Kasityo ja muotoilualan yrittaja 2013

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

K ä s i - j a t a i d e t e o l l i s u u s l i i t t o Ta i t o r y

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

© Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry 2013, Marketta Luutonen.

Taitto: Johanna Aydemir.

Kansikuvat: Johanna Aydemir. Kuvissa yrittäjät Sami Rinne /Sami Rinne Design, Elina Sallinen / Oivi Design, Hanna Hirvonen Hañhi Design ja Kati Karkkonen Riiminka Design. Korvakorut Pauliina Rundgren Handicrafts.

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry Kalevankatu 61 00180 Helsinki www.taito.fi ktl@taito.fi 2

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Sisällysluettelo Sisällysluettelo.......................................................................................................................................................... 3 Aluksi ........................................................................................................................................................................ 4 1 Aineisto ................................................................................................................................................................. 5 2 Kasvuhakuisuus ................................................................................................................................................... 9 3 Kuluttajien ostokäyttäytyminen ....................................................................................................................... 10 4 Markkinointi ....................................................................................................................................................... 13 5 Yritystoiminnan menestystekijät ..................................................................................................................... 15 6 Yritysten kehittäminen ...................................................................................................................................... 18 7 Kehittämispalvelut............................................................................................................................................. 21 8 Johtopäätökset ................................................................................................................................................... 23 9 Kehittämistavoitteiden yhteenveto ................................................................................................................. 25 Tiivistelmä .............................................................................................................................................................. 27 Sammandrag .......................................................................................................................................................... 29 Summary ................................................................................................................................................................ 31 Lähteet .................................................................................................................................................................... 33 LIITE Kyselylomake ........................................................................................................................................... 34

3

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Aluksi Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry edistää käsityökulttuuria taitona ja elinkeinona. Käsityö- ja muotoilualan toimialaraportteja on tehty säännöllisesti 1990-luvun alkupuolelta. Selvitykset kertovat yrittäjien tilanteesta ja näkymistä sekä siitä, miten kehittämistoimenpiteissä onnistutaan. Selvitysten avulla täsmentyy käsitys yrittäjille tärkeistä asioista. Kyselyyn vastasi yli 200 yrittäjää. Tämän selvityksen tuloksia verrataan Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011 selvityksen tietoihin muutossuuntien havaitsemiseksi. Tuloksia pohdittaessa hyödynnetään ajankohtaisia muita selvityksiä.

Käsityö- ja muotoilualan työllistävää vaikutusta ei tiedetä tarkkaan, mutta aikaisempien tutkimusten perusteella käsityöala työllistää 10 000–20 000 ihmistä hiukan tarkastelutavasta riippuen. Todennäköisesti määrä on vähentynyt jossain määrin viime vuosina. Sama pulma on havaittu Englannissa, jossa pohditaan miten luovia aloja voitaisiin mitata ja esitetty yhtenä ratkaisuna käsitettä luova intensiteetti (creative intensity), jolla kuvataan luovan työn osuutta1. Käsi- ja taideteollisuusjärjestö edistää käsityöalan yrittäjyyttä ylläpitämällä myymälöistä ja myyntitapahtumista muodostuvaa markkinointiverkostoa. Vuonna 2012 käsi- ja taideteollisuusyhdistysten ostot käsityöalan elinkeinonharjoittajilta olivat lähes 5 miljoonaa euroa ja messut ja näyttelyt kokosivat lähes 1,5 miljoonaa kävijää. Lisäksi järjestö tarjoaa yrityspalveluita ja tekee käsityöalan yrittäjyyttä näkyväksi Taito.fi -verkkopalvelun Taitoverkko-markkinapaikalla.

Käsityö- ja muotoilu kuuluvat luoviin aloihin. Luovaan talouteen on kohdistunut suuria odotuksia ja siksi on laadittu useita selvityksiä, suunnitelmia ja kannanottoja. Näyttää siltä, että odotukset eivät ainakaan vielä ole toteutuneet. Onnistuminen on lopulta oivaltavien ja innovatiivisten yrittäjien harteilla.

Keväällä 2013 julkaistiin Työ- ja elinkeinoministeriön ja Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta Kansallinen muotoiluohjelma, Muotoile Suomi. Ohjelmassa on vahvistettu, että muotoilussa on kyse tuote- ja palvelukehityksestä eikä kuten aiemmin lähes yksinomaan tuotemuotoilusta. Muotoilu ei ole hintaa lisäävä luksusta vaan ennen kaikkea parempien tuotteiden ja palvelujen muotoilua. Myös käsityö- ja taidekäsityöalan yrittäjät voivat jatkossa löytää uusia mahdollisuuksia materiaalisten tuotteiden valmistamisen rinnalle. Tämäkin selvitys vahvistaa sen, että menestystekijänä on kuitenkin onnistunut aivan erityinen tuote. Ihmiset haluavat omaa identiteettiään vahvistavia yksilöllisiä tuotteita ja käsityö- ja muotoilualan yrittäjillä on kyky muotoilla ja valmistaa näitä.

Kiitos kaikille vastaajille ja kiitos kehittämisajatuksista! Kiitos yhteistyöstä Teollisuustaiteen liitto Ornamolle, käsi- ja taideteollisuusyhdistyksille ja kaikille muille tahoille, jotka ovat auttaneet tavoittamaan yrittäjiä. Kiitos Johanna Aydemirille kyselyn toimittamisesta, taulukoiden laatimisesta ja julkaisun taitosta. Toivomme, että julkaisu otetaan käyttöön ja tartutaan siinä esiin tuleviin havaintoihin.

Syyskuussa 2013 Marketta Luutonen

1

Calssifying and Measuring the Creative Industries. 2013. Department for Culture, Media & Sport.

4

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

1 Aineisto Aineisto koottiin helmikuussa 2013 sähköpostikyselynä. Vuoden 2011 kyselyistä poiketen ei kerätty yhtä suurta osoitteistoa vaan kysely tehtiin aikaisempaa enemmän yhteistyökumppanien välityksellä. Vuonna 2011 kerättiin yhteistyökumppaneilta heidän kontaktiosoitteistojaan joihin lähetettiin sähköistä kyselyä.

Tällä kertaa välitettiin kyselylinkki yhteistyökumppaneille ja pyydettiin heitä jakamaan kyselyä edelleen omille kohderyhmilleen. Tällä tavalla ei tavoitettu yhtä paljon vastaajia kuin vuonna 2011. Vastaukset saatiin 228 käsityöyrittäjältä kun 2011 kyselyyn vastasi 431 yrittäjää. Kyselyt välitettiin nettilinkkeinä eikä tästä syystä vastausmuistutusta voitu myöskään tehdä suoraan yrittäjille. Kysely lähetettiin edelleen jaettavaksi seuraaville tahoille: Taitoverkon yrittäjät, Taku ry, Modus ry, Brinkkalan Outolintu, Suomen Yrittäjät, Kultaseppienkilta, Taidesepät, Kultaseppienliitto, Filtti ry, Helsingin käsityö- ja teollisuusyhdistys, Teollisuustaiteenliitto Ornamo, Lapin Te-keskus ja kaikki Taito Groupin käsi- ja taideteollisuusyhdistykset. Lisäksi kyselyä jaettiin Taito.fi sivuilla ja siitä tiedotettiin Taito.fi uutiskirjeessä. Vastauksia saatiin kuitenkin riittävästi ja voidaan olettaa, että aineiston kautta voidaan löytää oleelliset asiat. Suurin poikkeama vastaajien taustatiedoissa vuoden 2011 kyselyyn verrattuna on naisyrittäjien entistäkin suurempi osuus.

Sisäänostajille toimitettiin kysely aiempaan tapaan ja nyt ensimmäisen kerran myös messujärjestäjille.

Vuoden 2011 kyselyn sisäänostajien yhteystiedot päivitettiin. Sisäänostajille lähetettiin Digiumin kautta 41 sähköpostikutsua kyselyyn. Muistutuksesta huolimatta vastauksia saatiin vain 9 kpl. Suomessa toimiville kuudelle käsityömessujärjestäjälle lähettiin kyselyä ja heistä puolet vastasi kyselyyn.

Vastaajat koulutettuja naisyrittäjiä Naisyrittäjien osuus tässä aineistossa on 86 % (78 % vuonna 2011), joka on suurempi kuin koko toimialalla. Lithin (2005,19–22) mukaan käsityöalan yritykset työllistävät suurin piirtein yhtä paljon naisia ja miehiä, mutta toimialoittain yritykset ovat jakautuneet voimakkaasti miesten ja naisten yrityksiin. Tilanne näyttää edelleen olevan tämänkaltainen. Tämä selvitys kuten vertailuaineistona käytetyt aikaisemmat selvitykset, on tavoittanut enemmän naisyrittäjiä. Naisyrittäjät ovat myös olleet aktiivisempia vastaajia.

Vastaajista puolet edusti tekstiilialaa (51 %), joka on selkeästi naisten ala.

Suurin osa vastanneista yrittäjistä oli parhaassa työiässä. 62 % (60 % vuonna 2011) yrittäjistä oli 35–54 vuotiaita ja vain 13 % (16 %) oli alle 35-vuotiaita ja 25 % (26 %) oli yli 54-vuotiaita. Muutokset edelliseen selvitykseen ovat pieniä. Tosin nuorimpien vastaajien osuus oli vähentynyt 3 %:lla.

Vastaajista valtaosalla on käsi- ja taideteollisuus- tai muotoilualan koulutus, yleisimmin artesaanin tutkinto. Vahva osaaminen on yleensä koko toiminnan lähtökohta ja yleisesti yrittäjä on itse myös tuotteiden valmistaja. Koulutustaustassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia vuoden 2011 jälkeen. 15 % vastasi, että heillä ei ole alan koulutusta ja 26%:lla oli jokin muu koulutus. Tämä voi viitata alan vaihtajiin tai harrastuksen kautta alalle päätyneisiin. Toiminta voi myös olla lähellä ammatillista harrastamista ja edustaa ns. pro-am-kulttuuria. Monet asiat rakentuvat yhä voimakkaammin ruohonjuuritasolta ja intohimoiset harrastajat voivat luoda maailmaa mullistavia asioita. (Komonen 2012, 5) Pro-am-kulttuuria edistäviä muutostrendejä ovat mm. ammatillisten välineiden edullisuus ja helppokäyttöisyys. Asiaa tarkastelevassa raportissa viitataan erityisesti digitaalisen kulttuuriin työvälineisiin, mutta tämä koskee myös 5

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

osaa käsityövälineistä. Uudet kommunikaatiomahdollisuudet ja digitalisoituminen sekä se, että tieto ei ole enää porttien takana edistävät myös pro-am-kulttuuria. Asioiden tekeminen ja ihmisten tavoittaminen ovat mahdollisuuksia. (Komonen 2012, 39, 47, 92) Ilmiö vaikuttaa todennäköisesti käsityö- ja muotoilualaan ja sitä saattaa vahvistaa kulttuurialan koulutukseen kohdistuvat leikkaukset.

