Pelastusarmeija ryhtyi välittömästi auttamaan Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä

Pelastusarmeijan kriisityöntekijät työskentelevät väsymättä vaikeissakin olosuhteissa.

Pelastusarmeijan työ kriisialueella ja naapurimaissa käynnistettiin viivyttelemättä aloittamalla avustusprojektit heti Ukrainassa, Moldovassa ja Romaniassa.

Ukrainassa Pelastusarmeijan osastot ja toimipisteet tarjoavat apua. Avustustoimintaa on rajan molemmin puolin, ja Venäjän Pelastusarmeija hankkii tarvikkeita hädänalaisille.

Moldovassa Pelastusarmeija tukee Ukrainasta tulevia pakolaisia tarjoamalla heille väliaikaismajoitusta ja wifi-yhteyden Pelastusarmeijan tiloissa. Kaikenikäisiä pelastusarmeijalaisia on mukana valmistamassa ruokaa ja jakamassa lämpimiä aterioita, juomia ja välttämättömyystarvikkeita.

Romaniassa Pelastusarmeijan kriisityöntekijät työskentelevät yhdessä muiden järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa raja-asemilla Siretissä ja Isacceassa. He jakavat pakolaisille ruokaa ja hygieniatarvikkeita. Apua tarvitaan ja annetaan rajanylityksen jälkeenkin.

Toiminta pakolaisten auttamiseksi ItäEuroopan territoriossa on ollut aktiivista. Itä-Euroopan territorion (johon lukeutuvat Georgia, Bulgaria, Romania, Moldova ja Ukraina) tukitoiminta pakolaisille alkoi nopeasti ja tehokkaasti. Esimerkkejä konfliktin ensimmäisen kuukauden aikana tehdyistä avustustoimista: aterioita 6 500 henkilölle, 2 750 ruokapakettia, 1 300 vesipulloa, 1 300 hygieniapakkausta, 2 200 vaippapakettia ja 400 pakettia äidinmaidonkorviketta. Pelastusarmeijan osastoissa ja kiinteistöissä majoittuneita aikuisia on ollut 1 550, Pelastusarmeijan osastoissa ja kiinteistöissä majoitettuja lapsia 730, muissa kuin Pelastusarmeijan tiloissa majoittuneita 570 ja lääkinnällisesti avustettuja 280 henkilöä. Ensimmäisen kuukauden aikana tätä arvokasta tukea antamassa on ollut 824 vapaaehtoista.

Nämä luvut ja vapaaehtoisten määrät ovat nousseet huomattavasti konfliktin jatkuessa ja laajetessa. Huhtikuun alkuun mennessä 4 200 000 ihmistä oli jättänyt kotinsa. Suurimmat pakolaismäärät on vastaanottanut Puola, jonne huhtikuun alkuun mennessä oli paennut jo yli 2 400 000 henkeä. Romaniaan oli paennut 600 000, ja Venäjälle, Unkariin ja Moldovaan yli 300 000 kuhunkin. Pelatusarmeijan territoriot ja paikalliset osastot työskentelevät auttaakseen kaikin mahdollisin tavoin tässä valtavassa inhimillisessä kriisissä.

Luutnantti Tatjana Popova Novyin kylästä haluaa kertoa, miten hänen perheensä pääsi turvaan Puolaan Pelastusarmeijan jäsenien avustuksella.

– Harkovaa pommitettiin voimakkaasti. Olimme olleet useita päiviä pommisuojassa ilman ruokaa ja valoa. Kun saimme tilaisuuden paeta, teimme niin. Juna-asemalla odotti tuhansien ihmisten tungos. Ponnistelun jälkeen isäni, äitini, sisareni ja veljenpoikani pääsivät junalla Lviviin. Kahdenkymmenenyhden tunnin kuluttua he saapuivat perille uupuneina, väsyneinä ja peloissaan. Asemalla heitä olivat vastassa Pelastusarmeijan kapteenit Sergey ja Galina Nika sekä kadetit Andrey ja Vera Pryadko. Koko perhe ruokittiin, heille järjestettiin majoitus yöksi ja heille toimitettiin ruokaa ja tavaroita. Seuraavana päivänä levänneinä ja toipuneina he jatkoivat Puolaan. Herra tarjoaa mahdollisuuksia, keinoja ja tahtoa palvella, ja olen äärettömän kiitollinen hengen veljilleni ja sisarilleni oikea-aikaisesta avusta perheelleni.

