Tempausjulkaisu

1

Päätoimittaja: Noora Vänttinen Sunnittelu: Henna Palonen, Tuomas Isola, Taneli Härmä, Noora Vänttinen ja muu viestintätiimi Graafiikka ja kuvat: Elina Kuutti, Ville Harmaala, Pirita Nykänen, Rosa Väisänen ja Venla Keskinen Taitto: Taneli Härmä ja Noora Vänttinen 2016

Sisällysluettelo 4

Suojelijan tervehdys, Sauli Niinistö

6

Koulutus, Suomen arvokkain aarre, Niko Ferm

10

Mikä ihmeen Tempaus?

12

Tempaus2016

26

Tempauksista, Tiina Metso

29

Osataan toki muuallakin, Rosa Nylén ja Niko Ferm

30

Kehitys, tuohon suuntaan

32

Peruskoulu 2050, Jaakko Salo

36

Peruskoulutus, arvokkain aarre,

2

Maarit Korhonen 40

Ilo oppia, Tuula Teeri

44

Laadukas peruskoulu on yhdenvertaisen yhteiskunnan perusta, Milja Asikainen

48 50

Uutta ja uskaliasta Koulun tehtävä on herättää uteliaisuutta, Sanni Grahn-Laasonen

54

Suomalainen peruskoulu on aarre – Siitä täytyy pitää huolta, hundrED

58

Istumisesta toiminnalliseen oppimiseen, Aulis Pitkälä

62

Mitä tekisit, jos ei pelottaisi?, Mia Lehto

68

Eläköön vanhemmat! – vanhemmat voimavarana tulevaisuuden koulussa, Ulla Siimes ja Tuija Metso

72

Tempausta tukemassa

74

Tulevaisuus on tehtävä, Neste Oyj

76

Perustaidot kunniaan!, Marjo Matikainen-Kallström

80

Uhkien taivastelusta kokeilukulttuuriin, Suvi Eriksson ja Mika Parkkari

84

KAUTE-säätiön tuki Tempaukselle ja opetuksen, tieteen ja tekniikan edistämiselle!, Jouni Lounasmaa

88

Rosan koodi innostaa koululaisia ohjelmoimaan loka-tammikuussa

91

Lastenklinikoiden Kummit mukana Tempauksessa, Anne Knaster

94

Kiitokset

3

TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS

Peruskoulu on Suomessa ollut pitkään myös yksi yhteiskuntamme tärkeä peruskivi.

Todisteita menestyksestä riittää varsin paljon: Olemme maailman kärkeä luku- ja laskutaidossa. PISA-tulokset ovat olleet todisteena menestyksestä ja monet maat ovat kääntäneet katseensa suomalaisiin kouluihin. Mitä oikein teette, kun pärjäätte noin hyvin ja voisimmeko jotenkin oppia tästä itsekin - näin usein kuuluu koulujärjestelmästämme ajateltavan. Koulutuksesta ja kouluista yritetään saada myös yhtä tuottavaa vientivalttia Suomelle, maineemme on siinä hyvä ponnistin.

Rehellisesti on kuitenkin myönnettävä, että pelkkää valoa ja loistetta ei ole tarjolla koulurintamalla. Ne kuuluisat Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet vuodesta 2006 lähtien. Viimeaikoina olemme saaneet myös lukea peruskoulun eriarvoistumisesta ja oppimistulosten entistä rajummasta jakautumisesta. Huonosti mennyt peruskoulu vie nuoria yhteiskunnan reunamille jo varhain. Jokainen ulkopuolelle putoava nuori on Suomelle liikaa.

Peruskoululla on lapsen ja nuoren elämässä valtava rooli jo sen vuoksi, että kodin lisäksi 4 ja nuori viettää suuren osan ajastaan koulussa. Tietojen ja taitojen karttumisen lisäksi lapsi lapsi oppii sosiaalisia taitoja, joilla on tärkeä vaikutus lapsen tasapainoiseen elämään.

Peruskoulu on siis paljon enemmän kuin portti jatkokoulutukseen, se on yksi hyvinvointiyhteiskuntamme tukipilareista.

Tempaus2016 -projektin avulla on tarkoitus nostaa peruskoulutuksen tila laajempaan keskusteluun ja toisaalta muistuttaa opettajien arvokkaasta työstä lasten ja nuorten eteen.

Kansainväliset vieraani haluavat usein tutustua koulujärjestelmäämme ja ihailevat sitä, kuinka arvostettuja opettajat ovat Suomessa. Toivottavasti muistutamme tästä ahkerasti myös itseämme.

Toivon, että te kaikki opiskelijatempaajat viette mukananne innostusta sekä uusia ideoita jokaiseen suomalaiseen peruskouluun, joissa aiotte vierailla. Teillä on todella hieno ajatus takananne Tempaukselle! Toivon, että keskustelua – ja sitä myöten rakentavia ehdotuksia peruskoulun uudeksi suunnaksi – syntyy paljon.

Haluan tässä yhteydessä toivottaa kaikille kasvatusyhteisön jäsenille voimia vaativassa ja vastuullisessa työssänne. Lisäksi toivotanTempaus2016-tekijöille ja kaikille projektin yhteydessä järjestettäville kouluvierailuille ja tapahtumille paljon menestystä!

Sauli Niinistö Tasavallan presidentti Tempaus2016 -suojelija

Suojelijan tervehdys

Haukion kala.

5

t. Sale

Koulutus, Suomen arvokkain aarre Niko Ferm Tempausesikunnan puheenjohtaja

Kun 2015 syksyllä aloitimme suunnittelemaan Tempausta, pohdimme aiheeksi monia yhteiskunnallisia teemoja kuten 6 syrjäytymistä, digitalisaatiota ja tutkimuksen tulevaisuutta.

Eräässä workshopissa pohdimme kuitenkin koulutukseen liittyviä teemoja ja meille heräsi ajatus temmata kiitokseksi siitä, että jokainen meistä on saanut erinomaisen peruskoulutuksen.

Lisäksi idea, että saisimme mahdollisuuden vierailla omissa vanhoissa peruskouluissamme, toi valtavan hymyn kaikkien huulille. Tempauksen teema lyötiin lähes siltä istumalta lukkoon. Vasta jatkotyöstön myötä meille selvisi, että suomalaisissa kouluissa opiskelumotivaatio on ollut laskussa jo useamman vuoden. Tämä tarkensi Tempauksen suuntaa, sillä halusimme vierailuillamme innostaa koululaisia oppimaan!

7

Tempaus

lähti

kunnolla

käyntiin

tammikuussa,

kun

rekrytoimme lisää tekijöitä tähän valtavaan projektiin. Lopulta meistä muodostui noin 70 hengen vapaaehtoisorganisaatio.

Voinkin tässä vaiheessa sanoa, että ilman näin mahtavaa tiimiä emme olisi tästä haasteesta selvinneet. Haluan osoittaa kiitokseni ydintiimille ja muille vapaaehtoisille! Tätä kirjoittaessa meillä on edessä vielä uusien vapaaehtoisten rekrytointi, nimittäin yli tuhannen korkeakouluopiskelijan innostaminen mukaan tempaajaksi.

8

Projektimme tavoitteena on ennen kaikkea innostaa koululaisia oppimaan, mutta myös rohkaista muita panostamaan suomalaiseen peruskoulutukseen ja viemään Suomea kohti maailman parasta oppimisen kansakuntaa. Tempauksemme on

erinomainen

tapa

korkeakouluopiskelijoille

osoittaa

tukensa koululaisille. Tapoja on monia, ja haastammekin kaikki suomalaiset laittamaan itsensä likoon paremman koulutuksen puolesta. Vuoden varrella on ollut ilo huomata, miten moni taho kehittää koulutusta ja panostaa siihen. Tästä Tempausjulkaisusta löytyy myös näiden tahojen kirjoituksia.

Kiitoksia kaikille yhteistyökumppaneille ja muille, jotka teette päivittäin työtä suomalaisten nuorten ja koululaisten eteen!

9

P.S. Oma paras peruskoulumuistoni on mummoni nojatuolilta, jossa minulla oli tapana tehdä matikan läksyjäni ja syödä mummon tekemiä herkullisia voileipiä :)

10

s?

Mikä

pau m e T n ihmee

11

Suomen peruskoulu elää murroksen paineessa. PISA-menestys on vielä tuoreessa muistissa, mutta uudet haasteet, kuten 12 opetusryhmien kasvu, oppimotivaation puute ja jopa huonokuntoiset koulurakennukset tekevät peruskoulutuksen tarjoamisesta entistä hankalampaa. Siksi me, Aalto-yliopiston opiskelijat, olemme nostaneet päitämme ja kääntäneet sen yhteisen tiedon alkulähteemme puoleen. Meidän tehtävänämme on nyt tuoda esille nämä peruskoulun kohtaamat ongelmat sekä omalta osaltamme auttaa niiden ratkaisemisessa. On aika kaivaa esille opiskelijoiden ikiaikaiset vaikuttamisen välineet.