Brittiläisessä nykykäsityön tekijöille suunnatussa tutkimuksessa (Craft in an Age of Change) on tunnistettu neljä erilaista uratyyppiä. Käsityöura (Craft careerists) oli aloitettu pian koulutuksen jälkeen. Artisaaneilla (Artisans) ei ollut alan korkeakoulututkintoa, mutta käsityö oli heidän pääammattinsa. Uranvaihtajille (Career changers) käsityöura oli toinen, usein keski-iässä aloitettu ja palaajat (Returners) olivat saaneet alan koulutuksen, mutta siirtyivät käsityöalalle jonkin muun uran jälkeen. Luultavasti tämän selvityksen vastaajien joukossa on kaikkia näitä tyyppejä, mutta ehkä vähemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin Britanniassa. Euroopan komission luovien alojen kasvua tarkastelevassa tiedonannossa katsotaan, että luovien taitojen omaksuminen tulisi aloittaa jo nuorena ja kuulua elinikäiseen oppimiseen. (European Commission 2012) Suomessa taiteen perusopetusjärjestelmä mahdollistaa käsityöalan koulutuksen jo nuorena.

Vastaajista 21 % ei kuulunut mihinkään ammatilliseen yhteisöön kun luku vuonna 2011 oli 18 %. Yli kolmannes kuului Suomen Yrittäjiin ja reilu 20 % oli jäseninä Käsi- ja taideteollisuusyhdistyksessä ja Ornamossa. Näyttäisi siltä, että Ornamon jäsenet eivät olleet vastanneet kyselyyn yhtä paljon kuin edellisellä kerralla. Vastaajista selvästi pienempi osa kuului Ornamoon kuin vuonna 2011. Jäsenyys muissa oman alan yhdistyksissä oli merkittävästi yleisempää kuin edellisessä kyselyssä. Tämä saattaisi viitata yrittäjien keskinäisen yhteistyön vahvistumiseen.

Taulukko 1. Vastaajan taustatiedot: sukupuoli, ikä, koulutustausta ja jäsenyys ammatillisessa yhteisössä.

6

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Toiminimi yleisin yritysmuoto Kyselyyn vastanneiden kotipaikka oli yleisimmin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomesta oli vain 23 % vastaajista. Tämä voi kertoa sekä yrittäjien määrästä että siitä, miten heitä on tavoitettu. Yleisin yritysmuoto oli toiminimi (71 %) ja seuraavana oli osakeyhtiö (17 %). Valtaosa vastanneista edusti yhden henkilön työllistäviä yrityksiä, joita oli 82 % vastanneista kun vuonna 2011 niitä oli 77 %. Yli kymmenen henkeä työllistäviä oli vain 2 %.

Vastaajat määrittelivät yrityksensä käsityöalan tai taidekäsityöalan yritykseksi. Muotoilualan yrityksiä oli vain 11 % kun vuonna 2011 niitä oli 17 %. Myös tämä viittaa siihen, että Ornamosta vastaajia oli edellistä kertaa vähemmän. Saattaa myös olla niin, että muotoilualan yritykset eivät kokeneet itseään selvityksen kohderyhmäksi. Vuoden 2011 selvityksessä pohdittiin tarkemmin yrittäjien ammatti-identiteettiä ja todettiin mm. että yrittäjät kokevat itsensä ensisijaisesti muotoilijoiksi ja käsityöläisiksi, joille yrittäjyys on tapa tehdä unelmastaan ammatti (Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011, 16-21). Saattaa olla, että tulevaisuudessa yrittäjyys on yhä enemmän tekninen ratkaisu, jolla omasta osaamisesta tehdään ansiotoimintaa. Kuten eräässä keskustelussa asia ilmaistiin, tulevaisuudessa lapselle annetaan sosiaaliturvatunnuksen lisäksi y-tunnus. Ehkä näin. Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava on ennakoinut, että Yrittäjyydestä on tulossa työn perusmuoto (Business Day Uutiskirje 13.8.2013).

Yritysten liikevaihto on melko pieni, vaikka vastaajista 65 % (69 % vuonna 2011) oli ilmoittanut olevansa päätoimisia yrittäjiä. Liikevaihto oli laskenut edellisestä selvityksestä. Tulosta selittää osaltaan kasvanut naisyrittäjien osuus. Aikaisempien selvitysten perusteella naisten yritykset ovat miesten yrityksiä pienempiä ja useammin sivutoimisia. Valtaosalla vastanneista yrityksen liikevaihto oli yli 10 000 euroa ja hieman yli puolilla yli 17 000 euroa. Kuitenkin 35 % vastanneista ilmoitti liikevaihdon jäävän alle 10 000 euron ja vain 13 % liikevaihto nousi yli 85 000 euroon. Yhtenä syynä pieneen liikevaihtoon on se, että yrittäjät keräävät ansionsa useasta lähteestä. Monet toimivat esimerkiksi opetustehtävissä. Käsityöalan yritykset ovat tyypillisesti pieniä 1-2 hengen yrityksiä, joissa yrittäjä on omistaja, muotoilija ja tuottaja.

Britanniassa vuonna 2012 tehdyn laajan käsityöalan selvityksen perusteella keskimääräiset tulot olivat vuonna 2010 23 485 puntaa (Craft in an Age of Change 2012). Tässä selvityksessä ei voida laskea tarkkaan keskiansiota, mutta arviolta vuoden 2012 keskiansio oli noin 30-35 000 euroa.

Yritysten liikevaihto muodostuu pääasiassa vain tuotteista (36 %) ja hyvin harvoin vain palveluista (5 %). Keskittyminen tuotteisiin näyttää vahvistuneen entisestään. Lienee selvää, että myös jatkossa tilanne on tämä, mutta voisi ajatella, että ainakin tuotteisiin ja matkailuun liittyvillä palveluilla olisi menestymisen mahdollisuuksia. Vastanneista puolet käytti tekstiiliä pääasiallisena valmistusmateriaalina kuten aiemmissakin kyselyissä. Keramiikka oli aiemmista selvityksistä poiketen puuta yleisempi valmistusmateriaali. Kierrätettyjen materiaalien käyttö näyttää yleistyneen selvästi ollen 23 % kun osuus oli aikaisemmin vain 10 %.

7

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Taulukko 2. Yrityksen taustatiedot: kotipaikka, yritysmuoto, yrityksen toiminta, henkilökunnan määrä, liikevaihto, millainen yritys, mistä yrityksen liiketoiminta muodostuu ja tuotteiden pääasiallinen valmistusmateriaali.

1)

8

Muut materiaalit: pergamentti, elintarvikkeet, kuvitetut musiikki dvd´t ,porosta saatavat materiaalit, emali, nahka, betoni, helmet, muovi, korutarvikkeet, lasikuitu, nahka, grafiikka

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

2 Kasvuhakuisuus Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten yrityksenne tilannetta?

Oma innostus ja ehtymättömät ideat, halu tuottaa hyviä tuotteita muidenkin iloksi, yhteys muihin yrittäjiin.

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteen valoisasti. Lähes 70 % vastaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia tai pyrkivänsä kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Tulos on jopa myönteisempi kuin vuonna 2011. Enemmistö vastaajista kertoo yrityksen tavoittelevan kasvua ja reilu 20 % pyrkii säilyttämään nykyisen asemansa. Vain 9 % ei näe kasvutavoitteita. Myönteisyys ei välttämättä kerro muutoksesta. Kyse voi olla myös siitä, että vastaajiksi on valikoitunut tulevaisuuden valoisana näkevät yrittäjät. Avovastauksissa näkyi myös pessimistisiä kommentteja.

Keväällä 2013 tehdyn pk-yritysbarometrin tulokset ovat samansuuntaisia. Barometrin mukaan yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä olivat hieman aikaisempaa toiveikkaampia. Myös kannattavuutta koskevissa odotuksissa tapahtui loiva käänne parempaan, mutta sen sijaan investoinneissa oli alamäki ja yritysten kannattavuus oli tavallista heikompi ja kasvuhakuisuus oli lievästi laskenut. (Pkyritysbarometri 2013, 4)

Kuvio 1: Yritysten kasvuhakuisuus.

9

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

3 Kuluttajien ostokäyttäytyminen

Oletko havainnut viime aikoina kuluttajien käsityö- ja muotoilutuotteiden ostokäyttäytymisessä muutoksia?

Yleinen laman ilmapiiri niin sisäänostajien kuin kuluttaja-asiakkaiden kohdalla.

Taiteen ja taidekäsityön ostokulttuurin puuttuminen Suomesta.

Yrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteen valoisasti kasvuhakuisuutta kysyttäessä, mutta kuluttajien ostokäyttäytyminen osoittaa, että tilanne ei ole kovin hyvä. Tämän selvityksen perusteella kuluttajien ostokäyttäytymisessä on tapahtunut muutos. Lähes 40 % yrittäjistä ja 78 % sisäänostajista on sitä mieltä, että tuotteita ostetaan vähemmän kuin ennen. Tosin 43 % yrittäjistä ei ole havainnut muutosta. Ostamisen vähenemiseen viittaa myös se, että tässä selvityksessä liikevaihto on pienempi kuin edellisessä. On myös mahdollista, että yrittäjät myyvät aikaisempaa enemmän suoramyyntinä, joka näkyy liikkeiden myynnin vähenemisenä.

Kuvio 2: Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos, yrittäjien näkemykset.

10

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Kuvio 3: Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos, sisäänostajien näkemykset.

Mikä mielestäsi vaikuttaa kuluttajien käsityö- ja muotoilutuotteiden ostamisessa eniten tänä päivänä (valitse kolme tärkeintä)?

Yrittäjien mukaan kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat ennen kaikkea tuotteen yksilöllisyys, omaan tyyliin sopivuus, hinta ja laatu. Vuoden 2011 vastauksiin ei ole suurta muutosta. Tuolloin järjestys oli yksilöllisyys, laatu, hinta ja omaan tyyliin sopivuus. Asiakkaat hakevat tuotteita, joiden avulla he voivat vahvistaa omaa identiteettiään.

