2016

Tekstit: Henna Lahti Taitto ja Kuvitus: Sebastian Mäkinen

SISÄLLYSLUETTELO YLIOPPILASKUNNAN ORGANISAATIO EDUSTAJISTO HALLITUS PÄÄSEKTORI VIESTINTÄ YRITYSSUHTEET ASUMINEN JA KIINTEISTÖT TILAT JA PALVELUPISTEET

6 8 10 13 15 17 19

EDUNVALVONTA KOULUTUSPOLITIIKKA KANSAINVÄLISET ASIAT TOIMEENTULO JA HYVINVOINTI UUDET OPISKELIJAT KAMPUSASIAT

22 23 24 25 27

YHTEISÖ AAVA MOSAIC TEEKKARIJAOSTO TOIMIKUNNAT TEMPAUS 2016 MUSEO LIIKUNTA TTER-TOIMINTA AINO

33 35 36 38 40 46 48 49 50

AYY:N TOIMIJAT 56

TILINPÄÄTÖS 74

IN MEMORIAM 90

Hallitusvastaavat: Milja Asikainen, puheenjohtaja henrikki Soininen, varapuheenjohtaja Työntekijät: Janne Koskenniemi, pääsihteeri 9/2016 saakka Niko Ferm, pääsihteeri 9/2016 lähtien Reija Väätäinen, Taloushoitaja Johanna Pietiläinen, hallintopäällikkö Tiina Metso, Arkistonhoitaja ja Polyteekkarimuseon museonjohtaja Sektorin vapaaehtoiskokoonpanot: Taloustoimikunta Jukka Havia, puheenjohtaja Hanna Hiidenpalo Joona Reunanen Mika Savolainen Petri Valkama Kari Vatanen Valtteri Ahonen Jori Jämsä Ilmi Salminen Heikki Pulkkinen Jatkuvuustoimikunta Jussi Valtonen Pipsa Penttinen Antti Karkola Arjo Laukia Atte Harjanne Teemu Peltokallio Lauri Reiman Mikko Saastamoinen Saara Hyrkkö Lauri Neuvonen Kunniavaltuuskunta Jorma Eloranta, puheenjohtaja Jukka Mäkelä Tiina Alahuhta-Kasko Sari Baldauf Helena Hyvönen Ilkka Kivimäki Risto Siilasma Strategiatyöryhmä Mikko Latva-Käyrä (puheenjohtaja) Milja Asikainen (hallituksen edustaja) Joona Orpana (hallituksen edustaja) Jani Kurki (edustajiston edustaja, Kylterirengas Otaniemi) • Pinja Raitanen (edustajiston edustaja, Luova) Johanna Pietiläinen (sihteeri)

Hallitusvastaava: Joanna Haahti Työntekijät: Ahto Harmo, viestintäasiantuntija Henna Palonen, tiedottaja Kati Penttinen, tiedottajan sijainen 1-2/2016 Sameli Sivonen, AD Sebastian Mäkinen, AD 12/2016 alkaen Sektorilla toimineet vapaaehtoiskokoonpanot : Viestintätoimikunta ( VTMK) Kia Lehti, Puheenjohtaja Joanna Haahti, AYY:n viestinnästä vastaava hallituksen jäsen Henna Palonen, AYY:n tiedottaja Ahto Harmo, AYY:n viestintä- ja järjestöasiantuntija Sameli Sivonen AD Milla Alakuijala Riina Aromaa Petra Ekroos Anders Elf Paavo Hietala Petra Huttunen Tuomas Isola Essi Jukkala Olli Kekäläinen Lumi Ketola Ville Kirjonen Milla Kumin Jonne Kurokallio Anni Kolehmainen Alexia Leimu Jimi Leivo Waltteri Leskinen Anna Viklund

Santeri Levanto Ida Martikainen Ilkka Oksanen Julianna Porkka Tuomas Poutanen Jallu Pärtäne Lauri Pöyry Ilona Rahnasto Artturi Ropponen Saana Rossi Katariina Suojala Ilmari Tarpila Juho Timonen Meeri Tolonen Aino Vaittinen Kati Vesala Ari Viitala

Viestintästrategiaydin Joanna Haahti, viestintäsektori Ahto Harmo, viestintäsektori Henna Palonen, viestintäsektori Rosa Nylen, alumni- ja edustajistonäkökulma Milla Ovaska, KV- ja edunvalvontanäkökulma Kia Lehti, Kentän viestintänäkökulma Johanna Pietiläinen, yo-kunnan suunta -ryhmä Elina Kuutti, hallitus ja ARTS-näkökulma

YRITYSSUHTEET Hallitusvastaava: Ilkka Särkiö Työntekijä: Otto Bergius, Yrityssuhdekoordinaattori Sektorilla toimineet vapaaehtoiskokoonpanot: Yrityssuhdejaosto: Kalle Pirinen, puheenjohtaja Eemeli Paksuniemi, Yrityssuhdetoimikunnan puheenjohtaja Linnea Anttila Saara Kolari Markus Numminen Aino Ruohola Heidi-Henrietta Saarikko Yrityssuhdetoimikunta Eemeli Paksuniemi, puheenjohtaja Yrityssuhdeneuvosto Markus Mäkelä, puheenjohtaja Kristiina Hartikainen Marcus Nybergh Antti Olin Christian Peltonen Tuisku Suomala ASUMINEN JA KIINTEISTÖT Hallitusvastaava: Joona Orpana, asuminen ja tilat Työntekijät: Lauri Lehtoruusu, kampuskehityksen projektisihteeri Jaakko Koivula, asumisen asiantuntija ja asuntotoimikunnan puheenjohtaja 06/2016 saakka Kirsi Veijola, asuntosihteeri ja asuntotoimikunnan puheenjohtaja Ari Varila, asuntosihteeri Saila Nojonen, asuntosihteeri Esa Markkanen, kiinteistöpäällikkö Hannes Helminen, rakennusmestari Saila Mertsalmi, kiinteistösihteeri Arja Ripatti, kiinteistösihteeri Sektorilla toimineet vapaaehtoiskokoonpanot: Kampusjaosto

TILAT Hallitusvastaava: Joona Orpana

Työntekijät:

Johanna Pietiläinen, hallintopäällikkö Ville Kapanen, kiinteistöapulainen (siviilipalveluksessa 2/2016 asti, tuntityöntekijä 5/2016 asti) Juho Pekkinen, kiinteistöapulainen (tuntityöntekijä 5-12/2016) Hannes Helminen, rakennusmestari

Sektorilla toimineet vapaaehtoiskokoonpanot tilatoimikunta: Joona Orpana, tila-asioista vastaava hallituksen jäsen, puheenjohtaja Johanna Pietiläinen, hallintopäällikkö, sihteeri kulloinenkin kiinteistöapulainen/tilasivari Hannes Helminen, rakennusmestari Liisa Helle, KY:n edustaja Santeri Nuotio, TOKYO:n edustaja Essi Jukkala, asukkaiden edustaja Juho Tamminen, asukkaiden edustaja Peppi Seppälä, IE-tirehtööri PALVELUPISTEET

Hallitusvastaava: Joona Orpana

Työntekijät: Anna Merikari, asiantuntija, taideopiskelijat Larissa Haggren, jäsenpalvelutyöntekijä, Arabia Veera Konsti, jäsenpalvelutyöntekijä, Arabia Heta Vajavaara, jäsenpalvelutyöntekijä, Arabia Karita Nohrström, jäsenpalvelutyöntekijä, Otaniemi Raija Torkkeli, jäsenpalvelutyöntekijä, Otaniemi 07/2016 saakka Saila Rappumäki, jäsenpalvelutyöntekijä, Otaniemi Arja Haverinen, kassanhoitaja Elisabeth Packalen, tarranjakaja 8-9/2016 Aurelia Aminoff, tarranjakaja

6

Edustajiston puheenjohtaja: Pietu Roisko

1. Varapuheenjohtaja: Lari Koponen 2. Varapuheenjohtaja: Sameli Sivonen

On hienoa nähdä, miten pienillä muutoksilla saadaan uusia asioista aikaan. Vuoden mittaa edustajiston toiminnasta erottui niin uutta kuin vanhaa.

Vuoden aikana rekrytoitiin uusi pääsihteeri, uudistettiin AYY:n strategia, päätettiin rakentaa uusia opiskelija-asuntoja Jätkäsaareen, peruskorjata JMT 3–5–7, päivitettiin vaalijärjestys ja luotiin uutta pohjaa tulevien edustajistojen perehdyttämiseen. Edustajisto kokousti myös vuodan aikana, tiettävästä ensimmäistä kertaa, kaikilla Aallon kampuksilla.

IT OR TT AA ED

EDUSTAJISTON VUOSI 2016

N KOKOUKSISSA O T S I J 201 STA 6I U ST ED UN EE T

Edustajiston puheenjohtajistoksi valittiin marraskuun 2015 kahdessa kokouksessa Pietu Roisko (edustajiston pj), Lari Koponen (edustajiston 1. vpj) ja Sameli Sivonen (2. vpj). Uusi vuosi alkoi tämän jälkeen ryminällä, kun vanhan pääsihteerin kauden päätteeksi rekrytoitiin uusi pääsihteeri. Hakijoista valituksi tuli Niko Ferm, jonka valittiin kokouksessa 6/2016. Kesän partaalla edustajisto päätti myös hyväksyä urakkatarjouksen Jämeräntaipaleen talojen 3, 5 ja 7 peruskorjauksesta.

Niko otti ohjat käteensä syyskuun alussa, jonka jälkeen edustajisto kokousti ensimmäistä kertaa Mikkelin kampuksella (kokous 10/2016). Tämä oli myös monen edaattorin ensikohtaaminen Probba ry:n kanssa. Syksyn mittaa strategiaprosessin tuotokset hyväksyttiin edustajistossa. Ylioppilaskunnan strategia sai vauhdikkaaksi nimekseen ”Ylioppilaskunnan suunta”. Strategia korostaa AYY:n roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana ja Aaltolaisuuden rakentajana. Vuoden mittaa käytiin myös jatkuvasti keskustelua Opiskelijakeskuksesta, joka voisi toimia yhteisenä kotina AYY:lle, TF:lle ja KY:lle.

Edustajisto kokousti 13 kertaa, mikä on jopa uudelle edustajistolle varsin kunnioitettava määrä. Ahkerimmin kokouksissa olivat käyneet Onni Lampi, sekä Peppi Seppälä. Kumpikin kävivät kahdessatoista kokouksessa.

Edustajistoryhmien puheenjohtajat kokoontuivat Larin johdolla yleensä kaksi päivää ennen edustajiston kokousta keskustelemaan tulevan kokouksen tavoitteista. Tapaamisissa oli myös tyypillisesti paikalla muutaman kokouksen esityslistan asian esittelijä taustoittamassa asiaansa sekä vastaamassa ryhmissä heränneisiin kysymyksiin siitä.

Vuoden aikana kokousmateriaalia hiottiin ja puitiin lukuisissa workshopeissa, jotka olivat pääosin Samelin käsialaa.

Kaiken kaikkiaan vuosi oli pitkä, mutta tuottelias. Aistittavissa on hieno pohja tulevalle: Uusi pääsihteeri, uusi strategia, ja uusi brändityöryhmä.

7

7

hallitus 2016 8

KOKOONPANO JA VASTUUALUEET Milja Asikainen, puheenjohtaja Henrikki Soininen, varapuheenjohtaja, neuvosto,

erityisasemayhdistykset ja liikunta

Elina Kuutti, edunvalvonta: opiskelijoiden hyvinvointi ja toimeentulo sekä taiteellinen toiminta Ilkka Särkiö, Yrityssuhteet ja järjestöt sekä museo ja arkisto Jimmy Nylund, edunvalvonta: opiskelijoiden terveydenhuolto sekä kolmikielisyys ja työelämäasiat Joanna Haahti, kulttuuri, vapaaehtoiset ja viestintä Joona Orpana, asuminen ja tilat Mikko Latva-Käyrä, edunvalvonta: edunvalvonnan koordinointi, koulutuspolitiikka sekä alumnitoiminta Rosa Väisänen, edunvalvonta: kansainväliset asiat ja kehitysyhteistyö sekä uudet opiskelijat Säde Palmu, Kampuskehitys ja kuntavaikuttaminen

EPÄVIRALLISESTI HALLITUKSESTA JA SEN VUODESTA LÖYTYI TOKI MYÖS Alkoholipoliittisen johtoryhmän baarimestari,Askartelija, Dokumentoija, Estetiikan ja sielunravinnon vastaava,Herätysliikkeen karismaattinen johtaja, Hölmöjen kyselijä, Kurikomissaari ,Maailmanparantaja, Mekaniikan kansleri, Mielensähyvittäjä, Rakkauspoliittinen diplomaatti, Ravintopoliittinen ohjausryhmä, Ravintopoliittisen ohjausryhmän Logistiikkaosion pääjohtaja, Selfietikkuilija, Senior Construction Consultant, Sikariasiantuntija, Star-tuppi, Strateginen jaloviinasektori, Tyä miäs, Virallinen puolestaloukkaantuja, Voinnin vaalijat, Yläsäveltaiteellinen harhaanjohtaja, Alasäveltaiteellinen harhaanjohtaja...............

9

9

Johtoryhmän työtä kehitettiin huomattavasti eteenpäin vuoden aikana ja tätä kuvaamaan myös ryhmän nimi muuttui pääsektorista johtoryhmäksi. Kevätkaudella johtoryhmä lounasti yhdessä viikoittain ja syyskaudella joka toinen tapaamisista muutettiin perinteisimmäksi kokoukseksi. Näin johtoryhmä saatiin toimimaan peremmin ylioppilaskunnan suuntaa ja suuria linjoja määrittävänä ja työstävänä elimenä.

AYY:n toiminnan suunnitteluprosessi on vaihdellut vuosittain vastuuhenkilöiden ideoiden mukaan. Pysyvinä osa-alueina on ollut syksyllä edustajiston hyväksymä seuraavan vuoden toimintasuunnitelma sekä alkuvuodesta toimintasuunnitelman pohjalta tehty hallitusohjelma, jossa kuvataan vuoden mittaiset projektit. Lisäksi toimintaa on suunniteltu solmimalla yhteisprojekteja sisältävä raamisopimus yhdessä yliopiston kanssa.

AYY:lle tehtiin vuonna 2012 strategia vuosille 20132017. Strategiatyö oli laajaa, siinä määriteltiin toimintaympäristö, toimintatavat, arvot, missio ja visio.

Strategian näkyminen päivittäisessä tai edes vuosittaisessa toiminnassa on kuitenkin ollut vähäistä. Tämä on tarkoittanut sekä merkittävää ajankäyttöä vuosittaiseen toiminnansuunnitteluun että vaikeutta määrittää ylioppilaskunnalle ylivuotisia tavoitteita.

Näitä ongelmia korjaamaan päädyttiin toteuttamaan vuoden 2016 aikana AYY:lle uusi strategia, jossa määritetään muutamia kehityssuuntia, eli painopistealueita kahden vuoden kaudelle 2017-2018. Dokumentilla pyritään helpottamaan syksyn toimintasuunnitelmaprosessia niin, että joka vuosi ei tarvitse keksiä seuraavan vuoden tärkeimpiä tavoitteita, vaan ne tulevat suoraan ylioppilaskunnan suunnasta. Tarve strategian uudistamiselle huomattiin 2015 loppuvuodesta, jolloin se lisättiin AYY:n vuoden 2016 tavoiteohjelmaan, jonka perusteella muodostettiin vuonna 2016 AYY:n hallitusohjelma. Hallitusohjelmassa prosessinomistajiksi nimettiin AYY:n hallituksen puheenjohtaja Milja Asikainen ja hallituksen jäsen Mikko Latva-Käyrä.

Kahden vuoden kausi menee hyvin yhteen edustajiston kauden kanssa, sillä edustajiston kausi on myös kaksi vuotta, ja antaa hieman pidemmän aikajänteen projektien toteuttamiseen ja edistymisen seurantaan.

Aika on kuitenkin niin lyhyt, että ylioppilaskunnan toimintaympäristössä tuskin tapahtuu niin merkittäviä muutoksia, että strategia vanhenisi täysin ja etteivät toimijat pitäisi sitä tarkoituksenmukaisena. Lyhyehköllä kahden vuoden aikajänteellä pyritään myös ehkäisemään suuren henkilöstön vaihtuvuuden (halli-

10

tus vaihtuu vuosittain ja operatiivisenkin henkilökunnan vaihtuvuus on suurta) mukanaan tuomia ongelmia toiminnansuunnittelussa.

Prosessinomistajat valmistelivat ehdotuksen aikataulusta ja strategiaryhmän kokoonpanosta edustajiston kokoukseen helmikuussa 2016. Työryhmässä koostui kolmesta hallituksen jäsenestä, kahdesta edustajiston jäsenestä ja sihteerinä toimivasta AYY:n hallintopäälliköstä. Aikatauluksi päätettiin, että työryhmä velvoitetaan tuomaan ehdotus ylioppilaskunnan strategiaksi edustajiston toukokuun kokoukseen.

Prosessiin ryhtyessä prosessinomistajat päätyivät siihen, että ylioppilaskunnan kaltaisessa organisaatiossa on vaikeaa tehdä poisvalintoja toiminnassa usein vaihtuvien toimijoiden sekä suuren päätöksentekijöiden määrän takia. Toimintaa on helpompi suunnata päättämällä käyttää resursseja tiettyihin asioihin, jolloin osa toiminnasta jää orgaanisesti pois. Työryhmä koki hyväksi ehdotetun muodon strategialle, eli kehityskohteiden määrittelyn kahden vuoden kaudelle.

Ensimmäisissä työryhmän tapaamisissa suunniteltiin prosessin kulkua. Alustava aikataulu ja päätöksentekoprosessi päätettiin. Lisäksi suunniteltiin eri tahojen, edustajiston, jäsenistön, toimiston ja ulkoisten sidosryhmien osallistamista ja benchmarkattiin muita vastaavia strategiaprosesseja.

Jäsenistön ja edustajiston näkökulmien keräämiseksi avattiin ideointilomake. Lomakkeeseen saatiin kymmeniä vastauksia, mutta se ei tavoittanut jäsenistöä kovinkaan laajasti. Idea lomakkeen perusteella työryhmä jatkoi omaa ideointiaan “strategiamökillä” ja vielä myöhemmin iltapäivällä koko toimiston kesken.

Tämän perusteella kehityskohteet ja ideat jaettiin teemoittain, joita jatkojalostettiin vielä seuraavana päivänä hallituksen kesken.

Tässä kohtaa työryhmällä oli 7 teemaa, joiden alle kuului vielä kymmeniä kehityskohtia ja -ideoita. Työryhmä käsitteli teemat keskenään ja arvioi niiden toteuttamiskelpoisuutta. Tämän perusteella työryhmä valitsi 4 kehitysteemaa jatkojalostukseen: 1) Edunvalvonnan strategiset valinnat 2) Vaikuttaminen yhteiskunnassa 3) Organisaation rakenne ja edustavuus 4) Palvelukehitys kampuksilla. Näiden teemojen konkretisoimiseksi ja ulkopuolisen näkemyksen saamiseksi työryhmä järjesti yhden sidosryhmätyöpajan jokaiselle teemalle.

Tiukan aikataulun vuoksi työryhmä joutui valitsemaan 4 teemaa jatkojalostukseen ennen edustajiston kuulemista asiasta. Työryhmä arvioi kuitenkin, että näitä neljää teemaa pitää miettiä pidemmälle, oli edustajisto valinnoista mitä mieltä tahansa. Edustajiston kokouksessa pidettiin aiheesta lähetekeskustelu ja esiteltiin kaikki 7 teemaa, joista edustajisto suoritti suuntaa antavan äänestyksen Presemo-palvelun kautta. Teemat olivat 1) Organisaation rakenne ja edustavuus 2) Vaikuttaminen yhteiskunnassa 3) Edunvalvonnan strategiset valinnat 4) palvelukehitys kampuksilla 5) Vastuullisuus toiminnassa 6) Yrityssuhteet 7) Kiinteistöstrategia. Tuloksena oli, että nämä neljä työryhmän valitsemaa teemaa sai myös edustajistolta eniten kannatusta.

Työryhmä kävi läpi lähetekeskustelun ja sidosryhmäworkshoppien tulokset toisessa “strategiamökissään”.

Tulosten analyysin ja arvioinnin perusteella työryhmä päätti tiputtaa teemat edunvalvonnan strateginen suunta ja kampuskehitys pois Ylioppilaskunnan suunnan piiristä ja keskittyä kehitysteemoihin organisaation rakenne ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

1. teema päätettiin tiputtaa pois, koska sen koettiin olevan lähinnä AYY:n toimiston sisäisten käytäntöjen kehittämistä edunvalvonnan koordinoinnin suhteen ja siksi kapea ylioppilaskunnan strategisena kehityskohteena. Teemaa koskevat ideat jätettiin edunvalvonnan koordinaattorin Mikko Latva-Käyrän vastuulle toteuttaa osana sektorin jatkuvaa toimintaa. 2. teema päätettiin tiputtaa pois, koska siihen liittyvät teemat olivat jo vahvasti osana AYY:n jatkuvaa toimintaa eli sitä ei nähty oikeastaan kehityskohteena. Lisäksi vuonna 2016 oli jo päätetty uudistaa myös AYY:n kiinteistöstrategia ja työryhmä päätti siirtää teemaa koskevat ideat kiinteistöstrategiatyöryhmän käsiteltäväksi.

Tämän jälkeen pidettiin vielä 2. edustajistotyöpaja, jossa kerättiin vielä kommentteja valittuihin teemoihin ja kerättiin taustamateriaalia opiskelijaprofiileita varten.

Kaiken tämän perusteella työryhmä laati Ylioppilaskunnan suunta -dokumentin, jossa on kaksi kehityskohdetta 1) AYY aaltolaisuuden rakentajana ja 2) AYY yhteiskunnallisena vaikuttajana. Näiden kehityskohteiden oli lisäksi 8 erillistä tavoitetta. Kehityskohteita ja tavoitteita perustelemaan ja kommunikoimaan laadittiin myös taustapaperi, jossa perusteltiin tavoitteiden valintaa ja mainittiin esimerkkikeinoja niiden saavuttamiseksi. Taustapaperi on luonteeltaan ohjeellinen: edustajisto päätti kokouksessaan ainoastaan Ylioppilaskunnan suunta -dokumentin ja taustapaperi annettiin tiedoksi.

Taustapaperissa mainittujen keinojen on tarkoituksena olla esimerkkejä keinoista, joilla tavoitteisiin voitaisiin päästä, eikä keinoja joihin suoraan sitouduttaisiin.

Ylioppilaskunnan suunta -dokumentti hyväksyttiin edustajiston kokouksessa 12.5. Edustajistosta nousi yksi muutosehdotus dokumenttiin: tavoite “AYY toimii suunnannäyttäjänä ympäristökysymyksissä” tiputettiin edustajiston toimesta pois dokumentista.

Tämän jälkeen työryhmä purettiin: edustajiston jäsenet jäivät työryhmästä pois ja prosessinomistajat jatkoivat Ylioppilaskunnan suunnan kanssa työskentelyä sen toteuttamisen suunnittelun ja viestinnän näkökulmasta.

Koska AYY:ssä oli vuonna 2016 Ylioppilaskunnan suunnan lisäksi kaksi muutakin strategiaprosessia käynnissä: kiinteistöstrategia ja viestintästrategia, niin syksyllä suunniteltiin vielä näiden strategioiden muodostamaa kokonaisuutta yhdessä ja pyrittiin välttämään niiden päällekkäisyyttä. Lisäksi suunniteltiin tarkemmin, miten Ylioppilaskunnan suunta otetaan osaksi AYY:n vuosittaista toiminnansuunnittelua. Dokumentin perusteella ideoitiin projekti-ideoita, joista koostettiin projektisalkku, jonka perusteella muodostettiin toimisto-ohjelma vuonna 2017.

Toimisto-ohjelmaan päädyttiin siksi, että koimme tärkeäksi osallistaa koko toimiston vuosittaisten projektien toteuttamiseen. Tähän mennessä projektit olivat olleet vain hallitusten jäsenten vastuulla, mutta nyt vastuuta niistä päätettiin jakaa laajemmalti organisaatioon.

Ylioppilaskunnan suunta –prosessista tehtiin raportti kurssityönä kurssille Strategian vaihtuvasisältöinen opintojakso Mikko Latva-Käyrän, Milja Asikaisen ja Joona Orpanan toimesta. Lisäksi strategiaprosessista on olemassa kattava prosessikaavio, josta näkee kuinka strategiaprosessi käytiin läpi kevään aikana.

Starttisessio: Viestintästrategian suunnittelun yhteydessä Keton whiteboardit täyttyivät erilaisista kaavioista, joiden avulla viestintäsektori yritti kirkastaa itselleen, mikä vaikuttaa mihinkä ja mitä nyt oikeastaan halutaan saada aikaan.

Tämä kuva on koko projektin starttipalaverista huhtikuulta 2016.

11

11

Pääsihteerin vaihtuminen Keväällä AYY:lle rekrytoitiin uusi pääsihteeri. Edustajisto valitsi rekrytointityöryhmän tammikuussa.

Työryhmä haastatteli AYY:n työntekijöitä ja ulkoisia asiantuntijoita ja loi kriteerit rekrytoitavalle henkilölle. Näitä kriteereitä hyödynnettiin niin hakukuulutuksen kirjoittamisessa, haastattelukysymysten laatimisessa kuin kokonaisarvioinnin tekemisessä hakijoista. Lopulta ryhmä toi edustajistolle haastateltavaksi kaksi ehdokasta, joista edustajisto valitsi pääsihteeriksi Niko Fermin.

Vanha ja uusi pääsihteeri toimivat tehtävässä päällekkäin elokuun ajan. Vanhalla pääsihteerillä säilyi esimiesvastuu, mutta muuten tehtävät siirtyivät tässä vaiheessa pitkälti uudelle henkilölle. Talon tavat ja historia olivat uudelle pääsihteerille jo tuttuja, jotenuteen tehtävään perehtyminen tapahtui ketterästi.

Syksyn aikana hallitus asetti pääsihteerille tavoitteita, joita hänen tulisi toteuttaa ensimmäisen vuotensa aikana. Tavoitteiksi asetettiin: • • • •

Strategian jalkauttaminen Työyhteisö ja työhyvinvoinnin kehittäminen Henkilöstön kehittyminen Ylioppilaskunnan arvojen määrittäminen

Vuoden 2016 loppu kului pääsihteerillä pitkälti työhön tutustumisessa, jatkuvien töiden hoitamisessa, sekä parissa oheisprojektissa ( Tempaus2016 ja diplomi-insinööriksi valmistumisessa). Tavoitteiden eteen tehtiin kuitenkin jotain toimenpiteitä jo vuoden 2016 aikana. AYY:lle päätettiin palkata uusi palvelupäällikkö, jonka tehtävänä on viedä AYY:tä ja sen palveluita strategian osoittamaan suuntaan.

Uuden palvelupäällikön myötä hallitopäällikkö Johanna Pietiläisen työnkuva muuttui vuoden 2017 alusta ja hänelle siirtyy organisaatiossa HR-vastuita. Muutoksen tavoitteena on lisätä työyhteisön viihtyvyyttä ja edistää henkilöstön kehittymistä.

Syksyn aikana toteutettiin opiskelijatyönä AYY:n organisaation osaamiskartoitus, jonka tuloksista kuullaan vuoden 2017 alussa. Myös arvojen päivittämisen osalta saatiin sovittua ensimmäisiä etappeja ja alkukeväästä AYY:llä startaan arvojen päivittäminen ja määrittäminen koko toimiston voimin.

Palvelupäällikön rekrytointi

12

Palvelumuotoilu ja asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen ovat olleet jo pidemmän aikaa pinnalla yleisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Myös AYY:llä on pohdittu, että palvelutarjontaa

tulisi miettiä uudestaan ja palveluiden tulisi olla keskeisenä painopisteenä toiminnassa. AYY:ssa erilaiset palvelut ja niiden kehittäminen sekä jäsenpalveluiden ja asuntopalveluiden johtaminen on ollut hajautettuna eri henkilöille AYY:n organisaatiossa.

Tätä kokonaisuutta varten päätettiin palkata palvelupäällikkö. Tehtävä oli uusi AYY:ssa. Palvelupäällikön vastuulle tulee asunto- ja jäsenpalveluiden johtaminen ja tätä kautta tavoitteena on nostaa AYY:n palvelut uudelle tasolle. Rekrytointi saatiin päätökseen vuoden viimeisessä AYY:n hallituksen kokouksessa ja uudessa palvelupäällikön työtehtävässä vuoden 2017 puolella aloittaa Riitu Nuutinen.

Talouden pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) Yhdeksi hallitusohjelman projektiksi nostettiin toteuttaa talouden pitkän tähtäimen suunnitelma, jossa otettaisiin kantaa siihen, miten AYY:n talous tulevaisuudessa kehittyy. Ideana oli pystyä hahmottamaan paremmin, miten toiminnassa pystytään tavoittamaan taloudellisesti kestävä taso.