On taas Tempauksen aika.

Kouluja on mukana kaikista Suomen kolkista.

13

14

Viikolla 44 31.10–1.11.2016 Aalto-yliopiston opiskelijat sekä muutamat muiden yliopistojen innokkaat vapaaehtoiset jalkautuvat ympäri Suomea tempaamaan peruskoulutuksen puolesta.

He

vierailevat

1500

nostattamassa

ennalta

opiskelijoiden

oppimotivaatiota

Suomen

suunnitellulla että

peruskoulussa

ohjelmalla

sekä

peruskoulutuksen

päättäjiltä saamaa huomiota. Kahden päivän tempausreissun jälkeen opiskelijat palaavat Helsinkiin, jossa järjestetään kolmantena päivänä valtava Tempausjuhla, koko projektin huipentuma.

Tempaus2016 ei tosin rajoitu pelkästään muutaman päivän rykäisyyn, vaan työtä on tehty koko vuoden ajan. Urakka alkoi 15 jo vuoden alussa, kun muodostettiin Tempauksen toimikunnat.

Kukin toimikunta ryhtyi sitten omalta osaltaan valmistelemaan loppuvuoden spektaakkelia.

Tempausjulistuksen ovat allekirjoittaneet Jämeräpartainen Insinööri, KY:n puheenjohtaja sekä Sheryl Tokyo.

Koulutoimikunnat Koulutoimikunta on jakautunut vielä neljään pienempään jaostoon: etelään, pohjoiseen, länteen ja itään. Kukin jaosto ryhtyi vuoden alussa kontaktoimaan oman maantieteellisen alueensa kouluja tehtävänään saada mahdollisimman monta koulua mukaan. Syksyyn mennessä kouluja on lähtenyt mukaan lähes 1500. Koulutoimikunta ryhtyi myös luomaan ilmoittautumisjärjestelmää mukaan lähteville kouluille sekä tempaajille.

Ohjelma Vuoden 2016 Tempauksen varsinainen sisältö on kouluissa 16 toteutettava ohjelma. Jotta kynnys tempaamaan lähtemiselle olisi mahdollisimman matala, on ohjelmatiimi suunnitellut ohjelmapaketteja, joista kukin osaltaan vastaa peruskoulutuksen kohtaamiin haasteisiin. Ohjelmapaketteja syntyi kuusi:

Kuvassa on tempauskirves, jota on jo pitkään käytetty Otaniemen tempaajien tunnuksena.

17

Arkielämän pulmapakki Tavoite:

Innostaa

ja

motivoida

oppilaita

näkemään

matematiikan opiskelu ja sen hyödyntämismahdollisuudet käytännöllisinä ja arkipäiväisinä.

Kuvaus: Matematiikka ei ole vain numeroita ja laskutoimitusten konemaista

suorittamista.

Se

on

käytännön

tarpeista

muodostunut apuväline, joka esiintyy kaikkialla luonnossa ja ympärillämme. Tämä aivopähkinäinen ohjelmapaketti sisältää aimo annoksen matematiikkaa, joka koetetaan liittää nuoren arkeen.

Keksi, kehitä, kokeile!

Saada oppilaat kiinnostumaan yrityksen 18 Tavoite: perustamisesta ja tutustuttaa heidät yrittäjyyden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Kuvaus: Ohjelmassa luokka pääsee yhdessä perustamaan oman yrityksen. Yritys voi olla yhtä hyvin lähikauppa koulun vieressä kuin laskettelukeskus ulkomailla. Oppilaat saavat eri tehtävät yrityksessä ja miettivät esimerkiksi markkinointia, logoja sekä palkkausta luokka-asteesta riippuen. Ohjelma on toteutettu yhteistyössä Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa.

Apua avoimemmin Tavoite: Tukea ja kannustaa oppilaiden yksilöllistä oppimista ja avun löytämistä.

Kuvaus: Leikkauksien ja säästöjen keskellä sekä luokkakokojen kasvaessa oppilaiden yksilöllisyys jää harmillisesti varjoon.

Tässä helposti toteutettavassa ohjelmassa tempaaja toimii normaalin oppitunnin ajan apuopettajana, eikä koulun tarvitse varata tempauksen takia erillistä oppituntia. Tarkoituksena on rohkaista ja kannustaa lahjakkaampia oppilaita kyselemään ja syventymään aiheeseen enemmän sekä tukea ja turvata heikoimpien edistymistä.

Tie tulevaisuuteen (7-9 lk) Tavoite: Luoda ja havainnollistaa mahdollisia urapolkuja oppilaille esimerkkien kautta.

Kuvaus: Meillä jokaisella on oma tarinamme ja polkumme, jota kuljimme nykyhetkeen. Jatko-opinnot askarruttavat varmasti monia oppilaita. Tempaajan ohjeistuksella oppilaat pääsevät tutustumaan julkisuuden henkilöiden, poliitikkojen, tai vaikkapa omien vanhempiensa koulutus- ja työtaustaan, ja toteamaan itse, että kaikki on mahdollista!

19

Kuvataide on kaikkialla Tavoite: Nostaa esiin oppilaiden oma esteettinen ajattelutaito ja laajentaa heidän käsitystään taiteesta ja sen merkityksestä yhteiskunnassa.

Kuvaus: Kuvataidetta ei tehdä vain näyttelyitä varten, vaan sitä tarvitaan esimerkiksi pelisuunnittelussa, mainoksissa, elokuvissa ja verkkosivuilla. Tämä ohjelma pyrkii tarjoamaan oppilaille kiinnostavaa, hauskaa ja oivaltavaa kuvista.

Tempausgaalassa pohjustettiin Tempaus2016:n aihetta.

20

Kids try science Tavoite: Sytyttää oppilaiden kiinnostus tieteeseen, tekniikkaan ja insinöörityöhön.

Kuvaus: Tässä ohjelmassa tutustutaan tekniikan ilmiöihin toiminnallisten kokeilujen avulla. Ohjelma on toteutettu yhteistyössä IBM:n kanssa. Tarkemman käsityksen ohjelman sisällöstä

voi

saada

tutustumalla

kokeisiin

osoitteessa

http://www.teacherstryscience.org/kids.

Tempaus2016:n rasti uusille opiskelijoille .

21

Tapahtumat T h Tempaus2016

ei

rajoitu

pelkästään

loka-marraskuun

vaihteeseen vaan Tempausaiheisia tapahtumia on järjestetty ympäri vuoden. Tavoitteena on ollut saada mahdollisimman moni opiskelija mukaan tempaamaan. Tapahtumat ovat vaihdelleet syksyn orientaatioviikon tempaus-aiheisista rasteista aina suuriin gaalatilaisuuksiin. Merkittävimmät tapahtumat ovat olleet vapun alla järjestetty aiheenjulkistusseremonia, jossa Tempauksen aihe paljastettiin, syksyn alussa Apollo Live Clubilla pidetty Tempausgaala, jossa aukaistiin tempaajien virallinen

ilmoittautuminen,

sekä

tuleva

koulukiertelyt

huipentava Tempausjuhla Kansalaistorilla.

22 Viestintä Viestintätiimin vastuulla on Tempauksen näkyvyys ja kuuluvuus. Viestinnän käsialaa ovat kaikki Tempauksen painotuotteet ja mainokset, mukaan lukien tämä kirjanen.

Tempausta ja siihen liittyviä tapahtumia on markkinoitu mainosjulistein, tapahtumin sekä vapun alla otaniemeläisellä Radio Diodi -radiokanavalla.

Yrityssuhteet h Yli tuhannen opiskelijan liikuttelu ympäri Suomea ei ole halpaa puuhaa. Siksi yrityssuhdetiimi on jo vuoden alusta saakka etsinyt Tempaukselle taloudellisia tukijoita. Lopullisista tukijoista valtaosa löytyy myös tämän kirjan sivuilta.

Sielunvoima Yksi

Tempaus2016:n

tavoitteista

on

saada

opiskelijat

tutustumaan paremmin toisiinsa ja luoda ystävyyssuhteita eri tieteenalojen välille. Tässä työssä auttoi sielunvoimatiimi, joka järjesti muille toimikunnille yhteisiä tapahtumia läpi vuoden.

Kesällä järjestettiin useita yhteisiltamia, joissa tempaustoimijat tutustuivat toisiinsa ja pohtivat yhdessä workshop-tyylisesti 23 ratkaisuja ja ideoita liittyen alati lähenevään Tempaukseen, kun taas syksyllä järjestettiin tempaustoimikunnille sitsit.

Päätösjuhla Hyvä suoritus pitää palkita, ja päätösjuhlatoimikunnan tehtävänä onkin ollut miettiä, mitä tapahtuu Tempausjuhlan jälkeen, kun Tempaus2016 on saatu virallisesti päätökseen.

Luvassa on varmasti huikea tapahtuma kaikille tempaamaan lähteneille.