Sisäänostajien mukaan kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat eniten omaan tyyliin sopivuus, käytännöllisyys, hinta sekä samanarvoisina kotimaisuus, yksilöllisyys ja laatu. Järjestys oli toinen vuoden 2011 selvityksessä, jolloin ensimmäisenä olivat laatu ja hinta ja kolmantena omaan tyyliin sopivuus. Tässä ryhmässä oli niin vähän vastaajia, että muutoksesta ei voi vetää kovin suuria johtopäätöksiä. Tulos kuitenkin edelleen vahvistaa tuotteen merkitystä.

11

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Kuvio 4: Kuluttajien ostopäätökseen vaikuttaneiden tekijöiden tärkeys ,yrittäjien mielipide.

Kuvio 5: Kuluttajien ostopäätökseen vaikuttaneiden tekijöiden tärkeys, sisäänostajien mielipide.

12

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

4 Markkinointi

Mihin yritys panostaa markkinoinnissa ja myynnissä lähivuosina ?

    

Yhteiset markkinareissut toisen käsityöyrittäjän kanssa, kimppakaupat muiden käsityöläisten kanssa, yhteistyö matkailuyrittäjien kanssa. ”Viidakkopuhelin”, verkkosivut, vertaistuki.

Toiset yrittäjät, hyvät yhteistyökumppanit, hyvät asiakassuhteet.

Hyvä verkosto on kaikkein tärkein. Jälleenmyyjien kautta saa näkyvyyttä.

Näyttelyt kertoo uutuuksista.

Markkinointia tarkasteltiin valmiita vaihtoehtoja sisältävällä kysymyksellä siitä, mihin yritys panostaa markkinoinnissa ja myynnissä vuonna 2013. Yritykset aikovat panostaa verkkosivujen ajankohtaisuuteen, sosiaaliseen mediaan ja suoramyyntiin. Myös vuonna 2011 tärkeimmäksi nousi verkkosivujen ajankohtaisuus, mutta seuraavana oli jälleenmyyjien hankkiminen. Jälleenmyyjät kiinnostavat edelleen eikä oma verkkokauppa näytä olevan monen suunnitelmissa. Lähitapahtumat ja verkostoituminen ovat kuluttajamessuja tärkeämpiä. Kiinnostavaa on suoramyynnin nousu. Onko käsityö- ja muotoilualan yritys yhä enemmän yksin toimiva yksikkö, joka vastaa koko tuotanto- ja jakeluprosessista? Kansainväliset kuluttajamessut eivät kiinnosta ja kotimaiset kuluttajamessut ovat ammattimessuja tärkeämpiä. Yrittäjät olivat kirjanneet avovastauksiin ongelmaksi messuosallistumisen suuret kustannukset.

13

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Kuvio 6: Mihin yritys panostaa markkinoinnissa ja myynnissä lähivuosina?

Verkkosivujen, Facebookin ja yleensä sosiaalisen median merkitys markkinoinnissa on kasvanut, mutta tilausten määrä niiden kautta ei kuitenkaan ole lisääntynyt. Jälleenmyynti on pysynyt samana tai vähentynyt jonkin verran. Yllättävän moni vastaaja oli valinnut vaihtoehdon, ”en osaa sanoa”. Voisiko tämä viitata siihen, että asiaa ei ole kovasti analysoitu?

Tutkija Karen Yair (2012) esittää englannin Crafts Councilille tekemässään raportissa käsityö- ja taidekäsityöalan yrtyksten kasvun mahdollisuuksia. Digitallinen tuottaminen ja 3D tulostus tarjoavat mahdollisuuksia yksilöllisiin tuotteisiin ja suoramyynti verkon kautta helpottaa yksittäisten tuotteiden myyntiä. Suoramyynti verkon kautta ylittää maiden rajat ja edustaa näin globaaleja markkinoita.

Kuvio 7: Muutokset markkinoinnissa ja myynnissä edellisen vuoden aikana?

14

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

5 Yritystoiminnan menestystekijät

Arvioi eri tekijöiden tärkeyttä yrityksen menestymisessä ?

Ihmisille muotoilu, ihmisen kokoisia asioita.

Aiempien selvitysten tapaan yrittäjän tärkein menestystekijä on tuote ja seuraavina ovat asiakaspalvelu, erottautuminen, muotoiluosaaminen, yrittäjän oma persoona ja kestävät materiaalit. Myös eettinen ja kestävä toimintatapa on tärkeä, samoin jakalutiet ja markkinointiverkosto ovat oleellsia. Kovin tärkeitä eivät ole palvelutuotteet, kansainvälistyminen ja aineetttomat oikeudet. Ilmeisesti tällä hetkellä alihankkijoita käytetään melko vähän, koska ne eivät näytä olevan kovin tärkeitä. Voisi ajatella, että yrittäjän kannattaa panostaa ainutlaatuisiin tuotteisiin ja tuoda esiin eettinen ja kestävä toimintatapa sekä materiaalit. Oman persoonan ja tarinan kytkeminen yrityksen viestiin lisää asiakkaiden kiinnostusta.

Kuvio 8: Eri tekijöiden tärkeys yrityksen menestymisessä?

15

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Vastaajat kirjoittivat menestystekijöistä kirjallisia kommentteja. Seuraavassa esimerkkejä.

Tuote Tuote tekee yrityksen.

Palvelutuote Satunnaisesti tehtävää.

Perinteeseen pohjautuvat tuotteet Tuotteiden ajattomuus jatkaa niiden käyttöikää.

Muotoiluosaaminen Perusedellytys!

Uusiutumiskyky Ei saa olla itsetarkoitus.

Ideoita on, karsinta enemmänkin ongelma.

Erottautuminen Vähän edellä aina.

Omat muista erottuvat mallistot.

Eettinen ja kestävä toimitatapa Perusta.

Kierrätys, myrkyttömästi tuotetut materiaalit, tuotteiden pitkä käyttöikä yms.

Kestävät materiaalit Yritystoiminnan kulmakiviä, siksi asiakkaat tulevat meille: kestävä kehitys taloudellisesti.

Pieni yrittäjä voi vain pärjätä hyvällä laadulla.

Alihankkijat Osuus tuotannossa pieni.

Ei ole käytännössä toiminut.

Aineettoman omaisuuden suojaaminen Mahdotonta saada pitävää mallisuojaa.

Mallisuojasta ei ole hyötyä, jos ei ole varaa jatkuvaan lakimiespalveluun.

Asiakaspalvelu Perusedellytys!

Palvelut tuotteina.

Kansainvälistyminen Kiinnostaa, mutta omat resurssit eivät oikein riitä.

Verkostoituminen 16

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Syntyy ajan myötä.

Antaa näkemystä ja ideoita soveltaa muiden käytänteitä.

Tietotekniikan hyödyntäminen Välttämätön markkinoinnissa ja byrokratian hoitamisessa.

Jakelutiet ja markkinointiverkosto Koko ajan pitää punnita ja kartoittaa.

Yrittäjän oma persoona Yritys tarvitsee kasvot jotta olemme lähestyttäviä ja luotettavia.

Finns bara en som mig.

Tärkeää olla täysillä mukana koko persoonallaan.

Sisäänostajien ja messujärjestäjien kommenteissa oli asioita, joilla yrittäjät voisivat parantaa menestystään. Seuraavassa esimerkkejä.

Kun tuotteet ovat asiakaslähtöisiä, testattuja, kauniita ja hauskoja jälleenmyyjän on hauska myydä tällaisia tuotteita.

Hinta/laatu suhde.

Ihmiset arvostavat yhä enemmän aineettomia lahjoja. Tuotemyynti vaikeampaa.

Tuoteselosteet tuntuvat edelleen puuttuvan, vaikkakin tilanne on parantunut. Tuotemerkki antaa vakuuttavamman tunteen tuotteen laadusta.

Uusia/uudistettuja tuotteita tulee liian harvoin.

Usein kaupassamme kuulee sanottavan: ”ostaisin lahjan henkilölle, jolla on kaikkea”. Hyviä tuotteita tähän ”tavaraähkyyn”, joita vielä kuluttaja tarvitsee.

Kuuntelemalla asiakkaita, olemalla askeleen edellä kilpailijoista. Selkeä liikeidea: kenelle, mitä, miksi, missä.

Osaston erottautumiseen muista näytteilleasettajista (osaston koko ja ilme, sisäänheittotoimenpiteet). Aktiivinen messutyöskentely. Ennakkotiedottamiseen messuosallistumiseen messujärjestäjän kanavia käyttäen.

Keskittävät entistä enemmän osallistumistaan messuille ja tapahtumiin, joissa erityisesti kohdentuu kohderyhmä.

17

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

6 Yritysten kehittäminen

Millä kehittämistoimenpiteillä voitaisiin tukea yrityksiä?

  

Lähimedioissa läsnäolo, pienkäsityöläisten järkevämpi verotus ja tukipalvelut.

Arvonlisäveron muutos käsin tehtäville tuotteille.

Arvostamalla tasavertaiseksi yrittäjäksi.

Vastaajat kirjoittivat melko paljon kommentteja avokysymyksiin. Esitetyt kehittämistoimenpiteet on jaettu yrittäjäympäristöön liittyviin, yrittäjille suunnattuihin palveluihin sekä yrittäjiin liittyviin asioihin.

Yrittäjäympäristö Ehdottomasti eniten mainittu asia oli arvonlisäveron alentaminen tai jopa poistaminen pieniltä käsityöja taidekäsityöalan yrityksiltä. Verotusta pidetään epäoikeudenmukaisena ja toimintaa rajoittavana. Samoin kilpailu verotuksen ulkopuolella olevien harrastajatekijöiden kanssa koetaan hankalaksi. Runsaasti toiveita oli kirjattu erilaisesta suorasta rahoitustuesta yrityksen kehittämistoimintaan ja investointeihin sekä messu- ja näyttelykustannuksiin. Muita asioita olivat mm. työllistämiskynnyksen alentaminen, oppisopimustuen lisääminen, perustulo ja eläketurva.

Yrittäjille suunnatut palvelut Yrittäjät kaipaavat nopeita, kohdennettuja matalan kynnyksen koulutus- ja kehittämispalveluja. Suuria hankkeita ei pidetä niinkään hyvinä. Palveluiden tulee olla myös kustannuksiltaan edullisia. Markkinointiin kaivataan uudenlaista otetta ja vaihtoehtoisia väyliä. Messujen kokonaiskustannukset koetaan liian korkeiksi. Useampi vastaaja mainitsee Taito-yrityspalvelut toimivina palveluina. Palvelut myydään palvelutuottajan näkökulmasta liian halvalla, mutta ongelmaksi niidenkin kohdalla saattavat tulla kustannukset yrittäjälle. Miten voisi purkaa suuria hankkeita matalan kynnyksen vaikuttaviksi toimenpiteiksi, jolla voitaisiin auttaa yrityksiä nopeasti ilman monia välikäsiä?

