaikea uppoutua tai uskoa. Tämä ei kuitenkaan tee kirjasta huonoa. Se kompastuu väkinäisiin kir-

Kirjat

Umberto Eco: Numero Zeron tapaus Suom. Helinä Kangas WSOY 2015, 211 s.

jallisuusviittauksiin ja tarinaa eteenpäin vieviin sattumiin, joissa ei ole järkeä. Eco on lukenut mies. Numero Zeron tapauksessa viitataan ainakin Robert Musiliin ja William Shakespeareen. Suuriin kirjailijoihin tukeutuminen ei ikävä kyllä ole perusteltua.

Numero Zeron tapauksen kaltaisen satiirin ei tietenkään tarvitse olla täysin uskottava. Se yrittää kuitenkin olla terävä aikalaisanalyysi, joten sen köykäinen juoni tekee hallaa sen viestille. Vain silloin tällöin romaani onnistuu yllättämään positiivisella, humoristisella tavalla: ”Katsoin uudestaan seurassani olevaa naista, joka ei ollut prostituoitu, ja tunsin nuortuvani.”

Sivalluksia epäkohdille Kielellisesti Numero Zeron tapaus on taattua laatua. Umberto Eco on ammattimies, eikä häneltä voi odottaakaan huonoa tekstiä. Helinä Kankaan suomennos on pääasiassa toimiva, mutta lopulliseen versioon on jäänyt muutamia ihmeellisiä virheitä, kuten tämä kysymyksiä herättävä anglismi: ”Hyppäsimme lounaan yli.”

Tällaiset lapsukset tuntuvat viittaavan siihen, että Numero Zeron tapaus on suomennettu italian sijaan englannista. Niin tai näin, suomennoksen kieli on pääasiassa hyvää.

Romaani sisältää koko joukon italialaisille tyypillisiä salaliittoteorioita. Eräs sellainen on Numero Zero -lehden toimittajan väittämä, ettei fasistien johtaja Benito Mussolinia todella teloitettu vuonna 1945, vaan ammutuksi joutui hänen kaksoisolentonsa. Kaikista kirjan väitteistä menee pää pyörälle.

Italiassa valta on hämärissä verkostoissa. On epäselvää, kuka todella päättää asioista. Tätä tolaa Eco uudessa teoksessaan käsittelee ja ironisoi. Kummalliseen vyyhtiin mukaan joutuva päähahmo saavuttaa rauhan lopulta vasta antamalla periksi.

Eco sivaltaa hahmojensa kautta italialaisia ja maansa epäkohtia. Hänen näkee, että jos italialaiset puhaltaisivat yhteen hiileen, kaikki menisi paremmin. Ikävä kyllä historia estää tätä utopiaa toteutumasta. Numero Zeron tapaus kiteyttää kiinnostavasti Italian ongelmat. Romaanina se ei harmi kyllä ole mistään kotoisin. Eco sortuu turhaan kikkailuun ja menettää otteensa lukijaan.

Esa Mäkijärvi

38

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Pika-arviot KOOnnut RanE aunimO ELOKUVA

Vakoojien silta

Mafiakliseitä.

Johnny Depp ja Joel Edgerton tyypittelevät roistoa ja poliisia.

Kiipijöitä kaikki tyynni Amerikkalaisen rikoksentorjunnan pimeämpää puolta on käännetty esiin useissa tällä vuosituhannella ilmestyneissä laatuelokuvissa. Scott Cooper on tarttunut aiemmissa ohjauksissaan jo niin myyttiseen americanaan kuin pikkukaupunkimiljööstä kumpuavaan väkevään atmosfääriinkin sekä ikuisuuskysymyksiin selviytymisestä ja syyllisyydestä. Matka jatkuu suurkaupungin alamaailmaan.

Jo hänen edellinen teoksensa Rautakaupunki (2013) edustaa kliseistä veljeskuvausta ja mieskeskeisesti muotoiltua pohjalle putoamisen tragediaa. Kurjistuvan teräsyhteisön laajemmasta rappiosta riittäisi kyllä yhteiskunnallistakin purtavaa teollisten työpaikkojen sulkiessa ovensa ja pakottaessa kouluttamattomat duunarit kortistoihin ja kapakoihin laskemaan petettyjä lupauksia.

Cooperin kolmas elokuva koettaa vastata mainitsemaani puutteeseen tarttumalla tällä kertaa poliittisestikin virittyneeseen tositapaukseen, joka heittää filmin samalla 2000-luvulla yleistyneiden, Bostoniin sijoittuvien provinssiteosten sarjaan.

Sen muita ”jäseniä” ovat muun muassa Clint Eastwoodin ja Ben Affleckin Dennis Lehanen rikosromaaneista sovitetut dekkarit Menneisyyden ote (2003) ja Gone Baby Gone (2007), Affleckin myöhempi keikkakuvaus The Town (2010) sekä Martin Scorsesen Oscar-palkittu The Departed (2006).

Epäpyhä liitto Black Mass (2015) hakeutuu edellisten kylkeen niin aiheeltaan, teemoiltaan kuin toteutukseltaankin. Rikokset ja rangaistukset nousevat myös nyt keskiöön. Irlantilaisten siirtolaisten asuttamassa kaupungin ete-

ELOKUVA

Black Mass Ohjaus: Scott Cooper Pääosissa: Johnny Depp, Joel Edgerton, Benedict Cumberbatch, Dakota Johnson, Kevin Bacon, Jesse Plemons, Peter Sarsgaard 2015, 123 minuuttia

läosassa pikkutekijä ”Whitey” Bulger (Johnny Depp) nostaa päätään keinoja kaihtamattomalla käytöksellään.

Surkuhupaista nilkkiä ulkoisestikin muistuttava psykopaatti jäisi suuria luulevaksi kortteliöykkäriksi, ellei samoilla kulmilla kasvanut FBI-agentti (Joel Edgerton) tarjoaisi tälle epäpyhää liittoa, joka mahdollistaa kummankin nousun hierarkiassa. Kaupungin pohjoisosaa hallitsevan italialaisen mafian tuhoamiseksi käytetyt keinot eivät kestä päivänvaloa kummassakaan organisaatiossa.

Kiipijöiden muotokuvissa edellinen on häikäilemätön muiden tahdon alistaja ja kyseenalainen voittaja, kun taas jälkimmäisestä muodostuu vallasta huumaantuva hyödyllinen idiootti ja häviäjä. Perinteisten peilikuvien sijaan Cooper alleviivaa kummatkin vastenmielisiksi luopioiksi. Elokuvan maailma on miesten, mutta naisroolien vaisuus harmittaa silti.

mafiaelokuvien kuvastoa Black Mass ei kykene tarjoamaan tuoretta näkökulmaa mafiaelokuvien kliseiksi muodostuneisiin raakuuksiin. Etenkin Scorsesen luovien vuosien ikoniset asetelmat ja kuvasto toistuvat Cooperin lavastuksissa. Yhdessä niistä verevää pihviä maisteleva Bulger mittailee hikoilevan virkavallan pulssia kysymällä

herkullisen reseptin salaisuutta. Joe Pescille Depp ei kuitenkaan vedä vertoja hermoilijan kuumotuksessa.

Tästä ja vastaavista kohtauksista jää siteerausten kaltainen leima, jolla ohjaaja vinkkaa yleisölleen olevansa tietoinen tyypittelyistä. Alkuvuonna ilmestyneessä Väkivallan vuodessa (2014) J. C. Chandor tekee täysin päinvastoin viittaamalla kintaalla karikatyyreille. Joidenkin mielestä Chandorin elokuva tuntuu hitaalta ja mielenkiinnottomalta, mutta minusta yhteisön korruption kuvaus Cooperin mieluummin painottamien yksittäisten purkausten kustannuksella on oikein.

Viihdekalkkunoita viime vuodet työstänyt Depp nauttii ilmiselvästi päästessään sadistin roolissa täydentämään viime vuosina yleistynyttä näytöstyyliään, mutta varsinaista rimanalitusta edustaa australialaisen Edgertonin mafiosoparodiaksi lässähtävä tulkinta pahasta poliisista.

Vasta kun ylilyöty näyttelijätyö ja kertojan alleviivaamat selitykset tapahtumista jäävät taka-alalle elokuvan viimeisten minuuttien ajaksi, ohjaus löytää sen sävyn, jota olisin itse toivonut kokonaisuudelle.

ELOKUVA

Tähdet: Mestarillinen Erinomainen Hyvä Ongelmallinen Kehno

Rane Aunimo Demokraatti

”

Steven Spielberg matkaa Tom Hanksin kanssa kylmän sodan aikaiseen sapelinkalisteluun ja vakoilupeliin elokuvassa, joka pohjautuu tositarinaan. Jaettuun Berliiniin huipentuva kamaridraaman, oikeusfilmin ja trillerin ristisiitos kertoo vakuutusjuristista, joka puolustaa neuvostovakoojan oikeuksia. Spielberg heiluttaa tähtilippua ja Hanks on kunnon mies.

Kiipijöiden muotokuvissa edellinen on häikäilemätön muiden tahdon alistaja, kun taas jälkimmäisestä muodostuu vallasta huumaantuva hyödyllinen idiootti.

Dheepan Pakolaiskriisi ravistelee Eurooppaa sen pohjoisimpia kolkkia myöten. Dheepanin nimihenkilö on entinen tamilisissi, joka tekeytyy hänelle tuntemattoman naisen mieheksi ja kouluikäisen tytön isäksi saadakseen heille kaikille turvapaikan Ranskasta.

Sielläkään kaikki ei ole hyvin.

Jacques Audiardin ohjaama ajankohtaisteos voitti Cannesin filmijuhlat viime keväänä.

ELOKUVA

Taxi Teheran Iranilainen Jafar Panahi määrättiin kahdenkymmenen vuoden työskentely- ja matkustuskieltoon vuonna 2010. Berliinin elokuvajuhlat voittanut Taxi Teheran on jo hänen kolmas elokuvansa sen jälkeen. Cinefiilien elokuva aukaisee ikkunan maahan, jota emme tunne kovin hyvin. Panahi itse ”esittää” autonkuljettajaa, jonka kyytiin astuvat valottavat maan nykytilaa.

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Museovirasto

39

Mieluinen kohtalo Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlien liepeillä riittää kuhinaa. Musiikki on pääosassa, mutta kirjallisuuttakin ilmestyy. Toimittaja Vesa Sirén on julkaissut tutkimustensa pohjalta yleistajuisen ja asiantuntevan teoksen. Teos yltää vuoteen 2015, hieno kurkotus!

Kirjassa kyse on kirjoittajan kohtalosta, Sibeliuksesta. Teoksen synty liittyy nuoren Vesan kokemukseen Sibeliuksen neljännestä sinfoniasta.

Siitä alkoi kestävä suhde suuren mestarin ja nuoren kisällin välillä.

Sirén ei karta musiikin ydintermistöä, ei häpeile vaikeatajuisten asioiden pähkäilyä ja puhkomista. Toimittaja on tutkija.

Kirja alkaa katsauksella suomalaisen Sibelius–kirjallisuuden historiaan. Erik Tawaststjerna on luonnollisesti auktoriteetti, mikä käy selväksi monin kohdin. Sirén antaa pyyteettömästi arvoa kaikille kirjoittajille. Hyvä ele. Sibeliuksen säveltaidetta avaavat muun muassa Erik Furuhjelm (teos ilmestyi 1916), Cecil Gray (1931-48), Karl Ekman (1935, -56), Rosa Newmarch (1906, -44), Olin Downes (1945), Santeri Levas (1945, -60), Harold E. Johnson (1960) ja Erik Tawaststjerna (1955, -60, 1965-88).

Tutkittaessa ja tulkittaessa säveltäjien tuotantoa keskeisiä lähteitä ovat teosluettelot. Tässä suuren työn on tehnyt Åbo Akademin professori Fabian Dahlström. Kirjeenvaihdon julkaisuluvat taas avaavat persoonaa, työtä ja arkea. Lisänä ovat vielä päiväkirjamerkinnät ja haastattelut.

Kirjan tympeimmät taistelut käydään nykyaikana. Muutamat tutkijat tuhlaavat tarmonsa toistensa parjaamiseen, eivät kohteen analysointiin.

Sivistysyliopiston kasvatit!

Politiikkaa, lavea-alaisuutta Sibeliuksen poliittinen suuntaus natsisyytöksineen on aina kiinnos-

kirjat

Vesa Sirén: Kohtalona Sibelius Otava 2015, 416s.

”

Sirén värittää teostaan säästeliäästi anekdootein, siis tehokkaasti.

Persoonat poksahtelevat kuin sätkynuket laatikosta.

tanut kansalaisia, niin myös kansan hurmeisina vuosikymmeninä. Sävelsihän Sibelius niin ”Työväen marssin” (nuorsuomalaiset) kuin ”Jääkärien marssin” (valkoiset). ”Finlandia” taas on esimerkki siitä, miten mestarillinen teos voi valloittaa lähtökohdistaan riippumatta kaikkien sydämet. Säveltäjä itse totesi, että ”mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän kaikki muuttuvat pelkiksi ihmisiksi”. ”Vain puhtaasti inhimillinen tuntuu jotakin merkitsevän.

Yhteiskuntaluokatkin häviävät… ne ovat kaikki yhtä lähellä minua.”

Sirén ei tutkijana väheksy mitään musiikin lajia. Kansanmusiikki ja -runous kuuluivat 1900-luvun vaihteessa suomalaisten taiteilijoiden mieliaiheisiin, myös Sibeliuksen.

Ja rock käy Sirénin kiinnostuksen kohteesta siinä missä klassinenkin.

Sirén viittaa myös kirjallisuuden Nobel-voittaja Tomas Tranströmerin runouden ja Sibeliuksen musiikin läheiseen suhteeseen.

Sirén lainaa sopivasti Sibeliuksen puheita ja kirjoituksia. Ne selvittävät säveltäjän periaatteita ja vievät sävellysprojektin ytimeen, ratkaisuihin, vaikeuksiin, voittoihin. Kes-

kenjääneitä teoksia Sibeliuksella oli niin kuin kellä tahansa: kahdeksas sinfonia, Marjatta-oratorio, ”Veneen luominen” -ooppera.

Sirén värittää teostaan säästeliäästi anekdootein, siis tehokkaasti.

