1
2
Sisällysluettelo Toimijat Edustajisto Arkisto Pääsektori Edunvalvonta Koulutuspolitiikka Sosiaalipolitiikka ja liikunta Kansainväliset asiat Järjestöt Viestintä Yrityssuhteet Kulttuuri ja yhteisö Polyteekkarimuseo Asuminen ja kuntavaikuttaminen Teekkaritoiminnan edistämisrahasto TTER Tilinpäätös
5 14 14 15 16 16 17 21 27 30 32 33 36 38 41 42 3
AYY:N TOIMIJAT
4
EDUSTAJISTO Puheenjohtaja: Kalle Nurmi 1. varapuheenjohtaja: Heikki Koponen 2. varapuheenjohtaja: Iiro Lehtiniemi
EDUSTAJISTORYHMIEN PUHEENJOHTAJAT pj Iiro Lehtiniemi (Prosessiteekkarit) (2. EVPJ) Milla Parviainen (Aalto Party) Verna Kuntsi (ProArte) Heini Toivanen (Avainrengas) Ismo Heikkinen (Fakta) Juho Luoranen (Konergia) Hamilkar Bergroth (Luova) Lauri Peltola (Nuori Akti) Otto Luukkanen (Polytekarna) 08/2014 saakka Pietu Roisko (Polytekarna) 09/2014 lähtien Daniel Sazonov (Sateenkaari) Emmi Jokinen (Voltti) Antti Tervo (Oikea Aalto)
Edustajiston jäsenten läsnäolot (sisältää myös vuonna 2013 pidetyt kokoukset 1/2014 ja 2/2014) Aalto Martin Aalto-Setälä Petri Akkola Mikko Alén Ilari Andersson Max Arokoski Reetta Bergroth Hamilkar Clementino Bernardo El Geneidy Rami Euro Laura Friman Jooel Haggren Larissa
2 1 2 3 1 2 7 8 3 10 1 7
Hagström Johanna Halkola Ville Hassinen Reetta Heikkinen Ismo Heiliö Lauri Helaniemi Aleksanteri Helaniemi Katariina Heliste Petteri Hemanus Miro Hietanen Henna Holm Andreas Homan Aksel Honkanen Elina Hukkanen Petri Hurri Julius Hussi Pilvi Hutri Annamaija Hynynen Heikki Hyrkkö Saara Hyvärinen Oskari Hyytiäinen Riku Hällström Anna Ilkka Niklas Immonen Iiro Isaksson Jari Isojärvi Niko Isokangas Jesse Jokinen Emmi Julin Sofia Kaivola Mikko Kallioinen Hannes Kamppinen Tero Karjalainen Perttu Karppinen Tuuli Keränen Miikka Kinanen Mikael Kiviluoma Mikko Koponen Heikki Korpela Pekka Korpela Anna
7 1 7 9 6 3 2 2 8 1 2 10 7 3 4 9 2 9 1 1 9 1 7 2 4 4 1 10 2 2 1 1 2 4 4 1 1 11 2 1
Korpelainen Antti Koskinen Olli-Pekka Kuntsi Verna Kuosmanen Piia Kurvinen Joni Laak Noora Laine Mikko Landström Mariko Laurikka Anni Lehtiniemi Iiro Lehto (Juho) Oskari Lehtoruusu Lauri Leino Mikko Lemmetyinen Mika Lintilä Tommi Lohi Pasi Lundell Laura Luoranen Juho Luukkanen Otto Martikainen Tiina
1 2 7 1 2 7 2 1 1 10 1 1 2 1 2 1 6 12 2 2
Melgin Tapio Niemeläinen Mikko Nummela Jani Nuotio Santeri Nurmi Kalle Nurmi Matti Olander Otso Orasmaa Annina Parviainen Milla Peltola Lauri Peltola Aleksi Penttilä Riku Peri Ville Pesonen Eppu Pikkarainen Ville Poikkimäki Sakari Rahiala Anni Rane Enna Rauhala Jaakko Rehn Jonathan
3 7 6 9 1 4 1 7 6 11 4 1 2 4 5 1 2 7 6 3
Edustajistajisto kokoustamassa Dylan Milkin tiloissa Ruoholahdessa.
5
Rekola Roope Riihimäki Ville Riipi Teemu Rissanen Minna Roisko Pietu Ronkainen Kenny Ropponen Artturi Rossi Saana Rummukainen Otto Salmi Juho Salminen Ilmi Sario Antti Saulny Nicolas Saulny Michael Savisaari Anna Sazonov Daniel Silfverberg Emmi
6 9 1 2 4 2 7 8 2 4 9 6 6 6 4 9 1
Sperling Ella Tervo Antti Tietäväinen Joonas Tiimonen Jyri Tissari Ville Toivanen Heini Tolvanen Nikolas Tukiainen Teemu Vanha-Jaakkola Hermanni Warras Ella Varvio (ent. Jaakkola) Ella Verho Jarna Viertiö Tyko Virkkala Ville Virtanen Eino Virtanen Erkka Öhman Jonas
10 9 7 4 2 8 2 2 4 5 2 1 1 2 7 6 6
EDUSTAJISTON NIMITYKSET STIPENDIJAKOTOIMIKUNTIIN: Vaihtostipendien jakotoimikunta: Lauri Peltola Yhteisöstipendien jakotoimikunta: Pilvi Hussi, Riku Hyytiäinen Opintostipendien jakotoimikunta: Tommi Lintilä, Heikki Hynynen
EDUSTAJISTON NIMITYKSET HUOMIONOSOITUSTYÖRYHMÄÄN: Pilvi Hussi Reetta Hassinen Lauri Heiliö
Vasemmalla Simultaanitulkit kääntämässä edustajiston kokousta. Oikealla OUBS hoitamassa livestreamausta kokouksesta
6
EDUSTAJISTON KOKOUKSESSAAN 4/2014 ASETTAMA VALIOKUNTA ”TTER:N SÄÄNTÖUUDISTUSTYÖRYHMÄ”: Niko Ferm, pj Voitto Kangas Anu Juvonen Pilvi Hussi Miikka Keränen Jari Isaksson (sihteeri Kati Penttinen)
HALLITUS Lauri Lehtoruusu, puheenjohtaja Annamaija Hutri, varapuheenjohtaja Pietari Keskinen, koulutuspolitiikka, Aalto-yliopisto Jenni Haavisto, kulttuuri ja vapaaehtoiset Pyry Haahtela, asuminen Sofi Perikangas, koulutuspolitiikka, opintoasiat Niko Ferm, viestintä ja järjestöasiat Sanna Unkuri, kansainväliset asiat Tino Kantola, yrityssuhteet Pauliina Mäkkeli, sosiaalipolitiikka Lisäksi hallitus päätti hallituksen jäsenten vastaavan seuraavalla tavalla oman toiminnan osa-alueiden lisäksi hoidettavista osa-alueista: Uudet opiskelijat, Pauliina Mäkkeli Neuvosto ja erityisasemayhdistykset, Annamaija Hutri Kuntavaikuttaminen, Pyry Haahtela Edunvalvontasektorin koordinointi, Pietari Keskinen Kieliasiat, Sanna Unkuri Alumnitoiminta, Tino Kantola Talous, Tino Kantola Liikunta, Pauliina Mäkkeli Kestävä kehitys, Sanna Unkuri Kampusasiat, Pietari Keskinen Työelämäasiat, Sofi Perikangas Taide ja kulttuurielämä, Pietari Keskinen Museoyhdyshenkilö, Pyry Haahtela Tilat ja palvelut, Niko Ferm
Säveltaiteellinen harhaanjohtaja, Pyry Haahtela Ravintopoliittinen ohjausryhmä, Pietari Keskinen, Sanna Unkuri ja Annamaija Hutri Alkoholipoliittisen johtoryhmän baarimestari, Niko Ferm Tanssishamaani, Pietari Keskinen Piruntorjunta, Pauliina Mäkkeli Herätysliikkeen karismaattinen johtaja, Pauliina Mäkkeli Golf- ja maila-asiainkantaja, Niko Ferm Salainen poliisi, Annamaija Hutri Virallinen puolestaloukkaantuja, Jenni Haavisto Voinninvaalija, Sofi Perikangas Sikariasiat, Lauri Lehtoruusu Rakkauspoliittinen diplomaatti, Jenni Haavisto Strateginen jaloviinasektori, Jenni Haavisto, Tino Kantola ja Sanna Unkuri Hovivelho, Tino Kantola Ylärivi vasemmalta: Pietari, Sofi, Sanna, Niko ja Lauri. Alarivi vasemmalta: Tino, Jenni, Pyry, Annamaija ja Pauliina. Hallitus vetämässä köyttä Aallon johdon kanssa Aalto Partyissa
7
PÄÄSEKTORI
EDUNVALVONTA
Juhani Mutikainen, FK Mikko Latva-Läyrä, Athene
Lauri Lehtoruusu, hallituksen puheenjohtaja Annamaija Hutri, hallituksen varapuheenjohtaja Janne Koskenniemi, pääsihteeri Johanna Pietiläinen, hallintopäällikkö Reija Väätäinen, talousjohtaja
KOULUTUSPOLIITTINEN SEKTORI
Lisäksi mukaan oli kutsuttu edustajat muistakin erityisasemanyhdistyksistä ja TOKYO:n ja KY:n alaisista ainejärjestöistä
Sofi Perikangas, hallitusvastaava Pietari Keskinen, hallitusvastaava Elias Laitinen, koulutuspoliittinen asiantuntija 01/2014 alkaen Lotta Aarikka, edunvalvonta-asiantuntija Hannu Jaakkola, edunvalvontaasiantuntija 01/2014 asti Anna Merikari, asiantuntija, taideopiskelijat
SOSIAALIPOLITIIKKA JA LIIKUNTA
HALLINTO, TALOUS JA PALVELUPISTEET Marko Laine, toimistosihteeri, Arabia Kasperi Mäki-Reinikka, toimistosihteeri, Arabia Karita Nohrström, toimistosihteeri, Otaniemi Raija Torkkeli, toimistosihteeri, Otaniemi Veera Konsti, jäsenpalvelutyöntekijä, Arabia Marleena Kurki, jäsenpalvelutyöntekijä, Töölö Anssi Voipio, jäsenpalvelutyöntekijä, Töölö Paula Päivike, palvelupistetyöntekijä, Töölö Liisa Tervinen, palvelupistetyöntekijä, Töölö Anna Merikari, Asiantuntija, taideopiskelijat Maija Mero, lukuvuositarranjakaja 08-09/2014 Jari Isaksson, lukuvuositarranjakaja 08-09/2014 Arja Haverinen, kassanhoitaja Riitta Kärki, kirjanpitäjä Lauri Loiskekoski, kiinteistöapulainen 02/2014 alkaen Eino Virtanen, kiinteistöapulainen 04/2014 alkaen Kivi Joonas, kiinteistöapulainen 02/2014 saakka
KOULUTUSPOLIITTINEN JOHTORYHMÄ (KOPOJORY) Pietari Keskinen, puheenjohtaja Laura Euro, Aalto ARTS Teemu Riipi, Aalto BIZ Sakari Poikkimäki, Aalto CHEM, 8/2014 asti, Markus Hovi 8/2014 alkaen Paula Räisänen, Aalto ELEC, 6(/2014 asti, Juho Pekkinen 6/2014 alkaen Matias Korpela, Aalto ENG
Pauliina Mäkkeli, hallitusvastaava Laura Keski-Hakuni, Sosiaalipoliittinen asiantuntija Lotta Aarikka, edunvalvonta-asiantuntija
KANSAINVÄLINEN SEKTORI Sanna Unkuri, hallitusvastaava Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden asiantuntija Kehitysyhteistyöviikon koordinaattorit Briana Romero Lap Duong Teija Lehmuskoski
KANSAINVÄLISYYSJAOSTO MOSAIC Lauri Peltola, puheenjohtaja Rosa Väisänen, kansainvälisyystoimikunnan puheenjohtaja Niklas Ilkka, BEST yhdyshenkilö Katarina Sandberg, markkinointivastaava Sun Zhe, projektivastaava Benjamin Finley, projektivastaava
OPINTONEUVOSTO Pietari Keskinen, AYY (johtaja) Oskar Niemenoja, Inkubio Markus Hovi, KK Teemu Riipi, KY Matilda Säde, Prodeko Lauri Vähä-Savo, SiK Ella Sperling, Maanmittarikilta Mikko Niemeläinen, Prosessiteekkarit Anna Juselius, KY Juho Keiski, IK Tommi Levo, PJK Alexandra Andersson, TF Olli Riikonen, AS Meeri Mäki-Kullas, TiK Työntekijät ottivat osaa sitsikisoihin teemalla festarit. Kuva: Henna Lahti
8
KANSAINVÄLISYYSTOIMIKUNTA (KVTMK) Rosa Väisänen - puheenjohtaja Jan En Alleman Daniel Bailo Nina Cee Niklas Ilkka Emmi Karjalainen Nanna Koivula Ida Martikainen Mikko Meriläinen Amin Modabberian Aleksi Lahti Lari Laukia Visa Linkiö Reeta Ojala Kenny Ronkainen Laura Sirola Meri Tuomela Iina Yrjänä
BEST HELSINKI Hallitus Timo Salo - puheenjohtaja Niklas Ilkka - varapuheenjohtaja Joonatan Huhdanmäki Emmi Linkola Ukko Liukkonen Jurgen Neubauer 1-10/14, Kapo Kaurio 11/14Kateryna Voropaieva 1-8/14, Alina Baykova 9/14Junhui Wang Toimihenkilöt Dmytro Arbuzin Santo Leung Henri Losoi
JÄRJESTÖSEKTORI Niko Ferm, hallitusvastaava Joonas Jylhä, viestintä- ja järjestöasiantuntija 2/2014 saakka Kati Penttinen, viestintä- ja järjestöasiantuntija 2/2014 alkaen
SÄÄNTÖTOIMIKUNTA Niko Ferm, puheenjohtaja Kati Penttinen, sihteeri Jari Isaksson Markko Jantunen Iiro Lehtiniemi Matti Nurmi Eetu Pursiainen
TTER:N SÄÄNTÖMUUTOSTYÖRYHMÄ Niko Ferm, puheenjohtaja Kati Penttinen, sihteeri Voitto Kangas, TTER:n edustaja Anu Juvonen, TTER:n edustaja Pilvi Hussi, Edustajiston edustaja Jari Isaksson, Edustajiston edustaja Miikka Keränen, Edustajiston edustaja
VIESTINTÄSEKTORI Niko Ferm, hallitusvastaava Henna Lahti, tiedottaja Joonas Jylhä, viestintäasiantuntija 02/2014 saakka Kati Penttinen, viestintäasiantuntijan opintovapaan sijainen 02/2014 lähtien Ville Niemi, AD 11/2014 saakka ja web-kehittäjä 12/2014 Aleksi Häkkinen, AD 11/2014 alkaen Jarkko Juslin, web-kehittäjä 05/2014 saakka Rekik Haile, web-kehittäjä Johanna Kouva, englannikielen kääntäjä Annika Wilms, ruotsinkielen kääntäjä
Työntekijät Wappuriehan julistuksessa
YRITYSSUHTEET
Tino Kantola, hallitusvastaava Juho Hyytiäinen, yrityssuhdekoordinaattori 11/2014 saakka Mikko Autio, yrityssuhdekoordinaattori 11/2014 alkaen
YRITYSSUHDEJAOSTO Liina Hukkinen – puheenjohtaja Markku Leppälä Petri Uotila Lauri Jääskeläinen
YRITYSSUHDENEUVOSTO Markus Mäkelä – puheenjohtaja Marcus Nyberg Kristiina Hartikainen
YRITYSSUHDETOIMIKUNTA Petri Uotila - puheenjohtaja Iina Jokinen Marketta Ruutiainen Pyry Huhtanen Lauri Mikkola Miikka Laitila Niilo Metsänen Joel Alander Jon Lindström Timo Petäjä Markus Melander Tuomas Kokkila Sakari Hiidenheimo Ville Tainio Elias Jäämeri Lassi Luotonen Max Mononen Antero Myllymäki Lauri Rentto Topias Kilpinen Elli Rustholkarhu Alexandra Niemi
9
KULTTUURISEKTORI Jenni Haavisto, hallitusvastaava Tuomas Saloniemi, tuottaja 11/2014 saakka Otto Palonen, tuottajan sijainen 11-12/2014 Mika Tarhala, tuottaja
AAVA Elina Honkanen, puheenjohtaja Tuomas Saloniemi, tuottaja 11/2014 saakka Otto Palonen, tuottajan sijainen 11-12/2014 Jenni Haavisto, hallituksen kulttuurivastaava Saila Rappumäki, Bilefantti Mikko Unkuri, Celebrantti Konsta Kantola, Vuosijuhlat 2015 -toimikunnan puheenjohtaja Roope Vesterinen, Liikuntatutorvastaava Heini Elomaa, Liikuntavastaava Antonio Nikolov, Liikuntatoimikunnan puheenjohtaja Ossi Inkiläinen, Reissuvastaava
Sanna Laininen, Viestintä- ja kulttuurivastaava Janne Sirén, Järjestöagentti
TEEKKARIJAOSTO Riina Kärnä, puheenjohtaja, ISOtirehtööri Mika Tarhala, kulttuurisihteeri, tuottaja Ismo Heikkinen, fuksimajuri Mikko Leino, FTMK:n puheenjohtaja Matleena Kukkonen, ITMK:n puheenjohtaja Henry Sanmark, IE-tirehtööri Tuuli Sarantola, lakinlaskijaistirehtööri Jutta Kalli, wapputirehtööri Olli Halminen, lukkaritirehtööri Noora Vänttinen, teekkarikulttuuritirehtööri Jyri Yli-Villamo , teekkarikulttuuritirehtööri Anton Hult, teekkariperinnetirehtööri
Aava Teekkariperinnejuhlassa
AAVAN ALLA TOIMINEET TOIMIKUNNAT Liikuntatoimikunta Antonio Nikolov (PJ) Heini Elomaa Pia Silventoinen Vuosijuhlatoimikunta 2015 Konsta Kantola (PJ) Kia Lehti Katri Hukkanen Susanna Tamminen Eero Kilpeläinen Aleksi Lahti Julia Nystöm Tapio Hautamäki Vuosijuhlatoimikunta 2014 Voitto Kangas Eino Virtanen Joonas Kivi Konsta Kantola Mikko Unkuri Viivi Halla-aho
10
Teekkarjiaosto Teekkariperinnejuhlassa
Viestintätoimikunta Sanna Laininen (PJ) Saila Rappumäki Emilia Ronkainen Otto Pesola Sini Vedenoja Heidi Dufva Mikko Unkuri Saana Rossi Antonio Nikolov Ella Potka Joonas Kivi Kia Lehti Antti Ukkonen Mikko Mustonen Juho Timonen Matti Suominen Ville Harmaala Markus Rintala Aliisa Pietilä
Heikki Hynynen Minna Rämä Katri Hukkanen Rasmus Tunis Timo Paananen Eevi Rutanen Elina Oksanen Noora Matilainen Teemu Mikkonen Tony Hämmäinen Joonas Ulmanen Sannin Lassila Sami Pukkila Veera Soini Mikael Kauppinen Kim Wallis Atte Keinänen Paavo Vallas Emmi Linkola
TEEKKARIJAOSTON ALLA TOIMINEET TOIMIKUNNAT ISOtoimikunta Matleena Kukkonen Puheenjohtaja Rosa Haukkovaara AK Petri Niemelä AS Joanna Mehtälä Athene Joona Kontula FK Saara Haapala IK Aleksi Pradere-Koskiahde Inkubio Riku Rautanen KIK Henri Heilala MK Merit Morikawa Prodeko Iiris Hakaste PT Turkka Helin SIK Sara Melander TF Lotta Kangas TiK Niklas Ilkka CHEM-kv Iina Yrjänä ELEC-kv Oona Niiranen ENG-kv Laura Sirola SCI-kv Hyvinvointitoimikunta (HvTMK) Rosa Väisänen, AK, Muukalaislegioonan kapteeni Otto Honkamaa, AK, Majavastaava Rosa Haukkovaara AK, Fuksikapteenin Adjutantti Aapo Oksman, AS, Säätömestari, Matti Ojala, AS, Kulttuurimestari Tiitu Lahti, Athene, Ulkoneuvos Aleksi Lahti, FK, Ulkovastaava Katariina Kilpinen, FK, Hupimestari Henrikki Soininen, Inkubio, Sisä- ja ulkomestari Wille Oudman, IK, Ulkovastaava Hilja Korhonen, KK, Ulkovastaava Ville Myllylä, KIK, Sisäministeri Matias Peljo, KIK, Ulkoministeri Annele Ronkainen, KIK, Varapuheenjohtaja Riku Rautanen, KIK, ISOvastaava
Jenna Isokuortti, MK, Ulko- ja kulttuurimestari Nanna Koivula, PJK, Ulkovastaava Katriina Suojala, Prodeko, Varapuheenjohtaja Lari Laukia, Prodeko, Ulkoministeri Heikki Karjalainen, SIK, Sisä- ja urheilumestari Visa Linkiö, SIK, Ulkomestari Katharina Jokinen, SIK, Hallituksen varapuheenjohtaja Hannu Huhtanen, TIK, Ulkomestari Oskari Nousiainen, TIK, Sisämestari Laura Sirola, TIK, KV-mestari Peter Leander, TF, Kampus-vastaava Teekkarijaoston alla toimi myös FTMK, IE, JTMK ja LUTKU -toimikunnat.