Tämän kirjan ilmestyessä (tai pikemminkin lähtiessä taittoon) ovat kouluvierailut aivan nurkan takana, ja Tempausjuhlan loiste alkaa pikkuhiljaa valaista odottavien mieltemme horisonttia. Tämä tempaus on kokoluokkansa lisäksi merkittävä siinäkin mielessä, että se on poikkitieteellisin koskaan 24 järjestetty tempaus. Pelkästään Aalto-yliopistosta mukana on jo teknologian, kauppatieteiden sekä taiteiden opiskelijoita. Lisäksi tempaamaan on lähdössä opiskelijoita Helsingin yliopistosta, Turun yliopistosta, Tampereen teknillisestä yliopistosta sekä Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Voitaneen sanoa, että Tempaus2016 on jo tässä vaiheessa yksi suurimpia opiskelijaprojekteja Suomessa. Tämän maan peruskoulutus, jos mikä, myös ansaitsee kaiken tämän.

Opiskelijat, temmatkaa jatkossakin!

25 2 5

Tempauksista Tiina Metso Arkistonhoitaja, museonjohtaja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

26 Tempaus on perinteisesti ollut yhteiseen intoon ja yhdessä tekemiseen pohjautuva teekkareiden tapa herättää huomiota ja jopa hoitaa kuntoon asioita, joilla on painavaa merkitystä tupsukansalle tai parhaassa tapauksessa laajemmallekin ryhmälle kansallisella tasolla tai peräti intergalaktisessa mittakaavassa. Tempaamisessa vaatimattomuus ei yleensä kaunista, eikä siihen edes pyritä.

Terminäkin

yhteishenkeä

ilmaiseva

sana

tempaus

on

kiinnostava, sillä ruotsinkielellä asia ilmaistaan täysin samoin: ’Jämeräpartaisen insinöörin – den Bisterskäggige ingeniörens TEMPAUS’ vuoden 1953 malliin.

Tempauksen pienempi muoto on ryntäys, joka on voinut kuvailla esimerkiksi yhden killan fuksien tapahtumaa tai toimintaa vähintäänkin oman killan muiden jäsenten iloksi ja hyväksi ulottuen joskus jopa laajemmallekin tupsukansaan ja ympäröivään maailmaan.

Joukkoja johtamassa ja asioita järjestelemässä on ollut Tempausesikunta, joka on hankkinut sopimuksia, lupia, kieltoja, rekvisiittaa, tarvikkeita ja ennen kaikkea tekijöitä tuhansille pikku osasille. Parasta tempauksessa lienee sen joukkovoima, joka tarjoaa jokaiselle osallistujalle mahdollisuuden tehdä ja toimia. Jokainen on voinut valita aktiivisuuden ja ajansitomisen tasonsa, mutta olla silti mukana yhteisessä touhussa. Päämääränä 27 on joukolla tuoda tempauksen teema kaikkien tietoon mieliin jäävällä ja iloisella tavalla, itse aiheen vakavuudesta huolimatta.

Tempauksen pääosassa on voinut olla suhteellisen selkeä mainoskulkue, kuten 1924, tai yhtäaikaisesti joka puolella tapahtuvia kymmeniä pikku oivalluksia vuoden 1966 Helsingin sekoittaneen Muutto-tempauksen tyyliin. Tempaus voi pysyä yhdessä paikassa, kuten Metro-tempaus, tai laajeta kuntarajojen yli MIR:in tavoin. Tempaus on siis vapaamuotoinen, ulospäin jopa hallitsemattoman kaoottisen kuvan antava elämäniloinen joukkovoiman purskahdus jota edeltää tarkka suunnittelu ja seuraa yleensä perusteellinen jälkien raivaaminen kaikkien tyytyväisyyden varmistamiseksi.

Tempaukset ovat herättäneet kaupunkilaisissa laajan kirjon 28 tunteita ärtymyksestä rajattomaan riemuun. Valituksiltakaan ei ole vältytty, mutta asiat on aina saatu ratkaistua osapuolia tyydyttävällä tavalla jotta riemun täyttämästä ja railakkaastakin tempauksesta jäisi kuitenkin siihen osallistuneille, sitä seuranneille ja sitä vältelleille positiivinen kuva. Tempaukset ovat siten jääneet urbaaniin historiaan iloisina spektaakkeleina, joilla on ollut myös riemua painavampi sanoma levitettävinään.

Osataan toki muuallakin Rosa Nylén ja Niko Ferm Vaikka tempaukset ovat lähtöisin teekkarikulttuurista, on muuallakin osattu kiinnittää Suomen – ja miksei ulkomaidenkin – huomio ajankohtaisiin asioihin näkyvällä toiminnalla.

Kauppatieteilijöiden

historiassa

parhaiten

tempaukseen

verrattavana tapahtumana voidaan pitää Finnfocus-näyttelyä vuonna 1968, jolloin KY:läiset matkasivat Lontooseen laiva täynnä suomalaisia yrityksiä tuotteineen. Projektin tavoitteena oli Suomen kansainvälistäminen ja viennin edistäminen.

Näyttely onnistui tavoitteessaan ja siksi puhuttaa vielä 29 tänäkin päivänä.

Taidealan opiskelijat taas ovat järjestäneet

muuraustempauksia korkeakoulunsa sijaintiin vaikuttamiseksi.

Nykyään aaltolaisten tempauskulttuuri on kääntänyt uuden sivun. Tempauksia tehdään yhteistyössä niin teekkareiden, kyltereiden kuin taidealan opiskelijoiden kanssa. Tämän vuoden Tempauksessa näkyykin kaikkien aaltolaisten kädenjälki.

30

31

an

unta u s n o tuoh , s y t i h

Ke

boli.

sen sym

, kirves

Ei hätää

o

mpauk n vain te

Peruskoulu 2050

Jaakko Salo Perusopetuksen erityisasiantuntija Opetusalan ammattijärjestö OAJ

32

Ennustaminen on vaikeaa ja erityisen vaikeaa on tulevaisuuden ennustaminen. Suomen peruskoulun historia on reilun 40 vuoden pituinen, joten vuoteen 2050 on peruskoululla kuljettavaa vielä edessäpäin liki sama matka kuin on takanakin.

Vaikka näin pitkälle menevien ennustusten tekeminen onkin liki mahdotonta, on joitain kehityskulkuja ja ainakin tavoitekuvia silti mahdollista esittää.

Peruskoulun tehtävänä on nykyisen lainsäädännön mukaan tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen sekä luoda tiedoilla ja taidoilla perusta oppilaan laajan yleissivistyksen muodostumiselle sekä maailmankuvan avartumiselle. Tämän lisäksi opetuksen on edistettävä sivistystä, tasa-arvoisuutta ja elinikäistä oppimista. Uskon, että tämä tulee säilymään peruskoulun tehtävänä myös tulevaisuudessa. Jopa vuonna 2050 peruskoulussa tavoitellaan perustietoja, -taitoja ja valmiuksia; yleissivistystä.

33

Tiedon luonne muuttuu ja sen määrä kasvaa räjähdysmäisesti.

Vaikka yleissivistyksellä perinteisessäkin merkityksessä on tärkeä roolinsa, yhä entisestään peruskoulussa korostuvat tiedonhankinnan, tiedonhallinnan ja kriittisen tiedonkäsittelyn taidot. On mahdotonta ennustaa millaista osaamista elämä 2050-luvulla edellyttää, mutta on varmaa, että ihmiset tuolloinkin tarvitsevat vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, ongelmanratkaisukykyä ja oppimaan oppimisen taitoja.

Peruskoulu on ennen kaikkea ja edelleen myös kasvun paikka.

Suomalaisen peruskoulun suurin vahvuus on ollut juuri sen yhdenvertaisuus: se, että oppilas on taustoistaan ja käymästään 34 koulusta riippumatta saanut erinomaiset eväät oppimiseensa ja elämäänsä. Tätä yhdenvertaisuutta ei ole saavutettu kilpailulla, kontrollilla tai mittaamisella vaan korkeasti koulutetulla opettajakunnalla, jolle on annettu riittävä vapaus, luottamus ja riittävät resurssit perusopetuksen järjestämiseen ja koulun kehittämiseen. Toivon, että koulutuksemme ja osaamisemme kulmakivestä pidetään huoli ja suomalainen peruskoulu ponnistaa näistä vahvuuksistaan myös vuonna 2050.

35

36

Peruskoulutus, arvokkain aarre Maarit Korhonen Opettaja Peruskoulutusko olisi arvokkain aarre?

Se saattaa näyttää siltä, koska pudokkaiden määrä on pieni ja se perustuu siihen, että raahaamme jokaista mukana sen yhdeksän 37 vuotta antaen kaiken mahdollisen tuen.

Siihen

käytetty

resurssimäärä

on

järisyttävä.