Persoonat poksahtelevat kuin sätkynuket laatikosta. Kiinnostavuus säilyy läpi teoksen. Ilkeimmät juorut hän jättää omaan arvoonsa. Silti eivät ole Sibelius & kumppanit harmaita ja elottomia. Ja on yksi henkilö, jota ilman Sibeliuksen ura tuskin olisi ollut näin komea, Aino Sibelius, säveltäjän vaimo. Viisas ja rakastava, periksiantamaton ja ymmärtävä Aino on keskeinen, on hän sitten näkyvillä tai taustalla. Muuten Sirén jättää perheen korrektisti sivummalle. Tilaa saavat vain Ainon ja Jannen kipupisteet ja onnen hetket.

Kirjan tekijän itsekorostus aika ajoin on haitta, jonka toivoisi hiipuvan pois. Toistoa on kun samat asiat esiintyvät eri yhteyksissä, kun puheena olleeseen on vielä palattava.

Tiivistämisen jalo aate on hyve kirjoittajalle kuin kirjoittajalle.

Teoksen lopussa on kattava äänitekatsaus kapellimestareineen. Kirjan kansissa juoksee luettelo, mitä Sibeliuksen elämässä vuosittain tapahtui. Lähteet, viittaukset ja teoshakemisto ohjaavat lukijaa kuin kompassi aavalla ulapalla. Ja vielä on yksi henkilö: Robert von Bahr, Sibeliuksen koko tuotannon levytyshankkeen ja BIS-levy-yhtiön sielu.

Kirja laajenee nettiin, massiiviset verkkosivut Sibeliuksesta on suomeksi, englanniksi ja saksaksi. Lopuksi Sirén kannustaa etsimään lisätietoa ja kuunneltavaa. Hei, kirjastoon, divariin, kirjakauppaan, verkkoon!

Matti Saurama

Poimintoja synttäripäivän 8.12. tarjonnasta RSO:n juhlakOnSeRtti Radion sinfoniaorkesterin Sibelius 150 -juhlakonsertti pidetään itseoikeutetusti säveltäjämestarin synnyinkaupungissa Hämeenlinnassa. Verkatehtaan Vanaja-salissa klo 19 alkavassa konsertissa kuullaan Tapiola, viulukonsertto d-molli, ja 2. sinfonia. RSO:ta johtaa Hannu Lintu ja solistina on Sibeliusviulukilpailun tuore voittaja.

SibeliuS-maRatOn tuRuSSa Turun konserttitalon Sibeliusjuhlavuosi huipentuu ainutlaatuiseen konserttisarjaan säveltäjämestarin 150-vuotissyntymäpäiväviikolla. Kolmessa konsertissa (8.12.,10.12. ja 13.12.) kuullaan Sibeliuksen kaikki sinfoniat. Kapellimestarina toimii kiitetty Sibelius-tulkitsija Leif Segerstam.

Syntymäpäivämalja SibeliukSelle Näyttelykeskus WeeGeen aulaan katetaan klo 19 150:n hengen illallinen kaikille aisteille.

Yhdessä kohotettavan alkumaljan jälkeen tarjoillaan kolmen ruokalajin illallinen. Illallisen aikana isäntäpari Janne ja Aino Sibelius kertovat rakkaudestaan, arjestaan ja elämästään sekä musisoivat Tapiola Sinfoniettan kamarimusiikkiyhtyeen kanssa.

juhlakOnSeRtti malmitalOlla Malmitalossa klo 19.00 alkavassa Pohjois-Helsingin musiikkiopiston oppilaiden juhlakonsertissa luvassa on yksin- ja kuorolaulua, piano- ja kamarimusiikkia eri kokoonpanoille sekä myös orkesteriteoksia eriikäisten soittajien esittämänä.

Vapaa pääsy.

Lasse Rantanen

40

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE

Työmies kommentoi voipulaa Joulukuun alussa 1915 ensimmäistä maailmansotaa oli käyty toista vuotta. Suomessa sota alkoi vaikuttaa ihmisten arkeen ennen muuta elintarvikepulana.

Työmiehen sivuilla maailmansotaa seurattiin tarkasti. Sotatapahtumat kerrottiin laajasti omalla osastollaan. Otsikko oli aina sama: ”Maailmansota.”

Mitä sitä sen enempiä hehkuttamaan.

Viimeiset sotatapahtumista kertovat

sähkeet oli ladottu ingressin tapaan kookkailla kirjasimilla. Alla oli alaotsikko: ”Mitä tämä tarkoittaa?” Lisäksi kerrattiin erillisillä uutisilla tapahtumat eri rintamilla.

Joulukuussa 1915 eduskunta ei ollut koolla. Työmies uutisoi 4.12.1915, että kenraalikuvernööri, Franz Albert Seyn

oli matkustanut Pietariin mahdollisena pyrkimyksenään eduskunnan koollekutsuminen. Tätä tarvittiin, jotta Suomi olisi voinut ottaa lainaa. Rahaa tarvittiin helpottamaan ruokapulaa. Sotatalous oli tarkasti säänneltyä. Oheisessa jutussa (Työmies 4.12.1915) kerrotaan, että kauppa esitti säännöstelyn alaisena olevan voin hintaan korotuksia. Työmiehen kanta asiaan ei jää epäselväksi.

kysymystä yksin vastattavakseen, vaan on se esitetty koko talousosastolle.

Lisäksi senaattiin vaikuttaakseen voinylkyrien hyväksi julkaisevat tämänaamuiset herraslehdet hälytystietoja muka uudesta voipulasta. Rajahintain kohotushuhut ovatkin lisänneet kysyntää Helsingissä ja nyt tunnustavat porvarilehdet, että meijerit ovat haluttomia

lähettämään voita markkinoille ja odottavat hinnannousuja. Muutamat voinviejätkin lienevät peruuttaneet vientilupaanomuksensa, jottei heidän tarvitsisi tyydyttää kotimaista kysyntää.

Vieläpä nuo lehdet uskottelevat, että rajahintoja ei voilla nyt muka olekaan, kun marraskuuksi vain oli säädetty.

Näinköhän onnistuu noin törkeä peli.

Ruokapula uhkaa

Woisaksat Odottaessaan anomaansa hinnan korotusta uhkailevat pulalla.

Porvarislehdet kertovat voinhintakysymyksen olevan senaatissa esillä tänään.

Kun meijerimiehet ovat vaatineet niin huikeita rajahintain korotuksia kuin on selostettu, ei senaatin kauppaja teollisuustoimituskunta ole ottanut

ANNA LAHJAKSI KIRJA

Asko Sahlberg IRINAN KUOLEMAT

”Pieni mutta tehokas tutkielma siitä, mitä yksilölle jää, kun häneltä viedään kaikki, omat tunteetkin.” – Helsingin Sanomat

Riikka Ala-Harja KEVYT LIHA

Miksi nainen on edelleen näkymättömämpi kuin mies?

Jan Guillou SOKEA PISTE Mestarikertojan romaani perheestä, joka repeytyy rikki toisen maailmansodan pyörteissä.

WWW.LIKE.FI

Marie Hermanson HÄMÄRÄNMAA

Psykologinen trilleri hiljaiseloa viettävästä yhteisöstä, joka joutuu uhatuksi.

Susan Abulhawa SININEN VÄLISSÄ TAIVAAN JA VEDEN

Herkkävaistoinen romaani perheen kohtalosta Palestiinan ja Israelin välisessä kriisissä.

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

41

Joulu paketissa!

Toivotamme sinulle ja läheisillesi hyvää joulunaikaa ja mukavia hetkiä yhdessä. tallink.fi | silja.fi

20151127_TS_Joulu_Demokraatti_236x165.indd 1

30.11.2015 12.04

Muista joulutervehdys Demokraatissa 23.12.

KUVATERVEHDYS

(yksityishenkilöt)

Kerro tilatessasi, minkä kuvan haluat tervehdykseen. Jos merkintä puuttuu, valitsemme kuvan satunnaisesti. Kuvatervehdyksessä voi olla enintään 6 nimeä.

Hinta: 20 euroa.

PERINTEINEN NIMITERVEHDYS

(yksityishenkilöt)

Hinta: 3,50 euroa / nimi. Työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat 2,5 euroa / nimi.

10 nimeä keränneen oma nimi julkaistaan maksutta.

Nimi (tekstaten)

paikkakunta

hinta (euroa)

1.

2.

AMMATTIOSASTOJEN JA JÄRJESTÖJEN TERVEHDYKSET Hinta: ammattiosastot 110 euroa, järjestöt 75 euroa. Kaikki hinnat sisältävät alv:n.

3.

Ilmoitukset ovat yllä luonnollisessa koossa.

TOIMI NÄIN: Täytä tämä tilauskuponki ja lähetä se meille osoitteeseen Demokraatti / Tervehdykset, PL 338, 00531 HKI. Voit myös faksata tilauksen numeroon (09) 701 0569 tai lähettää sen sähköpostilla osoitteeseen sari.ojala@demokraatti.fi. Tee tilauksesi 11.12.2015 mennessä.

Tervehdysilmoitukset ovat käteisilmoituksia, eikä niitä laskuteta.

Maksa ilmoitus tilille: Nordea IBAN FI22 1521 3007 1346 06, BIC: NDEAFIHH Kerro tilauksen yhteydessä maksupäivä ja liitä mukaan kuitti maksusta.

PALAUT A VIIMEIST ÄÄN 11.12.201 5!

42

4. JOULUKUUTA 2015 โ ข Nยบ 185

n a r r e v Pirun empi punais

Uusi lehti vuoden alusta.

Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi

L

Liike 4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

43

Tuottaja: markku lahikainen 050 554 3430 markku.lahikainen@demokraatti.fi

Miten minusta tuli demari?

TEKSTI RanE aunImo  KuVaT SaTu TaaVITSaInEn

”Pelastukoon ken voi” Satu Taavitsainen lähti työharjoitteluun Kaliforniaan vuonna 1999 ollessaan 22-vuotias opiskelija.

Sosionomin tutkintoa lukeneen harjoittelupaikkoja Los Angelesin läheltä olivat Pelastusarmeijan pitämä kodittomien turvakoti, pahoinpideltyjen naisten ja lasten turvakoti sekä lastensuojelutoimisto.

Taavitsainen asui tätinsä luona Orange Countyssa, joka tunnetaan muun muassa Disney Landin huvipuistosta.

Lisäksi suomalaisopiskelija teki katutyötä katolisen kirkon työntekijöiden kanssa Skid Rown alueella, joka on yksi suurimmista köyhien asuinalueista Yhdysvalloissa.

– Ränsistyneistä kerrostaloista leviää kuvottava haju. Jal-

”

Päätin tehdä kaikkeni sen eteen, ettei Suomi muutu amerikkalaiseksi, ”Pelastukoon ken voi” -yhteiskunnaksi.

kakäytävät ovat täynnä vieri vieressä istuvia miehiä, naisia, lapsia, vanhuksia ja vammaisia ihmisiä alustanaan muovipressu tai pahvinpalanen sekä vieressään kaupan pihalta varastetut ostoskärryt, joissa ihmisten vähäinen omaisuus on mukana, Taavitsainen kertoo.

Huumejengiläiset tarkkailivat mustista maastureistaan.

– Alue sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Hollywood Boulevardin ja Beverly Hillsin loistosta. Kävin sielläkin ja huomasin, kuinka varakkaat joutuvat aitaamaan asuinalueitaan, ja vartijat kiertävät taloja yötä päivää estääkseen köyhiä ryöväämästä rikkaiden jääkaappeja.

Myös sikäläinen koulujärjestelmä tuli tutuksi.

– Kuumia työmaaparakkeja hiekkakentällä. Lounaaksi lapset saivat ostaa ranskalaisia. Opetuksen tasoero oli kuin yöllä ja päivällä suomalaiseen verrattuna.

Taavitsaisen mukaan ronski miehinen kulttuuri näyttäytyi Kaliforniassa perheväkivaltana.

Turvakodit ovat salaisissa pai-

koissa, jotta niihin ei tunkeuduta aseiden kanssa.

– Edelleenkin minulla on tallessa hätäpuhelun äänite, jossa lapsi soittaa hätäkeskukseen saadakseen apua äidilleen, jota isä pahoinpitelee. Sitä ei pysty kuuntelemaan saamatta sydänoireita.

Taavitsainen päätti tehdä kaikkensa sen eteen, ettei Suomi muutu amerikkalaiseksi, ”Pelastukoon ken voi” -yhteiskunnaksi. Suomeen palattuaan hän luki kaikkien puolueiden periaateohjelmat.

Tammikuussa 2000 Taavitsainen marssi SDP:n Etelä-Savon piiritoimistoon ja hämmästytti työntekijät.

– En halunnut tarjottuja esitteitä, sanoin vain, että olen valmis laittamaan nimen paperiin saman tien. Ex-toiminnanjohtaja Voitto Lyytikäisen ja minun ystävyys on jatkunut siitä saakka.

Olavi Ruotsalainen (Suonenjoki). (Demokraatti)

Kaupunginhallituksen budjettiesitys valmistui keskiviikkona.

– Tämä oli erittäin tärkeä linjaus. Sosialidemokraattinen hallitusryhmä oli asiassa aloitteellinen ja saimme alkuperäisen esityksen muuttumaan ja tavoitteemme toteutettua. Jos valtuusto vielä hyväksyy ensi maanantaina asian, meille on tulossa iso voitto.

Sama asia on puhuttanut eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsingissä valtuusto on jo siunannut demareiden ajaman subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilymisen ensi vuonna. (Demokraatti)

Satu Taavitsainen on SDP:n ensimmäisen kauden kansanedustaja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä, Mikkelistä.

Kenttäpostia TyöVäEnyhdISTySTEn ja pIIRIEn KuulumISIa

Savo-Karjalassa intoa puoluetyössä Toiseksi kaksivuotiskaudeksi Savo-Karjalan demaripiirin puheenjohtajaksi valittu Neeta Röppänen sanoo, että SDP:n gallupkannatuksen nousun mukanaan tuoma piristynyt tunnelma näkyy kentällä.

– Ilmapiiri on parantunut selvästi ja puolueeseen liittyy uusia jäseniä. Nyt kentällä tehdään järjestötyötä isolla innolla.

Eikä tuon työn lähitavoitteesta ole epäselvyyttä.

– Suurin kuntapuolue.

Uusien innokkaiden toimijoiden lisäksi me nykyisetkin aktivoidumme pitämään yhteistä asiaamme kirkkaammin esillä.

Piirin varapuheenjohtajiksi valittiin varkautelainen Timo Suhonen ja juukalainen Jukka Hyttinen. Piirihallituksessa vaikuttavat myös Tero Kuittinen (Liperi), Kati Åhman (Iisalmi), Risto Vattulainen (Lieksa), Paula Tolvanen (Kesälahti), Noora Kettunen (Joensuu) ja

Varkauden demareille makea voitto

Neeta Röppänen iloitsee siitä, että demarit ovat kentällä aktivoituneet ja uusia jäseniä liittyy SDP:hen.

