Someturva apuna somemaailman pimeämmän puolen kohtaamisessa

Someturva on ympärivuorokautinen palvelu, joka suojaa niin lapsia ja nuoria kuin aikuisiakin sosiaalisen median vaaroilta ja negatiivisilta ilmiöiltä, jotka pahimmillaan täyttävät rikoksen tunnusmerkit.

Sovelluksen kautta yrityksen moniammatillinen tiimi auttaa ongelmatilanteissa. Someturvan ensiapuyksikössä työskentelevä sosiaalipsykologi Maija Komonen avaa sovelluksen toimintaa.

Keskustelemme Someturvan vuosiraportista, joka avaa silmät sille, että seksuaalirikokset ja koulukiusaaminen ovat valitettavan yleisiä ilmiöitä sosiaalisen median alustoilla.

Someturva on aloittanut toimintansa vuonna 2017. Vuosien aikana yrityksellä on ollut 3 000 ratkaistua tapausta, ja noin 300 000 ihmistä on suojan piirissä koulu- tai työyhteisöjen kautta. Someturvan ensiapuyksikössä työskentelee yli 15 asiantuntijaa, yksi heistä on sosiaalipsykologi Maija Komonen

– Olemme Suomen ainoa verkkohäirintään erikoistunut ensiapuyksikkö. Olemme moniammatillinen tiimi, jossa työskentelee sosiaalipsykologeja, juristeja ja psykologeja, Maija avaa ensiapuyksikön kokonaisuutta.

– Erityisesti suojaamme kouluyhteisöjä. Meillä on yli 30 paikkakuntaa koulutoimineen asiakkaina. Meihin voivat ottaa yhteyttä niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin työyhteisönä ja henkilökuntana.

Maija kertoo, että Someturva tukee ja auttaa somemaailmassa kaikenlaista häirintää kokeneita. Someturvalla on oma sovellus, johon asiakkaat voivat ottaa yhteyttä anonyymisti. Tilanteita asiakkaat kohtaavat monenlaisissa some- ja nettiympäristöissä, interaktiivisissa peleissäkin.

– Tehtävänämme on tunnistaa vakavia tilanteita. Kerromme asiakkaille hei- dän oikeuksistaan, tarjoamme vahvaa psykososiaalista tukea ja toimintaohjeita. Voimme tarjota ilmoittajille oikeudellisia neuvoja, kuten tietoa heidän ilmoittamansa tilanteen vakavuudesta ja ilmoittajan oikeuksista tilanteessa, sekä siitä, onko tapaus ylittänyt mahdollisesti rikoskynnyksen. Voimme auttaa rikosilmoituksen tekemisessä ja annamme neuvoa ja tukea todisteiden keräämiseen. Voimme tukea ja tsempata, koska somehäirintätilanteet ovat hyvin yksinäisiä. Teemme myös jatkopalveluohjausta ja voimme antaa muuta psykososiaalista tukea tarvittaessa.

– Annamme alustakohtaisia ohjeita siihen, miten toimia häirintätilanteissa, ja miten suojata itseään erilaisilla somealustojen turva-asetuksilla.

Sovellus kaikenikäisille

Kukaan ei ole turvassa somehäirinnältä. Tämä näkyy myös Someturvan asiakaskunnassa. Nuorimmat yhteydenottajat ovat olleet seitsemänvuotiaita ja vanhimmat seitsemänkympin kieppeillä.

– Keskitymme kuitenkin paljon koulumaailmaan. Vuonna 2023 mediaaniikä tapauksissa oli yläkoulun ja murrosiän kynnys eli 13 vuotta. Kaikenikäiset ovat kuitenkin tervetulleita ottamaan yhteyttä. Olemme tarkkoja ikätasoisuudessa, ja annamme kullekin ikäryhmälle räätälöityjä materiaaleja, ohjeita ja apua. Olemme matalan kynnyksen palvelu, johon on helppo ottaa yhteyttä aivan anonyymisti.

Monet kunnat ovat ottaneet palvelun käyttöön.

– Meillä on kouluyhteisöille hyvää oppituntimateriaalia somen eri ilmiöistä. Tähtäämme siihen, että joka lukuvuoden alussa julkaisemme uusia videoita ajankohtaisista aiheista. Videot ovat hyviä ennaltaehkäisyn työkaluja. Lisäksi tarjoamme muutaman kerran vuodessa aamunavausvideoita. Kotisivuiltamme löytyy ajankohtaisia blogipostauksia, joita on helppo jakaa esimerkiksi koulujen rehtoreille.