Tuetaan,

tukiopetetaan, synnytetään uudenlaisia ryhmiä, erityisryhmiä, otetaan kuraattori mukaan ja psykologi ja kaikki tämä, jotta jokainen selviäisi sen yhdeksän vuotta. Kaveri ei opi sijamuotoja, niin annetaan tukiopetusta ja asia opetetaan vielä kerran, ja sitten kokeesta viitonen ja seuraava asia. Pääasia tuntuu olevan, että kaikki suorittavat hyväksyttävästi peruskoulun. Laadulla ei ole väliä, ainoastaan määrällä.

Joku k voisi ystävällisesti ll laskea, l k montako k opettajaa saataisiin lisää, jos kaikki hankerahat lyötäisiin pöytään. Väitän nimittäin, että jos jokaisella opettajalla olisi korkeintaan 15 oppilasta, säästäisimme tuon kaiken edellä mainitun. 15 oppilasta, terveet ja väljät tilat, niin lupaan, että pystyn löytämään jokaisen oppilaan tavan oppia, pystyn löytämään heidän kiinnostuksen kohteensa ja muotoilemaan opetustani niiden mukaan.

Pystyisin tukemaan itsetuntoa niin, että syrjäytyneitä ei tulisi ja jokainen tietäisi, mitä tahtoo peruskoulun jälkeen. Tällä hetkellä huomion pitäisi olla niissä nuorissa, joille peruskoulu on aarteen sijasta painajaista. He eivät opi perinteisin menoin, 38 heitä ei kiinnosta pluskvamperfektin kolmas persoonamuoto ja heidän itsetuntonsa rapisee päivä päivältä, koska aarretta ei löydy.

Mitä, jos ei olisikaan tukiopetuksia, erityisryhmiä, pienryhmiä sekä kaikkea mahdollista härpäkettä niihin yhdistettyinä.

Unohdetaan kokeet ja todistukset ja pidetään ainoana päämääränä suoltaa peruskoulusta ulos hyvän itsetunnon omaavia, elämästä innostuneita kansalaisia, jotka odottavat innolla pääsevänsä oppimaan lisää omasta intohimonsa kohteesta joko opiskelemalla tai työtä tekemällä.

Tämä on helpostikin tehty: haetaan se mielenkiinnon kohde ja lähdetään siitä. Kaikkia ei kiinnosta kielen rakenne vaan kakstahtimoottorin toiminta. Jos moottorimiehen on pakko opiskella sijamuodot, miksei kielimiehiä pistetä kokoamaan moottoria? Eikö parhaat tulokset tule silloin, kun saa tehdä itselleen kiinnostavaa juttua? Ai yleissivistys? Ei se viitonen sijamuotokokeesta antanut mitään sivistystä.

Meillä on siellä peruskoulussa kaikki aarteen ominaisuudet.

Nyt tarvitaan taikureita taikomaan se sieltä esille.

39

Ilo oppia Tuula Teeri Aalto-yliopiston rehtori

Kuvat pienistä ekaluokkalaisista, joiden silmistä loistaa innokas odotus ja oppimisen ilo, syöpyvät mieliin joka syksy koulujen alkaessa. Oppimisen ilo on kallis aarre, jota pitäisi vaalia koko 40 pienen ja nuoren ihmisen koulu- ja opiskelutien läpi. Se antaa valtavasti energiaa, opastaa uuden tiedon lähteille ja auttaa ratkaisemaan visaisetkin ongelmat. Se avaa tien kriittiseen ajatteluun ja laajaan sivistykseen. Ja sivistykseen kuuluu taiteen, kirjallisuuden ja monipuolisen kielitaidon lisäksi myös perustiedot tekniikasta ja taloudesta.

Meillä

Suomessa

yhteiskunta

rakentuu

tiedolle

ja

hyvinvointimme perustuu kansalaisten korkeaan osaamiseen.

Tutkimus, kehitys, innovaatiot ja korkein opetus ovat kansainvälisessä vertailussa erityisen tärkeitä kasvulle, ja sitä kautta työllisyydelle ja hyvinvoinnille juuri Suomessa. Pienenä

41

maana Suomen on varmistettava, että kkaikki kk llahjakkuudet h kk d ja kyvykkyydet saadaan tunnistettua ja kasvatettua täyteen kukoistukseensa. Olemassa olevaa potentiaalia ei ole varaa hukata, vaan se pitää saada mahdollisimman kattavasti käyttöön.

Kattava, korkeatasoinen ja tasa-arvoinen peruskoulu on tässä tehtävässä avainasemassa. Laadukas peruskoulu ja innostavat, ammattitaitoiset opettajat takaavat sen, että kaikki potentiaali saadaan käyttöön ja korkeampaan koulutukseen riittää erinomaisia opiskelijoita. Suomi tarvitsee vahvaa korkeakoulusektoria, joka taas tarvitsee vahvaa ja kattavaa 42 peruskoulutusta.

Aalto-yliopistossa innokkaista tekijöitä

me

haluamme

kasvattaa

pienistä

peruskoululaisista

innovatiivisen

yhteiskunnan

näistä

tulevaisuuden rakentamiseksi.

Avaamme yliopiston ovia myös koululaisille yhä enemmän.

Koululaiset oppivat yhdistämään luonnontieteitä ja biotaiteita luonnontieteiden

vierailukeskuksessamme

Lumartsissa.

Vastikään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella aloitti toimintansa myös Haukilahden lukio, jonka opiskelijat toimivat tiiviissä yhteistyössä ylipiston kanssa. Vuorovaikutus, yhdessä

tekeminen ja monenlaiset oppimisympäristöt tuottavat uusia ideoita ja ainutlaatuisia oppimiskokemuksia molemmille osapuolille.

Ja on hienoa nähdä tuo oppimisen, uuden löytämisen ja rakentamisen ilo ja palo myös omien opiskelijoidemme silmissä.

Se näkyy muun muassa innostavana ja mukaansatempaavana yrittäjyysekosysteeminä, joka luo tiedolla uutta liiketoimintaa, kasvua ja hyvinvointia yhteiskuntaan.

Toivotan onnea Tempaukseen – vaalitaan oppimisen iloa läpi elämän!

43

PS. Kävin itse kansakoulun ja muistan yhä ylpeyden

esiintyessäni

kevätjuhlaesityksen peruskoulunkin

kevätpörriäisenä

taustalla. antavan

Toivon jokaiselle

mahdollisuuden osallistua ja päästä esille – tällä varhaisella

näkymisellä

kannalta suuri merkitys.

on

koulutaipaleen

Laadukas peruskoulu on yhdenvertaisen yhteiskunnan perusta Milja Asikainen Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen 44 puheenjohtaja

Vierailin viime keväänä Kiinassa pekingiläisen Tsinghuan yliopiston ylioppilaskunnan luona ja keskustelin paikallisten opiskelijoiden

kanssa

maidemme

koulutusjärjestelmistä.

Asenteessa koulutukseen on maiden välillä suuri ero. Kiinassa tuetaan erityisesti huippuja, Suomessa taas heikoimpia.

Ymmärsin vasta Kiinassa, kuinka ainutlaatuinen ja tärkeä tämä asenne Suomelle on. Näin pienenä maana emme voi hukata kenenkään potentiaalia.

45

Suomalainen

yhteiskunta

on

eriarvoistunut

edellisten

vuosikymmenten aikana. Tulo- ja hyvinvointierot ovat kasvaneet, ja nyt jo 21% 20-vuotiaista miehistä on syrjäytymisvaarassa. Huono-osaisuus myös periytyy, mikä näkyy esimerkiksi vanhempien koulutustaustan vaikutuksesta lasten peruskoulun jälkeiseen opiskeluun ja näkemyksiin työelämästä. Tämä on tulevaisuuden kannalta hälyttävää, sillä vahvan koulutuksen merkitys kasvaa entisestään, kun työn luonne muuttuu automatisaation myötä.

Eriarvoistuminen

näkyy

myös

suomalaisen

sivistyksen

kivijalassa, peruskoulussa. Peruskoulun taso on kansainvälisillä 46 mittareilla hyvä kautta linjan, mutta paikkakuntien ja koulujen väliset erot ovat kasvaneet. Erityisesti suurissa kaupungeissa hyväosaisten lapset menevät yhä useammin lähikoulujen sijaan parempimaineisiin kouluihin. Tämä kehitys jakaa yhteiskuntaa entisestään, mihin meillä ei ole varaa.

Eriarvoistuminen haittaa ihmisten sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiä. Yhteiskunnat, joissa tulo- ja hyvinvointierot ovat pienet, ovat taloudellisesti menestyneimpiä ja vakaimpia.

Onkin koko yhteiskunnan etu, että pyrimme estämään näiden erojen kasvun.

Peruskoulu koskee kaikkia lapsia ja nuoria, joten se on avainasemassa koulutuksellisen tasa-arvon luomisessa. On äärimmäisen tärkeää, että kaikilla Suomessa on yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen ja innostavaan peruskouluun asuinalueesta tai vanhempien taustasta riippumatta.