– Varkaus ei aio valtion ohjeistuksen mukaisesti kasvattaa varhaiskasvatuksessa ryhmäkokoja.

Myöskään subjektiivinen päivähoito-oikeus ei muutu ensi vuonna, iloitsee kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Timo Suhonen (sd.).

44

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Mielipide

Kirjoita omalla nimelläsi. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi

Kirje ty öminis teri Lindstr ömille

Duuna r i ta u s t anne Olitte on yle paperi i s e ss ä miehe ta a n s tiedos nä Vo ulkem ikkaan sa . m iseen tausta paperi asti nä saakka a teille t hneet e h- p .

T k ehdas ertyi ly kaan v monen e r heen m työläis hyen la ähintä läheise enettä ä s k n tääkse n työk k u 2 u o neen li 2 n p p v t yö on ini mu uotta. ni siis averin ikaakin viety a - my Olette nähne olla ha sen vu lt ö a e y t . ä t m T alaridu o ja kok m ä n oksi, ll ä ä a r ä is - ma rimmä eneet unari k Vuoro ssa pe isen tä en menetyks mitä o olmivu työläis r ä r en k n la e o uta jok ää, ett rotyös varma tausta kunne ä on o a tuo t sä. isena sti palj s uusi le u o r o t le v y n hyviä aa sen ö tai k haasta t Tämä oulutu via hetken ja luult te kokeneet viimei s avimm lö myös y kin hetkiä ty donna ytyy. nen p in myö inen t öporu mmärt erälau s vo kassan ta o n änyt, e kaan t isa työ yöttömyysp ne. Ole ttä olit ansios ehtaall äivära mi n vii ite a Pape ha. Ny mattio meistä nisteri, olet riliiton tuolloin Voik t te ar saston t e p e t p r u älauta lu aikallis hoama on var joilta a. Olet ssa tät en a m masti v ottamusmie on jo t e ä h v a e v h ie nä. Te iety lä mitä o va näk teiltä a illä no em hes ka mässä niiltä rvoisa , ik ki. K minist tuja pä lla puolustam ys ja kokemu siis T e e ysynk olette ri, eikö s siitä, ätöksiä assa yh in n t ä e teisest duuna jopa n i k it d a ä häve en pä na siin reiden i sovit ähdä, ätöste tä? ä poru - ko kuinka puoles n myö tamatt kassa, mmist ta? Vo vahvan tä mu jo omana ka väh a in ja a p työläis ät väli ienem ja per voinee symäs ttää he mistä. ten pu äänan sä sen t hyvä iT o k e p l s u o yä mo navoit olette jokain stajan toa tek nikans hyväken huo rvarillisen p a ette evän y allisen eriaatt lehtiko kokon varma htiön p , miljo een, e o ainen s n t i i t o s ä ttä o n e ä - ta k s t paperi nyt va Tehtaa apenk hva, sie tään. Se tun tehdas östä lakkautt n lopp i l a n l ll K a ä e ä . u umine Ol m pumis Ei ole nhan m usankoskel ta liki rohkeu en äärimmä ustan auton l a e 7 . r 0 k t isen p 0:ltä ty ta itsi työ häosais Voin m etty ömieh n lopilta. Ro se, että uska yös nä eltä ja ltaa vie nyt. hkeutt teri, o p h ie d n ä n e kuinka aiselta n ihmis a olisi litte tu . se, että dä väolloin en puo arvois timass vahvas a mini asettu lelle. a oike isi s t i utta ty eturiv öläisil is s ä vaau u le! u Päätän tämän u u u k Tietäe ir je ” H eni seu än häp n siis raaviin eää sit teidän olen ä kunsa. ä taloa sanoih tausta ärimm H ä , josta n in: nne ja e i äisen m Miten u h k is y a y t ik ju e t jä le t ki sai a u ä r , r on ma v k e k a y n u n t n n t h y e e p lnyt ja , joja mpiaan hdollis ääsi sie rivissä pettyn , herät ta, että eikä kö ltä. Hä hyväk tää pe yt. h n vetää yte olet symäs läisten lk ä o t n s e a mon ellä on sä pie , lapsi issa. Sa uuria linniosais nyt etu- k t pe mien atsoo k apa lakaista o notaan ten, elä toimee rheellisten , että y n lm g k elmat t e- V ästä ru ja jop ntulon misen aikka k ieltään udusta a työt merkit . Uuti . a Kun ik t k ö y en sen - tun tävän set ov litukse at ker järjesti lmiä uutistie heiken ne mit nne o t t oja. o ä t v ä ä n u n eet ku osia aie n leik . Valta joonaa kolmen kaama inka h mmin, on kas euroa k y s a y v s lei n a a ä v rän jum työttö jopa 2 a hum dollist masta miltä! ala. Nii 00 mi ala syn a, että sen, jo l K n s t u t y e u i y häne nka on tällais skoo n arvois Edellä ssä voita mer iin ja u mahlainatt kittävä a työministe sko pit mässä n u e t n e ää”. r ä k i, & s ? Olet heiken o t i T le o r t i n t o e pa te varm Timo n Niskala leet ko leesta Rauti asti om ystä hyväksy ukaus ke ”Hyvä a i-orkes akohta alta. O massa mitä I h minen terin k isesti on, ku lette o ” a o . pln makoh neet m työ vi ta i s e s t edään T onen h i im y v v a tuneen o Suho ä rmasti nen työn m n työtoverin näh- ko neasen enetyk e taja sen my lämän luhis - varapä ötä. O äluotta lette v ar- Vark musmie aus s

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

45

Lisää mieLipiteitä osoitteessa demokraatti.fi

Suomalaisen työn arvostus ja ay-liikkeen tulevaisuus Suomessa on pitkään osattu arvostaa suomalaisten käden jälkeä. Suomi on brändinä ollut oiva neuvotteluvaltti useissa tilanteissa. Mitä tälle brändille on tapahtunut? Kadonnut?

Nykymaailmassa pikkuinen Suomi on Euroopan suurvaltojen pelinappulana. Euroopan nykytila on hankaloittanut Suomen teollisuuden markkinoita.

Innovatiivisia ideoita pitäisi nyt ruokkia, eikä vähentää koulutuksen määrärahoja. Nuorissa elää Suomen tulevaisuus.

Yhteistyöstä tulee tulevaisuudessa entistä merkityksellisempää. Neuvottelemalla Suomea hoidetaan, ei sanelemalla.

Suomen teollisuuden kilpailukyky on viime vuosina parantunut suurimpiin kilpailijoihin verrattuna, vaikka EK ja muut

työnantajapuolen tahot ovat toisin antaneet ymmärtää. Viimevuotiset lähes nollapalkankorotukset alkavat näkyä positiivisena tuloksena kilpailukyvyssä.

Työajan pidentämisellä olisi kohtalokkaat seuraamukset. Se näkyisi sairauspoissaoloina, työtapaturmina ja stressin lisääntymisenä. Tähän Suomella ei ole varaa. Mihin katosivat työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kehityshankkeet? Ay-liike on uudistusvaiheessa, mutta tulee aina pitämään kiinni työtekijöiden edunvalvonnan laadusta.

Nuorempi sukupolvi on astumassa suurien ikäpolvien saappaisiin.

Tuomas Weckström Teamin valtuuston jäsen (sd.)

Kouvola

Tekstiviestit LäHetä tekstiViestisi NUmerooN 050 469 8445 tai kirJoita LYHYesti säHkÖpostiosoitteeseeN mieLipide@demokraatti.fi

Sipilähän on insinööri. Sais-

kos se kehitettyä hallituksen työvälineeksi oikean vatulaattorin! Saatais päätöksiin vauhtia. Toivoo Keksijä Imatralta

Jos valhe-Stubbeli olis nainen, se olis saanut kenkää jo aika päiviä sitten. Feministi-69

Me demarit voitais keskit-

tyä välillä omaan politiikkaan.

Inhottaa hallituksen jatkuva arvostelu! Eduskuntaryhmä hoi!

Mamujen hyysääminen ottaa välillä päähän. Eikö me demarit voitais myöntää, ettei Suomi osaa kotouttaa näin isoa joukkoa. Persudemari

Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot...

Demarien vaihtoehtobudjetti oli oikeesti hyvä! Miksi hallitus halveksi sitä niin, että kesken käsittelyn piti lähteä pois. Ala-arvoista toimintaa.

Käytöstapoja Sipilä pliis

Kinkkuvaraukset ja Joulun aukioloajat www.votkin.fi

Miksi Demokraatti uutisoi vain valtakunnan asioita.

Maakunnissakin on elämää!

Haloo Helsinki! chef wotkin’s palvelutiskit lihatukku veijo votkin oy tehtaanMyyMälä prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 00900 Helsinki ☎ 010 766 8912 s-Market sokos helsinki Postikatu 2 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki 00100 Helsinki ☎ 010 766 1047 ☎ 09-774 33 477

Demarien maakuntalehdet lakkautettiin puoluetoimiston päätöksellä. Demokraatti ei korvaa oman median menetystä. Eteenpäin-lehden tilaaja jo vuodesta 79.

T-lehdissä puuttui osaamista hallinnon ja markkinoinnin yhdistäminen. Minä tulin Uutispäivä Demariin Sanoma Magazinesista, jossa me vastasimme yli 30 lehden tilausmyynnistä.

Kaikkien T-lehtien tilausmyynti keskitetysti olisi ollut keposa juttu, mutta asenteet olivat jyrkät ”ei-käy”. Jokainen piirilehti ehdottomasti halusi oman organisaationsa vaikka ammattitaito niissä oli usein toivottoman heikko.

Tilausmyynnistä vastasi usein entisiä järjestöihmisiä, joilla ei ollut myynnistä/markkinoinnista minkäänlaista osaamista. Rahaa paloi epäolennaiseen, kun sitä olisi pitänyt käyttää laadukkaan sisällön tuottamiseen.

Seppo Jokinen Demokraatin emeritus levikkipäällikkö

NYT SE ON SAATAVILLA! Ahtaajien teettämä kulttuuriteko, Eino Nykäsen kirjoittama”

”SATAMAN SOTURIT”-teos.

Teos kuvaa loistavasti ja innostavalla tavalla: -Satamatyöntekijöiden kovia ja joskus kurjiakin elinehtoja ja-oloja.

-Ammattiyhdistystoiminnan värikkyyttä, saavutuksia ja vaikeuttakin yli sadan vuoden ajalta.

SOPII KAIKILLE AY-TOIMINNASTA JA SEN HISTORIASTA KIINNOSTUNEILLE AMMATISTA RIIPPUMATTA! LOISTAVA LAHJAIDEA! Hinta 40 eur/kpl + toim.kulut Tilaukset ja tiedustelut:

Puoluekokous on jo helmi-

kuussa 2017. Missä ovat puoluesihteeriehdokkaat! Kaakkois-Suomen vuoro?

Miksi me demarit annamme yrittäjien äänet suosiolla porvareille. Eikö pienyrittäjän asiat kiinnosta ketään? Suklaa ei riitä

Demarit ja ay-liike tanssivat taas samaan tahtiin. Missä luuhaa arvopuolue SDP? Tannerilainen demari

Toveri hei, laita tekstarii.

Sataman soturit

Juhani Aro kirjoitti torstaina 19.11. arvostelun Reijo Hämäläisen kirjasta Työväenlehtien arktinen taival. Hän otti esille kaksi merkittävää pointtia. Toinen oli riippuvuus valtion/puolueen rahoituksesta.

Yritin aikoinani puolustaa lehden omarahoitusta. Lehden piti olla mahdollisimman vähän riippuvainen valtion/puolueen rahoituksesta ja itse hankkia rahansa. Me tilauspuolella toimme lehdelle joka ainoa vuosi 1,9 miljoonaa euroa rahaa niiden 12 vuoden aikana, kun olin lehden tilausosastosta vastuussa. Vuosittaiset tilausten myyntimäärät olivat järkevyyden ja kannattavuuden ylärajoilla, mutta peruutusmäärät pitivät aktiivisten tilaajien määrän silti pienenä.

Toinen merkittävä asia Aron jutussa oli kaikkien T-lehtien

Kiitos Rinteen Antille, kun jaksat kiertää kenttää työkokouksissa. Ihanaa, kun puheenjohtaja on kiinnostunut, mitä maakunnissa tapahtuu. Kantakirjademari

Eino Nykänen

Sataman soturit

H

elsingin sataman Ahtaustyöntekijät ovat selkänahassaan kokeneet rajun yhteiskunnallisen ja satamatyön muutoksen. Pelkällä lihasvoimalla kannettavat satakiloiset taakat ovat vaihtuneet järkyttävän korkeiden ja pelottavan nopeiden konttinostureiden vauhtisirkukseksi. Samalla Ihmistyön tarve on vähentynyt rajusti. Enimmillään Sörnäisten, Länsisataman ja Katajanokan huutokonttorien nurkille vaelsi päivittäin satoja, jopa tuhansia satamatyöläisiä kärkkymään työn saantia. Työsuhde kesti yhden päivän, ja jokainen tili oli lopputili. Hampuusi kuului hienomman väen mielestä paarialuokkaan. Työ- ja elinolot paranivat hitaasti. Hiestä märät työvaatteet oli jätettävä yöksi pressun alle, mistä ne seuraavana päivänä puettiin päälle.

Helsingin Ahtaustyöntekijäin ammattiosasto edeltäjineen on tullut tähän päivään värikkäiden vaiheiden kautta. Äärimmäisinä hajaannuksen vuosina satamissa toimi kolmekin eri liittoihin lukeutuvaa ammattiosastoa; joiden välisissä kiistoissa ei kaihdettu tappelua. Satamatyöläiset eivät taistelleet ankarasti ainoastaan omasta leivästään, vaan vaakalaudalla oli myös Suomen poliittinen suunta.

ISBN 978-952-93-5495-5

Eino Nykänen

Helsingin Ahtaustyöntekijäin pitkä, kova ja värikäs historia

Helsingin Ahtaustyöntekijät ry. www.akt131.com/yhteystiedot Risto Leimola/puh. 050-5656288 risto.leimola@finnsteve.fi Finnsteven pääluottamusmies Pasi Boehm/puh. 045-2367808 pasi.boehm@gmail.com Ammattiosaston sihteeri

46

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Mielipide

Kirjoita omalla nimelläsi. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi

Minne koululaisten motiivi hukkui?

