Välähdyksiä menneisyydestä

Työ Venäjällä

Suomen Pelastusarmeijan alkuaikojen innokkain vastustaja piispa Johansson arveli 1890, että maailmanvalloitusta kaavailevan kansainvälisen Pelastusarmeijan päämäärä oli päästä Suomen kautta Venäjälle. Myöhemmin Suomen Pelastusarmeijassa laskettiin asiasta leikkiä, sillä 1908 Pelastusarmeija todella teki ensimmäiset tunnustelut työn laajentamiseksi Venäjälle. Eräät Venäjän johtomiehet ja aateliset suhtautuivat asiaan myötämielisesti.

Suomen Pelastusarmeijan tarkoitus oli aloittaa työ Venäjällä 1910, mutta asian käsittely kesti, ja kahden vuoden kuluttua tuli kielteinen päätös. Vaikka Pelastusarmeijan virallinen toiminta maassa ei ollut sallittua, yksityisiä kokouksia saatiin pitää. Kesällä 1912 tehtiin uusi yritys. Suomen Pelastusarmeija sai Venäjän valtakunnallisen terveysnäyttelyn Suomen osastolta oman huoneen, jossa esiteltiin sen sosiaalista työtä. Armeijan näyttely herätti huomiota ja sai ensimmäisen palkinnon. Sen jälkeen Pelastusarmeijan lehti Pelastuksen viesti sai ilmestymisluvan, ja Suomesta lähetettiin pieni etujoukko, kaksi upseeria, raivaamaan tietä Armeijalle. Maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen iloittiin, kun ovet Pelastusarmeijan viralliselle toiminnalle Venäjällä avautuivat selkoselälleen. Toiveikkaasti aloitettu työ uudella työkentällä vaikeutui lokakuun vallankumouksen seurauksena, mutta urhoollisesti sitä jatkettiin 1923 asti, jolloin kaikki ulkomaiset avustusjärjestöt karkotettiin Venäjältä.

Eija Jämbäck historioitsija