Shibasanomat 3/2021

Sisällysluettelo

Tuire Siikala Taitto: Jenni Latvanen

Sari Heimonen Lehtitiimi: Taru Mäkelä

Satu Hakanen Anniina Hamunen

Mia Jacksen

Niina Koskinen

Susanna Pietilä

Sara Tikkanen

Emma Hakanen

Salla Mikkola Karolina Norteva

Laura Pyykkö

Milla Salonen

Julia Suuriniemi

Paino: LightPress Oy, Kaarina 2021

Mizuto "Koda", Emmi Rasa

Puheenjohtajan tervehdys

Syksyinen

Shibasanomat on täällä!

on oma lempivuoden aikani, ja varsinkin heltei

kesän jälkeen viileät päivät tuovat uutta energiaa. Moni tykkää retkeil lä ja vaeltaa koiran kanssa erityisesti syksyllä, ja tästä numerosta löytyykin todel la kattava artikkeli koiran kanssa reissaamisesta. Kan nattaa ottaa hyvät vinkit talteen!

Syksyyn kuuluu myös SS

päänäyttely, joka on sa malla shibojen erikoisnäyttely.

on perinteisesti ollut paljon shiboja, ja tällä kertaa pokka simme palkinnon suurimmasta koiramää rästä! Näyttelyn tulokset kuvien kera löytyvät heti lehden alkuosasta.Toivottavasti jossain vaiheessa pääsem

me järjestämään omaa erikoisnäyttelyä – pit kästä hakuajasta johtuen kuitenkin ai kaisintaan vuonna 2023.

Jokin aika sitten pyysimme ku via kotisivuille ja lehteen, ja nii tä on tullutkin ilahduttavasti. Voit edelleen lähettää kuvia yhdistyksen tai lehden säh köpostiin. Muista laittaa kuviin koiran ja kuvaajan nimet. Lehteen saa erittäin mielellään lähettää myös mitä tahansa muuta materi aalia – lukijoilta tulevat jutut olisivat erittäin tervetulleita.

Jos sinulla on kysymyksiä tai kai paat ohjeita, lähetä sähköpostia niin jutellaan!

Kauniita syysaamuja kaikille,

- Tuire Siikala

Mainostilaa lehdestä

Ota yhteyttä, jos olet kiinnostunut mainostamaan jäsenlehdessämme!

Mainosten koko ja julkaisukerrat ovat neuvoteltavissa. Osaava taittotiimimme voi tarvittaessa myös taittaa mainoksen toiveidenne mukaisesti.

Ilmoitushinnat jäsenille

Valmis mainos

koko sivu (A4, neliväri)

puoli sivua (A5, pysty tai vaaka, neli väri)

sivua

tekemä mainos

koko sivu

puoli sivua

¼ sivua

on ilmainen kasvattajalistalla oleville.

Ilmoitushinnat muille (julkaisu yhdessä numerossa)

Valmis mainos

koko sivu (A4, neliväri)

sivua (A5, pysty tai vaaka, neliväri)

sivua

tekemä mainos

koko sivu

sivua

sivua

Lauantaina Jirka Vierimaan luennolla treenattiin häiriöitä.

Nakazo Av Enerhaugen, Thrillseekers Silver Surfer, Mirai No Ayumi Akai, Asagao Nana ja Impa.

Lauantaina oli mahdollisuus myös pöytä- ja käsittelytreeneihin. Ku vassa Blackroyal’s Piece of Gold eli Kyösti.

Sunnuntain lenkkeiltiin koko porukalla Pitkäjärven upeissa metsämaisemissa. Kaio (Rollick’s Kopper King, ylempi kuva) kiipesi tauolla laavulle tähystele mään, Hiro (Kiriko Kensha No Hirenjaku Go) otti rennosti isännän vieressä.

Kesäpäivillä on ollut perinteisesti mahdollisuus erilaisiin lajikokei luihin. Tällä kertaa paikalle oli rakenneltu rally-toko-rata. Navilla (Mirai No Ayumi Akai) oli myös omia bonusliikkeitä takataskussaan.

Viime vuonna järjestetty Taru Mäkelän opastus shiban tasapainoi lutreeniin oli jymymenestys, ja yleisön pyynnöstä jumppapallot ja tasapainotyynyt kaivettiin esiin tänäkin vuonna.

Shirokawa Signature Shakuhachi eli SaiMa ennätti harjoittelun välis sä myös poseeraamaan Jirkan kameralle.

Nuorten luokan narttuja

SSKY:n erikoisnäyttely

Teksti: Tuire Siikala Kuvat: Karolina Norteva

Vuoden tauon jälkeen järjestetty Suomen seu rakoirayhdistyksen erikoisnäyttely keräsi taas runsaasti shiboja Lahteen Jokimaan raviradal le. Näyttely on ollut vuodesta toiseen suosittu rodun harrastajien keskuudessa, ja tällä kertaa shibayhdistys palkittiin suurimmasta osallistuja määrästä näyttelyssä (ilmoitettu 54 koiraa).

Rodun

parhaaksi pennuksi valittiin uros Odyssey Go Takimisou (om. Päivi Aittamaa), ja paras narttupentu oli pikkupentuluokan voit taja Mami Go Shikoku Suehiroan (om. Tii na Bies). Paras juniori oli myös sertin saanut narttu Kukanoksan Masumi (om. Liisa Ruohomäki-Nur mi). Rodun parhaaksi valittiin valioluokan narttu Hon to-No Kuroyuki (om. Yvonne Wuoti) ja parhaaksi uroksek si ensimmäisessä näyttelyssään esiintynyt avoimen luokan

Kaikki tuloksetseuraavaltalöydät aukeamalta

uros Black Buccaneer’s Okimoto (om. Anna-Kaisa Ahola & Olli Lemmetyinen).

Shiboille on usein tullut menestystä myös isoissa kehissä, ja näin kävi tälläkin kertaa, kun rodun parhaaksi veteraaniksi valittu Nakazo Av Enerhaugen (om. Taru Mäkelä) sijoittui toiseksi BIS-veteraanikehässä.

Erikoisnäyttelyssä esitettiin kaksi kasvattajaryhmää, ja rodun parhaaksi valittiin kennel Black Buccaneer’s (Anna-Kaisa Ahola). Parhaan jälkeläisryhmän tittelin vei Ølenskjold's Quikstep (om. Erja Lajunen).

Shibayhdistys palkitsi menestyneimmät koirat yhdistyksen omilla ruusukkeilla sekä Riina Haapakallion piirtämillä shi ba-aiheisilla julisteilla. Kaikille osallistuneille annettiin osal listujalahjaksi shiba-aiheinen muistilehtiö.

VSP Black Buccaneer’s Okimoto

Issun NUO ERI NUK3

Shibasanomat

Paras narttu kehä

PENNUT

UROKSET

ODYSSEY GO TAKIMISOU PEK1 KP ROP PENTU (om. Aittamaa Päivi)

YENIE’S NAKA NO OE PEK2

YENIE’S NAKATOMI NO KAMATARI PEK3

NARTUT

MAMI GO SHIKOKU SUEHIROAN PPEK1 KP VSP PENTU (om. Bies Tiina)

NAKANAKA MADONNA PEK1

ROYCENDAHL AISHITERU KARA PEK2

UROKSET

TAMOTSU JUN EH JUK1

MEMPHILL’S ONLY FOR YOU NUO ERI NUK1 SA PU3

VARA SERT

DAIGOROUMARU GO SHIKOKU SUEHIROAN NUO ERI NUK2 SA

ISSUN NUO ERI NUK3 SA

SHIROKAWA PRESTIGE KAIGARA NUO EH NUK4

BLACK BUCCANEER’S OKIMOTO AVO ERI AVK1 SA PU1 VSP SERT (om. Ahola Anna-Kaisa & Lemmetyinen Olli) LAGGAN HACHI AVO ERI AVK2 SA

DUFAS WALDO WAGNER AVO ERI AVK3

BLACK BUCCANEER’S LUKE SKYWALKER AVO EH AVK4 ROYCENDAHL MASHOU NO TENSHI AVO EH

KUKANOKSAN SEMA DANSEI AVO H

THRILLSEEKERS SILVER SURFER AVO T

ØLENSKJOLD’S QUIKSTEP VAL ERI VAK1 SA PU2

BLACKROYAL’S MASAKADO VAL ERI VAK2 SA PU4

NAKANAKA YASUHIKO VAL ERI VAK3

MEMPHILL’S EMPEROR TAISHO VAL EH VAK4 KELLYHOFF’S SOLO THE SMUGGLER VAL EH KENLINE PONTIUS PILATE VAL EH

NAKAZO AV ENERHAUGEN VET ERI VEK1 SA VET ROP BISVET 2 (om. Mäkelä Taru)

NATURAL TAIHO SAN VET EH VEK2 SHIAWASE WANCHAN YOSHI VET H

VSP ja ROP pennut: Mami Go Shikoku Suehiroan ja Odyssey Go Takimisou

NARTUT

KUKANOKSAN MASUMI JUN ERI JUK1 SA VARA SERT ROP JUNIORI (om. Ruohomäki-Nurmi Liisa)

FUDZISAN SHIMIZU TAKENOKO JUN ERI JUK2

ANA NO NANE GO SUROKAI JUN ERI JUK3 SHIROKAWA REACTION MIYAKE JUN EH JUK4

BLACK BUCCANEER’S MICHIKO NUO ERI NUK1 SA

ROYCENDAHL TENKUU NO MIKO NUO ERI NUK2 JIN KARMA EINMAI DEL CAZADORA BLANCA NUO EH NUK3

ROYCENDAHL HOSHI NO TAIGA NUO EH NUK4 ROYCENDAHL TODOKE ANO SORA NI NUO EH ARNICA MONTANA NANAMI SHIMURA NUO H

JIDAI NO FUYU NO HIME GO AVO ERI AVK1 SA PN4 SERT (om. Kokko Saana)

BLACKROYAL’S MISORA AVO EH AVK2 GOMONODZYKI KIN AVO EH AVK3

BLACK BUCCANEER’S NYOKO AVO EH

HONTO NO KUROYUKI VAL ERI VAK1 SA PN1

(om. Wuoti Yvonne)

