Opiskelijan palveluksessa

Opiskelijan palveluksessa – AYY:n palvelukysely 2011 Kysely Aalto-yliopiston opiskelijoiden mielipiteistä koskien ylioppilaskuntansa tuottamia opiskelija-, liikunta- ja asumispalveluja syksyllä 2011.

Teemu Kemppainen & Jenni Raninen

Julkaisijat Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Aalto-yliopisto Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus

Taitto ja ulkoasu Juho Nykänen

Paino Redfina Oy

Espoo 2011

Esipuhe Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan taivalta on takana liki kaksi vuotta. Valmistelutyössä aina syksystä 2009 alkaen ovat lukemattomat opiskelijat ja työntekijät ponnistelleet uuden ylioppilaskunnan syntymiseksi ja arkipäiväisen toiminnan käyntiin saattamiseksi. Keväällä 2011 saavutettiin piste, jossa AYY oli täysipainoisesti toiminnassa.

AYY tarjoaa lähes 15 000 jäsenelleen huomattavan laajan palvelutason. Perinteisten tehtävien, kuten edunvalvonnan ja yhteisöllisyyden lisäksi ylioppilaskunta toteuttaa tarkoitustaan omistamalla huomattavan paljon asuinrakennuksia, tarjoamalla edullisia juhlatiloja ja panostamalla liikunnalliseen toimintaan. Laaja palvelutarjonta on pääosin perua edeltäjäylioppilaskunnilta.

Keväällä 2011 herättiin huomaamaan, että vaikka palvelutarjonta on jo laaja ja käytänteet niiden tarjoamiseksi olemassa, ei uudella ylioppilaskunnalla ollut riittävästi tietoa monimuotoisen ja -alaisen jäsenistönsä tahtotilasta ja toiveista niihin liittyen. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistyönä starttaavan Unisportin kehittämistä varten oli myös tarvetta tietää jäsenistön liikuntatottumuksista.

Tietovajetta täyttämään teetettiin palvelukysely, jonka tulokset puhuvat puolestaan.

Vaikka ylioppilaskunnan rattaat jo jouhevasti pyörivätkin, on nykyisten palvelujen järjestämisessä vielä parannettavaa ja kehitettävää. Kysely on tuottanut arvokasta tietoa ja tuloksia, joiden pohjalta palveluiden kehittämiseen panostetaan lähivuosina. Tarkoituksena on saattaa Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan merkitys ja arvo jäsenilleen vuosi vuodelta korkeammalle tasolle.

Espoossa marraskuussa 2011

Saara Hyrkkö Kalle-Heikki Koskinen Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen, asuminen ja palvelut Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

5

Tiivistelmä Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö (Otus) toteuttivat syyskuussa AYY:n jäsenistä poimitulle satunnaisotokselle suunnatun kyselyn, jonka tarkoitus oli selvittää jäsenten mielipiteitä AYY:n tuottamista palveluista. Vastauksia kertyi 1010 (vastausosuus 28 %) ja vastauskadon mahdollisia haittavaikutuksia korjattiin painokertoimilla. Kyselyssä tarkasteltiin palveluviestintää ja -tarjontaa sekä liikunta- ja asumispalveluita koskevia mielipiteitä.

AYY:n viestintää pidetään pääasiassa toimivana, joskin kokonaisuutena hieman sekavana. Sähköpostilistat ja viikkotiedotteet ovat kyselyn perusteella tehokkaita viestintäväyliä ja tavoittavat myös opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita. AYY:n nettisivuja käytetään yleisesti ottaen harvakseltaan, mutta vieraskieliset opiskelijat hakevat sivuilta tietoa muita yleisemmin. Vaikka valtaosalla jäsenistä on älypuhelin, on myös peruspuhelimen käyttäjiä edelleen merkittävä joukko.

Eri kohderyhmien tavoittaminen edellyttää viestinnän räätälöimistä siten, että otetaan huomioon ryhmän suosimat viestintäkanavat.

Yleinen mielipide on, että palveluiden nykyinen ydinpaketti on syytä kehittää mahdollisimman toimivaan muotoon ennen kuin tarjonnan laajentamista aletaan suunnitella. Näiltä osin toivotaan asumispalvelun kehittämisen lisäksi terävyyttä edunvalvontatyöhön ja palveluviestinnän tehostamista siten, että nykyisten palveluiden tunnettuus lisääntyisi. Palvelut

6

halutaan yleisesti saavuttaa netin välityksellä.

Poikkeuksena on oikeusturvaneuvonta, jota toivotaan saatavaksi palvelupisteestä käsin.

Vuokra-asuntoja pidetään AYY:n tarjoamista jäsenpalveluista kaikkein tarpeellisimpana. AYY:ltä toivotaan ennakoivaa toimintaa Otaniemen kasvavaan asuntotarpeeseen vastaamiseksi. Asumisessa suositaan tyypillisesti yksityisyyttä, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että harvat pitävät soluasumista mieluisimpana asumisvaihtoehtona. Asumisvalinnoissa korostuu sopivan hinnan ja hyvän sijainnin merkitys. Hyvällä sijainnilla tarkoitetaan tavallisimmin opiskelupaikan läheisyyttä, mutta myös hyviä joukkoliikenneyhteyksiä pidetään asumisen sijainnin kannalta olennaisina. Viidennes Aalto-yliopiston opiskelijoista asuu Otaniemessä. Opiskelijat ovat kyselyn mukaan pääasiassa tyytyväisiä asumiseensa.

Arviolta puolet opiskelijoista liikkuu vähintään neljä kertaa viikossa. Omatoiminen liikunta kotona, kevyen liikenteen väylällä tai ulkoilureiteillä on selvästi yleisin liikunnan harrastamisen muoto. Liikuntaa harrastavilla terveys, hyvä olo ja kunnon kehittyminen ovat keskeisimpiä liikkumiseen motivoivia tekijöitä. Liikuntapaikan valinnassa painotetaan erityisesti sijaintia, palveluiden saatavuutta sopivaan aikaan sekä edullista hintaa. Tietoa liikuntapalveluista haetaan ensisijaisesti netistä. Liikunta- ja hyvinvointikurssi kiinnostaa suurta osaa jäsenistä.

Sisällys 1. Johdanto 8 2. Palveluviestintä 9 3. Palvelutarjonta 16 4. Asuminen 23 5. Liikuntapalvelut 36

Liite 1: metodologiaa ja taustatietoja 47 Liite 2: raportissa käytetty pääkaupunkiseudun alueryhmittely 49

7

1. Johdanto Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) tuottaa jäsenilleen monenlaisia palveluita. Jäsenet voivat vuokrata ylioppilaskunnalta asuntoja, pakettiauton tai vaikkapa tiloja juhlien ja kokousten järjestämistä varten. Lisäksi tarjolla on muun muassa oikeusturvaneuvontaa, yhdistystoiminnan tukipalveluita, kulttuuritoimintaa ja apurahoja. Jäsenten tarpeet ja toiveet saattavat kuitenkin ajan mittaan muuttua, joten palveluiden kehittämiseksi on hyödyllistä kerätä tietoa heidän mielipiteistään. Miten hyvin esimerkiksi palveluita koskeva viestintä toimii? Mitä palveluita pidetään tärkeimpinä, entä mitä taas vähemmän tarpeellisina? Käsillä oleva selvitys valaisee näitä kysymyksiä jäsenrekisteristä poimitulle satunnaisotokselle suunnatun kyselyn pohjalta. Selvityshanke käynnistyi AYY:n aloitteesta keväällä 2011.

AYY:n ja Aalto-yliopiston rahoittaman hankkeen toteutti Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus kesän ja syksyn 2011 aikana.

Raportissa tarkastellaan aluksi palveluita viestintään (luku 2) ja palvelutarjontaan liittyvien mielipiteiden (luku 3) näkökulmasta. Tämän jälkeen perehdytään asumiseen (luku 4) ja lopuksi käsitellään liikuntaa ja liikuntapalveluita (luku 5). Tulokset rapor-

8

toidaan suorien jakaumien lisäksi myös ristiintaulukointeina eri luokitusten – kuten korkeakoulun, kieliryhmän ja opintojen vaiheen – suhteen. Kunkin luvun alussa on tiivis kooste päähuomioista. Selvityksen menetelmäpuolta esitellään liitteessä yksi. Raportti on painotukseltaan visuaalinen, joten kuvioille ja sanapilville on annettu runsaasti tilaa. Taulukointiin on tuotu lämpökarttatyylisiä värikorostuksia havainnollisuuden lisäämiseksi.

Raportin laatijat haluavat esittää kiitoksensa ohjausryhmän jäsenille hyvästä yhteistyöstä. Ohjausryhmään kuuluivat AYY:sta Lotta Funck, Jaakko Koivula, Kalle-Heikki Koskinen, Teemu Peltokallio ja Karoliina Sarkkula sekä Otukselta Aleksis Nokso-Koivisto.

Hyödyllisiä kommentteja kyselyn liikuntaosion kehittelyyn antoivat Mika Suikki ja Matti Villgren (Unisport) sekä Jussi Ansala ja Akseli Hakala (Opiskelijoiden liikuntaliitto). Oikoluvusta vastasi Suvi Hurme. Kiitokset myös lomakkeen pilotointiin osallistuneille AYY:n aktiiveille!

2. Palveluviestintä • sähköpostilistat ja viikkotiedotteet tavoittavat opiskelijoita tehokkaasti läpi opintojen • AYY:n nettisivuja käytetään harvakseltaan • opiskelijoiden enemmistöllä on käytössään älypuhelin • eri kohderyhmien optimaalinen tavoittaminen vaatii viestinnän räätälöintiä Toimiva palveluviestintä on edellytys sille, että palvelut ja käyttäjät löytävät toisensa. Kuudesta eri korkeakoulusta koostuvan Aalto-yliopiston opiskelijat eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä, homogeenistä joukkoa, joten on ratkaistava kysymys viestinnän optimoinnista: miten saada viesti perille parhaalla mahdollisella tavalla? Tässä luvussa tarkastelemme sitä, kuinka jäsenet seuraavat erilaisia AYY:n käyttämiä viestintäkanavia. Lisäksi luomme katsauksen jäsenten käytössä olevaan viestintäteknologiaan.

Kyselyssä tiedusteltiin, kuinka tiiviisti vastaajat seuraavat AYY:n viestintää eri kanavien välityksellä. Kuvion 1 perusteella voidaan todeta, että sähköpostilistoilla ja viikkotiedotteella opiskelijat saavutetaan varsin tehokkaasti, sillä noin puolet opiskelijoista seuraa niitä vähintään muutaman kerran kuussa. Lähes yhtä tiiviisti seurataan myös julisteita ja ilmoitustauluja sekä ruokalan mainoskolmioiden viestintää. Näihin verrattuna AYY:n nettisivut, Facebook-tiedotus sekä Ylioppilasmedia Aate (entinen OUBS) jäävät vähäiselle käytölle.Vastaajilta kysyttiin myös, haluaisivatko he saada tietoa AYY:n palveluista Twitterin tai tekstiviestien välityksellä. Selvä enemmistö ei ollut näistä kiinnostunut.

Kuvio 1. Miten tiiviisti yleensä seuraat ylioppilaskuntasi viestintää eri kanavien välityksellä?

Vähintään 2 - 3 krt kuussa seuraavat, %, n= 995 - 1006 Sähköpostilistat (**) vähintään kerran kuussa seuraavat

Viikkotiedote Mainoskolmiot ruokalan pöydillä Julisteet ja ilmoitustaulut Puskaradio Facebook AYY:n kalenteri AYY:n nettisivut Aino-lehti (ilm. 7 krt /v) (**) Ylioppilasmedia Aate (ent. OUBS) (**) 0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

9

Vastaajilla oli mahdollisuus kertoa vapaamuotoisesti mielipiteensä AYY:n viestinnästä.

Pääasiallisesti viestintää pidettiin toimivana. Erityisesti korostettiin tiiviin ja selkeän viikkotiedotteen merkitystä onnistuneessa tiedotuksessa.

Tehokasta, mutta ei liian tyrkyttävää. Tietoa on helppo saada, jos haluaa.

Viestintä täyttää tehtävänsä, saan tarvitsemani tiedot.

Viikoittainen sähköposti toimii erittäin hyvin, eikä häiritse.

Viikkotiedote on mielestäni hyvä tapa ilmoittaa viikon tapahtumista tiiviisti.

Ilman sitä useat tapahtumat olisivat jääneet huomaamatta.

Kuitenkin myös kriittisiä huomioita esitettiin. Nämä käsittelivät viestinnän sekavuutta, hajanaisuutta, puutteellisesti toteutuvaa kolmikielisyyttä sekä AYY:n näkyvyyttä Otaniemen ulkopuolella.

Ongelma on se, etteivät opiskelijat löydä tarvitsemaansa tietoa loogisista paikoista tai tietoa ei osata muotoilla siten, että se kiinnostaisi kohderyhmää.

Melkein jo runsaudenpulaa viestintäkanavista.

Nettisivut ovat uudistuksenkin jälkeen todella epäselvät ja tieto on vaikea löytää.

Det skulle gärna få vara mera information även på svenska, men veckorapporten brukar räcka bra.

Magazine and most of the information is in Finnish, so it is no use for exchange or foreign students.

AYY voisi lisätä viestintäänsä myös KY:n puolella, koska edelleen tuntuu siltä että AYY tapahtuu ja näkyy lähinnä Otaniemessä.