47

48

49

asta

ali k s u a j Uutta

Koulun tehtävä on herättää uteliaisuutta Sanni Grahn-Laasonen Opetus- ja kulttuuriministeri 50

Suomalaisen peruskoulun arvopohjana on jokaisen oppilaan ainutlaatuisuus,

oikeus

hyvään

opetukseen,

sivistys

ja

mahdollisuuksien tasa-arvo. Peruskoulun ydin on, että taustasta riippumatta jokaiselle annetaan mahdollisimman hyvät lähtökohdat rakentaa omaa elämäänsä ja ponnistaa eteenpäin.

Koulussa on jokaista lasta ja nuorta autettava löytämään omat vahvuutensa. Jokaiselle on annettava mahdollisuus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä.

Kuva: Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia

51

Olemme saavuttaneet kansainvälisissä vertailuissa erinomaisia tuloksia tasa-arvoisen perusopetuksemme ansiosta. Toinen suomalaisen koulutusjärjestelmän suurista vahvuuksista on sen tarjoama laatu: peruskoulumme tarjoaa suhteellisen laajan yleissivistyksen ja hyvän tietopohjan. Tästä perustasta on syytä pitää kiinni.

Kun

maailma

ja

yhteiskuntamme

muuttuu

vauhdilla,

koulun on aika asettua muutoksen tekijäksi ja suunnan näyttäjäksi. Kun olemme kuulleet myös viestejä, jotka kertovat oppimistulostemme kääntymisestä laskuun, koulua on lähestyttävä uudella, ennakkoluulottomalla tavalla. On 52 pohdittava, millaisilla ratkaisuilla voimme taata lapsillemme ja nuorillemme parhaat mahdolliset valmiudet toimia tulevaisuuden maailmassa.

Uudet opetussuunnitelmat korostavat yksilöllisempää oppimista ja vahvuuksien löytämistä. Tämä on loistava uudistus. Uusi pedagogiikka ja digitalisaatio mahdollistavat yksilöllisemmän, räätälöidymmän oppimisen. Mahdollisuudet niin hitaammin kuin

nopeamminkin

oppivien

tukemiseen

paranevat.

Oleellista on uteliaisuuden ja innostuksen herättäminen ja sen tunnistaminen, että on erilaisia tapoja oppia.

Suomalaisen l koulutusjärjestelmän k l l suuri vahvuus h ja julkinen lk salaisuus on opettajat. Meillä on korkeasti koulutetut opettajat, joita arvostamme. Opettajat ovat oman työnsä kehittäjiä, ja heidän pedagoginen vapautensa suunnitella ja toteuttaa opetusta on maailman mittakaavassa poikkeuksellisen suurta.

Opettajien

perus-

ja

täydennyskoulutusta

uudistamalla

varmistamme, että opettajilla on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan koko työuran ajan.

Tulevaisuuden peruskoulu on oppijalähtöinen, se vastaa muutokseen ja innostaa elämän mittaiseen oppimiseen.

Koulussa tärkeintä on, että jokaisessa herää halu oppia jatkuvasti uutta. Tulevaisuus on uteliaiden!

53

Suomalainen peruskoulu on aarre – Siitä täytyy pitää huolta hundrED 54 Suomalainen koulutusjärjestelmä on aarre, jota on pidetty vuosikymmeniä yhtenä maailman parhaista. Viime aikoina oppimistuloksemme ovat kuitenkin olleet laskussa, mikä on herättänyt monen koulutuksen parissa toimivan huolen.

Koulu ja opetus elävät murroksessa ja haasteiden edessä.

Miten kehittyä ja pysyä ympäröivän yhteiskunnan kehityksessä mukana? Muun muassa tähän haasteeseen vastauksia etsii HundrED, joka pyrkii auttamaan suomalaista koulua ja koulutusta pysymään yhtenä maailman parhaista vielä 100 vuoden päästä.

Uudet

opetussuunnitelmat

mahdollistavat

ja

avaavat

ovia kouluja ympäröivälle maailmalle, mutta toisaalta ne ovat nostaneet myös tarpeen hyvien innovaatioiden jakamiselle.

Voittoa

tavoittelemattoman,

kansainvälisen

HundrED-hankkeen missiona on kehittää, etsiä ja jakaa kouluja uudistavia innovaatioita – jakaa niitä opettajilta toisille, maiden rajojen yli ilmaiseksi.

55

Keräämme maailmalta 100 koulutusinnovaatiota ja toteutamme Suomessa 100 koulutusta kehittävää kokeilua lukuvuoden 2016–2017

aikana.

Suomalaisia

yhteistyössä

peruskoulujen

kanssa

kokeiluja

toteuttavat

koulutuksen

parissa

työskentelevät yritykset ja muut tahot. Tällä hetkellä projekteja on valittu mukaan 75, ja niitä ovat toteuttamassa yhteensä liki 200 suomalaista peruskoulua sekä 100 yritystä. Loput 25 projektia valitaan mukaan joulukuun 2016 alussa.

Projektit ovat suomalaisten opettajien kehittämiä ja ne sisältävät teemoja aina pakolaisista empatiaan, itsearvioinnista kouluruoan

kehittämiseen,

oppimispelien

suunnittelusta

56 eläinten hoitoon ja omien vahvuuksien tunnistamisesta eläinten kanssa oppimiseen. Teemoja on nimensä mukaisesti 100, ja niiden toteuttajina ovat suomalaiset opettajat, oppilaat ja koulut.

Suomalaisissa kouluissa tehdään paljon hienoja asioita, jotka voivat hyödyttää opettajia kaikkialla maailmassa – ja kääntäen: maailmalla tehdään paljon asioita, joista Suomessa voidaan hyötyä. Näitä esimerkkejä pyrimme maailmanlaajuisesti jakamaan HundrEDissa. Kannustamme kaikkia seuraamaan HundrEDin matkaa osoitteessa www.hundred.fi tai seuraamaan meitä Twitterissä nimellä: hundrED_fi.

57

Istumisesta toiminnalliseen oppimiseen Aulis Pitkälä Pääjohtaja, Opetushallitus Kuunteleminen, viittaaminen, vastaaminen, 45 minuutin 58 oppitunnit sekä 15 minuutin välitunnit ovat koulusta tuttuja asioita monille. Oppilaat ovat olleet passiivisia tiedon vastaanottajia ja opettaja tiedon hallitsija. Hiljaa istuminen ja ulkoa opettelu ovat tuottaneet kansainvälisesti hyviäkin tuloksia, mutta tämän päivän ja tulevaisuuden työelämässä tarvittavat taidot ovat erilaisia.

Maailma muuttuu ja koulu sen mukana. Koulu ei voi jäädä opettamaan tietoja ja taitoja, joita ei enää tulevaisuudessa samanlaisina tarvita. On aika muuttaa oppimista ja opettamista.

Uusi opetussuunnitelma on tuonut uudenlaisen tavan oppia kouluihin.

59

Oppimisen kkeskiössä k on oppilas l itse. Oppilaat l asettavat tavoitteita, joiden saavuttamista he itsekin arvioivat. Arviointi on kannustavaa, ohjaavaa ja jatkuvaa. Opettajan tehtävä on aktivoida ja luoda oppimisen mahdollisuuksia. Oppilaat voidaan koulupäivän aikana ryhmitellä monella eri tavalla.

Joku oppii parhaiten yksin, toinen taas on parhaimmillaan tiimityössä. Jokaiselle oppilaalle on hyvä löytää hänelle sopivin tapa oppia. Painopiste on siirtynyt siihen, miten opitaan.

Oppimisympäristöt tulee uudistaa. Oppiminen on kaikkialla, ja teknologia on mukana kaikessa oppimisessa. Passiivisesta oppimisesta ja istumisesta siirrytään liikkumaan ja oppimaan 60 monissa eri paikoissa. Tavoitteena on, että jokainen oppilas liikkuisi ainakin tunnin päivässä. Oppimisympäristö on innostava ja oppilaat voivat olla mukana sen suunnittelussa.

Vanhakin rakennus saa uuden ilmeen, kun yhdessä pohditaan, millaisia oppimisen ”koloja” siihen voi rakentaa.

Koulu on oppiva yhteisö, jossa lapset oppivat aikuisilta, mutta myös aikuiset lapsilta. Opettajien yhdessä työskentelyn malli leviää myös tapaan työskennellä oppilaiden kesken.

Enää ei opettajan tarvitse tehdä työtä yksin suljettujen ovien takana. Tiimiopettaminen ja jaettu johtajuus ovat osa koulun toimintakulttuuria.

Laaja-alainen l osaaminen tukee k oppilaiden l d ihmisenä h kasvamista k ja edistää kestävän elämäntavan edellyttävää osaamista.

Laaja-alainen osaaminen toteutuu oppiaineissa. Tällaisia taitoja ovat mm. ajattelu ja oppimaan oppiminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys, teknologiataidot, vuorovaikutustaidot

sekä

monilukutaito.

