VUOSIKERTOMUS 2012
AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2012 SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS......................................................................................................... 5
YLIOPPILASKUNNAN ORGANISAATIO...........................................
6
EDUSTAJISTO............................................................................................................ 7 TYÖNTEKIJÄT........................................................................................................... 9 HALLITUS................................................................................................................. 11
YLIOPPILASKUNNAN TOIMINTA..................................................... 12 PÄÄSEKTORI........................................................................................................... 13 KOULUTUSPOLITIIKKA............................................................................................. 16 SOSIAALIPOLITIIKKA............................................................................................... 18 UUDET OPISKELIJAT JA TUTOROINTI....................................................................... 19 LIIKUNTASEKTORILLA AKTIIVINEN VUOSI.............................................................. 19 KANSAINVÄLISET ASIAT......................................................................................... 22 JÄRJESTÖT.............................................................................................................. 26 AALTO-YHTEISÖ JA KULTTUURI.............................................................................. 28 VIESTINTÄ................................................................................................................ 36 YRITYSSUHTEET........................................................................................................ 40 ARABIANRANNAN PALVELUPISTE.......................................................................... 41 POLYTEEKKARIMUSEO............................................................................................ 41 ARKISTO.................................................................................................................. 41 ASUMINEN.............................................................................................................. 42
TILINPÄÄTÖS.................................................................................. . 44 TALOUDEN VUOSI................................................................................................... 45
Tekstit: Sektoreiden toimijat Toimitus: Henna Lahti Taitto & ulkoasu: Sami Huhtakangas
Rautaista kättä ja lämmintä kouraa Kuinka säästää 0,5 miljoonaa ja pitää samalla hauskaa koko vuoden? Runollisesti halusimme hallituksessa ristiä tämän pyrkimyksen hallituksen toimintasuunnitelmaksi nimeltä Konkreettinen Onnellisuuden Uudistus, Rahaakin Ajateltu. Onnellisuutta ylioppilaskunnassa uudistetaan varmasti jatkossakin, mutta säästämisessä vuonna 2012 K.O.U.R.A teki työnsä. Ylioppilaskunnan kolmantena toimintavuotena vauhtia siis piisasi. Talouden supistamisen ja säästämisen lisäksi moni hieno ja useiden vuosien projekti sai päätöksensä vuoden aikana. Vuonna 2011 aloitettu strategiatyö tuotti vuoden lopussa kovaksi puristetun paketin, SELL 2012 kisat vietettiin kesällä ja pitkään pohdituttaneet ylioppilasmediat Aino ja OUBS:n tilalle perustettu Aate saivat uuden suunnan. Samoin useat uudet linjapaperit, ohjesäännöt ja suunnitelmat syntyivät perustulosta asumiseen. Opiskelijavaikuttamisen huumaa koettiin yliopiston kampusprojektissa, Opiskelijoiden liikuntaliittoa ravistellessa ja opetuksen laatua kehittäessä. Alkuajoista lähtien ylioppilaskunta on tullut jo niin pitkälle, että sen voidaan todeta jopa rutinoituneen. Puitteiden puolesta AYY on näin myös valmiimpi kuin ennen kohtaamaan uusia haasteita ja tarttumaan ongelmiin. Toisaalta vauhti ja yliopiston nopean muutosvaiheen rinnalla eläminen ovat testanneet jatkuvasti AYY:n toimijoiden sietokykyä. Kaikessa kiireessä ja nuoressa kunnianhimossa lepää paljon potentiaalia,
mutta myös vaaraa huolimattomuudelle ja jaksamisen laiminlyömiselle. Jokaiselle AYY:läiselle vapaaehtoisesta työntekijään työskentely ylioppilaskunnassa on kuitenkin varmasti opettanut kestävyyttä ja toisaalta kykyä ajaa muutosta. Raimo Sailaksen vuoden 2007 työryhmän raportin mukaan huippuyliopiston tunnistaa maailmalla ”paikan tunteesta.” Aallon kampusprojektin edetessä jää tulevaisuuden opiskelijatoimijoiden raportoitavaksi, syntyykö Otaniemessä tällaista tunnetta. Paikan tunnetta tärkeämpänä voidaan pitää kuitenkin ”ihmisten tunnetta.” Sellaista AYY:stä löytyy jo nyt. Ilman epäilystäkään ja sopivalla ylpeydellä voi Aallon todeta olevan ylioppilasliikkeen kiistaton lippulaiva, jossa uusilla ajatuksilla ja vahvalla tekemisellä on sijansa. Myös aaltolaisuus ja AYY:läisyys merkitsevät yhä enemmän asioita kasvavalle määrälle opiskelijoita. Hartaaksi toiveeksi jää, että tähän mennessä saavutetusta vauhdista, mutkattomuudesta ja tekemisen meiningistä pidetään myös tulevaisuudessa kiinni. Tätä en lopulta epäile yhtään. Voitto Kangas
AYY:n hallituksen puheenjohtaja 2012
Pääosin edaattoreista, hallituksen jäsenistä ja työntekijöistä koostunut delegaatio edusti AYY:aa SYL:n liittokokouksessa Tampereella 23.-24.11. Kolmion kärjessä seisoo Noora Laak, joka tuli valituksi SYL:n hallitukseen vuodelle 2013.
6
YLIOPPILASKUNNAN ORGANISAATIO
EDUSTAJISTO
Kokouksia 12 Jaettuja puheenvuoroja 944 Osallistuneita edustajiston jäseniä 120
Puheenjohtaja: Antti Karkola 1. Varapuheenjohtaja: Piia Näränen 2. Varapuheenjohtaja: Andrei Kalesnik (2/2012 - 7/2012) / Martin Aalto (os. Toomla) (8/2012 - 12/2012) Numero edaattorin perässä kertoo, monessako kokouksessa kyseinen henkilö on ollut läsnä.
RATAS
AVAINRENGAS Suomala Tuisku
Fakta Alarotu Hannes 5 Heikkinen Petri 1 Jämsä Jori 1 Lipiäinen Anastasia 1 Näränen Piia 10 Pärnänen Ilmari 3 Peri Ville 11 Pönni Outi 1 Salminen Ilmi 10
Sateenkaari Alén Ilari Anttonen Arttu Hoikka Juho Lehtonen Heini Nurmio Juhana Poikolainen Ville
4 8 4 1 1 2
2
Konergia Aalto (os. Toomla) Martin Aitola Kaisa Andersson Max Autio Mikko Isaksson Jari Jones Anthony Leino Olli Marja-aho Lauri Nieminen Roosa Nurmi Kalle Salmi Tuomo Saulny Nicolas Sjöman Heikki Somppi Joonas Väänänen Ville
Ylänen Markus
7
Polytekarna 7 2 3 1 2 2 6 2 2 4 2 8 5 2 3
af Hällström Anna 2 Helander David 2 Julin Sofia 2 Kiihamäki Rasmus 4 Luukkanen Otto 7 Nordström Marcus 1 Nylund Lotta 2 Rönnberg Ted 6 Segercrantz Natalie 1 Tallgren Johan 2
Nuori Akti Änkö Matti Laurinolli Tuure Peltola Lauri Suvilehto Jyry
2 4 1 6
Junell Niklas Karjalainen Perttu Kuuppo Tomi Laurikka Anni Melgin Tapio Mirsch Mikaela Myllymäki Essi Ora Tommi Ottela Noora Peltokallio Teemu Rauhalahti Iiris Saukkonen Aku-Jaakko Toivanen Heini Väisänen Tuukka Vanha-Jaakkola Hermanni Virkkala Ville Vuorelma Laura
2 11 2 1 6 1 1 1 1 10 5 2 4 1 1 3 1
Heiliö Lauri Hurri Julius Ikäheimo Pauliina Karppinen Tuuli Kylmänen Ville Löfbacka Linda Myllynen Antti Näsman Iina Torkko Anu
10 3 2 7 5 1 8 5 1
Prosessiteekkarit
Luova 10 7 3 3 9 1 6 3 5
Hätönen Matias Järvinen Johanna Kujala Riitta Laine Mikko Lehtiniemi Iiro Leinonen Jussi Witikkala Tiina
1 11 8 7 6 1 2
Voltti
Piraatit
Hyrkkö Saara Kinnunen Jere Kiuru Tuomas Kröger Joonas Lääkkölä Riku Palonen Otto Penttinen Kati Räisänen Paula Vuoristo Varpu
Kärkkäinen Lasse Paalijärvi Janne
11 1 3 12 10 1 1 10 2
Jalonen Petteri Koste Markus
7 2
Kauppiksen porvarit Laakso Mikko Tervo Antti
6 1
Acosta-Garcia Marcela Kalesnik Andrei Moshina Veera Petrulaintiene Vitalija Walhroos Lauri
4 4 4 1 1
OIKEA AALTO 3 4
Pro Arte Akkola Mikko Euro Laura Viertola Asta
Force Majeure
Aalto International Coalition
SYMBIOOSI
JÄMERÄ Bergroth Felix (Hamilkar) Heinonen Jori Henriksson Eppu Juvonen Anu Lehtoruusu Lauri Niemi Satu Nyman Outi Seppälä Maiju Virkki Joni
Sinivihreät
iThink
6 9 5
Punavihreät/ The Green Left Arnkil Ilmari Erfving Emilia Happonen Heta Heikkilä Ulla Liukkonen Jukka Seppälä Salla
6 7 2 5 1 9
Oikea Aalto Laurén Ville Tarvainen Tuomo Tiimonen Jyri
1 8 2
7
EDUSTAJISTON VUOSI AYY:n historian toinen edustajisto valittiin edustajistovaaleissa syksyllä 2011. Uusi edustajisto aloitti toimintansa jo joulukuun 2011 puolella valitsemalla luottamustoimijat vuodelle 2012 eli edustajiston puheenjohtajiston, hallituksen muodostajan ja tietenkin myös hallituksen. Virallisesti tuoreen edustajiston valtakausi alkoi vuoden vaihteessa, kun ylioppilaskunnan ensimmäinen, peräti kaksi ja puoli vuotta virassaan urakoinut ensimmäinen edari jätti tehtävänsä seuraajilleen. Tämä edustajisto oli edeltäjäänsä nähden siinä mielessä onnellisessa asemassa, että alkuaikojen ylioppilaskunnan hallinnollinen hornankattila oli saanut väistyä monien vakiintuneiden toimintatapojen rinnalta. Siinä, missä vuonna 2009 täytyi edustajiston lähteä liikkeelle täysin puhtaalta pöydältä, ei nyt tarvinnut keksiä pyörää uudelleen vaan edustajiston kausi voitiin polkaista käyntiin kahden koulutusession voimin. Näissä pureuduttiin niin aatteellisen toiminnan sektoreiden työnkuvaan kuin ylioppilaskunnan talouteen, omaisuuteen ja päätöksentekorakenteeseen. Edustajiston ei tarvinnut käyttää kauaa pelkästään AYY:n opiskeluun, vaan jo heti alkuvuoden ensimmäisessä kokouksessa aloitettiin lopulta paljonkin tunteita herättänyt keskustelu uusien opiskelijoiden linjapaperista. Muutoinkaan kevään aiheilta ei puuttunut painoarvoa, kun keskusteluissa pyörivät muun muassa AYY:n kaikkien aikojen ensimmäinen strategia ja talouden sopeuttamissuunnitelma, huomionosoitukset sekä opiskelijakeskus. Vaikka edustajiston keskustelussa olivat tunteetkin toisinaan vahvasti pelissä, säilyi keskustelu kautta linjan asiallisena ja avoimena, mistä edaattorit myös itse ääneen muuta edustajistoa vuoden mittaan kiittelivät. Kesän kynnyksellä järjestettiin edustajistolle vielä oma työpaja, jossa haettiin linjauksia AYY:n strategiaa varten. Päivän aikana keskusteltiin laajasti niin arvoista, pitkän aikavälin tavoitteista kuin hivenen filosofisemmin ylioppilaskunnan tarkoituksesta jäsentensä yhdyssiteenä ja kasvattajana. Lopulta saaduista tuloksista ammennettiin osviittaa myöhemmin syksyllä, kun työtä asian ympärillä jatkettiin ja puristettiin strategiaa kohti lopullista muotoaan.
8
Kesätauon jälkeen edustajiston syyskausi käynnistyi varsinaisella ryminällä, kun keväälläkin puhuttanut kysymys AYY:n medioiden tulevaisuudesta ratkaistiin säästämällä ylioppilaslehti Aino ja lakkauttamalla audiovisuaalinen media Aate. Päätös oli varmaankin yksi AYY:n historian vaikeimmista, sillä olihan Aate perustettu vasta noin vuosi sitten, kun TKY:ltä siirtynyt OUBS oli päätetty lakkauttaa. Nyt kuitenkin ylioppilaskunnan taloustilanteen asettaman säästöpaineen alla katsottiin, ettei Aate tarjonnut riittävästi koko jäsenistöä kiinnostavaa palvelua. Syksyn kestoteemoina jatkoivat jo aiemminkin puhuttaneet AYY:n talous ja strategia. Näistä ensimmäisen osalta edustajisto päätti hyväksyä taloudensopeuttamissuunnitelman muodossa listan keinoja, joilla budjetin alijäämää saadaan pidemmällä tähtäimellä pienennettyä. Aivan vuoden lopuksi edustajisto myös hyväksyi jo parin vuoden projektiksi muodostuneen strategian vuosille 20132017. Syksyn asialistalle kuuluivat myös muun muassa perustulokannan sorvaaminen ja hyväksyminen, sääntöjen päivityskierros, asumisen linjapaperi sekä Aalto-yliopiston rehtorin vierailu vuoden viimeisessä kokouksessa. Loppuvuodesta valittiin myös uusi puheenjohtajisto sekä hallitus.
Vuosi 2012 oli AYY:n edustajistolle selkeä muutosten vuosi. Toimintaa leimasi ehkäpä eniten uuden edustajiston mukanaan tuomat tuoreet näkökulmat sekä hyvien kysymysten suuri määrä. Toisena merkittävänä tekijänä olivat AYY:n ensimmäiset ei-suomalaiset edustajiston jäsenet, jotka toivat keskusteluihin jälleen uutta näkökulmaa ja vaikuttivat toimintakulttuuriin laajemminkin: tarjoamalla kv-edaattoreille simultaanitulkkauksen kokouksiin sekä vaihtamalla esitysmateriaalien kielen suomesta englantiin AYY otti selvän askeleen kohti kansainvälisempää yliopistoyhteisöä. Edustajiston toimintaa kehitettiin myös järjestämällä säännöllisiä tapaamisia edustajistoryhmien puheenjohtajille sekä keskustelemalla heidän kanssa an aktiivisesti toiminnan kehittämisestä. Koko vuoden teemana oli edustajistoryhmien aktivointi sekä kokouksissa että niiden välillä. Tämän teeman pohjalta puheenjohtajisto palkitsikin edustajistoryhmä Avainrenkaan puheenjohtajana toimineen Tuuli Karppisen Vuoden edaattori –tittelillä vuoden viimeisessä kokouksessa.
Report on AYY Representative Council work from the perspective of an International member.
Andrei Kalesnik Vice-chair of representative council 2012 Aalto International Coalition
In short, it was great. The language: I am thankful to AYY for including international students into the union’s governance process, by introducing the translators, translating a lot of documents, policy papers and speaking English where necessary and possible. The atmosphere and the potential to influence: Everybody in the council was very inclusive, all of the Council members and AYY employees took my propositions and views under consideration. I was treated equal to Finnish Council members and was always offered help when I did not understand the specifics of Finnish law, Student Union governance or other issues, so I could make as informed decisions as possible. I am thankful for such treatment. Areas for improvement: Of course, mine and Vera Moschina’s year as international council members was the very first year international students were in the Council. Therefore, sometimes there were minor glitches mostly related to the language barrier. For example, sometimes the drafts of documents and policy papers were ready too close to the preparatory/actual meeting to be translated and the preparatory meetings were sometimes not translated themselves. Additionally, most of the email communication between council members was in Finnish which is practical and perfectly reasonable. I believe that should only be changed when and if the number of international members would comprise a significant part of the council. All in all, I could say that AYY are making a huge effort towards internationalization and inclusion of international students in all aspects of student union life and, an effort which has been quite successful during my work as the Council Member, and one I hope to be continued. I hope that AYY will continue to attract international members to student governance, and international students will be interested in the process.
TYÖNTEKIJÄT AATTEELLINEN TOIMINTA
PALVELUT, TALOUS JA KIINTEISTÖT
SELL2012
Aarikka Lotta asiantuntija, edunvalvonta Forsman Piia ruotsin kielen kääntäjä Haile Rekik web-kehittäjä Halme Teemu pääsihteeri Heiskanen Heidi asiantuntija, sosiaalipolitiikka ja liikunta Ilmes Tuula teekkaripalvelun hoitaja Isotalo Juha asiantuntija, koulutuspolitiikka opintovapaalla 09/2012 saakka Jailo Rita asiantuntija, edunvalvonta 1/2012 saakka Jylhä Joonas asiantuntija, viestintä ja järjestöt Karvonen Jukka IT-asiantuntija Kekki Elina teekkaritoiminnan edistämisrahaston sihteeri Koivula Jaakko asiantuntija/projektipäällikkö, asuminen Koskenniemi Janne hallintopäällikkö Kouva Johanna englannin kielen kääntäjä Lahti Henna tiedottaja Merikari Anna asiantuntija, taideopiskelijat Metso Tiina arkistonhoitaja Nykänen Juho AD (siviilipalvelusvelvollinen) 08/2012 saakka Palm Petteri IT-tukihenkilö (siviilipalvelusvelvollinen) 05/2012 alkaen Palonen Otto tuottaja, Aalto-yhteisötoiminta asiantuntija, järjestöt 09/2012 saakka Patrakka Artturi kiinteistöapulainen (siviilipalvelusvelvollinen) 04/2012 saakka Peltola Janne asiantuntija, koulutuspolitiikka (opintovapaan sijainen) 08/2012 saakka Pulkkinen Heikki kiinteistöapulainen (siviilipalvelusvelvollinen) 02/2012 alkaen Pylväs Matti myyntikoordinaattori Saloniemi Tuomas tapahtumatuottaja, kulttuuri 06/2012 alkaen Sarajärvi Miikka IT-tukihenkilö (siviilipalvelusvelvollinen) 08/2012 saakka Satka Joonas myymäläpäällikkö, verkkokauppa 10/2012 alkaen Sauli Hanna asiantuntija, kansainväliset asiat Schwanck Ada asiantuntija, taideopiskelijat (vanhempainvapaan sijainen) 05/2012 saakka Tarhala Mika tapahtumatuottaja, teekkarikulttuuri Valkeisenmäki Ville AD (siviilipalvelusvelvollinen) 05/2012 alkaen
Alhanen Matias palvelupistetyöntekijä 06/2012 saakka Bärling Nina toimistosihteeri Haverinen Arja kassanhoitaja Helminen Hannes rakennusmestari Juhava Antti asuntosihteeri 01/2012 saakka Kärki Riitta kirjanpitäjä Laine Marko toimistosihteeri 11/2012 alkaen Lehtiniemi Iiro asuntosihteeri 05-09/2012 Lepola Siina palvelupistetyöntekijä 09/2012 Markkanen Esa kiinteistöpäällikkö Mattila Emmi kiinteistösihteeri 03/2012 saakka Mertsalmi Saila kiinteistösihteeri Moshina Vera hätämajoituskoordinaattori 08/2012 - 11/2012 Mäki-Reinikka Kasperi toimistosihteeri 01/2012 - 12/2012 Päivike Paula jäsenpalvelutyöntekijä 12/12 alkaen Ripatti Arja kiinteistösihteeri Salminen Noora palvelupistetyöntekijä 05/2012 Suoheimo Simo opiskelijakorttivastaava Tervinen Liisa palvelupistevastaava Torkkeli Raija toimistosihteeri Varila Ari asuntosihteeri Veijola Kirsi asuntosihteeri 03/2012 alkaen Voipio Anssi jäsenpalvelutyöntekijä 09/2012 alkaen Väätäinen Reija talousjohtaja Ylihonkaluoma Leena asuntosihteeri
Häkkänen Timo SELL-kilpailukoordinaattori 02-05/2012 Lee Anna SELL-pääsihteeri 06/2012 saakka Tiitinen Maija SELL-hallintopäällikkö 04-06/2012 Tuomainen Ulla SELL-tiedottaja 05/2012 saakka
TRINET Kesäniemi Sami ylläpitäjä Myyry Jani ylläpitäjä Ojamies Olli-Mikko ylläpitäjä Paavola Petri ylläpitäjä Pero Jaakko ylläpitäjä Saranpää Tommi vastaava ylläpitäjä
YLIOPPILASMEDIA AATE Häivälä Harri teknikko 06/2012 saakka Rajala Vesa vastaava tuottaja Reinikainen Sami kuvaaja-leikkaaja Törrönen Mikko käyttömestari 06/2012 saakka Viitanen Maria toimittaja-ohjaaja
YLIOPPILASLEHTI AINO Grundstén Antti AD 05/2012 saakka Kaarenoja Vappu päätoimittaja 05/2012 saakka Mitjonen Johanna toimittaja 05/2012 saakka
9
5.
7.
9.
4.
3. 10.
1.
2. 8.
6.
Hallitus juhlimassa AYY:n toisia vuosijuhlia Heurekassa. Kuva: Hermanni Sarjakoski
10
HALLITUS
LISÄKSI HALLITUS PÄÄTTI SISÄISESTÄ TYÖNJAOSTAAN ERITYISTILANTEISSA SEURAAVASTI:
1. Voitto Kangas puheenjohtaja 2. Noora Laak varapuheenjohtaja (lisäksi: neuvosto ja erityisasemayhdistykset, strategiatyö, sekä taidealojen ammattiliitot ja taideopiskelija-asiat) 3. Pilvi Hussi
kulttuuri ja järjestöasiat (kehitysyhteistyö, taide ja kulttuurielämä sekä world design capital)
4. Eetu Pursiainen
koulutuspolitiikka, opintoasiat (stipendiasiat)
5. Lauri Ikonen asuminen ja kunta-asiat (kunnallisvaalit, palvelut ja world student capital) 6. Juho Salmi koulutuspolitiikka, Aalto-yliopisto ja kansallinen edunvalvonta (edunvalvontasektorin koordinointi ja kampusasiat) 7. Roope Nortia
Jani Kalasniemi Säveltaiteellinen harhaanjohtaja Pilvi Hussi, Lauri Ikonen Ravintopoliittinen ohjausryhmä Juho Salmi Alkoholipoliittisen johtoryhmän baarimestari Anna af Hällström Piruntorjunta ja väärät profeetat Eetu Pursiainen Golf- ja maila-asiainkantaja Roope Nortia Rakkauspoliittinen diplomaatti Noora Lehtovaara Maailmanparannus ja sikariasiat Kati Penttinen Estetiikka ja sielunravinto Voitto Kangas Pelle ja sirkuspolitiikka
viestintä ja vapaaehtoiset (alumniasiat)
8. Anna af Hällström kansainväliset asiat (kieli- ja ympäristöasiat, SEFE ry ja kylteriasiat) 9. Jani Kalasniemi
yrityssuhteet (yrittäjyys ja työelämäasiat, museo ja arkisto, TEK ry ja teekkariasiat)
10. Kati Penttinen
sosiaalipolitiikka ja liikunta (uudet opiskelijat)
Hallitus yhteiskuvassa Aallon johdon kanssa Aalto partyjen haastekilpailun jälkeen. Kuva: Henna Lahti
11
Aalto Partyt Ainon aukiolla tiistaina 3.9. Kuva: Henna Lahti
12
YLIOPPILASKUNNAN TOIMINTA
PÄÄSEKTORI Strategia? läjä itsestäänselvyyksiä paksu nivaska paperia paljon käsienheiluttelua kukaan ei lue ei ohjaa toimintaa voi myös onnistua
Miksi ylioppilaskunta tarvitsee strategian? Lyhyesti sanottuna strategia on osa troikkaa, joka kertoo 1) Miksi ylioppilaskunta on olemassa (missio) 2) Mitkä ovat ylioppilaskunnan pitkän aikavälin tavoitteet (visio) 3) Miten näihin tavoitteisiin oikein aiotaan päästä (strategia) AYY:n, kuten muidenkin ylioppilaskuntien missio kerrotaan jo yliopistolaissa. Helppo homma. Visio pitää aivan itse keksiä, mutta se voi olla aika korkealle tähtäävä ja abstraktikin. Miksi huippuyliopiston ylioppilaskunta valitsisikaan helppoa ja tylsää tavoitetilaa, joka saavutetaan ensi torstaina? Strategia itsessään onkin kinkkisempi homma. Ensin tulee analysoida suurimmat haasteet, sisäiset sekä ulkoiset, jotka visioon pääsemisen tiellä ovat. Ja vielä pitäisi keksiä, kuinka päästä kunnialla haasteiden yli ja ympäri, hieman lähemmäs vision toteutumista.
Strategian ideointia syksyn starttimökillä. Kuva: Pilvi Hussi
Pääsektorin toimijat: Voitto Kangas, hallituksen puheenjohtaja Noora Laak, hallituksen varapuheenjohtaja Teemu Halme, pääsihteeri Janne Koskenniemi, hallintopäällikkö Parhaassa tapauksessa valmis strategia auttaa ylioppilaskunnan toimijoita valitsemaan toiminnan painopisteitä - niitä asioita, joihin tulee keskittyä ja muistuttaa samaisille toimijoille ja työntekijöille, miksi toisinaan arkiselta tuntuvaa puurtamista oikein tehdään: niitten Suurten Tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian avulla kaikki AYY:n toimijat muuttuvat arkipäivän sankareiksi!