Tämän lisäksi suunnitelman avulla pystytään hahmottamaan mm. jäsenmaksun muutoksien vaikutukset talouteen.

Projektiin päätettiin tarttua sen jälkeen kun vuoden 2017 budjetti saatiin tehtyä. Tästä syystä sen työstöön ei jäänyt hirveästi aikaa ja se saatiin vasta startattua. Ensi tuotoksia esiteltiin AYY:n vuoden 2016 viimeisessä edustajiston kokouksessa. PTS:n työstöä jatketaan vuoden 2017 aikana ja sen laajentamista kiinteistöjen puolelle on myös pohdittu.

Kunniavaltuuskunta Vuoden 2015 lopussa perustetun kunniavaltuuskunnan toiminta lähti mukavasti käyntiin. Vuoden aikana kokoustettiin kaksi kertaa. Ensimmäisen kokous pidettiin helmikuussa AYY:n toimistolla. Kokouksessa tutustuttiin, esiteltiin ylioppilaskuntaa ja sen toimintaa ja sovittiin kunniavaltuuskunnan toimintatavoista. Isompana teemana oli tulevaisuuden työelämä. Keskusteluissa käsiteltiin työelämän murroksen aiheuttamia muutoksista ihmisten osaamistarpeisiin sekä sitä, millaisia tulevaisuuden kannalta olennaisia taitoja ylioppilaskuntatoiminta opettaa tai voisi opettaa.

Elokuisessa tapaamisessa teemana oli kehityssuunta AYY aaltolaisuuden rakentajana. Ensin tutustuttiin nykyopiskelijan elämään kiertelemällä opiskelu- ja oleskelutiloissa yliopistolla ja vapaa-

ajantiloissa kampuksella erityisesti poikkitieteellisyyden toteutumisen näkökulmasta. Nesteellä järjestetyssä kokouksessa käsiteltiin opiskelijakeskuksen ajankohtaiskatsaus sekä ideoitiin keinoja, joilla AYY voi edistää poikkitieteellisyyden toteutumista.

Jatkuvuustoimikunta Jatkuvuustoimikunta kokousti kokonaisuudessaan kolme kertaa. Ensimmäisessä kokouksessa tammikuussa tutustuttiin ja käytiin läpi AYY:n historiaa.

Kesäkuun tapaamisessa käytiin läpi vuoden mittaan vastaan tulleita haasteita ja keskusteltiin AYY aaltolaisuuden rakentajana -kehityssuunnasta. Lokakuun tapaamisessa käännettiin katseita tulevaan ja keskusteltiin siitä miten vuoden loppumiseen kannattaa suhtautua. Yhteisten tapaamisten lisäksi jatkuvuustoimikuntaparit tapasivat keskenään sopimillaan tavoilla.

AYY-SUTU-yhteistyö Vuonna 2016 oli sekä joka toinen vuosi tapahtuva AYY:n kahden uusimman hallituksen vierailu Kiinaan ja jokavuotinen SUTU:n (Student Union of Tsinghua University) vierailu Suomeen. Kiinassa vierailtiin toukokuussa, 16. – 29.5., ja matkaan lähdettiin kesken AYY:n vuosijuhlabrunssin sunnuntaina 15.5. Kiinassa SUTU oli järjestänyt monipuolista ohjelmaa ja viikon aikana AYY:n hallitukset 2015 ja 2016 kiersivät mm. yritysexcursioilla ja erilaisia nähtävyyksiä. Toinen matkaviikko oli löyhemmin aikataulutettu ja sisälsi joitakin vierailuja, esimerkiksi Shanghain Tongji-yliopistolla olevassa Design Factoryssa sekä Shanghain Suomen lähetystössä.

SUTU:n delegaatio vieraili Suomessa elokuussa 5.-12.8. AYY järjesti vierailleen mm. tapaamisen ministeri Olli Rehnin kanssa sekä monipuolista tutustumista Suomeen, Helsinkiin ja Espooseen. Aalto-Tsinghua startup bridge -yhteisöllä oli samaan aikaan kiinalainen delegaatio Suomessa vierailulla.

Monelle yksi vierailun kohokohdista olikin varmasti yhteissitsit heidän kanssaan.

Arkisto Arkiston toiminta jatkui turvallisen tuttuna: alkuvuodesta koulutettiin uusia innokkaita toimijoita ja loppuvuosi yritettiinn pitää innostus mahdollisimman korkealla. Määrätietoisen ja jatkuvan koulutuksen tuloksena ylioppilaskunnan piirissä osataan tallettaa elämää ja hallintoa erittäin kattavasti.

Arkistoon tutustumisesta on tullut monelle killalle ja yhdistykselle kiinteä osa alkuvuoden perehdytyksiä, välillä vaihdon rastejakin saadaan arkistolle kaikkien osapuolien iloksi. Uudet sukupolvet tutustuvat omaan historiaansa ja näkevät selvästi oman roolinsa ajan ketjussa. Historia vie mukanaan.

Suurimpana tutkimuksena arkistolla on ollut FT Juho Kotakallion tekemä Fyysikkokillan historiateos, jonka puitteissa arkistoon on usein ilmaantunut erittäin iloinen ja aktiivinen fyysikkojoukko tekemään omaa osaansa kirjoittajan rinnalla.

Kesän aikana fil. yo Robert Stjernberg selvitti ja järjesti ylioppilaskunnalle saapuneen TOKYO:n eli Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan arkiston 1970-luvulta aina vuoteen 2000 asti – uudempi aineisto oli jo järjestetty aiemmin. Pääosan materiaalista muodostivat hallituksen ja edustajiston pöytäkirjat.

Viestintästrategiasta viestinnän tavoitteisiin ja suuntaan

yläpidosta. Tämän lisäksi omia sivuja oli myös muun muassa jaostoilla ja asuntotoimistolla.

AYY:llä määriteltiin vuonna 2016 ylioppilaskunnan suunta vuosille 2017 ja 2018. Tämän tueksi päätettiin myös päivittää viestintästrategia. Viestintäsektorin tukena työtä oli tekemässä ns. viestintästrategiaydin. Ryhmä ei ollut virallisesti nimitetty elin, vaan siihen haluttiin eri taustaisia jäseniä, jotka olivat motivoituneita kommentoimaan viestinnän kiemuroita ja vaikuttamaan sille annettavaan suuntaan.

Paria lukua

Prosessin aikana huomattiin, että erityisen tärkeää olisi miettiä uudestaan AYY:n brändiä ennen kuin voisi tarkemmin miettiä mitä ja miten haluamme strategisesti ajatella viestintäämme. Tästä syystä viestintästrategian sijaan päädyttiin määrittelemään viestinnän tavoitteet ja periaatteet. Kyseinen dokumentti kuvaa vision siitä, minkälaista AYY:n viestinnän tulisi olla vuonna 2019, mitä viestinnällä tavoitellaan ja millä tavoin se tehdään. Dokumentti on voimassa vuodet 2017 ja 2018, kuten ylioppilaskunnalle määritelty suunta.

Brändityötä aloitetiin vuoden 2016 aikana hieman.

Brändityötä tekemään muodostettiin edustajiston päätöksellä työryhmä, johon valittiin: Noora Vänttinen (AYYH17), työryhmän puheenjohtaja Onni Lampi (AYYH17) Katariina Ollari Milla Parviainen Brändikoordinaattori (rekrytoidaan alkuvuodesta 2017) AYY:n tiedottaja, työryhmän sihteeri

Sosiaalinen Media

13

1100: Instagram seuraajien määrä vuoden lopussa (kasvua 670).

1307: Eniten reaktioita, kommentteja sekä jakoja (sis. myös jakojen reaktiot ym.), Facebookissa julkaistu

Heijastimia, lukuvuosikalentereita, julisteita ja käyntikortteja Vuoden alussa tilattiin heijastimia AYY-designilla.

Heijastimet tekivät hyvin kauppansa ja uusintatilausta jäätiin kaipailemaan syksyn jälleen hämärtyessä. Syksyllä AYY:n promomateriaaliksi tilattiin perinteisesti pinssejä uusille opiskelijoille jaettaviksi.

Myös AYY-shopista varastoon jääneitä paitoja myytiin tasaisesti koko vuoden ajan.

saunailta 19.4. Ossinlinnan saunalla. Kesällä 22.7. järjestettiin toinen toimikunnan virkistyssauna Gorsussa. 29.11. pidettiin hieman supistettu toimikuntalaisten asuntokierros ja 12.12. vanhoille sekä uusille toimikunnan jäsenille tarkoitetut pikkujoulut Tietosaunalla. Toimikunta järjestänee kaikkien aikojen ensimmäisen varsinaisen toimikunnan vaihdon tammikuussa 2017.

Jo vuoden 2015 Viestintätoimikunta oli alkanut suunnitella oman pinssin hankkimista ja tänä vuonna projekti vietiin loppuun asti. Pinssin ulkonäkö valittiin toimikuntalaisten näkemysten mukaisesti ja konsultointia saatiin myös arkistonhoitaja Tiina Metsolta. Rahallista tukea projektiin saatiin Teekkaritoiminnan Edistämisrahastolta. Pinssejä tilattiin riittävästi myös lähitulevaisuutta ajatellen.

Viestintätoimikunnan keskeisinä viestintäkanavina ovat toimineet sähköpostilista sekä Facebook- ja Telegram -ryhmät.

Lukuvuosikalenterin formaattia uudistettiin siten, että kierteet jäivät historiaan ja lopputuotteena oli noin postikortin kokoinen kovakantinen kirja.

Muoto lainattiin naapurikaupungin ylioppilaskunta HYYltä, jonka kalenteri oli jo pari vuotta ollut vastaavanlainen. Suurimpana muutoksena itse kalenterin sisältöön tuli se, että AYY:n AD suunnitteli kalendaarion alusta alkaen itse. Muuten sisältö oli pitkälti samankaltainen kuin aiempinakin vuosina.

Uusi ulkomuoto jakoi mielipiteitä, mutta pääosin viestintäsektorin korviin saakka kantautunut palaute oli positiivista.

Sosiaalisessa mediassa ylioppilaskunnan aktiivisimmat kanavat olivat Facebook, Instagram ja Twitter.

Myös Snapchatia käytettiin muun muassa Suomi Areenassa. Instagramin lisätessä palveluunsa myös tarinat, Snapchatin käyttö päätettiin lopettaa. Tämä sen vuoksi, että AYY:lla oli Instagramseuraajia valmiiksi paljon enemmän ja koettiin järkevämmäksi keskittää resursseja ennemmin yhteen kanavaan.

Tapahtumamarkkinoinnissa luotettiin edelleen perinteiseen julistemainontaa. Erilaisia julisteita tilailtiinkin pitkin vuotta. Syksyn rekrytointeja puolestaan mainostettiin flyereilla. Lisäksi toimijoilla oli käytössään käyntikortit, joita etenkin hallitus jakeli aktiivisesti vuoden aikana.

Instagramiin päivitettiin vuoden aikana aktiivisesti kuvia toimiston ja vapaaehtoisten arjesta sekä mainostettiin rekryjä ja tapahtumia. Kanava pidettiin matalan kynnyksen julkaisukanavana ja loppuvuodesta julkaisuihin pyrittiin lisäämään tekstit myös englanniksi. Twitterissä jatkui sama linja, jossa tviittailtiin omia kannanottoja sekä jaettiin sidosryhmien päivityksiä. Tämän lisäksi edustajiston kokouksista livetviitattiin. Facebookia käytettiin pääasiassa omien tiedotteiden, kannanottojen ja blogien sekä jäsenten kannalta kaikkien tärkeiden uutisten ja tapahtumien jakamiseen. Yrityssuhteiden someviestintää varten käytettiin Facebookia ja Twitteriä. Viestintä vastasi AYY:n Facebook-sivun

Viestintätoimikunta toimi Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan yhteisöjaosto Aavan alaisuudessa ja toimikunnan puheenjohtajana toimi Aavan viestintävastaava Kia Lehti. Toimikunnan tarkoituksena oli koota yhteen AYY:n alaisten erityisasemayhdistysten viestinnästä vastaavat henkilöt sekä yhdistysten päätoimittajat ja tarjota heille yhteistä toimintaa ja tukea heidän tehtäviensä hoitamiseen. Toimikunnan mielipiteitä on kuunneltiin myös AYY:n viestintästrategiaa suunnitellessa.

Toimikunnan vuosi alkoi kokouksella 17.2., jossa keskusteltiin toimikunnan jäsenten toiveista tulevan vuoden suhteen. Toiveiden mukaisesti kevätkaudella järjestettiin yhdistystilakierros 12.4. sekä peli- ja

Viestintätoimikunta (VTMK)

13

Kuvassa vuodelle 2017 valittu hallitus Harald Herlin –oppimiskeskuksessa: vasemmalta Ville Myllylä, Oskar Niemenoja, Noora Vänttinen, Katariina Helin (lisätty kuvaan), Petteri Heliste, Onni Lampi, Joona Orpana (pj), Pyry Huhtanen, Konsta Kantola ja Emmi Kosomaa

14

Toimintatavat uudelle mallille AYY:n yrityssuhdetoiminta on organisaation yksi nuorimmista palasista. Heti alkuvuodesta oli selvää, että sektorin toiminalle olisi hedelmällistä määritellä selkeämpiä toimintatapoja, jotka kestäisivät useita vuosia ja vapauttaisivat toimijoiden kädet suunnittelemaan toimintaa pidemmällä tähtäimellä. Joulukuussa 2015 aloittanut uusi yrityssuhdekoordinaattori sekä vastavalitut muut toimijat kävivät tuumasta toimeen määrittelemällä kaksi sektorin toimintatapoihin liittyvää hallitusohjelmaprojektia vuodelle 2016: Yrityssuhteiden toimintatapojen tehostaminen sekä Tapahtumanäkyvyyden integroiminen vuosisopimuksiin.

Projekteista ensimmäinen sisälsi heti vuoden alusta alkaen ison urakan, kun sektorin työkalupakki laitettiin uusiksi. Suhteiden hallintaa varten otettiin käyttöön Pipedrive-niminen asiakashallintaohjelma (CRM), jonka avulla kunkin kumppanin tai potentiaalisen yhteistyötahon kanssa käytyjä sähköposteja, puhelinsoittoja ja tapaamisia oli helppo seurata.

Tämä vallankumouksellinen askel Excel-taulukoista näppärään nettikäyttöliittymään ja tietokantaan helpotti hommia huimasti. Pipedriven ohella puututtiin myös kovin vaikeaksi koettuun käytäntöön säilöä myyntiin liittyviä materiaaleja AYY:n verkkolevyllä, johon erityisesti vapaaehtoisilla oli vaikea pääsy. Ylioppilaskunnan Sharepoint-sivuille ilmestyikin yrityssuhdesektorin oma osio, joka oli kätevästi saatavilla myös mobiililaitteilla, vaikkapa kesken neuvottelun.

Toimintatapoihin ja prosessiin käytiin käsiksi työkalujen lisäksi läpi vuoden kehittämällä prosessi, jota seuraamalla yrityssuhteiden ylläpito on laadukasta ja vaivatonta. Kirjoitettiin tiivis slide-esitys -muodossa oleva dokumentti, jossa kuvailtiin vaiheet aina sopimuksen solmimisesta sopimuksen toteuttamiseen, ylläpitoon sekä jatkamiseen. Samalla muotoutui vuosikello sektorin toiminnalle, jota seuraamalla kumppaneista vastaavat Yrityssuhdejaoston jäsenet pystyvät tulevinakin vuosina pysymään kartalla seuraavista vaiheista hyvissä ajoin.

Uusia ideoita pitkin vuotta sekä työelämävalmiuksia kv-opiskelijoille Ennen kesää syntyi mielenkiintoinen idea kehittää AYY:n yhteistyökumppaneille uusi tapa näkyä ja tavoittaa kampuksella kokonaisten opiskelija-asuntokiinteistöjen brändäyksen ja näkyvyyden kautta.

Nämä yritys-talot, olisivat jotakin aivan uutta ja ennen kaikkea kokonaisvaltainen tapa tuoda yrityksen uramahdollisuudet ja uudet teknologiat lähelle opiskelijoita. Sektorilla suunniteltiin näkyvyyttä talon ulkopuolelle logokyltin ja suuren ulkomainosnäytön kautta ja sisälle yrityksen lounge-kerhotilan sekä infonäyttöjen kautta. Keskusteluja ideasta käytiin muutaman potentiaalisen yrityksen kanssa ja tuotteen jatkokehitystä päätettiin jatkaa myös vuonna 2017.

15

Syksyllä sektorilla päätettiin tutkia mahdollisuuksia tarjota näkyvyysmahdollisuuksia uudenkarhean ja käytössä toimivaksi havaitun Domoasuntohakupalvelun kautta. Suurin osa AYY:n asuntopalvelun asiakasvirrasta oli digitalisoitumisen myötä siirtynyt Domo-palveluun, joten ensimmäiseen asuntoonsa muuttavat nuoret aikuiset olivat helposti tavoitettavissa. Domon ympärille kehitettiin tuote, jossa yritys voisi tuoda tuotteensa suoraan kohderyhmänsä ulottuville. Syksyllä ei vielä syntynyt sopimuksia, mutta työ jatkuu vuonna 2017.

Vuonna 2015 ensimmäistä kertaa järjestetty kansainvälisille opiskelijoille tarkoitettu uratapahtuma My Career in Finland sai suuren suosion ja se päätettiin järjestää vuonna 2016 uudestaan hieman isommalla profiililla. Tapahtumapaikaksi jalostui Aalto Design Factory sekä Startup Sauna. Laajat käytössä olevat tilat mahdollistivat hulppean kokoisen tapahtuman. Päälavalla Design Factorylla nähtiin sarja puhujia TEK:ltä, Aalto-yliopiston urapalveluilta, Onnivators-verkostohankkeelta sekä Academic Work Finland Oy:ltä, paneeli, jossa yliopiston kvalumnit kertoivat työllistymisestään suomalaisille työmarkkinoille sekä lopuksi mielenkiintoiset esitykset yrittäjyydestä mahdollisuutena kvopiskelijalle. Monenlaiset näkökulmat ja vinkit suomalaisen työelämän toiminnasta ja erikoisuuksista olivat yleisön mieleen. Startup-saunalla osallistujat pääsivät tankkaamaan maittavaa ruokaa sekä osallistumaan Suomen ekonomien työpajaan työllistymisestä sekä kiertämään yhteistyötahojen ständeillä kuulemassa uramahdollisuuksista. Tapahtumassa monet ottivat myös itsestään CV-kelpoisia valokuvia alkuvuoden kesätyöhakuja varten. Kaikkiaan tapahtumaan ilmoittautui n. 400 kv-opiskelijaa ja meininkiä Betonimiehenkujalla riitti. Loppuillasta tapahtuman päätyttyä väsynyt, mutta tyytyväinen Yrityssuhdejaosto ja apuna olleet yrityssuhdesektorin toimijat ja pari vastavalittua hallituksen 2017 jäsentä nautiskelivat ylijääneestä cesar-salaatista keskustoimistolla, mainio loppuhuipennus vuodelle 2016.

Yrityssuhdeneuvosto Yrityssuhdesektorin toimintaa tuki vuodesta 2013 alkaen toiminnassa ollut alumneista koostuva Yrityssuhdeneuvosto. Kokoonpanoon liittyi vuodeksi 2016 uutena jäsenenä Taideteollisen korkeakoulun kasvatti Antti Olin. Neuvosto kokoontui yhdessä yrityssuhdesektorin toimijoiden kanssa kolme kertaa vuonna 2016. Lisäksi puheenjohtaja Markus Mäkelä oli korvaamattomana tukena hallitusvastaavalle ja yrityssuhdekoordinaattorille. Kokouksissa käsiteltiin mm. ylioppilaskunnan yrityssuhteiden tähtäintä pitkällä aikavälillä, projektityöntekijän hyödyntämistä toiminnan korottamiseksi seuraavalle tasolle sekä kunnianhimoista ideaa tarjota nimioikeuksia ja näkyvyyttä kokonaisen opiskelija-asuntokiinteistön osalta yhteistyökumppaneille.

15

Yrityssuhdejaosto Yrityssuhdejaosto toimi sektorilla erityisesti yrityssuhdekumppaneiden yhteyshenkilöinä, jaosto avusti sektorin projekteissa sekä oli erityisvastuussa loppuvuodesta järjestetyssä, kv-opiskelijoille suunnatussa My Career in Finland -uratapahtumassa. Yrityssuhdejaosto teki sektorin toimintatapojen tehostamisprojektin suhteen arvokasta työtä nostaessaan yrityssuhdesektorin näkyvyyttä ja brändiä esille sekä toimistolla että ulkopuolisesti. Komeat yrityssuhde-bleiserit, haalareiden kultaiset hihamerkit sekä näkyvät rastit Jämerän jäljessä sekä Aalto partyssä pitivät huolta, että alkuvuodesta lanseerattu uusi jaoston logo näkyivät ja kuuluivat kampuksella ja keskustoimistolla. Jaostolle järjestettiin myös myyntikoulutus ja porukka pysyi tiiviinä pitkin vuotta järjestettyjen omien virkistysten avulla.

Yrityssuhdetoimikunta, YTMK Yrityssuhdetoimikunta kokosi erityisaseman yhdistysten yrityssuhteiden parissa työskenteleviä. Toimikunnan tärkein tehtävä oli helpottaa kommunikaatiota eri toimijoiden välillä helpottaen yhdistysten välisen yhteistyön sopimista sekä hyvien toimintatapojen jakamista.

16 16 16

Kiinteistöstrategia Vuoden tavoitteena oli laatia ylioppilaskunnalle uusi kiinteistöstrategia.

Prosessissa kävi pian ilmi, että ylioppilaskunnan asunto- ja kiinteistötoiminnassa on tarvetta laajemmalle toiminnanohjausjärjestelmän uudistamiselle.

Siksi tavoitteeksi asetettiin myös muiden toimintaa ohjaavien dokumenttien uudistaminen tai päivittäminen ja kiinteistöstrategia laajennettiin koskemaan kiinteistöomaisuuden lisäksi niihin liittyvää palvelutoimintaa.

Kiinteistöstrategia valmisteltiin laajalla ryhmällä, johon kuului päävastuullisten lisäksi talousjohtaja Väätäinen, hallintopäällikkö Pietiläinen, rakennusmestari Helminen, kiinteistöpäällikkö Markkanen, asumisen asiantuntija Koivula, hallituksen jäsen Palmu ja kampusjaoston puheenjohtaja Nuotio.

Päävastuussa projektista olivat hallituksen jäsen Joona Orpana ja kampuskehityksen projektisihteeri Lauri Lehtoruusu. Prosessin aikana osallistettiin myös hallitusta, edustajistoa kuin toimiston väkeä.

Toiminnanohjauksen kehittämisessä päädyttiin päivittämään dokumentit kolmenlaisiksi: toimintatapoja ja tavoitteita kuvaavat staattiset dokumentit, muutosta kuvaava kiinteistöstrategia ja toimeenpanoa helpottavat toimintaohjeet. Voimassa oleva asumisen linjapaperi päivitettiin kuvaamaan AYY:n tahtotilaa asumisasioissa niin oman asuntotoiminnan kuin laajemman asuntopolitiikan näkökulmasta. AYY:n kiinteistöpolitiikka kirjoitettiin kokonaan uudelleen ja se kuvaa AYY:n toimintatapoja kiinteistöomaisuuden hoidossa.

Kiinteistöstrategia asettaa suunnan AYY:n asunto- ja kiinteistötoiminnan kehittämiselle seuraaviksi vuosiksi. Kohtuuhintaisten asuntojen ja monipuolisten vapaa-ajan tilojen tarjoaminen ovat AYY:n keskeisimpiä palveluita.

Kiinteistöstrategian keskeinen tavoite on mahdollistaa näiden tarjoaminen mahdollisimman laadukkaina mahdollisimman monelle. Laatu tarkoittaa muun muassa asukas- ja asiakaslähtöisyyttä, korkeaa asumisviihtyvyyttä ja palveluiden sujuvuutta. Strategisiksi kehittämiskohteiksi valikoitui neljä kokonaisuutta, jotka kattavat sekä kiinteistöomaisuuden muutokset, että asuntotoiminnan palveluiden kehittämisen: * * * *

Sopivaa ja riittävästi – AYY:n kiinteistökanta vastaa kysyntää (2017-2026) Asumis- ja tilapalveluiden digitalisointi Yhteisöllistä ja omaa – asukaslähtöistä asumista Avointa ja näkyvää asuntopalvelua

Tavoitteiden tarkastelu väli ulottuu palveluiden kehittämisen osalta vuoteen 2021 ja kiinteistökannan muutosten osalta vuoteen 2026. Tavoitteena on kasvattaa merkittävästi AYY:n asunto-omaisuutta, mutta samalla luopua kohteista, jotka kampusmuuttojen jälkeen eivät enää ole sijainniltaan AYY:lle mielekkäitä.

Asuntopoliittinen vaikuttaminen AYY:n kiinteistöstrategian tavoitteena on kiinteistöomaisuuden merkittävä kasvattaminen. Runsaan lisärakentamisen takia valtakunnallisella asuntopolitiikalla ja rakentamisen lainsäädännöllä on keskeinen vaikutus AYY:n tulevien opiskelija-asuntoinvestointien toteuttamiseen. Samalla AYY selkeytti ja laajensi yleisiä asuntopoliittisia kantojaan linjapaperin päivityksellä.

17

AYY otti vuoden aikana kantaa opiskelija-asuntotoiminnan kannalta keskeisiin asuntopoliittisiin kysymyksiin. Ympäristöministeriössä valmisteltiin asetusluonnos rakennusten esteettömyydestä, mikä sallisi opiskelija-asuntoihin poikkeuksen wc-tilojen pyörätuolin pyörähdysympyrästä. AYY kannatti muutosta niin asetusluonnoksen lausuntokierroksella kuin tapaamisissa ja yhteydenpidossa keskeisten päättäjien kanssa. Lisäksi AYY otti kantaa erityisryhmien investointiavustusta koskevan lainsäädännön muutoksiin lausuntokierroksella ja piti muita opiskelija-asumisen ajankohtaisia aiheita esillä tapaamisissa.

Vuoden aikana Suomen ylioppilaskuntien liitto uudisti linjapaperiaan. Uudessa linjapaperissa laajennettiin ja tarkennettiin SYL:n asuntopoliittisia kantoja.

AYY osallistui aktiivisesti uuden linjapaperin valmistelutyöhön paitsi lausuntokierrosten ja liittokokouksen myös suoran yhteydenpidon kautta. Lopputuloksen SYL:n uudet asuntopoliittiset kannat heijastelevat vahvasti AYY:n asumisen linjapaperissa valittuja linjoja.

Uudishankkeet ja peruskorjaukset Omien opiskelija-asuntojen lisääminen on ollut yksi AYY:n keskeisimmistä pitkän aikavälin tavoitteista. AYY asetti tavoitteekseen rakentaa 1350 uutta asuntopaikkaa keskeisille alueille Otaniemen kampuksen ja Helsingin keskustan läheisyyteen vuoteen 2026 mennessä. Lisäksi tavoitteena on luopua samassa ajassa noin 350 asuntopaikasta heikomman kysynnän kohteissa.

Uudishanke Jätkäsaaren Atlantinkadulle sai edustajiston hyväksynnän keväällä ja rakennustyöt aloitettiin huhtikuussa. Kahdeksankerroksiseen taloon valmistuu 122 uutta opiskelija-asuntoja syyskuussa 2017. Niistä pääosa on yksiöitä. Viereiseen rakennukseen valmistuu Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiön (Hoas) asuntoja.

Pitkään kaivattu uudishanke Otaniemen Miestentielle eteni vihdoin, kun evakossa ollut koulu muutti uusiin tiloihin. Yli sadan uuden asunnon rakentaminen on määrä aloittaa vuoden 2017 aikana. AYY osallistui tontilta purettavan Poliisiopiston vanhan rakennuksen peruskivilieriön ylöskaivuutilaisuuteen, joka oli tiettävästi ensimmäinen laatuaan historiassa. Tilaisuudesssa aaltolaiset toivottivat poliisit lopullisesti tervemenneiksi Otaniemestä.

Yksi lähitulevaisuuden merkittävimmistä opiskelija-asuntohankkeista on suunnitteilla Otakaaren sisäreunalle. Alueelle olisi mahdollista rakentaa uusia asuntoja jopa 800 opiskelijalle. Mahdollinen tulevaisuuden kohde Otaniemessä on myös Kemistin korttelin alue, jossa käynnistettiin maanomistajien järjestämä kutsuarkkitehtuurikilpailu kesällä 2016.

Asuinkiinteistöjen vastuullinen ylläpito tuleville opiskelijapolville on yksi AYY:n keskeisimmistä periaatteista. Vuonna 2016 päätettiin Teekkarikylän vanhimpiin rakennuksiin kuuluvien Jämeräntaival 3, 5 ja 7 opiskelija-asuntojen peruskorjauksesta. Työt alkavat tammikuussa 2017 ja etenevät rapuittain Jämeräntaival 7C:stä alkaen. Hanke on merkittävä investointi AYY:n asuinkiinteistökannan kehittämiseksi.