Yrittäjät Yrittäjillä on hyviä kokemuksia keskinäisestä verkostoitumisesta ja yhteistyöstä. Näkyvyys ja toiminnan arvostaminen syntyvät paremmin yhdessä. Yrittäjät kokevat osaamisen puutteita mm. markkinoinnissa, tietotekniikassa ja kansainvälisessä toiminnassa.

18

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Kerro kolme yrityksesi toimintaa parhainten tukevaa asiaa?

Vastaajia pyydettiin kirjoittamaan kolme parhaiten yrityksen toimintaa tukevaa asiaa. Yrittäjä luottaa ensisijaisesti omaan osaamiseensa ja tuotteeseensa saman alan yrittäjien vertaistukeen sekä omaan perheeseen. Joissain vastauksissa mainittiin myös kehityspalveluja.

Seuraavassa esimerkkejä vastauksista.

Oma intohimo, asiakkaiden palaute, luovan työn into.

Oma innostus ja ehtymättömät ideat, halu tuottaa hyviä tuotteita muidenkin iloksi, yhteys muihin yrittäjiin.

Oma aktiivisuus ja sitkeys.

Tuotteet, hyvät toimittajat, oma mallisto.

Vertaistuki sekä yrittäjäyhteisössä sekä henkilökohtaisten ystävien kesken.

Yhteiset markkinareissut toisen käsityöyrittäjän kanssa, kimppakaupat muiden käsityöläisten kanssa, yhteistyö matkailuyrittäjien kanssa.

Näkyvyys tasaisesti, taloudellinen kannattavuus, tasainen laatu.

Laatu, asiakaspalvelu, lähituotanto, lähiverkostot.

Erikoiset, laadukkaat, yksinkertaiset ajattomat tuotteet, jatkuva saatavuus, käsintehty Suomessa.

Innoittavat asiakkaat ja heiltä tuleva palaute ja toivomukset.

Raha eli hyvä myynti, esittelyt lehdissä, mielipidevaikuttajien (toimittajien) kommentit ja artikkelit.

Erottautuminen muista, verkostoituminen.

Mina kunders och familjens intresse. Jag tycker om mitt arbete.

Ammattitaito, yksilölliset tuotteet, asiakkaat.

Perhe, ystävät, raha.

Starttiraha on ollut suuri apu.

19

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Kerro kolme yrityksesi toimintaa vaikeuttavaa asiaa?

Vastaajia pyydettiin myös kirjoittamaan kolme asiaa, jotka vaikeuttavat toimintaa. Kommentteja oli kirjattu runsaasti. Vastaajia huolestutti lama, asiakkaiden ja oma taloustilanne sekä oma terveys ja yksin pärjääminen. Arvonlisävero sai jälleen useita mainintoja sekä se, että yhteiskunnan tukitoimenpiteiden katsotaan kohdistuvan suurille yrityksille. Muita esiin tulleita asioita olivat materiaalin hankintaan liittyvät ongelmat, yrityksen tuntemattomuus ja sijainti, sesonkiluontoisuus, byrokratia ja markkinointiosaamisen puute. Myös kilpailutilanne halpatuonnin, Ikean ja harrastajatekijöiden kanssa koettiin ongelmalliseksi.

Seuraavassa esimerkkejä vastauksista.

Korkea ALV tuotteissa. Materiaalin kallistuminen. Asiakkaat menneet ”lama-ajatteluun” mukaan.

Verotus, Suomessa pienet markkinat laadukkaille hintavimmille käsintehdyille tuotteille.

Harrastajien yms. tuleminen ”ammattimaisella” otteella sosiaalisessa mediassa esille myymään tuotteitaan erilaisten sivustojen kautta.

Mistä neuvoja pulmatilanteissa?

Ajanpuute kokeilla ja kehittää uutta, materiaalien kallistuminen, myyntipaikkojen hintojen nousu.

Yksi ihminen ei ehdi kaikkea tietoa etsiä.

Vaikeimmat asiat ovat tieto siitä miten yksin olen jos jotain sattuu.

20

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

7 Kehittämispalvelut

Arvioi eri kehittämistoimenpiteiden merkitystä tuotteiden ja/tai palvelujen ja markkinoinnin kehittämisessä?

  

Vertaistuki, vertaistuki, vertaistuki.

Yksilöllisyys, laatu ja erikoisosaaminen.

Puskaradio, internet, tapahtumat.

Valtion ja kehittäjäorganisaatioiden toimesta yrityksille suunnataan kehittämispalveluja. Osa on yleisiä kehittämispalveluja ja osa on suunnattu juuri tälle toimialalle. Yrittäjiltä kysyttiin arviota seuraavien asioiden merkityksestä yrityksille: osallistuminen kehittämishankkeisiin, Ely-keskusten kehittämis- ja rahoituspalvelut, Uusyrityskeskusten palvelut, Starttiraha, Taito-yrityspalvelut, Korkeakoulujen ja oppilaitosten täydennyskoulutus sekä vertaistuki ja yrittäjien yhteisöt.

Vastaukset osoittavat, että yrittäjät kokevat saavansa vain vähän hyötyä kehittämispalveluista. Noin puolet vastaajista olivat kokeneet kehittämishankkeet hyödyllisiksi ja alle puolet starttirahan ja täydennyskoulutuksen, ely-keskusten palvelut, uusyrityskeskusten palvelut ja Taito-yrityspalvelut. Tämä ei tietenkään tarkoita, että palvelut olisivat merkityksettömiä. Osalle yrittäjistä juuri nämä palvelut ovat saattaneet toimia. Ehkä yrittäjät ovat tottuneet siihen, että koko toiminta on heidän itsensä varassa eikä ulkopuolisen tukeen voi luottaa. Tulokset osoittavat, että palvelutarjontaa kannattaa vakavasti pohtia ja kehittää. Yhtenä ongelmana voi olla se, että palvelutuottajalla ei aina ole riittävää kokemusta yrittäjyydestä tai sitten palvelu ei ole riittävän räätälöity. Yrityspalveluja selvästi tärkeämpää on yritysten vertaistuki ja yrittäjien yhteisöt. Kannattaakin miettiä, voisiko tätä toimintaa jotenkin tukea tai ottaa osaksi yrityspalveluja. Voisivatko yrittäjien yhteisöt olla nykyistä paljon aktiivisemmin mukana palvelukehityksessä?

Tjockt-lankamerkin perustanut yrittäjä Marja Leivo kommentoi Taito-lehden haastattelussa yritysvalmennusta: Kyllähän yrittäjä nytkin voi osallistua joihinkin erilaisiin yritysvalmennuksiin. Mutta itseäni on aikanaan hymyilyttänyt se, että mitä järkeä minun on istua koulutuksessa, jossa saan käteeni nipun lippuja ja lappuja, jotka ihan itsekin olisin voinut netistä tulostaa? Syvällisempi konkreettinen mentorointi saattaisi olla paljon tehokkaampaa. (Aalto 2013, 23)

21

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Kuvio 9: Arvioi, miten kehittämispalvelut ovat auttaneet yritystäsi?

22

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

8 Johtopäätökset Käsityö- ja muotoilualan yrittäjyyden menestyksen lähtökohdat ovat osaavat yrittäjät, oivalliset tuotteet ja toimivat markkinointikanavat. Yrittäjien osaamiseen vaikutetaan hyvällä koulutuksella, räätälöidyillä täydennyskoulutuksilla ja yrityspalveluilla. Hyvään yrittämisen ympäristöön kuuluvat oikeudenmukainen verotus ja työllistämiseen kannustavat rahoitusratkaisut. Tuotekehitys on jatkuva prosessi, jota voidaan edistää esimerkiksi rahoitustuella.

Näkyvyyttä ja toimivia markkinointikanavia voidaan vahvistaa koko toimialan yhteisillä toimenpiteillä.

Uskotaan tulevaisuuteen, mutta tilanne heikentynyt Käsityö- ja muotoiluala edustaa merkittävää luovan talouden toimialaa, joka voi lisätä ihmisten hyvinvointia ja ympäristön viihtyisyyttä. Yrittäjät uskovat mahdollisuuksiinsa, vaikka kuluttajien kiinnostus on vähentynyt. Kysely antaa hiukan ristiriitaisen kuvan tilanteesta. Vastaajat kirjaavat paljon epäkohtia, mutta toisaalta näkevät myös alan vahvuuksia. Vuoden 2013 tulokset eivät poikkea merkittävästi vuoden 2011 kyselyn tuloksesta, mutta jotkut kehityssuunnat ovat vahvistuneet ja merkkejä muutoksista on nähtävissä.

Britanniassa vuonna 2012 tehdyn nykykäsityöläisille suunnatun tutkimuksen mukaan toimiala todettiin melko vakiintuneeksi ja muutokset 2000-luvun alkupuoleen melko pieniksi. Osa-aikatyö oli lisääntynyt ja toimintaa harjoitettiin esimerkiksi opetustyön ohella. Yli 60 %:lla oli tutkinto taiteen, käsityön tai muotoilun alalta ja 24%:lla oli muuta alan koulutusta. 88 % vastaajista työskenteli yksin. Myynnissä oli siirrytty paljolti perinteisistä myymälöistä suoramyyntiin. (Craft in an Age of Change 2012) Viitteitä tähän suuntaan oli nähtävissä myös tässä selvityksessä. Suomessa yli 80 %:lla vastaajista oli alan koulutusta ja yli 80 % työskenteli yksin. Myös Suomessa suoramyynti ja markkinointi sosiaalisen median kautta olivat vahvistuneet.

Käsityö- ja muotoilualan yritys näyttäytyy tässä selvityksessä hyvin vahvasti käsityö- tai muotoilualan koulutuksen saaneelta useimmiten naispuoliselta henkilöltä, joka on perustanut toiminimen voidakseen harjoittaa ammattiaan käsityöläisenä tai muotoilijana. Työssä tärkeintä on vapaus, luovuus ja itsensä toteuttaminen (Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011, 19). Tuotteet ovat useimmiten materiaalisia tuotteita, joiden yleisin valmistusmateriaali on tekstiili. Toiminta on tyypillisesti pienimuotoista ja usein sitä harjoitetaan muun toiminnan ohella. Vuoden 2011 selvityksessä (s. 17) kirjoitettiin Englannissa Portfolio working –toiminnaksi nimetystä itsenäisestä työskentelystä, jossa ansiot kootaan useasta lähteestä ja pyritään tasapainoon työn ja muun elämän välillä.