Monialaiset

oppimiskokonaisuudet tuovat mahdollisuuden ainakin kerran lukuvuodessa oppiaineet ylittävään projektimaiseen opiskeluun.

Tämä edellyttää opettajien yhteistyötä sekä oppilaan omien kiinnostuksen kohteiden mukaan ottamista.

Muutos on suuri ja siihen tarvitaan aikaa. Suunta on kuitenkin yhteinen. Jokainen oppilas saa eväät elinikäiseen oppimiseen 61 ja myös kaiken sen tuen ja kannustuksen, jota hän tarvitsee.

Oppiminen on mielenkiintoista ja jännittävääkin. Joskus se edellyttää kovaa työtä, mutta se on silloinkin palkitsevaa. On tärkeää, että jokainen saa kasvaa ihmisenä ja yhteisön jäsenenä.

Paras harjoittelupaikka tähän omaa elämää varten on koulu.

Mitä tekisit, jos ei pelottaisi?

Mia Lehto Hallituksen jäsen, Suomen ylioppilaskuntien liitto 62

Olen äärimmäisen kiitollinen suomalaiselle peruskoululle. Itse asiassa olen monesti miettinyt, mihin olisinkaan elämässäni päätynyt ilman peruskouluopettajieni huipputason osaamista, ilmaista

kouluruokaa

ja

mahdollisuutta

laadukkaaseen

oppimiseen. Jos olisin syntynyt mihin tahansa muualle maailmassa, mitä tekisin tämän jutun kirjoittamisen sijaan juuri nyt? Entä jos olisin syntynytkin Suomeen, mutta peruskoulua sellaisena kuin sen tunnemme, ei olisi olemassa?

Vanhempani eivät varsinaisesti olleet varakkaita 1990-luvun lama-aikaan, jolloin aloitin koulunkäyntini. Näin ollen uskon, että ilman suomalaista peruskoulua mahdollisuuteni laadukkaaseen koulutukseen olisivat olleet kehnot. Huonot perustaidot ja -tiedot olisivat tutkimusten mukaan puolestaan vaikuttaneet negatiivisesti koko opintopolkuuni, ja sitä kautta merkittävästi koko elämääni. Voin siis vilpittömästi sanoa, että minulle oppivelvollisuus suomalaisessa peruskoulussa on ollut kuin lottovoitto.

On kuitenkin yksi asia, jonka olisin toivonut oppivani jo peruskoulussa. Yksi taito, jonka olisin halunnut hallita jo kauan aikaa sitten, mutta jonka hallitsemiseen minulla kesti tovi. 63 Oikeastaan joudun harjoittelemaan tuota taitoa – näin melkein kolmikymppisenä – lähes päivittäin. Tuo taito vaikuttaa itse asiassa merkittävällä tasolla kaikkien ihmisten elämään. Silti harvalla tuntuu olevan ymmärrystä tuosta taidosta, ja vielä harvemmin olen kuullut tuota taitoa opetettavan.

On kyse sitten matematiikan opettelusta, urheilusta, musiikista, yrittämisestä tai vaikkapa PokemonGo:n pelaamisesta, pätee yleisesti tunnettu sananlasku ”harjoitus tekee mestarin”.

Muotoilemalla tämän ajatuksen hieman toisin voimme väittää, että mestariksi voi syntyä ainoastaan epäonnistumisten kautta. Sillä siitähän harjoittelussa on lopulta kyse; lukuisista epätäydellisistä toistoista ennen varsinaista onnistumista. Näin ollen se, mikä todella tekee mestarin, on epäonnistumisen taito.

Yhteiskunnassa meitä kuitenkin palkitaan ja ylistetään onnistuneista suorituksista, ei pelkistä yrittämisistä tai harjoitteluista, eikä varsinkaan epäonnistumisista. Tästä 64 syystä epäonnistuminen onkin äärimmäisen pelottavaa, ja tuo pelko kahlitsee monia. Se saa alisuoriutumaan, välttelemään haasteita tai vaikeita tehtäviä ja luovuttamaan. Luovuttamaan jopa ennen yrittämistä. Toisin sanoen epäonnistumisen pelko heikentää ihmisen uskoa omiin kykyihinsä, ja näin ollen, vaikuttaa suoraan ihmisen toimintaan. Suomalaista kulttuuria epäonnistumisen pelko määrittelee monin eri tavoin, mutta on

myös olemassa yhteiskuntia, joissa epäonnistumista

ei yksinkertaisesti suvaita. Se on surullista, sillä virheiden tekeminen on kuitenkin väistämätöntä ja erittäin tärkeä osa sekä oppimista että menestymistä.

65

Haluamme kaikki saada hyväksyntää ja tulla huomioiduksi hyvien

ominaisuuksiemme

ja

saavutustemme

ansiosta.

Tahtoisin kuitenkin, että peruskoulussa opetettaisiin myös epäonnistumisen olevan luonnollinen osa elämää. Toivoisin, että lapsia autettaisiin tunnistamaan epäonnistumiseen liittyvät negatiiviset tunteet ja pelot sekä käsittelemään niitä. Haluaisin, että heitä kannustettaisiin tekemään virheitä. Yrittämään uudelleen ja uudelleen sekä pelosta että lannistuksesta huolimatta. Uskomaan itseensä ja unelmiinsa.

Sillä siitähän oppimisessakin on viime kädessä kyse.

66 Suomen ylioppilaskuntien liitto järjestää kansainvälisen oppimistapahtuman Kaapelitehtaalle lokakuussa 2017.

Kutsumme ihmisiä ympäri maailmaa Suomeen unohtamaan pelkonsa ja kokemaan oppimisen täysin uusin tavoin.

Tapahtumassamme pääsee turvallisessa ympäristössä kokemaan itse oppimisen uusimmat innovaatiot, menetelmät ja teknologiat sekä halutessaan luomaan uusia! Tarjoamme ainutlaatuisen mahdollisuuden tulla rakentamaan tulevaisuuden oppimista yhdessä muiden oppimisesta innostuneiden asiantuntijoiden, opiskelijoiden, poliitikkojen, tutkijoiden ja yrittäjien kanssa.

Lisätietoja saa allekirjoittaneelta sekä tapahtuman nettisivuilta, jotka julkaistaan tänä syksynä osoitteessa www.daretolearn.fi.

67

Eläköön vanhemmat!

– vanhemmat voimavarana tulevaisuuden koulussa Ulla Siimes Toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto 68

Tuija Metso Erityisasiantuntija Suomen Vanhempainliitto Vanhempien unelma koulusta Unelmien koulussa näkyy oppimisen ilo ja innostus jokaisena koulupäivänä. Koulupäivä on liikkuva. Jokainen lapsi voi olla koulussa oma itsensä ja arvostettu juuri sellaisenaan.

Unelmien koulussa kaikki lapset kokevat olevansa osa luokkaja kouluyhteisöä ja ovat mukana rakentamassa sitä. Jokainen lapsi kokee olonsa koulussa turvalliseksi ja jokaiselle löytyy kaveri. Unelmien koulussa oppimisesta ja kouluhyvinvoinnista huolehtiminen on yhteinen asia. Oppilaiden vanhemmat

nähdään aidosti osana kouluyhteisöä, ja vanhemmat ovat mukana

vahvistamassa

kouluyhteisön

hyvinvointia

ja

oppimista.

Vanhemmat unelmien koulua rakentamassa Suomen Vanhempainliitto on koulujen vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö ja kodin ja koulun yhteistyön kehittäjä. Noin 75 %:ssa peruskouluista toimii vanhempainyhdistys tai vastaava.

Vanhempainyhdistysten suuri määrä kertoo, että oppilaiden vanhemmat haluavat olla mukana rakentamassa hyvinvoivaa kouluyhteisöä. Harmittavan usein vanhempainyhdistystoiminta jää kouluissa kuitenkin pelkäksi varainhankinnaksi, jolla rahoitetaan koulun hankintoja tai retkiä. Meidän mielestämme 69 vanhempaintoiminta voi olla paljon enemmän.

Vanhempaintoiminnan h

pitäisi

olla ll

itsestään

selvä l

ja

tärkeä osa koulun hyvinvointityötä, johon yhteisöllinen oppilashuolto tarjoaa valmiit rakenteet. Parhaimmillaan vanhempainyhdistys toimii linkkinä koulun ja kotien välillä: suunnittelee ja kehittää koulun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa kouluhyvinvointia sekä innostaa, kannustaa ja kokoaa vanhemmat toimintaan mukaan. Luokan tasolla vanhemmat voivat olla opettajan ja oppilaiden mukana rakentamassa hyvää luokkahenkeä ja pohtimassa opettajan tukena luokan hyvinvointikysymyksiä. Koulun ja luokan ovi tulee avata rohkeammin vanhempaintoiminnalle ja ottaa vanhempien tarjoama tuki avoimesti vastaan.

