Kasityo ja muotoilualan yrittaja 2011

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

K ä s i - j a t a i d e t e o l l i s u u s l i i t t o Ta i t o r y

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

© Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry 2011, Marketta Luutonen ja Taina Tervonen.

Taitto: Johanna Aydemir.

Kannen kuvat: Katja Kuorinki-Väänänen, Sami Perttilä, Nina Dodd ja Jouni Kaunismäki.

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry Kalevankatu 61 00180 Helsinki www.taito.fi ktl@taito.fi

2

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

3

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Sisällysluettelo Tekijöiltä................................................................................................................................................................... 5 Tiivistelmä ................................................................................................................................................................ 6 Sammanfattnig......................................................................................................................................................... 8 Summary ................................................................................................................................................................ 10 1 Aineisto ............................................................................................................................................................... 13 2 Kasvuhakuisuus ................................................................................................................................................. 15 3 Ammatti-identiteetti .......................................................................................................................................... 16 4 Kuluttajien ostokäyttäytyminen ....................................................................................................................... 22 5 Markkinointi ....................................................................................................................................................... 24 6 Yritystoiminnan menestystekijät ja kehittämishaasteita ............................................................................... 27 7 Yritysten kehittäminen ...................................................................................................................................... 32 8 Kehittämispalvelut............................................................................................................................................. 36 9 Johtopäätökset ................................................................................................................................................... 39 Lähteet .................................................................................................................................................................... 45 LIITE 1, Kestävä käsityö elämään -artikkeli ..................................................................................................... 48 LIITE 2. Käsityöyrittäjyys ja matkailu, tiivistelmä haastatteluista ................................................................ 51 LIITE 3, Kyselylomake ...................................................................................................................................... 56

4

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Tekijöiltä Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry edistää käsityökulttuuria taitona ja elinkeinona. Käsityö- ja muotoilualan toimialaraportteja on tehty säännöllisesti 1990-luvun alkupuolelta. Selvitykset kertovat yrittäjien tilanteesta ja näkymistä sekä siitä, miten kehittämistoimenpiteissä onnistutaan. Selvitysten avulla täsmentyy käsitys yrittäjille tärkeistä asioista. Tällä kertaa paneuduttiin toistuvien kysymysten lisäksi yrittäjien ammattikuvaan ja menestystekijöihin. Kyselyyn vastasi yli 400 yrittäjää. Tuloksia verrataan vuoden 2009 tietoihin muutossuuntien havaitsemiseksi. Tuloksia pohdittaessa hyödynnetään ajankohtaisia luovien alojen raportteja sekä kansainvälisiä selvityksiä.

Käsityö- ja muotoilualan työllistävää vaikutusta ei tiedetä tarkkaan, mutta aikaisempien tutkimusten perusteella käsityöala työllistää 10 000–20 000 ihmistä hiukan tarkastelutavasta riippuen. Käsi- ja taideteollisuusjärjestö edistää käsityöalan yrittäjyyttä ylläpitämällä myymälöistä ja myyntitapahtumista muodostuvaa markkinointiverkostoa. Vuonna 2010 käsi- ja taideteollisuusyhdistysten ostot käsityöalan elinkeinonharjoittajilta olivat yli 5 miljoonaa euroa ja messut ja näyttelyt kokosivat lähes 1,5 miljoonaa kävijää. Lisäksi järjestö tarjoaa yrityspalveluita ja tekee käsityöalan yrittäjyyttä näkyväksi Taito.fiverkkopalvelun Taitoverkko-markkinapaikalla.

Käsityö- ja muotoilu kuuluvat luoviin aloihin. Luovaan talouteen kohdistuu suuria odotuksia ja siksi on laadittu useita selvityksiä, suunnitelmia ja kannanottoja ja katseet kohdistuvat tulevalle hallituskaudelle.

Onnistuminen on oivaltavien ja innovatiivisten yrittäjien harteilla. Yrittäjien toimintaympäristön kehittäminen kannustavaksi sekä kehittämis- ja tukipalvelujen joustavuus ovat nyt oleellisia asioita. Tärkein pääoma on luova ihminen, joka tarvitsee tukea silloin kun oivallukset eivät vielä tuota. Tarvitaan myös rohkeutta riskeihin. Starttiraha auttaa alkuun, mutta vielä puuttuu innovaatioseteli. Kulttuuriin pohjautuvalla yrittäjyydellä voi olla monia myönteisiä vaikutuksia kuten lisätä hyvinvointia, vaikuttaa elämäntapaan, rikastuttaa kuluttamista sekä lisätä yhteisöjen luottamusta ja yhtenäisyyttä (KEA 2009).

Selvitys osoittaa, että käsityö- ja muotoilualan yrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteen myönteisesti. Yritysten toiminta perustuu materiaalisiin tuotteisiin, mutta palveluiden osuus on hiukan kasvanut. Menestystekijä on yksilöllinen tuote, mutta tuotteiden tarinat ja muu informaatio kaipaavat vielä vahvistusta.

Kulttuurimatkailu on yksi mahdollisuus kehittää palvelutuotteita. Raportin liitteessä pohditaan käsityömatkailua Luovien alojen kehittämisyhdistyksen Digesin toteuttaman esiselvityksen pohjalta. Valtaosa vastaajista kokee itsensä ennen kaikkea muotoilun ja valmistamisen ammattilaisiksi ja toissijaisesti yrittäjiksi. Tavoitteena on hyvä elämä luovalla ja itsenäisellä alalla. Käsityö edustaa aineetonta kulttuuripääomaa, joka mahdollistaa kestävät tuotteet ja palvelut. Raportin liitteessä Taina Saha tarkastelee kestävää käsityötä.

Kiitos kaikille vastaajille ja kiitos kehittämisajatuksista! Kiitos yhteistyöstä Teollisuustaiteen liitto Ornamolle, käsi- ja taideteollisuusyhdistyksille ja kaikille muille tahoille, jotka ovat auttaneet tavoittamaan yrittäjiä. Toivomme, että julkaisu otetaan käyttöön ja tartutaan siinä esiin tuleviin havaintoihin.

Kesäkuussa 2011 Marketta Luutonen toiminnanjohtaja

Taina Tervonen verkkotoimittaja

5

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Tiivistelmä Käsityöyrittäjä 2011 -selvitys sisältää tietoa käsityö- ja muotoilualan yrittäjien tilanteesta ja kehittämishaasteista. Tutkimuksen tulokset myötäilevät aikaisempia tutkimuksia, mutta myös muutoksia on nähtävissä. Käsityöyrittäjät uskovat mahdollisuuksiin säilyttää yritystoiminta nykyisessä laajuudessa tai jopa kasvattaa sitä. Kuluttajien kiinnostukseen käsityö-, taidekäsityö- ja muotoilutuotteita kohtaan suhtaudutaan luottavaisesti. Aineisto koottiin internet-kyselynä helmikuussa 2011. Vastauksia saatiin 431 kpl.

Yrittäjäselvityksen lisäksi tehtiin sisäänostajakysely, johon vastasi 16 käsi- ja taideteollisuus-, museo- ja design-myymälöiden myymälänhoitajaa.

Vastaajista 80 % oli naisyrittäjiä. Yrittäjät olivat parhaassa työiässä, yli 70 % alle 54-vuotiaita. Lähes 80 % vastaajista oli Etelä- ja Länsi-Suomesta. Valtaosalla vastanneista yrityksistä liikevaihto on yli 10 000 euroa ja reilusti yli puolilla yli 17 000 euroa. Lähes 70 % vastaajista oli päätoimisia yrittäjiä. Yleisin yritysmuoto oli toiminimi ja tuotteiden yleisin valmistusmateriaali oli tekstiili.

Kasvuhakuisuus Yli puolet vastaajista kertoo yrityksen kasvuhakuisuudesta ja noin kolmannes pyrkii säilyttämään nykyisen asemansa ja 10 % ei näe kasvutavoitteita. Kasvuhakuisuus ei välttämättä tarkoita yrityksen kasvua suureksi ja uusien työntekijöiden palkkaamista. Kasvulla saatetaan viitata myös kannattavuuden kasvuun.

Ammatti-identiteetti Useimmat vastaajat samaistuvat koulutustaustansa mukaisiksi luovien alojen muotoilijoiksi ja tekijöiksi ja vähemmistön ammatti-identiteetti liittyy ensisijaisesti yrittäjyyteen. Vastaajille työssä on kaikkein tärkeintä itsenäinen ja vapaa luova työ. Yrittäjyys on keino organisoida toiminta ja tehdä siitä elanto. Tärkeää on myös kehittyä ja tuottaa asiakkaille mahdollisimman hyviä tuotteita.

Kuluttajien ostokäyttäytyminen Kyselyyn vastanneista yrittäjistä enemmistö on sitä mieltä, että kuluttajien käsityö- ja muotoilutuotteiden ostamisessa ei ole tapahtunut muutosta. Sen sijaan sisäänostajat vastaavat, että asiakkaat ostavat vähemmän kuin ennen. He ovat myös sitä mieltä, että kotimaisuus merkitsee asiakkaille vähemmän kuin ennen.

Yrittäjien mukaan kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat ennen kaikkea tuotteen yksilöllisyys, laatu ja hinta ja se että tuote sopii omaan tyyliin. Alle 34-vuotiasta yrittäjistä 60 % on kuitenkin sitä mieltä, että hinta on tärkein ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Myös sisäänostajien vastauksissa ensimmäisenä asiana on hinta ja seuraavina laatu ja omaan tyyliin sopivuus.

Markkinointi Yritykset aikovat panostaa vuonna 2011 tärkeysjärjestyksessä seuraaviin toimenpiteisiin: verkkosivujen ajankohtaisuus, jälleenmyyjien hankkiminen ja verkostoituminen. Suora- ja ammattimessutapahtumiin aiotaan sen sijaan osallistua vähemmän kuin vuonna 2009. Eniten verkostoitumiseen panostavat alle 35vuotiaat yrittäjät. Vastaajista 19 % lisää sosiaalisen median käyttöä.

Verkkosivujen merkitys markkinoinnissa on vahvistunut vaikka yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että verkkosivujen merkityksessä markkinoinnissa tai myynnissä ei ole tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen. Yrittäjistä 36 % oli sitä mieltä, että yhteydenottojen määrän on lisääntynyt verkkosivujen kautta.