Kyselyssä tuli voimakkaasti esille se, että arvonlisävero koetaan liian kovaksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Yksi vastaaja kutsui sitä rangaistusveroksi. Samoin katsotaan, että yhteiskunta ei huomioi pieniä yksinyrittäjiä, joiden tarpeet poikkeavat suurien yritysten tarpeista. Yrittäjät kaipaavat rahoitusta ja kehittämistoimenpiteitä, joilla voi tukea yrit-

Arvonlisävero koetaan kohtuuttomaksi rangaistusveroksi.

23

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

täjiä nopeasti ja joustavasti ilman monia välikäsiä ja suurta byrokratiaa. Tällaiset toimenpiteet eivät maksaisi yhteiskunnalle paljon eivätkä sisältäisi suuria riskejä. Tarvitaan kuitenkin ajattelutavan muutosta.

Vastaajat ovat tuoneet monissa kohdissa esiin vertaistuen ja yhteistyön merkityksen ja lisäämisen tarpeen. Jossain vastauksissa tosin koettiin ongelmaksi yhteistyön puute ja tiedon jakamisen vaikeus. Myös harmaa talous tuotiin esiin, vaikka ei yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. Ns. harrastajatekijöitä arvostellaan hintojen polkemisesta ja ”verojen kiertämisestä”. Kysymys on hankala ja siihen on vaikea puuttua.

Käsityöalalla raja ammattilaisen ja harrastajan välillä on kovin liukuva ja pro-am ilmiö vaikuttaa. Myöskään muodollisen koulutuksen puute ei estä toimintaa. Osaaminen voidaan hankkia monella tavalla.

Yrittäjän suurin menestystekijä tuote ja siihen kytkeytyvä palvelu ja toimiminen omalla persoonalla on kaikkein tärkein kilpailutekijä. Kilpailu ja toimintaympäristön haasteet tulevat aina liittymään yrittäjän arkeen. Omalla osaamisella voi kuitenkin pärjätä ja osaamista voi myös kehittää. On tärkeää nähdä asiat, joissa tarvitaan vahvistamista. Samoin verkostoituminen, yhteistyö muiden yrittäjien kanssa on oleellista.

Käsi- ja taideteollisuustuotteille on ominaista yksilöllisyys, joka syntyy tuotteen muotoilusta, materiaaleista ja valmistuksesta. Alkuvuodesta 2013 julkaistussa kansallisessa muotoiluohjelmassa katsotaan, että muotoilu tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kasvattaa tuottavuutta ja arvoa. Käsi- ja taideteollisuustuotteissa tämä on tärkein lähtökohta. Tavoitteena voisi olla panostaa vielä enemmän tuotteiden muotoiluun ja erottuvuuteen. Muotoiluosaaminen on kansallisen muotoiluohjelman mukaan ”monesta tekijästä koostuvaa osaamispääomaa, jolla yritykset pyrkivät luomaan arvoa käyttäjille”. Muotoilu voidaan, ” ymmärtää suunnitteluna ja toteutuksena, joka lähtee käyttäjän tarpeista ja arvoista, on kokonaisvaltaista, ottaa huomioon käyttöympäristön ja noudattaa kestävyyden periaatteita”. Muotoiluohjelman visiossa muotoilulle on annettu suuri tehtävä hyvinvoinnin kasvussa. Vision toteutuminen edellyttää toimivaa muotoilun ekosysteemiä, johon kuuluvat koulutus, tutkimus, muotoilun käyttöä edistävät organisaatiot, muotoilupalveluita tarjoavat yritykset, julkisen sektorin kannustimet ja muotoilun kysyntä. Oleellista on, että muotoilun tarjonta ja kysyntä kohtaavat. (Muotoile Suomi 2013, 8-9, 11, 18-19.)

Vision toteutuminen on tiivistetty neljään strategiseen tavoitteeseen. Ensimmäinen tavoite sisältää muotoiluymmärryksen, osaamisen, tutkimuksen ja koulutuksen sekä osallistuvuuden vahvistamista. Käsi- ja taideteollisuusalalla ollaan uudessa tilanteessa kun koulutusta on leikattu voimakkaasti. Nyt tarvitaan uusia keinoja osaamisen vahvistamiseen ja siihen, että ei kadoteta tekemisen taitoa. Muotoiluohjelmassa tavoite on tarkoitus toteuttaa yhdeksän toimenpiteen avulla. Näitä ovat mm. muotoilun lukutaidon ja muotoilukasvatuksen vahvistaminen, muotoilukoulutuksen kehittäminen sekä muotoilukoulutuksen lisääminen muiden alojen tutkintoihin ja tutkimus. (Muotoile Suomi 2013.) Asiat eivät ole uusia, mutta näkökulmassa painotetaan uusia käyttäjälähtöisiä menetelmiä ja tutkimustulosten soveltamista. Onnistuminen edellyttää myös kouluttajien valmiuksien lisäämistä. Suuri kysymys on, miten asemoidaan käsityöalan koulutus ja varmistetaan käsityötaitojen osaaminen.

Monialaista muotoiluosaamista edistetään muotoilun ekosysteemillä niin, että erilaiset vahvuudet ja niiden vuorovaikutus lisääntyvät. Muotoilun ekosysteemiä, rahoitusta ja ohjausta on tarkoitus koota Finnish Design Center –toimintamallin kautta. Toimintamallin käytännön järjestäminen ei ohjelmasta vielä avaudu, mutta toivottavasti siitä kehitetään toimiva ratkaisu. Tavoitteisiin kuuluvat myös ely-keskusten ja Tekesin toimintatapojen kehittämistä. Kolmas tavoite liittyy muotoilun hyödyntämiseen aloilla, joilla sitä ei ole perinteisesti totuttu käyttämään ja neljäs muotoilun käyttöön julkisella sektorilla hyvinvoinnin kehittämisessä. (Muotoile Suomi 2013.)

24

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

9 Kehittämistavoitteiden yhteenveto Yrittäjäympäristön parantaminen Arvonlisäveron alentaminen ja arvonlisäverovapaan myyntitulon ylärajan nostaminen Arvonlisäverotus ei kohtele käsityö- ja muotoilualan yrityksiä oikeudenmukaisesti. Tuotteiden valmistaminen ja palvelut esim. käsityöalojen uniikit tilaustyöt sisältävät paljon käsityötä ja vähän vähennyskelpoisia hankintoja. Arvonlisäverovapaan myyntitulon ylärajan nostaminen auttaisi osaa käsityö- ja muotoilualan toimijoista. Ornamo on esittänyt ylärajan nostamista 8500 eurosta 15000 euroon. Suomen Pienyrittäjät ry on tehnyt kansalaisaloitteen alv:n alarajan nostamiseksi 50 000 euroon. Perusteluna on se, että nykyisen järjestelmän katsotaan olevan kasvun este.

Hankalana pidetään myös sitä, että verorajan ylitettyä yrittäjä joutuu maksamaan veron taannehtivasti. Kansalaisaloitteen taustaksi toteutettu kysely 500 yrittäjälle osoitti, että aloitteelle oli vahva kannatus. Suomen Yrittäjät (Tiedote 8.8.2013) ei kannata tätä esitystä, koska katsoo sen vääristävän kilpailutilannetta eikä tämän jälkeen kannattaisi enää perustaa pieniä työllistäviä palveluyrityksiä. Sen sijaan Suomen Yrittäjät puoltaa nykyisen alv:n perusvähennyksen korottamista 50 000 euroon.

Kasvumahdollisuudet Käsityö- ja muotoilualan yrityksissä kynnys ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen on korkea ja sen madaltamiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Pienelle yritykselle verkostoituminen ja yhteistyö on usein työntekijän palkkaamista toimivampi ratkaisu. Oleellista on turvata mahdollisuudet kasvuun.

Joustava ja helposti haettava tukirahoitus Yrittäjät tarvitsevat helposti haettavaa tukirahoitusta ja avustuksia liiketoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen. Starttiraha auttaa alkuun, mutta se loppuu nopeasti. Yrityksen tuotekehitykseen tarvitaan tukimuoto, joka kannustaa kehittämään innovatiivisia tuotteita.

Yrittäjille suunnattujen palvelujen kehittäminen Yleisten yrityspalveluiden lisäksi räätälöityjä palveluja Tarjolla olevat palvelut ovat tavoittaneet melko huonosti käsityö- ja muotoilualan yrittäjät. Tarvetta on sen sijaan räätälöidylle koulutukselle, joka on lähellä konsultointia. Palveluiden uudistaminen on tarpeen tehdä kiinteässä yhteistyötä yrittäjien kanssa.

Oppisopimuskoulutus toimivaksi Oppisopimuskoulutus on monessa tapauksessa hyvä väline kouluttaa yritykseen osaavia työntekijöitä tai yrittäjälle seuraaja. Järjestelmää tulee kuitenkin kehittää niin, että yritykset pystyvät hyödyntämään sitä.

Palvelusetelit Palvelusetelijärjestelmä antaa mahdollisuuden valita yrittäjälle sopivimmat palvelut ja oikeat konsultit.

Yrittäjälähtöiset kehittämishankkeet 25

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Jatkossakin tarvitaan kehittämishankkeita, joilla voidaan tukea esimerkiksi palvelutuotekehitystä, kansainvälistymistä ja verkostoitumista.

Verkostoitumisen lisääminen Verkostoituminen toimialan sisällä ja muiden toimialojen kanssa avaa uusia mahdollisuuksia.

Vastuu toimialan verkostoitumiseen on paljolti toimialajärjestöillä ja luovien alojen eri toimijoilla.

Yrityspalvelujen tavoitettavuuden parantaminen Käsityö- ja muotoilualan yrittäjät tuntevat huonosti tarjolla olevia yrityspalveluja ja kokevat ne hankalasti tavoitettaviksi. Tiedotusta onkin syytä lisätä ja tuoda lähemmäksi yrittäjiä.

Laadukkaiden markkinointitapahtumien lisääminen Lukuisten käsityömessutapahtumien lisäksi tarvitaan edullisia myyntitapahtumia ja laadukkaita taidekäsityön markkinointitapahtumia, joita ei voi toteuttaa ilman laajaa alalla olevaa toimijaverkostoa ja yrittäjien aktiivista panosta.