Prosessi ja lopputuote AYY:n strategiaprosessia jatkettiin varapuheenjohtajavetoisesti vuonna 2012. Edellisenä vuonna oli saatu valmiiksi strategian tausta-analyysit sekä koottu vaikuttava määrä referenssimateriaalia muista organisaatioista ja ylioppilaskunnista. Tavoitteena vuonna 2012 oli saada valtavasta materiaalimäärästä tiivistettyä kompakti ja linjaava paketti, jolla voitaisiin viestiä AYY:n tärkeimmistä tehtävistä ja suurimmista haasteista ymmärrettävästi kaikille aiheesta kiinnostuneille. Toden teolla vauhtiin päästiin kesällä ja alkusyksystä, jolloin strategiaa käsiteltiin workshopeissa niin AYY:n hallituksen kuin edustajistonkin kanssa. Loppusyksystä strategiaa hiottiin edustajiston jäsenistä koostuneen työryhmän voimin. Haasteena prosessissa oli samalla käsitellä ja hyödyntää laajaa taustamateriaalipakettia ja toisaalta etsiä suuntaa AYY:n toiminnalle tulevaisuudessa. Lopulta toiminnan painopisteet ja suurimmat haasteet saatiin kiteytettyä niin, että strategia oli mahdollista tiivistää otsikkotasolla yhdelle paperille ja auki kirjoitettunakin strategiset painopisteet oli helppo muistaa ulkoa. AYY:n strategia päätettiin jakaa kahteen temaattiseen osaan: organisaation periaatteisiin ja toiminnan kehitysalueisiin. Ensimmäisessä osiossa kerrotaan, miten AYY toteuttaa perustehtäviään: jäsenten palvelua sekä kasvattamista aktiiviseen kansalaisuuteen. Kehitysalueet puolestaan kertovat edunvalvonnan suurimmista haasteista tulevalla strategiakaudella: kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvua, kampusalueen kehittymistä sekä työelämäasioiden haltuunottoa.
Pääsihteeri Teemu Halme ja hallintopäällikkö Janne Koskenniemi yhteiskuvassa Mao Zedongin kanssa Taivaallisen rauhan aukiolla Pekingissä. Kuva: Pilvi Hussi
Hallintoa päälliköimässä Hallintopäällikön nimike perustettiin ylioppilaskuntaan loppusyksystä 2011. Vuoden 2012 toiminnan kannalta tämä tarkoitti rutiinien ja työtehtävien tarkastelua pääsihteerin ja hallintopäällikön toimien välillä. Osa pääsihteerin tekemistä asiakirja- ja hallintorutiineista siirrettiin hallintopäällikölle. Pääsihteeriltä siirrettiin hallintopäällikölle myös talousvastuuta sekä yleisiä toimiston ylläpitoon liittyviä tehtäviä. Hallintopäällikkö toimi pääsihteerin ensisijaisena varahenkilönä edustajiston ja hallituksen kokouksissa sekä toimiston esimiehenä pääsihteerin lomien ajan. Työtehtävien siirron seuraus oli pääsihteerin toimen keventyminen ja mahdollisuus keskittyä täysipainoisemmin henkilöstöhallintoon sekä ylioppilaskunnan pitkän ja keskipitkän toiminnan ohjaamiseen.Päivittäisten ja viikoittaisen rutiinien lisäksi pääsektori osallistui sidosryhmien toimintaan. Hallintopäällikkö osallistui ylioppilaskunnan toimintaan myös lyhytkestoisissa projekteissa kuten huomionosoitusohjesäännön luominen, SYL:n kandidaattien perehdyttäminen sekä Kiina-suhteiden ylläpito. Talousrutiinien osalta keskustoimisto päätti hoitaa menotositteiden ja muiden talousasiakirjojen siirron itsenäisesti talousjärjestelmään. Vuoden lopussa pääsektori ryhtyi yhdessä arkistonjohtajan ja IT-asiantuntijan kanssa suunnittelemaan asiakirjahallinnon sujuvoittamista vuoden 2013 aikana. Hallintopäällikkö toimi oman työnsä lisäksi seuraavissa toimissa: - Huomionosoitustyöryhmän sihteeri - Asuntotoimikunnan jäsen - Aalto-yliopiston tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunnan – Aalto EQUn jäsen - Häirintäyhdyshenkilö - Sääntötoimikunnan puheenjohtaja
Hallitus rakentamassa mahdollisimman korkeaa paperitornia Aalto-haasteessa puheenjohtaja Voitto Kankaan ja Varapuheenjohtaja Noora Laakin johdolla. Kuva: Henna Lahti
13
Roope Nortia Hallituksen jäsen, viestintä ja vapaaehtoiset
Vuositeemana vapaaehtoisuus Vapaaehtoiset ovat ylioppilaskuntamme sielu!
AYY:n lyhyen historian aikana toimistomme suojissa puuhailevien vapaaehtoistoimijoiden määrä on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 2010 jaostoja oli toiminnassa kaksi ja vuodelle 2012 rekrytoitiin jäseniä jopa seitsemään. Parin ensimmäisen vuoden aikana perustettiin myös useita uusia toimikuntia ja tavoiteltiin erityisasemayhdistysten toimijoita entistä aktiivisemmin. Näistä positiivisista muutoksista ponnistaen vuoden 2012 toimintasuunnitelman pääteemaksi valittiin vapaaehtoisuus. Teema jakautui toimintasuunnitelmassa jokaiselle AYY:n sektorille ja vaikutti niin ikään hallitusohjelmaan valittuihin projekteihin ja painopisteisiin. Samassa vapaaehtoisuuden hallitus-salkun prioriteettia nostettiin ja vapaaehtois-vastaavalle tarjottiin lisää vastuuta ylioppilaskunnan vapaaehtoistoimijoiden hyvinvoinnista. Vuoden kuluessa käynnistettiin onnistuneesti edellisenä vuonna perustetuista liikunta- ja kansainvälisyystoimikunnista uudet jaostot Aalto-Liike ja Mosaic. Jaostojen ja vapaaehtoispuheenjohtajien määrän kasvaessa perustettiin myös jaostopuheenjohtajien vertaisryhmä tukemaan heidän toimintaansa. Vuonna 2012 kolmen jaoston puheenjohtajat olivat myös sektorinsa hallitusvastaavia ja muut neljä vapaaehtoistoimijoita - monet vastaavanlaisista tehtävistä haastavampiin ponnistaneita. Ylioppilaskunnan työ- ja toimintakulttuurista kerättiin vuoden eri vaiheissa palautetta, jonka pohjalta mm. yhdenvertaisuuskysely räätälöitiin uusiksi paremmin vapaaehtoisia palvelevaan muotoon ja, jonka avulla edustajisto kehitti aktiivisesti toimintaansa. Yhteen kalenterivuoteen mahtui jälleen kerran runsaasti riemua, sopivasti tuskanhikeä ja vapauttavia kyyneleitä, äärettömästi ylävitosia, ainakin yksi uusi tanssiliike ja ikuisilta tuntuvia projekteja sekä hetkessä vierähtäneitä öitä lähimpien ystävien seurassa. Parempia yksityiskohtia löydät muiden sektoreiden vuosikertomuksista, parhaimmat saat kokemalla ne itse. Kunnia sille joka toimeen tarttuu, menestystä sille joka sen loppuun jaksaa!
Ilmari Pärnänen, Lilli Konttinen, Mariko Landström ja Perttu Karjalainen vuosijuhlabrunssilla Gardeniassa. Kuva: Hermanni Sarjakoski
Neuvosto Kaikkien erityisasemayhdistysten puheenjohtajat kokoava Neuvosto kokoontui suurin piirtein kuukausittain myös vuonna 2012. Neuvoston kanssa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita, kuten uusien opiskelijoiden vastaanottoa koskevaa AYY:n linjapaperia sekä kandiohjelmien mukana muuttuvaa yhdistyskenttää. Keväällä järjestettiin myös Aalto-yhteisön tulevaisuuden haasteisiin pureutunut workshop Neuvoston ja AYY:n hallituksen kesken. Jo vakiintuneeseen tapaan Neuvosto harrasti kulttuurivaihtoa TTYY:n kiltaneuvoston kanssa vierailemalla Hervannassa keväällä ja isännöimällä hervantalaisten vastavierailua Otaniemessä syksyllä. Neuvosto ja sen toiminnan luonne on ollut vakaalla pohjalla jo vuosien ajan, mutta toimikunnalta puuttui tunnus aina vuoteen 2012 saakka. Kevään aikana valittiin Neuvoston tunnukseksi seppelein ympäröity N-kirjain - hyvin samankaltainen kuin Napoleonilla aikoinaan käytössä ollut tunnus. Tunnuksesta tehtiin sapluuna haalarien merkintää varten ja myöhemmin syksyllä Neuvosto tilasi akryylista leikatut pinssit. Tarkoituksena on, että kullakin Neuvostovuosikerralla on oman värisensä pinssi. Syyskuussa Servin Mökissä juhlittiin kaikkien aikojen Neuvosto - sitsejä, joille osallistui noin sata puheenjohtajaa edustuksen ulottuessa aina 70-luvulle saakka.
Kuva: Salla Seppälä
14
Kaikkien aikojen neuvostot kokoontuivat sitsaamaan Smökkiin 21.9. Kuva: Ilmi Salminen
Rautakoura eli taloudensopeuttamissuunnitelma AYY:n alkutaipaleella yhdistymisprosessit ja osin päällekkäiset toiminnot aiheuttivat ylimääräisiä kuluja, jotka hyväksyttiin ylimenokauden menoerinä. Ylimenokauden pituutta ei kuitenkaan määritelty. Syksyllä 2011 taloustoimikunta esitti, että AYY:n tulisi seuraavan viiden vuoden kuluessa leikata budjettiaan 400 000 euron edestä, jotta ylioppilaskunnan talous säilyy kestävällä pohjalla. Näin turvataan sijoitusomaisuuden säilyminen myös tulevien opiskelijasukupolvien toiminnan mahdollistamiseksi. Budjetin tasapainottamiseksi tehtiin varapuheenjohtajan johdolla taloudensopeuttamissuunnitelma, tutummin rautakoura tai rautakoira - rakkaalla projektilla on monta nimeä. Projektin alussa kartoitettiin ylioppilaskunnan rahavirtoja, suurimpia kuluja ja kalleimpia palveluita lyhyesti sanottuna tarkoituksena oli löytää keinoja mainitut 400 000 euroa seuraavien vuosien aikana. Selkeää alusta saakka oli, etteivät säästötoimet kohdistu asumispalveluihin, sillä ne on taloudellisesti pidetty erillään aatteellisesta toiminnasta tähänkin saakka. Lisäksi kestämätön taloustilanne kohdistui nimenomaan aatteelliselle puolelle - ei asuntolatoimintaan. Usean sadan tuhannen euron säästökohteiden löytäminen ei ollut helppoa, ja projekti poikikin useita alaprojekteja. Kuitenkin esiin nousi muutama selkeä kokonaisuus: ylioppilaskunnan yhdistyksille tarjoamat tilat sekä ylioppilaskunnan oma toimisto, ylioppilaskunnan mediat (Aate-kanava ja Aino-lehti), AYY:n kolmen palvelupisteen tulevaisuus sekä yhdistyksille maksettavien avustusten harmonisointi. Taloudensopeuttamissuunnitelman rooli on saman tyyppinen kuin strategian. Taloudenhoidon suuret linjat ovat nyt yhdessä dokumentissa, mutta toteuttavat päätökset tekee edustajisto erikseen kunkin vuoden budjettikäsittelyssä. AYY:n mediat olivat ensimmäinen kokonaisuus, johon tartuttiin jo vuoden 2012 aikana. Edustajisto päätti kokouksessaan alkusyksystä 2012 lopettaa Aate-kanavan sekä etsiä Aino-lehdelle uutta, huokeampaa konseptia. Taloudensopeuttamissuunnitelma hyväksyttiin kokonaisuudessaan loppusyksystä. Mielekkäiden lisäsäästökohteiden puuttuessa päätettiin myös AYY:n jäsenmaksua korottaa vähitellen tulevina kolmena vuotena - joskin on hyvä huomata, ettei ehdotettu korotus ole merkittävästi inflaatiota suurempi. Taloudensopeuttamisprojektin ja budjettiseurannan aikana huomattiin myös, että AYY:n taloudenseurannan mekanismeissa on parannettavaa. Budjetin ylitykset joillakin sektoreilla olivat melko arkipäiväisiä, eikä kaikilla toimijoilla ollut tarkkaa kuvaa käytettävissä olevista varoista. Tähän haasteeseen päätettiin tarttua toden teolla vuonna 2013. Hyväksytyn taloudensopeuttamissuunnitelman myötä AYY:lla on suuntaviivat taloutensa tervehdyttämiseksi. Päätöksiä ei ollut helppo tehdä, mutta valmis paperi toivottavasti helpottaa tulevien toimijasukupolvien säästöpäätösten tekoa.
Rautakoura. Kuva: Salla Seppälä
15
KOULUTUSPOLITIIKKA Sektorin toimijat: Eetu Pursiainen, hallituksen jäsen
• • • •
opintoasiat tutkintouudistukset Aallon akateemisten asioiden komitea (AAK) Koulutuspoliittinen johtoryhmä (Kopojory) Juho Salmi, hallituksen jäsen
• • • • • •
Aalto-yliopisto o Aalto Academic Task Force (AATU) o Aalto Executive Team (AET) o Aalto Leaders’ Dialogue (ALD) kampus SYL-liittokokous Opintoneuvosto (OPN) Edunvalvonnan koordinointi Opiskelijavalinnat
Lotta Aarikka, asiantuntija, edunvalvonta Janne Peltola, asiantuntija, koulutuspolitiikka (3.8.2012 asti) Juha Isotalo, asiantuntija, koulutuspolitiikka (17.9.2012 alkaen)
16
Yleistä
Vuonna 2012 koulutuspoliittisella sektorilla pyrittiin vakiinnuttamaan rakenteita ja käytäntöjä. Tutkinnonuudistusten etenemistä seurattiin ja niihin vaikutettiin vielä päättämättä olleiden yliopistotason linjausten osalta. Muutoin AYY levitti tietoa Opintoneuvoston ja Koulutuspoliittisen johtoryhmän (Kopojoryn) kautta, jotta korkeakoulu- ja ohjelmatasolla vaikuttamismahdollisuudet paranisivat. Vuoden 2012 aikana osallistuttiin aktiivisesti Aallon työryhmiin, joissa valmisteltiin muun muassa yleisiä linjauksia Aallon sisäisen liikkuvuuden kehittämiseen ja opintojen lisäajan myöntämisen perusteet. Opiskelijaedustuksen kattavuuteen ja edustavuuteen pyrittiin kiinnittämään huomiota, ja muutamissa tapauksissa puutteet saatiin pääosin korjattua tuomalla nämä työryhmien koollekutsujien tai Aallon johdon tietoon. Aallon viestintään puututtiin heti kevään alussa. Aallon ei koettu kykenevän viestimään päätöksistään eikä niiden valmistelusta. Etenkin hakukohdeuudistuksista viestiminen niin tekniikan kuin ARTS:nkin puolella epäonnistui ja aiheutti tulipaloja. Aallolla on edelleen paljon opittavaa akateemisessa johtajuudessa.
Vuoden aikana Janne Peltolan johdolla kehitettiin ja otettiin käyttöön halloped-hakujärjestelmä, jonka tavoitteena on jatkossa vähentää asiantuntijoiden työmäärää halloped-paikkojen haussa ja täyttämisessä. Vuonna 2010 tehdyn Aalto-linjan päivitysprosessi aloitettiin kesällä, ja prosessi jatkuu vielä vuoden 2013 puolelle. Tämä johtuu edustajiston kokousten täysistä esityslistoista loppusyksystä 2012.
Mahdollisuuksia sähköiseen tenttimiseen selvitettiin syksyllä ja osoittautuikin että Aallon VIPU-tiimi oli jo tehnyt oman selvityksensä mahdollisista sähköisen tenttimisen tavoista. Tenttiterraarioprojektin uudelleenkäynnistämistä Aallossa pyrittiin edistämään.
Opiskelijoita autettiin erilaisissa oikeusturvakysymyksissä. Lisäksi vuoden aikana koottiin opiskelijan oikeusturvaopasta julkaistavaksi AYY:n nettisivuille. Opasta ei kuitenkaan vielä vuoden 2012 aikana julkaistu.
Aalto Partyissa oli mahdollista visioida tulevaa kampusta hiekkalinnan muodossa. Kuva: Henna Lahti
Vuoden aikana esitettiin myöhästyneiden opintosuorituskirjausten seurantajärjestelmän käyttöönottoa. Seurantajärjestelmä toteutettiin ja myöhästyneitä kirjauksia seurataan nykyisin rutiinitarkastuksin joka tenttiviikon jälkeen. Tämän lisäksi ylioppilaskunnannettisivuille palautettiin TKY-ajalta tuttu lomake myöhästyneiden opintosuorituskirjausten ilmoittamiseen. Syksyllä oli kolmessa korkeakoulussa käynnissä dekaaninetsintätyö. Vuoden aikana kopo-sektorilla kehittyi kaksi termiä: edunvalvontaverkosto ja edunvalvontayhteisö. Edunvalvontaverkostolla tarkoitetaan keskenään verkottuneita edunvalvontatoimijoita, ja siinä keskeisessä roolissa olevia Opintoneuvostoa ja Kopojoryä. Edunvalvontayhteisöllä tarkoitetaan puolestaan niitä kaikkia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet opiskelijaedunvalvonnasta ja osallistuvat edunvalvonnalliseen keskusteluun.
Koulutuspolitiikan vapaaehtoiset
Periodiuudistus
Koko vuoden taisteltiin kopo-sektorin vapaaehtoistoimielinten, Opintoneuvoston (OPN) ja Koulutuspoliittisen johtoryhmän (Kopojory), identiteettikriisien kanssa. Toimielinten toiminnalle ei ollut selkeitä päämääriä, ja oli vaikea hahmottaa, mitä asioita pitäisi käsitellä missäkin niistä. Lisäksi Opintoneuvostoa vaivasi epätasapaino, kun kiltojen edustajia oli suhteettoman paljon. Kiltojen edunvalvonta suuntautui lisäksi pääasiassa pääaine- ja kurssitasolle siinä, missä KY:n ja TOKYO:n edunvalvonta kohdistui korkeakoulutasolle.
Syksyn alussa saatiin tieto, että syksyn aikana tullaan tekemään päätös mahdollisesta periodirakenteen uudistamisesta, tavoitteena saada lisää viikkoja opetuskäyttöön. Sektorilla kehitettiin esitettäväksi 4½ periodin malli, jota pyrittiin tuomaan esille kaikissa mahdollisissa yliopiston keskustelufoorumeissa. Pääsääntöisesti mielipiteet Aallossa jakautuivat 5 tasamittaisen ja AYY:n 4½ periodin ehdotuksen välillä. Yliopisto kuitenkin päätyi 5 tasamittaisen periodin malliin, joka otetaan käyttöön 2013 syksyllä. Samalla tenttiviikot muuttuvat palauteviikoiksi, ja enää ei lukuvuosi ala ennen syyskuun alkua eikä lopu ennen toukokuun loppua.
Keväällä tultiin hyvin nopeasti siihen tulokseen, että jotakin olisi tehtävä. Kevään aikana palloteltiin mm. ajatusta siitä, että toinen elimistä lakkautettaisiin tai että ne yhdistettäisiin. Lopulta havaittiin, että edunvalvontaan tarvitaan entistä vahvemmin hierarkiaa: korkeakouluja pääainetasot. Korkeakoulujen rooli oli vahvistunut entisestään ja tutkintouudistukset ravistelleet koulutusohjelmia ja hakukohteita uusiksi, joten oli selvää, että halloped-vastaavien rooli korostuisi ja korkeakoulujärjestöjä perustettaisiin. Samalla tarvittaisiin edelleen myös pääainetason edunvalvontaa. Tultiin tulokseen, että Kopojory kokoaisi edelleen yhteen halloped-vastaavat, jotka johtavat korkeakoulujensa edunvalvontaa. Kopojoryn tehtävä olisi siis jalkauttaa AYY:n edunvalvontaa korkeakouluihin. Opintoneuvosto puolestaan kokoaisi kaikkien muiden opiskelijaedunvalvontaa – etenkin pääainetasolla – tekevien yhdistystemme opintovastaavat yhteen ja levittää heidän kesken hyviä käytänteitä ja tietoa AYY:n edunvalvonnasta. Opintoneuvostoon alettiin hakea edustajia myös BIZ:n ja ARTS:n ainejärjestökentästä. Kesken vuotta ainejärjestöjen mukaan saaminen oli lohduttoman vaikeaa, mutta kävipä syksyn Opintoneuvoston tapaamisissa muutaman Kauppiksen ainejärjestön edustajia sekä Maisema-arkkitehtuurin opiskelijaklubin edustaja. Rakenteiden kanssa taistelu söi voimia, mikä oli pois mm. Opintoneuvoston ja Kopojoryn ryhmäyttämiseltä. Tämä näkyi ikävästi elinten aktiivisuudessa. Koulutuspoliittisen johtoryhmän jatkuvuutta vuosien yli parannettiin luomalla sähköinen jatkuvasti toimijoiden muokattavissa oleva opas.
Opintoneuvosto (OPN) AK: Jere Pääkkönen AS: Iiris Routa Athene: Pekka Siika-aho FK: Mariia Keitaanniemi Inkubio: Petteri Parkkila KY: Laura Brotkin ja Pauliina Ikäheimo KK: Sakari Poikkimäki KIK: Martin Aalto MK, kevät: Laura Zein MK, syksy: Pauliina Lievonen IK: Mika Lemmetyinen PJK: Fanny Syrjänen Prodeko: Heikki Koponen SIK: Mikael Broas TOKYO: Salla Seppälä TF: Jonas Öhman TiK: Antti Risteli VK: Mikko Kiviluoma Loppuvuodesta mukana oli myös satunnaisia Kauppakorkeakoulun ainejärjestöjen edustajia sekä Maisema-arkkitehtuurin opiskelijaklubin edustaja.
Koulutuspoliittisen johtoryhmän halloped-vastaavat (Kopojory) ARTS: Salla Seppälä BIZ: Pauliina Ikäheimo CHEM: Emmi Rönkkö ELEC (31.8.2012 saakka): Tuomas Haapala ELEC (1.9.2012 alkaen): Joonas Kröger ENG: Maiju Seppälä SCI: Joel Lehikoinen
Vuoden oppimisen edistämisteko
Palkkaa diplomitöistä? Kyllä, kiitos! Vuoden aikana ENG:ssä väläyteltiin, että diplomityöt pitäisi tehdä palkatta korkeakoululla tutkimusprojekteissa. Perusteena tälle käytettiin vaikeuksia ohjata yrityksiin tehtäviä diplomitöitä sekä ihmisresurssien saamista tutkimukseen. Opiskelijakentällä opiskelijan työllistymistä ja toimeentuloa merkittävästi heikentävä avaus tyrmättiin täysin. Korkeakoulun tutkimusprojekteissa tehtävät diplomityöt eivät ole ihmelääke paremman ohjaamisen saamiseksi ja ovat väärä keino osallistaa opiskelijoita tutkimukseen. Asiasta mentiin mediaan, Talouselämä julkaisi aiheesta jutun ja asiasta kirjelmöitiin Aallon johdolle. Asia herätti keskustelua kansallista tasoa myöten, ja diplomityöt voi edelleenkin tehdä yrityksissä palkallisena.
Kuva: Hermanni Sarjakoski Vuoden opettaja 2011 -palkinto jaettiin AYY:n 2v vuosijuhlassa Energiatekniikan laitoksen opettavalle tutkijalle TkT Mamdouh El Haj Assadille. Palkinto muutettiin Vuoden oppimisen edistämisteko -palkinnoksi loppuvuodesta, jotta myös muiden tahojen kuin kurssiopettajien tekoja voitaisiin palkita jatkossa.
Edunvalvontayhteisö Hallitusohjelmaan kirjattiin: ”Kopo näkyy, kuuluu ja osallistaa.” Tämän tavoitteen saavuttaminen käynnistyi mukavasti jo vuoden 2011 puolella, kun vasta hallituksen kopo-vastaaviksi valitut Juho ja Eetu perustivat Facebookiin ”AYY:n koulutuspoliittinen yhteisö” -ryhmän. Ajatus oli madaltaa kynnystä koulutuspoliittiselle keskustelulle Aalto-tasolla. Ryhmä keräsi nopeasti kiinnostuneita, ja ryhmän keskustelua fasilitoitiin aktiivisesti. Koulutuspoliittinen yhteisö muutettiin syksyllä edunvalvontayhteisöksi, jotta keskustelua heräisi myös esim. sosiaalipolitiikasta ja kampusasioista. Myös kampusedunvalvontaa varten oli aiemmin vuonna luotu ryhmä, mutta se kuopattiin edunvalvontayhteisön myötä. Loppuvuodesta FB-edunvalvontayhteisössä oli lähes 300 henkilöä. FB-edunvalvontayhteisöllä on todennäköisesti merkittävä rooli ylioppilaskunnan edunvalvonnan viestimiseksi jäsenistön suuntaan.
Hallituksen kopovastaavat Juho Salmi ja Eetu Pursiainen. Kuva: Jukka Lommi
17
SOSIAALIPOLITIIKKA Sektorin toimijat:
Yleistä
Kati Penttinen, hallituksen jäsen, hyvä sopo Lotta Aarikka, asiantuntija, edunvalvonta, paha sopo Heidi Heiskanen, asiantuntija, sosiaalipolitiikka ja liikunta
Sosiaalipoliittisella sektorilla vuoden suurimmat kiireet liittyivät yllättäen paljastuneisiin sisäilmaongelmiin Arabian kampuksella ja toimeentulolinjapaperin uudistamiseen. Jatkuvan toiminnan pyörteissä ei tosin ehtinyt tulla tylsää. Vuoteen kuului esimerkiksi lukusissa toimikunnissa istumista, yhteistyötä YTHS:n kanssa ja erilaisia seminaareja.
