Puutarha & kauppa 03/2018

| 3 | 9.2.2018

MAAILMAN KASVISBISNES BIOTORJUNNALLA TERVEITÄ KESÄKUKKIA LUONNONKASVEJA VIHERALUEILLE NÄIN TEET MARJOJEN TUOTANTOSOPIMUKSEN

Kohti kasvua

INVESTOIMALLA

TERVETULOA

12

20

XX 28

Puutarha&kauppa tarjoilee nyt kannattavaa vihannesbisnestä, luonnonkasveja ja fiksua marjantuotantoa.

6 10 12 14 15 16 19 20 22 24 25 28 30

Kasvihuoneyrityksen investointi on pitkä prosessi Maailman vihannesbisnes kasvaa Tomaattien markkinointia Keski-Euroopassa Kannattavuuskirjanpito kaipaa avomaaviljelijöitä Vihannesten tukkukauppa on yleensä kannattavaa Kiilukaiset jauhiaisten kimpussa Niitty tukee luonnon monimuotoisuutta Kotimaisia luonnonkasveja viheralueille Ryhmäkasvien taudit kuriin biologisesti Värejä ja materiaaleja Formex-messuilta Uusi tietosuoja-asetus voimaan toukokuussa Kannustavia tuloksia mansikan kohopenkeistä Sopimustuotannolla turvaa marjanviljelyyn

VAKIOPALSTAT 3 4 18 25 32 34 35 37 39 40

Pääkirjoitus ja toimittajan terveiset Tuoreet Tapaamassa: Satu Tegel Viheralueiden kasvit: Lännenpagodikanukka Asiantuntijalta: Elina Järvinen ja Jarmo Lemström Kolumni: Lauri Reuter Lokerikko Viikon kuva Miten on? Katja Pesonen ja Tapani Söderberg Tätä mieltä: Minna Harju

KANNESSA Peuravaaran Puutarhan kypsät tomaatit odottivat poimijoitaan uudessa kasvihuoneessa viime kesänä.

Kuva: Kauppapuutarhaliitto

:

LAINATTUA Tutkimuksen mukaan ulos kannattaa lähteä, vaikka ei tekisi mieli. Kun ulkoilusta tekee jokapäiväisen tavan, huonoonkin säähän tottuu.

Jo lyhyt ulkoilu päivittäin lisää innostumista, iloisuutta ja valppautta esimerkiksi työpäivän aikana. Vastaavasti ahdistus, ärtymys ja hermostuneisuus vähenevät.–– Ei vain silloin kun on hyvä sää ja hyvä fiilis ja ehkä lomaakin.

Katarina Malmberg hs.fi 31.1.2018

2

Kun viljelijöiden pitää jatkuvasti kehittyä, samaa on voitava odottaa myös sidosryhmiltä. Neuvontajärjestöihin ei pidä mennä leikkimään, päättäjillä olisi oltava jämäkkyyttä ajaa oman maan asiaa ja koko Suomella yhteishenkeä kotimaisen tuotannon ja sen myötä huoltovarmuuden takaamiseksi.

Juha Sajomaa toim. Hannele Niemi Kotimaa 25.1.2018

puutarha & kauppa 3 | 2018

Maailman pelastaminen voi alkaa arkisesti kaupasta: emme osta mitä tahansa, vaan suosimme lähiruokaa sekä ekologisin ja eettisin periaattein tuotettuja raaka-aineita ja tavaroita. Onneksi Oulun kaupan potut on kasvatettu 30 km päässä Tyrnävällä, –– tomaatit ovat lumijokisia ja jauhelihaa saa Muhokselta. Käytännössä kaikki Suomessa tuotettu ruoka on lähiruokaa.

Ilona Suppanen Martat 1/2018

Tulevaisuudentutkijat saksalaisessa Zukunftsinstitutissa ovat pohtineet lähiajan puutarhatrendejä.

Tänä vuonna ainakin tavaroiden kierrätys ja epätavallinen yhdistely tulevat näkymään puutarhassa.

Yrtit ja puutarhassa kasvatettavat naposteltavat ovat tuoneet uusia kiinnostuneita puutarhan pariin.

Kuluttajien kiinnostus leikkokukkiin, mielellään paikallisesti tuotettuihin sellaisiin, kasvoi viime vuonna.

Sisustuslehdet eivät enää julista minimalismia, vaan nyt sisutetaan voimakkain värein ja laadukkailla tekstiileillä, jotka sopivat täydellisesti yhteen leikkokukkien kanssa.

Pyöreä kimppu on out, tee-se-itse-tyyli on in.

Lähde: Garden Retailer 1/2018

3 2018

Pääkirjoitus 9.2.2018

TOIMITUS, ILMOITUKSET, TILAUKSET:

Larin Kyöstin tie 6, 00650 Helsinki, puh. (09) 728 8210 faksi (09) 7288 2128, pk.toimitus@hortimedia.fi www.puutarhakauppa.fi Facebook: Puutarha&kauppa-lehti Toimitus myös: Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 584 166, faksi (09) 5841 6555

Investoinnit ovat kehityksen ehto

JULKAISIJAT:

Kauppapuutarhaliitto ry, Puutarhaliitto ry Painopaikka: SP-Paino Oy, Nurmijärvi 22. vuosikerta, 20 numeroa PÄÄTOIMITTAJA, VASTAAVA

Kasvihuonetuotanto, puutarhatalous Jyrki Jalkanen, p. (09) 7288 2120 jyrki.jalkanen@hortimedia.fi PÄÄTOIMITTAJA

Timo Taulavuori, p. (09) 584 166 timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi TOIMITUSSIHTEERI

Kukkakauppa, kasvihuonetuotanto Marianna Soini, p. (09) 7288 2123 marianna.soini@hortimedia.fi TOIMITTAJA

JYRKI JALKANEN VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA

Puutarhakauppa, kukkakauppa Anu Pirhonen, p. (09) 7288 2124 anu.pirhonen@hortimedia.fi

Y

TOIMITTAJA

Vihertuotanto, luomu Elina Vuori, p. (09) 7288 2125 elina.vuori@hortimedia.fi AVOMAATUOTANNON ASIANTUNTIJA

AnnaMarja Vilander, p. 0400 480 664 annamarja.vilander@puutarhaliitto.fi ILMOITUKSET, TOIMITTAJA

Milla Tolonen, p. (09) 7288 2121 milla.tolonen@hortimedia.fi pk.ilmoitukset@hortimedia.fi VAKITUISET AVUSTAJAT

Niina Kangas, Hanna Mononen, Minna Rantala TILAUKSET

p. (09) 5841 6501 tai (09) 5841 6503 tilaajapalvelu@puutarhaliitto.fi

ritystoiminnassakin kehotetaan kävelyn sijasta juoksemaan, mikäli yritys haluaa pysyä mukana oman toimialansa kehityksessä. Markkinatalous on armoton kirittäjä, eikä puutarhaala muodosta poikkeusta. On joko valittava kisassa mukana pysymisen tie, tai sitten ei. Jälkimmäinen tie voi olla hyvä, pitkä ja tarkkaan harkittu, ja saattaa toimia loistavasti. Yrittäjä itse päättää valinnoistaan.

Kasvihuoneviljelyssä on viime vuo-

sina investoitu tuotantolaitoksiin noin 30 miljoonan euron vuosipanoksella.

Se vastaa melko tasan kymmenosaa alan liikevaihdosta. On vaikea sanoa, onko taso oikea, mutta jokseenkin varmaa on, että tuotantolaitoksemme ovat pikemminkin yli-ikäisiä kuin liian tuoreita.

Investointiaikomuksiin vaikuttavat monet tekijät, mutta eniten markkinanäkymät. Useilla kasvihuonetuotteilla on nähtävissä huomattavaa keskittymistä muun maailman tapaan. Yritysmäärä putoaa, mutta yrityskoko kasvaa.

Samoin on käynyt avomaaviljelyssä.

Suomesta löytyy myös kokeilijoita, jotka ovat uskaltautuneet testaamaan vielä vakiintumatonta teknologiaa tai tuotantomenetelmiä. Näitä kokeilijoita tarvitaan, jotta saamme oppia ja kokemuksia.

Yhteiskunnan tukijärjestelmät puutarhayritysten kehittämisessä ovat toimineet viime vuosina hyvin. Erityisesti investointituen joustavuus yritysten vaihteleviin tarpeisiin on hyvin myönteinen asia. Elinvoimaisen puutarhatuotannon kehittäminen on kansallinen etu.

ISSN 1239-8691 • Aikakauslehtien Liiton jäsen

”Yritystoiminnassakin pitää kävelyn sijaan juosta, jos haluaa pysyä mukana toimialansa kehityksessä.”

Toimittajan terveiset

Hyvää sydänkesää kaikille!

MILLA TOLONEN TOIMITTAJA

Minulla on espoolainen ystävä, jonka kesä alkaa ensimmäinen tammikuuta. Tammikuun alkupäivinä postilaatikkoon tipahtava kesäinen Hyvää kesää -kortti jaksaa naurattaa vuodesta toiseen.

Ystäväni yltiöpositiivinen asenne valon lisääntymiseen ja pimeyden kertakaikkiseen taaksejäämiseen on mielestäni mahtava.

Samankaltaista asennetta näkee myös kodin medioissa. ”Kylvä chilit ja tomaatit nyt” ja ”Alkuvuodesta ilmassa on jo kevättä, ja on ihana pukeutua vain paksuihin neuleisiin”. Nopea vilkaisu

ulos ikkunasta kertoo, että oikeasti talvi on vasta alkanut, ja toppavaatteita tarvitaan vielä. Myös tomaatille on tiedossa pitkä ja laiha kasvu keittiön lämpimällä ikkunalaudalla, jos nyt aloittaa.

Mutta viis realiteeteistä, kun kesä on jo alkanut sydämissämme ja puutarhoilla. Pieni itsensä huijaus on meille pitkän pimeän talven kasvateille ihan sallittua, eikös?

Esikot, tulppaanit, narsissit, pajunkissat ja orvokit ovat vain suloisia askelmerkkejämme kohti termistä kesää.

3 | 2018 puutarha & kauppa

3

MMM: Etelänjauhiaisen suojavyöhyke pois ja ole levinnyt maahan pysyvästi. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira katsoi toukokuussa 2015 antamassa lausunnossaan, että etelänjauhiaisesta on tullut Suomeen pysyvä ilmiö. Perusteluja suojavyöhykkeelle ei siten enää Eviran mukaan ole.

Nyt tehtyä päätöstä edeltää noin vuosikymmenen mittainen vilkas keskustelu mahdollisen muutoksen aiheuttamista seuraamuksista.

JYRKI JALKANEN

Jyrki Jalkanen

Maa- ja metsätalousministeriö on tammikuussa päättänyt esittää Euroopan uniolle etelänjauhiaisen suoja-alueesta luopumista. Ministeri Jari Lepän tekemä päätös etenee EU-jäsenmaiden käsittelyyn kevään kuluessa. Suojaalueen poistuminen saattaa astua voimaan vielä kevään kuluessa.

Etelänjauhiainen kuuluu vaarallisiin kasvintuhoojiin, jotka tulee tavattaessa hävittää. Suomi on suoja-alue, jonka säilyttämisen ehtona on, ettei kyseinen tuhoo-

Ennakoiva tarkkailu on tärkeä osa kasvinsuojelua.

Kotimaiset mansikantaimet kiinnostavat Mervi Pirilä Ihalan tilalta kertoo, että taimitilanne on hyvä, ja koko kasvukaudelle 2018 on edelleen mahdollista varata taimia.

– Erityisesti Polka-lajikkeen elokuun istutuksilla saavutettavia hyötyjä pohditaan monella tilalla. Uusimpana lajikkeena on tarjolla keskisatokauden runsassatoinen Frida, Pirilä kertoo.

Marjoniemen taimitarhalta mansikan pottitaimet on kevään osalta lähes loppuunmyyty.

– Jos talvivarastointi onnistuu hyvin, ’Polkaa’ on mahdollista saada jonkin verran toukokuunkin toimituksiin. Heinäkuun puolen välin jälkeen sitä on saatavissa heinä– elokuun istutuksiin, toteaa Jouni Suppola.

Peuraniemen Taimitarhan mansikan varmennetut kennotaimet on lähes myyty.

– Pieniä määriä Honeoye-, Korona- ja Kaunotar-lajikkeita on vielä. Kesä–heinä-

kuun vaihteeseen saadaan ensimmäiset erät uusia kennotaimia. Luomutaimista on saatavilla syksyyn ’Polkaa’, ’Jonsokia’ ja ’Honeoyeta’, Kari Komulainen listaa.

Hänen mukaansa tuotantoa laajennetaan reilusti, ja syysistutuksiin on saatavilla Polka-, Jonsok-, Lumotar-, Honeoye- ja Frida-lajikkeita.

– Tosin niistäkin muutamia tuotantoeriä ja lajikkeita on jo hieman niukasti, hän sanoo.

Jarmo Röppänen kertoo, että taimikauppaa on tehty ehkä tavanomaista aikaisemmin tällä kertaa. Marja-Suomen Taimituotanto pystyy toimittamaan vielä useiden lajikkeiden taimia tuottajille.

– Uusimmista lajikkeista Faith on kiinnostanut. Malling Centenary- ja Sonata-lajikkeista on muun mussa satotaimia ja odotuspetitaimia, Röppänen mainitsee.

Elina Järvinen Jarvenkyla Oy:sta kertoo, että ’Elsantan’ isoja taimia on saatavilla, ja ’Magnumin’ pottitaimia pieni määrä.

– ’Magnumin’ suuren kysynnän takia osasimme varautua ennakkoon. ’Polkan’ A-taimia ja isoja odotuspetitaimia on jokunen tuhat.

Luomun A-taimia on myös, Järvinen toteaa.

Peuraniemen Taimitarhan vadelman varmennetuista taimista on ’Muskokaa’, ’Ottawaa’ ja ’Stioraa’ kevään toimituksiin. Marjoniemen taimitarhalla on myös vadelman taimia kesäkuun istutuksiin.

– Herukan viljelijäpiiskaa on joistain lajikkeista pieniä määriä. Tyrnin ja pensasmustikan syysistutuksiin taimia valmistuu, mutta kevään osalta viljelijäkoon taimet ovat loppu, Komulainen kertoo.

ANNAMARJA VILANDER

Marjojen tunneliviljely yleistyy tuen vauhdittamana

JYRKI JALKANEN

4

puutarha & kauppa 3 | 2018

AnnaMarja Vilander

Marjojen tunneliviljely laajenee vuosi vuodelta. Toistaiseksi ala on vasta joidenkin prosenttien luokkaa koko marja-alasta, mutta suunta on selvä.

Tunneliviljelyn kasvihuoneiden tuleminen maatalouden investointituen piiriin 2015 on vaikuttanut selvästi yrittäjien intoon laajentaa tuotantokauttaan.

Vuonna 2015 investointituen avulla rakennettiin liki 19, vuonna 2016 tasan 12 ja vuonna 2017 lähes 16 hehtaaria kasvutunneleita. Tiedossa ei ole, kuinka paljon on rakennettu ilman tukea.

Sadon varmistamiseen ja kasvukauden pidentämiseen tarkoitettuja tunneleita on ainakin 45 hehtaaria. Eniten tunneleita on noussut Varsinais-Suomeen, Hämeeseen ja Satakuntaan. Kuluvana vuonna investoistointituen hyväksyttävä enimmäiskustannus on 16–40 euroa neliömetrille huoneratkaisusta riippuen.

Marjanviljely siirtyy vuosi vuodelta yhä enemmän tunneleihin.

Ruukkukasveja läpi vuoden

Jos sinulla on mielestäsi tälle palstalle sopiva, valtakunnallinen tai kansainvälinen ja kaikille avoin tapahtuma, niin lähetä siitä tiedot osoitteella: Puutarha&kauppa, Toimitus, Larin Kyöstin tie 6 00650 Helsinki tai sähköpostilla pk.toimitus @hortimedia.fi.

Toimitus päättää julkaisemisesta.

PITKÄAIKAISET 22.3.–13.5. Keukenhof, Lisse, Hollanti, pitkäaikainen puisto- ja puutarhanäyttely, www.keukenhof.nl

HELMIKUU 7.–9. FruitLogistica, Berliini, Saksa, hevialan ammattinäyttely, www.fruitlogistica.de 14.–15. Viherpäivät ja Vihertekniikka-näyttely, Jyväskylä, www.vyl.fi 15. Puutarha-alan somepäivä, Helsinki, jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi

MAALISKUU

Kotimaisia kukkivia ruukkukasveja on saatavissa vuoden jokaisena päivänä. Yllä olevaan taulukkoon on koottu kattavasti suurimpien kukkaviljelmien ruukkukukkien valikoimaa tänä vuonna. Pikainen soittokierros kolmelle sydäntalvella ruukkukukkia viljelevälle puutarhalle kertoo samaa kuin taulukko.

Ansari Oy Yhtymän kasvihuoneista Luumäeltä myydään tällä hetkellä esikkoa.

– Esikko on tasainen suosikki, joka lähtee joulun jälkeen hyvin liikkeelle, kertoo myyntipäällikkö Pia Taari-Kohonen.

Ansarilla on tammikuussa viljelty myös saintpauliaa, ja ruukkukrysanteemiakin on jo myyty. Helmikuun lopussa valikoima täydentyy ruusubegonialla.

– Paavalinkukka, atsalea, tulilatva, krysanteemi ja begonia, luettelee myyntipäällikkö Lauri Mäkitalo Ylitalo Oy:n alkuvuoden ruukkukukkavalikoimaa.

Molemmat myyntipäälliköt kertovat, että joulun jälkeen myynti lähti hyvin liikkeelle, mutta viimeiset pari viikkoa on ollut rauhallisempaa.

Ylitalo Oy:n naapurissa Oripäässä sijaitsevan Martin Tarha Oy:n valikoima on ollut alkuvuodesta monipuolinen.

– Tammikuussa on myyty soilikkia, begoniaa ja hortensiaa. Ensi viikolla alkaa kiinanruusun ja englanninpelargonin myynti. Kiinanruusua tehdään aina äitienpäivään saakka, kertoo Martin Tarha Oy:n yrittäjä Janne Repo.

– Vielä tällä ja ensi viikolla valikoimissa on sineraariaa ja huone-esikkoa, sekä pieniä määriä morsiuskelloja. Leinikkiäkin on myyty alkuvuoden aikana neljäntoista sentin ruukussa, muistelee Repo.

NIINA KANGAS

Palo-osastointivelvoite 2,4 hehtaariin Uusille kasvihuoneille on asetettu ensi kerran osastointivelvoite, jos huoneen koko ylittää 24 000 neliömetriä. Osastoinnin tehtävänä on rajoittaa ja hidastaa tulipalotilanteessa paljon etenemistä. Osastointi voi olla 50 prosenttia suurempikin, jos tilassa tietyt edellytykset täyttävä hälytysjärjestelmä.

Aikaisemmin kasvihuoneille ei ollut omaa enimmäisrajaa, mutta joissakin tapauksissa niihin sovellettiin 2 400 neliön velvoitetta. Käytännössä uusi raja tullee vastaan ääriharvoin.

JYRKI JALKANEN

13.–14. Taimistoviljelijöiden Talvikurssi yhdessä Suomen Puutarhakauppiaiden kanssa, Tampere, taimistoviljelijat@puutarhaliitto.fi 14.–16. Tulip Trade Event, Warmenhuizen, Hollanti, tulppaaninäyttely, www.tuliptradeevent.nl

HUHTIKUU 6.–8. Piha&Puutarha, Turku, www.turunmessukeskus.fi 7.–8. Kom in de Kas, Hollanti, avoimien ovien päivät puutarhoilla, www.komindekas.nl 12.–15. Kevätmessut, Helsinki, www.kevatmessut.messukeskus.com 21.4.–1.5. Euroflora, Genova, Italia, puutarhanäyttely, www.euroflora2018.it 20.–22. Supermessut, Tampere, puutarhanäytely, www.supermessut.fi

TOUKOKUU 7.–10. Seeds&Chips2018, Milano, Italia, ruokainnovaatiomesut, www.seedsandchips.com 12. Versooo, Helsinki, puutarhamarkkinat, www.kotipuutarha.fi 22.–26. Chelsea Flower Show, Lontaa, Iso-Britannia, puutarhanäyttely, www.rhs.org.uk/shows-events

KESÄKUU 7.–8. Metsä- ja viherpäivät, Hämeenlinna, www.vyl.fi 12.–14. Garden Trials and Trade, Boskoop, Hollanti, taimistotuotteiden näyttely, www.gardentrials.nl 12.–14. Greentech, Amsterdam, Hollanti, tekniikkanäyttely, www.greentech.nl/practical-info/ 12.–15. Flowertrials, Hollanti ja Saksa, kukkanäyttely, www.flowertrials.com

TULEVIA TEEMAPÄIVIÄ JA -VIIKKOJA 14.2.

8.3.

12.–18.3.

2.–8.4.

7 10 11 14

Kukkia ystävälle Naistenpäivä Yrttiviikko Kurkkuviikko

Tämä 1,2 hehtaarin huone ei tarvitse palo-osastointia.

3 | 2018 puutarha & kauppa

5

Jyrki Jalkanen

Kasvihuoneyrityksen investointi on iso päätös ja pitkä prosessi. Kolmen kauppapuutarhurin tarinat kertovat voittopuolisesti myönteisestä kokonaisuudesta, jonka lopputulos vahvistaa puutarhan kilpailukykyä.

TEKSTI: MARIANNA SOINI

INVESTOINTI TUO KASVUA

Nurmitarhojen yrtit kasvavat nyt LED- ja HPS-lamppujen hybridivalotuksessa.

6

puutarha & kauppa 3 | 2018

Aika näyttää, kannattiko Pousin Puutarhalla Haminassa on uusittu valotuskalustoa kolmen viime vuoden aikana. Salaatteja valotetaan nyt HPS- ja LEDlamppujen yhdistelmällä. Valaisimia on korvattu vanhimmasta päästä, kun niiden käyttötunnit ovat tulleet täyteen.

– Samalla halusimme kokeilla ledejä, vaikka niiden kestävyydestä ja luotettavuudesta ei ole varmaa tietoa. Nyt oli saumaa testata niitä ja oikea aika, sillä muuten olisi kulunut kymmenen seuraavaa vuotta HPS:llä, taustoittaa kauppapuutarhuri Jarmo Pousi.

Hän on kuitenkin varovainen sanomaan vielä mitään investoinnin kannattavuudesta, vaikka toistaiseksi ongelmia ei ledien kanssa ole ollut.

– Käyttöikä sen ratkaisee. Vasta 7–10 vuoden päästä voin kertoa, oliko päätös hyvä vai menikö investointi miinukselle.

Pousi sanoo olevansa skeptinen valmistajien lupauksia kohtaan, sillä 40 työvuoden aikana aikana hän on kuunnellut monenlaista perätöntä puhetta.

– Olen oppinut, että en usko ennen kuin itse näen.

Investointituki keskeinen Investointiprosessi sujui Pousin mukaan hyvin. Etenkin investointituen hän nostaa ratkaisevaksi asiaksi, jota ilman koko investonti olisi jäänyt tekemättä.

Kauppapuutarhaliitosta saamaansa apuun Pousi on tyytyväinen.

– Meidän tehtävämme on viljellä salaattia. On hyvä, että on asiantuntijoita, joiden tehtävänä on pyörittää papereita, pysyä niissä ajan tasalla ja laatia laskelmia.

Kolmen kuukauden käsittelyaika ely-keskuksessa oli hänen mielestään varsin sopiva näin isol-

le projektille – rahaa on kulunut noin 150 000 euroa kasvihuonetta kohti, mutta summa vaihtelee luonnollisesti eri kokoisissa huoneissa.

Vielä on puolentoista huoneen lamput uusimatta, ja sitten kahdessa paikassa toimivan yrityksen kaksi hehtaaria tuottavat uudessa valossa jää-, lehti- ja friseesalaattia. Uusia investointisuunnitelmia sen jälkeen ei tällä hetkellä ole.

Marianna Soini

A

ikaansa seuraava yrittäjä hahmottaa hyvin oman yrityksensä tarpeet ja kehityskohteet. Kun kasvihuoneen rakenteet tai tekniikka – tai molemmat – alkavat lähestyä käyttöikänsä loppupäätä, on aika päättää investoinnista. Kolmen eteläsuomalaisen kauppapuutarhan viime vuosien investointiratkaisut vaikuttavat projektien tässä vaiheessa varsin onnistuneilta.

Valon määrä ratkaisee Jarmo Pousi tunnetaan tarhurina, jolla on hyvin tarkka tuntuma viljelykasveihinsa. Ledit eivät ole hänen havaintojensa perusteella vaikuttaneet salaatteihin merkittävästi.

– Samalla tavalla ne kasvavat, ovat saman näköisiä ja makuisia kuin ennenkin. Valon määrä ratkaisee, joten jos oikein vanhat lamput korvataan uusilla ledeillä, kasvua voi tulla lisää vaikka 30 prosenttia, hän huomauttaa.

Sähkönkulutus laskee ledien ansiosta, mutta toisaalta lämmitystä tarvitaan lisää. Näin ollen lämmityspolttoaineen hinta vaikuttaa investoinnin kannattavuuteen. Pousilla toinen tarha lämpiää maakaasulla ja toinen hakkeella.