Käsityö- ja muotoilualan näkyvyyden lisääminen Käsityö- ja muotoilualan pienet yritykset eivät yllä suuriin markkinointitempauksiin ja viestintäkampanjoihin. Alan merkitys on kuitenkin suuri työllisyyden ja kestävän kehityksen kannalta.

Näkyvyyskampanjan voisi toteuttaa kehittämishankkeena, jonka onnistumisen edellytyksenä on myös yrittäjien sitoutuminen ja toimiminen mukana.

26

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Tiivistelmä Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013 -selvitys sisältää tietoa yrittäjien tilanteesta ja kehittämisajatuksia.

Tutkimuksen tulokset myötäilevät aikaisempia tutkimuksia, mutta myös muutoksia on nähtävissä. Käsityö- ja muotoilualan yrittäjät uskovat mahdollisuuksiin säilyttää yritystoiminta nykyisessä laajuudessa tai jopa kasvattaa sitä. Kuluttajien kiinnostuksen käsityö-, taidekäsityö- ja muotoilutuotteita kohtaan katsotaan kuitenkin jossain määrin vähentyneen.

Aineisto koottiin internet-kyselynä helmikuussa 2013. Vastauksia saatiin 228 kpl. Yrittäjäselvityksen lisäksi tehtiin sisäänostaja- ja messujärjestäjäkysely, johon saatiin yhteensä 12 vastausta. Vastaajista 86 % oli naisyrittäjiä. Yrittäjät olivat parhaassa työiässä, yli 75 % alle 54-vuotiaita. Reilulla 60 %:lla oli käsityötai taidekäsityöalan koulutus, 26 %:lla jokin muu koulutus ja 15 %:lla ei ollut alan koulutusta. Noin 80 % vastaajista kuuluu Suomen Yrittäjiin tai oman alan yhdistykseen. Lähes 80 % vastaajista oli Etelä- ja Länsi-Suomesta. Valtaosalla vastanneista yrityksistä liikevaihto oli yli 10 000 euroa ja reilusti yli puolilla yli 17 000 euroa. Vastaajista 65 % oli päätoimisia yrittäjiä ja useimmiten yrittäjä on ainoa työntekijä.

Yleisin yritysmuoto oli toiminimi ja tuotteiden yleisin valmistusmateriaali oli tekstiili.

Kasvuhakuisuus Lähes 70 % vastaajista kertoo yrityksen kasvuhakuisuudesta ja reilu 20 % pyrkii säilyttämään nykyisen asemansa ja vajaa 10 % ei näe kasvutavoitteita. Kasvuhakuisuus ei välttämättä tarkoita yrityksen kasvua suureksi ja uusien työntekijöiden palkkaamista. Kasvulla saatetaan viitata myös kannattavuuden kasvuun.

Kuluttajien ostokäyttäytyminen Reilu 40 % vastaajista katsoo, että kuluttajien ostokäyttäytymisessä ei ole tapahtunut muutosta, mutta lähes 40 % on sitä mieltä, että tuotteita ostetaan vähemmän kuin ennen. Suurin osa sisäänostajista oli havainnut kuluttajien ostavan vähemmän kuin ennen. Yrittäjien mukaan kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tärkeysjärjestyksessä tuotteen yksilöllisyys, omaan tyyliin sopivuus, hinta ja laatu. Eettisyys, ekologisuus ja käytännöllisyys vaikuttavat yrittäjien mukaan melko vähän ostopäätöksiin.

Markkinointi Yritykset aikovat panostaa verkkosivujen ajankohtaisuuteen, sosiaaliseen mediaan ja suoramyyntiin.

Jälleenmyyjät kiinnostava edelleen eikä oma verkkokauppa ole monen suunnitelmissa. Lähitapahtumat ja verkostoituminen ovat kuluttajamessuja tärkeämpiä. Messuosallistumisen kustannukset vähentävät kiinnostusta messuosallistumiseen. Verkkosivujen, Facebookin ja yleensä sosiaalisen median merkitys markkinoinnissa on kasvanut, mutta tilaukset niiden kautta eivät kuitenkaan ole lisääntyneet.

Menestystekijät Tärkein menestystekijä on tuote ja seuraavina ovat asiakaspalvelu, erottautuminen, muotoiluosaaminen, yrittäjän oma persoona ja kestävät materiaalit. Myös eettinen ja kestävä toimintatapa ovat tärkeitä, samoin jakelutiet ja markkinointiverkosto. Kovin tärkeinä ei pidetä palvelutuotteita, kansainvälistymistä ja aineettomia oikeuksia. Selvitykseen vastanneet yrittäjät valmistavat pääasiassa materiaalisia tuotteita.

Valtaosan liikevaihtoa muodostuu vain tuotteista 37 % tai enemmän tuotteista kuin palveluista 35 % ja

27

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

yhtälailla tuotteista kuin palveluista 20 %. Palveluiden merkitys on vielä pieni. Liikevaihdosta vain 8 % syntyy yksinomaan palveluista tai enemmän tuotteista kuin palveluista.

Yritysten kehittäminen Ehdottomasti painokkaimmin mainittu asia, jolla voisi auttaa yrityksiä, oli arvonlisäveron alentaminen.

Lisäksi toivotaan rahoitustukea kehitystoimintaan ja investointeihin sekä messu- ja näyttelykustannuksiin. Yrittäjät kaipaavat nopeita, kohdennettuja matalan kynnyksen koulutus- ja kehittämispalveluja.

Yrittäjien keskinäinen verkostoituminen ja monenlainen yhteistyö on koettu hyväksi.

Yrityksen toimintaa eniten vaikeuttavina asioina oli kirjattu lama, asiakkaiden ja oma taloustilanne sekä oma terveys ja yksin pärjääminen. Muita esiin tuotuja asioita olivat materiaalin hankintaan liittyvät ongelmat, yrityksen tuntemattomuus ja sijainti, sesonkiluontoisuus, byrokratia, kilpailutilanne ja markkinointiosaamisen puute.

Kehittämispalvelut Yrittäjät kokevat saavansa vain vähän hyötyä kehittämispalveluista. Vain noin puolet vastaajista oli kokenut kehittämishankkeet hyödyllisiksi ja vajaa puolet starttirahan ja täydennyskoulutuksen, elykeskusten palvelut, uusyrityskeskusten palvelut ja Taito-yrityspalvelut. Tämä ei tarkoita kuitenkaan, että palvelut olisivat merkityksettömiä. Palvelutarjontaa on kuitenkin syytä kehittää. Yrityspalveluja selvästi tärkeämpänä pidettiin vertaistukea ja yrittäjien yhteistyötä.

Johtopäätökset Käsi- ja taideteollisuusalan yrittäjyyden menestyksen lähtökohtana ovat osaavat yrittäjät, oivalliset tuotteet ja toimivat markkinointikanavat. Yrittäjien osaamiseen vaikutetaan hyvällä ammatillisella koulutuksella, räätälöidyllä täydennyskoulutuksella ja yrityspalveluilla. Hyvään yrittämisen ympäristöön kuuluvat oikeudenmukainen verotus ja työllistämiseen kannustavat rahoitusratkaisut. Näyttää siltä, että käsityö- ja muotoilualan yritysten toiminta on vaikeutunut ja vähenemässä. Tämä käy selväksi kun tarkastelee koko kyselyä ja myös avovastauksia. Jostain syystä kasvuhakuisuus antoi myönteisemmän kuvan kuin muu kysely.

Ehkä oma tilanne tahdottiin nähdä toiveikkaana, vaikka kuluttajien kiinnostuksen todettiin vähentyneen.

Tärkein menestystekijä oli kuten aikaisemmissakin kyselyissä tuote. Tämä merkitsee myös sitä, että tuotteiden kehittäminen ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ovat hyvin oleellisia asioita.

Kyselyn vastauksista oli luettavissa selkeä viesti kehittäjille. Koulutusta ja yrityspalveluja tulee uudistaa yhdessä yrittäjien kanssa. Palveluiden tavoitettavuutta tulee parantaa järjestelmää yksinkertaistamalla ja parantamalla palveluista tiedottamista. Oleellista on myös käsityö- ja muotoilualan näkyvyyden lisääminen ja markkinointikanavien kehittäminen.

28

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Sammandrag Hantverks- och designföretagare 2013-utredningen innehåller information om företagarnas situation samt tankar om utvecklingsmöjligheterna. Resultaten från undersökningen stämmer överens med tidigare undersökningar, men också förändringar kan skönjas. Hantverks- och designföretagarna tror att de kan trygga företagsverksamheten i sin nuvarande omfattning eller rentav utvidga den. Man tycker emellertid att konsumenternas intresse för hantverks-, konsthantverk- och designprodukter har minskat en aning.

Materialet samlades in genom en webbenkät i februari 2013. Antalet svar uppgick till 228. Utöver företagarutredningen gjordes också en inköpar- och mässarrangörsenkät som besvarades av 12 aktörer. Av dem som svarade var 86 % kvinnliga företagare. Företagarna var i den bästa arbetsföra åldern, över 75 % var under 54 år. Drygt 60 % hade utbildning inom hantverk eller konsthantverk, 26 % hade någon annan utbildning och 15 % saknade utbildning i branschen. Ungefär 80 % av respondenterna är medlemmar i Företagarna i Finland eller någon branschförening. Närmare 80 % av respondenterna var från södra eller västra Finland. Merparten av respondenterna hade en omsättning på över 10 000 euro och drygt hälften över 17 000 euro. Av respondenterna var 65 % företagare på heltid och i de flesta fall är företagaren ensam i företaget. Den vanligaste företagsformen var firma och det vanligaste tillverkningsmaterialet för produkterna var textil.

Tillväxtsorientering Närmare 70 % av respondenterna uppgav att företaget är tillväxtorienterat, drygt 20 % strävar efter att behålla sin nuvarande ställning och knappt 10 % ser inga tillväxtmål. Med tillväxtorientering avses inte nödvändigtvis att företaget expanderar och att ny personal rekryteras. Med tillväxt kan även avses ökad lönsamhet.

Konsumenternas köpbeteende Drygt 40 % av respondenterna anser att det inte skett någon förändring i konsumenternas köpbeteende men närmare 40 % anser att kunderna köper färre produkter än tidigare. Största delen av inköparna hade märkt att konsumenterna köper mindre än tidigare. Företagarna ansåg att konsumenternas köpbeslut inverkas i prioritetsordning av produktens särart, att produkten passar ens egen stil, av pris och kvalitet. Etik, ekologi och praktiskhet inverkar enligt företagarna rätt lite på köpbeslutet.