Toimeentuloaallokoista uusiin ajatuksiin
Nallekarkit tasan – kohti yhdenvertaisempaa yhteisöä
Vuoden alussa hallitusohjelmaan kirjattiin, että ylioppilaskunnan kantaa toimeentuloasioihin mietittäisiin kunnolla. Kansallisen opintotukikeskustelun väijyessä (vielä toistaiseksi) pienenä peikkona taustalla, ylioppilaskunnan linjapaperi opintotuesta päätettiin ulottaa myös toimeentulon muihin aspekteihin. Selvittelyn jälkeen päätettiin, että opiskelijoille (ja koko yhteiskunnalle) kannatettavin malli olisikin perustulo. Ankarien selvittelyjen jälkeen päädyttiin esittämään, että AYY kannattaisi perustuloa, jossa on yleinen, asumistuen sisältävä, niukat elinkustannukset kattava osa, lainamahdollisuus eli nykyinen opintolaina ulotettuna muihinkin väestöryhmiin sekä tarveharkintainen osa kattamaan esimerkiksi erilaisten elämäntilanteiden aiheuttamat toimeentulo-ongelmat.
Rutiinien vakiintuessa koitti aika tehdä aivan uusia avauksia, tällä kertaa sisäänpäin. Opiskelijoiden hyvinvointia on jo ehditty selvitellä esimerkiksi palvelukyselyjen muodossa, mutta mikään aiemmista ei ole puuttunut kahteen, hieman vaikeammin tutkittavaan asiaan: yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon.
Linjapaperiuudistuksen käsittely eteni sutjakasti alkusyksystä 2012. Asian puimiseksi järjestettiin kaikille avoin keskustelutilaisuus, jonne oli kutsuttu edustajia suurimmista puolueista edustamaan erilaisia kantoja perustuloon. Valtaosa yhteisön sisäisestä keskustelusta etenkin edustajistossa käytiin kuitenkin siitä, pitäisikö ja saisiko ylioppilaskunta ylipäätänsä ottaa kantaa perustuloon. Useat henkilöt kokivat, että perustulo on niin monimutkainen ja kontroversiaali yhteiskunnallinen asia, ettei ylioppilaskunnan kannata työntää lusikkaansa siihen soppaan. Varsinaisesti perustulokannasta keskusteltiin huomattavan paljon vähemmän. Perustulo-lisäys linjapaperiin hyväksyttiin edustajiston kokouksessa 9/2012 yksimielisesti. Aikahan osui juuri sopivasti ennen SYL:n liittokokouksen lausuntokierrosta, jolle oli pitkään epäilty saapuvan jonkinlainen piilokirjaus koko ylioppilasliikkeen suhtautumisesta perustuloon.
Opiskelijan hyvinvoinnin puolesta – kaikkea pahaa vastaan! AYY:n sosiaalipoliittinen sektori toimi tiiviissä yhteistyössä YTHS:n kanssa mm. vaikuttamalla aktiivisesti uudistetussa Aallon terveystyöryhmässä, Helsinki-Espoon johtokunnassa sekä valtuuskunnassa. Vuoden aikana otettiin kantaa mm. ruotsinkielisen viestinnän ja palveluiden saatavuuteen sekä käyntimaksu-uudistukseen liittyneihin maksukattokeskusteluihin. Aallon terveystyöryhmässä pohdittiin opiskelijoiden syrjäytymistä ja juomiskulttuuria. Syksyn aikana käynnistettiinkin AYY:n toimesta Nyyti ry:n konseptoimat hengailuillat. Loppuvuoden Espoo-Helsingin johtokunnassa keskusteltiin Otaniemen toimipisteen tulevaisuudesta ja toiminnan laajentamisesta, jotta se vastaisi tulevaisuudessa kampus päätöksen myötä kasvavaan opiskelijamassaan.
18
Arabian kampuksen sisäilmaongelmat Soposektorille selvisi vuoden alussa, että Arabian kampuksella kärsitään sisäilmaongelmista. Ongelmien vakavuus ja todellinen levinneisyys ei vuoden alussa ollut kenenkään tiedossa, mutta villejä huhuja ja yleistä epävarmuutta oli ilmassa sitäkin enemmän. Tiedon puute ja sisäilmaongelmiin poikkeuksetta liittyvä hienovaraisuuden tarve tekivät yhteistyöstä koulun ja opiskelijoiden välillä paikoin hankalaa ja toimijoille turhauttavaa. Vuoden aikana käytettiinkin paljon resursseja ongelmien todellisen laajuuden selvittelyyn ja sen varmistamiseen, että oireilevista opiskelijoista huolehditaan. Yhteistyössä TOKYO ry:n, YTHS:n ja yliopiston kanssa saatiinkin järjestettyä tiedotustilaisuus sekä rakennettua toimenpidepolku oireileville opiskelijoille.
Maaliskuussa toteutettiin kaksi yhdenvertaisuuskyselyä. Ensimmäinen oli suunnattu kaikille Aalto-yhteisön opiskelijoille. Siinä käsiteltiin muun muassa sukupuolten välistä tasa-arvoa ja sitä, kokevatko vastaajat voivansa osallistua AYY:n tai muiden yhteisön toimijoiden järjestämiin tapahtumiin. Toinen kysely toteutettiin AYY:n sisäisesti työyhteisölle eli työntekijöille, hallitukselle ja vapaaehtoisille. AYY:llä on työnantajana jo lain vaatima velvollisuus laatia tasa-arvosuunnitelma ja valvoa sen toteutumista. Tässä kyselyssä selviteltiin ennen kaikkea työyhteisön sisäisiä kipupisteitä, esimerkiksi klikkiytymisen, sukupuolten välisen tasa-arvon ja jaksamisen kanteilta. Yhdenvertaisuussuunnittelu ei muiden projektien ristipaineessa edennyt aivan suunnitellulla tavalla, joten koko yhteisön yhdenvertaisuussuunnitelma jäi vielä tekemättä. Sen sijaan työyhteisölle suunnattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma valmistui loppupuhteena joulukuussa 2012.
Opiskelukyvyn edistysaskeleet
Opiskelijabarometri
Opiskelukykyasiat olivat pinnalla sosiaalipoliittisella sektorilla koko vuoden ajan. Yksi AYY:n hallitusohjelman tavoitteista oli edistää Aaltolaisten hyvinvointia hyvinvointikurssin avulla, josta opiskelijat saisivat opintopisteitä. Kurssi muokkaantui vuoden aikana kattamaan monipuolisesti opiskelukyvyn eri osa-alueita ja lopulta kurssin työnimeksi tulikin ”opiskelukykykurssi”. Kurssia suunniteltiin yhteistyössä YTHS:n, UniSportin, Aaltoyliopiston opintopsykologien ja SYL:n kyky-tiimiläisten kanssa. Kurssiin liittyen oltiin yhteydessä perustieteiden korkeakoulun haltuunottoprojektin vetäjiin. Kävi ilmi, että perustieteiden korkeakoulusta oli jo olemassa vastaavanlainen opiskelukykyä tukeva kurssi ja yhdessä tuumin päätettiin markkinoida nykyistä kurssia entistä laajemmin, jotta mahdollisimman moni opiskelija osallistuisi kurssille.
Opiskelijoiden tutkimussäätiö Otus aloitti vuonna 2012 opiskelijabarometriprojektin, jonka tarkoituksena oli kerätä seurantatietoa korkeakouluopiskelijoiden elämästä. AYY ja HYY tarttuivat tilaisuuteen ja lähtivät mukaan ensimmäisiksi koekaniineiksi ja auttamaan kysymysten kehittelyssä. Barometrilla oli vuonna 2012 kaksi kyselykierrosta, ensimmäinen alkukeväästä koskien ennen kaikkea kuntavaaleja ja toinen, yleisempi barometriosuus loppukeväästä. Projekti eteni hyvin ja siitä saatua tietoa päästään tarkastelemaan alkuvuodesta 2013.
UUDET OPISKELIJAT JA TUTOROINTI Sektorin toimijat: Kati Penttinen, hallituksen jäsen Lotta Aarikka, asiantuntija, edunvalvonta Johanna Vesterinen, Aavan uudet opiskelijat ja tutorointi – vastaava Iida Myllymäki, fuksimajuri Hamilkar Bergroth, fuksitoimikunnan puheenjohtaja Satu Peltola, ISOtirehtööri 2011
Yleistä Vuotta väritti kaksi suurta ja yhteisöä laajasti koskettavaa projektia eli uusien opiskelijoiden linjapaperin laatiminen ja koko koululle yhteisten tutorkoulutusten järjestäminen. Lisäksi jatkuvaa toimintaa oli valtavan paljon, uudet opiskelijathan tuppaavat tulemaan joka vuosi. Asiantuntija ja hallituksen jäsen keskittyivät niin sanotusti suuriin linjoihin ja paperinpyöritykseen jättäen konkretian ja tapahtumat teekkarijaoston osaaviin käsiin. Tästä toiminnasta voit lukea enemmän teekkarijaoston osuudessa. Edellä mainitun lisäksi AYY osallistui aktiivisesti orientaatiotyöryhmän toimintaan.
Jari Isaksson, ISOtirehtööri 2012
Yksisarvisia ja sateenkaaria – linjapaperilla kohti yhteistä visiota
Yhteiset tutorkoulutukset – Haaveesta toteutukseen
Vuosi alkoi tohinalla, kun edellisenä vuonna aloiteltu projekti uusien opiskelijoiden linjapaperin laatimiseksi täräytettiin pöytään. Edellisen kahden vuoden perusteella toimiminen uusien opiskelijoiden kentällä oli todettu haastavaksi, sillä yhteisiä pelisääntöjä tai näkemystä ei ollut. Uusien opiskelijoiden suhteen perinteet ovat hyvin vahvat, eikä niihin, usein hyvästä syystä, haluta puuttua.
Tutorkoulutusten ainakin osittaisesta yhdistämisestä on puhuttu yhtä pitkään kuin Aalto-yliopisto on ollut olemassa. Operaatio saatiin käyntiin loppuvuodesta 2012, kun perustettiin työryhmä koulutuksia suunnittelemaan. Työryhmässä istui kunkin koulun opintoasianpäällikkö, kauppakorkeakoulun ja ARTS:n tutorkoordinaattorit, fuksitoimikunnan puheenjohtaja ja ISOtirehtööri teekkarijaostosta, Aavan uo-vastaava sekä asiantuntija ja hallituksen jäsen.
Linjapaperin merkittävin tavoite olikin laatia yhteiset pelisäännöt ja ennen kaikkea näkemys siitä, millaisia asioita uusien opiskelijoiden vastaanoton, heille viestimisen ja tutoroinnin suhteen halutaan koko aallon laajuisesti tehdä. Lisäksi haluttiin varmistaa, että kaikki uudet opiskelijat ovat yhdenvertaisessa asemassa ja saavat tarvitsemansa avun ja tuen. Linjapaperi laadittiin kolmessa kuukaudessa. Valmisteluprosessi pyrittiin suorittamaan mahdollisimman avoimesti ja yhteisöä kuunnellen. Uusien opiskelijoiden parissa työskenteleviä tahoja käytiin tapaamassa erikseen ja kaikilla erityisasemayhdistyksillä oli mahdollisuus antaa linjapaperiluonnoksesta lausunto. Valmistelu ei ollut pelkkää ruusuilla tanssimista: näin tunteisiin vetoavasta aiheesta linjaaminen osoittautui hyvin hankalaksi erilaisten mielipiteiden ja perinteisten toimintatapojen ristipaineessa. Valmisteluun liittyikin avoimuuspyrkimyksestä huolimatta suuri määriä huhuja ja vääriä käsityksiä, joista onneksi valtaosa oikeni kasvokkaisissa keskusteluissa. Kaikesta härdellistä huolimatta ”Tuoreena vitsa väännettävä! Linjapaperi uusista opiskelijoista” hyväksyttiin edustajiston kokouksessa 3/2012. Linjapaperi määritteli Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan linjat uusien opiskelijoiden vastaanottoon, vastuullisen opiskelijan polulle opastamiseen ja tutorointiin liittyen. Se käsitteli termistöä, uusille opiskelijoille viestimistä, vastaanottoa ja orientaatiota sekä tutorointia. Lisäksi paperissa luotiin pohjat työnjaolle ylioppilaskunnan, erityisasemayhdistysten ja koulun välillä.
Työryhmän työskentelyä värittivät monimuotoiset erimielisyydet teknisistä seikoista, kuten yhteisten koulutusten todellisesta tarpeellisuudesta ja ennen kaikkea kustannuksista. Erimielisyyksien aiheuttamista aikatauluongelmista huolimatta koulutukset saatiin kasaan ja ne pidettiin Lauttasaaressa poliisien kesäkodissa huhtikuussa. Koulutusten sisältö noudatteli pitkälti ISOkoulutusten runkoa. Puhujina olivat mm. opintopsykologit ja YTHS. Koulutuksissa tehtiin myös Teekkarifuksien vastaanottotilaisuus Dipolissa. Kuva: Henna Lahti ryhmätehtäviä ja pohdittiin erityisesti ryhmänvetämisessä mahdollisesti ilmeneviä ongelmia. Koulutuksen käytännön järjestelyistä vastasivat asiantuntija, hallituksen jäsen ja Aavan uo-vastaava, jotka saivat ISOtirehtööreiltä korvaamatonta taustatukea kokemuksen syvällä rintaäänellä lausuttuna.
LIIKUNTASEKTORILLA AKTIIVINEN VUOSI Sektorin toimijat: Kati Penttinen, hallituksen jäsen Heidi Heiskanen, liikunta asiantuntija Anna Lee, SELL 2012 pääsihteeri (kesäkuuhun 2012 saakka) Oliver Heinonen, Aalto-liikkeen puheenjohtaja
Yleistä Vuosi 2012 oli liikuntasektorille kiireinen. Keväällä leijonaosan aikaa vei vuoden päätapahtuma, Otaniemessä järjestetyt SELL 2012 -kisat, joiden järjestelyistä vastasivat AYY ja Aalto-yliopiston urheiluseura ry (AUS). Loppuvuodesta AYY ravisteli vakiintuneita rakenteita kyseenalaistamalla Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) olemassaolon sen toimintaa voimakkaasti kritisoivalla aloitteella. Näiden lisäksi liikuntasektorilla seurattiin silmät tarkkana UniSportin ensimmäistä kokonaista toimintavuotta. Liikuntajaosto Aalto-Liike järjesti vuoden aikana ansiokkaasti useita liikuntatapahtumia. Yhteenvetona voidaan todeta, että liikuntasektorilla oli tapahtumarikas vuosi, joka vaati liikunnallista tsemppaamista ja venymistä kaikilta sektorin toimijoilta.
Inaktiivisten aktivointia yhteistyössä YHTS:n ja Unisportin kanssa
Rakenteellisen kehittämisen vuosi
Aivan loppuvuodesta 2011 AYY, YTHS ja UniSport olivat aloittaneet yhdessä projektien vähän liikkuvien opiskelijoiden aktivoimiseksi. Projekti kulki nimellä ”Nollaliikkujien aktivointi” ja sitä jatkettiin heti alkuvuodesta 2012. Projektissa ideoitiin kokonaan uusi liikuntakurssi, ”Lähde liikkumaan”, jota pilotointiin keväällä 2012. Kurssi perustui vertaisohjaukselle: neljä rekrytoitua vertaisohjaajaa liikutti säännöllisesti kurssilaisia kahdessa ryhmässä 12 viikon ajan. Kurssille osallistui 13 opiskelijaa, joista suurin osa oli aktiivisesti mukana kurssin loppuun saakka. Projekti sai kiitosta ja onnistui kaikkien tahojen mielestä niin hyvin, että se päätettiin toteuttaa uudestaan seuraavana vuonna.
Liikunnan edunvalvonta AYY:ssa käsittää peruspalveluiden edunvalvonnan (UniSport ja Espoon kaupunki). Lisäksi AYY toimii aktiivisesti yhteistyössä Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) sekä pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kanssa. Vuoden 2012 edunvalvonta toimintaa väritti OLL:n rakenteellinen kehittäminen. AYY:ssä oli pitkään suhtauduttu OLL:n toimintaan varauksella ja mietitty keinoja sen parantamiseksi. Vuonna 2012 käytettiinkin paljon aikaa toiminnan kriittiseen tarkasteluun ja sen seurauksena päätettiin sekoittaa pakkaa aivan uudella avauksella: AYY päätti ehdottaa OLL:n lakkauttamista ja sen oleellisten toimintojen siirtämistä muille tahoille. Liiton lakkauttaminen oli aloitteen viimeinen kohta: ennen kaikkea siinä vaadittiin liiton toiminnan selkeyttämistä ja liitosta saatavan todellisen hyödyn kriittistä pohtimista. Aloite ei mennyt läpi, mutta sai aikaan toivottavasti merkittävää keskustelua ja painetta vihdoinkin tehdä asioille jotain. Lisäksi AYY sai läpi tärkeitä muutoksia OLL:n vuoden 2013 toimintasuunnitelmaan. Muutokset toivottavasti edesauttavat OLL:n toiminnan muovautumista AYY:n toivomaan suuntaan.
19
Ensimmäinen vuosi UniSportin liikuttamana
Liikuntatapahtumat
Liikuntatutorointi
Vuosi 2012 oli UniSportin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. UniSport toimi aktiivisesti molemmilla Aalto-yliopiston kampuksilla Otaniemessä ja Töölössä. Hyvien yhteistyömuotojen ja toimivien käytäntöjen luomiseen käytettiin etenkin alkuvuodesta paljon aikaa ja pienen töksähtelyn jälkeen yhteistyö saatiinkin rullaamaan mainiosti. Töölön liikuntatilojen remontti pääsi alkamaan loppuvuodesta 2012 muutamien viivästyksien jälkeen.
Toista vuotta pystyssä ollut liikuntajaosto Aalto-Liike toimi aktiivisesti koko vuoden ajan järjestäen erinäisiä liikunnallisia tapahtumia. Taustatukea se sai vuoden tauon jälkeen henkiin herätetyltä Liikunta- ja hyvinvointitoimikunnalta (Lihy).
Laskiainen
Liikuntutorointi-projekti toteutettiin vuonna 2012 AYY:ssä kolmatta kertaa. Myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) innostui aloittamaan liikuntatutoroinnin, joten kummallekin yliopistolle yhteinen Unisport lähti tukemaan projektia aikaisempia vuosia huomattavasti avokätisemmin; Unisport rahoitti käytännössä koko projektin. Projekti suunniteltiinkin yhteistyössä, tosin niin, että AYY:llä kokeneimpana oli vetovastuu. Projekti toteutettiin varsin pitkälle edellisinä vuosina hyviksi todettujen käytäntöjen pohjalta.
UniSportilla erityisenä painopisteenä oli tänä vuonna vähän liikkuvien aktivointi. Unisport käynnisti oman ”Liiku niin voit” -palvelunsa ja osallistui aktiivisesti ja mielellään AYY:n uusiin, erityisesti vähän liikkuville suunnattuihin projekteihin, kuten ”Lähde liikkumaan” -kurssin kehittelyyn ja liikuntatutorointiin. AYY:n edustajana Unisportin johtokunnassa toimi Teemu Peltokallio. Johtokunnassa käsiteltiin vuoden aikana mm. UniSportin tavoiteohjelmaa vuosille 2013–2016, hinnoittelun linjauksia sekä Viikin ja Töölön laajennuksia. Lisäksi viimeisessä johtokunnan kokouksessa käsiteltiin liikunnan ja urheilun järjestökentässä tapahtuvia muutoksia.
Aalto-Liike Aalto-liike: Oliver Heinonen (pj) Tommi Byman (liikunta- ja hyvinvointitoimikunta pj) Saara Haapala Lari Laukia Villeveikka Koivumaa Antti Jokiluoma Kari Parila Joonas Peuralinna Toista vuotta Aalto-Liikkeen nimellä tunnettu AYY:n liikuntajaosto kasattiin aktiivisista aaltolaisista, jotka edustivat niin molempia sukupuolia kuin myös melkein kaikkia entisiä yliopistoja. Vuosi lähti nopeasti käyntiin yhteisellä avantouintireissulla ja toiminnankin makuun päästiin melkein saman tien Laskiaisriehan järjestelyillä yhdessä VapaaTeekkareiden kanssa. Aalto-Liike keskittyi suurempien liikuntatapahtumien luomiseen, vaikka porukka tunkikin näppinsä myös mm. KV-opiskelijoiden tervetulotapahtumaan ja Aalto Partyyn.
Helmikuussa järjestettiin perinteinen laskiaisrieha Ullanlinnanmäellä. Tapahtumassa järjestettiin akateeminen mäenlaskukilpailu. Lisäksi festivaalitunnelmaa luotiin sumopainipuvuilla ja kävelevällä herra pingviinillä. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Vapaateekkareiden, Teekkarireserviläisten ja Lyyran kanssa.
Liikunta- ja hyvinvointiviikko Liikunta- ja hyvinvointiviikko järjestettiin kaksi kertaa vuoden 2012 aikana. Kevään tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Kauppatieteiden ylioppilaat (KY) ry:n kanssa. Syksyllä taas järjestettiin ”Voi hyvin Aallossa”- viikko yhteistyössä KY ry:n ja Aalto-yliopiston kanssa. Viikon aikana järjestettiin erilaisia hyvinvointiin liittyviä luentoja ja pidettiin esittelypisteitä ja taukojumppia. AYY ja KY vastasivat lajikokeiluiden järjestämisestä. Kevään liikunta- ja hyvinvointiviikolla oli mahdollisuus kokeilla mm. savatea, kiipeilyä, laitesukellusta, pistooliammuntaa ja tankotanssia.
Akateeminen Wartti Akateeminen Wartti, perinteikäs juoksutapahtuma, järjestettiin toista kertaa Aalto-Wapun yhteydessä. Osanottajien tavoitteena oli edetä 15 minuutin aikana viestijuoksuna mahdollisimman pitkälle. Akateeminen Warttiin oli mahdollisuus osallistua kolmessa eri sarjassa: vapaasarjassa, kilpasarjassa ja sikariportaassa. Tänä vuonna oheisohjelmana oli mm. benji-hyppyä, karaokea ja pomppulinna.
SELL 2012 Otaniemi SELL 2012-kisat järjestettiin 17–20.5.2012 Otaniemessä Aalto-yliopiston urheiluseura ry:n (AaltoUS) ja AYY:n toimesta. Kisoihin osallistui 1554 kilpailijaa edustaen 65 korkeakoulua 11 eri maasta. Aalto-yliopistolla oli kisoissa ylivoimaisesti suurin joukkue 157 osallistujalla. Aalto-yliopiston joukkue sijoittui mitalitaistelussa toiseksi saaden yhteensä 24 mitalia, joista 9 oli kultaa, 6 hopeaa ja 9 pronssia.
HelleAalto Helle-Aalto järjestettiin 18.8 edellisen vuoden tapaan Helsingin Hietarannassa. Ohjelmassa oli rantalentis ja rantaultimate turnaukset vapaamuotoisen hengaamisen lisäksi. Tapahtuma keräsi kisailemaan arviolta noin sata Aaltolaista.
Aalto-kymppi Aalto-kymppi järjestettiin neljättä kertaa Espoon rantamaratonin yhteydessä. Aalto-kymppi, Aalto-yliopiston lukuvuoden alkamiseen liittyvä yhteisöllinen tapahtuma, järjestettiin 22.9. Paikalla oli noin tuhat juoksijaa.
Taistelu Otaniemen Herruudesta Taistelu Otaniemen Herruudesta järjestettiin 4.10. Kyseessä oli 16 joukkueen laseraseturnaus Otaniemessä. Jokaisessa joukkueessa oli 10 osallistujaa. Pusikoissa väijyneille osallistujille oli tarjolla pientä muonaa ja mahdollisuus saunomiseen.
20
Liikuntatutorit: Valtteri Bragge Julia Casado Arttu Haapiainen Antti Hakala Heini Huotari Teemu Hutka Timo Kamppinen Konsta Kantola Max Knuts Tuomas Konttinen Siddhesh Krishnan Sanna Laine Maiju Laurila Niko Lietzen Susanne Lindholm Minna Luojus Tang Mengshu Thi Nguyen
Teppo Palmgren Eppu Pesonen Ella Potka Anna Puhtila Joni Salmela Hannu Siikonen Pia Silventoinen Lotta Skogström Jette Sørensen Miki Tolonen Carl-Thomas Uhlenius Marianne Vikkula Niko Viljanen Antti Virtanen Arttu Voutilainen Alpo Välimaa Heidi Välisalmi Anssi Ylisaukko-oja
Aalto-urheilija 2012
Täysin uutta tuulta Otaniemeen Aalto-Liike toi syksyisellä Taistelulla Otaniemen Herrudesta. Megazone Outdoor –konseptilla toteutetussa joukkuemuotoisessa lasertaisteluturnauksessa käytettiin kesällä Suomeen saapuneita varusteita ensimmäisten joukossa Euroopassa. Suuren suosion saavuttanut turnaus rikkoi niin Aallon sisäisiä kuin myös yo-kuntarajoja, kun turnaukseen osallistui muiden joukossa Helsingin yliopiston Maa- ja metsätalousylioppilaat (MMYL). Suuria onnistumisia mutta myös epäonnistumisia sisältänyt vuosi jätti toimivan pohjan seuraavien vuosien toiminnalle pilkuntarkalla testamentoinnilla ja suurelta osin rehellisellä omien virheiden arvioinnilla.
Kumpikin ylioppilaskunta rekrytoi itsenäisesti omat tutorinsa, mutta koulutukset järjestettiin yhdessä. Liikuntatutoreita koulutettiin kahdesti. Koulutuksissa perehdyttiin muun muassa Unisportin ja Espoon ja Helsingin kaupunkien liikuntapalveluihin, liikuntaan motivointiin sekä erilaisiin tapoihin liikuttaa ryhmäänsä. Koulutukset järjestettiin englanniksi, sillä muutama AYY:n liikuntatutor ei osannut suomea.
Taistelu Otaniemen herruudesta. Kuvat: Tapio Hannikainen/Toimintatodellisuus
Vuoden 2012 Aalto-urheilijaksi valittiin Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa bioinformaatioteknologiaa opiskeleva taekwondoka Joonas Heikkinen. Aalto-urheilijan valinnassa käytettiin kriteerinä kansallista ja kansainvälistä urheilumenestystä lajissaan, opintojen menestyksellistä eteenpäin viemistä sekä yhteisölliseen toimintaan osallistumista opiskelijayhteisössä. Joonas täytti vaaditut kriteerit erinomaisesti. Joonas on omassa lajissaan taekwondossa voittanut mm. SM-Kultaa ja EM-Pronssia vuonna 2010, SM-Kultaa 2011 ja EM-kultaa vuonna 2011 sekä sijoittunut sijoille 5-8 kevään 2012 EMkilpailuissa. Joonas Heikkinen palkittiin 22.9. Otaniemessä pidetyn Aalto-kympin yhteydessä.