17

Lisäksi vuoden aikana toteutui AYY:n osuuden kauppa Ida-Albergintien opiskelija-asunnoista.

Voimassa olevat vuokrasopimukset siirtyivät SATO:lle kesällä 2016. Kohteen asuntojen suosio oli laskenut AYY:n jäsenkunnassa merkittävästi.

Asukastoiminta Asukkaiden yhteisöllisyyttä edistettiin erityisesti kampusjaoston toimesta. Perinteinen kukanpäivän juhlinta nostettiin uudelle tasolle Otarannassa, ja viesti toimitettiin opiskelija-asumisen mahdollisuuksia edistäneelle ministeri Tiilikaiselle. Soluasumisesta asukkaille tehty kysely, romupolkupyöräkeräys ja maalauskilpailu keräsivät kiitosta ja huomiota uudelle jaostolle. Asumisen yhteistyöelimen (Asy) toimintaa puheenjohti jaoston jäsen Saana Rossi.

Opiskelijakeskus Opiskelijaelämälle uusi keskus Otaniemen kampuksen keskiöön? Aalto-yliopisto tarjosi opiskelijoille mahdollisuutta suunnitella eri opiskelijaryhmien yhteistä uudisrakennusta Kemistin korttelin Otaniementien vastaiseen päätyyn.

Vastausta kysymykseen hahmoteltiin vuoden 2016 alusta alkaen Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY ), Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaiden (KY ) ja Teknologföreningen:n ( TF) kesken.

Työryhmässä toimivat AYY:n kampus- ja kiinteistökehityksestä vastaavat hallituksen jäsenet Palmu ja Orpana sekä kampuskehityksen projektisihteeri Lehtoruusu.

Alueelle käynnistyi kutsuarkkitehtuurikilpailu kesällä 2016, jota varten AYY, KY ja TF hahmottelivat yhteisen tilaohjelman keväällä. Yhteistyö ja opiskelijoita yhdistävät tilat asettautuivat suunnittelun pääteemoiksi. Kilpailun tuomaristoon opiskelijat asettivat edustajakseen Pyry Haahtelan. Korttelikilpailun on määrä päättyä vuoden 2017 alussa.

Hankkeesta käytiin aktiivisesti keskustelua taustaryhmien päätöksentekoelimien kanssa. Vuoden lopussa päätöstä osallistumisesta ei ole tehty vaan yhteinen esitys suunnittelijasta on määrä esitellä vuoden 2017 alkupuolella, jolloin etenemisestä voidaan päättää vaiheittain.

18

Tilasektorin vuosi AYY:n kertavuokrattavat tilat ovat jäsenpalveluiden suosituin muoto, mikä näkyy monilta osin tilojen kunnossa. Tilasektorin vuotta värittikin pitkälti tilojen kehittämisen pohdinta yhdessä tilatoimikunnan ja kampusjaoston kanssa. Tätä pohdittiin mm. kertavuokrattavien tilojen houkuttelevuuden kohentaminen ja viestinnän kehittäminen -projektin yhteydessä. Jatkossa tavoitteena on kunnostaa vähintään yksi kertavuokrattava tila vuodessa ja pyrkiä toteuttamaan tämä opiskelijalähtöisemmin, esim. kampusjaoston toimesta. Näin tiloja saadaan entistä enemmän opiskelijoiden näköisiksi. Hyvänä esimerkkinä oli vuoden 2016 kesällä Kampusjaoston toimesta remontoitu Otarannan kerhotila, joka koki remontissa täydellisen muodonmuutoksen.

Tilojen kunnostusten aikatauluttamiseen vaikutti keskeisesti Jämeräntaival 3, 5 ja 7:n kiinteistöihin vuosille 2017-2019 suunnitellut peruskorjaukset.

Jämeräntaival 3, 5 ja 7:n peruskorjaukset vaikuttivat myös yhdistyksille vuokrattuihin tiloihin, minkä vuoksi em. kiinteistöissä vuokralla olleille yhdistyksille tehtiin kysely väistötilojen tarpeesta peruskorjausten aikana. Koska kyseisissä kiinteistöissä on vuokralla erittäin paljon yhdistyksiä, tulevat väistötilojen tarpeet vaikuttamaan oleellisesti siihen, ettei vapaita tai vapautuvia yhdistyksille vuokrattuja tiloja voida vapauttaa yleisesti haettavaksi, vaan tilat tulevat olemaan väistötilakäytössä vuoden 2019 loppuun asti.

Osana kiinteistöstrategian uudistamisprosessia yhdistyksille tehtiin kysely ylioppilaskunnan uusia rakennushankkeita ja sitä kautta uusia kertavuokrattavia tiloja silmällä pitäen. Vastauksissa nousivat esille toiveet mm. toisesta isosta sitsitilasta Smökin ohella sekä hieman isommista saunatiloista, mutta käytännössä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei voi tehdä vastausten vähäisyyden vuoksi.

Tilasektorilla oli suunniteltu vuodelle yksi raamisopimuskirjaus yliopiston kanssa, ”Käyttämättömät kalusteet käyttöön”, jonka tarkoituksena oli keksiä keinoja saada yliopiston tarpeettomia kalusteita niitä eniten tarvitsevien opiskelijoiden käyttöön. Valitettavasti projekti jäi toteutumatta, sillä yliopiston kampusmuutosten ja -muuttojen myötä kalusteet on toistaiseksi tarkoitus pitää yliopiston käytössä.

Projektiin voidaan mahdollisesti palata myöhemmin.

Palvelupisteet Palvelupisteiden vuoden kierrossa näkyy selkeästi muutama kiirehuippu. Ensimmäinen on heti vuoden alussa sekä elo-syyskuun vaihteessa uusien opiskelijoiden saapuessa ja toinen ”menevämpi” kohta on Otaniemessä keväisin tapahtuva teekkarilakkien sovitus- ja noutorumba ennen vappuaattoa. Tämän ohella asiakkaita on vaihtelevasti, joskin eniten asiakkaita on aina perjantaisin, kun tilojen varaajat noutavat avaimia tiloihin.

Jäsenpalveluiden ja opiskelijakorttitilausten yhteys oli jossain määrin murroksessa vuonna 2016, sillä elokuussa 2016 opiskelijakorttien toimittaja Frank lanseerasi täysin uudenlaisen, digitaalisen opiskelijakortin. Vuoden loppuun mennessä kortin oli aktivoinut reilut 15 % Aallon opiskelijoista, ja on todennäköistä, että lukumäärä tulee kasvamaan entisestään. Tästä syystä muovisen opiskelijakortin ja lukuvuositarrojen hakijoiden määrät vähentynevät tulevien vuosien aikana. Kuitenkin vielä 2016 elo-syyskuussa ylimääräiset tarranjakajat olivat aiempien vuosien tapaan tarpeen, jotta painetta palvelupisteiden jonoihin voitiin purkaa.

Otaniemen palvelupisteen toimintaan vaikutti jäsenpalvelutyöntekijä Raija Torkkelin sairastuminen ja äkillinen menehtyminen kesällä 2016. Hänen sairauslomansa aikana Otaniemen palvelupisteellä toimi Saila Rappumäki, joka jatkoi tehtävässä myös Torkkelin menehtymisen jälkeen.

19

19

20

Hallitusvastaavat: Elina Kuutti edunvalvonta: opiskelijoiden hyvinvointi ja toimeentulo sekä taiteellinen toiminta Mikko Latva-Käyrä edunvalvonta: edunvalvonnan koordinointi, koulutuspolitiikka sekä alumnitoiminta Jimmy Nylund edunvalvonta: opiskelijoiden terveydenhuolto sekä kolmikielisyys ja työelämäasiat Rosa Väisänen edunvalvonta: kansainväliset asiat ja kehitysyhteistyö sekä uudet opiskelijat Työntekijät: Elli-Noora Kaurila, asiantuntija, edunvalvonta Susanna Koistinen, asiantuntija, koulutuspolitiikka Lauri Jurvanen, asiantuntija, sosiaalipolitiikka Milla Ovaska, asiantuntija, kansainväliset asiat Sektorilla toimineet vapaaehtoiskokoonpanot: Opintoneuvosto (OPN) Jimmy Nylund, puheenjohtaja Mikko Latva-Käyrä, AYY:n hallituksen jäsen Susanna Koistinen, asiantuntija Elli-Noora Kaurila, asiantuntija

Kampussektori Hallitusvastaava: Säde Palmu Työntekijät: Lauri Jurvanen, asiantuntija, sosiaalipolitiikka Lauri Lehtoruusu, kampuskehityksen projektisihteeri Sektorilla toimineet vapaaehtoiskokoonpanot: Kampusjaosto: Santeri Nuotio, puheenjohtaja Saana Rossi, asuminen ja asukastoiminta, linnanisännät Viktor Honkanen, asuminen ja asukastoiminta Juho Pekkinen, asuminen ja asukastoiminta Oskar Niemenoja, projektit: koordinointi, edunvalvonta: rakennushankkeet Emmi Lamppu, projektit: suunnittelu, edunvalvonta: kaupunkisuunnittelu Aleksi Aalto, projektit: toteutus Olli Halminen, tapahtumat: koordinointi, edunvalvonta: tilaratkaisut Anssi Matti Helin, tapahtumat Ella Sperling, tapahtumat

Erityisasemayhdistysten koulutuspolitiikan vastaavat, opintovastaavat tai edunvalvojat: Mikko Latva-Käyrä puheenjohtaja Susanna Koistinen sihteeri Aarni Halinen ELEC hallopedvastaava Lauri Kortelainen ENG hallopedvastaava Toni Mäkelä SCI hallopedvastaava Erkka Pehto CHEM hallopedvastaava Jani Nummela ARTS hallopedvastaava Juho Paavola BIZ hallopedvastaava Lari Koponen RISG hallopedi Sami Laine RISG hallopedi Kalle Keinonen AASG hallopedi Elina Kuutti AASG hallopedi Tapio Hautamäki DTSG hallopedi Jimmy Nylund LESG hallopedi

21

21

oikeudet

Edunvalvonnallinen vuosi 2016 painottui sosiaalipolitiikkaan. Heti vuoden alusta osoitettiin mieltä merkittäviä koulutusleikkauksia vastaan ja lobattiin opiskelijoiden siirtymistä yleisen asumistuen piiriin.

Asumistukimuutos saikin sinettinsä syksyllä 2016, mutta valitettavasti saivat myös historiallisen suuret leikkaukset kaikkiin etuuksiin, mukaan lukien opintotuki. Koko vuoden ajan työskenneltiin myös YTHS:n aseman säilyttämiseksi opiskelijoiden ensisijaisena terveyspalveluiden tuottajana sosiaali- ja terveysuudistuksessa, mutta asia jäi vielä auki vuoden lopussa.

Yllättävänkin suuressa roolissa vuonna 2016 olivat IT-asiat. Digital Transformation and Enterprise Architecture Steering Group (DTSG) pyörähti käyntiin uuden Chief Digital Officerin Kati Hagrosin johdolla ja sähköistä oppimista edistettiin vahvasti Aalto! Online Learning (A!OLE) strategisessa aloitteessa.

Lisäksi AYY oli vahvasti mukana lobbaamassa Aallon digikehitykseen opiskelijaviestintäkokonaisuuden kehittämisprojektia, joka käynnistyi 2017 alussa ja ARTS:in opiskelijoiden portfolioprojektia.

STUDENTENS RÄTTIGHETER

STUDENT RIGH

OPISKELIJALLA ON MONIA LAKIIN JA YLIOPISTON SÄÄNTÖIHIN PERUSTUVIA OIKEUK KNOW YOUR RIGHTS!

Valtakunnallinen koulutuspolitiikka heijastui Aaltoon vahvasti vuonna 2016.

Koko vuoden teemana oli vahvasti 55 opintopistettä vuodessa suorittavien määrän lisääminen, johon ylioppilaskuntakin otti kantaa esimerkiksi vastaamalla kysymyksiin mahdollisista palkitsemistavoista, ideoimalla keinoja ja keskustelemalla järjestöjen kanssa tiiviisti. Aalto joutui irtisanomaan henkilöstöä valtion rahoituksen vähentyessä ja sen seurauksia käsiteltiin paljon.

Melkein koko vuosi odotettiin myös yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tulossopimusta, mikä joudutti valtakunnallisesti yliopistojen profiloitumista.

1 3 4 5

OIKEUS

Myös koposektori oli vahvasti mukana SYL:in linjapaperin uudistuksessa.

Prosessin aikana käsiteltiin isoja asioita kuten duaalimalli, rakenteellinen kehittäminen ja opiskelijavalinnat. Monet näistä isoista asioista vaati paljon perehtymistä, jotta AYY sai kantansa muodostettua ja siinä haettiin apua esim.

HYY:n kanssa yhteisestä koulutusiltapäivästä. Lopputuloksena oli, että SYL:in linjapaperi noudatti hyvin paljon myös AYY:n kantoja ja AYY:lle tärkeät muutosehdotukset saatiin läpi SYL:in liittokokouksessa.

OPISKELLA SUJUVASTI

Aallon sisällä edunvalvontasektori julkaisi Opiskelijan oikeudet –pamfletin ja sähköisen version Hallinnon opiskelijaedustajien oppaasta.

Tärkein vaikuttamisen paikka Aallon sisäiseen koulutuspolitiikkaan olivat kuukausittaiset Oppimisen ohjausryhmän (Learning Steering Group, LESG) kokoukset, joissa Mikko Latva-Käyrä ja Jimmy Nylund edustivat ylioppilaskuntaa. Lisäksi ylioppilaskunnalla oli kuukausittaiset tapaamiset provosti Ilkka Niemelän, opetuksesta vastaava vararehtori Eero Elorannan ja oppimispalveluiden päällikkö Eija Zittingin kanssa.

OIKEUS

2

OIKEUS

SAADA OHJAUST

SAADA TULOKSET AJOISSA JA PALAUTETTA OPPIMISESTA

Koposektori starttasi toimintansa keväällä käymällä tapaamassa kaikkien korkeakoulujen dekaaneita. Tapaamisissa vaihdettiin kuulumisia kouluista ja ylioppilaskunnasta ja saatettiin käsitellä jotain ko. korkeakoulua koskevaa teemaa.

Tärkeä edunvalvontavoitto vuonna 2016 oli BIZ:in sulkeutuneisuuden avaaminen. LESG:in kokouksessa esiin nostettu opiskelijoiden kokema epäkohta eli sen kuinka vaikeaa BIZ:istä on suorittaa opintoja, sai vastikään aloittaneen BIZ:in varadekaanin tarttumaan ongelmaan. AYY koosti opiskelijoiden kokemusten perusteella esityksen, josta oli tilastoja ja henkilökohtaisia kokemuksia BIZ:in sisäisen liikkuvuuden haasteista. BIZ käsitteli huomiot sisäisesti ja varadekaani esitteli loppuvuodesta suunnitelman siitä, miten BIZ avaa opintojaan vaiheittain. Suunnitelma näytti hyvältä ja vuosi 2017 näyttää, mitä asian suhteen oikeasti tapahtuu.

OIKEUS

OPISKELLA, OSALLISTUA JA ASIOIDA ERI KIELILLÄ

Yliopistojen rahoitusmallin vuoksi myös Aalto-yliopisto panosti siihen, että suurempi osa opiskelijoista saadaan suorittamaan yli 55 opintopistettä lukuvuodessa. Keinoja kehitettiin yhdessä LESG:in kanssa ja AYY otti roolin opiskelijoiden näkökulman tuomiseksi keskusteluun. Keinoja kerättiin OPN:n ja Edujoryn kokouksessa ja lisäksi ainejärjestöiltä suoraan. Näiden perusteella AYY laati dokumentin, jossa oli opiskelijoiden mielestä tärkeimmät keinot edistää 55+ op suorittamista. Lisäksi AYY kommentoi korkeakoulujen omia suunnitelmia asian edistämiseksi.

22

OIKEUS

SYRJINNÄSTÄ JA HÄIRINNÄSTÄ VAPAASEEN YLIOPISTOON

Lukukausimaksut: linjapaperi ja nostoja vaikuttamisesta Vuosi 2016 oli lukuvuosimaksujen valmisteluvuosi: lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille tulevat voimaan 2017 syyslukukaudella, minkä takia AYY osallistui vuonna 2016 maksu- ja apurahajärjestelmän rakentamiseen Aallon työryhmässä. AYY:n edustajisto oli viimeksi linjannut lukukausimaksuista ennen lukukausimaksukokeilua, joten AYY:n edustajiston kanta haluttiin päivittää maksuttoman koulutuksen ja edunvalvontatavoitteiden suhteen.

Edustajiston lähetekeskusteluun valmisteltiin runsaasti taustamateriaalia lukukausimaksuista: keskustelua varten taustoitettiin lukukausimaksukokeilua, tutkimuksia, benchmarkeja sekä Suomen ja Aallon tilannetta. Lähetekeskustelua varten myös hallituksen kanssa keskusteltiin linjapaperin alustavista linjoista ja käytiin läpi olemassa oleva linjapaperi sekä AYY:ta toimijana lukukausimaksuasioissa. Lähetekeskustelun pohjalta edustajistolle pidettiin vielä erillinen workshop, jossa työstettiin ja hiottiin linjoja timanttisiksi. Linjapaperi hyväksyttiin edustajiston huhtikuun kokouksessa, ja sen kärjiksi nousivat maksuttoman koulutuksen puolustus ja tasavertaisuus, kansainvälistymisen tukeminen ja maksujen vaikutusten kriittinen tarkastelu.

Kaiken kaikkiaan linjapaperiprosessi oli onnistunut, ja sen sisältö on toiminut tärkeänä tukena Aallon työryhmätyöskentelyssä.

Kv-sektori osallistui aktiivisesti Aallon lukuvuosimaksujärjestelmän ohjausryhmään ja nosti esiin huolia opiskelijanäkökulmasta. Suurin huolemme, 15 000e lukuvuosimaksun järjettömyys verrattuna eurooppalaisiin markkinoihin, sivuutettiin tyynesti, mutta pitkäaikaiset ongelmat esim. kv-opiskelijoiden palveluiden, ohjauksen, kv-tutoroinnin ja integraation kehittämisestä saivat uuden foorumin. Valmistelussa keskityttiin järjestelmän rakentamiseen eikä laatu- ja kehittämiskysymyksiin, jotka toivottavasti ovat agendalla vuonna 2017. Laatuahan näillä maksuilla sanottiin nostettavan…

Vierailut ja kv-verkostot Vuonna 2016 AYY kutsuttiin kehittämään Aallon kahta kansainvälistä verkostoa: CLUSTERia ja NORDTEKiä. CLUSTER-verkoston tapaaminen järjestettiin toukokuussa Barcelonassa ja NORDTEK-verkoston konferenssi kesäkuussa Tanskan Odensessa. Vuonna 2016 Aalto oli verkostojen yhteinen tekijä, sillä yliopistomme isännöi molempia verkostoja 2016-2017.

CLUSTER on 12 eurooppalaisen yliopiston verkosto, joka ajaa kansainvälistä ja poikkitieteellistä yhteistyötä yhteiskuntamme tulevaisuuden tarpeita varten. Opiskelijoiden kutsuminen mukaan verkoston tapaamiseen oli ainutlaatuista, sillä aikaisemmin verkoston toiminnan kehittämisestä käytiin keskustelua lähinnä rehtoreiden kesken.

Yhdessä Aallonhuippujen kanssa AYY pääsi edustamaan opiskelijoita Barcelonassa järjestettyyn kaksipäiväiseen tapaamiseen, jossa tavattiin opiskelijaedustajia myös viidestä muusta CLUSTER-yliopistosta.

Opiskelijatoimijoiden kesken päästiin starttaamaan verkoston yhteydessä pyörivää opiskelijatoimintaa ja kertomaan siitä, mitä opiskelijat

verkostolta haluavat. Tavoitteeksi tuleville vuosille otettiin yhteistyön kehittäminen CLUSTER-yliopistojen kesken yrittäjyyskoulutuksessa.

Myös NORDTEK oli kv-sektorille uusi tuttavuusverkosto: NORDTEK on kaikkien pohjoismaisten teknillistieteellisten yliopistojen yhteistyöverkosto. Ennen verkoston kesäkuista konferenssia AYY isännöi opiskelijoiden huhtikuista kokousta Otaniemessä, ja yhdessä islantilaisten sekä tanskalaisten opiskelijoiden kanssa muotoiltiin agendaa itse konferenssiin. Vieraaksi saapui myös verkoston pääsihteeri. Itse konferenssi koostui kolmipäiväisestä opiskelijatapaamisesta ja konferenssipäivästä, jonka aiheena oli teollisuuden ja yliopistojen yhteistyö.

NORDTEKin ohessa toimiva opiskelijaverkosto sai tutustumisen ohella ajettua verkoston toimintaan sekä enemmän vaihtomahdollisuuksia kandidaattiopiskelijoille että muodostettua opiskelijahallituksen, josta AYY:n edustaja valittiin Suomen opiskelijoiden yhteyshenkilöksi.

NORDTEK-yhteistyö jatkui myös syksyllä, jolloin suunniteltiin vuonna 2017 Aallossa järjestettävää konferenssia.

Verkostotoiminnan lisäksi AYY isännöi elokuussa Riga Stradins -yliopiston ylioppilasyhdistyksen toimijoita kaksipäiväisessä tapaamisessa Helsingissä ja Otaniemessä. Ohjelmassa oli tutustumista, ylioppilaskuntien toiminnan esittelyä puolin ja toisin ja kierros kampuksella ja Helsingissä. Vieraat vaikuttuivat kovasti AYY:n toiminnasta, ja joulukuussa hallitus pääsikin vastavierailulle Riikaan. Samalla reissulla hallitus kävi tutustumassa Tallinnan teknillisen yliopistoon ja sen opiskelijoihin, joiden kanssa yhteistyötä on aikaisemmin ollut enemmänkin.

Akateeminen integraatio Vuoden 2015 Aalto is Multicultural-projektissa nousi esiin, että kvopiskelijat eivät koe uuden opiskelukulttuurin omaksumista helpoksi.

Nostimme teemaa esiin Aallon eri verkostossa ja saimme koottua pienen työryhmän jatkamaan asian pohtimista. Työryhmä teki kyselyn kansainvälisille opiskelijoille sekä opetushenkilökunnalle. Kyselyn vastauksista kävi ilmi huolestuttavia lukuja, kuten että n. 40%:lla vastaajista oli ollut vaikeuksia tietää, mitä opintosuorituksissa heiltä odotetaan. Neljäsosa vastaajista raportoi, että ”trial and error” on yleisin tapa omaksua uusi opiskelukulttuuri. Opetushenkilökunnan vastauksista korostui paremman ja oikea-aikaisen ohjauksen tarve kansainvälisille opiskelijoille.

Rosa ja Mikko kävivät esittelemässä tuloksia SEFI-konferenssissa ja niistä viestittiin myös Aallon foorumeilla. Parempaa ohjausta ja orientaatiota akateemiseen kulttuuriin kehittämään nimettiin työryhmä, ja AYY:n kv-sektori onnitteli itseään ongelman nostamisesta pöydälle.

Tulevat kv-toimijat saavat toivottavasti huomata parannuksia tällä saralla, ja tulevaisuuden kv-opiskelijoiden ymmärrys uuden opiskelukulttuurin käytänteistä kirkastuu heti opintojen alussa.

Kotikansainvälistyminen – ABC-opas ja Aallon toimintasuunnitelma Kotikansainvälistymistä kaikille -projektin osana toteutettiin yhdistyksille kansainvälistymisen ABC-opas, jonka pyrkimyksenä on kannustaa ja tukea yhdistyksiä kansainvälistymistavoitteita. Oppaan teko aloitettiin ideoimalla: maaliskuussa kv-sektori järjesti tutustumista ja ideointia varten kv-supermeeting -tapahtuman, johon kutsuttiin kaikki AYY:n alaiset kv-järjestöt ja -toimijat. Tapahtumaa pidettiin tärkeänä ja onnistuneena, ja lisäksi se antoi hyvän pohjan oppaan työstöön.

Ideoita oppaaseen kerättiin myös muiden ylioppilaskuntien vastaavista oppaista sekä yhteistyössä kansainvälisyystoimikunnan kanssa.

Opas valmistui joulukuun yhdistyskoulutuksiin, jossa se integroitiin osaksi kv-sisältöä. Valmiiseen oppaaseen listattiin konkreettisia neuvoja toiminnan kehittämiseen, ja oppaan käyttöönottoa kannustettiin kilpailulla.

Kotikansainvälistyminen oli vuoden teema myös Aalto-yhteistyössä.

Aallon uudessa organisaatiossa kotikansainvälistymisen edistäminen ei ole kenenkään työnkuvassa, eikä opiskelijoiden kansainvälisten taitojen kehittymiseen ole systemaattisesti kiinnitetty huomiota. Milla fasilitoi kv-päälliköiden työryhmässä tahtotilan kotikansainvälistymisen edistämisestä Aallossa ja siihen kirjattiin hienoja tavoitteita mm. kansainvälisyystaitojen sisältymisestä tutkintojen osaamistavoitteisiin, kansainväliset ryhmät huomioivista opetusmetodeista, kansainvälisen kampuksen kehittämisestä ja digitalisaation mahdollisuuksista virtuaalikansainvälistyä. Vuonna 2017 työtä jatketaan rakentamalla kansainvälistymisen työkalupakkia ohjelmajohtajille ja sitomalla tavoitteet osaksi muita strategiahankkeita. Jos kv-sektorin menestystä voi mitata kv-sektorin aloitteesta Aaltoon perustettujen työryhmien määrällä, niin kaksi pumppua vuodessa on jo melkoinen saavutus!

Lähde vaihtoon -kampanja Yksi vuoden projekteista oli opiskelijaliikkuvuuden parantaminen. Projektin ideana oli yhdessä yliopiston vaihtokoordinaattoreiden kanssa kehittää vaihto-opintojen markkinointia, levittää opiskelijoille tietoa uusista tutkimuksista ja korjata vaihto-opintoihin liittyviä negatiivisia stereotypioita. Projektin osana KvTMK:n ja Mosaicin järjestämälle kv-viikolle tehtiin julistekampanja vaihtoopiskeluun liittyvien negatiivisten stereotypioiden kumoamiseen.

Julistetta varten koottiin materiaalipankki tutkimuksista, ja julisteisiin listattiinkin yleisimpiä ennakkoluuloja ja niiden vasta-argumentteja.

Julistetta työstettiin yhdessä KvTMK:n ja Aallon lähtevien vaihto-opiskelijoiden koordinaattoreiden kanssa.

23

Opiskelijoiden hyvinvoinnin ohjausryhmä eli OHO-ryhmä Opiskelijoiden hyvinvoinnin ohjausryhmä ehti vuoden 2016 aikana kokoontua vain muutaman kerran. Ohjausryhmän tarkoitus oli koota Aallon työntekijät ja AYY:n sekä YTHS:n edustajat keskustelemaan opiskelijoiden hyvinvoinnista, jaksamisesta ja yliopiston esteellisyysasioista.

Ohjausryhmän toimintakausi loppui vuoden 2016 kesällä, joten kokouksia ehti olla vain kaksi. Vuoden aikana ehdimme keskustella miten lukukausimaksut vaikuttavat opiskelijoiden hyvinvointiin, Aallon hyvinvointiviikosta, opintopsykologien pitkistä jonoista sekä AllWellprojektista, Aallon hyvinvointikyselystä. Ryhmän tarkoitus oli lähinnä kuulumisten ja tiedon vaihtaminen, eikä ryhmällä ollut juurikaan päätösvaltaa. Tästä syystä ryhmän toiminnan siirtäminen muihin valmisteleviin ryhmiin oli oikeastaan ihan hyvä asia.

OHO-ryhmän tehtävät jaettiin muille toimijoille: Success of Students -strategisen hankkeen ydinryhmässä, jonka sisällöt ovat jo jonkin aikaa olleet päällekäisiä OHO-ryhmän sisältöjen kanssa.

Ammattilaisverkostossa, joka koostuu Aaltopapeista, psykologeista, opintotukihenkilökunnasta sekä opiskelijapalveluiden päälliköstä.

Ryhmä kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan.

Hyvinvointiverkostossa, joka koostuu kaikista hyvinvoinnista kiinnostuneista tahoista, kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan.

Success of Students Aalto-yliopiston strategiahankkeet vuosille 2016-2020 pyörähtivät käyntiin. Yksi näistä oli Student Success –ryhmä, joka käsitteli opiskelijoiden hyvinvointia. Suurimpana tehtävänä oli hyvinvontikyselypilotin aloittaminen. Pilotti suoritettiin keväällä ELEC:ille. Kyselystä oli väännetty aiemminkin AYY:n ja Aallon välillä, eikä AYY yrityksistä huolimatta saanut opiskelijatoimintaa koskevaa patteristoa osaksi kyselyä. Vaikka ryhmän tehtävien keskiössä oli hyvinvointikysely ”AllWell”, valui sille vastuita myös muilta hyvinvoinnin osa-aluilta. 55 opintopistettä suorittavien opiskelijoiden määrän lisääminen oli agendalla ja näkyvästi.

