Kriminaalihuollon tukisäätiö: Yhteisöllisyys voimavarana

Kriminaalihuollon tukisäätiöllä on monipuolinen valikoima valtakunnallisia ja paikallisia palveluja. Säätiön toimisto sijaitsee Sörnäisten metroaseman läheisyydessä Helsingissä.

yhteisöllisyys voiMaVarana

Kriminaalihuollon tukisäätiö tekee arvokasta työtä rikostaustaisten ja heidän läheistensä hyväksi. Valtakunnallisen toiminnan ohella päihteettömän vertaistoiminnan palvelut ovat ensisijaisen tärkeitä. Näissä kohtaamispaikoissa yhteisöllisyys on suuri voimavara.

Kriminaalihuollon tukisäätiön juuret ovat kaukana menneisyydessä, vuonna 1869 perustetussa Suomen Wankeusyhdistyksessä. Helsingin Kurvin läheisyydessä sijaitseva Kinaporin talon toimipiste oli yksi alueen ensimmäisistä rakennuksista. Nykymuodon tukisäätiö sai vuonna 2001, kun Kriminaalihuoltoyhdistyksen lakisääteiset tehtävät, kuten yhdyskuntapalvelun toteuttaminen, siirtyivät Rikosseuraamusviraston alaiselle Kriminaalihuoltolaitokselle.

Tänä päivänä tukisäätiö on rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämäntaitoja edistävä valtakunnallinen asiantuntija ja palvelutuottaja. Tukisäätiön tehtävänä on tarjota uusia näkökulmia ja voimavaroja muutokseen, lisätä rikostaustaisten toimijuutta yhteisössä ja yhteiskunnassa ja luoda yhteistyökumppanuuksia ja verkostoja rikostaustaisten ja heidän läheistensä avuksi. – Haluamme tuoda heidän äänensä kuuluviin vaikuttamalla yhteiskuntaan, edistää heidän oikeuksiaan sekä tuottaa ja kehittämää palveluita, joissa on vahvaa erikoisosaamista, selventää vastaava ohjaaja Jonna Vähäkuopus.

Valtakunnallisten palvelujen laaja kirjo Kriminaalihuollon tukisäätiöllä on monipuolinen valikoima valtakunnallisia palveluja.

Kriminaaliasiamiestoimintaa on tarjolla Oulussa, Turussa ja Helsingissä. Palvelussa tarjotaan oikeudellista neuvontaa ja ohjausta vankeudesta vapautuville ja heidän läheisilleen. Ehjä perhe -toiminta on puolestaan tarkoitettu vangeille ja heidän perheilleen. Toiminta tarjoaa kohtaamisia perhe- ja parisuhdeleireillä, asiakasvastaanotoilla, vertaisryhmissä ja erilaisissa tapahtumissa. – Ensiarvoisen tärkeää työ on vapautumisvaiheessa, sillä kontrasti vapautuessa on iso. Ei ole helppo tottua uuteen arkeen, Jonna Vähäkuopus toteaa.

Kriminaalihuollon tukisäätiöllä on tarjolla tukiasuntoja pääkaupunkiseudulla, mutta asumiseen liittyvä neuvonta on valtakunnallista. Vapautuvien asumispalveluohjauksessa tarjotaan tietoa asumisvaihtoehdoista ja käytänteistä. Asiakkaan kanssa etsitään hänelle sopiva asumismuoto yhdessä vankilan, kotikunnan ja muun palveluverkoston kanssa. Vapautuvien asumisen tuen verkostossa puolestaan etsitään keinoja vankilasta vapautuvien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien henkilöiden asunnottomuu8den vähentämiseksi.

Helsingin päihteettömissä kohtaamispaikoissa yhteisöllisyys on suuri voimavara. Jonna Vähäkuopus (alh. vas.) vastaa vertaistuki Rediksen toiminnasta. Kahvia on tarjolla koko päivän ajan. Tarjolla on monenlaista ryhmä ja vapaaajan toimintaa, kuten bingoa ja tietovisoja.

8 – Näitä palveluja tarvitaan, sillä rikostaustaisen asunnonsaaminen on hyvin hankalaa, Jonna kommentoi.