SELL 2012
21
KANSAINVÄLISET ASIAT Maksukokeilussa johtopäätösten aika
Sektorin toimijat: Anna af Hällström, hallituksen jäsen, kansainväliset asiat Hanna Sauli, asiantuntija, kansainväliset asiat Mariko Landström, KV-jaosto Mosaicin puheenjohtaja Vittorio Dal Bianco, ESN Aallon puheenjohtaja Nikita Semkin (2011–2012), Vili Auvinen (2012–2013), BEST:n puheenjohtaja Jatta-Mari Harju, Kv-toimikunnan puheenjohtaja Suurvisiirit: Sähkötekniikka: Heidi Huppunen Insinööritieteet: Katharina Jokinen Kemiantekniikka: Jatta-Mari Harju Perustieteet: Riina Kärnä Eija-Leena Koponen, Pro gradu –toimeksiannon tekijä
EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu oli pinnalla erityisesti syksyllä, sillä valtioneuvosto valmistautui päättämään kokeilun jatkotoimenpiteistä seuraavana keväänä. Kv-sektorilla panostettiin tiedon keräämiseen kokeilun vaikutuksista sekä näiden tietojen levittämiseen mahdollisimman laajalle. Keväällä valmistui pro gradu -työ, jonka AYY teetti toimeksiantona selvittääkseen lukukausimaksukokeilun vaikutuksia sekä kansainvälisten opiskelijoiden toimeentuloa ja asenteita maksuja kohtaan. Lisäksi kokeilun koordinaattorilta hankittiin jatkuvasti tietoja mm. maksavien opiskelijoiden määristä kokeilun eri vaiheissa sekä kokeiluun liittyvistä kustannuksista. Näiden perusteella kokeilun tulokset todettiin kaiken kaikkiaan varsin laihoiksi suhteessa kokeilulle asetettuihin tavoitteisiin. Lopputulokset katsottiin niin kiinnostaviksi, että niistä päätettiin kertoa niin AYY:n blogissa kuin Helsingin Sanomiin ja Vihreässä lankaan lähetetyissä vieraskynissä, jotka molemmat julkaistiin syksyllä. Lisäksi asiasta STT:lle lähetetty uutisvinkki johti muutamiin uutisiin eri medioissa, mm. Helsingin Sanomien verkkosivuilla ja MTV3:n verkkouutisissa. Pro gradu-tutkimuksen tuloksia esiteltiin vararehtori Raevaaralle, Aallon kansainvälisten asioiden tiimille, muille ylioppilaskunnille ja SYL:lle sekä kansalliselle lukukausimaksukokeilun seurantaryhmälle. Seurantaryhmä teetti tämän jälkeen seurantaraporttinsa taustaksi opiskelijakyselyn samalla henkilöllä kuin AYY soveltaen valikoivasti AYY:n käyttämää kysymyspohjaa. Tutkimustuloksia ja muita kerättyjä tietoja käsiteltiin myös tapaamisissa eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan ja yksittäisten jäsenten sekä ministerien erityisavustajien kanssa, ja tuloksia levitettiin kirjallisesti myös muille poliitikoille. SYL:n ja ylioppilaskuntien järjestämänä maksuttoman koulutuksen teemapäivänä marraskuussa organisoitiin AYY:ssä tiedotuskampanja, jossa tiedotettiin maksukokeilun vaikutuksista pöytäkolmioilla opiskelijaravintoloissa, AYY:n blogissa sekä infografiikalla, jota levitettiin sosiaalisessa mediassa. Samana päivänä AYY:n hallitus hyväksyi lausunnon lukukausimaksukokeilun seurantaryhmälle.
Suomea opiskelemalla työmarkkinoille Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen esteitä pyrittiin purkamaan monilla eri keinoilla. Yhdeksi tärkeimmistä nousi vaikuttaminen kotimaisten kielten opetukseen. Vuoden alussa kartoitettiin kielten opetuksen tilannetta Aallossa kansainvälisten opiskelijoiden antaman palautteen pohjalta ja asetettiin tavoitteet tilanteen parantamiseksi. Ongelmakohdista käytiin keskustelua mm. vararehtori Raevaaran, dekaanien ja molempien kielikeskusten edustajien kanssa. Myös Aallon kielikeskuksen perustamista ja pakollisten kielikurssien järjestämiseen varattujen resurssien riittämättömyyttä pidettiin esillä keskusteluissa. Pian tapaamisten jälkeen kauppakorkeakoulun kv-opiskelijoiden tilanne parantui oleellisesti, kun opiskelijoiden kritisoima sopimus suomen opetuksesta Haaga-Helian kanssa purkautui. Lisäksi suomen kursseille asetettu 3-9 opintopisteen maksimi poistui, ja suomen opiskelu rajoituksetta tuli mahdolliseksi kansainvälisille opiskelijoille. Työ suomen opetuksen kehittämiseksi jatkuu korkeakoulujen, kaupunkien ja elinkeinoelämän sekä AYY:n edustajista koostuvassa asiantuntijaryhmässä, joka käynnisti työskentelynsä vuoden lopussa. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseen pyrittiin lisäksi vaikuttamaan nostamalla asiaa aktiivisesti esiin eri yhteistyötahojen tapaamisissa. AYY keskusteli asiasta mm. Elinkeinoelämän keskusliiton edustajien kanssa, osallistui hyvin onnistuneen Career Paths – uratapahtuman suunnitteluun sekä kannusti kiltoja ja ainejärjestöjä lisäämään englanninkielisten työelämäekskursioiden tarjontaa. Vi får följa med sammanslagningen av språkcentrena noga inom det kommande året, och försöka se till att man inte glömmer bort våra icke-finska studerande i kaoset.
ikkaa.
rafi än infog sen päiv k tu lu u o i oman k Maksutt le Valkeisenmäk il Kuvat: V
22
Kansainvälisyysviikon World Dinner.
KvTMK: Jatta-Mari Harju (os. Rouvinen), puheenjohtaja Jutta Palomäki, Arkkitehtikilta, AK Antti Kangasrääsiö, Automaatio- ja systeemitekniikan kilta, AS Inka Saarinen, Bioinformaatioteknologian kilta, Inkubio Riina Kärnä, Fyysikkokilta, FK Ilmi Salminen, Informaatioverkostojen kilta, Athene Tanja Nieminen, Kemistikilta, KK Sergei Chekurov, Koneinsinöörikilta, KIK Mirka Karttunen, Maanmittarikilta, MK Miikka Lievonen, Puunjalostajakilta, PJK Kaisa Reunanen, Rakennusinsinöörikilta, IK Jere Kinnunen, Sähköinsinöörikilta, SIK Madeleine Bernas, Teknologföreningen, TF Jasmina Porkka, Tietokilta, TiK Toni Kaario, Tuotantotalouden kilta, Prodeko Inka Mäkinen, Vuorimieskilta, VK
Kv-suurvisiirit: Katharina Jokinen, Insinööritieteiden korkeakoulu (ENG) Jatta-Mari Harju, Kemian tekniikan korkeakoulu (CHEM) Riina Kärnä, Perustieteiden korkeakoulu (SCI) Heidi Huppunen, Sähkötekniikan korkeakoulu (ELEC)
Kolmikielinen AYY
Kontakter utomlands
AYY jatkoi kolmikielisyysstrategiansa toteuttamista. Koska strategian alkuperäinen toimeenpanosuunnitelma oli luotu kielistrategian käyttöönottovaihetta varten, laadittiin siitä vuoden alussa päivitetty versio, joka kuvaa niitä käytäntöjä, jotka koetetaan vakiinnuttaa pysyviksi. Tässä yhteydessä täsmennettiin erityisesti edustajiston kielikäytäntöjä vastaamaan tilannetta, jossa edustajiston jäseninä on myös kansainvälisiä opiskelijoita, jotka eivät puhu suomea.
2012 var ett intensivt år vad gäller sammarbete med andra studentkårer - AUS besökte såväl Chalmers i Göteborg, Tsinghua och Tonjgi i Kina som Oxford i Storbritannien. Vi fick även besök från ETH Zurich, Tallinns tekniska universitet som DTU från Köpenhamn. Samarbetet som påbörjades 2011 med Chalmers Tekniska Högskolas studentkår fördjupades då AUS styrelse besökte dem i april under dagarna de fyra: besöket innehöll såväl strategiplanering för universitetet, kulturupplevelser i form av göteborgskt spex samt nya vänner och bekanta. Många nya tankar och idéer föddes under resan, och utbytet av tankar, erfarenheter samt kutymer kommer hoppeligen att fortsätta i många år till. Årets andra stora samarbetsprojekt var att upprätthålla Kina-länken som fötts i början av 2000-talet. Det var arbetskrävande och utmanande, men till sist fick vi till stånd ett besöksdatum, alla papper som krävdes samt flygbiljetterna bokade: dagen efter årets sista delegationsmöte, mitt i vinterns första snöstorm, bar det iväg mot Beijing och Shanghai. Då det kinesiska studentkårssystemet kräver att de involverade även studerar vid sidan om, var det svårt för oss att få igång ordentliga diskussioner med våra värdar i norr och söder, men rundtur på campus samt gemensamma middagar var självskrivna. Vi hade även tid med att bekanta oss med den finländska enklaven i Shanghai, genom besök på det finländska konsulatet, lokala Design Factory och en självständighetsmottagning.
Kv-opiskelijat kuntavaaleissa Kuntavaaleissa monilla kansainvälisillä opiskelijoillakin on äänioikeus, vaikka monet heistä eivät ole tietoisia siitä. Siksi heille tiedotettiin aktiivisesti äänioikeudesta mm. sähköpostilistojen ja Facebook-sivujen kautta. Ulkomaalaisten äänioikeutta koskevia lakipykäliä pyrittiin tekemään ymmärrettävämmiksi havainnollisen kaavion avulla, joka levisi tehokkaasti sosiaalisessa mediassa. Lisäksi järjestettiin yhteistyössä HYY:n kanssa englanninkielinen kuntavaaliehdokkaiden paneelikeskustelu.
Kontakterna utomlands upprätthälls även genom ett aktivt deltagande i olika konferensser och träffar, varav den främsta måhända var SEFI, Conference of European Engineering Education, där AUS presenterade en undersökning om frivilligarbete i studentkårer. Samarbetet med de andra finländska studentkårerna som deltog kunde ha varit starkare före själva konferensen, men något skall man kunna förbättra till nästa år. AUS besökte även den första internationella studentkårskonferenssen som ordnades i Malmö: deltagandet var starkt från de nordiska länderna, men det hade tydligen funnits internationellt intresse för konferensen vilket tyder på en möjlig fortsättning för mötet. Vi följer med utvecklingen med intresse.
Lämmin vastaanotto uusille opiskelijoille Kv-opiskelijoiden tutorointia- ja ISO-toimintaa kehitettiin vuoden aikana edelleen. Tavoitteena oli tuoda eri koulujen sekä suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden tutorointikäytäntöjä lähemmäs toisiaan tarjoamalla kaikille tutoreille ja ISOille yhteinen koulutus. Kansainvälisten opiskelijoiden tutoreilla oli lisäksi erillinen kv-osio. Kaikkien koulujen kv-tutoreita varten laadittiin yhteinen verkko-opas harjoitustehtävineen yhteistyössä koulujen tutoroinnista vastaavien henkilöiden kanssa.
Den internationella frivilligsektorn
Japanilainen teeseremonia AYYdventuresissa.
ISOilun koordinoinnista tekniikan alan kouluissa vastasivat AYY:n rekrytoimat suurvisiirit (edellisenä vuonna käytettiin nimitystä kv-ISO-vastaavat). He rekrytoivat uudet ISOt ja jakoivat heidän ryhmiin sekä toimivat ISOtoimikunnassa.
Den största omvälvningen under året var omformandet av KVkommittéen till en självständig sektion: den internationella sektionen Mosaic föddes och utformades under året, under den starka ledningen av Mariko Landström. Programmet och aktiviteterna som sektionen organiserat var mångsidigt och fick många utländska studerande intresserade, men det krävs ännu jobb med att få inhemska studeranden aktiverade. En annan viktig frivilliggruppering har varit IDSC, kommittéen för internationella magisterstuderande. Gruppen har under året samlats sporadiskt och funderat på allt som påverkar våra internationella magisterstuderande, från involverandet i gillenas verksamhet till delegationen till bostäder. Gruppen träffades ca tre gånger under våren, varav en var en öppen workshopsession för alla intresserade till följd av det öppna brev som våra internationella magisterstuderanden hade författat åt föreningar inom AUS krets gällande deras involvering i verksamheten. Brevet förorsakade mycken diskussion och debatt om internationella studerandes roll inom studentlivet inom Aalto, vilket verkligen behövdes.
AYY esittäytyi tuttuun tapaan uusille kansainvälisille opiskelijoille syksyn ja kevään orientaatiotilaisuuksissa sekä hyväksymiskirjeisiin liitetyllä esitteellä.
Under hösten träffades IDSC färre gånger då behovet inte var lika stort som på våren. Förutom dessa två grupper har även en hel hop med andra jobbat flitigt inom den internationella sektorn: våra tutorer samt Storvisirerna som organiserar dem, KV-TMK som samlar ihop alla specialstatusföreningars internationellt ansvariga, ESN Aalto, BEST och så vidare. Alla har jobbat hårt och förtjänar ett stort tack! AUS delade även i år ut en utmärkelse för bästa internationella bragd underåret, eller "International Deed of the Year". 2012 gic äran, berömmelsen och en kappsäck full medgodsaker åt SIK International för deras outtrötliga arbete för att inkludera de internationella studeranden som finns inom deras studieinriktning i SIK:s vardagsverksamhet!
AEGEE ja CSSA pitämässä ständejä Maailma kampuksella –festivaalilla.
Erkki Tuomioja puhumassa kestävyydestä kv-viikolla.
Aalto Förhållandet till Aalto har gått upp och ner under året. De månatliga mötena med Aaltos International Relations-team blev satta på paus under hösten och kommer att återupptas med ett större nätverk från hela universitetet under hösten. De sex högskolornas internationella koordinatorer satte igång med ett informellt samarbete, KV OOP, som bar frukt redan under sommaren i form av en välkomstdisk på flygfältet för våra internationella studeranden, något som organiserades i samarbete med HERA. Annars har samarbetet med Aalto främst rört den deltidsanställda koordinatorn för nödinkvartering som anställdes i samförstånd med universitetet, samt läsårsavgifternas framtid där vi är av ganska olika åsikter. Ett orosmoment är det understöd studentkåren fått av Aalto till internationell verksamhet som kommer att skäras ner under 2013. Då studentkåren är den främsta instansen som tar hand äom internationella studerande, via bl.a. intressebevakning, bostäder, förmåner och sociala nätverk, kommer en minskning i pengaväg att påverka all denna verksamhet negativt: exakt hur allvarligt, kan endast framtiden utvisa. Men även positiva vändningar sker: från och med år 2013 kommer Storvisirerna, d.v.s. de tekniska högskolornas personer ansvariga för de internationella studerandes tutorer, att få en pengabelöning för sitt jobb. Hoppeligen kommer detta att ställa våra olika högskolors internationella tutoransvariga på en mera jämlik grund.
Andra studentkårer
Samarbetet med andra studentkårer i Finland har fungerat bra, i synnerhet med Helsingfors Universitets studentkår samt TTYY:s ditto, något som syntes tydligt under FSF:s förbundsmöte och de överraskande lätta diskussioner de internationella rummet förde.
23
Mosaic
Mariko Landström Mosaicin puheenjohtaja 2012
Vuodeksi 2012 rekrytoitiin ensimmäistä kertaa kv-sektorille oma kansainvälisyysjaosto, joka nimettiin Mosaiciksi. Kiltojen kv-vastaavat yhteen kokoava toimikunta KvTMK säilyi Mosaicin alaisena toimikuntana. Alkuvuodesta Mosaic vielä etsi rooliaan, ja tammi-helmikuussa järjestetyt tapahtumat eivät vastanneetkaan myöhemmin keväällä löydettyä linjaa. Tammikuussa järjestettiin kaudenavajaisina City Adventure, rastikilpailu lumisessa Helsingissä. Tapahtumassa oli paljon osallistujia ja siitä annettiin runsaasti positiivista palautetta. Helmikuussa järjestetty ”1,2,3, GO!” Paloheinäretki saunajatkoineen ei kerännyt yhtä paljon osallistujia. Tässä vaiheessa toimintaa arvioitiin uudelleen, ja tavoitteeksi otettiin ylioppilaskunnan avartaminen ja kansainvälistäminen. Kansainvälisyys haluttiin tuoda iholle.
Mosaicin jäsenet 2012: Mariko Landström, puheenjohtaja Jatta-Mari Harju, KvTMK:n puheenjohtaja Sergei Chekurov Emmi Karjalainen Aira Seuna Matti Mielonen Teppo Uimonen Tiina Kajanne Annina Salakka Kalle Kangasniemi
Café Lingua, kielikylpykahvilaprojekti, pidettiin käynnissä koko vuoden. Töölössä ja Arabiassa tehtyjen kokeilukertojen jälkeen kahvilat päätettiin järjestää Otaniemessä. Paikaksi vakiintui Dipolin Cantina, sillä opiskelijaprojekti ADD Café ei valmistunut ajoissa. Café Lingua sai paljon hyvää palautetta ja sitä toivottiin järjestettäväksi jopa viikoittain. Osallistujamäärä oli koko vuoden kiitettävä, ja uusia naamoja oli joka kerta. Syksyn asuntopulaa helpottamaan järjestettiin jälleen Couch Surfing -projekti, jossa seudulla asuvat opiskelijat saivat ilmoittautua isänniksi saapuville, tilapäisesti asunnottomille opiskelijoille. Couch Surfing sai hyvän vastaanoton, ja kaikki halukkaat saatiin majoitettua. Toista kertaa järjestettiin myös MP3 Experiment, joka lainaa konseptin amerikkalaiselta Improv Everywhere -ryhmältä. Tapahtumaa varten osallistujat lataavat mp3-tiedoston, jonka kaikki käynnistävät yhtä aikaa ja seuraavat annettuja ohjeita. Tapahtuma oli jälleen menestys. Mukana oli satoja osallistujia, ja tapahtumaa kehuttiin vuolaasti. Valitettavasti Improv Everywhere ei ollut mielissään siitä, että käytimme heidän konseptiaan vaikka inspiraation lähde olikin mainittu. Täysin uutena ideana kokeiltiin Maailma kampuksella –festivaalia. Tapahtuman oli tarkoitus olla ulkoilmafestivaali Alvarin aukiolla, mutta sään vuoksi se siirrettiin Smökkiin. Festivaalin kantavana teemana oli osallistujien aktivointi passiivisen viihdyttämisen sijaan. Erilaiset kansainvälisyyteen liittyvät yhdistykset pitivät ständejä, ja lisäksi oli pop-up –ravintoloita, kirppis sekä talent show. Ilta päättyi ulkoilmaelokuvaan, joka kuitenkin esitettiin sisällä. Tapahtumassa oli kiitettävästi osallistujia, ja sillä koettiin olevan suuri potentiaali.
Mosaic kesäpäivillä. Kuvassa Mariko Landström, Sergei Chekurov, Jatta-Mari Harju, Emmi Karjalainen, Teppo Uimonen, Matti Mielonen, Tiina Kajanne, Annina Salakka ja Kalle Kangasniemi.
Vuoden ponnistukset huipentuivat kansainvälisyysviikkoon. Viikon ohjelmaan kuuluivat World Dinner, kaikkien osallistujien valmistama ja jakama kansainvälinen illallinen, tuttu kielikahvila Café Lingua, Exchange Forum, jossa esiteltiin kattavasti vaihtokohteita ja puhuttiin kansainvälistymisen tärkeydestä, Erkki Tuomiojan ja Tarja Cronbergin puheet kestävyydestä ja Euroopan tulevaisuudesta, kansainväliset sitsit ekoteemalla, Global Lives –projektin esitys sekä Ayydventures, hyvinvointiseikkailu maailman kulttuureissa. Sitsejä ja World Dinneriä lukuun ottamatta tapahtumat keräsivät huomattavasti toivottua vähemmän osallistujia markkinoinnista huolimatta. Järjestelyihin oltiin kuitenkin tyytyväisiä. Mosaic teki jonkinasteista yhteistyötä useiden kv-toimijoiden kanssa. Mainittakoon ainakin KY-Sub, ESN Aalto, ESN HYY, BEST, Tsemppi ja AEGEE, joiden kanssa järjestettiin yhteisiä tapahtumia. Tärkeimpinä yhteistapahtumina toimivat World Dinner -illalliset Smökissä keväällä ja syksyllä kansainvälisyysviikolla. KvTMK järjesti lukukausittain kansainväliset sitsit sekä lukuisia muita tapahtumia. Mosaic ja KvTMK tekivät yhteistyötä muutamien tapahtumien yhteydessä.
24
Mosaic vaihtamassa. Kuvassa Mariko Landström, Anna af Hällström, Sergei Chekurov, Jatta-Mari Harju, Emmi Karjalainen, Teppo Uimonen, Matti Mielonen, Tiina Kajanne ja Kalle Kangasniemi.
Café Lingua Keltsussa
Glob a
l Liv es –e
sitys
Desi gn
Fact o
rylla
.
MP3 Experimen
t
25
JÄRJESTÖT Sektorin toimijat: Toimihenkilöt Pilvi Hussi, hallitusvastaava Joonas Jylhä, järjestö- ja viestintäasiantuntija Otto Palonen, tuottaja, Aalto-yhteisötoiminta asiantuntija, järjestöt (09/2012 asti)
Vapaaehtoiset Maiju Tompuri, järjestöagentti Aavassa
Sääntötoimikunta Janne Koskenniemi, puheenjohtaja Otto Palonen, sihteeri (kesäkuuhun asti) Joonas Jylhä, sihteeri (kesäkuusta eteenpäin) Kim Blomqvist Markko Jantunen Matti Änkö Juhani Heinonen
Yleistä Vuonna 2012 järjestösektorilla työskenteli vakituisesti kaksi työntekijää sekä yksi hallitusvastaava. Molempien työntekijöiden sekä hallitusvastaavan työajasta suunnilleen 50 prosenttia oli varattu järjestöasioita varten. Sektorin työnjako oli joustava. Toisen asiantuntijan vastuulla oli erityisesti yhdistysviestintä ja –neuvonta, toinen huolehti tila- ja sääntöasioista. Hallitusvastaava huolehti sektorin toiminnasta yleisesti sekä hallitusohjelman projektien seurannasta ja toteutumisesta. Sektorilla työskenteli lisäksi useita vapaaehtoisia. Suurin osa heistä toimi yhdistysten ja ylioppilaskunnan sääntöjä tarkastavassa ja läpikäyvässä sääntötoimikunnassa. Aalto-yhteisöjaosto Aavassa toimi lisäksi järjestöagentti, joka vastasi muun muassa kampuskarkeloista. Järjestöagentin tehtävää pyrittiin selkeyttämään, mutta ajanpuutteen vuoksi agentin tehtävä jäi vuoden aikana tarkemmin suunnittelematta. Sektorin kokoonpano pysyi alkuvuodesta samana kuin vuonna 2011. Syksyllä kokoonpano muuttui, kun sektorille jäi vain yksi järjestöasiantuntija hallitusvastaavan lisäksi. Kevään lopussa ja syksyllä sektoria työllistikin erityisesti perehtyminen ja tiedonsiirto. Tila-asiat siirrettiin syksyllä henkilöstön muutosten vuoksi kulttuurisektorille tuottajan työtehtäviin.
Yhdistysluettelo ja toiminta-avustukset AYY:n yhdistysohjesääntö velvoittaa kaikkia AYY:n ensimmäisen ja toisen yhdistysluettelon yhdistyksiä jättämään vuosittain ylioppilaskunnalle yhdistysilmoituksen. Yhdistysluettelossa oleville yhdistysilmoituksen tehneille yhdistyksille tarjottiin aiempien vuosien tapaan palveluina muun muassa edullisia tilavuokria, IT-palveluita, näkyvyyttä AYY:n kotisivuilla, neuvontaa ja koulutusta sekä erimuotoisia avustuksia. Aiempien vuosien tapaan yhdistysilmoitusten jättöaika oli maaliskuu. Vakiintuneena käytäntönä samassa yhteydessä tarjottiin ensimmäisen luettelon yhdistyksille mahdollisuus hakea rahallista toiminta-avustusta sekä korotettua toiminta-avustusta projekteihin, jotka eivät ole vuosittain toistuvia. Järjestösektori uudisti vuonna 2012 avustustenhakulomakkeen toimimaan ayy:n lomakejärjestelmän alla ja samalla lomaketta pyrittiin selkiyttämään. Vuoden 2012 palautteen perusteella lomaketta pyritään edelleen parantamaan vuonna 2013. Avustusten jakamisessa käytettiin samaa pisteytysmallia kuin vuonna 2011. Ilmoituksia ja toiminta-avustushakemuksia tuli yhdistyksiltä 124 ja erityisaseman yhdistyksiltä yhteensä 14. Korotettuja hakemuksia tuli 34 joista 23 sai korotetun avustuksen. Myöhässä tulleita hakemuksia käsiteltiin muutamia, mutta hakemuksen myöhästyminen huomioitiin avustussumman suuruudessa. Yhteensä rahaa jaettiin yhdistyksille reilu 60 000 euroa. Hakemusten määrä oli samaa luokkaa kuin aiempinakin vuosina, tosin korotettuja hakemuksia tuli hieman vuotta 2011 vähemmän. Toiminta-avustusten ja korotettujen toiminta-avustusten lisäksi AYY jakoi pitkin vuotta projektihakemuksia yhdistyksille sekä starttirahaa uusille AYY:n ensimmäiseen yhdistysluetteloon liittyneille yhdistyksille. Syksyllä 2012 AYY:n hallitus päätti automatisoida starttirahan myöntämisen siten, ettei uuden ensimmäiseen luetteloon liittyneen yhdistyksen tarvitse enää jatkossa hakea erillisellä hakemuksella starttirahaa, vaan se myönnetään automaattisesti, mikäli kyseessä on uusi yhdistys jolla on yhdistyksen perustamiseen liittyviä kuluja esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin liittymisestä.