AYY osallistui SoS-ryhmän työskentelyyn, ja pyrki tuomaan esille erityisesti opintojen järjestämiseen liittyviä epäkohtia. Opintoneuvoston kanssa jumppailtiin 55 op -teemaa enemmänkin, ja niistä tehtiin paperi korkeakouluille. Ryhmässä oli mukana Elli ja Elina.

Opintotuki 2016 kevät oli opintotukileikkausten aikaa. Opintotuen osalta tarvittiin lisää linjoja linjapaperin rinnalle, joten tätä pähkäiltiin keväällä useammassakin hallituksen aamukoulussa. SYL:n vaikuttamiseen ja lausuntoihin annettiin oma panos, lausuttiin OKM:lle ja leikkauksista

24

blogattiin yksi jos toinenkin kirjoitus. Julkaistiinpa yksi AYY mielipidekirjoitus verkko-hesarissa otsikolla: ”Opintotukileikkaukset tappavat luovuuden”.

Leikkausten yhteydessä tavattiin kansanedustajia, tuuri oli turhankin hyvä, koska kaikki (oppositio)puolueiden tapaamamme kansanedustajat olivat samaa mieltä leikkauksista – ne olivat väärin ja kohtuuttomat.

Opiskelijan toimeentulon osalta vuosi oli kurja, mutta jotain hyvääkin tapahtui – opiskelijat päätettiin siirtää yleisen asumistuen piiriin.

Tähän AYY oli aloittanut valmistautumisen jo 2015, ja saman vuoden Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa, AYY ajoi tätä aktiivisesti ylioppilaskuntien tavoitteeksi ja SYL:n linjapaperiin.

Kela ilmoitti opintuen ratkaisutoimen lopettamisesta kevään aikana.

Aallossa opintotuen ratkaisutoiminta päättyy vuoden 2017 lopussa, tämä tarkoittaneen myös opintotukilautakuntien loppua. AYY kävi vuoden lopussa vielä lounaalla opintotukilautakunnan opiskelijajäsenten kanssa. Lautakunta koetaan tärkeäksi ja yliopistokohtainen omien opiskelijoiden tunteminen eduksi.

OpTu-miekkari ja pitchausilta opisekelijoiden toimeentulosta 9.3.2016 Opintotukileikkauksia vastustettiin myös mieltä osoittamalla. SYL koordinoi 9. maaliskuuta järjestettävän Opintotukimielenosoituksen, jonka järjestämisessä olivat mukana ylioppilaskunnat kautta Suomen.

Osallistujia saapui myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ainakin Oulusta saakka.

Senaatintorilta lähteneeseen kulkueeseen osallistui lopulta noin 5000 opiskelijaa, jotka marssivat Aleksanterinkatua pitkin Mannerheimintielle ja Kansalaistorille. Kansalaistorilla puhuivat niin SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen kuin liuta poliitikkoja.

AYY osallistui mielenosoituksen järjestämiseen monella tavalla: AYY laittoi rahaa ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden kuljetuksiin, TOKYO ( Taiteen ja Suunnittelun ylioppilaat Ry) järjesti Otaniemessä ja Arabiassa banderollipajat, Teekkarijaoston värväämät lukkarit toimivat mielenosoituksen agitaattoreina ja laulattajina.

Mielenosoituksen jälkeen illalla AYY ja HYY järjestivät Suuren Pitchausillan opiskelijoiden toimeentulosta Manalan Bottalla, jossa erilaiset ryhmät esittelivät omia vaihtoehtoisia mallejaan nykyiselle opintotukimallille. Pitchaamassa olivat muun muassa Tuhatkunta, Libera, Vihreät, Bien perustuloverkko, Demarinuoret sekä Kela ja mallit vaihtelivat perustulomalleista lainapainotteisiin tukimalleihin. Pitchauskisan voittajaksi valikoitui vihreiden perustulomalli.

YTHS ja sote-uudistus Sote-uudistus on ollut merkittävä asia sosiaalipolitiikan sektorilla vuonna 2016. Sote-uudistuksessa uudistetaan koko julkinen terveydenhuolto, ja vastuu terveydenhuollon järjestämisestä siirtyy kunnilta uusille maakunnille. Sote-uudistus vaikuttaa myös YTHS:ön.

Korkeakouluopiskelijoiden tärkeimmät tavoitteet sote-uudistuksessa ovat olleet, että YTHS:n toimintaedellytykset säilytetään ja laajennetaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Vuoden aikana AYY vaikutti tähän yhdessä SYL:on ja muiden ylioppilaskuntien kanssa. AYY on tehnyt yhteistyötä myös Espoon kaupungin kanssa ja Espoo ottikin positiivisen kannan YTHS:stä. AYY on tavannut myös Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajia, sekä muita sidosryhmiä, ja yrittänyt saada tavoitettaan kuulluksi.

Joulukuussa Suomen hallitukselta tuli linjaus, että YTHS säilytetään ja laajennetaan, mikä oli erinomainen uutinen opiskelijoille. Vaikuttamistyö jatkuu kuitenkin edelleen, kun täytyy löytää ratkaisuja YTHS:n rahoitusmalliksi.

Arjessa vaikuttamistyötä on tehty ja opiskelijan näkökulmaa on tuotu esille muun muassa osallistumalla terveystyöryhmän toimintaan.

UO-sektori Vuoden alussa kutsuttiin koolle kahden edellisvuoden tapaan UOsektorin toimijat, eli BIZin ja ARTSin tutorkoordinaattorit, TOKYOn ja KYn UO-vastaavat sekä Teekkarijaostosta tuleva kv-tirehtööri, ISOtirehtööri, fuksimajuri ja edellisvuoden vastaavat toimijat sekä Aavan liikuntatutorvastaava.

UO-sektorin tapasi vuonna 2016 viisi kertaa, joista ensimmäinen oli vanhojen ja uusien toimijoiden kesken järjestetty vaihtotilaisuus. Tapaamisessa tutustuttiin rennoissa merkeissä vanhojen ja uusien kesken saunan ja ruoan parissa. Muut tapaamiset rakentuivat ajankohtaisten asioiden ja kuulumisten ympärille. Viimeisessä tapaamisessa keskusteltiin UO-sektorin tulevaisuudesta ja mietittiin, että tapaamisia voisi olla enemmänkin, esimerkiksi kuukausittain, jotta niistä myös syntyisi jotain. Erityisesti alkuvuoden tapaamisia pidettiin kuitenkin tärkeinä tutustumisen kannalta.

Tutorkoulutukset ja syksyn tutorkysely

Hallitusohjelmaprojekti – tutoroinnin arvostus ja kiitostapahtuma Vuoden 2016 hallitusohjelmaprojekti Tutoroinnin arvostus ja palkitseminen lähti liikkeelle tutortoiminnan suunnittelun ja toimijoiden palkitsemisen haasteiden tiedostamisella: eri korkeakouluissa on varsin eriäviä käytäntöjä tutortoiminnan ja –rekrytointien järjestämisen suhteen. Projekti sisälsi käytännössä monta pientä projektia sekä jatkuvaa edunvalvontatyötä, mikä teki siitä melko laajan. Projektilla saatiin kuitenkin aikaan monia hyviä tuloksia: kv-tutoroinnin palkitsemiselle kehitettiin hyväksyntää odottava, yhdenmukaistava palkitsemisehdotus yhdessä KvTMK:n ja saapuvine vaihto-opiskelijoiden koordinaattorien kanssa, yliopistolle nimettiin tutoroinnin vastuuhenkilö ja

AYY järjesti perinteisesti koko Aallon yhteiset tutorkoulutukset.

Suunnittelu aloitettiin yhdessä halukkaiden uudet opiskelijat -sektorin toimijoiden ja yliopiston kanssa heti alkuvuodesta. Koulutukset päätettiin järjestää kahdessa osassa huhtikuun puolessa välissä ja toukokuun alussa, jotta mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan.

Rakenne oli sama kuin aiempina vuosina, mutta ohjelmaan otettiin alkoholin käytöstä kertova osio, koska toistuva teema uo-sektorin eri tapaamisissa oli ollut alkoholin käyttö. Viestiä tuli sekä Aallon henkilökunnalta että opiskelijoilta – alkoholikulttuuri koettiin toisinaan poissulkevaksi.

tutoroinnin käytäntöjä lähdettiin kartoittamaan perinpohjaisesti minimitason määrittämiseksi. Lisäksi tutoropintopistettä uudistettiin niin, että tutoroinnista ja kv-tutoroinnista voi saada opintopisteen erikseen, ja tutoroinnin opintopiste saatiin koskemaan myös ARTSin tutoreita.

Osana projektia AYY järjesti tutoreille myös kiitostapahtuman Arabian Kino Sherylissä lokakuun aikana. Tapahtumassa pidettiin pieni kiitospuhe tutoreille ja katsottiin yhdessä elokuva. Kiitostapahtuma keräsi kiitosta erityisesti Arabiassa opiskelevilta tutoreilta, ja suurin osa tapahtumaan osallistuneista koostuikin juuri heistä. Tapahtumaan osallistui reilu 30 tutoria.

Itse koulutukset sujuivat mallikkaasti, ja niistä saatu palaute sai järjestäjät Ellin ja Rosan hyvälle mielelle. Kommentit: ”Paras koulutus ikinä” ja ”Tulisin uudelleen”, lämmittivät. Koulutusten parasta antia oli tulevien tutoreiden oma pohdinta niin alkoholin käytöstä, kuin esitykset ja tulkinta, kuinka rakentaa ryhmä ja huolehtia, että kaikki pääsevät mukaan, ja että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Koulutukset alkoivat joka kerta improvisaatioharjoituksilla, jossa kanaleikissä ja liikkuvien ääntä pitävien muodostelemien tekemissä niin osallistujat kuin itse kouluttajat rentoutuivat. Koulutuksissa olivat AYY:n lisäksi mukana oppilaitospapit, opintopsykologit, Teekkarispeksi ja Tempaus. Koulutukset järjestettiin Open Innovation Housella Otaniemessä.

Orientaatiot

Tutorkoulutukset 2016, 12.-13.4. ja 3.-4.5: 9.00/16.00 9.05/16.05 9.30/16.30

Tervetuloa Improvisaatioharjoitukset Tutorin identiteetti ja tehtävät

Tutoreille tarjolla olevan tuen ja palveluiden esittely 10.00/17.00 Yleiskatsaus ryhmädynamiikkaan 10.15/17.15 Kahvit ja ryhmätyöskentelyä 11.30/18.30 Ryyppäämällä ryhmäksi?

12.00/19.00 Tempaus 12.10/19.10 Lopetus ja heippaheit

25

Tutorkoulutusten jälkeen kerättiin syksyllä ensimmäisen kerran palautetta myös itse tutoroinnista. Pääsääntöisesti vuoden 2016-2017 tutorit kokivat tutoroinnin olleen varsin onnistunutta. Tukea tutorit saivat eniten toisiltaan. Kysely tuotti kehitysehdotuksia esimerkiksi tutoroinnin jatkuvuuden parantamiseksi.

Elo- ja syyskuun orientaatioviikoilla hallituksen jäsenet kävivät pitämässä uusille opiskelijoille esittelyjä AYY:sta eri korkeakoulujen tilaisuuksissa. Jokaisessa korkeakoulussa tilaisuus oli vähän erilainen, joten jo keväällä hallitus kävi eri korkeakoulujen tarpeet läpi ja ideoi sitten yhdessä esittelyn sisältöjä. Neljässä korkeakoulussa uusille opiskelijoille pidettiin työpaja (koko ARTS sekä BIZ, CHEM & ELEC kandit) ja muissa korkeakouluissa vaihtelevasisältöinen esittely (SCI & ENG kandit, BIZ maisterit ja yhteinen BIZin vaihto-opiskelijoille sekä tekniikan koulujen maistereille ja vaihto-opiskelijoille). Esityksiin valmisteltiin yhteiset esittelypohjat, joita hallituslaiset pystyivät käyttämään tai muokkaamaan näköisekseen.

Neljässä korkeakoulussa vedetty työpaja oli osana rastikiertelypäivää, jossa AYY oli koko päivän mukana ja veti siten työpajan useampaan kertaan. Työpajat vaihtelivat kestoltaan BIZ kandien 25 minuutista CHEM kandien 45 minuuttiin. Työpajassa käytiin läpi seuraavat kysymykset pienissä ryhmissä: -Minkälaisessa yliopistoyhteisössä haluaisit opiskella?

-Mitä odotat yliopiston tarjoavan sinulle?

-Mitä vaikuttamiskeinoja ajattelet sinulla opiskelijana olevan?

-Minkälaisia tavoitteita sinulla on opiskelijana?

25

Jokainen kysymys käytiin läpi siten, että ryhmä sai kertoa keskusteluissa heränneitä ajatuksia, ja jokaisen kysymyksen jälkeen käytiin esittelijävetoisesti läpi ylioppilaskuntaa ja sen tarjoamia palveluita.

Työpajat osoittautuivat erittäin hyväksi (vaikkakin aikaa vieväksi) tavaksi tutustuttaa uusia opiskelijoita AYY:n toimintaan.

AYY:n esittelyt sen sijaan olivat työpajoja suppeampia kokonaisuuksia, ja niissä esiteltiin lyhyesti ylioppilaskunnan toimintaa. AYY esittäytyi myös tapahtumien yhteyksissä järjestetyillä messuilla.

Työelämäsektori keskittyi vuonna 2016 kahteen asiaan: 1) Osallistuminen Aalto-yliopiston strategiatyöryhmä "Working life competences" toimintaan ja 2) työelämäsektorin toiminnan kehittäminen.

Working life competences -ryhmän tarkoituksena oli löytää keinoja lisätä opintojen työelämärelevanssia. Toiminta on jaettu pienempiin ryhmiin, joissa on pohdittu mm. miten järjestetään työharjoittelu hyvällä tavalla, miten yritysyhteistyötä voisi parantaa ja miten opintoihin voisi lisätä projektitoimintaa. Ryhmien toiminta jatkuu vielä tulevaisuudessakin.

Työelämäsektori loi uusia yhteyksiä sidosryhmiin ja vuoden aikana tavattiin muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimijoita.

Jatkuvassa toiminnassa on pidetty yhteyttä erilaisiin sidosryhmiin kuten ammattiliittoihin.

Syksyllä mietittiin myös, mikä on AYY:n työelämäsektorin tarkoitus ja millaista sen toiminnan tulisi olla. Tuleville toimijoille on nyt olemassa muutamia kehitysideoita, mutta kehitystyötä täytyy jatkaa vielä tulevaisuudessakin.

Opintoneuvosto Tänäkin vuonna opintoneuvosto oli erittäin hyödyllinen sekä AYY:lle, yhdistyksille että yliopistolle. Opintoneuvostossa käytiin läpi eri koulutusohjelmien, alojen ja korkeakoulujen kuulumisia. Asialistalla oli myös yliopiston ajankohtaisia asioita, joita työstettiin yhdessä tarvittaessa. Tänä vuonna Opintoneuvosto kommentoi yliopistolle mm. sitä, miten Aalto voisi kasvattaa yli 55 opintopistettä vuodessa suorittavien opiskelijoiden määrää.

Vuonna 2016 edujoryn kokoonpanoa laajennettiin koskemaan korkeakoulujen halloped-vastaavien lisäksi Aallon ohjausryhmien hallopedejä. Tämä tehtiin, koska arvioitiin, että näissä ryhmissä käsitellään niin isoja asioita, jotka ovat tärkeitä koko yliopiston ja ylioppilaskunnan kannalta.

26

Vuosi startattiin menestyksekkäällä Edujoryn kämppäkierroksella.

Edujory kokousti keväällä kerran kuukaudessa ja syksyllä harvemmin. Syksyllä oli myös pari kokousta, jotka järjestettiin yhdessä OPN:n kanssa.

Kokouksissa käsiteltiin enimmäkseen eri korkeakoulujen kuulumisia, mutta välillä myös jotain AYY:n pöydällä olevaa edunvalvonta-asiaa, esimerkiksi stipendijärjestelmää tai keinoja nostaa 55+ op suorittaneiden opiskelijoiden määrää.

Edujory Vuonna 2016 edujoryn kokoonpanoa laajennettiin koskemaan korkeakoulujen halloped-vastaavien lisäksi Aallon ohjausryhmien hallopedejä. Tämä tehtiin, koska arvioitiin, että näissä ryhmissä käsitellään niin isoja asioita, jotka ovat tärkeitä koko yliopiston ja ylioppilaskunnan kannalta.

Vuosi startattiin menestyksekkäällä Edujoryn kämppäkierroksella.

Edujory kokousti keväällä kerran kuukaudessa ja syksyllä harvemmin. Syksyllä oli myös pari kokousta, jotka järjestettiin yhdessä OPN:n kanssa.

Kokouksissa käsiteltiin enimmäkseen eri korkeakoulujen kuulumisia, mutta välillä myös jotain AYY:n pöydällä olevaa edunvalvonta-asiaa, esimerkiksi stipendijärjestelmää tai keinoja nostaa 55+ op suorittaneiden opiskelijoiden määrää.

Otaniemen kampus kehittyy huimaavaa vauhtia. Jo monen vuoden ajan kampuksella on ollut meneillään suuri määrä erilaisia rakennusprojekteja, ja lisää on tulossa. Opiskelijat ovat alueen suurin yksittäinen käyttäjäryhmä, jota AYY edustaa. Tässä ominaisuudessa sektorin tärkeä ylivuotinen tehtävä on osallistua yliopiston tekemään kampuskehitykseen sekä seurata Espoon kaupungin kehityssuunnitelmia Otaniemessä. AYY:llä on tärkeä rooli alueen kehityksessä opiskelijaasuntojen rakennuttajana. Pitkäaikainen päätavoite onkin ollut edistää AYY:n opiskelija-asuntohankkeita, jotta mahdollisimman monella opiskelijalla olisi mahdollista asua ja opiskella pääkaupunkiseudulla, missä vuokrat tyypillisesti ovat opiskelijalle kohtuuttoman korkeat.

Kampusasioiden alle katsotaan tässä tekstissä kuuluvan vain kampuskehitys- ja kuntavaikuttaminen-salkut. Lisäksi kampussektoriin on vuoden aikana kuulunut asuminen, jonka alla erityisesti kiinteistöstrategian tekeminen ja opiskelijakeskus-hankkeen selvitystyöt ovat olleet suuria projekteja. Asuminen-salkun puolella luotuja tavoitteita on edistetty kampuskehityksen ja kuntavaikuttamisen puolella.

Hallitusohjelmaprojektit kampuskehityksessä ja kuntavaikuttamisessa ovat tänä vuonna käsittäneet kuntavaaleihin valmistautumisen.

Muut sektorilla työstetyt asiat eivät helposti muuntuneet hallitusohjelmaprojekteiksi, vaan olivat pikemminkin monta vuotta kestäviä projekteja tai vaikuttamistavoitteita. Varsinkin kaavaprojektit on tyypillisesti aloitettu jo monta vuotta sitten ja niiden parissa päästään työskentelemään vielä monena tulevanakin vuonna. Pitkien projektien lisäksi sektorille tyypillisesti ilmaantui monia pienempiä usein jonkin muun tahon jo ajamia asioita, joihin tartuttiin ja joita haluttiin edistää. Näistä esimerkkinä toimivat vaikkapa TOKYO:n tilan saaminen Otaniemeen, Dipolin aulaprojektin kommentointi, ilmaantuneet taideprojektit kampuksella sekä Rantasauna 2.0. Lisäksi liikenteeseen liittyviin asioihin tartuttiin hallitusohjelmaprojektien ja kaavahankkeiden ulkopuolelta, vaikka ne toki liittyvät kuntavaalitavoitteisiin.

AYY on vuonna 2016 toiminut aktiivisesti osana pääkaupunkiseudun opiskelija- ja ylioppilaskuntien muodostamaa WSC-verkostoa.

Verkoston toiminta on tänä vuonna huomattavasti aktivoitunut ja kasvanut. Toisin kuin muilla verkoston toimijoilla, AYY:n tekemän kuntavaikuttamisen pääpaino on ollut vahvasti Otaniemessä, jonka kehitykseen osallistumiseen on toistaiseksi ollut järkevää keskittää kampussektorin resurssit.

27

27

Yliopiston tekemä kampuskehitys

opiskelija-asuntojen tuotantotavoitetta, vaikka sellaisen laatimisesta on tehty valtuuston linjaus Espoon asunto-ohjelmassa.

AYY:ssa haluttiin keskittyä lähestyvissä kuntavaaleissa erityisesti asumisen kysymyksiin. WSC-verkoston kuntavaalikampanja päätettiin rakentaa erillisten tavoitteiden pohjalta Helsingissä ja Espoossa: Helsingissä Tiederatikka2025-kampanjan ympärille ja Espoossa keskityttäisiin asumiseen. AYY:n edustajisto valitsi opiskelija-asuntojen tuotantotavoitteen laatimisen Espoossa yhdeksi kuntavaalitavoitteekseen.

Yliopiston tekemään kehitykseen osallistuttiin enimmäkseen edustamalla opiskelijoita yliopiston kampuskehityksen työryhmissä. Kampuskehityksestä vastaava AYY:n hallituksen jäsen istui Campus Development Steering Groupissa (CDSG), joka kokosi alaryhmien eli S-, M- ja L-ryhmän asioita. Alaryhmissä opiskelijoita edusti kolme Kampusjaoston jäsentä. S-ryhmän tehtävänä oli tehdä kaikkein pienimmän mittakaavan projekteja, kuten yliopiston henkilöstön toimitilauudistus ja muita yliopiston tilaratkaisuja.

M-ryhmä työskenteli rakennushankkeiden mittakaavassa, missä merkittävimpänä projektina oli Kampus Appin kehittäminen.

Kaupunkisuunnittelun mittakaavassa toimiva L-ryhmä ei juuri kokoontunut vuoden aikana, mutta sen tehtävät hoidettiin yliopistolla muulla tavalla. CDSG:ssa koottiin yhteen iso kuva, jota tarkasteltiin yhdessä korkeakoulujen edustajien kanssa. Seuraavalle vuodelle työryhmäjako muuttuu projektikohtaisemmaksi.

AYY nosti vuoden aikana opiskelija-asumisen tuotantotavoitetta esiin tapaamisissa ja julkisuudessa. Aiheesta laadittiin syksyisen opiskelija-asuntopulan siivittämänä mielipidekirjoitus ja saatiin Länsiväylä kiinnostumaan Otaniemen opiskelija-asuntopulasta.

AYY:n nostattama keskustelu tuotti tulosta ja Espoon kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto otti opiskelija-asumisen tuotantotavoitteen käsittelyyn.

Virkamiehet valmistelivat jaoston käsittelyyn listauksen Espoon valmisteilla olevista asuntohankkeista, jota myös AYY kommentoi. Jaosto päätti myös perustaa opiskelija-asuntohankkeiden toteuttamista seuraavan ohjausryhmän, johon kutsuttaisiin myös opiskelija-asuntojen rakennuttajat, kuten AYY. Lisäksi vasemmistoliitto laati kaupunginvaltuustoon valtuustoaloitteen, jossa peräänkuulutettiin konkreettista ja kunnianhimoista opiskelija-asumisen tuotantotavoitetta Espooseen.

Yliopiston kanssa käytiin myös koko vuoden hyvää keskustelua kampuskehityksestä viestimisestä. Vasta suunnitteilla ja epävarmassa tilassa olevista projekteista viestiminen on koettu haastavaksi. Toinen haaste on ollut suuresta tietomäärästä oikean tiedon kohdentaminen oikeille henkilöille. Aihetta kuitenkin pidetään tärkeänä, ja ensi vuodeksi yliopistolle onkin tulossa kampusviestinnästä vastaava työntekijä.

Liikenne Liikenne on yksi AYY:n edustajiston valitsemista kuntavaaliteemoista. Siihen liittyen on otettu kantaa Tiederatikan, bussiliikenteen ja pyöräilyn suhteen sekä yksin AYY:nä, että yhdessä WSC-verkoston muiden toimijoiden kanssa.

Keväällä AYY lähti mukaan kannattamaan Tiederatikka2025-kampanjaa, mihin myös Aalto-yliopisto tuli mukaan. Lisäksi otettiin kantaa HSL:n bussilippujen alennuskategorioiden mahdolliseen muutokseen yhdessä WSC-verkoston kanssa. Yliopiston kanssa lausuttiin myös bussilinjojen muutoksista Otaniemen keskustassa. Syksyllä Kampusjaosto järjesti romupyörämyynnin kanssa teemallisesti yhteen sopivan pyöräilyaiheisen Kampussaunan. Sisältönä olivat Espoon kaupungin suunnitelmat Otaniemen pyöräreittien kehittymiselle sekä Aalto-yliopiston ja AYY:n tavoitteet pyöräilyn suhteen Otaniemessä. Syksyllä myös Espoon kaupungin puolella käsiteltiin valtuustoaloitetta kaupunkipyörien kokeilemiseksi, mitä haluttiin yhdessä WSC-verkoston kanssa kannustaa.

Kaupunkipyöräkokeilu ajoittuu Espoossa kesään 2017.

Parkkipaikkanormi Vuoden keskeisenä tavoitteena oli mahdollistaa noin 700 uuden opiskelija-asuntopaikan kaavoittaminen Otakaaren varrelle. Keskeinen haaste kaavahankkeessa oli Otaniemen nykyinen opiskelija-asumisen pysäköintinormi: vallitseva normi ja kaava-alueelle kohdistuvat rasitepaikat olisivat nostaneet rakentamisen kustannuksia opiskelijoiden maksukyvyn ulottumattomiin. AYY teki aktiivista vaikuttamistyötä lievemmän pysäköintinormin puolesta tapaamalla sekä päättäjiä että virkamiehiä ja välittämällä tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuehdotuksia opiskelija-asumisen pysäköintinormiksi. Tavoitetta edistettiin yhteistyössä yliopiston ja Otaniemen keskeisten maanomistajien kanssa.

Vuoden 2015 lopulla julkaistu Opiskelijan kaupunki -tutkimus osoitti, että opiskelijat käyttävät autoa huomattavasti vähemmän kuin mihin Otaniemen nykyisellä pysäköintinormilla varaudutaan.

Uuden tutkimustiedon ja aktiivisen vaikuttamistyön tuloksena virkamiehet ottivat Otaniemen opiskelija-asumisen pysäköintinormin uuteen tarkasteluun. Vuoden loppuun mennessä näyttää siltä, että ehdotus uudeksi normiksi olisi tulossa käsittelyyn alkuvuodesta. Toteutuessaan uusi normi mahdollistaisi esimerkiksi Otakaaren kaavahankkeen toteuttamisen, mikä lisäisi merkittävästi opiskelija-asumisen määrää Otaniemessä.

Opiskelija-asumisen tuotantotavoite

28

Helsingin kaupunki hyväksyi keväällä 2016 uuden maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman ja toteutti samalla World Student Capital ( WSC) -verkoston tavoitteen opiskelija-asuntojen tuotantotavoitteen korottamisesta. Espoossa ei ole määritetty

Kuntavaalit

CAMPUS SECTION

Kuntavaaleihin valmistauduttiin hallitusohjelmaprojektien mukaisesti. Aluksi määriteltiin kuntavaalitavoitteet yhdessä edustajiston kanssa. Kuntavaalitavoitteiden muodostamisen pohjana toimivat AYY:n linjapaperit ja aikaisemmat kannat. WSC-verkoston puolella määritettiin koko verkoston kuntavaalitavoitteet, missä päädyttiin eri päätavoitteisiin eri kaupungeissa: Helsingissä päätavoite oli Tiederatikka2025 ja Espoossa opiskelija-asumisen tuotantotavoite.

Maalis-huhtikuussa ja vähän syksylläkin toteutettiin valtuustokierros yhdessä WSC-verkoston Espoon puolen toimijoiden kanssa. Helsingin puolen toimijat toteuttivat kierroksen Helsingin puolella. Syksyllä AYY:n sisällä työstettiin viestintäsuunnitelmaehdotus vuodelle 2017. Viestintäsuunnitelmassa oli tavoitteena luoda pohja seuraavan vuoden toimijoille, jotka toteuttavat AYY:n julkisen kuntavaalikampanjan keväällä 2017. Viestintäsuunnitelma eli koko syksyn poliittisen tilanteen mukana ja on lopulta kiteytys kaikesta vuoden aikana käydystä keskustelusta ja pohdinnasta.