Kouluyhteisö on monipuolinen, sillä siihen kytkeytyvät oppilaat, opettajat, muu henkilökunta ja huoltajat. Someturva pyrkii tarjoamaan apua kaikille osapuolille.

– Pidämme koulutuksia koulujen työyhteisöille moninaisista aiheista, esimerkiksi somen yleisistä ilmiöistä, turvallisuusnäkökulmista, psykologisesta puolesta ja rikoksellisesta puolesta. Esi- merkiksi viime syksynä pidimme Opetusalan ammattijärjestölle ison koulutuspaketin.

Somessa sattuu ja tapahtuu

Tutkimukset paljastavat, että melkein 60 % sosiaalista mediaa käyttävistä ihmisistä on joskus kokenut somehäirintää. Tiedustelen Maijalta, miksi se on näin yleistä.

– Olemme Suomessa hyvin teknologiamyönteisiä. Meille on itsestään selvää, että kaikilla on älypuhelimet ja kaikki niitä käyttävät, aivan pienimpiä lapsia myöten. Olemme hyväksyneet, että some on keskeinen osa maailmaamme. Kun käytämme paljon aikaa näillä alustoilla, niin silloin siellä myös sattuu ja tapahtuu. Pelkästään katselemalla voit nähdä hyvin ikävää materiaalia tai olla todistamassa jotain tilannetta, tai voit saada jonkun oudon tai ahdistavan yhteydenoton.

Lapset ja nuoret viettävät runsaasti aikaa somessa, sillä siellä kaveritkin ovat. Silloin on hankala päättää, että itse ei olisi somessa.

– Ja on muistettava, että somekiusaamisessa ja -häirinnässä on sellainen erityinen piirre, ettei se välttämättä auta, vaikket itse olisi siellä. Joku saattaa silti esimerkiksi luvatta jakaa sinusta videoita ja kuvia kiusaamismielessä, luoda valeprofiileja tai tehdä loukkaavia julkaisuja.

Puhumme Maijan kanssa kohta enemmän lasten ja nuorten kohtaamasta häirinnästä. Sitä ennen haluan kuitenkin tietää, millaisia häirinnän muotoja aikuiset kohtaavat.

– Siinä on hyvin paljon samaa kuin nuorten kohtaamassa häirinnässä: ilkeiden huhujen ja valheiden levittämistä, haukkumista ja halventamista. Kyseessä voi olla myös yksityisten tietojen luvaton levittäminen ja vainoaminen.

Someturva julkaisi viime vuodelta kattavan vuosiraportin Somerikollisuuden vaikutus koululaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Vuosiraportti paljastaa huolestuttavia lukuja.

Someturvan vuosiraportista löytyy paljon mielenkiintoista tietoa tästä tärkeästä aiheesta. Jos haluat syventyä aiheeseen, voit ladata vuosiraportin osoitteesta someturva.fi

Someturvaan yhteyttä ottaneiden määrä oli ennätyskorkea, ja tapauksista yli 40 % täytti rikoksen tunnusmerkit. Vajaassa 40 % on ollut rikoksen uhka.

– Yhteydenottojen runsas määrä kielii siitä, että somealustoilla on melko turvatonta. Monella on käsitys, että jos häirintä tapahtuu somessa, se ei ole niin vakavaa. Sitä ei koeta samalla tavalla rikokseksi. Esimerkiksi epäasiallisia viestejä saatetaan lähettää ymmärtämättä oman toiminnan vakavuutta. Valitettavasti some on hyvä väylä niille, jotka saalistavat seksuaalisesti lapsia ja nuoria. Alustat mahdollistavat hyvin helpot yhteydenotot, esimerkiksi valeprofiilien kautta.

Seksuaalirikokset nousussa

Pelastusarmeijassa teemme työtä ihmiskaupan kitkemiseksi ja olemme nostaneet esiin groomingia. Se tarkoittaa yhteydenottoa ja nuoren imartelua seksuaalisten päämäärien saavuttamiseksi. Pelastusarmeija järjesti viime vuonna SuomiAreenalla asiantuntijoiden paneelikeskustelun ”Nuoruus kaupan – groomingin vaarat”. Keskustelu on edelleen katsottavissa MTV Katsomossa: bit.ly/nuoruuskaupan. Pelastusarmeijan kotisivulta sen voi lukea kirjallisessa muodossa: bit.ly/vastuuonaina tekijän

Edellä mainituista syistä olemme erityisen huolestuneita lapsiin ja nuoriin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Someturvan rikostapauksista yli kolmasosassa oli vuonna 2023 kyse lapseen kohdistuvasta seksuaalirikoksesta. Nämä rikokset näyttäytyvät monin tavoin: – Kirjo on valitettavan laaja. Grooming on yleistä. Ensin luodaan luotettavan oloinen yhteys ja sitten alkaa tulemaan pyyntöjä alastonkuvien ja -videoiden lähettämisestä. Lapsille saatetaan suoraan lähettää itsestä alastonkuva tai video. Tapaamiseen painostamista tapahtuu valitettavan usein. Moni lapsi tai nuori painostuksen alaisena myös lähettää kuvan. Pitää muistaa, että alaikäistä esittävän seksuaalissävytteisen materiaalin hallussapito on jo itsessään rikos, ja tekijä usein levittää kuvaa eteenpäin.