Uudet yhdistykset Vuonna 2012 AYY:n läheisyydessä perustettiin neljä aivan uutta yhdistystä: Aalto Beer Pong – juomapeliyhdistys, yrittäjyysverkosto Aalto Russian Business Society ry eli ARBS, sekä kaksi uutta korkeakouluyhdistystä, Insinööritieteiden ylioppilaat ITY ry ja Prosessiteekkarit ry. Lisäksi AYY:n yhdistysrekisteriin lisättiin kaksi jo ennestään olemassa ollutta yhdistystä: tanssiyhdistys KY-Dance sekä Käytettävyysopiskelijoiden yhdistys Käyttäjän ystävät (KÄY). TTER:n sihteeri Elina Kekki kertomassa rahaston toiminnasta yhdistyskoulutuksessa. Kuva: Henna Lahti
26
Yhdistysviestintä
SYLlin järjestösektoriverkosto
Yhdistystiedote
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) käynnisti vuonna 2012 ylioppilaskuntien järjestösektoriverkoston, jonka tapaamisiin AYY:n järjestösektori osallistui. Verkoston toiminta lähti hyvin käyntiin ja sen tapaamisissa käsiteltiin muun muassa yhdenvertaisuusasioita, yhdistysten koulutuksia, kolmikielisyyttä sekä toiminta-avustustenhakuprosesseja.
Yhdistystiedote ilmestyi vuoden aikana yhteensä 25 kertaa, pääsääntöisesti viikon tai kahden välein aina perjantaisin. Yhdistystiedote sai jälleen vuonna 2012 paljon hyvää palautetta ja sen tekemistä on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa. Yhdistystiedotetta pyrittiin markkinoimaan paremmin niin yhdistyksille kuin AYY:n organisaatiolle sisäisestikin, jotta tiedotteessa olisi kaikki yhdistyksiä koskettava materiaali ja tiedotteet helposti saatavilla. Tiedotteeseen koottiin tietoa yhdistyksiä koskettavista tapahtumista sekä vinkkejä ja lisätietoa pitkin vuotta yhdistyksiä koskettaneista asioista niin AYY:ssa kuin sen ulkopuolellakin. Tiedote pyrki olemaan sisällöltään erilainen kuin viikkotiedote tai liikuntatiedote ja näin ollen se keskittyi vain aivan erityisesti yhdistyksiä koskettaneisiin asioihin. Tiedote käännettiin aiempien vuosien tapaan myös ruotsiksi ja englanniksi AYY:n kolmikielisyysperiaatteiden mukaisesti.
Yhdistysopas Yhdistysopas oli alun perin tarkoitus jo julkaista vuoden 2011 lopussa, mutta sisällön tekeminen viivästyi ja aikataulu pitkittyi alkuun pitkälle keväälle 2012. Opaskirjan sisällöstä vastasivat pitkälti AYY:n järjestösektorin toimijat, mutta myös muutama muu ylioppilaskunnan asiantuntija. Koska aikataulu pitkittyi oleellisesti aiemmin sovitusta, tehtiin lopulta päätös oppaan painetun version jakamisesta vasta joulukuussa 2012 yhdistyskoulutusten yhteydessä. Näin tavoitettiin suuri osa yhdistyksistä ja niiden toimijoista. Oppaasta painettiin ainoastaan suomenkielinen versio. Ruotsin- ja englanninkieliset versiot kuitenkin julkaistiin ayy.fi:ssä sekä Issuu -verkkopalvelussa joulukuun alussa. Tämän jälkeen opasta markkinoitiin muun muassa yhdistystiedotteessa ja ayy:n verkkosivuilla. Opas sai paljon positiivista palautetta yhdistyksiltä.
Tapahtumat Kampuskarkelot 17. – 19. syyskuuta Kampuskarkelot järjestettiin 17. – 19. syyskuuta Töölössä ja Otaniemessä. Tapahtumasta vastasi Aalto-yhteisöjaosto Aavassa toiminut järjestöagentti Maiju Tompuri. Kampuskarkelot oli kolmipäiväinen expotyylinen tilaisuus kaikille aaltolaisille ja etenkin AYY:n piirissä toimiville yhdistyksille. Tapahtumassa opiskelijoilla oli vuosikurssiin katsomatta oiva tilaisuus tutustua AYY:n laajaan yhdistyskenttään ja lisäksi osallistua yhdistysten järjestämiin kilpailuihin ja lajikokeiluihin. Maanantai-iltana Töölössä ja tiistai-iltana Otaniemessä yhdistyksillä oli myös mahdollisuus kutsua kiinnostuneita tutustumaan toimintaansa konkreettisemmin omissa kerhotiloissaan.
Yhdistyskoulutus 4. joulukuuta Yhdistyskoulutus järjestettiin Design Factory Espoossa 4. joulukuuta 2012. Koulutus oli tarkoitettu erityisesti yhdistysten syyskokouksissa valituille uusille toimijoille, mutta myös vanhoille yhdistysaktiiveille pyrittiin saamaan mielenkiintoista tietoa koulutukseen. Kouluttajina olivat lähinnä AYY:n omat toimihenkilöt, mutta talous- ja yhdenvertaisuusasioista oli kertomassa myös ulkopuoliset asiantuntijat. Aiemmista vuosista poikkeavasti AYY järjesti koulutuksia vuoden 2012 aikana ainoastaan tämän yhden kerran. Tähän oli syynä sekä kevään kiireinen aikataulu, mutta aivan erityisesti aiempien vuosien pienet kävijämäärät kevään koulutuksessa. Joulukuun koulutuksen osananottajien määrä oli noin 120 vuoden 2011 joulukuun koulutuksen tapaan. Koulutuksesta kerätyn palautteen perusteella tilaisuus oli erittäin onnistunut ja vuodelta 2011 koulutukseen tehdyt parannukset olivat osallistujien mielestä onnistuneita.
Yhdistysneuvonta Yhdistyksiä neuvottiin aiempien vuosien tapaan erityisesti järjestöasiantuntijoiden toimesta jarjestoasiat@ayy.fi sähköpostilaatikon kautta. Ajoittain järjestösektori oli erittäin työllistynyt pyyntöihin vastaamisessa, mutta ruuhkahuiput olivat vain ajoittaisia ja yleensä pyyntöihin ja kysymyksiin pystyttiin vastaamaan korkeintaan viiden päivän viiveellä. Erityiset ruuhkahuiput olivat keväällä maaliskuussa toiminta-avustustenhaun ja yhdistysilmoitusten teon yhteydessä sekä syksyllä yhdistysten syyskokousten aikaan.
Sääntötoimikunta Vuonna 2010 perustettu sääntötoimikunta jatkoi toimintaansa myös vuonna 2012. Toimikunnan tehtävänä oli valmistella ja käydä läpi mahdollisia ylioppilaskunnan säännöstöihin tehtäviä muutoksia ja olla avuksi järjestösektorille yhdistysneuvonnassa sääntöihin liittyen. Iso osa yhdistyksiltä tulevista kyselyistä liittyy sääntöasioihin. Lisäksi sääntötoimikunta kävi läpi kaikkien ensimmäiseen ja toiseen AYY:n yhdistysluetteloon liittyneiden yhdistysten säännöt ennen kuin liittyminen meni hallituksen päätettäväksi. Toimikunta pyrki kokoontumaan kuukausittain, mutta tämä ei aivan koko vuoden aikataulullisista syistä onnistunut. Sääntötoimikunta onnistui kuitenkin käymään läpi kaikkien yhdistysluetteloihin vuonna 2012 liitettyjen yhdistysten säännöt. Sääntötoimikunta kommentoi myös ylioppilaskunnan sääntömuutoksia sekä osallistui huomionosoitusohjesäännön tekemiseen vuoden 2012. Edellisvuosista poiketen sääntötoimikunta pyrki myös tekemään vierailuja. Vuoden 2012 aikana sääntötoimikunta vierailikin eduskunnassa sekä PRH:ssa. Vierailuiden tarkoitus oli laajentaa toimikuntalaisten näkemystä suomalaisesta lakien ja sääntöjen laatimisesta sekä käsittelystä.
Yhdistystietokanta-projekti Järjestösektori jatkoi vuonna 2011 aloitettua yhdistystietokantojen uudistamisprojektia yhteistyössä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) järjestösektorin kanssa. Tarkoituksena oli hankkia kustannustehokkaasti yhdessä HYY:n kanssa järjestelmä, jolla hallinnoidaan yhdistysluetteloa sekä suoritetaan yhdistysilmoitusten tekeminen ja toiminta-avustusten haku. Lisäksi tavoitteena on että yhdistystietokannan avulla yhdistykset voivat saada oman tilinsä kautta hallinnoitua jäsenrekisteriä sekä arkistoida aiempien vuosien toimintakertomuksia ja tilinpäätöksiä. Projekti pitkittyi alun perin jo vuonna 2011 ja vuonna 2012 projekti pitkittyi jo entisestään. Erityisesti kesällä tapahtunut järjestöasiantuntijoiden vaihtuminen aiheutti tilanteessa epäselvyyttä AYY:n puolelta. Myöskään hallitusvastaavalla ei ollut aikaa perehtyä projektiin syksyllä tarpeeksi. HYY:n kanssa järjestettiin kuitenkin yhteisiä tapaamisia ja yhdistystietokanta-projekti päätettiin siirtää vuodelle 2013.
Yhdistyskoulutukseen osallistui noin 120 yhdistysaktiivia. Kuva: Henna Lahti
27
AALTO-YHTEISÖ JA KULTTUURI Sektorin toimijat: Pilvi Hussi, hallituksen jäsen (kulttuuri ja järjestöt) Mika Tarhala, tapahtumatuottaja, teekkarikulttuuri Otto Palonen, tuottaja, Aalto-yhteisötoiminta asiantuntija, järjestöt 09/2012 saakka Tuomas Saloniemi, tapahtumatuottaja, kulttuuri 06/2012 alkaen
1.
2.
Aava Aalto-yhteisöjaosto Aava jatkoi toimintaansa kolmatta vuotta. Alkutaipaleensa aikana Aava oli määritellyt tehtäviään ja tehtävänjakoja ja askelmerkit näyttivät enemmän tai vähemmän selviltä heti vuoden alusta lähtien. Vuoden aikana vauhtia, hämmennystä ja vaarallisia tilanteita päästiin kuitenkin kokemaan. Aava todellakin näyttää olevan rakennettu aalloista, eikä sitä ehkä kannata yrittääkään kahlita. Aavan vuotta 2012 leimasi iloinen yhdessä tekemisen meininki. Tuottaja Otto Palonen lähti jatkamaan opintojaan ja uudeksi kulttuurituottajaksi valittiin Tuomas Saloniemi. Aava ryhmäytyi hyvin, ja toiminta jatkuikin lähes saumattomasti. Aavan vuosi sai lentävän lähdön AYY:n 2-vuotisjuhlien parissa. Vanha vuosijuhlatoimikunta järjesti Aavan tukemana mahtavat ja erilaiset juhlat tiedekeskus Heurekassa. Brunssia vietettiin Viikin Gardenian trooppisissa oloissa. Vuosijuhlien jälkeen katseet suunnattiin jo Senaatintorille ja Akateemiseen Warttiin. Torilla hypittiin niin pomppulinnassa kuin benji-köydessäkin. Lisäksi tapahtumassa juostiin nimen mukaisesti Akateeminen Wartti.
3.
Aavan vuosi oli kokonaisuutena erinomaisen onnistunut. Järjestetyt tapahtumat olivat laadukkaita ja kustannustehokkaita. Aavan paikka yhteisökentällä vakiintuu vuosi vuodelta ja tulevaisuus näyttää valoisalta.
1. Aalto-haasteen ensimmäinen laji Pussijuoksu. Ensimmäisenä osuuteensa valmistautuvat Noora Laak ja Jari Jokinen. 2. Ilmi Salminen rakentaa unelmiensa (hiekka)kampusta. 3. Partykansaa Ainon aukiolla. Kuvat: Henna Lahti
Aava: Perttu Karjalainen (PJ) Otto Palonen (tuottaja, myöhemmin jäsen) Tuomas Saloniemi (tuottaja) Pilvi Hussi (AYY:n hallituksen jäsen) Lotta Ahonen (Viestintä) Cara Casserly (Yrityssuhteet) Niko Ferm (Voyagen PJ) Eeva Henriksson (Art goes Aallon PJ) Elina Honkanen (Bilefantti) Heikki Pulkkinen (Celebrantti) Lilli Konttinen (Vuosijuhlat 2013 päävastaava) Maiju Tompuri (Järjestöagentti) Johanna Vesterinen (Seikkailuvastaava)
28
Aava 2012 Ullanlinnanmäellä WVappuna.
Aavan alla toimi kolme toimikuntaa, joiden kokoonpano oli seuraava: Art Goes Aalto Eeva Henriksson (PJ) Jenny Lehtomäki Sofi Perikangas Karita Rytivaara Voyage Niko Ferm (PJ) Juha Murtoaho Jyrki Luukko Nora Nupponen Ville Mäntyniemi
TAPAHTUMAT:
Sunnuntaina 5.2.2012 klo 12.00 alkaen
Sunnuntaina 5.2.2012 klo 12.00 alkaen
Ilmoittaudu nyt! www.vuosijuhlat.fi
Ilmoittaudu nyt! www.vuosijuhlat.fi
Vuosijuhlat Aaltoyhteisön kaksivuotista taivalta juhlittiin innovatiivisissa merkeissä tiedekeskus Heurekassa. Virvoittavaa brunssia vietettiin Viikin Gardeniassa, jossa trooppisessa ympäristössä bailattiin hikeä säästelemättä alkuiltaan asti. Kiitos vuosijuhlatoimikunta 2012!
Vuosijuhla 2012 -toimikunta: Roope Nortia (PJ) Piia Näränen Niko Ferm Juulia Suvilehto Tuulia Telin Aira Seuna Ilmi Salminen Jenni Koskinen Matilda Anttila Eppu Henriksson
Perttu Karjalainen ja Roope Nortia vuosijuhlabrunssilla. Kuva: Johan Kondratjeff
Vuosijuhlat vietettiin Heurekassa. Kuva: Hermanni Sarjakoski
Kuva: Johan Kondratjeff
Joonas Kivi ja Janne Peltola tutustumassa Heurekan Matka tulevaisuuteen – Heureka 20X0 –näyttelyyn. Kuva: Hermanni Sarjakoski
Vuoden 2013 vuosijuhlia valmistelemaan valittiin Lilli Konttinen (PJ) Matilda Anttila Markku Leppälä Olli Halminen Tommi Byman Sakari Poikkimäki Minttu-Maria Salonen Anthony Jones Kuva: Hermanni Sarjakoski
Kuva: Johan Kondratjeff
29
Night at the Campus Aava oli avustamassa Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaa Night at the Campus -tapahtumassa. Tapahtuma oli suunattu helsinkiläisille ja sen tarkoitus oli esitellä pääkaupunkiseutujen yliopistojen toimintaa. AYY oli mukana Aavan panoksella, ja AYY osallistui myös erinäisiin järjestelyihin.
Kampuskarkelot Perinteinen kampuskarkelot- tapahtuma järjestettiin myös tänä vuonna. Tapahtuman idea on esitellä varsinkin uusille opiskelijoille AYY:n piirissä toimivia yhdistyksiä ja järjestöjä ja auttaa ihmisiä löytämään uusia harrastuksia.
Akateeminen Wartti 62. Akateeminen Wartti juostiin ja juhlittiin 26.4.2012 Senaatintorilla. Tapahtuman järjestivät Aava ja Aalto-Liike. Sen verran poikettiin vuodesta 2011, että Aaltowapun nimestä luovuttiin ja tapahtuma kantoi kokonaisuudessaan nimeä Akateeminen Wartti. Senaatintorille järjestettiin mahtavaa ohjelmaa ja aktiviteetteja, kuten mahdollisuus benji-hyppyyn 60 metristä ja pomppulinna.
Aalto Party Lukuvuoden avajaisia juhlittiin ensin yliopiston järjestämässä pihajuhlissa ja sen jälkeen juhlien jatkoilla Täffällä. Viikisbileet- teemalla toiminut juhlakonsepti oli niin iso menestys, että kaikki halukkaat eivät valitettavasti mahtuneet sisään.
Back to the 20th century Vuoden uusi konsepti ”Koe vuosisadan bileet 1900-luvun alusta loppuun”, työnimeltään supermegasemijeeihanok-tapahtuma, oli 16.10.2012 kaapelitehtaalla järjestetty Back to the 20th century. Tapahtumassa matkattiin ajassa vuodesta 1901 aina milleniumin ja fraktaalitajunnan räjäyttäviin uusi vuosi 2000 superkemuihin. Tunnelmaa luotiin heijastamalla seinälle kokokohtia ja kiinnostavia videopätkiä vuosien varrelta. Tapahtuma oli ehdottomasti syksyn tapahtumatarjonnan helmiä.
Aavan alaiset toimikunnat järjestivät monipuolista toimintaa pitkin vuotta. AGA: Art Goes Aalto eli AGA järjestää pieniä vaihtoehtoisia kulttuuritapahtumia kaikille Aalto yliopiston opiskelijoille. Vuonna 2012 AGA järjesti kolme tapahtumaa; Aarremarkkinat, MoA Afterworkin sekä Joululahjaworkshopin. Joululahjaworkshop oli tapahtumista onnistunein. Workshopissa tarjottiin pientä purtavaa ja erilaisia askartelutarvikkeita joululahjojen tekoon ilmaiseksi. Tavoitteena oli saada kaikille mukava joulumieli, ei niinkään haalia suuria määriä osallistuja. Tavoitteessa onnistuttiin osallistujien palautteen perusteella hyvin.
Voyage: Voyage lähti uusiin haasteisiin ensi kertaa toimikuntana. Ennakko-odotuksia tai valmiita tapahtumia ei vielä aikaisemmilta vuosilta ollut. Myös nimi päätettiin ensimmäisten kokousten aikana. Vuosi Voyagella lähti vauhdikkaasti käyntiin helmikuussa ensimmäisellä kyydityksellä Pikkulaskiaiseen Turkuun. Tarkoituksena oli tarjota aaltolaisille, tapahtuman luonteen hengessä, mahdollisuus poikkitieteelliseen kuljetukseen. Vastaavanlaisia kuljetuksia järjestettiin myös toukokuussa Akateemiseen Aurajokilaivuritutkintoon Turkuun (yhteistyössä KY:n Kulttuurijaoston kanssa), sekä vuoden lopussa Luonnontieteilijöiden Jouluristeilylle. Muita vuoden huipentumia olivat huhtikuinen ekskursiomatka Tallinnaan, jossa vierailtiin muun muassa Skypellä ja startup-keskuksessa. Lisäksi Tallinnassa osallistuttiin paikallisten opiskelijoiden järjestämille Wappu-sitseille. Syksyllä Voyage suuntasi Pietariin, missä tutustuttiin venäläiseen kulttuuriin laidasta laitaan, baarikierroksista museoihin. Kaiken kaikkiaan vuosi oli oikein onnistunut ja työntäyteinen vaikka monia suunniteltuja reissuja, kuten Aalto Road tripia, ei lopulta järjestetty.
30
Akateemisessa Wartissa Senaatintorilla esiintyi fyysikoiden tanssiryhmä ManMan. Kuva:Henna Lahti
Kuva:Henna Lahti
Kieltolain aikaan Back to the 20th century –bilessä lasintäytettä sai vain hiippareilta, kuten Simo Suonheimolta. Kuva: Henna Lahti
SELL2012 avajaiset SELL2012-kisat saivat arvoisensa avajaiset Ratiopharm Arenalla perjantaina 18.5. järjestetyssä tilaisuudessa, jossa kisojen alkua oli juhlistamassa yli 1000 henkilöä kaikista kisamaista. Ohjelma koostui muun muassa tanssista, laulusta ja sirkuksesta, unohtamatta juhlallisia puheita. Arena koki tapahtuman aikana täydellisen muodonmuutoksen, mistä kiitokset järjestelytiimille (Otto Palonen, Mika Tarhala sekä Joni Tikkanen) ja suurelle joukolle vapaaehtoistoimijoita. 1. ja 3. Avajaiset alkoivat tanssi flash mobilla. Roope Nortian taidonnäyte. 2. PK:n ja KYN:n kvartetit viihdyttivät avajaisvieraita. 4. Avajaisiin osallistui yli 1000 kisavierasta. 5. Vararehtori Hannu Seristö avasi kisat virallisesti. 6. Illan juosivat Joonas Somppi ja Juuso Koskinen Kuvat: Alexandra Niemi
2.
5.
1.
6.
3. 4.
31
TEEKKARIJAOSTO Teekkarijaoston vuosi 2012 oli vauhdikas ja työntäyteinen, mutta silti tekijöilleen ikimuistoinen ja hauska. Anu Juvonen, puheenjohtaja Mika Tarhala, tuottaja Iida Myllymäki, Fuksimajuri 2011-2012 Satu Peltola, ISOtirehtööri 2011-2012 Hamilkar Bergroth, Fuksimajuri 2012-2013 Jari Isaksson, ISOtirehtööri 2012-2013 Henna Hietanen, IE-tirehtööri Otso Hannula, Lukkaritirehtööri Arne Kiaupa, Wapputirehtööri Pauliina Mäkkeli, Lakinlaskijaistirehtööri Max Andersson, Teekkarikulttuuritirehtööri Matias Korkka, Teekkarikulttuuritirehtööri Vuokko Suutarla, Teekkariperinnetirehtööri Vivi Staffans, Teekkariperinnetirehtööri
Teekkarijaosto jatkoi omalta osaltaan teekkariperinteiden vaalimista, järjesti riemastuttavia tapahtumia sekä kokosi yhteen kiltojen toimijoita alaisiinsa toimikuntiin. AYY:n tieltä väistynyt TKY olisi täyttänyt vuonna 2012 140 vuotta, minkä kunniaksi päätettiin juhlistaa Teekkariuden 140-vuotista taivalta. Haastavaan vuoteen lähdettiin parin uudistuksen kera: Teekkariperinneviikon järjestämistä varten perustettiin uusi tirehtöörinvirka, Teekkariperinnetirehtööri ja Wappu- ja Lakinlaskijaistirehtöörillä oli pitkästä aikaa koko vuodeksi kerrallaan rekrytty Juhlatoimikunta apunaan. Alkuvuodesta Teekkarijaosto järjesti kiltojen hallituksille perinteisen talvisen touhupäivän, Jämeränjäljen, jota vietettiin tällä kertaa urheiluteeman hurmiossa. Kevät sujui Wappua (sen jälkeen kun Fuksimajuri päätti sen järjestää) ja 140-juhlavuotta juoniessa. Teekkarius 140-juhlavuosi innosti teekkareita muillakin teekkaripaikkakunnilla ja juhlavuotta suunniteltiin myös yhdessä eri paikkakuntien teekkarivastaavien voimin. Ohessa ehdittiin ylläpitää yhteyksiä myös KY:n Kulttuurivaliokuntaan ja TTYY:n Teekkarijaostoon. Molemmat vierailivat keväällä Otaniemessä ja Teekkarijaosto teki syksyllä vastavierailut Itäiseen satamakaupunkiin ja Herwantaan. Wappuna järjestettiin perinteisten fuksitapahtumien, sitsikisojen, Hullu-Jussin, merkkimyynnin ja Sikariporaasfudiksen lisäksi yhteistyössä Wappulehti Julkun kanssa Julkun Juhlallisen Julkaisun Jälkeinen Jysäys. Tapahtuma keräsi karnevaalitunnelmaa Alvarin aukiolle wappulehden julkistuksen jälkeen ja toimi samalla myös Teekkarius 140-juhlavuoden alkupamauksena. Tunnelma vauhdittivat Loost Koos, Tela-Veera sekä useat paikalla ständiä pitäneet yhdistykset.
teekkarihenkeä heräteltiin eloon keskiviikkona 31.10. Pyöreän Tornin Tarinoita-keskusteluohjelmalla, jossa eri vuosikymmenten toimijat kertoivat oman aikansa fuksikasvatuksesta ja sitsi- ja laulukulttuurista. Seuraavana päivänä Lukkaritoimikunta viihdytti laulukansaa Laulukilpailusitseillä ja lauantaina koettiin nostalgiaa Wanhan Polin tanssiaisissa. Maanantaina Rantasauna täyttyi teekkarilauluista, tiistaina valloitettiin kantakaupungin kapakat IE:n järjestämällä Polin Approlla, keskiviikkona fuksit pääsivät sitsaamaan FTMK:n taidolla ja tunteella järjestämille juhlasitseille ja torstaina jammailtiin Akateemisen Herrasmiesklubin organisoimassa Klubi-illassa Smökissä. Perjantaina kerrattiin vielä nopeasti tavat ja tanssit ennen lauantain H-hetkeä. Teekkarius 140-juhlavuosi huipentui loistavaan yli 800 juhlijan pääjuhlaan Helsingin Merikaapelihallissa 10.11.2012. Juhlissa lausuttiin hersyviä puheita, kuultiin Polyteknikkojen kuoroa kokonaisuudessaan, nähtiin ilma-akrobatiaa sekä jaettiin kunnianosoituksia. Juhlan kohokohta oli yksi etappi teekkarihistoriaan eli uuden Ikiteekkarin julkistaminen. Ikiteekkarin kutsuminen siirtyi TKY:ltä PTK ry:n vastuulle, jonka on valintaa tehdessään huomioitava Teekkarijaoston näkemys. Yhteistuumissa Ikiteekkariksi päätettiin valita vuorineuvos Krister Ahlström, joka julkistettiin juhlassa. Lisäksi juhlissa myönnettiin kunnianosoituksena Teekkarilakin käyttöoikeus TKY:n ja AYY:n entiselle sosiaalipoliittiselle sihteerille ja asiantuntijalle Liisa Lähteenaholle. Ruusutkin saivat loppuillasta mahtipontisen sisääntulon Marmonin kyydissä pyrotehosteiden räiskyessä.