6

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Menestystekijöitä ja kehittämishaasteita Yrittäjien mielestä tärkeimmät menestystekijät ovat tuote 81 %, erottautuminen 50 % ja asiakaspalvelu 38 %. Palvelutuotteen, kuten matkailu- ja hyvinvointipalvelun on maininnut menestystekijäksi vain 6 % vastaajista. Selvitykseen vastanneet yrittäjät valmistavat pääasiassa materiaalisia tuotteita. Valtaosan liikevaihtoa muodostuu vain tuotteista 32 % tai enemmän tuotteista kuin palveluista 37 % ja yhtälailla tuotteista kuin palveluista 19 %. Palveluiden merkitys on noussut hienoisesti ja 6 %:n liikevaihto syntyi yksinomaan palveluista.

Sisäänostajien mielestä tavarantoimittajilla on erittäin paljon kehitettävää markkinointimateriaaleissa, pakkaussuunnittelussa ja kumppanuusvalmiudessa (yksinoikeustuotteet). Jossain määrin kehitettävää on tuotteen oikeassa segmentoinnissa, tuoteselosteissa ja tuotteiden toimivuudessa (tuotteet kunnolla testattuja).

Eettinen ja kestävä toimintatapa Kuluttajakäyttäytymisessä on tapahtumassa muutosta kohtuullisempaan kuluttamiseen. Myös käsityö- ja muotoilualan yrittäjät joutuvat perustelemaan tuotteensa ja kertomaan ovatko ne kestäviä, kauniita, koskettavia, kannattavia. Kuluttajat ja matkailijat haluavat tarinoita tekijästä, tuotteista ja palveluista. Hyvään tuotteeseen kuuluu riittävä tieto materiaaleista, käytöstä, huollosta ja hävittämisestä.

Kulttuurimatkailupalvelut Matkailijat ovat kiinnostuneita suomalaisesta arjesta, maaseudusta (puhtaus, koskemattomuus, kiireettömyys), kulttuurista, aidoista kokemuksista sekä käsityö- ja muotoilualan yrittäjien elämäntavasta ja tuotteista. Matkailijoiden odotukset ja laatuvaatimukset kasvavat jatkuvasti ja siksi yrittäjien on tärkeä keskittyä kehittämään palveluiden kokonaiskonseptia vierailijoiden näkökulmasta ja yhdistää voimansa matkailutoimijoiden kanssa.

Yritysten kehittäminen Yrittäjien mielestä parhaita kehittämistoimenpiteitä ovat ”täsmäkoulutus”, verkostoituminen, markkinoinnin ja tuotekehityksen tukeminen, myyntitapahtumien järjestäminen, tiedotuskampanjat ja arvonlisäveron alentaminen. Näyttää siltä, että ilmaista koulutusta on ollut eri hankkeiden kautta tarjolla niin runsaasti, että odotukset ovat hiukan vääristyneet. Koulutuksen tulisi olla yhä parempaa, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan. Yrittäjät tarvitsevat apua omaan tilanteeseensa enemmän kuin yleisluontoisia kursseja. Rahoitustukea toivotaan tuotekehitykseen, messu- ja näyttelykustannuksiin sekä ensimmäisen työntekijän palkkaukseen. Arvonlisäverotus koetaan epäoikeudenmukaiseksi.

Kehittämispalvelut Yrittäjät kokevat saavansa hyvin vähän hyötyä kehittämispalveluista. He ovat sitä mieltä, että palveluissa ei oteta huomioon yrittäjien tarpeita ja niistä ei tiedoteta riittävästi. Yrittäjät odottavat kehittämispalveluiden konsulteilta parempaa alan asiantuntemusta. Lisäksi he toivovat yhden luukun palvelupolkua.

Johtopäätökset Käsi- ja taideteollisuusalan yrittäjyyden menestyksen lähtökohtana ovat osaavat yrittäjät, oivalliset tuotteet ja toimivat markkinointikanavat. Yrittäjien osaamiseen vaikutetaan hyvällä ammatillisella koulutuksella, räätälöidyllä täydennyskoulutuksella ja yrityspalveluilla. Hyvään yrittämisen ympäristöön kuuluvat oikeudenmukainen verotus ja työllistämiseen kannustavat rahoitusratkaisut. Tuotekehitys on jatkuva prosessi, jota voidaan edistää esimerkiksi innovaatiosetelillä. Näkyvyyttä ja toimivia markkinointikanavia voidaan vahvistaa koko toimialan yhteisillä toimenpiteillä. Kyselyn vastauksista oli luettavissa selkeä viesti kehittäjille. Koulutusta ja yrityspalveluja tulee uudistaa yhdessä yrittäjien kanssa. Palveluiden tavoitettavuutta tulee parantaa järjestelmää yksinkertaistamalla ja parantamalla palveluista tiedottamista. Haasteena on myös käsityö- ja muotoilualan näkyvyyden lisääminen ja markkinointikanavien kehittäminen.

7

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Sammanfattnig Utredningen Hantverks- och designföretagare 2011 innehåller information om hantverks- och designföretagarnas situation och framtida utmaningar. Resultaten från undersökningen stämmer överens med tidigare undersökningar, förändringar kan emellertid också skönjas. Företagarna tror att de kan trygga företagsverksamheten i sin nuvarande omfattning eller rentav utvidga den. Det finns en tilltro till att konsumenterna har ett intresse för hantverks-, konsthantverk- och designprodukter. Utredningen genomfördes i form av en webbaserad enkät i februari 2011. Det totala antalet svar uppgick till 431.

Sammanlagt 16 butiksföreståndare besvarade enkäten som hade riktats till inköpare.

Av dem som svarade var 80 procent kvinnliga företagare. Företagarna var i den bästa arbetsföra åldern, drygt 70 procent var under 54 år. Nästan 80 procent av dem som besvarade frågarna kom från södra eller västra Finland. Merparten av dem som besvarade enkäten uppgav att de hade en omsättning på över 10 000 euro. Drygt hälften hade en omsättning på över 17 000 euro. Närmare 70 procent av dem som besvarade frågorna var företagare på heltid. Den vanligaste företagsformen var firmanamn och det vanligaste tillverkningsmaterialet för produkterna var textil.

Tillväxtsorientering Över hälften av dem som besvarade frågorna meddelade att företaget var tillväxtorienterat och cirka en tredje del strävade efter att behålla sin nuvarande ställning. Endast 10 procent hade inte ställt upp några tillväxtmål. Med tillväxtorientering avses inte nödvändigtvis att ett företag expanderar kraftigt och att det rekryterar ny personal. Med tillväxt kan även avses ökad lönsamhet.

Yrkesidentitet Inom hantverks- och designbranschen agerar man som självständiga aktörer inom den kreativa branschen. Företagsamheten är ett sätt för att organisera verksamheten och för att försörja sig på den. De som besvarade frågorna ansåg att det viktigaste i arbetet var att det var ett självständigt och fritt skapande arbete. De ansåg också att det var viktigt att utvecklas och producera så bra produkter som möjligt för konsumenterna.

Konsumenternas köpbeteende Majoriteten av dem som besvarade enkäten ansåg att det inte hade skett någon förändring i konsumenternas köpbeteende i fråga om hantverks- och designprodukterna. Inköparna svarade däremot att konsumenterna köper mindre än tidigare. De ansåg också att det att produkten var av inhemsk tillverkning hade mindre betydelse för kunderna än tidigare.

Faktorer som inverkar på konsumenternas köpbeslut Enligt företagarna påverkas konsumenternas köpbeslut framför allt av produktens särart, kvalitet och pris samt av att produkten passar ens egen stil. Av de företagare som var under 34 år ansåg 60 procent att priset var den viktigaste faktorn som inverkade på köpbesluten. Av inköparnas svar framgick att de prioriterade priset och efter det följde kvaliteten och att produkten passar ens egen stil.

Marknadsföring Företagen hade för avsikt att år 2011 satsa på följande åtgärder i prioritetsordning: upprätthålla tidsenliga webbsidor, skaffa återförsäljare och bilda nätverk. De deltar däremot i smärre utsträckning än år 2009 i direktförsäljnings- och mässevenemang i Finland. Av alla företagarna satsade de som var under

8

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

35 år mest på nätverksbildning. Av dem som besvarade frågorna hade 19 procent för avsikt att öka bruket av sociala medier.

Webbsidorna hade en allt större betydelse i marknadsföringen trots att över hälften av dem som hade besvarat frågorna ansåg att det inte hade skett någon förändring i webbsidornas betydelse för marknadsföringen. Av företagarna meddelade 36 procent att de hade fått ett ökat antal kontakter via sin webbplats.

Framgångsfaktorer och utvecklingsutmaningar Företagarna ansåg att de viktigaste framgångsfaktorerna var själva produkten, 81 procent, dess särart, 50 procent, och kundbetjäningen, 38 procent. Av företagarna nämnde endast 6 procent en serviceprodukt, t.ex. en produkt inom turism- och välbefinnandebranschen, som framgångsfaktor. Företagarna som besvarade frågorna tillverkade i regel materialbaserade produkter. Merparten av omsättningen bildades för 32 procent av enbart produkter och för 37 procent i högre grad av produkter än av tjänster och för 19 procent i lika hög grad av produkter som av tjänster. Betydelsen av tjänsterna har stigit en aning och 6 procent av omsättningen bildades av enbart tjänster.

Inköparna ansåg att leverantörerna i hög grad bör utveckla sin verksamhet vad gäller marknadsföringsmaterial, planering av förpackningar och partnerberedskap (produkter med ensamrätt). Dessutom fanns det ett visst utrymme för förbättringar vad gäller produkternas adekvata segmentering, varudeklarationer och produkternas funktionsduglighet (de bör vara omsorgsfullt testade).

Ett etiskt och hållbart handlingssätt Konsumentbeteendet håller på att förändras mot en måttfullare konsumtion. Även hantverks- och designföretagarna blir tvungna att motivera sina produkter och berätta om de är hållbara, vackra, lönsamma och om de berör. Konsumenterna och turisterna vill ha berättelser om produkterna och tjänsterna och om personen som skapat dem. Tillräcklig information om material, användning, skötsel och bortskaffande hör till en bra produkt.