ASUMINEN Pyry Haahtela, hallitusvastaava Laura Keski-Hakuni, kuntavaikuttamisen asiantuntija Jaakko Koivula, asumisen asiantuntija Ari Varila, asuntosihteeri Kirsi Veijola, asuntosihteeri Niina Bärling, asuntosihteeri 10/2014 saakka Saila Nojonen, asuntosihteeri 05/2014 alkaen Esa Markkanen, Kiinteistöpäällikkö, AYY-Palvelut Oy Hannes Helminen, Rakennusmestari, AYY-Palvelut Oy Saila Mertsalmi, kiinteistösihteeri, AYY-Palvelut Oy Arja Ripatti, kiinteistösihteeri Otto Palonen, hätämajoituskoordinaattori 07-09/2014
KYLÄSENAATTI PJ Iiro Lehtiniemi VPJ Saila Nojonen Saana Rossi Oskari Lahti Miki Tolonen Niklas Ilkka Artturi Ropponen Eino Virtanen Pasi Töyräs Panu Koskinen Otto Palonen Rasmus Kähärä Lauri Peltola Heikki Hynynen Pyry Haahtela Jaakko Koivula
Kyläpäällikkö 2015, JMT 3 SMT 12 JMT 1 JMT 5 JMT 6 JMT 7 (-7/2014) JMT 7 (8/2014-) OK 18 OK 20 OR 8 SK 1 SMT 6 SMT 10 (-3/2014) SMT 10 (4/2014-) AYY AYY
ASUNTOTOIMIKUNTA Jaakko Koivula (puheenjohtaja) Saana Rossi (varapuheenjohtaja) Ari Varila (asuntotoimikunnan sihteeri) Pyry Haahtela Lotta Aarikka Panu Koskinen Atte Rautaoja
LINNANISÄNNÄT (KYLÄSENAATTI JA ASUMISEN YHTEISTYÖELIN) Otto Palonen (Asumisen yhteistyöelimen varapuheenjohtaja) Iiro Lehtiniemi (Kyläsenaatin puheenjohtaja) Saila Nojonen (Kyläsenaatin varapuheenjohtaja) Mila Tolppanen Saana Rossi Oskari Lahti Miki Tolonen Artturi Ropponen Eino Virtanen Pasi Töyräs Panu Koskinen
Rasmus Kähärä Heikki Hynynen Laura Euro Laura Heikkilä Sini Myllyniemi Anna Karvinen Laura Toivola Atte Rautaoja Joona Kinnunen Sari Cederlöf Tommi Viiala Niklas Ilkka Lauri Peltola Annu Kostiainen Walid El Cheikh Roope Lääkkölä
KAMPUSKEHITYKSEN TYÖRYHMÄ Pyry Haahtela Anna Tuononen Heini Saari Patrick Jensen Emmi Lamppu Anu Juvonen Tuomas Kiuru Tuomas Kokkila Saana Rossi Mirva Talusen
TTER
Anu Juvonen, TTE-rahaston sihteeri
TTE-RAHASTON JOHTOKUNTA Voitto Kangas, puheenjohtaja, AYY:n edustaja Paula Räisänen, AYY:n edustaja Lauri Ikonen, AYY:n edustaja Jari Isaksson, AYY:n edustaja Katri Harra-Salonen, PTK ry:n edustaja Laura Taajamaa varapuheenjohtaja, PTK ry:n edustaja Ilkka Hiirsalmi, PTK ry:n edustaja
11
AYY SHOP Joonas Satka 04/2014 saakka Tommy Johansson, myymäläpäällikkö 03/2014 alkaen
TIETOTEKNIIKKA JA TRINET-YLLÄPITO Jukka Karvonen, asiantuntija Petteri Palm, IT-tukihenkilö Teemu Kärkkäinen, siviilipalvelusmies 02/2014 alkaen Jaakko Kantojärvi, siviilipalvelusmies 12/2014 alkaen Sami Kesäniemi Jani Myyry Olli-Mikko Ojamies Petri Paavola Jaakko Pero Ville Pursiainen Tommi Saranpää
YLIOPPILASLEHTI AINO
Kuronen Annaleena, päätoimittaja Babisova Martina, AD Heikkilä Melissa, toimitussihteeri 08/2014 alkaen Pikkanen Antti, toimitussihteeri 08/2014 saakka
12
13
AYY:N TOIMINTA
14
Edustajisto
Pääsektori
EDUSTAJISTON VUOSI LUKUINA
NEUVOSTO
10 kokousta 126 äänivaltaa käyttänyttä edustajiston jäsentä tai varajäsentä Noin 580 puheenvuoroa tai kysymystä 69 eri henkilön toimesta. Lyhin kokous kesti 58 minuuttia 21:49 oli myöhäisin kokouksen päättämisaika
VPJ:llä oli tänäkin vuonna etuoikeus päästä vetämään tätä huikeaa puheenjohtajien joukkoa, johon kuului AYY:n VPJ:n lisäksi siis kaikkien AYY:n erityisasemayhdistysten puheenjohtajat. Neuvosto toimii tukiverkostona ja yhteydenpitokanavana EAY:iden ja AYY:n välillä. Neuvosto14 kokousti suhteellisen säännöllisesti kerran kuussa, kesäkuukausia lukuun ottamatta. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia Aallossa ja sen ympärillä tapahtuvia asioita sekä purettiin milloin mitäkin puheenjohtajia vaivanneita ajatuksia. Kokousten lisäksi varsinkin Neuvoston fb- ja WhatsApp-ryhmät olivat aktiivisessa käytössä ja keskustelua sekä ideoiden vaihtoa käytiin laidasta laitaan. Kaiken kokoustelun ja asiapuhumisen lisäksi myös hassuteltiin pj-porukalla muun muassa alkuvuoden vaihdossa, PJK:n, IK:n ja AS:n vuosijuhlilla sekä kiltis- ja kämppäkierrosten merkeissä kesäpäiviä unohtamatta!
Edustajisto kokoontui kaksivuotisen toimikautensa ensimmäisenä vuonna kymmenen kertaa kahden vuonna 2013 pidetyn järjestäytymis- ja valintakokouksen jälkeen. Kahden alkuvuodesta pidetyn koulutuksen jälkeen kokouksia pidettiin Otaniemen ja Töölön kampuksilla, Ruoholahdessa ja kerran myös Pasilassa TEK:n (Tekniikan akateemiset) ja SEFE:n (Suomen Ekonomit) vieraana. Arabian kampuksella kokoonnuttiin yhden työpajan yhteydessä.
KUMMEILU
Vuotuisten päätösten lisäksi merkittävää keskustelua herättivät Opiskelijoiden Liikuntaliiton jäsenyyden hakeminen sekä Teekkaritoiminnan edistämisrahaston sääntöuudistukset. Normaalien kokousasioiden lisäksi kahden kokouksen alussa kouluttauduttiin pienten tietoiskujen avulla: Edustajiston jäsen Miikka Keränen kertoi Mikkelin kampuksesta sekä Probba ry:n toiminnasta ja kampuskehityspäällikkö Jarkko Leinonen esitteli toukokuussa viimeisimmät kampuskuulumiset. Kokousten ulkopuolella työskenneltiin muun muassa työpajoissa ja ryhmäpuheenjohtajatapaamisissa.
Jokaisella hallituksen jäsenellä puheenjohtaja Lauria lukuun ottamatta oli vastuullaan kaksi tai kolme erityisasemayhdistystä. Kummien tarkoitus oli pitää yhteyttä yhdistyksiin ja olla helppo ja lähestyttävä linkki AYY:n suuntaan yhdistyksille. Kummit kävivätkin ahkerasti muun muassa erilaisissa yhdistyksien tapahtumissa, kirjoittivat yhdistysten lehtiin ja isännöivät kummihallituksiensa kokouksia ketolla. Osa järjesti myös illanvieton omien kummiyhdistyksiensä hallituksille sitsien, saunaillan tai biitsiturnauksen muodossa.
Työpajamuotoisesti ennalta nimettyjen teemojen parissa tavattiin neljästi vuonna 2014. Helmikuun 19. päivä keskusteltiin Otaniemessä AYY:n tarjoamista rahallisista avustuksista, huhtikuun 8. päivä Arabiassa AYY:n kulttuurisektorista ja toukokuun 7. päivä Otaniemessä akateemisesta kulttuurista ja siitä, miten AYY voi tällaisen kulttuurin kehittymiseen vaikuttaa. Syksyn ainoaksi jääneessä työpajassa keskusteltiin syyskuun 24. päivä vuoden 2015 toiminnan suunnittelusta. Työpajoihin osallistuneiden edaattoreiden joukko oli innokas mutta valitettavan pieni, joten työpajakonseptin koettiin kaipaavan kehittämistä laajemman joukon osallistamisessa asioiden valmisteluun.
KETO
Edustajistoryhmien puheenjohtajat tapasivat vuoden aikana 12 kertaa. Kymmenen tapaamisista oli edustajiston kokouksen alusviikolla pidettyä tapaamisia, joissa käsiteltiin etenkin tulevan kokouksen asioita ja muita ajankohtaisia aiheita. Kaksi muuta tapaamista pidettiin syksyllä: hallitus esitteli 1.9. SYL-delegaation jäsenesityksensä ja 12.11. tapaamisessa hallituksen jäsenen Sofi Perikankaan kanssa käsiteltiin työelämäasioita työpajamaisesti. Ryhmäpuheenjohtajatapaamisissa oli koko vuoden ajan hyvä osanotto ja niissä käytiin hyvää keskustelua.
Vuoden 2013 lopussa tapahtuneen AYY:n keskustoimiston muuton ja uusien tilojen remontin jäljiltä keto oli vielä hiukan kesken. Vuoden 2014 aikana sisustettiin loppuun vielä muun muassa alakerran taukotilaa sekä näkyvimpänä uudistuksena tarroitettiin keton ulkoikkunat. Lisäksi aloitettiin ulkotilojen suunnittelua, mutta mitään ei ehditty lyömään vuoden aikana niiden suhteen lukkoon saati toteuttamaan.
15
VARAPUHEENJOHTAJA ANSKUN FIILIKSIÄ
“Neuvoston syksyn eka kokous Bruuverissa. Päivä oli ollut melkoisen pitkä ja iltakuudelta alkaneeseen kokoukseen lähtikin jo valmiiksi uupuneena. Kuitenkin siinä asioita käsiteltäessä ja alkuvuoden kokemuksista juteltaessa fiilis nousi mielettömästi! Joka ikinen paikalla ollut Neuvoston jäsen tuntui antavansa kaikkensa keskusteluun ja omistautuvan aiheille. Itse seurasin keskustelua pääasiassa sivusta, sillä en halunnut liikaa ohjata sen suuntaa ja tällöin olikin hienointa nähdä, kuinka PJ:t tukivat toinen toisiaan ja selvästi myös monen muun mieli parani ja huolet pienenivät kokouksen aikana :) PJ-huoneessa vieraileva Pietari. Milloin mikäkin Laurin naamiaisasu (hain pää, puuhaPete-kypärä..) päällään PJ-huoneen sohvalle istahtanut Pietari piristi montaa päivääni :) Usein juteltiin siitä, miten menee, mikä kalvaa ja mikä on ollut kivaa. Harvoin oli myöskään sellaista kertaa, jolloin Pietari ei olisi jostain asiasta minua kehunut. Monet olivat pikkuasioita, mutta palautteen ja kiitoksen kuuleminen oli silti aina kivaa! En ole aivan varma, kävikö Pietari juttelemassa ja kehumassa ihan muuten vain vai sen takia, että tiesi saavansa näin tehdessään Muumi-tikkarin purkistani :D Mutta eipä sen väliä, hymy oli jo huulilla :)”
Arkisto
Dipolin luovutustilaisuudessa AYY:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Lehtoruusu, pääsihteeri Janne Koskenniemi Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri allekirjoituspuuhissa.
16
Arkiston vuoden kierto jatkui perinteisenä, alkuvuodesta koulutetaan ja perehdytetään uusia toimijoita arkistoinnin perusteisiin ja loppuvuodesta korjataan työn satoa arkistoimalla vuoden aikana kertynyttä aineistoa. Muuna aikana autetaan kiltoja ja yhdistyksiä arkistoinnin aloittamisessa, kokoelmien ylläpidossa sekä järjestelyssä. Aktiivisuus arkistointiin on pysynyt tasaisen korkeana ja deponoidut kokoelmat ovat sekä laajempia että järjestelmällisempiä, kiitos jatkuvan määrätietoisen vapaaehtoistyön. Kokoelmia käytetään runsaasti sekä Polyteekkarimuseon näyttelyissä että tiedonhakutoimeksiannoissa ja tutkimuksessa. Tiedonhakujen määrä arkistossa on pysynyt tasaisen korkeana ja niiden aihepiirit vaihtelevat sukututkimuksesta tieteelliseen tutkimukseen tai omien muistikuvien varmistamiseen. Aineiston virta arkistoon ylioppilaskunnasta on mukavan tasainen, ja esineiden, julisteiden sekä paperimateriaalin tallettamiseen on syntynyt hyviä rutiineja. Myös sähköinen tallentaminen on edistynyt, eritoten valokuvien osalta. Arkistossa on vuonna 2014 työskennellyt projektiapulaisena tekniikan ylioppilas Samu Nurmi, joka on järjestänyt vanhempaa kiinteistöaineistoa, talousmateriaalia ja aatteellista aineistoa.
E
D
U
N
V
A
L
Koulutuspolitiikka OPINTONEUVOSTO
Vuonna 2014 oli toisena koulutuspoliittisena toimintasuunnitelmaprojektina edunvalvonnan vapaaehtoisten uudelleenjärjestely. Tämä projekti lankesi hallitusvastaavista Pietari Keskiselle. Vuoden alussa päätettiin, että opintoneuvostolle järjestetään tänä vuonna erilaisista ajankohtaisista aiheista työpajoja, joissa neuvoston jäseniä osallistettiin eri AYYn toimijoiden projekteihin sekä kerättiin mielipiteitä kentältä. Sen sijaan perinteiset kokoukset tapaamisen muotoina päätettiin hylätä. Päätös osoittautui ihan hyväksi, joskin parannettavaa olisi jäänyt varsinkin sisällön suunnittelun puolelle. Kokonaisuutena opintoneuvoston toiminta sujui vuoden 2014 aikana varsin hyvin. Loppuvuodesta sektorilla panostettiin siihen, että vuoden aikana opittu saatiin siirrettyä vuoden 2015 toimijoille.
