Shibasanomat 4/2020 by Suomen Shiba ry

4/2020

Suomen Shiba ry:n jäsenlehti Nro 4 • 2020

Sisällysluettelo

SHIBASANOMIEN TOIMITUS

Päätoimittaja:

Tuire Siikala

.......... Taittajan tervehdys

Taitto:

.......... Uudet tuomarit

Toimitussihteeri:

Susanna Pietilä

.......... Tuomareiden esittelyt

Lehtitiimi:

.......... Shibavaellus Repovedellä

.......... Shibaisat menot (peruttu)

Taru Mäkelä Satu Hakanen Niina Koskinen Mia Jacksen Sara Tikkanen

.......... Jouluherkut shiballe

Avustajat:

.......... Shibojen japanilaiset verilinjat

.......... Shiboja videopelissä

.......... Luonnonkosmetiikkaa pukinkonttiin

Jenni Latvanen Julia Suuriniemi Christen Lang Yvonne Wuoti Tarja Kallio Tarja Löfman Tia Levänsuo

.......... Shibamaisia runoja: Susanna Pietilä

.......... Shibaristikko

.......... Tullaan tutuiksi: Tia Levänsuo

.......... Uudet valiot

.......... Kippurakansaa: Niina, Nano ja Loki

.......... Maapallon ympäri: Christen Lang

.......... Nukan kolumni

.......... Shiba treenaa: autonrengas

.......... Instakollaasi: #söpöinshibapentu

.......... Materiaaliohje

........... Kasvattajalista

........... Yhteystiedot

........... Takakannessa Riki

Anniina Virtanen

Paino: LightPress Oy, Kaarina 2020

Tervehdys taittopöydän takaa!

tsikko on sikäli harhaanjohtava, että ei tätä taittotyötä (yleensä)missään pöydän ääressä tehdä. Ihan tässä sohvalla läppäri sylissä röhnöttäen. Taittaja on se, joka tuo lehtitiimin tuottaman ja muiden tarjoaman sisällön teksteineen, kuvineen, taulukoineen ja piirroksineen lehden sivuille niin, että sinun on mahdollisimman mukava lukea sitä. Olen taittanut Shibasanomat-lehteä vuoden 2018 puolesta välistä lähtien, yhteensä kymmenen lehteä, tämä lehti mukaanlukien. Pyöreästi laskettuna olen käyttänyt Shibasanomien vapaaehtoiseen taitto- ja lehtityöhön 400 tuntia. Se on tarkoittanut monien iltojen ja viikonloppujen käyttämistä taittoon. Onneksi tämä on mieluisaa puuhaa! Silti olen tuntenut välillä huonoa omatuntoa, kun istun siinä sohvanurkassani aamusta iltaan, ja Pihka (Asagao

Sawamuraharuka) tuijottaa yleensä iltaisin silmiini, jotta tekisin sen kanssa jotain. Osittain siksi haikein mielin luovun tästä taittopestistä. On aika antaa tilaa muillekin harrastuksille, esimerkiksi harrastuksille Pihkan kanssa. Onneksi meillä on osaava ja innokas taittaja ensi vuoden alusta lähtien, jolla on varmasti intoa myös kehittää lehteä eteenpäin. Tervetuloa remmiin Jenni Latvanen! Tämä on ollut itselle todella rakas projekti, joka alkoi jo ennen kuin Pihka tuli taloon. En usko, että pystyn aivan kokonaan katoamaan lehtitiimistä. Pysyn apuna taitossa ainakin alkuun, lähetän kuvia kuvapankkiin (lähettäkää tekin!), ja ehkä teen juttuja ja piirroskuvituksia lehteen silloin tällöin. Toivottavasti löydätte tästäkin joulunumerosta kiinnostavaa luettavaa ja mieluisaa puuhaa. Ihanaa joulua koko lehtitiimin puolesta!

- Anniina Virtanen

Suomen Shiba ry toivottaa kaikille kippuroille isäntä- ja emäntäväkineen makoisaa joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta!

Suomen Shiba ry:n jäsenlehti Nro 4 • 2020

Yenie's Lady Yokotai "Kuura" Kuva Julia Suuriniemi

Shibasanomat

» Kiitos akvarellimaalauksesta Venla 10 v! Shibasanomat

TUOMAREIDEN VAATIMUKSET

Kolme tuomaria sai shiban arvosteluoikeudet

Suomen kennelliitto on linjannut, millainen henkilö voi hakeutua ulkomuototuomarikoulutukseen. Vaatimukset listattuna pääpiirteittäin:

• • • • • •

25–50-vuotias ei rangaistusta eläinsuojelurikkomuksesta tai voimassa olevia kurinpidollisia rangaistuksia mieluiten koirankasvattaja, vähintään koiranomistaja Kennelliiton ja rotujärjestön jäsenyys vähintään 10 vuotta rotujärjestötoimintaa osoittaa harrastuneisuutta ja kiinnostusta eläintieteelliseen toimintaan esim. itseopiskelulla

• • •

tarpeelliset tiedot ja taidot sekä eläintieteellinen kokemus luontaisia taipumuksia sekä sopivat fyysiset ja henkiset ominaisuudet tehtävään kehätoimitsijan koulutus ja kokemusta tehtävässä toimimisesta riittävä näkökyky (Lähde: Suomen Kennelliitto)

Teksti: Niina Koskinen ja Julia Suuriniemi Kuvat: Julia Suuriniemi

SKY järjesti tiistaina 29. syyskuuta Salpausselän kennelpiirin hallilla Lahdessa ulkomuototuomareiden erikoiskoulutuksen sekä arvosteluja näyttökokeen. Koulutuksessa käsiteltiin shibojen lisäksi harvinaisempia japanilaisrotuja: hokkaido, kainkoira, kishu ja shikoku. Näille roduille tuomari saa arvosteluoikeudet pelkän koulutuksen suorittamalla, sillä rotujen esiintyvyys on pienempää kuin shiban.

löin arvostelukokeesta poiketen tuomari tekee muistiinpanoja samalla tavalla kuin kouluttavat tuomarit, ja mikäli ne ovat linjassa toistensa kanssa, tuomari saa kyseisen rodun arvosteluoikeudet. Seuraavaksi koekoirat siirtyivät handlereineen sisälle halliin, ja Kennelliiton puolesta paikalla ollut kollegiovalvoja Nina Janger asetteli koirat kuten näyttelykehään. Yleiskatsauksen jälkeen koekoirat kiersivät jokaisen tuomarin luona yksilöarvostelussa, aivan kuten oikeissakin näyttelyissä: tuomarit mittailivat koiria pöydällä ja katsoivat niitä liikkeessä, eikä handlerin sopinut jutella ylimääräisiä. Kokelaat käsittelivät koiria kauniisti ja käyttivät reilusti

Ensin erikoiskoulutus

Koulutus alkoi kirjallisella materiaalilla: kouluttava tuomari Erika Häkkinen kävi tuomareiden kanssa läpi rotujen erityispiirteitä ja sitä, mikä tekee niistä juuri edustamansa rodun. Seuraavaksi kouluttajat ja kokelaat siirtyivät ulos katsomaan mallikoiria. Kaksi kishua, neljä kainkoiraa, kolme hokkaidoa, neljä shikokua ja kaksi shibaa oli aseteltu seisomaan kuten näyttelykehässä – koulutuksissa niin kutsuttu elävä materiaali on erittäin tärkeä, jotta tuomarit voivat peilata juuri oppimiaan asioita eläviin koiriin sekä nähdä rodut ja niiden erot todellisuudessa, ja keskustella niistä vielä kouluttavien tuomareiden kanssa.

Arvostelu- ja näyttökokeiden vuoro

Katselmuksen jälkeen muut rodut saivat poistua paikalta ja oli aika aloittaa shibojen arvostelukoe. Tuomarikokelaat lähetettiin sisätiloihin odottamaan, ja ulkomuototuomarit Erika Häkkinen ja Juha Putkonen arvioivat koekoirat yksi kerrallaan. He tekivät muistiinpa-

Shibasanomat

aikaa koirien huolelliseen tutkailuun. Jokainen tuomarikokelas kirjoitti kaikista koekoirista sanallisen arvostelun ja antoi kaikille laatuarvosanan.

Jännitys tiivistyy

Kollegiovalvoja keräsi arvostelut Häkkisen ja Putkosen arvioitavaksi: kouluttavat tuomarit tarkistivat, miten hyvin kokelaat olivat löytäneet shiboista niiden hyvät ja huonot puolet sekä rodulle tyypilliset yksityiskohdat. Koska tuomaritkin ovat lopulta vain ihmisiä, on tässä hieman tulkinnan- ja keskustelunvaraa – jollain voi olla tiukempi linja kuin toisella, joku voi painottaa eri asioita kuin toiset, ja niin edelleen.

Lopulta koirat otettiin taas kaikki kehään vielä kerran, ja yksi kerrallaan Häkkinen ja Putkonen kävivät koirat läpi yhdessä kokelaan kanssa. Kokelaiden tehtävänä oli ollut löytää kahdeksan koekoiran joukosta paras rodulle tyypillinen, itämainen ilme, ja heitä oli pyydetty laittamaan rotutyypin mukaan kolme parasta koiraa järjestykseen. Tässä vaiheessa kokelaalla oli myös mahdollisuus kysyä tarkennuksia tai korjata omia huomioitaan, sillä toisilla suullinen arviointi on helpompaa.

Kolme uutta tuomaria

Neljästä tuomarikokelaasta hyväksytysti kokeen suorittivat Satu Ylä-Mononen, Tarja Löfman ja Tarja Kallio. Onnittelut! Kaikki shibat jaksoivat esiintyä hienosti koko lähes kolmituntisen rupeaman ajan, vaikka muutamia yksilöitä alkoikin loppuajasta jo hieman haukotuttaa. Onneksi SSKY:n kattamassa tarjoilupöydässä oli myös kalkkunaleikkeitä ja lihapullia, joista taisi mennä isompi osa koirien kuin ihmisten suuhun! Häkkinen lähettää valtavat kiitokset Suomen Shiba ry:lle ja koiranomistajille laajasta koekoirakattauksesta!

Juha Putkonen, Erika Häkkinen, Tarja Löfman, Satu Ylä-Mononen ja Tarja Kallio.

not jokaisesta koirasta kiinnittäen huomiota koiran hyviin ja parannettaviin ominaisuuksiin, jotka toivoivat tuomarikokelaan huomioivan, sekä antoivat jokaiselle koiralle laatuarvosanan.