Toivottavasti tietoa välitetään eteenpäin killoille ja KY/TOKYO:lle, jotta suurempi osa jäsenistöstä pääsee siihen käsiksi.

10

* Viestinnän suunnittelun ja kehittämisen kannalta on kiinnostavaa tietää, miten viestintä tavoittaa Aallon eri korkeakoulujen opiskelijat. Tärkeää on myös ymmärtää, miten opintojen vaihe ja kieli vaikuttavat asiaan. Julisteet ja ilmoitustaulut saavuttavat likimain yhtä suuren huomion eri korkeakouluissa, mutta monilta muilta osin tiedotuksen seuraamisessa on koulukohtaisia eroja. Taulukko 1 on lämpökarttatyylinen esitys aiheesta: mitä lämpimämpi värisävy, sitä suurempi joukko seuraa aktiivisesti kutakin viestintäkanavaa.

Kemian tekniikan ja Perustieteiden korkeakouluissa enemmistö seuraa aktiivisesti sähköpostilistoja ja viikkotiedotetta.

Ruokalan mainoskolmioiden ja Facebookin viestintä tavoittaa puolestaan hyvin kauppakorkeakoulun opiskelijat. Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden suhteen selvästi tehokkain viestintämuoto on kyselyn perusteella julisteiden ja ilmoitustaulujen käyttö – muita kanavia Arabiassa seurataan selvästi tavallista harvemmin.

Taulukko 1. Miten tiiviisti yleensä seuraat ylioppilaskuntasi viestintää eri kanavien välityksellä? Korkeakouluittain, vähintään 2 - 3 krt kuussa seuraavat, %, n= 984 - 999 ENG

ECON

CHEM

(*) ei tilastollisesti merkitseviä eroja

SCI

ELEC

TAIK

Kaikki

(**) vähintään kerran kuussa seuraavat

* Sanapilvistä, ks. liite 1

11

Osa viestintäkanavista tavoittaa paremmin opintojensa alkuvaiheessa olevia opiskelijoita, kuten taulukko 2 osoittaa. Tämä koskee julisteita ja ilmoitustauluja, Facebookia, AYY:n nettisivuja sekä kalenteria. Sen sijaan mainoskolmioita, viikkotiedotetta ja sähköpostilistoja seurataan kutakuinkin samaan tapaan myös opintojen loppuvaiheessa. Fuksit kaipaavat jonkin verran muita useammin tekstiviestien käyttöä AYY:n viestintään.

Taulukko 2. Miten tiiviisti yleensä seuraat ylioppilaskuntasi viestintää eri kanavien välityksellä? Vuosikursseittain, vähintään 2 - 3 krt kuussa seuraavat, %, n = 958 - 971 Vuosikurssi 1.

2. - 3.

4. - 5.

6. - 9.

Kaikki

Sähköpostilistat (*)

66 %

54 %

56 %

52 %

56 %

Viikkotiedote

54 %

42 %

61 %

53 %

52 %

Mainoskolmiot ruokalan pöydillä (*)

48 %

55 %

51 %

42 %

49 %

Julisteet ja ilmoitustaulut

62 %

55 %

44 %

27 %

46 %

Puskaradio

48 %

43 %

44 %

35 %

42 %

Facebook

42 %

33 %

29 %

19 %

30 %

AYY:n kalenteri

42 %

31 %

27 %

23 %

30 %

AYY:n nettisivut

42 %

19 %

23 %

15 %

23 %

Aino-lehti (ilm. 7 krt /v) (**)

9%

26 %

27 %

22 %

22 %

Ylioppilasmedia Aate (ent. OUBS) (**) (*)

9%

6%

3%

5%

5%

(*) ei tilastollisesti merkitseviä eroja (**) vähintään kerran kuussa seuraavat

Entä miten AYY tavoittaa viestinnällään eri kieliryhmät?* Suurimmat erot näyttävät liittyvän nettisivuihin, viikkotiedotteeseen, Facebookiin, kalenteriin ja puskaradioon (taulukko 3). Vieraskieliset opiskelijat seuraavat selvästi muita enemmän AYY:n nettisivuja ja Facebook-viestintää, mutta jäävät pääsääntöisesti puskaradion epävirallisen kantoaallon ulkopuolelle. Ruotsinkieliset opiskelijat tavoitetaan muita heikommin Facebookin ja viikkotiedotteen välityksellä, mutta AYY:n ka-

lenterin viestintää he seuraavat jonkin verran muita aktiivisemmin. Vieraskielisistä opiskelijoista joka viides toivoisi AYY:ltä Twitterin ja tekstiviestien käyttöä, kun vastaava osuus jää suomen- ja ruotsinkielisten opiskelijoiden kohdalla alle kymmenen prosentin. Tämä on siinä mielessä helppo ymmärtää, että vieraskieliset opiskelijat ovat kyselyn tulosten perusteella paitsi muita aktiivisempia sähköisen viestinnän seuraajia myös siitä riippuvaisempia.

* Otoksen poimintakehikon perusteella arvioituna noin 85 prosenttia AYY:n jäsenistä on äidinkieleltään suomenkielisiä, vajaat viisi prosenttia ruotsinkielisiä ja reilut 10 prosenttia vieraskielisiä.

12

Taulukko 3. Miten tiiviisti yleensä seuraat ylioppilaskuntasi viestintää eri kanavien välityksellä? Kieliryhmittäin, vähintään 2 - 3 krt kuussa seuraavat, %, n= 975 - 988 Suomi

Ruotsi

Muu

Kaikki

Sähköpostilistat (*)

54 %

56 %

66 %

56 %

Viikkotiedote

52 %

36 %

51 %

51 %

Mainoskolmiot ruokalan pöydillä (*)

50 %

41 %

48 %

49 %

Julisteet ja ilmoitustaulut (*)

46 %

40 %

49 %

46 %

Puskaradio

45 %

42 %

15 %

42 %

AYY:n kalenteri

29 %

37 %

30 %

29 %

Facebook

28 %

16 %

39 %

29 %

AYY:n nettisivut

21 %

21 %

43 %

23 %

Aino-lehti (ilm. 7 krt /v) (**)

23 %

23 %

11 %

21 %

Ylioppilasmedia Aate (ent. OUBS) (**) (*)

5%

5%

9%

5%

(*) ei tilastollisesti merkitseviä eroja (**) vähintään kerran kuussa seuraavat

Viestintäteknologian nopea kehitys avaa uusia mahdollisuuksia palveluviestinnälle. Älypuhelinta käyttää jo enemmistö opiskelijoista (kuvio 2). Yksinkertaisen peruspuhelimen käyttäjiä on silti vielä huomattava joukko, ja esimerkiksi Kemian tekniikan korkeakoulussa ja Taideteollisessa korkeakoulussa joka toinen opiskelija käyttää peruspuhelinta.

Kauppakorkeakoulussa ja Taideteollisessa iPhonen käyttäjiä on enemmän kuin muualla, noin viidennes. Rajoittamaton datayhteys on puhelimessaan lähes joka toisella (42 %) ja

rajoitettu yhteyskin joka neljännellä. WLANyhteydellä varustettuja puhelimia on kuudella opiskelijalla kymmenestä. Valtaosa opiskelijoista on kiinnostunut käyttämään mobiilisti opiskeluun liittyviä palveluita (kurssitiedotus, käyttöasteet, koepäivät jne.) ja paikkatietopalveluita (esimerkiksi kampusten kartat).

Vieraskieliset opiskelijat ovat muita kiinnostuneempia mobiilisti saavutettavista palveluista. Ylioppilaskunnan tiedotteiden mobiilikäyttö kiinnostaa joka toista opiskelijaa, mutta fukseista jopa kahta kolmasosaa.

Kuvio 2. Minkälaista puhelinta käytät? %, n= 1007 Yksinkertainen peruspuhelin Älypuhelin, Symbian (lähinnä Nokia) Älypuhelin, Android (esim. HTC, Sony Ericsson, Samsung, ZTE) iPhone Windows Phone Jokin muu puhelin En omista puhelinta 0%

10%

20%

30%

40%

13

Vastaajia pyydettiin kertomaan vapaamuotoisesti, minkälaisiin palveluihin he haluaisivat päästä käsiksi kännykällä ja mistä opiskeluun liittyvistä asioista pitäisi tiedottaa tekstiviesteillä. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että oikean paikan löytäminen on tarve, johon vastaajat yleisesti toivovat mobiilisti käytettäviltä palveluilta ratkaisuja. Kampuskartat sekä luokkien sijaintitiedot muutoksineen helpottaisivat monien opiskeluarkea.

Otnäs campusområde skulle behöva ett system där man kan navigera ända fram till ett klassrum.

Opiskeluun liittyen tarpeellisinta olisi päästä tarkastamaan, missä jokin luento tai tapahtuma on silloin, kun on kiireellä juoksemassa ko. paikkaan eikä ole muistanut tarkastaa silloin kun oli netin ääressä.

Opiskelussa tarvittavien portaalien (Oodi, Noppa) ja oppimisympäristöjen mobiilikäyttö kiinnostaa monia sillä edellytyksellä, että niiden käytettävyys on kunnossa.

Joku kun saisi webmailit, oodit, optimat kirjaston palvelut yms systeemit käyttäjäystävälliseen muotoon, niin varmasti olisi käyttöä.

Kaikkiin palveluihin, joita opiskelun suhteen tarvitsen, ovat jo saatavissa kännykälle.

Käytettävyyttä mobiilialustoilla voisi toki parantaa ja paljonkin. Kyseessä ovat siis lähinnä lukujärjestykseen, noppaan, oodiin ja moodleen liittyvät palvelut.

Mobiilikäyttöisten sovellusten nähdään tarjoavan kiinnostavia mahdollisuuksia aikataulutukseen. Ihannetapauksessa lukujärjestykset, kurssiaikataulut, tenttipäivät, tapahtumakalenteri ja opettajien vastaanottoajat olisivat näppärästi saatavilla puhelimen välityksellä.

Olisi kiva jos saisi käyttöön Noppa-sovelluksen jonka haluttaessa voisi laittaa myös pois päältä! Kun se olisi päällä, se muistuttaisi DL:sta, tenteistä jne.

Olisi kätevää, jos esimerkiksi Oodi laatisi valitsemistani opetustapahtumista valmiin lukujärjestyksen, jonka saisi helposti kännykkään.

14

Muita mainittuja mobiilikäyttöön liittyviä ideoita olivat ruokalistojen ja ruokaloiden jonotilanteen tarkistaminen, tilojen käyttöasteiden ja bussiaikataulujen selvittäminen sekä erilaisiin ilmoittautumisiin liittyvät muistutukset.

Tekstiviestien suhteen näyttää olevan kaksi vallitsevaa kantaa. Joko ajatellaan, että tekstiviesteillä ei pitäisi tiedottaa lainkaan opiskeluun liittyvistä asioista tai sitten niitä toivotaan käytettäväksi pääsääntöisesti vain luentojen peruuntumisien ja muiden akuutisti merkittävien asioiden kohdalla (tärkeät ilmoittautumiset, hätätilanteet).

Tekstiviestit on turha ja liian henkilökohtainen tiedotuskanava.

Tekstiviestejä tulisi käyttää rajoitetusti vain tärkeimmissä asioissa, kuten ‘lukuvuodeksi ilmoittautuminen tästä päivästä tähän päivään’ tai ‘kielten kurssien ilmoittautuminen alkaa tänä päivänä’. Toisaalta myös yllättävissä muutoksissa kuten luentosalin vaihtumisessa tai luennon perumisessa voisi käyttää tekstiviestiä, jos mahdollista.

Pieni joukko vastanneista kaipasi tekstiviestien kattavampaa käyttöä viestinnässä. Esimerkiksi erilaisiin ilmoittautumisiin liittyvistä takarajoista olisi heidän mukaansa hyödyllistä saada tekstiviestillä muistutuksia.

Kuten edellä huomattiin, kaikki opiskelijat eivät ole älypuhelinten käyttäjiä – ja vaikka olisivatkin, eivät välttämättä ole kiinnostuneita opettelemaan sen tarjoamia mahdollisuuksia.

Osa haluaa pitää puhelimen vain puhelimena.

Olen huono kännykän käyttäjä vaikka älypuhelinkin on.

Turhiin mobiilipalveluihin panostaminen on […] pois joidenkin muiden hyvien palveluiden sisällöntuotosta - pärjään erinomaisesti ilman kännykkäviestejä, mutta huonot ja bugiset nettisivut ottavat todella päähän.

En halua tietoa puhelimeeni. En osaa käyttää älypuhelimia, eikä se kiinnosta ollenkaan.

Uusien viestintäkanavien käyttöönotossa onkin hyvä muistaa, että kaikki eivät hyppää uusien teknisten mahdollisuuksien maailmoihin yhtä innokkaasti saati samassa tahdissa.

15

3. Palvelutarjonta • vuokra-asuntoja pidetään AYY:n palveluista kaikkein tarpeellisimpana • Otaniemen lisääntyvään asuntotarpeeseen vastaamiseksi toivotaan ennakoivaa toimintaa • palvelut halutaan saavuttaa pääasiassa netin kautta, poikkeuksena oikeusturvaneu-

vonta, jota halutaan yleisimmin palvelupisteistä

• edunvalvontaan kaivataan terävyyttä ja opiskeluun tukipalveluita AYY tuottaa jäsenilleen kattavasti erilaisia palveluita asuntojen vuokrauksesta oikeusturvaneuvontaan ja liikuntavälineiden lainaukseen. Tässä luvussa kohdistetaan huomio ylioppilaskunnan jäsenten mielipiteisiin näiden erilaisten palveluiden tarpeellisuudesta, palveluiden käyttötavoista ja palvelutarjonnan laajentamisesta.