Suomalaisten koululaisten kerrotaan kadottaneen opiskelumotivaation ja uupuvan nuoruutensa varhaisina päivinä. Aiemmin on kerrottu Pisa-menestyksen vastapuolena esiintyvästä koululaisten viihtymättömyydestä. Jonkinlaisesta koulunkäynnin kriisistä varmaan voidaan puhua. Itse oppimistulokset eivät vielä ole kriisiytyneet, vaikka muutamat Aasian maat ja ovatkin menneet Suomen ohi tietyissä tuloksissa.

Yksi meidän aikamme hallitseva eetos on viihtyminen ja mukavuus. Koulunkäynnillekin asetetaan enemmän vaatimuksia tästä näkökulmasta. Koulun työrauhan kerrotaan myös heikentyneen. Kiusaamisen kerrotaan vastaavasti lisääntyneen.

Motivaatio-ongelmasta käynnistynyt keskustelu korostaa eniten koulun työtapoja ja opetusmenetelmiä sekä opettajan roolia. Selitystä on haettu myös yleisestä yhteiskunnallisesta ilmapiiristä ja sen ankeudesta.

Kodin merkitys mutkistui Asiaa tulisi lähestyä monipuolisesti. Lasten ja nuorten kasvatuksessa on tapahtunut ainakin sellainen muutos, että kodin merkitys on mutkistunut. Tulisi tarkemmin selvittää, miten erilaiset kodit suuntaavat ja varus-

tavat lapsensa opin tielle ja sen vaatimiin ponnistuksiin ja miten ne näitä tukevat.

Motivaation kerrottiin kadonneen osin myös lukiolaisilta.

Tästä nousee kysymys, missä määrin näiltä nuorilta voidaan vaatia vastuuta ja velvotteita.

Mistä tällaisen kasvatuksellisen käytännön juuret ja käytännöt tulevat ja keille ne kuuuluvat? Vaikka jotkut opettajat ovat onnistuneet ratkaisemaan motivaatiokysymyksen opetustapoja kehittämällä, ilmaan jää kysymys koko koulunkäyntiyhteisön kasvatuksellisesta roolista sekä yhteisten kasvatustavoitteiden sisällöstä. Kasvatuksessa ei varmaankaan pidä toimia vain oppilaiden odotusten mukaisesti.

Yhteiskuntaetiikka ja kouluyhteisön säännöt asettavat omat odotuksensa.

mukavuusalueelta syvemmälle Millaisia nuoren malleja tarjotaan viihteessä ja vertaisryhmissä, joiden vaikutus nuoriin on ollut kasvava? Miten tähän kuvaan asettuu oppilaan rooli ja koulunkäynnin arki velvollisuuksineen? Voisiko näissä asioissa tavoitella muutosta koulunkäynnin eduksi ja millä keinoin?

Miten nuoret hahmottavat tulevaisuuttaan ja ymmärtävät

omien toimiensa seuraamukset? Nämä ovat myös kasvatuksellisia kysymyksiä. Kasvattajien haasteena on miten nuoret kykenevät syventämään päätöksentekoaan enemmän harkintaa, tosiasioita, erittelyä ja arviointia sekä pidempää aikajännettä koskevaksi.

Kun pienet tytöt ja pojat haluavat tulla kotiäideiksi tai traktorin kuljettajiksi, niin isommat taas näyttelijöiksi tai urheilusankareiksi. Missä vaiheessa ja millä tavalla avataan kuva todellisemmista mahdollisuuksista? Peruskysymys on myös kiinnostuksen synnyttäminen itse tietoon ja todellisuuden ymmärtämiseen ja omien sivistyksellisten mahdollisuuksien parempaan käyttöön.

Koulu yhteisönä vaatii vahventamista. Aiemin käytössä olleiden harrastusryhmien roolia tulisi vahvistaa siten, että mahdollisimman moni oppilas löytää jotain kehittävää toimintaa, jossa voi edistyä ja kokea onnistumista.

Peruskoulun opetussuunnitelmaa pitää myös kehittää. Käytännön aineiden, käden taitojen ja taideaineiden osuuden lisäyksellä luotaisiin onnistumisen kokemuksia useammille.

Veikko Räntilä Tampere

Kunnille pitää jättää palveluja Sote-uudistus etenee, joten on aika miettiä, mitkä palvelut on järkevää toteuttaa kuntien toimesta. Tässä vaiheessa voidaan tehdä toimenpiteitä, joilla vältettäisiin vakavat riskit, joita tulee tiettyjen palvelujen siirtämisestä pois kuntien vastuulta.

Ruotsin sosiaali- ja terveydenhuollon organisoinnista osoittaa, että on viisasta jättää muun muassa vanhuspalvelut sekä ikääntyneen väestön hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen kuntien järjestämisvastuulle. Ruotsissa maakäräjä-

alueet vastaavat muun muassa erikoissairaanhoidosta. Suomessakaan ei tule siirtää vanhuspalveluja itsehallintoalueen järjestämisvastuulle.

Vanhuspalvelujen järjestämistä ei voisi toteuttaa maakuntatason budjetilla, eikä hallinnoida ja johtaa vastuullisesti, ihmisarvoa kunnioittaen ja asiakaslähtöisesti etäältä palvelujen tarvitsijoista.

Hallituksen linjausten perusteella hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen olisi sote-uudistuksen jälkeen jäämässä kuntien

”

Nyt kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan, jonka jälkeen asian käsittely jatkuu eduskunnassa.

vastuulle. Nyt on pohdittava tarkkaan, mitkä palvelut kuuluvat siihen kokonaisuuteen.

Kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut ovat esimerkiksi terveysneuvonta, neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuolto. Nämä olisivat kuitenkin niitä palveluja, jotka oltaisiin siirtämässä sote-uu-

distuksessa itsehallintoalueelle.

Tässä vaiheessa on vakavasti pohdittava kyseisten palvelujen jättämistä kunnan vastuulle sote-uudistuksesta huolimatta.

Nyt kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan, jonka jälkeen sen käsittely jatkuu eduskunnassa. Toivomme, että maamme hallituksessa ja eduskunnassa

arvoidaan sote-uudistukseen liittyvä kokonaisuus kattavasti.

Vanhuspalvelut, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kiinteästi kuuluvat palvelut eivät ole leikkikaluja, joita voisi siirtää holtittomasti paikasta toiseen.

Veikko Simpanen (sd.)

Sosiaalineuvos Kaupunginvaltuutettu Johanna Värmälä (sd.)

Sairaanhoitaja (YAMK) Kaupunginvaltuutettu, Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan pj.

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

47

Lisää mieLipiteitä osoitteessa demokraatti.fi

Jukka-Pekka Flander

Hullut päivät tarjolla työnantajille SAK:n tekemä tarjous neuvottelupöytään on kuin Stockmannin hulluilta päiviltä. Liitot sitoutuisivat etuajassa nollaratkaisuun vuoden 2017 osalta. Vuoden 2018 palkkakierros tehtäisiin EK:n kauan haluamalla tavalla, eli vientialat määrittäisivät korotusten tason.

Kerrataan vielä: työrauha kiinni jo vuoden 2015 lopussa, nollahinnalla työnantajille ja sitten vuoden 2018 sopimus EK:n toivomalla tavalla, niin sanotulla Ruotsin mallilla. Työrauha olisi turvattu kaikkien

SAK:n liittojen osalta pitkälle etukäteen. Eikä siinä kaikki, vielä ollaan valmiita pienentämään työnantajamaksuja ja kasvattamaan palkansaajien maksuosuutta. Jos tämä lottovoitto ei kelpaa työnantajille, ei voi muuta kun ihmetellä.

Ay-liikkeen olo on kuin helppoheikillä Puumalan Mikkomarkkinoilla: kauppaa ei synny vaikka kuinka paljon tavaraa laittaa tiskiin.

Miten sitten syksyllä 2016 olisi tarjolla jotain parempaa, pakkolait päällä, liittokohtaiset palk-

kakilpailut kuumimmillaan?

Syksyn kierros johtaa ihan muuhun ratkaisuun kuin nollaan. Ei synny Ruotsin mallia ja helppoheikistä on tullut tiukka edunvalvoja, joka katsoo vain oman alansa yhtiöiden tuottoa.

Laskekaa nyt arvon rouvat ja herrat mitä teille tarjotaan.

Tämän tarjouksen ero hulluihin päiviin on se, että tämä ei ensi syksynä toistu.

Ilkka Nokelainen pääluottamusmies Imatra

48

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Mielipide

Kirjoita omalla nimelläsi. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi

Kari Hulkko

SDP:n vaihtoehtobudjetti oli vasta ensiaskel kohti 2030-luvun kokonaisvaltaista vaihtoehtoa, jolla ratkaistaan Suomen tulevien vuosien kohtalonkysymykset.

Vain uskottava vaihtoehto palauttaa luoton sosialidemokraatteihin Politiikan luonnonlakeihin kuuluu, että jokainen puolue joutuu vuorollaan oppositioon. Vaikka yhdenkään puolueen ei tulisi tietoisesti pyrkiä politiikan vaihtopenkille, tarjoaa oppositio silti myös kiistattomia mahdollisuuksia. Puolueen oman poliittisen linjan kirkastaminen on yleensä helpompaa oppositiossa kuin hallituksessa.

Sosialidemokraattien pitkään jatkunut paitsio valtapolitiikan ytimestä mantereellamme käy yksiin pitkään jatkuneiden oppositiokausien kanssa. Siksi on aiheellista kysyä ovatko sosialidemokraatit Euroopassa onnistuneet hyödyntämään oppositioasemansa riittävällä tavalla.

Vaalitulosten perusteella eivät. Liian monessa maassa sosialidemokraatit ovat antaneet itsensä tuudittautua siihen itsetyytyväisyyteen, että istuvien oikeistohallitusten epäsuosio yksin riittäisi palauttamaan äänestäjien uskon ja luottamuksen sosialidemokraatteihin.

oppositio opettaa Opposition pitäisi olla ihanteellinen paikka käydä sitä ideologista ja poliittista itsetutkiskelua, jota sosialidemokraattinen liike nyt kaikkein eniten kaipaa.

Mahdollisuutta käsitellä niitä puolueelle kaikkein kipeimpiä kysymyksiä ja yhteiskunnan muutosvoimia ei kannata jättää käyttämättä. Tuulensuojaan on tarpeetonta hakeutua kun käsillä on mahdollisuus aidosti ravistella totuttuja käsityksiä ja luoda uutta.

Sosialidemokraatit ovat aikaisemminkin onnistuneet käyttämään aikansa hyödyksi oppositiossa oman politiikkansa uudistamiseen. Työväenpuolueet Suomessa, Britanniassa ja Saksassa näkivät 1990-luvun alussa paljon vaivaa tosiasiat tunnustavan ja pitkällä aikavälillä toteutettavaksi tarkoitetun vaihtoehdon rakentamiseen.

SDP:ssä vuonna 1993 puheenjohtajaksi nousseen Paavo Lip-

posen johdolla toteutettiin oppositiopolitiikkaa, jota 2000-luvun pikavoittoja etsivän politiikan keskellä kaipaa yhä enemmän. Budjettisopeutukset ja rakenteelliset uudistukset olivat vaalien alla hyvin tiedossa ja ne oli huolella valmisteltu.

SDP:llä oli tarjota suomalaisille tiekartta uudelle vuosikymmenelle. Tehty työ tuotti tulosta.

Kesti kauan ennen kuin sosialidemokraattiset puolueet menettivät meillä ja muualla otteensa vallankahvasta.

”

1990-luvun Euroopassa toteutetun sosialidemokraattisen oppositiopolitiikan keskiössä oli hyvinvointivaltion uudistaminen.

Vaikka ajanjaksona kukoistaneen ja ajattelua hallinneen sosialidemokratian kolmannen tien liberaalimpaa ja markkinamyönteisempää eetosta ei ostaisikaan, on käytetyssä toimintatavassa oppositioaseman hyödyntämiseksi ja ajattelun uudistamiseksi paljon opittavaa tänäkin päivänä.

hyvinvointivaltion uudistaminen kärkeen

Hyvinvointi­ valtion uudista­ minen on SDP:n vaihtoehdon kannalta kaik­ kein keskeisin kysymys.

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä sosialidemokraattien kannalta ratkaisevan tärkeä oppositiokausi. Nyt tehty suoritus määrittää pitkälti sen, pystyykö puolue palaamaan keskeiseksi vallankäyttäjäksi tulevina vuosina. Jos oppositiossa kerrytetyt eväät jäävät laihoiksi, koittaa arki neljän vuoden päästä kovin nopeasti.

SDP:n vaihtoehtobudjetti esitteli ensimerkit puolueen vaihtoehdosta. Vaikka vaihtoehtobudjetti ansaitsee kaiken kiitoksen perusteellisesta valmistelusta, on kyse silti vasta vaihtoehdosta hallituksen tulevan vuoden taloudenpidolle. Siitä on vielä matkaa sellaiseen 2030-luvun kokonaisvaltaiseen vaihtoehtoon, jolla ratkaistaan Suomen tulevien vuosien kohtalonkysymykset.

Hyvinvointivaltion uudistaminen on SDP:n vaihtoehdon kannalta kaikkein keskeisin kysymys.

Lähes olemattoman talouskasvun aikaan totuttelevassa Suomessa kaikkiin aikaisempiin etuuksiin ei enää ole varaa. Jos demarit eivät onnistu kertomaan, miten hyvinvointivaltio luodaan uudelleen tähän päivään, muut kyllä tekevät sen SDP:n puolesta.

Eemeli Peltonen kirjoittaja on järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu ja SDP:n puoluevaltuuston jäsen eemeli.peltonen@eduskunta.fi

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

49

LISää MIELIPITEITä OSOITTEESSA dEMOKRAATTI.fI

Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Näpit irti eläkeläisistä Istuvan hallituksen toiminta elä­ keläisten suhteen on ollut tem­ poilevaa. Hallitus on muuttanut kantaansa eläkkeensaajan asu­ mistukeen liittyen jo kolme ker­ taa puolen vuoden sisään. Li­ säksi hallitus on leikkaamassa lääkekorvauksia ja korottamassa terveydenhuollon asiakasmak­ suja. Nämä päätökset osuvat erityisesti pienituloisen ikäih­ misen arkeen.

Eläkkeensaajan asumistuki on pienituloisten vuokralla asuvien eläkeläisten saama tukimuoto.

Kesäkuun hallitusohjelmassa kir­ jattiin, että tämä tuki poistetaan kokonaan, ja eläkkeensaajat siir­ retään yleisen asumistuen piiriin.