Tjänster inom kulturturism Turister är intresserade av den finska vardagen, landsbygden (ren, orörd, utan jäkt) och kulturen, av genuina upplevelser och av hantverks- och designföretagares livsstil och produkter. Turisternas förväntningar och kvalitetskrav ökar hela tiden och därför är det viktigt att företagarna satsar på att utveckla sitt tjänstekoncept ur besökarnas perspektiv och förenar sina krafter med turismaktörerna.

Utveckling av företagen Företagarna ansåg att de bästa utvecklingsinsatserna var inriktad utbildning, nätverksbildning, stöd för marknadsföring och produktutveckling, ordnande av försäljningsevenemang, informationskampanjer och lägre mervärdesbeskattning. Det förefaller som om avgiftsfri utbildning har erbjudits i så pass riklig utsträckning via olika projekt att förväntningarna har förvrängts en aning. Utbildningen bör vara allt mer högklassig, samtidigt är man dock inte beredd att betala för den. Företagarna är mera i behov av bistånd i fråga om den egna situationen än av föreläsningar av allmän karaktär. Företagarna hoppades på att få stöd för produktutveckling, kostnader för mässor och utställningar och för att anställa den första utomstående i företaget. Företagarna upplevde att mervärdesbeskattningen är orättvis.

9

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Utvecklingstjänster Företagarna upplevde att de hade haft ytterst liten nytta av utvecklingstjänsterna. De ansåg att man i fråga om tjänsterna inte beaktade företagarnas behov och att man inte informerade i tillräcklig utsträckning om dem. Företagarna förväntade sig att konsulterna för utvecklingstjänsterna skulle vara mer sakkunniga i branschfrågor. Dessutom hade de förhoppningar om en serviceprocess som ges på ett och samma ställe.

Slutsatser Utgångspunkten för en framgångsrik företagsverksamhet inom hantverks- och designbranschen är kunniga företagare, inspirerande produkter och fungerande marknadsföringskanaler. Företagarnas kompetens och yrkeskunskap kan stärkas genom god yrkesutbildning, skräddarsydd kompletterande utbildning och företagstjänster. Till god företagsamhet hör också en rättvis beskattning och finansieringslösningar som uppmuntrar till företagsamhet. Produktutvecklingen är en kontinuerlig process som kan främjas med hjälp av exempelvis innovationssedlar. Synlighet och fungerande marknadsföringskanaler kan stärkas genom gemensamma insatser inom branschen. Svaren på frågorna innehåller ett klart budskap till utvecklarna. Utbildningen och företagstjänsterna bör revideras i samråd med företagarna.

Målinriktningen för tjänsterna bör förbättras genom att förenkla systemet och på ett bättre sätt informera om tjänsterna. En utmaning är också att öka synligheten hos hantverks- och designbranschen och utveckla marknadskanalerna.

Summary The Craft and Design Entrepreneur 2011 survey examines the situation of craft and design entrepreneurship in Finland and the development challenges entrepreneurs are facing. The results of the survey are consistent with previous studies, but some changes are also evident. In general, craft entrepreneurs believe in their possibilities to maintain their business activities at their current level or even to expand them. They have confidence in consumers’ interest in craft, art and design products. The material for this survey was compiled through an Internet questionnaire in February 2011. We received 431 replies, 80% of which were from female entrepreneurs. Most of the entrepreneurs are in prime working age: over 70% are under 54 years old. Almost 80% of the respondents live in Southern and Western Finland. The great majority of the companies that replied have an annual turnover of over 10,000 euros, and well over half have more than 17,000 euros. Nearly 80% of the respondents were full-time entrepreneurs. The most common company form was sole proprietorship and the most frequent production material was textiles. The questionnaire for purchasing agents was answered by 16 shop managers.

Growth-orientation Over half of the respondents say that their company is growth-oriented and about a third strive to maintain their current position, while 10% have no growth targets. Growth-orientation does not necessarily refer to an ambition to grow into a large business and hire new employees. Growth can also refer to increased profitability.

10

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Professional Identity Entrepreneurs in the craft and design business work as independent creators. For them, entrepreneurship is a way of organising their activities and making a living out of it. The most important thing about the work for the respondents is independence and free creative work. It is also important to develop as a creator and produce products of as high a quality as possible.

Consumers’ Buying Behaviour The great majority of the entrepreneurs who answered the questionnaire see no change in consumers’ buying behaviour regarding craft and design products. Purchasing agents, on the other hand, replied that customers buy less than before. They also think that customers care less whether a product has been made in Finland than they used to.

According to the respondents, customers’ buying decisions are first and foremost affected by the product’s individuality, quality and price and how well the product suits the customer’s style. Of under 34-year-old entrepreneurs, 60% are of the opinion that price is the most important factor when making a buying decision. Purchasing agents graded price as the most important factor, with quality and suitability for the customer’s own style coming second and third.

Marketing In 2011, companies intend to invest in the following measures, given in order of importance: maintaining their web pages’ topical contents, acquiring distributors and networking. They will participate to a lesser degree than in 2009 in direct sale and trade fair events in Finland. Under 35-year-old entrepreneurs invest more than the rest in networking, and 19% of the respondents plan to increase their use of social media.

The significance of web pages in marketing has increased, although more than half of the respondents are of the opinion that no changes have occurred in the importance of web pages for marketing and sales since the previous year. For 36% of entrepreneurs, the number of contacts they have received through their websites has increased.

Success Factors and Development Challenges For entrepreneurs, the most important success factors are the product at 81%, standing out at 50% and customer service at 38%. Only 6% of the respondents mentioned a service product, such as a tourist and welfare service, as a success factor. For the most part, the entrepreneurs who responded to the questionnaire make material products. The respondents’ turnover only comes from products in 32% of the cases, more from products than services in 37% and equally from products and services in 19%.

The significance of services has increased slightly and 6% of turnover arose exclusively from services.

According to purchasing agents, there is much to be desired in the suppliers’ marketing materials, package design and readiness for partnership (exclusive right products). In addition to this, there is room for development in the correct segmentation of products, product information and functionality (i.e. products should be properly tested).

11

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

An Ethical and Sustainable Mode of Operation Consumer behaviour is increasingly taking a turn towards more moderate consumption. It is time to make an honest analysis of whether craft, art and design products and services are sustainable, beautiful, evocative, profitable and whether their existence is justifiable. Consumers and tourists want stories about the maker, the products and services. Moreover, sufficient information about the materials, use, care and disposal should be included with the product.

Cultural Tourism Services Tourists today are interested in Finnish everyday life, the countryside (cleanliness, pristineness, the leisured pace), culture, genuine experiences and handicraft and design entrepreneurs’ way of life and products. Tourists’ expectations and demands for quality are growing continually and this is why it is important for entrepreneurs to focus on developing the overall concept of their services, taking into account their visitors’ points of view, and to join forces with tourism operators.

Company Development In the opinion of entrepreneurs, the best development measures are precisely designed training, networking, support for marketing and product development, organising sales, publicity campaigns and reducing value added tax. It appears that there has been such an abundance of free training through various projects that this has lead to distorted expectations. Training is expected to improve continuously, although entrepreneurs are not prepared to pay for it. More than general courses, entrepreneurs need help in their current situation and they hope to receive financial assistance for product development, exhibition and fair costs and for hiring their first employee. In addition, value added tax is considered unjust.

Development Services Entrepreneurs feel that development services are of very little benefit to them. Their opinion is that entrepreneurs’ needs are not taken into account in these services and not enough information is given about them. Entrepreneurs expect the consultants of development services to have better expertise in their field of business. They also expressed a desire for one agency that provides all the services they need.

Conclusions The starting point for successful entrepreneurship within the field of crafts, art and design is skilful entrepreneurs, insightful products and functional marketing channels. Entrepreneurs’ competence can be influenced by good vocational education, tailored further training and business services. Essential components of a good entrepreneurial environment include fair taxation and financing methods which motivate entrepreneurs to hire employees. Product development is a continuous process that can be promoted, for example, with innovation vouchers. Visibility and functional marketing channels can be strengthened through actions that are shared by the whole branch of business. The answers to the questionnaire presented a clear message to developers: training and business services must be reformed in cooperation with entrepreneurs and the accessibility of the services must be improved by simplifying the system and developing communications about the services. An additional challenge that developers face is to boost the visibility of the crafts and design trade and to develop marketing channels.

12

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

1 Aineisto Kyselyyn vastasi ilahduttavan moni käsityö-, taidekäsityö- ja muotoilualan yrittäjä. Kyselyä lähetettiin aikaisempaa enemmän. Kyselyn tulokset myötäilevät edellisten selvitysten tuloksia. Laaja aineisto antaa mahdollisuuden tarkastella vastauksia esimerkiksi ikäryhmittäin. Kyselyyn vastasi 431 käsityö-, taidekäsityö- ja muotoilualan yrittäjää ja sisäänostajakyselyyn vastasi 16 sisäänostajaa. Digium-kyselyohjelman kautta lähetettiin yrittäjille 1054 sähköpostikutsua (vuonna 2009 lähetettiin 534 kutsua). Sähköpostikutsun kautta vastanneita oli 302 (117) ja avoimen linkin kautta tulleita vastauksia 132 (96).

Tutkimuksen kohdejoukko koottiin seuraavista rekistereistä: Käsi- ja taideteollisuusliiton Taitoverkko, käsi- ja taideteollisuusyhdistysten rekisterit, Arktiset helmet ja Luova Rovaniemi (Rovaniemen Kehitys Oy:n käsi- ja taideteollisuusalan koordinointihanke), Luova Paja, Puuveneveistäjät, Taidesepät ry, Suomen Sepät ry, Modus ry, Pro Puu ry, Suomen Puukkoseura sekä Suomen Yrittäjät. Teollisuustaiteen liitto Ornamo lähetti kyselykutsua jäsenistölleen (jäsenmäärä 1750 kpl). Osa käsi- ja taideteollisuusyhdistyksistä lähetti kyselykutsun alueensa yrittäjille. Suomen Yrittäjäopisto lähetti Kultahankkeessa oleville yrittäjille kyselytiedotteen. Lisäksi kyselystä oli uutinen taito.fi verkkopalvelussa ja Taitoverkko-blogissa sekä Facebookissa.