Jäsenet pitävät AYY:n tarjoamia palveluita tarpeellisina kautta linjan, mutta erityistä painoarvoa annetaan AYY:n asuntojen vuokrausmahdollisuudelle, kuten kuviosta 3 voidaan todeta. Sitä vastoin pakettiauton vuokrausta, kirjanvälitystä ja liikuntavälinelainausta opiskelijat pitävät harvemmin vastaavassa määrin tarpeellisena.

Kuvio 3. Miten tarpeellisina pidät seuraavia ylioppilaskuntasi tuottamia palveluita? Erittäin tai melko tarpeellinen, %, n= 994 - 1003 Asuntojen vuokraaminen jäsenille Oikeusturvaneuvonta Apurahat ja stipendit Yhdistystoiminnan tukipalvelut ja taloudellinen tuki Opiskelijakortilla saatavat AYY:n lisäedut Juhla-, kokous- ja saunatilojen vuokraus Kulttuuritoiminta Pakettiauton vuokraus Kirjavälitys (Töölön palvelupiste) Liikuntavälineiden lainaus 0%

20%

40%

Erittäin tarpeellinen

16

60%

80%

Melko tarpeellinen

100%

Kulttuuritoimintaa arvostavat erityisesti Taideteollisessa korkeakoulussa ja Kauppakorkeakoulussa opiskelevat. Otaniemessä opiskelevat jäsenet katsovat puolestaan muita useammin tilavuokrauksen tärkeäksi palveluksi. Töölön palvelupisteellä toimivaa KIVAkirjavälityspalvelua pitävät tarpeellisena erityisesti Kauppakorkeakoulun opiskelijat sekä vieraskieliset opiskelijat.

Palveluita halutaan käyttää pääasiassa netin välityksellä (kuvio 4). Liikuntavälinelainaus ja kirjavälityspalvelu jakavat tässä suhteessa mielipiteitä, sillä palvelupisteellä asioinnille ja nettikäytölle löytyy kutakuinkin saman verran kannatusta. Sen sijaan oikeusturvaneuvontaa AYY:n jäsenet haluavat ensisijaisesti palvelupisteestä – tosin vieraskieliset opiskelijat toivovat oikeusturvaneuvontaa yhtä yleisesti nettivälitteiseksi kuin palvelupisteellä saavutettavaksi.

Kuvio 4. Miten palveluita pitäisi pystyä ensisijaisesti käyttämään? %, n= 1002 - 1006 Juhla-, kokous- ja saunatilojen vuokraus Asuntojen vuokraaminen jäsenille Apurahat ja stipendit Pakettiauton vuokraus Yhdistystoiminnan tukipalvelut ja taloudellinen tuki Liikuntavälineiden lainaus Kirjavälitys (Töölön palvelupiste) Oikeusturvaneuvonta 0% Netissä

Palvelupisteessä

20% Puhelimitse

40%

60%

80%

100%

EOS/en tarvitse

17

Ainoa selvä korkeakoulujen välinen ero palvelujen saatavuusmieltymysten suhteen liittyy kirjavälitykseen. Kauppakorkeakoululaiset pitävät kirjavälityksen osalta parhaana käyttömuotona palvelupisteellä asioimista. Muissa korkeakouluissa välityspalvelun raportoitu tarve on pienempi, mutta toisaalta palvelun tarjonta ja saatavuus saattavat vaikuttaa raportoituun tarpeeseen. Lisäksi netti ja palvelupiste ovat Aallon muiden korkeakoulujen opiskelijoille tässä suhteessa lähes tasavah-

voja vaihtoehtoja. Vieraskieliset opiskelijat hoitaisivat kirjavälityksen muita useammin netissä.

Kuvion 5 perusteella kello 13–16 ja 16–18 ovat useimmille jäsenille sopivat aikavälit palvelupisteessä asiointiin. Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat pitävät hieman otaniemeläisiä useammin väliä 11–13 parhaana asiointiajankohtana.

Kuvio 5. Sopivin aika palvelupisteellä asioimiseen, %, n= 1006 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 8 - 11 11 - 13 13 - 16 16 - 18 Sopivin kellonaika palvelupisteellä asioimiseen

18

Vastaajilta tiedusteltiin ajatuksia myös sellaisista palveluista, joita AYY ei parhaillaan tuota. Näiden osalta suurin potentiaalinen kysyntä näyttäisi olevan AYY:n neuvottelemalle edulliselle sähkösopimukselle (kuvio 6). Myös edullinen kotivakuutus, muuttolaatikoiden vuokraus sekä maksuton luottokortti kiinnostavat monia. Korkeakoulukohtaista hittipotentiaalia voisi kyselyn mukaan olla maksuttomalla luottokortilla (Kauppakorkeakoulu), polkupyörävuokrauksella ja ilmai-

sella kahvilla (Taideteollinen korkeakoulu) sekä työkalulainauksella (Perustieteiden korkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu). Vieraskielisten opiskelijoiden ryhmässä ollaan muita kiinnostuneempia muuttolaatikoiden vuokrauksesta, työkalulainauksesta ja polkupyörävuokrauksesta. Tämä on vaihto-opiskelijoiden tapauksessa ymmärrettävää, koska heidän mahdollisuutensa tuoda mukanaan arjessa tarvittavia tavaroita ovat rajalliset.

Kuvio 6. Käyttäisitkö seuraavia palveluita, jos ylioppilaskunta tarjoaisi niitä?

Varmasti tai ehkä, %, n= 1002 - 1006 Edullinen sähkösopimus nimetystä yhtiöstä Edullinen kotivakuutus nimetystä yhtiöstä Muuttolaatikoiden vuokrauspalvelu Maksuton luottokortti Ilmainen kahvi palvelupisteillä Työkalujen lainauspalvelu Polkupyörien lyhytaikainen vuokrauspalvelu 0%

20%

40% Varmasti

60%

80%

Ehkä

19

Vastaajia pyydettiin vielä ideoimaan uusia palveluita ylioppilaskunnan järjestettäväksi. Kiinnostavaa oli, että suuri osa vastanneista piti nykyistä palvelutarjontaa riittävänä ja keskeisimpien palveluiden toimivuudesta huolehtimista ensisijaisena.

Kan inte komma på något speciellt. Ett bra tecken kanske Pitäkää ydinpaketti kasassa (asunnot, kulttuuri, stipendit) niin hyvin menee.

Jotta nykyiset palvelut tulisivat tehokkaaseen käyttöön, on ne ensin saatava tunnetuiksi.

Nykyisestä palvelurepertuaarista viestimiseen toivottiinkin tehostamista.

Palveluita on mielestäni nyt paljon, mutta niistä pitäisi ehkä informoida paremmin ja selkeämmin. Käytän ehkä vain murto-osaa palveluista, koska en tiedä niiden olemassaolosta...

Asuminen oli palveluideoita käsittelevissä teksteissä hyvin yleinen teema. Asuntotarpeen ennakoidaan nousevan lähitulevaisuudessa etenkin Otaniemessä. Erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta asunnot koetaan kriittisen tärkeäksi palveluksi, joka ohittaa tarvehierarkiassa monet muut.

Enemmän opiskelija-asuntoja otaniemeen. Lähivuosina tulee olemaan kaaottinen tilanne ellei siihen puututa More access to housing. Especially for students coming from outside Finland and outside Europe.

Housing is a major issue in the helsinki metropolitan area. I feel that it should be given first priority. There are many other services that AYY can provide but I’d rather not discuss it when so many students are struggling to find accomodation.

Ehkä ennen uusien palveluiden perustamista vanhoja voisi kehittää? Olisi ihan kiva pystyä vaikka vuokraamaan AYY:n kautta edullinen asunto, pääkaupunkialueen vuokrien ja vuokrasuhteeseen liitettävien vaatimusten ollessa kohtuuttomat, mutta AYY:n jonot ovat järkyttävät ja asunnonhakijoiden pisteytysjärjestelmä käsittämätön. Asuntojen varustustasoakin voisi nostaa, vaikkapa pesutuvat eivät palvele kiireisiä opiskelijoita.

20

Itse opiskelua tukevia palveluratkaisuja ideoitiin myös. Kurssikirjojen joukkotilauksia sekä niiden tehokasta kierrätysjärjestelmää kaipailtiin monissa vastauksissa. Myös ylioppilaskunnan järjestämille opintopiireille, harjoitus- ja tukiopetusryhmille sekä ryhmätyötiloille näyttäisi olevan tilausta. Lastenhoitomahdollisuus esimerkiksi tenttien aikana helpottaisi taas perheen perustamisen ja opiskelun yhteensovittamista.

Tehokas, toimiva ja yhtenäinen käytettyjen kurssikirjojen myynti Yleisimpien/tärkeimpien kurssikirjojen ryhmätilauksia, jolloin kirjat olisivat halvempia kun suoraan kaupasta ostettuna (joillakin kursseilla tätä on käytössä, säästö on ihan merkittävä).

Tukiopetusta peruskursseille, joilla ryhmäkoot myös viikkoharjoituksissa ovat liian suuria Opiskeluun liittyvää tukea, käytännön opiskelun helpottamista.

Opiskelupiirejä [...] käsikirjastoa. Enemmän opiskeluun liittyvää kuin jotain biletystä.

Lastenhoitopalvelu niille opiskelijoille, joilla on lapsia, jotta opiskeluun voisi keskittyä hyvin.

Opiskelijoiden edunvalvontaan toivottiin paikoin terävyyttä. Ylioppilaskunnalta kaivattiin aktiivisuutta joukkoliikenteen hinnoista käytävään neuvotteluun sekä seuranta- ja vaikuttamistoimintaa esteettömyyden, YTHS:n palveluiden saatavuuden ja laadun sekä opintojen kuormittavuuden suhteen.

Opiskellessani ulkomailla paikallinen ylioppilaskunta neuvotteli aktiivisesti palveluntarjojien kuten paikallisliikenneyhtiön kanssa opiskelijahinnoista. Mielestäni esimerkiksi 45 euroa pääkaupunkiseudun surkeasta julkisesta liikenteestä kuussa on aika suolainen hinta, miksi se pitää noin ehdottomasti hyväksyä? [...] Lisäksi ylioppilaskunta voisi ehkä seurata aktiivisemmin, miten opiskelun kuormittavuus / yleinen ajoittainen kohtuuttomuus tutkintotavoitteissa vetelee.

Aivan erityisen tärkeää olisi, että AYY ottaisi tarkkailuun koulun esteettömyyden.

Opintojen alussa ei tiedotettu mitenkään siitä, että kursseja voidaan muokata vamman tai sairauden perusteella eri tavoin suoritettaviksi, tenttiaikoihin voi saada pidennyksiä, läppärin voi saada tuoda tenttiin jne.

Jos tuon YTHS:sän Hammashoidon jonotuksen saisi kuntoon, ettei tarvitsisi niin kauan odottaa tarkastukseen (n. 7 kk). Ennemmin maksaa vaikka enemmän että pääsee.

Mitä tekee palvelulla, jota ei voi käyttää sillon kun tarvitsee?

21

Tapahtumajärjestämiseen toivottiin uudenlaista kulttuuria, jossa alkoholi ei olisi niin keskeisessä asemassa. Liikuntatapahtumat olivat toivotuimpien joukossa.

Liikuntatapahtumia muitakin kuin ryhmille.

Muutenkin tapahtumat keskittyy vain alkoholin ympärille. Aalto kymppi on hyvä.

Myös yhteisöllisen ilmapiirin luomisesta kannettiin huolta. Tuntipankki on konkreettinen ehdotus tähän suuntaan. Toiminnan keskittymistä Otaniemeen pidetään kuitenkin ongelmallisena yhteisöllisyyden näkökulmasta.

Tuntipankki olisi hyvä. Jos joku on vaikka hyvä remontoimaan, hän voisi auttaa ja toinen vastaavasti tarjota ruuat/ auttaa jossakin muussa asiassa.

Erittäin tärkeää olisi opiskelijoiden välisten yhteyksien luominen nyt kun kolme erilaisella kulttuurilla varustettua koulua on liitetty yhteen.

Enemmän eri kampuksia yhdistäviä tapahtumia ja tilaisuuksia/tilanteita.

Ei kuulkaa muuten kukaan kaveeraa toiskoululaisen kanssa ellei pakoteta.

Edellä mainituista palveluista suurin osa sijaitsee ilmeisesti kampuksella jolla en opiskele, en haluaisi tukea ylioppilaskuntamaksullani vain teekkareille suunnattuja palveluja, enkä koe tarpeelliseksi esim. itse vuokrata saunaa Otaniemestä, koska asun aivan muualla.

Työelämään liittyvistä palveluideoista tuotiin esiin rekrytointitapahtumat sekä työnvälitys- ja urapalvelut. Muita toivottuja palveluita olivat erilaiset opiskelija-alennukset, polkupyörävuokraus ja pyöräverstas, huonekalujen ym. kierrätystoiminta, muuttolaatikoiden ja varastotilojen vuokraus helpottamaan muuttotilanteita, kahvilatoiminta, mikrolla varustettu lounastila sekä kielitaitoa kohentava language exchange -toiminta.