Aurinko on kasvihuoneessa edelleenkin tärkein valonlähde. Jääsalaatit kasvavat helmikuun auringossa Pousin Puutarhalla.

Lisää lähivihanneksia luonnonvalolla Peuravaaran Puutarhalla Sauvossa on takana ensimmäinen viljelykausi uudessa, 2016 lopussa valmistuneessa puolen hehtaarin kasvihuoneessa. Kauppapuutarhuri Tuomas Peuravaara kertoo, että alun perin hankkeeseen oli määrä ryhtyä jo vuotta aikaisemmin.

– Aloitus venyi tukipäätöstä odotellessa, mutta siirto vuodella olikin ihan hyvä asia. Kaikki ehdittiin tehdä paremmin, kilpailut-

taa enemmän ja saada siitä säästöjä. Silti nytkin tuli vähän kiire.

Lähtökohtana investointipäätökselle oli hyvä kysyntä – tarha tuottaa tomaatteja, kurkkua ja paprikaa lähiseudulle. Toinen kimmoke oli entisten puolen hehtaarin kasvihuoneiden ikääntyminen. Vaikka niitä on kunnostettu, ne olisivat olleet tiensä päässä kymmenen vuoden kuluttua.

Kasvihuoneen lisäksi rakennettiin uudet sosiaalitilat ja pakkaamo.

>>

Investointien tukitasot vahvistettu Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut vuonna 2018 sovellettavien investointitukien hyväksyttävät enimmäiskustannukset. Näitä tarvitaan, kun viranomainen määrittelee, kuinka paljon enintään hakija voi saada tukea investointiinsa. Investointi saa toki olla enimmäiskustannusta korkeampikin, mutta ylimenevä osa leikkautuu tukijärjestelmän ulkopuolelle. Hyväksyttävien kustannusten enimmäisrajat perustuvat maa- ja metsätalousministeriön arvioon vallitsevasta kustannustasosta.

Käytännössä hyväksyttävät tukitasot eivät vastaa kaikilta osin oikeita markkinahintoja. Esimerkiksi lasi- tai kennolevyhuoneen enimmäiskustannuksena hyväksytään 195 euroa neliömetriltä. Tällöin mukana ovat ilmastoautomatiikka, putkistot ja kastelujärjestelmät. Näiden lisäksi valaistuksen enimmäiskustannus voi olla 90–120 euroa neliömetrille valaistustavasta riippuen. Verhojärjestelmän enimmäiskustannus on 17 euroa ja esimerkiksi salaattihuoneen viljelylinjaston 70 euroa neliömetrille. Enimmillään hyväksyttävä tukikelpoinen kustannus voi siis olla noin vajaat 400 euroa neliömetrille. Käytännössä kustannukset ovat tätä korkeammat, etenkin jos valaistukseen käytetään ledejä. Itse tuki on hakijasta riippuen 30–40 prosenttia hyväksytystä enimmäiskulusta.

Suurissa investoinneissa tuki leikkautuu silloin, kun hakijan investointituki saavuttaa 1,5 miljoonan euron rajan kolmen vuoden aikajaksolla. Ylimenevä osuus ei ole tuen piirissä.

Myös kerrosviljelmä voi saada investointitukea. Keinovaloon perustuvan kasvuhuoneen hyväksyttävä enimmäistuki on 450 euroa, ja sen päälle tulevat valotuksen kustannukset, joiden hyväksyttävä enimmäistuki arvioidaan tarjousten perusteella.

MMM on päättänyt poikkeuksellisesti päättänyt myöntää normaalien avustusten lisäksi valtiontakausta uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviin investointeihin. Tämä tukimuoto koskee myös puutarhayrityksiä, ja tuen tavoitteena on edistää kotimaisen energian käyttöä.

Kasvihuoneyritysten investointitaso on viime vuosina ollut noin 30 miljoonaa euroa vuodessa.

JYRKI JALKANEN

3 | 2018 puutarha & kauppa

7

Jyrki Jalkanen

Aloita ajoissa ja valmistele huolella Investointitukijärjestelmä on nykyisin joustava. Erityisesti erilaiset peruskorjaukset ovat aiempaa kattavammin tuen piirissä.

Tuen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin tarpeiden ennakointia. Investointituki ei ehdi hätiin, jos kattila särkyy tai vuotavia putkia on uusittava heti.

Investointituen hakuerien takarajat ovat 15.1., 15.3., 15.8. ja 15.10. Hakuerän päättymispäivään lisää kaksi kuukautta käsittelyaikaa. Tällöin päätös voi olla odotettavissa.

Rakentamishankkeet toteutetaan yleensä kesällä ja syksyllä.

Investointituki on haettava tällöin viimeistään 15.3. hakuerässä. Ennen tukipäätöstä pitää myös rakennuslupa olla haettuna, jos hanke sitä edellyttää.

Aikanaan ensimmäisiä autoja katsastettiin periaatteella: haetaan katsastajalta vikalista. Tukihakemuksia jätetään vähän samalla periaatteella. Tämä ei ole reilua käsittelijän kannalta. Hakemus kannattaa valmistella mahdollisimman hyvin. Toisaalta on myös todettava, että tiettyyn hakuerään ehtii käytännössä mukaan, vaikka päätös tuen hakemisesta olisi syntynyt määräpäivän aamuna.

Tukihakemukset jätetään sähköisesti Maaseutuviraston Hyrräpalvelussa. Jos on ensimmäistä kertaa liikkeellä, järjestelmään tutustumiseen kannattaa varata aikaa. Kaikki ovat selvinneet sähköisestä tallennuksesta, muttei opettelua silti kannata jättää viimeiseen iltaan.

Kuka sitten viime kädessä päättää, toteutetaanko hanke vai ei – yrittäjän lisäksi? Varmaankin pankinjohtaja. Viranomainen myöntää tuen, jos pankilta on luottolupaus ja tietyt kynnysarvot kannattavuudessa ylittyvät. Jos lainarahaa tarvitaan, kannattaa keskustelu rahoittajan kanssa aloittaa ajoissa.

ISMO OJALA

Kirjoittaja on Kauppapuutarhaliiton asiamies.

Rakentajat tulivat naapurikunnasta, Kasvihuonerakennus J&P Kurki Oy Paimiosta.

– Yksi kriteeri oli tuttu paikallinen rakentaja. Kaikki meni Kurjen porukan kanssa hyvin, ei mitään sanomista, Peuravaara kehuu.

Tonttia on vielä jäljellä, joten laajennuksia on mahdollisesti joskus tulossa lisää. Kaikki vihannekset kasvavat luonnonvalon turvin; valotusta ei ole suunnitteilla. Nytkin hengähdys- ja desinfiointitaukoa on vain muutama viikko joulukuussa.

Pankki vaihtoon Maansiirrot ja tasoitukset Peuravaara teki omana työnä. Siinä säästyi rahaa, mutta kului paljon aikaa. Hankkeen kustannusarvio oli vähän alle miljoona euroa, ja se myös toteutui aika tarkalleen.

Rahoituksen kanssa oli muutakin harmia kuin investointitukipäätöksen odottelu. Oma pank8

puutarha & kauppa 3 | 2018

ki ei nimittäin ollut kiinnostunut lainaamaan projektiin rahaa, mikä ei toisten yrittäjien kokemusten valossa edes yllättänyt. Toinen paikallinen pankki oli kyllä kiinnostunut, mutta vakuudet eivät sillekään riittäneet. Niinpä Peuravaara vaihtoi pankkia toiseen pankkiryhmään, naapurikunnan Säästöpankkiin.

Kun puutarhan viljelypinta-ala tuplaantui, myös henkilökunnan määrä kaksinkertaistui kymmeneen henkeen. Tällä porukalla aloitettiin nyt tomaatin istutus uuteen huoneeseen ennätysaikaisin, jo tammikuun lopussa.

Erno Laukkarinen Nurmitarhoilta on tyytyväinen investointeihinsa.

Kokonaisuus kohdilleen

Pankilta hyvää yhteistyötä

Nurmijärven Nurmitarhoilla on sekä rakennettu uutta viljelyalaa että asennettu ledejä kahden viime vuoden aikana. Nyt hybridivalotuksen alla on 3 800 neliötä yrttiviljelmää, samasta syystä kuin Pousillakin: vanha valotuskalusto alkoi olla teknisen käyttöikänsä päässä.

– Olimme kokeilleet ledejä ja uskoimme niihin. Kun ledit tulivat investointituen piiriin, päätös oli helppo tehdä. Tuki oli avainasemassa, muuten emme olisi tähän ryhtyneet, sanoo kauppapuutarhuri Erno Laukkarinen.

LED-valotus toi sekä positiivisia että negatiivisia yllätyksiä tullessaan. Laukkarinen kertoo esimerkin, miten basilikan taimet mustuivat liian tehokkaassa valotuksessa. Philipsin viljelyasiantuntijoiden kanssa tehot saatiin kuitenkin säädettyä kohdilleen.

– Kyse on kokonaisuudesta. Kaikki olosuhteet pitää säätää sopimaan uuden valotuksen kanssa. Olemme panostaneet Agamin kosteudenpoistolaitteisiin, tällä vähentäneet tuuletustarvetta ja tällä pitäneet hiilidioksidipitoisuudet tasaisina, Laukkarinen selittää.

Nurmitarhoilla ledit ovat olleet noin 300 000 euron investointi.

Kun samaan aikaan on rakennettu lisää pinta-alaa, uusittu sähkökeskukset ja remontoitu viljelylinjastoja, puhutaan jo reilusti yli miljoonasta eurosta.

Laukkarisen kokemukset rahoituksen järjestämisestä ovat pääosin myönteisiä. Investointitukipaperit saatiin nopeasti valmiiksi, mutta tukipäätöstä piti odottaa hänen mielestään liian kauan.

Omassa Danske-pankissa suhtauduttiin heti hyvin.

– Rattaat lähtivät pyörimään yhdellä puhelinsoitolla. Meillä on pitkä yhteistyö pankin rahoitusjohtajan kanssa. Silloin ei tarvitse lähteä nollasta selittämään, mistä on kyse, Laukkarinen kiittelee.

Hänen sähkömiehen koulutuksensa ja voimassa olevat asennuslupansa ovat luonnollisesti vaikuttaneet siihen, että sähkötöistä on suuri osa tehty itse.

”Meidän tehtävämme on viljellä salaattia.

On hyvä, että asiantuntijat pyörittävät papereita, pysyttelevät niissä ajan tasalla ja laativat laskelmia.”

Uutta putkeen Erno Laukkarinen sanoo avoimesti olevansa tyytyväinen viime vuosien projekteihin.

– Olemme onnistuneet hyvin, ei voi valittaa. Kohta ei ole muuta vanhaa jäljellä kuin puutarhan ulkokuori ja isäntä, hän naurahtaa.

Mitä on luvassa seuraavaksi?

Laukkarinen ei epäröi vastata.

– Tämä vuosi vedetään happea ja ensi vuonna rakennetaan lisää.

Syksyllä tarkastellaan markkinatilannetta ja sitten laitetaan tukipaperit sisään.

Satosi parhaaksi Ripsiäisten ja jauhiaisten torjuntaan

- Ennakkotorjuntaan Swirskii-Breeding-System -ripustuspussit.

- Swirskii- System -sirotteet.

Yleisennakkotorjuntaan tomaattikasvustoissa - Macrolophus-System

Jauhiaisten torjuntaan - Encarsia-System

Kirvojen torjuntaan

- Aphi-Mix-System, A. ervi, A. colemani, A. matricariae, A. abdominalis -sekoitus, torjuu monipuolisesti eri kirvalajeja.

- Aphidius-Mix-System, A. colemani ja A. ervi -sekoitus, yleisimpien kirvalajien, mm. persikka-, kurkku- ja ansarikirvan tojuntaan.

Käytä tuholaisten määrän viikoittaiseen tarkkailuun kelta-ansoja. Aloita biologinen torjunta ajoissa, kevätaurinko herättää myös tuholaiset!

Lisätietoja nettisivuiltamme ja myyjiltämme.

Satoisat kurkkulajikkeet kevätkauden viljelyyn Vahva härmäresistenssi - Annica - Taru - Tirolo - Shakira

Keskivahva härmäresistenssi - Petrifinn - Michella - Ad Raise - Rapides

Normaalilajike EQ-star, UUTUUS Kysy lisätietoja lajikkeista myyjiltämme!

Rengaskuja 3, 21410 Vanhalinna puh 020 7402 400 3 | 2018 puutarha & kauppa

9

Jyrki Jalkanen

Maailman vihannekset syödään valtaosin siellä missä ne viljellään. Hiljan tehdyn arvion mukaan vain viisi prosenttia viedään viljelymaastaan muihin maihin.

Vientikauppa on kuitenkin kasvussa.

TEKSTI JA KUVA: JYRKI JALKANEN

A

rvio maailman vihanneskaupan määrästä ja arvosta riippuu siitä, mitä kasveja lasketaan mukaan. Jos mukaan otetaan myös maissi, sokerijuurikas ja maniokki, yltää vuotuinen kokonaissato yli kahteen tuhanteen miljoonaan tonniin. Tästä maissi yksin kattaa noin puolet.

Ilman edellä mainittuja vihannesten vuosisato on noin 700 miljoonaa tonnia.

Meikäläisessä ajattelussa edelliset kuitenkin unohdetaan. Tällöin maailman ylivoimaisesti tärkeimmäksi vihannekseksi yltää tomaatti. Sen vuotuinen sato on noin 170 miljoonaa tonnia. Siitä Suomen osuus on 40 miljoonaa kiloa eli 0,0002 prosenttia.

Seuraavatkin sijat ratkeavat vihannestulkinnan mukaan. Vesimelonien vuosituotanto on 110 miljoonaa tonnia, mutta joidenkin mielestä vesimeloni on hedelmä. Myös kolmossijan haltija bataatti 110 miljoonan ton-

Joka helmikuussa maailman hevikaupan ammattilaiset ovat koolla Berliinin FruitLogistica-näyttelyssä.

Vegebisnes kasvaa nin vuosisadollaan voitaisiin lukea perunaporukkaan, eikä lainkaan vihanneksiin.

Seuraavat kymmenen kärjessä -kasvit ovatkin sitten aivan tuttuja: sipuli 90, kurkut ja kesäkurpitsat 75, koko kaalien suku 70, munakoiso 50, porkkana serkkuineen noin 40 ja paprikoiden perhe chileineen noin 30 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kymmenennellä sijalla ovat salaatit laajasti tulkittuna 25 mil-

joonan tonnin sadollaan.

Huimat Kiina ja Intia Lähteestä riippumatta Kiinaa pidetään maailman tärkeimpänä vihannesten kasvattajana. Se ei yllätä, sillä se on suurin kansakunta, joka vieläpä syö pääosin kasvisruokaa. Kiina tuottaa jo yli puolet kaikista maailman vihanneksista, ja Kiinan markkinaosuus on kasvanut nopeasti

viime vuosina.

Maailmantilaston kakkonen on Intia, ja hyvin paljon samanlaisin selityksin kuin Kiina.

Edelliset kaksi yhdessä tuottavat kaksi kolmannesta maailman vihanneksista, ja jatkossa vieläkin enemmän.

Euroopan maista tärkein on Espanja, ja vasta sijalla kymmenen. Muutoin Euroopan maat ovat maailmantasolla vähäisiä pelureita, vaikka joskus kaupassa

Esimerkkejä maailman vihannesvirroista

Vasemmalla Euroopan merkittävimmät sisäiset vihannesvirrat, keskellä Euroopan ja Afrikan väliset ja oikealla Pohjois-Amerikkaan suuntautuvan viennin vihannesvirtoja. Nuolien paksuudet kuvaavat viennin määrää joko arvossa tai määrässä.

Lähde: Rabobank 2018

10

puutarha & kauppa 3 | 2018

käydessä toisenlaiselta tuntuukin.

Maailman kasvihuonevihannesviljelyn alaksi lasketaan 500 000 hehtaaria. Tuosta luvusta noin 40 000 hehtaaria on lasihuoneita, ja loput muovihuoneita.

Aivan viime vuosien uudet viljelytavat, kuten vertikaaliviljely, eivät vielä näy maailmantason tilastoissa. Niille povataan suurta merkitystä erityisesti tiheästi asutuissa maissa. Syinä ovat esimerkiksi lyhyet kuljetusetäisyydet, resurssien tehokas käyttö sekä avomaan viljely-ympäristön lisääntyneet epäpuhtaudet.

Vahvoja vientimaita Oheiset kartat osoittavat vihannesten vientiä kolmella eri alueella. Mitä jämäkämpi nuoli, sitä suurempi virta. Erityisesti Meksikon huikea rooli Yhdysvaltojen ruokkijana pistää silmään.

Jos vientimuuri maiden välille nousee, on sillä vaikutusta vihannesten maailmankauppaan asti.

Euroopan vihanneskaupan ylivoimaisia hallitsijoita ovat Espanja ja Hollanti.

Peräti 95 prosenttia kussakin maassa kasvatetuista maista vihanneksista syödään viljelymaassaan. Vain harvoista on kehittynyt isoja vientimaita. Näistä tunnetuimpia ovat Kiina, Meksiko, Hollanti, Espanja, Kanada ja Yhdysvallat. Näistä esimerkiksi Yhdysvallat on muutamassa vuodessa kuusinkertaistunut bataattivientinsä, mikä näkyy Suomenkin kaupoissa.

Vihannesten vienti kasvaa.

Freshelin tilastojen mukaan viejämaiden kasvuprosentit ovat viime vuosina olleet jopa kymmenen prosentin luokkaa.

Maailmanmarkkinoille on tulossa nopeasti uusia toimijoita. Venäjä lisää tuotantoaan ja vientiään, samoin Valko-Venäjä, Armenia ja Azerbaidžan eräistä Afrikan ja Gulfin maista puhumattakaan. EU:n sisällä Puolan rooli kasvaa.

Kasvisjalosteiden ja aivan erityisesti pakasteiden pikkujättiläiseksi on noussut Belgia. Kasvispakasteiden viennin vuosiarvo on jo 1,3 miljardia euroa. Muilla tavoin säilöttyjen tai käsiteltyjen kasvisten suurvaltoja ovat Kiina, Italia ja Espanja.

Suurimmat vihannesten ostajat maailmassa ovat Yhdysvallat, Saksa ja Intia.

Sadosta kolme neljännestä syödään Vihannesten viljelyyn liittyy piirre, josta puhutaan yhä enemmän: aivan kaikkea viljeltyä satoa ei koskaan syödä. Näin siitäkin huolimatta, että myymättä jäävän sadon tuottamiseen on käytetty samoja resursseja kuin myytyyn satoon.

Yleinen arvio on, että noin 70 prosenttia maailman vihannessadosta kulutetaan tuoreena. Viidestä kymmeneen prosenttia jalostetaan eri tavoin, mutta noin neljännes jää syömättä.

Jalosteiksi luetaan esimerkiksi salaattisekoitukset. Niiden osuus valmisteista on kymmenes, pakasteiden 15 prosenttia ja suurin osa jalostetaan monimuotoisin tavoin elintarvikkeiksi. Pakasteita lukuunottamatta jalosteiden käytö on laskussa; tuoreita suositaan yhä enemmän.

Pulmana ovat nuo sadon 20– 25 prosenttia, jotka eivät koskaan päädy ihmisravinnoksi asti, vaan jäävät viljelmälle. Tätä pidetään yhtenä vihannestuotannonkin kipupisteistä, niin tuotannon kannattavuuden kuin ruokahävikin kannalta.

Pakattuna vai ilman?

Viime vuosikymmeninä vihannesten pakkaaminen on yleistynyt erityisesti korkean elintason maissa. Tähän suuntaan kehitystä ovat vauhdittaneet kauppatapojen muutokset, kasviskaupan kansainvälistyminen ja pidentyneet kuljetusmatkat, jakeluteiden keskittyminen sekä elintarvikeskandaalit. Kuluttajat pelkäävät, että paljaaltaan myytävät vihannekset voivat olla jollain tavalla epäpuhtaita.

Räikeimmäksi tilanne on kehittynyt Saksassa, jossa jopa 85 prosenttia vihanneksista myydään pakattuina. Myös Brittein saarilla, Australiassa, Venäjällä, Ranskassa ja Yhdysvalloissa suunta on vahvasti kohti pakattuja vihanneksia.

Aivan toisenlaista on Intiassa, Meksikossa ja etenkin Kiinassa, joissa vihanneksista pakattuina myydään vain hitunen.

Luomuvihannekset ovat vielä maailman tasolla hyvin vähäisen eliitin juttu. Uusimpien tilastojen mukaan korkein luomuvihannesten markkinaosuus

on Sveitsissä, jossa niillä lasketaan olevan 16 prosentin osuus.

Seuraavina tulevat Ruotsi (15), Itävalta (12), Tanska (11), Yhdysvallat (9) ja Saksa (8).

Yhteistä näille maille on mahdollisuus ostaa premiumtuotteita, korkea kaupunkiväestön osuus, korkea koulutustaso sekä vieraantuneisuus maaseudusta ja ruoantuotannosta ylipäätään.

Luomun markkinaosuus maailman vihannestuotannosta ei taida yltää yli yhden prosentin.

Lähteina ovat olleet mm. www.statista. com, Rabobank sekä www.freshel.org.

Kotimainen asiantunteva palvelu!

TARKISTA!

Kasvin ravinnetaseet kasvianalyysillä!

& 06-347 4250 www.hortilab.fi Katso pätevyysalue www.finas.fi

KeKKilän vAhvA KAKsiKKo vihAnneKsille jA mArjoille sUPereX • Vesiliukoinen lannoite vihannesten, kukkien ja marjojen viljelyyn vakiona tai räätälöitynä Käytätkö jo Kekkilän kierrätyspalvelua? lue lisää kekkilaprofessional.fi/ kierratyspalvelu

nATUrAl ConTrol -viljelylevy • Kotimainen ja ympäristöystävällinen viljelylevy tomaatti-, kurkku-, paprika- ja mansikanviljelylle • Turvallinen ja helposti hallittava viljely • Biohajoavan muovin ansiosta levyt on helppo kompostoida

www.kekkilaprofessional.fi • Asiakaspalvelu 020 790 4910

3 | 2018 puutarha & kauppa

11

Tarjous-, tavallinen, paikallinen, premium- vai luomutomaatti? Kaikkiin luokkiin pitää olla tarjontaa Saksassa.

Miten tomaatteja markkinoidaan

Keski-Euroopassa?

Tomaatin kulutustottumukset vaihtelevat maittain jopa Euroopan kokoisella talousalueella.

Esimerkiksi saksalaiset ostavat tomaatit halpamyymälöistä ja supermarketeista, kun taas Espanjassa tomaatit ostetaan pääasiassa muita reittejä pitkin. Ei siis voida puhua keskimääräisestä eurooppalaisesta tomaatin kuluttajasta. Keski-Euroopassa mietitäänkin, miten tomaatit saadaan päätymään juuri paikallisten kuluttajien ostoskoreihin.

TEKSTI JA KUVA: HANNA MONONEN

S

aksalaisen näkemyksen mukaan tomaatilla on hyvä tulevaisuus, sillä se on kaikkien sukupolvien suosikkivihannes. Kulutustottumuksissa on kuitenkin ero sukupolvien välillä.

Nuoret ostavat enemmän sellaisenaan syötäviä tomaatteja, vanhemmat taas kokkaavat tomaateista jotain. Nuoremmat sukupolvet ostavatkin enemmän pieniä tomaatteja. Mitä vanhempi kuluttaja on, sitä todennäköisemmin ostoskoriin päätyy isokokoisia tomaatteja. Tilanne muuttu12

puutarha & kauppa 3 | 2018

nee, kun nykyiset nuoret sukupolvet ikääntyvät.

Tomaattikategoria kuosiin Joidenkin saksalaisten supermarkettien tomaattivalikoimista voi löytyä jopa 60 erilaista tomaattituotetta. Globus-kauppaketjun heviosastolla on päädytty noin 25 erilaiseen tomaattityyppiin ympäri vuoden. Segmenttejä on viisi: premium-, keskihintaiset, tarjous-, paikalliset ja luomutomaatit.

Premiumluokan osuus myyn-

nistä on 12 prosenttia neljällä tuotteella. Keskihintaisia tomaatteja on valikoimassa eniten. Tarjoustuotteita on kolmea erilaista. Paikallistuotteeksi pääsee, jos viljelmä on 40 kilometrin säteellä kaupasta. Luomutomaatteja tarjotaan viittä erilaista. Luomusegmentin osuus tomaattien myynnistä on noin viisi prosenttia.

Globus on tutkinut asiakkaidensa kulutustottumuksia tomaattien suhteen yhdessä Rijk Zwaanin ja Valstarin kanssa. Neljännes asiakkaista ostaa tomaat-

teja hetken mielijohteesta, loput suunnittelevat ostonsa kotona.

Puolet ostetuista tomaateista ostetaan myöhempää ruuanlaittoa varten, puolet heti syötäviksi.

Vaikka suurin osa asiakkaista suunnittelee ostonsa etukäteen, he valitsevat tarkan tomaattityypin vasta kaupassa. Tällöin hyllyasettelulla ja tomaattityypeistä annettavalla informaatiolla on tärkeä rooli ostoskäyttäytymisen ohjaamisessa.