Liisa Lähteenaho saa lakkinsa. Lakittamassa IE-tirehtööri Henna Hietanen ja teekkarijaoston puheenjohtaja Anu Juvonen. Kuva: Matti Nurmi
Syksyllä tuli taas uusia fukseja, jotka otettiin erittäin onnistuneesti vastaan A-salin sijaan Dipolissa. Fuksiviikolla Teekkarijaostoa työllistivät lisäksi Aalto-Partyjen järjestelyt sekä Otasuunnistukset. Syyskuun viuhahtaessa ohi painettiin lakit poikkeuksellisesti talviteloille Dipolissa Lakinlaskijaisissa vasta 1.10., koska maanantai on vain yksikertaisesti parempi päivä bilettää kuin sunnuntai. Ennen Lakinlaskijaisia sateisella Alvarin aukiolla kisailtiin Otatarhan ajoissa, joissa tänä vuonna kurvailtiin muun muassa merirosvolaivalla. Jo perinteeksi muodostuneen tapahtuman rinnalle herätettiin parin vuoden hiljaiselosta henkiin Teekkareiden vanha voimamieskisa Nätti-Jussi hieman uudelleen konseptoituna. Wipeoutin ja Intin esteradan yhdistelmä keräsi huiman määrän adrenaliinista uhkuvia osallistujia taistelemaan voittajan tittelistä.
32
Teekkarijaosto edustaa Teekkarius140 –juhlassa. Kuva: Matti Nurmi
Kun lakit oli laskettu, alkoi viimeinen rutistus 10.11. huipentuvaan Teekkarius 140-juhlavuoteen liittyen. Jokainen Teekkarijaostolainen kantoi kortensa kekoon lopulta puolitoistaviikkoiseksi venähtäneeseen juhlaviikkoon. Alkuun
Teekkarius140 –pöytäjuhlaan osallistui yli 800 juhlijaa. Kuva: Matti Nurmi Ikuisen teekkarin laulun loppusäkeiden jälkeen luvassa oli näyttävä tulishow Kaapelitehtaan sisäpihalla. Mikäli ulkona pääsi tulemaan kylmä, sai lämpöä ytimiin RWBK:n rytmittämistä wanhoista tansseista tai tämän jälkeen jatkot käyntiin potkaisseesta samba-showsta. Sunnuntaina jatkojen joraamisesta pääsi toipumaan Smökkiin Teekkarisilliksen suloiseen syleilyyn. Kiitos juhlaviikon onnistumisesta kuuluu Teekkarijaoston lisäksi myös ahkerille toimikunnille, parille tekniikkavelholle sekä kymmenille vapaaehtoisille apukäsille. Teekkarius 140-juhlavuosi onnistui kokonaisuutena upeasti ja moniin uudistettuihin tapahtumiin tullaan törmäämään varmasti myös jatkossa. Loppuvuodesta TJ tapasi vielä Pyöreän tornin killan raatia, vieraili Herwannassa ja KuVan luona KY:llä sekä perehdytti seuraajistaan pesunkestäviä pystyhyljeveljeskunnan jäseniä.
140-juhlien cocktail-tilaisuus järjestettiin T-talolla. Kuva: Lauri Ahtiainen
Ennen tansseja Kaapelitehtaan pihamaalla nähtiin näyttävä tulishow. Kuva: Matti Nurmi
Koneinsinöörit luovuttivat juhlassa tuoreelle Ikiteekkarille killan vaaleanpunaiset haalarit. Kuva: Lauri Ahtiainen
Ikiteekkari Krister Ahlström Krister Ahlström aloitti opintonsa TKK:n Konetekniikan osastolla vuonna 1959. Hän osallistui opiskeluaikanaan aktiivisesti Teknillisen korkeakoulun ruotsinkielisen osakunnan Teknologföreningenin (TF) toimintaan, ja oli osakunnan hallituksen puheenjohtaja vuosina 1962 ja 1963. Opintojensa jälkeen Ahlström on ollut TF:n De Äldres Rådin jäsen vuosina 1977-2006, ja sen puheenjohtaja 1994-2002. Hän oli TKY:n kunniavaltuuskunnan jäsen vuodesta 1984 vuoteen 2009 saakka. Ahlström on Teknologföreningenin kunniajäsen. Ahlström on säilyttänyt teekkarimaisuutensa läpi työelämän, ja hän on aina osoittanut suurta kiinnostusta teekkareiden edesottamuksia kohtaan. Sekä nykyiset että aiemmat teekkarisukupolvet arvostavat hänen tapaansa kannustaa teekkareita eteenpäin omalla esimerkillään ja reippaalla mielellään.
Pääjuhla Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa. Kuva: Lauri Ahtiainen
Ahlström on osallistunut tiiviisti Aalto-yliopiston perustamiseen. Hän on tekniikan ja taiteiden kunniatohtori, ja hänet tunnetaan suomalaisen muotoilun intohimoisena edistäjänä. Tämän taustan ansiosta hän pystyy poikkeuksellisen hyvin hahmottamaan teekkariyhteisön osana maailmanluokkaan pyrkivää monialaista yliopistoyhteisöä, joka on vahvassa muutostilassa. ”Tulen toimimaan Aalto-yhteisön lujittamiseksi, opiskelijoiden ja Yliopiston välillä. Tässä meillä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Lujat siteet ovat pienen maan valtti, joka on etu kansainvälisillä kentillä. Olen insinöörinä ja yritysjohtajana todennut, miten tehokas teekkarien ja Teknillisen Korkeakoulun yhteisö on ollut. Tätä yhteisöä pitää vain laajentaa ja lujittaa.” Ikiteekkari Ahlström sanoo.
Ville Peri Teekkarisilliksen tunnelmissa. Kuva Johan Kondratjeff
Ikiteekkari Krister Ahlström. Kuva: Lauri Ahtiainen
Ikiteekkarin arvonimi ja ketjun käyttöoikeus on teekkariyhteisön arvokkain kunnianosoitus, joka saa olla vain yhdellä henkilöllä kerrallaan. Ikiteekkarin arvonimi ja ketju on aikaisemmin myönnetty vain kahdesti, professori Bernhard Wuolteelle vuonna 1956 ja vuorineuvos Björn Westerlundille vuonna 2002.
Kuva: Tapani Kivinen
Juhlaohjelmaan kuului myös tansseja. Kuva: Lauri Ahtiainen
Työurallaan Ahlström on ollut muun muassa Wärtsilän varatoimitusjohtaja ja Ahlströmin pääjohtaja. Hän on toiminut lukuisissa teollisuuden työnantajaliittojen keskeisissä tehtävissä niin Suomessa kuin ulkomailla, muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton edeltäjän, Työnantajain keskusliiton hallituksen puheenjohtajana. Hänellä oli myös merkittävä rooli Perheyritysten liiton perustamisessa.
33
Fuksitoiminta (FTMK) Hamilkar "Hami" Bergroth Sara Parikka Juho Jyrkiäinen Antti Surma-aho Oliver Kollberg Emilia Stenman Sallamaria Iltanen Ismo Heikkinen Samu Ahvenainen Iiro Kuusisto Ninni Pasanen Rasmus Fagerström Roberto "Robo" Cacciatore Michael Saulny Rafael Linnankoski Richard Rappu Samuli Suvisto Sten Hägglund
Isännistö ja Emännistö (IE) Puheenjohtaja AS KIK KIK Athene KK SIK FK SIK MK PJK IK Prodeko VK AK TF BIO TIK
Fuksitoimikunta aloitti työnsä heti tammikuun alusta, kun tammifuksit otettiin vastaan perinteisen vastaanottotilaisuuden ja tammifuksisitsien merkeissä. Tammikuun aikana järjestettiin myös talvipäivä, jossa syksyn ja kevään fuksit pääsivät kiertelemään Otaniemen kampusta kauniissa talvisäässä. Uuden fuksitoimikunnan toiminta kevään aikana painottui lähinnä koulutuksiin ja vanhan toimikunnan avustamiseen. Vanhan toimikunnan viimeinen ponnistus oli luonnollisesti Wappu, jonka yhteydessä rakennettiin tänä vuonna jättikokoinen teekkarilakki. Fuksipeijaiset järjestettiin perinteiseen tapaan, voittajaksi selvisivät tänä vuonna Koneinsinöörikillan fuksit. Vastuu teekkarifuksien kasvatuksesta siirtyi uudelle toimikunnalle Wapunaattoyönä. Uuden toimikunnan loppukevät kului fuksioppaiden taittamiseen ja syksyn toiminnan suunnitteluun.
AYY:n Isännistö ja Emännistö koostui vuonna 2012 IE-tirehtööristä sekä 27:sta kiltojen ja osakunnan hallitusten tapahtumavastaavasta. Vuoden aikana IE:n yhdeksässä kokouksessa juteltiin mm. vuosijuhlien ja erilaisten tapahtumien järjestämisestä sekä erilaisista muista toimikuntalaisten mieltä askarruttavista asioista. IE:n tärkeimpänä tehtävänä olikin toimia kiltojen IE-toimijoiden tukiverkostona sekä virkistystoiminnan järjestäjänä. Kokousten lisäksi IE:llä oli myös paljon muuta toimintaa. Vuosi käynnistettiin suunnittelemalla ja toteuttamalla väistyvälle IE-toimikunnalle vaihto. Lisäksi valmistauduttiin vuoteen kouluttautumalla ensiapuasioissa YTHS:llä ja keittiöhommissa Smökin keittiökoulutuksissa. Vuoden aikana ehdittiin myös kiertää yhteistuumin niin kiltahuoneet kuin kiltojen varastotkin. Hauskaa piisasi. Muihin toimikunnan huvitteluihin kuuluivat lukuisat saunaillat, kesäpäivät, yhteinen kokoontuminen Athenen vuosijuhliin sekä pikkujoulut. Toimikunta järjesti oman ilottelun lisäksi kivaa myös muille. Wappuviikolla haastettiin killat, yhdistykset ja kylänmiehet Alvarin aukiolle kisailemaan kovimman sitsiporukan tittelistä. Aurinkoisena huhtikuisena päivänä kisaan osallistui yli 30 sitsijoukkuetta. Voiton vei lopulta ITMK:n joukkue varsin riehakkaalla sirkus teemallaan. Wapun jälkeen kesäkuun alussa järjestettiin kauan odotetut IE:n juhlasitsit, jonne kutsuttiin kaikki vanhat IE-toimikunnat ja julkaistiin IE:n oma juhlatunnus. Koulujen alkaessa syyskuussa järjestettiin kahtena iltana Otasuunnistusten jatkot Smökissä. Syksyllä järjestettiin myös toimarisitsit ahkerille apulaisille, sekä leikittiin FTMK:n ja ITMK:n kanssa rapujuhlilla. Marraskuussa Teekkarius 140 -juhlaviikolla IE järjesti ensimmäisen Polin Appron Helsingissä, joka myytiin loppuun yli 800 osallistujan voimin. Vuoden lopuksi toimikunnalle jäi käteen hauskojen muistojen lisäksi yhteiset hupparit, Polin Appro T-paidat ja IE tunnukset.
IE: Henna Hietanen IE-Tirehtööri Laura Gröhn AS Mikko Tiainen AS Tomi Laakso Athene Jaakko Hynynen Athene Anja Karhula AK Santeri Nuotio AK Saila Nojonen FK Antti Rantala FK Vili Eilavaara IK Matias Vainio IK Tuomo Salmi KIK Hin Chu KK Anni Karjalainen KK Tuomas Nuutilainen MK Janika Lankinen MK Jaakko Pusa PJK Minttu Salonen PJK Lotta Kujala Prodeko Salli Antila Prodeko Juha Jokela SIK Hanna Kaukonen TF Sampsa Laapotti TIK Lauri Peltola TIK Sanna-Mari Nevala VK Jani Harju VK Karoliina Tapani Inkubio Jukka Ranta Inkubio
IE järjesti teekkariperinneviikolla loppuunmyydyn Polin Appro – baarikierroksen. Kuvat: Sampsa Laapotti
Syyskuu toi tullessaan uudet fuksit Otaniemeen. Perinteinen teekkarivastaanottotilaisuus järjestettiin tänä vuonna Dipolissa, jossa uudet opiskelijat otettiin fuksimajurin johdolla vastaan. Tilaisuutta siivittivät erilaiset puheet, joista hauskimman piti ehdottomasti hallituksen puheenjohtaja Voitto Kangas. Orientaatioviikolla järjestettiin perinteiset Otasuunnistukset ja seuraavalla viikolla fuksit pääsivät tutustumaan itäiseen satamakaupunkiin Stadisuunnistuksen yhteydessä. Syksyn aikana toimikunta keskusteli myös kandiuudistuksesta. Monia käytäntöjä liittyen fuksien vastaanottoon ja kiltajakoon joudutaan uudistamaan syksyä 2013 varten, kun hakukohteet muuttuvat. Vaikka muutokset toteutetaan kiltatasolla, käytiin fuksitoimikunnan kokouksissa useita keskusteluja siitä, mitä kaikkea ensi vuonna joudutaan tekemään eri tavalla ja miten se vaikuttaa yhteisiin tapahtumiin ja fuksitoimintaan. Toimikunnan lisäksi keskusteluja käytiin myös uusien korkeakoulujärjestöjen, Prosessiteekkarien ja Insinööritieteiden ylioppilaiden kanssa.
34
Teekkarius 140 -juhlaviikolla fuksitoimikunta järjesti perinteiset fuksien juhlasitsit, joita tänä vuonna vietettiin Servin mökissä. Cocktail-tilaisuus järjestettiin uusitulla polyteekkarimuseolla, jossa juhlakansaa viihdytti Polyteknikkojen orkesterin jousikvartetti. Sitsien aikana kuultiin juhlapuhe vuoden 1999 fuksimajurilta ja nautittiin neljän ruokalajin illallinen. Juhlatunnelmaa korostivat ulkona roihuavat jätkänkynttilät, sekä sisällä komeileva jääveistos.
Fuksitoimikunta Jämerän jäljessä.
Isännistö ja Emännistö Jämerän jäljessä.
kaa nyt!
Experience skelijat tervetulleeksi
kkunan erilaisiin mahdollisuuksiin akertumatta.
aa uusia opiskelijoita saksi Aaltoa ja mista yhteisöä. tämän mausteeksi uria ja liikuntaa, itoja.
tämän ISO-oppaan ja netistä: /display/fiafye om/aaltofye
iä? afye@aalto.fi
Juhlatoimikunta (JTMK) Teekkarijaostossa toimivat Lakinlaskijaistirehtööri ja Wapputirehtööri vastasivat ylioppilaskuntamme suurimmista bileistä Juhlatoimikuntansa kanssa. Alkukeväästä laskiaistiistaina biletirehtöörit olivat yhdessä vastuussa Gravitaatiosta, joka järjestettiin yökerho The Circuksessa. Wapputirehtööri toimi nimensä mukaisesti pääpomona Tivolin Wappubileistä ja Lakinlaskijaistirehtööri puolestaan syksyllä yli 2500 kävijän Lakinlaskijaisista. Kaikki kolme tapahtumaa olivatkin kävijämenestyksiä. Juhlatoimikuntaa (JTMK) uudistettiin edellisvuosista niin, että nyt vuoden alussa rekrytoitiin reipas poppoo järjestämään ylioppilaskunnan suurimpia bileitä koko vuodeksi. Uusi formaatti toimikin hyvin ja toimikuntalaiset olivat korvaamaton apu pitkin vuotta ja toimivat erilaisissa osa-aluevastaavan tehtävissä jokaisessa kolmessa suuressa tapahtumassa. Juhlatoimikunnan nyöriksi vihittiin violetti, vanhan tutun vaaleanpunaisen muuttuessa ”juhlatyöntekijän” nyöriksi.
Lukkaritoimikunta (LUTKU) Laulukulttuurin vuosi koostui aikaisemmista perinteistä uusilla teemoilla ja ideoilla. Lukkaritoimikunta eli Lutku koottiin yhdestä edustajasta per kilta ja osakunta, joiden lisäksi toimikunnassa oli edustaja Polyteknikkojen kuorosta. Toimikuntalaiset edustivat Lutkua lukkaroimalla ylioppilaskuntien sitsejä ja näkymällä erilaisissa rastiseikkailuissa. Normaali toiminta koostui lukkaritoimikunnan kokouksista, kahdesta lukkariseminaarista ja kolmesta lukkarikoulutuksesta Teemu Teekkarista aasinsiltojen kautta laulukoulutukseen. Ylioppilaskunnan jäsenistöä laulatettiin keväällä Wanhojen laulujen saunassa ja syksyllä Teekkarilaulusaunassa, jossa käytiin laulukirjaa lävitse. Syksyllä järjestettiin Teekkarilaulukilpailu, joka huipentui jäsenistölle avoimiin Laulukilpailusitseihin, jossa kuultiin ja laulettiin kilpailukappaleita hyvässä tunnelmassa. Uusien laulujen sarjan voitti Ville Saukko kappaleella "Motivaation kaipuu" (säv. Todella kaunis) ja aiemmin esitettyjen kappaleiden sarjan Emil Virkki kappaleella "Sandyn juomalaulu" (säv. partiolaulu "Sandy"). Voittajakappaleet laulettiin suosionosoitusten kera Teekkarius 140 vuotta -pääjuhlassa Kaapelitehtaalla.
ISOtoimikunta (ITMK)
ISOtoimikunta koostui vuonna 2012 puheenjohtajasta, 15 ISOvastaavasta ja neljästä KV-suurvisiiristä. Toiminta keskittyi keväällä uusien ISOjen rekryämiseen ja kouluttamiseen. Samalla luotiin myös uusi koulutuskonsepti nimeltään Teekkari- ISOkoulutukset. Uusien fuksien saapuessa syksyllä oli ITMK kouluttanut heille yli 600 ISOa ja KV-ISOa.
IS O
ITMK:n vuoden päätapahtuma ISOsitsit olivat menestys ja niihin osallistui orientaatioviikolla yli 350 ISOa. Lisäksi ITMK järjesti vuoden aikana ISOille muita virkistystapahtumia kerran kuukaudessa, joita olivat mm. ISOkoulutusten kaato, Leffailta ja ISOjoulut.
Rekrytointikampanja - Next Stop: AYY
JTMK: Pauliina Mäkkeli (LL) Arne Kiaupa (Wappu) Markku Leppälä Milla Kivioja Janne Nikkonen Merituuli Melkko Tuuli Sarantola Ilmi Salminen Julia Nyström Elli Taimela Sara Torkkeli Juha Murtoaro
Vuoden 2013 vapaaehtoisten ja luottamustoimijoiden rekrytointien suunnittelu aloitettiin heti kesälomien jälkeen elokuussa 2012. Rekrytoinneissa päätettiin käyttää hyväksi jo vuonna 2011 tehtyä pohjatyötä muun muassa nettisivujen ja tiettyjen käytäntöjen osalta. Käytäntöjen vakiinnuttaminen oli ollut tavoitteena jo silloin, kun "Next Stop: AYY" -projektia järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2011. Projektin vetämisestä vastasivat myös aiemman vuoden tapaan viestintäsektorin hallitusvastaava Roope Nortia yhdessä viestintäasiantuntijan kanssa. Tärkein osa kampanjaa oli tänäkin vuonna ayy.fi/stop -nettisivut sekä Sosiaalinen media, jossa pyrittiin ahkerasti markkinoimaan uusia avautuneita tehtäviä. Keskeisessä osassa markkinointia olivat luonnollisesti myös vuoden 2012 vapaaehtoiset sekä sektoreiden toimijat, jotka onnistuivat haalimaan ehdokkaita suurimpaan osaan tehtävistä aiempien vuosien kaltaisella menestyksellä. Kampanjan ulkoasu päätettiin uudistaa jotta kampanja erottuisi edeltäjistään. Teemaksi valikoitui ajatus matkasta uusiin ulottuvuuksiin ja ulkoasussa näkyi avaruusraketti matkalla kuuhun.
LUTKU: Otso Hannula TJ Antti Metsälä KK Kaisa Reunanen IK Kristian Sjölund Prodeko Eevert Saukkokoski Athene Ilmari Pärnänen FK Matti Marttinen AS Markus Björkvall TF Pyry Koivisto TiK Venla Pouru SIK Johanna Järvinen PJK Linnea Löytönen AK Tero Kamppinen KIK Ted Nuorivaara VK (syksy) Aarne Mustakallio MK (syksy) Patrik Laiho PK Iita Kejonen VK (kevät) Hannu Teittinen MK (kevät) Taneli Kari Inkubio (kevät)
Kampanja aloitettiin varsinaisesti 12. lokakuuta 2012, samana päivänä jolloin haku AYY:n hallitukseen aukesi, mutta jo ennen tätä kampanja näkyi jo jonkin verran netissä, julisteissa ja pöytäkolmioissa. Hallituksenmuodostajan ja edustajiston puheenjohtajien haku päättyi 26.10., hallitukseen haku 16.11. ja haku jaostoihin ja koulutuspoliittiseen johtoryhmään 1.12. Jotkin pienemmät yksittäiset haut jatkuivat vielä tämänkin jälkeen. Kampanjan aikana järjestettiin kaksi paneelia vuoden 2011 tapaan. Ensimmäinen paneeli järjestettiin 29.10. ja siinä haastateltiin hallituksenmuodostajaehdokkaita sekä edustajiston puheenjohtajaehdokkaita. 19.11. järjestettiin toinen paneeli hallitukseen pyrkiville ehdokkaille. Uusien jaostolaisten ja muiden vapaaehtoisten valinnan jälkeen järjestettiin vielä 17.12. AYY:n pikkujoulut, joka kokosi paikanpäälle sekä vuoden 2012 edeltävät että vuoden 2013 uudet toimijat.
ITMK: Jari Isaksson, ISOtirehtööri Meri Wiikinkoski Peter Kronström Tommi Saarikangas Anton Hult Eero Lehtonen Milla Mattila Nicolas Saulny Lotta Wuolamo Eppu Pesonen Jenni Tuomala Julius Säilä Mikko Leino Jennifer Pitkänen Osmo Maksimainen Sipi Seisko Riina Kärnä Katharina Jokinen Heidi Huppunen Jatta-Mari Harju (os. Rouvinen) Otatarhan ajot ja Nättijussi. Kuvat: Henna Lahti
35
VIESTINTÄ Sektorin toimijat: Roope Nortia, hallituksen viestintävastaava Rekik Haile, web-kehittäjä Joonas Jylhä, viestintäasiantuntija Henna Lahti, tiedottaja Juho Nykänen, graafikko 08/2012 saakka Ville Valkeisenmäki, graafikko 05/2012 alkaen
Yleistä Vuotta 2012 värittivät lukuisat kunnianhimoiset tavoitteet. Toimintasuunnitelman teemoista ja painopisteistä muodostui hallitusohjelman 13 projektia, joista osa siirrettiin lopulta seuraavalle vuodelle ja toiset hamaan tulevaisuuteen. Kalenterivuoden aikana toteutettiin mm. AYY:n tunnettuuskysely, ylioppilasmedioiden uudistus, vapaaehtoisten rekrytointikampanja, viestintäjaoston uudistus ja lukemattomia muita pieniä ja jatkuvia projekteja. Paljon tehtiin, hauskaa pidettiin ja jotain saatiin valmiiksikin!
Painotuotteet
Sisäinen viestintä
AYY.fi
Vuonna 2012 saatiin päätökseen mammuttiprojekti nimeltä vuosikertomus 2010-2011. Puuttuneita materiaaleja metsästettiin vielä kesään saakka, ja lopulta elokuussa koitti juhlapäivä jolloin vuoden 2010 ja 2011 toiminta saapui painosta yksissä kansissa. Graafikot Ville ja Juho tekivät projektin kanssa hurjan ja hurjan hienon työn.
AYY:n sisäisen viestinnän kulmakivenä vuonna 2012 olivat yhteiset aamukoulut, sähköposti sekä erityisesti arkisessa työskentelyssä sosiaalisen verkostoitumisen verkkopohjainen työkalu Yammer. Yammerin käyttö oli aloitettu kokeiluna vuoden 2011 kesällä ja siitä saatujen hyvien kokemusten pohjalta AYY jatkoi sopimustaan Yammerin kanssa syksyllä 2012 seuraavan lukuvuoden ajaksi. Yammerin koettiin yhä täyttävän ne tarpeet, joita AYY:n vapaaehtoiset, luottamustoimijat sekä henkilöstö olivat esittäneet sisäistä viestintää varten vuoden 2011 kyselyissä. Yammerin lisäksi erilaiset sähköpostilistat sekä muut sähköiset työkalut, kuten Google Docs ja Piratepad, toimivat tiedonvälityskanavina ja työvälineinä esimerkiksi erilaisia dokumentteja valmisteltaessa.
AYY:n kotisivut osoitteessa ayy.fi säilyttivät asemansa AYY:n tärkeimpänä viestintäkanavana myös vuonna 2012. Vuoden 2011 alusta lähtien käytössä olleita sivuja pyrittiin hieman parantamaan vuoden 2011 aikana saadun palautteen perusteella. Käyntimäärien perusteella oli arvioitu jo vuoden 2011 lopussa, että asumisen osio oli kotisivuilla liian näkymättömässä asemassa sen kävijämääriin nähden suhteutettuna. Asumis- ja viestintäsektorit uudistivatkin yhteistyössä ayy.fi:n asumisosion sisällöt ja asumisasiat nostettiin näkyvälle paikalle ayy.fi:n etusivulle. Tavoitteena oli vuoden 2012 alussa uudistaa myös ayy.fi:n tapahtumakalenteria. Kalenteri oli koettu puutteelliseksi muun muassa sen integroitumisominaisuuksien suhteen. Kalenteria ei kuitenkaan aikataulullisista syistä onnistuttu uudistamaan vuoden 2012 aikana, vaan uudistaminen siirrettiin vuodelle 2013.