Samanaikaisesti tuomari Jaana Hartus suoritti shibojen osalta näyttökokeen. Näyttökokeen tarkoituksena on helpottaa kokeneiden tuomareiden arvosteluoikeuksien laajentamista. Täl-

Tarja Löfmanin ja Tarja Kallion esittelyt seuraavalla aukeamalla! »

TUOMARIESITTELY: TARJA LÖFMAN

ain 14-vuotiaana oman koiran, se oli sekarotuinen uros. Ensimmäinen partacollie meille tuli vuonna 1985 ja sen jälkeen niitä onkin meillä aina ollut. Lisäksi tällä hetkellä on kaksi eläkeikäistä havannankoiraa sekä pieniamerikanpaimenkoira. Olen kasvattanut partiksia 16 pentuetta, mutta nykyään ei enää töiden ja muun koiraharrastuksen jälkeen jää panoksia kasvattamiseen. Oman rotuni erikoisnäyttelyt eri maissa ovat olleet erityisen mieluisia arvostelutehtäviä. Kun saa upottaa kätensä jo veteraani-ikäisen

Shibasanomat

rodun legendan ympärille, on välillä lähes pala kurkussa. Lea Marttinen Laggan-kennelistä on kasvattanut myös partiksia, ja hän on ollut monessa asiassa oppiäitini ja muistan hänen ensimmäiset shibansa. Kun arvostelen uutta rotua, katson, että pysyn suomenkielisessä rotumääritelmässä ja sen tulkinnassa. Kaikille käsitteille toki löytyy myös suomenkielinen käännös, joten yritän muistaa ne. Mitä tulee nyt paljon keskustelua herättäneisiin liioitelluihin piirteisiin: meillä tuomareilla on olemassa tarkat rotukohtaiset ohjeet riskirotujen ar-

TUOMARIESITTELY: TARJA KALLIO vosteluun tiettyjen piirteiden osalla. Mielestäni shiba ei ole sellainen rotu, jonka tulisi olla mukana näissä. Toki rakennevirheiden, esimerkiksi niukkojen polvikulmien osalta, tulee olla tarkkana. Ensimmäistä kertaa koiranäyttelyyn osallistumista miettiville haluaisin sanoa, että ehdottomasti kannattaa lähteä. Reippaasti vaan mukaan, kannattaa harjoitella esimerkiksi mätsäreissä, jotta niin omistajan kuin koirankin esiintyminen menee parhaalla mahdollisella tavalla, ja koira esiintyy edukseen ja on käsiteltävissä.

len Tarja Kallio Pelkosenniemen Pyhätunturilta. Kasvatan Tunturijärven kennelin nimellä rotuja pienimünsterinseisoja, harmaa norjanhirvikoira, jämtlanninpystykorva, valkoinen ruotsinhirvikoira, ja kotona asustelee myös tiibetinterrieri. Intohimoisena metsästäjänä ja luonnossa liikkujana ovat metsästysrodut lähellä sydäntä. Metsästyksen ja näyttelyiden lisäksi harrastuksiin kuuluu myös koetoiminta; KAER-kokeet seisojapuolella ja HIRV-kokeet hirvikoirapuolella. Toimin myös kehätoimitsijana, hirvenhaukkukokeiden tuomarina ja koetoimitsijapätevyys minulla on HIRV-, KARH-, LINT- ja AJOK-kokeisiin. Valmistuin ulkomuototuomariksi viimeisimmältä kurssilta 2018. Tällä hetkellä minulla on arvosteluoikeudet kaikille roduille ryhmästä FCI7, useille roduille ryhmästä FCI5 sekä yhdelle rodulle uudesta laajennusryhmästä FCI8. Vielä varsin lyhyen tuomariurani aikana olen saanut kuitenkin arvostella jo 14 näyttelyssä. Tärkeää olisikin päästä arvostelemaan suhteellisen pian rotuja, joiden arvosteluoikeudet on vastikään saanut, varsinkin kun se kaikki rotutieto on vielä niin hyvin

muistissa. Innolla odotankin, koska pääsen shiboja arvostelemaan. Shiba rotuna on kiinnostanut pitkään, olen jopa aikaisemmin miettinyt hankkivani shiban myös itselleni. Kasvatustyö omien rotujen kanssa kasvoi niin paljon, että luovuin ajatuksesta ottaa uusi rotu. Mutta olen usein seurannut ja seuraan edelleen näyttelykehien laidalla rodun arvosteluja, myös ulkomailla. Eli jonkinlainen käsitys ulkomuodon sekä luonteen puolesta rodusta oli jo ennen tuomarikollegiota. Shiban luonnehan poikkeaa aika paljon muista roduista ja se nimenomaan alun perin herätti mielenkiintoni rotuun ja jollain tapaa jopa kiehtoo minua. Japanilaisten määritelmät luonteesta, kan-i, ryousei ja soboku, ovat varmasti monelle tuomarille vieraita käsitteitä, mutta noita luonteenpiirteitä oli selvästi nähtävissä koirissa, joita tuomarikollegiossa oli; rohkea, itsevarma, ylevä, vahva tietoisuus, teeskentelemätön, välinpitämätön, rauhallinen ja hyväntuulinen. Jatkossa toivon näkeväni noita piirteitä myös arvostellessani shiboja näyttelyissä. Koirarotujen ulkomuodon moninaisuus ja eri rotujen käyttötarkoitukset sekä rotujen muuttuminen aikojen saatossa ovat kiinnostaneet aina. Koiran rakenne ja terveys ovat minulle myös

erittäin tärkeitä asioita. Shiban käyttötarkoitushan alkuperäisestä metsästyskoirasta on muuttunut. Mutta muun muassa alkuperäinen ulkonäkö itämaisine ilmeineen ja sopusuhtaisine runkoineen on säilynyt. Shiba on varsin terve ja suhteellisen pitkäikäinen rotu eikä mielestäni ole pelkoa liioitelluista piirteistä, joita jo useilla roduilla on. Suomen näyttelykehissä shibat ovat melko hyvin edustettuina ja se on hyvä asia. Uusille shiba-näyttelyharrastajille neuvoksi: totuttakaa koirat pöydällä tutkimiseen ja kosketteluun, hampaiden katsomiseen, kivesten kokeilemiseen sekä paikallaan seisomiseen ja liikkumiseen kehässä. Nuorten koirien intoilu ja vallattomuus kehässä on toki ihan ymmärrettävää. Ensikertalaisten ei kannata tilannetta jännittää, ja tuomarille sekä kehätoimitsijalle on hyvä mainita, jos on ensimmäistä kertaa näyttelyssä. He yleensä auttavat ja neuvovat tarvittaessa, kuten varmasti myös ne muut ”shiba-ihmiset” siinä kehän laidalla. Näyttelyt ovat mukava harrastus, joka samalla antaa kasvattajille arvokasta tietoa rodun sen hetkisestä ulkomuodon tilanteesta. Rohkeasti vain mukaan! Hyvää loppuvuotta kaikille, pidetään koiristamme ja itsestämme huolta ja näyttelykehissä tavataan!

Shibasanomat

Shibat reippailivat Repoveden kansallispuistossa Teksti: Mia Jacksen Kuvat: Anniina Virtanen

uomen Shiba ry:n tavaksi tullut syksyinen vaellus järjestettiin lokakuun alussa Repoveden kansallispuistoon päivävaelluksena. Mukaan osallistui yhdeksän reipasta shibaa huoltojoukkoineen ja yksi rotuun tutustuja.

Päivä vaihtelevissa maastoissa ja hienoissa olosuhteissa

Lähtöä varten kokoonnuimme puiston pohjoiselle pysäköintialueelle, Saarijärvelle. Oli hyvä, että saimme lähtöajan sovittua riittävän aikaiseksi, sillä jo kymmenen jälkeen pysäköintialue alkoi täyttyä tuloliikenteestä. Koirilla ja meillä oli kuitenkin onneksi kerrassaan väljästi tilaa liikkua vaihtelevissa mai-

Shibasanomat

semissa kansallispuiston polkuverkostossa. Shibat kulkivat ketterään tapaansa niin sillat, pitkospuut, juurakkoiset polut kuin jyrkkien kallioiden nousuja laskuosuudet. Huoltojoukot koikkelehtivat omalla tyylillään, huolellisesti jalkojaan asetellen liukkaiden juurten ja kivien lomassa. Varsinkin jyrkät alamäet olivat tarkka paikka. Seis- ja odota-pyyntö kaikui kallioilla monen monta kertaa.

Mieli kepeä, askel kulki, eväitäkin nautittiin

Saimme alkuperäisen reittihahmotelman toteutettua hyvin. Saarijärven P-paikalta alkulämmittelimme Mus-

talamminvuoren näköalatornille, jossa pidimme pienen huili- ja juomatauon. Osa nousi näköalatorniin katsomaan yli vesistön aukeavaa huikeaa maisemaa. Hulppea maisema aukesi myös tornin alapuolelta, kalliolta katsoen. Valokuvasimme näkymää hetken ajan, kuten myös maisemaan erinomaisesti istuvia kauniita shibojamme. Näköalatornilta laskeuduimme melko jyrkkää laskua alas kallioilta Kuutinsalmea kohden, jonka läheisyydessä päätimme pitää pitkän evästaukomme. Paikalla oli lisäksemme muutama muukin kulkija, jotka saivat taukomme aikana ääninäytteet hyvin monipuolisesta shibaääntelystä. Harmi vain, että jäi haastattelematta eteenpäin läh-

tiessämme, mikä mahtoi jäädä heidän ensivaikutelmakseen rodusta.

Olhavan vuori valloitettiin

Taukopaikalta jatkoimme kohti Olhavaa. Olhavan vuorella on Etelä-Suomen kuuluisin kalliokiipeilyyn käytetty seinämä. Seinämästä osa on myös tiukasti suojeltu muinaisten kalliopiirrosten vuoksi. Ennen kuin reittipolku Olhavalle aloitettiin, osa patikkaporukastamme erkani takaisin pysäköintialueen suuntaan. Mukana ollut jo varttunut pentukoira joutui nauttimaan tästä edusta muutaman muun shiban lisäksi ja olihan tästäkin vielä noin kolmen kilometrin matka pysäköintialueelle tassuteltavana.

”

Saivat ääninäytteet hyvin monipuolisesta shibaääntelystä.

Muu patikkaporukka kiipesi nousun Olhavalle; mikäs siinä oli nopsajalkaisia shiboja peesatessa, ihmiskeuhkot kyllä huusivat happea. Hetken ihailimme täälläkin maisemia; kumpuilevia metsänäkymiä yli Olhavanlammen ja tasasimme noususta aiheutuneen nestevajeen. Olhavalta jatkoimme polkuverkostoa pitkin kohti Saarijärven pysäköintialuetta, lopulta huoltotietä käyttäen. Tässä olikin hyvä jäähdytellä

rupatellen kohti autoja, ilman intensiivistä maaston seuraamista, jota haastavilla poluilla oli tehtävä herkeämättä.

Uusia vaellustapahtumia jäädään kaipaamaan

Reitin päätyttyä toivottelimme toisillemme hyvää paluumatkaa ja tapaamisiin uudestaan rodun harrasteiden parissa. Ihastuttavat, omintakeiset ja sympaattiset rotunsa edustajat, hurmaavat ja monimuotoiset maisemat, mitä parhain syksyinen sää ja rennon mukavat huoltojoukot tekivät päivästä tosi kivan. Nämä vastaavat reissut ehdottomasti jatkoon, toivottavasti seuraavaksi pidemmän kaavan, eli yöpymisen kautta. Shibasanomat

Jouluherkut shiballesi

Teksti: Anniina Virtanen

Ajankohtaiset tiedot lenkeistä:

Pahentuneen koronatilanteen vuoksi Suomen Shiba ry suosittaa, ettei yhteislenkkejä järjestetä. Tavataan taas, kun tilanne helpottaa! Kuva: Inaridou Ouki "Ringo", Sara Tikkanen.

Shibaisat menot Paikalliset tapaamiset ja yhteislenkit

Jos haluat ryhtyä paikkakuntasi yhteyshenkilöksi, ole yhteydessä suomenshiba@gmail.com! Yhteyshenkilö ilmoittaa tapaamisten tiedot laitettavaksi lehteen ja kotisivuille. Hän voi myös olla apuna esimerkiksi rotuesittelypäivien ja tapahtumien järjestämisessä. Rotuun tutustujat ja uudet shibanomistajat voivat olla häneen yhteydessä, jos paikkakunnan tapaamisista on jotain kysyttävää.

Mynämäki

Rennot agilityharjoitukset kaiken tasoisille shiboille ja ohjaajille sunnuntaisin klo 15-16.30 agilityhallissa osoitteessa Hoppelantie 60. Yhteyshenkilö Liisa Ruohomäki-Nurmi, liisahaw@gmail.com, p. 0400 797 736.

Kuopio

Savon shibat tapaavat joka kuukauden toinen lauantai klo 13. Tapaamispaikka ilmoitetaan Facebookin Savon shibat -ryhmässä. Yhteyshenkilö Katja Ylönen, katja.muutasiat@gmail.com.