Noin puolet saksalaisista kuluttajista ostaa tomaatit hinnan ja noin puolet laadun perusteella.

Laatuun liittyvä ominaisuus on myös se, missä ja miten tomaatit on viljelty. Globuksen selvityksen mukaan sen asiakkaista nimittäin vain puolet haluaa ostaa paikallisia tomaatteja.

Knowledge is knowing tomato is a fruit.

Wisdom is not putting it in a fruit salad.

MILES KINGTON

Nautinnollista ja hauskaa BelOrta on belgialainen osuuskunta, joka tuotti toissa vuonna 140 miljoonaa kiloa tomaattia. Tuotannosta vain kolmannes jää Belgiaan.

BelOrtan mukaan tomaattien kuluttajaviestinnässä pitää kiinnittää huomiota hauskuuteen, nautintoon ja ruokakokemuksiin sekä olla inspiroiva. Tuoteturvallisuus, kestävyys tai jäljitettävyys eivät ole asioita, joita halutaan tuoda esiin. BelOrtan mukaan nämä asiat ovat niin ilmeisiä, ettei niistä tarvitse kertoa kuluttajille erikseen.

Toisaalta tomaatteja ja itse viljelyä pitää tuoda lähemmäs kuluttajia. Isoissa kaupungeissa ja festivaaleilla on kokeiltu pop-upkauppoja. Lisäksi yritetään hyödyntää kaupunkiviljelybuumia.

Terveellistä ja hauskaa Hollantilaisen Greencon Tommies-napostelutomaatit ovat nousseet kymmenessä vuodessa suureen suosioon. Alkujaan lapsille suunnattu ”terveellistä napostelua” -konsepti oli jotain aivan uutta. Nyt Greenco on kasvanut nopeasti ja naposteluvihanneksista on tullut tunnettu termi.

Vuonna 2012 yritys teki perustavaa laatua olevan päätöksen siirtyä tuotantolähtöisestä ajattelusta markkina-, brändi- ja kuluttajalähtöiseen ajatteluun. Tavoitteena on tehdä minivihanneksista isoja ja edistää terveellisyyttä. Terveellisyyttä kampanjoidaan helppouden ja hauskuuden kautta. Tommiesbrändin sanoma onkin ”Iloisia

vitamiineja joka päivä”.

Yritys on onnistunut tarttumaan tietoon ihmisten ruokailutapojen murroksesta. Nykyään ihmiset syövät kahdeksan kertaa päivässä. Ruokailu tapahtuu yhä useammin jossain muualla kuin kotona ruokapöydän ääressä. Tomaatit ja muut naposteluvihannekset sopivat liikkuvien ja kiireisten ihmisten tarpeisiin hyvin.

Ylpeästi ympärivuotisesti Ainakin Keski-Euroopassa premium-tomaattien kysyntä on kasvussa. Koska kauppaketjut haluavat panostaa niiden tasaiseen tarjontaan, etenkin Hollannissa valoviljelyn pinta-ala kasvaa hiljalleen. Vaikutuksensa on myös LED-tekniikan kehittymisellä.

Hollantilaiset eivät häpeile valoviljelyä, päinvastoin. Erikoistomaatteihin erikoistuneen RedStarin mukaan valojen alla viljely mahdollistaa ympärivuotisen tuotannon, jonka avulla nimenomaan säilytetään asiakkaat. Valotus onkin käytössä RedStarin yli 60 tomaattihehtaarilla.

Valoviljelyn nähdään myös tehostavan tuotantoprosessia. Talven aikana laatu pysyy korkeana ja tasaisena. Lisäksi talvisin tomaatin hinta on parempi.

Myös Tommies-tomaattien kohdalla talviviljely nostetaan esiin kuluttajaviestinnässä.

Markkinoinnissa hyödynnetään tomaattipikarien kannet, joihin voidaan liimata sesongin mukaan erilaisia tarroja. Nykyään talvisin käytetään tarraa, joka kertoo hollantilaisille, että kyseessä on omasta maasta – van hollandse bodem – tuleva tomaatti.

Kirjoitus perustuu kesäkuussa 2017 Düsseldorfissa järjestetyn European Tomato Forumin antiin.

Sarjan aikaisemmat osat olivat P&k:n numeroissa 15/2017 ja 1/2018.

Priva-automatiikka Paras ilmaston ja kastelun ohjaus kasvihuoneissa

Kasveille VETTÄ!

Netafim - tippukastelu 1. Tarkka 2. Edullinen 3. Pitkäikäinen

www.schetelig.com

3 | 2018 puutarha & kauppa

13

Avomaatuottajia kaivataan kannattavuuskirjanpitoon Kannattavuuskirjanpitoon liittymisestä on paljon hyötyä sekä yrittäjälle että koko toimialalle. Etenkin avomaatiloja tarvitaan nyt lisää.

TEKSTI: HEIKKI MÄKINEN KUVA: ANNAMARJA VILANDER

L

uonnonvarakeskuksen ylläpitämään kannattavuuskirjanpitoon liittymiseen on monta hyvää syytä. Toiminnassa mukana oleva yrittäjä saa yritykselleen hyvin yksityiskohtaisen kirjanpidon ja sen pohjalta laaditut tuloslaskelmat ja taseet. Nämä ovat jo sellaisenaan arvokas työkalu tilan johtamisessa ja talouden seuraamisessa sekä esimerkiksi rahoittajien kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Tavanomaisten tilinpäätösraporttien lisäksi kannattavuuskirjanpidossa mukana oleva yrittäjä saa joka vuosi vertailuraportin, josta käy monipuolisesti ilmi tilan kehitys pitkällä aikavälillä sekä suhteessa muihin vastaaviin tiloihin.

Vertailuraportti on erinomainen väline oman tilan kehittämisessä, sillä se antaa jo muutamalla silmäyksellä osviittaa lähempää tarkastelua vaativista vahvuuksista ja heikkouksista.

Analyysipalveluita tarjolla Luken Taloustohtori-verkkopalvelu tarjoaa myös analyysi- ja vertailupalveluita lukuisiin erilaisiin analyyseihin ja jopa kymmeniin tuhansiin erilaisiin taulukoihin.

Etenkin vertailut hyvin ja heikosti menestyviin vastaavanlaisiin tiloihin ovat täyttä asiaa ja antavat pontta sekä uusien kehittämiskohteiden löytämiseen että aihetta onnistumisten juhlimiseen.

Kirjanpidossa noudatetaan liiketaloustieteen koeteltuja periaatteita, joten saamasi raportit puhuvat pankkien ymmärtämää kieltä. Kaikki palvelut ja raportit ovat yrittäjälle ilmaisia. Vastaavaa palvelua vertailutiedon kera ei ole saatavilla mistään muualta.

Varovasti arvioiden yrittäjän saamien raporttien arvo on yli tuhat euroa vuodessa. Tulosten 14

puutarha & kauppa 3 | 2017

Vertailut hyvin ja heikosti menestyviin vastaavanlaisiin tiloihin ovat täyttä asiaa ja antavat pontta uusien kehityskohteiden löytämiseen. tulkintaan ja käyttöön on mahdollista hakea Neuvo 2020 -rahoitusta.

Tietoa politiikan tekijöille Vaikka yrittäjä ei kaipaisi yhtään lisää tietoa omaan työhön, kannattavuuskirjanpitoon liittymiseen on toinenkin erinomainen syy: tarve vaikuttaa koko toimialan ja elinkeinon hyväksi. Kannattavuuskirjanpitoon osallistuva yrittäjä on omalta osaltaan luomassa kuvaa toimialasta yhteiskunnan päätöksenteon sekä yleisen keskustelun pohjaksi.

Kaikkien maa- ja puutarhatalouden mahdollisuuksista huolta kantavien etu tietenkin on, että kuva on kattava ja totuudenmukainen. Tämä on erityisen tärkeä näkökohta etenkin lähitulevaisuutta ajatellen, kun EU:n ohjelmakausi vaihtuu ja edessä ovat uudet väännöt maataloussektorin sääntelystä, ohjauksesta ja tukipolitiikasta.

Alan etujärjestöt nojautuvat omassa edunvalvontatyössään hyvin laajasti kannattavuuskirjanpidon tuottamiin tietoihin, joiden taustalla ovat aktiiviset, valveutuneet yrittäjät.

Pienellä vaivalla tuloksia Kannattavuuskirjanpitoon liittyminen on maksutonta, eikä toiminnasta aiheutuva lisätyö ole suuren suuri. Kirjanpito perustuu tilan veromuistiinpanoihin, viljelytietoihin ja tukitietoihin, minkä lisäksi on pidettävä kirjaa työtunneista, sopivalla tarkkuudella, ja eri tuotteiden tuotantomääristä sekä inventoida varastot tilivuoden loppuessa. Se on toimintaa, joka on muutenkin

osa normaalia ja hyvää yrityksen johtamista.

Kirjanpitoon liityttäessä selvitetään myös yrityksen omaisuuserät ja niiden arvot. Suurimman osan kannattavuuskirjanpitoon liittymisen vaivasta sekä sen juoksevasta työstä hoitavat Luken yhteistyökumppaneina Kauppapuutarhaliiton ja ProAgria-keskusten asiantuntijat.

Pitkä historia ja vankka asema Kannattavuuskirjanpidolla on takanaan pitkä historia, sillä se alkoi jo vuonna 1912 Maatalousseurojen ylläpitämänä. Nykyään toiminnasta vastaa Luonnonvarakeskuksen Tilastoyksikkö. Kannattavuuskirjanpitoaineiston pohjalta tuotetaan Suomen aineisto Euroopan unionin laajuiseen maatalouden kannattavuusseurantaan (FADN).

Tätä taas käytetään laajasti ja monipuolisesti niin koko Euroopan unionin kuin Suomenkin kansallisissa analyyseissä aina, kun politiikkaa, elinkeinon kehittämistä ja tukia koskevia päätöksiä valmistellaan.

Aineiston tärkeys on lisääntynyt vuosi vuodelta. Sen ansiosta politiikkavalmistelut perustuvat luotettavaan, riippumattomasti koottuun, ajantasaiseen ja tiloilla aidosti syntyvään aineistoon.

Maataloudesta tuotettu tilannekuva on rehellinen ja totuudenmukainen.

Aineistoa käytetään runsaasti myös alan koulutuksessa, tutkimuksessa ja neuvonnassa.

Vapaaehtoista toimintaa Suomessa kannattavuuskirjanpitoon osallistutaan vapaaehtoi-

Kannattavuuskirjanpito perustuu muun muassa viljelytietoihin.

sesti. Tätä nykyä mukana on reilut 800 yritystä. Luken tavoitteet osallistujien lukumäärille perustuvat maa- ja puutarhatalouden tuotantorakenteeseen, jota aineistossa mukana olevien yritysten tulisi heijastella mahdollisimman hyvin.

Viime vuosina kirjanpidossa on ollut liian vähän avomaan puutarhaviljelijöitä, joten uusia tarvitaan mukaan runsaasti. Kun kannattavuuskirjanpitoon liittyy nyt niin parhaimmillaan siitä saa tuloksia jo tilivuodelta 2017.

Kirjoittaja on Luken tutkija.

Yhteyshenkilöt: ismo.ojala@kauppapuutarhaliitto.fi (kasvihuoneviljelijät) ja oman ProAgrian talousasiantuntija (avomaaviljelijät).

Ammattipuutarhurin

Verkkokauppa 050-5020070

Vihannesten tukkukauppa on kannattavaa kasviskauppaa

V

ihannestukkujen kannattavuusselvitykseen kerättiin kahdeksantoista yksityisen vihannestukun taloustiedot. Osassa viimeinen julkaistu tilinpäätös päättyi 2016 lopussa, osalla se jatkui vuoden 2017 kevääseen tai kesään.

Yritysten yhteinen liikevaihto oli 260 miljoonaa euroa, vaihdellen kahden ja 70 miljoonan euron välillä.

Yksityisten vihannestukkujen kannattavuus ei aivan yllä tukkukaupan keskimääräiselle tasolle.

Useimmilla talous on kuitenkin vakaalla pohjalla, tulosta tulee ja tase on vahva.

TEKSTI: ISMO OJALA KUVA: MARIANNA SOINI

Kate noin 20 prosenttia Yritykset ostivat välitettäviä tuotteita yhteensä 211 miljoonalla eurolla. Kate ostojen jälkeen oli keskimäärin 20 prosenttia. Toisinpäin kerroin ostoista myyntiin oli keskimäärin 1,24 ja asettui puolella yrityksistä 1,14–1,27 haarukkaan.

Palkkakulut olivat keskimäärin kymmenen prosenttia liikevaihdosta. Yhdellä palkkaeurolla tuotettiin siis kymmenen euroa liikevaihtoa. Puolella yrityksistä palkkakulut suhteessa liikevaihtoon asettuivat 6–12 prosentin haarukkaan.

Liiketoiminnan muut kulut olivat keskimäärin seitsemän prosenttia liikevaihdosta. Kun nämä sekä ostot ja palkat vähennetään liikevaihdosta, päädytään käyttökatteeseen.

Omavaraisuusaste hyvä

Katteet plussalla Käyttökate oli keskimäärin 1,8 prosenttia ja asettui puolella yrityksistä 0–4 prosentin väliin. Reilu neljännes yrityksistä ylti tukkukaupan keskimääräisen 3,5 prosentin käyttökatteen tasolle, mutta suurin osa jäi selvästi sen alle.

Käyttökate oli negatiivinen neljässä otannan 18 yrityksestä. Näistä kolmessa syynä oli myynnin ja ostojen välisen katteen jääminen liian ohueksi. Yhdessä hinnoittelukerroin oli kohdallaan, mutta palkkakulut ja liiketoiminnan muut kulut olivat

lä. Yli kymmenen prosentin se oli vain neljässä yrityksessä. Monissa yrityksissä pitkäaikaisia lainoja ei ollut lainkaan.

Ostovelkojen kierto on vihannestukuissa jonkin verran hitaampaa kuin myyntisaamisten kierto. Ostovelkojen määrä vastasi keskimäärin 32 vuorokauden ostoja ja myyntisaamisten määrä 24 päivän myyntiä.

Huonon kannattavuuden oireena on yleensä maksuaikojen pidentyminen.

Viidessä yrityksessä ostovelkojen määrä ylitti myyntisaamisiin ja varastoon sidotun pääoman.

Tavarantoimittajat rahoittivat näissä tukuissa suurimman osan tarvittavasta käyttöpääomasta.

Koko otannassa ostovelkojen määrä oli pitkäaikaisiin lainoihin verrattuna kolminkertainen.

liian raskaat.

Poistojen merkitys oli vähäinen. Keskimääräiset poistot olivat alle prosentin liikevaihdosta.

Myös maksetut korot olivat hyvin pienet. Monissa yrityksissä nettokorot olivat plussan puolella. Nettotulos (käyttökatteesta vähennetään poistot ja nettokorot) oli keskimäärin yksi prosentti, noin puolet tukkukaupan keskiarvosta.

Rahoitustulos (nettotulos + poistot) oli käyttökatteen tapaan negatiivinen neljässä yrityksessä. Näissä tulosta ei siis kertynyt investointeihin ja lainojen lyhennyksiin.

Taseet kunnossa Suhteellinen velkaantuneisuus – velat suhteessa liikevaihtoon – vaihteli 0–28 prosentin välil-

Vihannestukkukaupassa tehdään suuri liikevaihto melko pienillä investoinneilla. Käyttöomaisuuden tasearvo suhteessa liikevaihtoon oli keskimäärin kolme prosenttia, kun se esimerkiksi kasvihuonetuotannossa on noin 60 prosenttia.

Omavaraisuusaste – oma pääoma suhteessa taseen loppusummaan – oli keskimäärin 42 prosenttia. Tätä tasoa pidetään hyvänä, ja se vastaa tukkukaupan keskimääräistä tasoa. Omavaraisuusaste oli negatiivinen vain yhdessä yrityksessä.

Vihannestukkujen talous on keskimäärin kunnossa. Viljelijöiden tulisi kuitenkin määrävälein selvittää keskeisten tukkuasiakkaittensa taloudellinen tilanne, jotta mahdollisten riskiyritysten vastuut eivät kasva liian suuriksi. Tässä kuvatut tilinpäätökset ovat kaikkien saatavilla kohtuullisilla kustannuksilla.

Kirjoittaja on Kauppapuutarhaliiton asiamies.

3 | 2017 puutarha & kauppa

15

Jauhiaiskiilukainen työntää munanasettimensa jauhiaistoukkaan.

JAUHIAISTEN LOISPISTIÄISET

– tehokas kiilukaiskaksikko

Jauhiaisia loisivista kiilukaisista Suomessa käytetään jauhiais- ja kaliforniankiilukaisia. Jauhiaiskiilukainen on yksi vanhimmista ja tutkituimmista biologisista torjuntaeliöistä, jonka käyttö on aloitettu Englannissa jo 1920-luvulla.

Kaliforniankiilukainen on uudempi tulokas, joka on otettu kaupalliseen tuotantoon 1990-luvulla.

TEKSTI: HEINI KOSKULA

E

ri kiilukaislajien toimintaperiaate on samanlainen: kiilukainen munii jauhiaistoukkaan, kuten jauhiaiskiilukainen, tai toukan alle, kuten kaliforniankiilu-

kainen. Loisinnasta huolimatta jauhiaistoukat kehittyvät ”normaalisti” siihen saakka kunnes niiden sisuksia kaivava kiilukaistoukka koteloituu. Tässä vaiheessa jauhiaistoukka muuttuu mus-

taksi tai rusehtavaksi ja kuolee.

Myös Eretmocerus mundus -laji on meillä rekisteröity, mutta sen käyttö rajoittuu yksistään etelänjauhiaiseen. Tässä jutussa keskitytäänkin jauhias- ja kaliforniankiilukaisiin.

Erilainen loisintatapa Jauhiaiset erittävät mesikastetta, jonka perusteella kiilukaiset löytävät ne. Mesikaste toimii myös kiilukaisten ravintona. Toisaalta jos jauhiaissaastunta on paha ja

Jauhiais- ja kaliforniankiilukaisten eroja Laji ja toiminta

Jauhiaskiilukainen, Encarsia formosa

Kaliforniankiilukainen, Eretmocerus eremicus

Aikuiset kiilukaiset

Naaraat 0,6 mm, musta pää ja keskiruumis, takaruumis keltainen Koiraat ovat kokonaan mustia Sisäloinen, loisii jauhiastoukan sisälle Koiraita 1–2 % populaatiosta

Naaraat 0,5–0,6 mm, kellertäviä, koiraat tummemman keltaisia (tosin värin perusteella hankala erottaa sukupuolet toisistaan) Ulkoloinen, munii isäntätoukan alle, josta tunkeutuu isäntään Koiraita jopa 40 % populaatiosta

Loisinta

Ansari- ja etelänjauhiainen

Ansari- ja etelänjauhiainen Huom. loisii etelänjauhiaista paremmin kuin jauhiaiskiilukainen Suosii 2. ja 3. toukkavaihetta

Suosii 3. ja 4. toukkavaihetta

Toimintalämpötila

16

Loisittu ansarijauhiastoukka muuttuu mustaksi, loisittu etelänjauhiaistoukka muutu kellertävän-rusehtavaksi (aikuisen kiilukaisen musta pää ja keskiruumis kuultavat toukan läpi)

Loisittu jauhiaistoukka muuttuu kellertäväksi

Naaraiden loisimisteho on heti aikuistuttaessa vähäistä, mutta se nousee vähitellen ja on suhteellisen tasaista – kunnes kääntyy laskuun.

Vastakuoriutunut naaras on heti valmis loisimaan. Loisinta keskittyy kahteen ensimmäiseen vuorokauteen, jonka jälkeen tahti laskee nopeasti.

23 asteessa jauhiaskiilukaisen loisima ansarijauhiastoukka muuttuu mustaksi koteloksi 8,4 vuorokaudessa. Tästä kestää vielä noin 10 vuorokautta, että aikuinen jauhiaiskiilukainen kuoriutuu. Kehitys munasta aikuiseksi kestää 18–19 vuorokautta.

23 asteessa kaliforniankiilukaisen kehitys munasta aikuiseksi kestää 17–18 vuorokautta, mutta lämpimämmässä (30–31 asteessa) enää 14–18 vuorokautta.

Toimii alle 20 asteessa paremmin kuin kaliforniankiilukainen

Toimii yli 20 asteessa paremmin kuin jauhiaiskiilukainen, optimikäyttöalue 25–35 astetta

puutarha & kauppa 3 | 2018

Bioplanet

Bioplanet

Sitruunankeltainen, vain 0,75-millinen kaliforniankiilukaisnaaras työntyy ulos loisitusta jauhiaistoukasta.

Heini Koskula

Bioplanet

Oikealla kaliforniankiilukaisen loisima jauhiaistoukka. Vasemmanpuoleista toukkaa ei ole loisittu.

Jauhiaskiilukaisen loisima ansarijauhiaistoukka muuttuu mustaksi kymmenen päivää loisinnan jälkeen. Jauhiaiskiilukaiskorteissa on liimattuna nimenomaan näitä loisittuja toukkia.

mesikastetta on liikaa, niin se haittaa kiilukaisten toimintaa. Eri kiilukaislajit käyttävät jauhiaistoukkia myös ravinnokseen.

Jauhiaiskiilukainen, Encarsia formosa, poraa munanasettimellaan reiän jauhiaistoukkaan ja imee sen tyhjäksi. Kaliforniankiilukainen, Eretmocerus eremicus, puolestaan työntää munanasettimensa sisään jauhiaisen ruumiinaukosta ja imaisee sen tyhjäksi.

Kiilukaiset tappavat tällä tavalla muutamia, jopa neljä, jauhiaistoukkaa päivässä.

Alhaisilla jauhiaistiheyksillä ei loisittuja jauhiaistoukkia välttämättä löydä helposti, sillä suuri osa torjunnasta hoituu kiilukaisten ravinnonoton kautta.

Monia eroja lajien välillä Kaliforniankiilukainen on Arizonan ja Kalifornian aavikoilta peräisin oleva laji. Syntytaustansa mukaan se sietääkin äärimmäisiä olosuhteita: nollaa hipovista viileyksistä jopa yli 40 asteen kuumuuteen. Kaliforniankiilukainen toimii paremmin kuin jauhiaiskiilukainen lämpimässä, 25–35 asteen lämpötiloissa.

Lajien välillä on muitakin mielenkiintoisia eroja, jotka kannattaa huomioida suunniteltaessa biotorjuntaa. Kaliforniankiilukainen on tehokkaampi etelänjauhiaista vastaan kuin jauhiaiskiilukainen.

Kaliforniankiilukainen alkaa loisia jauhiaistoukkia heti aikuistuttuaan, jauhiaiskiilukaisella puolestaan vie muutaman päivän ennen kuin loisinta alkaa. Siksi kaliforniankiilukaismassalevitysten on arveltu alentavan nopeammin

turhan suureksi kasvanutta jauhiaissaastuntaa kuin jauhiaiskiilukaisten.

Toisaalta jauhiaskiilukaisen loisintateho on tasaisen varmaa, kun se pääsee vauhtiin, ja siksi se sopii pitämään jauhiaiskannan tasaisen alhaisena. Lisää eroavaisuuksia ja niiden mahdollisista vaikutuksista biotorjuntaan on koottu oheiseen taulukkoon.

Käytännön kokemukset osoittavat, että talviaikaan jauhiaiskiilukaiset eivät aina tuota toivottuja tehoja. Tämä voi selittyä sillä, että päivän lyheneminen ja luonnonvalon vähyys haittaa jauhiaiskiilukaisia. Tutkimuksissa on osoitettu, että vähäisessä luonnonvalossa jauhiaiskiilukaiset muun muassa eivät lennä eivätkä loisi yhtä tehokkaasti kuin kesäolosuhteissa.

Yhteiskäytöllä kummankin edut esille Käytännössä kiilukaisia levitetään kasvustoon pienille korteille liimattuina loisittuina jauhiaiskoteloina. Kiilukaisia voi levittää myös ”irtokoteloina”. Irtolevitykset voi tehdä niin sanottuihin BioBoxeihin tai kasvusäkkien päälle tasaisesti ympäri kasvihuonetta.

Kaliforninankiilukaisten osalta korttilevityksessä käytettävän liiman tiedetään haittaavan kaliforniankiilukaisten kuoriutumista; jos kotelo päätyy ylösalaisin liimaan, kaliforniankiilukaisen ei onnistu kuoriutua siitä. Tällöin kuoriutumisprosentti jää alle toivotun.

Jauhiais- ja kaliforniankiilukaisia voi levittää erillisinä tai yhdessä. Kahden kiilukaislajin yh-

teiskäyttö on perusteltua useasta syystä. Kaliforniankiilukaiset ovat parempia etelänjauhiaisen torjunnassa kuin jauhiaiskiilukaiset. Kaliforniankiilukaiset ovat myös tehokkaampia yli 20 asteessa kuin jauhiaiskiilukaiset.

Kaliforniankiilukaisten loisintateho keskittyy ensimmäisiin päiviin aikuistumisesta – 62 munaa päivässä. Jauhiaiskiilukaisen loisinta ei puolestaan ala heti aikuis-

tumisesta – mutta kun se alkaa, niin jauhiaiskiilukainen munii tasaisen varmasti ja pidempään kuin kaliforniankiilukainen.