Säätila kriisin aikaan on ollut haastava, helmi-maaliskuussa lumisateet ja pakkaskelit olivat vielä yleisiä.

Ruuanjakoa Pelastusarmeijan osastossa Lvivissä, Ukrainassa. Asiakkaan ja upseerin pieni yhteinen rukoushetki. Kuva: Ilvy Njiokiktjien.

Ihmiskaupan uhka

Pelastusarmeija on kiinnittänyt erityistä huomiota pakolaisia uhkaavaan vaaraan joutua monenlaisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhreiksi. Pelastusarmeija Ukrainassa ja naapurimaissa pyrkii aktiivisesti ehkäisemään ihmiskauppaa jakamalla tietoa, tarkkailemalla ja suojelemalla avuntarvitsijoita.

Pelastusarmeijan avustustyöntekijät ovat vuosien mittaan työskennelleet etulinjassa pakolaisleireillä ja todistaneet nykyajan orjuutta ja ihmiskauppaa. Pelastusarmeija tunnustaa tarpeen toimia nopeasti haavoittuvien ihmisten suojelemiseksi, sillä hyväksikäyttäjät ja rikollisjoukot hyödyntävät sodan kaaosta. Työntekijät ovat nähneet, kuinka ihmiskauppiaat saalistavat näitä haavoittuvia ihmisiä. Esimerkiksi on miehiä, jotka tarjoutuvat hakemaan nuoria naisia rajalta ja muuttuvat aggressiivisiksi heidän kieltäytyessään, yksinäisille naisille tarjotaan majoitusta tai sosiaalisessa mediassa luvataan majoitus ja työpaikka muualta Euroopasta.

Itä-Euroopan Pelastusarmeijan nykyaikaisen orjuuden ja ihmiskaupan vastaisen työn konsultti Galina Chetroi kuvailee, kuinka Moldovasta ryntäsi rajalle kriisin ensimmäisinä päivinä ryhmiä, jotka ovat pysyneet siitä lähtien tarjoamassa majoitusta, kuljetuksia ja ruokaa.

– Olemme nähneet tämän kriisin aikana, että ihmiskaupan riski on todellinen. Monet sotaa paenneista naisista lähtivät Ukrainasta ensimmäistä kertaa. He eivät tienneet minne olivat menossa, eikä heillä ollut kontakteja Ukrainan ulkopuolella. He pelkäsivät, halusivat suojella lapsiaan ja olivat huolissaan aviomiehistään, isistään ja veljistään, jotka jäivät kotiin. Viimeinen asia heidän mielessään oli ihmiskauppa ja että se voisi tapahtua heille.

– Useimmat ihmiset auttavat avoimin puhtain sydämin, mutta aina on niitä, jotka haluavat hyötyä tilanteesta. Niinpä ryhdyimme antamaan naisille tietoa keskustellen, ja myöhemmin verkossa ja painetuissa esitteissä.

Pelastusarmeijan tiimit ovat käytännön avun lisäksi jakaneet pakolaisille tietoa ja lähettäneet etulinjalta viestejä ihmiskaupan vastaisille verkostoille taatakseen naisille ja lapsille turvallisen paikan.

Ukrainan pakolaisia siirtymässä autokuljetukseen Ukrainan ja Moldovan rajalla.

Moldovalainen pelastusupseeri pitää sylissä Ukrainasta Moldovaan saapunutta lasta.

Ruoanjakoa hätäapuna Dnipron kaupungissa Ukrainassa.

Hätämajoitusta ukrainalaisessa osastossa.

Ukrainan Pelastusarmeijan sotilaat ja upseerit turvassa

Lohdullisena uutisena voimme kertoa, että kaikki ukrainalaiset Pelastusarmeijan upseerit ja sotilaat ovat elossa ja turvassa. Harkovan ja Donetskin osastot eivät ole toiminnassa tällä hetkellä upseerien ja työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi. Näiden kahden osaston joukot ovat kuitenkin järjestäneet sunnuntaikokouksia ja viikoittaista ohjelmaa, kuten raamatunlukua ja rukouskokouksia pommisuojien turvissa.