Vuoden 2009 kyselyn sisäänostajien yhteystiedot päivitettiin. Sisäänostajille lähetettiin Digiumin kautta 54 sähköpostikutsua kyselyyn. Vastaajissa oli Taito Shop -ketjun, käsi- ja taideteollisuus-, museo- sekä designmyymälöiden myymälänhoitajia.

Naisyrittäjien osuus tässä aineistossa on 78 % (80 % vuonna 2009), joka on suurempi kuin koko toimialalla. Lithin (2005,19–22) mukaan käsityöalan yritykset työllistävät suurin piirtein yhtä paljon naisia ja miehiä, mutta toimialoittain yritykset ovat jakautuneet voimakkaasti miesten ja naisten yrityksiin. Tämä selvitys kuten vertailuaineistona käytetyt aikaisemmat selvitykset, on tavoittanut enemmän naisyrittäjiä.

Naisyrittäjät ovat myös olleet aktiivisempia vastaajia. Vastaajista suuri osa edusti tekstiilialaa, joka on selkeästi naisten ala. Yritysten käyttämät valmistusmateriaalit ovat pääosin uusiutuvia luonnon raakaaineita kuten puuta ja tekstiilejä.

Suurin osa vastanneista yrittäjistä oli parhaassa työiässä. Lähes 60 % (61 % vuonna 2009) yrittäjistä oli 35–54 -vuotiaita ja vain 16 % (15 % ) oli alle 35-vuotiaita ja 26 % (24 %) oli yli 54-vuotiaita. Muutokset edelliseen selvitykseen ovat pieniä.

Yritysten liikevaihto on melko pieni, vaikka vastaajista 69 % (73 % vuonna 2009) oli ilmoittanut olevansa päätoiminen yrittäjä. Liikevaihto oli kuitenkin noussut edellisestä selvityksestä. Valtaosalla vastanneista yrityksistä liikevaihto on yli 10 000 euroa ja reilusti yli puolilla yli 17 000 euroa. Yhtenä syynä pieneen liikevaihtoon on se, että yrittäjät keräävät ansionsa useasta lähteestä kuten esimerkiksi opetustehtävistä ja tuotannosta. Käsityöalan yritykset ovat tyypillisesti pieniä 1-2 hengen yrityksiä, joissa yrittäjä on omistaja, muotoilija ja tuottaja. Keskimäärin yritykset työllistävät 1,5 henkilöä ja yritysten yleisin oikeudellinen muoto on toiminimi.

13

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Taulukko 1: Aineiston rakenne: sukupuoli, ikä, yrityksen kotipaikka, liikevaihto, toiminta, valmistusmateriaali vuonna 2011, suluissa vuoden 2009 tiedot.

VASTAAJAN SUKUPUOLI

Nainen Mies

336 93

72%(80 %) 22%(20 %)

VASTAAJAN IKÄ

alle 35 vuotta 35–44 vuotta 45–54 vuotta yli 54 vuotta Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi

67 124 126 112 182 147 49 48

16 %(15 %) 29%(25 %) 29%(36 %) 26%(24 %) 43%(32 %) 35%(40 %) 12%(19 %) 11%(9 %)

LIIKEVAIHTO

alle 10 000 € 10 000–16 999 € 17 000–84 999 € 85 000 tai enemmän

119 73 165 61

29%(35 %) 17%(20 %) 39%(29 %) 15%(16 %)

YRITYKSEN TOIMINTA

Päätoiminen Sivutoiminen

294 78

69 %(73 %) 31 %(27 %)

YRITYSMUOTO

Toiminimi Avoin yhtiö

296 18

70% 4%

Kommandiittiyhtiö

26

6%

Osakeyhtiö Osuuskunta

75 7

18% 2%

Tekstiili Puu Metallit Keramiikka Lasi Kivi Paperi Kierrätetyt materiaalit Muut materiaalit1

206 72 63 52 28 9 30 61 76

50%(50%) 17%(16 %) 15%(11%) 13% (14%) 7%(5%) 2%(1%) 5% 10% 18% (17 %)

YRITYKSEN KOTIPAIKKA

PÄÄASIALLINEN VALMISTUSMATERIAALI

1

Muut materiaalit 17 %, jotka ovat mm. emali, parafiini, paperi, nahka, turkis, poronsarvi, kaisla ja muovi, luu, posliini.

14

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

2 Kasvuhakuisuus Tärkeintä on tehdä hyvää työtä ja tulla sillä toimeen.

Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten yrityksenne tilannetta?

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteen valoisasti. Lähes 70 % vastaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia tai pyrkivänsä kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Tulos on myönteisempi kuin vuonna 2009. Enemmistö vastaajista kertoo yrityksen tavoittelevan kasvua ja noin kolmannes pyrkii säilyttämään nykyisen asemansa. Vain 10 % ei näe kasvutavoitteita.

Voimakkaasti kasvuhakuinen

Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

2011 2009 2000

Pyrkii säilyttämään asemansa

1998 Ei kasvutavoitteita

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

Kuvio 1: Yritysten kasvuhakuisuus.

Ikä vaikuttaa ymmärrettävästi yrityksen kasvutavoitteisiin. Alle 35-vuotiaat yrittäjät uskovat vahvasti tulevaisuuteen. Yrittäjistä 86 % on voimakkaasti kasvuhakuisia tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan, 7 % pyrkii säilyttämään asemansa ja vain 6 % ei ole kasvitavoitteita. Yli 54-vuotiaista yrittäjistä vain 38 % on voimakkaasti kasvuhakuisia tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan, 47 % pyrkii säilyttämään asemansa ja 15 % ei ole kasvutavoitteita.

Käsityö- ja muotoilualan yritykset ovat tyypillisesti pieniä 1–2 henkeä työllistäviä toiminimiä. Sitran ja käsija taideteollisuusliiton toimesta 2000-luvun alkupuolella julkaistussa käsityöalan yrittäjyyttä analysoivassa kirjassa ”Käsin tehty tulevaisuus” oli yhtenä johtopäätöksenä kasvu kannattavaksi, ei suureksi. Suuryritysten maailmasta peräisin oleva kasvuajattelu ei toimi käsityö- ja muotoilualalla. Kasvua tapahtuu kuitenkin siirtymällä piensarjatuotantoon ja yhteistyöllä toisten yritysten kanssa. (Luutonen & Äyväri 2002, 204–205) Seuraavassa kappaleessa pohditaan ammatti-identiteettiä ja samalla selvitetään sitä, miksi ensisijaisena tavoitteena ei ole kasvu vaan luova, vapaa ja itsenäinen työ.

15

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

3 Ammatti-identiteetti Pidän yksinyrittäjän omasta vapaudesta. Voin tehdä vapaasti aamusta iltaan tai sitten vähän lunkimmin, riippuen tilauksista ja ajankohdasta. Tietysti on ihanaa toteuttaa omia ideoita, olisi vain enemmän aikaa.

Yrittäjä Taitoverkko-blogista Käsityön aika on koittanut. Neulominen ja virkkaaminen on pop, mutta onko siitä uraksi?

Käsityötaitonsa yrittäjätasolle jalostanut ihminen on usein individualisti, joka pitää kaikki langat omissa käsissään.

Tötterman-Lamppu (2011, 54)

Kysyimme koulutustaustaa, ammattinimikettä, kuulumista ammatilliseen organisaatioon sekä sitä, mikä työssä on tärkeintä. Pyysimme myös luokittelemaan yrityksen sen toiminnan mukaan. Kysymysten tarkoituksena oli hahmotella käsityö- ja muotoilualan yrittäjien ammatti-identiteettiä. Tiesimme aikaisemman tutkimuksen perusteella, että käsityö- ja muotoilualan yrittäjät mieltävät itsensä ennen kaikkea muotoilijoiksi ja käsityöläisiksi, joille yrittäjyys on tapa tehdä unelmastaan ammatti. Osalle toiminta on elämäntapa, jossa ero työn ja vapaa-ajan välillä hämärtyy. Yrittäjyys saattaa myös olla ainoa vaihtoehto työllistyä valitsemallaan alalla. Luovassa taloudessa yhtenä pyrkimyksenä on luovien alojen yritysten kannattavuuden ja ammattimaisen yrittäjyyden vahvistaminen. Tämä selvitys osoittaa, että yrittäjät eivät välttämättä pidä tätä ensisijaisena pyrkimyksenä.

Ammatti-identiteetti on vahvasti sidoksissa ihmisen persoonaan. Tässä ammatti-identiteetillä viitataan koettuun ammattikuvaan, kysymykseen kuka minä olen. Ammatti-identiteetti syntyy monista aineksista ja se muuttuu työuran aikana. Identiteetin aineksia ovat ainakin elämänkokemus, koulutus, oma osaaminen ja työura. Vuorinen (1995, 20) määrittelee persoonallisuuden seuraavasti: ”Persoonallisuus tarkoittaa yksilön psyykkisten toimintojen ainutkertaista kokonaisuutta, jota hallitsevana tekijänä on yksilön minäkokemus eli kokemus itsestä ja suhde itseen, ja jota ylläpitävänä tekijänä on yksilön pyrkimys säilyttää identiteettinsä eli säilyä itsenään”. Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä on usein tuotteiden valmistaja ja suunnittelija. Yrityksen menestys perustuu yrittäjän osaamiseen, asiakaslähtöiseen suunnitteluun ja valmistukseen, mutta edellyttää myös yrityksen luotsaamiseen liittyviä taitoja kuten taloushallintoa ja markkinointia. Useimmille käsityö- ja muotoilualan yrittäjille tärkeintä ja rakkainta työssä on luova ja itsenäinen suunnittelu ja tuotteiden valmistaminen. Yrittäjyys on keino tehdä osaamisesta ammatti ja elanto.

Näistä syistä on ymmärrettävää, että käsityö- ja muotoilualan yrittäjät löytävät ammatillisen identiteettinsä ennen kaikkea työn sisällöstä ja koulutustaustasta.