KOULUTUSPOLIITTINEN JOHTORYHMÄ Koulutuspoliittista johtoryhmää haluttiin vuoden 2014 aikana siirtää yhä enemmän koko edunvalvontasektorin omaisuudeksi brändäämällä se uudestaan edunvalvonnan johtoryhmäksi. Ryhmä tapasi vuoden aikana noin kerran kuukaudessa ja tapaamisista leijonan osa käytettiin sekä eri korkeakoulujen että ylioppilaskunnan ajankohtaisten kuulumisten läpikäyntiin. Kokousten konsepti oli toimiva. AYY sai tätä kautta selville monia asioita korkeakoulutasolta, jotka olisivat saattaneet muuten mennä hyvin pitkälle huomaamatta. Vuoden lopulla kuitenkin todettiin, että olisi voinut olla hyvä, jos ryhmä olisi ehtinyt ryhmäytyä vuoden aikana paremmin.
TENTTIOHJESÄÄNNÖN VALMISTELUA Vuoden 2014 aikana yliopistossa päätettiin uudistaa myös entinen, paljon pahaa mieltä aiheuttanut tenttiohjesääntö. AYYn päätavoitteena oli saada varmistettua jatkossakin tenttien jälki-ilmoittautuminen sekä turvata järkevät kielivaihtoehdot. Jo pian tenttityöryhmän aloittamisen jälkeen kävi selväksi, että tämän ryhmän kautta varsinkin jälki-ilmoittautumisia olisi vaikea saada hyväksytettyä. Ensimmäisessä pohjaesityksessä jälki-ilmoittautumista ei otettu kuin AYY:n ja ryhmän opettajajäsenen vaihtoehtoisena esityksenä. Korkeakoulujen lausuntokierroksella liki kaikki korkeakoulut kannattivat jonkinlaisen jouston lisäämistä, mutta eri kouluilla oli erilaisia tulkintoja siitä, miten moinen kannattaisi toteuttaa. Lopulta uusi opetuksesta vastaava vararehtori Eero Eloranta päätti olla viemättä ohjesääntöluonnosta Aallon akateemiseen komiteaan vuoden 2014 puolella ja valmistella sen kokonaan uusilla periaatteilla vuoden 2015 aikana. Prosessin aikana tuli ainakin selväksi se, että joustamattomat tenttisäännöt aiheuttavat
V
O
N
T
A
OPINTONEUVOSTON TAPAAMISET VUODEN 2014 AIKANA 13.2. AYY keskustoimisto, aiheena oppimiskeskus 10.3. Arabia, yhdenvertaisuus ja opiskelukyky 8.4. KY-talo, Aallon tietojärjestelmät 13.5. Learning Hub Kanditalolla, Epäviralliset toimijat 10.9. Arabia, kampusedunvalvonta 14.10. TuAs-talo, Vararehtorin kyselytunti 17.11., KY-talo, vuoden 2014 toiminta ja toimijoiden vaihtuminen 4.12. Otaniemi, pikkujoulut Tämän lisäksi opintoneuvosto osallistui Jämerän Jälkeen ja sitsikisoihin sekä järjesti omatoimisesti kiltis- ja kämppäkierroksen sekä kesäpäivät.
pahaa mieltä opiskelijoiden keskuudessa ympäri yliopiston. Koulutuspoliittinen sektori kuuli monenlaisia harmittavia tarinoita eri korkeakouluista ja vei niitä eteenpäin myös yliopiston tietoon. Kaiken kaikkiaan vuoden 2014 voidaan pitää vähintäänkin torjuntavoittona. Säännöt eivät aktiivisesti huonontuneet, vaikka painetta siihenkin suuntaan oli, ja AYY:llä on vuonna 2015 erittäin hyvä tilaisuus lähteä rakentamaan yhdessä yliopiston johdon kanssa ohjesääntöä paremmaksi hyvän pohjatyön avulla lähes puhtaalta pöydältä.
SERVICE DEVELOPMENT PROGRAM Vuonna 2014 Service Development Program, eli tuttavallisemmin SDP:n tehtävänä oli leikata yliopiston kuluja noin 12 miljoonaa euroa. Koulutuspoliittinen sektori osallistui projektin ohjausryhmään ja oli mukana suunnittelemassa oppimiseen ja opettamiseen liittyvien palvelujen palettia. Yliopisto käynnisti keväällä 2014 yt-neuvottelut OOP-palveluihin. Prosessi kesti lähes vuoden loppuun. Lopputulos oli ylioppilaskunnan kannalta varsin siedettävä, vaikka prosessi itsessään oli hyvin ikävä ja pahasti pitkittynyt.
AALLON JOHDON ORGANISAATIOUUDISTUS JA JOHTAMISKULTTUURI Vuonna 2014 Service Development Program, eli tuttavallisemmin SDP:n tehtävänä oli leikata yliopiston kuluja noin 12 miljoonaa euroa. Koulutuspoliittinen sektori osallistui projektin ohjausryhmään ja oli mukana suunnittelemassa oppimiseen ja opettamiseen liittyvien palvelujen palettia. Yliopisto käynnisti keväällä 2014 yt-neuvottelut OOP-palveluihin. Prosessi kesti lähes vuoden loppuun. Lopputulos oli ylioppilaskunnan kannalta varsin siedettävä, vaikka prosessi itsessään oli hyvin ikävä ja pahasti pitkittynyt.
17
E
D
U
N
V
A
L
V
O
Sosiaalipolitiikka ja liikunta YHDENVERTAISESTI YHTEISÖÖN
Maaliskuussa järjestettiin workshop-tilaisuudet/koulutukset erityisasemayhdistysten UO-toimijoille, puheenjohtajille ja opintoasioista vastaaville. Koulutusten avulla pyrittiin lisäämään järjestöjen valmiuksia huomioida yhdenvertaisuusasioita omassa toiminnassaan. Koulutuksissa käsiteltiin myös Opiskelukyky-materiaalia, jota tilattiin toimistollekin lisää tulevien vuosien toimijoita varten. AYY:n yhdistyskoulutukset järjestettiin joulukuussa, ja sosiaalipoliittinen sektori piti tietoiskun yhdenvertaisuusasioista. Vuoden aikana yhdenvertaisuustyötä tehtiin myös Aalto-yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskomiteassa (Aalto equality committee), jonka jäsenenä toimi toinen sosiaalipoliittisista asioista vastaava asiantuntija. Toimikunnassa työstettiin yliopiston uutta tasa-arvo- ja yhden-vertaisuussuunnitelmaa sekä valmistauduttiin uuden toimikunnan valintaan. Toinen sosiaalipoliittisista asiantuntijoista toimi häirintäyhdyshenkilönä yhdessä koulutuspoliittisen asiantuntijan kanssa, ja opiskelijoiden yhteydenottoja tuli erityisen paljon syksyn aikana.
AALLON HYVINVOINTITYÖN KOORDINOINTI
Vuonna 2014 perustettiin Aalto-tason Opiskelijoiden hyvinvointi- ja opiskelukykytyöryhmä (OHO), jossa istuu myös AYY:n edunvalvonta-asiantuntija. Lisäksi toukokuussa järjestettiin Opiskelukyky-forum, joka kokosi noin 30 keskeistä toimijaa yliopistosta ja opiskelijoista. Forumissa käsiteltiin ajankohtaisia hyvinvointiin ja opiskelukykyyn liittyviä teemoja, joita nostettiin myös OHO-ryhmään käsiteltäväksi.
YTHS-VAIKUTTAMINEN JA YHTEISTYÖ YTHS:N KANSSA
Keväällä kehysriihessä tehtiin päätös opetus- ja kulttuuriministeriön YTHS:n tilaavustuksen leikkaamisesta, mikä vaikutti merkittävästi YTHS:n rahoitukseen. Keväällä AYY antoi Suomen ylioppilaskuntien liitolle (SYL) lausunnon YTHS:n taloudellisesta tilanteesta, opiskelijarahoituksen tasosta sekä sopeuttamistarpeesta. Tavoitteena oli säilyttää YTHS:n toiminta entisellään. Leikkauksista johtuen opiskelijoiden terveydenhoitomaksu, joka peritään jäsenmaksun yhteydessä, tulee nousemaan 10 euroa syksystä 2015 alkaen. Myös YTHS:n käyntimaksut tulevat hieman nousemaan erikoislääkärikäyntien ja suunterveyden osalta.
18
N
T
A
Kesän lähestyessä alkoi näyttämään siltä, että YTHS:n asema sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa (sote) oli uhattuna. SYL:n kehottamana otettiin yhteyttä Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajiin juuri ennen kesälomia ja tähän osallistui niin hallituslaisia kuin työntekijöitäkin. Lisäksi kirjoitettiin yhdessä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) kanssa mielipidekirjoitus Helsingin Sanomiin sekä tehtiin kannanotto yhdessä HYYn, Svenska Handelshögskolans studentkårin SHS ja Taideyliopiston ylioppilaskunnan TaiYo kanssa. Loppuvuodesta 2014 näytti siltä, että YTHS:n asema säilyisi sote-uudistuksessa. Lisäksi soposektori osallistui kesäkuussa YTHS:n syrjäytymisseminaariin sekä piti YTHS:n Otaniemen toimipisteen henkilökunnalle opastuskierroksen Otaniemessä. Kierroksella käytiin tutustumassa koulun tiloihin, kiltahuoneeseen sekä Design Factoryyn.
OPINTOTUKIMUUTOKSET
Maaliskuussa opintotukeen oltiin taas tekemässä kiristyksiä ja AYY lausui yhdessä yliopiston kanssa opintotukiasetusten muutoksista. Erityisen ongelmallisena pidettiin vähimmäissuoritusvaatimuksen muutosta, jonka mukaan opiskelijan olisi suoritettava vähintään 20 opintopistettä silloinkin, kun opiskelija nostaa vain yhden opintotukikuukauden. Valitettavasti lausunnolla ei tälläkään kertaa ollut vaikutusta opintotukea koskevaan valmisteluun, ja muutos astui voimaan syksyllä 2014. Maaliskuussa esitetystä kiristyksestä ehti kulua muutama kuukausi, kun kesäkuussa tuli uusi lausuntopyyntö opintotukea koskien. Lakiluonnoksen tarkoituksena oli toimeenpanna hallituksen kehysriihen linjaus, ettei toista samantasoista tutkintoa tueta korkeaasteella 1.8.2015 lähtien. AYY ja yliopisto lausuivat toimeenpanoa vastaan, mutta tälläkin kertaa opintotukimuutos päätettiin toteuttaa. Syksyllä päätettiin lähettää kyselyä opiskelijoille, joilla opintotukikuukaudet ovat loppumassa kaksiportaisesta opintotuen myöntämisestä johtuen. Vastauksia saatiin kiitettävästi, mutta niiden koonti jäi seuraavalle vuodelle. Tuloksista ovat kuitenkin jo olleet kiinnostuneita yliopisto, SYL sekä Kela. Soposektori osallistui aktiivisesti myös SYL:n Askeleet kohti perustuloa –projektin toteuttamiseen. Projektin lopputulosta toivottiin käsiteltäväksi SYL:n liittokokoukseen, mutta lopulta se tuli sinne vain tiedoksi. Perustuloasioiden käsitteleminen jatkuu kuitenkin varmasti edelleen myös tulevina vuosina, kun sen ja opintotukivaikuttamisen suhdetta toisiinsa pohditaan.
YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN TASAARVON PUOLESTA
Tasa-arvoinen avioliittolaki meni eduskunnalle lähetekeskusteluun 20.2., ja tämän vuoksi AYY toteutti Tahdon2013-korttikampanjan. Kampanjassa AYY:n jäsenillä oli mahdollisuus kirjoittaa terveisiä valitsemalleen kansanedustajalleen ja soposektori hoiti korttien postituksen. Kampanjan toteuttaminen vei hyvin vähän resursseja, mutta kampanja oli silti näkyvä vaikutuskeino. Kesäkuun lopussa AYY osallistui virallisen lipun kanssa Pride-kulkueeseen. Päivä oli aurinkoinen sekä lämmin, ja tunnelma oli katossa. Alla oleva kuva on otettu hieman ennen liikkeellelähtöä.
SISÄILMA
Sisäilmaongelmat erityisesti Arabian kampuksella olivat valitettava huolenaihe koko vuoden. Aallon ja ARTS:n sisäilmatyöryhmät kokoontuivat säännöllisesti ja niissä edusti opiskelijoita AYY:n toinen sosiaalipoliittinen asiantuntija. AYY valmisteli yhdessä Eduskunta äänesti tasa-arvoisesta avioliittolaista loppusyksystä 28.11. ja samana päivänä oli tapahtuma ”rakkaudenosoitus tasa-arvoisella avioliittolaille”. AYY osallistui myös tähän tapahtumaan ja sai olla todistamassa onnellisesti päättynyttä lopputulosta: lakialoitteen valmistelua päätettiin jatkaa. AYY:n työntekijät mielenosoituksessa tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Kuva Otto Palonen
AYY mukana Pride-marssilla
TOKYO:n kanssa opetuksen siirtoa käsittelevän ohjeistuksen, joka kohentaisi sisäilmaoireista kärsivän opiskelijan opiskelu-mahdollisuuksia niissä tilanteissa, kun oireita aiheuttaville opetustiloille pitää etsiä korvaavat väistötilat.
MUUTA
Keväällä luovuttiin AYY:n järjestämistä alkoholittomista hengailuilloista, koska osallistujia ei tuntunut löytyvän. Sen sijaan panostettiin enemmän Nyyti ry:n järjestämien hengailuiltojen mainostamiseen. Niitä järjestetään pari kertaa kuukaudessa Helsingin keskustassa ja aaltolaisia oli käynyt niissä aikaisemminkin. Elokuun alussa järjestettiin sopoalumnitapaaminen, jonne kutsuttiin vanhoja AYY:n, KY:n, TKY:n ja TOKYO:n sopotoimijoita. Tapahtumassa oli lopulta 8 sopoilijaa ja rennoissa tunnelmissa keskusteltiin ajankohtaisista sopo-asioista. Syyskuun lopulla järjestettiin yhdessä yliopiston kanssa Voi hyvin Aallossa –viikko. Viikon aikana oli mm. hyvinvointiin liittyviä ständejä eri korkeakouluissa, Esa Saarisen hyvinvointi-aiheinen luento sekä AYY:n vapaaehtoisten järjestämiä tapahtumia. Varsinkaan luento ja korkeakoulujen järjestämät ständit eivät tavoittaneet opiskelijoita niin hyvin kuin toivottiin, joten seuraavana vuonna tapahtumakonseptia varmaankin mietitään hieman uudestaan. Aalto-yliopisto ja AYY lähtivät mukaan SYL:n Tulevaisuuden yliopisto-projektiin teemalla ”Opiskelijoiden hyvinvointi”. Soposektori oli kiitollinen siitä, että yliopisto valitsi teemaksi tärkeän aiheen ja toivottavasti teeman puitteissa saadaan vielä konkreettisia toimenpiteitä aikaiseksi.
19
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (OTUS) julkaisi syksyllä AYY:n ja HYY:n teettämän tutkimuksen osaopiskelukykyisistä opiskelijoista otsikolla ”Kukin kykynsä mukaan”. AYY ja HYY järjestivät 3.12. tutkimuksen julkaisutilaisuuden, jonne paikalle saatiin edustajia myös yliopistoilta, YTHS:ltä, yliopistopapeista sekä Kelalta. Tutkimuksessa kerrottiin mm. osaopiskelukykyisten opiskelijoiden kokemista opintojen sujuvuuteen liittyvistä ongelmista.
OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITTO (OLL)
SOPOKIVAA
UUDET OPISKELIJAT
Vuoden aikana kävi ilmi, että mm. sopojen ruokailu- ja urheilurytmi synkronoituivat salaperäisesti. Sektoritapaamiset sujuivat ainakin jouhevasti, kun tiesi milloin toisellakin on nälkä, mitä liikuntaa olisi kiva harrastaa tauolla tai milloin olisi pidettävä vessatauko. Yksi meidän sopoista taas ilahdutti pitkin vuotta omalla upean räväkällä persoonallaan. Vakavienkin asioiden, kuten sisäilmaongelmien tai opintotukikiemuroiden, sekaan mahtui välillä niin humoristinen ja sydämestä asti tuleva avautumishetki, että se antoi taas uskoa käsiteltävään asiaan. Hallituksen sopovastaava myös oppi varomaan sanojaan sen jälkeen, kun lausahduksen ”annan siunaukseni” jälkeen sähköpostiin ilmestyi kuva.
LIIKUNTA
Vuoden Aalto-urheilijaksi valittiin syksyllä keilailija Juhani Tonteri, joka palkittiin Aaltokympin yhteydessä. Myös soposektorin hallitusvastaava koki kilpailuhenkeä, kun hän osallistui keväällä järjestettyyn KY City Challengeen. Alun perin AYY:sta piti lähteä yksi kokonaan hallituslaisista koostunut joukkue, mutta sairastapauksien vuoksi sitä ei saatu lopulta kasaan. Soposektorin hallitusvastaava erehtyi kuitenkin avaamaan suunsa väärässä paikassa väärään aikaan ja päätyi kahden kovakuntoisen kylterimiehen joukkueeseen kilpasarjaan. Kilpailusta tulikin sitten astetta rankempi. Omia rajoja tuli ainakin testattua, kun alla oli vanha ja hidas pyörä, jonka satula oli teipattu ilmastointiteipillä kokoon.
20
Helmikuun lopussa OLL järjesti sektoritapaamisen urheiluopisto Kisakeskuksessa. Tapaamisessa pääsi pallottelemaan liikuntaideoita, jakamaan kokemuksia sekä tutustumaan muiden ylioppilaskuntien sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien liikuntavastaaviin. Helmikuun lopussa annettiin myös lausunto OLL:n hallitusohjelmatavoitteista, joita lähdetään toteuttamaan tulevissa eduskuntavaaleissa. Keväällä OLL järjesti vielä pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntatoimijoille motivoivan ja innostavan tapaamisen. Syksyllä valmistauduttiinkin sitten OLL:n liittokokoukseen ja itse liittokokous sujui mukavissa sekä rennoissa tunnelmissa.