22

4. Asuminen • viidennes Aalto-yliopiston opiskelijoista asuu Otaniemessä • asuntoja kaivataan lisää, etenkin yksiöitä • yleisesti ottaen asumisessa suositaan yksityisyyttä • sopiva hinta ja hyvä sijainti ovat opiskelijoille keskeisimmät tekijät asumisvalinnoissa • hyvä sijainti = opiskelupaikan lähellä, hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääressä tai Helsingin keskustassa • opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä asumiseensa Asuminen on opiskelukyvyn kulmakiviä.

Opiskelijoilla asunto on paitsi lepäämistä ja rentoutumista varten, myös paikka, jossa opiskellaan. Opiskelun aikana muutetaan tyypillisesti pois lapsuudenkodista ja monet solmivat parisuhteen tai perustavat perheen, jolloin asumistarpeet muuttuvat elämäntilanteen mukana. Parhaimmillaan asuminen tukee tätä elämän intensiivistä nivelvaihetta, mutta toisaalta, jos asuminen on ongelmien tai stressin aihe, voi se heijastua laajastikin opiskelijan koko elämään. Erityisesti pääkaupunkiseudulla aihe on polttava, koska asuntojen kysyntä on valtavaa, eikä tarjonta siihen aina vastaa toivottavalla tavalla. Koska asuminen on olennainen opiskelun taustatekijä, on luontevaa, että kyselystä omistettiin suuri osa jäsenten asumistilanteen ja asumista koskevien mielipiteiden tarkasteluun. Tässä luvussa käsitellään näiden teemojen lisäksi myös asumiseen kiinteästi liittyvää arkista matkaamista kotoa opiskelupaikalle. Aivan aluksi luodaan katsaus siihen, missä opiskelijoiden kodit fyysisesti sijaitsevat.

Vastaajia pyydettiin kertomaan asuinpaikkansa postinumero, jotta kyselyn teemoja pystyttäisiin tarkastelemaan sijaintitietojen suhteen. Tyhjien ja virheellisten tietojen poistamisen jälkeen käyttökelpoisia sijaintitietoja

postinumeroiden muodossa on käytettävissä 948 kappaletta. Postinumeroalueita yhdistämällä on muodostettu suurempia tarkastelualueita, joiden avulla eri puolilla pääkaupunkiseutua asuvia opiskelijoita voidaan helpommin verrata keskenään. Alueet on muodostettu vastausaineiston perusteella vierekkäisiä alueita yhdistämällä niin, että muodostuneilla alueilla on vähintään 15 havaintoa. Tällöin alueet ovat maantieteellisesti erikokoisia. Yhdistelyä ei ole tehty silloin, kun lähekkäisillä alueilla on ollut kullakin vastaajia tarpeeksi.

Yhdistelyssä on pyritty löytämään aluejako, jossa alueet ovat toiminnallisesti vertailtavissa keskenään ja tämän vuoksi on vältetty yhdistämästä esimerkiksi liikenteellisesti erilaisia alueita. Alueen nimessä on ilmoitettu alueeseen kuuluvien kaupunginosien nimet.

Jos yhdistetyltä postinumeroalueelta on ollut vain hyvin pieni määrä havaintoja, sitä ei luettelomaisuuden välttämiseksi ole mainittu alueen nimessä. Raportin liitteestä 2 on mahdollista tarkistaa, mitkä postinumeroalueet on yhdistetty toisiinsa.

Suurin osa vastaajista asuu pääkaupunkiseudulla, missä Aallon korkeakoulut myös pääosin toimivat. Vastauksia saatiin kuitenkin ympäri Suomea. Opiskelijoiden elämäntilanteet muuttuvat, eivätkä ne aina salli saati

23

vaadi asumista lähellä oppilaitosta, ja esimerkiksi työelämään siirtyminen voi vaikuttaa asuinpaikan valintaan. Taulukosta 4 käy ilmi, että pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asuvia vastaajia on lähes yhtä paljon kuin muualla Suomessa asuvia. Porista, Lahdesta ja Mikkelistä saatiin hienoisesti muita kuntia enemmän vastauksia, joten Aalto-yliopiston sivukampustenkin opiskelijoita on kyselyllä tavoitettu.

Pääkaupunkiseudulla AYY:n jäsenten ehdottomasti suurin asuinkeskittymä on Espoon Otaniemi, jossa asuu neljännes vastaa-

jista. Tämä havainto vastaa odotuksia, sillä Otaniemessä sijaitsee useita Aalto-yliopiston korkeakouluja ja paljon opiskelija-asuntoja.

Espoossa opiskelijat asuvat lisäksi Leppävaaran, Tapiolan, Olarin ja Matinkylän alueilla ja niiden lähettyvillä. Helsingissä vastaajia asuu enimmäkseen eri puolilla kantakaupunkia.

Helsingin ydinkeskusta, keskustan läntiset ja eteläiset osat ja Kallion ja Sörnäisten alue ovat AYY:läisten suosiossa. Kunnittain tarkasteltuna opiskelijat keskittyvät Helsinkiin ja Espooseen, kun taas Vantaalla ja Kauniaisissa asuu vain pieni osa vastaajista.

Taulukko 4. Vastaajien asuinpaikat, %, n= 948

Otaniemi

24

n

%

231

24,4 %

Helsinki, keskusta

68

7,2 %

Kallio, Sörnäinen, Alppiharju

65

6,9 %

Matinkylä, Olari

54

5,6 %

Leppävaara, Lintuvaara, Kilo

49

5,2 %

Läntinen kantakaupunki (Töölö, Meilahti, Ruskeasuo, Pasila)

43

4,6 %

Vallila, Arabianranta, Käpylä

41

4,3 %

Eteläinen kantakaupunki (Punavuori, Kaivopuisto, Eira)

39

4,1 %

Tapiola, Otsolahti

38

4,0 %

Espoon keskiosat ja Kauniainen

34

3,6 %

Lauttasaari

30

3,2 %

Malmi, Pukinmäki, Tapulikaupunki, Viikki

29

3,1 %

Muut kunnat

29

3,1 %

Etelä-Haaga, Munkkiniemi, Munkkivuori

26

2,7 %

Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Malminkartano

25

2,7 %

Puotila, Itäkeskus, Kontula, Vuosaari, Myllypuro

25

2,6 %

Pääkaupunkiseudun kehyskunnat

23

2,4 %

Vantaa

22

2,4 %

Pitäjänmäki, Reimarla

22

2,3 %

Oulunkylä, Pakila, Paloheinä

19

2,1 %

Espoonlahti

18

1,9 %

Herttoniemi, Roihuvuori, Laajasalo

16

1,7 %

Yhteensä

948

100,0 %

AYY:n jäsenistä suurin osa asuu yksin omassa kotitaloudessaan tai puolison kanssa (taulukko 5). Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat ovat muita useammin perheellisiä ja keskimäärin myös hieman vanhempia kuin Aallon muiden korkeakoulujen opiskelijat.

Taulukko 5. Kotitaloustyyppi korkeakouluittain. %, n= 1000 ENG

ECON

CHEM

SCI

ELEC

TAIK

Kaikki

Yksin

41 %

41 %

43 %

47 %

41 %

24 %

40 %

Puoliso

29 %

34 %

26 %

16 %

21 %

37 %

28 %

Puoliso & lapsi(a)

5%

7%

1%

4%

4%

19 %

6%

Vanh. luona

10 %

8%

18 %

9%

14 %

1%

10 %

Kimppakämppä, jaettu talous

15 %

8%

10 %

23 %

18 %

14 %

14 %

Muu

0,8 %

2,2 %

1,1 %

0,7 %

1,9 %

4,3 %

1,7 %

259

232

88

148

158

115

1000

n (100 %)

Aalto-yliopiston opiskelijat asuvat tyypillisimmin opiskelija-asunnossa (taulukko 6). AYY:n ja HOASin asunnoissa asuu lähes yhtä monta vastaajaa ja yhteensä opiskelija-asunnossa asuu reilut 40 prosenttia jäsenistä. Joka viides asuu yksityiseltä vuokratussa asunnossa. Kuten taulukosta 6 voi huomata, Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat erottuvat muista

asunnon hallintamuodon suhteen: he asuvat muita yleisemmin yksityiseltä vuokratussa asunnossa ja muita harvemmin opiskelijaasunnossa. Etenkin AYY:n asunnoissa Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoita asuu vähän.

He asuvat muita yleisemmin omassa omistusasunnossa, ja vain harva heistä asuu vanhempien tai sukulaisten luona.

Taulukko 6. Asunnon hallintamuoto korkeakouluittain, %, n= 995 ENG

ECON

CHEM

SCI

ELEC

TAIK

Kaikki

25

Taulukosta 7 käy ilmi, että joka kolmas opiskelija asuu kaksiossa. Yksiössä tai soluhuoneessa asuu kummassakin noin viidennes opiskelijoista. Kauppakorkeakoulun opiskelijat asuvat hieman muita useammin yksiössä ja muita harvemmin solussa. Vieraskieliset opiskelijat ja ensimmäisen vuoden opiskelijat asuvat muita yleisemmin soluasunnossa.

Taulukko 7. Asuntotyyppi korkeakouluittain, %, n= 991 ENG

ECON

CHEM

SCI

ELEC

TAIK

Kaikki

Soluhuone

23 %

8%

16 %

21 %

26 %

17 %

18 %

Yksiö

20 %

31 %

14 %

26 %

18 %

26 %

23 %

Kaksio

29 %

35 %

39 %

26 %

31 %

31 %

31 %

Kolmio

11 %

11 %

8%

8%

6%

10 %

10 %

Jokin muu

12 %

13 %

13 %

9%

14 %

10 %

12 %

n (100 %)

258

232

85

148

156

112

991

Joka kolmas opiskelija maksaa asumisestaan 150–300 euroa kuussa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoista noin joka kolmas ei maksa asumisestaan mitään, mikä selittyy sillä, että opintojen alkuvaiheessa vanhempien tai sukulaisten luona asuminen on vielä melko yleistä. Taulukossa 8 on kuvattu asumismenojen jakautuminen opiskeluvuoden mukaan.

Taulukko 8. Asumiskustannukset kuussa (sis. vuokran lisäksi lainakulut, sähkön, veden, netin). Vuosikursseittain, %, n= 967

Vuosikurssi 1.

26

2. - 3.

4. - 5.

6. - 9.

Kaikki

Useimmat Aallon opiskelijat taittavat pääosan matkastaan kotoa korkeakoululle bussin kyydissä. Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat kulkevat hyvin harvoin oppilaitokseensa jalan, kun taas muiden korkeakoulujen opiskelijoista kotoa oppilaitokselle kävelee noin joka viides. Pyöräily ei juuri ole Kauppakorkeakoulun opiskelijoiden suosiossa, sillä vain viisi prosenttia heistä pyöräilee, kun muissa korkeakouluissa lähes joka viides pyöräilee matkan kotoa oppilaitokselle. Junalla pääosan koulumatkasta kulkee joka kymmenes Kauppakorkeakoulun opiskelija ja lähes yhtä moni ensimmäisen vuoden opiskelija. Muut opiskelijat käyttävät junaa vielä vähemmän. Raitiovaunun ja metron käyttö painottuu oppilaitosten sijainnin vuoksi Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoihin.

Vanhempien tai sukulaisten luona asuvat opiskelijat ja omassa omistusasunnossa asuvat kulkevat muita useammin autolla matkan kotoa oppilaitokseen.

Opiskelijoilta kysyttiin myös, kuinka kauan kotoa oppilaitokselle kulkeminen tyypillisesti kestää. Runsaalla 40 prosentilla vastaajista yhdensuuntainen matka jää alle

20 minuuttiin ja vajaat 40 prosenttia käyttää siihen 20–40 minuuttia. AYY:n asunnoissa asuvista 75 prosenttia käyttää matkaan alle 20 minuuttia, koska ylioppilaskunnan asunnot sijaitsevat oppilaitosten lähellä, kuten Otaniemessä. Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoilta kuluu muita useammin matkaan 40 minuutista tuntiin.

Pelkkä matkaan kuluva aika ei kuitenkaan vielä kerro sen vaikutuksista opiskelijan arkeen. Toiselle päivittäinen bussimatka voi olla pakollinen paha, toiselle taas rentouttava hetki istua hetki aloillaan omien ajatusten kanssa. Kyselyssä tiedusteltiin tästä syystä matkan kuormittavuutta viisiportaisen asteikon avulla. Suurin osa opiskelijoista katsoo, ettei matkaaminen käy raskaaksi. Matka-ajan ja kuormittavuuden välillä on lopulta melko suoraviivainen yhteys (kuvio 7): mitä kauemmin matkaan menee, sitä kuormittavammaksi se koetaan. Esimerkiksi ensimmäisen vuoden opiskelijat, joiden päivittäinen matka oppilaitokselle kestää tyypillisesti kauemmin kuin muilla, kokevat myös matkustamisen jonkin verran muita raskaammaksi.

Päivittäinen matkustaminen esiintyi myös vastaajien kommenteissa. Matkustamiseen kuluva aika vaikuttaa mm. sosiaalisten suhteiden luomiseen.

Asuin ennen n. 8 km päässä opiskelupaikasta huonohkojen liikenneyhteyksien päässä.

Se oli kamalaa, aika ei riittänyt mihinkään muuhun opiskelun lisäksi kuin bussissa istumiseen.

Se johti käytännössä olemattomiin sosiaalisiin kontakteihin, kukaan ei halunnut tulla kylään ja kaikkialle oli vaikea lähteä. Tuli jumitettua yksin kotona todella paljon. Opiskelupaikkaa lähellä olevat (edulliset) asunnot ovat äärimmäisen tärkeitä.

Matkustamiseen tuhlautuva aika on omalla kohdalla erittäin piinaavaa ja turhauttavaa.