Kovalainen (2006) on tavoittanut oleellisen asian käsityö- ja muotoilualan yrittäjyydestä kirjoittaessaan, ”kyky sekä jalostaa oma taiteellinen panos kaupalliseksi, innovatoriseksi tuotteeksi että markkinoida ja myydä se”. Matka unelmasta luovana tekijänä yrittäjäksi, joka myy ja markkinoi, on usein pitkä ja ristiriitainen. Kovalaisen mukaan osaaminen ja käsitys suunnittelusta, tuoteideoista ja niiden toteuttamismahdollisuuksista muuttuvat ajan mittaan. (2006, 26–27) Käsityö- ja muotoilualalla yrittäjänä toimiminen vaatii monien erilaisten toimenkuvien hallintaa ja ammattikuva on niin vahva kuin sen heikoin lenkki 16

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

kirjoittaa muotoilija ja yrittäjä Päivi Rintaniemi. Hän myös katsoo, että yrittäjänä toimiminen ei ole rajoittanut toimintaa taiteilijana. (Rintaniemi 2002, 106–107) ”Muoti- ja designalan toisessa laidassa ovat toimijat, joiden toimintaa ohjaa taiteellinen vapaus eikä heidän intresseissään ole päällimmäisenä yritystoiminnan kasvattaminen, vaan itsensä ilmaiseminen”, todetaan raportissa Tevallako tulevaisuuteen? (Lille 2010). Kuvaus voisi kertoa monesta tähän kyselyyn vastanneesta yrittäjästä. Samalla kuitenkin päämääränä on tuottaa persoonallisia tuotteita ja löytää oma paikkansa markkinoilta ja kasvattaa toimintaansa hallitusti ja kansainvälistyä. Oletettavasti monen yrittäjän lähtökohta on ensin mainittu taiteilijalähtöinen, mutta tavoitteena on jalostaa se kannattavaksi yritystoiminnaksi kuitenkin niin, että mieluummin tingitään kannattavuudesta kuin itsenäisyydestä ja vapaudesta.

Luovia aloja selvittävässä julkaisussa ”Fact Sheets luovat alat” (2010, 66–67) katsotaan, että käsityö usein mielletään harrastuksenomaiseksi toiminnaksi ja ammattikäsityöläiset, jotka tekevät taiteellista työtä, kutsuvat itseään taidekäsityöläisiksi. Käsityömenetelmiä käyttävät muotoilijat saattavat kutsua itseään käsityömuotoilijoiksi tai taideteollisiksi muotoilijoiksi. Käsityön ja muotoilun suhde saatetaan kokea myös ristiriitaiseksi. Santos (2009) pohtii hämminkiä taiteellisen muotoilun, käsityömuotoilun ja teollisen muotoilun välillä ja lähestyy asiaa käsityön markkinoiden kautta ja esittää neljä päämarkkinaa ja neljä marginaalisempaa. Käsityön merkittävimmät markkinat Santosin mukaan ovat ylellisyys, kansanperinne, itse tekeminen ja kokeileva käsityö. Marginaalisempia markkinoita ovat etnografinen, harrastus, taide ja radikaali käsityö. Taidekäsityön koetaan edustavan ylellisyysmarkkinoita ja käsityön olevan lähempänä kansanperinnettä. Todennäköisesti jatkossa nämä luokitukset sekoittuvat entisestään ja muotoilu lainaa kansanperinteestä ja käsityö seuraa muotia.

Toinen kysymys on se, että käsityöalan yrittäjät kokevat kilpailutilanteen hankalaksi kun ns. harrastajakäsityöläiset myyvät tuotteita vuosittaisen myynnin jäädessä pieneksi ilman arvonlisäveroa. Tämä saattaa sekoittaa markkinoilla hintakäsityksen ja joskus myös laatukäsitystä. Tästä syystä toivotaan enemmän käsityö- ja muotoilualan ammattilaisten näkymistä ja esimerkiksi messuilla erottautumista.

Britanniassa käytetään yleisesti ilmaisua ”Portfolio working” itsenäisestä työskentelystä, jossa ansiot kootaan eri lähteistä ja pyritään tasapainoon työn ja muun elämän välillä. Crafts Council UK:n selvityksen mukaan 65–70 % taidekäsityöläisistä työskentelee tällä tavalla. Monet toimivat erityisalansa lisäksi muilla muotoilun sektoreilla ja tyypillistä on opettaminen.

Esimerkkinä erilaisista yhdistelmistä selvityksessä mainitaan muoti ja elokuva, sairaala ja perinne, oma tuotanto ja mielenterveysprojektit. Näyttää siltä, että monialaisuus on rikkaus eikä pakko ja parhaimmillaan onnistutaan soveltamaan luovaa osaamista aivan uudella tavalla. Käsityö- ja muotoilualan osaaminen antaa hyviä valmiuksia tarttua uusiin haasteisiin (Schwarz & Yair 2010). Samaan asiaan viittaa Veräjänkorva (2006, 73) pohtiessaan taiteen, muotoilun ja käsityön rajapintaa. Hänen mukaansa: ”Alalle on tyypillistä toimenkuva, jossa yhdistetään eri toimintatapoja kuten taiteen tekeminen ja

Käsityöharrastuksen voimakas lisääntyminen vaikuttaa negatiivisesti yritystoimintaan.

Joudumme usein ostamaan samoista paikoista tarvikkeet ja materiaalit kuin tavallinen harrastelija.

Yritykset, jotka aiemmin myivät pääosin yrityksille, yhdistyksille tai kouluille ovat siirtyneet nyt markkinoimaan korutarvikkeita myös tavallisille kuluttajille.

17

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

piensarjatuotanto. Kysymys toiminnan käyttäjälähtöisyydestä jakaa taidekäsityöläiset selvästi kahteen osaan: toiset tekevät työtä taiteen näkökulmasta pyrkimyksenä vapaa ilmaisu kun taas toiset huomioivat käyttäjälähtöisyyden omassa tuotanto- ja markkinointiprosessissaan”.

Ruotsalaisessa käsityöalan tutkimuksessa todetaan, että ammatti- ja harrastuskäsityötä yhdistävä asia on suora kosketus materiaaliin ja yhteys kuluttajaan sekä koko prosessin hallinta. Materiaalit tosin yleensä hankitaan valmiina. Käsityö on vähentynyt ja muuttunut hyötykäsityöstä enemmän taidepainotteiseksi ja tekijät ovat sopeutuneet yrittäjiksi. Kehitystä on vahvistanut lahjaesineiden kysyntä ja taide-esineiden alhaisempi verotus. Moni taidekäsityöläinen saa lisäansioita kurssitoiminnasta. (Malm 2009, 38, 49, 54).

Tanskassa käydään keskustelua siitä, onko taidekäsityö kaupallista vai taiteellista toimintaa ja miten sitä pitäisi tukea. Taidekäsityöläiset katsovat, että heidät tulisi rinnastaa taiteenaloihin kuten musiikkiin, kirjallisuuteen tai kuvataiteisiin. Suunnitelma yhdistää designkoulutus ja arkkitehtuurin koulutus avaa uusia näkymiä (Stöttemuligheder på arkitektur-, kusnthantverk- og designområderne 2010 ja Gjessling 2011).

Koulutustausta Käsityö- ja muotoilualalla toimivilla on useimmiten hyvä koulutus mutta selvityksen tuloksissa yllättää se, että lähes puolilla vastaajista onkin jonkin muun alan koulutus. Tämä viittaa ainakin ammatinvaihtajien kasvavaan joukkoon. He ovat saattaneet hankkia osaamista aktiivisina harrastajina ja kouluttautua kursseilla. Alalla toimii paljon harrastajia, joiden osaaminen saattaa olla huippuluokkaa, vuosien aktiivisen tekemisen kautta syntynyttä. Joskus käytetään nimikettä proam, viitaten professionaaleihin amatööreihin. Vastavalmistuneet alalle koulutetut voivat puolestaan olla vasta ammattiosaamisen alkutaipaleella, koska he eivät ole vielä harjaantuneet tekemisen kautta.

Vastaajista 27 % on artesaaneja, 12% artenomeja, 12 % muotoilija AMK tutkinnon suorittaneita ja taiteen maistereita 12 %. Vastaajista 47 % ilmoittaa koulutustaustakseen jonkin muun kuin käsityö- ja muotoilualan. Osalla opinnot ovat kesken ja ammattitaito on hankittu ammatillisilla kursseilla tai he ovat itseoppineita. 77 %:lla yli 54-vuotiaista, 44 %:lla 45–54-vuotiailla, 34 %:lla 35–44-vuotiailla ja 27 %:lla alle 35-vuotiailla yrittäjistä on muu koulutus kuin artesaani, artenomi, muotoilija AMK tai taiteen maisteri. Osa on todennäköisesti hakeutunut alalle jo varhain hankkimalla oppia eri lähteistä ja osa on ammatinvaihtajia.

Crafts Council UK:n 2010 selvityksessä (Hun, Bill & Pollard 2010) tarkasteltiin käsityöalan korkeakoulututkinnon suorittaneiden urakehityksen alkupäätä. Työn saanti todettiin vaikeaksi, mutta kuitenkin yhdeksän kymmenestä oli palkkatyössä ja kolme viidestä oli työskennellyt luovilla aloilla. Yleistä oli työskennellä jossain vaiheessa palkatta. Itsensä työllistäminen ei ollut yhtä yleistä kuin Suomessa. Käsityöalan koulutuksen saaneiden pyrkimyksenä oli tasapaino hyvän elämän ja työn välillä, luova työ, uuden oppiminen ja tavoitteena säännölliset tulot.

Yritys Kyselyn vastaajia pyydettiin määrittelemään, onko yritys taidekäsityö-, käsityö- tai muotoilualan yritys vai jokin muu. Kaikissa ikäryhmissä yleisin vastaus oli käsityöalan yritys, mutta nuorimmilla muotoilualan yritys oli selvästi yleisempi kuin taidekäsityöalan yritys.

18

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Taulukko 2: Kyselyn vastaajia pyydettiin määrittelemään, onko yritys taidekäsityö-, käsityö- tai muotoilualan yritys vai jokin muu. taidekäsityöalan käsityöalan muotoilualan jokin muu yritys yritys yritys yritys Alle 35-vuotiaat 14 % 45 % 34 % 7% 35–44-vuotiaat 22 % 42 % 18 % 18 % 45–54-vuotiaat 34 % 42 % 11 % 13 % Yli 54-vuotiaat 26 % 50 % 11 % 13 %

Ammattinimike Kyselyn vastaajia pyydettiin kirjoittamaan ammattinimikkeensä avokysymykseen. Vähemmistö kyselyyn vastanneista koki itsensä ensisijaisesti yrittäjäksi. Suurin osa vastaajista käyttää ammattinimikettä, joka liittyy koulutustaustaan kuten kultaseppä, muurari, vaatturi, sisustussuunnittelija, soitinrakentaja, keraamikko ja teollinen muotoilija. Vastaajista 25 % käytti ammattinimikettä yrittäjä tai käsityöyrittäjä ja 2 % vastaajista käytti ammattinimikettä toimitusjohtaja. Vastaajista 8 % käyttää ammattinimikettä käsityöläinen, 7 % muotoilija ja 6 % suunnittelija/designer. Ammattinimike vahvistaa kuvaa pienestä yrityksestä, jossa yrittäjä itse on muotoilija ja tekijä.