TIEKARTTA-PROJEKTI
Uusien opiskelijoiden sektorilla oli vuonna 2014 painopisteenä Tiekartta-projektin toteuttaminen. Projektin tarkoituksena oli suunnitella vuosille 2015-2017 uusiin opiskelijoihin, tutorointiin ja kulttuuriin liittyviä tavoitteita ja toimia, jotka auttaisivat kauppiksen kandiopetuksen siirtymistä Otaniemeen syksyllä 2015 sekä ARTS:n muuttoa Otaniemeen vuonna 2017. Projektia lähdettiin toteuttamaan ns. UO-porukalla, johon kuuluivat: AYY:n hallituksen uusista opiskelijoista ja kulttuurista vastaavat, edunvalvonta-asiantuntija, Teekkarijaoston fuksimajuri sekä ISOtirehtööri, KY:n hallituksen uusista opiskelijoista vastaava, BIZ:n tutorkoordinaattori, TOKYO:n hallituksen uusista opiskelijoista vastaava sekä KVTMK:n puheenjohtaja. UO-porukka kokoontui säännöllisesti koko vuoden. Keväällä tutustuttiin toisiin, juteltiin AYY:n tutorkoulutuksista sekä Aallon erilaisista kulttuureista. Tiekarttaa lähdettiin työstämään kesän alussa miettimällä, miten kampusten yhdistyminen vaikuttaa uusien opiskelijoiden vastaanottoon, orientaatioon ja tutorointiin. Näistä asioista käytiin juttelemassa syksyllä myös KY:n hallituksen, KY:n tutortoimikunnan, TOKYO:n hallituksen, ITMK:n, FTMK:n, KVTMK:n, Neuvoston ja AYY:n hallituksen kanssa. Loppuvuodesta ajatuksia ja ideoita koottiin yhteen ja lopputuloksena syntyi visuaalinen yhden sivun Tiekartta sekä taustamuistio, jossa on selitetty tarkemmin ideoiden taustaa. Tiekartan ideoiden pohjalta alettiin lisäksi jo valmistelemaan vuonna 2015 kampusmuuttoon liittyvää viestintää, jotta se saadaan tehokkaasti käyntiin heti vuoden alusta.
HYVINVOINTITILAISUUS Hyvinvointitilaisuus järjestettiin 26.2. ja paikalla oli rehtori, yliopiston henkilökuntaa, erityisaseman yhdistysten toimijoita, YTHS:n edustajia, Aaltopappeja ja opintopsykologeja. Tilaisuudessa käytiin avointa keskustelua opiskelijahyvinvoinnin tulevaisuudesta yleisesti sekä workshoppien muodossa. Tilaisuutta oli aloitettu suunnittelemaan jo vuonna 2013 vapaaehtoisten voimin, mutta lopullinen järjestämisvastuu siirtyi UO-sektorille vuoden vaihtuessa. Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli onnistunut ja se lisäsi omalta osaltaan opiskelijoiden sekä henkilökunnan välistä vuorovaikutusta.
niissäkin kävi mukavasti porukkaa. Syksyllä lukuvuoden alkaessa AYY päätti palkita jo etukäteen ISOja sekä tutoreita lahjoittamalla heille AYY:n t-paidat. Paitojen tilaus ja jakaminen eivät kuitenkaan menneet ihan suunnitellusti, koska informaatiokatkoksista johtuen osa naisten paidoista puuttui kokonaan ja kaikki saapuneet koot eivät vastanneet tilattuja. Tästä kriisistä kuitenkin selvittiin ja kaikki halukkaat saivat lopulta t-paidan. Paitoja jaettiin noin 300 kappaletta ja onkin ollut ilo huomata, kuinka AYY:n t-paitoja on näkynyt kampuksilla aiempaa enemmän. Orientaatioviikolla AYY:n hallituksen jäsenet kävivät pitämässä eri korkeakouluissa esittelyjä AYY:sta. Toivottavasti uusille opiskelijoille jäi niistäkin jotain mieleen ja suunnitelmissa on, että vuodelle 2015 esittelyaikaa saataisi vielä vähän aiempaa enemmän.
VERTAILTAVAA DATAA UUSISTA OPISKELIJOISTA Projektissa tehtiin aluksi koonti korkeakoulujen käyttämistä kyselyistä uusille opiskelijoille. Tämän jälkeen kyselyistä luotiin yhteinen kysymyspatteristo, joka sisällytetään jokaisen korkeakoulun uudelle opiskelijalle lähettämään kyselyyn. Patteristo koottiin työryhmässä, jossa oli kiinnostuneita AYY:n ja yliopiston toimijoita. Yhteisen pohjan avulla saadaan uusilta opiskelijoilta vertailukelpoisia vastauksia siitä, miten muun muassa vastaanotto ja tutorointi ovat onnistuneet. Projektin ohella luotiin yliopiston yhteiset tavoitteet uusien opiskelijoiden vastaanotolle.
TUTOROINNISTA JA UUSIEN OPISKELIJOIDEN VASTAANOTOSTA YLEISESTI Huhtikuussa järjestettiin Aallon yhteiset tutorkoulutukset, joihin osallistui teekkariISOja, kylteritutoreita sekä ARTS:n tutoreita. Koulutukset järjestettiin Open Innovation Housella ja niihin osallistui reilu 300 ISOa sekä tutoria. Koulutuksissa oli erilliset osiot myös kv-tutoreille ja
21
E
D
U
N
V
A
L
Kansainväliset asiat YLIOPPILASKUNTIEN VÄLINEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ TSINGHUA-YHTEISTYÖ Vuosi oli hyvin aktiivinen Tsinghua-yhteistyön käytännön toteuttamisen ja kehittämisen saralla. AYY:n ja Tsinghuan yliopiston ylioppilaskunnan (SUTU) välinen yhteistyö on periytynyt TKY:ltä. Yhteistyö Tsinghuan kanssa on poikkeuksellinen mahdollisuus tutustuttaa Kiinan johtavat opiskelijavaikuttajat suomalaiseen kulttuuriin, yhteiskuntaan ja yrityselämään. Yhteistyö tarjoaa vastaavasti AYY:n edustajille mahdollisuuden tutustua Kiinaan. Toukokuussa AYYH’13, AYYH’14 ja pääsihteeri olivat viikon ajan Tsinghuan ylioppilaskunnan vieraina Pekingissä. AYY:n ja Tsinghuan viime vuoden hallituksilla oli mitä miellyttävin kohtaaminen pitkän ajan jälkeen, sillä tsinghualaiset olivat viime elokuussa vierailleet Otaniemessä ja olivat oikein iloisia nähdessään vanhoja tuttuja. Pekingissä tutustuttiin valtionomisteisiin, monikansallisiin ja start up -yrityksiin. Kiinaan lähtijät lentokentällä.
22
V
O
N
T
A
Delegaatio vieraili myös paikallisessa start up -kiihdyttämössä X-Labissa, tsinghualaisten kerhotiloissa (animaatiokerho, robottikerho ja pienoislentokonekerho), Pekingin Suomen suurlähetystössä, kommunistisen puolueen nuorisojärjestössä ja Kiinan muurilla. Reissun parasta antia olivat keskustelut tsinghualaisten kanssa ja syvempi ymmärrys kiinalaisesta kulttuurista. Tsinghua-vierailun yhteydessä tavattiin myös Tongjin ja Fudanin ylioppilaskuntia Shanghaissa. Molemmista tapaamisista jäi hyvin positiivinen kuva, ja ylioppilaskuntien toiminta vaikutti aktiiviselta. Fudanin kampuksella oli myös pohjoismaiseen yhteistyöhön erikoistunut Nordic Center. Kävimme myös Tongji-Aalto -Design Factorylla ja Shanghain Suomen suurlähetystössä. Elokuussa Tsinghuan väki oli AYY:n vieraana viikon ajan. Vierailu oli täynnä monipuolista ohjelmaa, ja pekingiläiset ystävät ihastelivat erityisesti Suomen luontoa. Jo ensimmäisenä iltana Rantsaunalla tsinghualaiset riemuitsivat uintimahdollisuudesta meressä. Yritysvierailut olivat mieleenpainuvia, ja sisälsivät havainnollistavia tehdaskierroksia ja simulaatioita. Viikon päättävä alumni-ilta kokosi yhteen myös aiemmin yhteis-
Kiinan muurilla vierailemassa etualalla AYY:n hallituksen jäseniä Tuukka Pykäläinen (vas.), Pauliina Mäkkeli, Niko Ferm ja yrityssuhdeneuvoston puheenjohtaja Markus Mäkelä.
työssä mukana olleita. Tsinghua-yhteistyön mahdollistivat neljä yhteistyöyritystämme: Cargotec, KONE, Nokia ja UPM.
NORDIC FIVE TECH (N5T) Pohjoismainen yhteistyö oli voimissaan N5T-verkoston ylioppilaskuntien tapaamisissa keväällä ja syksyllä Chalmerissa, Göteborgissa. Huhtikuun vierailun teemoina olivat laadunvarmistus, lukukausimaksut, yrittäjyys, työurien pidentäminen ja kansainvälinen liikkuvuus. Vierailu ajoittui lähelle Vappua, joten vierailulla koettiin myös ruotsalaista Vappumeininkiä. Chalmerslaisille opiskelijaktiiveille oli rajattu laaja nikkarointialue, jossa he valmistelivat menopelejä kulkuetta varten. Marraskuun tapaamisessa puolestaan keskityttiin ylioppilaskuntien rahoitukseen, kansainvälisten opiskelijoiden integroimiseen vapaa-ajalla ja luokkahuoneissa, MOOCeihin sekä asumisen kysymyksiin.
LUKUKAUSIMAKSUVAIKUTTAMINEN
opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden omakohtaisia tarinoita höystettiin faktoilla Aallon lukukausimaksukokeilusta, CIMO:n tilastoilla kv-opiskelijoiden työllistymisestä ja EK:n arvioilla kv-opiskelijoiden merkityksestä suomalaiselle yrityskentälle. Videoiden ilme oli raikas ja näkökulma positiivinen, ja niitä hyödynnettiin maksuvaikuttamisessa vuoden mittaan. Loppusyksystä valtakunnan hallituksen typistyttyä sekstetistä kvartetiksi OKM lähetti lausuntokierrokselle hallituksen esityksen pakollisista lukukausimaksuista EU/ETA-alueen ulkopuolelle. AYY neuvotteli laajasti yliopiston edustajien kanssa ja lausui asiasta osittain yhdessä yliopiston kanssa, kontaktoi kansanedustajia sekä osallistui SYL:n organisoimaan virtuaalimielenosoitukseen. Kysymyksessä saatiin erävoitto, kun maksut saatiin pysäytettyä valtioneuvostoon, eivätkä ne edenneet eduskunnan käsittelyyn. Maksuttoman koulutuksen vaikutustyötä tehtiin onnistuneessa yhteistyössä AYY:n koulutuspoliittisen sektorin kanssa
JÄSENALOITE SYL:N LIITTOKOKOUKSELLE
Lukukausimaksut olivat koko vuoden tapetilla, ja koko ylioppilasliike osallistui näyttävään kampanjointiin maksuttoman koulutuksen puolesta. Päättyvän lukukausimaksukokeilun laihat tulokset lakaistiin julkisuudessa maton alle, mutta AYY pyrki pitämään ääntä kokeilun tuloksista sekä arviointiryhmän seminaarissa että jakamalla koko kokeilun tuloksin päivitettyä materiaaleja medialle ja poliittisille vaikuttajille. Kevään kehysriihen alla AYY tuotti sarjan videoita yhdessä Aallon kansainvälisten tutkinto-
Syksyllä keskustelua herätti kansainvälisen opiskelijan osallistuminen AYY:n delegaation jäsenenä SYL:n liittokokoukseen. AYY näki, että yksittäisten ylioppilaskuntien sijaan SYL:n tulisi mahdollistaa kansainvälisten opiskelijoiden osallistuminen liittokokoukseen ja muuhun toimintaan. AYY toikin SYL:n liittokokoukseen jäsenaloitteen kansainvälisten opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksien kehittämisestä SYL:n toiminnassa:
Tsinghuan yliopiston ylioppilaskunnan hallitus ja AYYH 2014 vierailemassa UPM:n metsäkierroksella.
1. Kansainvälisen opiskelijan tulee pystyä osallistumaan Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokoukseen tasavertaisena delegaattina. SYL:lla on budjettivaraus toteuttaa vuodesta 2015 alkaen sen liittokokoukset kolmikielisinä, mikäli ylioppilaskuntien delegaatioissa on henkilöitä, jotka sitä tarvitsevat. Osallistumisen mahdollistaisi ainakin tulkkauksen järjestäminen kokouskielestä englanniksi sitä haluaville ja relevantin materiaalin kääntäminen myös englanniksi. Lisäksi englanninkielisten puheenvuorojen ja muutosesitysten jättämisten tulisi olla käännös- ja tulkkauspalveluiden avulla mahdollisia. 2. SYL huomioi toiminnassaan nykyistä paremmin kansainväliset opiskelijat keskeisinä vaikuttajina. Tämä tarkoittaa suomea puhumattomien osallistumisen mahdollistamisen englanniksi myös muussa toiminnassa kuten SYL:n sektoritapaamisissa. 3. SYL:lla on oltava riittävät resurssit viestiä ja tiedottaa tavoitteistaan ja edunvalvonnasta myös kansainvälisille opiskelijoille. Koko delegaatio teki yhdessä töitä sen eteen, että jäsenaloite menisi läpi. Prosessi oli haastava, mutta päättyi hienosti jäsenaloitteen mennessä läpi! Näin ollen iloksemme SYL:n liittokokouksissa on ensi vuodesta alkaen tulkkaus ja käännökset englanniksi. Tämä oli myös erinomainen osoitus onnistuneesta yhteistyöstä kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvonnassa.
23
EUROVAALIPANEELI Toukokuun 2014 eurovaalikampanjaa valmisteltiin AYY:lla poikkisektoriaalisen innostuneen asiantuntijajoukon voimin. Jäsenille haluttiin tarjota vaatimattomasti maailman paras ja ajankohtainen eurovaalipaneeli, joka houkuttelee paitsi vaaliuurnille, myös väittelemään eurooppalaisesta politiikasta. Paneeli suunniteltiin kärkkääksi ja interaktiiviseksi, ja kolmeen aihealueeseen (talous, ympäristö, integraation tulevaisuus) jakautuvaksi. Jokaiselle panelistille punottiin yhteisten kysymysten lisäksi myös henkilökohtaiset kysymykset, jotka pakottivat ehdokkaat perustelemaan kantojaan. Paneeli haluttiin pitää englannin kielellä, jotta tulevien kansainvälisten edustajiemme kielitaitoa voitaisiin koetella ja jotta kansainväliset opiskelijat pääsisivät osallistumaan keskusteluun. Paneeliin saatiin mukaan puolueiden kärkiehdokkaita ja useampi istuva eurokansanedustaja. Paneelia seurasi Design Factorylla lähes täysi salillinen ja nettistreamin kautta kymmeniä ihmisiä. Erityisen mukavasti paikalla oli kansainvälisiä opiskelijoita, jotka heittäytyivät kärkkäästi mukaan keskusteluun ja haastoivat panelisteja. Ehdokkailta saatiin suitsutusta haastavista kysymyksistä, interaktiivisuudesta sekä paneelin saumattomasta juoksutuksesta. Sirpa Pietikäisen sanoin kyseessä oli jopa paras paneeli ikinä. Viime hetken henkilövaihdosten myötä paneelin lopullinen ehdokaskokoonpano näytti tältä: Antti Kaikkonen, Keskusta, Janne Paalijärvi, Piraattipuolue, Jyrki J.J. Kasvi, Vihreät, Christina Gestrin, RKP, Simon Elo, Perussuomalaiset, Sari Essayah, Kristillisdemokraatit, Sirpa Pietikäinen, Kokoomus, Timo Harakka, sosiaalidemokraatit. Paneelin juonsi ammattimaisen rennolla otteella AYY-alumni, vapaa toimittaja Juhani Mykkänen.
24
KV-TUTOROINNIN KEHITTÄMINEN Kv-tutorointia kehitettiin erityisesti tekniikan kouluissa yhdessä Kansainvälisyystoimikunnan (kvTMK) kanssa. Kv-sektori järjesti kv-tutorkampanjan keväällä, jonka avulla saatiin lisää kv-tutoreita ja näkyvyyttä kv-tutoroinnille tekniikan korkeakouluissa. Kv-tutoreiden määrä jäi kuitenkin toivottua vähäisemmäksi. Loppusyksystä kv-tutoroinnista ja kv-opiskelijoiden osallistamisesta kiltatoimintaan keskusteltiin Neuvostossa. Vuonna 2015 kv-vastaava toimiikin useammassa killassa hallituksessa. Ensi vuonna on myös tarkoitus tehdä kv-tutoreiden rekrytoinnista yhtenäisempää ja suunnitelmallisempaa.
KEHYVIIKKO TOI GLOBAALIT KEHITYSKYSYMYKSET KAMPUKSILLE Lokakuussa 2014 järjestettiin täysimittainen kehitysyhteistyöviikko. Viikko on osa SYL:n kehitysyhteistyöviikkoa, joka järjestetään samaan aikaan lähes jokaisessa Suomen ylioppilaskunnassa. Viikon tarkoituksena on tuoda globaalin oikeudenmukaisuuden teemoja sekä tietoa kehitysyhteistyöstä kampuksille. Viikon järjestämiseen osallistuivat AYY:n kv-sektorin lisäksi koordinaattoreina Teija Lehmuskoski (koordinaattori helmiheinäkuu 2014) ja Briana Romero ja Lap Duong (koordinaattoreina elokuu-marraskuu Pekka Haavisto avaamassa kehyviikkoa.