FUMIKO

KATSUHARU

MEMPHILL’S NOTHING

BLACKROYAL’S SECRET DREAM

LAGGAN

YENIE’S

KASVATTAJALUOKAT

JÄLKELÄISLUOKKA

VUODEN SHIBA

1. WE SEDSO QUANTUM OF SOLACE, 34P. Omistaja: Merete Lindgrén Kasvattaja: Jytte Röscke

2. NAKANAKA YAMABIKO, 27P. Omistaja: Tiina Kolu & Leena Silvast Kasvattaja: Tarja Myllylä & Arto Hellman

3. KENLINE PONTIUS PILATE, 26P. Omistaja: Salla Manninen Kasvattaja: Elena Kavsadze

4. KELLYHOFF’S SOLO THE SMUGGLER, 25P. Omistaja: Niina Koskinen & Riku Aittokallio Kasvattaja: Merete Lindgrén

5. LAGGAN HAIKU, 23P. Omistaja: Katja Lankinen Kasvattaja: Lea Marttinen

6. KIRMIX ISAO, 15P. Omistaja: Laura-Maria Kallioniemi Kasvattaja: Leena Lindblad

6. YENIE’S LADY YOKOTAI, 15P. Omistaja: Sari Heimonen Kasvattaja: Leene Torri

7. ROYCENDAHL TASHA NO TSUBASA, 12P. Omistaja: Asta Järvinen Kasvattaja: Asta Järvinen

8. TOLKAN HERE WITH ME, 10P. Omistaja: Mikko Viitala Kasvattaja: Pirjo & Jari Appelgren

VUODEN NUORI SHIBA

1. KENLINE PONTIUS PILATE, 26P. Omistaja: Salla Manninen kasvattaja: Elena Kavsadze

2. LAGGAN HAIKU, 23P. Omistaja: Katja Lankinen Kasvattaja: Lea Marttinen

3. NAKANAKA YAMABIKO, 17P. Omistaja: Tiina Kolu & Leena Silvast Kasvattaja: Tarja Myllylä & Arto Hellman

Omistaja: Asta Järvinen Kasvattaja: Asta Järvinen

Mikko

Kasvattaja: Pirjo & Jari Appelgren

VUODEN VETERAANI

Kasvattaja: Jytte Röscke

Taru

Kasvattaja: Christer Lang

VUODEN PENTU

Omistaja: Essi Kahila

Kasvattaja: Asta Järvinen

Kasvattaja: Raija Laakso & Tiina Kolu

KASVATTAJA

Omistaja: Tiina Heikkilä Kasvattaja: Marjo

FI MVA HEJW 19 KENLINE PONTIUS PILATE

Kuvaaja: Noora Teronen

ROYCENDAHL TODOKE ANO SORA NI

VUODEN TOKOSHIBA

1. THRILLSEEKERS SILVER SURFER, 1P. Omistaja: Taru Mäkelä Kasvattaja: Miia Tomminen

VUODEN RALLYTOKOSHIBA

1. THRILLSEEKERS SILVER SURFER, 28P. Omistaja: Taru Mäkelä Kasvattaja: Miia Tomminen

VUODEN AGILITYSHIBA

1. THRILLSEEKERS SILVER SURFER, 34P. Omistaja: Taru Mäkelä Kasvattaja: Miia Tomminen

2. MIRAI NO AYUMI AKAI, 31P. Omistaja: Jaana Sääskilahti Kasvattaja: Sini Suutari

VUODEN KOIRATANSSISHIBA

1. MIRAI NO AYUMI AKAI, 32,07P. Omistaja: Jaana Sääskilahti Kasvattaja: Sini Suutari

Ajankohtaiset tiedot lenkeistä:

Shibaisat menot

Paikalliset tapaamiset ja yhteislenkit

Jos haluat ryhtyä paikkakuntasi yhteyshenkilöksi, ole yhteydessä suomenshiba@gmail.com! Yhteyshenkilö ilmoittaa tapaamisten tiedot laitettavaksi lehteen ja kotisivuille. Hän voi myös olla apuna esimerkiksi rotuesittelypäivien ja tapah tumien järjestämisessä. Rotuun tutustujat ja uudet shibanomistajat voivat olla häneen yhteydessä, jos paikkakunnan tapaamisista on jotain kysyttävää.

Helsinki

Tapaamiset Seurasaaressa joka kuukaud en ensimmäisenä sunnuntaina klo 12.00. Yhteyshenkilö Laura Pyykkö, laurapyy@gmail.com.

Hämeenlinna

Yhteislenkit noin kerran kuukaudes sa. Ajankohdasta ilmoitetaan erikseen Shiba Kanta-Häme -Facebook-ryhmässä ja yhdistyksen tapahtumakalenterissa. Yhteyshenkilö Jenna Kaakinen, puh 040 7454309.

Lahti

Tapaamiset kerran kuussa, aika ja paikka sovitaan toiveiden mukaan Whatsappryhmän kautta. Yhteyshenkilö Kirsi Ruponen, kirsi.ruponen@gmail.com, p. 040 581 0283.

Joensuu

Yhteyshenkilö Emmi Rasa, emmi.rasa@gmail.com

Jyväskylä

Tapaamiset kerran kuussa, tarkempi aika ja paikka sovitaan Facebook-ryhmässä Shiba Jyväskylä. Yhteyshenkilö Satu Hakanen, samh84@gmail.com.

Kaakkois-Suomi

Tarkemmat tiedot Facebook-ryhmästä Kaakon kippurat. Yhteyshenkilö Anne Säyriö, anne.sayrio@gmail.com.

Kuopio

Savon shibat tapaavat joka kuukauden toinen lauantai klo 13. Tapaamispaikka ilmoitetaan Facebookin Savon shibat -ryhmässä. Yhteyshenkilö Katja Ylönen, katja.muutasiat@gmail.com.

Mynämäki

Rennot agilityharjoitukset kaiken tasois ille shiboille ja ohjaajille sunnuntaisin klo 15-16.30 agilityhallissa osoitteessa Hop pelantie 60. Yhteyshenkilö Liisa Ruo homäki-Nurmi, liisahaw@gmail.com, p. 0400 797 736.

Facebookin shibaryhmät

Etelä-Pohjanmaan shibat Joensuun shibat

Kaakon kippurat

Kaikenkarvaiset kippurat (Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso lähialuineen)

Keski-Pohjanmaan kippurat Lapin shibat sekä japanilaiset alkuperäisrodut PK-seudun shibat

Pohjanmaan shibat (Keski- ja Pohjois-P.)

Satakunta Shibaa (Porin seutu)

Savon Shibat Shiba Järvenpää Shiba Jyväskylä Shiba Kanta-Häme

Tampereen shibaihmiset Turun shibaporukka

Tampere

Tapaamiset kerran kuukaudessa sun nuntaisin klo 12. 10.10. Kirkkojärven luontopolku. Lähtöpaikka Kangasalan uimahallin parkkipaikka. 7.11. Niihaman luontopolku. Lähtöpaikka Niihaman maja: Pikku-Niihamantie 80. 12.12. Pyynikki. Lähtöpaikka Hotelli Rosendah lin parkkipaikka: Jalkasaarentie. Yhteyshenkilö Tuire Siikala, tuire.siika la@gmail.com

Suomen Shiba ry suosittelee huomioimaan alueelliset korona-rajoitukset yh teislenkkejä järjestettäessä. Kuva: Rollick's Wicked Willow "Hilla", Rollick's Winsome Wrestler "Börje", Miia Saarinen

Shibojen käyttäytymisraportti

Tämä

on shibojen käyt täytymisraportti, joka perustuu 40-46 shi ban ja yhteensä 9 90012 800 koiran käyt täytymisvastauksiin osioista riippuen. Näissä tuloksissa ei ole huomioitu esimerkiksi koirien terveydentilaa tai taustatekijöitä, kuten sukupuolta, ikää ja ympäristötekijöitä. Selvitämme myöhemmin näistä tekijöistä riippu mattomia rotujen välisiä eroja, ja ro dun tulokset voivat tällöin muuttua. Shibojen pienen määrän takia näissä tuloksissa on epävarmuutta ja niitä voi pitää korkeintaan suuntaa antavana.

Osa käyttäytymiskyselyn osioista jakautuu useampaan piirteeseen (esi merkiksi persoonallisuus) ja osa muo dostaa vain yhden piirteen. Emme ole päättäneet jakoa yhteen tai useampaan piirteiseen, vaan käyttämämme analyysimenetelmä muodostaa nämä piir teet.

Tuloksissa olemme verranneet rodun keskiarvoa kaikkien rotujen edustajien keskiarvoon. Huomaathan, että rodun yksilöiden välillä esiintyy paljon vaih telua kaikissa piirteissä, eikä muihin rotuihin verrattuna korkea tai matala keskiarvo tarkoita, että kaikki rodun edustajat olisivat muunrotuisten koi rien keskiarvoa korkeammalla tai ma talammalla.

Käyttäytymistulokset koostuvat kah deksasta eri osiosta: persoonallisuus, ääniarkuus, alusta-arkuus, eroahdistus, arkuus, aggressiivisuus, impulsiivisuus/ keskittymiskyvyttömyys ja pakko-oi reinen käyttäytyminen. Osioiden ku vaukset ja rodun tulokset löytyvät alta.

Hannes Lohen tutkimusryhmä Käyttäytymistutkijat Milla Salonen FT, Emma Hakanen FMja Salla Mikkola FM Kuvat ovat kuvituskuvia.

Lekkou Wish Upon a Star "Lada" Aino Pikkusaari

Shiboilla esiintyy harvoin epävarmuuteen liittyvää käyttäytymistä.

PERSOONALLISUUS

Personaallisuus on jaettu seitsemään piirteeseen: epävarmuus, keskittymis kyky, energisyys, aggressiivisuus/dominoivuus, koirasosiaalisuus, ihmisso siaalisuus ja määrätietoisuus.

Epävarmuudessa korkea arvo tar koittaa että rotu on keskimäärin her mostunut, pelokas ja varuillaan. Ma tala arvo taas tarkoittaa, että rotu on itsevarma, rohkea ja utelias. Shibojen keskiarvo epävarmuudessa on mata lampi kuin kaikkien rotujen keskiar vo, eli niillä esiintyy harvoin epävar muuteen liittyvää käyttäytymistä.

Keskittymiskyvyssä korkea arvo tarkoittaa, että rotu on tottelevainen, kärsivällinen, ja keskittymiskykyinen. Matala arvo taas tarkoittaa, että rotu on ailahteleva, impulsiivinen, rau haton ja helposti kiihtyvä. Shibojen keskiarvo keskittymiskyvyssä on lähes sama kuin kaikkien rotujen keskiarvo.

Energisyydessä korkea arvo tar koittaa, että rotu on keskimäärin ak tiivinen, helposti kiihtyvä, riehakas ja leikkisä. Matala arvo taas tarkoittaa, että rotu on verkkainen ja rauhallinen. Kaikkien rotujen keskiarvoon verrat tuna shibojen keskiarvo energisyydes sä on huomattavasti matalampi.

Aggressiivisuudessa/dominoivuudessa korkea arvo tarkoittaa, että rotu on keskimäärin toisia koiria kohtaan hallitseva ja aggressiivinen. Matala arvo taas tarkoittaa, että rotu on mui ta koiria kohtaan alistuva, sosiaalinen ja rauhoitteleva. Shibojen keskiarvo aggressiivisuudessa/dominoivuudessa on kaikkien rotujen keskiarvoa kor keampi.

Koirasosiaalisuudessa korkea arvo tarkoittaa että rotu on keskimäärin leikkisä, sosiaalinen ja hellyydenkipeä toisten koirien kanssa. Matala arvo taas tarkoittaa että rotu on välinpitä

mätön toisia koiria kohtaan ja hakeu tuu mieluummin ihmisten seuraan. Kaikkien rotujen keskiarvoon verrat tuna shibojen keskiarvo koirasosiaalisuudessa on lähes sama.

Ihmissosiaalisuudessa korkea arvo tarkoittaa, että rotu on keskimää rin hellyydenkipeä, ihmiskeskeinen, empaattinen ja sosiaalinen ihmisten kanssa. Matala arvo taas tarkoittaa, että rotu on syrjäänvetäytyvä ja kos ketusherkkä. Shibojen keskiarvo ih missosiaalisuudessa on huomattavasti matalampi kuin kaikkien rotujen kes kiarvo.