70 Vanhemmat voivat olla myös osa koulun pedagogista työtä.

Koulussa pysähdytään harvoin pohtimaan, miten monenlaista osaamista oppilaiden vanhemmilla on ja miten sitä voisi hyödyntää koulussa. Ammattiensa ja harrastustensa kautta vanhemmilla on monenlaisia tietoja, taitoja, osaamista ja verkostoja, joilla oppimista ja opiskelua on mahdollista rikastaa, monipuolistaa ja syventää. Tämä ei edellytä välttämättä vanhempien fyysistä läsnäoloa oppitunnilla, vaan sähköiset viestintävälineet tarjoavat siihen moninaisia mahdollisuuksia.

Vanhemmilla on valmiutta tarjota omaa osaamistaan koulujen käyttöön, jos koulu on siihen valmis. Samalla kodin ja koulun välinen yhteistyö saa uudenlaisia avauksia ja toimintatapoja.

Osallistavaa ll ja toiminnallista ll kodin k d ja koulun k l yhteistyötä h Jotta vanhemmat saadaan mukaan koulun toimintaan, kodin ja koulun yhteistyötä kannattaa viedä osallistavaan, vuorovaikutteiseen ja toiminnalliseen suuntaan. Vanhemmille tulee luoda tilaisuuksia tutustua toisiinsa ja koulun arkeen.

Koulun täytyy rakentaa vanhemmille osallistumisen paikkoja.

Vanhempien täytyy myös itse olla aktiivisia yhteistyön luomisessa ja uusien ideoiden kehittämisessä. Yhteisöllinen koulu rakentuu yhdessä tekemisen ja yhteisen toiminnan kautta. Unelmien koulussa aktiivinen vanhempaintoiminta tukee koulun kasvatustyötä ja samalla jokaista vanhempaa kasvattajana.

71

72

73

ssa

Tem

ukema t a t s pau

Tulevaisuus on tehtävä Hannele Jakosuo-Jansson Henkilöstö- ja turvallisuusjohtaja Neste Oyj Me Nesteellä teemme työtä eri alojen huippuosaajien kanssa.

74

Siksi voimme vakuuttaa, että koulutus kantaa. Vaikka vielä ei pystytä edes arvailemaan, minkä alojen taitajille seuraavan sadan vuoden aikana riittää töitä, varmaa on, että mikään koulutus ei mene hukkaan.

Kannattaako seurata omaa intohimoaan? Mikä ammatti olisi järkevä? Maksaako koulutus vaivan? Vakuutamme, että kaikkia osaajia tarvitaan. Tilausta on tieteelle ja taiteelle, teorialle ja käytännölle, suunnittelijoille ja toteuttajille. Teknisen ja taloudellisen ymmärryksen lisäksi tarvetta riittää myös ennakkoluulottomalle luovuudelle, visionääriselle tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiselle sekä niille, jotka määrätietoisesti pitävät prosessit järjestyksessä ja jalat tukevasti maan pinnalla.

Neste on tunnettu innovatiivisista ratkaisuistaan. Vaikka mekään emme tiedä, mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan, haluamme

olla

edelläkävijöiden

joukossa

kehittämässä

seuraavan sukupolven ratkaisuja. Myös koulutuksessa on järkevää panostaa erityisesti niihin aloihin, joilla menestymisen edellytykset myös tulevaisuudessa ovat vahvimmat. Esimerkiksi uudenlaiset teknologiat ja niiden hyödyntäminen tarvitsevat aivan uudenlaista osaamista.

Neste lahjoittaa tänä syksynä 1,5 miljoonaa euroa valituille yliopistoille ja korkeakouluille. Näin haluamme kannustaa oppilaitoksia jatkamaan tärkeää työtään 100-vuotiaan Suomen hyväksi. Haluamme osaltamme mahdollistaa sen, että Suomesta 75 valmistuu huippuammattilaisia myös jatkossa.

Neste

on

mukana

Aalto-yliopiston

ylioppilaskunnan

Tempauksessa osoittamassa yhdessä opiskelijoiden kanssa tukensa suomalaiselle peruskoulutukselle. Laadukas koulutus, aina alakoulusta korkeakouluun, on arvokas perintö, jota on syytä vaalia. Suomi, kuten Nestekin, tarvitsee koulutettuja osaajia nyt ja tulevaisuudessa.

76

Perustaidot kunniaan!

Marjo Matikainen-Kallström Puheenjohtaja Tekniikan Akateemiset TEK

Omasta ja TEKin puolesta minulla on suuri ilo ja kunnia olla

myötävaikuttamassa

Tempaus2016-projektiin,

opiskelijoiden jolla

tuetaan

käynnistämään suomalaisen

perusopetuksen uudistamista ja pitämistä maailman kärjessä.

Korkea osaaminen on Suomen tärkein menestystekijä.

Huippuosaajia ei kuitenkaan saada, ellei koko koulutusketju ole kunnossa. Viimeisimmät oppimistulokset perustaidoissa – kuten matematiikassa – ovat olleet laskusuunnassa, ja nyt on aika toimia eikä vain puhua.

77

On ilo nähdä, että te opiskelijat olette valmiita tarttumaan härkää sarvista ja lähdette nyt näyttämään, että muutos on mahdollinen.

Tempaus2016 on tärkeä muistutus myös meille jo opiskeluajat taakse jättäneille, että muutosta ei tule odottamalla, vaan se on tehtävä.

Koko TEKin puolesta kiitän, että saamme olla mukana tukemassa

Tempausta.

Lupaamme

antaa

myös

oman

panoksemme siihen, että uusilla sukupolvilla on mahdollisuus oppia niitä perustaitoja, joita tarvitaan hyvän tulevaisuuden 78 rakentamiseen.

79

Uhkien taivastelusta kokeilukulttuuriin Suvi Eriksson Koulutuspoliittinen asiamies Suomen Ekonomit 80

Mika Parkkari Koulutuspoliittinen asiamies Suomen Ekonomit Digitalisaatio, digitalisaatio, digitalisaatio. Juuri nyt jokainen media on täynnä keskustelua digitalisaation yhteiskunnallisista vaikutuksista. Se ei ole ihme: ilmiötä voidaan laajuudessaan verrata jopa teolliseen vallankumoukseen. Myös koulutuksessa olisi uhkien taivastelun sijaan syytä tarttua suurella innolla digitalisaation mahdollisuuksiin.

Digitalisaatio mahdollistaa oppilaitosten välisten rajojen ylittämisen

ja

aivan

uudenlaiset

opetusmenetelmät.

Oppijoiden ja opettajien keskinäistä vuorovaikutusta voi lisätä hyödyntämällä jatkuvasti kehittyviä oppimisen digitaalisia alustoja. Tiedon monopolin murtuminen tekee oppijasta aktiivisemman ja itsenäisemmän toimijan. Opettaja voi aiempaa monipuolisimmin keinoin auttaa oppijaa löytämään omat vahvuutensa, kiinnostuksenkohteensa ja tapansa luoda uutta ja oivaltaa. Koululla on suuri merkitys siinä, miten lapset kasvavat osaksi digitalisaatiota hyödyntävää yhteiskuntaa.

Suomella

on

erinomaiset

mahdollisuudet

onnistua

digitalisaation laajassa hyödyntämisessä. Olemme aiemman 81 teknologisen kehityksen vuoksi maailman kärkiluokkaa digitaalisissa

valmiuksissa,

mutta

mahdollisuuksien

kääntäminen toiminnaksi vaatii meiltä uskallusta kokeilla ja myös epäonnistua.

Meillä

puhutaan

paljon

kokeilukulttuurista,

aina

valtioneuvoston kärkihankkeita myöten. Kokeilukulttuurin kehittyminen edellyttää ennen kaikkea innostuneita yksilöitä, jotka eivät lannistu ensimmäisestä epäonnistumisesta vaan ottavat nekin oppimiskokemuksina. Järjestelmän pitää tukea rohkeita kokeilijoita sen sijaan, että se haittaisi ja hidastaisi heitä.

Suomalainen opettajankoulutus on onneksi vahva. Siinä luotetaan opettajan kykyyn ohjata ja soveltaa itsenäisesti opetusmenetelmiä. Samaa vahvuutta on hyödynnettävä myös digitaalisten oppimismuotojen kokeilussa.

Jos onnistumme luomaan Suomeen koulutusjärjestelmän, joka kannustaa elinikäiseen luovuuteen sekä uteliaisuuteen uuden oppimista kohtaan, olemme saavuttaneet jotain erityistä.

Digitalisaatio voi olla tässä kehityksessä verraton kumppani.

82

83

KAUTE-säätiön tuki Tempaukselle ja opetuksen, tieteen ja tekniikan edistämiselle!

Jouni Lounasmaa Asiamies Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiö KAUTE 84 on ilolla mukana tukemassa Aalto-yliopiston opiskelijoita tässä kunnianhimoisessa hankkeessa. Pidämme panostusta suomalaiseen peruskoulutukseen erittäin tärkeänä! Säätiö tukee Tempauksen korttipelin sekä tiedekampusvierailuiden toteuttamista.