Ammatillisessä yhdistyksessä jäsenenä Kaikki käsityö- ja muotoilualalla toimivat eivät ole jäseninä missään ammatillisessa organisaatiossa, jotkut sen sijaan saattavat olla mukana useammassa organisaatiossa. Vastaajista 34 % on jäsenenä Suomen Yrittäjissä, 26 % Teollisuustaiteen liitto Ornamossa ja 19 % käsi- ja taideteollisuusyhdistyksessä sekä 21 % on jäsenenä oman alan yhdistyksissä ja yhteenliittymissä (esim. Pro Puu ry, Proto ry, korutaideyhdistys ry, Modus ry, huopayhdistys Filtti, Taidesepät ry ja alueelliset naisyrittäjät ry:t). Kolmannes vastaajista kuului Suomen Yrittäjiin, neljännes Ornamoon, mutta käsi- ja taideteollisuusyhdistysten jäseniä oli vajaa viidennes vastaajista. Vähäisyys tässä yhteydessä voi liittyä siihen, että käsi- ja taideteollisuusyhdistykset eivät ole ammatillisia yhdistyksiä vaan kaikkien käsityöstä kiinnostuneiden yhdistyksiä.

Työssä tärkeintä Yrittäjiltä kysyttiin, mikä on työssäsi tärkeintä? Heille kaikkein tärkeintä on vapaus, luovuus ja itsensä toteuttaminen. Lisäksi tärkeää on työn haasteellisuus ja ammatillinen kehittyminen. Vain harva vastaajista piti työssä tärkeimpänä yrityksen kannattavuutta. Alle 35-vuotiaille yrittäjille tärkeintä on saada tehdä sitä mitä osaa ja mistä on kiinnostunut. Asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden tyytyväisyys on työssä tärkeämpää 45–54- ja yli 54vuotiaille yrittäjille kuin nuoremmille. Vastauksista saa sen käsityksen, että tavoitteena on tasapainoinen hyvä elämä, johon kuuluu työskentely luovalla alalla itseään toteuttaen tarkoituksena hankkia elanto. Vapaan ja luovan työn vuoksi ollaan valmiita tinkimään muusta elintasosta.

Tärkeintä työssä on vapaus, luovuus ja itsensä toteuttaminen

Vastaajat arvostivat itsenäistä ja vapaata toimintaa luovalla alalla. Aineistosta löytyy paljon yhtymäkohtia taiteilijoiden toimintaan. Cronbergin raportissa (2010, 12) on avattu taiteilijuutta ja toimeentuloa. Taiteilijat saattavat kokea luovan talouden vaikeaksi ja luovuutta kahlitsevaksi. ”Taiteilijalle yrityksen perustaminen on väline laskutuksen hoitamiseen, ei suinkaan tie luovaan yrittäjyyteen”, todetaan raportissa.

Tämä on lähellä monen käsityöalan yrittäjän toimintaa. Cronbergin (2011, 15) mukaan yrittäjyyden ja 19

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

työsuhteen välillä on harmaa vyöhyke kuten vapaat taiteilijat ja toimittajat. Harmaaseen vyöhykkeeseen liittyy mm. heikko sosiaaliturva.

Yrittäjät kokevat työnsä palkitsevaksi kuten seuraavissa yrittäjien kirjoittamissa kommenteissa.

• Ihanaa on olla yrittäjä!

• Mielekäs työ ja hyvä elämä!

• Saada tehdä käsillään jotain kaunista, kokeilla uusia malleja, oppia uutta ja tehdä asiakkaat tyytyväisiksi. Teen tätä niin kauan kuin se tuntuu hyvältä.

• Tärkeintä on tehdä työtä, joka tulee tarpeeseen. Nautin suunnittelemisesta ja tekemisestä, mutta en halua tehdä mitään varastoon odottelemaan.

• Työssäni tärkeintä on tuottaa elanto omalla suunnittelutyöllä luoden esteettisiä, kaupallisesti kannattavia, visuaalisesti aikaa kestäviä sisustustekstiilimallistoja. Malliston luomisessa olen osaltani halunnut edistää suomalaisen muotoilun kotimaista ja kansainvälistä tunnettavuutta ja ylläpitää suomalaista tuotanto- ja materiaaliosaamista.

• Saan tehdä sitä, mikä on minulle rakasta ja mielekästä. Tärkeää on myös kotimaisuus ja erilaisten ammattitaitojen säilyminen Suomessa.

• Tehdä ympäristömyönteisiä tekoja ja tuotteita. Työllistää itseni. Nautin työstä joka päivä.

Yrittäjillä on huoli toimeentulosta ja jaksamisesta.

• Yrittäjät ovat köyhyysloukussa mutta eivät kehtaa tunnustaa sitä tai eivät itsekään ymmärrä omaa tilaansa, tulevat toimeen jollain muulla!?

• Kyllä tällä hetkellä tärkeintä ylivoimaisesti on, että tällä voisi elää ja tulla toimeen. Yrityksemme on nyt 5-vuotias ja se on kasvanut koko ajan. Olen joutunut palkkaamaan väkeä kehittääkseni yritystä, mutta joka kerta palkatessani väkeä olen potkaissut oman palkkani kauemmas. Nyt työvoiman ja muiden kustannusten kasvettua riskit ovat kasvaneet melko koviksi. Toki yrittäminen sinänsä on kiinnostavaa ja erityisesti tällä alalla äärimmäisen haastavaa. Tietynlaisen epäyhtälön ratkaiseminen ja ongelmista vapautuminen on haastavaa. Onnistuminen näissä tuottaa tyydytystä. Yrittäjänvapaus on mukavaa. Yrittäjänä toki toivon jonain päivänä ns. onnistuvani ja saavuttavani uskottavuutta ja tunnettuutta muotoilijana sekä taloudellista menestystä. Omien tuotteiden saaminen ihmisten eteen on myös hienoa.

• Alan epätyypilliset yrittäjyyden ja freelancer-toiminnan välimaastossa tapahtuvat työsuhteet ja erilaiset yrittämisen muodot luovilla aloilla tulisi selvittää. Osa-aikainen yrittäjyys on jo onneksi mahdollista ilman että tipahtaa yhteiskunnan muiden tukien ulkopuolelle.

20

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

• Käsityöyrittäjyys Suomessa on kädestä suuhun elämistä. Yrittäminen on kallista eikä tukea saa helposti. Sillä summalla joka viivan alle jää ei elä kukaan vaan perheen elättäminen jää palkansaaja-puolison kontolle. Itselle ei pysty edes kunnolla kartuttamaan eläkettä koska ei ole siihen varaa. En suosittele kenellekään käsityöyrittäjyyttä.

• Toimintani on uudenlaisessa tilanteessa. Terveys ei enää kestä täysipäiväistä yrittäjyyttä. Toimeentulo muodostuu useasta eri lähteestä tällä hetkellä.

• Käsityöläiset ovat tulevaisuudessa 5-10 vuotta eteenpäin kovassa arvossa taas, jos olemme vielä elossa emmekä loppuunpalaneita raatoja:)

Eläkkeelle jääminen on monelle yrittäjälle mahdotonta, koska kertynyt eläke ei riitä elämiseen.

Osa yrittäjistä haluaa jäädä eläkkeelle, mutta yritystoiminnalle ei ole jatkajaa. Huolena on loppuuko yritystoiminta kokonaan?

• Olen jo eläkeiässä, vaikka jatkankin edelleen työtäni. Eläke on riittämätön elämiseen. Onneksi työ on mukavaa ja sitä on juuri sopivasti vielä.

• Voisin luopua yrityksestä ja kouluttaa sille jatkajan tai sitten teen niin kauan kun kädet toimii.

21

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

4 Kuluttajien ostokäyttäytyminen Suurta massaa, missä se raha lepää, kiinnostaa ennen kaikkea brändit. Mitä tunnetumpi brändi sen helpompi sitä on myydä ja sitä enemmän sitä ostetaan, koska sillä on silloin jokin arvo. Tunnettuus lisää arvoa.

Oletko havainnut viime aikoina kuluttajien käsityö- ja muotoilutuotteiden ostokäyttäytymisessä muutoksia?

Yrittäjiltä ja sisäänostajilta kysyttiin kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksesta. Kiinnostavaa on se kuinka erilailla yrittäjät ja sisäänostajat näkevät tilanteen. Yrittäjät kokevat tilanteen selvästi myönteisempänä kuin vuonna 2009. Yrittäjistä 44 % (54 % vuonna 2009) on sitä mieltä, että kuluttajien ostokäyttäytymisessä ei ole muutosta, 24 % (27 %) vastaa, että kuluttajat ostavat vähemmän ja 32 % (19 %) että asiakkaat ostavat enemmän kuin ennen.

Ei muutosta

Sisäänostajat 2011 Asiakkaat ostavat vähemmän kuin ennen

Yrittäjät 2011 Sisäänostajat 2009 Yrittäjät 2009

Asiakkaat ostavat enemmän kuin ennen

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Kuvio 2: Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos

Sisäänostajat edustivat Taito Shop -ketjua, design- ja museomyymälöitä sekä lahjatavaraliikkeitä. Lamasta huolimatta useimmat liikkeet olivat onnistuneet säilyttämään markkinaosuutensa ja tällä hetkellä ollaan varovaisen myönteisiä. Sisäänostajista 38 % (33 %) on kuitenkin sitä mieltä, että kuluttajat ostavat vähemmän kuin ennen, 31% (33 %) vastaa, että ei ole muutosta ja 31 % (33 % ) vastaa, että kuluttajat ostavat enemmän kuin ennen.