27

Kuvio 7. Päivittäinen matka opiskelupaikalle: matkaamisen kuormittavuus matka-ajan mukaan. %, n= 1001 100 %

80 %

5 - hyvin raskasta 4

60 %

3

40 %

2 20 % 1 - ei lainkaan raskasta 0% Alle 20 min 20 - 40 min 40 min - 1 Yli tunti Kaikki (n=460) (n=381) tunti (n=124) (n=36) (n=1001) Yhdensuuntainen matka kotoa oppilaitokselle, kesto

Toimivat liikenneyhteydet ovat hyvän opiskelija-asumisen kannalta olennaisessa asemassa.

Erityisen tärkeää asunnon sijainnissa on hyvät ja suorat liikenneyhteydet koululle, kuten suora bussilinja asunnon-koulun välillä.

Kampusten välisten liikenneyhteyksien parantamiseen panostettava, esim. tarveohjautuva joukkoliikennepalvelu kuulostaa hyvältä!

Opiskeluajan asumiseen liittyy usein yhteisasumista muidenkin kuin perheenjäsenten kanssa ja asumisen jakamista esimerkiksi yhteisen keittiön tai kylpyhuoneen muodossa.

Kyselyssä tiedusteltiin tähän teemaan liittyen opiskelijoiden mielipidettä asumisen yksityisyydestä. Pääosin vastauksissa suosittiin yksityisyyttä. Mieluiten jaettavina asioina pidettiin saunaa ja piha-aluetta, kun taas keittiö, suihku,

28

wc ja makuuhuone pidettäisiin mieluummin vain omassa käytössä. Vieraskieliset opiskelijat jakaisivat keittiötilat kuitenkin mielellään.

Pyykinpesu ja -kuivaus jakaa mielipiteitä niin, että noin puolet haluaisi pitää ne vain omassa käytössä ja noin puolet jaetussa käytössä. Omistusasunnossa asujat pitävät keittiön, saunan, pihan ja pyykkitilat muita useammin ehdottomasti vain omassa käytössä.

Vastaajat pohtivat kirjoituksissaan jaetun asumisen eri puolia ja jälleen käy ilmi, että makuja ja tarpeita on monenlaisia.

Jos AYY rakentaa uusia soluja ym. niin laittakaa niihin omat kylpyhuoneet. Minulle ainakin kylpyhuoneen jakaminen olisi suuri kynnys soluun muuttamisen kannalta, mutta keittiön voisin hyvin jakaa, ja olisikin kiva asua muiden kanssa jos nyt joutuisin muuttamaan muualle.

Missään tapauksessa en muuttaisi soluun jos joutuisin jakamaan kylppärin.

Soluasumisessa pienet solut on ok, yli 4 hlö:n solut rupeavat olemaan yhteisten tilojen ja keittiön käytön kannalta hankalia. Isoissa soluissa keittiö tai yhteiset tilat eivät tunnu omilta eikä niitä ole yhtä mukava käyttää.

Yksiöitä tarvitaan enemmän. Mistä soluajattelu on edes lähtöisin? Hullua ajatella, että pakotetaan asumaan vieraiden ihmisten kanssa samojen sotkujen seassa. Itse en kestäisi. Vaihtoehtoina opintojen alussa olivat joko soluasuminen tai tuplata vuokra ja mennä yksityiselle.

Menin yksityiselle, arvostan kuitenkin omaa päätäntävaltaa ja yksityisyyttä asumisessani todella korkealle.

Soluasuminen on kivaa, jos sattuu käymään hyvä tuuri - yksi syy omalla kohdallani miksi olen viihtynyt soluasunnossa pidempään kuin olisin itse uskonut.

AYY:n asumispalveluihin kuuluu myös joidenkin asuntojen vuokraaminen kalustettuna. Jäsenkunnalta tiedusteltiin, millaista tarvetta kalusteille on ja olisiko opiskelijoilla halukkuutta vuokrata muitakin tarpeellisia tavaroita, kuten mikroa ja kahvinkeitintä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat olivat muita halukkaampia ottamaan vanhat peruskalusteet ilman lisähintaa. Pääosin vastaajat kuitenkin kokivat, että eivät tarvitse vanhoja eivät-

kä uusia peruskalusteita tai sänkyä eivätkä myöskään mikroa ja kahvinkeitintä. Tavaroille ehdotettuja vuokrahintoja kommentoitiin vapaan sanan osiossa niin korkeiksi, että tavaroiden ostaminen uutena olisi kannattavampaa kuukausittaisen vuokraamisen sijaan.

Kriittisiä mielipiteitä esitettiin myös kalusteiden asukkaalta toiselle kierrättämisen toimivuudesta.

Mikro ja kahvinkeitin 20e/kk, kolmessa kuukaudessa voi kaupasta ostaa omat laitteet samalla hinnalla. Hinnoittelunne aivan liian korkea.

Furniture is a good idea, but it would have to be VERY clean, and given the conditions in which I received the apartment I don’t think they are capable of maintaining furniture in good condition.

29

Vaikka kalusteita ei välttämättä tarvittu itse, käy kommenteista kuitenkin ilmi, että palvelua pidetään tärkeänä vaihto-opiskelijoiden ja ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kannalta. Kalusteiden saatavuuden edistämiseksi ehdotettiin myös hieman toisenlaista toimintamallia.

Vuokrattavat kalusteet varmasti tekisivät kauppansa ulkomailta ja kauempaa tuleville, ettei heillä tarvitse nukkua lattialla heti saavuttuaan asuntoonsa.

The system with recycling centers is good way to get furniture. There would be need of furniture in apartment in case of a short living period, when it is not efficient to buy/move furniture.

Sinänsä kiva idea saada asunto osin valmiiksi kalustettuna, mutta en näe sille kuitenkaan tarvetta suomenkielisten opiskelijoiden keskuudessa. Jossain välissä sitä kuitenkin muuttaa omilleen, jolloin sitä omaa sänkyä / mikroa tarvitsee. Vaihtareiden kohdalla tilanne on ihan toinen, sillä he ovat täällä vain lyhyen aikaa ja eivät vieraassa paikassa niin helposti osaa ehkä löytää sopuhintaisia kalusteita. Mielestäni erittäin toimiva järjestely on Otaniemen kierrätyskeskus, josta saa ilmaiseksi tavaraa ja johon voi myös tarpeettomat tavaransa itse viedä. Kyseisestä paikasta itse sain todella hyvän kattolampun ja mikron, aivan ilmaiseksi jopa. Toivottavasti AYY (ja miksei myös itse yliopisto) tehostavat toimintaa ja antavat tälle lisää resursseja. [...] toivoisin AYY:ltä juuri tällaista kierrätyskeskuksen tapaista palvelua!

Opiskelijoilta tiedusteltiin, minkälaisessa asunnossa he mieluiten haluaisivat alkavana lukuvuotena asua. Yleisesti ottaen suosituin vaihtoehto on opiskelijayksiö (taulukko 9). Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden joukossa tosin mieluisin yksittäinen asumisratkaisu on kolmio, joka ei ole opiskelija-asunto – puolison tai perheen kanssa tarvitaan luonnollisesti enemmän tilaa ja rauhaa (ks. taulukko 5). Kemian tekniikan korkeakoulun opiskelijoilla puolestaan ykkösvaihtoehto on opiskelijakaksio, joskin ero

30

kakkossuosikkina tulevaan opiskelijayksiöön on hyvin pieni. Kokonaisuutena tarkasteltuna joka kolmas vastaaja asuisi mieluiten opiskelijayksiössä. Seuraavaksi suosituin vaihtoehto on opiskelijakaksio. Opiskelija-asunnot pitävät suosionsa myös, kun asumistoiveita suhteutetaan opintojen vaiheeseen. Aina viidennen vuoden opiskelijoihin asti opiskelijayksiö on suosituin vaihtoehto. Kuusi ja sitä useamman vuoden opiskelleet pitävät parhaana vaihtoehtona muualta kuin opiskelijatalosta vuokrattua kaksiota.

Taulukko 9. Minkälaisessa asunnossa mieluiten asuisit nyt alkavan lukuvuoden aikana? Ota huomioon asumisen hinta: isompi asunto maksaa enemmän, soluasunto on edullisempi kuin yksiö jne. Korkeakouluittain, %, n= 987 ENG

ECON

Asuminen on nippu yksilöllisiä valintoja, joita tehdään omien toiveiden mukaan, mutta myös omien mahdollisuuksien rajoissa. Eri yksilöt toivovat asumiselta erilaisia asioita, eivätkä opiskelijat ole tästä poikkeus. Kysyttäessä asumisvalintojen tärkeimpiä tekijöitä oli järjestys kuitenkin hyvin selkeä. Tärkein tekijä, jolla opiskelijat tekevät asumista koskevia valintoja, on valintojen suhteuttaminen omaan taloudelliseen budjettiin. Toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi valikoitui hyvä sijainti ja kolmanneksi tärkeimmäksi asunnon kunto ja varustelutaso.

Ristiintaulukoitaessa kaksi tärkeintä asumisvalintoihin vaikuttavaa tekijää keskenään erottuu kaksi isompaa joukkoa: 43 prosenttia vastaajista pitää kustannustekijöitä

CHEM

SCI

ELEC

TAIK

Kaikki

tärkeimpänä ja sijaintia toiseksi tärkeimpänä tekijänä opiskeluajan asumisvalinnoissa; 24 prosenttia puolestaan katsoo, että sijainti on kaikkein tärkein asumisvalintoja ohjaava seikka ja kustannustaso vasta toiseksi tärkein.

Näiden tulosten perusteella näyttää siis siltä, että suuri enemmistö on valmis tinkimään asunnon koosta sekä kunnosta ja varustelutasosta, jotka olivat muita kyselylomakkeen tässä kohtaa tarjoamia vastausvaihtoehtoja.

Kuitenkin tosiasiallinen asuntomarkkinatoiminta on asia erikseen, eikä kyselytutkimus pysty tarjoamaan siitä yksinään täysin vakuuttavaa kuvaa. Esimerkiksi kaikkia tarvittavia vastausvaihtoehtoja ei lomaketta laadittaessa osata aina tarjota vastaajan valittavaksi.

Miksi ihmeessä asumisvalinnan tärkeimpien tekijöiden joukossa ei ollut yksityisyyttä?

Pidän sitä tärkeänä.

31

Joka tapauksessa on ilmeistä, että hyvä sijainti merkitsee paljon asumisvalintoja tehtäessä, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

Hyvän sijainnin merkitykseen pureuduttiin tarkemmin kysymyksillä, joissa vastaajat saivat valita useasta vaihtoehdosta jälleen kolme hyvän sijainnin tärkeintä tekijää. Lähes joka

kolmannelle opiskelijalle hyvä sijainti määrittyy opiskelupaikan läheisyyden mukaan.

Hyvät joukkoliikenneyhteydet ja sijainti Helsingin keskustassa tai sen läheisyydessä olivat molemmat noin viidennekselle tärkeimpiä asumisen sijainnin näkökohtia.

Kuvio 8. Hyvän sijainnin tärkein tekijä, %, n= 998 Opiskelupaikka lähellä Hyvät joukkoliikenneyhteydet Helsingin keskustassa tai sen läheisyydessä Muut tärkeät ihmiset lähellä (ystävät, seurustelukumppani) Hyvämaineinen alue Työpaikka lähellä Turvallinen alue Paikalliset palvelut lähellä Hiljainen alue - ei liikennemelua Muut tekijät 0%

10%

20%

30%

40%

Asumistyytyväisyyttä selvitettiin eriteltyjen kysymysten avulla. Vastausten mukaan AYY:n jäsenet ovat pääosin tyytyväisiä asumiseensa (taulukko 10). Opiskelija-asunnoissa asuvat ovat yksityisiltä markkinoilta vuokratuissa asunnoissa ja omistusasunnoissa asuvia tyytyväisempiä asumiskustannuksiin. Vanhempien luona asuvat ovat tyytyväisimpiä asumiskustannuksiin, mutta muita tyytymättömämpiä asuntonsa sijaintiin oppilaitokseen nähden.

32

Taulukko 10. Tyytyväisyys asumisen eri osa-alueisiin, asunnon hallintamuodon mukaan.

Melko tai erittäin tyytyväisten osuus, %, n= 990 - 997 Vanh/suk Yksityinen luona tai Oma vuokra omist. omistus

HOAS vuokra

AYY vuokra

90 %

87 %

89 %

93 %

78 %

84 %

90 %

73 %

83 %

88 %

Jäsenistön mielipiteitä asumisesta kuvataan alla sanapilven avulla. Kuten jo palveluista kysyttäessä kävi ilmi, asumispalveluja pidetään erittäin tärkeänä ylioppilaskunnan jäsenistölleen tarjoamana palveluna. Asumisen hinta ja se, että asuntoja ei ole tarpeeksi opiskelijamäärään nähden, olivat yleisiä aiheita vastaaji-

Muu

Kaikki

98 %

87 %

90 %

97 %

99 %

86 %

88 %

98 %

96 %

87 %

86 %

en kirjoittamissa kommenteissa. Sanapilvestä näkyy, että myös asuntojen varustelu on painottunut kommenteissa. Kysymyksiä kalusteiden vuokraamisesta kommentoitiin paljon.

Ne sijaitsivat kyselylomakkeessa juuri ennen avovastausosiota, mikä selittänee vastaajien huomion kiinnittymisen tähän teemaan.