Marknadsföring Företagen vill satsa på att hålla webbsidorna à jour, på sociala medier och på direktförsäljning. Det finns fortfarande intresse för återförsäljare och endast få funderar på att starta en nätbutik. Lokala evenemang och nätverkande är viktigare än konsumentmässor. Höga mässkostnader minskar intresset för deltagandet i mässor. Webbplats, Facebook och över huvudtaget sociala medier har ökat i betydelse i marknadsföringen men däremot har beställningarna via dem inte ökat.

Framgångsfaktorer Den viktigaste framgångsfaktorn är produkten och därefter följer kundbetjäning, särart, formgivningskunnande, företagarens egen person och hållbara material. Också etisk och hållbar verksamhet är viktiga, likaså distributionskanaler och marknadsföringsnätverk. Mindre viktiga är serviceprodukter, internationella marknader och immateriella rättigheter. Företagarna som besvarade frågorna tillverkade i 29

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

regel materiella produkter. Merparten av omsättningen bildades av enbart produkter 37 % och i högre grad av produkter än av tjänster 35 % och i lika hög grad av produkter som av tjänster 20 %. Tjänsterna spelar för närvarande en mindre roll. Endast 8 % av omsättningen hos respondenterna uppkommer enbart av tjänster eller till en större del av produkter än av tjänster.

Utveckling av företagen Den absolut viktigaste nämnda faktorn som kunde hjälpa företagen är en sänkning av mervärdesskatten. Dessutom önskar företagarna finansieringsstöd för utvecklingsverksamhet och investeringar samt för mäss- och utställningskostnader. Företagarna efterlyser snabba, inriktade utbildnings- och utvecklingstjänster med låg tröskel. Nätverkande och mångsidigt samarbete mellan företagare har upplevts vara bra.

Faktorer som uppgavs mest försvåra företagets verksamhet är lågkonjunkturen, kundernas och företagarens egen ekonomiska situation samt hälsan och ensamföretagandet. Andra faktorer som lyftes fram var problem med materialanskaffning, att företaget inte är känt, företagets läge, säsongsberoende, byråkratin, konkurrenssituationen och brist på marknadsföringskunnande.

Utvecklingstjänster Företagarna upplevde att de har endast liten nytta av utvecklingstjänsterna. Bara ungefär hälften av respondenterna upplevde att utvecklingsprojekten var nyttiga och knappa hälften upplevde att startpengen, kompletterande utbildning, ELY-centralernas tjänster, nyföretagarcentralernas tjänster och Taito-företagstjänsterna var nyttiga. Detta betyder dock inte att tjänsterna är oväsentliga. Tjänsteutbudet bör emellertid utvecklas. Betydligt viktigare ansågs vara stöd av andra i samma situation och samarbete mellan företagare.

Slutsatser Utgångspunkten för en framgångsrik företagsverksamhet inom hantverks- och designbranschen är kunniga företagare, utmärkta produkter och fungerande marknadsföringskanaler. Företagarnas kompetens kan stärkas genom bra yrkesutbildning, skräddarsydd kompletterande utbildning och företagstjänster. God företagsamhet kräver av omvärlden rättvis beskattning och finansieringslösningar som uppmuntrar till företagsamhet. Det verkar som om verksamheten i hantverks- och designföretag har försvårats och minskar. Detta blir klart när man granskar enkäten som helhet inklusive de öppna svaren. Av någon anledning gav tillväxtorienteringen en positivare bild än den övriga enkäten. Kanske ville företagarna se sin egen situation som hoppfull, trots att de konstaterade att konsumenternas intresse har minskat. Den viktigaste framgångsfaktorn var på samma sätt som i de föregående enkäterna själva produkten. Detta betyder också att produktutvecklingen och lyhördhet för kundernas behov är mycket väsentliga faktorer.

Enkätsvaren innehöll ett klart budskap till utvecklarna. Utbildningen och företagstjänsterna bör revideras i samråd med företagarna. Tjänsterna bör nå företagarna bättre varför systemet ska förenklas och informationen om tjänsterna förbättras. Det är också väsentligt att öka synligheten för hantverks- och designbranschen och att utveckla marknadskanalerna.

30

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Summary The Craft and Design Entrepreneur 2013 survey examines the situation of craft and design entrepreneurs in Finland and presents some development ideas. The results of the survey are consistent with previous studies, but some changes are also evident. Craft entrepreneurs believe in their possibilities to maintain their business activities at their current level, or even to expand them. At the same time, they believe that consumers’ interest in craft, art and design products has somewhat decreased.

The material for this survey was compiled through an Internet questionnaire in February 2013, to which 228 replies were received. In addition to the entrepreneur survey, a survey for purchasing agents and trade fair organizers was made, which was answered by 12 respondents. Of the respondents, 86% are female entrepreneurs. The entrepreneurs are in prime working age: over 75% are under 54 years old. Slightly more than 60% are trained in crafts or art crafts, 26% have some other kind of training and 15% have no training in this field. Some 80% of the respondents are members of the Federation of Finnish Enterprises or an organization in their own field. Almost 80% live in Southern and Western Finland. The great majority of the companies that replied have an annual turnover of over 10,000 euros, and well over half have more than 17,000 euros. Of the respondents, 65% are full-time entrepreneurs and in most cases the entrepreneurs have no employees. The most common company form is sole proprietorship and the most frequent production material is textiles.

Growth-orientation Almost 70% of the respondents say that their company is growth-oriented and slightly more than 20% strive to maintain their current position, while 10% have no growth targets. Growth-orientation does not necessarily refer to an ambition to grow into a large business and hire new employees. Growth can also refer to increased profitability.

Consumers’ Buying Behaviour Slightly more than 40% of the entrepreneurs who answered the questionnaire see no change in consumers’ buying behaviour, while almost 40% are of the opinion that consumers buy less craft products than before.

The majority of purchasing agents have noticed that consumers buy less than before. According to the entrepreneurs, consumers’ buying decisions are affected, in order of importance, by the product’s individuality, how well it suits their style, price and quality. The entrepreneurs believe that ethical, ecological and practical values have little effect on buying decisions.

Marketing Companies intend to invest in maintaining the topical contents of their websites, as well as in the social media and direct selling. Similarly to previous years, the entrepreneurs are interested in selling their products through retailers and very few of them are planning to start their own online store. Local events and networking are considered more important than trade fairs aimed at consumers. The costs of participating in trade fairs reduce the entrepreneurs’ interest in taking part in them. The importance of websites, Facebook and the social media in general for marketing has grown, but the number of orders made through them has not increased.

Success Factors The most important success factor is the product, followed by customer service, standing out, design competence, the entrepreneur’s own persona and the use of sustainable materials. An ethical and sustainable

31

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

mode of operation is also important, as are distribution channels and a marketing network. Service products, internationalization and intangible rights are not considered very important. For the most part, the entrepreneurs who responded to the questionnaire make material products. The turnover of the majority of respondents comes only from products in 37% of the cases, more from products than services in 35% and equally from products and services in 20%. Services do not play a very important part. Only 8% of the respondents’ turnover is generated solely from services or more from products than services.

Company Development By far the most emphatically mentioned issue that could help companies to succeed was lowering value added tax. The entrepreneurs would also like to receive financial support for their development activities, investments and trade fair and exhibition costs. They want fast, precisely designed, low-threshold training and development services. They feel that they have benefited from their mutual networking and diverse cooperation.

The issues that hamper company activities the most are the recession, the entrepreneurs’ own and their customers’ financial situations, their own health and having to manage alone. Other issues that were mentioned include problems with procuring materials, the company’s location and not being well-known, the seasonal nature of the business, bureaucracy, competition and lack of marketing know-how.

Development Services Entrepreneurs feel that the development services are of little benefit to them. Only about a half of the respondents consider the development projects useful and less than half view start-up grants, further training, the services of the Centre for Economic Development, Transport and the Environment, the services of Centres for Newly-founded Businesses (Uusyrityskeskus) and Taito Business Services as beneficial. This does not mean, however, that these services are irrelevant, but it shows that there is good reason to further develop the supply of services. Peer support and cooperation between entrepreneurs was considered more important than business services.

Conclusions The starting point for successful entrepreneurship within the field of crafts, art and design is skilful entrepreneurs, insightful products and functional marketing channels. Entrepreneurs’ competence can be influenced by good vocational education, tailored further training and business services. Essential components of a good entrepreneurial environment include fair taxation and financing methods which motivate entrepreneurs to hire employees. It appears that running a craft and design business has become more difficult and is getting rarer.

This is evident from the questionnaire as a whole and also from the replies to open-ended questions. For some reason, the section on growth-orientation gave a more positive view of the field than the rest of the survey. It is possible that the respondents wanted to take an optimistic approach to their own situation despite the fact that they have found customers less interested in their products than before. As in previous surveys, the most important success factor is the product. One implication of this is that product development and understanding customers’ needs are essential for a company’s success.

The answers to the survey presented a clear message to developers: training and business services must be reformed in cooperation with entrepreneurs and the accessibility of the services must be improved by simplifying the system and developing communications about the services. It is also essential to boost the visibility of the crafts and design trade and to further develop the trade’s marketing channels.

32

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Lähteet Aalto, Tiina. 2013. Luksuslankaa maailmalle. Taito 4/13., 20-23.

Craft in an Age of Change. 2012. London: Crafts Council & Creative Scotland, Arts Council of Wales and Craft Northern Ireland.

European Commission 2012. Promoting cultural and creative sectors for growth and jobs in the EU. Komonen, Pauli. Pro-Am. Ammatilliset harrastajat, digitaalisen maailman muutos ja media. Professional amateurismi. Helsinki: 15/30 Research, Aller Media & Viestintäalan tutkimussäätiö.

Lith, Pekka. 2005. Käsityöyrittäjyys Suomessa 2000-luvulla: yritykset ja alan keskeiset kehityslinjat.

KTM julkaisuja 100/2005.

Luutonen, Marketta. & Tervonen, Taina. Käsityöyrittäjä 2011. Helsinki: Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito.

Muotoile Suomi. Kansallinen muotoiluohjelma. Ehdotukset ohjelman strategiaksi ja toimenpiteiksi.

2013. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Pk-yritysbarometri. 2012. Helsinki: Suomen Yrittäjät, Finnvera & Työ- ja elinkeinoministeriö.

Yair, Karen. 2012. Craft & Enterprise Briefing Note. London: Crafts Council.