Määrätietoisuudessa korkea arvo tarkoittaa, että rotu on itsepäinen, sinnikäs ja päättäväinen. Matala arvo taas on tämän vastakohta. Kaikkien rotujen keskiarvoon verrattuna shibo jen keskiarvo määrätietoisuudessa on korkeampi.

Mirai No Sorairo "Nuka" Sara Tikkanen

ÄÄNIARKUUS

Ääniarkuus kuvastaa pelokasta käyt täytymistä ilotulituksia, ukkosta ja muita ääniä kohtaan. Ääniarka koira voi esimerkiksi läähättää, täristä tai liikehtiä rauhattomasti, se voi yrittää paeta tai piiloutua ja sen häntä on matalalla tai jalkojen välissä. Ääniin rohkeasti suhtautuva koira suhtautuu ääniin välinpitämättömästi.

Kaikkien rotujen keskiarvoon ver rattuna shibojen keskiarvo ääniarkuudessa on matalampi.

ALUSTA-ARKUUS

Alusta-arkuus kuvastaa pelokasta suh tautumista esimerkiksi liukkaisiin ja kiiltäviin alustoihin ja portaisiin. Alus ta-arkuudessa korkea arvo tarkoittaa, että rodun yksilöillä esiintyy usein alustojen ja korkeiden paikkojen pel koa. Matala arvo taas tarkoittaa, että rotu ei yleensä pelkää erilaisia alustoja tai korkeita paikkoja.

Kaikkien rotujen keskiarvoon ver rattuna shibojen keskiarvo alusta-ar kuudessa on lähes sama.

EROAHDISTUS

Eroahdistus kuvastaa reaktioita yk sinoloon ja omistajan lähtemiseen.

Eroahdistunut koira voi olla rauhaton ja läähättää omistajan tehdessä lähtöä, sekä esimerkiksi äänellä, läähättää tai tuhota paikkoja jäädessään yksin. Ma tala arvo eroahdistuksessa tarkoittaa, että näitä eroahdistuksen oireita ei esiinny.

Shibojen keskiarvo eroahdistuksessa on matalampi kuin kaikkien rotujen keskiarvo.

ARKUUS

Arkuus kuvastaa pelokasta käyttäyty mistä vieraita ihmisiä, koiria ja paikko ja kohtaan. Arka koira voi esimerkiksi vetäytyä pois vieraiden ihmisten ja koi rien luota, sen häntä voi olla matalalla tai jalkojen välissä tai se voi suhtautua epäluuloisesti vieraisiin ihmisiin, koi riin ja tilanteisiin. Näissä tilanteissa rohkea koira taas suhtautuu vieraisiin ihmisiin ja koiriin innostuneesti ja on utelias vieraissa paikoissa.

Kaikkien rotujen keskiarvoon ver rattuna shibojen keskiarvo arkuudessa on lähes sama.

AGGRESSIIVISUUS

Aggressiivisuus-osio on jaettu neljään piirteeseen: haukkuminen, vieraisiin ihmisiin kohdistuva aggressiivinen

käyttäytyminen, koiriin kohdistuva aggressiivinen käyttäytyminen sekä omistajaan kohdistuva aggressiivinen käyttäytyminen.

Haukkumisessa korkea arvo tar koittaa, että rotu haukkuu ovikellolle ja vieraille ihmisille. Matala arvo tar koittaa, että rotu ei hauku vieraiden ihmisten lähestyessä ja se suhtautuu innokkaasti vieraisiin. Haukkuminen on vahvasti yhteydessä vieraisiin ih misiin kohdistuvaan aggressiiviseen käyttäytymiseen, vaikka onkin siitä erillinen piirre. Kaikkien rotujen kes kiarvoon verrattuna shibojen keskiar vo haukkumisessa on matalampi.

Vieraisiin ihmisiin kohdistuvassa aggressiivisessa käyttäytymisessä korkea arvo tarkoittaa, että rotu mu risee vieraille ihmisille ja voi yrittää näykätä tai purra vieraan ihmisen kos kettaessa. Matala arvo taas tarkoittaa, että rotu ei suhtaudu aggressiivisesti vieraisiin ihmisiin. Kaikkien rotujen keskiarvoon verrattuna shibojen keski arvo vieraisiin ihmisiin kohdistuvassa aggressiivisessa käyttäytymisessä on lähes sama.

Koiriin kohdistuvassa aggressiivi sessa käyttäytymisessä korkea arvo tarkoittaa, että rotu murisee vieraille

Thrillseekers Beast From The East "Nero" Thrillseekers Mystique "Aimi" JanettePiirto

Shibojen keskiarvo koiriin kohdistuvassa aggres siivisessa käyttäyty misessä on hieman korkeampi.

koirille, voi yrittää hyökätä vieraan koiran lähestyessä ja se voi puolustaa itselleen tärkeitä resursseja (esimerkik si ruokaa) tutuilta koirilta murisemal la ja yrittämällä hyökätä tutun koiran kimppuun. Matala arvo taas tarkoit taa, että rotu ei suhtaudu aggressiivi sesti muihin koiriin. Kaikkien rotujen keskiarvoon verrattuna shibojen kes kiarvo koiriin kohdistuvassa aggres siivisessa käyttäytymisessä on hieman korkeampi.

Omistajaan kohdistuvassa aggres siivisessa käyttäytymisessä korkea arvo tarkoittaa, että rotu voi murista tai yrittää näykätä tai purra omistajan käsitellessä. Se voi puolustaa itselleen tärkeitä resursseja (esimerkiksi ruokaa) omistajalta murisemassa tai yrittämällä näykätä tai purra. Matala arvo taas tar koittaa, että rotu ei osoita aggressiivis ta käyttäytymistä omistajaa kohtaan. Kaikkien rotujen keskiarvoon verrat tuna shibojen keskiarvo omistajaan kohdistuvassa aggressiivisessa käyttäy tymisessä on hieman korkeampi.

IMPULSIIVISUUS/ KESKITTYMISKYVYTTÖMYYS

Impulsiivisuus/keskittymiskyvyttö myys -osio on jaettu kahteen piirtee

seen: keskittymiskyvyttömyyteen sekä impulsiivisuuteen/hyperaktiivisuu teen.

Keskittymiskyvyttömyydessä kor kea arvo tarkoittaa, että rodun yksilöi den voi olla vaikeaa oppia, niiden on vaikeaa keskittyä ja niiden kiinnostus asioihin lopahtaa nopeasti. Matala arvo taas kuvastaa hyvää keskittymis kykyä. Shibojen keskiarvo keskitty miskyvyttömyydessä on lähes sama kuin kaikkien rotujen keskiarvo.

Impulsiivisuudessa/hyperaktiivi suudessa korkea arvo tarkoittaa, että rodun yksilöitä ei ole helppo saada rauhoittumaan, ne voivat reagoida ärsykkeisiin liiallisesti ja niitä voi olla vaikeaa hallita. Matala arvo taas ku vastaa vähäistä aktiivisuutta ja impul siivisuutta. Shibojen keskiarvo impul siivisuudessa/hyperaktiivisuudessa on huomattavasti matalampi kuin kaik kien rotujen keskiarvo.

PAKKO-OIREINEN KÄYTTÄYTYMINEN

Pakko-oireet ovat epänormaaleja käyttäytymismalleja. Pakko-oireinen käyttäytyminen on usein normaalia käyttäytymistä, jota koira kuitenkin toistaa epänormaalin paljon ja epänor

maaleissa tilanteissa. Kun pakko-oirei nen käyttäytyminen on vakavaa, koira voi kuluttaa suuren osan hereillä olo ajastaan käyttäytymisen toistamiseen. Koiraa ei välttämättä saa lopettamaan tai se käskystä lopettaa, mutta jatkaa käyttäytymismallin toistamista heti esimerkiksi toisessa huoneessa.

Pakko-oireisia käyttäytymismalleja on erilaisia. Olemme tutkineet niis tä kahdeksaa: hännänjahtausta (koira jahtaa omaa häntäänsä tai peräpäätään), ramppausta (koira kävelee kaa vamaisesti, esimerkiksi seinänviertä tai ympyrää), valojen ja varjojen tuijotta mista, näkymättömien asioiden jah taamista, pintojen nuolemista, liiallista juomista, itsensä puremista/nuolemis ta sekä syötäväksi kelpaamattomien asioiden syömistä (pica).

Shibojen keskiarvo pakko-oireisessa käyttäytymisessä on korkeampi kuin kaikkien rotujen keskiarvo. Niillä esiintyy kaikkien rotujen keskiarvoa enemmän hännänjahtausta, valojen/ varjojen jahtaamista, pintojen nuole mista, itsensä nuolemista, ramppaa mista ja tuijottamista, ja vähemmän asioiden syömistä (picaa).

Isomus Daigorozakura "Rolle" JanettePiirto

Shibojen keskiarvo keskitty miskyvyttömyydessä on lähes sama kuin kaikkien rotujen keskiarvo.

Krooninen enteropatia voi olla shibankin vaivana

Teksti ja taulukot: Satu Hakanen Kuvat: Shutterstock

Kun koiran vatsavaivat pitkittyvät eikä oireilulle löydetä eläinlääkärissä muuta yksittäistä syytä, puhutaan kroonisesta enteropatiasta. Krooni nen viittaa yli kolme viikkoa jatkuneeseen oireiluun, enteropatia taas suoliston sairauteen. Koska ripulointi on enteropatian huomattavin oire, käytetään suomeksi myös ilmaisua krooninen ripuli. Japanilaisissa tutkimusjulkaisuissa on raportoitu shibojen kohonneesta enteropatian riskistä ja muita rotuja heikommasta ennusteesta, kun kyse on vaikeasta enteropatiasta.

Krooninen

enteropatia on sairautena hiukan epämääräinen. Diag noosi on mahdollinen, jos koiran pitkäkestoi sia vatsavaivoja ei tutkitusti aiheuta suolistoloisten, kasvaimen tai jonkin sisäelinsairauden kaltainen muu syy. Vatsavaivojen oirekuva ja oireiden

voimakkuus voi vaihdella lievästä va kavaan. Sairauden arviointiin on ke hitetty CIBDAI-taulukko (canine inflammatory bowel disease activity index), jossa pisteytetään koiran apaat tisuus, ruokahaluttomuus, oksentelu tiheys, ulosteiden kiinteys, ulostusker rat sekä laihtuminen.

Hoidoksi ruokavalio, antibiootit tai immunosuppressantit

Krooninen enteropatia luokitellaan tarkemmin sen mukaan, minkälainen hoito siihen tehoaa. Ruokavalioon vastaavassa enteropatiassa koiran tila kohenee, kun ravinnosta poistetaan

suolistolle sopimattomat ruoka-ai neet. Käytännössä tämä tapahtuu eli minaatiodieetin avulla. Vaihtoehtona on myös allergisille koirille tarkoitettu nappula, jossa proteiini on valmiiksi pilkottua. Antibiootteihin vastaavassa enteropatiassa antibioottikuuri rau hoittaa suoliston, mutta oireet voivat palata pian kuurin loputtua. Immuu nijärjestelmää lamaavaan lääkitykseen vastaavassa enteropatiassa hoitokei nona on tyypillisesti tulehdusreaktio ta hillitsevä kortisoni. Jos ruokavalio, antibiootti tai kortisoni ei tuo apua, luokitellaan sairaus hoitoihin vastaa mattomaksi enteropatiaksi.