33

Opiskelijan asumisessa ongelmana on opiskelija-asuntojen riittämättömyys: kaikille ei opiskelija-asuntoa riitä, ja vapailta markkinoilta vuokra-asunnot ovat paljon kalliimpia, kuin mihin opintotuella on varaa.

Oma asunto on varmasti opiskelija-asuntojen helmiä, joten minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa niistä! Pääkaupunkiseudulla asuminen on toki kallista eli ei täällä asuta, jos ei samalla käy töissä!

Omien kokemusteni mukaan opiskelijan asuminen on halpaa ja kätevää, sillä nykyinen asuntoni ainakin on aivan keskustassa ja koulun tuntumassa. Hohdokasta se ei ole - yksiö oli valmiiksi likainen ja pinnat kuluneet eikä uunia ole (eikä sen puoleen tilaa uunille). Edullisuus ja läheisyys voittavat kuitenkin huonot puolet heittämällä.

Kun vielä asuin opiskelija-asunnossa, olin tyytymätön huoneiston kuntoon (vetoa, edellisten asukkaiden aiheuttamat vauriot). Solut olen nähnyt kavereiden kautta, ihan hirveetä touhua.

Opiskelijoiden asuminen saa kuitenkin (kaikki asiat huomioiden) arvosanan 8.

Myös asuntojen kuntoa ja niiden huoltamista, toiminnan keskittymistä Otaniemeen sekä kansainvälisten opiskelijoiden asemaa pohdittiin.

Opiskelija asuntojen kunto huononee valitettavan nopeasti. Kontrollia ja ryhtiä huoltoliikkeisiin ja opiskelijoihin!

Asunnossamme oli monta rikkinäistä asiaa (ovia yms.) ja pinnat todella huonossa kunnossa. Saimme ylioppilaskunnalta maalit että voimme maalata asunnon mutta kukaan ei viitsinyt vaivautua katsomaan muita ongelmia, saatikka korjaamaan rikkinäisiä kaappeja, seinälaattoja.

Jos aiotaan keskittää kandikoulutus Otaniemeen, niin tarvitaan runsaasti lisää asuntoja.

If AYY or Aalto University can’t provide for an apartment to every single foreign student, don’t accept so many of them. Is as simple as that. Instead of investing money in some projects that are not that necessary (such as the Aalto Tongji Design Factory), the university should invest in building more student dorms if they really care about their students.

34

Kuten on jo käynyt ilmi, opiskelijoilla on asumisen suhteen erilaisia toiveita ja tarpeita, joihin oma elämäntilanne vaikuttaa.

Perheellisenä asumiseen vaikuttavat enemmän lasten koulu yms. kaveriasiat Olen opiskelujen loppuvaiheessa, eikä minulla ole enää kursseja jäljellä. Olen myös työelämässä täysipäiväisesti. Nämä tekijät vaikuttavat siihen kuinka tällä hetkellä haluaisin asua. En myöskään asu yksin. Jos olisin opiskelujen alkuvaiheessa voisin hyvin kuvitella asuvani esim. opiskelija-asunto yksiössä ja jakavani pesukonees ETC. AYY:n asunnot ovat opiskelijalle oivallisia, asuntotilanne (asuntojen määrä suhteessa opiskelijoihin) tosin on harmillisen huono.

Olen erittäin tyytyväinen, että opiskelupaikalla on tarjota asuntoja. Olen hyödyntänyt niitä koko opiskelujeni ajan ja erityisesti näin alunperin ulkopaikkakuntalaiselle ensimmäisen asunnonsaamisen joustavuus helpotti huomattavasti elämääni.

35

5. Liikuntapalvelut • puolet opiskelijoista liikkuu vähintään neljä kertaa viikossa • omatoiminen liikunta kotona, kevyen liikenteen väylillä tai ulkoilureiteillä on yleisin liikkumisen muoto • terveys, hyvä olo ja kunnon kehittyminen ovat tyypillisiä liikunnan motivaatiotekijöitä • liikuntapaikkaa valittaessa tärkeimpiä tekijöitä ovat sijainti, palveluiden saatavuus sopivaan aikaan sekä edullinen hinta • nettisivuja pidetään liikunnan osalta hyödyllisimpänä viestintäkanavana • liikunta- ja hyvinvointikurssi kiinnostaa suurta osaa jäsenistä Asumisen ohella myös liikunta on merkittävä opiskelukyvyn tukipilari. Opiskelu on suuressa määrin istumatyötä, joten mielekäs liikunta tuo tervetullutta vaihtelua niin tuki- ja liikuntaelimistölle kuin ajatuksillekin. Opiskelijoille soveltuvia liikuntapalveluita tarjotaan monelta suunnalta, sillä Unisportin (entinen Yliopistoliikunta) ja AYY:n liikuntatarjonnan lisäksi myös yksityiset ja kunnalliset palvelut ovat opiskelijoiden käytettävissä.

Kyselyn mukaan Aalto-yliopiston opiskelijat jakautuvat kahteen lähes yhtä suureen ryhmään sen suhteen, miten hyvin tätä opiskelijoille suunnattua liikuntapalvelutarjontaa tunnetaan: hieman yli puolet katsoo tuntevansa palveluita (erittäin tai melko) hyvin, vajaa puolet taas huonommin. Korkeakoulujen välillä on näiltä osin hieman eroja, sillä Kemian tekniikan korkeakoulussa liikuntapalvelut tunnetaan tavallista paremmin, Taideteollisessa korkeakoulussa taas heikommin.

Kuten viestintä yleensäkin, myös liikuntapalveluita koskeva viestintä ottaa eri kieliryhmät huomioon eri tavalla. Tiedotus liikuntapalveluista ei saavuta optimaalisesti vieraskielisiä opiskelijoita, koska heistä vain reilu kolmannes tuntee palvelut (erittäin tai melko) hyvin. Liikunta-aktiivisuus on odotetulla tavalla suhteessa palveluiden tuntemukseen: mitä enemmän viikoittain liikutaan, sitä paremmin palvelut tunnetaan.

Opiskelijoista noin neljännes kertoo liikkuvansa tyypillisesti kaksi tai kolme kertaa viikossa (kuvio 9).* Tätä vähemmän liikkuu vajaa viidennes. 55 prosenttia harrastaa liikuntaa tavallisesti vähintään neljä kertaa viikossa, mikä on samansuuntainen tulos kuin tuoreimmassa kansallisessa liikuntatutkimuksessa (2010, 6).

* Liikunta-aktiivisuutta arvioitiin laskemalla yhteen eri paikoissa tapahtuneen liikkumisen frekvenssit. Teknisesti

tehtiin se valinta, että jos vastaaja on jättänyt vastaamatta johonkin tai joihinkin summamuuttujan kohtiin, hänet pidetään silti mukana laskuissa. Puuttuva tieto tulee näin ollen mukaan käytännössä nollana, joten kokonaisarvio saattaa olla tämän vuoksi hieman varovainen. Jos kaikki tiedot puuttuvat, jää vastaaja luonnollisesti pois. Kokonaan oma kysymyksensä on, mitä vastaajat ymmärtävät liikunnalla ja miten keskimääräisen liikkumisen raportointi suhtautuu toteutuneisiin liikuntamääriin.

36

Kuvio 9. Tyypillisen viikon liikuntamäärät, %, n= 999 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 0

1

2-3 4-5 Liikunta-aktiivisuus (krt / vko)

Omatoiminen liikunta kevyen liikenteen väylillä, ulkoilureiteillä ja kotona on opiskelijoille ylivoimaisesti yleisin tapa liikkua (kuvio 10).

Lähes joka toinen opiskelija liikkuu tällä tavalla vähintään muutaman kerran viikossa (vrt. Kansallinen liikuntatutkimus 2010, 14).

Yksityiset kuntokeskukset, Aallon omat liikuntapalvelut, muut kuin Aallon urheiluseurat (vastaavat osuudet noin 13 %) sekä Yliopisto-

6-

liikunta (10 %) jäävät tässä mielessä toiselle sijalle. Koska kyselyssä tiedusteltiin vuoden 2011 liikkumista kyselyhetkeen mennessä (syyskuu 2011), on paikallaan raportoida Yliopistoliikunta vanhalla nimellään ja erillään Aallon palveluista. Käytännössähän syksystä 2011 eteenpäin organisaatio muuttui Unisportiksi ja kattaa nyt myös aikaisemmin Aallon järjestämiä liikuntapalveluita.

Kuvio 10. Missä ja miten usein olet keskimäärin harrastanut liikuntaa vuonna 2011 vastaushetkeen (syyskuu) mennessä? %, n= 951 - 987 Omatoimista liikuntaa muualla: kevyen liikenteen väylät, ulkoilureitit, kotona yms.

Yksity t iset kuntokeskukset ty Muut urheiluseurat Aallon omat liikuntapalvelut (1.9.2011 alkaen Unisport) Helsingin Yliopistoliikunta (1.9.2011 alkaen Unisport) Kunnalliset palvelut: uimahallit, kuntosalit, ryhmäliikunta yms.

AYY:n liikuntayhdistykset AYY:n liikuntatapahtumat 0%

10%

20%

30%

2 + krt / vko

40%

50%

60%

70%

80%

En ole käyttä tttänyt / harrastanut tänä aikana

90%

37

Hieman yli puolet opiskelijoista siis liikkuu tavallisesti vähintään neljä kertaa viikossa.

Kauppakorkeakoululaiset liikkuvat hieman muita enemmän (vastaava osuus 64 %), kun taas Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat liikkuvat jonkin verran muita vähemmän (40 %). Kauppakorkeakoululaiset myös käyvät muita useammin yksityisissä kuntokeskuksissa liikkumassa. Opintojen edetessä liikkumisaktiivisuus näyttää yleisesti ottaen hieman kasvavan. Kyselyn perusteella vieraskieliset opiskelijat harrastavat liikuntaa muihin verrattuna harvakseltaan (33 %), mutta on hyvä pitää mielessä käsitteiden kulttuurisidonnainen tulkinta: se, mitä jossakin pidetään liikuntana, ei sitä välttämättä ole toisaalla.

Kuten edellä huomattiin, vieraskieliset opiskelijat jäävät usein puskaradion – sosiaalisista medioista ehkä vanhimman – kantaman

ulkopuolelle. Kielirajat ylittävien liikuntatapahtumien ja muiden liikuntamahdollisuuksien luominen voisi toimia konkreettisena keinona, jonka avulla tämä opiskelijaryhmä saadaan sekä tutustumaan suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuviin opiskelijoihin että liikkumaan enemmän. Esimerkkinä voisi toimia tehokkaasti viestitty, monikielinen ja säännöllinen pallo- tai mailapelivuoro.

Liikuntapaikan valinnassa tärkeimpiä tekijöitä ovat sijainti, palveluiden saatavuus sopivaan aikaan sekä edullinen hinta. Myös se, että valikoimasta löytyy omalle kunnolle sopiva laji ja ylipäätään valikoiman monipuolisuus, ovat valtaosalle tärkeitä näkökohtia liikuntapaikkaa valittaessa. Sen sijaan melko harva pitää tässä suhteessa tärkeänä muiden liikkujien ikä- tai sukupuolijakaumaa.

Kuvio 11. Liikuntapaikan valinta, tärkeät tekijät. %, n= 987 - 995

Sopiva sijainti Palvelujen saatavuus sopivaan aikaan Edullinen hinta Valikoimasta löytyy omalle kunnolleni sopiva laji Lajivalikoiman monipuolisuus Tilojen väljyys Voin liikkua tuttujen seurassa Mahdollisuus omaan vakiovuoroon, jolle ei tarvitse tehdä varausta Voin liikkua samassa kunnossa olevien seurassa Voin liikkua samanikäisten seurassa Voin liikkua samaa sukupuolta olevien seurassa 0%

38

20%

40%

60%

80%

100%

Kyselyssä haluttiin myös selvittää opiskelijoiden ajatuksia oman liikkumisensa tai liikkumattomuutensa syistä. Kyselyn perusteella käy ilmi, että liikuntaa harrastavat vastaajat pitävät terveyttä, hyvää oloa ja kunnon kehittymistä merkittävimpinä liikkumiseen

Liikuntaa harrastamattomat puolestaan toivat esiin ajanpuutteen sekä yleisen elämäntilanteen merkityksen. Opiskelun ja työnteon yhdistelmä johtaa usein siihen, että tingitään ensimmäiseksi omasta hyvinvoin-

kannustavina tekijöinä. Myös lähellä olevat liikuntamahdollisuudet, työ- ja opiskelukyvyn ylläpitäminen, stressinhallinta ja ulkonäkö olivat enemmistölle liikuntaa harrastavista tärkeitä liikuntaharrastuksen taustatekijöitä.

* nista (Kemppainen 2011, 45). Niinpä liikunnallekin jää joskus vain liian vähän aikaa, vaikka motivaatiota olisi.

Olen aiemmin liikkunut 3-4 kertaa viikossa, mutta nykyään tuntuu että aikaa ei löydy.

Kun koulun päälle on pakko tehdä töitä, niin eipä sitä enää aikaa tahdo löytyä liikunnalle.

Haluaisin liikkua enemmän.