Kirjoittaja vastaa Biotus Oy:n neuvonnasta ja markkinoinnista.

Juttu on hyötyeliöistä kertovan sarjan kuudes osa. Aikaisemmat osat löytyvät numeroista 11/2016, 9/2017, 10/2017, 11/2017 ja 17/2017.

Puutarhaliitto-Trädgårdsförbundet ry:n sääntömääräinen edustajiston 93. vuosikokous pidetään perjantaina 13.4.2018 Haaga-Helian oppilaitoksella, Ratapihantie 13, (Messukeskuksen vieressä) Ohjelma: 12.00

Valtakirjojen tarkastus, juhlavuositarjoilu

13.00

Tilaisuuden avaus, Edustajiston puheenjohtaja

Huomionosoitukset Vuosikokousesitelmä: Professori Pekka Mattila, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. ” Miten vahvistaa puutarha-alan vetovoimaa?”

Sääntömääräisten vuosikokousasioiden käsittely Muut asiat Edustajiston kokouksessa käsitellään asiat, joista on kirjallisesti ilmoitettu Puutarhaliiton hallitukselle helmikuun 15. päivään mennessä.

Puutarhaliitto – Trädgårdsförbundet ry Hallitus

3 | 2018 puutarha & kauppa

17

”Onnistunut viheralue syntyy vasta ammattitaitoisella ylläpidolla.”

HELSINGIN KAUPUNKI • Kaupunkiympäristön toimiala > Maankäyttö ja kaupunkirakenne > Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu • Helsingissä on puistoja 918 ja katuvihreää 456 hehtaaria • Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu henkilökuntaa noin 40 • Vuosittain valmistuu lähes 40 puistosuunnitelmaa • ilmastonmuutokseen varautuminen suosimalla monilajisuutta ja luonnon monimuotoisuutta Kasviasiantuntija Satu Tegel täytti tammikuussa 60 vuotta.

Monimuotoisen vihreyden puolesta Jo opiskeluaikoina Viikissä 1980-luvulla Satu Tegel pääsi KESKAS-tutkimuksen pariin.

Se puolestaan poiki töitä Helsingin kaupungilla, ja hän on siitä lähtien saanut toimia viheralueiden kasvien puolestapuhujana.

K

TEKSTI JA KUVA: ELINA VUORI

aikki vähänkin isommat asiat vaativat aikaa, yleensä sen parikymmentä vuotta.

Kasvien käyttötapojen muutokset näyttävät ottavan vieläkin pidemmän ajan.

– Alangon Pentti esimerkiksi on puhunut monimuotoisesta kasvien käytöstä ainakin yli 30 vuotta. Nyt vasta se aletaan ottaa tosissaan, suunnitteluasiantuntija Satu Tegel huokaa.

VIIME AIKOINA Tegel on saanut tottua muuttoihin ja organisaatiomuutoksiin. Nyt hän työskentelee keskellä kivikaupunkia kaupunkiympäristön toimialalla.

– Virastot vaihtuvat, mutta 18

puutarha & kauppa 3 | 2018

samoja töitä tässä yhä tehdään.

Kymmenen vuotta sitten valmistui Tegelin ja kumppaneiden iso ponnistus, kasvien käytön linjaus. Sen suuret linjat, esimerkiksi kasvien käytön monipuolistaminen, on aika hyvin sisäistetty suunnittelussa. Silti yksilajisia massaistutuksia tehdään yhä.

Nyt linjausta päivitetään.

– Päivityksessä otetaan esiin biotooppipohjaista kasvien käyttöä ja metsäpuutarhaperiaatteita, Tegel kertoo.

KASVIEN POTENTIAALIA ei hyödynnetä Tegelin mukaan tarpeeksi. Kasveille ei anneta mahdollisuuksia loistaa.

– Tuntuu, että kaikki muu on

tärkeämpää kuin kasvit. Mitään ei suunnitella kasvien ehdoilla tai niin, että juuri kasvit olisivat lähtökohtana.

Tegelin silmät avautuivat taas kerran, kun hän kävi opintomatkalla Lontoossa kasvien käytön gurun, Nigel Dunnetin opastamana.

– Lepaan seminaari viime kesänä oli myös hyvä avaus kasvien luonnollisemmasta käytöstä. Olemme oikealla tiellä, mutta vasta hyvin alussa.

Tegel muistuttaa myös, että viheralue ei suinkaan ole valmis, kun rakentaja sen luovuttaa.

– Se syntyy vuosien saatossa ammattitaitoisella ylläpidolla!

UUSI SUUNNITTELUTAPA vaati paljon osaamista kasveista ja niiden ominaisuuksista sekä kasviyhdyskunnista ja niiden toimivuudesta. Totuttujen ajattelutapojen muuttamisessa on työtä.

– Luonto osaa tehdä niityn tai vaikka merenrantakasvillisuuden niin kauniiksi ja toimivaksi, mutta ihmiseltä sen oppimiseen voi mennä koko ikä, Tegel toteaa.

Suomessa ei taida olla vielä yhtään kunnon kohdetta, jossa olisi käytetty biotooppipohjaista tai luonnonmukaista suunnittelutapaa.

– Töölönlahden puiston alku-

peräisissä suunnitelmissa kasveilla oli iso rooli, Tegel sanoo.

Uuteen Kalasataman kaupunginosaan on tulossa pieni puisto, jota on alusta lähtien suunniteltu elämyksellinen, kerroksellinen kasvillisuus mielessä. Rakentaminen aloitettaneen 2020.

– Kaupunki tilaa kaikki suunnitelmat ulkoa, joten tämä vaatii paljon myös tilaajalta. Myös ohjauksen on oltava tarkkaa, mutta keskustelevaa, koska itsekin vasta opettelemme kerroksellisten istutusten suunnittelua.

MERKKEJÄ VIHREYDEN arvonnoususta on onneksi näkyvissä.

Ainakin puita kaupungissa osataan jo arvostaa. Mäkelänkadun remonttia suunniteltaessa puut pääsivät nyt samalle viivalle muun suunnittelun kanssa.

– Kaikki tutkimustieto puhuu monimuotoisen kaupunkiluonnon puolesta. Mutta ei se auta, jos tiedämme nämä asiat omassa keskuudessamme. Tieto pitää saada mukaan päätöksentekoon, Tegel korostaa.

SUOMESTA PUUTTUU näkyvä, rohkea kellokas viheralalta, joka puhuisi laajasti vihreyden puolesta.

– Kun Lontoossa suunniteltiin Olympiapuistoa, se sai maksaa, ja sen onnistuminen varmistettiin.

Nigel Dunnet oli vahvasti mukana suunnittelussa. Lopulta puisto olikin tapahtuman kuvatuin kohde. Ihmiset kuulemma jopa kyynelehtivät kauniiden niittyjen äärellä.

Jotain samaa oli viime vuonna Roihuvuoren japanilaisen puutarhan hanami-kirsikankukkajuhlassa ja Haagan alppiruusukukinnan äärellä. Suuret ihmisjoukot liikkuivat kukkien keskellä hartauden vallassa.

– Niin kauan kuin jotain tällaista tapahtuu, ihmiskunnalla on vielä toivoa, Tegel sanoo.

PARAS NIITTY • Tarpeeksi laaja-alainen • Aurinkoa ja puolivarjoa • Kasvilajisto mahdollisimman monipuolinen, kotimaisia kasveja kotimaisesta alkuperästä, ei vieraslajeja, myös joitakin kukkivia ja marjovia pieniä pensaita ja puita voi olla • Myös paljasta maata, savea, hiekka-alue, kivikkoa, lahopuuta maassa ja pystyssä, vesiaihe • Laiduntavat eläimet mahdollisia • Niitetään kerran kesässä elo– syyskuussa, niittojäte viedään pois sen kuivuttua • Polut ihmisille Mitä monimuotoisempi on elinympäristö, sitä terveempiä ihmiset ovat. Niitystä voi nauttia vaikka selällään maaten.

NIITTY

monimuotoisuuden kehto Niitty on kaunis, vaihteleva, terveellinen, helppohoitoinen ja tukee luonnon monimuotoisuutta monella tapaa. Niityn voi säästää, kunnostaa tai tehdä alusta asti. Jopa savipellosta saa niityn vuosien mittaan.

M

Niityn tekeminen vaatii aikaa ja malttia. Useat lajit kukkivat vasta toisena tai kolmantena vuonna kylvöstä.

TEKSTI JA KUVA: ELINA VUORI

itä jos lääkäri tulevaisuudessa määrää, että lapsesi on juostava vähissä vaatteissa niityllä kerran viikossa kesäaikaan?

On nimittäin todettu, että kosketus monimuotoiseen luontoon auttaa pysymään terveempänä.

Eikä se aikuistakaan haittaa, sillä kaikki me tarvitsemme sopivaa mikrobialtistusta joka ainoa päivä.

Välttämättömiä pölyttäjille Alkuperäisiä niittyjä ovat ranta-, kallio- ja tunturiniityt. Myös monet heinä- ja laidunniityt ovat luonnollista alkuperää esimerkiksi jokitörmillä. Taajamissa vanhoista pelloista on usein vähitellen muotoutunut niittyjä. Myös puistonurmikosta tulee helposti niitty, kun sitä ei enää leikata.

Kuivan paikan niittyä kutsutaan yleensä kedoksi.

– Niityillä elää monia uhanalaisia kasvi- ja eliölajeja, jopa kolmasosa kaikista uhanalaisista.

Varsinkin mesipistiäislajit ovat riippuvaisia avoimista, kukkivista alueista, sanoo filosofian

tohtori Stephen Venn Helsingin yliopistolta.

Mesipistiäiset ovat tärkeitä luonnonkasvien pölyttäjia, ja pitävät näin monimuotoisuutta yllä. Lisääntymiseensä monet mesipistiäislajit tarvitsevat lahoa puuta tai esimerkiksi rakennettuja hyönteishotelleja.

Viherala paljon vartijana Kaikkein arvokkaimpia niittyjä ovat luonnonniityt, joiden säilymisestä kannattaa huolehtia. Rakentaminen, umpeenkasvu, varjostava puusto ja vieraslajit ovat monen niityn uhkana. Myös hoidon puute muuttaa niityn luonnetta nopeasti.

Taajamien sisään ja liepeille jäävät peltopläntit toimisivat hyvinä niittyaihioina pienellä hoidolla. Esimerkiksi Maa- ja kotitalousnaisten Maisemapalvelut tekee kartoituksia, hoitosuunnitelmia, koulutuksia, seurantaa ja vaikka laidunnusopimuksia kaupunkiniityistä.

– Usein niitty toimii myös arvokkaana osana sekä maisemaa että ihmisten arkiympäristöä, muistuttaa maisema-asiantun-

tija Auli Hirvonen Maa- ja kotitalousnaisista.

Pienikin niitty on tarpeellinen lisä kaupunkiluontoon. Puiston laidalle jätetty niittämätön läntti, puiden alta leikkaamatta jätetty nurmikko, tyhjän tontin hyödyntäminen, ja tienvierien niiton ajoittaminen myöhäiskesään tuovat jo lisää niin kukkia kuin hyönteisiäkin.

– Vuosittain Hyvinkään kaupungin alueelta todetaan pelkkiä perhosia noin 530 lajia. Viheralan ihmiset on pantu kaupungeissa paljon vartijoiksi. Kehotan teitä olemaan rohkeasti luonnon puolella, sanoo ympäristökouluttaja ja luontokartoittaja Arto Rantanen Hyvinkäältä.

Niittämistä ja malttia Periaatteessa niityn tekeminen ja hoitaminen on yksinkertaista. Jopa hyväkasvuisesta pellosta saa sitkeällä niittämisellä ja niittojätteen poisviennillä niityn.

– Jos niitty on kovin reheväkasvuinen, se kannattaa niittää kaksi kertaa kesässä. Ensimmäisen kerran alkukesällä suhteellisen korkealta, että kukkakasvien

lehtiruusukkeet säilyvät. Niittojäte korjataan heti pois. Toisen kerran niitetään elo–syyskuussa, niittojätteen annetaan kuivua muutaman päivän, jotta siemenet varisevat maahan, ja sitten jäte viedään pois, selvittää Marita Kuikka Suomen Niittysiemen Oy:stä.

Jatkuvalla niittämisellä talttuvat myös useimmat niittyyn sopimattomat kasvit, kuten nokkoset ja pujot. Kun maa vähitellen köyhtyy, kukkijat pääsevät heinämäisten lajien rinnalle. Monimuotoisuutta voi lisätä esimerkiksi laikuttamalla maata ja kylvämällä niihin kotimaisia niittykasvien siemeniä.

– Aikaa ja malttia niityn tekeminen kuitenkin vaatii. Niittysiemenseoksissa on ensimmäiseksi vuodeksi yksivuotisia lajeja, sillä monivuotiset muodostavat ensin vain pienen lehtiruusukkeen. Ne kukkivat vasta toisena, tai jotkut vasta kolmantena vuonna, Kuikka sanoo.

Niitylle kannattaa niittää polkuja ja pieniä aukioita vaikka piknikpaikoiksi. Polut parantavat käytettävyyttä ja muu osa kasvustosta säästyy tallaamiselta.

3 | 2018 puutarha & kauppa

19

VASTUULLISESTI suomalaisin kasvein

Hoikat koivut ja lepät luovat runollista tunnelmaa keväiseen Huovilanpuistoon.

Kaikessa toiminnassa pitää nyt olla vastuullinen, miksei siis viheralueen kasvien valinnassakin.

Suomessa kotimaisesta alkuperästä lisätty luonnonkasvi on vastuullinen valinta: se ei leviä haitallisesti, ei levitä vieraita tuhoojia ja tuo työtä Suomeen pienyrityksiin. Ja valinnanvaraa riittää.

S

TEKSTI JA KUVAT: ELINA VUORI

uomalaisilla luonnonkasveilla luulisi olevan kysyntää näinä aikoina viheralueilla. Tehdään paljon laajoja infra-alueiden vihreyttämisiä, rakennetaan hulevesialueita, tuskaillaan ylläpidon resurssien kanssa, puhutaan kestävästä vihertuotannosta ja vieraslajien aiheuttamista haitoista.

Luonnonkasveja meillä on kyllä tarjolla, ja suunnittelijat niitä myös käyttävät, vaikka kehittämistä toki aina on. Tämä selvisi kyselystä eräille taimistoille ja suunnittelijoille.

Haasteena siemenhuolto Maailman sivu meillä on käytetty omia kasvejamme: koivuja, kuusia, vaahteroita, tammia, pihlajia, koiranheittä, taikinamarjaa...

Monista näistä on tuotu meille kuitenkin myös ulkomaisia alkuperiä, joiden ominaisuudet ja kestävyys poikkeavat meikäläisistä. Onko silloin enää kyse kotimaisesta kasvista?

– Saatavuudesta riippuen osa alkuperistä on kotimaista, osa ulkomailta. Harvoin alkuperistä kuitenkaan kysytään, kertoo Arttu Haverinen Taimisto Huutokoskelta Joroisilta.

20

puutarha & kauppa 3 | 2018

Lähtömateriaalin saatavuudesta on huolissaan myös Taimityllilän Jari Mäntynen Mäntyharjussa.

– Vähänkin tavallisuudesta poikkeavien kasvien siemenhuolto on Suomessa toivotonta. Tuotanto elää siemensaannin mukaan. Esimerkiksi tammi, vaahtera ja pähkinä on kylvettävä heti siementen kypsyttyä, Mäntynen muistuttaa.

Lounaasta koilliseen Taimityllilä on luonnonkasvien aarrearkku. Tarjolla on esimerkiksi parikymmentä rauduskoivunimikettä, visahaapaa, kahta pylväspihlajaa ja raitaa.

– Meiltä lähtee paljon taimia jatkokasvatukseen muille taimistoille. Yksivuotista ja pieniä määriä isompaakin tainta saa suoraan meiltä, Mäntylä kertoo.

Monilla muillakin taimistoilla on kohtuullinen valikoima suomalaisia luonnonkasveja. Esimerkiksi Ahosen Taimistolla Karstulassa on tuomea, raitaa, halavaa sekä useita pajuja. Puutarha Tahvosten listalta löytyy ainakin metsälehmusta, tervaleppää ja taikinamarjaa.

Myös Harvialassa on muka-

va valikoima, esimerkiksi punakoivu, hapsuharmaaleppä ja lehtosaarni. Mattilan Taimistolta Nousiaisista löytyy esimerkiksi pähkinäpensasta. Hongiston Taimisto Turun läänin Koskella on erikoistunut suomalaisiin katajalajikkeisiin.

tä kotimaisten havujen erikoismuotojen kysyntä on nousussa.

Kyselyyn vastanneet taimistot ovat sitä mieltä, että kaiken kaikkiaan luonnonkasvien kysyntä kasvaa tulevaisuudessa.

Kysyntä lisääntymässä

Suomalaiset suunnittelijat osaavat käyttää luonnonkasveja aika mukavasti. Tarve lähtee yleensä suunnittelijan pöydältä, sillä tilaaja määrittelee sen vain harvoin. Luonnonkasveja on suunniteltu monenlaisiin paikkoihin yksityispihoilta leikkipaikoille ja puistoista metsityksiin.

– Arvostan erityisesti luonnonkasvien kestävyyttä ja biodiversiteettiarvoa, Eeva Blomberg Pihasuunnittelu Eeva Blombergista sanoo.

Vantaan kaupunki käyttää luonnonkasveja monipuolisesti varsinkin luonnonmukaisilla alueilla ja vesistöjen varsilla.

– Ne lisäävät biologista monimuotoisuutta myös rakennetuilla alueilla, viheraluesuunnittelija Eija Välimäki Vantaan kaupungilta sanoo.

Lahden kaupungilla käytetään paljon luonnonkasveja ja myös monia kotimaisia erikoismuo-

Luonnonkasveja käytetään monenlaisissa kohteissa niin yksityisellä kuin julkisella puolella, mitään tyypillistä kohdetta ei ole. Suuria määriä metsitystaimia menee välillä maisemointiin, mutta myös metsiin biodiversiteettiä lisäämään.

Niin kuin monilla viherrakentamisen taimilla, myös luonnonkasvien kauppaa vaivaa epätasainen kysyntä.

– Ruusuissa yleensä menee vain kymmeniä kappaleita, sitten yhtäkkiä tarvittaisiinkin monta sataa tainta. Ja nopealla aikataululla, harmittelee Timo Saarimaa Hongiston taimistolta.

Terttu Tuovila Puutteenkylän Puutarhalta Kuusamosta kertoo, että erityisesti suurempien puiden tarve on lisääntynyt viime vuosina. Markku Turunen Harvialasta Janakkalasta arvelee, et-

Lisää monimuotoisuutta

OLISIKO NÄISTÄ LUONNONKASVEISTA VIHERALUEILLE?

Kotimaisissa pensaissa on monia käyttökelpoisia lajeja. Pähkinäpensas (vas.) kasvaa kauniisti, on terve ja pitkäikäinen. Koiranheisi (kesk.) säilyy yleensä ilman tuhoojia saadessaan kasvaa muiden kasvien rinnalla.

Ruusuissamme on monia kauniita lajeja, jotka ovat helppohoitoisia isoina ryhminä ja luonnonmukaisilla alueilla.

Eila Palojärvi

Suomalaisissa puissa on myös eksoottisia muotoja, joilla viimeistään saa näyttävyyttä ja elämyksellisyyttä viheralueille. Kuva Lahdesta.

Sianpuola ja kotimainen kataja kauniina kombona.

toja. Esimerkiksi kuusen monet värit ja muodot, riippuvat ja punalehtiset koivut sekä erikoiset lepät kuuluvat suunnitteluhortonomi Eila Palojärven palettiin.

– Omassa arboretumissamme on monia erikoismuotoja, ja ne ovat tulleet sitä kautta tutuiksi.

Ovathan ne mielenkiintoisia kasveja, Palojärvi perustelee.

Hän myös toivoo, että alkuperä ja lisäyslähde ovat laajakirjoisia myös suomalaisissa kasveissa. Yksipuolinen geeniperimä on uhka.

– Ilmaston lämpeneminen on tosiasia. Tarvitsemme monipuolisia istutuksia paitsi lajeiltaan myös geeniperimältään.

Pajuissa opeteltavaa

Kasvualustaan huomiota Luonnonmukaisille alueille ja rakennetun alueen reunamille luonnonkasvit ovat oiva valinta. Myös hulevesialueilla tarvitaan sopeutuvaisia luonnonkasveja, kuten pajuja.

– Kunttaa käytetään paljon, ja siihen sopivia, suurempia kasveja, kuten katajia, tarvitaan myös, sanoo Kirsi Laatunen Viher- ja ympäristökonsultointi Vireosta.

Suunnittelijoiden mukaan tavallisimpien luonnonkasvien saa-

tavuus on ollut ainakin kohtalaista. Suurempia puukokoja on paikoin niukasti.

– Monia mielenkiintoisia lajeja jää käyttämättä, koska niiden saatavuus on epävarmaa, kuten tuomilla ja pajuilla. Toivoisin taimistoilta myös aktiivista markkinointia, Blomberg sanoo.

Paikalle asetuttuaan luonnonkasvit viihtyvät yleensä hyvin.

Varsinkin kasvuunlähdössä voi kuitenkin olla ongelmia.

– Joillekin luonnonkasveille on yllättävän vaikea luoda sellaiset kasvuolosuhteet, että ne menestyisivät, ihmettelee rakennuttaja ja vihervalvoja Heidi Järkkä Rambollilta.

Taustalla saattaa olla istutuskasvualustan mikrobikirjon ongelmat. Moni luonnonkasvi vaatii elävän maaperän ja sienijuuren hyvin viihtyäkseen.

Pajuilla on aikaisina kukkijoina tärkeä tehtävä.

Pajujen suvun kasvit ovat meillä suotta aliarvostettuja. Ne ovat helppoja, monimuotoisia ja terveitä. Aikaisina kukkijoina niillä on tärkeä tehtävä ruokkia esimerkiksi talvehtineet kimalaiskuningattaret.

Kasviguru Pentti Alanko on puhunut pajujen puolesta vuosikymmeniä.

– Useimmat pajut ovat kosteiden paikkojen kasveja. Viljeltyinä ne kärsivät helposti villakirvoista liian kuiville, avoimille paikoille joutuesssan. Tässä auttaa puolivarjoinen kasvupaikka ja mieluimmin hyvä pohjakosteus.

– Pajuista on hyvää lisätietoa tuossa yhä ylittämättömässä luonnonkasvikirjassamme, Suuressa kasvikirjassa I–III. Siinä on kerrottu paljon niiden ekologiasta, Alanko muistuttaa.

Useimpien pajujen lisäys on helppoa, ja ne kasvavat nopeasti myyntikokoon – mutta myös ylikokoisiksi. Siksikin pajujen saatavuus taimistoilta vaihtelee.

– Mutta jos joku kysyy yhtäkkiä 5 000 pajua, ei niitä mistään siihen hätään tee, kertoo Jari Mäntynen kokemuksesta.

Puut ja pienikasvuiset puut • kuusen kasvu- ja värimuodot • männyn kasvumuodot • tammen kapeat ja kartiomuodot • koivun liuskalehtiset ja riippuvat muodot, punakoivu, visakoivu, tunturikoivu, vaivaiskoivu • harmaaleppä, tervaleppä ja niiden lehti- ja kasvumuodot • kynäjalava • haapa • metsälehmus • oratuomi • tuomi, pohjantuomi • kotipihlajan muodot • pohjanpihlaja, suomenpihlaja, teodorinpihlaja • tylppäliuska- ja suippoliuskaorapihlajat • orapaatsama • korpipaatsama Pajut, Salix • raita, tärkeä monimuotoisuudelle • halava, huomionarvoisat hedelmystöt syystalvella • jokipaju, isokasvuinen, näyttävä • verkkolehtipaju, ihastuttava maanmyötäinen kivikkokasvi • villapaju, hopeanharmaalehtinen • kiiltopaju, kaunisversoinen ja -lehtinen • mustuvapaju, kaikkialla kasvava • virpapaju, harmahtava lehdistö, isokasvuinen • ahopaju, matalahko, tuuheakasvuinen, kuivahkoonkin paikkaan • juolukkapaju, hanhenpaju ja kapealehtipaju, pienilehtiset ja -kasvuiset • talvikkipaju, komea ja jopa puumaiseksi kasvava (rauhoitettu) • pohjanpaju, harmahtava, alta valkokarvainen Pajut on valinnut Pentti Alanko

Pensaat • euroopanmarjakuusi • katajan kotimaiset lajikkeet • euroopanpähkinäpensas • sinivatukka, lehtovatukka • karjalanruusu, metsäruusu, orjanruusu, okaruusu, iharuusu • koiranheisi • lehtokuusama Varvut • suomyrtti • näsiä • suopursu • kanerva • sianpuola • mustikka, puolukka, juolukka • Entä nämä: pensaskanerva, kurjenkanerva, kellokanerva, riekonmarja, variksenmarja, suokukka, sielikkö, varpio, vaivero, talvikki ja uuvana?