Lahti

Tapaamiset kerran kuussa, aika ja paikka sovitaan toiveiden mukaan yhdistyksen foorumilla (Shibatapahtumat > Lahdenseudun shibatapaamiset). Yhteyshenkilö Kirsi Ruponen, kirsi.ruponen@gmail. com, p. 040 581 0283.

Shibasanomat

Hämeenlinna

Yhteislenkit noin kerran kuukaudessa. Ajankohdasta ilmoitetaan erikseen Shiba Kanta-Häme -Facebook-ryhmässä ja yhdistyksen tapahtumakalenterissa. Yhteyshenkilö Jenna Kaakinen, puh 040 7454309.

Facebookin shibaryhmät Etelä-Pohjanmaan shibat Joensuun shibat Kaakon kippurat Kaikenkarvaiset kippurat (Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso lähialuineen) Keski-Pohjanmaan kippurat PK-seudun shibat Pohjanmaan shibat (Keski- ja Pohjois-P.) Satakunta Shibaa (Porin seutu) Savon Shibat Shiba Järvenpää Shiba Jyväskylä Shiba Kanta-Häme Tampereen shibaihmiset Turun shibaporukka

Tampere

Tapaamiset kerran kuukaudessa sunnuntaisin klo 12. Yhteyshenkilö Tuire Siikala, tuire.siikala@gmail.com, p. 041 535 9340.

Helsinki

Tapaamiset Seurasaaressa joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 12.00. Yhteyshenkilö Laura Pyykkö, laurapyy@gmail.com.

Kaakkois-Suomi

Tarkemmat tiedot Facebook-ryhmästä Kaakon kippurat. Yhteyshenkilö Anne Säyriö, anne.sayrio@gmail.com.

Joensuu

Yhteyshenkilö Emmi Rasa, emmi.rasa@gmail.com

Jyväskylä

Tapaamiset kerran kuussa, tarkempi aika ja paikka sovitaan Facebook-ryhmässä Shiba Jyväskylä. Yhteyshenkilö Satu Hakanen, samh84@gmail.com.

läinkaupoissa on viime vuosina alkanut näkyä jouluherkkuja lemmikeille. On joulukeksiä, joulukalenteria ja joululuuta. Trendi näkyy myös kodeissa: moni valmistaa jouluherkut nelijalkaiselle perheenjäsenelleen itse. Lemmikkien hemmottelussa on hyvä muistaa pari asiaa. – Terveellisiä, eläimille sopivista ruoka-aineista valmistettuja leivonnaisia voi juhlan kunniaksi tarjota lemmikeille tutun ruokavalion pienenä lisänä. Leipominen on mukavaa puuhaa, ja omistajan hyvä mieli ja antamisen ilo heijastuvat lemmikkiin, toteaa eläinlääkäri Bo Vanbeselaere eläintenruokavalmistaja Edgard & Cooperilta tiedotteessa. – Varsinkin koirat pitävät rutiineista, joten niiden tulisi kuitenkin joulunakin saada tuttua ruokaa totuttuina aikoina. Koiria voisi hemmotella vaikka pitkillä lenkeillä ja muulla yhteisellä puuhalla,

Vanbeselaere ehdottaa. On hyvä muistaa, että monet ihmisten joululeivonnaiset, kuten piparit, eivät sovi eläimille lainkaan. Sooda ja mausteet voivat aiheuttaa niille vatsavaivoja. Joissakin leivonnaisissa käytetään makeutusaineena eläimille myrkyllistä ksylitolia. Vaara piilee myös pullataikinassa – hiivan käydessä kehittyvä etanoli voi aiheuttaa myrkytyksen ja eläimen elimistössä laajeneva taikina voi vaikeuttaa hengitystä ja sisäelinten toimintaa. Useat joulupöydän suolaiset, rasvaiset ja mausteiset ruuatkaan eivät sovi eläimille. Vatsavaivoja voivat aiheuttaa myös sipuli ja valkosipuli, sekä raakana että kypsennettynä. Shibat voivat olla geneettisesti muita koiria herkempiä sipulille ja valkosipulille, joiden sisältämät rikkiyhdisteet tuhoavat koiran punasoluja. Loppuvuoden juhlakauden aikaan kotona on usein tarjolla muitakin lemmikeille haitallisia ruoka-aineita, kuten

suklaata, pähkinöitä, rusinoita ja viinirypäleitä. Suklaa on koiralle jopa hengenvaarallista herkkua, mitä tummempaa, sitä haitallisempaa. Alkoholijuomatkin on säilytettävä niin, etteivät eläimet pääse niihin käsiksi. – Jatkuva kieltäminen on stressaavaa sekä ihmisille että eläimille, joten kun riskit huomioidaan jo etukäteen, jouluna on mukava rauhoittua koko perheen yhdessäoloon, Vanbeselaere muistuttaa.

Mainostilaa lehdestä Ota yhteyttä, jos olet kiinnostunut mainostamaan jäsenlehdessämme! Mainosten koko ja julkaisukerrat ovat neuvoteltavissa. Osaava taittotiimimme voi tarvittaessa myös taittaa mainoksen toiveidenne mukaisesti. Ilmoitushinnat jäsenille Valmis mainos Taittajan tekemä mainos 25 € koko sivu (A4, neliväri) 60 € koko sivu 15 € puoli sivua (A5, pysty tai vaaka, neliväri) 50 € puoli sivua 10 € ¼ sivua 30 € ¼ sivua Kasvattajaruutu on ilmainen kasvattajalistalla oleville. Ilmoitushinnat muille (julkaisu yhdessä numerossa) Valmis mainos Taittajan tekemä mainos 70 € koko sivu (A4, neliväri)

50 € puoli sivua (A5, pysty tai vaaka, neliväri) 20 € ¼ sivua

120 € koko sivu

60 € puoli sivua 50 € ¼ sivua

Shibasanomat

Sukupuun laatija: Niina Koskinen Ishi (s. 1930) oli punainen uros, joka oli yleisvaikutelmaltaan hyvä ja karvanlaadultaan erinomainen. Sillä oli kuitenkin liian suorat takakulmaukset ja liian suuret silmät, ja se saattoi kärsiä patellaluksaatiosta.

Ishi

Meigetsu

Koro (s. 1935) oli black & tan narttu Shikokun saarelta, ja sen sanottiin olevan erinomainen tyyppiesimerkki shibasta. Sillä oli hyvä rakenne ja shiballe ominaiset, ihanteelliset piirteet.

Koro

Aka Go Fugoku

Hana

Akaa käytettiin jopa 200 nartulle, ja sen todettiin olevan malliesimerkki siitä, miten vanhempien ominaisuudet täydentävät toisiaan. Uroksen vahvuuksia olivat sen luusto, turkki, kulmaukset ja hyvä luonne.

Akani Go Hatayamasou Naka Go Akashisou

Nämä viisi koiraa muodostavat pohjan shiballe sellaisena kuin sen nykyään tunnemme. Niiden nimet löytyvät lähes jokaisen nykyshiban sukutaulusta useaan kertaan. Tietyn ulkoisen tyypin vakiinnuttamiseksi käytettiin vahvaakin sukusiitosta. Ainakin osan nykyään esillä olevista terveysongelmista voidaan olettaa johtuvan historiallisesta sukusiitoksesta.

Shibojen japanilaiset verilinjat

Senkou Go Araki Kensha

Shibojen neljä suurta

Jokaisen verilinjan juurella on ollut jokin erityislaatuinen shibauros, jonka hyviä puolia on haluttu vakiinnuttaa

Shibasanomat

jälkeläisiin sukusiitoksen eli lähisukuisten koirien risteyttämisen avulla. Linjojen nimet - Gen-linja, Korotama-linja, Matsumaru-linja ja Tenkou-linja - ovat peräisin näiltä uroksilta. Hyvien ominaisuuksien ohella linjoilla on omat periytyvät rasitteensa. Rotutyypilliseen ulkomuotoon pyrittäessä eri linjoja edustavien shibojen yhteensopivuus on vaihdellut. Kun sukupuussa kuljetaan taaksepäin, polveutuvat kaikki neljä verilinjaa silti myös samoista kantakoirista, joiden avulla rotu luotiin uudestaan toisen maailmansodan jälkeen.

Historia elää nykyshiboissa

Linjat ovat luonnollisesti kehittyneet ja ristenneet vuosikymmenten aikana, eikä moni nykyinen shiba enää kuulu selkeästi yhteen tiettyyn linjaan edes Japanissa. Suomessa Kennelliiton jalostusstrategia pyrkii nykyisin turvaamaan

koirien geneettistä monimuotoisuutta, joten voimakkaan sukusiitoksen käyttöä ei enää suositella. Shibojen klassiset verilinjat ovat kuitenkin olleet tärkeä osa rodun historiaa ja kehitystä. Löytyykö oman shibasi jalasta esimerkiksi valkoinen sukka? Sukka, tai paremminkin sen aiheuttava geenimuoto, on hyvinkin voinut kulkeutua shiballesi kymmenien koirasukupolvien kautta aina legendaariselta Korotamalta asti.

Lähteitä ja luettavaa: A Journey Beyond Shiba II (Nobuo Atsumi) http://yokohamaatsumi.the-ninja. jp/page002.html The Total Shiba -kirja (Gretchen Hasket ja Susan Houser, 1997) Kennelliiton yleinen jalostusstrategia 2018-2022 https://www.kennelliitto.fi/ en/media/1029

Benikolle oli periytynyt paljon Akan haluttuja ominaisuuksia, jotka haluttiin säilyttää, ja siksi Beniko astutettiin velipuolellaan Akanilla. Yhdistelmästä syntynyttä Nakaa pidetään edelleen rodun elpymisen kantakoirana. Se eli lähes 16-vuotiaaksi ja sitä pidettiin erinomaisena yksilönä.

Ichiomaru Go Yanagawasou

Akan ominaisuuksia pyrittiin edelleen säilyttämään, joten Beniko astutettiin myös pojallaan Nakalla. Yhdistelmästä syntyi Nakaichi Go Akashisou, joka tuotti paljon menestyneitä jälkeläisiä. Sen silmiä kuvailtiin upean valppaiksi, ja sillä oli vahva kuono ja tasapainonen rakenne, mutta liian kippura häntä.

Nakaichi Go Akashisou

6 sukupolvea välissä

KOROTAMA -LINJA

Teksti: Satu Hakanen Piirros: Taru Mäkelä

hiban verilinjalla (engl. bloodline) tarkoitetaan peräkkäisten sukupolvien ketjua, jossa tietyt ominaisuudet periytyvät vahvasti ja ilmentyvät monella seuraavankin sukupolven pennulla. Samaan verilinjaan kuuluvilla koirilla voi olla esimerkiksi tietynlainen ulkomuoto tai luonne. Shibakasvattaja Nobuo Atsumi (kennel Yokohama Atsumi) on kirjoittanut nettisivuilleen Nippo-tuomari Mitsuharu Kanahashin laatimasta tutkielmasta, joka käsittelee shibojen neljää tärkeintä japanilaista verilinjaa. Vaikka tutkielma on jo vuosikymmeniä vanha, pidetään näitä verilinjoja pohjana myös nykyisille linjoille.

Beniko Go Akashisou

3 sukupolvea välissä

GEN-LINJA

MATSUMARU -LINJA

Korotama Michime Go Inoguchi

TENKOU-LINJA Tenkou Go Jounensou

Ichisuke Go Inoguchi

Hakura No Gen Go Roukakusou

Tenkoun turkki oli ihanteesta poiketen todella tumma punainen, ja sen etukulmaukset eivät olleet riittävät. Sillä oli kuitenkin vahva ja rohkea olemus, ja kasvattajat käyttivät Tenkou-linjaa yhdessä toisen linjan koirien kanssa. Nykyään Tenkou-linja ei ole enää yksittäisenä linjana merkityksellinen.