Itä-Euroopan territoriosta sanotaan, että tilanne alueella on vaikea.

– Kriisi eskaloitui niin nopeasti. Territoriomme on nuori, kuten suuri osa jäsenistämmekin. Upseereillamme, jäsenillämme ja henkilökunnallamme ei ole kokemusta tällaisista tilanteista. Suurin ongelma on henkilöresurssien puute. Olemme kaikki hyvin uupuneita fyysisesti ja henkisesti, mutta yritämme parhaamme. Jumala antaa meille voimaa ja rohkeutta.

Lopuksi haluamme muistuttaa Pelastusarmeijan kansainvälisen johtajan, kenraali Brian Peddlen kehotuksesta rukoilla konfliktin ratkeamisen puolesta:

– Pyydän teitä rukoilemaan rauhan puolesta, pakoon lähtevien turvallisuuden ja pakolaisina olevien puolesta, naapurimaiden riittävän vieraanvaraisuuden puolesta, jokaisen kristityn ja erityisesti upseereidemme ja sotilaidemme uskon ja rohkeuden puolesta, taistelujen laantumisen puolesta, jotta elämä ei olisi enää uhattuna; rukoilkaa, että johtajat pystyisivät keskustelemaan ja löytäisivät rauhanomaisen ratkaisun.

Lähteet: Kansainvälinen Pelastusarmeija, Pelastusarmeijan Ison-Britannian ja Irlannin territorio, Pelastusarmeijan Itä-Euroopan territorion raportti

Pakolaisten perustarpeisiin kerättyjä ruoka- ja hygieniatarvikkeita Unkarissa sijaitsevassa varastossa.

Pelastusarmeijan vapaaehtoisia vastaanottamassa pakolaisia Berliinissä.

Miten autamme Suomeen saapuneita pakolaisia?

Huhtikuun alkuun mennessä tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa oli Suomesta hakenut yli 14 500 ukrainalaista. Tiedustelimme Pelastusarmeijan sosiaalisen työn johtajalta Jari Karppiselta, miten heitä avustetaan Suomessa.

– Avustamisen keskeinen lähtökohta on avuntarve, emme syrji ketään. Voimme avustaa pakolaisia akuutissa avuntarpeessa samoin periaattein kuin muitakin avustuksen hakijoita. Ohjaamme kaikki ukrainalaiset avustuksen hakijat myös rekisteröitymään ja hakemaan tilapäistä suojelua maahanmuuttoviraston kautta, Jari Karppinen kertoo.

Moni haluaisi auttaa myös itsenäisesti esimerkiksi tarjoamalla majoitusta, ja tähän liittyen sosiaalisen työn johtaja Jari Karppinen haluaa muistuttaa:

– Emme pysty tarjoamaan avustusta välikäsille, jotka hakevat apua auttaakseen, vaan avustusta tulee hakea henkilökohtaisesti.

Auta Ukrainan sodasta kärsiviä

Pelastusarmeijan katastrofityö toimii kriisialueella. Auta meitä auttamaan.

Juuri nyt kansainvälisen Pelastusarmeijan joukot Ukrainassa auttavat suurta määrää turvaa etsiviä ja kotinsa pakon edessä jättäneitä. Annamme tukea väestölle erittäin epävarmassa tilanteessa tarjoamalla ruokaa, juomaa, peittoja, majoitusta, suojaa ja henkistä apua. Ukrainan naapurimaissa Pelastusarmeija auttaa pakolaisia monin tavoin, muun muassa järjestämällä majoitusta, lämpimiä aterioita, wifi-yhteyden ja hygeniatarvikkeita.

Pelastusarmeija ei ole paikalla pelkästään kriisiaikana, vaan autamme myös jälleenrakennustyössä.

Sinun apusi on tärkeä. Kiitos!

Pelastusarmeija.fi/katastrofi

MobilePay: 45556

Tekstaten ARMEIJA numeroon 16499 – 10 euron lahjoitus. Palvelu veloitetaan operaattorilaskulla.

Lahjoitus tilisiirtona: Nordea FI57 2084 3800 0057 29, viitenumero 77075