3 | 2018 puutarha & kauppa

21

Päivi Heino

Harmaahome kulkeutuu helposti verenpisaran pistokkaiden mukana.

Pythium- ja Fusarium-sienten vioittamia daalioita.

Neilikoilla Fusarium-tartunta voi tulla pistokkaissa. Kasvit eivät juurru, vaan lakastuvat.

MIKRO-ORGANISMIT

ryhmäkasvien palveluksessa Biologinen tautien torjunta tarjoaa tärkeän työvälineen ryhmäkasvien viljelijälle. Hyödyllisiin pieneliöihin perustuvat valmisteet suojaavat taimia haitallisilta mikro-organismeilta ja samalla ne vahvistavat kasvien omaa puolustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan.

Niillä on myös kasvua lisääviä vaikutuksia.

R

yhmäkasvien laji- ja lajikekirjo on suuri, joten myös tautien moninaisuus ja torjuntaohjeistot ovat moninaiset. Yhteistä kaikille on kuitenkin tarkka perushygieniasta huolehtiminen, mikä luo vankan perustan tautien hallinnalle.

Myös mikrobiologisella torjunnalla on tärkeä rooli hyvälaatuisten ja terveiden ryhmäkasvien tuottamisessa. Kesäkukkien viljelyssä on tähdättävä siihen, että kasvit kestävät terveinä vielä kauan sen jälkeen, kun ne ovat siirtyneet asiakkaalle.

Monenlaisia tautiongelmia Ryhmäkasveilla esiintyy useita itämistä ja taimettumista heikentäviä tautisieniä, joista osa tulee siementen mukana, osa taas le22

puutarha & kauppa 3 | 2018

TEKSTI JA KUVAT: MARJA-LEENA LAHDENPERÄ

viää kasvustoon maa-aineksen ja veden mukana tai puutteellisen hygienian seurauksena.

Siementen kautta kulkeutuu muun muassa Alternaria-, Fu­ sarium-, Helminthosporium- ja Penicillium-sieniä. Taimettumisvaiheessa voivat haittaa aiheuttaa myös useat homesienet, kuten kanelihomeena tunnettu Pli­ caria ja nopeakasvuinen Rhizo­ pus, joita kulkeutuu kasvualustan mukana. Vaikka ne eivät ole varsinaisia taudinaiheuttajia, pystyvät ne runsaana esiintyessään tukahduttamaan pikkutaimia.

Pythium-sienet ovat yleisimpiä taimipoltteen aiheuttajia monilla ryhmäkasveilla. Siementen mukana Pythium ei kulkeudu, mutta tartunta voi tapahtua jo kasvin itämisvaiheessa, eikä taimi välttämättä nouse edes pintaan.

Myös sirkkalehtivaiheessa tai-

mi on hyvin altis Pythium-taudille. Torjunnassa ei siis ole varaa viivytellä.

Paitsi että Pythium, Phyto­ phthora, Fusarium ja Rhizoctonia aiheuttavat taimipoltetta, ne voivat vioittaa juuristoa myös myöhemmin. Juuristotaudit pysyttelevät usein alkuvaiheessa varsin huomaamattomina.

Toisinaan tauti puhkeaa näkyviksi oireiksi vasta kukinnan käynnistyessä, ja hukkaprosentti saattaa taudin seurauksena muodostua yllättävän suureksi viljelyn loppumetreillä. Joskus tarhalta terveen näköisenä lähtenyt kasvi nuokahtaa pian asiakkaalla.

Ryhmäkasvien verso-osissa esiintyvistä taudeista yleisimpiä ovat härmä ja harmaahome. Tietyt ryhmäkasvit ovat luonnostaan erityisen arkoja harmaahomeelle, joten niiden kohdalla torjuntaan

on aina syytä varautua.

Vähemmän alttiiden lajien kasveihin tauti ilmaantuu usein silloin, kun niiden elinvoima on heikentynyt esimerkiksi huonokuntoisen juuriston takia tai kun on pilvistä ja tiheä kasvusto pysyy liian kauan kosteana. Harmaahome voi kulkeutua myös pistokkaiden mukana.

Pieneliöt kasvien apuna Mikrobivalmisteet tehoavat moniin eri sienitauteihin. Samalla ne parantavat kasvien laatua lisäämällä juurten ja koko kasvin kehitystä sekä kukintaa.

Biologinen kasvinsuojelu on pitkälti ennakkotorjuntaa. Hyötyorganismien on ehdittävä asuttaa juuristovyöhyke tai lehvästön pinta ennen taudinaiheuttajaa, joten mikrobituotteiden käyttö

Täsmäsieni juuristoon ja lehvästöön

Gliocladium catenulatum -mikrobin elämistä lehvästöpinnalla testataan laboratoriossa.

kannattaa aloittaa jo kylvö- tai taimivaiheessa.

Koska kasvualustaan ja lehvästöön lisättyjen hyötymikrobien määrä pyrkii kuitenkin pikkuhiljaa vähenemään, voidaan etenkin voimakkaassa tautipaineessa tarvita vielä uusintakäsittely kuukauden kuluttua.

Vaikka mikro-organismien käyttö ennakoivasti on suositeltavinta, voidaan niitä antaa myös oireiden jo ilmaannuttua. Näin rajoitetaan taudin leviämistä.

veja viljelyn alkuvaiheessa, vaikuttaa se tautien esiintymiseen myöhemminkin. Valmisteen sädebakteerit nimittäin etenevät juurten kasvun myötä.

Sädebakteerin käyttöä on syytä jatkaa ruukutuksen yhteydessä, jotta vältytään juuristotaudeilta kuten Fusarium- tai Phytophtho­ ra-juurilaholta. Etenkin pitkään viljeltävät amppelikasvit kannattaa varustaa torjuntapieneliöillä.

Sädebakteeria taimipoltteelle

Hyötymikrobivalmiste GlioMix saa aikaan voimakkaan juuriston, jonka turvin koko kasvi voi paremmin. Myös kanelihome pysyy paremmin kurissa.

Gliocladium-sieniin perustuvasta jauheesta tehdään vesiseos, joka sekoitetaan kasvualustaan tai jolla kastellaan kylvökset. Viljelijä voi valita käyttötavan käytännöllisyyden perusteella. Ruiskuttamalla ei valmisteen levitystä kuitenkaan voida tehdä, sillä tuotteen sisältämät hiukkaset eivät mene läpi pienisuuttimisista ruiskuista.

Monien ryhmäkasvien taimikasvatusaika on pitkä, joten kylvökäsittelyn lisäksi kannattaa valmistetta antaa myös koulittaessa tai ruukutettaessa. Tuotteen ansiosta taimettuminen on parantunut, kasvuunlähtö nopeutunut ja kauppakelpoisten määrä noussut. Tällaista on havaittu muun muassa samettikukalla, petunialla, lobelialla, kiinanasterilla, neilikalla ja tarhaverbenalla.

Viljelijöiden kokemusten mukaan erityisesti orvokki, jolla on usein juuristo-ongelmia, on pysynyt hyvälaatuisena ja hyötynyt valmisteen käytöstä.

Biologinen torjunta Mycostopsädebakteerivalmisteella tehoaa moniin siemenissä esiintyviin sieniin ja homeisiin. Siementen kuivapeittaus torjuu hyvin nimenomaan Alternaria-sieniä, jotka ovat koristekasvien yleisimpiä siemenlevintäisiä taudinaiheuttajia. Täysin Alternariasienen saastuttamista siemenistä on peittauksen ansiosta suurin osa kehittynyt terveiksi taimiksi.

Toisinaan valmisteen antaminen peittauksena on käytännössä hankalaa, esimerkiksi jos siemenet ovat erityisen pienikokoisia tai kerrallaan kylvettävät määrät vähäisiä. Biologista peittausta ei kannata tehdä myöskään silloin, kun siemenet on jo peitattu kemiallisesti.

Käsittely voidaan tehdä kastelemalla tai ruiskuttamalla taimet heti niiden työnnyttyä esiin.

Pistokastaimilla on lisäksi mahdollista käyttää täsmätorjuntaa upottamalla juuripaakku nopeasti Mycostop-vesiseokseen.

Vaikka kylvön tai taimettumisen yhteydessä annettava valmiste on tarkoitettu suojaamaan kas-

Hyötymikrobit vahvistavat

Gliocladium catenulatum -sieneen pohjautuva kasvinsuojeluaine Prestop tehoaa taimipoltteeseen, juuristotauteihin ja harmaahomeeseen. Valmiste levitetään useimmiten ruiskutuksena ja sitä voidaan käyttää kylvövaiheesta lähtien.

Erityisen tehokas valmiste on Pythium- ja Rhizoctonia-sienten torjunnassa. Koetoiminnassa tämä on havaittu muun muassa orvokilla, leijonankidalla ja salvialla.

Jos uhkana on Pythium, kannattaa kylvökset kastella Prestopilla, mutta mahdolliset jatkokäsittelyt voidaan tehdä myös Mycostopilla. Mikäli juuristokäsittelylle ilmenee tarvetta kasvuston jo umpeuduttua, on mahdollista antaa mikrobit altakastelun kautta.

Prestopilla pystytään torjumaan myös harmaahometta. Valmisteen sisältämä Gliocladiumsieni pystyy nimittäin elämään ja vaikuttamaan kasvien maanpäällisissäkin osissa. Taudinalttiilla lajeilla ensimmäinen mikrobikäsittely kannattaa tehdä jo pikkutaimivaiheessa ja uusintaruiskutus 3–4 viikon välein.

Vaikka käyttö on pääosin ennakkotorjuntaa, on aineen todettu tehoavan harmaahomeeseen osittain myös parantavasti. Ruiskutukseen on kuitenkin ryhdyttävä heti, kun ensioireet havaitaan.

Mikrobien monet edut Torjuntamikrobit ovat teholtaan laaja-alaisia, eikä niiden toistuvakaan käyttö aiheuta resistenttejä tautikantoja. Vuorottelemalla mikrobituotteita kemiallisten

Kotimainen asiantunteva palvelu!

TARKISTA!

Kasteluveden laatu raakavesianalyysillä!

& 06-347 4250 www.hortilab.fi Katso pätevyysalue www.finas.fi

kasvinsuojeluvalmisteiden kanssa voidaan puolestaan vähentää kemiallisia torjunta-aineita kestävien taudinaiheuttajien muodostumisriskiä.

Mikäli viljelmällä jo esiintyy esimerkiksi harmaahomekantoja, jotka ovat tulleet vastustuskykyisiksi kemiallisille valmisteille, pystytään niitä torjumaan Prestopilla.

Mikrobit myös vaikuttavat pitempään kuin kemialliset taudintorjunta-aineet. Ero ilmenee etenkin maassa ja kasvualustoissa, sillä niissä kemialliset valmisteet hajoavat nopeasti.

Tautitorjunnan lisäksi hyötymikrobit ylläpitävät hyvää kasvukuntoa ja aktivoivat kasvien omaa puolustuskykyä. Usein onkin havaittu, että sekä Mycostopin että Prestopin käyttö juuristossa on myöhäistänyt härmän ilmaantumista. Tauti ole esiintynyt yhtä voimakkaana kuin kasveilla, joiden juuristoa ei ole käsitelty mikrobeilla.

Kirjoittaja työskentelee Verdera Oy:ssä.

Suomessa valmistettu Suomen ilmastoon sopiva kasvutunneli Kastelutekniikka ammattitaidolla jari.suominen@jarvenkyla.fi • puh. 0500 279 830

Meiltä myös kaikki muut viljelytarvikkeet!

3 | 2018 puutarha & kauppa

23

Marianna Soini

IO Scandinavian tuotteiden vaaleus, luonnonmukaisuus ja yksinkertaisuus luovat kotoisan tunnelman.

Wikholm Formin valikoimasta suosittuja ovat olleet jalalliset sinkkiastiat, joilla saa nostettua kasveja eri tasoihin sekä isot rottinkiruukut.

Affarin riippumaton voisi löytää niin koivun kuin palmunkin alta. Herkkähipiäisimmille köysimäinen riippumatto vaatii kyllä totuttelua.

Fiinistä karun kauniiseen

K

aksi kertaa vuodessa järjestettävät Formex-messut Tukholmassa esittelivät tammikuun tapahtumassaan sisustus- mutta myös puutarha-alan tuotteiden valikoimaa ja tulevia suuntauksia. Pinnalla olevat asiat ovat jälleen päivittyneet viime vuodesta.

Valkoisen tyylin ystävät vaviskoot: Formex-messut Ruotsissa osoittivat kaukomaiden värien, materiaalien ja tyylien saapuneen Pohjolaan.

MAANLÄHEISET, HEMPEÄT värit jylläävät.

Niin on ollut jo jonkin aikaa, mutta paletti on monipuolistunut. Värien määrittely ei ole yksinkertaista: tietty väri on toisen mielestä beige, toinen näkee sen vaaleana roosana ja kolmas poltetun saven punaisena.

Samoin erityisesti vihreän kirjo on laaja.

Maanläheisiä värejä täydentävät täyteläiset lämmin keltainen ja samettinen sinivihreä.

Laajentuneesta värimaailmasta huolimatta sävyjen samankaltaisuus tekee niistä hyvin yhteensopivia – liukuväreiksi asti.

ESILLEPANOIHIN näyttely tarjoaa myös aina ideoita, sillä osastoissa mitään ei ole jätetty puolitiehen, eikä pelkkiä tuoli, pöytä ja työntekijä -ratkaisuja näy. Tuotteiden sijoittelusta osastoille, hyllyyn ja pöydille riittää ammennettavaa omaan myymälään. Tarkoitus on sama: myydä tuotteita.

Luonnosta ammentavan vihreän ja harmaan värit eri sävyissä ovat nyt muodissa. Astioiden pintamateriaaleissa on myös eloa. Tuotteet Wikholm Form.

Juuri kun saviruukuista on päästy, terrakotta palaa materiaalina ja värinä.

Ib Laursen luottaa yksinkertaisiin, aasialaisvaikutteisiin kalusteisiin, jotka sopivat kaukomaiden lisäksi yhtä lailla Suomen kesään. Ruukkujen pintoja elävöittää pieni rosoisuus.

24

puutarha & kauppa 3 | 2018

TEKSTI JA KUVAT: ANU PIRHONEN

Unohda piiperrys ja ripusta kattoon tilaa madaltamaan jykeviä oksia.

LUONNONMUKAISUUS on vahvasti pinnalla niin materiaaleissa kuin tyylissäkin. Ilman krumeluureja syntyvä, käsityöläisyyttä korostava kaluste- ja korityyli solahtaa Suomeenkin, vaikka itämainen vaikutus onkin ilmeinen.

VIHERALUEIDEN KASVIT

REKISTERIT KUNTOON Lännenpagodikanukka tietosuoja-asetus voimaan Cornus alternifolia Euroopan unionin uusi tietosuoja-asetus astuu voimaan toukokuussa. Asetus koskee kaikkia henkilötietoja käsitteleviä tahoja. Tavoitteena on henkilökohtaisten tietojen parempi suojaus ja huolellisempi käsittely. Asetuksen laiminlyönnistä voidaan määrätä tuntuviakin sakkoja.

K

TEKSTI: NIINA KANGAS

äsitteletkö työssäsi jäsen-, asiakas- tai työntekijärekistereitä? Tai hallinnoitko markkinoinnissa käytettäviä sähköpostilistoja?

Jos vastasit kyllä, EU:n uusi tietosuoja-asetus koskee myös sinua. Monessa yrityksessä tai työpaikassa onkin jo aloitettu työt, jotta henkilötietojen käsittely olisi asetuksen mukaista.

UUSI TIETOSUOJA-ASETUS on ollut voimassa vuodesta 2016 ja kahden vuoden mittainen siirtymäaika sen noudattamiseen päättyy toukokuussa.

Asetuksen tarkoituksena on tarkentaa henkilötietojen käsittelyä ja parantaa rekisteröityjen henkilöiden suojaa. Henkilörekisterit ovat edelleen sallittuja. Nyt on kuitenkin korkea aika miettiä, ovatko kaikki rekistereihin kerätyt tiedot tarpeellisia, vai onko säilössä sellaistakin, joka ei ole oleellista oman toiminnan kannalta.

MIKÄ ASETUKSEN myötä sitten muuttuu? Rekisterinpitäjien tulee

arvioida henkilötietojen käsittelyyn liittyvät riskit ja suojata käsittelemänsä tiedot asianmukaisesti.

Eli sähköiset rekisterit salasanojen taakse ja henkilötietoja sisältävät mapit lukollisiin kaappeihin.

Kirjallisen dokumentoinnin merkitys korostuu uuden asetuksen myötä. Rekisterissä oleville henkilöille tulee selvittää, mitä tietoja heistä on kerätty, mihin tarkoitukseen tietoja käytetään ja missä niitä säilytetään.

Käytännössä tämä tapahtuu tietosuojaselosteella tai selosteella käsittelytoimista esimerkiksi nettisivuilla. Selosteen tulee olla helposti rekisteröityjen saatavilla. Rekisterissä olevat tiedot tulee toimittaa pyydettäessä rekisteröidylle kohtuullisessa ajassa.

UUTEEN ASETUKSEEN liittyy tietenkin vielä joitakin epäselvyyksiä, mutta omat rekisteriasiat kannattaa laittaa mahdollisimman hyvään järjestykseen ennen toukokuuta. Asetuksen noudattamatta jättämisestä tai rikkomisesta voi seurata sakkorangaistus.

Lisätietoja: www.tietosuoja.fi

Tietosuoja-asetuksen määreitä HENKILÖTIETO on tieto, jonka avulla henkilö voidaan tunnistaa. Näitä ovat esimerkiksi: nimi, osoite, henkilötunnus tai sähköpostiosoite.

Suomessa on jo Pehr Kalmin päivistä lähtien viljelty pohjoisamerikkalaisia koristepuita ja -pensaita. Kuitenkin aivan kuin siltä listalta olisi kokonaan unohtunut eräs poikkeuksellisen käyttökelpoinen kasvi, nimittäin lännenpagodikanukka.

P

TEKSTI: ANTTI AUTIO

ohjois-Ameikasta kotoisin olevat lajit ovat meillä vakiintuneet käyttöön – ehkä aitaorapihlajaa lukuunottamatta – muita teitä kuin Kalmin käsien kautta.

LÄNNENPAGODIKANUKKA OLI

meillä käytännössä tuntematon ennen Arboretum Mustilan siemenkeruuretkeä Pohjois-Amerikkaan 1993. Tällöin saaduista sekä 1996 retkellä kerätystä siemenestä on syntynyt hyvin menestyneitä kasveja aina III-vyöhykkeelle saakka.

Lännenpagodikanukkaa tavataan itäisessä Pohjois-Amerikassa suurille järville saakka. Pohjoisessa se kasvaa Kanadaan asti.

Toistaiseksi ilmeisesti paras alkuperä Suomea ajatellen on kerätty eteläisestä Manitobasta. Pohjoiset alkuperät ovat kestävyydeltään oletettavasti parhaita, ja meillä pitäisi viljelyn perustua näihin.

Lännenpagodikanukka poikkeaa paljon siitä mielikuvasta, jonka sana kanukka luo. Tämä laji on kasvutavaltaan pieni puu tai suuri, korkeintaan muutamarunkoinen pensas, joka saavuttaa jopa 4–6 metrin pituuden.

Kasvutapaa leimaa tieteellisen nimen epiteettiosan ”alternifolia” kuvaava vuorottainen lehtiasento. Lännenpagodikanukan kerroksellinen kasvutapa koros-

tuu lehvien pagodimaisen rakenteen vuoksi.

PENSAS KUKKII kesäkuussa valkoisin, tuoksuvin kukin. Syksyllä valmistuvat hedelmät ovat aluksi punaisia ja muuttuvat kypsyttyään mustiksi. Parhailla alkuperillä lännenpagodikanukka saa kauniin, oranssinsävyisen syysvärin.

Lännenpagodikanukka viihtyy parhaiten multavilla, ei kuitenkaan liian kosteilla, hieman happamilla mailla. Paras paikka on kevyessä tai vaeltavassa varjossa samaan tapaan kuin se esiintyy luonnossakin metsän laiteilla ja valoaukoissa. Se ei leviä pensaskanukoiden tapaan juurivesoista, vaan kehittää pian runkojohteisen kasvun.

TÄMÄ KASVI OLISI erittäin käyttökelpoinen pikkupuu myös julkiseen puistokäyttöön. Se on osoittautunut kestäväksi. Sen ainutlaatuisen kasvutavan vuoksi sitä on vaikea korvata millään muulla lajilla.

Toistaiseksi lajia on ollut saatavilla rajoitetusti, mutta sen ominaisuuksien tullessa tutuksi kysyntä toivottavasti lisääntyy. Kasvia voitaisiin lisätä meillä kaupallisesti helposti, mikäli näin haluttaisiin tehdä.

Kirjoittaja on soveltava dendrologi.

Jukka Reinikainen

REKISTERINPITÄJÄ on taho, joka määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Esimerkiksi työnantajalla on oltava työntekijöistään tiettyjä tietoja palkanmaksua varten.

HENKILÖREKISTERI on mikä tahansa jäsennettyä henkilötietoa sisältävä tietojoukko, josta tiedot ovat saatavilla tietyin perustein. Tietomassa voi olla keskitetty, hajautettu tai jaettu eri perustein. Esimerkiksi käy mappi, jossa työnantaja säilyttää tietoja työntekijöistä.

TIETOJEN KÄSITTELIJÄ on taho, joka käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun. Työnantaja on voinut esimerkiksi ulkoistaa palkkojen maksun muualle, jolloin tämä taho on tietojen käsittelijä.

Lännenpagodikanukka saa tyypillisen kasvumuotonsa puolivarjossa.

3 | 2018 puutarha & kauppa

25

MARKKINAPAIKKA BIOLOGINEN KASVINSUOJELU

Horti Expert mukana kasvussa

Uutuus!

Nyt saatavana Viivi -jääsalaatin siemeniä

SININEN PMS 300 PUNAINEN PMS RED 032 CVC

TORJUNTAeliöt, TARKKAILUpyydykset ja NEUVONTA + Ajankohtaista: viriilit jauhiaisluteet tomaatille

– kysy koesiemeniä!

Soita tai lähetä sähköpostia, kerromme mielellämme lisää!

03 438 3195 • info@biotus.fi • www.biotus.fi

Horti Expert Oy • Timo Ahonen, puh. +358 40 831 9855

hortiexpert@outlook.com • www.hortiexpert.fi

HUOLINTAA JA KULJETUKSIA

KASVIHUONERAKENTAMINEN

CMYK SININEN: C=100, M=42, Y=0, K=5 CMYK PUNAINEN: C=0, M=100, Y=100, K=0

-Muovien vaihdot -Kasvihuonesaneeraukset -Asennus ja huoltopalvelu -Ruuvipaaluperustukset

puh. 010 425 1800 fax: 010 425 1899

O. JYLHÄ OY

puh. 014 3381500 planning@transport-jylha.fi www.transport-jylha.fi

www.puutarhatekniikka.com

041 546 3689, Juurakko

AINA MAHTUU MUKAAN MARKKINAPAIKALLE – MEILAA PK.ILMOITUKSET@HORTIMEDIA.FI TAI SOITA (09) 7288 2121 KASVUALUSTOJA

TAIMIA KUNTTA VARPUKASVIT PERENNAT PERENNAMATOT SANIAISET HEINÄT

Kuva: J-P Wessman

www.perennataimistorasimus.com

Jari 0400 787 049 Pekka 0400 824 488 www.kasvihuonerakennus.fi

TUOTEMERKINTÄ

Tuotemerkinnän ammattilaiselta

Suomalaisia, varmennettuja

MANSIKANTAIMIA

> Tarrakirjoittimet > Ohjelmistot > Hinnoittelukoneet > Päiväysmerkintäkoneet > Punnituslaitteet > Kassakoneet > Rahankäsittelylaitteet

Polka, Honeoye, Bounty, Frida ja Ria

Paakkutaimia ja paljasjuurisia pakastetaimia

www.ihalantila.fi

A. Rämö

Rakentamisen erikoisosaaja

Uusikaupunki, puh. 0500 723 996 www.novarbo.fi tilauspalvelu@novarbo.fi, p. 02 549 1681

perennataimisto.rasimus@kolumbus.fi

MUOVIHUONEITA

KEVYTHALLEJA

MAIKAAR KY

Haluatko hallin joka kestää?

Koneet, autot, pakkaustarvikkeet ...

puh. (014) 465 131 www.ahosentaimisto.fi info@ahosentaimisto.fi 26

puutarha & kauppa 3 | 2018

P. 0400 497 801 vesa.olkkonen@karinevalainen.fi www.karinevalainen.fi

Papinsaarentie 14, Laitila

CE-hyväksytty mallisto 24-300m2

puh. 040 520 1856

020 790 4800 kekkilaprofessional.fi

www.maikaar.com

MARKKINAPAIKKA KASVIHUONETEKNIIKKA

MEILTÄ TARVIKKEET VAHVAAN KASVUUN

• Salaattilinjat, kasvihuonevalaisimet, polttimot ym.