Akasta polveutuva uros Ichioumaru yhdistettiin Korotaman tyttären, Michimen kanssa. Korotaman esiisiä olivat Shikokun saaren vuoristokoirat. Tämä erottaa sen muiden verilinjojen kantauroksista. Korotama oli mustavalkoinen shiba, joka oli väriään lukuunottamatta erinomainen. Verilinjan oleellisia piirteitä ovat vahva ilme, älykäs ja rauhallinen luonne, sekä kirkkaan punertava turkki. Linjassa on parannettavaa niin etu- kuin takapäänkin rakenteessa.

Hakuba No Genillä oli väriltään ja laadultaan upea turkki, näyttävät liikkeet, hyvänmalliset silmät ja oikein kehittynyt kallo, mutta sen hampaissa ja rakenteessa oli paljon toivomisen varaa. Se esiintyi kuitenkin näyttelykehissä itsevarmasti ja arvokkaasti. Uroksen niin hyvät kuin huonotkin ominaisuudet saattaa näkyä edelleen paljon nykyshiboissa: osa linjan shiboista saattavat olla liian kevytrakenteisia tai vaalentua kasvojen alueelta liian aikaisin. Lisäksi liiallinen showesiintyjän olemus voi peittää alleen shibalta edellytettävän arvokkuuden.

Matsumaru Go Shinshu Nakajima Kensha Matsumaru-linja ei ehkä ole suosituin linja, mutta sillä on tärkeä rooli modernin shiba historiassa. Linjan narttuja yhdistettiin muiden linjojen urosten kanssa kehon mittasuhteiden ja värin parantamiseksi, ja tästä linjasta polveutuvilla koirilla onkin hyvä pää ja vahva keho. Ne ovat myös temperamenttisia ja Matsumarun rohkeus (Kan-i) on edelleen nähtävissä linjan koirissa.

Shibasanomat

Luonnonkosmetiikkaa pukinkonttiin

Shiboja videopelissä

Teksti: Susanna Pietilä

Teksti: Satu Hakanen

Summer with the Shiba Inu on vuonna 2020 julkaistu visual novel -peli, jonka voi ostaa digitaalisena tietokoneelle ja kaikille kolmelle kotikonsolille. Peli päätyi Shibasanomien esittelyyn siksi, että hahmot ovat ennenkuulumattomasti shiboja. Pelin päähahmo on punainen shibanarttu Syd. Hän palaa kotiin Shibasaarelle kymmenen vuoden jälkeen etsimään kadonnutta veljeään. Jotakin outoa on tapahtunut kauan sitten, mutta peli avaa mysteeritarinaansa pienin askelin. Visual novelille ominaiseen tapaan pelissä ei liikutella hahmoja, vaan seurataan kertojan ja repliikkien kautta etenevää juonta. Toisinaan eteen tulee valintatilanne, jolloin tarina haarautuu eri reitille tai tiettyyn loppuratkaisuun sen mukaisesti, mitä pelaaja laittaa Sydin tekemään tai sanomaan. Shibasaaren asukkaat ovat todella puheliasta sakkia, ja koko tarinan läpäisemiseen kuluu helposti useita tunteja. Shiba-aiheisen pelin voisi kuvitella sijoittuvan historialliseen Japaniin, mutta Shibasaaren teknologia onkin reippaasti edellä omaamme. Pelin tarina on kieltämättä ihailtavan kunnianhimoinen sekoitus Hopeanuolta, Soturikissoja ja Battle Royalea, mutta juonen kuljetus takkuaa välillä takaumajaksojen ja lukuisten sivuhahmojen takia. Mikä liittyy mihinkin ja kuka olikaan kuka? Salaperäisyys on harkittu ratkaisu, mutta vaarana on, että pelaaja putoaa kärryiltä ja menettää kiinnostuksensa. Peli kannattaakin vetää läpi kerralla, kun asiat ovat vielä mielessä. Miltä peli sitten tuntuu shibafanin mielestä? Hahmojen shibamaisuus on hauska idea, mutta pelaajille suunnat-

Shibasanomat

oulu on jo melkein ovella ja taas pohditaan lahjoja pukinkonttiin. Tässä muutama helppo ohje, jos haluat tänä vuonna kokeilla valmistaa luonnonkosmetiikkaa shiballesi lahjaksi. Kun tekee itse, tietää varmasti, mitä tuote sisältää. Parasta luonnonkosmetiikkatuotteissa on se, että ne sopivat niin shiballe kuin omistajallekin. Tassuvoide esimerkiksi toimii polkuanturoiden pehmittämisen lisäksi myös loistavasti karheiden kantapäiden ja kyynärpäiden sekä kuivien käsien pehmentämiseen.

Vaahdotettu tassuvoide

Tämä voide on todella kosteuttavaa ja ravitsevaa. Käytä hoitamaan ja pehmittämään polkuanturoita. Voide säilyy noin kuusi kuukautta huoneenlämmössä. • • •

50 g karitevoita 7 rkl öljyä (auringonkukka-, oliivi-, rypsi-, viinirypälesiemenöljy tai fraktoitu kookosöljy) 20 tippaa E-vitamiinia

Eteeriset öljyt koirille Eteerisiä öljyjä täytyy käyttää eläimillä hyvin varovasti. Toisaalta eteerisillä öljyillä on erinomaisia hoitavia vaikutuksia. Ensin voi kokeilla riittääkö kasviöljyjen ja yrttien teho hoitamaan eläimen, ja jos ei, niin sitten voi kokeilla hyvin pienenä annostuksena eteeristä öljyä. Tätä ei kuitenkaan kannata tehdä sattumanvaraisesti, koska eri eteeriset öljyt vaikuttavat eri tavoin. Sekä ihmisillä että eläimillä eteerinen öljy täytyy AINA sekoittaa kasviöljyyn ennen iholle levittämistä. Teepuuöljyä voi käyttää hyvin pieninä määrinä koirille, vaikka se on suurempina annoksina myrkyllistä. Teepuuöljy on mukana haavareseptissä, koska se on tehokas bakteereja, sieniä ja viruksia vastaan. Se uudistaa ihoa myös huonosti paranevia haavoja ja tehostaa kehon omaa vastustusjärjestelmää.

Mittaa karitevoi kulhoon ja murskaa se haarukalla. Lisää joukkoon öljyt. Vatkaa sähkövatkaimella muutaman minuutin ajan, kunnes seos on kuin paksua kermavaahtoa. Lisää E-vitamiini. Pakkaa puhtaaseen purkkiin ja lisää etiketti.

tu tarina ei tietenkään voi keskittyä käsittelemään shibaa rotuna. Myös vitsit ovat yleiskoiramaisia, joskin taustalla saattaa vilahtaa muutama tuttu cameo. Tuttuja ovat myös pelin hahmokuvat, sillä ainakin osaan on selvästi kierrätetty netin valokuvia. Hiukan häiritsevää shibanaaman hyvin tuntevalle on se, että hahmojen eri reaktiokuvissa näyttää välillä vaihtuvan sekä koira että sen sukupuoli. Kaikkein "pahimmassa" kohdassa Syd itse alkaa epäillä, että tavallista isommiksi skaalatut shibahahmot ovat akitoja. Toisaalta tarina käsittelee myöhemmin erästä shiboihin oikeasti liittyvää piirrettä ja

antaa sille merkityksen - tämän jälkeen voikin miettiä, onko kyseessä sattuma vai tarkoituksellisuus. Pelin paikat ovat kauniita taustakuvia, ja musiikit sopivat eri tilanteisiin. Teksti ‒ ja sitähän on paljon ‒ on myös hyvää englantia ja viihdyttävää luettavaa, jos juoneen vain pääsee kiinni. Suosittelen peliä tietyin varauksin shibaihmisille, joille futuristiset visual novelit ovat jo tuttuja ja mieluisia. Pelkkien shibojen takia A Summer with the Shiba Inua ei ole tarkoitus ostaa ‒ askel sellaista peliä kohti voisi olla esimerkiksi jatko-osa, jossa shiba ratkoo mysteeriä oikeassa kotimaassaan.

Haavanhoitoöljy

Puhdista haava vedellä ja levitä öljyä haava-alueelle. Tuote säilyy noin 3 kuukautta huoneenlämmössä. • • • •

kehäkukka-, tyrninmarja- tai mäkikuismaöljyä 30 ml 2 tippaa manukaöljyä 2 tippaa laventeliöljyä 1 tippa teepuuöljyä

Pipetoi kaikki aineet puhtaaseen pulloon ja ravista hyvin.

Ohjeet on laatinut Vihreä ilo. Osoitteesta www.vihreailo.ﬁ löydät lisää tietoa luonnonkosmetiikan valmistamisesta. Vihreä ilo järjestää myös työpajoja, joita voi tilata omiin tilaisuuksiin.

Isomus Jaspis Jasmin "Nuppu", Emmi Rasa Shibasanomat

a j o n u r a i s i a m a Shib Pietilä

a Pietilä

Laatinut: Susann

9. Näyttelyissä saavutettava 10. Shiba vaatii usein 11. Yksi jaloista

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11.

VASTAUKSET:

PURENTA

•

ROKOTUS

•

VUOSIKOKOUS

•

TAN

•

AGILITY

•

NAKKI

•

Shibasanomat

8. Sudenkin väritys?

SHIBAVAELLUS

7. Järjestettiin Repovedellä lokakuussa

•

Metsän rauha ympärillä ystävän kera seikkailemassa kuka löytää kävyt, sienet, papanat parhaimmat? Pallon perässä nurmella viilettää tuo kettu iloisena ja vauhdikkaana kuin ikuinen olis sen akku vaan illan tullen rauhoittuu ja kiepille käpertyy onnellisena tuhisee ja uneksii että kupissa odottaisi iso nakki

6. Tuomari tarkistaa tämän näyttelyssä

SEESAMI

Iloinen naama vastassa on ovella töistä kotiutuessa Vaativa ilme ja asento jääkaapin oven raottuessa Jos johonkin voit luottaa niin hän on aina siellä missä tapahtuu

Kuka tuntee sinut parhaiten Kuka on vierelläsi silloin, kun olet surullinen Kuka seuraa sinua myös huonoimpina päivinä Kenen turkkiin voit kätkeä kyyneleet suolaiset

5. Eläinlääkäri antaa tämän

•

Aurinkoisena päivänä tassutellaan ulkona Sadepäivänä köllötellään sohvalla Parhaan ystävän kanssa elämä on mutkatonta

Kippurainen häntä syvälle katsovat silmät eteenpäin kuulostelevat korvat ryhdikäs olemus ja kirsu, joka haistaa kaikki herkut

4. Suomen Shiba ry järjestää

SERTI

Koirapuistossa on riemu ylimmillään kiihdytellään ja villitellään porukassa vaan yksi on vetäytynyt kiven päälle istumaan arvokkaana siellä pohdiskelee elämän tarkoitusta vai kenties iltaruoan koostumusta

3. Mustan shiban rusketus

•

Kun ohi kävelet vaatii hän maharapsun suloisen pitää aina taipua rahnuttamaan ennen kuin huomaatkaan jako selvä on keisari kun mahansa paljastaa niin silloin alamainen kumartuu palvelemaan

2. Laji, jossa shiba hyppää renkaan läpi

MAHARAPSU

Sohvalle viereesi hypähtää punanuttu jos olet ollut kiltisti, saat luvan kanssa rapsuttaa

1. Monen shiban herkkua

•

Agilityradalla voin päästää höyryjä juosta ihan omaa rataa mamma huutaa ja heiluttaa juuri nyt ei kuule kiinnosta ollenkaan kun joskus pysähdyn, niin teen sen vain jos hemaisevan tyttöshiban bongaan

ETUTASSU

Kuusen tuoksu täyttää kodin pukki kaikille lahjat tuo Kuka saa paketista luun kuka herkkuja ketä kiinnostaa eniten pakettinarujen mutustelu

•

Runot: Susanna

Shibaristikko

Kuvituskuvat: Yenie's Lady Yokotai "Kuura", Pauliina Anttila

Shibasanomat

Tullaan tutuiksi Kennel Runokuono ja Tia Levänsuo

Teksti: Tia Levänsuo

O Pihla ja Soma.