Myös kustannukset, kiinnostuksen puuttuminen sekä liikuntatilojen tunnelma olivat monille vastuksina

liikuntaharrastuksen tiellä. Kiinnostavaa on, että lähes joka toinen liikuntaa harrastamattomista katsoo, ettei saa itseään yri-

* Näiltä osin on hyvä pitää mielessä muutama metodologinen huomio. On ensinnäkin selvää, ettei kyselylomake

kiinteine vaihtoehtoineen pysty tarjoamaan kaikenkattavaa ja virheetöntä kuvaa ihmisen toiminnasta. Esimerkiksi joitakin tärkeitä vastausvaihtoehtoja on saattanut jäädä pois ja eri tekijöiden merkitys voi vaihdella tilanteen ja päivän mukaan. Lisäksi on mahdollista, että toiminnan tai käyttäytymisen syyt eivät välttämättä ole kokonaisuudessaan vastaajan itsensäkään tiedossa (vrt. Rosenberg 1988, 28–29).

39

tyksistä huolimatta liikkumaan. Kysymyksessä on eräänlainen “sisäinen vastustaja”, mikä vihjaa, että yleisesti esiintyvä yksilöä syyllistävä puhe- ja ajattelutapa, jossa viitataan yrittämisen tai motivaation puutteeseen, perustuu liian yksioikoiseen ja kapeaan käsitykseen liikunnan motivaatiotekijöistä. Suunniteltaessa keinoja, joilla tukea liikuntaa harrastamattomien liikkumista, on tämä huomio pidettävä muistissa.

Liikuntapalveluiden osalta vastaajilta kysyttiin lisäksi, kuinka tärkei-

nä erilaisten lajien tarjontaa pidetään.

Kuntosali osoittautui tässä suhteessa ylivoimaiseksi ykköseksi (vrt. Kansallinen liikuntatutkimus 2010, 19): kaksi kolmesta pitää sitä erittäin tärkeänä (kuvio 12). Myös lajikokeilut, ryhmäliikunta, palloilu- ja mailapelivuorot sekä uinti keräsivät suuren enemmistön suosion. Ryhmäliikunnan osalta keskeisinä palveluina pidettiin erityisesti lihaskuntotunteja (esim. circuit ja kahvakuula) sekä pehmeämpiä keho ja mieli -tunteja (kuten kehonhuolto ja jooga).

Kuvio 12. Miten tärkeänä pidät, että seuraavia liikuntalajeja ja palveluita on tarjolla opiskelijoille? %, n= 959 - 984 Kuntosali Lajikokeilut Ryhmäliikunta Avoimet palloiluvuorot Uinti Mailapelivuorot Venyttely Yhdistyksille varattavat palloiluvuorot Hieronta Kamppailulajit Tanssi Kiipeily Sarja r toiminta rja Yksilöllinen ohjaus Jäälajit Yleisurheilu Ryhmäliikunnasta tarkemmin ----Lihaskunto Keho ja mieli Tanssit Spinning Koreografiset tunnit 0%

40

20 %

40 % Erittäin tärkeä

60 % Tärkeä

80 %

100 %

Lajikokeilujen menestystä kuvion 12 toivelistalla voidaan pitää mielenkiintoisena ja positiivisena ilmiönä. Opiskeluun erottamattomasti kuuluva suuntautuminen uuden oppimiseen tulee siinä näkyviin myös liikunnan alueella.

Koska monipuolinen ja mielekäs liikunnan harrastaminen edistää työ-, toiminta- ja opiskelukykyä, on olennaista, että opiskelijaliikunnan rakenteet tukevat mahdollisimman hyvin uusien lajien kokeilua ja oppimista.

Mietittäessä keinoja, joiden avulla luodaan liikuntamahdollisuuksia vähemmän liikkuville opiskelijoille, on kenties suhtauduttava kriittisesti kuvion 12 kaltaisiin esityksiin, jotka kuvaavat pääasiassa liikuntaa jo harrastavien mieltymysten yleisiä piirteitä. Onhan

mahdollista, että vähän liikkuvat eivät suhtaudu liikkumiseen samalla tavalla kuin liikkujien massa. Pohdittavaksi jääkin, miten suhteuttaa liikkuvan enemmistön mieltymykset ja vähän liikkuvia opiskelijoita (ja henkilökuntaa) motivoiva liikuntatarjonta ja -kulttuuri. Voidaanko – tai pitääkö – molempiin panostaa yhtä paljon vai voidaanko luottaa siihen, että aktiiviset liikkujat liikkuvat joka tapauksessa, riippumatta siitä onko tarjonnassa viimeisimpiä ja kalleimpia konsepteja? Entä minkälainen liikuntatarjonta ja viestintä loisivat parhaiten mahdollisuuksia liikunnan aloittamiseen tai lisäämiseen?

Liikuntaan pitää kannustaa sitä vähemmän harrastavia. Sen lisäksi tarjota huippumahdollisuuksia sitä enemmän harrastaville.

On tärkeää, että opiskelijalla on varaa harrastaa mielekästä liikuntaa. Uusimpia lajeja ja hienoja tiloja ei kuitenkaan minusta ole järkevää vaatia.

Olen huomannut, että AYY:n opiskelijaliikunnassa on laaja lajivalikoima mutta lajit muistuttavat toisaan siinä, että ne ovat rajuja. Ne eivät yleensä sovi opiskelijalle, jolla on jotain rajotteita, vaikkapa sitten yleisiä selkäkipuja. Pehmeä Jooga, pilates, Tai-chi, chiball jne. jotka sopisivat useammalle, ovat huonosti edustettuina.

Liikuntatuutorointi on esimerkki korkeakoululiikunnan instituutiosta, joka voi parhaimmillaan madaltaa kynnystä pysyvän liikuntaharrastuksen aloittamiseen ja uusien lajien kokeiluun. Joka viides opiskelija on kuullut AYY:n liikuntatuutorista, joka kymmenes on tavannut tuutorin ja vajaa kolmannes olisi tapaamisesta kiinnostunut. Perustieteiden korkeakoulussa liikuntatuutorin tapaaminen on tavallisempaa kuin muualla, Taideteollisessa

korkeakoulussa taas selvästi harvinaisempaa.

Kyselyn perusteella Taideteollisessa kuitenkin riittäisi kiinnostusta liikuntatuutorointia kohtaan, mikä on syytä huomioida toiminnan näkyvyyden ja tarjonnan kehittämisessä. Samaten huomionarvoista on, että erityisesti vieraskieliset opiskelijat ovat kiinnostuneita liikuntatuutoroinnista. Muutaman vuoden opiskelleet ovat tavanneet tuutorin (ja kuulleet palvelusta) muita yleisemmin, ja kiinnos-

41

tusta AYY:n liikuntatuutorin tapaamiseen olisi eritoten fukseilla. Paljon liikkuvat opiskelijat tuntevat tuutorikonseptin muita paremmin, mutta kiinnostus tuutorin tapaamiseen ei kuitenkaan riipu liikunnan harrastamisaktiivisuudesta. Keskeinen kysymys onkin, kuinka saada viestittyä palvelusta onnistuneesti myös vähemmän liikkuville.

Opintopisteitä kartuttava liikunta- ja hyvinvointikurssi kiinnostaa kyselyn tulosten perusteella opiskelijoita jopa yllättävän paljon, mikä kenties ilmentää itsestä huolehtimisen ja terveyden näkyvää asemaa nykykult-

tuurissamme. Yli puolet vastaajista arvelee, että varmasti kävisi kurssin, mikäli sellainen olisi tarjolla, mutta jälleen on toki muistettava kyselyvastauksissa ilmenevien aikeiden ja toteutuman välinen mahdollinen epäsuhta.

Kyselyn mukaan kurssin suosio näyttäisi kasvavan liikunta-aktiivisuuden mukana, mutta vähiten liikkuvistakin nelisenkymmentä prosenttia arvelee, että varmasti kävisi tällaisen kurssin. Ajatus liikunta- ja hyvinvointikurssista herättää kiinnostusta erityisesti Insinööritieteiden korkeakoulussa, Kauppakorkeakoulussa ja Sähkötekniikan korkeakoulussa.

Kuvio 13. Jos voisit saada opintopisteitä osallistumalla liikunta- ja hyvinvointikurssille, käyttäisitkö tätä mahdollisuutta? Liikunta-aktiivisuuden mukaan (krt viikossa), %, n= 981 100 % 80 % 60 % Ehkä

40 %

Varmasti

20 % 0% 0-1

2-3 4-5 6Liikunta-aktiivisuus (krt/ vko)

Nettisivut arvioitiin liikunnan osalta kaikkein hyödyllisimmäksi viestintäkanavaksi (taulukko 11). Myös puskaradio, painetut esitteet (esim. liikuntalukujärjestykset) ja sähköpostilistat välittävät tehokkaasti liikuntapalveluita koskevaa informaatiota. Liikuntatilojen

42

Kaikki

ilmoitustaulut välittävät tietoa luonnollisesti paremmin aktiivisille liikkujille. Sen sijaan sosiaalinen media ja sähköpostitiedotus toimivat näiltä osin yhtä hyvin (tai huonosti) riippumatta liikunta-aktiivisuudesta.

Taulukko 11. Miten hyödyllisiä seuraavat viestintäkanavat ovat hankkiessasi tietoa liikuntapalveluista? ”Erittäin hyödyllinen”, liikunta-aktiivisuuden mukaan (krt/vko), %, n =969 - 977

Liikuntakertoja viikossa 0-1

2-3

4-5

6-

Kaikki

68 %

79 %

81 %

85 %

79 %

32 %

35 %

38 %

42 %

37 %

31 %

25 %

29 %

34 %

30 %

28 %

22 %

30 %

33 %

28 %

27 %

20 %

28 %

31 %

26 %

10 %

9%

14 %

14 %

12 %

(*) Ei tilastollisesti merkitseviä eroja

Kyselyssä oli tilaa vapaamuotoisille kirjoituksille aiheesta “opiskelijan liikunta” – edellä onkin esitetty näistä jo joitakin poimintoja. Vastauksia lukiessa kävi pian selväksi, että liikuntamahdollisuuksien monipuolisuutta ja edullisuutta pidetään perustavanlaatuisen tärkeinä piirteinä korkeakoululiikunnassa.

Opiskelijanäkökulmasta tärkeintä on liikunnan edullisuus, monipuolisuus ja laaja tarjonta.

Jälleen opiskelijoista on moneksi […] Tärkeintä on, että palveluita on tarjolla opiskelijaystävälliseen hintaan Liikuntapalveluja on tarjolla, mutta ne keskittyvät perinteiseen kuntosalitreenaamiseen.

Kaipaan monipuolisempaa lajivalikoimaa. Tärkeää on liikunta, joka on samalla myös elämys.

Siispä kaipaan lisää tarjontaa erityisesti tanssiin mutta myös vaikkapa talvilajeihin ja kiipeilyyn.

43

Unisportin toimintaan suhtauduttiin valtaosin myönteisesti.

UniSport ja sen tuomat mahdollisuudet ja monipuolisuus ovat aivan huippu juttu! Omasta näkökulmasta ennen kaikkea Otaniemen lisääntyneet palvelut ja viimeinkin kunnolliset kuntosalipalvelut (ei enää yksityinen) ovat tärkeitä asioita. Myös liikuntayhdistystoimijan näkökulmasta yhteistyö UniSportin kanssa on lähtenyt rullaamaan hyvin ja kerrankin tuntuu, että yhdistyksiä arvostetaan ja halutaan auttaa. Ihan mahtavaa kokea omana opiskeluaikana kuinka vihdoin ja viimein opiskelijan liikuntapalvelut lähtevät nousuun.

UniSport on täysi napakymppi. Siinä yhdistyy kaikki mahdolliset toiveeni. Laaja lajivalikoima, hyvät tilat, erinomainen sijainti, sekä erittäin edullinen hinta. Jos jotain toivottavaa vielä olisi, niin se olisi jäälajien harrastamisen mahdollisuuden saaminen.

Muutokset eivät kuitenkaan tuota aina kaikkien kannalta suotuisaa lopputulosta. Näin kävi myös Unisportin myötä.

Koen olevani väliinputoaja Unisportin vallatessa Otahallin, kun vielä viime vuona juuri minulle oli tarjolla ilmaisia aamupäivän palloiluvuoroja ja iltaisin Osukon kautta (kai) AYY:n kustantamia sulkapallovuoroja - nyt palloiluvuorot ovat vain Unisportin jäsenille (89e 12kk), ja sulkapallovuoroista pitää maksaa vielä erikseen (4-6 euroa kerta). Entiseen verrattuna tilanne huononi huomattavasti, jos muut Unisportin mukanaan tuomat lajit eivät kiinnosta.

Aikaisemmin kävin muutamalla kauppiksen omalla ryhmätunnilla, mutta en ikuna maksaisi yliopistoliikunnan maksua! Ei kovin toimiva järjestely. Valitettavasti todella suuri downgradaus, kun kauppiksen kuntosali ja sali liittyi yliopistoliikuntaan!

44

Liikunta- ja hyvinvointikurssia kohtaan tunnettu kiinnostus tuli hyvin vahvasti esiin liikuntaa koskevissa vapaamuotoisissa avovastauksissa (ks. sanapilvi):

Ajatus liikuntakurssien sisällyttämisestä vapaavalintaisiin opintoihin edes 1-2 kurssin (esim.

3-6 op) verran olisi mahtava palvelus myös tulevaisuutta ja työkyvyn ylläpitoa ajatellen.

Tollanen liikunta- ja hyvinvointikurssi pitäis ehdottomasti olla! En käsitä miksei jo ole.