2014) sekä joukko vapaaehtoisia. Viikon järjestelyihin pyrittiin saamaan mukaan myös opiskelijajärjestöjä, ja mm. Aalto Debating Society, Creative Sustainability Movie Night ja Sustainable Business Club järjestivät kehyviikolla omat kehyaiheiset tapahtumansa. Viikon näyttävimpiin tapahtumiin kuului Aalto-yhteisön jäsenten valokuvanäyttely, johon kehittyvissä maissa matkustelleet, opiskelleet ja asuneet tai kehitysmaista kotoisin olevat saivat lähettää kehityksestä kertovin tarinoin varustettuja kuviaan. Värikäs valokuvanäyttely pystytettiin kolmelle kampukselle ja sai kiittävää palautetta. Muita viikon ohjelmanumeroita olivat mm. Aallon tekniikan koulujen seminaari koulujen projekteista kehitysmaissa sekä opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksista niihin, erilaisia kansalaisjärjestöjä ja valtionhallinnon edustajia Otaniemeen tuonut Global Fair sekä yhteisseminaari ja sitsit HYY:n kanssa. Koko kehyviikko järjestettiin englanniksi, koska kansainväliset opiskelijat ovat teemasta erityisen kiinnostuneita ja osallistuivat aktiivisesti myös viikon järjestelyihin.
KANSAINVÄLISTEN OPISKELIJOIDEN OSALLISTAMINEN TOIMINTAAN Vuoden 2014 läpileikkaavana teemana oli kv-opiskelijoiden kattava osallistaminen AYY:n toimintaan ja AYY:n omien käytäntöjen tarkasteleminen saavutettavuusnäkökulmasta. Kourallinen rohkeita kv-opiskelijoita lähti mukaan halloped-toimintaan, vaikka yliopiston hallinnon virallinen kieli on suomi. Kv-opiskelijat nimeämällä AYY halusi viestittää yliopistolle, että Aallon opiskelijakunta sekä henkilökunta kansainvälistyvät vauhdilla, ja että suomenkielisillä kokouskäytännöillä suljetaan suuri osa Aalto-yhteisöstä päätöksenteon ulkopuolelle. Kv-hallopedeiltä saatu palaute muuttui valoisammaksi vuoden loppua kohden, ja monet komiteat muuttivat työkäytäntöjään osallistujien kielellisten tarpeiden mukaisesti. Kv-opiskelijoita pyrittiin osallistamaan myös kv-edunvalvontaan mm. lukukausimaksuvaikuttamisessa sekä säännöllisellä tiedotustyöllä ja palautekyselyillä. AYY:n omille toimijoille muistutettiin AYY:n piirissä toimivista suomea taitamattomista aktiiveista ja kannustettiin saavutettavaan sisäiseen viestintään.
25
VUODEN 2013 KANSAINVÄLISEN TEON VALINTA Vuoden kansainvälinen teko -palkinnolla AYY haluaa kiinnittää huomiota siihen, miten tärkeää laadukas kansainvälistyminen on Aallon opiskelijoille. Kansainvälisille opiskelijoille on luotava mahdollisuudet päästä täysipainoisesti mukaan yliopistoyhteisön toimintaan kaikilla tasoilla. Vuoden 2013 kansainvälisenä tekona palkittiin Fyysikkospeksi, joka esitti englanninkielisen näytöksen speksistään Limbo – Asiaton oleskelu kielletty (Limbo – No loitering). Kunniamaininnoilla palkittiin Sergei Chekurov ja Gaurav Das. Chekurov on aktiivisesti toiminut kansainvälisten opiskelijoiden aseman parantamiseksi Koneinsinöörikillassa (KIK) ja Insinööritieteiden ylioppilaissa (ITY). Das puolestaan on aktiivisella osallistumisellaan monenlaiseen toimintaan (kuten BEST ja Student Family Friend) loistava esimerkki kansainvälisestä opiskelijasta, joka on kiinnostunut tutustumaan paikalliseen kulttuuriin.
Mosaic teekkariperinnejuhlassa
MOSAIC
Mosaicin puheenjohtaja Lauri Peltola valmistelemassa World Dinneria
Mosaicin vuosi alkoi perinteiseen tapaan tutustumisella ja toiminnan suunnittelemisella. Kevään tapahtumista suurin osa oli järjestetty myös aikaisempina vuosina. Järjestämisen tueksi käytiin läpi vahnoja muistiinpanoja siitä, mitä oli aikaisemmin tehty ja mitä tuli ottaa erityisesti huomioon. Mosaicissa aiemmin mukana olleesta Benjaminista oli tässä suuri apu. Vuoden alussa järjestettiin ensimmäinen Café Lingua. Mosaic oli mukana myös mm. Talvipäivässä ja Jämerän Jäljessä. Myöhemmin keväällä järjesetettiin International Super Meetingin, jossa kaikki kansainväliset toimijat Aallosta kokoontuivat yhteen. Muita tapahtumia keväällä olivat World Dinner, MP3 Experience. Mosaic oli myös tukemassa Spanish Night tapahtumaa. Heti syksyn alussa Mosaic osallistui Aalto Partyihin ja Otasuunnistukseen. Myös Cafe Linguat alkoivat pyöriä. Lokakuun lopussa järjestettiin vuoden toinen MP3 Experience ja samalla viikolla toteutettiin täysin uusi tapahtuma RuDi Rock (Running Dinner), jonka Niklas toi Suomeen omalta vaihto-opiskelu vuodeltaan Saksasta. Syksy huipentui marraskuun puolessa välissä ylioppilaskunnan kansainvälisyysviikkoon. Viikko alkoi maanantaina 10.11. Pekka Haaviston avajaispuheella Design Factorylla. Samana iltana lämpesi viikon aloitussauna Otaniemen Rantasaunalla. Tiistaina viikon ohjelmassa oli Study Abroad Fair kanditalon aulassa. Messuilla esiteltiin erilaisia mahdollisuuksia lähteä ulkomaille opiskelemaan tai harjoitteluun. Tiistaina pidettiin myös Developing multicultural teaching in Aalto -workshop, missä pohdittiin henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa, miten voidaan huomioida erilaiset kulttuurit opiskelussa. Keskiviikkona järjestettiin vuoden toinen World Dinner. Perjantaina KvTMK järjesti International Sitsit ja lauantaina viikko päätettiin CSSA:n kanssa järjestettyyn Chinese Culture Night tapahtumaan.
26
Järjestöt Vuosi 2014 oli järjestösektorille toimintaa täynnä: hallitusohjelmaan oli kirjattu kaksi suurta projektia, laaja avustusten uudistaminen ja uuteen yhdistystietokantaan siirtyminen. Näistä jälkimmäinen osoittautui odotettua vaikeammaksi, eikä avustusten uudelleenjärjestelykään aivan käynyt aivan käden käänteessä. Sektorin resurssit olivat vähäiset, sillä hallitusvastaavalla oli hallussaan kaksi muutakin salkkua, viestintä ja tilat ja asiantuntijan työajasta puolet halkaistiin viestintään. Vuoden alussa pitkäaikainen viestintä- ja järjestöasiantuntija jäi puolentoista vuoden opintovapaalle, joten myös käytäntöjen opettelua riitti. Kaiken kaikkiaan vuosi kuitenkin sujahti sukkelasti, yhdistyksiä neuvottiin ja asialliset hommat hoidettiin.
AVUSTUKSET UUSIKSI Vuonna 2014 järjestösektorin suurin ponnistus oli hallitusohjelmaan kirjattu projekti ”Avustusperiaatteiden selkeyttäminen”. Projektin tarkoituksena paitsi selkeyttää projektiavustuksia ja niiden päällekkäisyyksiä TTER:n jakamien avustusten kanssa, myös uudistaa toiminta-avustusten jakoperiaatteet.
TOIMINTA-AVUSTUSTEN JAKO MUUTTUU Työläin osa uudistusprojektia oli toiminta-avustusten muuttaminen. Toiminta-avustuksia on jaettu AYY:n perustamisesta saakka, eikä hakemusten pisteyttämiseen käytetty malli ole tänä aikana juuri muuttunut. Se kopioitiin aikoinaan valikoiden HYY:ltä (miksi tehdä itse, kun voi varastaa ja tehdä paremmaksi). Pisteyttämistä lähdettiin parantelemaan jo heti alkuvuodesta hallitusvastaavan ja järjestöasiantuntijan voimin. Aiheesta jututettiin paitsi edustajistoa, hallitusta ja yhdistyksiä itseään, myös vanhoja ja viisaita järjestöalumneja, jotka mallia olivat aiemmin menestyksekkäästi käyttäneet. Jo alkuvaiheessa tuumattiin, että pisteytysmalli hyväksytettäisiin hallituksella, ei edustajistolla. Aiempaa mallia päätettäessä nuijaa oli kopauttanut hallitus, eikä tämän muuttamista koettu nytkään tarpeelliseksi. Edustajistoa haluttiin kuitenkin konsultoida ja tehdä tiettäväksi, mitä järjestösektori oikein puuhaa. Vanha pisteytysmalli oli erittäin neutraali. Se antoi pisteitä monenlaisesta toiminnasta, eikä arvottanut esimerkiksi yhteiskunnallista toimintaa harrastuspuuhailua korkeammalle.
Uudesta mallista laadittiin lukuisia luonnoksia, joista viimeisin lähetettiin yhdistyksille lausuntokierrokselle. Oman mielipiteensä jakoi annetun ajan sisällä kahdeksan yhdistystä, joiden kommenttien pohjalta pisteytysmalli saavutti lopullisen muotonsa. Hallitus päätti pisteytysmallista kevään lopulla 2014. Uusi malli suosii aiempaa voimakkaammin pieniä ja pienehköjä yhdistyksiä, joille AYY:n myöntämä tuki on suhteessa tärkeämpi. Tapahtumien määrän ja yhdistyksen koon vaikutusta pisteisiin on vähennetty merkittävästi. Uudessa mallissa korostuu erityisesti yhteisöllisyys: pisteytyksessä huomioidaan aiempaa voimakkaammin esimerkiksi kansainvälisyys, poikkitieteellisyys ja yhteisön rakentamiseen osallistuminen. Malli on suunniteltu tukemaan monipuolista ja monimuotoista, aalto-yhteisön näköistä toimintaa. Uusi pisteytysmalli otetaan käyttöön vuoden 2015 toiminta-avustuksia jaettaessa.
TTER:N SÄÄNTÖJEN PÄIVITTÄMINEN Saman projektin yhteydessä haluttiin myös tarkastella TTER:n (Teekkaritoiminnan edistämisrahasto) sääntöjä avustusten pohtimisen lisäksi. Päällä olleen oikeuskäsittelyn yhteydessä ilmaan oli noussut pieni huoli siitä, onko AYY yksiselitteisesti ja kaikissa tilanteissa edeltäjäyliopistojensa laillinen seuraaja. TTER päätti Aalto-yliopiston muodostuessa ulottaa projektiavustuksensa kaikille ylioppilaskunnan jäsenille eikä rajoittaa tukeaan teekkareihin. Kummastakaan edellä mainitusta seikasta ei ollut tullut aiemmin ongelmia, mutta vuosi 2014 nähtiin hyväksi ajaksi päivittää säännöt vastaamaan uudistunutta tilannetta, olihan yliopiston muodostumisesta ehtinyt kulua jo hetki. Äärimmäisen pakottavaa akuuttia uudistustarvetta ei ollut näkyvissä eikä odotettavissa, kuitenkin asiaa valmistellut järjestösektori koki paremmaksi, että sääntöjä uudistetaan ajan kanssa ilman pakottavaa tarvetta. Sääntöjen tarkastelun lisäksi projektista vastuussa oleva järjestösektori toivoi mielipiteitä projektiavustuksiin myös keskustoimiston ulkopuolelta. Työryhmän ensisijaiseksi tavoitteeksi sitä perustettaessa nähtiin kuitenkin TTER:n sääntöjen tarkastelu. Tätä varten perustettiin hallitusohjelmakuvauksessakin mainittu työryhmä, jonka tarkoitus oli valmistella TTER:n sääntöuudistus ja pohtia projektiavustuksia. Työryhmä valmisteli muutokset, jotka hallituksen jäsen ja järjestöasiantuntija esittivät TTER:lle varat lahjoittaneelle Pyöreän Tornin Killalle (PTK). Muutokset olivat luonteeltaan lähinnä kosmeettisia ja päivittivät toimijat oikein.
27
Muutosprosessi itsessään oli helppo, mutta herätti hieman yllättäen suuria pelkoja, ahdistusta ja vastustusta. Ennen kaikkea prosessissa kyseenalaistettiin koko sääntöpäivityksen tarve ylipäänsä, eihän päällä ollut mitään akuuttia tilannetta tai selkeästi havaittua ongelmaa. Pelkoja pyrittiin haihduttamaan viestinnällä, mutta se jäi järjestösektorin kiireiden ja muiden prioriteettien painaessa harmittavasti hieman liian vähäiseksi. Kaikesta säädöstä huolimatta projekti saatiin vietyä loppuun asti ja säännöt päivitettyä edustajiston kokouksissa keväällä 2014.
minen johti etenkin erityisasemayhdistysten kohdalla tukien pienenemiseen.
HILLOA HULLUILLE
Starttirahaa myönnettiin yhdistysrekisteriin liittyville yhdistyksille perustamiskulujen ja PRH:n yhdistysrekisteriin liittymisen kattamiseen. Vuonna 2014 starttirahaa myönnettiin 11 yhdistykselle.
TTER:n sääntöpäivityksen ohessa työryhmä käsitteli myös AYY:n projektiavustusten ja TTER:n jakamien avustusten suhdetta. AYY:llä on ollut jaettavana 3000 euroa projektiavustuksiin ja 2000 euroa korotettuihin toiminta-avustuksiin. Avustuksia on jaettu tipoittain ilman suurempia linjauksia, hallituksen yksittäisten päätösten mukaisesti. Avustusten paras puoli on ollut, että ne on pystytty käsittelemään TTER:n hakemuksia joustavammin ja usein lyhyemmässä ajassa. Lisäksi TTER mielletään edelleen helposti nimenomaan teekkareiden rahastoksi. Työryhmä keskittyi pohtimaan, miten avustusten päällekkäisyydet ja ristiriidat saataisiin poistettua ja molemmista parhaat puolet säilytettyä. Työryhmä esitti, että AYY:n jakamat projektiavustukset lopetettaisiin kokonaan ja avustushakemukset ohjattaisiin TTER:lle jolla on paitsi AYY:tä paremmat edellytykset avustusten jakamiseen, myös huomattavasti enemmän jaettavaa. Lisäksi pidettiin erittäin tärkeänä, että AYY:n viestintäja järjestösektori tekisi jatkossa läheisempää yhteistyötä TTER:n kanssa niin, että avustusten jaosta ja avustuskierroksista viestittäisiin aktiivisesti AYY:n kaikkien kanavien kautta. Vuoden 2015 budjetista projektiavustus ja korotettu toiminta-avustus on poistettu ja niistä vapautuneet rahat siirrettiin toiminta-avustuksiin.
RAHAA PALAMAAN Toiminta-avustusten uudistamisprojektista huolimatta avustuksia jaettiin vuonna 2014 normaaliin tapaan. Käytössä olivat toiminta-avustukset, korotetut toiminta-avustukset, projektiavustus sekä starttiraha. Toiminta-avustusten jaossa käytettiin vielä keväällä vanhaa tuttua kaavaa. Hallituksen lomasta johtuen valtaosan hakemuksista käsitteli järjestöasiantuntija. Toimintaavustuksia jaettiin erityisasemayhdistyksille 17 150 euroa, muille yhdistyksille 41 975 euroa ja korotettuja toiminta-avustuksia 2 600 euroa. Toiminta-avustusta haki yhteensä 147 yhdistystä, joista 19 on erityisasemayhdistyksiä. Korotettua toiminta-avustusta haki 33 yhdistystä. Hakijoiden määrä kohosi merkittävästi viime vuodesta: silloin avustuksia haki 132 yhdistystä, joista 16 oli erityisasemayhdistyksiä. Hakijoiden määrän lisäänty-
28
Projektiavustuksia jaettiin vuonna 2014 vähäisesti. Alun perin tarkoituksena oli mainostaa avustusten olemassaoloa tiiviimmin, mutta varsinaisen tilanteen tullessa kohdalle päätettiinkin keskittyä uudistamisprosessiin sekä TTER:n avustusten mainostamiseen. Projektiavustuksia myönnettiin ainoastaan kolmeen projektiin, yhteensä 750 euroa.
JOKO PÄÄSTÄISIIN EXCELISTÄ TIETOKANTAAN? Ikuisuusprojektin aseman nelivuotisella taipaleellaan saavuttanut yhdistystietokantaprojekti pääsi vuonna 2014 vihdoin loppusuoralle. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) sai tietokannan käyttöönsä keväällä ja jakoi toiminta-avustuksensa menestyksekkäästi tietokannan avulla.. Suunnitelma oli, että HYY testaa järjestelmää, minkä jälkeen tehdään AYY:lle oma versio, johon tehdään AYY:n erilaisten tarpeiden vaatimat muutokset. Järjestelmän siirtäminen AYY:lle osoittautui kuitenkin odotettua vaikeammaksi. Järjestelmän kehittäjän kiinni saaminen oli kohtuuttoman hankalaa. Hommaa vaikeutti entisestään se, että kaikki projektia alun perin kehittäneet olivat siirtyneet AYY:ltä uusiin haasteisiin, eikä virallisia sopimuksia tai ylöskirjoitettuja selkeitä suunnitelmia juurikaan ollut. Muutaman mutkan, odottamattomien hidastusten ja HYY:lle heilutellun sotakirveen jälkeen tietokanta saatiin AYY:n palvelimelle joulukuun alussa. Järjestelmä kaipaa vielä viimeisiä rukkauksia, mutta näillä näkymin sitä pystytään käyttämään toimintaavustusten jaossa keväällä 2015.
HALOO, TÄÄLLÄ AYY, KUULEEKO YHDISTYS X?
Vuoden tärkeimpänä tekonaan sääntötoimikunta päivitti ylioppilaskunnan mallisäännöt yhdistyksille. Mallisääntöihin ei oltu muutamaan vuoteen koskettu, joten tarkistaminen tuli tarpeeseen. Yksinkertaisuus ja selkeys olivat päivityksen kantavat ohjenuorat: toimikunta koki, että mallisääntöjen tulee palvella ennen kaikkea pieniä yhdistyksiä, joilla ei ole tarvetta kikkailla hallinnolla.