Korttipelin tavoitteena on innostaa oppilaita matemaattiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Matematiikka ei ole vain numeroita ja laskutoimitusten konemaista suorittamista.

Yhteisöllisen oppimisen etuja pyritään korostamaan ja siksi tehtäviä pohditaan ryhmissä, jolloin oppilaat oppivat mahdollisia ratkaisumalleja ja lähestymistapoja toisiltaan.

Tiedekampusvierailuiden tavoitteena on tutustuttaa koululaisia tieteen ja tekniikan ihmeelliseen maailmaan. Otaniemen kampuksella tutkitaan mitä kummallisimpia asioita, joihin tutustumalla syttyy helposti into uuden oppimiseen.

KAUTE on ekonomien ja teekkareiden perustama säätiö, joka tukee kaupallisten ja teknillisten tieteiden tutkimusta, opetusta ja opiskelua. Säätiön keskeisin toimintamuoto on apurahat, joita se jakaa noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Apurahat kohdennetaan pääsääntöisesti lupaaville nuorille tutkijoille kotimaassa ja maailmalla.

85

KAUTE-säätiö

toimii

tiiviissä

yhteistyössä

kaikkien

suomalaisten yliopistojen sekä merkittävimpien kauppatieteiden ja tekniikan säätiöiden kanssa. Keskeisiä yhteistyöhankkeita ovat mm. tutkijoiden kansainvälistystä ja nuorten tohtoreiden työllistymistä yrityksiin työllistävät ohjelmat.

KAUTE-säätiö 2016.

Sen

viettää kunniaksi

60-vuotisjuhlavuottaan säätiö

kohdistaa

vuonna rahoitusta

digitalisoituvan yhteiskunnan ja talouden tutkimukseen.

Säätiön 60-vuotisjuhlaseminaari “Alustatalous Suomessa?’’ pidetään Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 24.11.2016.

Seminaariin on vapaa pääsy.

86 Lisätietoja www.kaute.fi Hauskaa Tempauspäivää kaikille osallistujille!

87

Rosan koodi innostaa koululaisia ohjelmoimaan loka-tammikuussa Koodi on kaikkialla. Teknisissä laitteissa, palveluissa, tuotteissa, kodeissa ja kulkuvälineissä. Jokaisen on hyödyllistä ymmärtää 88 koodiajattelua. Alakouluissa ohjelmointi limittyy osaksi oppimista. Siksi Yleisradio kehitti Rosan koodi -pelin.

Rosan koodia pelataan fyysisissä lokaatioissa (koulut, kirjastot ja museot) sekä internetissä (esim. Minecraft, Scratch, Instagram). Pelin perusajatus on kerätä koodeja ja syöttää ne rosankoodi.fi -sivulle. Peliaika on 4.10.2016–31.1.2017.

Saapuessaan rosankoodi.fi -sivulle pelaaja näkee Rosan koodi -animaation ensimmäisen jakson. Nähdäkseen koko 6-osaisen tarinan hänen täytyy suorittaa tehtäviä. Pelaaja toimii koodeja keräävän supersankari Rosan tavoin.

Rosan koodia voi pelata monella tavalla. Helpoin tapa kouluille on kiinnittää julisteita seinille. Esimerkiksi aulassa juliste kertoo, että koulun tiloihin on piilotettu Rosan koodi ja antaa pelaajalle vihjeen. Lapsen kulkua voi ohjata ruusu-symbolein (esim. ruusu-printein). Ratkaisukoodit löytyvät julisteista.

Opettaja voi hyödyntää Rosan koodia osana oppitunteja vaikkapa Scratch- tai Minecraft-tehtävien avulla tai katsoa oppilaiden kanssa yhdessä animaatioita. Opettajan oppaassa on

yksityiskohtainen

selvitys

pelistä

ja

animaatiossa

käsitellyistä teemoista. Rosan koodi avaa lapsia mietityttäviä keskusteluaiheita (esim. trollaaminen, tietoturva jne).

89

Lapsi

pelaa

Instagramissa,

Rosan

koodia

Minecraftissa

vapaa-ajallaan tai

katsoo

esimerkiksi

Rosan

koodi

-pelivideoita YouTubessa. Pelivideoissa lasten fanittamat some-julkkikset ratkaisevat kooditehtäviä malliksi.

Rosan koodi -ratkaisukoodit ovat yleisesti tiedossa olevia salaisuuksia, joita kannustamme lapsia yhdessä pohtimaan.

Toki vaativia tehtäviä haluaville on tarjolla haasteita, mutta kaikki pääsevät Rosan koodiin mukaan tavalla tai toisella!

Tärkeintä on onnistumisen elämys ja ilo!

Materiaalipakettipyynnöt ja lisätiedot: 90 rosankoodi.fi ja r05an.k00d1@yle.fi

Lastenklinikoiden Kummit mukana Tempauksessa Anne Knaster Toiminnanjohtaja Lastenklinikoiden Kummit ry 91 Kummeille on suuri ilo olla mukana näin positiivisessa ja suurta joukkoa koululaisia koskettavassa tapahtumassa. Kouluaika on lapsille ja nuorille sitä tärkeintä ”elämän kevättä”, ja sillä on valtavan suuri merkitys läpi elämän. Hyviä koulumuistoja on mukava kerrata vielä vanhanakin ja toisaalta myös nolot tai ikävät tilanteet painuvat mieleen usein koko elämän ajaksi.

Siitä, että koulu jalostuisi nopeasti muuttuvassa maailmassa koko lapsen ja nuoren kehityskaarta vastaavaksi, ei voida liikaa puhua. Näin ollen onkin hienoa, että Aalto-yliopisto on tässä suunnannäyttäjänä hienolla projektillaan, ja että me Kummit olemme osa tätä Tempausta.

Lastenklinikoiden Kummit ry on perustettu vuonna 1993, ja yhdistyksemme tehtävä on auttaa pieniä potilaita heidän sairastuttuaan. Käytännössä Kummit tukee Suomen viiden yliopistollisen sairaalan lastenosastoja sekä Lastentautien tutkimussäätiötä. Työmme on alun perin lähtenyt liikkeelle Helsingin Lastenklinikasta, mutta toimimme tänä päivänä aktiivisesti koko maan alueella. Yliopistollisten klinikoiden lisäksi saamme kohdistettuja lahjoituksia myös suurimpien keskussairaaloiden

lastenosastoille.

Tukemme

koostuu

hoitolaitehankinnoista, potilasviihtyvyyden parantamisesta, lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin lisäämisestä sekä tutkimuksen rahoittamisesta.

92 Olemme

merkittävä

toimija

lastentautien

tutkimuksen

edistäjänä Suomessa: Kummien toiminnasta 30 % ohjataan tämän

tärkeän

tutkimussäätiön

osa-alueen kautta.

ylläpitämiseen Tulevaisuuden

Lastentautien kannalta

on

merkityksellistä, että meillä Suomessa tehdään korkeatasoista lääketieteellistä

tutkimusta,

jonka

avulla

lapsipotilaille

kehitetään tehokkaampia, turvallisempia ja kivuttomampia tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä.

Kummit ry järjestää useita varainhankintatilaisuuksia ja -tempauksia vuosittain – tunnetuimmat ovat jo käsitteiksi

kohonneet Elämä Lapselle sekä Joulu Mielelle -konserttimme.

Tapahtumien järjestämisessä meitä auttaa suuri määrä aktiivisia Kummeja, jotka myös vierailevat sairaaloiden osastoilla viihdyttämässä lapsia.

Teemme myös aktiivista yritysyhteistyötä sekä otamme vastaan yksityisten ihmisten meille jättämiä testamentteja sekä lahjoituksia. Kaikilla on monipuoliset mahdollisuudet tulla mukaan ja niin pientä lahjoitusta ei olekaan, jolla ei olisi merkitystä. Vastaanotamme myös kohdistettuja lahjoituksia, joissa lahjoittaja on päättänyt, mihin kaupunkiin, klinikalle tai osastolle, ja mihin tarkoitukseen, annettu lahjoitus ohjataan 100 %:sti.

Onnea Tempaukseen ja lämpimästi tervetuloa mukaan tukityöhön lapsipotilaiden hyväksi!

93

kaita ä innok lähteneit n a a k u Y:tä sekä ia m altoa, AY ä kaikk ä A tt , ii a k ti n u 6 ik 01 a ja Tempaus2 mppaneit taa ja toim teistyöku ausesikun h p y , m a ja te ti , n a tunnettu pilasku tempaaji ita yliop kä muita e se ll o a it a n jo a nti uk in. muita m ita asiantu ä eteenpä irjoittane ivat meit k sk jä u e p st a k tk , jo meille te avia käsiä omia autt tt a m te n ja tu

94

95

96