Se olisi merkinnyt kymmenille tuhansille eläkkeensaajille jopa 100–200 euron leikkausta.

Syyskuussa hallitus muutti kantaansa ja totesi, ettei eläk­ keensaajan asumistukea pois­ teta kokonaan, vaan leikkaus olisi korkeintaan noin 60 euroa kuukaudessa per eläkkeensaaja.

Sekin on 720 euroa vuodessa, mikä on monelle pienituloiselle eläkeläiselle kohtuuton summa.

Tämän päälle tulisivat vielä lääkkeiden korvauksien alen­ nukset ja monien palveluiden hintojen nostot. Jostain syystä

hallitus on ottanut tähtäimiinsä juuri ikäihmiset. Ehkä hallitus laskee, että eläkeläiset eivät voi mennä lakkoon.

Marraskuun lopulla sosiaali­ ja terveysministeri Hanna Män­ tylä (ps.) ilmoitti, että eläk­ keensaajan asumistukeen teh­ tävä leikkaus perutaan koko­ naan. Vaikutti siltä, että opposi­ tiosta ja ikäihmisiltä tuleva paine oli saanut hallituksen peräänty­ mään. Tässä vaiheessa pienitu­ loiset eläkkeensaajat ehtivät jo huokaista, mutta ilo olikin ennen­ aikainen. Jo samana päivänä so­ siaali­ ja terveysministeriön jul­ kaisu kertoi, että eläkkeensaa­ jan asumistukeen tehdään in­ deksijäädytys. Tämän ministeri Mäntylä oli jättänyt kertomatta.

Samasta tukimuodosta on tehty siis jo neljä eri päätöstä lyhyen hallituskauden aikana.

Asian lopullinen kanta ei vält­ tämättä ole selvillä vieläkään.

Miksi hallitus kohtelee ikäih­ misiä tällä tavalla? Olisi koh­ tuullista kansaa kohtaan, että hallitus harkitsisi päätöksensä huolellisesti etukäteen ja tekisi niistä vaikuttavuusarviot. Sil­ loin päätöksiä ei tarvitsisi jat­ kuvasti perua ja muuttaa. Tätä hätiköintiä ja jälkikäteen peru­

”

Aktiivisella oppositiopolitiikalla on jo saatu hallitus luopumaan monista kurjistustoimista ja heikennyksistä.

mista voisi kai kutsua ”sipilöin­ niksi”.

Sipilän hallitustakin koskee vanha viisaus: hätäilemällä ei hyvä tule.

Pari piirua inhimillisyyttä Eläkkeensaajan asumistuki ei ole ainoa asia, jossa hallituksen kanta on horjunut. Lisäksi hal­ litus on taipunut myös muun muassa hallintarekisterissä, pää­ omaverotuksessa, ylityökorva­ usten leikkauksissa, harmaan ta­ louden torjunnan leikkauksissa, opiskelija­asuntojen investoin­

tiavustuksissa ja poliisien mää­ rärahoissa. Onneksi hallituk­ sen kanta on taipunut kaikissa näissä tapauksissa pari piirua inhimillisempään suuntaan.

Lista kertoo paitsi hallituksen hätäilystä ja sisäisestä epävar­ muudesta, myös siitä että op­ position kritiikillä ja vaihtoeh­ doilla on ollut vaikutusta. Minis­ terit ovat alkaneet epäröidä, kun oppositiosta on osoitettu halli­ tuksen aikomusten heikkoudet ja tarjottu parempia vaihtoeh­ toja tilalle. Kuka sanoi ettei op­ positiosta käsin voi vaikuttaa?

Selvästikin voi.

Samalla lista toimii muistu­ tuksena niille, joiden mielestä SDP:n gallupkannatus on nous­ sut tuulen tuomana, tekemättä mitään. Oppositiosta vaikutta­ minen vain on täysin erilaista kuin hallituksessa. Aktiivisella oppositiopolitiikalla on jo saatu hallitus luopumaan monista kur­ jistustoimista ja heikennyksistä.

Ei kannatus itsestään nouse, ei ole savua ilman tulta.

Antti Koskela Kirjoittaja on Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja. antti.ai.koskela@gmail.com

Suomalainen demari

PIIRROS KARI SUOMALAINEN  TEKSTI PEKKA TUOMIKOSKI

Välikysymys Kokoomuksen välikysymys ei tällä kertaa vaikuttanut kylmähermoiseen Manuun!

Kysymyksessä on Koiviston en­ simmäinen hallitus. SDP yhteistyö­ kumppaneineen istui 784 hallitus­ päivää eli 22.3.1968–14.5.1970. Usein parlamentaarinen vuoropuhelu oli juuri tällaista ”kohtaamatonta vuo­ rovaikutusta” – eli kovakaan ääni ei muuttanut olemassa olevaa poli­ tiikkaa.

Kekkosen ajan parlamentarismi oli enemmän tai vähemmän ontuvaa.

31.10.1969

50

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Nieminen Vee Juhla- ynnä muita menoja K

ylän entinen opettajakin soitteli. Keskustelimme maamme hallituksen hengestä, jonka arvelimme huo­ noksi. Hallituksen tähänastisiin saavutuksiin tässä maassa on tyytyväisyyttä esiintynyt etupäässä hallituksen sisällä, vähemmän ulkopuolella.

Hallitus on kyllä suunnitellut oikeitakin asioita ja pannut niitä paperille, vaan kovin vähän edes alulle. Palkatkin maassa ovat nousseet vain hallituspuolueista valituille avustajille mi­ nisteriöissä. Jäsenkirjansa lukeneita nämä toki kaikki.

Kokoomuksen puheenjohtaja Stubbin innoittamana sanotta­ koon, että parempi ylätasollakin on puhua totta kuin stuppia.

Keskustelumme päätteeksi toivotimme kaikille suomalaisille ansaittua itsenäisyyspäivää.

Oletettavasti nyt ja lähitulevinakin aikoina hallituspuo­ lueiden takahuoneissa pohditaan, miksi tulikin lähdettyä tällai­ seen hallitukseen. Eihän siinä puolueitakaan enää yhdistä muu kuin yhteinen pelko hallituksen hajoamisesta ja sitä kautta uusista vaaleista. Persuilla kuhinaa on kuin jäniksen pesässä eikä se rauhoitu ennenkuin puolueen puheenjohtaja asettuu pysyvämmin tänne Suomeen. Ja se tapahtuu vain vaalien kautta – ja silloin on takiaispuolueen johtajalla aikaa ja paljon selittelemistä.

Suosittu vedonlyönnin kohde on nyt kuulemma uusien vaalien ajankohta. Toveri Myllymaan Vete sanoi vaaleihin päästävän jo ennen juhannusta. Ennusmerkkien mukaan ja ko­ koomusjohtajan ansiosta Vete taitaa voittaa vetonsa. u u u

V

ahvat voimat ovat taas olleet liikkeellä, jotta entisen presidentti Svinhufvudin Kotkaniemi otettaisiin val­ tion haltuun ja hoitoon. En ota kantaa siihen pitäisikö ottaa, tai siihen, pitäisikö kaikkien presidenttiemme entiset asunnot ”valtiollistaa” sitten aikanaan.

Asia tuli kuitenkin mieleeni pohtiessani Svinhufvudin mer­ kitystä sekä tämän ja sosialidemokraattien tuonaikaisia välejä.

Svinhufvud oli presidenttinä vuosina 1931–37 ja siinä tehtä­ vässä ollessaan ilmoitti, että sosialidemokraatteja hän ei tule hallitukseen huolimaan. Eikä huolinut.

”

Kokoomuksen puheenjohtaja Stubbin innoittamana sanottakoon, että parempi ylätasollakin on puhua totta kuin stuppia.

Kari Hulkko

Kun Svinhufvud hävisi seuraavat vaalit, vaihtui presidentti ja paikalle tuli maalaisliiton Kyösti Kallio. Nyt kelpasi halli­ tukseen myös SDP ja siitä alkoi maamme hyvää vauhtia toipua Svinhufvudin hallitusvuosien ajan lamasta. Työmieskin sai taas ihmisarvon. Elintaso nousi ja kun maamme itsenäisyys joutui uhan alle, lähti työmieskin yhdessä rintamassa nyt omaksi tun­ temaansa maata puolustamaan – syntyi niin sanottu talvisodan henki.

Kysymys pohdittavaksi kuuluukin nyt, olisimmeko säilyttä­ neet itsenäisyytemme, jos Svinhufvud olisi vielä saanut jatkaa toiselle presidenttikaudelle. Olisiko Svinhufvudin Suomi edel­ leen syrjitystä työmiehestä tuntunut puolustamisen arvoiselta siinä mitassa kuin tuntui Kallion Suomi? Olisiko herännyt talvi­ sodan henki? u u u

M

äkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että taas pääsee kansa edustajainsa välityksellä nauttimaan itsenäi­ syydestään pressan pukusulkeisiin. Valtakunnan kakkosena, eräänlaisena madamena, juhlii rouva puhemies.

Aihetta onkin. Takaahan puhemiehisyys lopuksi ikää paikan näissä karkeloissa. Ja ihan riippumatta henkilön tavasta jakaa puheenvuoroja. Tätäkö saadaan, jos tyhmästi tilataan.

Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, joko alkaa näkyä halli­ tuksen linja myös valtioneuvoston tiloissa. Vastaan nyt, että tiedän. Jo näkyy. Peilit seiniltä on poistettu ja tilalle tuotu peruutuspeilit.

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

51

Yhdistystoiminta

Kuluttajat luottavat yhä enemmän Reiluun kauppaan

Suomalaiset odottavat yrityksiltä ja kunnilta vastuullisuutta – Suomalaiset huomioivat ostopäätöksiä tehdessään muutakin kuin hinnan. Tuotteen vastuullisuus on yhä tärkeämpi tekijä, sillä yhä useampi suomalainen ostaa Reilun kaupan tuotteita, sanoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen.

Reilun kaupan merkki on Suomen tunnetuin vastuullisuusmerkki. 81 prosenttia suomalaisista tunnistaa Reilun kaupan sertifiointimerkin.

83 prosenttia Reilun kaupan tuntevista suomalaisista tietää, mitä Reilun kaupan merkki tarkoittaa ja 75 prosenttia Reilun kaupan tuntevista suomalaisista luottaa, että Reilu kauppa -sertifiointi toimii ja edistää kehitysmaiden viljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden etua.

Tiedot käyvät ilmi Taloustutkimus Oy:n lokakuun lopussa tekemästä tutkimuksesta, johon osallistui yli tuhat 18–70 -vuotiasta suomalaista.

84 prosenttia Reilun kaupan merkin tuntevista suomalaisista ostaa vähintään silloin tällöin Reilun kaupan tuotteita. Vuotta aiemmin sama luku oli 78 prosenttia.

Vastuullisuutta arvostavat kuluttajat kokevat, että tuotteita ostamalla he voivat auttaa ja vähentää köyhyyttä.

– Viljelijän saamalle korvaukselle on määritelty Reilussa kaupassa alaraja, jonka päälle

Kari Hulkko

Ihmisoikeuksien toteutuminen tärkeää

18–45-vuotiaat, pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa asuvat, johtavat tai ylemmät toimihenkilöt, opiskelijat, korkeasti koulutetut ja lapsiperheet.

Sivonen pitää ilahduttavana, että suomalaiset odottavat yrityksiltä ja kunnilta konkreettisia vastuullisuustekoja ja ihmisoikeuksien toteutumisen varmistamista toimitusketjuissaan.

79 prosenttia suomalaisista sanoi pitävänsä tärkeänä, että suomalaiset yritykset huomioivat ihmisoikeuksien toteutumisen hankkiessaan raaka-aineita ja tuotteita kehitysmaista.

– Myös YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet korostavat yritysten velvollisuutta kunnioittaa ihmisoikeuksia ja puuttua kielteisiin ihmisoikeusvaikutuksiin, joihin ne ovat olleet osallisina.

Sivosen mukaan Suomessa esimerkiksi suurimmat päivittäistavarakaupat ovat jo sitoutuneet merkittäviin toimenpiteisiin, joilla ne puuttuvat arvoja toimitusketjujensa ihmisoikeusriskeihin. Kolme neljäsosaa suomalaisista piti tärkeänä, ettei heidän verovarojaan käytetä tuotteisiin, joiden valmistuksessa on riistetty työntekijöitä tai käytetty lapsityövoimaa.

Reilun kaupan merkin tuntevat keskimäärin paremmin naiset,

Demokraatti

Reilun kaupan merkki on Suomen tunnetuin vastuullisuusmerkki.

he saavat vielä erillistä Reilun kaupan lisää koko yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin. Viljelijän saaman korvauksen lisäksi kuluttajia kiinnostaa myös lopputuotteen hintarakenne. Siksi yritysten tulisi nähdä mahdollisim-

man läpinäkyvä hinnoittelu kilpailuvalttina, Sivonen sanoo

Kuollut

Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti. demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@ demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä.

Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä.

HELSINKI

Helsingin kristillisten sosialidemokraattinen yhdistys järjestää joulujuhlan ma 7.12. klo 18 Torkkelinkatu 11:n kerhohuoneessa. Joulujuhlassa esiintyvät kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, sellisti Pekka Untamala sekä virsirunoilija Pekka Kivekäs. Tilaisuus on avoin kaikille. Hyvä joulutarjoilu! Tervetuloa! Johtokunta kokoontuu klo 17.

Itäväylän iltakoulu ke 9.12 klo 18–20 Herttoniemen säätiön kerhotilassa Näätätie 21. Lähin metroasema on Siilitie. Syyskauden 4. istunnossa ekonomisti Antti Koskela ja lakimies Valtteri Aaltonen virittävät pohdinnan teemasta Yksityistämisen ideologia. Istunnossa punnitaan tätä valinnanvapauden ja uustalousliberalismin nimissä ajankohtaiseksi nostettua aatetta. Kuraattorina Sakari Kiuru.

Tervetuloa repliikkiryhmäämme!

Suomen Työväen Musiikkiliitto STM:n Uudenmaan piirijärjestön ”Jouluinen suomalaisen musiikin konsertti” pe 4.12. klo 18 Kanneltalossa, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki.

Esiintymässä Puhallinorkesteri Wiipuri, Helsingin Työväen Naiskuoro Elegia, Bella Canta -lauluyhtye, Helsingin Työväen Sekakuoro, Hyvinkään Työväen Mieskuoro ja sen Otto Baritones -lauluyhtye sekä Swengijengi. Pääsylippujen ennakkomyynti Kanneltalo ja Lippupalvelu. Lisätietoja www.tyovaenmusiikki.fi

KYMENLAAKSO

Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 8.12. klo 15 Kettumäen Palvelukeskuksessa joulun merkeissä. Huom.aika! Mukana Kotkan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Nina Brask. Laulamme joululauluja, joulupuuro ja torttukavit täyttää vatsamme. Tervetuloa!