Kampusjaosto perustettiin vuonna 2016. Se jatkoi osittain Kyläsenaatin vanhoja perinteitä, mutta loi myös uutta. Yksi Kampusjaoston perustamisajatuksista oli, että se voi toimia vahvasti osana Kampussektoria. Jaostolla on aikaa toteuttaa sellaisia käytännön projekteja, joihin hallituslaisten kapasiteetti ei riitä. Vapaaehtoisten voimin tehtiin mm. merkittävä käyttöviihtyvyyttä parantava pintaremontti Otarannan kerhotilaan sekä uudistettiin Kukan päivän perinteisiä juhlallisuuksia. Lisäksi Kampusjaoston tekemä kampusedunvalvonta on täydentänyt hallituslaisen tekemää kampusedunvalvontaa. Jaosto korvasi myös kampuskehityksen ohjausryhmän, mutta ei ole tehnyt varsinaisesti sen kaltaista selvitys- ja varjosuunnitelmatyötä.

29

29

30

31

Hallitusvastaava:

TOIMIKUNNAT

Joanna Haahti

Vuosijuhlatoimikunta (vujutmk)

Työntekijät: Anu Juvonen, Tuottaja ja kulttuuriasiantuntija Niina Palm, Tuottaja ja kulttuuriasiantuntija 08/2016–12/2016 Siiri Kihlström, Tuottaja ja kulttuuriasiantuntija 08/2016 saakka Sektorilla toimineet vapaaehtoiskokoonpanot JAOSTOT Yhteisöjaosto Aava Elina Virtanen, puheenjohtaja Aleksi Lahti, Humans vs. Zombies -toimikunnan puheenjohtaja Jauaries Loyala, liikuntatoimikunnan puheenjohtaja Jani Saranpää, liikuntatutorvastaava Kia Lehti, viestintä- ja yrityssuhdevastaava Maria Agerskov, monitori Mikko Unkuri, Bilefantti Pinja Hokkanen, Celebrantti Olli-Pekka Pajala, hyvinvointivastaava Sirius Vuorikoski, innovaattori Niina Palm, kulttuurituottaja Kansainvälisyysjaosto Mosaic Samuli Koivu – Puheenjohtaja Kalyani Kumar Praniesh Ramachandran – Varapuheenjohtaja ja tapahtumakoordinaattori Hien Cao – Markkinointi Aisha Ambreen – Tapahtumakoordinaattori Mert Mutlu – Tapahtumakoordinaattori 1-5/2016 Apila Pepita Miettinen – Designer Janaki Koirala Jaakko Siivola – Tapahtumakoordinaattori, syksy 2016 Laura Cristina Garcia Mayo – Tapahtumakoordinaattori, syksy 2016 Isa Betterman – BEST-yhteyshenkilö kevät 2016 Chitrak Mitra Göksu Sarigöl

32

Sanna Unkuri, puheenjohtaja Kaisa Jouhikainen, KY Jutta Kalli, Sähköinsinöörikilta Tino Kantola, Prodeko Hilja Korhonen, Kemistikilta Saila Nurkka, KY Saila Rappumäki, Maanmittarikilta Elli Taimela, Athene Meri Terho, Athene Siiri Kihlström, KY (tuottaja)

Aalto Afterparty -toimikunta Pinja Hokkanen, celebrantti Mikko Unkuri, bilefantti Juha Piipponen, Sähköinsinöörikilta Antonio Nikolov, Rakennusinsinöörikilta Olli Kiikkilä, Prodeko Liisa Mustonen, Maanmittarikilta Noora Vartiainen, Maanmittarikilta

Humans vs. Zombies -toimikunta (HvZ-TMK) Aleksi Lahti, puheenjohtaja

Liikuntatoimikunta (LTMK) Jauaries Loyala, puheenjohtaja Milla Parviainen, KY Elina Makkonen, PT Peetu Westenius, VK Milla Kivioja AS Laura Gröhn, AS Matias Ståhlström, Prodeko Oskar Suomalainen, AK Vili Kurppa, Athene Jemina Peltola, SIK Ville Kotro, SIK Samu Yli-Kuivila, KIK Hanna Hämäläinen, Athene Linda Olkkonen, TF Iiro Lindgren, IK Melissa Holopainen, Inkubio Anton Mattsson, Inkubio Laura Matikainen, PT Reetta Kalli, AK Eveliina Kunnaton, AK Eroik Jaatinen, IK Quang Le, TiK Filemon Wolfram, TF

Isännistö ja Emännistö (IE) Peppi Seppälä, puheenjohtaja

Antti Kaivola, Tuotantotalouden kilta Prodeko ry., puheenjohtaja

Markus Karva, Aalto Marketing Society

Mikko Mustonen, Automaatio- ja systeemitekniikan kilta, puheenjohtaja

Sanni Ruikka, Arkkitehtikilta

Noora Salminen, Automaatio- ja systeemitekniikan kilta

Pauli Putkiranta, Rakennusinsinöörikilta

Milja Leinonen, Inkubio

Heidi-Henrietta Saarikko, Prosessiteekkarit

Meri Pöntynen, Kemistikilta

Erno Laakso, puheenjohtaja

Eeva-Sofia Haukipuro, Inkubio

Anni Rissanen, Tuotantotalouden kilta Prodeko ry.

Jarna Verho, Koneinsinöörikilta

Lukkaritoimikunta (Lutku)

Kasper Nurmi, Kemistikilta Räsänen Viivi, KOOMA

Tuuli Sarantola, puheenjohtaja Anu Juvonen, kulttuurituottaja Antti Kaivola, Wapputirehtööri Mikko Mustonen, Lakinlaskijaistirehtööri Pirita Nykänen, Teekkariperinnetirehtööri Peppi Seppälä, IE-tirehtööri Susanna Tamminen, ITMK:n puheenjohtaja Joona Kontula, ISOtirehtööri Turkka Helin, FTMK:n puheenjohtaja Tuomas Ranta-aho, Fuksimajuri Reeta Ojala, KV-tirehtööri Erno Laakso, Lukkaritirehtööri Miia Mäkinen, Teekkarikulttuuritirehtööri Jan Juvonen, Teekkarikulttuuritirehtööri

Aku Viitanen, Automaatio- ja systeemitekniikan kilta

Noora Tanska, Informaatioverkostojen kilta Athene ry.

Riina Jokiranta, Fyysikkokilta

Janina Niiranen, Bioinformaatioteknologian kilta Inkubio ry.

Tuukka Ahtola, Rakennusinsinöörikilta Emma Mäkinen, Koneinsinöörikilta Netta Maijala, Maanmittarikilta

Elena Pitkänen, Tuotantotalouden kilta Prodeko ry.

Riikka Hammar, Prosessiteekkarit

Tuomo Leino, Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta ry.

Marcus Nordström, Teknologföreningen Emma Ahonen, Tietotekniikan kilta

Tuulia Telin, Aalto-yliopisto kauppatieteiden ylioppilaat ry.

Kaisa Mäkikangas, Aalto-yliopisto kauppatieteiden ylioppilaat ry.

Jonna Tuupainen, Arkkitehtikilta

Toni Telenius, Kulttuurijaosto KUJ

Aapo Rantala, Automaatio- ja systeemitekniikan kilta

Ida-Maria Korhonen, Maanmittarikilta

Markus Mattila, Fyysikkokilta

Ella Oksala, Nesu ky

Tuomas Poutanen, Inkubio

Maria Aalto, Nesu ky

Joonas Skogström, Koneinsinöörikilta

Otto Rummukainen, Nuoret Designerit ry

Saila Rappumäki, Maanmittarikilta

Noora Rantanen, Puunjalostajakilta

Pyry Huhtanen, Prodeko

Mikko Sippola, Prodeko

Ilmari Kasvi, Sähköinsinöörikilta

Minna Ukkonen, Prosessiteekkarit ry

Joonas Ulmanen, Tietokilta

Siiri Pesonen, Kulttuurijaosto KUJ

Mikko Latva-Käyrä, Athene

Emilia Taskinen, Maanmittarikilta

Marketta Ruutiainen, Rakennusinsinöörikilta

Elettra Virtanen, Nesu ky

Ville Majuri, Koneinsinöörikilta

Roosa Väyliö, Nuoret Designerit ry

Aleksi Rinta-Paavola, Kemistikilta

Santeri Santikko, Puunjalostajakilta

Ville Nyman, Puunjalostajakilta

Annemeri Kirppu, Prodeko

Janne-Joonas Tiitinen, Prosessiteekkarit

Elisa Juvonen, Prosessiteekkarit ry

Linnea “Tårveln” Westerlund, Teknologföreningen

Erna Virtanen, Sähköinsinöörikilta

Toni Heinilä, Vuorimieskilta

Linus Sundström, Teknologföreningen Niklas Sivaro, Tietokilta

Ville Saarinen, Tietokilta

Teemu Suntio, Vuorimieskilta

Petra Minkkinen, Arkkitehtikilta

Johanna Kuronen, Prosessiteekkarit

Juuso Käenmäki, Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta ry.

Jani Saranpää, puheenjohtaja

Teekkarijaosto ( TJ)

Hilja Korhonen, Kemistikilta

Samuel Viitikko, Rakennusinsinöörikilta

Lille Santanen, TOKYO

Susanna Tamminen, puheenjohtaja

Meeri Tolonen

Mikko Karjalainen, Fyysikkokilta

Alina Saaranto, Fyysikkokilta

Jenina Noki, Vuorimieskilta

Fuksitoimikunta (FTMK) Turkka Helin, puheenjohtaja

Jaakko Viertiö, Arkkitehtikilta

Roope Pääkkönen, Automaatio- ja systeemitekniikan kilta

Joel Lappalainen, Informaatioverkostojen kilta Athene ry.

Lauri Seppäläinen, Fyysikkokilta

Joonas Palosuo, Bioinformaatioteknologian kilta Inkubio ry.

Lauri Nyrhilä, Rakennusinsinöörikilta

Paavo Pietikäinen, Koneinsinöörikilta Tuukka Virkki, Koneinsinöörikilta

Laura Strömberg, Maanmittarikilta

Julius Luukkanen, Tuotantotalouden kilta Prodeko ry.

Jakke Anttila, Prosessiteekkarit Piia Iivonen, Prosessiteekkarit

Miika Koskela, Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta ry.

Anni Parkkila, Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta ry.

Annika Lehto, Teknologföreningen Joona Haavisto, Tietokilta

Anna Anttalainen

Juuso Ikola, Bioinformaatioteknologian kilta Inkubio ry.

Veera Vimpari, Athene

Marianne Honkasaari, Fyysikkokilta

Pirita Nykänen, puheenjohtaja Anssi Matti Helin

Konsta Huuki, Tuotantotalouden kilta Prodeko ry.

Kaarlo Kock, Athene

Teekkariperinnetoimikunta ( TPTMK)

Linnea Anttila, Maanmittarikilta

Kaisa Hynynen, Automaatio- ja systeemiteknikan kilta

Liikuntatutorointi

Isotoimikunta (ITMK)

Juhlatoimikunta ( JTMK)

Johanna Vuorelma, Arkkitehtikilta

Topi Hämäläinen, Polyteknikkojen kuoro Aki Pöntinen, NESU-KY

Hyvinvointitoimikunta (HVTMK) Jan Juvonen, puheenjohtaja

Mia Mäkinen, puheenjohtaja

Hanna-Mari Ikonen, Arkkitehtikilta Oliver Kärki, Arkkitehtikilta

Miika Lehtimäki, Automaatio- ja systeemitekniikan kilta Sanna Halmkrona, Automaatio- ja systeemitekniikan kilta Sini Leskinen, Athene

Katri Ailus, Fyysikkokilta

Juho Jalonen, Rakennusinsinöörikilta

Markus Melander, Rakennusinsinöörikilta Linda Wederhorn, Inkubio Ella Potka, Kemistikilta

Tiiamari Tolonen, Maanmittarikilta Santeri Levanto, Puunjalostajakilta Laura Karinen, Prodeko

Juho Tamminen, Prosessiteekkarit

Jan Gustafsson, Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta Aleksi Asikainen, Tietokilta Riku Wessman, Tietokilta

Pekka Pirkola, Vuorimieskilta

Ella Potka

Tapio Särkkä

Humans vs. Zombies -toimikunta (HvZ-TMK)

Vapaaehtoisten toiminnan tukeminen Projektin tarkoituksena oli löytää keinoja, joiden avulla AYY:n vapaaehtoisia voitaisiin tukea paremmin heidän toiminnassaan. Projektissa keskityttiin erityisesti saattamaan vapaaehtoisuuden pelisäännöt maaliin sekä valitsemaan vapaaehtoisille luottamushenkilöt AYY:n työntekijöiden joukosta. Luottamushenkilöiksi valittiin vuoden 2016 aikana Ahto Harmo ja Kirsi Veijola. Vapaaehtoisuuden pelisääntöjen tarkoituksena oli taata, että vapaaehtoiset kokivat olevansa osa AYY:n organisaatiota sekä arvostettuja yhteisön jäseniä. Pelisäännöt sisälsivät muun muassa vapaaehtoisten ja ylioppilaskunnan oikeudet ja velvollisuudet vapaaehtoispestien puitteissa, pestin elinkaaren ja luottamushenkilöiden tehtävät.

Vapaaehtoisten palkitseminen Vapaaehtoisten palkitsemisprojektin tavoitteena oli parantaa vapaaehtoisuuden arvostusta sekä palkita vapaaehtoisuudesta, sillä vapaaehtoistoiminta on tärkeää yhteisössämme ja siinä oppii paljon hyödyllisiä taitoja. Projektin aikana vapaaehtoisille luotiin työtodistuspohjat, jossa ilmenee vuoden aikana opitut taidot ja saavutukset. Osana projektia käytiin myös yliopiston kanssa keskusteluita aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (AHOT ). Tätä varten luotiin pohjat kursseista ja niiden sisällöistä, joita vapaaehtoiset voisivat suorittaa vuoden aikana.

Valitettavasti asia ei kuitenkaan edennyt pidemmälle yliopiston kanssa.

33

Humans vs. Zombies –toimikunta toteutti kaksi erinomaisesti järjestettyä, monipäiväistä hippapeliä, toisen toukokuussa ja toisen lokakuussa.

Aavan vuosi alkoi vauhdikkaasti, kun innovaatioviikonloppuna helmikuun alussa päätettiin pitää vuoden ensimmäinen tapahtuma jo kuukauden kuluttua. Näin sai alkunsa TalviAalto, talvinen liikunta- ja hyvinvointitapahtuma, joka syntyi koko jaoston yhteisellä ponnistuksella ja toimi samalla hyvänä tapahtumanjärjestämisharjoituksena loppuvuodelle.

Kevään aikana järjestettiin myös koko Aallon yhteinen wapunaloitus WappuAalto isompana kuin koskaan. Eri yhdistysten rastit, huikeat esiintyjät, benjihyppy sekä Tempauksen aiheen julkistus houkuttelivat sadekuuroista huolimatta paikalle aaltolaisia kaikista korkeakouluista, ja illan kruunasivat KY:n Kulttuurijaoston järjestämät Smökkijatkot.

Aavan kevät päättyi tapahtumantäyteiseen vuosijuhlaviikkoon. Viikolla järjestettiin mm. kaikkien aikojen ensimmäiset Aaltositsit, joiden teemana oli Euroviisut.

Sitsien järjestelyvastuussa yhdessä Aavan kanssa olivat Teekkarijaosto ja KY:n Kulttuurivaliokunta KUVA. Itse vuosijuhlilla aavalaiset hääräsivät vuosijuhlatoimikunnan apuna brunssin valmistelussa ja brunssilla – tietysti valaspuvuissa. Aavan kevään päätti vuoden ensimmäinen Humans vs. Zombies, joka pelattiin lähes kesäisessä säässä.

Elokuussa pienen kesätauon jälkeen toiminta aloitettiin tervehenkisesti perinteisellä lentopalloturnauksella HelleAallolla. Sateinen sää verotti sekä osallistuvia joukkueita että katsojia, mutta paikalle selvinneillä oli tunnelma katossa. Samaan aikaan valmisteltiin kiihtyvään tahtiin Aavan vuoden ylivoimaisesti isointa tapahtumaa Aalto Afterpartya, josta oli WappuAallon tavoin tuleva suurempi kuin koskaan – onneksi sitä tekemään oli tänä vuonna rekrytoitu erillinen toimikunta. Toista kertaa Otahallissa järjestetty Aalto Afterparty onnistui yli kaikkien odotusten, ja lunasti samalla suurimpien

Otaniemessä järjestettyjen opiskelijabileiden tittelin 2200 osallistujallaan. Koska tämä ei vielä riittänyt, orientaatioviikon lauantaina Aava järjesti sen tapahtuman, jota kaikki olivat toivoneet, mutta kukaan ei ollut uskaltanut järjestää – Orientaatioviikon Supersilliksen. Loppuunmyynyt sillis sai osallistujiltaan valtavasti kiitosta.

Loppuvuodesta Aavan kalenterin täyttivät pienemmät tapahtumat. Toista kertaa yhteistyössä Teekkarijaoston ja KUVAn kanssa järjestetty Aalto Amazing Race vei ensimmäisen vuoden opiskelijat seikkailulle pitkin poikin pääkaupunkiseutua poikkitieteellisissä ryhmissä. Syksyn Humans vs. Zombies pelattiin lokakuussa hieman kevättä kosteammissa tunnelmissa. Vuoden päättivät tyylikkäästi toiset Aaltositsit, joita kommentoitiin muun muassa sanoilla "oispa jo seuraavat, aivan huikeat bileet." Lisäksi Aava toi AYY:lle uusia perinteitä pitämällä lokakuussa oman infoiltansa, joka houkutteli seuraavaan Aavaan useammankin potentiaalisen hakijan.

Seuraavassa esiteltyjen toimikuntien lisäksi Aavan alla toimi myös viestintätoimikunta, jonka toiminnasta voi lukea lisää viestintäsektorin osiosta.

AYY:n hallitus päätti siirtää vuosijuhlat tammikuulta toukokuulle Kukanpäivän läheisyyteen. Kuudennet vuosijuhlat järjestettiin toukokuun toisena viikonloppuna Loistosalissa Salmisaaressa. Vuosijuhlatoimikunnan lähes vuoden kestänyt valmistelu huipentui cocktail-tilaisuuteen Varman tiloissa Salmisaaren rannassa, huikeaan keväisessä tunnelmassa toteutettuun pääjuhlaan, Salmisaaren Beachilla pidettyihin jatkoihin sekä perinteiseen Smökkibrunssiin.

Tunnelma oli katossa koko viikonlopun.

AALTO AFTERPARTY -TOIMIKUNTA AJATUS OMASTA TOIMIKUNNASTA AALTO AFTERPARTYLLE LÄHTI VUODEN 2015 AAVAN PUOLITOSISSAAN HEITTÄMÄSTÄ IDEASTA JA VARMISTUI, KUN BILEET PÄÄTETTIIN JÄRJESTÄÄ UUDEMMAN KERRAN OTAHALLISSA. TOIMIKUNTA KOOTTIIN MAALIS-HUHTIKUUSSA, JA TOSISSAAN TOIMINTA LÄHTI KÄYNTIIN VAPUN JÄLKEEN. RIEHAKKAISTA IDEOINTI-ILLOISTA SYNTYI SAIRAAN NOPEE AALTO AFTERPARTY, JOKA ONNISTUI YLI KAIKKIEN ODOTUSTEN JA PÄÄTYI 2200 OSALLISTUJALLAAN SUURIMMIKSI OTANIEMESSÄ JÄRJESTETYIKSI OPISKELIJABILEIKSI.

34

MOSAIC MOSAIC MOSAIC MOSAIC Mosaicin puheenjohtajaksi valittiin Kalyani Kumar. Valitettavasti hän satutti sukulaisten luona lomaillessaan Intiassa jalkansa, eikä päässyt palaamaan vuoden alussa takaisin Suomeen. Varapuheenjohtaja Samuli Koivu hoiti puheenjohtajan roolia alkuvuoden, kunnes siirtyi puheenjohtajan rooliin virallisesti Kalyanin luovuttua roolista kevään puolessa välissä ja siirryttyä varapuheenjohtajan rooliin. Kesällä rooleja järjesteltiin jälleen, kun Praniesh Ramachandran siirtyi virallisesti varapuheenjohtajan rooliin, jossa hän oli toiminut jo keväällä epävirallisesti.

Mosaic tuotti keväällä edellisen vuoden tapaan kuukausittain Café Lingua kielikylpytapahtuman Otaniemen Rantasaunalla. Tapahtumassa oli mahdollisuus puhua ja opetella haluamiaan kieliä kyseisiä kieliä äidinkielenään puhuvilta henkilöiltä. Lisäksi tarjolla oli saunomista, paljua ja naposteltavaa teen kera.

Café Linguan lisäksi Mosaic järjesti keväällä World Dinner ruokatapahtuman ja MP3 Experience flash mob -tyylisen tapahtuman. World Dinnerissä osanottajat valmistivat omien maidensa ruokia ja toivat ne samaan paikkaan, jossa kaikki pystyivät siten kokeilemaan eri ruokalajeja ympäri maailmaa. MP3 Experiencessä osanottajat alkoivat Helsingissä kuuntelemaan järjestäjien nauhoittamaa MP3-tiedostoa samanaikaisesti ja noudattamalla tiedostolta kuuluvia ohjeita saatiin aikaiseksi viihdyttävää ja erikoista liikkumista ympäri Helsingin keskustan. Syksyllä Mosaic toisti saman kaavan, järjestäen Café Linguan kuukausittain ja World Dinnerin ja MP3 Experiencen kerran.

35

35

Teekkarijaosto Vuoden 2016 Teekkarijaoston kohokohdat olivat ehdottomasti kesällä järjestetyt Teekkarijaoston 25-vuotisjuhlat sekä teekkarilakkien jako Wappuna. 25-vuotisjuhlia suunniteltiin aktiivisesti koko kevään ajan, eikä tekemisen meininki päässyt niiden myötä laantumaan kesälläkään. Lakkien jako oli taas Teekkarijaostolle myönnetty kunniatehtävä, joka jää rakkaana Wappumuistona varmasti jokaisen jaostolaisen mieleen.

Teekkarijaosto kokoontui vuoden ajan viikoittaisten kokousten merkeissä. Yleisimpiä aiheita olivat toimikuntien kuulumiset, yhteisten tapahtumien suunnittelu, lakinkäyttölupien käsittely, kulttuurillisten kysymysten käsittely sekä Teekkarijaoston kannan esille tuominen. Vuoden tärkeimmät kulttuurikysymykset tulivat varmasti syksyn lopussa, kun Teekkarihymni nousi taas kerran keskusteluun niin mediassa kuin AYY:n edustajistossa. Toinen polttava ajankohtainen kulttuurikysymys liittyi Teekkarilakkiin sekä mahdollisuuteen Aalto-lakista ja/tai -kokardista.

Teekkarijaoston kanta tuli kuulluksi ja hyötykäyttöön molemmissa kysymyksissä.

Teekkarijaosto harrasti aktiivista yhteistyötä erityisesti KY:n kulttuurivaliokunta KUVAn, Tampereen Teekkarijaoston sekä Aalto-yhteisöjaosto Aavan kanssa. KUVA:n ja Aavan kanssa järjestettiin kahdet Aalto-sitsit, yhdet keväällä ja toiset syksyllä, sekä syksyllä Aalto Amazing Race. Näiden lisäksi vietettiin rentoja tutustumisillanviettoja. Tampereen Teekkarijaoston kanssa kokoonnuttiin kahdesti vuoden aikana. Erityisesti syksyn tapaamisessa pohdittiin mahdollisia uusia yhteistyökuvioita, joista käyttökelpoisimmat ideat välitettiin seuraajille potentiaalisesti toteutettavaksi.

Teekkarijaoston puheenjohtaja oli mukana myös monissa muissa kokoonpanoissa. Pyöreän Tornin Killan raadin kokouksissa puheenjohtaja oli mukana antamassa tuoreita teekkarikuulumisia raadille sekä viemässä raadin kuulumisia jaostolleen. Tempaus2016:n esikunnassa teekkarijaoston puheenjohtajan tehtävänä oli erityisesti vaalia teekkaritempausperinteitä.

Näiden lisäksi AYY:n kulttuurisektorin erinäiset yhteistyökokoukset olivat myös puheenjohtajan agendalla.

Teekkariperinnetoimikunta (TPTMK) Teekkariperinnetoimikunta oli vastuussa 144. Teekkariperinneviikon koordinoinnista ja Teekkariperinnejuhlan ja -silliksen järjestämisestä. Tämän lisäksi toimikunta järjesti uuden viikon aloittavan Lähtöruutu-tapahtuman ja kehitti yhdessä Museojaoston kanssa netissä pelattavan Teekkaripelin.

36

JUHLATOIMIKUNTA (JTMK) Juhlatoimikunta vastaa vuodessa AYY:n kolmien isoimpien bileiden järjestämisestä. Toimikuntaa johtavat vuorollaan Teekkarijaostossa toimivat Wapputirehtööri ja Lakinlaskijaistirehtööri ja se koostui vuonna 2016 yhdeksästä toimikuntalaisesta heidän lisäkseen.

JTMK:n lisäksi bileiden järjestelyihin osallistui vuoden aikana satoja vapaaehtoisia juhlatyöntekijöitä. Maininnan ansaitsee myös 2.12. Järjestetyt Juhlatoimikunnan 5-vuotis vuosijuhlat, joihin osallistui 33 entistä ja nykyistä JTMK:laista.

JTMK:n toiminta saatiin hyvin vilkkaasti käyntiin, kun Gravitaatio ensimmäisinä bileinä järjestettiin jo 9.2. Jotkut jopa ihmettelivät, miten voi järjestää noin suuren tapahtuman, kun monet muut toimikunnat vasta käynnistelivät omaa toimintaansa. Gravitaatio itsessään toimi monien edellisvuosien tapaan, kun se pidettiin Helsingin The Circuksessa Laskiaisriehan virallisina jatkobileinä. Pääesiintyjinä olivat Tiisu sekä Uniklubi, joiden välissä tunnelmaa lämmittivät otaniemeläiset DJ:t.

37

JTMK:n vuotta väritti Dipolin peruskorjaus, joka johti vaihtoehtoisten bilepaikkojen etsintään. Wappubileet päädyttiin järjestämään Otahallissa ja ne keräsivät ennätysmäisesti yli 2000 osallistujaa. Päälavalla esiintyivät Aste, sekä Wikirock ja lounge alueella rennompia biittejä tarjoili Buugiebrothers. OtaWapussa pystyi myös näkemään tankotanssia, pomppimaan pomppulinnassa, heittelemään amerikkalaista jalkapalloa, pelaamaan beer pongia, sekä etsimään uusia tuttavuuksia wappuheilacornerista.

Uusien juhlapaikkojen teema jatkui, kun Lakinlaskijaiset järjestettiin tavalliseen tyyliin syyskuun viimeisenä päivänä. Tällä kertaa JTMK16 tarjoili osallistujille jotain aivan uutta, kun lakit laskettiin Vermon raviradalla. Tapahtumapaikka toimi erittäin hyvin ja bussikuljetukset Otaniemestä sujuivat kohtuullisen siivosti.

Ennen Lakinlaskijaisia, Otatarhan ajojen jälkeen järjestettiin myös Smökissä LL

etkot, joissa esiintyi Kalevauva.fi. Itse tapahtumassa tunnelmaa kuumensivat Plutonium 74, Gasellit, sekä Big Pharma. Myös Jäynän, sekä Äpyn järjestämät aktiviteetit olivat suosittuja, eikä radalla laukkaamiseltakaan säästytty. Puolen yön aikaan koko ravirata pimeni tyylikkäästi Retuperän WBK:n esityksen tahdissa.

37

Isännistö ja Emännistö (IE) Tänä vuonna IE-toimikunta koostui kaikkien AYY:n erityisasema yhdistysten tapahtumavastaavista. Yhdessä toimikunnan kanssa toteutettiin jo perinteiksi muodostuneet Polin Appro sekä mm. Otasuunnistusten jatkot.

Uutena tapahtumana oli tänä vuonna Dipolin Appro joka koettiin erittäin onnistuneeksi. Tämän lisäksi toimikunta järjesti virkistyksiä sekä tutustui muiden toimijoiden tapahtumiin.

Isotoimikunta (ITMK) ISOtoimikunta koostui kiltojen, osakunnan ja erityisasemayhdistysten ISOvastaavista ja tutortoimikunnan jäsenistä. Toimikunnan puolitoistavuotinen taival jakautui kahteen selkeään osuuteen: ensimmäinen kevät vietettiin ISOjen rekrytoinnissa ja koulutuksessa, kun loppuaika järjestettiin ISOille tapahtumia.

ISOjen rekrytointi oli valmis maaliskuussa, ja maaliskuun aikana järjestettiin ISOkoulutukset neljässä erässä.

Erilaisia ISOja oli yhteensä n. 650 (ISOja, KV-, maisteri-, opinto-, ja fabu-ISOja), joista koulutukset kävi noin 400. Lisäksi huhtikuussa järjestettiin koko AYY:n yhteiset tutorkoulutukset. Syksyllä ja keväällä 2017 kaikille ISOille avoimia ja ilmaisia tapahtumia järjestettiin noin kerran kuussa, esimerkkeinä orientaatioviikon kaksipäiväiset ISOsitsit, peli-iltoja, ja ISOjen kiitossauna toukokuussa 2017.