Myös vuonna 2014 yhdistystiedote toimi AYY:n pääasiallisena tiedotuskanavana yhdistyksille. Maaliskuun puolella AYY:n tiedotekäytäntöjä selkeytettiin laatimalla viralliset linjat tiedotteita kokoavien työntekijöiden avuksi. Tällöin todettiin, että yhdistystiedotteessa on yhdistysten kannalta olennaisia uutisia. Tiedotteen vastaanottajina ovat nimenomaan yhdistykset yhdistyksinä eivätkä yksittäiset jäsenet. Yhdistystiedotteen uutinen voi olla esimerkiksi AYY:n koulutus- tai avustusilmoitus, talkootyöporukan rekrytoiminen tai yhdistysten tiedote toisilleen (esim. esimerkiksi tiedote lippujen varaamisesta yhdistyksenä). Samalla tehtiin myös yhteinen postilaatikko tiedotteet@ayy.fi, johon kaikki yhdistys- ja viikkotiedotteisiin toivotut tekstit voi toimittaa. Viestintäasiantuntija ja tiedottaja jaottelevat tekstit oikeaan tiedotteeseen tehtyjen linjauksien mukaisesti.
YHDISTYSKOULUTUS
Vuonna 2014 ilmestyi 33 yhdistystiedotetta. Yhdistystiedote julkaistiin lähes joka perjantai. Tiedote jäi julkaisematta ainoastaan silloin kun tiedotteeseen ei ollut yhtään uutta uutista eivätkä aiemmin kiertäneet olleet enää ajankohtaisia. Tiedote ilmestyi AYY:n nettisivuille kolmella kielellä ja se lähetettiin suomeksi yhdistykset-listalle, jonne on koottu kaikkien AYY:n yhdistysrekisteriin kuuluvien yhdistysten hallitukset.
Koulutukseen osallistui noin 70 yhdistysaktiivia.
Perinteinen yhdistyskoulutus järjestettiin Otaniemen Design Factoryllä 3.12. Koulutuksissa käsiteltiin aiemmilta vuosilta tuttuun tapaan muun muassa AYY:n tarjoamia palveluja, viestintää, sääntöjen tulkintaa, kokoustekniikkaa sekä yhdistystoimintaa yleisesti. Koulutus pidettiin suomeksi ja se oli suunnattu AYY:n yhdistysrekisterin jäsenyhdistyksien vanhoille ja uusille toimijoille, muuten vaan yhdistystoiminnasta innostuneille tai uuden yhdistyksen perustamista pohtiville.
YHDISTYSREKISTERIN YLLÄPITOA Vuoden aikana AYY:n yhdistysrekisteriin liittettiin 13 yhdistystä, joista kahdeksan ensimmäiseen luetteloon ja viisi toiseen.
Automaatio- ja systeemitekniikan kilta pelasi beer pongia Mortti 1 -robottinsa avustuksella Aalto Partyssa.
Kesällä 2014 yhdistysrekisteristä ravistettiin ns. kuivat pois. 40 rekisteriin kuulunutta yhdistystä ei ollut hakenut toiminta-avustusta tai tehnyt yhdistysilmoitusta kahteen vuoteen. Suoran poistamisen sijasta kaikkiin yhdistyksiin yritettiin ottaa yhteyttä käyttämällä viimeisimpiä yhdistystietoja. Vain 13 yhdistystä vastasi annetun kuukauden vastaamisajan aikana, näistäkin puolet ilmoitti lopettaneensa toimintansa. Lopulta yhdistysrekisteristä poistettiin 33 yhdistystä hallituksen kokouksessa 27/2014. Vuoden 2014 päättyessä AYY:n yhdistysrekisteriin kuului tasan 200 yhdistystä, joista 174 ensimmäiseen luetteloon ja 26 toiseen luetteloon.
SÄÄNNÖISTÄ ONNEA? Vuonna 2014 sääntötoimikunta keskittyi yhdistysten sääntöjen tarkistamiseen yhdistysten hakiessa liittämistä yhdistysrekisteriin tai päivittäessä sääntöjään. Kommentointi hoidettiin sähköisesti joustavuuden lisäämiseksi. Ensimmäisessä kokouksessa sovitun mukaisesti yksittäisen yhdistyksen sääntöjen kommentointiin oli aina noin viikko aikaa, minkä jälkeen järjestöasiantuntija kokosi kommentit yhdistykselle lähetettäväksi. Lisäksi sääntötoimikunta auttoi järjestöasiantuntijaa tulkitsemaan sääntöjä ja tekemään linjauksia tarpeen mukaan.
29
Viestintä
AYY:N ESITTELYVIDEOT
NETTISIVUT
Toimintasuunnitelmassa oli vuodelle 2014 kirjaus AYY:n markkinointimateriaalien päivittäminen. Tämä sisälsi myös kirjauksen orientaatio-/esittelyvideon tekemisestä. Hallitusohjelmaan kirjattiin AYY:n palveluista ja toiminnasta kertovan videon tekeminen. Vuoden aikana ideat ja mielipiteen vaihtelivat yhden ja useamman videon välillä. Lopulta päädyttiin toteuttamaan kaksi videota, vapaaehtoisten rekryvideo ja jäsenpalveluvideo.
Ensimmäisen puolen vuoden aikana AYY:n virallisille nettisivuille ei tehty normaalia pikkuhiontaa isompia muutoksia. Sivujen hitaus aiheutti kuitenkin etenkin viestintäsektorille jatkuvaa turhautumista. Sivut oli kasattu hissukseen vuosien varrella, joten sekaan oli päässyt hiljalleen kertymään huomattavan paljon ylimääräistä, käytöstä poistettua tai muuten vanhentunutta vempainta ja kokeilua. Viestintäsektorin kiireistä
AYY:n jäsenpalveluvideo esittelee AYY:n jäsenmaksulla saatavia palveluita niin, että henkilö käy läpi ne videolla läpi katsojan silmin. Vapaaehtoisvideo keskittyi AYY:n tapahtumien kuvaamiseen sekä lyhyisiin haastatteluihin vapaaehtoisuudesta. Videot tehtiin niin, että niitä voisi hyödyntää myös tulevaisuudessa ja niiden mahdollinen editointi olisi helppoa. Myös AYY:n yhdistyskentästä ja edunvalvonnasta ideoitiin videoita, mutta ne jäivät toteuttamatta ajanpuutteen vuoksi. Vaikka suurimman työn tekikin AYY:n AD Ville Niemi, koko viestintäsektori osallistui aktiivisesti videoiden suunnitteluun ja hienosäätöön. Videoista saatiin paljon hyvää palautetta.
#AALTOWAPPU - KUVAKILPAILU AYY toteutti vappuna valokuvakilpailun sosiaalisessa mediassa. Tarkoituksena oli jakaa aaltolaisuudesta ja wappufiiliskestä kertova kuva facebookissa, twitterissa tai instagramissa aihetunnisteella #AaltoWappu. Kuvia saatiin mukavasti ja voittajat palkittiin AYY Shopin tuotteilla
VISUAALINEN ILME AYY:n visuaaliselle ilmeelle on ollut ominaista, että se ei ole kiveen hakattu, vaan jokainen graafikko ja toimija on voinut tuoda siihen jotain lisää ja jättää oman jälkensä käytänteisiin. Vuonna 2014 näitä käytänteitä alettiin koota ohjenuoraksi muille toimijoille. PowerPoint- ja asiakirjapohjia uudistettiin ja fontteja valittiin. Elementtien ja fonttien valikoiminen ja uusien pohjien luominen jatkuu ensi vuonna.
30
ja muiden asioiden priorisoinnista johtuen asiaa ei kuitenkaan ehditty vielä korjata. Vuoden lopussa asia kuitenkin nostettiin pöydälle etenkin tietotekniikan painostuksesta ja voimakkaista suosituksista. Projekti osoittautui nopeasti odotettua monimutkaisemmaksi, kun siivoamistehtävän laajuus paljastui. Näin suuri osa työstä valui seuraavan vuoden puolelle lupaavasta alusta huolimatta. AYY:n virallisten nettisivujen lisäksi AYY:n alla pyöri vuoden aikana lukuisia muita nettisivuja. Näistä useimmat olivat mainoksia suurimmille tapahtumille, Kalenterin kansi, Ville Niemi Käyntikortit uudistuivat asiantuntija, koulutuspolitiikka sakkunnig, högskolepolitik specialist, academic affairs
www.
Polyteekkarimuseo
.fi
Polytekarmuséet • Technical Students’ Museum
sivut tehtiin esimerkiksi MP3-experiencellelle ja Hitchball4000-tapahtumalle.
PAINOTUOTTEET Viestintäsektori jatkoi konsultti- ja palvelutehtäväänsä edellisvuosien tapaan. Viestintä avusti erilaisten painotuotteiden ja muiden materiaalien tilaamisessa pitkin vuotta. Taskukalenteri säilytti edelleen suosionsa, ja tuhansia kalentereita jaettiin opiskelijoille heti syksyn alussa. Kalenterin ulkomuoto säilytettiin hyväksi havaitussa A6-koossa.
VIIKKOTIEDOTTEET AYY:n viikkotiedote julkaistiin vuonna 2014 33 kertaa. Kesällä tiedote oli lomalla. Vuoden alussa tiedotekäytänteitä selkiytettiin. Uuden linjauksen myötä viikkotiedotteessa julkaistiin yksittäisiä opiskelijoita koskevia uutisia ja yhdistystiedotteeseen ohjattiin yhdistyksiä yhdistyksinä koskevat uutiset. Uudistuksen myötä myös uutismäärä pyrittiin rajaamaan noin 10:een/tiedote. Pyrkimyksistä huolimatta uutisia oli monissa tiedotteissa lähemmäs 20.
YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA MOOTTORISAHA KAINALOSSA Kuluneena vuonna kiinnitettiin erityistä huomiota yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, etenkin asunto- ja kaava-asioissa. Tiedottaja oli tiiviisti mukana suunnittelemassa vaikuttamispresiksiä, jotka esitettiin kaupunginvaltuuston poliittisille ryhmille. Kaikki ryhmät saatiin tavattua ja palaute oli hyvää. Kuntapoliittista edunvalvontaa tehtiin myös kesäkuussa, kun AYY:n ensimmäinen uudisrakennus Otakaari 18 A avattiin juhlallisin menoin. Tilaisuuteen kutsuttiin paikalle myös Espoon kaupungin vaikuttajia. Avajaisnauhan virkaa hoiteli lauta, jonka Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä leikkasi poikki moottorisahalla. Kohteen avaussanojen ja sahausseremonian jälkeen ilta jatkui keskustelutilaisuudella Otaniemen opiskelijaasumisen tulevaisuudesta Smökissä. Keskustelutilaisuudessa lyhyet alustuspuheenvuorot kuultiin AYY:n hallituksen jäsen Pyry Haahtelalta sekä Espoon kaupungin arkkitehti Annina Stadiukselta. Kommenttipuheenvuoron piti Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen.
050 520 9438 elias.laitinen@ayy.fi 050 520 9421
museo@polyteekkarimuseo.fi
Jämeräntaival 3, Otaniemi 02150 Espoo
31
Yrityssuhteet YRITYSSUHDEJAOSTO Vuonna 2014 työnjako jaoston, hallitusvastaavan ja yrityssuhdekoordinaattorin välillä toteutettiin siten, että jaoston päätehtävänä oli vastata voimassa olevien sopimusten toteuttamisesta. Vuoden alussa jaoimme Markun ja Petrin kanssa yritykset niin, että itse vastasin vain Roviosta, Markun vastuulla oli Neste Jacobs ja Helsingin OP, ja Petrin vastuulla Tieto, Neste Oil sekä Capgemini. Petri toimi tämän lisäksi vielä YTMK:n puheenjohtajana. Kesän jälkeen kun Lauri tuli mukaan jaoston toimintaan aktiivisemmin, ja vastasi syksyllä Altian yhteistyöstä. Jaoston pienuuden vuoksi toiminnan seuraaminen oli helppoa. Markku, Petri ja Lauri hoitivat hommat niin tunnollisesti, että suurempaa seurantaa en kokenut tarpeelliseksi. Pidimme joka toinen viikko tapaamisia, jossa kävimme läpi, missä mennään yritysten kanssa. Outlookin ”yrityssuhteet”-postilaatikko osoittautui hommien seuraamiseen oivaksi, kun pystyin tarkistamaan myös sieltä, miten hommat sujuvat. Haasteita vuoden aikana tuotti etenkin vuodenvaihteen siirtymäaika. Sopimusten jouhevan toteuttamisen kannalta jaoston vaihtuminen vuosittain tulee hoitaa tehokkaasti. Tänä vuonna Rovion sopimuksen toteuttamisen kanssa oli ongelmia, koska hand over ei sujunut suunnitelmien mukaan, ja oikea yhteyshenkilö oli aluksi hukassa. Tämän lisäksi haasteita tuotti yhteistyö muiden jaostojen kanssa. Esimerkiksi Kampuskarkeloissa yhteistyö Aavan kanssa oli haastavaa, kun päivämäärä vaihteli. Vuoden aikana kiinnitettiin huomiota jaoston näkyvyyteen ja “mediakuvaan”. Aikaisempi nimi, Aura, päätettiin muuttaa Yrityssuhdejaostoksi. Nimi vaihdettiin siksi, että koimme, ettei Aura kuvannut juuri ollenkaan, mistä jaostossa on kyse. Syksyllä jaostolle saatiin Facebook-sivut, joiden kautta pystytään nostamaan jaoston tunnettuvuutta. Osallistuimme fuksiviikolla Otasuunnistukseen omalla yrityssuhdejaosto rastilla, jossa kerroimme fuksielle toiminnasta ja annoimme lisäpisteitä, kun kävi tykkäämässä facebookissa jaoston sivusta. Jaostolle tehtiin myös oma logo, ja syksyllä tilattiin myös oma banderolli. Yrityssuhdetoimikunnan vuosi 2014 käynnistyi Jämeränjäljestä. Heti Jämeränjäljessä toimikunnalle muodostui erinomainen yhteishenki ja toimikunta sai tutusta YTMKlyhenteestä poikkeavan lyhenteen: YTKM (johtuen erään jäsenen epäonnistuneesta lyhennyksestä). YTMK:n vaihto järjestettiin helmikuun loppupuolella. Päivän aikana toimikunta kierteli Otaniemi-Pasila-Helsinki-Munkkiniemi-Otaniemi -akselilla tehden erilaisia lyhyitä
32
ja helppoja rasteja. Ennen Otaniemeen päätymistä pysähdyttiin myös katsomaan jääkiekon olympialaisten Suomi - Ruotsi -välieräottelu. Ilta huipentui Otakaari 20:n isolla puolella järjestetyille sitseille, joissa yrityssuhdetoimikunta vannoi yrityssuhdetoimikunnan valan. Kevään viimeinen yhteinen tapahtuma oli kokoontuminen Mittarikillan 113. vuosijuhlaan Linnanmäen Caruzello-ravintolaan. YTMK antoi lahjaksi Monopoly-pelin, jonka lauta oli muokattu hieman MK:lle sopivammaksi. Vuosijuhlat olivat railakkaat, YTMK:n pöydässä tapahtui mm. ohjelmalehtisen syttyminen tuleen (hyvin pienimuotoisesti) sekä Fyysikon ja Kemistin välinen veitsiottelu. Kesällä, elokuun loppupuolella järjestettiin YTMK:n kesäpäivä. Ohjelma alkoi tiukalla lasersotakamppailulla Salmisaaren Megazonessa, jossa YTMK taisteli hyvällä menestyksellä noin kymmenvuotiaita lapsia vastaan. Lopputuloksista (kuka voitti jne.) ei jäänyt muuta mieleen, kuin että hauskaa oli. Tästä jatkettiin peseytymisen jälkeen Helsingin Viikinkiravintola Haraldiin, jossa saatiin oikein maittava päivällinen. Ilta jatkui saunomisen merkeissä Otarannan Tietosaunalla. Monelle vuoden kohokohta oli 6.-10.9. järjestetty matka Müncheniin. Matkan aikana mm. käytiin yritysvierailulla NSN:stä irronneen yrityksen, Coriantin, toimistolla. Toimistolla päästiin myös tutustumaan Coriantin erilaisiin laboratorioihin. Melko tietoliikenneteknistä asiaa, mutta silti oikein mukava paikka. Toinen excumme oli O2 Telefonican toimistossa, jossa tutustuimme Telefonican toimintaan sekä sen pyörittämään Wayra-startupkiihdyttämöön. Tämä yritysvierailu päättyi “beers with a view”, eli O2 Towerin ylimmän kerroksen (38. kerros) kokoushuoneessa järjestettyyn vapaamuotoiseen keskusteluun. Kaiken kaikkiaan vuosi oli vähäisistä tapahtumien määrästä riippumatta aktiivinen ja varmasti jokaiselle jäsenellä hauska vuosi!
Kulttuuri ja yhteisö KULTTUURIN TAHTOTILA 2014 -PROJEKTI
JAOSTOPUHEENJOHTAJIEN VERKOSTO
Vuoden hankkeena kulttuurisektorilla toteutettiin Kulttuurin tahtotila 2014 -projekti. Tavoitteena oli selkeyttää yhteistä näkemystä siitä, minkälaista kulttuuritoimintaa AYY:n pitäisi tuottaa ja minkälaisilla toimenpiteillä tähän päästään. Mielekkäimmäksi tavaksi selvittää tämä nähtiin hallitusohjelmaprojekti, jonka tavoitteena oli luoda yhteistä pohjaa ja vaihtaa ajatuksia siitä, minkälaista AYY:n tuottaman kulttuurin tulee olla erityisesti yhteistä kampusta ajatellen.
Jaostopuheenjohtajiien verkostoon kuului kansainvälisyysjaosto Mosaicin pj, Teekkarijaoston pj, Aalto-yhteisöjaosto Aavan pj, Yrityssuhdejaoston pj, Museon intendentit sekä kyläpäällikkö.Verkosto kokoontui vuoden aikana säännöllisesti, noin kerran kuukaudessa. Jaostopuheenjohtajien kanssa suunnittelimme muun muassa jaostojen koulutusta, vuosikelloa, wapun ajan tapahtumia, sponsoreiden hankintaa, vapaaehtoisten palkitsemista ja uusien vapaaehtoisten rekrytointia.