Myös saaduilla kuvilla kiristäminen on esiin tullut ilmiö.

– Kiristäminen on yleistynyt. Jos uhri ei suostu maksamaan, niin voidaan uhkailla esimerkiksi kuvan julkisella levittämisellä.

Keinoälypohjaiset ohjelmat ovat kehittyneet suurin harppauksin parin viime vuoden aikana. Valitettavasti uutta tekniikkaa voi käyttää hyvän lisäksi myös pahaan.

– Nuoret kohtaavat tätäkin. Deepfake-sovellusten avulla voi luoda kenestä tahansa alastonkuvan pelkän kasvokuvan perusteella. Meillä oli tiedossa tapauksia, joissa nuorista oli tehty tällaisia kuvia, ja niiden avulla oli sitten kiristetty tai uhkailtu, Maija sanoo vakavana. Alastonkuvien levittäminen koulukiusaamisen muotona on tiedostettu ongelma.

– Tätä tapahtuu. Kuva on saatettu alun perin ottaa ei-seksuaalisessa tarkoituksessa, ja se on päätynyt jollekin koulukaverille, ja sitä on sitten lähdetty levittämään. Tai esimerkiksi entisen ihastuksen kanssa on vaihdettu kuvia, ja sitten niitä on näytetty ja jaettu muille.

Kiinnostus on ennaltaehkäisevää

Jo hyvin pienet lapset saavat seksuaalissävytteisiä yhteydenottoja. Ehdotuksia tulee jo alakouluikäisille lapsille. Useimmiten kohteina ovat tytöt.

– Palvelumme on anonyymi, niin itse asiassa yhteydenotoissa emme kysy sukupuolta. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tytöt ovat alttiimpia kaikenlaiselle häirinnälle jo pienestä asti. Toki pojatkin näitä ilmiöitä kohtaavat. Raportti paljastaa, että Someturvan kohtaamissa seksuaalirikostapauksissa

65 % lapsista ja nuorista on kertonut tapahtuneesta ensimmäisenä Someturvalle. Onko mitään tehtävissä, jotta kertominen esimerkiksi vanhemmille helpottuisi?

– Hyvä kysymys. Vanhemmat eivät voi tilanteesta tietää, jos heille ei siitä kerrota. Nämä asiat ovat niin piilossa, ettei aikuinen niitä välttämättä pysty sitä muutoin havaitsemaan. Hyvä tapa on olla kiinnostunut, tiedustella lapselta, mitä sovelluksia käytät ja pyytää lasta näyttämään, millainen ympäristö se on. Yhdessä on myös hyvä katsoa sovellusten asetuksia, sillä usein oletuksena ne sallivat kaiken. On ennaltaehkäisevää olla kiinnostunut ja aktiivisesti mukana lapsen somen käytössä.

– Jos lapsi kertoo jostain asiasta, joka saattaa tuntua vähäpätöiseltä, niin älä ota vähättelyn mentaliteettia. Ei kannata mennä paniikkiin, mutta asiasta kannattaa heti keskustella yhdessä. Se luo luottamusta.

Pelastusarmeijassa opetamme lapsille somen turvataitoja esimerkiksi osastojen nuortentilaisuuksissa ja lasten lomakodilla. Seuraavalla aukeamalla lomakodin asiantuntija ja Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Sari Vanha-Perttula esittelee tätä työtä. Tiedustelen Maija Komoselta, miten tärkeänä hän näkee tällaisen tiedotustyön.

– Se on todella tärkeää. Ei voida olettaa, että tällaiset asiat tulisivat lapsien tietoisuuteen, kun nämä ovat vieraita monelle aikuisellekin. Asiallisten tiedon väylien käyttäminen on aina todella hyvästä. On hyvä opettaa lapsille, ettei ole pakko sietää kaikkea, mitä kohtaa – aina on jotain tehtävissä.

Koulukiusaamisen monet muodot

Someturvan vuosiraportissa nousee esiin koulukiusaamisen yleisyys. Vuonna 2023 yli 60 % tapauksista, joissa avunpyytäjä tunsi tekijän, hän tiesi tämän nimenomaan koulusta.