Aiheuttajana ehkä immuunijärjestelmä Kroonisten enteropatioiden perim mäinen tautimekanismi ei ole vielä selvillä. Eräs epäily on koiran oma immuunijärjestelmä, joka reagoi liian voimakkaasti suolen sisältöön - esi merkiksi ravinnossa olevaan proteii niin tai johonkin suolistobakteeri lajiin. Tällöin immuunijärjestelmän puolustussoluja kertyy suolen pinnan limakalvolle ”taistelemaan” oletettua vihollista vastaan, minkä seurauksena on tulehdusreaktio. Pitkittynyt tu lehdus taas häiritsee suolen toimintaa ja ravinteiden imeytymistä. Lopulta suolinukka voi madaltua ja suoleen kehittyä haavaumia. Muita tulehdusta kiihdyttäviä tekijöitä saattavat olla esi merkiksi suolen limakalvon heikkous

tai suoliston mikrobien epätasapaino. Useilla koiraroduilla on havaittu rotukohtaista alttiutta tietyntyyppi siin enteropatioihin, joten vaivan us kotaan olevan osittain perinnöllinen. Shiban omistajat mainitsevat toisinaan koiransa herkkävatsaisuudesta. On epäselvää, onko herkkävatsaisuus poh jimmiltaan sama asia kuin lievä muoto ruokavalioon vastaavasta kroonisesta enteropatiasta.

Koepala paljastaa tulehduksen

Etenkin vaikeaoireisen kroonisen en teropatian yhteydessä koiran suolistos ta otetaan usein koepala. Jos koepalasta havaitaan puolustussolujen kertymi nen suolen limakalvolle, voidaan antaa myös varsinainen tulehdusdiagnoosi, joka on tyypillisesti lymfo-plasmasy täärinen enteriitti. Lymfosyytit ja plas masyytit ovat immuunijärjestelmän soluja, ja enteriitti on hienompi nimi ruoansulatuskanavan tulehdukselle. Tulehdus eli inflammaatio tarkoittaa siis elimistön puolustusreaktiota ja se voi aktivoitua myös muun syyn kuin bakteeritartunnan (infektio) takia. Suolisto-oireiden kohdalla on huo mioitava myös suoliston imukudos syövän eli lymfooman mahdollisuus, sillä vakava-asteisen suolistotulehduk sen ja lymfooman erottamista pidetään joskus vaikeana. Suoliston pitkäaikai nen tulehdus itsessään saattaa altistaa lymfooman synnylle.

Japanilaisissa tutkimuksissa on ha vaittu, että shiboilla esiintyy hoitoon vastaamatonta kroonista enteropatiaa enemmän kuin muilla roduilla keski määrin. Tutkimuksissa oli tarkasteltu vain niitä eläinsairaalan koirapotilaita, jotka eivät olleet saaneet apua ruoka valiosta tai antibiooteista. Näillä shi boilla pohjukaissuolen (duodenum) vakavat haavaumat olivat yleisempiä kuin muilla roduilla. Oireista ruoka haluttomuus oli shiboilla muita rotuja yleisempää. Kortisonihoidosta huoli matta shibapotilaista oli puolen vuo den jälkeen elossa vain 46 % (muun rotuisista 83 %) ja vuoden kuluttua 31 % (muunrotuisista 74 %). Varsinaise na kuolinsyynä vaikeassa kroonisessa enteropatiassa on yleensä ravinteiden imeytymättömyys ja aliravitsemus sekä suoliston verenvuoto.

Ikä ja oireiden voimakkuus vaikuttavat ennusteeseen Toisessa japanilaistutkimuksessa on tarkasteltu pelkkiä shiboja ja etsitty te kijöitä, jotka ennustivat lopputulosta. Vaikeaa kroonista enteropatiaa sairas tavan shiban elinajan ennuste oli korti sonihoidon alkaessa valoisampi, mikäli se oli alle 7-vuotias ja oireilun voimakkuus oli CIBDAI-taulukolla laskettu na alle yhdeksän pistettä. Shiban suku puolella tai koolla ei ollut merkitystä.

Vaikeassa tautimuodossa shibojen ennuste muita rotuja huonompi

Koiran suolisto-oireilun arviointiin käytetty CIBDAI-taulukko.

Useimmat shibat saivat aluksi apua kortisonihoidosta, mutta oireilulla oli taipumus palata jatkuvasta lääkitykses tä huolimatta.

Tutkimuksessa oli yhteensä 25 shi baa; näistä 16 menehtyi puolen vuo den sisällä diagnoosista ja yhdeksän shibaa selvisi yli puoli vuotta. Kaksi shibaa sinnitteli vielä viiden vuoden kohdalla. Täsmennyksenä, että nämä synkät luvut koskivat vain niitä shi boja, joiden krooninen enteropatia ei ollut vastannut ruokavalioon tai an tibioottihoitoon - oman shiban mah dollisiin vatsavaivoihin löytyy apu hyvin todennäköisesti jo ruokavalion korjaamisella.

Pelastiko ulosteensiirto shiban?

Miten hoitaa suolistosairasta potilasta, jota mikään nykyinen hoitomuoto ei auta? Viime aikoina suoliston pieniin vakioasukkaisiin eli bakteereihin ja muihin mikrobeihin on alettu kiin nittää yhä enemmän huomiota eri sairauksien yhteydessä. Jos kroonisen enteropatian syynä onkin haitallisten bakteerilajien valikoima, ongelma voi ratketa bakteerikantaa vaihtamalla. Uusi tapauskertomus Japanista kuvai lee hoitoihin vastaamatonta enteropa tiaa sairastaneen shiban, jolle tehtiin ulosteensiirto lupaavalla lopputuloksella. Shiban paksusuoli ja umpisuoli huuhdeltiin tähystyksellä puhtaaksi, minkä jälkeen tilalle ruiskutettiin la jitoverin ulostetta vesiliuoksena. Lah

joittajana toimi terve 5-vuotias beag leuros.

Shiba alkoi toipua enteropatian oi reista ja ripulointi loppui kokonaan kolmen kuukauden kuluttua hoidosta. Yhdeksän kuukauden kohdalla shibaa on voitu pitää edelleen suolistosairau desta parantuneena, eikä haittavaiku tuksia ole havaittu. Ulosteensiirron pitkäaikaisesta tehosta ei koirilla ole vielä olemassa riittävästi seurantatutki muksia, mutta melko yksinkertaisena menetelmänä se saattaa hyvin olla yksi tulevaisuuden hoitokeinoista vaikeim missa enteropatioissa.

Lähteitä ja luettavaa:

The characteristics of short- and long-term surviving Shiba dogs with chronic entero pathies and risk factors for poor outcome (Okanishi ym., 2013)

Chronic enteropathy in canines: prevalence, impact and management strategies (Dan drieux ja Mansfield, 2019)

Pathological features of intestinal T-cell lymphoma in Shiba dogs in Japan (Matsu moto ym., 2017)

Prognostic factors associated with survival in dogs with lymphocytic-plasmacytic enteritis (Ohno ym., 2006)

A Retrospective study in 21 Shiba dogs with chronic enteropathy (Ohmi ym., 2010)

Successful outcome after a single endoscopic fecal microbiota transplantation in a Shiba dog... (Sugita ym., 2021)

Yhteenveto koiran kroonisista enteropatioista. Nykyisessä luokittelussa ei enää suositella käytettäväksi ”tulehduksellista suolistosairautta” (inflammatory bowel disease, IBD), sillä koiralla se poikkeaa ihmisten vastaavasta.

Jalostuskäyttö, vanhuus ja luonne

Koonnut: Tuire Siikala

Terveyskysely järjestettiin vuonna

ja sen avulla pyrittiin laaja-alaisesti kartoittamaan rodun terveyttä ja käyttäytymistä. Yhteenvedon edelliset osat löydät Shibasanomien numeroista 1/2021 ja 2/2021. Lisäämme piakkoin yhteenvedon myös koti sivuille, sieltä löydät enemmän graafeja tuloksista.

JALOSTUSKÄYTTÖ

koiraa käytetty jalostukseen?

pennuilla esiintynyt jotain seuraavista? (n=68)

Kitalakihalkio Napatyrä

0 Kivesvika

mikään

omistajille: Valitse kaikki vaihtoehdot, jotka sopivat koiraan:

laskeutunut

ole laskeutunut

tulehduksia

aggressiivisuuden

eturauhasvaivojen vuoksi

seksuaalisen ylivilkkauden vuoksi Kastroitu piilokiveksen/ laskeutumattoman kiveksen vuoksi Kastroitu, koska ei jalostuskäyttöä

Valeraskauksia

valeraskauksien vuoksi

pitkittyneen kiiman vuoksi

epäsäännöllisen

astutusten vuoksi Steriloitu, koska ei jalostuskäyttöä

Narttujen omistajille: Valitse kaikki vaihtoehdot, jotka sopivat koiraan:

on synnyttänyt

on keisarinleikattu

ovat tapahtuneet luonnollisesti

on ollut polttoheikkoutta

on hoitanut pentunsa itse

on jäänyt tyhjäksi astutuksen/ siemennyksen jälkeen

on ollut vaikea astuttaa

on kuolleina syntyneitä pentuja

on ennen luovutusta kuolleita pentuja

säännöllisin

olleet

ole ollut ollenkaan

nartun ensimmäinen

VANHUUS

Mitä vanhuuden merkkejä koirassa

vanhuuden

Heikentynyt kuulo tai näkö

Vanhan koiran tasapainohäiriöt

Jäykkyys/nivelvaivat

Palelee herkemmin

Virtsainkontinenssi/virtsan karkailu/pidätyskyky heikentynyt

Dementia

Spondyloosi

Nuolee ajoittain ranteitaan

Lihastärinää

Selkälihakset jumiutuu

Pelkääkö koira lentäviä hyönteisiä?

■ Ei 191 (85,7%)

■ Kyllä 34 (15,2%)

Onko koiralla ollut eroahdistusoireita?

■ Ei 194 (87,0%)

■ Kyllä 29 (13,0%)

Onko koiralla muita pelkotiloja?

■ Ei 185 (83,3%)

■ Kyllä 37 (16,7%)

Muut luonnekysymykset

Onko koira ystävällinen omaa perhettä kohtaan?

■ Aina 221 (98,2%)

■ Joskus 4 (1,8%)

Onko koira murissut oman perheen jäsenille?

■ Ei koskaan 149 (66,2%)

■ Joskus 76 (33,8%)

Onko koira purrut oman perheen jäseniä?

■ Ei koskaan 200 (89,7%)

■ Joskus 23 (10,3%)

Suhtautuuko koira ystävällisesti tai välinpitämättömästi vieraita ihmisiä kohtaan?