Tavoitteista ehdottomasti tärkein oli avoimen keskustelukulttuurin edistäminen ja laajentaminen toimijoiden välillä. Projektin tarkoituksena oli herätellä toimijoita keskustelemaan yhdessä siitä, kuinka opiskelijakulttuuri Aalto-tasolla rakentuu ja miten lähestyvä kampusmuutos tulee vaikuttamaan yhteisöön.
KULTTUURITOIMIJOIDEN YDINRYHMÄ
Jo projektia suunniteltaessa oli selvää, että tämä vuosi on kulttuurisektorilla selkeästi yhteisen tavoitetilan etsimisen vuosi. Tämä tarkoittaa sitä, että keskusteluissa painotettiin voimakkaasti yhteisiä päämääriä ja tavoitteita tulevaisuudessa - tavoitteita joita kohti teemme kulttuuria, eikä niinkään rakenteita tai yksittäisiä tapahtumia. Tämä siksi, että koimme nimenomaan rakentavan yhteisen keskustelun tulevaisuuden tavoitteista tarpeelliseksi ajankohdaltaan juuri nyt, ennen kauppatieteiden kanditason opetuksen muuttoa Otaniemeen syksyllä 2015.
Kulttuurin tahtotila -projektin myötä perustimme kulttuuritoimijoiden ydinryhmän, johon kuului AYY:ltä kulttuurivastaava, TJpj ja Aavan pj sekä KY:n ja TOKYO:n kulttuuritoimijat. Ryhmän perustamisen tarkoituksena oli tutustuttaa toimijoille paremmin eri opiskelijakulttuureita ja erilaisia tapahtumakentän rakenteita ja sisältöjä erityisesti yhteisen kampuksen näkökulmasta. Muuta Kylteri-kulttuurivastaavalle mieleen jäi erityisesti upeat kokemukset teekkarikulttuurista ja rikkaat keskustelut vapaaehtoisten kanssa. Akateemisen Wartin lähdössä mitä erilaisimpia juoksuasuja
Opiskelijakulttuuri Aalto-yliopistossa on kehittynyt hyvään suuntaan. Keskusteluissa nousi laajasti esille mahdollisuudet yhteisöllisyyden edistämiseksi opintoalojen välillä. Töölön ja Arabian opiskelijoiden (osittainen) muuttaminen Otaniemeen luo mahdollisuuksia aivan uudenlaiselle kulttuuriyhteisölle yliopistossamme. Projektin aikana saatiin koottua hyvin yhteen toimijoiden kokemuksia Aalto-kulttuurista. Ennen kaikkea olennaisinta antia oli yhteisymmärrys siitä, ettei poikkitieteellisyyden tarvitse olla minkään taustayhteisön kulttuuria syrjäyttävää. Projektista julkaistiin loppuraportti, joka esiteltiin edustajistolle syksyn ensimmäisessä kokouksessa.
33
AAVA 2014 Aavan vuosi alkoi perinteiseen tapaan vuosijuhlilla sekä oman vuoden ideoinnilla. Uutena haasteena vuoteen päätettiin ottaa suurta suosiota Otaniemessä niittäneen Humans vs Zombies hippapelin järjestäminen. Vuoden 2013 lopussa Aalto-Liike yhdistettiin Aavaan joten tehtäväjako oli jälleen uusi. Tämän seurauksena myös Aavan tapahtumakenttä kasvoi huomattavasti. Vuosijuhlien jälkeen katseet käännettiin kevääseen ja Akateemiseen Warttiin joka kaikista yrityksistä huolimatta järjestettiin viime vuoden tapaan Otaniemessä. Akateemisen Wartin lisäksi kevääseen mahtui bussikyydityksiä Pikkulaskiaiseen sekä AATUuun, liftausta, lajikokeiluja, Masters of Afterworkkia sekä zombeilua, kun Aava oli Fyysikkokillan mukana järjestämässä kevään lyhyttä Humans vs Zombies peliä. Kesällä pelailtiin vielä lentopalloa HelleAalto-turnauksessa. Syksy alkoi todella intensiivisesti Aalto Partylla sekä tapahtuman jatkobileillä: Aalto Afterpartyilla. Bileet järjestettiin jälleen TF:llä ja liput vietiin käsistä ennen tapahtuman alkua. Tämän lisäksi viiden päivän pituinen Humans vs Zombies peli, hyvinvointiviikko, hyvinvointihengailu sekä Taistelu Otaniemen Herruudesta työllistivät Aavalaisia alkusyksyn. Keväällä järjestettyjen Kulttuurin tahtotila -workshoppien innoittamina haluttiin järjestää syksyllä yksi uusi tapahtuma KY:llä ja Arabiassa. KY:llä järjestettiinkin Varjolinnanjuhlat itsenäisyyspäivänä mutta Arabiaan ei oikein saatu yhteyttä eikä mitään tapahtumaideaa keksitty, joten se jätettiin ensi vuodelle. Aava AYY:n vuosijuhlilla
Helle-Aallossa oli tiukat rantalentiskisat Hietalahden uimarannalla.
TAPAHTUMAT: Vuosijuhlat 1.2.2014 AYY:n 4-vuotisjuhlia vietettiin kasinotunnelmissa Telakalla ja jatkot juhlittiin vallankumousteemalla. Brunssi nautittiin Servin Mökissä. Bussikyyti Pikkulaskiaiseen 6.2.2014 Aava kyyditti yhden bussilastillisen juhlijoita Pikkulaiskiaiseen ja takaisin. Akateeminen Wartti 22.4.2014 64. Akateeminen Wartti järjestettiin viime vuoden tapaan Otaniemessä. Viestijuoksun lisäksi Alvarin aukiolla oli mahtavaa ohjelmaa, kuten tuttuun tapaan pomppimista pomppulinnassa sekä mahdollisuus 60 metrin benjihyppyyn.
34
Muusta karnevaaliohjelmasta vastasivat mm. KUJ, LiHy, Aalto Predators, tanssiryhmä Swag, Aalto Beer Pong, Otakala, PoRa, Jäynä ja Skipoli. Tänä vuonna viestijuoksuun osallistui ensimmäistä kertaa myös yksi AYY:n yhteistyöyrityksistä, Rovio. Bussikyyti Akateemiseen Aurajokilaivuritutkintoon 15.5.2014 Aava ja KUJ järjestivät yhteistyössä bussikyydityksen Akateemiseen Aurajokilaivuritutkintoon eli AATUun. Approilemaan lähti kaksi täyttä bussia. Masters of Afterwork 23.5.2014 Masters of Afterwork oli Masters of Aallon päättävä tapahtuma, jossa tarjoiltiin näyttelyvieraille virvokkeita ja cocktailpa-
loja. Paikalla kävi illan aikana noin 100 henkeä ja tarjoilut menivät kuin kuumille kiville. Hitchball4000 6.-8.6.2014 Viime vuoden tavoin jo suurempaa suosiota saavuttanut liftauskilpailu järjestettiin jälleen. Joukkueita liftaamaan lähti lähes 30. HelleAalto 17.8.2014 HelleAallon lentopalloturnaus järjestettiin tuttuun tapaan elokuussa Hietaniemen uimarannalla. Päivä oli aurinkoinen, musiikki soi ja ihmiset viihtyivät. Tänä vuonna TeekkariTennis (TeTe) oli mukana tapahtumassa ja he järjestivät Beach tennis -turnauksen lentopalloturnauksen yhteyteen. Aalto Party 2.9.2014 Aalto Party järjestettiin Aalto Eventsin kanssa yhteistyössä Ainon aukiolla sekä Taistelua Otaniemen herruudesta
Sahan ympäristössä. Sää oli loistava ja useat Aallon yhdistykset saapuivat paikalle esittelemään toimintaansa. Aalto Afterparty 2.9.2014 Aalto Afterparty järjestettiin perinteisesti Täffällä. Tapahtuman suosio oli kasvanut entisestään ja liput myytiin loppuun jälleen ennen tapahtumaa. Esiintymässä olivat mahtava KYntelligens sekä upea Fii Fighters. DJ:n tapahtumassa olivat DJ Hami sisäpuolella sekä EAS Red Bull -autossa terassin puolella. Humans vs Zombie syksy 16.-20.9.2014 Viiden päivän mittainen pitkä HvZ-peli järjestettiin Otaniemessä. Tähän eeppiseen sukkasotaan ilmoittautui ennätykselliset 284 ihmistä. Erilaisia tehtäviä järjestettiin pelaajille noin kaksi päivässä ja loppusauna palkintojenjakoineen pidettiin lauantaina Rantasaunalla.
HYVINVOINTIVIIKKO 29.9.-3.10.2014 Hyvinvointihengailu 1.10.2014 Perinteinen Hyvinvointihengailu järjestettiin Servin Mökissä Lakinlaskijaisten jälkeisenä päivänä. Tarjolla oli Aavalaisten valmistamaa maukasta pizzaa sekä muumeja. Taistelu Otaniemen Herruudesta 2.10.2014 Tänä vuonna lajina Taistelussa Otaniemen Herruudesta (TOH) oli kuplajalkapallo. 16 upeaa joukkuetta osallistui hulvattomaan taistoon josta ei iloa ja naurua puuttunut. Finaalipelit pelattiin auringon laskettua ja jälkipelit järjestettiin Rantasaunalla.
kampuksella: tiistaina Töölössä ja keskiviikkona Otaniemessä. AYY:n yhteistyökumppaneista paikalla oli Otaniemessä Neste Jacobs sekä Capgemini. Tapahtuman tarkoituksena oli tutustuttaa opiskelijoita AYY:n piirissä toimiviin yhdistyksiin ja järjestöihin. Varjolinnanjuhlat 6.12.2014 Varjolinnanjuhlat järjestettiin itsenäisyyspäivänä KY-talon yläkerhohuoneella. Osallistujia näillä Aalto-sitseillä oli noin 70 ja niiden aikana seurattiin Linnan juhlia valkokankaalta. Pöytäjuhlan jälkeen jatkoja juhlittiin samassa tilassa. Aalto Cocktaill oli mukana tapahtumassa valmistamassa herkullisia drinkkejä.
Kampuskarkelot 28.-29.10.2014 Kampuskarkelot järjestettiin kahdella Aalto Afterparty Täffällä. Kuva Antti Kurkinen
35
TEEKKARIJAOSTO
vuoden kestävää sisäpiirihuumoria niin toimikuntien kuin koko toimijajoukon sisällä. Sillis järkättiin OK20:ssa.
ISOTOIMIKUNTA ISOtoimikunta (ITMK) koostui vuonna 2014 puheenjohtajasta, kiltojen ISOvastaavista ja neljästä kv-ISOjen edustajasta, yksi kustakin tekniikan korkeakoulusta. Keväällä ryhmäydyttiin, rekrytoitiin uudet ISOt ja koulutettiin heidät valmiiksi syksyn koitoksiin. Syksyn alkaessa oli fukseja ja kv-opiskelijoita vastaanottamassa yhteensä noin 450 ISOa. Syksyllä panostettiin enemmän ISOjen palkitsemiseen ja virkistämiseen. Heti orientaatioviikolla ISOjen päätapahtumassa ISOsitseillä kävi yli 300 ISOa sitsaajaa. Myös lokakuun urheilullinen ToughISO-tapahtuma, jossa joukkueet kiersivät urheilullista rataa ympäri, keräsi paljon osallistujia ja hyvää palautetta! Tämän lisäksi paljon ISOja nähtiin myös ISOjen peli- ja leikki-illassa sekä ISOjouluissa. Tänä vuonna panostettiin eri toimikuntien välisiin suhteisiin ja ITMK leikki lähimpien toimikuntakaveriensa IE:n, KvTMK:n ja FTMK:n kanssa useampaan otteeseen.
TEEKKARIKULTTUURITIREHTÖÖRIT Jämeränjälki Vuoden alussa järjestettiin Jämeränjälki, jossa vuoden uudet hallitus-toimijat pääsivät ensimmäisiin kosketuksiin toimikuntiensa kanssa. Päivän ohjelma muodostui alkupäivän rastikiertelystä Otaniemen ja Helsingin alueella. Illalla järjestettiin sitsit Smökissä. Tapahtuman teemana olivat elokuvagenret, mikä onnistui yllättävän hyvin ja sai aikaan koko Gravitaatiossa meininkiä
36
Teekkarimessuilla nähtiin monenlaista rastia.
Sikariporrasfutis Sikariporrasfutis pidettiin Alvarin Aukiolla ja lajina tänä vuonna oli norsupallo. Peleihin osallistui useiden kiltojen hallituksia ja TJ pelasi omana joukkueena. Vieraille tarjottiin virvokkeita ja virvokkeita sai lisää otteluita voittaessa. Voittajajoukkueeksi selviytyi Inkubio ja heidät palkittiin kuohuviinillä sekä hyvällä mielellä. Hullu Jussi Wappuaaton aattona järjestettiin perinteinen Hullu Jussi –tapahtuma, jossa osallistujien itse kootut ryhmät kiersivät rasteja pitkin Otaniemeä. Tapahtuman päätarkoitus oli tarjota osallistujille mahdollisuus hauskanpitoon ja tähän kannustettiin myös pienen palkinnon myötä voittajajoukkueelle. Myös parhaan rastin pitäjä palkittiin juhlavasti Smökin katolla vappuriehan julistuksen aikaan. Merkkimyynti Akateemisen vartin yhteydessä pidetty merkkimyynti oli hyvin suosittu. Suosiota lisäsi etenkin se, että perinteisten yhdistysten merkkien lisäksi haalareiden koristukseksi oli mahdollista hankkia erikoisempia merkkejä. Fuksien juhlasitsit Smökissä.
Otatarhan Ajot Syksyn alussa kerättiin joukkueita osallistumaan Otatarhan Ajoihin, jossa kisailtiin fuksija yleissarjassa parhaan moottorittoman ajoneuvon rakentamisessa sekä ajamisessa. Alvarin aukio muutettiin Kuusakoskelta lainattujen autonrenkaiden avulla kisaradaksi ja palkintoja jaettiin molemmissa sarjoissa parhaimmille ajokeille. Paikalla soitti DJ, juontajina toimivat Äpyn sekä TJ:n edustajat. Aika-ajoista vastasi Polyteknikkojen Raittiusseura ja Jäynä hoiti pakollisen varikkopysähdyksen. Sponsoreita tapahtumaan saatiin Estrellalta sekä Vaisalalta. Paikalla oli myös valion jujuauto. Järjestöjen välinen toiminta Vuoden aikana järjestettiin myös toimintaa muiden ylioppilaskuntien vastaavien toimikuntien kanssa. KY:n KUVA sekä TTYY:n Teekkarijaosto tulivat keväällä käymään Otaniemessä. Syksyllä vierailimme heidän luonaan Helsingissä sekä Hervannassa. HvTMK HvTMK:n eli hyvinvointitoimikunnan kesken järjestettiin illanistujaisia ja vuosijuhlakasa. Tämän lisäksi tilattiin upea HV-pinssi, jonka jokainen HvTmklainen sai lunastaa itselleen. Teekkarikuvakilpailu Kuvakilpailu järjestettiin ja saatiin muutamia osanottajia. Palkinnoksi jaettiin lahjakortteja. Kuvakilpailu on hyvä tapa kerätä kuvia historiasta.
Polyteekkarimuseo Polyteekkarimuseossa on jälleen ollut ilahduttavan vilkas vuosi. Määrätietoinen työ museon tunnetuksi tekemiseksi myös teekkariyhteisön ulkopuolella tuottaa tulosta, ja museo onkin osallistunut useisiin näkyviin tapahtumiin. Espoo-päivänä tarjottiin kaupunkilaisille Teekkarikylän kiertokävelyjä, jotka osoittautuivat perin suosituiksi. Tärkeänä pidettiin tarkkaan suunniteltua esteetöntä reittiä, jotta sekä pienimmät että vanhimmat osallistujat voisivat kiertää koko kierroksen. Yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa perehdytettiin yliopistomaailmaan tutustuvia abiturientteja opiskelijoiden historiaan, ja käynti museossa kuului osana myös professori Mats Fridlundin kurssiin. Museon toiminta jakautuu selkeästi kolmeen osaan: sunnuntaipäivystykset, opastetut kierrokset sekä muut tapahtumat. Lukukauden aikana museo on avoinna sunnuntaisin klo 12-14 kaikille kiinnostuneille juhlapyhiä lukuun ottamatta. Opastetuista 103 kierroksesta oma ryhmänsä ovat luonnollisesti fuksikierrokset, joita järjestettiin keväällä 28 ja syksyllä 16. Muita kierroksia on järjestetty vuoden aikana 59. Ryhmäkoon ollessa keskimäärin 15 henkilöä on vuoden aikana opastetuille kierroksille osallistunut noin 1 550 henkilöä. Teekkarikylän kävelykierros Espoo-päivänä 2014. Kuva Mika Tarhala
Teekkariperinnejuhlan silliksellä meno oli katossa.