• Kasvihuoneet, myös avaimet käteen -ratkaisut • Suunnittelu, asennusvalvonta, konsultointi • Siemenet ja ruukut, muut viljelytarvikkeet

• Hortimax-ohjausautomatiikka • Biobestin kimalaiset ja biologinen torjunta • Cultilene-kivivillat • Kelta-ansat, eri kokoja • Apulannat ja mustavalkomuovit • Sähköllä ja akulla kulkevat Wanjet-ruiskut ja robotit, useita malleja, myös varaosat ja huolto • Verderan biologiset valmisteet

Clima Kontroll Oy puh. (06) 2256 491, (06) 2256 401 fax. (06) 2256 402 info@climakontroll.fi www.climakontroll.fi

Helle-Tech Oy Voimakatu 14 LH 10 20520 Turku puh. 0400 528 308 www.helle-tech.com info@helle-tech.fi

KONEITA JA LAITTEITA

Kasvinsuojelun

koneet ja tarvikkeet Järeät italialaiset jyrsimet

Sormihara toimii myös taimiväleissä! www.elomestari. 040-581 8477

Massano vastakelajyrsimet

SPARRAUSTA

Maailmanluokan kumppanuus ja maan parhaat ratkaisut

Emy vaakatasojyrsimet Sicma kelajyrsimet

www.agropoint.fi puh. 040 583 0401

AVAGRO OY | p. 02 858 3600 | www.avagro.fi

LANNOITTEITA

Kestävän ruokatuotannon asiantuntijapalvelut ja ratkaisut

matti.laurila@scanline.fi, puh. 040 5639 496

020 790 4800 kekkilaprofessional.fi

SIEMENIÄ myynti@siemenliikesiren.fi siren@siemenliikesiren.fi www.siemenliikesiren.fi www.siemenliikesiren.fi

Vanha Talvitie 4 (Tukkutori) 00580 HELSINKI (09) 774 4910, fax 7744 9191

LAADUKKAAT LANNOITTEET

nutriforte.fi • puh. 0400-207 288

MARKKINAPAIKAN ILMOITUKSET LUETAAN – SINÄKIN LUIT TÄMÄN. JOS SINULLA ON TARJOTTAVAA PUUTARHA-AMMATTILAISILLE ALOITA MAINOSTAMINEN MARKKINAPAIKALLA NYT 3 | 2018 puutarha & kauppa

27

Mansikat kohopenkissä na, mutta kasvien talvehtimisongelmat huolestuttavat viljelijöitä.

Kohopenkin vaikutuksia selvitettiin kolmevuotisessa viljelykokeessa. Viljelymaassa ei ollut tunnistettuja kasvitauteja, vaan erityisesti seurattiin maan muotoilun vaikutusta kasvustojen lämpöoloihin sekä kasvuun, menestymiseen ja sadontuottoon.

Pienet erot talvilämpötiloissa

Mansikantaimet viihtyivät kohopenkissä.

Korkeat viljelypenkit ovat monissa maissa normaali käytäntö mansikantuotannossa. Viljelykokeessa testattiin kolmea penkkikorkeutta. Tulokset kannustavat kokeilemaan.

TEKSTI: SAILA KARHU JA PÄIVI PARIKKA KUVA: SAILA KARHU

V

iljeltäessä mansikkaa maapohjalla käytetään useissa maissa kohopenkkiä: kasvirivien kohta on muotoiltu 20– 50 senttimetriä rivivälejä korkeammaksi.

Suomessa korkeiden viljelypenkkien vaikutusta mansikkaan tutkittiin 1990-luvun alussa Savossa. Silloin pakkastalvi vikuut-

ti kasveja korkeassa penkissä tasamaan oloja heikomman lumisuojan alla.

Varsinkin eteläisessä Suomessa talvet ovat nykyään leutoja ja syksyt pitkään sateisia. Taimien mukana mansikkamaillemme kulkeutuneet taudit, erityisesti punamätä, viihtyvät ja leviävät märässä kasvualustassa. Korotettu kasvupaikka pysyy kuivempa-

Marjatilan taimet, tarvikkeet ja tunnelit

Kevään 2018 istutuksiin vielä hyvä valikoima MANSIKAN- JA VADELMANTAIMIA avomaalle sekä tunneliin

Verkkokauppamme on avautunut!

Taimet tuottavaan kasvuun!

Tilaukset ja neuvonta

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Jarmo Röppänen 040 505 4035 Merja Siltala 040 864 3838 www.taimituotanto.net

28

puutarha & kauppa 3 | 2018

Kaikki testitalvet olivat hyvin vähälumisia, eikä lunta tarvinnut montakaan kertaa poistaa runsaiden lumisateiden jälkeen. Penkkikorkeuden vaikutus lämpötilaan maan pinnalla tai kymmenen sentin juuristosyvyydellä oli odotettua pienempi ja kuukausien keskilämpötiloja verrattaessa lähes olematon. Eroja oli lähinnä minimi- ja maksimilämpötiloissa.

Esimerkiksi tammikuussa 2014 kuukauden keskimääräinen ilman lämpötila 25 sentin korkeudella oli seitsemän pakkasastetta. Juuristosyvyydellä keskilämpötila oli kaikissa penkeissä vähemmän kuin yhden asteen nollan alapuolella.

Ilman lämpötilan laskiessa minimiinsä, –19 asteeseen, juuristosyvyyden minimilämpötila oli –3,5 astetta kymmenen senttiä korkeassa penkissä, –5 astetta 20 senttiä korkeassa penkissä ja –6 astetta 30 sentin penkissä.

Vastaavat, alle kolmen asteen erot eri penkkien välillä pinnan tai maan lämpötiloissa mitattiin muinakin talvina. Alimmilleen maan pinnalla lämpötila laski tammikuussa 2016, jolloin kymmenen senttiä korkean penkin pinnalla oli –14 sastetta ja korkeampien penkkien pinnalla 17,5 astetta pakkasta.

Korotettu penkki tarvitsee kastelua Matalimman penkin pinta lämpeni kesäaikana enemmän kuin korkeampien penkkien pinta: siinä mitattiin jopa yli 50 asteen vuorokautisia maksimilämpöti-

loja ja korotetuissa penkeissäkin yli 40 lämpöastetta. Juuristosyvyydessä matalimmassa penkissä maksimilämpötilat olivat kesällä muutaman asteen matalammat kuin korkeammissa penkeissä.

Korotetut penkit olisivat vaatineet enemmän kastelua kuin matalin penkki, sillä samalla kastelumäärällä ne jäivät matalaa penkkiä kuivemmiksi. Eniten kuivui korkein 30 senttimetrin penkki.

Matalassa pienin kasvu Kasvit talvehtivat kaksi ensimmäistä testitalvea ilman merkkejä vaurioista. Viimeisen koetalven jälkeen, keväällä 2016, kasvupisteet olivat selvinneet terveen näköisinä talvesta. Pensaiden kasvu oli kuitenkin tasaisinta 20 senttiä korkeassa penkissä, muissa kasvustot olivat jonkin verran epänormaalin vaihtelevan kokoisia.

Penkkikorkeus vaikutti kasvutapaan voimakkaasti. Kasvit olivat syksyisin pienimpiä eli painoltaan kevyimpiä matalimmassa penkissä.

Korkeammissa penkeissä kasvit haaroittuivat kahtena ensimmäisenä koevuonna voimakkaammin. Pystyjuurakon ja juurien massa oli korkeampi kuin matalassa penkissä.

Kolmantena vuonna kasvien kokoerot vähenivät, mutta edelleen kasvit jäivät matalimmassa penkissä massaltaan pienimmiksi. Myös erot juurakon haarojen määrissä säilyivät.

Keskikorkeasta paras sato Ensimmäisenä keväänä kaikissa penkeissä oli saman verran kukkia. Toisena keväänä kukkia oli matalimmassa penkissä vain 80 prosenttia korottujen penkkien määrästä, lähes 30 kukkaa vähemmän. Viimeisenä koevuonna kukkamäärien erot jonkin verran pienenivät. Eniten kukkia muodostui 20 senttiä korkeassa ja vähiten 30-senttisessä penkissä.

Korkeus vaikutti myös marjojen kokoon. Korkeimmassa penkissä marjat jäivät pienimmiksi.

KOLMENKORKUISET PENKIT KOKEESSA Kolmevuotinen koe perustettiin syksyllä 2013 Luonnonvarakeskuksen Piikkiön toimipaikkaan Kaarinassa. Maalaji oli hietamoreenia ja koeala loivasti viettävä rinne. Siihen muotoiltiin traktorilla ja lapiotyönä penkit, joiden korkeudet olivat 10, 20 ja 30 senttiä. Penkit olivat melko loivaprofiilisia, alhaalta 85-senttisiä.

Joka penkkiin istutettiin yksittäisriviin Jonsok-lajikkeen kennosatotaimia.

Penkeissä oli musta muovikate ja keskellä tihkuletku. Kastelulannoitus ja annetut vesimäärät olivat kaikille penkeille samansuuruiset. Rivien väliin levitettiin olkea, mutta kasveja tai penkkejä ei suojattu mitenkään talveksi.

Koska kokeeseen istutettiin satotaimia, satoa päästiin keräämään jo istutusvuotta seuraavana kesänä. Vuosittain havainnoitiin myös kasvustoja sekä silmämääräisesti että syksyisin nostamalla kasveja tarkempiin mittauksiin. Penkeistä mitattiin lämpötilaa läpi vuoden ja maan kosteutta kasvukaudella.

Tämä johtui todennäköisesti näiden penkkien voimakkaimmasta kuivumisesta kesällä.

Kahtena ensimmäisenä vuonna 20 senttiä korkeasta penkistä saatiin eniten satoa. Ero oli suurin toisena satovuonna, jolloin sadon kokonaismäärä nousi kasvia kohti sata grammaa korkeammaksi 20 sentin penkissä kuin matalimmassa penkissä.

Kauppakelpoisen sadon määrässä vastaava ero oli lähes 70 grammaa kasvia kohti. Kolman-

tena satovuotena matalimman ja 20 senttiä korkean penkin kasvien satomäärissä ei enää ollut eroa.

Kokonaissato oli korkeimmassa ja matalimmassa penkissä kahtena ensimmäisenä satovuotena samalla tasolla, mutta kauppakelpoista satoa korkeimmasta penkistä saatiin vähemmän. Ero oli suurin viimeisenä vuonna: pienimmän kukkamäärän ja pienikokoisten marjojen takia kasvit tuottivat 30 sentin penkissä kauppakelpoista satoa vain noin

70 prosenttia siitä määrästä, joka saatiin matalimmasta penkistä.

Kolmen testikesän eri vuosien yhteissadon määrä oli 20 sentin penkissä vajaan kymmenen prosenttia parempi ja 30 sentin penkissä 15 prosenttia heikompi kuin matalimmassa penkissä.

Kohopenkki muuttaa maata ja kasveja Penkeistä mitattiin maan tiiviyttä viimeisenä testivuonna, kesällä 2016. Kolmen eri syvyyden tulokset olivat yhtenevät: kymmenen senttiä korkeassa penkissä maa oli huomattavasti tiiviimpää kuin korkeammissa penkeissä.

Kohopenkin tekeminen selvästikin kuohkeutti hietamoreenimaata, vaikkei sen ajateltu olevan tiivistynyttä. Tämä on todennäköisin selitys sille, että kasvit muodostivat voimakkaan juuriston ja hyvin haaroittuneen pystyjuurakon, mikä edisti kukkien kehittymistä.

Korkeimmassa penkissä tuli voimakkaasti esille se, että kasvit vaativat kohopenkissä enemmän

kastelua. Vedenpuute voi muodostua stressiksi, jos kastelu ei ole riittävää.

Korotettu penkki paransi kasvustojen talvehtimista. Ilmeisesti voimakas, hyvin kehittynyt juuristo siis parantaa talvenkestoa.

Riittävä kastelu ja kosteusolojen seuranta ovat kuitenkin kohopenkissä välttämättömiä.

Kohopenkin merkitystä juuristotautien vaikutuksiin ei tässä kokeessa tutkittu. Korkeamman penkin kuivempi maa-aines yhdistettynä kasvien voimakkaaseen juuristoon ja kasvuvoimaan ovat kuitenkin yhdistelmä, joka voisi lisätä kestävyyttä juuristotauteja vastaan.

Testilajikkeena oli talvenkestävä Jonsok, ja menetelmää on syytä testata muillakin lajikkeilla. Uusin koe on perustettu kahdelle eri maalajille kolmea mansikkalajiketta käyttäen, jotta pystytään selvittämään, voidaanko kokeen tuloksia yleistää.

Saila Karhu on tutkimusprofessori ja Päivi Parikka erikoistutkija Luonnonvarakeskuksessa.

yara.fi

3 | 2018 puutarha & kauppa

29

AnnaMarja Vilander

Jos myisikin koko marjasatonsa sopimuksella etukäteen? Mitä sopimuksessa pitäisi olla?

Sopimustuotannolla

turvaa marjanviljelyyn Tuotantosopimuksen tarkoitus on molemminpuolinen hyöty: Myyjä sitoutuu viljelemään marjoja, jotka ostaja sitoutuu ostamaan.

T

eollisuusmarjan kysyntä on ollut viime aikoina voimakkaasti kasvussa. Työstimme Kainuussa Marjataito-hankkeessa tuotantosopimusmalleja marjanviljelyyn.

Toistaiseksi vai määräaikainen?

Sopimuksen voimassaoloajalle on eri vaihtoehtoja: toistaiseksi, määräaikaisena tai ensin määräaikaisena ja määräaikaisuuden päättymisen jälkeen toistaiseksi.

Sopimukseen pitää määritellä myös irtisanomisaika, jonka on oltava riittävän pitkä, jotta osapuolille jää varautumisaikaa.

Voidaan esimerkiksi sopia, että irtisanominen on mahdollista vain kuluvan kalenterivuoden loppuun tai seuraavan satokauden päätyttyä. Irtisanominen pitää sopia vain kirjalliseksi.

Määräaikaiseenkin sopimukseen voi laittaa irtisanomismahdollisuuden kesken sopimuskauden. Myös tilanteessa, jossa hintaa tai muita ehtoja halutaan muuttaa kesken sopimuskauden, sopimuksessa on oltava irtisanomismahdollisuus.

Kuinka paljon marjoja myyn sopimuksella?

Sopimuksen perusteella myytävän sadon määrä voidaan määritellä esimerkiksi kilogrammoina, peltopinta-alana tai näiden yhdistelmänä.

30

puutarha & kauppa 3 | 2018

TEKSTI: KALLE HOPPULA, KATI HOPPULA, SOILI HYPÉN JA MIKKO KEJO

Jos sopimuksen koko määritellään kiloina, siihen kannattaa laittaa katovuosivaraus: Jos kyseistä määrää esimerkiksi säiden tai kasvintuhoojien vuoksi ei pystytä tuottamaan, sopimukseen voi laittaa tekstin muodossa ”X kiloa tai koko sato, jos kokonaissato on alle X kiloa”.

Myytävän sadon voi määrittää myös peltolohkokohtaisesti. Silloin sopimuksessa määritellään kasvu- tai peruslohkot, joita sopimus koskee.

Viljelijä voi jättää itselleen myös varauksen muille asiakkaille myyntiin esimerkiksi suoramyyntinä. Suoramyyntivarauksen voi tehdä esimerkiksi prosentteina kokonaissadosta, kiloina tai tietylle peltolohkolle.

Sopimus voi olla myös yksinoikeussopimus, jossa viljelijä sitoutuu myymään yhdelle ostajalle kaikki tuottamansa marjat.

Sopimuksessa on määriteltävä, kumpi osapuoli vastaa punnituksesta ja kuljetuksesta. Tässä vaiheessa määritellään myös, toimittaako ostaja etukäteen laatikot vai toimitetaanko marja myyjän laatikoissa. Sadonkorjuu voidaan myös vastuuttaa ostajalle.

Jos ostaja vastaa marjojen poiminnasta, sopimukseen kannattaa kirjata vahingonkorvausvelvollisuus, jos poimijat eivät tule sovittuna aikana.

Riskit ovat tässä suuret. Jos poimintakierrosta ei tehdä ajoissa satokauden alkuvaiheessa, koko loppusato saatetaan menettää huonojen säiden kohdalla.

Vahingonkorvauksen suuruutta voidaan määrittää esimerkiksi valtakunnallisen keskisadon perusteella.

Laatu määriteltävä Tuoremyyntiin tarkoitettuja marjoja koskevaan sopimukseen on laitettava maininta kylmävarastoinnista ja kylmäkuljetuksesta.

Hyvä kylmäketju ja sen vaatiminen myös ostajalta suojaavat myyjää reklamaatioilta, vaikka kylmäketjun toimivuutta on vaikea todistaa jälkikäteen. Jos marjat pakastetaan poimintapäivänä, kylmäketju ei välttämättä ole tärkeä.

Kaupankäynnin kohteena olevan marjan laatu voidaan sopimuksessa määritellä esimerkiksi EU-laatuvaatimusten mukaan.

Näiden laatuvaatimusten lisäksi sopimukseen voidaan laittaa tarkentavia vaatimuksia esimerkiksi lajikkeesta, marjan minimi- ja maksimikoosta tai Brix-arvosta.

Vaikka nykyisessä markkinatilanteessa kaikki minimivaatimukset ylittävä marja kävisikin kaupaksi, viljelijän kannattaa rakentaa pitkäjänteistä asiakassuhdetta toimittamalla sovittuja laatuluokituksia vastaavia marjoja.

Sopimuksessa on sovittava laadun tarkastamisesta: miten, missä, milloin ja kuka tarkastaa laadun? Jos laatu ei ole sopimuksen mukaista ja ostaja reklamoi tästä, sopimuksessa on määriteltävä seuraukset.

Reklamaatioajan on oltava tar-

peeksi lyhyt. Pakastemarjakaupassa viljelijän ei kannata hyväksyä sopimukseen pakastamisen jälkeistä reklamaatiomahdollisuutta. Toisaalta pakastemarja on reklamaatioiden suhteen turvallisempi kuin tuoremarja, koska ostaja yleensä pyrkii pakastamaan tuotteen mahdollisimman nopeasti.

Sopimuksella ennustettavuutta hintaan Tuotteelle on sovittava tuotantokustannukset kattava takuuhinta. Jos sopimuksessa niin sovitaan, takuuhinnasta voidaan poiketa ylös- tai alaspäin.

Takuuhinnan päälle tuleva lisä voi johtua esimerkiksi markkinoiden korkeasta hintatasosta.

Takuuhinnan alle menevä hinta voisi tulla kyseeseen esimerkiksi siinä tilanteessa, että sopimuksen mukainen määrä on jo toimitettu, ja viljelijällä on ylimääräisiä marjaeriä, joista pitää päästä eroon. Myös eri laaduille voi olla eri hinta.

Maksuaika voi vaikuttaa myös hintaan. Jos myyjä antaa ostajalle maksuaikaa, ja marjat maksetaan myöhemmin syksyn ja talven aikana, hinta voidaan sopia korkeammaksi. Toisaalta viljelijälle voi olla tarpeen saada ainakin osa rahoista nopeasti, jos rahaa tarvitaan esimerkiksi poimijoiden palkanmaksuun.

Oli maksuaika mikä tahansa, viivästyskorko on muistettava aina sopimusta tehtäessä.

Takuuhinnan määrittelyyn ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa keinoa.

Takuuhinta voidaan sitoa esimerkiksi tuotantokustannuslaskelmiin, joita viime vuosina on julkaissut ainakin Marjaosaamiskeskus ja Luke.

Toisaalta tuotantokustannukset elävät koko ajan, joten vanhempia laskelmia käytettäessä on osattava soveltaa niitä. Miten esimerkiksi palkkataso tai lannoitteiden hinta on kehittynyt laskelman julkaisemisen jälkeen?

Myös Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton hintatilastoja, aiempia tukkuostajien myyntihintoja tai kilpailevien ostajien tekemiä tarjouksia voidaan käyttää takuuhinnan määrittelyyn.

Sopimusosapuolten on tiedettävä takuuhinta viimeistään kevättalvella. Jos sopimus irtisanotaan tai raukeaa silloin erimielisyyksien vuoksi, molemmilla

osapuolilla on vielä aikaa etsiä uusi sopimuskumppani.

Entäs jos kaikki menee pieleen?

Sopimus pitää voida purkaa, jos jompikumpi osapuolista esimerkiksi rikkoo sopimusta, menee konkurssiin tai muuten lopettaa yritystoiminnan, sairastuu pysyvästi tai kuolee. Sopimuksessa kannattaa mainita myös ylivoimaisesta esteestä, joita ovat esimerkiksi luonnonmullistukset, sodat, vaikeat sairaudet tai energiapulat.

Sopimuksen rikkomisen aiheuttama vahingonkorvausvelvollisuus on määriteltävä realistisesti. Korvauksen on toisaalta katettava sopimusrikkomuksen aiheuttamat kulut ja kustannukset ja tahallisen sopimusrikkomuksen kohdalla lisäksi tulon-

Vadelman taimet: Muskoka, Ottawa, Maurin Makea ja Borgunn UUTUUS!!

Kotimaiset mansikan pottitaimet heinä–elokuun toimituksiin (Polka, Honeoye, Lumotar, Bounty

Tilaukset: taimi@marjoniementaimitarha.fi tai puh. 0400 623 840

www.marjoniementaimitarha.fi menetykset.

Lisäksi korvausvastuun ylärajaa voi olla tarkoituksenmukaista rajoittaa sitomalla enimmäismäärä esimerkiksi osapuolten välisen kaupan euromäärään.

Toisaalta niin ankara vahingonkorvausvelvollisuus, ettei osapuoli sen vuoksi uskalla sitoutua sopimukseen tai sopimusrikkomustilanteessa ei pysty sitä mak-

samaan, ei ole tarkoituksenmukainen. Vahingonkorvausvelvollisuus, kuten muutkin sopimusehdot, tulee mitoittaa vastaamaan osapuolten yhteistyön sisältöä sekä vahinkoriskiä.

Kalle ja Kati Hoppula ovat Luken tutkijoita, Soili Hypén yritysasiantuntija ProAgria Kainuussa ja Mikko Kejo asianajaja Asianajotoimisto Kejo Oy:ssä.

Laivaseminaari houkutti viljelijöitä ja sidosryhmiä keskusteluun

VUODEN VASTUULLISEN laatutuottajan kunnian sai tänä vuonna nuori yrittäjäpari Jenny ja Gustav Hildén Inkoosta. He viljelevät muutama vuosi sitten ostamallaan tilalla mansikkaa ja erilaisia vihanneksia. Tilan yhteydessä on kahvilapuoti, joka houkuttelee asiakkaita jopa 60 kilometrin päästä Helsingistä.

Palkintoraadin vakuutti yrittäjien into ja halu tuottaa kasviksia kuluttajalähtöisesti. Hyvin suuri osa tuotannosta myydään joko suoraan tilalta tai alueen kaupoista. Näin yrittäjät antavat kasvot tuotteilleen, ja vastuullisuus korostuu kaikessa toiminnassa.

Tilaisuudessa muistettiin myös Hedelmän- ja Marjanviljelijäin

Timo Taulavuori

T

ammikuiseen avomaaviljelijöiden laivaseminaariin osallistui 260 kuulijaa. Viljelytietoja päivitettiin vihannesten, marjojen ja omenan osalta. Mukana vesillä oli ennätysmäärä yritysten edustajia niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

Mielenkiintoisimmat keskustelut käytiin kuitenkin kollegoiden, neuvonnan ja yritysmaailman edustajien kanssa. Erityisen kiinnostava teema oli kausityövoiman uudet kuviot.

Hannu Salo kukitettiin.

Gustav ja Jenny Hildén palkittiin vastuullisina laatutuottajina.

liiton pitkäaikaista toiminnanjohtajaa Hannu Saloa, joka on jättänyt saappaansa vuoden alusta Miika Ilomäen täytettäviksi.

Salo on palvellut liittoa yli kolme vuosikymmentä, joista kolmekymmentä viime vuotta toiminnanjohtajana.

– Näillä avomaaristeilyillä olen ollut mukana alusta asti paria poikkeusta lukuun ottamatta. Verkostoituminen täällä on yrittäjien työssä tärkeää, hän toteaa.

maan tarkempaa ohjeistusta.

Nybondasia huolestuttaa myös käytännön sujuvuus. Esimerkiksi Migriin ei ole siirretty riittävästi työvoimaa Aluehallintovirastoista hoitamaan työvoimaasioiden käsittelyä.

– On tärkeää, että lupahakemukset lähtevät riittävän ajoissa. Sähköinen haku ei vielä toimi, joten hakemukset kannattaa lähettää sähköpostin liitteenä, kertoo Nybondas.

Kausityöviisumia haetaan viisumimaiden lähetystöistä. Sen saamiseksi tarvitaan työsopimus tai sitova työtarjous, selvitys majoitusjärjestelyistä ja työnantajan vakuutustodistus. Ulkoministeriön ohjeistuksen mukaan kausi-

KAUSITYÖVOIMALAISTA kertoi Maaseudun työnantajaliiton lakimies Kristel Nybondas.

– Tilanne on vielä monin osin epäselvä, ja joudumme odotta-

työhön oikeuttava lupa myönnetään koskemaan työtä yhden tai useamman nimetyn työnantajan palveluksessa kerrallaan. Kausityöntekijä ei voi kesken työnteon vaihtaa työnantajaa.