Otso sosiaalistaa Yuin

pentuja.

Yuu pentuna.

Shibasanomat

len Tia Levänsuo ja kasvatan shiboja kennelnimellä Runokuono. Asumme nykyään perheeni kanssa Naantalissa. Perheeseeni kuukanssa luu mieheni Anssi ja lapsemme seitsemänvuotias Pihla ja kuusivuotias Otso Shiboja meillä asustelee kaksi: Otso. Yuu (FI MVA JV-14 Fukutora No Yuukoku Go Fukutora Yamamotosou) sekä Soma (Runokuono Daisukina). Ensimmäinen koira tuli lapsuuden perheeseeni, kun oli kahdeksanvuotias. Koira oli Lhasa Apso nimeltä Milla ja touhusin sen kanssa paljon omatoimisesti. Harrastin myös ratsastusta ja isän avustuksella rakensimme mummolan pihalle esteradan myös Millaa varten. Näin jälkeenpäin ajatellen, puuhastelumme muistutti kovasti agilityä. Silloin en ollut lajista vielä kuullut, vaikka se oli rantautunut Suomeen jo muutamaa vuotta aiemmin.

Shiba löytyi näyttelykehän laidalta

Lenkitin myös naapuruston koiria, ja sitä kautta monet rodut ja yksilöt tulivatkin tutuksi. Yläasteikäisenä pääsin ystäväni kautta tekemään pieniä avustustehtäviä Lahden KV-näyttelyssä ja muutenkin siellä tuli seurattua monien rotujen kehiä. Aikuisena ensimmäisen koirani hankin yhdessä silloisen avopuolisoni kanssa. Novascotiannoutaja oli rotuna kompromissi meidän molempien toiveista. Rockin (Trindy’s I’m The one) kanssa harrastin agilitya omaksi iloksi ja kävimme paljon erilaisilla kursseilla sekä muutamassa näyttelyssä. Rocki oli melko raskas rakenteeltaan, joten näyttelyissä käynti jäi pariin kokeiluun. D-lonkkien vuoksi agilityakin harrastimme vain omaksi iloksi ja koiran ehdoilla.

vaa kirjoittamista ja jotenkin kennelnimestäkin tuli Runokuono. Ajattelin sen silloin niin, että se viittaa myös shibojen värikkääseen äänenkäyttöön. Sinänsä sopivaa, että Haikun pentueesta sijoitukseen menneen pennun kutsumanimi on Joiku.

Yhteisomistajuutta

Tia ja Yuin pennut

Ensimmäinen shiba, Haiku (FI MVA Yukiguni No Fuyuyama Go), tuli minulle huhtikuussa 2010 Katri Marttilalta Topenolta, joten kymmenisen vuotta olen saanut tämän rodun edustajien rinnalla elää. Olin eron vuoksi joutunut luopumaan Rockista, joten pääsin vihdoin toteuttamaan unelmani pystykorvaisen rodun hankkimisesta. Kiertelin näyttelyissä rotuvalintaa pohtiessani ja shibojen käytös kehien laidalla oli yksi ratkaiseva tekijä, jonka vuoksi päädyin tähän rotuun. Olin ollut kiinnostunut japanilaisesta kulttuurista jo pidempään ja minulla oli Englannissa opiskelujen ajalta japanilaisia ystäviä. Halusin kuitenkin perustaa rotuvalinnan rodun luonteeseen ja käytökseen, enkä kotimaahan. Shiba tuntui siltikin lopulta ainoalta vaihtoehdolta.

Haave kasvattamisesta totetui sopivan rodun löytymisen myötä

Kennelnimi myönnettiin minulle vuonna 2011. Kun Haiku tuli meille, opiskelin yliopistossa sivuaineena luo-

Haikun pentueen jälkeen rupesin itsekin tähyilemään tuontikoiran mahdollisuutta. Saksasta löytyikin kiinnostavasta yhdistelmästä lupaava black and tan -urospentu, jonka haimme mieheni kanssa Suomeen. Kotiin halusin kuitenkin nartun, joten Koma muutti yhteisomistuskotiin Mynämäelle, Liisa Ruohomäki-Nurmen luo. Valitettavasti kuitenkin Komalle kehittyi lyhytvarvasanomalia, joka sulki sen mielestäni suoraan pois jalostuksesta. Koman emä Mari oli kuitenkin sulattanut sydämeni ja myöhemmin minulle tarjoutui mahdollisuus tuoda Koman emän täyssisar uusintayhdistelmästä Kanadasta. Pentu oli meille tullessaan jo viiden kuukauden ikäinen, joten lyhytvarvasanomaliaa en enää pelännyt. Valitettavasti kuitenkin moni muu asia meni pieleen. Keira (Hillsdale Black Pearl) osoittautui kovin araksi luonteeltaan ja myöhemmin myös sairasteli paljon. Jouduimme luopumaan Keirasta jo kahdeksan vuoden iässä. Keiran tuonti ja elämä opettivat minulle kuitenkin enemmän kuin mikään onnistuminen olisi ikinä voinut opettaa. Keiran tuonnin jälkeen laumamme kasvoi puolivahingossa ihanalla japanintuontiuroksella Yuulla. Riina Haapakallio (Kennel Jikino Kensha) kyseli, että olisinko kiinnostunut yhteistuonnista, ja totta kai olin. Alkuun ajattelin, etten ottaisi urosta meille asumaan, mutta Yuun oli tarkoitus tulla meille. Myöhemmin toimme yhdessä Ismon (Beniaoi No Ryuuichi

Go Chiba Sakuraen), jonka kolmas omistaja on Erja Lajunen (Kennel BlackRoyal’s). Ismo puolestaan asustelee Riinan luona.

Pentueita yhteistyön avulla

Asumme ihan tavallisessa rivitaloasunnossa kahden shiban kanssa, joten mistään kennelistä ei voi meidän kohdallamme puhua. Myös sijoitus- ja yhteisomistuskoirat ovat huvenneet tässä vähitellen. Sijoituskoiria ei ole tällä hetkellä yhtään ja yhteisomistuksessa on vain Soman isoisä Ismo. Kasvattaminen pienellä koiramäärällä on haasteellista, eikä tämänhetkinen elämäntilanteeni ole sellainen, että pystyisin panostamaan tuonteihin tai muuten lisäämään koiramäärää merkittävästi. Olen kasvattanut vasta neljä pentuetta, ja kaikilla pentueilla on eri emä. Tämän on mahdollistanut yhteistyö ystävieni kanssa, jotka ovat lainanneet minulle narttuja jalostuskäyttöä varten. Ilman sitä kasvatustoimintani olisi tyssännyt heti alkuunsa. Olin tilanteessa, jossa omat kotona olevat narttuni eivät olleet jalostukseen soveltuvia allergioiden ja luonteen vuoksi, mutta meillä oli kaksi hienoa ja tervettä japanintuontiurosta. Ystäväni Ritva Suominen lainasikin B-pentueeseen emäksi kaunista ja ihanan luonteista Elliä (Hokuoukensha No Chou Go) ja näin pääsin toteuttamaan Runokuono-pentueen, jossa isänä oli meidän Yuu. Tästä pentueesta jäi Ritvan luokse yhteisomistukseen Lyyti (Runokuono Beniyuri), joka valitettavasti jäi jalostuksesta pois, koska astutusyritykset eivät onnistuneet. Onneksi saman pentueen uros Yuki (Runokuono Beniyuki) pääsi mahtavaan ja aktiiviseen kotiin, ja on myös sittemmin päässyt jatkamaan sukulinjaa. Riina Haapakallio oli tuonut Japanista myös nartun (Rikiko Go Kuban Okugawasow JP), mutta ei ollut enää innostunut kasvattamaan shiboja. Riina ja Juho Haapakallion ansiosta Rikikolle syntyi Runokuono C-pentue ja isänä oli tuontiuroksemme Ismo. Tästä pentueesta jäi pieni black and tan -tyttö Yui (Runokuono Chawan)

n synnytystä.

Yui lenkillä päivää enne

Haiku ja Tia, kuva Sini

Suutari.

Tia, Pihla, Keira ja Haiku

Tia ja Yuu. Shibasanomat

Riinalle ja Juholle kasvamaan. Yui puolestaan on D-pentueeni emä. Ilman yhteistyötä ei olisi D-pentuekaan toteutunut. Marjo Puraselle kuuluu kiitos siitä, että sain käyttää hänen kasvattiaan Dexteriä (Inaridou Masaki) jalostukseen, ja näin ollen meillä on kotona kasvamassa ensimmäinen seesamin värinen Runokuono-pentu. Aivan mahtavaa, että Dexter oli terveystutkittu, ja sain mahdollisuuden käyttää harvinaista linjaa edustavaa kotikoiraa. Ja kiitos kuuluu tietenkin myös Dexterin yhteistyökykyiselle omistajalle Joonakselle. Ismo.

Yuu ja Soma.

Yui ja Soma.

Shibasanomat

Jalostusyhdistelmällä on väliä

Kun Soman taustaa miettii, on se hyvä osoitus siitä, miten paljon yhteistyötä ja kontakteja ulkomaille kasvattaminen parhaimmillaan vaatii. Itse olen kiitollinen siitä, että olen saanut käyttää näitä koiria jalostukseen. Omat kontaktit ja resurssit eivät olisi tähän kuvioon yksin riittäneet. Omissa jalostusyhdistelmissäni pyrin siihen, että ne toisivat geneettistä variaatiota Suomen shibakantaan. Näin pienillä pentuemäärillä on vaikea ottaa suuria askeleita tai tehdä tavoitteellista koirankasvatusta. Olen kuitenkin ajatellut, että kokonaan lopettaminen ei silti ole tarpeen. Pentue silloin tällöin, harkitusta yhdistelmästä, voi kuitenkin tuoda hyötyä rodulle ja kenties edesauttaa jonkun toisen kasvatustyötä. Toivon kuitenkin, että myös kasvattejani käytetään harkitusti ja maltillisesti jalostukseen, ja onnekseni kasvattini omistajat ovat jakaneet tämän ajatuksen. Mitä enemmän olen rotuun päässyt sisälle ja sen ominaisuuksiin tutustunut, sitä haasteellisemmalta kasvatus tuntuu. Luonteiden kanssa on paljon tekemistä, eikä sitä helpota se, että näkemykset ihanteellisesta luonteesta vaihtelevat paljon. Haasteeksi koen jalostuspohjan kapeuden lisäksi lisääntyneet äänipelot ja allergiat.