PÄIJÄT-HÄME

Lahden Seudun Wanhat toverit: Sovitusta poiketen kokoonnumme ”juhlien jälkeen” tavalliseen tapaan Wanhaan herraan ma 7.12.

Kokoukset

Iloinen rouva uskoi tulevaisuuteen Lauantaina haudattiin sukulaisten ja ystävien saattamana Aune Jämsen Suonenjoella.

Hän oli syntynyt Lappeessa 18.1.1917 ja kuoli 4.11. Aune oli vanhin tämän lehden asiamies, ikää kertyi lähes 99 vuotta.

Jännittäväksi muodostui Aune matka uudelle kotiseudulle Iisvedelle, sillä sisällissota raivosi. Perhe pääsi viimeiseen junaan. Aunen puolesta pelättiin ja hänet piilotettiin välillä penkin alle. Iisvesi oli virkeä sahapaikkakunta, jossa 17-vuotias tyttö aloitti vakituisemman työnsä. Hän kävi myös kotita-

louskoulun. Myöhemmin Aune kouluttautui kotiavustajaksi, siitä työstä hän jäi myös sairaseläkkeelle.

Perhe muodostui aviomies Arvosta sekä neljästä lapsesta.

Mies toimi aktiivisena työväenyhdistyksessä ja sinne vei Aunenkin tie. Hän peri piirilehti Savon Kansan ja Sosialidemokraatin myyntitehtävät Arvolta tämän kuoltua.

Aune rakasti kulttuuria ja kulttuurilautakunnassa sitä sai tehdä luottamusmiehenä. Valtuustokokemustakin kertyi.

Työväen Sivistysliitosta tuli

mieluisa työkenttä ja SDP:n piiri sai Jämsenistä ahkeran puurtajan tällä saralla.

Tämän vuoden alussa Aune menetti liikuntakykynsä, mutta valoisasti hän silti katseli ympäristöään.

Monista vastoinkäymistä huolimatta Aune oli aina iloinen ja tulevaisuuteen uskova. Joskus Aunen kanssa työskentelevät ihmiset eivät muistaneet hänen nimeään, mutta sanoivat: ”Se iloinen rouva”.

Sellainen oli Aune.

Eero Hyvönen

Suomen Suomen Kulttuurirahaston Kulttuurirahaston Kannatusyhdistys ry:n Kannatusyhdistys sääntömääräinenry:n sääntömääräinen syyskokous syyskokous

maanantaina 14.12.2015 maanantaina 14.12.2015 klo 17.30, klo 17.30, Bulevardi Bulevardi5 5AA13, 13, Helsinki Helsinki

Aune Jämsen.

Kokouksessa Kokouksessakäsitellään käsitellään sääntömääräiset sääntömääräisetasiat. asiat.

Johtokunta Johtokunta

52

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Osuuskunta Tradekan jäsenille Osuuskunta Tradekan edustajiston vaalit maaliskuussa 2016 Vaaliaika Osuuskunnan hallituksen päätöksen mukaisesti Osuuskunta Tradekan edustajiston vaalit järjestetään 1. – 22.3.2016.

Martti Havin.

Havin sai SDP:n kultaisen ansiomerkin

Vaalin toteuttaminen Vaalit toteutetaan posti- ja sähköisen äänestyksen yhdistelmänä. Äänestysaineisto äänestysohjeineen postitetaan kaikille Osuuskunta Tradekan jäsenille ennen vaalin alkua.

Keravan sosialidemokraattinen yhdistys ry ja Metallityöväen Liiton Varsinais-Suomen ja Satakunnan toiminta-alueen sosialidemokraatit ovat päättäneet antaa yhdessä kultaisen ansiomerkin Martti Havinille tunnustukseksi yli 40 -vuotisesta ansiokkaasta työstä sosialidemokratian hyväksi.

Merkki luovutettiin hänelle 1.12.2015. (Demokraatti)

Postivaalissa äänestyslippu palautetaan aineiston mukana olevassa palautuskuoressa Tradekan vaalilautakunnalle. Tradeka maksaa postimaksun. Postiäänestys päättyy tiistaina 22.3.2016, johon mennessä palautuskuoren pitää olla jätetty postiin. Vaalissa otetaan huomioon kaikki 24.3.2016 mennessä perille tulleet palautuskuoret.

Sähköinen äänestys puolestaan päättyy 22.3.2016 kello 24.00.

Liity sinäkin SAK:n

ammattiliiton jäseneksi!

SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia.

SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi

» www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi

» www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520

» www.akt.fi

Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455

» www.metalliliitto.fi

Edustajistoon valittavien lukumäärä Osuuskunnan hallituksen päätöksen mukaisesti edustajistoon valitaan 85 jäsentä ja 85 varajäsentä. Kustakin vaalipiiristä valitaan yhtä monta varaedustajaa kuin varsinaisia jäseniä valitaan.

Vaalipiirit Osuuskunnan vaalien vaalipiirit ovat samat kuin eduskuntavaaleissa sillä poikkeuksella, että Helsinki ja Uusimaa muodostavat yhden vaalipiirin ja Ahvenanmaa on yhdistetty Varsinais-Suomen piiriin.

Vaalipiireittäin valittavien edustajien määrät ovat seuraavat: Uudenmaan piiri 11, Hämeen piiri 8, Varsinais-Suomen piiri 8, Satakunnan piiri 6, Pirkanmaan piiri 11, Savo-Karjalan piiri 9, Kaakkois-Suomen piiri 10, Keski-Suomen piiri 5, Vaasan piiri 5, Oulun piiri 8 ja Lapin piiri 4 jäsentä.

Vaalikelpoisuus Osuuskunta Tradekan vaalijärjestyksen 3 § mukaan vaalikelpoisia vaalissa ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet Osuuskunnan jäsenet, jotka eivät ole Osuuskunnan palveluksessa Osuuskunnan hallituksen nimittämänä ja jotka on hyväksytty Osuuskunnan jäseneksi 31.10.2015 mennessä. Ehdokkaan tulee asua vakituisesti sen vaalipiirin alueella, jossa hän asettuu ehdokkaaksi. Äänioikeutetut Osuuskunta Tradekan hallituksen päätöksen mukaisesti vaalissa ovat äänioikeutettuja kaikki Osuuskunnan jäsenrekisteriin 31.1.2016 mennessä merkityt Osuuskunnan jäsenet.

Ehdokasasettelu Osuuskunnan vaalijärjestyksen mukaan ehdokkaita vaalissa voivat asettaa vähintään viiden (5) vaalipiirissä äänioikeutetun osuuskunnan jäsenen muodostamat valitsijayhdistykset, jotka voivat asettaa enintään kolme (3) osuuskunnan jäsentä ehdokkaiksi. Vaalijärjes-

tyksen mukaan osuuskunnan jäsen voi liittyä vain yhden valitsijayhdistyksen jäseneksi. Vastaava oikeus muodostaa valitsijayhdistyksiä on sellaisilla osuuskunnan jäsenenä olevilla rekisteröidyillä puolueilla, joiden ehdokaslistoilta on viimeksi toimitetussa kansanedustajain vaalissa tullut valituksi vähintään yksi kansanedustaja.

Vaaliliitot Valitsijayhdistykset voivat vaalipiireittäin yhtyä vaaliliitoksi tätä koskevalla kirjallisella sopimuksella. Kunkin vaaliliiton ehdokkaiden kokonaismäärä saa olla enintään vaalipiiristä edustajistoon valittavien kaksinkertainen määrä.

Valitsijayhdistys voi olla mukana vain yhdessä vaaliliitossa. Eri vaaliliitot eivät saa tehdä liittoa keskenään.

Ehdokkaiden ilmoittaminen Valitsijayhdistyksen asiamiehen on ilmoitettava vaalilautakunnalle tammikuun 15. päivään mennessä tieto siitä, että valitsijayhdistys aikoo asettaa ehdokkaita osuuskunnan vaaleissa sekä haettava ehdokaslistan ottamista ehdokaslistojen yhdistelmään vaalilautakunnalta helmikuun 1. päivään mennessä.

Vaaliasiakirjat ovat osuuskunnan jäsenten nähtävillä, tulostettavissa ja täytettävinä osuuskunnan www-sivuilla. Ilmoitus ehdokkaiden asettamisesta ja hakemus ehdokaslistan ottamisesta ehdokaslistojen yhdistelmään tulee toimittaa vaalilautakunnalle vaihtoehtoisesti 1) sähköisesti osoitteen www.tradeka.fi/edustajistovaalit kautta tai 2) sähköpostilla osoitteeseen vaalit@tradeka.fi tai 3) postitse osoitteeseen Osuuskunta Tradeka, PL 72, 00501 Helsinki.

Vaalitiedotus Osuuskunnan hallituksen päätöksen mukaisesti valitsijayhdistykset ja vaaliliitot voivat käyttää jäsenten yhteystietoja omassa vaalitiedotuksessaan. Mikäli jäsen ei tätä halua, hänen tulee ilmoittaa siitä vaalilautakunnalle 15.1.2016 mennessä. Ohjeet ilmoituksen tekemiseen löytyy osoitteessa www.tradeka.fi/edustajistovaalit.

Vaalilautakunta Vaalin toteuttamista varten Osuuskunnan hallitus on asettanut vaalilautakunnan, jonka puheenjohtajana toimii Ilkka Sepponen ja sihteerinä Osuuskunta Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro.

Lisätietoja Lisätietoja Osuuskunnan vaaleista löytyy osoitteesta www.tradeka.fi. Puhelimitse lisätietoja voi kysyä numerosta 09-733 5002/Osuuskunta Tradeka, johdon sihteeri Heli Yrjölä tai sähköpostitse vaalit@tradeka.fi.

Helsingissä 25.11.2015 Osuuskunta Tradekan vaalilautakunta

JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 010 770 3620

» www.jhl.fi

Yhdessä olemme enemmän

Lue lisää edustajistovaaleistamme www.tradeka.fi

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

53

Ristikko 49/2015

Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com

Kuvaristikko ilmestyy joka perjantai. Ratkaistuja risti­ koita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon tors­ taihin mennessä. Oikein vastanneiden kesken arvo­ taan yksi 10 euron rahapalkinto.

Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki.

Nimi:

Osoite:

Postitoimipaikka:

Ristikon 48 /2015 ratkaisu: Perjantaina 19.11. julkais­ tun ristikon 10 euron palkinnon voitti Jaana Lahtinen Lapualta. Perjantaina 27.11. julkaistun ristikon palkintoa ei jaeta. Onnea voittajalle!

SAA

SUL

KU

LEI

KA

TA

RIT

SA

NI KO PAL

SA

JON

NE

TO

MO LE

TI

ME

LA

RI KART TA

KO

LAS

KU

SI

TA

TI

TAT

AS RAI

SA

VA

RAT

PAR

TA

Tietovisa 1. Paavo Nurmi voitti useita olympiakulta­ mitaleita. Hän ei kuitenkaan koskaan noussut palkintopallille. Miksi?

2. Kuka on valtakunnansovittelija?

3. Minkä maan pääkaupunki on Ouagadougou?

4. Onko Oulu idempänä kuin Helsinki?

5. Fredrik Guseff on puoluesihteeri. Mikä on hänen puolueensa?

6. Kuka sanoi: Jos poliitikko haluaa ystävän, hänen on ostettava koira?

7. Kuka Suomen presidenteistä toimi myös kahvilanpitäjänä?

8. Mikä on lampetti?

9. Mikä majakkasaari on jaettu kahtia Suomen ja Ruotsin kesken?

10. Kumpi on oikein talvipäivän tasaus vai talvi­ päivän seisaus?

PE NE

IN

TI

A

AS

TI

LI

PI

HO

LA

LAS

TA

RU

LO

KA

RIT

KE

LA

MA

VA AU

PI

SIN

Sudoku

LA

TO

TA

KAS

VA NAU

TA

TEL

SA MET

I TU

MU

AS

VAT

RI

TI

LU JA

LA

LA

RAS

LA

TO NI

LA

SAA

RET

VA

TI

TI

LÄ

TO

PI

TO

SA AH

TO

MAT

KAI

TI

SU

TI

O RI

Ratkaisuja

Tietovisan vastaukset: 1. Palkintopalli otettiin käyttöön vasta 1932 kisoissa 2. Minna Helle 3. Burkina Fason 4. Oulu on idempänä 5. RKP 6. Harry S. Truman 7. Mannerheim, Hangossa 8.

Seinään kiinnitetty kynttiläteline 9. Märket 10. Talvipäivän seisaus

PEH

MOIN

TO

54

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

TV-ohjelmat 04 PERJANTAI

Perjantai 4.12.

Lauantai 5.12.

sunnuntai 6.12.

Kotikylä tV1 pe klo 19.00 Uusi brittisarja tarjoaa toisenlaisen näkökulman englantilaiseen maaseutumiljööseen. Keski-Englannissa sijaitsevassa kylässä elämä ei ole nostalgista ja kaunista, vaan karua taistelua jokapäiväisestä leivästä ja oikeuksista.

avara luonto: Yellowstonen naarassusi tV1 la klo 18.45 Yleensä susilaumaa johtaa alfa-uros, mutta Yellowstonen luonnonpuistossa eräs naarassusi saa johtajan aseman ja johtaa laumaansa vastoinkäymisistä huolimatta menestyksekkäästi.

Yle Live: Popeda tV2 su klo 22.00 Mikä konsertti sopisikaan itsenäisyyspäivän iltaan paremmin kuin manserockin perusbändi Popedan tiukka esiintyminen Ruisrockin Rantalavalla heinäkuussa 2014.

Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Tohtori Intiasta (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset LounaisSuomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25–14.40 Muhoksen mimmi 14.45 Sielunsieppaaja 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10–17.55 Tohtori Intiasta (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kotikylä (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Hercule Poirot: Kellot (12) 23.05 Uutiset 23.10 Newsroom (12) 00.05 Puoli seitsemän 00.35 Hunderby (12) 01.00 Uutisikkuna

Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.12. 06.52 Lintumiehet 06.58 Tanssi tarttuu 06.59 Laura 07.11 Närpiäiset 07.25 Metkat Mesiläiset 07.32 Pikku Kakkosen posti 07.38 Stella ja Sami 07.53 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.01 Töötti ja Pulteri 08.23 Jenni (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Aleksander Gamme, etelänavan valloittaja 10.00 New Yorkin herkut 10.30 Makumatka Italiaan 11.00 Pastakeittiön kutsu 11.30 Luontomatkalla Australiassa 12.00 Valomerkki 12.30 Valomerkki 13.00 Onko onni vain bluffia? 13.30 Erätulilla 14.00–15.00 Fårbergin metsästäjät 15.10 FOLK-raati 15.40 Villi kortti 16.30 Eläimet lähellä sydäntä 17.00 Pikku Kakkonen 17.49 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 18.00 Salibandyn MM: NOR–FIN 20.20 Uinnin EM 20.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 21.00 SuomiLOVE 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Koukussa (16) 23.00 Totuuden treffit 23.50 The Mob Doctor (16) 00.30 The Mob Doctor (16) 01.15 Siskonpeti (7) 01.40–04.00 FOLK-raati

Mediavinkki RoLf BAmBERg

MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi

Hyötyeläinten vallankumous Nelijalkaisilla kanssaeläjillämme on ollut monessa Leea Klemolan näytelmässä tärkeä sija. Kansallisteatterissa reilu vuosi sitten ensi-iltana saaneessa ”Maaseudun tulevaisuudessa” ne ovat ihmisiin nähden jopa niskan päällä, vaikka eivät kovin hyvässä hapessa ole nekään. Eläinten vallankumousta ovat tekemässä muun muassa juoppo lammas, jo taivaallisilla laitumilla askeltava hevonen nimeltä Jarmo Asserdaal, ihmiselle jälkeläistä odottava vuohi, sukupuolimoraaliltaan kyseenalainen koira ja sitä rataa.

Leea ja Klaus Klemolan yhdessä kirjoittamassa tarinassa entinen ruotsinlaiva-

Lauantai 5.12.

Maaseudun tulevaisuus Yle teema klo 21.00

rumpali yrittää uutta alkua koti- ja voimaeläimineen.

Unelmana on perustaa lammasfarmi taloudellis-poliittisesti retuperäisessä Suomessa. Suunnitelmat alkavat matkan varrella elää, ja niinpä ollaankin pian virittelemässä terveyskeskusta hylättyyn kirkkoon, koska sotehommatkin ovat valtakunnassa menneet rappiolle. Samaan aikaan toisaalla paikallisen maanviljelijän hyötyeläinkanta on saanut tarpeekseen

osastaan ihmisen palvelijana ja ryhtyy lakkoon.

Kovin syvien yhteiskunnallisten allegorioiden kaiveleminen ei Klemolan näytelmää katsellessa kannata. On antoisampaa heittäytyä hänen parhaiten taitamansa teatterikerronnan pariin. Se on häpeilemätön, räävitönkin, kaiken salliva karnevalismi.

Juha Rosman ohjaama tvtoteutus on puolisen tuntia lyhyempi kuin näyttämöversio, mutta tiivistys tekee vain hyvää ensi-iltamuodossaan vähän laahanneelle esitykselle.

Sen sijaan Kansallisteatterin ison näyttämön koko mittakaavaa hyödyntävä näyttämökuva ei ruudussa pääse oikeuksiinsa.

06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Voitolla yöhön 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Pilanpäiten 15.25 Mike & Molly 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Mahtavimmat jouluvalot 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin?

18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Kekkonen tulee! (12) 21.50 Pilanpäiten 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 Star Wars–The Force Awakens 22.45 Independence Day – maailmojen sota (12) 01.35 Eurojackpot ja Jokeri 01.40 Mustamaalattu (7)

NeloNeN 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.30 Bubble Guppies 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Merieläinten pelastajat 08.30 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay – pannu kuumana 10.20–10.50 Malibu Country 14.45 Hauskat eläinvideot 15.15 Malibu Country 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana 16.50 Hurja painonpudotus 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Neljät häät ja yhdet hautajaiset (12) 23.25 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.30 Elokuva: RoboCop 2 (16) 01.55 Paratiisihotelli 02.55 Leijonan luola USA Yle TeeMa 16.00 Hurtigruten 18.00 Valitut sanat: Tila sanojen välissä 18.30 Elävä arkisto: Toivo Kärki 100 vuotta 18.32 Toivo Kärki, unta ja totta 20.00 Bailey, muotikuvaaja 21.30 Kino: Elämäni ilman minua 23.15 Don’t Stop Believing: Everyman’s Journey

LAUANTAI

05 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Siperian Jeesus 13.50 Mittatilaustyönä 14.05 Prisma: Suuri ihmisodysseia 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Luontohetki: Eläintarinoita 15.40 Rakkauden sanoma 16.00 Doc Martin (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15–18.40 Kätilömies 18.45–19.30 Avara luonto: Yellowstonen naarassusi 19.35 Shetlandsaarten murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Tartu Mikkiin 22.50 Tartu Mikkiin: Jatkot 23.40 Murtuva maailma (12) 00.40 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 5.12. 07.48 Pingu 07.53 Pikku Kakkosen posti 08.00 Dinotassut 08.12 Albi Lumiukko 08.18 Lauludiplomi 08.40 Hilla ja avaruuden Eetu 08.51 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 09.00 Karvinen special (7) 10.05 Kandit 10.32 Kandit 11.00 Aleksander Gamme, etelänavan valloittaja 12.00 Marja Hintikka Live 12.50 Siskonpeti (7) 13.15 Urheiluviikonloppu 13.20 Ampumahiihdon MC: Miesten pikamatka 14.45 Ratsastuksen maailma 15.10 Pikaluistelun maailmancup 15.55 Urheiluviikonloppu 16.20 Ampumahiihdon MC: Naisten pikamatka 17.45 Salibandyn MM: SUI–FIN 19.15 Uinnin EM 20.00 SuomiLOVE 21.00 Totuuden treffit 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Viiden vuoden kihlaus (12) 00.10 Firma (16) 00.55 Fresh Meat (16) 01.40–04.00 FOLK-raati MTV3 08.05 Chuggington 08.20 Littlest Pet Shop 08.50 Hello Kitty: Omenapuumetsä ja Lumottu maa 09.05 Winx-klubi (7) 09.35–10.05 Pokémon (7) 10.35 Salatut elämät (7) 11.05 Salatut elämät (7) 11.35 Salatut elämät (7) 12.00 Salatut elämät (7) 12.30 Salatut elämät (7) 13.00 Rio 14.55 Strongman Champions League 2015 15.55 Top Gear Special: James May’s Cars of the People 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Kädettömät kokit 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Putous 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto ja Jokeri 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Wallander: Pilvilinna (12) 00.25 Rouva Ministeri (12)

NeloNeN 09.00 Hauskat eläinvideot 09.30 Hauskat eläinvideot 10.00 Star Wars Rebels (7) 10.30 Pomo piilossa 11.35 Eläinten ABC 12.05 Hauskat eläinvideot 12.10 Jukebox 13.15 Mitä tuli tehtyä 14.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 15.20 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 16.20 Kauppaneuvos Jethro 17.20 Kauppaneuvos Jethro 18.25 HS-uutiset 18.28 HS-sää 18.30 Tripla 20.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä (12) 23.50 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.55 Elokuva: The House of the Devil (16) 01.50 Paratiisihotelli 02.50 Kauppaneuvos Jethro (7) Yle TeeMa 10.00 Cinema Komunisto (7) 11.45 Matka Edeniin 13.20 Rikostarinaa etsimässä 14.20 Valitut sanat: Tila sanojen välissä 14.50–15.19 Magnum–tarina valokuvan takana 15.25 Historia: Freedom Summer 1964 16.25 Yle Live: Global Citizen Festival 17.25 Jouni Kaipaisen viulukonsertto 18.05– 19.25 Sirpaleiden tanssi (7) 19.30–20.22 Historia:†Rajamaa 20.30 Näytelmää etsimässä 21.00 Maaseudun tulevaisuus 23.20 Uusi Kino: Poistoja 23.30 Uusi Kino: 12 näkökulmaa

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

SUNNUNTAI

MAANANTAI

TIISTAI

KESKIVIIKKO

06

07

08

09

Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uu-

Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Muisti: Tatska 10.00 Tohtori Intiasta (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10–12.16 Jumalanpalvelus 12.25 Murdochin murhamysteerit (12) 13.15 Taape tähtenä 14.25 Se alkoi omenasta (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Luontoretkellä: Norjan tunturipeurat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10–17.55 Tohtori Intiasta (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Afganistanin sota 1979 20.00 MOT: Katsastus on arpapeliä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Ompelijatar (12) 23.05 Uutiset 23.10 Kotikatsomo: Aleksis Kiven elämä 00.50 Newsroom (12) 01.50 Uutisikkuna

Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Tohtori Intiasta (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueeltasi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25 Alaston malli karkuteillä (7) 14.45 Seniori työssä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Tohtori Intiasta (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 20.00 Saman taivaan alla: Hiljaiselo Öllölässä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Palava pensas (16) 22.15 Syyttäjä (12) 23.15 Uutiset 23.20 Prisma: Suuri ihmisodysseia 00.15 Puoli seitsemän 00.45 Uutisikkuna

Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Tohtori Intiasta (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutisikkuna 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25 Lakeuksien lukko (7) 14.45 Seniori työssä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 MOT: Katsastus on arpapeliä 16.20 Naistenosasto B4 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10–17.54 Tohtori Intiasta (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.51 Prisma: Suuri ihmisodysseia 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.50 KulttuuriCocktail 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset 22.55 Ulkolinja: Kenraalin varjo 23.50 Puoli seitsemän 00.20 Uutisikkuna

Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pik-

Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pik-

Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pik-

ku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 7.12. 06.52 Oiva-nallen oivallukset 07.00 Lumiukko 07.07 Pingu 07.12 Mohvelit 07.19 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.30 Satuja Soitosta 07.41 Pasin ja Kielon valtakunta 07.55 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.02 Martta puhuu 08.25 Roni Neutroni (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Google tuntee sinut? 10.00 Norja maahanmuuttajien silmin 10.35 Matkapassi: 20 vuotta maailman ympäri 11.30 Sukujuuria etsimässä 12.00 Valomerkki 12.30 Valomerkki 13.00 Adrenaliinijahti 13.30 SuomiLOVE 14.30 Uusi päivä 14.58 Uusi päivä 15.26–15.55 Uusi päivä 16.00 FOLK-raati 16.30–16.55 Kätevän emännän juhlat 17.00 Pikku Kakkonen 17.51–18.00 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 18.05 Doctor Who (12) 18.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 19.00 Kandit 19.30 Salibandyn MM: FIN–POL 20.30 Uusi päivä 21.00 Marja Hintikka Live 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Villi kortti 22.50 Siskonpeti (7) 23.15 Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) 00.10 Kandit 00.40 FOLK-raati 03.55– 04.00 Uutisikkkuna

ku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.12. 06.53 Lauran tähti 07.05 Joulu Nuottiavain 07.14 Lulu kilpikonna 07.29 Saku & Vaakku 07.40 Neppajymykerho 07.46 Kuminakuja 19 07.57 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.04 Harri ja dinot 08.25 Vekarat! 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Hartain toive: lapsi 10.00 Street Food 10.26 Street Food 11.00 Rankka reissu 12.00 Valomerkki 12.30 Rintheessä 13.00 Adrenaliinijahti 13.15 Näin Norjassa 13.30 Erätulilla 14.00 Moone Boy (7) 14.30 Villi kortti 15.20 Rauhassa–pelit ja vehkeet 15.30 FOLK-raati 16.00 Kandit 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kandit 19.30 Kioski: Mamu–Suomi–mamu 19.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 20.00 Uusi päivä 20.30 Psychobitches (12) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.35 Jalkapallon Mestarien liiga: Wolfsburg–Manchester United 23.50 Kandit 00.20 Jalkapallon Mestarien liiga 00.50 Kioski: Mamu–Suomi–mamu 01.10 Koukussa (16) 02.00 FOLK-raati 03.50–04.00 Uutisikkuna

ku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.12. 06.53 Max ja Meeri 07.01 Jokeri Pokeri Box 07.06 Q Putti 5 07.17 Ritari Mikke 07.31 Noksu 07.37 Joulu Nuottiavain 07.45 Pusse 08.00 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.06 Touhukkaat: Solmu Umpisen solmut 08.29 Martine (7) 08.42 Pok ja Mok (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Eläimet lähellä sydäntä 10.30 Rintheessä 11.00 Uutisikkuna 12.30 Rintheessä 13.00 Kioski: Mamu– Suomi–mamu 13.20 Rauhassa–pelit ja vehkeet 13.30 Erätulilla 14.00–14.23 Psychobitches (12) 14.30 Ajankohtainen kakkonen 15.05 Liikkeellä luonnossa: Myskihärkien saari 15.30 FOLK-raati 16.00 Kandit 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.51 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 18.00 Salibandyn MM: Puolivälieräottelu 20.30 Uusi päivä 21.00 Koukussa (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Theroux ja katukoirat 23.00 Eastbound & Down (16) 23.30 FOLK-raati 03.40–04.00 Uutsikkuna

MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi

MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi

06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale (7) 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Hyvän leivän juurella 14.50 Mitä tänään syötäisiin? 14.55 Tanskan kaunein koti 15.25 Fresh Off the Boat 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Hinnalla millä hyvänsä (12) 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Antti Holma Show 21.00 Bones (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 Rizzoli & Isles (16) 23.40 Scorpion (12) 00.40 Bones (12)

06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Grand Designs Australia 14.40 Mitä tänään syötäisiin? 14.45 Pilanpäiten 14.55 Elixir Fitness & Sport 15.25 Cristela 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Hinnalla millä hyvänsä (7) 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Pomo piilossa 21.00 Bosch (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: CHL Extra 22.45 Tappajan näköinen mies (16) 23.45 Rush (12) 00.45 Mentalist (7)

NeloNeN 06.00 Chuckin ja ystävien

NeloNeN 06.00 Chuckin ja ystävien

seikkailut 06.30 Bubble Guppies 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Lego Star Wars (7) 08.30 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläinvideot 09.05 Hauskat eläinvideot 09.15 Hurja painonpudotus 10.20–10.50 Malibu Country 13.50 Jukebox 14.50 Mitä tuli tehtyä 15.50 Malibu Country 16.20 HS Uutisraportti 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kauppaneuvos Jethro 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Killer Joe (16) 23.00 Poliisit – kotihälytys (12) 00.00 Leijonan luola USA 01.00 HS Uutisraportti 01.30 Amerikan kovimmat keräilijät 02.30 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 03.30 Rantavahdit (7) 04.00 Rantavahdit (7)

seikkailut 06.30 Bubble Guppies 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Lego Star Wars (7) 08.30 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay – pannu kuumana 10.20–10.50 Malibu Country 13.50 Hurja remontti 14.45 Guinness World Records´n Ihmeelliset ennätysvideot 15.15 Malibu Country 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kauppaneuvos Jethro 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Poliisit – kotihälytys (12) 23.00 Kanadan rajalla 00.00 Leijonan luola USA 01.00 Kauppaneuvos Jethro 02.00 Amerikan kovimmat keräilijät 03.00 Rantavahdit (7)