Työvoiman vuokrauksen sen sijaan pitäisi olla mahdollista, jos palvelua tarjoava yritys vastaa palkoista ja kokonaisjärjestelyistä hakemuksen mukaan.

Kausityötodistus haetaan Migristä ja se maksaa sata euroa. Tämä koskee viisumivapaita maita, kuten Ukrainaa, mikäli työntekijällä on biometrinen passi.

TIMO TAULAVUORI

3 | 2018 puutarha & kauppa

31

ASIANTUNTIJALTA

Juurakon tutkiminen alkaa poistamalla juuret. Jokainen lehti irrotetaan yksitellen, ja niiden alla olevat silmut tutkitaan.

Veitsen terää vasten on nähtävissä yksittäinen silmu.

Pöydälle on koottu yhdestä taimesta saadut silmut, jotka mittaamalla selviää mahdollisten kukkavanojen määrä. Tietyn kokoisista silmuista voidaan tunnistaa, tuleeko niistä kukkavanoja vai jotain muuta.

Muun maan mansikantaimet haltuun Keski-Euroopassa tuotetuissa mansikantaimissa on puolensa. Taimitilauksia suunniteltaessa on kuitenkin hyvä huomioida erilaisen kasvukauden vaikutukset taimien kehitykselle. Uusia lajikkeitakin kannattaa kokeilla rohkeasti.

TEKSTI JA KUVAT: ELINA JÄRVINEN

K

eski-Euroopassa tuotettujen taimien satopotentiaali on yleensä suurempi kuin kotimaisten. Tämä johtuu pidemmästä kasvukaudesta ja leudommista ilmasto-olosuhteista. Syksyllä mansikantaimissa tapahtuviin muutoksiin, kuten juurakon haaroittumiselle, kukka-aiheiden muodostumiselle ja jatkokehitykselle jää enemmän aikaa leudommassa syksyssä.

Tilaa taimet ajoissa Useimmiten meillä Suomessa avomaan istutuksiin valikoituvat Ataimet, jotka eivät tuota juuri satoa, mutta ovat mansikkamaata perustettaessa edullinen vaihtoehto. Tunneleissa ja kasvihuoneissa taas tarvitaan satoa tuottavia taimia.

Jo istutusvuotena satoa tuottavien odotuspetitaimien (WB) ja paakkusatotaimien (Tray) kasvatus alkaa mansikkataimistoilla loppukesästä. Näiden taimityyppien tilaaminen olisikin syytä ajoittaa jo heinäkuulle, jolloin taimistojen olisi mahdollista tehdä taimet kysynnän mukaan.

32

puutarha & kauppa 3 | 2018

Satotaimien tekeminen vaatii paljon käsityötä, joka näkyy myös taimien hinnassa.

Taimien tilaaminen jää useilta viljelijöiltä loppuvuoteen, jolloin taimia on enää rajoitetusti saatavilla. Keski-Euroopassa alkava kausi on suunniteltu jo vuotta aikaisemmin. Taimistojen tilauksissa edelle menevät ne, jotka ovat jättäneet tilauksensa ensimmäisenä. Jos haluamme muutakin kuin muiden ylijäämiä, seuraavan vuoden tilaukset olisi syytä tehdä ajoissa

Kukkavanat kartalle Lajiteltujen taimien satopotentiaali vaihtelee valitun taimikoon mukaan. Satotaimista tehdään taimistoilla usein flower mapping eli analyysi muodostuneista silmuista ja taimen kehityksestä. Pieniä silmuja tutkitaan mikroskoopin alla, jolloin mahdollisten kukkavanojen määrä ja kehittyminen on nähtävissä. Analyysin tulos on kuitenkin vain suuntaa antava.

Analyysissä ilmoitettu keskimääräinen kukkavanojen määrä ei vielä ole tae hyvästä sadosta.

Esimerkiksi kuljetus- ja säilytys-

lämpötilat, taimien käsittely ennen istutusta ja kasvuolosuhteet vaikuttavat kaikki sadon muodostukseen.

Aikainen tilaaja analyysin nappaa Flower mapping -analyysiä hyödynnetään yleensä kasvihuonetai tunneliviljelmillä taimimäärää laskettaessa ja sadon määrän arvioinnissa. Kun taimitilaus tehdään riittävän ajoissa, voi taimistoa pyytää tekemään analyysin tilatuille taimille. Analyysi on usein saatavilla viimeistään alkukevään aikana.

Kukkavanojen määrä vaikuttaa marjakokoon. Keski-Euroopassa haetaan isoja marjoja pienillä poimintakustannuksilla, mutta täällä halutaan hieman pienempää marjakokoa ja suurempaa satoa per taimi.

Taimistot suosittelevat käyttämään kevään istutuksiin kasvihuoneissa ja tunneleissa isoja taimia, kun taas kesän istutuksiin soveltuvat heidän mukaansa paremmin keskikokoiset tai pienet taimet. Mitä lämpimämmät kasvuolosuhteet ovat, sitä suurem-

Kuvassa esitellään, miltä kärkisilmu näyttää mikroskoopin alla.

pi on pienen marjakoon todennäköisyys.

Erilaissa tarpeissa yhteensovittamista On joskus aikamoista tutkimustyötä saada taimiston ja viljelijän ajatusten välillä palat loksahtamaan kohdalleen. Meidän markkinamme ja tottumuksemme eroavat pitkälti eteläisemmän Euroopan mieltymyksistä, ja taimistojen edustajat eivät aina osaa asennoitua näihin tarpeisiin.

Tämä aiheuttaa toisinaan hauskoja ja vähemmän hauskoja sattumuksia. Siksi onkin erityisen tärkeää saada kaikki mahdollinen tieto viljelijältä. Jos toiveena ovat pyöreät marjat ja hyvä maku, jää aika paljon tulkinnan varaan.

Uusia lajikkeita on tarjolla Lajikevalikoima on Keski-Euroopassa laaja, mutta pohjoisen olosuhteisiin soveltuvia lajikkeita on vähemmän. Mansikan tunneli- ja kasvihuoneviljelyn lisääntyessä myös Suomessa käytettävä lajikevalikoima on kasvanut.

Avomaalle on löytynyt hyviä uusia lajikkeita, joita viljelijöiden tulee vain uskaltaa kokeilla.

Uusien lajikkeiden rantautuminen on hidasta, sillä pitkän ajan viljelykokemuksia ei ole. Muualla Euroopassa tehdyt kokeilut eivät ole suoraan verrannollisia meidän olosuhteisiimme.

Kirjoittaja työskentelee Jarvenkyla Oy:n myynnissä.

ASIANTUNTIJALTA

Kurkusta on tulossa lupaavia virusresistenttejä lajikkeita.

Kotimainen tomaattivalikoima on laajentunut paljon viime vuosina.

KURKKULAJIKKEITA VALOTUKSEEN

TOMAATTILAJIKKEITA VALOTUKSEEN

Vihanneslajikkeita valoviljelyyn

Imea EZ. Imea on ollut jo useamman vuoden Suomen ykköskurkkulajike.

Imealla on voimakas härmätoleranssi, ja se on voimakaskasvuinen. Lajike jaksaa pitää satotuottokyvyn korkealla hyvin pitkään, jos viljelyolosuhteet ovat oikeat. Imea tarvitsee korkean valotustason. Hedelmät ovat tummanvihreitä ja laadukkaita.

Suomessa on puhuttu vuosikausia, että tomaattivalikoimaa pitäisi laajentaa.

Nyt on niin käynytkin. Pyöreän punaisen tomaatin rinnalle ovat tulleet kirsikkatomaatit, samoin kuin muutamat muut erikoismuotoiset ja -väriset tomaatit.

Myös terttutomaatteja on vähitellen alettu viljellä, vaikka niitä tuodaan edelleen paljon Hollannista ja Espanjasta.

Prinseya EZ. Uusi lajike valotukseen.

Härmätoleranssi on hieman ’Imeaa’ matalampi. Ei vaadi niin korkeaa valotustasoa kuin ’Imea’, mutta satotaso on silti erinomainen.

Pyöreässä punaisessa perustomaattilajikkeistossa näyttäisi olevan murros meneillään. Lupaavin uutuuslajike on vielä numerona, 72-397 RZ. Lajike on generatiivinen ja kasvutavaltaan avoin.

Käytännön viljelmillä lajike näyttää parhaimmalta niin satomäärän kuin myös makunsa puolesta.

Suomalaiset puutarhat ovat harjoitelleet valoviljelyä jo vuosikymmeniä. Harjoitus on tehnyt mestareita, olosuhteet osataan säätää kasvin tarpeiden mukaan ja sadot ovat maailmanlaajuisestikin katsottuna huippuluokkaa.

TEKSTI: JARMO LEMSTRÖM

T

ähän mennessä meillä on kokeilemalla etsitty valotukseen sopivia lajikkeita olemassa olevasta valikoimasta. Vaikka Suomen valotuspinta-alat ovat merkittäviä, jalostajien ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa jalostaa lajikkeita pelkästään Suomen markkinoille.

Maailma on muuttunut Tuoreiden lähellä tuotettujen vihannesten kysyntä kasvaa kaikkialla muuallakin kuin vain Suomessa. Pimeä vuodenaika ei saa enää olla este vihannesten saatavuudelle eikä hyvälle laadulle.

Norja, Islanti, Saksa, Hollanti, Iso-Britannia, Venäjä ja Kanada ovat investoineet voimakkaasti valotukseen ledien tultua kuvioihin. Tämä muuttaa jalostajien suhtautumisen täysin. Nyt jalostetaan ja testataan valokasvihuoneissa.

Kotimaisessa vihannesviljelyssä on todellakin valoisa tulevaisuus. Maailmanlaajuinen innostus valotukseen tuo meille parem-

pia lajikkeita. Satotaso ja erityisesti maku ovat jalostajien kohteina.

Suomessa laatuun pitää kiinnittää korostetusti huomioita, jotta kuluttajat valitsisivat jatkossakin kotimaiset tuotteet.

Jalostajallakin valopinta-alaa Rijk Zwaanilla on koehuoneissa Hollannissa 3 500 neliömetriä valotuspinta-alaa. Huoneessa on suurpainenatrium-ylävalot (146 mikromoolia) ja LED-välivalot (75 mikromoolia). Valotasot ovat alempia kuin Suomen kaupallisissa ratkaisuissa, mutta Hollannissa on toki luonnonvaloakin enemmän tarjolla. Tässä kasvihuoneessa on tällä hetkellä viljelyksessä 51 tomaattilajiketta. Taimet istutettiin lokakuun puolivälissä, ja satoa alkoi tulla joulukuussa. Koehuoneessa haetaan myös muun muassa ihanteellista istutustiheyttä hybridivalotukseen.

Kirjoittaja työskentelee hankintajohtajana Schetelig Oy:n palveluksessa.

Toplight EZ. Sopii alemmalla valotustasolle kuin ’Imea’ ja ’Prinseya’. Lajiketta on myös viljeltävä hieman viileämmässä, jotta sadontuoton ja kasvun tasapaino säilyy. Toplightilla on keskiverto härmätoleranssi.

Lupaavia virusresistenttejä lajikkeita Kasvihuonekurkkuviljelmillä on Suomessakin tavattu viime vuosina kurkun vihermosaiikkivirusta, CGMMV. Virus leviää helposti kasvustossa hoitotöiden ja veden välityksellä ja aiheuttaa vakavia satotappioita. Sen isäntäkasveina ovat pääosin kurkkukasvit.

Viruksesta on vaikea päästä eroon. Viime vuosina markkinoille on tullut virusresistenssejä lajikkeita, mutta tähän asti niiden satotaso ei ole yltänyt perinteisten lajikkeiden rinnalle.

Nyt kuitenkin Suomessa on testeissä lupaavia lajikkeita sekä Enza Zadenilta että Rijk Zwaanilta, joiden sato näyttäisi olevan parhaiden tavallisten lajikkeiden tasoa. Jos tarhassa näkyy viruksen merkkejä, kannattaa näitä uusia lajikkeita ottaa testiin.

Pian nimen saava 72-397 RZ tuottaa terttuja enemmän kuin vakiolajikkeet, mitä kautta kokonaissato muodostuu suureksi. Sokeria mittaava Brix-arvo on korkea, ja käytännön makutesteissäkin lajike on saanut kiitosta. Hedelmien paino on 90–105 grammaa riippuen viljelytavasta.

Erikoistomaattilajikkeet valotukseen Maggino RZ. Keltainen miniluumutomaatti, hedelmien paino noin 10 grammaa. Lajike kannattaa istuttaa tiheästi, noin neljä latvaa neliömetrille on sopiva määrä. Maukas ollakseen keltainen lajike.

Operino RZ. Oranssi päärynätomaatti.

Hedelmien paino 12–14 grammaa. Sopii viljelyyn Magginon kanssa.

Daltary RZ. Punainen kirsikkatomaatti etenkin valoviljelmille. Hedelmien koko 15–17 grammaa. Reheväkasvuinen lajike Sassari RZ. Punainen kirsikkatomaatti perinteiseen viljelyyn. Hieman ’Daltarya’ pienemmät hedelmät, 14–16 grammaa.

3 | 2018 puutarha & kauppa

33

Arktisia omenoita ja muita mahdottomuuksia

LAURI REUTER Kirjoittaja on biotekniikan tohtori, tutkija ja mehiläishoitaja. lauri@reuter.fi, Twitter: @LauriReuter

N

eil Carter viljelee omenoita Kanadassa. Hän kyllästyi siihen, että jopa 40 prosenttia sadosta menee hukkaan omenoiden kolhiutuessa ja tummuessa matkalla kuluttajien suihin.

Korpeaahan se.

1990-luvun puolivälissä Neil kuulee australialaisten tutkijoiden onnistuneen hiljentämään perunan polyfenolioksidaasi-geenin, jolloin potut eivät tummu.

Neil tarttuu hetkeen ja päättää tehdä saman omenoille. Myöhemmin selviää, että omena on paljon perunaa monimutkaisempi otus.

Omenasta pitää sammuttaa yhden geenin sijaan neljä.

VUONNA 2003 ISTUTETAAN ENSIMMÄISET uudet omenapuut. Alkaa raskas proses-

si muuntogeenisen lajikkeen hyväksymisestä myyntiin. Lupa myönnetään 2015 ja yhdysvaltalainen Intrexon ostaa Neilin perustaman pikkuruisen yrityksen saman tien 41 miljoonalla dollarilla. Ensimmäinen kaupallinen sato ’Arctic Apple’ -omenoita kerättiin viime syksynä ja niitä myydään nyt Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

’Arctic Apple’ -omenat ovat aivan tavallisia ’Golden Delicious’ -omenoita, mutta ne eivät tummu kolhiutuessaan tai leikatessa. Hävikki häviää, mutta uusi ominaisuus mahdollistaa myös jotain uutta. Nyt omenoita voi ensimmäistä kertaa myydä lohkoina, ilman lisäaineita. Valmiiksi leikatuissa ja pakatuissa hedelmissä on kate kohdallaan.

Näistä omenoista voi myös tehdä juotavia tuotteita! Laita tavallinen omena blenderiin ja se muuttuu ruskeaksi mössöksi. Väri säilyy vaaleana lisäämällä sitruunamehua, mutta maitotuotteet eivät tule toimeen sitruunan kanssa.

Uusi lajike on siis paitsi ratkaissut vanhan ongelman, mahdollistanut aivan uusia käyttötapoja omenalle. Mahdottomasta tuli mahdollista – ja vähän enemmän. ’Arctic Apple’ on seuraavan sukupolven GM-kasvi: siitä hyötyy suoraan myös kuluttaja.

KUN NEIL ALOITTI TYÖN, ihmisen perimää ei vielä tunnettu. Massiivinen Human genome -projekti kesti 13 vuotta ja valmistui samana vuonna, kun Neil istutti ensimmäiset puut.

Yhden ihmisen perimän selvittäminen maksoi kolme miljardia dollaria. Sen jälkeen on tapahtunut valtavasti. Viime vuonna puhuttiin jo ihmisen genomin selvittämisestä 100 dollarilla ja muutamassa päivässä. Ymmär-

rys elämästä ja genetiikasta on kehittynyt räjähdysmäisesti!

Viisi vuotta sitten tutkijat saivat käsiinsä uuden työkalun, jolla geenien muokkaamisesta tuli nopeampaa ja tarkempaa. CRISPR/ Cas9 mahdollistaa myös eliön omien geenien sammuttamisen. Väitän, että jos Neil aloittaisi tummumattoman omenan kehittämisen tänään, se onnistuisi kymmenen kertaa nopeammin, ja halvemmalla.

KIINNOSTAVAN TILANTEESTA tekee se, että Euroopan tiedeakatemiat (EASAC) linjasivat viime vuonna, että uusia lajikkeita ei tulisi säännellä jalostuksessa käytettyjen menetelmien mukaan, vaan lopputuloksen perusteella. Samaan päätyi myös Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamies pari viikkoa sitten.

Tämä tarkoittanee sitä, että esimerkiksi CRISPR/Cas9 -tekniikalla jalostettuja kasveja ei pidettäisi geneettisesti muunneltuina eliöinä. Komission päätöstä odotetaan tänä vuonna.

Neil näki ongelman ja ongelmassa valtavan mahdollisuuden, tarttui siihen ja menestyi.

Nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin saman tekeminen on monin kerroin helpompaa. Mitä mahdotonta sinä tekisit?

”Uusi lajike on siis paitsi ratkaissut vanhan ongelman, mahdollistanut aivan uusia käyttötapoja omenalle.”

34

puutarha & kauppa 3 | 2018

HEDELMÄN- JA MARJANVILJELYN 37. TALVILUENTOPÄIVÄT 12.–14.3.2018 Silja Serenade -laivalla, lähtö Helsingistä Eteläsataman Olympiaterminaalista Maanantai 12.3.

11.30 13.30

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton vuosikokous Näyttelyyn tutustuminen Kahvi ja voileipä

Yhteisluennot 14.00 Luentopäivien avaus, puheenjohtaja Ismo Ruutiainen 14.20 Kausityöluvat kaudella 2018, Migrin edustaja 14.40 Keskustelua 15.00 Maatilasta osakeyhtiöksi – edut ja haitat, veroasiantuntija Timo Sipilä, MTK 15.30 Keskustelua 15.45 Kahvibuffet 16.10 Kokemuksia tuotteiden brändäämisestä ja viennistä, ohjelmajohtaja Annaleena Soult, Food from Finland 16.40 Katsaus uuteen TES:een ja kausityövoimalakiin, toiminnanjohtaja Veli-Matti Rekola, Maaseudun Työnantajaliitto 17.00 Laiva lähtee Helsingistä 17.10 Kasvinsuojeluaineiden vähäisten käyttötarkoitusten luvista, erityisasiantuntija Tuija Tanska, Puutarhaliitto, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto 17.40 Yritysten uutuustuote-esittely 18.30 Ohjelma päättyy 19.30 Päivällinen, Buffet-ravintola 22.00 Illanviettoa Tiistai 13.3. (Ruotsin aikaa) 07.00– 09.45 10.00

Meriaamiainen Laiva saapuu Tukholmaan, mahdollisuus tutustua Tukholmaan Opastettu kaupunkikierros 2,5 h

Marjaluennot 13.00 Miten valitsemme oikean kasvupaikan mansikalle ja vadelmalle, marjanviljelyn neuvoja Thilda Håkansson, HIR Skåne, Ruotsi 14.15 Mitä kaikkea tuli esille mansikantaimien markkinatutkimuksessa, hortonomiopiskelija Katja Moilanen, HAMK, Lepaa 14.45 Vain muutos on pysyvää, puutarhatuotannon asiantuntija Mirja Tiihonen, ProAgria Etelä-Savo 15.15 Kahvibuffet

Omenaluennot 13.00 Hedelmäpuunsyöpä, alttiit lajikkeet ja riskikuukaudet, tutkija Tuuli Haikonen, Luonnonvarakeskus, Kaarina 13.30 Kokemuksia omenan säätöilmavarastoinnista, hedelmänviljelijä Toni Rahkonen, Parainen 14.00 Ajankohtaista omenan viljelytekniikasta, puutarhaneuvoja Fredrik Björklund Suomen Talousseura 14.30 Omenan tuotanto ja jatkojalostus, hedelmänviljelijät Anna ja Jan Alm, Öfvergårds, Ahvenanmaa 15.00 Lyhytelokuva vuodelta 1956 liiton 10-vuotisomenanäyttelystä sekä Lohjan omenaosuuskunnan toiminnasta 15.15 Kahvibuffet Yhteiset luennot 15.45 Rakentamislaki muuttunut – helpottuuko maatilarakentaminen, lakimies Leena Kristeri, MTK 16.15 Laiva lähtee Tukholmasta 16.15 Kausitunneleiden pystyttämiseen tarvittavat luvat ja käytännöt, Sirkku Holttinen, Haygrove Oy 16.45 Kahvi ja viineri 17.15 Rajoitetun kasvualustan lannoitus, Kari Silokangas, Kekkilä Oy 17.45 Ratkaisuja mansikantuotannossa Belgiassa, professori Saila Karhu, Luonnonvarakeskus, Puutarhateknologiat 18.30 Luennot päättyvät 19.30 Päivällinen 22.00 Illanviettoa Keskiviikko 14.3. (Suomen aikaa) 07.00– 10.30

Meriaamiainen Laiva saapuu Helsinkiin

Luento- ja risteilypaketti kahden hengen hyteissä Silja Serenade -laivalla: • Promenade-hytti (ikkuna kävelykadulle) 295 €, lisämaksu yhden hengen hytistä 45 € • Seaside-hytti (ikkuna merelle) 303 €, lisämaksu yhden hengen hytistä 50 € Hinta sisältää valitun hyttipaikan, luennot, ohjelman mukaiset tarjoilut kokoustiloissa, illalliset ruokajuomineen (viini ja olut) ja meriaamiaiset.

Alennus saman tilan seuraavista osallistujista 40 € Huom! Luentopäivät ovat laivaristeilynä arvonlisäverottomat.

Ilmoittautuminen: 19.2.2018 mennessä HML:n toimistoon, puh. (09) 5841 6534, 5841 6535 tai 5841 6536, telefax (09) 5841 6556, sähköposti maija.soukainen@puutarhaliitto.fi Ilmoittakaa myös laivaristeilylle osallistuvien syntymäaika.

Peruutustapauksissa sovelletaan Tallink-Siljan noudattamia yleisiä peruutusehtoja.

3 | 2018 puutarha & kauppa

35

NIMITYKSIÄ

NIMITYKSIÄ

Vuoden Hortonomi on Tapio Ykspetäjä

H

ortonomien Yhdistys on valinnut tämän vuoden hortonomiksi janakkalalaisen kasviharrastajan, Tapio Ykspetäjän. Häntä on kuvattu myös määreellä puutarhojen Indiana Jones, joka kuvastaakin hänen kaikenlaista kasveista kiinnostumistaan, niiden metsästämistä ja esille tuomista.

– Tämä nimitys tuli kyllä ihan puskista ja puun takaa, naurahtaa Ykspetäjä.

Tapio Ykspetäjä on valmistunut puistopuutarhuriksi 1988, suunnitteluhortonomiksi 1993 ja puutarhaopettajaksi 1994.

Hän on työskennellyt muun muassa taimistoalalla ja puutarha-alan aikuiskouluttajana ja opettajana. Nyt hän on osittain työeläkkeellä, ja lisäksi töissä muulla alalla, joten aikaa jää vakavamieliselle kasviharrastamiselle.

– Olen ollut aina kiinnostunut kasveista ja niitä on kertynyt matkan varrella kaikenlaisia omiinkin hoiviin.

Monet pitävät häntä ennen kaikkea dendrologina, mutta hän on myös perehtynyt perennoihin, joita yhä löytyy hänen mökiltään Virroilta satamäärin.

– Perennojen kuvaamisessa menevät seuraavat vuodet, ja suunnitteilla on järjestää niistä eriteemaisia kuvailtoja ensi talvena.

Varsinaisen kulttuuriteon Ykspetäjä on tehnyt etsiessään vanhoja marjakasveja Hämeen suunnalta. Hän on esimerkiksi kerännyt parisenkymmentä erilaista karviaista, jotka nyt ovat lisäyksessä Huhdan Taimitarhalla. Myös vanhoja omenalajikkeita hän on kerännyt. Hän on ollut mukana myös LUKE:n kasvikuulutushankkeissa.

Myös lehmukset kiinnostavat Vuoden Hortonomia. Esimerkiksi Tampereelta hän on kerännyt useita vanhoja lehmuskantoja, esimerkiksi hopea-, isolehti-, ja komealehmuksista. Hän on lisännyt niitä, ja niitä on tarkoitus palauttaa takaisin kaupungille, jotta niitä voidaan istuttaa uudelleen.

– Monet vanhat puukannat ovat yhden yksilön varassa, ja kun se hävitetään, sitä ei saa takaisin. Monimuotoisuudesta puhutaan, mutta tarvitaan myös tekoja.

Omenapuut ovat vieneet Ykspetäjän sydämen. Nähtyään helmikuussa 2012 Omena tarina -tiededokumentin, joka kertoo omenoiden alkukehdosta Kazakstanin vuorilla, hän halusi lähteä sinne. Niinpä hän järjesti saman vuoden syksyllä matkan maahan yhdessä muiden harrastajien kanssa. Senkin jälkeen hän on vieraillut alueella kaksi kertaa.