■ Aina 174 (77,7%)

■ Joskus 48 (21,4%)

■ Ei koskaan 2 (0,9%)

Suhtautuuko koira aristellen tai pelok kaasti vieraita ihmisiä kohtaan?

■ Ei koskaan 129 (57,8%)

■ Joskus 89 (39,9%)

■ Aina 5 (2,2%)

Suhtautuuko koira vihaisesti vieraita ihmisiä kohtaan?

■ Ei koskaan 197 (87,9%)

■ Joskus 27 (12,1%)

Onko koira sosiaalinen muiden koirien kanssa?

■ Joskus 127 (56,7%)

■ Aina 86 (38,4%)

■ Ei koskaan 11 (4,9%)

Onko koira aggressiivinen oman suku puolen edustajia kohtaan?

■ Joskus 122 (54,5%)

■ Ei koskaan 85 (37,9%)

■ Aina 17 (7,6%)

Onko koira aggressiivinen toisia koiria kohtaan sukupuolesta riippumatta?

■ Ei koskaan 117 (52,7%)

■ Joskus 100 (45,0%)

■ Aina 5 (2,3%)

Vahtiiko koira omia esineitään, ruokakuppiaan, makuupaikkaa oman perheen jäseniltä?

■ Ei koskaan 193 (85,8%)

■ Joskus 30 (13,3%)

■ Aina 2 (0,9%)

Onko koira luotettava pienten lasten kanssa?

■ Aina 133 (59,1%)

■ En tiedä 42 (18,7%)

■ Joskus 40 (17,8%)

■ Ei koskaan 10 (4,4%)

Salliiko koira kynsien leikkauksen ym. pienet hoitotoimenpiteet?

■ Aina 177 (78,7%)

■ Joskus 43 (19,1%)

■ Ei koskaan 5 (2,2%)

Tien päälle koira kainalossa?

Teksti ja kuvat: Julia Suuriniemi

Lähdimme 11-vuotiaan Jalo-shiban kanssa kesällä Lappiin. Matkaa taitettiin suurimmaksi osaksi autolla ja yöt yövyttiin teltassa, minkä lisäksi teimme päiväretkiä eri kohteisiin. Mahtuipa matkaan myös monipäiväinen erämaaturnee. Retki oli onnistunut, sillä olin huomioinut koiran reissusuunnitelmissa etukäteen.

Oman koiran kans sa retkeily luonnon siimeksessä on mie lestäni parasta, mitä Suomessa voi har rastaa, mutta ihan yksinkertaista se ole. Koiran mukanaolo vaikuttaa ihan kaikkeen pakkauslistasta reittivalintoi hin ja yöpymiseen, ja vaikka loppu peleissä ihminen päättääkin millainen retki tehdään, koira sanelee paljon.

Millaisen koiran kanssa voi lähteä matkaan?

Koirat ovat yksilöitä, kuten me ih misetkin. Lähtökohtaisesti omistaja tuntee oman koiransa parhaiten, ja jo ennen reitin suunnittelua on hyvä ky syä itseltään: nauttiiko minun koirani retkeilystä? Kaikki koirat eivät välitä luonnossa vaeltamisesta ja teltassa yö pymisestä, eivätkä kaikki koirat välttä mättä edes sovellu retkiseuraksi.

Tärkein tekijä on koiran ikä. Pennun kanssa ei kannata tehdä kuin lyhyitä retkiä, ja yöpymistä on hyvä harjoitella omassa pihassa tai lähimetsässä ennen tositoimia. Nuoren koiran kanssa suo sitellaan retkiä, joilla päivätaival ei eroa liikaa koiran normaalista liikuntamää rästä — yhtäkkinen moninkertainen rasitus kuormittaa kasvavaa kehoa.

Turvallisinta on odottaa noin vuoden ikään ennen pidempiä vaelluksia, mutta on hyvin rotu- ja yksilökohtais ta mikä koira kehittyy mihinkin tah tiin. Siinä missä kasvaminenkin, myös vanheneminen on yksilöllistä: koiran vanhuus alkaa noin 7–9 vuoden iässä, mutta terve ja hyväkuntoinen seniori jaksaa helposti siinä missä nuorem matkin. On kuitenkin tärkeää huomi oida, että rasituksesta palautuminen hidastuu koiran vanhetessa.

Mutta olipa koira iältään mitä ta hansa, on monessa asiassa avainsanana myös totuttelu. Etenkään moniöiselle retkelle ei koskaan kannata lähteä tot tumattoman koiran kanssa — hyvä nyrkkisääntö on, että retkellä ei koiral le esitellä uusia asioita kuin maisemien muodossa. Sen tulee olla tottunut

yöpymiseen, mahdollisesti arkiruo kinnasta eroavaan rytmiin ja ruokaan, liikuntamäärään…

Pidemmillä vaelluksilla ollaan he reillä ja liikkeessä jopa yli 12 tuntia päivässä, mikä on uutta koiralle, joka viettää päivästä suurimman osan le päillen kotona. Tottumaton yöpyjä ei välttämättä osaa rauhoittua kunnolla lepäämäänkään vaan on jatkuvassa valmiustilassa, eikä näin palaudu kunnol la, jolloin kehon rasitus vain kertaan tuu.

Lisäksi oleellista on koiran luonne. Kaikki ihmisetkään eivät nauti ret keilystä luonnosta, siispä eivät kaikki koiratkaan. Kannattaa harkita vaka vasti, kestääkö koirasi hermot jatkuvia ääniä teltan ulkopuolelta ja pystyykö se rauhoittumaan luonnossa tarpeeksi levätäkseen. Koiraa, joka ei nauti liik kumisesta, on turha edes harkita ret kikaveriksi — koko pointti on, että te molemmat nautitte kokemuksesta!

Koiran huomiointi retkeä suunnitellessa “Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pätee myös retkeillessä: jos matkasuun

nitelmat ja pakkaaminen on hoidettu huolella, saa tien päällä olla murehti matta. Kun valikoit reittiä, ota huo mioon millainen se on maastoltaan ja korkeuseroiltaan: 10 kilometriä tasaisil la kotiteillä on eri asia kuin 10 kilomet riä tunturissa. Mitä enemmän nousuja ja laskuja, sitä raskaampaa eteneminen on — koiralle alamäetkin ovat kovaa työtä, etenkin jos se kantaa jotain.

Maasto vaikuttaa myös: millaista pohjaa tassut kestävät, liikutaanko au ringon paahteessa erämaassa vai suo jaisassa metsässä, millainen ötökkätilan ne on, onko reitin varrella joen ylityksiä tai riippusiltoja… Reipas ja omistajaan sa luottava koira selviää varmasti kaikes ta, mutta esimerkiksi rakkaiselle reitille kannattaa pakata tossut ja jännittävissä ylityksissä panostaa valjaisiin, joiden selkäosassa on kahva koiran tukemista varten.

Suomessa koiran saa ottaa kytkettynä mukaan kaikille suojelualueille, mutta esimerkiksi autiotuvilla ja erämökeillä voi olla omat sääntönsä. Hyviin käytös tapoihin kuuluu, että koirakko väistää aina eli ei kannata lähteä liikkeelle il man omaa majoitetta.

Majoitetta hankittaessa muista huo mioida koiran koko: pieni seurakoira ei tarvitse lisätilaa teltassa, kun taas saksanpaimenkoira vie jo melkein yh den ihmisen verran tilaa. Mieti myös, nukkuuko koirasi kainalossasi, omis sa oloissaan teltan nurkassa vai peräti kytkettynä absidissa tai ulkona. Jalo menee pieneen tilaan ja yleensä nuk kuu vieressä, mutta tykkää ottaa myös oman nurkkansa teltasta, joten kahden henkilön teltta on meille juuri sopiva — yhden hengen teltassa tulisi jo vähän ahdasta.

Yksi suunnitteluvaiheen oleellinen osa on riskikartoitus. Ole realistinen ja mieti, mitä kaikkea voi sattua ja millä todennäköisyydellä, miten ennaltaeh käistä ja välttää, ja miten toimia, jos jotain sattuu sitten kuitenkin. Omaan ensiapulaukkuun on hyvä varata myös koiran ensiaputarvikkeita, ja koira on hyvä totuttaa kantamiseen eri tavoilla.

Etenkin isomman koiran sylissä kan taminen vie voimat nopeasti, kun taas hartioille jakautunut paino on helpom pi kuljettaa pidemmänkin matkan ajan. Koirille myydään myös erilaisia kanto liinoja, jotka helpottavat liikuntakyvyt

tömän koiran kantamista. Tärkeintä on kuitenkin se, että tunnet koirasi ja osaat kuunnella sitä retken aikana.

Mikäli suunnitelmassasi on rajanyli tyksiä, otathan selville maakohtaiset rokotus- ja lääkitysvaatimukset, ja pidät koiran passin käden ulottuvilla. Netissä on paljon vaihtelevia tullikokemuksia ja -tietoa, mutta harvemmin rajalla ketään kiinnostaa koira. Vaikka koira pääsisi kin ylittämään rajoja ilman sen kum mempaa valvontaa, pidä kuitenkin aina huoli, että asiat ovat kunnossa — eten kään ekinokokkoosi ei ole leikin asia.

Pakkaaminen, ruokinta ja koiran oma reppu

Meillä pakkaaminen oli vielä helppoa: välimatkat autoiltiin ja teimme pääosin päiväretkiä, jolloin kaikkea ei tarvitse kantaa koko ajan mukana. Etenkin mo niöisillä vaelluksilla usean päivän ruoka ja vesi tuovat paljon lisäpainoa. Koirat onneksi löytävät juomavettä puroista ja muista luonnon vesistöistä, mutta vettä on hyvä varata varmuuden vuoksi aina koirankin tarpeisiin. Yleinen suositus on vähintään desi vettä per painokilo per päivä.

Vaelluksilla ruoan säilyvyys on tär keää, joten yleensä koiran ravinto koos tuu nappuloista ja muusta kuivaruoasta, ja mikäli koiran ruokintarytmi tai -si sältö muuttuu retkeä varten, on se hyvä

totuttaa uuteen rytmiin jo ennen retkeä. Trust me, et halua olla telttailemassa ri puloivan koiran kanssa.

Vaelluksella koiran energiantarve on myös suurempi. Huomioi tämä laskies sasi mukaan otettavan ruoan määrää. Kannattaa tutustua myös energiapitoi sempiin ruokiin ja järsittäviin herkkui hin, joista koira saa lisäkaloreita kehon rasituksen kasvaessa.

Kaikki kuivaruoka on hyvä myös turvottaa, jolloin koiraan saa ruoan kin kautta tankattua nestettä. Meillä syödään retkien aikana pääsääntöisesti omaa nappulaa sekä märkäruokapusseja, ja mukaan pakataan aina myös luita lei rissä nakerrettavaksi.

Omaa kantotaakkaa voi keventää jaka malla vähän kantamuksia myös koiralle. Taakan tulee aina olla sellainen, että se ei rasita koiraa liikaa tai vaaranna sen tasapainoa reitillä. Markkinoilla on ny kyään monenlaisia koirareppuja: tärkeää on repun oikea koko ja hyvä istuvuus. Koira tulee totuttaa reppuun vähintään pari kuukautta ennen retkeä: aluksi ihan vain tyhjään reppuun, ja sitten vähitel len painoa lisäämällä.