22

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Kuluttajien ostokäyttäytymistä on tutkittu paljon, mutta melko vähän on pohdittu sitä, mikä saa ostamaan käsityö- ja muotoilualan tuotteita. Englannin Crafts Council selvitti kuluttajien kiinnostusta käsin valmistettuihin työtuotteisiin ja potentiaalisia asiakkaita. Kuluttajamarkkinoilta löydettiin trendejä, jotka saattavat lisätä kiinnostusta näiden tuotteiden hankintaan. Yksilöllinen tuote tukee persoonallisen identiteetin rakentamista enemmän kuin teollinen muotoilu tai luksustuotanto. Kiinnostus aitouteen tarjoaa mahdollisuuden kertoa tuotteiden tarinoita, avata ideoita ja osoittaa tekijän taitoja. Tiedostaville kuluttajille käsin tehty tuote on luksustuotetta parempi valinta, koska siihen ei yleensä liity eettisiä ongelmia.

Elämysmarkkinoilla käsityö- ja muotoilualalla on mahdollisuuksia esimerkiksi yhdistää vapaaajantoimintaan. Käsityö voi olla myös taiteentuntijoiden sijoituskohde. (Hargreaves McIntyre 2010) Mikä määrittelee kuluttajien valintoja käsityö- ja muotoilutuotteiden ostamisessa eniten nyt (valitse kolme tärkeintä)?

Yksilöllisyys Laatu Hinta Omaan tyyliin sopiva

Sisäänostajat 2011

Kotimaisuus

Yrittäjät 2011

Omaan ideologiaan sopiva

Sisäänostajat 2009 Yrittäjät 2009

Muotoilu Käytännöllisyys Väri 0%

20 % 40 % 60 % 80 %

Kuvio 3: Kuluttajien ostopäätökseen vaikuttaneiden tekijöiden tärkeys (yrittäjät) Yrittäjien mukaan kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat ennen kaikkea tuotteen yksilöllisyys, laatu ja hinta ja se että tuote sopii omaan tyyliin. Alle 34-vuotiasta vastaajista 60 % on kuitenkin sitä mieltä, että hinta on tärkein ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Sen sijaan yli 54-vuotiaista yrittäjistä 64 % on sitä mieltä, että se on laatu.

Sisäänostajien mukaan kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat hinta, laatu ja se että tuote sopii omaan tyyliin. Sisäänostajien mielestä asiakkaan ostopäätökseen vaikuttavat myös tuotteen kestävyys (tuote valmistettu hyvistä materiaaleista), idea, tarina, kestävä klassikko ja paikallisuus. Sisäänostajien kotimaisuus merkitsee asiakkaille vähemmän kuin ennen. Yrittäjien käsityksessä ei ole muutosta vuoteen 2009.

Voisiko yrittäjien ja sisäänostajien kokema ero johtua osaltaan siitä, että yrittäjä voi saada suoraa asiakaspalautetta eikä silloin välttämättä puhuta hinnasta vaan tuotteen ominaisuuksista. Sisäänostajan näkökulma tuotteisiin on toisenlainen osana koko myyntivalikoimaa.

23

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

5 Markkinointi Nettisivut erittäin tärkeä markkinoinninväylä, mutta paras markkinoinnin keino on tehdä leiviskänsä niin hyvin kuin mahdollista ja tyytyväinen asiakas johdattaa sanaa eteenpäin.

Parhaan myynnin saa tapahtumissa, missä ihmiset ovat lomallaan tai matkoilla. Lähialueen tapahtumat ovat parhaita, koska ihmiset haluavat paikallisia tuotteita. Isommille messuille hukkuu helposti.

Mihin yritys panostaa markkinoinnissa ja myynnissä vuonna 2011 ?

Markkinointia tarkasteltiin valmiita vaihtoehtoja sisältävällä kysymyksellä siitä, mihin yritys panostaa markkinoinnissa ja myynnissä vuonna 2011. Yritykset aikovat panostaa vuonna 2011 www-sivujen ajankohtaisuuteen 50% (48 % vuonna 2009), jälleenmyyjien hankkimiseen 38%, verkostoitumiseen 33%, osallistua alan suoramessutapahtumiin Suomessa 31% (39 %), osallistumiseen alan ammattimessutapahtumiin Suomessa 17 % (28 %), asiakastilaisuuksien järjestämiseen yrittäjien verstaalla 15 % (21 %), oman verkkokaupan kehittämiseen 19 %(15 %), sosiaalisen median käytön lisäämiseen 19 %, oman verkkokaupan toteuttamiseen 11% (10 %), sosiaalisen median käyttöön ottamiseen 10% ja osallistumiseen kansainväliseen suoramyyntitapahtumiin 6% (1%). Jokin muu, mikä vastauksia oli: kansainvälistymiseen, liikelahja-asiakkaat, näyttelytoiminta ja suoramarkkinointi. Alle 35-vuotiaista vastaajista 57 % pitää tärkeimpänä panostaa verkostoitumiseen. www-sivuilla ajankohtaisuuteen Jälleenmyyjien hankkiminen Verkostoitumiseen Osallistumiseen suoramessutapahtumiin …

Osallistuminen ammattimessutapahtumaan …

Järjestää asiakastilaisuuksia yrittäjän verstaalla

2011

Oman verkkokaupan kehittämiseen

2009

Sosiaalisen median käyttöön lisäämiseen Oman verkkokaupan toteuttamiseen Sosiaalisen median käyttöön ottaminen Osallistumiseen kansainvälisiin …

0%

10 %

20 %

30 %

Kuvio 4: Mihin yritys panostaa markkinoinnissa ja myynnissä vuonna 2011?

24

40 %

50 %

60 %

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Näyttää siltä, että verkossa markkinointi on kasvussa ja suoramarkkinointi vähenemässä. Näin yrittäjä säästää aikaa ja rahaa, mutta menettää suoran kontaktin asiakkaaseen. Selvitys antaa viitteitä siitä, että kiinnostus messuosallistumiseen on vähenemässä. Vuonna 2009 lähes 40 % vastaajista aikoi osallistua suoramessutapahtumiin ja vuonna 2011 vain runsas 30 %. Ammattimessuissa muutos oli vielä suurempi kuin vuonna 2009 vajaa 30 % aikoi osallistua ja vuonna 2011 enää alle 20 %. Myös verstaalla tapahtuvia asiakastilaisuuksia järjestetään entistä vähemmän. Verkkosivuihin ja verkkokauppaan aiottiin sen sijaan panostaa entistä enemmän ja uudeksi markkinoinnin välineeksi oli nousemassa sosiaalinen media.

Avoimissa vastauksissa yrittäjät toivat esille kokemuksiaan markkinoinnin ja myynnin haasteellisuuden. Seuraavassa otos yrittäjien vastauksista: • Kauppa käy kun keskittyy valittamisen sijasta myyntityöhön.

• Myynti ja markkinointi ei ole ongelma. Yritys toiminut 32 vuotta ja tuotteet tunnetaan.

• Tärkeänä koen myös jo olemassa olevien markkinointikanavien hyvän hoitamisen.

• Suomi on niin pieni maa, että on menestyäkseen löydettävä isompia markkinoita persoonalliselle tuotteelle.

• Hyvät lehdistösuhteet ja tiedottaminen • Kansainvälistyminen on ainoa tapa saada toiminnasta kannattavaa.

• Myynti ja markkinointi ovat se kompastuskivi ja vaikeus niin kuin useilla luovan alan yrittäjällä. Maksaisin isot prosentit mielelläni jos jostain löytyisi agentti. Saisin tehdä omaa parasta osaamistani rauhassa ja joku joka osaa parhaiten juuri myynnin voisi hoitaa sen. Näin tehdään muun alan yrityksissäkin. Oikeasti minulla ei olisi varaa pitää töissä yhtä huonoa myyjä/markkinoijaa kuin olen.

• Asiallisia jälleenmyyjiä on vaikea löytää. Pienten kauppojen vaikeudet heijastuvat myös tuottajille, rahojaan saa odottaa kauan ja joskus joutuu perimään perintätoimiston kautta.

• Olen itse tuotteideni paras myyjä! Myyntityö vaatii omistautumista ja positiivista asennetta. Liian usein messuilla alan yrittäjät koko olemuksellaan viestittävät "älä vain tule tänne".

• Messutapahtumat ovat yhtä tyhjän kanssa. Paras markkinointikeino on: Henkilökohtainen tuote-esittely.

• Puusepän paras mainos ovat tyytyväiset asiakkaat ja heidän kauttaan toimiva puskaradio. Tämä yhdistettynä selkeisiin nettisivuihin ovat ainakin omassa toiminnassani olleet toimivinta markkinointia • Lehtimainoksiin ei anneta euroakaan...puskaradio on paras markkinointikanava.

• Yritykseni on uudessa vaiheessa koska olemme juuri aloittaneet yhteistyön ison jälleenmyyjäyrityksen kanssa yksinoikeudella. Tämä jälleenmyyjä löysi yritykseni Design-tapahtumasta. Olen aina sanonut että tapahtumissa täytyy jaksaa kiertää jotta tuotteet pääsisivät esille vaikka myynti ei aina päätä huimaakaan. Omalla kohdallani se kannatti!

• Ilman www-sivuja ei seinätekstiilejäni markkinoitaisi Kanadassa ja USA:ssa.

25

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Verkkosivut markkinoinnissa

Google ja Facebook ovat yllättävän suuria markkinointiarvoltaan.

Onko yrityksesi verkkosivujen merkitys markkinoinnissa tai myynnissä muuttunut edellisestä vuodesta?

Verkkosivujen käyttö markkinoinnissa on vakiintunut ja siksi on ymmärrettävää, että niiden käytössä ei juurikaan nähdä muutosta. Sähköisessä tiedonvälityksessä on kuitenkin vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia kuten sosiaalinen media. Vastaajista 55 % (51 %) on sitä mieltä, että verkkosivujen merkityksessä markkinoinnissa tai myynnissä ei ole tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen. Yrittäjistä 36 % (35 %) on sitä mieltä, että yhteydenottojen määrä verkkosivujen kautta on lisääntynyt. Yrittäjistä 12 % (13 %) on sitä mieltä, että tilauksien määrä on lisääntynyt verkkosivujen kautta. Vastaajista 9 % on sitä mieltä, että kaupankäynti on lisääntynyt omassa verkkokaupassa.