Vuotta leimasi erityisesti tiivis yhteistyö KY:n tutortoimikunnan kanssa. ITMK:hon kuului kaksi tutortoimikunnan edustajaa. Toimikunnan kanssa järjestettiin uusi konsepti, Aaltoparit, jossa KY-tutor sai ISOn parikseen. Tavoitteena oli luoda Aaltohenkeä ja poikkitieteellisyyttä myös fuksien keskuudessa. Tavoite onnistui osittain, ja nykyinen Aaltoparikonsepti toimii pohjana tuleviin parannuksiin.

38

Fuksitoimikunta (FTMK) Fuksitoimikunta keräsi kokoon kaikkien kiltojen, osakunnan ja korkeakouluyhdistyksen fuksitoiminnasta vastaavat. Toimikunta keskittyi keväällä kouluttautumiseen ja syksyn suunnitteluun, fuksioppaiden ja fuksipistekorttien tekoon sekä vanhan toimikunnan auttamiseen.

Syksyllä toimikunta otti fuksit vastaan ja järjesti orientaatioviikolla perinteisen Teekkarielämää -vastaanottotilaisuuden teekkarifukseille ja Otasuunnistukset kaikille Aallon uusille opiskelijoille. Seuraavalla viikolla toimikunta järjesti Stadisuunnistuksen kaikille uusille opiskelijoille. Myös KY:n Kulttuurivaliokunta KuVa osallistui suunnistusten suunnitteluun ja kiertämään saatiinkin todella paljon kauppatieteiden opiskelijoita. Myöhemmin syksyllä toimikunta järjesti Teekkariperinneviikolla Fuksien juhlasitsit. Toimikunta jatkaa toimintaansa vielä vuoden 2017 puolelle mahdolliseen Wappuun saakka.

Kansainvälisyystoimikunta (KvTMK) Kansainvälisyystoimikunta koostui kiltojen ja erityisasemayhdistysten kv-vastaavista ja tutortoimikunnan jäsenistä. Toimikunnan puolitoistavuotinen taival jakautui kahteen selkeään osuuteen: ensimmäinen kevät vietettiin kvISOjen, MaisteriISOjen ja tutoreiden rekrytoinnissa, ja loppuaika otetaan vastaan uusia vaihto- ja maisteri-opiskelijoita. Uudet vaihto- ja maisteriopiskelijat olivat KvTMK edustajien vastuulla jokaisessa erityisasemayhdistyksessä.

KvTMK toimi tauon jälkeen taas Teekkarijaoston alaisuudessa, joten toimintaa piti uudistaa jonkin verran. Yhteys FTMK:hon ja ITMK:hon vahvistui ja yhteistyötä lisättiin toimikuntien kesken.

Vaikka toimikunta oli nyt Teekkarijaoston alla, toiminta pidettiin Aalto-henkisenä ja kaikkia palvelevana. KvTMK toimi myös erittäin hyvänä tukiverkostona edunvalvontaan ja tukemaan suhdetta Aalto-yliopiston suuntana.

KvTMK järjesti vuoden aikana kaksi International Sitsit -tapahtumaa, joiden lipunmyynti järjestettiin jokaisella kampuksella.

Lisäksi joulukuussa järjestettiin Mayday Simulator tapahtuma poislähteville vaihto-opiskelijoille. Tekniikan alan opiskelijoille järjestettiin mahdollisuus suorittaa lakkitutkinto myös syksyn aikana, joten oli englanninkielisiä museokierroksia ja laulukoe.

Kuluneen vuoden aikana kv-opiskelijoiden aktiivisuus oli ennätyksellisen korkea ja näyttää siltä, että sellaisena se jatkuu myös tulevana vuonna.

Lukkaritoimikunta (Lutku) Teekkarilaulukulttuuria vaali Lukkaritoimikunta, joka kokosi yhteen teekkarierityisasemayhdistysten lukkarivastaavia Polyteknikkojen kuoron ja NESU-KY:n edustajilla vahvistettuna.

Aktiivinen ja äänekäs toimikunta järjesti perinteiseen tapaan vuoden aikana kaksi kaikille avointa teemalaulusaunaa sekä kaksi lukkareille suunnattua koulutuksellista lukkariseminaaria. Laulusaunojen teemoina olivat mietojen juomien laulut sekä epäsopivat Pokemon-laulut, lukkariseminaareissa taas perinteiset laulut sekä vihatut laulut.

Teekkariperinneviikolla järjestettiin lisäksi paljon suosiota kerännyt Punaisen laulukirjan läpilaulanta sekä Laulukilpailusitsit, jossa vuoden aikana sanoitettuja sitsilauluja esitettiin Bumtsibum-hengessä pianosäestyksellä. Aiemmin esitettyjen laulujen ja esittämättömien laulujen sarjan lisäksi kilpailussa lanseerattiin uusi fuksisarja. Wappuna LuTku isännöi

Hyvinvointitoimikunta (HVTMK) Toimikunta auttoi keväällä Merkkimyyntien ja Kevätkyykän järjestelyissä. Keväällä pidettiin kaksi kokousta, epävirallinen kasa AYY:n vuosijuhlilla, sekä hyvin pienimuotoiset kesäpäivät heinäkuun alussa. Syksyllä toimikunnan aktiivisuus hiipui.

Liikuntatutorointi Liikuntatoimikunta (LTMK) Liikuntatoimikunta järjesti Aavan liikuntavastaavien apuna perinteisen juoksukilpailun Akateemisen Wartin WappuAallon yhteydessä.

39

Liikuntatutorit eli LiiTut järjestivät aktiivisesti liikuntatapahtumia pitkin vuotta omalle killalleen ja erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Puheenjohtajan aktiivisuus rekrytointivaiheessa johti siihen, että melkein jokaisesta killasta sekä KY:ltä ja Täffältä saatiin aktiivisia ja motivoituneita liikuntatutoreita hoitamaan oman yhdistyksensä ruohonjuuritason liikuntatapahtumia.

39

0

40

Tempausjaosto: Puheenjohtaja: Niko Ferm Viestintävastaava ja varapuheenjohtaja: Noora Vänttinen Kouluyhteydet: Tapio Hautamäki (kevät ja kesä 2016) Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka: Anna Anttalainen (kesä ja syksy 2016) Tapahtumavastaava: Henry Sanmark Yrityssuhdevastaava: Antti Mella Ohjelmavastaava: Venla Keskinen Päätösjuhlavastaava: Marko Laakso Sielunvoima ja taidealojen kulttuuri: Tuukka Pykäläinen Kylterikulttuuri: Ville Marchant Teekkarikulttuuri: Tuuli Sarantola Tuottajana: Anu Juvonen (AYY:n tuottaja) KOULUYHTEYDET, ILMOITTAUTUMISJÄRJESTELMÄ JA LOGISTIIKKA: Tiimivetäjät: Niilo Metsänen Riku Suonsivu Marketta Ruutiainen Anna Anttalainen (kesään asti) ja Aapo Rantala (kesästä lähtien) Toimikunnan jäsenet: Tuomas Rantataro Mikko Karjalainen Olli Kauppinen Eeva-Sofia Haukipuro Anna Anttalainen Oskari Korpelainen Aapo Rantala Johanna Vuorelma Kia Lehti Jaakko Peni Niilo Metsänen Petra Ekroos Milla Alakuijala Ville Kauhanen Jakke Anttila Peppi Seppälä Emmi Kranz Nguyen Thuy Linh Ellen Heikkilä Riku Suonsivu Werneri Huhtinen Ilkka Hemminki Krista Huhtamäki Heikki Hynynen Juha Korpio Cosmo Jenytin

Viestintätoimikunta: Noora Vänttinen (toimikunnan puheenjohtaja) Tuomas Isola Taneli Härmä Juuso Ikola Rosa Nylen Joni Kariluoto Venla Keskinen Johannes Huovinen Nicholas Saulny Julia Österlund Joonas Ulmanen Rosa Väisänen Pirita Nykänen Henna Palonen (AYY:n tiedottaja) Tapahtumatoimikunta: Henry Sanmark (toimikunnan puheenjohtaja) Emilia Paltta - Promotapahtumavastaava Onni Lampi - Tempausgaalavastaava Henri Heilala - Tempausjuhlavastaava Totti Tyynilä Rosa Haukkovaara Severi Casserly Hilja Korhonen (kesästä 2016 alkaen) Päätösjuhlatoimikunta: Marko Laakso (toimikunnan puheenjohtaja) Sanna Unkuri Maikki Messo Laura Strömberg

Ohjelmatoimikunta: Venla Keskinen (toimikunnan puheenjohtaja) Tuulia Telin Noora Matilainen Leila Kettunen Yrityssuhdetoimikunta: Antti Mella (toimikunnan puheenjohtaja) Konsta Varonen Lauri Vapalahti Juuso Heikkinen Markku Leppälä Juho Jalonen Sielunvoima: Tuukka Pykäläinen (toimikunnan puheenjohtaja) Anton Hult Minna Laitinen Otto Pesola Niko Nuutinen Topi Soivio

41

Tempaus2016:n aihe julkistettiin WappuAallossa 20.4.

42

Mikä on Tempaus? Tempaukset ovat opiskelijoiden tapa vaikuttaa joukkovoimaa hyödyntäen ajankohtaisiin asioihin pilke silmäkulmassa, mutta kuitenkin tosissaan.

Tempauksia takavuosilta ovat olleet esimerkiksi * Kauppatieteilijöiden Finnfocus-vientinäyttely Lontoon Towerin sillan kupeessa vuonna 1968.

15000 englantilaista tutustui suomalaisiin tuotteisiin. * Helsingin keskustan vuonna 1966 vallannut teekkarien muuttotempaus, joka muutti Teknillisen korkeakoulun Otaniemeen.

Tempausta alettiin rakentaa jo syksyllä 2015 ja Tempaus2016:n teema julkistettiin WappuAallossa Otaniemessä 20.4.2016. Tempauksen viestinä oli, että peruskoulutus on Suomen arvokkain aarre. Tempauksen tarkoituksena oli kiinnittää huomio Suomen peruskoulutuksen tilaan ja varmistaa, että peruskoulutuksen taso turvataan myös tulevaisuudessa. Tätä tavoitetta tukemaan, opiskelijoiden oli tarkoitus vierailla Suomen jokaisessa peruskoulussa marraskuussa 2016. Kouluissa toteutettiin ennalta suunnitellun ohjelma yhdessä oppilaiden kanssa.

Projektijatkui massiivisella yhteydenottorumballa Suomen peruskouluihin.

Laajan kontaktointikierroksen jälkeen mukaan saatiin lopulta noin 1500 koulua.

Kesällä projekti sai uutta puhtia, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö lupautui sen suojelijaksi. Suojelijasta mainittiin projektin nettisivuilla, mediatiedotteissa ja lisäksi tempausjulkaisussa oli presidentti Niinistön tervehdys.

43

43

Tempaus2016 oli ensisijaisesti kaikkien aaltolaisten opiskelijoiden tempaus, mutta tempaamaan kutsuttiin myös muiden ylioppilaskuntien opiskelijoita – kaikki tempauksesta kiinnostuneet olivat tervetulleita mukaan. Projektin ehkä kaikkein tärkein vaihe oli saada mahdollisimman paljon opiskelijoita tempaajiksi eli vierailemaan peruskouluissa. Tempaajarekrytointi käynnistyi tempausgaalassa 20.9.2016 ja ensimmäisen vuorokauden aikana mukaan ilmoittautui noin 400 tempaajaa.

Lopulta opiskelijoita saatiin mukaan noin 1400.

Tempaajat levittivät iloa ja motivaatiota Suomen 1500 peruskouluun maanantain 31.10. ja tiistain 1.11. aikana. Jotkut kiersivät kymmenen luokkaa kahden päivän aikana, toiset liftasivat Kajaaniin ja kolmannet viettivät yönsä Lapissa autiotalossa. Eräs tempaajamme piti oppitunnin viidelle oppilaalle siten, että yksi otettiin oppitunnille mukaan Skypen välityksellä naapurisaaresta.

Koululaiset itse olivat luonnollisesti pääosassa tempauksessa.

He ottivat tempaajat hyvin vastaan ja usein paperilennokkien lennättämistä sekä pulmakorttien ratkomista jatkettiin koululla myös tempaajan lähdettyä. Opettajat kiittelivät uuden opetussuunnitelman pohjalta valmisteltuja oppitunteja, joiden keskiössä oli aktiivinen oppilas ja vuorovaikutteinen opetustilanne. Tempauksen osana koululaisilta kysyttiin myös millaisena he näkivät peruskoulun vuonna 2025. Monet koululaiset uskoivat teknologian käytön kasvavan. Kysymykseen, mitä haluat tehdä isona, saatiin monenkirjavaa vastausta. Monella oli unelmana jatkoopiskelut ja toisilla konkreettinen töihin pääseminen.

Projektissa oli mukana erikokoisia ja erinäköisiä kouluja tuhansien koululaisten kouluista muutaman kymmenen oppilaan kyläkouluihin ympäri Suomen, Utöstä Utsjoelle. Kaikissa kou-

44 44

luissa temmattiin mistään tinkimättä ja oppituntien sisältö ja viesti oli sama: Peruskoulutus on Suomen arvokkain aarre!

Tempaajamme huomasivat, että opettajat tekevät työtään suurella sydämellä ja valtavalla omistautumisella. Eräskin koulun rehtori oli masinoinut keräyksen, jolla koottiin 100 000 euroa paikkakunnan koulujen tietokoneiden hankintaan, koska “kunnan ja valtion tuki ei kovin kummoista ole”. Eräs opettaja sanoi kaipaavansa itsenäistä ja oivaltavaa ajattelua “toivoisin oppilailta enemmän rohkeutta tarttua ongelmiin eikä luovuttaa liian nopeasti.”

Tempauksen virallinen päätöstilaisuus järjestettiin kansalaistorilla keskiviikkona 2.11. Valitettavasti sään herrat olivat tilanneet syksyn ensimmäisen lumimyräkän juuri tuolle päivälle ja tästä syystä tilaisuuden osallistujamäärä jäi odotettua pienemmäksi.

Tempaus saavutti suurta suosiota erityisesti opiskelijoiden keskuudessa ja lukemattomia hullun hauskoja tarinoita saatiin kuulla erilaisissa yhteisissä viestintävälineissä. Myös paikallismediat uutisoivat vilkkaasti tempaajien jalkautumisesta eri paikkakunnille. Päättäjien taholla Tempaus herätti mielenkiintoa ja projektia käytiin esittelemässä niin eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenille kuin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Erityistä mielenkiintoa ovat herättäneet kouluissa kerätyt lasten omat unelmat ja ajatukset suomalaisen koulutuksen tulevaisuudesta. Näitä pohdintoja kerättiin tuhansilta lapsilta. Projektin loppuun saattaminen jatkuu vielä vuoden 2017 aikana, kun koululaisten ajatuksia analysoidaan ja Tempaus2016:n kunniaksi pystytetään muistomerkki.

Tempausta koordinoi Tempausjaosto tai -esikunta sekä kymmeniä vapaaehtoisia erilaisissa toimikunnissa.

Tempausjuhlaa vietettiin Kansalaistorilla lumimyräkässä 2.11.2016.

45

45

POLYTEEKKARIMUSEO Museo voi katsoa hyvin tyytyväisenä taaksepäin vuoteen 2016, kun museon kävijämäärä ylitti 4 000 rajan. Museon kalenterista löytyy yli 180 yksittäistä tapahtumaa, joista säännöllisimpinä sunnuntain aukiolot klo 12-14. Alkucocktaileita ja muita samantyyppisiä tilaisuuksia on ilahduttavan paljon, samoin eritoten kiltojen omia historia- ja perinneiltoja. Museo osallistuu myös perinteisesti Otasuunnistukseen ja Jämerän Jälkeen (JäJä) sekä kaikkiin muihin iloisiin tapahtumiin. Erittäin iloisia olemme vanhojen teekkareiden paluusta juurilleen opiskelutovereidensa, yhdistystensä ja työkavereidensa kanssa – näistä vierailuista museo saa paljon sekä tietoa että iloa.

Fuksikierroksia eri muodoissaan on järjestetty yli 70 kappaletta. Koska nykyään ensimmäiseen lakkiin vaaditaan aina museokäynti teekkarilakin historiaan ja käytäntöihin perehtymiseksi, on tämä tuonut museoon paljon vanhempien kurssien ja maisterivaiheen opiskelijoita lakkikierrokselle. Fuksikierroksia on järjestetty suomen kielen ohella luonnollisesti ruotsiksi ja englanniksi.

Polyteekkarimuseota esittelevät kierroksilla perusteellisesti koulutetut oppaat, joita saatiin vuoden mittaan peräti yhdeksän – kaikki pääsivät heti mukaan vauhdikkaille kierroksille.

Museojaoston kokoonpanon vaihdellessa jopa kuukausittain on vahvuus pysynyt kuitenkin noin kolmenkymmenen kieppeillä.

Kausi museojaostossa on muita pestejä pidempi, peräti 36 kuukautta eli kolme vuotta. Museon kasvava aktiivisuus vaatiikin innostuneen, osaavan ja koko ajan taitavammiksi ammattilaisiksi kasvavan museolaisten joukon – ja sellainen Poly-

Sektorin toimijat Tiina Metso, museonjohtaja Mikko Leino, Polyteekkarimuseon intendentti, museojaoston puheenjohtaja Ismo Heikkinen, Polyteekkarimuseon intendentti, museojaoston puheenjohtaja

46

teekkarimuseota pyörittää juhlassa sekä arjessa.

Kiitos sydämellään toimintaan sitoutuneen väen, pystyy museo tarjoamaan ystävällistä, osaavaa ja erittäin joustavaa pölytoimintaa koko ajan kasvavalle joukolle.

Museon vuoden tapahtumista esiin nousee Teekkariperinneviikon Teekkaripeli, johon museolaiset keräsivät ja taustoittivat kymmeniä monivalintakysymyksiä – työ oli tarkkaa ja aikaa vievää, koska museon tehtävänä on esittää parasta mahdollista faktapohjaista tietoa ehdottoman mukavassa muodossa. Vaakunapajassa museo kutsui kiinnostuneita suunnittelemaan omaa vaakunaansa Suomen Heraldisen seuran asiantuntijoiden Heinz Stürmerin ja Anton Eskolan rennolla johdolla.

Osa vaakunoista on edennyt jo rekisteröintiin asti, ja uusintaakin on ehditty pyytää.

2016 museon toiminnasta ja jaoston puheenjohtajuudesta vastasivat määrätietoiset ja leveästi hymyilevät intendentit tekniikan kandidaatti Mikko Leino ja DI Ismo Heikkinen.

Polyteekkarimuseo on ylpeä ja onnellinen kaikista saamistaan lahjoituksista. Jokainen museolle lahjoitettu esine on luottamuksen osoitus työlle, jota museo tekee teekkariperinteen tallentamiseksi ja esittelemiseksi.Kiitämme lämpimästi kaikkia lahjoittajia, jotka ovat omalta osaltaan täydentäneet käsitystämme tupsukansan historiasta. Museon saamiin lahjoituksiin voi tutustua Polyteekkarimuseon Facebook-sivulla, josta löytyy myös tietoa tapahtumista ja aukioloajoista.

47

47

Ylioppilaskunnan vuoden 2017 liikuntaedunvalvonnasta vastasivat Hallituksen jäsen Henrikki Soininen ja asiantuntija Lauri Jurvanen. Liikunnan edunvalvonnassa osallistuttiin Opiskelijoiden liikuntaliito (OLL) sektoritapaamisiin sekä liittokokoukseen Vierumäellä 3.-4.11.2016.

Ylioppilaskunnan edustaja Unisport johtokunnassa vuonna 2017 oli edunvalvonta-asiantuntija Lauri Jurvanen. Vuoden tärkeimpiä asioita olivat yliopistoleikkauksista seurannut talouden sopeutustoimet, joka johti Viikin toimipisteestä luopumiseen sekä palveluvalikoiman kaventumiseen Kumpulan kiipeilymahdollisuuden poistuttua.

Liikuntasektori palkitsi jo perinteeksi muodostunein menoin vuoden Aalto-urheilijan Aalto-kymppi –tapahtumassa 18.9. Tänä vuonna palkinto myönnettiin triathlonisti Ossi Hakuliselle. Aikaisemmin Hakulinen on menestynyt yleisurheilussa saavuttaen SMkultaa ja SM-hopeaa estejuoksussa. Hakulinen on erinomaisesti opinnoissaan menestynyt tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelija ja on osoittanut aktiivisuuttaan yhteisössä mm. tuotantotalouden kilta Prodekon opintovastaavana 2015.

Aalto-urheilija on valittu vuodesta 2010 alkaen. Palkinnon edellytyksenä on, että opiskelija on menestynyt omassa lajissaan kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, vienyt opintojaan menestyksekkäästi eteenpäin, ja että tämä on reilu ja rehti yhteisön jäsen. Vuoden Aalto-urheilijan valitsee AYY:n hallitus saamiensa ehdotusten perusteella.

Hallitusvastaava: Henrikki Soininen työntekijät: Lauri Jurvanen

48

TTER:n johtokunta TTER:n perustamisesta tuli vuonna 2016 juhlalliset kymmenen vuotta täyteen ja kaikkien iloksi loppua ei ole näkymässä, päinvastoin.

Kymmenen vuoden onnistuneen talous- ja jatkuvuuspolitiikan johdosta TTER on saavuttanut tason, jolla se voi jakaa rahaa runsaammalla kädellä kaikille aaltolaisille. Historiansa aikana rahasto onkin jo ehtinyt myöntämään yli miljoonan euron edestä avustuksia mitä hulluimmille aaltolaisten keksimille projekteille.

Vuonna 2016 meni myönnettyjen avustusten osalta ennätyksellinen 300 000 € rikki.

Hakukierroksilla rahaa jaettiin isommalla kädellä, kaikkiaan 35 hakemukselle 262 731 €:n edestä. Näistä isoimpina potteina olivat Rantasauna 2.0, Tempaus2016 ja WiikonWappuSauna -projektit.

Jatkuvan haun hakemusten käsittelyssä päästiin kiitettävään 6 päivän keskiarvoon, joka on kolme viikkoa nopeammin, kuin mitä alun perin oli uskallettu luvatta. Jatkuvassa haussa myönnettiin 44 avustusta, summaltaan yhteensä yli 35 061 €. Tämän lisäksi yhdistyksiä avustettiin lehtimainosten muodossa 3040 €:lla.

Perinteiseen tapaan rahaston linjaa tarkasteltiin aktiivisesti ja todettiin nykyisenään tarkoitustaan parhaiten tukevaksi. Uusia rajanvetoja ei tarvinnut tehdä, sillä kaikki hakemukset käsiteltiin (ja tullaan jatkossakin käsittelemään) tapauskohtaisesti. Rahasto pyrki tasaisesti lisäämään näkyvyyttään aaltolaisille mainostuksen, yhdistyskoulutuksen ja kenttäjalkautumisen merkeissä. Uutena kehityskohteena oli aloittaa säätiöiden välinen yhteistyö, jonka tavoitteena oli informatiivisen vertaistuen ja jatkuvuuden herättäminen aaltoympäristössä.

Jari Isaksson (puheenjohtaja, AYY:n edustaja) Heikki Pulkkinen (AYY:n edustaja) Otto Palonen (AYY:n edustaja) Tuisku Suomala (AYY:n edustaja) Nina Vilja-Laitinen (PTK:n edustaja) Tapani Kivinen (PTK:n edustaja) Ilkka Hiirsalmi (PTK:n edustaja) Sektorin työntekijä: Samu Nurmi, sihteeri

49

49

0

Lehden työntekijät: Pauliina Suominen, päätoimittaja Saarlotta Virri, toimitussihteeri 02/2016 alkaen Viivi Prokofjev, AD 02/2016 alkaen Ainon toimitusneuvosto: Antti Pikkanen Tero Kartastenpää Arja Karhumaa Anna Brotkin Aurora Rämö Hanna Kahranaho Anni Rahiala, opiskelijaedustaja Rosa Nylen, opiskelijaedustaja Joanna Haahti, AYYH Henna Palonen, toimitusneuvoston sihteeri

50

51

Hikinen otsa: kuvaaja Juuso Noronkoski

51

2

Uusi päätoimittaja Pauliina Suominen aloitti tehtävässään 1.1.

Päätoimittajan vuosi alkoi AD:n ja toimitussihteerin rekrytoinnilla.

Molempiin paikkoihin tuli kymmenkunta hakemusta. Erityisesti ADhakijoista moni oli hyvin pätevä ja kokenut, kun taas toimitussihteeriehdokkaiden joukossa valinnanvaraa oli vähemmän. AD Viivi Prokofjev ja toimitussihteeri Saarlotta Virri aloittivat tehtävissään 1.2.

Helmikuussa uusi toimitus loi Ainolle kokonaan uuden konseptin.

Se pohjautui osin lukijatutkimukseen, jonka edellinen toimitus toteutti loppuvuonna 2015. Lehden visuaalinen ilme uudistettiin kokonaan. Samoin lehden palstat päivitettiin uusiin. Uudistus tuntui ajankohtaiselta, koska Aino oli viimeiset kolme vuotta näyttänyt pitkälti samalta. Toimituksen tavoitteena oli tehdä Ainosta entistä

52

räväkämpi ja moniäänisempi sekä tekstin että visuaalisen ilmeen osalta.

Juttujen osalta haettiin uusia, yllättäviä ja kriittisiä näkökulmia perinteisten työelämä- ja henkilöjuttuaiheiden rinnalle. Visuaalisessa ilmeessä harmonia ja selkeys korvattiin runsailla väreillä, yllättävillä sijoitteluilla ja elävällä konseptilla, jonka ansiosta jokainen vuoden Ainoista näytti hieman erilaiselta. Kaksi ensimmäistä lehteä menivät toimituksen mielestä hieman harjoitellessa, ja konsepti tuntui hiotulta ja hyvältä kolmannen lehden kohdalla.

Avustaja Dora Dalila kuvaa päätoimittajasta pääkirjoituskuvaa. (kuva: Saarlotta Virri)

Toimituksen vaihtumisen ja konseptiuudistuksen vuoksi vuoden ensimmäinen lehti ilmestyi vasta 13.4. ja toinen 18.5. Syksyn lehdet ilmestyivät 16.9. ja 2.12.

1/ 20 16

1/2016 kannen kuva: Liina Aalto-Setälä

Ensimmäinen, uudistunut Aino keräsi mukavasti palautetta.

Moni palaute koski räväkkää ulkoasua, jota joko rakastettiin tai inhottiin. Kiitosta keräsi myös uusi kriittinen sisältö, jonka lippulaivana oli ensimmäisen numeron kansijuttu Aalto Dropouts, joka esitteli Aallon keskeyttäneitä. Lehden kansi pääsi ehdolle vuoden aikakauslehtikanneksi Aikakauslehti Edit -gaalassa 2016. Kisa ei ole vielä ratkennut tätä vuosikertomusta kirjoitettaessa, mutta jo ehdokkuus on hieno saavutus.

Ainon artikkelien kielipolitiikka puhututti keväällä edustajistossa. Opiskelijaedustajan aloitteesta päätoimittaja kävi paikoin provosoitunuttakin sähköpostikeskustelua edustajiston ja AYY:n muun väen kanssa. Vuoden tavoitteena oli löytää tapoja palvella myös ei-suomenkielisiä lukijoita. Tässä ei onnistuttu vielä loistavasti: lehdessä oli muutamia englanniksi kirjoitettuja juttuja vuoden aikana, ja syksyllä verkkosivuille lisättiin In English -osio, jossa voisi jatkossa julkaista juttujen käännöksiä. Kieliversioiden tuottaminen ja englanninkielisten tekstien koordinointi osoittautuivat vuoden aikana haastavaksi, koska päätoimittajan aika on muutenkin tiukalla, kääntäminen on hintavaa, englanninkieliset avustajaehdokkaat kiven alla ja heidän journalistinen kokemuksensa usein vähäisempää kuin suomenkielisten avustajien.

Vuoden isoja juttuonnistumisia olivat Dropouts-jutun lisäksi numeron 2/2016 kiitelty reportaasi Aalto ARTSin opiskelijoista Hyères’in muotikilpailussa sekä saman numeron kartoitus Aalto-opiskelijoiden jaksamisongelmista, joka kirvoitti lukijapalautetta sekä vastineen yliopiston johdolta ja opintopsykologilta.

Numeron 3/2016 Slush-kriittinen essee levisi laajasti ympäri Suomen ja herätti ihastusta ja vihastusta. Numeron 4/2016 juttu Post-menestyjä kirvoitti myös kiitosta lukijoilta.

Loppuvuonna Ainon nettisivut päivitettiin vastaamaan lehden uutta ilmettä. Uusi ilme keräsi jonkin verran kiittävää palautetta. Keväällä Ainolle perustettiin myös Snapchat-kanava, jossa raportoitiin Hyères’istä. Muuten verkkopresenssi pysyi entisellään: verkkosivuilla julkaistaan lehden juttuja sekä lehden näköisversiot Issuussa. Facebookissa ja Twitterissä lähinnä tiedotetaan ajankohtaisista asioista sekä jaetaan juttuja.