Shibojen terveydentilan näen kohtuullisen hyvänä. On hienoa, että virallisia terveystutkimuksia tehdään koko ajan enemmän ja näin saamme tietoa luuston ja silmien terveydestä. Toivoisin kaikilta rodun parissa puuhaavilta avointa ja positiivista mieltä terveysasioiden suhteen. Kotikoirien tutkiminen on hyväksi rodulle ja mahdollistaa uusien jalostusyksilöiden löytämisen. Aktiiviset, rodusta ja sen taustasta innostuneet kodit ovat Suomen shibakannan kehittymisen elinehto. Jos kaikki pennut menevät vain lenkkikavereiksi, eikä niiden terveyttä tutkita, valuu kasvattajien ja yhdistyksen tekemä työ hukkaan. Toivonkin, että jokainen shiban hankkiva toisi koiransa näytille erilaisiin tapahtumiin tai näyttelyihin. Virallisten terveystutkimusten teettäminen on myös jokaisen koiran omistajan velvollisuus. Näin saamme tärkeää tietoa rodun tilanteesta. Ennakkoluuloton harrastaminen ja eri lajien kokeileminen tuo iloa koiran ja omistajan arkeen sekä kehittää koiran ja sen omistajan välistä suhdetta. Näyttelyitäkin voi ajatella uutena kokemuksena ja harrastuksena, eikä niitä tarvitse ottaa niin vakavasti. Shibayhteisöltä sekä shibojen omistajilta toivoisin myös armollisuutta kasvattajia kohtaan. Koirat ovat eläviä olentoja, ja käytettävissä olevan tiedon ja kokemusten perusteella jokainen pyrkii tekemään parhaansa, että koirat olisivat terveitä, rodunomaisia ja hyväluonteisia. Täydellisiä koiria ei valitettavasti ole, eikä kaikki aina mene suunnitelmien mukaan. Erehtyminen, epäonnistumiset ja toivottavasti myös virheistä oppiminen kuuluvat koirankasvattajan elämään. Yhteistyö, kannustaminen ja pikkuhiljaa eteneminen kohti tavoitteita on hedelmällisempää kuin syyttely ja tuomitseminen. Kiitänkin tässä yhteisesti kaikkia, jotka tekevät hienoa työtä rakkaan rotumme vielä paremman tulevaisuuden eteen!

UUDET VALIOT FI MVA Lekkou Wish Upon A Star ”Lada” Synt. 27.10.2017 Sukupuoli: narttu Väri: punainen Emä: Orienta Lekkou Something Royal Isä: Lekkou Makes People Talk About Kasvattaja: Tatiana Kulakhmetieva Omistaja: Riitta Lehto

Sertiﬁkaatit: 23.9.2018 Hyvinkää, Peter Jensen 27.7.2019 Espoo, Marianne Holmli 12.9.2020 Porvoo, Paula Rekiranta

FI MVA HEW -19 HEJW -19

Nakanaka Yamabiko ”Rei”

Synt. 24.9.2018 Sukupuoli: narttu Väri: punainen Emä: FI MVA Nakanaka Nakanakano Isä: FI MVA V-13 PMV-17 HeVW-19 V-19 VV-19 Laggan Izumi Kasvattajat: Tarja Myllylä ja Arto Hellman Omistaja: Tiina Kolu ja Leena Silvast

Sertiﬁkaatit: 6.7.2019 Orivesi KR, Salohalla Hilkka 7.12.2019 Helsinki Winner (NORD) Kipinä Markku 12.9.2020 Helsinki KV, Järvinen Kari 27.9.2020 Hyvinkää (NORD), Ahlman-Stockmari Tanya

C.I.B, EST MVA JA BALT MVA

Sertiﬁkaatit: 31.3.2018 Imatra, Myrna Siboleth 19.1.2019 Turku Erja Nummi 23.3.2019 Turku Zidy Munsterhielm-Ehnberg 10.8.2019 Kotka Carmen Guisando 20.7.2019 Debrecen, Unkari, Otakar Vondrous 6.3.2020 Vilna, Liettua, Tiina Taulos 7.3.2020 Vilna, Liettua, Natali Lychkonskaya ja LTW -20 8.3.2020 Vilna, Liettua. Krystyna Opara 25.7.2020 Tallinna, Viro Kornelija Butrimova VSP, SERT. Viron muotovalio ja samalla Baltian muotovalio

Fumiko No Katsuharu Go Zara "Kiri" Synt. 24.10.2016 Sukupuoli: narttu Väri: punainen Isä: Katsuharu Emä: Akiko No Ryo Go Zara Kasvattaja: Vytautas Baranauskas, Liettua Omistaja: Leene Torri

EST VET MVA JA BALT VET MVA

Handzimemesite Giza "Giza" Synt. 26.08.2007 Sukupuoli: narttu Väri: black & tan Emä: Vormund I'm Biba Isä: Tenkuu No Tetsu Go Yokohama Atsumi Kasvattaja: Elena Zakamskaya, Venäjä Omistajat: Leene ja Jari Torri

Sertiﬁkaatit: 25.7.2020 Tallinna, Viro Kornelija Butrimova, Liettua. ROP VET, VET SERT, Viron veteraanimuotovalio ja samalla Baltian veteraanimuotovalio

Shibasanomat

Nano ja Loki. Kuvat: Julia Suuriniemi

Niina, Nano ja Loki

Teksti: Niina Koskinen

len Niina Koskinen, Suomen Shiba ry:n hallituksen tuorein jäsen ja Etelä-Pohjanmaan kasvatti. Muutin kihlattuni Rikun kanssa Helsinkiin kolmisen vuotta sitten töiden perässä. Perheeseemme kuuluvat shibapojat Nano (Kellyhoﬀ’s Solo The Smuggler, 3 vuotta) ja Loki (Toyokharashiba Hiroshi, 2,5 vuotta). Olen jo lapsena ollut hyvin eläinrakas: vanhempieni

mukaan pikkutyttönä askartelin itselleni paperista häntiä, joita kiinnitin housuihini teipillä leikkiäkseni koiraa. Näitä häntiä säilytettiin sitten välillä roikkumassa kirjahyllyssä ja lipaston reunoilla. Kun olin 13-vuotias, pitkään kestäneen anelun jälkeen isäni viimein taipui, ja meille saapui japaninpystykorva Pyry. Pyry oli erittäin sosiaalinen, iloinen ja luottavainen tapaus. Muistan, että olisin halunnut osallistua junior handler -toimintaan, mutta 2000-luvun alussa ei tuppukylässä ollut tällaiseen

saa an

purak p i K Shibasanomat

mahdollisuutta. Kävimme muutamissa näyttelyissä, mutta ilman tukea ja opetusta en oikein päässyt liikkeelle harrastuksessa. Kun muutin Seinäjoelle opiskelemaan, Pyry jäi rikastuttamaan vanhempieni elämää lapsuudenkotiini, kunnes sen vei maksasyöpä kymmenen vuoden iässä. Tapasin Rikun ammattikorkeakoulussa, ja meille molemmille oli selvää, että koulusta valmistumisen jälkeen meille tulee koira. Seinäjoella asuessamme kävimme koiranäyttelyissä parikin kertaa tutustumassa shiboihin, ja viehätyimme niiden hötkyilemättömästä ja ylpeästä luonteesta entisestään. Shiba vaikutti meille sopivalta rodulta.

Shiba tuli taloon

Lähdin tutkimaan kasvattajia netin kautta, ja olimme varautuneet odottamaan pentua parikin vuotta. Näin Facebookista, että Taiga (Kellyhoﬀ’s Tempest in a Teapot) oli juuri saanut neljä pentua, mutta en missään nimessä olettanut, että tästä kyseisestä pentueesta meille shibaa tulisi. Päätin kuitenkin ottaa yhteyttä kasvattaja Merete Lindgréniin ja kertoa

kiinnostuksestani rotua ja näyttelyharrastusta kohtaan. En uskaltanut edes ajatella, että tästä kyseisestä pentueesta tulisi meille pentu, mutta yllätykseksemme Merete vastasi yhteydenottooni ja kertoi urospennun olevan vapaana. Nano tuli kotiin joulun välipäivinä. Se oli juuri sitä mitä olimme odottaneet: itsenäinen, ylpeä ja välinpitämätön vieraita kohtaan. Nano sai nimensä SI-järjestelmän kerrannaisyksikön mukaan, sillä se oli sisaruksiaan pienempi vielä pentuna. Yhteiselo Nanon kanssa asettui uomiinsa, ja koska kaikki pentuesisarukset asuvat pääkaupunkiseudulla, olemme käyneet sisarusten kesken lenkeillä, koirapuistoissa sekä näyttelytreeneissä. Nano on erittäin leikkisä oman väen kesken ja joka ilta vaatiikin meitä leikkimään pallolla. Se ei ole sylikoira, vaan ottaa halutessaan reilusti omaa tilaa, mutta joskus hellyydenkaipuussaan tu-

”

Olimme tehneet oikean rotuvalinnan.

lee kiehnäämään jalkoihin kerjäten rapsutuksia. Elämä Nanon kanssa vahvisti käsitystämme siitä, että olimme tehneet oikean rotuvalinnan.

Annoin pikkusormen, shibat veivät koko käden

Syksyllä 2018 Merete törmäsi Facebookissa shiban myynti-ilmoitukseen ja näytti sen minulle. Kummastusta meissä herätti se, että koira oli vasta alle puolivuotias uros, joka etsi jo uutta kotia. Koiran kasvattaja Irina Valko asui Venäjällä Sahalinin saarella lähellä Japania, ja koiran vanhemmat olivatkin Japanin tuonteja. Myytävä koira oli viralliselta nimeltään Toyokharashiba Hiroshi, ja se asui Moskovan seudulla senhetkisessä kodissaan, jossa sitä kutsuttiin Natsuksi. Minulle tuli jotenkin sellainen olo, että tuo koira on saatava meille. Riku suhtautui oikeutetun skeptisesti nuoren kodinvaihtajan hankkimiseen. Hän viimein suostui lopulta sen perusteella, että koirat näyttivät Irinan kuvissa hyvinvoivilta ja onnellisilta: koirista oli kuvia juoksemassa vapaana hiekkarannoilla ja niityillä. Alun perin Natsun oli määrä muuttaa takaisin

kasvattajalleen etsimään uutta kotia, mutta Mereten yhteydenoton myötä aloimme järjestelemään koiran matkaa Suomeen. Natsu saapui meille vuoden 2018 joulun tienoilla. Vaikka pidimme Natsun kutsumanimestä, se tuntui menevän liian helposti sekaisin Nanon kanssa. Uutta nimeä mietittiin monta päivää, mutta lopulta päädyimme Lokiin. Loki on yksi skandinaavisen jumaltaruston hahmoista: oikukas, mutta hurmaava keppostelija. Se on ajan kuluessa näyttänyt, että nimi sopii sille loistavasti!

Kasvukipuja

Emme yllättyneet, että nuorena kotia vaihtaneen kanssa koiran kanssa kaikki ei sujunut kitkatta, ja etenkin ensimmäiset kuukaudet olivat todella haastavia ja raskaita. Loki oli avoin, iloluontoinen ja rohkea, mutta todella vilkas, herkästi kiihtyvä ja kärsimätön. Se ei juurikaan sietänyt käsittelyä, ei osannut ”puhua koiraa” ja provosoitui herkästi. Lisäksi Loki purki stressiään näykkimällä ja veti hihnassa. Se hyppi pyöräilijöitä ja kävelijöitä päin, rähisi vastaantuleville koirille ja vahti ruoShibasanomat

Loki pienenä.

kaansa niin ihmisiltä kuin eläimiltä. Kaiken kukkuraksi se pissasi ilosta alleen, kun sitä silitti! Ensimmäisinä viikkoina tuntui, että tuli haukattua liian iso pala, ja monet itkut tuli itkettyä. Vastaehdollistamisella ja positiivisin keinoin Loki huomasi kuitenkin nopeasti, että minuun ja Rikuun voi luottaa, eikä esimerkiksi muista ulkonaliikkujista tarvitse välittää. Kahden uroksen toisiinsa totuttaminen tehtiin hitaasti ja varovasti: aluksi ne olivat sisällä rajattuina eri tiloihin, ja yhdessäoloa lisättiin hiljalleen ja valvotusti. Tässä on otettu myös takapakkia, sillä tällä hetkellä urokset ovat taas kotona portilla erotettuina. Tavoitteena kuitenkin on, että Nanoa ja Lokia voisi vielä pitää sisällä samassa tilassa sopuisasti, mutta tässä projektissa etenen todella hitaasti välttyäksemme konflikteilta. Oli tietoinen riski ottaa nuori urosshiba kotiimme toisen sellaisen seuraksi, mutta onneksi koirapuistoilu ja muu yhteinen ulkoilu on sujunut pojilta edelleen yhdessä ongelmitta. Loki on vajaan kahden vuoden aikana meillä ollessaan rauhoittunut huomattavasti, mutta perusluonteeltaan se on edelleenkin vilkas ja herkästi innostuva. Nanon laskelmoivaan luonteeseen verrattuna nämä kaksi yksilöä ovat kuin yö ja päivä. Loki tekee kaiken sata lasissa, eikä pysähdy miettimään. Se pitää myös uimisesta ja mutalammikoista! Vaikka Nanon rauhallisuuden jälkeen Lokin erilainen luonne olikin ehkä jopa pieni järkytys, on energisempi lisäys tuonut perheemme kokoonpanoon paljon: Lokin kanssa alamme harrastaa näyttelyiden lisäksi myös rallytokoa.