33

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

LIITE Kyselylomake Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä -kysely 2013 Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä Kutsumme sinut osallistumaan vuoden 2013 Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä -kyselyyn. Teemme myös kyselyt sisäänostajille ja messujärjestäjille.

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry toteuttaa kyselyn yhdessä Teollisuustaiteen liitto Ornamon ja käsi- ja taideteollisuusyhdistysten kanssa.

Kiitos vastauksistasi!

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry Sukupuoli ( ) Mies ( ) Nainen

Ikä ( ) Alle 35 vuotta ( ) 35–44 vuotta ( ) 45–54 vuotta ( ) Yli 54 vuotta

Koulutustausta [ ] Artesaani [ ] Artenomi [ ] Muotoilija AMK [ ] Taiteen maisteri [ ] Jokin muu alan tutkinto, koulutus [ ] Ei alan koulutusta [ ] Jokin muu, mikä ______________________________________________

Yrityksen kotipaikka ( ) Etelä-Suomessa ( ) Länsi-Suomessa ( ) Itä-Suomessa ( ) Pohjois-Suomessa

Yrityksen toiminta on ( ) Päätoimista ( ) Sivutoimista ( ) Teetkö muuta? Mitä? ______________________________________________

Minkälainen yrityksesi on? ( ) Taidekäsityöalan yritys ( ) Käsityöalan yritys ( ) Muotoilualan yritys ( ) Jokin muu, mikä ______________________________________________

34

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Yritysmuoto ( ) Toiminimi ( ) Avoin yhtiö ( ) Kommandiittiyhtiö ( ) Osakeyhtiö ( ) Osuuskunta

Jäsenyys ammatillisessa yhdistyksessä tai yhteisössä [ ] Teollisuustaiteen liitto Ornamo ry [ ] Suomen Yrittäjät [ ] Käsi- ja taideteollisuusyhdistys [ ] Oman alan yhdistykset tai muut yhteenliittymät [ ] En ole jäsenenä missään [ ] Jokin muu, mikä ______________________________________________

Yrityksen liikevaihto ( ) –9 999 € ( ) 10 000–16 999 € ( ) 17 000–84 999 € ( ) 85 000 tai enemmän

Henkilökunnan määrä ( ) 1 henkilö ( ) 2–4 henkilöä ( ) 5–9 henkilöä ( ) 10–19 henkilöä ( ) 20–49 henkilöä ( ) yli 50 henkilöä

Mistä yrityksen liiketoiminta muodostuu ( ) Vain tuotteista ( ) Enemmän tuotteista kuin palveluista ( ) Yhtä lailla tuotteista ja palveluista ( ) Enemmän palveluista kuin tuotteista ( ) Vain palveluista

Kuinka tärkeänä pidät seuraavia asioita yrityksesi menestymisessä?

2 4 Jonkin 1 Ei 6 Erittäin 3 Vähem- Hyvin 5 Tärkeä verran lainkaan tärkeä män tärkeä vähän tärkeä tärkeä tärkeä

0 En osaa sanoa

Perustelut

Tuote

()

()

()

()

()

()

()

______________________

Palvelutuote, kuten matkailu- ja hyvinvointipalvelu ym.

()

()

()

()

()

()

()

______________________

Perinteeseen pohjautuvat tuotteet

()

()

()

()

()

()

()

______________________

Muotoiluosaaminen

()

()

()

()

()

()

()

______________________

35

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Uusiutumiskyky

()

()

()

()

()

()

()

______________________

Erottautuminen

()

()

()

()

()

()

()

______________________

Eettinen ja kestävä toimintatapa

()

()

()

()

()

()

()

______________________

Kestävät materiaalit

()

()

()

()

()

()

()

______________________

Alihankkijat

()

()

()

()

()

()

()

______________________

Aineettoman omaisuuden suojaaminen (tekijänoikeudet, mallioikeus)

()

()

()

()

()

()

()

______________________

Asiakaspalvelu

()

()

()

()

()

()

()

______________________

Kansainvälistyminen

()

()

()

()

()

()

()

______________________

Verkostoituminen

()

()

()

()

()

()

()

______________________

Tietotekniikan dyntäminen

()

()

()

()

()

()

()

______________________

Jakelutiet ja markkinointiverkosto

()

()

()

()

()

()

()

______________________

Yrittäjän oma persoona

()

()

()

()

()

()

()

______________________

Jokin muu, mikä

()

()

()

()

()

()

()

______________________

hyö-

Mistä materiaaleista tuotteet valmistetaan pääasiassa? ( ) Keramiikka ( ) Kivi ( ) Lasi ( ) Metallit ( ) Puumateriaalit ( ) Tekstiilimateriaalit ( ) Paperi ( ) Kierrätetyt materiaalit ( ) Jokin muu, mikä ______________________________________________

Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten yrityksen tilannetta? ( ) Voimakkaasti kasvuhakuinen ( ) Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan ( ) Pyrkii säilyttämään asemansa ( ) Ei kasvutavoitteita

Oletko havainnut viime aikoina käsityö- ja muotoilutuotteiden ostokäyttäytymisessä muutoksia? ( ) Kuluttajat ostavat tuotteita vähemmän kuin ennen ( ) Kuluttajat ostavat tuotteita enemmän kuin ennen ( ) En ole havainnut muutosta

36

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Mikä mielestäsi vaikuttaa kuluttajien käsityö- ja muotoilutuotteiden ostamisessa eniten tänä päivänä (valitse kolme tärkeintä)? ( ) Hinta ( ) Omaan tyyliin sopiva ( ) Laatu ( ) Käytännöllisyys ( ) Väri ( ) Muotoilu ( ) Yksilöllisyys ( ) Kotimaisuus ( ) Omaan ideologiaan sopiva ( ) Eettisyys ( ) Ekologisuus ( ) Jokin muu, mikä ______________________________________________

Ovatko markkinointi ja myynti muuttuneet edellisestä vuodesta?

6 Lisääntynyt 5 Lisääntynyt 4 Lisääntynyt erittäin paljon paljon jonkin verran

3 Pysynyt samana

2 Vähentynyt 1 Vähentynyt jonkin verran paljon

0 En osaa sanoa

Yhteydenottojen määrä verkkosivujen kautta

()

()

()

()

()

()

()

Tilauksien määrä verkkosivujen kautta

()

()

()

()

()

()

()

Yrityksen Facebook-sivun kautta vuorovaikutus asiakkaisiin

()

()

()

()

()

()

()

Tilauksien määrä yrityksen Facebook-sivun kautta

()

()

()

()

()

()

()

Yrityksen omassa verkkokaupassa myynti

()

()

()

()

()

()

()

Toisen yrityksen ylläpitämässä verkkokaupassa oman yrityksen tuotteiden myynti

()

()

()

()

()

()

()

Yrityksen näkyvyys sosiaalisessa mediassa

()

()

()

()

()

()

()

Jälleenmyynti

()

()

()

()

()

()

()

Suoramyynti

()

()

()

()

()

()

()

Jokin muu, mikä

()

()

()

()

()

()

()

37

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Lähivuosina yritys panostaa markkinoinnissa ja myynnissä?

6 Erittäin paljon

5 Paljon

4 Jonkin verran

3 Vähän

Osallistumiseen alan kuluttajamessuille Suomessa

()

()

()

()

()

()

()

Osallistumiseen alan ammattimessuille Suomessa

()

()

()

()

()

()

()

Osallistumiseen kansainvälisille kuluttajamessuille

()

()

()

()

()

()

()

Osallistumiseen lähitapahtumiin

()

()

()

()

()

()

()

Verkkosivujen ajankohtaisuuteen

()

()

()

()

()

()

()

Oman verkkokaupan toteuttamiseen

()

()

()

()

()

()

()

Oman verkkokaupan kehittämiseen

()

()

()

()

()

()

()

Jälleenmyyjien hankkimiseen

()

()

()

()

()

()

()

Suoramyyntiin

()

()

()

()

()

()

()

Asiakastilaisuuksiin yrittäjän verstaalla

()

()

()

()

()

()

()

Verkostoitumiseen

()

()

()

()

()

()

()

Sosiaalisen median palvelujen käyttöön ottamiseen

()

()

()

()

()

()

()

Sosiaalisen median palvelujen käytön lisäämiseen

()

()

()

()

()

()

()

Johonkin muuhun, mihin

()

()

()

()

()

()

()

Mitkä ovat yrityksesi 3 tärkeintä markkinointikanavaa? Miksi? ______________________________________________ ______________________________________________ ______________________________________________ ______________________________________________

38

2 Hyvin vä1 Ei lainkaan hän

0 En osaa sanoa

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Arvioi, miten seuraavat kehittämispalvelut ovat auttaneet yritystäsi (tuotteiden ja/tai palvelujen kehittämisessä, markkinoinnin tehostamisessa?

6 Erittäin paljon

5 Paljon

4 Jonkin verran

3 Vähän

2 Hyvin vä1 Ei lainkaan hän

0 En osaa sanoa

Osallistuminen kehittämishankkeisiin

()

()

()

()

()

()

()

Ely-keskusten kehittämis- ja rahoituspalvelut

()

()

()

()

()

()

()

Uusyrityskeskusten palvelut

()

()

()

()

()

()

()

Starttiraha

()

()

()

()

()

()

()

Taito-yrityspalvelut

()

()

()

()

()

()

()

Korkeakoulujen ja oppilaitosten täydennyskoulutus

()

()

()

()

()

()

()

Vertaistuki, yrittäjien yhteisöt

()

()

()

()

()

()

()

Kerro 3 parhaiten yrityksesi toimintaa tukevaa asiaa? ______________________________________________ ______________________________________________ ______________________________________________ ______________________________________________ Kerro 3 yrityksesi toimintaa vaikeuttavaa asiaa? ______________________________________________ ______________________________________________ ______________________________________________ ______________________________________________

Millaisilla kehittämistoimenpiteillä autetaan parhaiten yrityksesi toimintaa? ______________________________________________ ______________________________________________ ______________________________________________ ______________________________________________ Muut terveiset ______________________________________________ ______________________________________________ ______________________________________________ ______________________________________________ Yhteystiedot jättäneiden vastaajien kesken arvotaan: kolme Taito-lehden vuosikertaa. Mikäli haluat osallistua arvontaan, anna yhteystietosi: Nimi

______________________________________________

Lähiosoite

______________________________________________

Postinumero

______________________________________________

Postipaikka

______________________________________________

Sähköpostiosoite ______________________________________________

39

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2013

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry www.taito.fi

40