Eri lähteiden mukaan kantamuksen maksimipaino on 15–25 % koiran pai nosta, mutta tämä on erittäin yksilökoh taista. Jalo, hyväkuntoinen ja perusterve 11-vuotias shiba, painaa noin 13,5 kiloa ja kantaa yleensä 10–15 % painostaan.

Repusta löytyy usein koiranruokaa sekä pieniä, heti käden ulottuvilla tarvittavia asioita kuten hyttysmyrkkyä ja punkki pihdit. Paino on aina pakattu mahdolli simman lähelle kehoa, ja tarpeen tullen olen vetänyt ylimääräisen remmin repun ympärille estääkseni hölskymisen.

Jalolla on hyvä tasapaino ja mitä enemmän reppua on kannettu, sitä pa remmin se on alkanut ymmärtää mistä se voi luonnossa liikkuessa repun kanssa kulkea ja mistä ei. Meiltä löytyy Hurtta Trail -valjaat ja niihin kuuluva reppu, jonka saa näppärästi irrotettua taukojen ajaksi.

Koiralle kannattaa aina varata myös hyvä alusta, joka eristää maasta tulevan kosteuden ja kylmyyden. Mikäli retki ta pahtuu koleaan vuodenaikaan tai koira palelee helposti, myös oma makuupussi tai lämmin takki, jota voi nukkumisen lisäksi käyttää tauoilla ja leirissä estä mään lihasten kangistumista, on hyvä pakata mukaan.

Retkellä tärkeintä maalaisjärki ja hyvät käytöstavat Vaikka retkeily luonnon helmassa on vapauttavaa ja etenkin hiljaisemmilla poluilla saa olla kohtuullisen rauhas sa, muista silti aina noudattaa sääntöjä ja kunnioittaa hyvää retkeilyetikettiä. Pidä koirasi aina kytkettynä tai välit tömästi kytkettävissä — välittömästi

kytkettävissä tarkoittaa, että koirasi on täydessä kontrollissa ja luoksetulo on 100 % varma.

Älä myöskään koskaan päästä koi raasi luvatta tutustumaan muihin koi riin tai ihmisiin, äläkä päästä sitä iki nä luonnossa liikkuvien eläinten luo. Etenkin Lapissa poroja ei saa häiritä. Jalo on aina hihnassa, niin liikkuessa kuin leirissäkin, ja valjaistaan se pääsee vasta teltassa yöpuulle käydessämme.

Koiran perustottelevaisuus on muu tenkin avainasemassa, etenkin jos ha luaa rakentaa leirin tai laittaa ruokaa rauhassa. Jos rauhoittuminen on koiralle vaikeaa, kannattaa sille opettaa lepoasento taukoja varten. Rauhoittu minen on tärkeää paitsi palautumisen, niin myös turvallisuuden kannalta. Myös kulkiessa koiralle on hyvä opet taa sen oma paikka — ihan sama mis sä, kunhan paikka on turvallinen ja koira ei ole jaloissasi.

Missä ikinä koiran kanssa liikutkin, noudata sääntöjä ja ole aina kohtelias kanssaliikkujille. Useimmat koirakiel lot arkielämässäkin johtuvat siitä, että joku koiranomistaja joskus on törttöil lyt. Hyvin käyttäytyvä koira ja kohte lias omistaja voivat muuttaa asenteita koiria kohtaan positiivisesti. Väistä tar vittaessa poluilla ja tuvissa oma-aloit teisesti, ja varmista saako koiran kans sa tulla esimerkiksi nuotiopaikalle, jos

siellä on jo muita ihmisiä tai koiria. Siirrä koiran jätökset pois polulta, älä kä anna koiran tehdä tarpeitaan vesis töön tai leiripaikalle. Tarkista aina ret keilyalueesi säännöt!

Ennen kaikkea seuraa koirasi jaksa mista läpi koko retken. On normaalia, että koira tarvitsee enemmän lepoa pi demmällä vaelluksella ja että se saattaa loppua kohden käyttää lyhyetkin tauot ottaakseen pienet nokoset.

Jos koira on kankea levosta noustes saan tai alkaa hakeutua makuulle jo kaisella pienelläkin pysähdyksellä, tee tilannearvio. Kevennä koiran taakkaa, hidasta tahtia, pidä enemmän taukoja, huolla koiraa, kuuntele koiraa. Pidä huoli, että koira syö ja juo riittävästi, ja tarkista päivittäin sen kroppa hier tymien, ötökänpistojen ja muiden va hinkojen varalta.

Usein sanotaan, että millainen isän tä, sellainen koira, ja se pätee retkeilles säkin: jos olet koiran pääsääntöinen lii kuttaja, on todennäköistä, että silloin kun sinä olet väsynyt, niin koirasi on samassa jamassa!

Perusteellinen valmistautuminen, realistinen retkisuunnitelma ja jär ki päässä ovat hyvän reissun reseptin avainainesosat, ja kun mukaan sekoit taa vielä tarpeeksi huumoria ja oikean asenteen, saa varmasti ihania muistoja parhaan ystävän kanssa.

JALON PAKKAUSLISTA

Sporttirakki,

Musti & Mirri, Partioaitta, Retkipaikka

UUDET VALIOT

FI MVA

Kenline Pontius Pilate "Pontius"

Synt. 3.1.2019 Sukupuoli: Uros Väri: Punainen Isä: Hikay’s Top Dollar At Kenline Emä: Hana Montana Kenline Kasvattaja: Elena Kavsadze Omistaja: Salla Manninen

Sertifikaatti: 1.2.2020 Parkano, Aaltonen Pirjo 7.3.2020 Seinäjoki, Kipinä Markku 12.9.2020 Helsinki, Järvinen Kari 12.6.2021 Alavus, Pukkila Anneli

TUONNIT

Mami Go Shikoku Suehiroan "Mami"

Tuontimaa: Japani Synt. 2.3.2021

Sukupuoli: Narttu Väri: Punainen Isä: JKC/NPR2-5433 Beni No Fukuryuu Go Sakai Yoshikawasou Emä: JKC/NPH30-6178 Junken Mikadohime Go Kyuushuu Junkenkai Kasvattaja: Suehiro Inoue Omistaja: Tiina Bies Saapui Suomeen juhannuksena.

Kuva: Noora Teronen

MUISTOISSA

Headstyle Tatsumi

”Sumi”

8.10.2006-5.8.2021

Olen tuskista vapaa ja mukana tuulen, saan kulkea rajalla ajattomuuden. Olen kimallus tähden, olen pilven lento, olen kasteisen aamun pisara hento. En ole poissa vaan luoksenne saavun, mukana jokaisen nousevan aamun ja jokaisen tummuvan illan myötä toivotan teille hyvää yötä.

Sydämellisesti kaivaten: Senja Alen ja Mika Rasila, Emilia, Amalia, Ami ja Hita

Kippurakansaa

Karolina ja Tatsuko

SHIMIZU TAKENOKO

Teksti ja kuvat: Karolina Norteva

Tervehdys

Vantaalta! Täällä kirjoittelee Karolina Norteva, Tatsukon ihminen. Tatsuko on juuri täyttänyt vuoden ja nyt eletään ensimmäistä ko konaan yhteistä syksyä. Itse olen kuitenkin jo pidemmältä ajalta joillekin tuttu pääkaupunki seudun lenkeiltä rotuuntutustujana. Shiba oli meillä haaveis sa jo pitkään ja ensimmäisiä askeleita haaveen toteuttamiseen otettiin hyvissä ajoin jo ennen kuin edes halusimme näyttää vihreää valoa asian konkretisoitumiselle, sillä meillä oli ennen shibaa herkkä mammanpoika Gena-kissa, jonka elinaikana emme halunneet hänen maailmaansa järisyttää pienellä ja vil lillä kieppihännällä.

Haluaisinkin painottaa tätä pohjatyön tekemistä kaikille omasta shibasta vasta haaveileville ja kysymään rohkeasti ko keneemmilta, jos jokin asia askarruttaa. Ei tarvitse ymmärtää mistään mitään kun tähän hommaan lähtee, mutta silmiään ei saa sulkea ja olettaa sen tiedon tulevan luokse, vaan sitä pitää osata itse etsiä ja tulkita ja siihen saa apua meiltä muilta shi baihmisiltä. Aina kannattaa kysyä ja vaikka parista eri suunnas ta. Antamalla itsestä aktiivisen ja aidosti rodusta kiinnostuneen kuvan jää myös varmasti paremmin mieleen kasvattajillekin. Tai kuten meidän tapauksessa loppujen lopuksi kävi, löytää apua ja tukea tuontiajatuksen toteuttamiseen. Meille sen roh keuden loi Merete Lindgrén, jonka kanssa ystävystyttiin vähän sattumalta, ja jota kutsun nykyisin meidän shibakummiksi. Hän on meille aivan korvaamaton ihminen. On huojentavaa, että on lähellä ihminen, jolla on vuosien kokemus rodun pa rista, tietoa, taitoa ja suurta välittämistä myös kansainvälisesti, etenkin kun Tatsukon oma kasvattaja on siellä ulkomailla.

Tatsuko tuli siis Venäjältä, jossa on vähän eri kulttuuri pen tujen myymisessä kuin Suomessa, ja useasti ne esitellään vasta luovutusiässä. Näin Tatsukosta kuvia vasta noin kahdeksanviik koisena. Ensimmäisenä ihastuin tietenkin vakavaan katseeseen, joka pikku tyttösellä oli suoraan kameraan. Toisena leukani ti

pahti, kun katselin hänen sukutauluaan - siellä komeili isänä uros Sapporo Kagasoulta Japanista, jota olin ihastellut ruudun välityksellä. Tatsukon äiti oli NIPPO-rekisteröity ja hänen mo lemmat vanhempansa menestyksekkäitä japanilaisia, Tatsukon äidin äiti on valioitunut täällä Suomessakin. Eikun viestittele mään tulisesti suuntaan jos toiseen ja sitten se oli siinä, tuosta tytöstä tuli meidän shibanen!

Nykyään me olemme päässeet elämään unelmaa todeksi. Voi, kuinka tämä onkin tuntunut välillä unelta, koska näem mä olen itse vähän pessimisti ja olin varautunut kaikessa pa himpaan. Tatsukon matka tänne meille kesti yöpymisineen 3 päivää, mistä huolimatta Tatsuko oli jo heti saavuttuaan kuin kotonaan meillä, pesi poikani naaman ja kävi pötkölleen mie hen syliin sohvalla. Ensimmäisen viikon jälkeen hän olikin jo varma, että eivät nuo ihmiset tuosta häivy ja siirtyi hoitamaan lekottelut mukavalle lattialle, taljalle tai välillä hetkeksi hänelle tehtyyn matkalaukkupetiin. Meidän ei ole tarvinnut opettaa Tatsukoa pysymään pois sängystä, sisäsiisteyttä, hoitotoimen piteitä, pukemista tai pehmeästi puremista, koska tämän kai ken Tatsuko osasi jo tullessaan. Eikä vieläkään ole kuultu sitä shibakiljuntaa! Täytyy olla onnellinen, että saatiin näin upeal la luonteella varustettu tyttö, täysi kymppi meille. Luonteelta Tatsuko on tosi rauhallinen ja saakin useasti ihmetystä osak seen tuntemattomilta, että mitä, vasta tuon ikäinen? On hä nellä toki villit hetkensä ja parasta on vetää täysillä shibojen tai naapurin gööttitytön kanssa, jahdata lehtiä tai lumihiutaleiden varjoja, mutta rauhallinen laiduntaminen ja metsässä nuuskut telu tuo hyvää tasapainoa elämään.