AYY:n kolmas lukuvuosikalenteri julkaistiin uudessa formaatissa A6:na eli postikortin kokoisena. Uudistus sai kalenterin aktiivisilta käyttäjiltä hyvää palautetta, joskin tietysti löytyi myös henkilöitä, jotka pitivät enemmän vanhasta pitkulaisemman mallisesta kalenterista. AYY ei julkaissut vuonna 2012 omaa laajaa uuden opiskelijan opasta. Sen sijaan koostettiin tiivis tietopaketti, joka oli tarkoitus sisällyttää erityisaseman yhdistysten omiin oppaisiin. Kokeilu onnistui kohtuullisen hyvin, mutta muun muassa aikatauluihin tulee kiinnittää parempaa huomiota jos ja kun oppaat julkaistaan samalla tyylillä myös vuonna 2013. Tiedottaja ja AD:t tekivät ympäri vuoden töitä myös muiden sektoreiden tilauksesta. Vuonna 2012 julisteiden rinnalle hittituotteeksi nousivat pöytäkolmiot, joita tehtiin loppuvuodesta lähes kaikkiin tapahtumiin.
Taiteilija Jyho Nykäsen kommentti kohua herättäneestä kalenterin kannesta: Kannen laatimisen aikaan edustajiston sähköpostilista kävi kuumana: Ylioppilaskunnan uusi tunnus oli joutunut perinpohjaisen ruodinnan kohteeksi.
VUOS
2 0 IK1E R0T O M U S
Kritiikkiä herättivät assosiaatiot salaseuroihin, keskitysleirien kuvastoon ja ties mihin. Inspiroivat pilakuvat ja moniin suuntiin rönsyilevät keskustelut mm. purppura-värin historiasta olivat omiaan ruokkimaan mielikuvitustani. Syntyi mystinen hahmo, murex-kultin johtaja. Ympärillä olevat ystävät ja palvelijat tipahtelivat tyynyilleen omalla painollaan. Kahvia tarjoava kaveri pitelee kädessään eräänlaista “kultin” reliikkiä; Aino-lehden lanseeraamaa Aalto-mukia, joka vedettiin pian myynnistä legitimiteetin puutteessa. Viestinnän huoneessa kansi tunnettiin työnimellä Murex- mystikon palatsi. Nyt nimeäisin sen Murex-mystikon uneksi.
36
Tiedonvälitykseen käytettiin hyväksi myös koko toimiston yhteisiä keskiviikko-aamukouluja, jonne kutsuttiin hallituksen lisäksi aatteellisen puolen työntekijät sekä keskeiset vapaaehtoistoimijat. Tiedonkulun parantamiseksi hallituksen aloitteesta otettiin käyttöön syksyllä myös laajempi koko organisaation yhteinen aamukoulu, jonne kutsuttiin mukaan aatteellisen sihteeristön ja hallituksen lisäksi kaikki talous- ja asuntotoimiston sekä palvelupisteiden työntekijät. Kaikille yhteisillä aamukouluilla pyrittiin parantamaan yhteishenkeä sekä välittämään tietoa kaikille yhteisistä asioista liittyen muun muassa tilakysymyksiin.
Vuonna 2012 yhdistysten näkyvyys ayy.fi:ssä parantui huomattavasti, kun järjestösektorin esityksestä hallitus päätti edellyttää yhdistyksiltä näkyvää ja päivitettyä profiilia ayy.fi:ssä ehtona toiminta-avustuksen saamiselle. Vuoden 2012 maaliskuun toiminta-avustustenhaun aikana useat yhdistykset loivat tai päivittivät omaa profiiliaan joka palvelee kaikkia Aaltolaisia jotka etsivät tietoa yhdistyksistä. Erityisesti monen pienen yhdistyksen osalta ayy.fi:n yhdistys-profiili on ainoa tieto joka yhdistyksestä on olemassa verkossa.
Sosiaalinen media
Yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa
AYY jatkoi vahvaa olemassaoloaan ja opiskelijaliikkeen edelläkävijyyttä sosiaalisessa mediassa myös vuonna 2012. Tärkein kanava oli yhä Facebook, mutta AYY näkyi vuonna 2012 myös muun muassa Twitterissä, YouTubessa ja uutena kanavana Foursquaressa. Foursquare on käyttäjän paikkatietoihin perustuva sosiaalisen verkostoitumisen palvelu, jota yleensä käytetään erityisesti mobiilisovelluksena. Foursquaressa organisaatiot voivat omistaa omia tilojaan, markkinoida niiden käyttötarkoituksia sekä lisätä yhteystietoja. AYY lisäsi Foursquareen kaikki omistamansa asunnot, kertavuokrattavat tilat sekä toimistot ja palvelupisteet, ja lisäsi niistä oleellisen informaation helposti käyttäjälle luettavaksi.
Viestintäsektori tapasi Aalto-yliopiston viestintää loppuvuodesta sopien yhteisestä toiminnasta seuraavalle vuodelle. Vuosi 2012 oli myös yliopiston puolella verrattain kiireinen viestintäjohtajan vaihtuessa kesken vuoden.
Vuoden 2011 joulukuussa uudistuneeseen Facebookin ulkoasuun tarrattiin kiinni heti alkuvuodesta ja AYY sai vahvan graafisen ulkoasun Facebookissa. Samaa ulkoasua pyrittiin ylläpitämään yhtenäisesti muuallakin sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla. Facebookin ylläpitäjien määrää suurennettiin ja heitä pyrittiin kannustamaan tekemään enemmän päivityksiä ja osallistumaan keskusteluihin. Facebookin uudistumisen myötä kaikille sivuille syntyi myös niin sanottu aikajana, jolloin sivulle pystyi tekemään kirjoituksia myös AYY:n ja sen edeltäjien historiaan liittyen. Aikajanalle etsittiinkin kaikkia kiinnostavia asioita historiasta ja näin AYY:lle luotiin syvempi aikajana. Viestintästrategian yhteydessä oli tarkoitus myös toteuttaa sosiaalisen median toimintasuunnitelma ja ohjeistus -dokumentti, mutta tämä siirtyi yhdessä viestintästrategian kanssa eteenpäin ja on tarkoitus toteuttaa vuonna 2013.
Viestinnän ryhmä X: Roope Nortia, puheenjohtaja Henna Lahti, sihteeri Ilmi Salminen, päätoimittajatoimikunnan puheenjohtaja Sini Anttila, viestintätoimikunnan puheenjohtaja Lotta Ahonen, Aalto-yhteisöjaosto Aava Tiina Kajanne, Kansainvälisyysjaosto Mosaic Eetu Pursiainen, Koulutuspoliittinen johtoryhmä Kopojory Kari Parikka, Liikuntajaosto Aalto-Liike Otso Hannula, Teekkarijaosto Niina Torikka, Yrityssuhdejaosto Aura Vuonna 2012 viestintäjaosto muodostettiin AYY:n sisäisten jaostojen viestintävastaavista sekä kahdesta rekrytoidusta toimikuntien puheenjohtajasta. Ryhmä X:n tavoitteena oli yhtenäistää ylioppilaskunnan jaostojen ja toimikuntien viestintää luomalla ja jakamalla toimivia yhteisiä käytäntöjä, osallistua viestintäsektorin toimintaan ja tukea toimikuntiin kutsuttuja erityisasemayhdistysten toimijoita. Jaosto kouluttautui kevään aikana viestintäsektorin tuella AYY:n viestintäkanavien tiimoilta ja tarjosi myös toimikunnille koulutustilaisuuksia graafisesta taittamisesta. Pitkin kevättä osa jaostolaisista järjesteli sektorin kuvapankkia ja toiset suunnittelivat sisäistä viestintää sekä testamentti- ja ideapankkia. Ryhmä X organisoi myös tapahtumien suunnitteluun tarkoitetun kalenterin maalaamisen Lämppärillä sijaitsevan vapaaehtoisten Valtakunnan ikkunaan. Kalenterin käyttöön osallistettiin helposti kaikki jaostot Ryhmä X:n kokoavan rakenteen avulla - ja tulihan kalenterin ideakin alunperin toisesta jaostosta.
Steering group for network based teaching and learning Viestintäsektori vaikutti ylioppilaskunnan edustajana ohjausryhmän tavatessa muutaman kerran lukukaudessa. Tapaamisissa käytiin läpi tilannepäivityksiä Aalto-yliopiston eri sektoreilta IT-järjestelmien ja palveluiden päivittämiseen, uudistamiseen ja ylläpitoon liittyen sekä linjattiin näiden budjeteista ja jatkotoimenpiteistä. Mukana olleita projekteja oli useita, joista esimerkkeinä Otakaari 1:n eli entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen remonttiin liittyvät tekniikka- ja palvelupäivitykset sekä Aaltolaisille suunniteltujen web-palveluiden kokoaminen yhden sähköisen palvelutiskin alle. Hallituksen viestintävastaava toimi linkkinä ohjausryhmän ja viestintäsektorin välillä sekä tarvittaessa neuvoi oleellisten yhteyshenkilöiden etsimisessä niin ylioppilaskunnan kuin yliopistonkin puolella.
Mediakysymys osana taloudensopeuttamissuunnitelmaa AYY:n itsenäisten medioiden eli ylioppilaslehti Ainon ja audiovisuaalisen median Aatteen tulevaisuutta, eli niin sanottua mediakysymystä, alettiin pohtia osana taloudensopeuttamissuunnitelmaa, kun Ainon päätoimittaja ja muu toimitus siirtyivät keväällä uusiin tehtäviin. Monien mutkien kautta hallitus päätti esittää edustajistolle, että sekä audiovisuaalinen media Aate että ylioppilaslehti Aino lakkautetaan. Tämä siksi, että ei nähtymedioiden kustantamisen olevan osa ylioppilaskunnan ydintoimintaa. Kokouksessaan 8/2012 edustajisto päätti lakkauttaa Aatteen, mutta säilyttää Ainon ja asia palasi valmisteluun. Jatkovalmistelua varten edustajisto ohjeisti hallitusta seuraavasti: - Ylioppilaskunnalla on lehti, jolla on päätoimittaja ja vapaaehtoispohjainen toimitus. - Lehti on riippumaton media, joka kertoo opiskelijoita ja etenkin aaltolaisia koskettavista asioista, luo yhteisöllisyyttä, herättää keskustelua ja kirjoittaa myös ylioppilaskunnan toiminnasta. - Lehden kustannukset ovat huomattavasti nykyistä alhaisemmat. Kokouksessa hyväksyttiin myös ponsi, joka kuului seuraavasti: ”Tämän ponnen hyväksyessään edustajisto velvoittaa hallituksen kokoamaan jäsenistön keskuudesta avukseen toimikunnan laatimaan Ainolle uutta konseptia ja päivittämään lehden linjapaperia.”
Aallon mobiilihanke Syyskuun lopussa Aalto-yliopisto käynnisti projektin, jossa oli tarkoitus tehdä pilottina paikka kaikille Aallon mobiilipalveluille. Työnimenä projektilla oli m.aalto.fi. Ylioppilaskuntaa edusti työryhmässä viestintäasiantuntija. Projekti oli käynnistynyt alun alkaen jo keväällä 2012, jolloin Aalto julkaisi oman mobiilistrategiansa. Mobiilipalvelun pilottiversion oli tarkoitus saada opiskelijoiden käyttöön aluksi kaikkein oleellisimmat palvelut, uutiset, tapahtumat ja kampusten kartat. Työryhmä kokoontui syksyllä useita kertoja ja AYY pyrki tuomaan esille opiskelijan tarpeita palvelun suhteen sekä esimerkiksi etsimään vapaaehtoisia testaajia sivujen valmistuessa. Palvelu ja siitä tehtävä ladattava sovellus on tarkoitus julkaista heti kevään alussa 2013.
Ryhmä X virkistäytyi vuoden aikana niin ravintolassa Helsingin keskustassa kuin kesäisessä tuulessa Suomenlinnassakin, Lämppärin tontin nurkkanurmikkoa unohtamatta. Ryhmä X:n kokoava luonne oli yksi sen suurimmista rikkauksista, mutta myös yksi sen suurimmista haasteista. Monen jaoston jäsenen ja muun viestintäsektorin ollessa tiiviisti kiinni jaoston ulkopuolisissa tehtävissä lähes koko syksyn, päädyttiin yhteisen pohdinnan jälkeen kokeilemaan Ryhmä X:n kohdalla jälleen jotain uutta. Juuri loppusuoralla oleva ylioppilaslehti Ainon uudistamisprojekti avasi viestintäjaostolle jännittävän mahdollisuuden siirtyä Ainon alaisuuteen toimituskunnaksi. Muutoksen eduiksi todettiin olemassa olevat brändit ja valmis budjetti viestintäsektorin alla. Lisäksi nähtiin hyödyksi viestintäsektorille ja mahdollisille tuleville jaostojen viestintävastaaville vapautuvat resurssit viestintäjaoston jäsenyyden poistuessa tehtävänkuvasta.
Viestintätoimikunta Toimikunnan tavoitteena oli antaa vuoden aikana vertaistukea erityisasemayhdistysten viestintävastaaville ja tarjota heille ammattimaista koulutusta tehtäväänsä virkistäytymistä unohtamatta. Toimikunnan kokosi yhteen Ryhmä X:n rekrytoitu puheenjohtaja AYY:n viestintäasiantuntijan avustuksella.
Päätoimittajatoimikunta Toimikunnan tavoitteena oli antaa vuoden aikana vertaistukea erityisasemayhdistysten opiskelijalehtien päätoimittajille ja tarjota heille ammattimaista koulutusta tehtäväänsä virkistäytymistä unohtamatta. Toimikunnan kokosi yhteen Ryhmä X:n rekrytoitu puheenjohtaja AYY:n tiedottajan avustuksella.
37
Ainon tulevaisuustoimikunta
AATE
Ainon tulevaisuustoimikuntaan avattiin avoin haku ja lopulta ryhmässä toimi kuusi henkilöä, jotka olivat
Poimintoja Aatteen tapahtumista ja projekteista vuonna 2012: Aate tuotti yritysvideoita AYY Uncovers –projektiin. Yhteistyöyrityksinä olivat Neste Oil, Ruukki sekä Capgemini. AYY Uncovers on osa AYY:n yritysyhteistyötä, sivuston tarkoitus on tarjota opiskelijoille tietoa työelämästä: http://uncovers.ayy.fi/ .
Martina Babisova Tuukka Hetemäki Maria Huusko Tuomas Kortteinen Anastasia Lipiäinen Sanna Puutonen.
Radio Wappu lähetettiin wappuviikolla Aatteen studiosta.
Aatteen henkilöstö v. 2012: Vesa Rajala, vastaava tuottaja Sami Reinikainen, kuvaaja-leikkaaja Maria Viitanen, toimittaja-ohjaaja
Edulliseen hintaan vuokrattava äänentoisto- ja valokalusto ilahdutti monia yhdistyksiä ja kiltoja.
Tiedottaja Henna Lahti toimi toimikunnassa AYY:n edustajana.
Aalto Lunch Beat –lounasdisko järjestettiin Aatteen studiossa syyskuussa.
Tulevaisuustoimikunta päivitti Ainon linjapaperin ja visioi, millainen lehden tulisi olla tulevaisuudessa. Olennaisimpina seikkoina tulevaisuustoimikunta halusi painottaa aaltolaisten moninaisuuden tiedostamista sekä edustajiston päätöksen mukaista vapaaehtoisuuden lisäämistä. Nämä molemmat seikat kirjattiin näkyvästi myös uuteen linjapaperiin.
Vuoden aikana studiolavalla järjestettiin monenlaisia musiikkitapahtumia mm. Metal Club Mökän toimesta.
Myös lehden henkilöstön kokoonpanoon tulee muutos. Jatkossa Ainossa työskentelee puolipäiväinen päätoimittaja ja osa-aikaiset toimitussihteeri sekä AD. Lisäksi toimituksen läheisyyteen tullaan rekrytoimaan toimituskunta, joka ideoi ja luo lehden sisällön yhdessä päätoimittajan ja muun toimituksen kanssa. Toimituskunta tullaan jatkossa valitsemaan AYY:n vapaaehtoisrekrytoinnin yhteydessä syksyisin.
Aate streamasi SYL:n liittokokouksen Tampereelta marraskuussa.
Elokuvakerho Montaasi piti elokuvailtojaan Aatteen studiossa joka toinen sunnuntai. Lokakuussa Aatteella toteutettiin Teekkarius 140 vuotta –juhliin liittyvä livelähetys. Äpyn isännöimässä keskustelussa kuultiin teekkaritarinoita 50-luvulta nykypäivään.
Linjapaperi hyväksyttiin edustajiston viimeisessä kokouksessa yksimielisesti ja päätoimittajan rekrytoiminen aloitettiin välittömästi. Uusi päätoimittaja tullaan valitsemaan tammikuussa 2013.
Joulukuussa järjestettiin workshop jossa tutustuttiin Aatteen studion valaistusjärjestelmään. Osallistujia oli n. 10, joukossa myös ulkomaalaisia aaltolaisia. Aate tuotti inserttejä mm. laskiaisriehasta Ullanlinnanmäellä, SELL Student Games –opiskelijaurheilukisoista sekä KY-speksistä. Aatteen ohjelmia voi katsoa osoitteessa http://aatemedia.fi/ohjelmat/ tai YouTubessa http://www.youtube.com/aatemedia Edustajisto päätti syyskuussa 2012 lakkauttaa Aatteen vuoden 2013 aikana.
Ainon päätoimittajan rekrytointi Edustajisto perusti vuoden 2012 viimeisessä kokouksessa rekrytointiryhmän etsimään Ainolle päätoimittajakandidaatteja ja ehdottamaan näkemyksensä mukaisesti sopivimpia vaihtoehtoja edustajistolle alkuvuodesta 2013. Ryhmän jäseniksi päätettiin: Tuukka Pykäläinen, puheenjohtaja, viestintävastaava 2013 Henna Lahti, sihteeri, AYY:n tiedottaja Maija Töyry, Ainon toimitusneuvoston puheenjohtaja Anna Brotkin, Ainon toimitusneuvoston opiskelijajäsen Sanna Puutonen, Ainon tulevaisuustoimikunta Roope Nortia, viestintävastaava 2012
Osana Teekkarius140 –juhlaviikon ohjelmaa Aatteen studiossa järjestettiin ”Pyöreän tornin tarinoita: Fuksikasvatus 1960 –luvulta nykypäivään” -keskustelutilaisuus.
Päätoimittajan pestin avaamisen jälkeen varsinainen rekrytointi toteutettiin vuoden 2013 puolella.
Ainon alkuvuosi 2012
(kirjoittanut Johanna Mitjonen)
Ainon vuosi käynnistyi leikkausten linjalla. Ylioppilaskunta oli päättänyt vähentää lehden ilmestymistä ja julkaista vuoden aikana vain viisi numeroa entisen seitsemän sijaan. Lehti jatkoi keväällä sisällöllisesti ja ulkoasullisesti syksyllä 2011 valitulla linjalla. Lehti käsitteli aiempaa enemmän yleismaailmallisia ja yhteiskunnallisia aiheita. Tammikuussa ilmestyneen vuoden ensimmäisen numeron kannessa poseerasi kirjailija Rosa Liksom ja toisen, maaliskuussa ilmestyneen lehden kannessa taas liikemies Toivo Sukari. Keväällä Ainon puhuttuja juttuja olivat monet kampuksen valmisteluun liittyvät jutut ja YTHS:n psykiatrikäynnistä kertova juttu, joka aiheutti keskustelua sekä kampuksella että ylioppilaskunnassa. Lehden tehtävä keskustelunherättäjänä keräsi sekä kiitosta että kiukkua. Reportaaseja Aino tarjosi lukijoilleen niin Otaniemessä sijaitsevasta 50 vuotta täyttäneestä Triga-ydinreaktorista kuin Googlen Euroopan pääkonttorin menosta Dublinista. Lisäksi Aino metsästi juttuunsa Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbackan ja seurasi Occupy-liikkeen leirin toimintaa Helsingissä.
38
Toukokuussa lehti jäi hämmennyksen tilaan, koska oli epäselvää jatkuuko sen ilmestyminen syksyllä ylioppilaskunnan säästötoimien johdosta.
Aaltolaisten oma Wappuradio toimitettiin ja lähetettiin Aatteen studiosta. Äänessä RWBK ja Julkun pojat.
Kuvat: Ville Valkeisenmäki Kuvat: Juho Nykänen
W W W. WA P P U .F I
FREDAN T IVOLI | FREDRIKIN KAT U 51–53, HELSIN KI
39
YRITYSSUHTEET Sektorin toimijat: Jani Kalasniemi, Hallituksen yrityssuhdevastaava Matti Pylväs, Myyntikoordinaattori
AURA: Jani Kalasniemi, puheenjohtaja Matti Pylväs, sihteeri Tuomas Mattila Matti Mielonen Niina Torikka Lisäksi Aurassa toimi muiden jaostojen yrityssuhteista vastaavia henkilöitä
Jaa, yrityssuhdetoimintaa.
Syksy
AYY:n yrityssuhdetoiminnan käynnistyttyä vuonna 2011, oli tuon vuoden joulukuussa varsin selkeät odotukset yrityssuhdesektorin kasvattamiselle vuoden 2012 aikana: ’Pohja on valmiina, nyt vain pidätte siitä kiinni ja kasvatatte toimintaa entisestään!’, oli perehdytyksen luonne.
Useimmissa vuoden 2012 aikana kontaktoiduista yrityksistä, kunkin vuoden budjetit laaditaan ja lukitaan edellisen vuoden syksyllä. Tällä on luonnollisesti vaikutuksensa myös AYY:n yrityssuhdekuvioihin, ja suurin osa itse päätöksiin johtavasta myyntityöstä tehdäänkin syksyn aikana.
Koko sektorin vaihduttua kerralla vuoden vaihteessa, lähti vuosi 2012 liikkeelle kuitenkin varsin tyhjän päältä: Sen enempää hallitusvastaava, kuin myyntikoordinaattorikaan ei ollut toiminut AYY:n itsensä alaisuudessa, jos ehkä kummallakin oli kokemusta ylioppilaskunnan lähiympäristössä toimivista yhteisöistä, ja ensimmäiset kuukaudet menivät varsin vahvasti toimiston sisäiseen toimintaan ja –kenties tärkeimpänä- AYY:n ulospäin suuntautuvaan näkyvyyteen perehtymiseen. Tästä viisastuneena, sektorilla päätettiin varmistua jatkuvuudesta tulevaisuudessa siten, etteivät molemmat toimijat ainakaan tämän vuoden jälkeen lähtisi samanaikaisesti pois organisaatiosta kaiken oppimansa kera.
Minkälaisten yritysten kanssa yhteistyötä saa sitten tehdä? Vuoden 2011 puolella AYY (silloisen yrityssuhdesektorinsa johdolla) ja Neste Oil olivat solmineet sopimuksen yhteistyöstä vuodelle 2012. Tämä ei kuitenkaan ollut sujunut aivan odotetulla helppoudella; Vaikka Neste Oil olikin valikoitunut yhteistyökumppaniksi tämän runsaan rekrytointivaikutuksen johdosta erityisesti entisten Töölön- ja Otaniemen-kampusten opiskelijoiden keskuudessa, oli yrityksellä osan Aaltoyhteisöä mielestä varsin kyseenalainen maine, ja yhteistyösopimusta vastaan esitetty varsin jyrkkiäkin mielipiteitä. Tällaisten tapausten ennaltaehkäisyä varten päädyttiin keväällä 2012 hakemaan yleispätevä linjaus soveltuvista yhteistyökumppaneista ylioppilaskunnan edustajistolta. Lyhyestä virsi kaunis: linjapaperi saatiin laadittua, hyväksyttyä ja tallennettua tulevia paikanhaltijoita varten. Hieman yllättäen, tai sitten ei, AYY:lle suvaittuina yhteistyökumppaneina voidaan käsitellä mm. aikuisviihdeteollisuuden edustajia – tämä kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi tulevaisuuden vuosijuhlia suunniteltaessa.
…ja mitä ylioppilaskunnasta voi myydä? Koska ylioppilaskunnat eivät ole varsinaisia liiketoimintayksiköitä, ei niiden organisaatio myöskään pyöri yritysten tavoin liikeidean ympärillä. Tämä on tietysti totta myös AYY:n kohdalla, mutta täytyyhän yrityssuhdesektorilla olla ns. tuote, jota yhteistyökumppaneille voi myydä! Vuoden 2011 toimijat olivat jättäneet jälkeensä hyvinkin pätevän idearungon siitä, mitä tämä tuote voisi olla – kuitenkin keväällä ongelmaksi muodostui ennalta arvaamatta Mediakysymys ja sen mukanaan tuomat vaikutukset AYY:n kykyyn tuottaa ’kaupallisesti kiinnostavia näkyvyyskohteita’. Luonnollisesti se, mitä AYY voi yhteistyökumppaneilleen tarjota on imagonrakennus maan parhaan jäsenistön silmissä, mutta ”mitä tehtäis, että erottuis?” osoittautui ennen medioita (AATE-media, Aino-lehti) koskevien kysymysten ratkaisua varsin haastavaksi ongelmaksi näiden tarjottua siihen asti yritysten näkökulmasta helpoimmat ja luontevimmat näkyvyyselementit AYY:n jäsenistön suuntaan.
Vuoden 2012 syksynä ns. jatkuvaa toimintaa täydensi edellisvuodelta periytyneiden tuotantoprojektien loppuun saattaminen ja siten AYY:n tarjoaman kiinnostavimmaksi elementiksi havaitun AYY Uncovers –uravideopalvelun valmiiksi saattaminen. Projekti oli kokenut huomattavia vastoinkäymisiä kevään aikana, ja tilanne meinasi muistuttaa alkuaikojen iPhonekauppaa; Myy kuin häkä, kunhan vain tuotetta olisi tarjolla. Lopulta projektin valmistuminen myytäväksi paketiksi siirtyi kuitenkin niin myöhäiseksi, että hyöty Uncovers-järjestelmästä saadaan toteutumaan vasta vuoden 2013 puolella. Syksyn 2012 aikana suoritettiin, yhdessä Aallon yrityssuhdehenkilöstön kanssa, myös kartoitus siitä, kuinka Aaltoyliopisto ja AYY voisivat parhaiten palvella yrityksiä ja muita yhteistyöorganisaatioitaan. Vaikka yliopisto ja ylioppilaskunta toimivatkin käytännössä saman jäsenistön hyväksi, on erityisesti yrityssuhdesektorilla ollut kahtena ensimmäisenä vuonna valitettavan vähän käytännön koordinointia ulospäin suuntautuvan tarjoaman muodon ja laadun suhteen. Vuodesta 2013 eteenpäin Aalto ja AYY panostavat kuitenkin siihen, että yritysyhteistyössä toimitaan löyhästi yhteistyössä; molemmat tietävät toistensa tarjoamat, ja Aalto-yhteisön sisällä pystytään yhteistyökumppanit ohjaamaan tarvittaessa keskustelemaan jostain tietystä asiasta ’aidan toiselle puolelle’. Samanaikaisesti syksyllä 2012, vastaavaa projektia pyrittiin edistämään myös AYY:n alaisten yhdistysten suuntaan.