Haasteita ja onnistumisia

Nano ja Niina.

Nano omassa pedissään.

Shibasanomat

Kotona Loki on sisällä rauhallisempi ja viihtyy sohvalla kyljessä kiinni, kun taas Nano on leikkisä riehuja ja hyvinkin pentumainen innostuessaan. Vapaa-ajallani koirat ovat tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä, ja ne saavatkin paljon aktiviteetteja ja liikuntaa niin yhdessä kuin erikseen. On ollut hienoa seurata näiden yksilöiden kasvamista ja erilaisia luonteita. Erittäin Voit seurata Nanon palkitsevaa on ollut todistaa Lokin rauja Lokin seikkailuhoittumista ja luottamuksen lisääntymistä. ja Instagramissa: Nämä kaksi ovat opettaneet paljon erilais@nano_loki_shiba ten shibojen luonteesta ja käyttäytymisestä, haasteet Lokin käytöksessä ovat kehittäneet minua koirankouluttajana. Työtä on paljon edelleen, mutta olemme jo kauan sitten selvinneet yli pahimmasta. Tällä hetkellä isoin haaste Lokin kanssa on se, että se turhautuu helposti paikalla seisoskeluun ulkona. Malttia pitäisi siis saada herralle vielä lisää. Päivääkään emme ole katuneet kummankaan koiran hankkimista, ja shiba on rotuna meille juuri oikea valinta. Haluan joskus tulevaisuudessa kasvattaa shiboja, mutta minulla on vielä niin paljon opittavaa rodusta ja kasvattamisesta, että toistaiseksi se saa pysyä haaveena.

Vasen: Kurochahime Go Dohgayamasou.

Oikea: Ishi Go Shimane Yamashita.

Alla: Aurikkojärven Muskettisoturi-pentue.

Maapallon ympäri Teksti: Christen Lang, kääntänyt Yvonne Wuoti

apanissa syntyi vuonna 1982 shibapentue. Tästä pentueesta peräisin oleva, black & tan -narttu Kurochahime Go Dohgayamasou astutettiin vuonna 1987 uroksella; Shiranami Go Kadowaki Kenshalla. Astutuksen jälkeen tämä samainen narttu myytiin Englantiin kennel Makotoon, jossa se sitten synnytti neljä punaista pentua. Tästä pentueesta peräisin oleva narttu, Makoto Kitsuneno Jusei, astutettiin vuorostaan Japanista tuodulla uroksella Juhou Go Suishoenilla. Tästä pentueesta toin vuonna 1988 Norjaan punaisen urospennun nimeltä Makoto Dynamite. ’Matsu’ oli ylväs ja komea urosshiba, josta tuli Norjan ja Ruotsin muotovalio. Siitä tuli myös rotunsa paras shiba Ruotsin Kennelliiton 100-vuotisjuhlanäyttelyssä Tukholmassa vuonna 1989.

Matsu oli ensimmäinen ulkomainen shiba Ruotsissa, josta tuli ROP eli rotunsa paras, sen jälkeen, kun shiba rotuna oli rantautunut Ruotsiin vuonna 1972. Matsun sukujuuret ovat seurattavissa taaksepäin aina ensimmäisiin Japanissa tunnettuihin shiboihin asti. Se polveutuu suorassa linjassa Ishi Go:hon, joka syntyi 2.11.1930 Japanissa. Vuonna 1990 toin ensimmäisen shiban Australiasta, kennel Glendalinista, kasvattajalta nimeltä Arthur Lane. Arthurin avulla sain yhteyden myös tämän hyvään ystävään kennel Sobokun kasvattajaan Rod Andersoniin. Hän hankki minulta vuonna 1992 Makoto Dynamiten pakastespermaa, jota käytti keinosiementämiseen nartulle nimeltä Glendalin Yoko San. Tästä syntyi kaksi punaista narttupentua, josta toinen oli Soboku Yokoso. Sain

jopa tavata sen kun kävin Australiassa tuomaroimassa 1998. Yokosolle syntyi aikanaan urospentu, Vulpecula Ozeki. Sen jälkeläinen, urospentu Vulpecula Nozami syntyi vuonna 1999. Seuraavana vuonna se myytiin Suomeen Raija Laaksolle kennel Naturaliin. Kuusi sukupolvea myöhemmin tämän uroksen jälkeläislinjassa syntyi 21.7.2020 Aurikkojärven kennelissä kasvattaja Marja Järveläiselle kolme punaista urospentua. Tämä pitkä matka maapallon ympäri kertoo monesta shibarodulle omistautuneesta kasvattajasta ja hyvästä yhteistyöstä yli maiden rajojen. Huomaamme miten kansainvälinen laji koiraharrastus on ja miten kasvattajat ympäri maailman ovat halukkaita tekemään suuria satsauksia ja käyttämään varojaan saavuttaakseen hyviä tuloksia rodun hyväksi. Shibasanomat

No nysse levis!

Nukan kolumni

S hi ba tr ee na a

Autonrengas Teksti: Taru Mäkelä Kuvat ovat kuvituskuvia

Mutsin kirjoitusmasiina, nimittäin. Oli meillä taas pääkarvojen tipahtelua aiheuttava äksidentti tuossa, kun yhtäkkiä kuului huuto yläkerran aulasta. Mutsi oli just käsittelemässä meidän kuvia, kun sen vehkeet pimeni. Ilman mitään varoitusta. Ensimmäinen huolenaihe oli selkeä: meikäläisen vauvakuvien kohtalo oli nyt Herran hallussa! Ei tää käynnisty, ei tää oo elossa. Ei, ei, ei! Mutsi repii isin sängystä ylös ja sekin toteaa, että pimeenä on. Eikä mitään tietoa siitä, mikä siitä vehkeestä kärähti. Vanhahan se oli kuin taivas, mutta että noin ykskaks dead! Kaput! Njet wörkkade! Mutsi kärräsi sen paniikissa paikalliseen atk-huoltoon ja viiden tunnin tuskaisen odottelun jälkeen saatiin puhelu: vauvakuvat ovat pelastuneet! Nyt tätä tekstiä kirjoitellaan toisenlaisella rometoorilla, jonka johdon pitää olla kuun ja tähtien kanssa täysin oikeassa linjassa, jottei tämä sammu kesken kaiken. Veikalta on pääsy kielletty tämän lähelle, kun se heiluvalla kippurallaan aina söhlää tuota johtoa ja sitten on mutsin tallentamattomat raportit taas vaarassa. No, kokeillaan mitä tästä tulee! CTRL + S on kova sana nyt! Tätä kolumnia ollaan aikasta monta vuotta jo räpelletty. Aina aika-ajoin mutsi miettii kuumeisesti, että mitästä tänään turinoitaisiin. Me kuitenkin ollaan _vaan_ koiria, eikä meidän arki ole aina sellaista ilo- tai surutulitusta ja välillä mutsi miettii, tuliko nyt liikaa tikusta asiaa. Mutta sitähän se arki toisaalta on: sitä tuttua ja turvallista. Ja käpälällistä. Ehe ehe! Oli mulla tänään oikeasti kerrottavaakin. Mutsi nimittäin keksi alkaa hauskuuttaa koko meidän nakkilityseuran jäseniä ja ilmoitti veikan paikalliseen kolmiosaiseen epäviralliseen agilitykilpailuun. Tiedättekö sen tunteen, kun hikikarpalot virtaavat selkäpiissä ja tajuat, että useat kymmenet silmäparit seuraavat juuri teidän suoritusta, joka uhkaa mennä aikalailla reisille heti alkumetreiltä lähtien? No, mutsi tietää! Veikalla ei meinaan ihan ole vielä tuo hallietiketti hallussa ja

Shibasanomat

Teksti: Sara Tikkanen se päätti toisessa osakilpailussa vetää homman aivan läskiksi. Kuva: Hanna-Mari Säkkinen Ensimmäinen hyppy (wau) meni ihan nappiin ja loppu onkin sitten pelkkää legendaa. Yleisö jännittää, lentääkö pieni oranssi salama seinästä läpi, vai saako ohjaaja lähetteen suoraan suljetulle osastolle radan lähestyessä loppuaan... Naurua ei silloin hallista puuttunut. Mutsi tsemppaa, innostaa, uhkaa tehdä rukkaset, heiluu ja hilluu, mutta veikka senkun vetää kymmenettä kunniakierrosta pitkin hallia. "Voi miten söpö" kuuluu kentän laidalta, kun mutsi koittaa kasata a) itseään ja b) jo läskiksi levinnyttä pakkaa. Ja minä nauran räkäisesti hallin ulkopuolella odottaen omaa vuoroani, joka tietysti menee konkarina aivan nappiin. Hahah! No mutta hei, pakko sanoa, että veikalle on tulossa tosi makeet kepit. Niitä se jaksaa treenata ja hinkuttaa. Riesu vaan vaatii vähän treeniä lisää! Kolmas osakilpailu on vielä edessä ja vahingosta mutsi ei luonnollisestikaan viisastu, vaan aikoo siltikin ottaa veikan mukaan. Hullu koiranainen ei pikku haasteita pelkää! Kauas on päästy siitä, kun mä en itse vielä tajunnut tästä lajista oikein mitään ja mutsi juoksee viikkotreeneissä itku kurkussa, räkä poskella pitkin hallia nakkipussia heiluttaen, että "tekisiksä Nuka nyt pliis kun mä oon maksanut tästä huvista?" Voi näitä muistoja! Ensi numerossa kerron sitten, miten mutsin ja veikan kävi. Saatiin muuten veikallekin ihan virallinen lupa tolskata menemään, kun saatiin sekin päiväkänneille ja röntgeniin! Lonkka-, polvi-, kyynär- ja selkäsamikset meistä tuli, eli oikein hyvät tulokset plakkarissa! (B/B, 0/0, 0/0, puhdas selkä). Näillä onkin sitten hyvä jatkaa kohti joulun viettoa ja kinkkuövereitä! Son moro ja nähdään vuonna 2021! (Tää vehje ei muuten sammunut kertaakaan kolumnin aikana. Olisko kuu ja tähdet oikeassa asennossa myös ensi vuonna?)

– Nuka

ei, Dazu täällä tervehtii taas shibatovereitaan. Sitä voi kehittää kuntoaan erilaisilla asioilla. Uskotteko että sellainen kuminen musta mötkäle voi olla namien aarreaitta? Eipä tämäkään shiba uskonut ennen kuin itse kokeili ja namusiahan alkoi löytyä. Tää on ihan helppoa sen kuin kiipeilet!