1

53

AALTO -YLIOPISTON YLIOPPILASLEHTI

Kirjoittajien löytäminen oli välillä haastavaa. Tähän käytettiin väylinä Ainon somea, Aallon sisäisiä Facebook-ryhmiä, ilmoituksia lehdessä, henkilökohtaisia verkostoja ja kyselyjä tuttavilta.

Keväällä ja syksyllä järjestettiin avustajaillat, joista tiedotettiin verkossa, mutta osanottajamäärä jäi melko pieneksi molemmilla kerroilla. Syytä tähän on vaikea sanoa. Molemmilla kerroilla mukaan liittyi kuitenkin muutama uusi, innostunut ja taitava avustaja, mikä on meriitti itsessään. Avustajista valta-osa oli Aallon opiskelijoita, mutta joukkoa täydennettiin esimerkiksi journalistiopiskelijoilla. Kuva-avustajien löytäminen on Aalto ARTSin ansiosta ollut perinteisesti helppoa, ja näin oli nytkin.

53

2 /201 6

(EHKÄ KUVASSA?)

BURNOUTIT

2/2016 kannen kuva: Sofia Okkonen

Keväällä nimitettiin uusi toimitusneuvosto, johon kuuluvat opiskelijajäsenten lisäksi Antti Pikkanen, Tero Kartastenpää, Arja Karhumaa, Anna Brotkin, Aurora Rämö sekä Hanna Kahranaho. Toimitusneuvosto kokoontui syksyllä kerran, ja keskustelu oli hedelmällistä. Seuraava kokoontuminen siirtyi tammikuulle, koska moni perui osallistumisensa viime tipassa joulukuussa. Jatkossa hyvä tavoite on tavata neuvosto aina lehden ilmestymisen jälkeen.

Lehden paino siirrettiin alkuvuonna kilpailutuksen jälkeen Tallinnaan Printalliin, koska budjetti oli aiempaa vuotta pienempi ja painokuluissa piti näin säästää. Painojälki on ollut oikein hyvää, mutta yhteydenpito välillä haastavaa. Joka tapauksessa Printall on ollut myönteinen tuttavuus ja hyvä yhteistyökumppani, jonka kanssa onnistuttiin luomaan hieno joulukalenterilehti avattavine luukkuineen numeroon 4/2016. Jakelun hoiti vuonna Otakarjut Oy, jonka kanssa yhteistyö sujui kohtalaisesti. Välillä laatikoita ja pakkausmateriaaleja jäi lojumaan sinne tänne, mikä oli harmillista. Syksyllä jakelua vaikeutti se, että osa HOAS Otaniemen taloista on nykyään lukossa. Ratkaisu tähän löytyi yhteistyöstä HOASin asukastoimikuntien kanssa: he lainaavat ystävällisesti yleisavainta jakelun ajaksi. Jatkossa oli tarpeen tarkistaa jakelukohteita ja kehittää jakelupisteistä kampuksilla näkyvämpiä.

Toimituksen työn sujuvuutta haittasi koko vuoden se, että päätoimittajan perehdytys oli kevyttä. Moni keskeinen asia jäi kertomatta, ja päätoimittaja oli hieman ymmällään siitä, mitä häneltä odotetaan, kenen puoleen kääntyä vaikeissa tilanteissa ja mikä on hänen asemansa AYY:n työyhteisössä. Jatkossa olisi paikallaan käyttää tähän enemmän aikaa useammalta ihmiseltä.

s. 24

MUOTI- GL AMOURIA RIVIERALL A (KUVASSA)

HYÈRES

s. 16

Mainostuloja verotti vuonna 2016 se, että kesätyöilmoitukset eivät mahtuneet aikataulun vuoksi mukaan. Ylipäänsä toimitus olisi toivonut lisää mainoksia, joita myytiin hyvin maltillisesti. Loppuvuonna päätoimittaja alkoi suunnitella pääsihteerin ja yrityssuhteiden väen kanssa, miten mainosmyyntiä voitaisiin lähteä kasvattamaan seuraavana vuonna. Tämä on loistava askel eteenpäin.

54

Loppuvuodesta edustajiston Facebook-ryhmässä heräsi keskustelu siitä, että Ainon olisi ehkä syytä ottaa vahvemmin kantaa yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja kehittää verkkopresenssiään. Keskustelu on tärkeää, mutta päätoimittaja on hieman harmissaan siitä, että hänen työhönsä koetetaan suoraan vaikuttaa epävirallisia kanavia pitkin.

Tulevaisuudessa voisi olla hyvä määritellä tarkkaan, onko olemassa jokin tapa, jolla edustajisto voi keskustella päätoimittajan kanssa ja mikä on näiden keskustelujen tarkoitus ja painoarvo.

Aino järjesti vuoden aikana kahden julkistajaisjuhlat, joissa vietettiin hauskat illat avustajien ja lukijoiden kanssa. Loppuvuodesta toimitus virkistäytyi illallisen merkeissä.

Loppuvuonna heräsi myös hyvää keskustelua siitä, miten pääsihteeri ja talousjohtaja sekä muu AYY:n väki voisivat tukea päätoimittajaa ja koko toimitusta työssä niin, että sekä Aino että AYY voittaisivat. Tätä yhteistyötä on syytä kehittää vuonna 2017.

AALTO -YLIOPISTON YLIOPPILASLEHTI

55

Hyères-kuvan ottaja: Sofia Okkonen

57

Pinja Olli Liisa Antonio Niina Juha Mikko Noora Maria Pinja Aleksi Kia Jauaries Olli-Pekka Niina Jani Mikko Elina Sirius Anna Joanna Hanna Arja Tero Rosa Henna Antti Anni Aurora Aarni Tapio Kalle Susanna Lari Lauri Elina Sami Mikko Toni Jani 58 58 Jimmy

Hokkanen Kiikkilä Mustonen Nikolov Palm Piipponen Unkuri Vartiainen Agerskov Hokkanen Lahti Lehti Loyala Pajala Palm Saranpää Unkuri Virtanen Vuorikoski Brotkin Haahti, Kahranaho Karhumaa Kartastenpää Nylen, Palonen, Pikkanen Rahiala, Rämö Halinen Hautamäki Keinonen Koistinen Koponen Kortelainen Kuutti Laine Latva-Käyrä Mäkelä Nummela Nylund

Aalto Afterparty -toimikunta Aalto Afterparty -toimikunta Aalto Afterparty -toimikunta Aalto Afterparty -toimikunta Aalto Afterparty -toimikunta Aalto Afterparty -toimikunta Aalto Afterparty -toimikunta Aalto Afterparty -toimikunta Aava Aava Aava Aava Aava Aava Aava Aava Aava Aava Aava Ainon toimitusneuvosto Ainon toimitusneuvosto Ainon toimitusneuvosto Ainon toimitusneuvosto Ainon toimitusneuvosto Ainon toimitusneuvosto Ainon toimitusneuvosto Ainon toimitusneuvosto Ainon toimitusneuvosto Ainon toimitusneuvosto Edujory Edujory Edujory Edujory Edujory Edujory Edujory Edujory Edujory Edujory Edujory Edujory

celebrantti Prodeko Maanmittarikilta Rakennusinsinöörikilta kulttuurituottaja Sähköinsinöörikilta bilefantti Maanmittarikilta monitori Celebrantti Humans vs. Zombies –toimikunnan puheenjohtaja viestintä- ja yrityssuhdevastaava liikuntatoimikunnan puheenjohtaja hyvinvointivastaava kulttuurituottaja liikuntatutorvastaava Bilefantti puheenjohtaja innovaattori AYYH

opiskelijaedustaja AYY:n tiedottaja, toimitusneuvoston sihteeri opiskelijaedustaja ELEC hallopedvastaava DTSG hallopedi AASG hallopedi sihteeri RISG hallopedi ENG hallopedvastaava AASG hallopedi RISG hallopedi puheenjohtaja SCI hallopedvastaava ARTS hallopedvastaava LESG hallopedi

59

Juho Erkka Koponen Pietu Sameli Jakke Joona Turkka Piia Miika Joel Annika Julius Lauri Joonas Anni Paavo Roope Lauri Laura Jaakko Tuukka Milja Joanna Elina Mikko Jimmy Joona Säde Henrikki Ilkka Rosa Katri Aleksi Jan Sanna Hanna-Mari Juho Jan Laura Oliver

Paavola Pehto Koponen Roisko Sivonen Anttila Haavisto Helin Iivonen Koskela Lappalainen Lehto Luukkanen Nyrhilä Palosuo Parkkila Pietikäinen Pääkkönen Seppäläinen Strömberg Viertiö Virkki Asikainen Haahti Kuutti Latva-Käyrä Nylund Orpana Palmu Soininen Särkiö Väisänen Ailus Asikainen Gustafsson Halmkrona Ikonen Jalonen Juvonen Karinen Kärki

Edujory Edujory edustajisto edustajisto edustajisto Fuksitoimikunta Fuksitoimikunta Fuksitoimikunta Fuksitoimikunta Fuksitoimikunta Fuksitoimikunta Fuksitoimikunta Fuksitoimikunta Fuksitoimikunta Fuksitoimikunta Fuksitoimikunta Fuksitoimikunta Fuksitoimikunta Fuksitoimikunta Fuksitoimikunta Fuksitoimikunta Fuksitoimikunta hallitus hallitus hallitus hallitus hallitus hallitus hallitus hallitus hallitus hallitus Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta

BIZ hallopedvastaava CHEM hallopedvastaava 1. varapuheenjohtaja Puheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja Prosessiteekkarit Tietokilta puheenjohtaja Prosessiteekkarit Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta ry.

Informaatioverkostojen kilta Athene ry.

Teknologföreningen Tuotantotalouden kilta Prodeko ry.

Rakennusinsinöörikilta Bioinformaatioteknologian kilta Inkubio ry.

Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta ry.

Koneinsinöörikilta Automaatio- ja systeemitekniikan kilta Fyysikkokilta Maanmittarikilta Arkkitehtikilta Koneinsinöörikilta puheenjohtaja kulttuuri, vapaaehtoiset ja viestintä edunvalvonta: opiskelijoiden hyvinvointi ja toimeentulo sekä taiteellinen toiminta edunvalvonta: edunvalvonnan koordinointi, koulutuspolitiikka sekä alumnitoiminta edunvalvonta: opiskelijoiden terveydenhuolto sekä kolmikielisyys ja työelämäasiat asuminen ja tilat Kampuskehitys ja kuntavaikuttaminen varapuheenjohtaja, neuvosto, erityisasemayhdistykset ja liikunta Yrityssuhteet, järjestöt sekä museo ja arkisto edunvalvonta: kansainväliset asiat ja kehitysyhteistyö sekä uudet opiskelijat Fyysikkokilta Tietokilta Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta Automaatio- ja systeemitekniikan kilta Arkkitehtikilta Rakennusinsinöörikilta puheenjohtaja Prodeko Arkkitehtikilta

59

Miika Sini Santeri Markus Mia Pekka Ella Juho Tiiamari Linda Riku Emma Tuukka Riikka Riina Tuomo Netta

60

Lehtimäki Leskinen Levanto Melander Mäkinen Pirkola Potka Tamminen Tolonen Wederhorn Wessman Ahonen Ahtola Hammar Jokiranta Leino Maijala

Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta Hyvinvointitoimikunta Isotoimikunta Isotoimikunta Isotoimikunta Isotoimikunta Isotoimikunta Isotoimikunta

Automaatio- ja systeemitekniikan kilta Athene Puunjalostajakilta Rakennusinsinöörikilta puheenjohtaja Vuorimieskilta Kemistikilta Prosessiteekkarit Maanmittarikilta Inkubio Tietokilta Tietotekniikan kilta Rakennusinsinöörikilta Prosessiteekkarit Fyysikkokilta Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta ry.

Maanmittarikilta

61

Petra Kaisa Emma Janina Marcus Elena Susanna Noora Tuulia Aku Maria Eeva-Sofia Marianne Kaisa Elisa Markus Annemeri Kaarlo Ida-Maria Milja Jenina Kasper Ella Siiri Pauli Meri Noora Sanni Otto Alina Ville Noora Lille Santeri Peppi Mikko Niklas Linus Teemu Emilia Toni

Minkkinen Mäkikangas Mäkinen Niiranen Nordström Pitkänen Tamminen Tanska Telin Viitanen Aalto Haukipuro Honkasaari Hynynen Juvonen Karva Kirppu Kock Korhonen Leinonen Noki Nurmi Oksala Pesonen Putkiranta Pöntynen Rantanen Ruikka Rummukainen Saaranto Saarinen Salminen Santanen Santikko Seppälä Sippola Sivaro Sundström Suntio Taskinen Telenius

Isotoimikunta Isotoimikunta Isotoimikunta Isotoimikunta Isotoimikunta Isotoimikunta Isotoimikunta Isotoimikunta Isotoimikunta Isotoimikunta Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö

Arkkitehtikilta Aalto-yliopisto kauppatieteiden ylioppilaat ry Koneinsinöörikilta Bioinformaatioteknologian kilta Inkubio ry.

Teknologföreningen Tuotantotalouden kilta Prodeko ry. puheenjohtaja Informaatioverkostojen kilta Athene ry.

Aalto-yliopisto kauppatieteiden ylioppilaat ry.

Automaatio- ja systeemitekniikan kilta Nesu ky Inkubio Fyysikkokilta Automaatio- ja systeemitekniikan kilta Prosessiteekkarit ry Aalto Marketing Society Prodeko Athene Maanmittarikilta Inkubio Vuorimieskilta Kemistikilta Nesu ky Kulttuurijaosto KUJ Rakennusinsinöörikilta Kemistikilta Puunjalostajakilta Arkkitehtikilta Nuoret Designerit ry Fyysikkokilta Tietokilta Automaatio- ja systeemitekniikan kilta TOKYO Puunjalostajakilta puheenjohtaja Prodeko Tietokilta Teknologföreningen Vuorimieskilta Maanmittarikilta Kulttuurijaosto KUJ

61

62

Minna Jarna Samuel Räsänen Veera Elettra Erna Johanna Roosa Atte Saara Antti Arjo Lauri Teemu Pipsa Lauri Mikko Jussi Linnea Konsta Juuso Antti Mikko Hilja Johanna Juuso Mikko Anni Heidi-Henrietta Tommi Iiris Lotta Juulia Joonas Lumi Emmi Johanna Anna-Liina Aki Jessica

Ukkonen Verho Viitikko Viivi Vimpari Virtanen Virtanen Vuorelma Väyliö Harjanne Hyrkkö Karkola Laukia Neuvonen Peltokallio Penttinen Reiman Saastamoinen Valtonen Anttila Huuki Ikola Kaivola Karjalainen Korhonen Kuronen Käenmäki Mustonen Rissanen Saarikko Askola Hakaste Harjula Jäppinen Kaijala Ketola Kosomaa Kuronen Lehtimäki Malinen Mason

Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Isännistö ja emännistö Jatkuvuustoimikunta Jatkuvuustoimikunta Jatkuvuustoimikunta Jatkuvuustoimikunta Jatkuvuustoimikunta Jatkuvuustoimikunta Jatkuvuustoimikunta Jatkuvuustoimikunta Jatkuvuustoimikunta Jatkuvuustoimikunta Juhlatoimikunta Juhlatoimikunta Juhlatoimikunta Juhlatoimikunta Juhlatoimikunta Juhlatoimikunta Juhlatoimikunta Juhlatoimikunta Juhlatoimikunta Juhlatoimikunta Juhlatoimikunta Kansainvälisyystoimikunta Kansainvälisyystoimikunta Kansainvälisyystoimikunta Kansainvälisyystoimikunta Kansainvälisyystoimikunta Kansainvälisyystoimikunta Kansainvälisyystoimikunta Kansainvälisyystoimikunta Kansainvälisyystoimikunta Kansainvälisyystoimikunta Kansainvälisyystoimikunta

Prosessiteekkarit ry Koneinsinöörikilta Rakennusinsinöörikilta KOOMA Athene Nesu ky Sähköinsinöörikilta Arkkitehtikilta Nuoret Designerit ry

Maanmittarikilta Tuotantotalouden kilta Prodeko ry.

Bioinformaatioteknologian kilta Inkubio ry.

Puheenjohtaja Fyysikkokilta Kemistikilta Prosessiteekkarit Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta ry.

Puheenjohtaja Tuotantotalouden kilta Prodeko ry.

Prosessiteekkarit Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta ry.

Kemistikilta Arkkitehtikilta Tuotantotalouden kilta Prodeko ry.

Tuotantotalouden kilta Prodeko ry.

Vuorimieskilta Rakennusinsinöörikilta Prosessiteekkari Puunjalostajakilta Fyysikkokilta Informaatioverkostojen kilta Athene ry.

Reeta Matias Heikki Tuulia Viet Timo Tiina Sari Jorma Helena Ilkka Jukka Risto Laura Melissa Hanna Eroik Reetta

63

Ojala Pokkinen Salko Telin Tran Vesala Alahuhta-Kasko Baldauf Eloranta Hyvönen Kivimäki Mäkelä Siilasmaa Gröhn Holopainen Hämäläinen Jaatinen Kalli

Kansainvälisyystoimikunta Kansainvälisyystoimikunta Kansainvälisyystoimikunta Kansainvälisyystoimikunta Kansainvälisyystoimikunta Kansainvälisyystoimikunta Kunniavaltuuskunta Kunniavaltuuskunta Kunniavaltuuskunta Kunniavaltuuskunta Kunniavaltuuskunta Kunniavaltuuskunta Kunniavaltuuskunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta

puheenjohtaja Tietokilta Maanmittarikilta Aalto-yliopiston Kauppatieteiden ylioppilaat, tutortoimikunta Automaatio- ja systeemitekniikan kilta Koneinsinöörikilta puheenjohtaja

AS Inkubio Athene IK AK

63

Milla Ville Eveliina Vili Quang Iiro Jauaries Elina Laura Anton Linda Milla Jemina Matias Oskar Peetu Filemon Samu Toni Pyry Topi Ilmari Erno Mikko Ville Markus Ville Tuomas Aki Aapo Saila Aleksi Marketta Joonas Janne-Joonas Jonna Joonas Linnea "Tårveln" Aisha Isa 64 Hien 64

Kivioja Kotro Kunnaton Kurppa Le Lindgren Loyala Makkonen Matikainen Mattsson Olkkonen Parviainen Peltola Ståhlström Suomalainen Westenius Wolfram Yli-Kuivila Heinilä Huhtanen Hämäläinen Kasvi Laakso Latva-Käyrä Majuri Mattila Nyman Poutanen Pöntinen Rantala Rappumäki Rinta-Paavola Ruutiainen Skogström Tiitinen Tuupainen Ulmanen Westerlund Ambreen Betterman Cao

Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Liikuntatoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Lukkaritoimikunta Mosaic Mosaic Mosaic

AS SIK AK Athene TiK IK puheenjohtaja PT PT Inkubio TF KY SIK Prodeko AK VK TF KIK Vuorimieskilta Prodeko Polyteknikkojen kuoro Sähköinsinöörikilta puheenjohtaja Athene Koneinsinöörikilta Fyysikkokilta Puunjalostajakilta Inkubio NESU-KY Automaatio- ja systeemitekniikan kilta Maanmittarikilta Kemistikilta Rakennusinsinöörikilta Koneinsinöörikilta Prosessiteekkarit Arkkitehtikilta Tietokilta Teknologföreningen Tapahtumakoordinaattori BEST yhteyshenkilö Markkinointi

kevät 2016

65

Laura Cristina Janaki Samuli Kalyani Apila Pepita Chitrak Mert Praniesh Göksu Jaakko Ismo Mikko Mikael Jyri Pilvi Villiina Eveliina Ville Kalle Henrik Saara Ville Hannu Olli Iiro Nova Jonathan Inka Eero Henrikki Janne Miia Aleksi Tuukka Reko Tuukka Sebastian Sameli Milja Jani Mikko

Garcia Mayo Koirala Koivu Kumar Miettinen Mitra Mutlu Ramachandran Sarigöl Siivola Heikkinan Leino Harju Heimo Hietanen Ikäheimo Juuri Kapanen Keinonen Kekarainen Lassila Myllylä Pantsar Peltomäki Perttula Pokkinen Rehn Saarinen Santamala Soininen Stubb Suomela Talsi Tuomela Vaherkoski Vettenranta Mäkinen Sivonen Asikainen Kurki Latva-Käyrä

Mosaic Mosaic Mosaic Mosaic Mosaic Mosaic Mosaic Mosaic Mosaic Mosaic Museojaosto Museojaosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Neuvosto Siviilipalvelusmies Siviilipalvelusmies Strategiatyöryhmä Strategiatyöryhmä Strategiatyöryhmä

Tapahtumakoordinaattori Puheenjohtaja Designer Tapahtumakoordinaattori Varapuheenjohtaja ja tapahtumakoordinaattori Tapahtumakoordinaattori, puheejohtaja, Polyteekkarimuseon intendentti puheejohtaja, Polyteekkarimuseon intendentti Tietokilta Aalto Marketing Society Aallonhuiput Vuorimieskilta Nuoret designerit Sähköinsinöörikilta TOKYO KY Rakennusinsinöörikilta Koneinsinöörikilta Fyysikkokilta Maanmittarikilta Kemistikilta Kooma Teknologföreningen Inkubio Automaatio- ja systeemitekniikan kilta puheenjohtaja, AYYH Prosessiteekkarit Arkkitehtikilta Athene Puunjalostajakilta Prodeko Probba AD AD hallituksen edustaja edustajiston edustaja, Kylterirengas Otaniemi puheenjohtaja

syksy 2016

1-5/2016

syksy 2016

12/2016 alkaen 08/2016 saakka

65

Joona Johanna Pinja Valtteri Jukka Hanna Jori Heikki Joona Ilmi Mika Petri Kari Turkka Anu Jan Antti Joona

66

Orpana Pietiläinen Raitanen Ahonen Havia Hiidenpalo Jämsä Pulkkinen Reunanen Salminen Savolainen Valkama Vatanen Helin Juvonen Juvonen Kaivola Kontula

Strategiatyöryhmä Strategiatyöryhmä Strategiatyöryhmä Taloustoimikunta Taloustoimikunta Taloustoimikunta Taloustoimikunta Taloustoimikunta Taloustoimikunta Taloustoimikunta Taloustoimikunta Taloustoimikunta Taloustoimikunta Teekkarijaosto Teekkarijaosto Teekkarijaosto Teekkarijaosto Teekkarijaosto

hallituksen edustaja sihteeri edustajiston edustaja, Luova puheenjohtaja

FTMK:n puheenjohtaja kulttuurituottaja Teekkarikulttuuritirehtööri Wapputirehtööri ISOtirehtööri

Erno Mikko Miia Pirita Reeta Tuomas Tuuli Peppi Susanna Anna Anssi-Matti Pirita Ella Tapio Meeri Milla Anna Anna Jakke Petra Eeva-Sofia Ellen Ilkka Krista Werneri Heikki Cosmo Mikko Ville Olli Oskari Juha Emmi Kia Niilo Niilo Jaakko Aapo Aapo Tuomas 67Marketta

Laakso Mustonen Mäkinen Nykänen Ojala Ranta-aho Sarantola Seppälä Tamminen Anttalainen Helin Nykänen, Potka Särkkä Tolonen Alakuijala Anttalainen Anttalainen Anttila Ekroos Haukipuro Heikkilä Hemminki Huhtamäki Huhtinen Hynynen Jenytin Karjalainen Kauhanen Kauppinen Korpelainen Korpio Kranz Lehti Metsänen Metsänen Peni Rantala Rantala Rantataro Ruutiainen

Teekkarijaosto Teekkarijaosto Teekkarijaosto Teekkarijaosto Teekkarijaosto Teekkarijaosto Teekkarijaosto Teekkarijaosto Teekkarijaosto Teekkariperinnetoimikunta Teekkariperinnetoimikunta Teekkariperinnetoimikunta Teekkariperinnetoimikunta Teekkariperinnetoimikunta Teekkariperinnetoimikunta Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka

Lukkaritirehtööri Lakinlaskijaistirehtööri Teekkarikulttuuritirehtööri Teekkariperinnetirehtööri KV-tirehtööri Fuksimajuri puheenjohtaja IE-tirehtööri ITMK:n puheenjohtaja puheenjohtaja

Tiiminvetäjä

Tiiminvetäjä Tiiminvetäjä Tiiminvetäjä

67

Peppi Riku Riku Nguyen Johanna Venla Leila Noora Tuulia Marko Maikki Laura Sanna Anton Minna Niko Otto Tuukka Topi Severi Rosa Henri Hilja Onni Emilia Henry Totti Anna Niko Tapio Anu Venla Marko Ville Antti Tuukka Henry Tuuli Noora Johannes 68 68 Taneli

Seppälä Suonsivu Suonsivu Thuy Linh Vuorelma Keskinen Kettunen Matilainen Telin Laakso Messo Strömberg Unkuri Hult Laitinen Nuutinen Pesola Pykäläinen Soivio Casserly Haukkovaara Heilala Korhonen Lampi Paltta Sanmark Tyynilä Anttalainen Ferm Hautamäki Juvonen Keskinen Laakso Marchant Mella Pykäläinen Sanmark Sarantola Vänttinen Huovinen Härmä

Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka Tempaus2016: Ohjelmatoimikunta Tempaus2016: Ohjelmatoimikunta Tempaus2016: Ohjelmatoimikunta Tempaus2016: Ohjelmatoimikunta Tempaus2016: Päätösjuhlatoimikunta Tempaus2016: Päätösjuhlatoimikunta Tempaus2016: Päätösjuhlatoimikunta Tempaus2016: Päätösjuhlatoimikunta Tempaus2016: Sielunvoima Tempaus2016: Sielunvoima Tempaus2016: Sielunvoima Tempaus2016: Sielunvoima Tempaus2016: Sielunvoima Tempaus2016: Sielunvoima Tempaus2016: Tapahtumatoimikunta Tempaus2016: Tapahtumatoimikunta Tempaus2016: Tapahtumatoimikunta Tempaus2016: Tapahtumatoimikunta Tempaus2016: Tapahtumatoimikunta Tempaus2016: Tapahtumatoimikunta Tempaus2016: Tapahtumatoimikunta Tempaus2016: Tapahtumatoimikunta Tempaus2016: Tempausjaosto / Esikunta Tempaus2016: Tempausjaosto / Esikunta Tempaus2016: Tempausjaosto / Esikunta Tempaus2016: Tempausjaosto / Esikunta Tempaus2016: Tempausjaosto / Esikunta Tempaus2016: Tempausjaosto / Esikunta Tempaus2016: Tempausjaosto / Esikunta Tempaus2016: Tempausjaosto / Esikunta Tempaus2016: Tempausjaosto / Esikunta Tempaus2016: Tempausjaosto / Esikunta Tempaus2016: Tempausjaosto / Esikunta Tempaus2016: Tempausjaosto / Esikunta Tempaus2016: Viestintätoimikunta Tempaus2016: Viestintätoimikunta

68

Tiiminvetäjä

Kesään asti puheenjohtaja

puheenjohtaja

kesästä lähtien

(kesä ja syksy 2016) puheenjohtaja

(kevät ja kesä 2016)

Tempausjuhlavastaava

Tempausgaalavastaava

Promotapahtumavastaava

puheenjohtaja kesästä lähtien

Kouluyhteydet, ilmoittautumisjärjestelmä ja logistiikka

Puheenjohtaja

Kouluyhteydet

Tuottajana

Ohjelmavastaava

Päätösjuhlavastaava

Kylterikulttuuri

Yrityssuhdevastaava

Sielunvoima ja taidealojen kulttuuri Tapahtumavastaava

Teekkarikulttuuri

Viestintävastaava ja varapuheenjohtaja

Juuso Tuomas Joni Venla Pirita Rosa Henna Nicholas Joonas Rosa Noora Julia Juuso Juho Markku Antti Lauri Konsta

69

Ikola Isola Kariluoto Keskinen Nykänen Nylen Palonen Saulny Ulmanen Väisänen Vänttinen Österlund Heikkinen Jalonen Leppälä Mella Vapalahti Varonen

Tempaus2016: Viestintätoimikunta Tempaus2016: Viestintätoimikunta Tempaus2016: Viestintätoimikunta Tempaus2016: Viestintätoimikunta Tempaus2016: Viestintätoimikunta Tempaus2016: Viestintätoimikunta Tempaus2016: Viestintätoimikunta Tempaus2016: Viestintätoimikunta Tempaus2016: Viestintätoimikunta Tempaus2016: Viestintätoimikunta Tempaus2016: Viestintätoimikunta Tempaus2016: Viestintätoimikunta Tempaus2016: Yrityssuhdetoimikunta Tempaus2016: Yrityssuhdetoimikunta Tempaus2016: Yrityssuhdetoimikunta Tempaus2016: Yrityssuhdetoimikunta Tempaus2016: Yrityssuhdetoimikunta Tempaus2016: Yrityssuhdetoimikunta