Mieheni vitsaili ennen Tatsukon saapumista, että ”tulee ko siitä sun daimoni?”, viitaten siis kirjasarjaan Universumin tomu, jossa jokaisella ihmisellä kulkee mukana eläin, joka ku vastaa heidän sielua. Eikä tämä vitsi nyt niin kauas lopputu lemasta jäänyt. Tatsuko on niin minun koira, tottelee minun sanomisia ensisijaisesti, odottaa kaiken hyvän tulevan multa ja pyytää temppuhetkiä sanomalla kimeästi ”hau!”. Tatsuko ha kee myös kontaktia itse hienosti, vapaana ollessaan kulkee aina näkyvissä ja on valmiina juoksemaan luokse jos käsketään. Toki isosti tämä tietysti johtuu siitä, että minähän sen koulutus puolen olen hoitanut, hoitotoimenpiteet tehnyt ja palkinnut, muilla perheenjäsenillä on sitten taas omat juttunsa Tatsukon kanssa. Lapsella ja Tatsukolla on hienot rutiinit muodostuneet ainoaan sallittuun kerjäämiseen eli sohvalla syömiseen, ja siel lä sen kärsivällisen pönöttämisen ja silmiin tuijottelun jälkeen yleensä saa porkkanan loppupätkän. Tatsuko käy myös välillä lepäämään lapsen kainaloon, mitä autuutta hän ei meille ai kuisille juuri suo. ”Tatsuko on sellainen pusuhirviö!”, lapsem me kuvailee shibaamme ystävilleen. Miehen kanssa taas on ne parhaimmat leikit, sillä vain hän osaa heittäytyä juuri oikealla tavalla ja läpsytellä oikeista paikoista niin, että kippura pyörii ja tekee mieli vähän hutkia tassulla ja haukkua lisää hullutusta. Mikään lelu ei vedä vertoja näiden kahden meininkiin.

Kotona ja oman perheen kesken kaikki sujuu siis mainios ti. Muutoin Tatsuko on melko malliesimerkki sellaisesta oman

perheen shibasta, jonka asenne uusia ihmisiä kohtaan on vä linpitämätön, ellei heillä ole sitten koirakaveria mukana tai herkkuja taskussa. Tatsuko ilmoittaa epäilyttävyyksistä pöhise mällä, kuten viimeksi tänään aamulenkillä oli pöyristyttävää ikkunanpesemistä tekeillä. Koirasosiaalisuus on toistaiseksi vie lä vahvana, mutta oma maku alkaa näkyä sen suhteen kenestä pitää. Naapuruston muutamat ihanaiset uroot saa Tatsukolta kovat hännän viuhutukset ja lentsikkakorvaiset pörräykset kohdatessa ja parhaat tyttökaverit painitaan maihin poskista vieden. Tatsuko on aina ollut tarkka kohteliaasta käytöksestä ja ojentaa rohkeasti moukkamaiset pojat perästä pois kieli si histen tai kertoo pennuille, ettei sovi tulla täysillä suoraan naa malle nuuhkimaan.

Kesää vietettiin paljon mökillä, siellä sielu lepää kaikilla. Tat suko oli siellä aivan haltioissaan, niin paljon kaikkea kivaa tark kailtavaa, nuuskittavaa ja vapautta. Tontin pituinen polku oli aina pakko mennä juosten, välillä ihan vaan huvikseen ees taas, kuoppaa sai kaivaa ja siitäkös sitä virtaa taas sai. Myös mitä kaikkea hyvää ruokaa olikaan tarjolla, loimulohta sai jos kus maistaa ja omana hommana oli siivota loimulau dasta nahkat. Vähän oli totuttelemista niin valoi siin öihin ja lintujen läpi vuorokauden kestäviin konsertteihin, niin piti meidän ihmisten ra joittaa sitä päiväsajan hillumista ja kaikkeen osallistumista myös päivälepoajalla. Loppu kesästä aloiteltiin myös näyttelyissä käynti. Tatsuko kun pörhistelee luonnostaan kai killa mahdollisilla kivillä ja kannoilla, niin oli kiva päästä kuulemaan myös tuomareil ta palautetta meidän kaunokaisesta ja tavata muita harrastajia.

Parhaamme mukaan olemme koettaneet saa da tänä korona-aikana Tatsukoa sosiaalistettua eri ympäristöihin tapaamalla rotuuntutustujia, kulkemalla erilaisilla liikennevälineillä ja käy mällä ravintoloissa. Pääsipä Tatsuko mukaan myös minun kouluunkin. Lähtökohtaisesti epäileväinen tyttö on hyvin sopeutunut näihin ympäristöihin, mutta ei vielä malta kunnolla le vätä uusissa paikoissa. Mies meinaa jatkaa etätöitä ”ikuisesti”, niin ei sen suhteen ole juuri muutosta Tatsu kon elämään tiedossa, mutta toivottavasti itse pääsen tässä pian valmistuttuani palaamaan työelämään, ja meille tulee mahdol lisuus harjoitella myös sitä toimistokoiran elämää. Aikomuk sena olisi nyt elämän aikataulujen rutinoiduttua aloittaa sään nöllinen harrastaminen. Tatsuko oli sen verran kova suorittaja jo pentukurssilla, että rallytoko voisi olla seuraava testilaji meil le. Toisaalta kun se kiipeily ja vauhti tulee niin luonnostaan, pitäisi varmaan sitä agilityakin kokeilla, tai kenties kumminkin se nosework olisi omin juttu. Ainakin täytyy kokeilla, josko meillekin saataisiin kantarellishiba. Onneksi meidän matka on vasta alussa ja ennätetään varmasti kokeilla kaikkea mikä kiin nostaa ja löytää se oma harrastus sitten lopulta.

Voit seurata Tatsukon seikkailuja Instagramissa

@shibatatsuko

Nukan kolumni

Liivit päälle ja järveen!

Noheeei! Se on Nuka täällä taas! Mä aattelin tulla kertomaan teille, miten meidän kesä oikein sujui. Veikka tuossa vieressä repii nöyhtää irti lampaantaljasta, niin mä saan tarinoida ihan rauhassa!

Siis mehän vaihdettiin tänä kesänä bikinit oikein en nätysvauhtia. Mutsi onkin ihmetellyt, miten kerrankin molemmilla oli hyvät kesäturkikset päällä, kun saa tiin se kunnon helleaalto tänne Kainuuseenkin. Se ei vaan onnistunut oikein pitämään meikäläistä viileä nä, joten mutsi nakkas meidät järveen. Kirjaimellisesti. ”Puetaanpas liepuskat!”, mutsi sanoi. Joo, se tietää, että se on oikeesti jotain syötävää, mutta meille se tarkoittaa liive jä. PELASTUSLIIVEJÄ. Pelastaa meidät olisi joku voinut kin, niin kamalaa se järvessä pulahtaminen oli! Elsut tulille. Mähän en ole koskaan mutsille näyttänyt, että osaanko edes uida. Totta puhuakseni en ollut siitä oikein itsekään varma... Mutta niin sitä vaan mentiin, ensin ilman liepuskoja vä hän matkaa ja sitten pidempää matkaa liepuskoiden kanssa! Mutsi ui mun kanssa, mutta se ei oikein lohduttanut. Veikka rääkyi rannalla, että mihin te lähitte!

No, uinneista selvittiin. Ja ainakin veikan akut lataantui joka kerta, kun se juoksi sellaista rallia pulahtamisen jälkeen! Isi on monta kertaa miettinyt, mihin se oikein valjastaisi tuon sen energian. Sellaista hamsterinpyörää suunnittelivat, että voitaisiin vaikka omavaraisesti tuottaa veikan avulla säh

köä! Mutsi ei ihan innostunut tuosta ideasta, mutta se keksi jotain parempaa: uudet valjaat. Ne eivät olleetkaan mitkä tahansa rimpulat, vaan ihkaoikeat vetovaljaat! Tässä on ollut nyt vähän työnsarkaa opettaa, että kun nämä valjaat on pääl lä, niin se on sitten HANAA! Kävivät jo mutsin kanssa pyö räilemässä. Jep, nyt viimeistään ollaan siellä crazy dog lady -asteella, kun pyöräänkin piti jo asentaa se tessun juoksutin. Eka lenkki oli kuulema mennyt ihan hyvin! Minua mutsi ei tuollaiseen kuulemma kehtaa edes laittaa, kun saan tarpeeksi liikuntaa tuolla metsässä.

Loman lopettajaiseksi mutsi vei meidät vielä hemmotelta vaksi, nimittäin hierontaan! Siitä onkin aikaa, kun meikäpo jan ruotoa on oi’ottu oikein kunnolla. Veikkaa vähän jäns kätti aluksi ja sen takia sillä oli se kuonolaite päässä, mutta kyllä sekin näytti lopulta tajuavan, että tämähän on ihan mukavaa! Meikäläiseltä löytyi jumeja vähän ympäri kroppaa ja aina silloin tällöin nostin pöydältä päätä varmistaakseni, ettei puutu raajoja. Mutsia nauratti ja se sanoi, että tuo hie roja tuskin tarvitsee mun takajalkaa mihinkään. Koskaan et voi olla varma...!

Nyt ollaankin jo sopivasti syksyn puolella ja ollaan päästy molemmat taas treeneihin kiinni. Veikastakin on alkanut kuo riutua ihan pätevä agiliitäjä! Mutta jätetään siitä taas tarinoita sitten ensi numeroon. Nyt me lähdetään ulos nauttimaan syk syn tuulista ja veikka saa metsästää muutamat lentävät lehdet! Syysrientoihin!

Teksti ja kuva: Sara Tikkanen

Shiba treenaa Hyppy seinää vasten

Teksti ja kuvat: Taru Mäkelä

Vinkki!

Suosi alkuun hieman karheaa pintaa, jossa tassut pitävät hyvin.

Vielä

on kesää jäljellä, tuumasi shiba, joka terassiauringossa itseään grillasi. Aika on taas kunnostautua kohti loppuvuotta, jo ten tässä olisi pari vinkkiä, miten päästä taas kuntoon ihan siinä kotipihalla ilman mitään kummempia härpättimiä. Paitsi nameja, niitä pitää olla paljon! Odottakaa kuitenkin viileää päivää. Lämpimällä kuuluu vääntäytyä pitkäkseen mukavaan kohtaan..

-

Dazu

Hyppy seinää vasten on helppo toteuttaa ja vaatii koiralta vain vähän ennakkotaitoja. Ahneus on tehtävää hel pottava ominaisuus.