Tasapainoharjoitteluun soveltuvat hyvin erilaiset tasot ja pinnat. Autonrengas saattaa pelottaa aluksi ja helpoin aloittaa on heitellä muutama nami renkaan sisälle koiran haettavaksi. Kun rengas ei pelota on aika aloittaa temppuilu.

- Dazu Koiran saaminen erilaisiin asentoihin ja niissä pysyminen kasvattaa kehon hahmotuskykyä tiedostaa jalkojen sijainti, syvät lihakset työskentelevät koiran ollessa paikallaan tasapainoa hakien. Lisäksi onnistumiset kasvattavat koiran rohkeutta.

Voit kokeilla erilaisia asentoja: renkaan reunalla seisominen, etu- tai takajalat renkaan sisällä, etu- tai takajalat renkaan reunalla ja toinen puoli lattian tasolla. Tietysti näissä asennoissa voi myös tarjota temppuja esimerkiksi tassun antamista. Löytyykö niin hurja shiba, joka kokeilee samaa traktorin renkaalla? Shibasanomat

Suomen Shiba ry. | @suomenshiba | #suomenshiba

Instakollaasi

#SÖPÖINSHIBAPENTU #SUOMENSHIBA

Tämän numeron teemana on #söpöinshibapentu. Kiitos kaikille kuvista! Seuraavaan numeroon keräämme hampaidenharjauskuvia. Ota kuva kippurasi hampaidenharjaussessiosta ja postaa paras kuva Instagramiin tägeillä #shibapeseehampaat ja #suomenshiba, niin se voi päätyä seuraavan lehden kollaasiin! @maitheshibainu

Materiaalin lähettäminen lehteen Lehden 1/2021 materiaalit 31.1.2021 mennessä! Otamme mielellämme vastaan materiaalia lehteen. Voit lähettää tekstejä, kuvia tai ilmoituksia. Tuonti-, valio-, koulutustunnus-, luokkanousu- ja muistoilmoitukset ovat ilmaisia. Mainokset ovat maksullisia. Kaikki materiaali ja yhteydenotot lehtivastaavalle osoitteeseen lehti.shiba@gmail.com. Toimitathan materiaalin ajoissa, jos se on tulossa tiettyyn lehteen!

Tekstien lähettäminen Lehteen voi lähettää esimerkiksi artikkeleita, kolumneja, sarjakuvia, runoja tai piirustuksia. Siispä melkein mitä tahansa shiboihin liittyvää! Halutessasi lähettää materiaalia, ota yhteys lehtivastaavaan, jotta materiaalisi voidaan huomioida lehden suunnittelussa. Tekstitiedostot tulisi lähettää mieluiten doc-muodossa. Älä lähetä tekstejä pdf-muodossa.

Tuonti-, valio-, luokkanousu-, koulutustunnus- sekä muistoilmoitukset

@shiba_pontius

Lähetä ilmoituksen mukana edustava vaakakuva koirasta ja seuraavat tiedot:

@konepajan_kiko @shibatatsuko

@shibainukiba @katjaasikainen

Tuonti-ilmoitus

Valioilmoitus

• rekisterinimi ja kutsumanimi • tuontimaa • syntymäaika • sukupuoli • väri • vanhempien nimet • kasvattaja • omistaja(t)

• • • • • • • • •

Muistoilmoitus @kayotheshiba

Myös edesmenneiden koiraystävien muistoilmoitukset ovat tervetulleita. Muistoilmoitus on täysin vapaamuotoinen, mutta voit lähettää koirasta esimerkiksi seuraavat tiedot kuvan kera:

• rekisterinimi ja kutsumanimi • mahdolliset tittelit • syntymäaika • kuolinaika • haluamasi teksti • mahdollinen erillinen muistovärssy @sulotheshiba

Shibasanomat

valionarvo rekisterinimi ja kutsumanimi syntymäaika sukupuoli väri vanhempien nimet kasvattaja omistaja(t) sertiﬁkaatit (aika, paikka ja tuomari) Koulutustunnus- tai luokkanousuilmoitus • laji ja saavutettu tunnus/ luokkanousu • rekisterinimi ja kutsumanimi • sukupuoli • syntymäaika • vanhempien nimet • kasvattaja • omistaja(t) • ohjaaja (ellei omistaja) • oikeuttavat tulokset (tulos, aika, paikka)

Kuvien lähettäminen lehteen Lukijoiden lähettämät kuvat ovat aina tervetulleita. Lehteen voi lähettää niin uusia kuin vanhempiakin kuvia. Skannattuihin kuviin/piirustuksiin pätevät samat kriteerit kuin valokuviin.

Kuvien nimeäminen: • nimeä kuvat: KoiranVirallinenNimi_Kutsumanimi_KuvaajanNimi.jpg • loppuun voi vapaasti lisätä numeroita, jotta kuvista ei tule samannimisiä. Kun lähetät kuvia, muista seuraavat asiat: • kuvan tulisi olla mahdollisimman suuri, mielellään täysin pienentämätön • tiedostomuotoina joko jpeg, tiﬀ, png, RAW tai NEF • jpeg/png-kuvaa ei saa olla pakattu liikaa (laatu kärsii) • kuva ei saa olla tekstidokumenttiin upotettuna (Word ym.) • huomioithan etteivät kaikkien puhelinten ottamat kuvat ole riittävän laadukkaita painettaviksi. Yksittäisiä kuvia voit lähettää sähköpostilla. Laita viestin otsikoksi ”Kuvia lehteen”. Mainitse kuvien yhteydessä kuvaajan nimi, keitä kuvassa on (etenkin jos laitat kuvia joissa on useita henkilöitä/koiria) ja mahdollinen yhteys johonkin tekstiin. Kuvia voi laittaa lehteen myös Google Drive -palvelun kautta. Lehden kuvakansioon pääset kotisivuilta kohdasta Yhdistys > Shibasanomat. Jos lisäät kuvia tiettyyn juttuun liittyen, luo kuville oma alakansio ja laita sen nimeksi jutun otsikko. Toimitus pidättää itsellään oikeuden käsitellä ja rajata kuvia parhaaksi katsomallaan tavalla ja päättää niiden julkaisusta myös muissa yhdistyksen julkaisuissa.

@kuurashiba

Shibasanomat

Kasvattajalista Suomen Shiba ry:n kasvattajalistalla ovat mukana ne kasvattajat, jotka ovat ilmoittautuneet listalle ja sitoutuneet rodun jalostusohjesäännön noudattamiseen. Jos haluat mukaan listalle, täytä yhdistyksen kotisivuilla oleva lomake (löytyy Kasvattajalista-sivulta).

Aurikkojärven

Marja Järveläinen Porvoo

marjaelina.jarvelainen@luukku.com

Haw-Haw

Liisa Ruohomäki-Nurmi Mynämäki puh. 0400-797 736 liisahaw@gmail.com

Headstyle

Riitta Lehto Vantaa puh. 044-765 0659 riittahelena.lehto@gmail.com

Inaridou

Marjo Puranen Hausjärvi inaridou@gmail.com www.inaridoushiba. blogspot.ﬁ

Jidai No

Elina Kortema Vantaa puh. 040-706 2847 kennel@jidai.ﬁ

Kellyhoﬀ ’s

Merete Lindgrén Helsinki kellyhoﬀs@gmail.com

Shibasanomat

Kitsune No

Karoliina Seppänen Kuopio karo.seppanen@gmail.com

Mirai No

Sini Suutari Helsinki suutari.sini@gmail.com www.miraino.blogspot.ﬁ

Nakanaka

Tarja Myllylä & Arto Hellman Vihti puh. 0400-842451 tarja.myllyla@kolumbus.ﬁ

Natural

Raija Laakso & Tiina Kolu Otalampi/Vihti puh. 045-619 9019 (Raija) natural.shiba.pembroke @kolumbus.ﬁ

Rahkkasan

Marjaana Munther Kirkkonummi puh. 040 152 2030 marjaana.munther@ gmail.com www.rahkkasan.com

www.facebook.com/rahkkasan

Runokuono

Tia Levänsuo Littoinen runokuono@gmail.com www.runokuono.blogspot.ﬁ

Roycendahl

Asta Järvinen Kellokoski astaopyykko@gmail.com puh. 0413626118

Selliba

Senja Alén Nummela

puh. 0400-424778 (vain tekstiviesti)

selle_alen@msn.com

Shirokawa

Yvonne Wuoti Loviisa puh. 040-528 5949 yvonne.wuoti@gmail.com

https://sites.google.com/site/shibatkidehani/

Tolkan

Pirjo Appelgren Kuhmo puh. 040-508 6472 pirjo.appelgren1470@ gmail.com

Yenie’s

Leene Torri Tuusula www.yenies. kotisivukone.com

suomenshiba@gmail.com facebook.com/suomenshiba instagram.com/suomenshiba Hallitus

Jalostustoimikunta

Puheenjohtaja Tuire Siikala, Tampere tuire.siikala@gmail.com 041 535 9340

JTK:n sähköposti: shibajtk@gmail.com Pentuneuvonta: shiba.pentuinfo@gmail.com

Sihteeri Laura Pyykkö Matinniitynkuja 6 C 64 02230 Espoo laurapyy@gmail.com

Puheenjohtaja Merete Lindgrén, Helsinki kellyhoffs@gmail.com

Varapuheenjohtaja Laura Yltävä-Luntta, Tampere laura.yltava@gmail.com 0407730906 Jäsenrekisterin ylläpitäjä Jaana Järvinen jaana.jarvinen@simetra.fi 0445010307 Muut jäsenet Anniina Virtanen linda_viliina@hotmail.com Mia Jacksen mia.jacksen@gmail.com

Varapuheenjohtaja Sini Suutari, Helsinki suutari.sini@gmail.com Sihteeri Riitta Lehto, Vantaa riittahelena.lehto@gmail.com Muut jäsenet Tuire Siikala tuire.siikala@gmail.com Tiina Kolu tiina.kolu@outlook.com Laura Yltävä-Luntta laura.yltava@gmail.com

Muut toimihenkilöt Rahastonhoitaja Jaana Järvinen jaana.jarvinen@simetra.fi

Toiminnantarkastaja Päivi Järvinen (varahenkilö Anna-Kaisa Ahola) Kotisivujen ylläpito suomenshiba@gmail.com Laura Yltävä-Luntta Tuire Siikala Jäsenlehti lehti.shiba@gmail.com Päätoimittaja Tuire Siikala Toimitussihteeri Susanna Pietilä Lehden taitto Anniina Virtanen

Niina Koskinen koskisen.niina@gmail.com

Jäsenmaksut 2020

Vuosijäsen 25 € Perhejäsen 6 € Pentuejäsen 12 € per pennunomistaja (kasvattajan ilmoittaessa) Yhdistyksen tilinumero: FI25 1029 3500 2730 98 Kasvattajan ilmoittamat pentuejäsenet Kasvattajat, jotka ovat yhdistyksen jäseniä, voivat ilmoittaa pennunostajia jäseneksi alennettuun hintaan (12 euroa/pentuejäsen).

Jäsenrekisterijärjestelmä ja osoitteenmuutokset

Yhdistyksellä on käytössä sähköinen jäsenrekisterijärjestelmä. Jäsenrekisterin osoite on https://www.ﬂomembers.com/suomen-shiba. Jäseneksi liityttyäsi saat sähköpostiisi aktivointilinkin. Jatkossa voit muuttaa omia tietojasi itse järjestelmän kautta. Voit mm. • muuttaa osoitetietojasi • muuttaa sähköpostiosoitettasi • jättää eroilmoituksen Jos olet unohtanut salasanasi, voit pyytää järjestelmää lähettämään sähköpostiisi salasanan vaihtolinkin. Tarvittaessa voit olla yhteydessä jäsensihteeriin (jaana.jarvinen@simetra.ﬁ). Shibasanomat

Riki, Elina Karvanen

Shibasanomat