– Siksi konfliktin ratkaisu on tärkeä osa kokonaisuutta. Ei riitä, että toimia tehdään vain somealustoilla.

– Tekijä on melkein poikkeuksetta tuttu kouluympäristöstä, jonkun verran tekijöitä tunnetaan kaveri- ja harrastuspiirien kautta. Somemaailma haastaa koulukiusaamiseen puuttumista, sillä usein somekiusaaminen on piilevää. Kiusaaminen voi olla jatkuvaa – some hämärtää koulun ja vapaa-ajan välisen eron. Kun videon postaa someen, se on siellä aina nähtävissä. Iso yleisö tekee asiasta raskaamman… Voi olla ihan realismia, että tuhannet muut nuoret ovat nähneet loukkaavan videon tai julkaisun. Kiusaamisen muodot somessa ovat moninaiset. Vuonna 2023 yleisiä rikosnimikkeitä olivat esimerkiksi kunnianloukkaus ja laiton uhkaus.

– Somekiusaaminen voi olla ilkeän videon, julkaisun tai tarran tekemistä ja sen levittämistä. Toki toista voidaan yksityisviesteinkin loukata ja uhkailla. Pahimmillaan voidaan uhata väkivallalla tai tappamisella. Someen liittyy paljon ajattelemattomuutta ja harkitsemattomuutta. Aina kyse ei ole tekijän pahantahtoisuudesta, vaan ajattelemattomuudesta tai hetken mielijohteesta. Tekijä ei välttämättä ymmärrä, miten laajalle materiaali voi levitä ja miten vakavia seuraukset voivat olla. Moni nuori jättää kertomatta aikuiselle, koska ei usko tästä olevan apua. Mitä tälle voisi tehdä?

– Luottamuksen rakentamisen aikuiseen pitää alkaa jo silloin, kun mitään ei ole vielä tapahtunut. Jos jotain tapahtuu, niin aikuisen pitää yhdessä lapsen kanssa miettiä, miten häntä voisi parhaiten tukea. Sen jälkeen asia pitää selvittää. Jos toinen osapuoli on tiedossa, niin hänelle pitäisi kertoa, että hänen toimintansa ei ole oikein. Kyllä perinteiset konfliktinratkaisukeinot ja anteeksipyytäminen ovat tärkeitä, mutta lisäksi loukkaavan materiaalin poistaminen somealustoilta kuuluu asiaan.

Haastatteluhetkellä Vantaan Viertolan koulun kouluampumisesta on vähän aikaa. Sosiaalipsykologi Maija Komoselta on siis kysyttävä, miten huolestuttavalta tällainen väkivallan kulminoituminen näyttää:

– Tämä tapaus muistuttaa, että uhkailuun on suhtauduttava vakavasti. Uhkailusta kannattaa ottaa yhteyttä viranomaisiin matalalla kynnyksellä. Tapahtuman jälkeen somessa on pyörinyt myös paljon huhuja, spekulointeja ja vahvistamatonta tietoa. Vaikka tapaus järkyttää, se ei anna oikeutta jakaa väärää tai yksityistä tietoa. Aikuisten on tärkeää käsitellä tätä aihetta yhdessä nuorten kanssa ja luoda turvallisuuden tunnetta.

Hyvää oloa tukevia valintoja

Nuorten psyykkistä hyvinvointia tulee edistää.

– Asiallisen tiedon kertominen, asioista puhuminen, kiinnostuneisuus ja uteliaisuus lasta ja nuorta kohtaan ovat avaintekijöitä. Lasten lähellä pitää olla aikuisia, joilla on heille aikaa.

Meillä jokaisella on mahdollisuus näyttää hyvää esimerkkiä ja käyttäytyä ihmisiksi somessa.

– Ylilyönnit koskevat myös meitä aikuisia. Voimme tehdä aktiivisia valintoja, jotka tukevat omaa ja muiden hyvinvointia. Jos jokin sovellus aiheuttaa itselle ahdistusta, niin voi pohtia, onko se minulle oikea paikka. Hyvät käytöstavat ovat aina muodissa – niin kasvotusten kuin somessa.

Lopuksi Maija muistuttaa, että asioihin saa puuttua matalalla kynnyksellä: – Jos somessa havaitsee jotain uhkaavaa tai vaarallista, niin se kannattaa ilmiantaa somealustalle tai antaa poliisille nettivinkki. Meillä kaikilla on tämä mahdollisuus ja velvollisuus. Yhdessä voimme tehdä somesta turvallisemman.

Toni Kaarttinen

Lähteet: someturva.fi, Someturvan vuosiraportti 2023