Monet vangit kärsivät ADHD:sta ja neuropsykologisista häiriöistä, jotka ovat tulleet esiin tukisäätiön oppivan oppimisvalmennuksen puitteissa. Valmennuksen tavoitteena on edistää rikostaustaisten kouluttautumista, työllistymistä ja arjen selviytymiskeinoja. Kartoituksen perusteella asiakkailla on ollut mahdollisuus päästä maksuttomiin neurologisiin tutkimuksiin. – Meidänkin asiakkaistamme moni kärsii näistä häiriöistä. Tämä on asia, josta on vasta viime aikoina alettu keskustella. Vankiloissamme on paljon autismin eri muodoista kärsiviä henkilöitä. Se tekee kommunikaatiosta haasteellisempaa. Saattaa olla tilanteita, joissa kaveri toimii rajusti, koska sosiaaliset signaalit eivät toimi.

Edellä mainittujen toimintojen lisäksi tukisäätiöllä on kaksi valtakunnallista hanketta, jotka ovat päättymässä tänä vuonna. Ensimmäinen on Naiset näkyväksi -hanke. Se on tarkoitettu pääkaupunkiseudulla vapautuville naisvangeille. Heille aletaan rakentaa tukiverkostoa tiimin voimin, johon kuuluu psykologi, sairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja ja kokemusasiantuntija. – Naisten ja miesten polut ovat erilaisia – he tarvitsevat erilaista tukea. Naisten asema rikos- ja päihdemaailmassa on niin raaka ja brutaali, että heidän on hyvin vaikea sitoutua toimintaan, jonka asiakkaista valtaosa on miehiä. Siksi hanke on ollut arvokasta työtä.

SeriE-hanketta Kriminaalihuollon tukisäätiö on toteuttanut yhdessä Sexpon kanssa. Hankkeessa pyritään ennaltaehkäisemään lapsiin kohdistuvia seksuaalisia rikoksia tarjoamalla tukipalveluita henkilöille, jotka ovat huolissaan lapsiin kohdistuvista seksuaalisista mieltymyksistä. Tuomion saaneet voivat olla myös tämän palvelun parissa ja saada terapiamuotoista kuntoutusta. – Tämä on hyvin kipeä ja arka aihe yhteiskunnassa, siksi olen onnellinen, että tällainen palvelu on ollut olemassa.

Tukiasumista ja yhdyskuntapalvelua Pääkaupunkiseudulla Kriminaalihuollon tukisäätiö tarjoaa tukiasumista 64 pääkaupunkiseudulle hajautetun tukiasunnon muodossa. Tukiasunnoissa asutaan tavallisesti puolesta vuodesta vuoteen. Helsingissä ja Vantaalla niihin haetaan kaupungin tukiasumispalveluiden kautta. Espoossa asiasta vastaa Essi-allianssi. Se on Espoon kaupungin suunnittelema asunto ensin -periaatteella toimiva yhteistyömalli, jossa allianssin osapuolet kehittävät uudenlaista, kokonaisvaltaista palvelukonseptia. Allianssiin kuuluvat Espoon kaupunki, Edistia, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Sininauha Oy ja Sininauhasäätiö.

Rikostaustaisille ja asunnottomille suunnattu Hard Luck nettikahvila tarjoaa tukea, opetusta ja ohjeistusta sähköiseen asiointiin. Vertaisohjaaja Ismo Tuomisto (kesk.) kokee tehtävän omakseen: – En ole nörtti, mutta osaan IT:n perusasiat. Entisenä vankina pystyn helposti työskentelemään asiakkaidemme kanssa, meillä on yhteinen kieli.

Rymyssä eli ryhmämuotoisessa yhdyskuntapalvelussa tukisäätiö mahdollistaa yhdyskuntapalvelun niille, joilla on syystä tai toisesta alentunut toimintakyky tai henkiset kyvyt, tai elämäntilanne on muutoin haasteellinen. Ohjaaja kulkee mukana koko ajan. Yhdyskuntapalvelussa tehdään pääosin ympäristön huoltotöitä ensimmäisen maailmansodan aikaisten maalinnoitusten ympäristössä Kannelmäessä, Kivikossa ja Maunulassa. Toiminnassa pyritään edistämään asiakkaan työ- ja toimintakykyä ja työmarkkinoille hakeutumista. Sama tavoittelee Jokela-tiimi, joka puolestaan tarjoaa Jokelan avovankilan vangeille töitä remonttitiimissä. – Moni on kuntoutunut ja lähtenyt paremmalla asenteella vapauteen, Jonna Vähäkuopus kertoo.