Myös yhdistystoiminnassa Ykspetäjä on toiminut aktiivisesti. Hän on perustajajäsen 2010 Dendrologian Seuran Pomologian kerhossa ja 2012 Hämeen kerho Kynneppäässä sekä Suomen Luonnonmuistomerkkiseura Aihkissa. Hän on myös innokas paikallisurheilun kannattaja ja harrastaa esimerkiksi geneettistä sukututkimusta.

– Pietarin kasvitieteellisestä puutarhasta olen jo tuonut ihan luvan kanssa erilaisia kasvien siemeniä. Sitä aion vielä jatkaa tulevinakin vuosina. Pietarista on saatavissa sellaisia kasvialkuperiä, joita ei Suomessa juuri ole, mutta jotka olisivat meillä kestäviä, kertoo väsymätön kasvimetsästäjä.

ELINA VUORI

36

puutarha & kauppa 3 | 2018

Luomuliiton uusi edunvalvontajohtaja on Susann Rännäri Luomuliiton uudeksi edunvalvontajohtajaksi on valittu Susann Rännäri. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuun alussa.

Susann Rännäri on koulutukseltaan AMK hortonomi ja siirtyy ruotsinkielisen ProAgria keskusten liiton (SLF) kehityspäällikkön tehtävistä Luomuliitolle. Hän on ollut ProAgrialla lähes kymmenen vuotta erilaisissa neuvonta- ja kehittämistehtävissä mm. Uudellamaalla ProAgria Etelä-Suomi ry:llä yritysasiantuntijana.

Hänen erityisiä osaamisalueitaan ovat maatilatalous ja puutarhatuotanto. Hän on suunnitellut ja työskennellyt lukuisissa luomu- ja innovaatiohankkeissa.

Tukes peruuttaa Rovral 75 WG -valmisteen luvan Tukes peruuttaa kasvinsuojeluaineena käytettävän Rovral 75 WG -valmisteen luvan. Valmisteen myynti ja jakelu päättyvät 5. maaliskuuta 2018.

Valmisteen käyttö ja olemassa olevien varastojen hävittäminen on sallittu 5. kesäkuuta 2018 saakka. Tällöin Tukes poistaa valmisteen kasvinsuojeluainerekisteristä.

Päätös perustuu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn tekemään iprodioni-tehoaineen riskinarviointiin ja sen perusteella tehtyyn tehoaineen kieltoon EU:ssa. EU-komissio edellyttää jäsenmaita poistamaan valmisteet markkinoilta viimeistään edellä mainittujen siirtymäaikojen mukaisesti.

EFSAn päätelmien mukaan iprodioni luokitellaan syöpää aiheuttavaksi aineeksi (kategoria 1B) sekä lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi (kategoria 2). Lisäksi iprodionin aineenvaihduntatuote aiheuttaa riskin pohjavesien saastumiselle. Tietojen puutteen vuoksi ei ole pystytty arvioimaan, miten kuluttajat altistuvat aineelle ravinnon kautta. Näiden riskien perusteella EU ei jatka tehoaineen hyväksyntää.

TUKES

UUTISIA YRITYKSILTÄ Vihanneksista kukkiin Siemenvesan hinnasto 2018–2019 on täynnä vihannesten, kukkien ja maustekasvien siementietoutta.

Valikoiman kuvat löytyvät yrityksen nettisivuilta.

Lisätietoja www.siemenvesa.fi

Siemenkauppaa jo 85 vuotta S.G. Niemisen siemenluettelosta löytyvät heidän edustamansa avomaavihanneslajikkeet Hazeralta ja Vilmorinilta. Lisäksi luettelosta löytyvät Griino-merkin nurmikonsiemeniä ja lannoitteita. SGN edustaa lisäksi Noordam Plant´s B.V.:n vihannesten taimia ja HAK:n haroja.

Lisätietoja www.sgnieminen.fi

Avomaalle ja kasvihuoneeseen Siemenet, kasvinsuojeluaineet, pakkaus- ja viljelytarvikkeet ja paljon muuta löydät Viljelijän Bernerin tuoteluettelosta. Erikoisuuksina muun muassa punaiset kiinankaalit Scarrossa F1 ja Scarvita F1.

Lisätietoja www.viljelijänberner.fi

VIIKON KUVA Olisiko sinulla ajankohtainen vaakakuva tälle palstalle? Lähetä ehdokkaasi yhteystietojesi kera osoitteeseen anu.pirhonen@hortimedia.fi. Julkaisusta kuvasta maksetaan 17 euron palkkio.

Kauppapuutarhaliiton kukkajaosto retkeili helmikuun alussa kotimaisen leikkokukkaviljelyn merkeissä Ala-Marttilan puutarhalla (kuva) Kangasalla ja Urosen puutarhalla Jämsässä. Ruusunpiikkien välistä tilanteen taltioi Jyrki Jalkanen.

UUTISIA YRITYKSILTÄ Runsain mitoin perennojen siemeniä Jelitton kuvaston parissa vierähtää tovi, kun kahlaa 216 sivua, 3 700 perennalajia tai lajiketta ja yli tuhat kuvaa. Uutuuksina muun muassa Heliopsis ’Bleeding Heart’, missä ei ole ripaustakaan keltaista.

Lisätietoja www.jelitto.com

Harrastajia hellitään Scheteligin Puutarhasi elämään 2018 -kuvasto on puutarhakauppiaan käsikirja.

Uusi siemensarja EU:n Organic-merkinnällä vastaa puhtaan ruoan kotikasvattajien tarpeeseen. Ympärivuotiseen kasvatukseen sopivat, nopeasti itävät versot ilahduttavat niin ikään kotipuutarhureita. Valikoimissa myös tarvikkeet.

Lisätietoja www.puutarhasielamaan.fi

Ergonomiset ja urheilulliset työjalkineet Jalas SPOC -työjalkinemallisto on suunniteltu työssään paljon seisovien ja liikkuvien työntekijöiden käyttöön. Mallisto täyttää työjalkinestandardin EN ISO 20347:2012 -vaatimukset, mutta on samaan aikaan sporttinen. Mallistossa on neljä jalkinetta, joista kaksi on valmistettu roiskeilta suojaavasta ja erittäin kestävästä, mustasta nahasta ja kaksi hengittävästä tekstiilistä. Jalkineissa pohjan pitoluokitus on SRC, ja se kestää myös märillä pinnoilla ja haastavissa olosuhteissa.

Lisätiedot tuotepäällikkö Juha Suorauha, juha.suorauha@ejendals.com ja www.ejendals.com/fi.

Ensimmäinen AutoTune -ruohoraivuri Husqvarnan uusi, ammattilaisille tarkoitettu 545RXT-ruohoraivuri on varustettu AutoTune-järjestelmällä, joka säätää moottorin automaattisesti ottamalla huomioon korkeuden, ilmankosteuden ja lämpötilan. Kun säätöjä ei tarvita, työskentely on nopeaa ja tehokasta. Ongelmattoman käynnistyksen varmistaa uusi käynnistystoiminto, joka ei vaadi rikastimen käyttöä.

Lisätietoja Satu Kontio, Husqvarna, 040 500 3876.

Vuoden Ohjelma SKKL:n Helsingin piirillä Messukeskuksen messu- ja tapahtumaosaamisen ammattilaisille ja alan vaikuttajille järjestämä MESOAJA-gaala palkitsi Vuoden messuosaajat tammikuun lopussa. Gaala järjestettiin ensimmäistä kertaa.

Vuoden Ohjelma -kategoriassa ehdolla ollut SKKL Helsingin piiri ry järjesti Kevätmessujen yhteydessä kansainvälisen kukkasidontakilpailun Helsingin Avoimet 2017. Kilpailuun osallistui 20 kilpailijaa eri maista, ja kilpailut olivat yleisölle avoimet. Tapahtuman tavoitteena oli tuoda kukkasidontaa tutuksi kuluttajille, nostaa esiin suomalaista alan osaamista ja tuoda messuille totutusta poikkeavaa ohjelmaa.

Talkoovoimin toteutettu ohjelma täytti Lasigallerian kaikkina neljänä tapahtumapäivänä.

Tuomaristo perusteli voittoa seuraavasti: ”Voittaja onnistui todella kustannustehokkaalla ja innovatiivisella toteutuksella osallistamaan ja innostamaan yleisöä ja tavoitteidensa mukaan lisäämään kiinnostusta alaan.”

Tänä vuonna Helsingin Avoimet 2018 kisataan lauantaina 14. huhtikuuta. Kilpailuun ilmoittautuminen kesti minuutin, kunnes suosittu kilpailu oli taas täynnä.

SKKL

Lisätietoja www.mesoaja.fi ja Charlotta Widén, puh. 0440 77 99 25.

Tornion Panimo avasi panimomyymälän Tornion Panimo on järjestänyt toimintansa käynnistämisestä lähtien tutustumiskierroksia ja ohjattuja olutmaistelutilaisuuksia, mutta oluen ulosmyynti ei ole ollut mahdollista. Tämä on herättänyt varsinkin ulkomaalaisissa turisteissa hämmästystä. Alkoholilain muutos antaa nyt pienpanimoille samat mahdollisuudet omien tuotteiden myyntiin kuin sahdin ja tilaviinien tuottajilla.

Panimomyymälä avasi ovensa Elämystehdas Lapparissa lähellä valtakunnan rajaa.

Pullojen ja tölkkien lisäksi hanatankkien myynti ja hanojen vuokraus yksityistilaisuuksiin tulee olemaan lähitulevaisuuden toivottu uutuuskonsepti.

Lisäksi oluiden tilaaminen omalla etiketillä on mahdollista.

Lisätietoja Kaj Kostiander, johtaja, Tornion Panimo Oy, puh. 0400 419 902.

3 | 2018 puutarha & kauppa

37

Juhlatunnelmia Lahdesta

Kasviksia, marjoja ja hedelmiä jalostava teollisuus vastaa kasvavaan kulutuskysyntään Kasvipohjaisten ruokien (engl. plant based) kulutus kasvaa Suomessa, mikä on pitkään toivottu ja ravitsemussuositusten mukainen kehityssuunta.

Kasviproteiinien ja hyvien kasviöljyjen saanti kiinnostaa kuluttajia, mutta myös kasvipohjaisia tuotteita nautitaan yhä useammin.

Elintarviketeollisuusliittoon on perustettu uusi toimialayhdistys, Kasvisteollisuusyhdistys, joka kokoaa yhteen hedelmiä, marjoja, perunoita, vihanneksia, sieniä ja palkokasveja jalostavan kotimaisen teollisuuden. Tavoitteena on vahvistaa alan edunvalvontaa ja saada kasvipohjaisia raaka-aineita, ruokia ja juomia valmistavat yritykset mukaan trendin harjalle vastaamaan kasvavaan kulutuskysyntään. Elintarviketeollisuusliitto edustaa ruokia ja juomia valmistavia yrityksiä työmarkkina- ja elinkeinopolitiikassa.

Suomalainen ruokateollisuus helpottaa kuluttajien arkea tuomalla markkinoille eri raaka-aineista valmistettuja, erityyppisiä ja -makuisia tuotteita.

Yhdistys edustaa laajaa valikoimaa kasvipohjaisia ruokia ja juomia: perunajalosteita, pakasteita, säilöttyjä ja kuivattuja kasviksia, vihannessäilykkeitä, mehuja, hilloja, soseita, pilkottuja ja pakattuja kasviksia, smoothieita, keittoja ja välipaloja.

Suurimmat syyt kasvisten vähäiseen saantiin ovat arjen kiireet ja puutteet ruuanvalmistustaidoissa. Aina ei ole aikaa tai mahdollisuutta miettiä käyttötapoja kasviksille, marjoille ja hedelmille, minkä vuoksi niiden syöminen jää vähemmälle. Ratkaisevaa ei kuitenkaan ole, missä muodossa kasviksia kulutetaan vaan että niistä nautitaan monin tavoin.

Kasvisteollisuusyhdistys on yritysmäärällään Elintarviketeollisuusliiton suurin toimialayhdistys. Sen jäseniä ovat Apetit Ruoka Oy, Bonne Juomat Oy, Eckes-Granini Finland Oy Ab, Findus Finland Oy, Herkkumaa Oy, HKScan Finland Oy, Kiantama Oy, Maustaja Oy, Orkla Suomi, Pakkasmarja Oy, Pohjolan Peruna Oy, Potwell Oy, Real Snack Oy, Refresco Finland Oy, Oy Roberts Ab, Saarioinen Oy, Sauvon Säilyke Oy sekä Valio Oy.

Lahden Puutarhaseura ry juhli 110. toimintavuottaan lämminhenkisellä illallisella Hollolan Hirvessä perjantaina 2. helmikuuta. Seuran nykyinen johtokunta ja aiemmat aktiivijäsenet kertoivat juhlaväelle tärkeistä hetkistä vuosien varrelta. Suomen vanhimpiin kuuluva, vuonna 1908 perustettu Lahden Puutarhaseura on alusta asti ollut aloitteellinen, neuvonnallinen ja aikaansaava. Aktiivinen linja jatkuu nykypäivänä nuorten toimijoiden viedessä harrastetta eteenpäin konkareiden rinnalla.

Viherkattopakko Turku Energian alueelle Turun valtuusto päätti Turku Energian korttelin uudesta asemakaavasta. Alueelle syntyy Turun oloissa ainutlaatuinen viherkattojen keskittymä. Viherkattojen toivotaan raikastavan Turun ilmaa, vähentävän kaupungin melutasoa ja parantavan viihtyisyyttä.

Kaavan mukaan alueelle rakennettavissa neljässä kerrostalossa ja pysäköintilaitoksessa pitää olla viherkatot. Puolueissa ei oltu yksimielisiä siitä, ovatko viherkatot riskialttiita, ja olisiko suosistus viherkaton rakentamiseen riittänyt.

Turku Energian korttelista tulee noin viidensadan ihmisen asuinalue.

ELINA VUORI

Työmarkkinoiden tilanne näkyy kiinnostuksessa yrittäjyyteen

Vuoden 2017 aikana perustettiin uusyrityskeskusten tarjoaman yritysneuvonnan avulla kaksi prosenttia enemmän ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO yrityksiä kuin 2016. Uusien asiakkaiden määrä sen sijaan laski kahdeksan prosenttia. Kehitys on seurausta työmarkLisätiedot toimialapäällikkö Elisa Piesala, puh. 040 754 6824. kinoiden piristymisestä ja palkkatyön aiempaa paremmasta saatavuudesta.

MYYDÄÄN Vajaa kolmannes alkaneista yrittäjistä oli vuonna 2017 työttömiä. Opiskelijoita oli joka kymmenes ja eläkeläisiä Apetit tekee seitsemän ravitsemussitoumusta Käytetty, toimintakuntoinen prosentin verran.

Ilapak Astra Flowpack –pakApetit haluaa tarjota suomalaisille yhä helpompaa ja herkullisempaa terYrityksen perustaneista 36 prosenttia oli ennen yrityksen kauskone vm.perustamista 97 Tee tarjous: toiminut yksityisen työnantajan palveluksesveellistä ruokaa. Kasvisten käytön lisääminen on yksi Apetitin päätavoittai sa. Julkishallinnon palveluksesta yrittäjäksi siirtyneitä oli teista ja yhtiön missiona on luoda kasviksista hyvinvointia. Osanasakari.tamsi@tamsin.fi stratepuh. 0400 695 570 giaansa Apetit sitoutuu Eviran seitsemään ravitsemussitoumukseen tavoitvain seitsemän prosenttia.

Matti Tamsi Oy/Sakari Tamsi teenaan parantaa ruokavalion ravitsemuksellista laatua ja edistää ravitseValtaosa uusista yrityksistä perustettiin palvelualoille. musvastuullisia toimintatapoja.

Nuorimpien, alle 36-vuotiaiden, ikäryhmien suosikkialoSitoumusten mukaisesti Apetit haluaa tuotekehityksellään vähentää suoja olivat kauneudenhoito, terveyspalvelut ja rakentaminen. lan ja sokerin saantia, edistää pehmeiden rasvojen käyttöä ja lisätä kasvisKeski-ikäiset, 36−60-vuotiaat, perustivat eniten yrityksiä ten käyttöä tuomalla saataville uusia pääruoka- ja välipalatuotteita sekä revähittäis- ja tukkukaupan, rakentamisen sekä ohjelmisto-, septejä kehittämällä. konsultointi- ja koulutusaloille. Yli 60-vuotiaat perustiApetit kehittää tuotteistoaan vuoteen 2020 muun muassa lisäämällä syvat eniten liikkeenjohdon konsultointia, arkkitehti- ja indänmerkkituotteita ja uudenlaisia välipalatuotteita sekä tuomalla kotimaisinööripalveluja sekä koulutuspalveluja tarjoavia yrityksiä. sia kasviksia hyödyntäviä tuotteita kategorioihin, joissa niitä on nykyiselSUOMEN UUSYRITYSKESKUKSET RY lään rajoitetusti.

APETIT

38

puutarha & kauppa 3 | 2018

ENSI NUMEROSSA 23.2.2018

KATJA PESONEN JA TAPANI SÖDERBERG Suunnitteluhortonomeja teknisellä toimialalla Porin kaupungilla.

Asuntomessut aukeavat viiden kuukauden päästä Porissa. Missä vaiheessa olette?

– Kaikki yleiset viheralueet ovat viimeistelyä vaille valmiit. Ainoastaan tonttien katuviheralueet ovat tekemättä, sillä talojen rakentaminen on kesken.

VILJELY MUUTTUU JA MUUTTAA KAUPUNKEIHIN

• Ledit ja muu teknologia tarjoavat totutusta poikkeavia viljelymahdollisuuksia.

KULTTUURIYMPÄRISTÖ VAATII HOITOA

• Kuntien ja seurakuntien vastuulla on paljon kulttuuriympäristöjä, jotka vaativat silmälläpitoa.

KUKKASIDONTAA KESKI-EUROOPASTA

Tunnus: 5005129 00003 VASTAUSLÄHETYS

Kyllä, Tilaan Puutarha&kauppa-lehden itselleni

lahjaksi

osoite muuttuu

Tutustumistarjous 50 e/4 kk Kestotilaus 125 e/vuosi Kestotilaus, maksu kahdessa erässä, 2 x 75 e (yhteensä 150 e/vuosi) Opiskelijat 93 e/vuosi

Kaikki ei löydy googlesta.

Tilaa P&k!

Lehden saaja (tai vanhat osoitetiedot)

Nimi ___________________________________________________ Lähiosoite_______________________________________________ Postinumero __________ Postitoimipaikka ____________________ Puhelinnumero___________________________________________ Sähköposti ______________________________________________ Opiskelijan oppilaitos______________________________________ Arvioitu valmistumisvuosi__________________________________

Lehtitilauksen maksaja (tai uudet osoitetiedot)

Nimi __________________________________________________ Lähiosoite______________________________________________ Postinumero __________ Postitoimipaikka ___________________ Puhelinnumero__________________________________________ Sähköposti______________________________________________ Tietoja voidaan käyttää Puutarha&kauppa-lehden levikkimarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Nämä hinnat voimassa 2018.

Voit myös asioida verkossa puutarhakauppa.fi, lähettää sähköpostia tilaajapalvelu@puutarhaliitto.fi tai soittaa (09) 5841 6501 tai (09) 5841 6503

Puutarha&kauppa maksaa postimaksun

KAUPPAPUUTARHALIITTO ry

• Ilmava ja rento kukkaniittytyyli on kimppujen uusi normaali.

Millaisia viheralueita alueelle on tulossa?

– Alue on entistä teollisuusaluetta, eikä vanhaa kas­ villisuutta ole oikeastaan lainkaan. Myös rannasta jouduimme poistamaan kaiken luonnonkasvillisuu­ den, jotta saimme rakennettua kaksitasoisen lou­ hospenkereen tulvaa vastaan.

– Viheralueet eivät ole suuria: päiväkodin piha, kak­ si pienempää puistoaluetta ja kapeahko raitti Koke­ mäenjoenrantaan. Rannan tuntumaan tulee myös Leo-Pekka Tähden aukio ja Mirja Vallinojan taide­ teos. Lisäksi tulee väliaikainen pop up ­puisto tyh­ jälle rivitalotontille sekä ruokapuisto joen toisel­ le puolelle Porin kansalliseen kaupunkipuistoon.

Myös hulevesiratkaisuja on sijoitettu viheralueille.

Mikä on ruokapuisto?

– Olemme rakentaneet puistomaisen alueen pää­ asiassa hyötykasveilla: hedelmäpuita, marjapensaita, lipstikkaa, raparperia ja muita vastaavia, suhteellisen vähällä hoidolla toimeen tulevia kasveja. Tarkoitus on, että kaupunkilaiset ottaisivat alueen omakseen niin hoitaakseen kuin käyttääkseen. Asuntomessu­ alueelle tulee sekä päiväkoti että palvelutalo, joten niistä ehkä löytyy innokkaita. Ainakin yksi koulu on jo mukana ruokapuistohankkeessa.

– Muutenkin aluetta leimaa lähiruokateema. Ruo­ kapuiston lähellä on Hevosluodon palsta­ ja siirto­ lapuutarha­alue. Myös messualueen viheralueilla on käytetty hyötykasveja. Leikkipuiston välineiden teemana on ruokaa maaseudulta ravintolaan. Osan välineistä olemme itse tehneet puuverstaallamme.

Miten messupihojen rakentamista on ohjattu?

– Kaupungilta on ohjeet rakentajille, jossa on mää­ ritelty esimerkiksi istutettavien lehti­ ja havupuiden määrät. Pidimme myös rakentajaillan, jossa jaoim­ me tietoa pihasuunnittelusta ja suunnittelijoiden yhteystietoja. Kaikki pihasuunnitelmat pitää hyväk­ syttää kaupungin rakennusvalvonnassa.

ELINA VUORI

3 | 2018 puutarha & kauppa

39

MINNA HARJU

Botrytis?

Didymella?

Piha ja sen tilanluojat

A

Fusarium?

Phytophthora?

Rhizoctonia?

Pythium?

Torjuntatehoa luonnosta Biologiset kasvinsuojeluaineet ja kasvunedistäjät ammattiviljelyyn

Tarkoin valittuja tehomikrobeja sisältävät valmisteet juuriston ja lehvästön sienitautien monipuoliseen torjuntaan ja kasvun edistämiseen. Turvallinen ja tehokas valinta taimikasvatukseen, vihanneksille, yrteille ja koristekasveille. Valmisteet soveltuvat erinomaisesti integroituun kasvinsuojeluohjelmaan ja luomuviljelyyn.

Prestop® Mycostop® GlioMix® Lisätietoja tuotteista ja myynti: www.verdera.fi

mmattilaisina tiedämme, että hyvä piha rakentuu kohteeseen luodusta tunnelmasta ja turvasta, vastakohdista ja niiden vaihtelusta. Tarvitsemme tilaa systemaattisesti jäsennellyille toiminnoille ja paikan hiljentymiselle.

Mutta unohdammeko liian usein luonnon ja sen merkityksen ihmiselle? Piiperrämmekö turhaan rakenteellisten yksityiskohtien kanssa unohtaen, että yksinker- Kirjoittaja on viheralan yrittäjä. taisimmillaan hyvässä tilassa metsä on seinänä, taivas kattona ja sammalmätäs lattiana.

Mitä enemmän kohteessa ihmisiä liikkuu, sitä rankemmin meidän on kohde rakennettava. Seinät vaihtuvat suunnittelupöydällä pergoloihin ja aitoihin, katot kiinteisiin rakenteisiin, lattiat sidottuihin päällysteisiin.

Yksi tärkeä asia yhdistää kuitenkin luontoa ja rakennettua ympäristöä, nimittäin kasvillisuus. Mutta osaammeko edelleenkään hyödyntää puiden ja pensaiden tuomia mahdollisuuksia rakennetussa ympäristössä tarpeeksi hyvin? Tuijotammeko edelleen vain kasvioppaiden kukinta-ajankohtia ja kukinnan väriä, kasville ilmoitettua kasvukorkeutta ja -leveyttä?

Unohdammeko täysin puuvartisten kasvien habituksen? Habituksen, joka seisoo ylväänä läpi vuoden rajaamassa tiloja, luomassa kattoa ja kolmiulotteisuutta ympärillemme. Habituksen, joka voi toimia myös mattona lattiassa varvikon muodossa.

Unohdammeko rungot ja oksiston, niiden struktuurin ja värikirjon? Neulaset ja lehdet, niiden värin, kiillon ja sävyn? Entä kävyt, siemenkodat, hedelmät?

Ainavihantia lukuunottamatta puuvartiset kasvit toimivat niin luonnossa kun pihoillammekin alastomina tilanluojina puolet vuodesta. Meidän ammattilaisten olisi hyvä muistaa, että se kasvioppaassa kerrottu kukinnan runsaus ja herkullinen väri eivät ehkä olekaan kaikista olennaisimmat asiat kohteen seiniä, kattoa ja lattiaa valittaessa. minna.harju@viherkuutio.fi

Unohdammeko täysin puuvartisten kasvien habituksen, joka seisoo ylväänä läpi vuoden rajaamassa tiloja, luomassa kattoa ja kolmiulotteisuutta ympärillemme?