Puheenjohtaja

puheenjohtaja

69

70 70

Liisa Hannes Essi Santeri Joona Johanna Peppi Juho Ilkka Jari Tapani Otto Heikki Tuisku Nina Aurelia Otto Otto Niko Niko Larissa Ahto Ahto Arja Lauri Anu Ville Jukka Elli-Noora Sami Siiri Kati Susanna Jaakko Veera Janne Johanna Marko Lauri Anna Saila Tiina

Helle Helminen Jukkala Nuotio Orpana Pietiläinen Seppälä Tamminen Hiirsalmi Isaksson Kivinen Palonen Pulkkinen Suomala Vilja-Laitinen Aminoff Bergius Bergius Ferm Ferm Haggren Harmo Harmo Haverinen Jurvanen Juvonen Kapanen Karvonen Kaurila Kesäniemi Kihlström Kinnunen Koistinen Koivula Konsti Koskenniemi Kouva Laine Lehtoruusu Merikari Mertsalmi Metso

tilatoimikunta tilatoimikunta tilatoimikunta tilatoimikunta tilatoimikunta tilatoimikunta tilatoimikunta tilatoimikunta TTER:n johtokunta TTER:n johtokunta TTER:n johtokunta TTER:n johtokunta TTER:n johtokunta TTER:n johtokunta TTER:n johtokunta Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä

KY:n edustaja

rakennusmestari

asukkaiden edustaja

TOKYO:n edustaja

Puheenjohtaja 08-09/2016 sihteeri

IE-tirehtööri

asukkaiden edustaja 09/2016 alkaen PTK:n edustaja 08/2016 alkaen puheenjohtaja, AYY:n edustaja

PTK:n edustaja

AYY:n edustaja

AYY:n edustaja

AYY:n edustaja

PTK:n edustaja

lukuvuositarranjakaja 03-05/2016 Yrityssuhdekoordinaattori

"yritysyhteistyö-koordinaattori"

Pääsihteeri

pääsihteeri 08/2016 saakka jäsenpalvelutyöntekijä, Arabia 11/2016 alkaen Asiantuntija, viestintä ja järjestöt

viestintä- ja järjestöasiantuntija 05/2016 saakka kassanhoitaja

sosiaalipoliittinen asiantuntija 08/2016 saakka tuottaja

kiinteistöapulainen 09/2016 saakka IT-asiantuntija 02-12/2016 edunvalvonta-asiantuntija

Trinet ylläpitäjä

kulttuurituottaja

asuntosihteeri

koulutuspoliittinen asiantuntija

Asumisen asiantuntija ja asuntotoimikunnan puheenjohtaja

jäsenpalvelutyöntekijä, Arabia

pääsihteeri

englanninkielen kääntäjä (vanhempainvapaalla)

toimistosihteeri

kampuskehityksen projektisihteeri 08-09/2016 Asiantuntija, taideopiskelijat 08/2016 alkaen kiinteistösihteeri arkistonhoitaja ja Polyteekkarimuseon museonjohtaja

71

Jani Karita Saila Samu Olli-Mikko Milla Petri Elisabeth Niina Henna Otto Juho Kati Jaakko Johanna Ville Saila Arja Tommi Sameli Robert Tarja Raija Heta Ari Kirsi Annika Reija Hannes Esa Viivi Pauliina Saarlotta Milla Riina Petra Anders Paavo Petra Tuomas Essi

Myyry Nohrström Nojonen Nurmi Ojamies Ovaska Paavola Packalén Palm Palonen Palonen Pekkinen Penttinen Pero Pietiläinen Pursiainen Rappumäki Ripatti Saranpää Sivonen Stjernberg Toivanen Torkkeli Vajavaara Varila Veijola Wilms Väätäinen Helminen Markkanen Prokofjef Suominen Virri Alakuijala Aromaa Ekroos Elf Hietala Huttunen Isola Jukkala

Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä Työntekijä, AYY Palvelu Oy Työntekijä, AYY Palvelu Oy Työntekijä, AYY Palvelu Oy Työntekijä, AYY Palvelu Oy Työntekijä, AYY Palvelu Oy VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK

Trinet ylläpitäjä jäsenpalvelutyöntekijä, Otaniemi asuntosihteeri TTER sihteeri Trinet ylläpitäjä kv-asioiden asiantuntija Trinet ylläpitäjä lukuvuositarranjakaja tuottaja tiedottaja hätämajoituskoordinaattori kiinteistöapulainen tiedottajan sijainen Trinet ylläpitäjä hallintopäällikkö Trinet ylläpitäjä jäsenpalvelutyöntekijä, Otaniemi kiinteistösihteeri Trinet ylläpitäjä graafikko Arkiston järjestäjä controller jäsenpalvelutyöntekijä, Otaniemi jäsenpalvelutyöntekijä, Arabia asuntosihteeri asuntosihteeri ja asuntotoimikunnan puheenjohtaja ruotsinkielen kääntäjä talousjohtaja rakennusmestari kiinteistöpäällikkö AD, Aino Päätoimittaja, Aino toimitussihteeri, Aino

71

72

Olli Lumi Ville Anni Milla Jonne Kia Alexia Jimi Waltteri Santeri Ida Ilkka Julianna Tuomas Jallu Lauri Ilona Artturi Saana Katariina Ilmari Juho Meeri Aino Kati Ari Anna Taru Kaisa Jutta Tino Siiri Hilja Saila Saila Elli Meri Sanna Linnea Saara

Kekäläinen Ketola Kirjonen Kolehmainen Kumin Kurokallio Lehti Leimu Leivo Leskinen Levanto Martikainen Oksanen Porkka Poutanen Pärtäne Pöyry Rahnasto Ropponen Rossi Suojala Tarpila Timonen Tolonen Vaittinen Vesala Viitala Viklund Virtanen Jouhikainen Kalli Kantola Kihlström Korhonen Nurkka Rappumäki Taimela Terho Unkuri Anttila Kolari

VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK VTMK Vuosijuhlatoimikunta Vuosijuhlatoimikunta Vuosijuhlatoimikunta Vuosijuhlatoimikunta Vuosijuhlatoimikunta Vuosijuhlatoimikunta Vuosijuhlatoimikunta Vuosijuhlatoimikunta Vuosijuhlatoimikunta Vuosijuhlatoimikunta Yrityssuhdejaosto Yrityssuhdejaosto

Puheenjohtaja

KY Sähköinsinöörikilta Prodeko tuottaja Kemistikilta KY Maanmittarikilta Athene Athene puheenjohtaja

Markus Eemeli Kalle Aino Heidi-Henrietta Kristiina Markus Marcus Antti Christian Tuisku

73

Numminen Paksuniemi Pirinen Ruohola Saarikko Hartikainen Mäkelä Nybergh Olin Peltonen Suomala

Yrityssuhdejaosto Yrityssuhdejaosto Yrityssuhdejaosto Yrityssuhdejaosto Yrityssuhdejaosto Yrityssuhdeneuvosto Yrityssuhdeneuvosto Yrityssuhdeneuvosto Yrityssuhdeneuvosto Yrityssuhdeneuvosto Yrityssuhdeneuvosto

Yrityssuhdetoimikunnan puheenjohtaja puheenjohtaja

puheenjohtaja

73

75

76

1

2

Toimintakertomus 2016 Yleistä Vuonna 2016 merkittävin asia Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa (AYY) oli strategian uudistaminen.

Uudesta strategiasta pyrittiin tekemään helposti päivittyvä ja hyvin vuosittaista toiminnansuunnittelua tukeva. Seuraavalle kahdelle vuodelle valittiin kehityssuunniksi AYY yhteiskunnallisena vaikuttajana ja AYY aaltolaisuuden rakentajana. Lisäksi valittiin kehityssuunta AYY:n asunnot opiskelijan kotina, johon sisältyy seuraavan 5-10 ajalle tavoitteita liittyen esimerkiksi asuntopalveluiden digitalisointiin ja kiinteistökannan muutoksiin. Strategiatyön ohessa kirjoitettiin myös viestinnän periaatteet ja keinot sekä valmistauduttiin vuonna 2017 tapahtuvaan brändityöhön.

AYY:n toimistolla oli paljon vaihtuvuutta ja uusia rekrytointeja. Uusi pääsihteeri valittiin toukokuussa ja hän aloitti virallisesti toimikautensa syyskuussa. Lisäksi loppuvuodesta rekrytoitiin uudella toimenkuvalla palvelupäällikkö vastaamaan AYY:n palvelutoiminnan kehittämisestä kokonaisuutena. Vuoden 2015 lopulla perustetun kunniavaltuuskunnan toiminta lähti mukavasti käyntiin kahden tapaamisen merkeissä.

Kampus ja kiinteistöasiat Myös vuonna 2016 kampus- ja kiinteistöasiat olivat tärkeällä painolla AYY:ssa. Täysin uuden toimenkuvan kampuskehityksen projektisihteeri aloitti tammikuussa. Hän terävöitti sektorin toimintaa esimerkiksi uudistamalla kiinteistötoimintaa ohjaavia dokumentteja ja tuomalla vaikuttamisosaamista organisaatioon.

Kesäkuussa tehtiin päätös myös kauppatieteiden maisteriopiskelijoiden siirtymisestä pääkampukselle Otaniemeen. Tämä tarkoittaa kaikkien pääkaupunkiseudun kampusten yhdistymistä muutaman vuoden kuluessa ja entistä suurempaa painoa rakentaa riittävästi opiskelija-asumista Otaniemen läheisyyteen.

Opiskelija-asuminen nostettiin AYY:n tärkeimmäksi vaikuttamistavoitteeksi vuoden 2017 kuntavaaleihin.

Muiksi kuntavaalitavoitteiksi valittiin kestävä liikenne, yrittäjyyden tukeminen ja opiskelijoiden hyvinvointi.

Syksyn aikana tehtiin viestintäsuunnitelma kuntavaaleihin ja vaikuttamisessa päätettiin keskittyä Espooseen. Pääkaupunkiseudun yhteistä vaikuttamista tehtiin WSC-verkoston kautta.

Kuntapuolella tärkein vaikuttamisprojekti oli Otaniemen alueen parkkipaikkanormi. AYY teki vaikuttamistyötä välittämällä tutkimuksiin perustuvaa tietoa ja ratkaisuehdotuksia virkamiehille ja päättäjille. Parkkipaikkanormin lieventäminen mahdollistaisi opiskelija-asumisen mittavan lisärakentamisen Otaniemessä.

Kiinteistöpuolella edistettiin monia hankkeita: 

Jätkäsaaressa sijaitsevan Atlantinkadun kiinteistön rakentaminen alkoi huhtikuussa

    

Kauppa kiinteistöyhtiö Ida Aalbergintien osakekaupasta toteutui ja yhtiön vuokrasopimukset siirtyivät SATO:lle kesällä Otaniemessä sijaitsevat Aalto Villagen kiinteistön poikkeuslupa saatiin tammikuussa ja suunnittelu aloitettiin. Tavoitteena on päästä rakentamaan kesällä 2017 Jämeräntaival 3, 5 ja 7 peruskorjausta suunnitelmiin ja ulkopuolen työt alkoivat lokakuussa Otakaaren sisäkaaren kaavoitushanke käynnistettiin Senaatin ja Acren kanssa. Mahdollisuutena on rakentaa alueelle asuntoja jopa 800 opiskelijalle Otaniemen keskukseen mahdollisesti rakennettavaa opiskelijakeskusta edistettiin yhdessä KY:n ja TF kanssa. Keskukselle tehtiin tilaohjelmaa ja mietittiin projektin yhteistä brändiä.

Yhteistyö yliopiston kanssa ja kansallinen edunvalvonta Yhteistyö yliopiston kanssa oli tiivistä koko vuoden. AYY oli yliopiston hallitusta ja johtoryhmää lukuun ottamatta hyvin edustettuna valmistelevissa ja päättävissä elimissä. AYY:n hallitus tapasi vuoden aikana Aallon hallitusta sekä useita kertoja johtoryhmää. Lisäksi raamisopimuksen mukaisia sektorikohtaisia tapaamisia Aallon johdon kanssa oli eri osa-aluilla noin kuukausittain. Vuonna 2016 käynnistyi yhteistyö yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla Aallon kehitysjohtajan kanssa. Erityisesti tavoitteena on löytää yhteistyömahdollisuuksia vaikuttamisessa sekä pitää huolta siitä, että molemmat osapuolet tietävät toistensa vaikuttamisen kohteista.

Rahoitusleikkauksista johtuen Aallossa toteutettiin mittavat yhteistyöneuvottelut vuoden alkupuolella.

Leikkaukset vaikuttivat paikoittain opetuksen laatuun ja toivat esille ongelmia. Yliopistolla toteutettiin auditointi vuoden 2016 keväällä ja myös AYY oli vahvasti mukana prosessissa. Aalto läpäisi auditoinnin.

Muita isoja teemoja olivat esimerkiksi yliopiston sisäisen rahoitusmallin uudistaminen, 55 opintopistettä saavien määrän kasvattaminen ja opiskelijoiden hyvinvointi.

Vuonna 2017 käyttöön otettavat EU/ETA maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut olivat vahvasti esillä AYY:n vaikuttamistyössä. AYY:lle tehtiin lukuvuosimaksulinjapaperi, jonka mukaisesti asioita ajettiin yliopiston työryhmissä.

Kansallisella tasolla vuosi 2016 oli koulutusleikkauksien toimeenpanon vuosi. Erityisen vahvasti opiskelijoiden agendalla oli opintotukileikkauksiin ja opiskeluterveydenhuoltoon vaikuttaminen.

Mielenosoituksesta ja vaikutustyöstä huolimatta opintotuesta leikattiin neljännes. Toisaalta opiskelijat saatiin siirrettyä paremmin asumiskustannukset huomioivan yleisen asumistuen piiriin. Aivan loppuvuodesta saatiin sote-uudistuksen yhteydessä päätös YTHS:n säilyttämisestä ja laajentamisesta ammattikorkeakouluopiskelijoille.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) poliittinen linjapaperi uudistettiin ja AYY sai ajettua hyvin omia näkökulmiaan siihen läpi. Isoksi teemaksi paperissa nousi sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.

77

3

Yhteisöasiat Yhteisöpuolella erityisenä kehityskohteena oli AYY:n vapaaehtoistoiminta. Alkuvuodesta kirjoitettiin yhteiset pelisäännöt, joissa kuvattiin vapaaehtoisten oikeudet ja vastuut. Samalla nimettiin myös vapaaehtoisten luottamushenkilöt, joiden puoleen vapaaehtoiset voivat kääntyä ongelmatilanteissa ja jotka osaltaan vastaavat vapaaehtoisten perehdytyksistä. Loppuvuodesta toteutettiin vapaaehtoisille työtodistukset, jotta hankitut kokemukset ja osaaminen olisi helpompi todentaa tulevaisuudessa.

Vuoden suuri ponnistus oli Tempaus, jonka oma toimikunta järjesti tuottajien tuella. Loka- marraskuun vaihteessa opiskelijat vierailivat yli 1 500 peruskoulussa pitämässä oppitunnin. Oppituntien teemoina olivat esimerkiksi matematiikkaan tutustuminen korttipelin muodossa, lennokin rakentaminen ja kuvataide.

Tempaus sai loistavaa palautetta sekä kouluilta että tempaajilta. Kouluvierailuiden lisäksi tempaajia koulutettiin, järjestettiin päätösjuhla Kansalaistorilla ja pidettiin tempaajille suunnattu, mutta kaikille avoin kiitosristeily. Tempauksesta kertovaa julkaisua jaettiin kouluihin sekä kansanedustajille. Tempauksen suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

78

4

TALOUSKATSAUS Aalto-yliopiston ylioppilaskunta -konsernin rakenne Konserniin kuuluvat ylioppilaskunnan lisäksi 13 täysin omistettua yhtiötä ja neljä osakkuusyhtiötä.

Ylioppilaskunnan omistamat asuinkiinteistöt Helsingin alueella hallinnoidaan omina kiinteistöyhtiöinä.

Kiinteistöyhtiöiden lisäksi 100 % omistettu AYY-Palvelu Oy harjoittaa isännöintipalvelua omille kiinteistöyhtiöille ja toimittaa Ylioppilaslehti AINOa.

Järjestötoiminta Järjestötoiminnan kaikki kulut vuonna 2016 olivat yhteensä 2 791 t€, joka on 6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (v 2015 vastaavat kulut olivat 2 984 t€). Kulujen lasku johtui ennen kaikkea siitä, että vertailuvuoden 2015 lukuihin sisältyi vielä oikeudelliseen neuvontaan liittyviä kuluja yhteensä 262 t€ (vuoden 2016 tilinpäätöksessä vastaavia kuluja ei ollut).

Järjestötoiminnan kuluista 36 % eli 991 t€ oli henkilöstökuluja ja 17 % eli 471 t€ yhdistysten avustuksia. Muut kuluerät ovat vuokrat, tapahtumiin liittyvät kulut ja maksettavat jäsenmaksut (esim. SYL).

Järjestötoimintaan liittyviä tuottoja oli yhteensä 724 t€ (700 t€). Tuotot olivat yritysyhteistyösopimusten tuottoja, kertavuokrattavien tilojen vuokratuottoja sekä tapahtumiin liittyviä pääsylipputuloja.

Varainhankintana kerättiin jäsenmaksuja yhteensä 860 t€ (850 t€). Jäsenmaksutuottojen nousu johtui jäsenmaksun korotuksesta.

Ne järjestötoiminnan kulut mitä ei katettu jäsenmaksujen tuotolla, katettiin sijoitustoiminnan tuotoilla.

Stipendeinä ja avustuksina jaettiin opiskelijoille vuoden 2016 aikana yhteensä 471 t€ (390 t€).

Ylioppilaskunnalla on kaksi omakatteista rahastoa Teekkaritoiminnan edistämisrahasto (TTER) ja Teekkarikylän kappelirahasto. Teekkaritoiminnan edistämisrahasto jakoi avustuksia vuonna 2016 yhteensä 304 t€ (230 t€), kappelirahasto 8 t€ (10 t€). Omakatteisten rahastojen varoja hoidettiin osana AYY:n ulkoistettua varainhoitoa. Teekkaritoiminnan edistämisrahaston pääoma 31.12.2016 oli 4 723 t€ (4 973 t€).

Muut avustukset ja stipendit olivat toiminta-avustuksia yhdistyksille sekä stipendejä opiskelijoille.

Opiskelija-asuntotoiminta

5

valmistuttua vuoden 2015 loppupuolella. Asumiseen liittyvät hoitokulut kasvoivat 3 % kokonaisuudessa.

Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna johtui korjauskulujen kasvusta Helsingin kohteissa.

Vuoden 2016 merkittävin investointihanke oli uusi rakennuskohde Helsingin Jätkäsaaressa. Perustetun uuden kiinteistöyhtiö Helsingin Atlantinkatu 7 lukuun rakennetaan uudiskohde, joka käsittää 122 asuntoa (4437 m2). Kohteen pääurakoitsijaksi valittiin NCC Rakennus Oy. Urakkasopimukset allekirjoitettiin maaliskuussa 2016 ja työt aloitettiin huhtikuussa 2016. Kohteen on määrä valmistua loppukesästä 2017.

Vuoden 2016 tilinpäätökseen sisältyy urakasta yhteensä 9,9 m€ investointi.

Toinen merkittävä hanke oli päätös isosta peruskorjauksesta Otaniemessä osoitteessa Jämeräntaival 3,5,7.

Kokonaisurakka kestää 36 kuukauden ajan (alkaen loppusyksystä 2016) ja urakan ARA tuettaviksi kokonaiskustannuksiksi on arvioitu yhteensä 20,7 m€. Päätös hankkeesta tehtiin kesällä 2016 ja työt alkoivat kiinteistössä ulkotöillä vuoden vaihteessa. Hankkeen investointikustannuksia on vuoden 2016 loppuun mennessä kirjattu taseeseen yhteensä 1,3 m€.

Sijoitustoiminta Sijoitustoimintaan on kirjattu kiinteistösijoitusten ja korko- ja osakesijoitusten tuotot ja kulut. Konsernin koko sijoitustoiminnan tuotto oli yhteensä 4 639 t€ (1 073 t€). Pääosa tuotosta tulee Kiinteistö Oy Aalbergintien osakkeiden myynnistä Sato Oyj:lle. Kauppa toteutui heinäkuussa 2016 ja ylioppilaskunnan osuus koko kaupasta oli 4 m€ vastaten 25 % osuutta koko yhtiöstä.

Muu sijoitustoiminnan tuotto tuli varainhoidosta ja oli yhteensä 676 t € (1 140 t€).

Konsernin korko- ja osakesijoitusomaisuuden markkina-arvo vuoden 2016 lopussa oli 39 300 t€ (33 694 t€).

Ylioppilaskunnalla on kolme täyden mandaatin varainhoitajaa, joiden sijoitustoimintaa ohjaa sama sijoituspolitiikka ja allokaatiotavoite.

Rahoitus Vuoden lopussa korollista velkaa oli yhteensä 71 011 t€ (60 395 t€). Lainat ovat pitkäaikaisia asuinkiinteistöihin liittyviä pääosin korkotuettuja lainoja. Uusia lainoja nostettiin vuonna 2016 yhteensä 11 900 t€ (3 626 t€). Konsernitasolla lainoja lyhennettiin 1 284 t€ (1 245 t€).

Ylioppilaskunnan ja konsernin vakavaraisuus on hyvää tasoa, konsernin vakavaraisuusaste on 40,8 %.

Tilikauden tulos

Ylioppilaskunnalla on yhteensä noin 84 000 m2 asuinkiinteistöjä. Asuntoja on noin 2500 kpl. Espoossa sijaitsevat asuintalot ovat yhtä lukuun ottamatta suoraan ylioppilaskunnan omistuksessa. Yksi Leppävaarassa sijaitseva kiinteistö ja Helsingin kiinteistöt ovat tytäryhtiöiden omistuksessa.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan toimintavuosi päätyi konsernitulokseen ennen rahastosiirtoja, joka oli yhteensä 4 151 t€ (+ 461 t€). Kirjanpidollinen tulos rahastosiirtojen jälkeen oli voitollinen 4 315 t€ (+ 342 t€).

Konsernitaseen loppusumma oli 126 895 t€ (111 797 t€).

Koko asuinkiinteistötoiminnan tuotot olivat vuonna 2016 yhteensä 12 365 t€ (12 125 t€) ja kirjanpidolliset kulut 11 225 t€ (10 891 t€). Tuotot nousivat 2 % vertailuvuoden 2015 lukuihin verrattuna. Tämä johtui siitä, että vuonna 2016 Kiinteistö Oy Vaasankatu oli koko vuoden täydessä vuokrauskäytössä peruskorjauksen

Ylioppilaskunnan tilikauden tulos oli ennen rahastosiirtoja + 4 094 t€ (+ 146 t€) ja rahastosiirtojen jälkeen ylijäämä 4 274 t€ (+92 t€). Ylioppilaskunnan taseen loppusumma oli 86 234 t€ (80 098 t€).

79

7

6

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Hallinto 2016

Alkuvuonna 2017 ylioppilaskunta on jatkanut suunniteltua strategiatyötä. Brändityöuudistus on käynnistynyt ja mm kiinteistöstrategiaa työstetään suunnitelman mukaan. Taloudellisessa valmistelussa on ollut mahdollinen tonttien ostohanke Otaniemen alueelta Teekkarikylästä.

AYY:n hallitus

Edustajisto valitsi tammikuussa 2017 kolme valiokuntaa: talous- ja kiinteistövaliokunta, vaikuttamisen valiokunta ja yhteisövaliokunta. Valiokuntien tehtävänä on tukea ylioppilaskunnan päätöksenteon valmistelua lausumalla valiokunnan teemaan liittyvistä asioista itsenäisesti sekä hallituksen tai AYY:n työntekijöiden pyynnöstä.

Tulevaisuuden näkymät Ylioppilaskunnan keskeisenä tavoitteena on edelleen lisätä opiskelija-asuntotuotantoa. Toiminnan keskittäminen Otaniemen kampus alueelle vaatii uutta rakentamista alueen välittömään läheisyyteen.

Ylioppilaskunta on aktiivisesti pyrkinyt vaikuttamaan Otaniemen alueen kaavoittamiseen.

Vuonna 2017 keväällä on käsittelyssä ja päätettävänä viimein ns Aalto Village hanke. Otaniemen Miestentielle on suunniteltu vuokrataloa, johon rakennetaan noin 100 asuntoa. Kohteen urakkakilpailutus on käynnissä ja urakoitsijoista ja hankkeen käynnistymisestä pyritään tekemään päätös vielä kevään aikana ylioppilaskunnan edustajistossa.

Myös muita hankkeita pyritään saamaan kaavoitukseen. Esimerkiksi Otakaaren varrelle suunnitellaan lisää opiskelija-asuntoja. Myös muiden alueiden soveltuvuutta opiskelija-asumiseen kartoitetaan.

Milja Asikainen Henrikki Soininen Joanna Haahti Elina Kuutti Mikko Latva-Käyrä Jimmy Nylund Joona Orpana Säde Palmu Ilkka Särkiö Rosa Väisänen

puheenjohtaja varapuheenjohtaja kulttuuri, vapaaehtoiset ja viestintä opiskelijoiden hyvinvointi ja toimeentulo sekä taiteellinen toiminta edunvalvonnan koordinointi, koulutuspolitiikka sekä alumnitoiminta opiskelijoiden terveydenhuolto, kolmikielisyys ja työelämäasiat asuminen ja tilat kampuskehitys ja kuntavaikuttaminen yrityssuhteet ja järjestöt kansainväliset asiat, uudet opiskelijat ja kehitysyhteistyö

Edustajiston puheenjohtajisto Pietu Roisko Lari Koponen Sameli Sivonen

puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja

Taloustoimikunta Jukka Havia Kari Vatanen Hanna Hiidenpalo Joona Reunanen Mika Savolainen Petri Valkama Valtteri Ahonen Niko Ferm Jori Jämsä Piia Kuosmanen Heikki Pulkkinen Ilmi Salminen

puheenjohtaja varapuheenjohtaja

16.6.2016 alkaen 16.6.2016 asti 16.6.2016 asti 16.6.2016 alkaen

Tilintarkastajat Tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Päävastuullinen tilintarkastaja Anne Vuorio, KHT Hallituksen ehdotus vuoden 2016 ylijäämän käyttämisestä

80

Hallitus ehdottaa, että vuoden 2016 ylijäämä, 4 274 184,48 euroa, jätetään yli- ja alijäämätilille

81

81

82

83

84

85

86

87

88

89

In Memoriam Raija Torkkeli, teekkari honoris causa, 1957-2016 Opiskelijoiden palveluksessa Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnassa ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa toiminut Raija Torkkeli nukkui pois 5. heinäkuuta 2016. Eläkkeelle hän ei ehtinyt vaan poistui keskuudestamme sairauden murtamana. Hän ehti työskennellä ylioppilaskunnassa lähes 34 vuotta. Pisimpään Raija toimi ylioppilaskunnan tärkeimmässä ja näkyvimmässä tehtävässä, jäsenpalveluissa.

Opiskelijakortit, jäsenmaksut, pakettiauton vuokraus, tilojen varaukset ja avaimien luovuttaminen. Tuskin on Otaniemessä näinä vuosina opiskellutta, joka ei olisi ollut Raijan kanssa tekemisissä.

Ystävällisyys ja avuliaisuus olivat aina läsnä Raijan kanssa, puhumattakaan joustavuudesta – lukemattomat olivat ne illat kun Raija jäi pitemmäksi aikaa töihin odottamaan mattimyöhäisiä avainten hakijoita toimiston jo sulkeuduttua. Raija kohtasi jok’ikisen ylioppilaskunnan jäsenen ihmisenä ja auttoi parhaansa mukaan oudommissakin ongelmissa.

Hänen merkitystänsä ja läsnäoloansa teekkareiden keskuudessa kuvaa esimerkiksi se, että pelkästään vuokrattavien tilojen, kuten saunojen ja muiden vapaa-ajan tilojen vuokraamisessa hän viimeisten kymmenen vuoden aikana kohtasi ylioppilaskunnan jäseniä varovaisesti arvioiden 60 000 kertaa. Toisaalta koko työuransa aikana hän lienee jakanut henkilökohtaisesti vähintään 20 000 opiskelijakorttia uusille opiskelijoille ja 200 000 lukuvuositarraa vanhoille opiskelijoille.

Raijan lämmin ja sarkastinen huumori toivotti kaikki tervetulleiksi.

Arjen hassuttelu possunaamioin tai yllättävin pehmoeläimin sai synkemmänkin päivän kirkastumaan. Miten tyhjältä ylioppilaskunnan toimisto tuntuukaan syksyllä, Raijan mentyä pois.

Pyöreän tornin kilta myönsi Raija Torkkelille Teekkari honoris causa -arvonimen vuonna 2013.

Teemu Halme, ylioppilaskunnan pääsihteeri 2007-2013

90

91