Redis – valmiina vapauteen Päihteetön vertaistukitoiminta on Kriminaalihuollon tukisäätiön monipuolisista palveluista tärkeimpiä. Helsingin kohtaamispaikassa yhteisöllisyys on suuri voimavara. Jonna Vähäkuopus vastaa vertaistuki Rediksen toiminnasta.

Tuki on monipuolista. Tarjolla on apua hakemusten tekoon, asiakastietokoneita, ryhmätoimintaa (kuten bingo ja tietovisailut), vapaa-ajan toimintaa (kuten retkiä ja liikuntaa), yksilökeskusteluja ja vertaistukea. Tarjolla on myös aamupuuro, ja kahvia saa koko päivän.

Jonna on ollut toiminnassa mukana neljä vuotta, ensin opiskelijana ja valmistumisen jälkeen vastaavana ohjaajana.

– Harjoittelin tosi hyvin, koska minut valittiin, Jonna naurahtaa. – Tämä on paras työpaikka, jossa olen ollut. Ihmisemme osaavat olla todella raakoja, mutta samalla hirveän sympaattisia. Toimintamme perustuu siihen, että se on yhteisöllistä, ja vertaistukea saadaan paitsi muilta asiakkailta, myös meiltä ohjaajilta. Me ohjaajat emme ole aivan ummikkoja, minullakin on oma päihdetaustani. En ihan vankilaan asti päässyt, mutta kyllä elämän aikana vähän kaikkea on tullut kokeiltua. – Periaatteemme on, ettemme tuomitse emmekä katso menneisyyteen, vaan elämme nyt ja katsomme tulevaisuuteen. Siksi emme edes tiedä kaikkien asiakkaidemme tuomioita. Ajatuksemme on, että jos tuomio on suoritettu tai sitä ollaan suorittamassa, niin siitä mennään vaan eteenpäin.

Rediksessä on myös vankilasta käyviä ja yhdyskuntapalvelua suorittavia asiakkaita. Redis-tiimi vierailee myös vankiloissa. – Käymme kolmessa vankiosastossa Helsingissä. Suomenlinnan avovankilassa järjestämme torstaisin kuntouttavaa toimintaa, kuten harrastuksia ja keskusteluja. Jos joku on vapautumassa, niin käymme läpi paljon siihen liittyviä pelkoja.

Rediksessä on 4 500 asiakaskäyntiä vuodessa. Asiakassuhteet vaihtelevat kertakäynnistä vuosiin, asiakkaan tarpeiden mukaan. – Ainoa tavoitteemme on saada arki sujumaan. Osalle aletaan rakentaa verkostoa, osalle tulemme osaksi olemassa olevaa tukiverkostoa. Kaikilla ei ole läheisiä, joten joillekin olemme kuin perheen jatke. Jäämme tukikallioksi taustalle – he tietävät, että huolestumme, huolehdimme ja autamme.

Kovaonnisen asiat kuntoon Rikostaustaisille ja asunnottomille suunnattu Hard Luck -nettikahvila tarjoaa tukea, opetusta ja ohjeistusta sähköiseen asiointiin. – Pääasiallisesti asioinnit liittyvät verotusasioihin ja toimeentulohakemusten lähettämiseen Kelalle, ne ovat aika monimutkaisia hakemuksia. Periaate on, että jokainen tekee itse. Olemme varmistamassa, että kaikki menee oikein, ja muun muassa liitteet ovat kunnossa, kertoo vertaisohjaaja Ismo Tuomisto. Ismo on puuseppä ja entinen vanki. Työkaverina hänellä on vastaava ohjaaja Katja Kivipuro, jolla on sosiaalialan tausta. – Täydennämme toinen toisiamme. Kumpikaan meistä ole nörtti, mutta osaamme IT:n perusasiat. Entisenä vankina pystyn helposti työskentelemään asiakkaidemme kanssa, meillä on yhteinen kieli.

Ismo toivoo omalla esimerkillään myös näyttävänsä mallia. – Päihteistä ja rikollisesta toiminnasta on mahdollista päästä irti. On hienoa auttaa omalla panoksellani.

Viime vuonna nettikahvilassa oli 1 500 asiakaskäyntiä. Ismo kertoo, että erityisesti vankilasta vapautuessa asiointitarvetta on paljon: – On ilmoittauduttava työnhakijaksi, haettava toimeentulotukea ja hoidettava verotus- ja maistraattiasioita. 8

Vertaistoiminta Raittilan kohtaamispaikka sijaitsee Herttoniemessä, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Raittila tarjoaa päihde ja mielenterveyskuntoutujille tukea iltaisin ja viikonloppuisin. Kohtaamispaikassa on ollut esillä myös kävijöiden tekemää taidetta. Toiminnan sisältöä ovat toteuttamassa myös Wertsi ry:n Wertaisryhmä, Helsingin seurakuntayhtymä, Helsingin kaupungin psykiatria ja päihdekeskus, Irti Huumeista ry ja Miessakit ry.... ja joulupukkikin on piipahtanut kohtaamispaikalla!