Houkuttele koira seinän viereen (iso kivi tai puunrunko käy myös). Suosi alkuun hieman karheaa pintaa, jossa tassut pitävät hyvin. Pidä namia kuonon yläpuolella niin, ettei koira saa sitä kurkottamatta. Palkitse koira heti, kun etutassut irtoavat maasta. Etene seinän koske tukseen. Kun tämä sujuu, voidaan kokeilla eri kulmia pystympään tai loivaan kulmaan. Pystyssä seisominen on helpompi kuin loiva kulma.

Harjoituksessa koiran takapää ponnistaa ylös. Selkä ja olkavarret venyvät, kun koira kurkottaa korkealle ylös päin. Samalla keskiruumiin asennon hallinta vahvistuu. Loiva kulma antaa nimenomaan keskivartalolle staattista lihasharjoittelua

Suomen Shiba ry. |

emme enää

Kiitos

kuvista!

kuvia tietyn teeman ympärille.

käyttäen #suomenshiba, niin

voi päätyä

lehden kollaasiin!

Materiaalin lähettäminen lehteen

Otamme mielellämme vastaan materiaalia lehteen. Voit lähettää tekstejä, kuvia tai ilmoituksia. Tuonti-, valio-, kou lutustunnus-, luokkanousu- ja muistoilmoitukset ovat ilmaisia. Mainokset ovat maksullisia. Kaikki materiaali ja yh teydenotot lehtivastaavalle osoitteeseen lehti.shiba@gmail.com. Toimitathan materiaalin ajoissa, jos se on tulossa tiettyyn lehteen!

Tekstien lähettäminen

Lehteen voi lähettää esimerkiksi artikkeleita, kolumneja, sarjakuvia, runoja tai piirustuksia. Siispä melkein mitä tahansa shiboihin liittyvää! Halutessasi lähettää materiaalia, ota yhteys lehtivastaavaan, jotta materiaalisi voidaan huomioida lehden suunnittelussa. Tekstitiedostot tulisi lähettää mieluiten doc-muodossa. Älä lähetä tekstejä pdf-muodossa.

Tuonti-, valio-, luokkanousu-, koulutustunnus- sekä muistoilmoitukset

Lähetä ilmoituksen mukana edustava vaakakuva koirasta ja seuraavat tiedot:

Tuonti-ilmoitus

• rekisterinimi ja kutsumanimi

• tuontimaa

• syntymäaika

• sukupuoli

• väri

• vanhempien nimet

• kasvattaja

omistaja(t)

Muistoilmoitus

Myös edesmenneiden koi raystävien muistoilmoitukset ovat tervetulleita. Muistoil moitus on täysin vapaamuo toinen, mutta voit lähettää koirasta esimerkiksi seuraa vat tiedot kuvan kera:

• rekisterinimi ja kutsumanimi

• mahdolliset tittelit

• syntymäaika

• kuolinaika

• haluamasi teksti

• mahdollinen erillinen muistovärssy

Valioilmoitus

• valionarvo

• rekisterinimi ja kutsumanimi

• syntymäaika

• sukupuoli

• väri

• vanhempien nimet

• kasvattaja

• omistaja(t)

• sertifikaatit (aika, paikka ja tuomari)

Koulutustunnus- tai luokkanousuilmoitus

• laji ja saavutettu tunnus/luokkanousu

• rekisterinimi ja kutsumanimi

• sukupuoli

• syntymäaika

• vanhempien nimet

• kasvattaja

• omistaja(t)

• ohjaaja (ellei omistaja)

• oikeuttavat tulokset (tulos, aika, paikka)

Kuvien lähettäminen lehteen

Lukijoiden lähettämät kuvat ovat aina tervetulleita. Lehteen voi lähettää niin uusia kuin vanhempiakin kuvia. Skannattuihin kuviin/piirustuksiin pätevät samat kriteerit kuin valokuviin.

Kuvien nimeäminen:

• nimeä kuvat: KoiranVirallinenNimi_Kutsumanimi_KuvaajanNimi.jpg

• Loppuun voi vapaasti lisätä numeroita, jotta kuvista ei tule samannimisiä.

Kun lähetät kuvia, muista seuraavat asiat:

• kuvan tulisi olla mahdollisimman suuri, mielellään täysin pienentämätön

• tiedostomuotoina joko jpeg, tiff, png, RAW tai NEF

• jpeg/png-kuvaa ei saa olla pakattu liikaa (laatu kärsii)

• kuva ei saa olla tekstidokumenttiin upotettuna (Word ym.)

• huomioithan etteivät kaikkien puhelinten ottamat kuvat ole riittävän laadukkaita painettaviksi.

Yksittäisiä kuvia voit lähettää sähköpostilla. Laita viestin otsi koksi ”Kuvia lehteen”. Mainitse kuvien yhteydessä kuvaajan nimi, keitä kuvassa on (etenkin jos laitat kuvia joissa on useita henkilöitä/koiria) ja mahdollinen yhteys johonkin tekstiin.

Kuvia voi laittaa lehteen myös Google Drive -palvelun kautta. Lehden kuvakansioon pääset kotisivuilta kohdasta Yhdistys > Shibasanomat. Jos lisäät kuvia tiettyyn juttuun liittyen, luo kuville oma alakansio ja laita sen nimeksi jutun otsikko.

Toimitus pidättää itsellään oikeuden käsitellä ja rajata kuvia parhaaksi katsomallaan tavalla ja päättää niiden julkaisusta myös muissa yhdistyksen julkaisuissa.

Kasvattajalista

Suomen Shiba ry:n kasvattajalistalla ovat mukana ne kasvattajat, jotka ovat ilmoittautuneet listalle ja sitoutuneet rodun jalostusohjesäännön noudattamiseen. Jos haluat mukaan listalle, täytä yhdistyksen kotisivuilla oleva lomake (löytyy Kasvattajalista-sivulta).

Aurikkojärven

Marja Järveläinen Porvoo marjaelina.jarvelainen@luukku.com

Kitsune No

Karoliina Seppänen Kuopio karo.seppanen@gmail.com

Littoinen runokuono@gmail.com www.runokuono.blogspot.fi

Selliba

Haw-Haw

Liisa Ruohomäki-Nurmi

Mynämäki puh. 0400-797 736 liisahaw@gmail.com

Headstyle

Riitta Lehto Vantaa puh. 044-765 0659 riittahelena.lehto@gmail.com

Inaridou

Marjo Puranen Hausjärvi inaridou@gmail.com www.inaridoushiba. blogspot.fi

Jidai No

Elina Kortema Vantaa puh. 040-706 2847 kennel@jidai.fi

Kellyhoff’s Merete Lindgrén Helsinki kellyhoffs@gmail.com

Mirai No

Sini Suutari Helsinki suutari.sini@gmail.com www.miraino.blogspot.fi

Nakanaka

Tarja Myllylä & Arto Hellman Vihti puh. 0400-842451 tarja.myllyla@kolumbus.fi

Natural Raija Laakso & Tiina Kolu Otalampi/Vihti puh. 045-619 9019 (Raija) natural.shiba.pembroke @kolumbus.fi

Rahkkasan

Marjaana Munther Kirkkonummi puh. 040 152 2030 marjaana.munther@ gmail.com www.rahkkasan.com www.facebook.com/rahkkasan

Roycendahl

Asta Järvinen Kellokoski astaopyykko@gmail.com puh. 0413626118

Senja Alén Nummela puh. 0400-424778 (vain tekstiviesti) selle_alen@msn.com

Shirokawa Yvonne Wuoti

Loviisa puh. 040-528 5949 yvonne.wuoti@gmail.com https://sites.google.com/site/shibatkidehani/

Tres Cherie

Eklund

trescheriekennel@gmail.com

Yenie’s Leene Torri Tuusula www.yenies. kotisivukone.com

Runokuono Tia Levänsuo

JULKILAUSUMA

Tämä laatimamme julkilausuma liittyy Suomen Shiba ry:n ja Dahlia Eklundin tuo mioistuinsovittelussa 2.6.2021 tehtyyn ja Helsingin käräjäoi keuden vahvistamaan sovin toon.

Suomen Shiba ry toteaa Dahlia Eklundin kesällä 2020 yhdistyksen jalostustoimikunnan ylläpitämältä kasvattajalistalta poistamisen tapahtuneen puutteellisin pe rustein ja menettelytavoin. Osapuolet ovat sopineet asian ja Suomen Shiba ry pahoitte lee tapahtunutta ja esittää an teeksipyynnön Dahlia Eklun dille.

Yhdistyksen jäsenten yhden vertaisen kohtelun varmis tamiseksi Suomen Shiba ry sitoutuu jatkossa arvioimaan yhdistyksen toimintamalleja kriittisesti ja tarvittaessa ke hittämään näitä yhdistyslain ja yhdistyksen jäsenten yh denvertaisen kohtelun nou dattamisen takaamiseksi.

Helsingissä 2.6.2021 Suomen Shiba ry

Hallitus Muut toimihenkilöt

Puheenjohtaja Tuire Siikala tuire.siikala@gmail.com 041 535 9340

Sihteeri Laura Pyykkö laurapyy@gmail.com

Varapuheenjohtaja Niina Koskinen koskisen.niina@gmail.com

Jäsenrekisterin ylläpitäjä Jaana Järvinen jaana.jarvinen@simetra.fi 0445010307

Muut jäsenet Anniina Virtanen linda_viliina@hotmail.com

Mia Jacksen mia.jacksen@gmail.com

Laura Yltävä-Luntta laura.yltava@gmail.com 0407730906

Jalostustoimikunta

JTK:n sähköposti: shibajtk@gmail.com

Pentuneuvonta: shiba.pentuinfo@gmail.com

Puheenjohtaja Merete Lindgrén kellyhoffs@gmail.com

Varapuheenjohtaja Sini Suutari suutari.sini@gmail.com

Sihteeri Riitta Lehto riittahelena.lehto@gmail. com

Muut jäsenet Tuire Siikala tuire.siikala@gmail.com

Tiina Kolu tiina.kolu@outlook.com

Laura Yltävä-Luntta laura.yltava@gmail.com

Rahastonhoitaja Jaana Järvinen jaana.jarvinen@simetra.fi

Toiminnantarkastaja Päivi Järvinen (varahenkilö Tiina Bies)

Kotisivujen ylläpito suomenshiba@gmail.com Laura Yltävä-Luntta Tuire Siikala

Jäsenlehti lehti.shiba@gmail.com

Päätoimittaja Tuire Siikala

Toimitussihteeri Sari Heimonen

Lehden taitto Jenni Latvanen

Jäsenrekisterijärjestelmä ja osoitteenmuutokset

Yhdistyksellä

käytössä sähköinen jäsenrekisterijärjestelmä. Jäsen rekisterin osoite on https://www.flomembers.com/suomen-shiba.

Jäseneksi liityttyäsi saat sähköpostiisi aktivointilinkin. Jatkossa voit muuttaa omia tietojasi itse järjestelmän kautta. Voit mm.

• muuttaa osoitetietojasi.

• muuttaa sähköpostiosoitettasi.

• jättää eroilmoituksen.

Jos olet unohtanut salasanasi, voit pyytää järjestelmää lähettämään sähköpostiisi salasanan vaihtolinkin. Tarvittaessa voit olla yhteydessä jäsensihteeriin (jaana.jarvinen@simetra.fi).

Yukiguni No Ichigo Go "Into" Pontus Huotari