Yle TeeMa 17.00 ToF 17.30 Sivistyskansan tarina 18.00 Historia: Ellis Islandin siirtolaiset 19.00 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 20.00 Valitut sanat: Ohjeita kirjoittajille 20.30 Magnum – tarina valokuvan takana 21.00 Kuolleista palanneet (16) 21.50 Rocky Horror Show Live 23.30 Uusi Kino: Voilamppu 23.47 Uusi Kino: Faruza

Yle TeeMa 15.40 Sehän on Sibelius!: 17.00 Suomen Sielun Sointeja 17.45 KC: Kaksoiskaupunki Talsinki-Hellinna 18.00 Valituskuoro 19.00 RSO Musiikkitalossa: Jean Sibelius 150 -juhlakonsertti 21.15 Kuolleista palanneet (16) 22.15 Elävä arkisto: Turun telakka 22.17 Teräslevystä valtamerijätiksi 22.53 Telakkaperhe 23.35 Crematorio (16)

tiset 08.05 Avara luonto: Yellowstonen naarassusi 08.50 Pohjolan luonto 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 KulttuuriCocktail 09.55 Uutiset 10.05 Hengen asein 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15–11.43 Pressiklubi viittomakielellä 11.55 Jumalanpalvelus 13.00 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 15.00 Uutiset 15.05 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 15.40 Itsenäisyyspäivä: Jääkärit 16.38 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 17.12 Itsenäisyyspäivän paraati 17.57 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 18.55 Itsenäisyyspäivä: Linnan juhlat 20.30 Uutiset 20.40 Itsenäisyyspäivä: Linnan juhlat 22.15 Itsenäisyyspäivä: Linnan jatkot 23.30 YleLeaks 23.45 Ykkösaamu 00.25–04.00 Uutisikkuna

Yle TV2 04.03 Uutisikkuna 07.46 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 6.12. 08.03 Niksi-Nella 08.10 Isän poika: Isän poika 08.13 Katinkontti 08.24 Anniina Ballerina 08.51 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 09.00 Karvinen special (7) 10.05 Uusi päivä 10.33 Uusi päivä 11.01 Uusi päivä 11.30–11.40 Rauhassa–pelit ja vehkeet 11.45 Urheiluviikonloppu 11.50 Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajokilpailu 12.45 Voimistelun Gymnaestrada 13.36 Urheiluviikonloppu 13.45 Minä, Makwan Amirkhani 14.20 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajokilpailu 15.15 Nuoret Leijonat: Tehtävä Helsingissä 15.40 Jalkapallon Mestarien liiga: Makasiini 16.05 Pikaluistelun maailmancup 17.25 Uinnin EM 19.25 Matkapassi: 20 vuotta maailman ympäri 20.20 Uusi Sherlock (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 SuomiLOVE 23.55 Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) 00.40 FOLK-raati 03.55–04.00 Uutisikkuna MTV3 08.00 Chuggington 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Winx-klubi (7) 09.10 Pokémon (7) 09.35 Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Elixir Fitness & Sport 10.10 Elixir Life 10.40 Kirjeitä rintamalta 10.55 Loma (7) 13.05 Jäniksen vuosi (7) 15.30 Selviytyjät 16.30 Rouva Ministeri (12) 17.25 Putous 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.31 Ketonen & Myllyrinne (7) 20.00 Juno (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 C.S.I. New York (16) 23.35 Rikoksista pahin (12) 00.35 Rizzoli & Isles (12) NeloNeN 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 Isänmaan toivot 11.05 Isänmaan toivot 13.05 Rantavahdit (7) 13.35 Rantavahdit (7) 14.05 Rantavahdit (12) 14.35 Rantavahdit (12) 15.05 Kanadan rajalla 15.35 Kanadan rajalla 16.05 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 17.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 18.00 Hyvät ja huonot uutiset 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Kauppaneuvos Jethro (7) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Jackass 3 (16) 23.10 SM-liigan viikkomakasiini 23.40 Elokuva: Be Cool (16) 02.05 Christiane Amanpour: Uskontojen alkulähteillä (7)

Yle TeeMa 09.30 Musiikin muisti: Runolaulu 09.45 Musiikin muisti: Loitsusta kehtolauluun 10.00 Musiikin muisti: Virsiä ja balladeja 10.15 Musiikin muisti: Arkkiveisusta polskaan 10.30 Musiikin muisti: Rekilaulu 10.45 Elävä arkisto: Toivo Kärki 100 vuotta 10.47 Toivo Kärki, unta ja totta 12.10 Tuntematon sotilas (12) 15.00 RSO Musiikkitalossa: RSO:n itsenäisyyspäivän juhlakonsertti 16.00 Kootut askeleet: Susanna Leinonen 16.20 Prisma Studio 16.50 KC: Kaksoiskaupunki Talsinki-Hellinna 17.05 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 18.00 SF-paraati 19.25– 19.56 Se on sitten Solmu 19.25 Tosi tarina: Se on sitten Solmu 20.00–20.50 Sami Yaffa–Sound Tracker 21.00 Sonny Rollins: Beyond the Notes 22.00 Yle Live: Popeda 23.00 Yle Live: Suede

MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Pientä pintaremonttia 14.35 Mitä tänään syötäisiin? 14.40 Pilanpäiten 14.50 Pilanpäiten 14.55 Elixir Life 15.25 Ensisilmäyksellä 15.55 Salatut elämät 16.25 Pomo piilossa 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Rouva Ministeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Teknavi 23.10 Myytinmurtajat 00.10 Louie 00.40 Strongman Champions League 2015

NeloNeN 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.30 Bubble Guppies 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Lego Star Wars (7) 08.30 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläinvideot 09.05 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay – pannu kuumana 10.20–10.50 Malibu Country 13.50 Hurja remontti 14.45 Guinness World Records Ihmeelliset ennätysvideot 15.15 Malibu Country 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kauppaneuvos Jethro (7) 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.05 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 00.05 Leijonan luola USA 01.05 Kauppaneuvos Jethro 02.05 Amerikan kovimmat keräilijät 03.05 Rantavahdit 03.35 Rantavahdit (7) Yle TeeMa 17.00 Impressionistit 18.00–18.52 Odessan kummisetä (12) 19.00–19.54 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 20.00 Simon Reeve pyhiinvaeltajien matkassa 21.00 Kuolleista palanneet (16) 21.55 Zizek ja elokuvan kätketty ideologia (16)

55

TORSTAI

10 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Katsastus on arpapeliä 06.25 Ylen aamutv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Tohtori Intiasta 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueeltasi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25 Riihalan valtias 14.45 Seniori työssä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Tohtori Intiasta 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Mr Selfridge (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Espanjan nuoret ja vihaiset 22.55 Uutiset 23.00 Komisario Montalbano (12) 00.55 Puoli seitsemän Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.12. 06.53 Popi Kissa 07.04 Me Peltiset 07.08 Franklin ja ystävät 07.20 Samu ja Salla 07.34 Pipsa Possu 07.39 Nukkearkun lauluja 07.42 Lauri kilpa-auto 07.55 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.02 Oktonautit ja seikkailu Amazonilla 08.25 Viidakkokirja (7) 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Kuninkaan norsut 10.00 Luontomatkalla Australiassa 10.30 Theroux ja katukoirat 11.30 New Yorkin herkut 12.00 Rintheessä 12.30 Rintheessä 13.00 Norja maahanmuuttajien silmin 13.35 Erätulilla 14.05 Liikkeellä luonnossa: Myskihärkien saari 14.30 Marja Hintikka Live 15.30 FOLK-raati 16.00 Maailman suurin matkustajalentokone 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kandit 19.30 Kioski: Marjan vallassa 19.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 20.00 Totuuden treffit 21.00 Siskonpeti (7) 21.25 Kätevän emännän juhlat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Top of the Lake (16) 23.00 Fresh Meat (16) 23.40 Kandit 00.10 Kioski: Marjan vallassa 00.30 FOLK-raati 03.45–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55. fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Haaveiden talo hartiapankilla 14.35 Mitä tänään syötäisiin? 14.40 Peter uutisvirrassa 15.05 Moderni perhe 16.00 Salatut elämät 16.30 Yökylässä Maria Veitola 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Kädettömät kokit 21.00 Mustamaalattu 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 The Fourth Kind (16) 00.35 Rikoksista pahin (12) NeloNeN 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.30 Bubble Guppies 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago 08.00 Lego Star Wars 08.30 Paul OíGrady´n rakkaudesta koiriin 09.00 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay pannu kuumana 10.20 Malibu Country 10.50–11.50 Onnenarpa 13.50 Hurja remontti 14.45 Guinness World Records´n Ihmeelliset ennätysvideot 15.15 Malibu Country 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kauppaneuvos Jethro (7) 20.58 Keno 21.00 Poliisit – kotihälytys (12) 22.00 Elokuva: Road House – kuuma kapakka (16) 00.20 SM-Liiga: Illan Parhaat 00.25 Leijonan luola USA 01.25 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 02.25 Kanadan rajalla 03.25 Amerikan kovimmat keräilijät Yle TeeMa 17.00 Hengittävä maa 18.00 Tiededokumentti: Sisäinen kellomme 19.00 Tiededokumentti: Aivot uuteen kuosiin 20.00 Prisma Studio 20.30 Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen 21.00 Kuolleista palanneet (16) 22.00 Kino Suomi: Koomikko 23.30 Matka Edeniin

56

4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

007450-15-2

Politiikan horoskooppi LAATINUT SEPPO PELTONIEMI

JOUSIMIES 23.11.–22.12.

VIIKON JOUSIMIES

Käytät tällä viikolla työssäsi virheiden korjaamiseen yhtä paljon aikaa kuin työn tekemiseen.

Eipä tule ainakaan aika pitkäksi.

Onnennumero 8.

KAURIS 23.12.–19.1.

Nyt tarkkana. EK:n Jyri Häkämies esittää siirtymistä seitsenpäiväiseen työviikkoon. Kampanjaa vauhditetaan Matti ja Teppo -duon kappaleella ”Mä joka päivä töitä teen, joka ainoa päivä seitsemäksi meen...”

VESIMIES 20.1.–19.2.

Tällä viikolla löydät itseltäsi uuden sisäelimen. Se vinkuu ja on lystikkään muljahteleva. Onnenpäivä tiistai.

KALAT 20.2.–20.3.

Hanki heti kaasunaamari. Valtioneuvosto lisää kärkihankkeitten joukkoon häkäpönttöautojen massiivisen tuotannon. Pohjois-Korea on jo tilannut kolme miljoonaa häkäpönttöä.

OINAS 21.3.–20.4.

Aurinko tulee neliöön Pluton kanssa. Ole tarkkana tulen kanssa. Ministeri anne Berner (kesk.) yksityistää tällä viikolla palokunnat.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

HÄRKÄ 21.4.–20.5.

Tyytymättömyys leviää ja vanhoja järjestelmiä korvataan uusilla. Hyviä aikoja odotellaan ja parannuksia Suomen tilanteeseen tuleekin. Parannukset tulevat 2019 eduskuntavaalien jälkeen.

KAKSOSET 21.5.–21.6.

Tarvitset kaiken energiasi saadaksesi selville, mitä Juha Sipilä (kesk.) sinulta tällä viikolla pimittää. Ole määrätietoinen, niin pääset eteenpäin.

RAPU 22.6.–22.7.

Innostut tällä viikolla jostain uudesta ja jännittävästä. Kaipaat elämääsi lisää sisältöä, ja sitä on luvassa nyt runsain mitoin.

Hallitus päättää halpuuttaa kaikkien palkkoja.

LEIJONA 23.7.–22.8.

Eräs tärkeä henkilö kiinnittää sinuun huomiota. Tee parhaasi mutta vältä liioittelua. Suhtaudu varauksellisesti salaperäiseltä vaikuttavan hallituspuoluetta edustavan ihailijan kommentteihin.

NEITSYT 23.8.–22.9.

Porvarit eivät halua parastasi. Sinut voidaan hämätä toimimaan periaatteitasi vastaan, jos et ole varuillasi. Pidä silmäsi auki.

Viikko alkaa ihmissuhteiden osalta lämpimästi. Loppuviikosta on luvassa viileämpää.

VAAKA 23.9.–23.10.

Saturnuksen vaikutus voi tuoda haasteita tällä viikolla. Keskiviikkona saat vertaistukea ystäviltäsi, ja onkin hyvä muistaa, ettet suinkaan kärsi yksin. Varo perussuomalaisia.

SKORPIONI 24.10.–22.11.

Nälkä meill on aina vieraanamme, erityisesti tällä viikolla, mutta onneksi jano ei pääse yllättämään. Onnenpäivä perjantai.

Voiko Sipilän luottamuksen pettää?

Suomalainen

mediakenttä

on

täynnä puhetta luottamuksesta ja sen menettämisestä. Onneksi valtioneuvoston johdosta löytyy kuitenkin henkilö, jonka luottamusta on lähes mahdotonta menettää. Kun Jyrki Kataisen luottamus Ilkka Kanervaan murtui puutarhahenkisiin tekstiviesteihin, nykyisen pääministerin luottamusta eivät edes paskapuheet voi romuttaa. Sipilä kuittasi Stubbelin valheen sanomalla, että hänellä on valtiovarainministeriin 100 prosenttinen luottamus. Saman prosenttiluvun Sipilä antoi ministeri Bernerille, kun hän jäi kiinni veroparatiisiyhtiön osakkuudesta.

Närästäjän vatsahappotasoa on nostanut kysymys: Miten Sipilän luottamuksen voi sitten menettää? Valehtelun saa näköjään ainakin anteeksi. Onkohan kysymys kuitenkin pärstäkertoimesta? Jos AKT:n Piirainen sortuisi palturin puhumiseen, mahtaisikohan Sipilän ymmärrystä riittää. Aateveli saa luultavasti helpommin kaikki synnit anteeksi.

Närästäjä

LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA­ HAPPOISUUdEN PUUTTEESEEN