8 – Se kysyy paljon kärsivällisyyttä, ja sitä asiakkaillamme ei aina ole, Ismo hymähtää. – Silloin jatketaan seuraavana päivänä.

Työtä ollaan myös kehittämässä. – Koevapaudessa oleville olemme suunnitelleet listan, jonka käymme yhdessä läpi. Siinä on heille tärkeät sivustot ja hakemukset listattuna, tavallaan kuin pieni ATK-ajokortti. Uskon, että kiinnostusta löytyy, koska kyse on omista etuuksista.

Raittila – vertaisten voimalla Vertaistoiminta Raittila tarjoaa päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukea iltaisin ja viikonloppuisin. Kohtaamispaikka sijaitsee Herttoniemessä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Yhteiskumppanina toimii muun muassa Helsingin kaupunki.

– Herttoniemen päihdepolin työntekijä päivystää tiloissamme torstaisin. Itse aina sanon, ettei meillä ole asiakkaita eikä potilaita vaan kävijöitä. Kävijöillä on mahdollisuus tavata päihdetyöntekijä ilman ajanvarausta ja ilman potilassuunnitelmaa maksuttomasti, kertoo Raittilan vastaava ohjaaja Marko Karuvaara.

Toiminnassa ovat mukana myös Wertsi ry:n Wertaisryhmä, Helsingin seurakuntayhtymä, Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdekeskus, Irti Huumeista ry ja Miessakit ry. – Olemme innokyla.fi -sivustolle konseptoineet tätä toimintaa, jos joku haluaa tarkemmin käydä tutustumassa. Voimavarojen yhdistäminen on äärimmäisen tarpeellista erityisesti pienillä paikkakunnilla, ja tätä onkin jo tapahtunut, Marko paljastaa.

Raittila on auki tiistaista perjantaihin iltaisin ja lauantaisin klo 12–18. Paikan päällä on mm. biljardi, erilaisia pelejä ja asiakastietokone kävijöiden käyttöön. Kahvia on aina tarjolla. Kolmen viikon välein päivittyvästä viikko-ohjelmasta löytyvät vertaistukiryhmät ja liikuntaaktiviteetit. Lisäksi järjestetään retkiä ja vierailuja urheilutapahtumiin, kulttuuririentoihin, museoihin ja teatteriin. – Olemme hyvin toimintalähtöisiä. Meillä on kävijäkokouksia, joissa yhdessä keskustelemme toiveista. Haluamme tarjota kaikille jotakin.

Kuukausittain Raittilassa on 600 asiakaskäyntiä. Marko on ylpeä siitä, että naisia on ollut mukana aina vähintään kolmannes, viime aikoina enemmänkin. Tämä ei ole tavallista vertaistoiminnoissa, jotka tahtovat olla miesvaltaisia.

Kriminaalihuollon tukisäätiön nuorten toiminnan pääasiallisena kohderyhmänä ovat 15–29vuotiaat rikostaustaiset nuoret. Yhteisissä toiminnoissa on muun muassa tehty musiikkia, luotu graffititaidetta ja harrastettu yhdessä liikuntaa.

– Tämä ei ole pekonille haiseva miestenkerho, vaan hyvin yhteisöllinen ryhmä, Marko naurahtaa.

Raittila tarjoaa myös erilaisia työmahdollisuuksia. – Meillä voi suorittaa yhdyskuntapalvelua ja meille voi tulla koevapauteen. Meillä on hyviä esimerkkejä, joissa kävijä on sitoutunut toimintaamme ja hänen voimavarojensa kasvaessa olemme tehneet hänestä vapaaehtoistyöntekijän. On ihmisiä, jotka ovat kulkeneet tämän polun läpi ja pärjäävät nyt hyvin elämässään. Lisäksi meillä on paljon opiskelijoita suorittamassa harjoitteluja, lähihoitajista yliopistotutkijoihin.