Ajatus liikuntakurssilta saatavista opintopisteistä kuulostaa MAINIOLTA. Kunhan mahdollinen toteutus ei muistuta koululiikuntaa (oppilaiden asettaminen taitavuusjärjestykseen esim. katsomalla,kuka osaa tiettyjä temppuja; suppea lajivalikoima, opettajan yksinvalta urheiluvalinnoissa).Toteutus voisi toimia vaikkapa karate-kurssin muodossa, jooga-kurssina, liikuntana pienryhmissä, teemana keskittymiskyvyn lisääminen liikunnan avulla ym..

Eräs konkreettinen ja monia vaivannut tekninen asia oli Unisportin nettisivujen käytettävyys.

Unisportin nettisivujen aikataulut/lukujärjestykset ja varausjärjestelmät ovat todella hankalia käyttää. Se on suurin syy, miksen ole Unisportin palveluita käyttänyt.

Unisportin nettisivut on aika onnettomat.

I think it is as good as it can be already, but just a better and easier website is required – especially for easier booking.

45

Toisaalta voidaan myös ajatella, että korkeakoulutasolla liikunta on jokaisen oma asia, eikä liikkumiseen siten tulisi liittyä opintosuorituksia.

Ihminen liikkuu, jos liikkuu. Ei tarvitse holhota.

Tämä on yliopisto. Ei täällä kuulu saada opintopisteitä siitä, että opettelee pitämään huolta itsestään ja sitomaan kengännauhansa.

Kerätyn aineiston perusteella näyttää siltä, että korkeakoululiikunnan toteutuksessa on olennaista välttää syyllistäviä mielikuvia ja holhoavaa otetta. Korkeakouluopiskelijan vapaa-aika on usein vähissä opiskelun ja työnteon yhdistämisen vuoksi. Tässä yhtälössä liikunnan tulisikin olla ensisijaisesti voimavaroja palauttava ja kehittävä mahdollisuus eikä huonoa omaatuntoa aiheuttava velvoite.

Olisihan se kiva harrastaa säännöllisesti jotain itseä kiinnostavaa lajia, mutta tällä hetkellä koulun antama lukujärjestys ei anna siihen yhtään aikaa (vapaa-aikaa menee toipumiseen).

Töiden, koulutöiden ja muiden harrastusten ohella en keksi, miten ihmeessä [liikunnalle] olisi aikaa.

46

Liite 1: metodologiaa ja taustatietoja • satunnaisotos, vastausosuus 28 % • tiedonkeruu syyskuussa 2011 nettilomakkeella • vastauskadon vaikutuksia korjattu painotuksella • vertailuissa esiintyvät erot ovat tilastollisesti merkitseviä (p <.05) ellei toisin mainita • teemoitellut avovastaukset on visualisoitu sanapilveksi Wordlella Kyselylomake kehitettiin osaltaan aikaisempien kyselyiden pohjalta, mutta koska kaikkiin haluttuihin teemoihin ei löytynyt sopivia osioita, kehitettiin osa kysymyksistä tätä kyselyä varten. Lomaketta testattiin kehittelyn aikaan jatkuvasti ja varsinainen pilotointi toteutettiin AYY:n aktiivien avustuksella kesällä 2011.

Kysely lähetettiin sähköpostitse 9. syyskuuta 3639 vastaajan otokselle. Otos poimittiin tasavälipoiminnalla 5. syyskuuta AYY:n jäsenrekisterin niistä jäsenistä, joilta oli tiedossa sähköpostiosoite ja jotka oli hyväksytty opiskelemaan 2003 tai myöhemmin. Jäsenrekisterissä olivat 5. syyskuuta mukana: a) opiskelupaikan syksyllä 2011 vastaanottaneet, b) poimintahetkeen mennessä läsnäoleviksi ilmoittautuneet ja c) keväällä 2011 läsnäolleet opiskelijat. Poimintalista lajiteltiin ensisijaisesti korkeakoulun, toissijaisesti hyväksymisvuoden ja kolmanneksi sähköpostin mukaan. Listasta valittiin otokseen joka neljäs jäsen.

1010 vastaajaa oli lähettänyt vastauksensa 3. lokakuuta mennessä (vastausosuus 28 %). Vastaamatta jättäneille lähetettiin yhteensä kolme sähköpostimuistutusta. Muistutusten lähettämisvaiheessa pieni osa vastaajista (arviolta 10 %) sai räätälöidyn muistutusviestin sijaan vahingossa kyselyjärjestelmän vakioviestin, jonka linkki lomakkeeseen oli kuitenkin oikea.

Tämä on saattanut laskea vastausosuutta hieman, mutta todennäköinen vaikutus on pieni ja epäsystemaattinen. Poimituista sähköposteista 52 osoittautui toimimattomiksi. Nämä vastaajat eivät olisi edes teoriassa pystyneet vastaamaan, eikä heitä siten ole laskettu mukaan vastausosuuden nimittäjään. Lisäksi yksi vastaaja ilmoitti, ettei saanut lomakkeen linkkiä avattua.

Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvottiin kolme polkupyörää.

Verkkokyselyissä on nykyään vaikeaa saavuttaa korkeita vastausosuuksia. Kun suurin osa otokseen poimituista jättää vastaamatta kyselyyn, voi tuloksissa olla harhaa, koska tiettyjen ryhmien yli- tai aliedustus voivat viedä tuloksia virheelliseen suuntaan. On käytännöllistä, että tällaisen vastauskadosta aiheutuvan harhan mahdollisuutta pyritään pienentämään painottamalla vastauksia asianmukaisella menetelmällä. Tämän kyselyn tapauksessa on sovellettu vastaustodennäköisyysmallia (Laaksonen (2011); ks. esim. Kemppainen 2011). Ajatus on, että mallitetaan vastaustodennäköisyyttä otoksen tasolla tiedettyjen muuttujien mukaan: käytössä olivat tässä tapauksessa muuttujat korkeakoulu, syntymävuosi, opinto-oikeuden saamisvuosi ja kieliryhmä. Sukupuolijakaumat saatiin käyttöön vasta kun aineisto oli jo kerätty, joten painottaminen tehtiin korkeakouluittain reunajakaumien mukaan (sukupuolijakaumat saatu opiskelijarekisteristä ehdoilla: opintojen aloitusvuosi 2003 tai myöhempi; opiskelijastatuksena

47

läsnä, poissa, ulkomailla tai valittu; opinto-oikeus voimassa; opintojen tasona ylempi tai alempi korkeakoulututkinto).

Lopputulos on, että aineisto vastaa painotuksen ansiosta perusjoukkoa kyseisten muuttujien suhteen varsin hyvin (taulukko 12): esimerkiksi Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun lievä aliedustus korjaantui, samaten naisten yleinen yliedustus. Kaikki raportissa esitetyt tulokset on laskettu painoja käyttämällä. Painotettujen ja painottamattomien jakaumien välillä ei ole pääasiassa suuria eroja.

Taulukko 12. Brutto-otoksesta, vastaaja-joukosta ja painotuksesta.

Brutto-otos

Vastaajat

Vastaajat (p)

Naisten osuus

Naisten osuus

Naisten osuus

(rekisteri)

(vastaajat)

(vastaajat - p)

n

%

n

%

n

%

%

%

%

ENG

877

24,1 %

259

25,6 %

241

23,9 %

27,3 %

36,1 %

27,3 %

ECON

858

23,6 %

206

20,4 %

241

23,8 %

44,1 %

57,1 %

43,7 %

CHEM

335

9,2 %

95

9,4 %

94

9,3 %

40,5 %

52,1 %

39,8 %

SCI

548

15,1 %

160

15,8 %

153

15,2 %

17,2 %

25,3 %

16,6 %

ELEC

601

16,5 %

187

18,5 %

167

16,5 %

15,6 %

19,7 %

15,3 %

TAIK

420

11,5 %

103

10,2 %

115

11,4 %

64,5 %

59,2 %

63,5 %

Yht.

3639

100,0 %

1010

100,0 %

1011

100,0 %

33,7 %

39,6 %

33,0 %

(p) painotettu

Kiinnostavana taustatietona mainittakoon vielä, että korkeakoulujen välillä on eroa siinä, kuinka opiskelu ja työssäkäynti yhdistyvät. Taulukosta 13 käy ilmi, että Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat yhdistävät muita useammin päätoimiseen opiskeluun sivutoimisen työssäkäynnin.

Kauppakorkeakoulussa puolestaan päätoiminen työssäkäynti on Aallon muita korkeakouluja yleisempää.

Taulukko 13. Nykyinen opiskelutilanne korkeakouluittain. %, n= 999 ENG

ECON

CHEM

SCI

ELEC

TAIK

Kaikki

Opiskelen päätoimisesti, en käy töissä

49 %

32 %

59 %

43 %

53 %

26 %

43 %

Opiskelen päätoimisesti ja teen sivutoimisesti töitä

31 %

38 %

33 %

38 %

32 %

58 %

37 %

Käyn töissä päätoimisesti ja opiskelen sivutoimisesti

15 %

27 %

6%

18 %

12 %

14 %

17 %

Muu

5%

4%

2%

1%

4%

2%

3%

n (100 %)

260

232

87

148

158

114

999

Kyselyihin vastaajat valikoituvat osin sen mukaan, kiinnostaako aihe vai ei. Palvelukyselyn tapauksessa on todennäköistä, että palveluita käyttävät, niitä tuntevat ja niistä kiinnostuneet ovat yliedustettuina. Tätä ei ole kuitenkaan voitu korjata. Niinpä kysymykseen, miten ylioppilaskunta voisi tavoittaa palveluista vähemmän kiinnostuneet, ei tällä aineistolla saada välttämättä parasta mahdollista vastausta. Toisaalta niiltä osin, kun juuri palveluiden käyttäjät ja niitä tuntevat ovat kiinnostuksen kohteena, on tällä tavalla valikoitunut aineisto hyvinkin toimiva.

48

Raportoidut vertailut ovat tilastollisesti merkitseviä viiden prosentin merkitsevyystasolla (p <.05) Khiin neliö -testillä arvioituna, ellei toisin mainita. Kun satunnaisotoksella poimitussa aineistossa havaittu ero on tilastollisesti merkitsevä, voidaan päätellä, että vastaava ero löytyy myös tutkimuksen perusjoukon tasolla. Toisin sanoen tällöin hylätään nollahypoteesi, jonka mukaan eroa ei ole. P-arvo kertoo virheellisen päätelmän riskin. Viisi prosenttia on kyselytutkimuksissa tavallisesti käytetty riskiraja.

Avovastaukset teemoiteltiin yhden tai kahden sanan koodeiksi ja niiden esiintymistiheyttä visualisoitiin Wordlen (www.wordle.net) avulla: mitä suurempi fontti, sitä useammin teema esiintyy aineistossa. Visualisointia käytettiin jo koodauksen muodostamisvaiheessa, jolloin koodien ja aineiston vastaavuutta saattoi arvioida kätevästi prosessin aikana. Tilastoanalyysin syventämiseksi ja elävöittämiseksi raportissa esitetään varsin runsaasti poimintoja avovastauksista. Niiden avulla pyritään havainnollistamaan AYY:n jäsenten erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia ylioppilaskunnan tuottamista palveluista.

Liite 2: raportissa käytetty pääkau-

punkiseudun alueryhmittely Helsinki, keskusta

Kallio, Sörnäinen, Alppiharju

00100, 00160, 00170, 00180

00500, 00510, 00520, 00530

Eteläinen kantakaupunki (Punavuori, Kaivopuisto,

Vallila, Arabianranta, Käpylä

Eira)

00550, 00560, 00580, 00600, 00610

00120, 00140, 00150 Lauttasaari 00200, 00210

Oulunkylä, Pakila, Paloheinä 00630, 00640, 00650, 00660, 00670, 00680 Malmi, Pukinmäki, Tapulikaupunki, Viikki

Läntinen kantakaupunki (Töölö, Meilahti, Ruskea-

00700, 00710, 00720, 00730, 00740, 00750,

suo, Pasila)

00780, 00790

00240, 00250, 00260, 00270, 00280

Herttoniemi, Roihuvuori, Laajasalo

Etelä-Haaga, Munkkiniemi, Munkkivuori

00570, 00800, 00810, 00820, 00830, 00840,

00300, 00320, 00330, 00340, 00350

00870

Pitäjänmäki, Reimarla

Puotila, Itäkeskus, Kontula, Vuosaari, Myllypuro

00360, 00370, 00380, 00390

00910, 00920, 00930, 00940, 00950, 00960,

Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Malminkartano

00970, 00980

00400, 00410, 00420, 00430, 00440

49

Otaniemi

Leppävaara, Lintuvaara, Kilo

02150

02600, 02610, 02650, 02660

Tapiola, Otsolahti

Espoon keskiosat ja Kauniainen

02100, 02110, 02120, 02130, 02140, 02160,

02630, 02700, 02730, 02740, 02750, 02760,

02170, 02180

02770, 02780, 02940, 02970

Matinkylä, Olari

Vantaa

02200, 02210, 02230, 02240, 02280

01200, 01230, 01300, 01360, 01370, 01380,

Espoonlahti 02300, 02320, 02330, 02360

01390, 01400, 01520, 01600, 01610, 01620, 01640, 01650, 01710

Kirjallisuutta

Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010. SLU:n julkaisusarja 6/2010. Helsinki, Suomen Kuntoliikuntaliitto.

Kemppainen T (2011): Ristipaineessa. Tutkimus Helsingin yliopiston opiskelijoiden työssäkäynnistä, työkokemuksista ja ammatillisesta järjestäytymisestä. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö. Helsinki, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry.

Laaksonen S (2010): Surveymetodiikka. Ventus.

Rosenberg A (1988): Philosophy of Social Science. Oxford, Clarendon.

50