37
Museon yleisimmät opastuskielet ovat luonnollisesti suomi ja ruotsi, joiden ohella esittelyjä on pidetty englanniksi, espanjaksi, viroksi ja venäjäksi. Oppaiden kielivalikoimaan kuuluu vielä muitakin kieliä. Opaskoulutuksen ja pätevyyden antavan opastusnäytteen on suorittanut kymmenen henkilöä, ja koulutuksessa on jatkuvasti useita henkilöitä. Jatkuva järjestelmällinen koulutus varmistaa osaltaan että esittelijät ovat perusteellisesti perehtyneet teekkarikulttuuriin ja sen historiaan. Vauhtia, huumoria ja menoa esittelyihin tuovat sitten oppaiden omat kokemukset ja tarinat. Suurimpia yksittäisiä tapahtumia ovat oman yhteisön Jämerän Jälki ja Otasuunnistus, TEK:in järjestämät kansalliset KYR-päivät, kiltojen ja yhdistysten cocktail-tilaisuudet sekä museon omat avoimet ovet. Tärkeitä tilaisuuksia ovat aina museon saamien lahjoitusten vastaanotot, joista tehdään mukavia tapahtumia museon tiloissa. Näiden lisäksi museossa järjestetään lukuisia pienempiä tapaamisia ja tapahtumia. Näihin kaikkiin museolla tapahtuviin tilaisuuksiin on vuoden aikana osallistunut noin 2 000 henkilöä. Kansallisessa mittakaavassa pieni erityismuseo, vapaaehtoisten ylläpitämä Polyteekkarimuseo saavuttaa siis vuodessa yli 3 500 henkilöä, joka on kerrassaan uskomaton määrä kävijöitä. Luvusta puuttuvat omien opastusta sisältämättömien, mutta teekkarikulttuurin ja -historian ympärillä pyöriviä tehtäviä sisältävien suurtapahtumien Jämerän jäljen ja Otasuunnistuksen museokävijät, joita lienee yhteensä parisen sataa. Kiitos suuren ja jatkuvassa tasaisessa kasvussa olevan vierasmäärän mahdollistamisesta kuuluu kaikille aktiivisille museojaostolaisille ja oppaille, jotka ovat isännöineet ja opastaneet kaikkia museoon tutustujia. Paras palaute vierailujen onnistumisesta on niiden määrän kasvu vuodesta toiseen. Suurimmat kiitokset kuuluvat myös Polyteekkarimuseolle lahjoituksia tehneille nykyisille ja entisille jäsenille sekä heidän perheilleen. Museon 2014 saamat lahjoitukset kattavat yli sata vuotta teekkarihistoriaa tupsulakkien, tekstiilien, taide-esineiden, kirjallisen aineiston ja monen muun esineen avulla. Osa lahjoituksista on siirtynyt suoraan osaksi pysyvää näyttelyä. Museo on erittäin kiitollinen lahjoittajien osoittamasta luottamuksesta ja toimii aktiivisesti lahjoitusten saamiseksi tulevaisuudessakin. Museon intendentteinä ovat toimineet tekniikan kandidaatti Hamilkar Bergroth ja tekniikan ylioppilas Jari Isaksson, museonjohtajana Tiina Metso. Museojaostoon on 2014 liittynyt 18 henkilöä, jolloin kokoonpano on kasvanut huikeaan 28 jäseneen intendenttien lisäksi. Erillisessä opaspoolissa on lisäksi mukana vielä noin 40 museoaktiivia, joista osalla on jo kertynyt museokokemusta yli vuosikymmenen verran.
MARMON Vuosi 2014 on Marmonin osalta ollut aktiivinen ja liikkuva. Talven kunnostustöiden ansiosta ajokauden aloittaminen kevään koittaessa oli hieman vähemmän jännittävä lisääntyneen käynnistymisvarmuuden myötä. Toimintaa ovat ansiokkaasti vetäneet kultaiset gurut DI Jyrki Riikinsaari, tekniikan lisensiaatti Panu Sainio ja DI Eero Friman taustavoiminen tukemana. Ensimmäisten kaikille avoimien hakujen kautta mukaan saatiin kymmenkunta uutta innokasta Marmonkisälliä, jotka viettävät talvikauden perehtymällä ja ylläpitämällä autoharvinaisuutta. Kevään saapuessa heidät tullaan näkemään myös rattia pyörittämässä.
38
Marmon-auto hääkeikalla kesällä 2014
Asuminen ja kuntavaikuttaminen SEKTORIN TOIMINNAN KEHITTYMINEN VUONNA 2014 Systemaattinen vaikuttaminen Espoon kaupunkiin Vuoden 2014 yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista päätettiin kauden alussa kuntavaikuttamisen ja kampusvaikuttamisen systematisointi ja vaikuttavuuden kasvattaminen. Tätä haastetta lähestyttiin taktiikalla, jossa AYY vaikuttaa kaikkiin Espoon kaupungin päätöksenteon ja toteutuksen tasoihin samanaikaisesti ja systemaattisesti. Kaupungin päätäntävallan ja toteutuksen tasoiksi muodostuivat: Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus, kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunkisuunnittelukeskuksen virkamiehistö. AYY tapasi vuoden aikana kaupunginhallituksen jäseniä, sekä järjesti valtuustoryhmäkierroksen, jossa tavattiin Espoon suurimmat valtuustoryhmät. Tämän lisäksi AYY:n edustajat olivat jatkuvasti yhteydessä kaupunkisuunnittelulautakuntaan, jonka kanssa käsiteltiin ajankohtaisia kaavahankkeita erityisesti Otaniemen alueella. AYY:llä oli myös hyvät kontaktit Otaniemen alueen kaava-arkkitehtiin, mutta tämä yhteydenpito katkesi kaavoittajan irtisanouduttua, eikä Espoo määrittänyt syksylle 2014 uutta kaavoittajaa Otaniemeen. Espoon valtuustoryhmien tapaamiset Jotta AYY:n toiminta olisi kaikilla tasoilla mahdollisimman vaikuttavaa, päätettiin ensimmäistä kertaa järjestää niin sanottu valtuustoryhmäkierros, jossa AYY:n edustajat kiersivät Espoon suurimmat valtuustoryhmät esittelemässä ylioppilaskuntaa ja sen merkitystä kaupungille, sekä AYY:n näkemyksiä Otaniemen kehittämisestä. Vuoden 2014 aikana ehdittiin tapaamaan Vihreiden, Kokoomuksen, SDP:n, Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmät ja muille valtuustoryhmille lähetettiin materiaalia kirjallisena.
Yliopiston osalta keväällä yhteistyötä tehtiin pääosin kampuskehitysjohtaja Jarkko Leinosen kanssa, ja yhteistyö oli pääasiassa informaation välittämistä. Yliopiston kampusjohdon muututtua syksyllä lähdettiin luomaan pysyvämpää ja laajempaa yhteistyötä yliopiston kampusvararehtorin Antti Ahlavan ja yliopiston kampuskehityspäällikön Antti Tuomelan kanssa. Kampusvaikuttamisen yhteistyö kirjattiin yliopiston kanssa tehtyyn raamisopimukseen vuodelle 2015. Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtiin vuoden 2014 aikana yhteistyötä mm. Aalto Villagen rakennushankkeen ja Otaranta-Servinniemen kaavan osalta. Senaatti-kiinteistöjen kanssa muodostettiin yhteistyö, jossa edustajat tapasivat säännöllisesti ja jakoivat kantojaan Otaniemen ajankohtaisista hankkeista, sekä suunniteltiin yhteistyötä siitä miten esimerkiksi Otaranta-Servinniemen täydennysrakentaminen toteutettaisiin. Kampuskehityksen työryhmän perustaminen Kampuskehityksen työryhmä perustettiin toukokuussa 2014 tekemään konkreettisia suunnitelmia Otaniemen alueen kehittämiseksi ja ensisijaisesti löytämään ratkaisuja jotka takaavat riittävän opiskelija-asuntojen rakentamisen Otaniemen alueelle. Työryhmän puheenjohtajana toimi kuntavaikuttamisesta vastaava hallituksen jäsen ja muut jäsenet olivat aiheesta kiinnostuneita opiskelijoita.
TAPAHTUMAT JA VUODEN KOHOKOHDAT
Valtuustoryhmätapaamisissa AYY otettiin hyvin vastaan ja pystyimme muodostamaan ensimmäistä kertaa linkin Espoon korkeimman päättävän elimen eri ryhmittymiin. Valtuustoryhmätapaamiset koettiin onnistuneeksi siitäkin syystä että AYY pystyi näin vaikuttamaan myös kaupunkisuunnittelulautakunnan eri jäseniin lautakunnan salin ulkopuolella.
Otakaari 18A:n avajaiset Vuonna 2014 valmistui ensimmäinen AYY:n rakentama uudiskohde, Otakaari 18A. Kohteen valmistumista haluttiin juhlistaa asiaan kuuluvalla tavalla ja AYY kutsui Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän avaamaan kohteen. Jotta pystyimme tarjoamaan kaupunginjohtajalle sopivan haasteellisen avajaistilaisuuden, avattiin kohde saksien ja nauhan sijaan moottorisahalla ja puisella puomilla. Avajaistilaisuudessa esitettiin myös kannanotto “Taloja on, mutta tontit puuttuu”, joka julkaistiin sekä paperisena, että nikkaroidun pahvisen talon muodossa.
Yhteistyö sidosryhmien kanssa AYY:n tärkeimmät sidosryhmät Otaniemen kehittämisen osalta ovat Espoon kaupungin lisäksi Aalto-yliopisto ja Senaatti-kiinteistöt. Osana systemaattista vaikuttamista lähdettiin luomaan pysyvämpiä rakenteita Otaniemen kampuskehittämisen yhteistyöstä sidosryhmien kanssa.
Avajaistilaisuuden jälkeen paikallaolijat kierrätettiin katsomassa uusia rakennettuja asuntoja. [KUVA Mäksystä parvekkeella]. Avajaistilaisuuden jälkeen järjestettiin kuohuviini ja kahvitarjoilut Servin Mökissä jossa jatkettiin keskustelutilaisuudella opiskelijaasumisen tulevaisuudesta Otaniemessä. Tilaisuus oli menestys ja merkityksellinen käännekohta yhteistyössä tehtävälle Otaniemen kampuskehittämiselle.
39
AYY:n kampusvision esittely Kampuskehittämisen vuosi 2014 kulminoitui 5.12 järjestettyyn Otaniemi OK projektin suureen sidosryhmätapaamiseen. Projekti aloitettiin syksyllä 2014 ja sen on määrä jatkua vuodelle 2015. Projektiin vaadittavan suunnittelutyön toteuttamiseen perustettiin kampuskehityksen työryhmä, joka teki intensiivistä suunnittelutyötä syksyn ajan. AYY esitteli sidosryhmätapaamisessa kampustyöryhmän tekemän vision Otaniemen opiskelija-asumisen kehittämisestä. Yleisönä olivat muut Otaniemen tärkeimmät toimijat: Espoon kaupunki, Aalto-yliopisto, Senaatti-kiinteistöt, Otaniemi-seura sekä joukko kaupunkisuunnittelun asiantuntijoita ja tutkijoita Aalto Built Environment tutkimusryhmästä. AYY:n visio opiskelija-asumisen kehittämisestä otettiin hyvin vastaan ja opiskelija-asuminen nähdään yhä enemmän yhtenä Otaniemen tärkeimmistä voimavaroista. AYY:n vision tärkeimpinä elementteinä olivat opiskelijoiden yhteisölliset asuinalueet lähellä kampustoimintoja Otakaarella, sekä luontoarvojen ja uusien opiskelija-asuntojen sovittaminen yhteen Servinniemen alueella. AYY:n visiossa Servinniemen aluetta täydennysrakennetaan noin. 900 uudelle asukkaalle ja Otakaarelle rakennetaan opiskelijaasuntoja noin 1000 uuden asukkaan tarpeisiin. Uusi asumisen tietojärjestelmä Vuonna 2014 aloitettiin etsimään uusia ratkaisuja asumisen tietojärjestelmäksi vanhan Campus-järjestelmän tilalle. Campus oli palvellut eri muodoissaan TKY:tä ja KY:tä ja nyt AYY:tä jo yli kymmenen vuotta. Järjestelmän toimintavarmuus oli ajan myötä merkittävästi heikentynyt, eikä vanhan järjestelmän korjaaminen vaikuttanut mahdolliselta. Järjestelmän korvaamiseksi hankittiin apua Rubic HR Finland Oy:ltä, jonka kanssa tehtiin syksyn 2014 aikana mittava kartoitus vanhan järjestelmän tilanteeseen ja etsittiin mahdollisia korvaavia ratkaisuja tai kokonaan AYY:lle räätälöitävän uuden ohjelmiston toimittajaa. Rubicin avulla järjestettiin aiheesta onnistunut tarjouskilpailu, johon saatiin mukaan erittäin hyvä kokoelma laadukkaita toimittajia. Tarjouskilpailun tuloksena päätettiin teettää täysin uusi ja AYY:lle räätälöity järjestelmä. Toimittajaksi valikoitui Kisko Labs Oy. Työt Kiskon kanssa aloitettiin nopeassa tahdissa heti kesän 2014 lopussa ja vuoden loppuun mennessä ollaan lähes valmiita aloittamaan järjestelmän testaus. Uusi järjestelmä on tarkoituksena ottaa käyttöön vuoden 2015 keväällä ja vuoden 2014 perusteella toiveet aikataulun onnistumisesta ovat kovat. Uuden järjestelmän nimestä järjestettiin nimikilpailu jonka voittajan perusteella uudelle järjestelmälle annettiin nimi: Domo.
40
Tekemättä jääneet asiat Vuoden 2014 aikana jouduttiin tekemään ankaraa priorisointia toteutettavista projekteista. Näin ollen tänäkin vuonna on jäänyt pöydälle asioita, joiden jatkoa on syytä tarkastella. Vuoden 2014 hallitusohjelmaan kuulunutta asuntokannan pitkän tähtäimen suunnitelmaa ei koskaan viety alkuselvityksiä pidemmälle. Tavoitteena oli tehdä tarkempi tutkimus siitä, missä AYY:llä pitkällä aikavälillä tulisi olla opiskelija-asuntoja ja missä ei. Tähän kuului tärkeänä osana myös asuntokannan rakenteen tarkastelu palvelunäkökulmasta. Projekti riittävä toteuttaminen olisi tarvinnut selkeää priorisointia pois muista sektorin asioista, eikä sitä nähty tällä hetkellä kaikista ajankohtaisimpana kehityskohteena sektorilla. Kuntavaikuttamisen osalta vuonna 2014 keskityttiin valtaosin opiskelija-asumiseen. Tämä oli selkeä valinta kuntavaikuttamisen kärjeksi, jotta saavutettiin riittävän suu ri painoarvo ajankohtaiselle kysymykselle. Aiheet, jotka ovat jääneet tänä vuonna sivusijalle ja joihin olisi aihetta vaikuttaa jatkossa ovat vähintäänkin joukkoliikennekysymykset ja Otaniemen palvelutarjonnan kehittäminen.
Otakaari 18 A:n avajaisten tunnelmaa
KYLÄSENAATTI Kohokohta Vuoden 2014 kohokohta oli vapun alusviikolla, kun Kyläsenaatti kävi jakamassa vappupalloja kaikkiin Teekkarikylän päiväkoteihin. Kyseessä on monivuotinen perinne, joka oli viime vuosina valitettavasti päässyt unohtumaan. Päiväkotien henkilökunta suhtautui ehdotukseemme hyvin suopeasti ja käytännön järjestelyistä sopiminen oli helppoa. Positiivista tunnetta kasvattivat tieto siitä että pallot olivat meidän tarjoamia eli kuluja ei päiväkodeille tullut ja se että pallot eivät olleet perus ilmapalloja vaan oikeita vappupalloja heliumilla täytettyinä. Eri lastenohjelmien hahmoja ja muita lapsille mieleisiä hahmoja esittäneet pallot saivat pallot vastaanottaneet lapset riemastumaan. Hienoimmat hetket koettiin palloja jakaessa, lapsen kiitos ja ilo kun ovat niitä harvoja vilpittömiä asioita maailmassa.
Tekemättä jäänyt tai muuten harmittamaan jäänyt Syksylle suunniteltu Teekkarikylän kellari- ja vinttikomeroiden siivous jäi toteutumatta kiireisen ja pirstaleisen syksyn seurauksena. Yhteistyö OtaHOASin kanssa kehittyi vuoden aikana ja yhteistyötä tehtiin erityisesti tapahtumien osalta. Yhteistyön toimintatapoja ja rutiineja voi kuitenkin kehittää edelleen tulevina vuosina. Muutokset Kyläsenaatti koki suuren muutoksen vuodelle 2014 kun palattiin Kylävaalien jälkeen vuotta 1972 edeltäneeseen toimintatapaan, jossa Teekkarikylän toiminnasta vastaavat talojen linnanisännät. Kyläsenaatti koostuikin linnanisännistä ja AYY:n nimittämistä henkilöistä. Samainen edustajiston vuonna 2013 tekemä sääntömuutos poisti Kyläsenaatilta asukasdemokratian vastuut ja velvoitteet ja siirsi ne ylioppilaskunnan Asumisen yhteistyöelimelle. Kyläsenaatista tuli asukasaluekohtainen toimikunta, joka vaalii Teekkarikylän perinteitä ja ylläpitää sekä kehittää sen asukasviihtyvyyttä.
41
Teekkaritoiminnan edistämisrahasto TTER
TTER jatkoi vuonna 2014 rahan jakamista kunnianhimoisiin ja enemmän tai vähemmän hulluihin opiskelijaprojekteihin. Rahaston säännöt joutuivat vuoden aikana myllerryksen kohteeksi, kun AYY:n edustajisto päätti nimittää TTER:n sääntöjen muuttamista selvittävän työryhmän täydeksi yllätykseksi rahaston johtokunnalle. Edustajisto päätyi lopulta lähinnä muuttamaan ylioppilaskunnan ja yhdistysten nimet vastaamaan nykypäivää, joten toimintaan vaikuttavia muutoksia ei sääntöihin syntynyt. Hakukierroksilta rahaa heltisi 31 hakemukselle (rahassa mitattuna 60 176 euroa) ja jatkuvassa haussa 29 hakemukselle (15 433 euroa). Hakemuksia kertyi vuoden mittaan tasaista tahtia kaikilta Aallon opintoaloilta. Ylioppilaskunnan viestintäsektorin kanssa käytiin syksyllä keskusteluja TTER:n viestinnästä ja nettisivuista sekä aloitettiin nettisivujen kehittämis- ja kääntämisprojekti, joka jatkuu vuodelle 2015. TTER mainosti itseään vuoden aikana mm. kiltojen lehdissä, TOKYO:n kalenterissa, Radiodiodissa sekä AYY:n sivuilla. Edellisvuosien tapaan käytiin aktiivisesti keskustelua rahaston avustusten jakoperusteista ja tarkistettiin hieman linjaa joidenkin hakemustyyppien suhteen. Vuonna 2013 jaettu varsin vähäinen avustusmäärä aiheutti myös keskustelua ja myönnettyjen avustusten määrä saatiinkin nostettua taas järkevälle tasolle.
42
TILINPÄÄTÖS
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58