Marko itse löysi tästä työstä elämänsä merkityksen. – Raadoin 20 vuotta raudanlujassa liikemaailmassa, ja se alkoi maistua puulta. Kokeilin vapaaehtoistyötä. Olin vuoden Stop Huumeille ry:ssä, ja huomasin, miten saan tästä rauhan ja hyvä fiiliksen. Kouluttauduin sosiaalialalle. Nyt koen ensi kertaa tekeväni työtä, jolla on merkitys.

Yhteen hiileen puhaltaen Kriminaalihuollon tukisäätiön nuorten toiminnan pääasiallisena kohderyhmänä ovat 15–29-vuotiaat rikostaustaiset nuoret. – Emme ole kuitenkaan tiukkoja ikärajojen suhteen, sillä jos ryhmässämme on vain parikymppisiä rikostaustaisia nuoria, niin toimintamme laatu kärsii. Yhteisöömme kuuluvat vahvana osana opiskelijat, jotka ovat useimmiten naisia. Jonkin verran meillä on toiminnassa myös vanhempia miehiä, jotka tuovat toimintaan erilaista syvyyttä. He voivat toimia tukena nuoremmille, vastaava ohjaaja Mirja Salo paljastaa. – Toiminta-ajatuksemme on mahdollisimman aikaisessa vankeusvaiheessa saada kontaktia asiakkaisiin, sillä tämän kohderyhmän ongelmana on sitoutuminen. Kukaan ei ole sitoutunut heihin, niin hekään eivät osaa sitoutua itse ihmisiin, asioihin ja tukeen. Tuomion aikana alamme jo rakentaa suhdetta, joka kantaa vankeusajan ja siitä siviiliin. Yhdyskuntapalvelussa olevien ja vankilassa olevien nuorien sitoutumisissa on valtavia eroja. Vankilassa olevien sitoutuminen toimintaan on paljon vahvempaa.

Kinaporin talolla sijaitsee nuorten toimintakeskus, ja toimintaa toteutetaan myös ympäristössä. Toimintaan kuuluu musiikkia, graffiteja ja erilaisia liikuntamuotoja. Musiikki ja räppiprojektit ovat olleet iso osa alusta lähtien, niitä on ollut toteuttamassa Mirjan työkaveri, projektityöntekijä Kimmo Gustafsson. – Heti hankkeen alussa tiloihimme rakennettiin musiikkistudio. Kimmo on käynyt myös vankilassa vetämässä raptoimintaa nuorille. Se on toiminnallinen keino saada kontaktia, ja se on myös hyvä tunteiden ilmaisukanava asiakkaille vankilassa. Kimmo käy nyt kerran viikossa Keravan vankilassa. Kinaporin studio on myös käytössä, siellä voi harjoitella, ja jotkut asiakkaat ovat tehneet demojakin.

Liikunta on myös isossa osassa.

– Toiminta-ajatuksemme on saada ihmisiä mukavuusalueensa ulkopuolelle. Se on kasvattavaa. Osalla asiakkaistamme on hyvinkin suuria sosiaalisten tilanteiden ja julkisten paikkojen pelkoja. Turvallisessa ryhmässä saa siedätystä näihin pelkotiloihin. Touhuamme kaikenlaista, eilen kävimme heittelemässä saapasta Dallapénpuistossa. Tärkeintä on yhteisöllisyys, yhdessä oleminen.

Mirja kertoo, että nuorille tapahtuu kuntoutumisessa retkahduksia. Harva onnistuu kerralla. – Ajatuksemme on kohdata ihmiset sillä tavalla, että vaikkei muutos nyt kantaisi, niin ei hävettäisi tulla takaisin. Tilastot näyttävät, että nuoremme palaavat, jos elämä ei kannakaan. Se on tärkeää vaikuttavuuden näkökulmasta. Olemme saaneet toteuttaa toimintaa, johon itse uskomme ja joka on meidän vahvuuksille ja heikkouksille rakennettua. Olemme saaneet kokeilla ja löytää toimivat tavat. Palkitsevaa on auttaa asiakkaita eteenpäin elämässään.

Lopuksi Mirja muistuttaa vielä yhteistyön tärkeydestä: – Olemme saaneet tehdä hyvää yhteistyötä rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Vankilakäynnit ovat meille elinehto, sillä vankilasta vapautumisen jälkeen nuoria on todella hankala tavoittaa. Olennaista on yhteistyö – puhalletaan yhteen hiileen. Haluamme hyvää yhdessä.

Toni Kaarttinen

Kuvat: Kriminaalihuollon tukisäätiö