Korvaavia ja täydentäviä näkyvyyselementtejä oltiin yrityssuhdesektorilla ryhdytty suunnittelemaan kaikeksi onneksi jo vuoden alusta, ja kesä oli kaikessa hiljaisuudessaan tarkoitus osoittaa ennen kaikkea tämän prosessin loppuun saattamiselle. Akselilla kesä-elokuu suurin osa yrityssuhdesektorin tuottamasta työstä muodostui siis varsin näkymättömäksi: Myynnin suunnittelu ei, kaikessa tärkeydessään, kuitenkaan tarjoa yhtä suuria, ulos asti näkyviä onnistumisen merkkejä, kuin itse myynnissä onnistuminen. Vuonna 2012 pitkällä tähtäimellä laadittujen, järkevästi perusteltujen myyntisuunnitelmien laatiminen katsottiin yrityssuhdesektorilla joka tapauksessa tarpeeksi yli muiden – kaikki se, mitä tänä vuonna tehtäisiin suunnittelupuolella oikein, ohjaisi tulevina vuosina resursseja itse ydintoimintaan – myyntiin ja palvelutuotantoon.
uncovers.ayy.fi
40
ARABIAN- RANNAN PALVELUPISTE
POLYTEEKKARIMUSEO
ARKISTO
Polyteekkarimuseon vuosi oli iloinen ja tunteiden täyttämä, kun parin vuoden pakolaisuus päättyi kevään lopussa. Kansainvälisenä museopäivänä 18.5.2013 vietettiin museon teknisiä avajaisia hieman keskeneräisen näyttelyn ympäröiminä. Kotiin paluu oli silkkaa riemua ja avajaisiin osallistui teekkareita useilta vuosikymmeniltä sekä museon ystäviä läheltä ja kauempaakin.
Arkiston vuosi alkoi tuttuun tapaan uusien ylioppilaskunnan ja yhdistysten toimijoiden koulutuksilla ja neuvonnalla. Hyvän arkistovuoden tapaan eri yhdistykset edistivät oman aineistonsa tallentamista ja järjestivät arkistojaan.
Mutta ennen avajaisia olivat vuorossa kunnostustalkoot, jolloin kuoresta tehtiin tyylikäs ja toimiva museo. Museotalkoisiin osallistui kymmeniä teekkareita sekä ystäviä SYL:stä, HYY:stä ja luonnollisesti AYY:n omaa väkeä. Kotijoukkojakaan ei säästetty, vapaaehtoistyöhön ovat päätyneet lähes vapaaehtoisesti tyttö- ja poikaystävät sekä jopa lapset, nuorimman talkoolaisen ollessa vasta 3-vuotias. Sadat tunnit käytettiin pintojen kunnostamiseen, maalaamiseen, purkamiseen ja rakentamiseen sekä kaikkeen mahdolliseen mitä vain piti tehdä. Talkooporukka teki ihmeen ja vain parissa viikossa saatiin aikaan uusi, uudistettu ja uudistetuin Polyteekkarimuseo.
Työntekijät Arabiassa vuonna 2012: Ada Schwanck, Asiantuntija, taidealojen edunvalvonta (05/2012 saakka) Anna Merikari, Asiantuntija, taidealojen edunvalvonta Kasperi Mäki-Reinikka, Toimistosihteeri Marko Laine, Toimistosihteeri (11/2012 alkaen) Arabianrannan palvelupiste toimi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Arabian kampuksen pohjoispäädyssä, ravintola Kipsarin vieressä kellari kerroksessa, samoissa tiloissa Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun ylioppilaat TOKYO ry:n kanssa. Palvelupistettä pyöritettiin keväällä kahden osapäiväisen ja syksyllä yhden täysipäiväisen asiantuntijan sekä kahden osa-aikaisen toimistosihteerin voimin. Palvelupiste oli avoinna opiskelijoille arkisin klo 11.30 – 14.00. Opiskelijat saivat pisteen kautta ylioppilaskunnan peruspalveluita sekä neuvontaa. Palvelupisteellä oli mm. AYY-rintanappeja, kalentereita, kangaskasseja ja ylioppilaskunnan muuta materiaalia saatavana. Toimiston ulkopuolella olevalla ilmoitustaululla oli varattuna oma tila AYY:lle, johon koottiin AYY:sta kertovia uutisia ja ilmoitettiin AYY:n tapahtumista. Vuoden 2012 lopulla palvelupiste muutti Arabian kampuksen eteläpäätyyn, samoihin tiloihin Aalto ARTSin opiskelijapalveluiden (OOP) kanssa. Palvelupisteen muuttoa pohjustivat paremmat yhteydet korkeakoulun opiskelijapalveluiden kanssa, palveluiden löytämisen selkeyttäminen sekä kellaritoimiston huono sisäilma.
Vuode suurin yksittäinen projekti oli Insinöörikillan satavuotisen taipaleen tutkiminen ja kirjaksi tallettaminen. Maisteri Anu Heiskanen viettikin arkistossa kymmeniä ja satoja tunteja menneisyyden helmien parissa. Polyteekkariarkistoon saatujen lahjoitusten määrä on jopa kasvanut. Henkilökohtaisten kokoelmien perustaminen on tavoittanut nuorimmatkin ikäluokat ja valmistuneet ovat taas ansioituneet vaikkapa haalariensa tallettamisessa. Arkisto ja värikkäästi kasvavia kokoelmia näyttelyissään hyödyntävä Polyteekkarimuseo ovat kiitollisia jokaisesta lahjoituksesta.
Jokainen talkootyöläinen on antanut oman osansa museon menestykseen, ja heitä muistetaan lämpimästi jokaisella museon esittelykierroksella. Ahkerimmat talkoolaiset saivat muistoksi museon remonttimerkin, jossa patinoitunut hammasratas ympäröi punaista M-kirjainta. Tämä merkki jos mikään on ansiomerkki, sillä sen kantaja on uhrannut vähintään yhden työpäivän verran aikaansa Teekkarimuseolle! Vapaaehtoinen remonttitiimi työn touhussa museolla.
Talkoojoukkojen johtava sielu oli teekkari Kalle-Heikki Koskinen, apunaan teekkarit Jani Kalasniemi ja Janne Peltola. Heidän johdollaan talkoolaiset tiesivät mitä ja miten tehdä. Välillä museossa raatajia viihdytettiin jopa tangolaululla. Juoksevia asioita järjesteli tehokkaasti intendentti Iiro Lehtiniemi, ja vankkaa teknistä apua saatiin aina vankkumattomalta rakennusmestari Hannes Helmiseltä. Polyteekkarimuseo kiittää talkoolaisten lisäksi lämpimästi tukijoitaan, joiden avun turvin parannettiin museon toimintaedellytyksiä teekkariperinteen elävänä keskuksena: TTER kiitos erikoisvitriineistä, Kyläsenaatti kiitos kinonurkasta ja TEK kiitos viileydestä ja puhtaudesta sekä vitriineistä! Kiitokset myös museon vitriinivastaavalle, teekkari Jukka Viljaselle. Syyslukukaudella museossa avasi ovensa ensimmäinen vaihtuva näyttely, IK100-juhlavuoden museo-osuus. Museo kiittää IK:n väkeä kiinnostavasta näyttelystä. Myös Marmon-auto sai uuden, kuivan ja lepakottoman kodin museon läheisyydestä. Uusi sijainti kylän ydinalueella mahdollistaa entistä paremmin esittelyjä ja tutustumiskäyntejä arkiston ehdottomasti suurimman esineen luokse. Takaisin kotiin palanneen museon kävijämäärät ovat olleet kasvussa. Suurimman ryhmän muodostivat tietysti fuksit, mutta vierailuja tekivät myös vanhemmat tieteenharjoittajat ja ei-teekkarit. Opastettuja kierroksia kertyi keväällä ennen kotiinpaluuta vielä 59 ja sen jälkeen 32, ilahduttavaa oli nähdä tupsukansan lisäksi myös muitakin. Suurimmat kiitokset innostaville oppaillemme! IK järjesti juhlanäyttelynsä aukioloaikana opastettuja esittelyjä keskimäärin kerran viikossa. Museo palasi taas paikaksi, jossa teekkariyhteisö voi järjestää erilaisia pieniä tilaisuuksia, kuten alkococktailit vanhempainsitseille, tai suurempia, kuten fuksien juhlasitsien alkumaljat. Vuoden 2011 hallituksen jäsen Henna Mattila arkistoi. Kuva: Henna Lahti
Polyteekkarimuseo oli auki Espoo-päivänä, jolloin museoon tutustui liki 50 espoolaista. Museoliiton ICOM/UMAC vuosikokous ja konferenssi pidettiin Singaporessa.
Syyskuun alku on palvelupisteillä vuoden kiireisintä aikaa. Raija ja Tuula työn touhussa Otaniemen palvelupisteellä. Kuva: Henna Lahti
Museon johtokunnan puheenjohtajana jatkoi FM Anton Eskola ja jäseninä DI Jouni Saarenpää (vpj), museoneuvos Kati Heinämies, KTK Jukka Peltonen ja tekn. yo Väiski Väisänen. Museonjohtaja Tiina Metso toimi johtokunnan sihteerinä. Museon intendenttinä toimi tekn. yo Iiro Lehtiniemi. Uudistetun Polyteekkarimuseon avakaiset. Kuva: Juho Nykänen
41
ASUMINEN Sektorin toimijat: Lauri Ikonen, Hallituksen jäsen (asuminen) Jaakko Koivula, Asiantuntija, asuminen Vera Moshina, Hätämajoituskoordinaattori
Asumissektori pääsi vuoden 2012 kimppuun tehokkaalla meiningillä. AYY:n ensimmäisten vuosien aikana asumissektori oli saatu potkaistua hyvään vauhtiin ja idea AYY:n arvoisesta asumisesta oli alkanut selvästi muotoutua. Vuonna 2012 tätä ideaa päästiin jahtaamaan yhä kiihtyvällä tahdilla ja nälkäisemmällä asenteella. Yksittäisiä projekteja ja suurempia muutoksia riitti tasaisesti koko vuoden mitalle: asukastoimijoita koulutettiin, asumispalveluita kehitettiin, asumisen linjapaperi kirjoitettiin. Matkan varrella pöytälaatikkoon saatiin kerättyä myös uusia ja oleellisia projekteja odottamaan seuraavaa vuotta. Asumisen tavoitteet vuonna 2012 keskittyivät viestintään, asukasdemokratiaan ja palveluiden parantamiseen. Hallitusohjelman mukaisesti panoksia lyötiin lisäksi hätämajoitustoiminnan kehittämiseen ja HOAS-yhteyksien luomiseen.
Palveluiden kehittäminen
Asukastoiminta
AYY:n asumispalveluiden kehittäminen jatkui vuodelta 2011 innokkaasti. Vuoden 2012 aikana koettiin suuri määrä muutoksia ja saatiin aikaan vähintään yhtä paljon. Asuntotoiminnan sisäistä toimintaa kehitettiin jatkuvasti. Asukkaiden ja jäsenien suuntaan kaikki kulisseissa tapahtunut myllerrys ei välttämättä ole näkynyt mitenkään erityisen selvästi. Kehitys on ollut salakavalaa ja näkymätöntä, mutta sisäisesti äärimmäisen oleellista. Vuoden 2012 lopussa AYY:n asumispalvelut ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan.
AYY:n asuntokohteissa toimii linnanisäntiä, asukasneuvostoja, asukasvastaavia ja kyläsenaattoreita. Kaikki ovat tavallisia asukkaita, jotka omalla panoksellaan pitävät huolta siitä, että asuminen AYY:llä on viihtyisää ja touhukasta. Yhtenä asumissektorin vuoden 2012 tavoitteena oli asukastoiminnan aktivoiminen ja siihen keskittyminen. Tämän vuoksi asumissektori otti aktiivisen roolin esimerkiksi talokokouksien järjestämisessä ja Kyläsenaatin toimintaan osallistumisessa.
Vuoden 2012 aikana asuntopalveluiden työnjako on järjestetty kokonaisuudessaan uusiksi ja työnkuvia kehitetty ratkaisevasti. Työtavat on tarkistettu ja päivitetty tarvittaessa 2000-luvulle. Lomakkeitakaan ei ole unohdettu, vaan viimeisetkin TKY:n ja KY:n logoilla varustetut laput on löydetty ja korvattu uusilla ja kiiltävillä AYY-versioilla. Saavutetut edut tarkkuudessa ja tehokkuudessa ovat osoittautuneet merkittäviksi.
Opiskelija-asuntojen asukasvaihtuvuus on harvinaisen ripeää. Tämän vuoksi pysyvää ja aktiivista asukastoimintaa on haasteellista saada aikaan. Jos aktiiviset asukkaat muuttavat muualle, vievät he herkästi aktiivisuutensa mennessään ja talo jää asukastoiminnan näkökulmasta tyhjilleen. Näin oli käynyt monessa Helsingin puolen kohteessa. Tämän vuoksi asumissektori lähestyi asukkaita suoraan talokokouksien pitämisestä ja järjesti itse useampia kokouksia.
Vuoden aikana Töölön asuntotoimiston palvelut siirrettiin suurimmaksi osaksi Otaniemeen. Keskittäminen on näkynyt nopeampana ja tarkempana palveluna. Jotteivät helsinkiläiset joutuisi juoksemaan kohtuuttomasti Otaniemessä, hoidetaan Helsingin kohteiden avainliikenne kuitenkin vielä Töölöstä käsin. Otakaari 11:n asennettiin kesän aikana myös jonotusjärjestelmä, joka helpottaa varsinkin ruuhkahuippujen kanssa pärjäämistä ja tekee asumispalveluiden jonottamisesta mukavampaa myös jäsenille.
Uusia asukasneuvostoja ja linnanisäntiä löydettiinkin vuotta 2013 varten useisiin kiinteistöihin. Vuoden viimeisinä päivinä kaikille uusille aktiiveille kirjoiteltiin oppaita asukastoiminnasta ja pyrittiin kaivamaan heille mahdollisimman hyvät lähtökuopat tulevalle vuodelle. Aktiivinen ja idearikas asukasneuvosto näkyy koko kiinteistön yleisilmeessä, tämän vuoksi työtä asukastoiminnan kehittämiseksi ja aktivoimiseksi jatketaan varmasti vielä vuonna 2013!
Kaikkeen muutokseen sisältyy ikäviä puolia. Asumispalveluissa ne ovat näkyneet jäsenistölle tiukentuneina käytäntöinä ja AYY:n asumispalveluiden vähäisempinä joustomahdollisuuksina. Vähäisempi joustavuus on kuitenkin tarjonnut mahdollisuuden tarjota keskiarvoltaan merkittävästi parempaa palvelua. Asiallinen ja tasapuolinen palvelu on pystytty takaamaan entistä varmemmin kaikille, vaikka asuntotoimiston tiskiltä on yksittäistapauksissa jouduttu tarjoamaan eioota useammin kuin ennen.
Linnanisännät toimivat talojensa suojelupäälliköinä, joten heille järjestettiin jälleen koulutusta aiheesta heti tammikuussa. Suojelupäällikkökoulutus on monikäyttöinen ja hyvä paketti, jolle löytyy varmasti käyttöä myös tulevassa elämässä.
Asumisen linjapaperi
AYY:n asuntolatoiminta on perustunut pitkälti kirjaamattomaan tietoon ja kiinteistöpuolen asiantuntemukseen sekä siihen, mitä sijoituspolitiikassa luki. Pitkäjänteisemmän suunnittelun edistämiseksi ja edustajiston ohjausmahdollisuuksien parantamiseksi oli vuoden 2012 kärkiprojektien joukossa asumisen linjapaperin luominen.
Kunnallisvaalit Vuoden 2012 kunnallisvaalit olivat hieno tilaisuus saada taas lisää opiskelijoita mukaan päätöksentekoon ja nostaa esiin opiskelijoiden kysymyksiä kaupunkien kamareihin. Asumissektorilla oli vetovastuu AYY:n kunnallisvaalivaikuttamisesta. Kunnallisvaaleissa onneksi vetoapua saatiin koko toimistolta ja yhteistyötä tehtiin mm. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. Vanhoja AYY-naamoja pääsi ainakin läpi vaaleissa, mutta muita vaikutuksia pitää seurata pidemmällä aikavälillä.
Projektin alkoi jo vuoden 2011 puolella asumisen visiointiryhmän perustamisella. Visiointiryhmä kokoontui neljästi marras-joulukuussa 2011, ja ryhmän tapaamisista koottiin muistio. Muistiossa painotettiin mm. asumisen palveluiden, viestinnän ja yhteisöllisyyden merkitystä. Vuodenvaihdoksen jälkeen hallitusvastaavalla ja asiantuntijalla oli paljon tutustuttavaa asumiskenttään ja linjapaperi lähti hiljaa yskähdellen liikkeelle jo keväällä 2012, mutta kunnon suunnan se sai vasta kesän aikana. Syksyllä linjapaperia lähdettiin työstämään tiiviissä kontaktissa edustajistoon, josta saatiin myös kiittävää palautetta. Lähetekeskustelujen ja iltakoulujen tuloksena saatiin selvä yhteisökeskeinen painotus linjapaperiin. Oli helppo huomata, että asumisasiat jakavat vielä edustajistoa vahvasti ylioppilaskunnan kolmijakoiseen historiaan nojaten. Kuitenkin linjapaperiin saatiin kirjattua monipuolisesti asumista koskevia asioita, ja siitä onkin varmasti apua toiminnan suunnitteluun jatkossa.
Viestinnän kehittäminen
Vuoden 2012 aikana AYY:n asumissektori on vallannut sosiaalisen median ja rakentanut AYY:n omien sivujen asumiseen liittyvät osiot kokonaisuudessaan uudestaan. Asumissektori löytyy nyt niin Twitteristä (AYY_housing), kuin Facebookistakin (AYY Housing). Seuraajia kertyy hiljaksiin ja Facebookkia on saatu hyvin käytetty vielä yhtenä ylimääräisenä keinona levittää sanaa ajankohtaisista asumiseen liittyvistä asioista.
42
AYY:n omien nettisivujen päivittäminen oli suurempi projekti, jonka suunnittelussa, toteuttamisessa ja jälkien korjaamisessa vierähti muutamakin tovi. Entinen nettisivujen rakenne muistutti lähinnä labyrinttia. Uusi versio on selkeämpi ja rakennettu sen ehdoilla, että tarpeellinen tieto on loogisesti löydettävissä.
JMT6:n peruskorjaus valmistui siten, että uudet asukkaat pääsivät muuttamaan sisään loppukesästä. Kuvat: Miikka Sarajärvi
Pienet projektit
Asumisen aktiivit
Asumissektorilla oli myös muita rautoja tulessa.
Linnanisännät:
Hätämajoitus Aalto-yliopiston kanssa palkattiin hätämajoituskoordinaattori helpottamaan syksyn opiskelijaryntäyksen tuskaa. Syksy on opiskelijaasumisen stressiaikaa, jolloin vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan radikaalisti. Aiempina vuosina AYY on pystynyt vain järjestämään väliaikaista majoitusta asunnottomille opiskelijoille, mutta vuonna 2012 rahkeet riittivät paljon enempään. Hätämajoituskoordinaattori rakensi AYY:lle oman asunnonetsimisoppaan, tuki ja neuvoi asuntoa etsiviä opiskelijoita ja hoiti varsinaisen hätämajoituksen arjen pyörittämisen. Kokemukset hätämajoituskoordinaattorin palkkaamisesta olivat erittäin positiiviset ja vakaana aikomuksena on järjestää sellainen myös vuonna 2013 opiskelijoiden avuksi syksyn ruuhkaa helpottamaan.
World Student Capital –hanke Helsingin World Design Capital –vuoden yhteyteen syntynyt World Student Capital –hanke yhdisti kaikki pääkaupungin korkeakoulujen opiskelijat, Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin toimijat saman pöydän ääreen. Asumissektori osallistui hankkeen toimintaan koko vuoden ajan. Hankkeen puitteissa saatiin aikaan monia tapahtumia ja se poiki tulevaisuutta varten vaikuttavan yhteistyöverkoston pääkaupunkiseudun opiskelijoiden välille.
Eerikki Lindlöf Panu Rautio Iiro Lehtiniemi Antti Paloposki Klaus Helenius Sallamaria Iltanen Robert Hanson Henriikka Toikka Mikaela Mirsch Pyry Aaltonen Miikka Sarajärvi Max Andersson
60-vuotias Teekkarikylä
Asuntotoimikunta:
Teekkarikylä, pääkaupunkiseudun helmi, täytti vuonna 2012 pyöreät 60 vuotta. Asumissektori osallistui kylän syntymäpäivien järjestelyihin. Päävastuu juhlallisuuksien järjestämisessä oli Kyläsenaatilla. Monien vuosien odottelun ja ruinaamisen jälkeen Otaniemeen saatiin lopulta käymään myös pomppulinna! Kylän lapset muistelevat vieläkin lämmöllä Servin Mökissä pompittuja hetkiä.
Lauri Ikonen Jaakko Koivula Lotta Aarikka Janne Koskenniemi
Markus Salo Sanna Silvennoinen Joonatan Lintala Olavi Peltonen Pekko Haaksluoto Milla Kivioja Tommi Viiala Oskari Lahti Miki Tolonen Anu Juvonen Lari Metsäpelto
Iiro Lehtiniemi Niina Torikka Milla Kivioja
Asukasneuvostojen puheenjohtajat ja asukasvastaavat: Eerikki Lindlöf Lauri Heiliö Iris Rauhalahti Markus Salo Jussi Tiainen Pekko Haaksluoto
Joonatan Lintala Olavi Peltonen Bagher Amanolahi Reina Magica Roope Kouki
Kyläsenaatti: Iiro Lehtiniemi Panu Rautio Antti Pöyry Tiina Witikkala Juhani Heinonen Peetu Westenius Laura Lundell
Niina Torikka Milla Kivioja Max Andersson Olli Niskanen Olli Leino Lauri Ikonen Jaakko Koivula
Tunnelmia lakkien jakotilaisuudesta wappuaatolta.
Retuperän WBK Smökin katolla wappuaattona.
Kyläpäällikkö Juhani Heinonen julistaa wappuriehan.
Kuvat: Miikka Sarajärvi
43
44
TILINPÄÄTÖS
TALOUDEN VUOSI
Reija Väätäinen talousjohtaja
Talouden vuotta 2012 voi tarkastella kolmelta suunnalta ylioppilaskunnassa. Järjestötoiminnan talouden haasteet liittyivät budjetissa pysymiseen ja sopeuttamiseen, opiskelija-asuntotoiminnassa peruskorjaukset kuormittavat taloutta ja sijoitustoiminnassa ympäröivä maailma näyttäytyi vaihtelevana. Järjestötoiminnan osalta budjetissa pysyminen oli edelleen haasteellista. Tähän ongelmaan myös Taloustoimikunta oli kiinnittänyt huomiota jo edellisen vuoden puolella. Taloustoimikunta kannusti toimijoita arvioimaan toimintaa syvemmin ja ottamaan tähtäimeksi useamman vuoden talouden sopeutuksen. Tältä pohjalta määriteltiin toiminnallisten kulujen sopeuttamistarve tuleville vuosille. Haasteeseen vastasi vuoden 2012 hallitus valmistelemalla taloudensopeuttamissuunnitelman, jonka edustajisto hyväksyi syksyllä 2012. Suunnitelma antoi vakaan pohjan vuoden 2013 toiminnalle. Kiinteistöjä hoidettiin ja ylläpidettiin kiinteistöstrategian mukaisesti. Kuluja pyrittiin karsimaan myös tällä puolella esim kilpailuttamalla siivous- ja huoltotoiminta Otaniemen alueella. Kiinteistöomaisuutta hoidettiin suunnitelmien mukaan vuosikorjauksilla sekä Espoossa että Helsingissä. Myös taloustoimikunnassa annettiin erityistä huomiota sekä peruskorjausten että vuosikorjausten budjettiseurannalle. Vuonna 2012 saatettiin päätökseen merkittävä perusparannuskohde Otaniemessä ja suunniteltiin tulevia uudisrakennuskohteita.
Taloustoimikunta: Matti Carpén, puheenjohtaja Kari Inkinen, varapuheenjohtaja Jukka Havia Hanna Hiidenpalo Taneli Hirvola Kalle-Heikki Koskinen Jarno Lappalainen Ville Sillanpää Kari Vatanen Kaisa Vuorio
Sijoitustoiminnan osalta vuosi toteutui tavoitteiden mukaisesti sekä kiinteistösijoituksissa että muussa sijoitustoiminnassa. Taloustoimikunta hyväksyi kaksi päivitystä Talouden- ja omaisuudenhoitopolitiikkaan. Keväällä 2012 edustajisto hyväksyi päivitetyn politiikan, jossa ajantasaistettiin ylioppilaskunnan politiikka. Marraskuussa 2012 päätettiin uudesta sijoitusten tavoiteallokaatiosta ja käytettävistä vertailuindekseistä vastaamaan muuttunutta sijoitusympäristöä. Taloustoimikunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Asialistalla olivat ajankohtaisten asioiden lisäksi joka kokouksessa talous-, kiinteistö-, ja sijoituskatsaukset. Tilintarkastusyhteisö vaihtui vuoden 2012 alusta ja tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy tarkasti ylioppilaskunnan ensimmäisen kerran.
Kuva: Salla Seppälä
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60