Yrittäjille on usein ongelmallista, mihin rajalliset resurssit voisi keskittää verkkoliiketoiminnassa: Omat kotisivut vai verkkokauppa ja miten olla mukana sosiaalisessa mediassa? Facebook sosiaalisen median kanavana kiinnostaa eniten, mutta miten saada tykkääjiä ja mitä viestiä siellä? Nämä asiat askarruttivat muun muassa Kultahankkeen Facebook työpajaan osallistuneita yrittäjiä (http://www.taito.fi/yrityspalvelut/projektit/kultahanke/).

Ei muutosta Yhteydenottojen määrä on lisääntynyt Tilauksien määrä on lisääntynyt 2011

Kaupankäynti omassa verkkokaupassa lisääntynyt

2009

Yhteydenottojen määrä on vähentynyt Tilauksien määrä on vähentynyt 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Kuvio 5: Verkkosivujen merkityksen muutos markkinoinnissa tai myynnissä

26

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

6 Yritystoiminnan menestystekijät ja kehittämishaasteita Käsityötuotteen tai palvelun hankinnassa asiakasta viehättää usein tarina tekijästä, tuotteen elinkaaresta tai sen muu uniikki piirre. Käsityö tarjoaa runsaasti keinoja osallistaa ja sitouttaa yksilöitä ja yhteisöjä kestäviin arjen valintoihin ja aitoon tekemisen iloon. Siksi kestävään käsityötuotteeseen tulisi liittää kaikki se tieto, josta asiakas voi hyötyä sen hankkiessaan.

(Saha 2010)

Mitkä ovat yritystoimintasi kannalta kolme tärkeintä menetystekijää?

Yrittäjien mielestä yrityksen tärkeimmät menestystekijät ovat tuote 81%, erottautuminen 50% ja asiakaspalvelu 38 %. Yli 54-vuotiaista yrittäjistä 35 % on sitä mieltä, että eettinen ja kestävä toimintatapa on menestystekijä, mutta alle 35-vuotiaista vain 14 %. Palvelutuotteen, kuten matkailu- ja hyvinvointipalvelu on maininnut menestystekijäksi vain 6 % vastaajista. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut viidessätoista vuodessa. Tuolloin tehdyssä selvityksessä tärkein menestystekijä oli tuote ja toisena oli imago, yritys- tai tuotekuva ja kolmantena jatkuva tuotekehitys. (Johnsson & Äyväri 1996, 56) Vastaavia tuloksia on esitetty myös monissa muissa tutkimuksissa. Kuviossa 3 sivulla 20 tarkastellaan kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavia asioita ja todetaan ostopäätöksiin vaikuttavan ennen kaikkea tuotteen yksilöllisyys, laatu ja hinta sekä, että tuote sopii omaan tyyliin.

Tuote Erottautuminen Asiakaspalvelu Yrittäjän oma persoona Uusiutumiskyky Eettinen ja kestävä toimintatapa

Yrittäjät 2011

Verkostoituminen Jakelutiet ja markkinointiverkosto Kansainvälistyminen Palvelutuote, kuten matkailu- ja…

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

Kuvio 6: Yritystoiminnan kannalta tärkeimmät menestystekijät

27

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Hinta ja hinnoittelu Tuotteiden ja palveluiden hinnoittelu on vaikeaa yrittäjille. Sisääostajien mielestä tuotteen hinta vaikuttaa ratkaisevasti kuluttajan ostopäätökseen. Yrittäjät eivät pidä asiaa yhtä ratkaisevana, mutta yleensä sovittavat hinnan olemassa olevasta markkinahinnasta. Yksilöllisille tuotteille ei välttämättä löydy vertailuhintaa. Hinnoittelussa koetaan epävarmuutta ja kaivataan asiaan neuvontaa. Tällöin yrittäjän on syytä miettiä tarkasti tuoteideansa ja sen tuotteistaminen. Kyse on kuitenkin siitä, kuinka haluttava tuote on, mitä siitä halutaan maksaa.

Eettinen ja kestävä toimintatapa Käsityötä pidetään yleensä lähtökohtaisesti ekologisena toimintana. Käsityö- ja muotoilualan yrittäjät vastaavat tuotteistaan omalla nimellään ja omilla kasvoillaan. Ruotsalaista käsityötä tarkastelevassa tutkimuksessa (Malm 2009, 61–62) todetaan, että käsityöntekijät pitävät toimintaansa ekologisena, koska käytetään luonnonmateriaaleja, muotoilu on laadukkasta, hyödynnetään kierrätysmateriaaleja ja ihmistyövoima korvaa fossiilista energiaa. Luonnonmateriaalien käyttö juontaa ajalta, jolloin käytettiin läheltä saatavia raaka-aineita. Nyt ympäristömyönteisyyttä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon mm. materiaalin kuljetus. Tuotteen valmistaminen itse pienissä erissä vahvistaa toiminnan vastuullisuutta. Kierrätysmateriaalin käyttö juontaa myös historiaan ja säästäväisyyteen. Käsityön tuotantotapaa voidaan pitää ekologisena vaikka tänä päivänä hyödynnetään myös koneita ja laitteita.

Taina Saha (2011) pohtii samoja asioita artikkelissa Kestävä käsityö elämään. Kestävä käsityö ei ole vain ekologista puuhastelua, vaan rehellistä analyysiä siitä ovatko tuotteet ja palvelut kestäviä, kauniita, koskettavia, kannattavia ja onko niiden olemassaolo perusteltua. Kuluttajat ovat entistä tietoisempia omista vaikutusmahdollisuuksista eettisten ja ekologisten tuotteiden ja palveluiden puolesta. Yrittäjiltä odotetaan tietoa tuotteen koko elinkaaresta. Osa kyselyyn vastanneista yrittäjistä katsoi, että työssä parhainta on ekologisten tuotteiden valmistaminen.

Erittäin paljon Ei lainkaan Paljon Erittäin vähän Vähän

Kuvio 9: Minkä verran asiakkaat kysyvät tuotteiden ympäristövaikutuksista?

Sisäänostajilta kysyttiin asiakkaiden kiinnostusta tuotteiden ympäristövaikutuksiin. Valtaosa, 93% (89 % vuonna 2009) vastasi, että asiakkaat kysyvät vähän tai erittäin vähän tuotteiden ympäristövaikutuksista.

Ainoastaan 8 % vastasi, että asiakkaat kysyvät paljon tuotteiden ympäristövaikutuksista. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että ympäristökysymykset eivät kiinnostaisi asiakkaita. Saattaa olla, että myymälä valitaan sillä perusteella, että siellä oletetaan otettavan huomioon ympäristö- ja eettiset kysymykset.

Myös tuoteinformaatio on tärkeää, mutta myyjä ei välttämättä tiedä sen vaikutusta ostopäätökseen.

28

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Tuote ja palvelutuote

Mistä liiketoimintanne muodostuu?

Selvitykseen vastanneet yrittäjät valmistavat pääasiassa materiaalisia tuotteita. Useimmiten kuitenkin myös materiaaliseen tuotteeseen liittyy tai olisi syytä liittyä palvelua. Asiakkaan on esimerkiksi hyvä tietää korjataanko ja huolletaanko tuotteita. Valtaosan liikevaihto muodostuu vain tuotteista 32 % (41 % vuonna 2009) tai enemmän tuotteista kuin palveluista 37 % (36 %) ja yhtälailla tuotteista kuin palveluista 19 % (13 %) vastanneista. Palveluiden merkitys on noussut hienoisesti ja 6 %:n liikevaihto syntyi yksinomaan palveluista kun vastaava osuus vuonna 2009 oli vain 3 %. Aineeton kulutus on luovassa taloudessa merkittävää ja pientä muutosta tähän suuntaan oli tapahtunut myös käsityö- ja muotoilualalla. Alan luonteesta johtuen materiaalisten tuotteiden merkitys tulee aina olemaan suuri. Lisääntyvä tarve korjaus- ja kunnostustyöhön sekä käsityöpalveluihin osana kulttuurimatkailua saattavat lisätä palveluiden osuutta.

Vain tuotteista Enemmän tuotteista kuin palveluista Yhtä lailla tuotteista ja palveluista

Yrittäjät 2011

Enemmän palveluista kuin tuotteista

Yrittäjät 2007

Yrittäjät 2009

Vain palveluista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

Kuvio 7: Yrittäjien liiketoiminnan osa-alueet

Kälviäinen (2005, 119–120) mainitsee esimerkkeinä asioista, joita yrittäjät voivat tuotteistaa palveluiksi: asiakkaan hankinta- ja ostokokemuksen syventäminen, oman identiteetin rakentaminen käsityötuotteiden avulla, juurien säilyttäminen ja etsiminen, oma suunnittelu ja tekeminen, läheisille ostaminen ja tekeminen sekä matkailuun ja luontoon liittyvät mahdollisuudet. Hyvinvointikäsityöyrittäjyys voisi Kälviäisen mukaan toimia kauppakeskuksissa ja se tulisi olla yksi tyky-palvelu. Matkailuun kytkeytyvät valmiit käsityötuotteet, käsityön tekemisen eksoottiset kohteet ja ympäristöt, noiden ympäristöjen suunnittelu, tekemisen seuraaminen ja asiakkaan itse tekeminen yhdistettyinä matkailupalveluihin.

29

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Palvelumuotoilusta puhutaan paljon oikeastaan ymmärtämättä mitä sillä tarkoitetaan. Lähtökohtana on asiakasymmärrys. Muotoilun käsite ja muotoilijan työ on laajentunut tarkoittamaan ihmisten, tuotteiden ja teknologian vuorovaikutuksen suunnittelua (Miettinen 2011). Käsityömuotoilija onnistuu joskus parhaimmillaan intuitiivisesti tavoittamaan asiakasymmärryksen ja valmistamaan tuotteita ja palveluita, joissa asiakaan tarpeet, toiveet ja unelmat kohtaavat. Palvelumuotoiluajattelun omaksuminen saattaisi lisätä hyviä tuloksia myös käsityöalalla.

Digesin ja Käsi- ja taideteollisuusliiton toteuttamassa Käsityöyrittäjyys ja matkailu -selvityksessä (2011) ilmeni, että käsityöalan matkailupalvelut ovat vielä alkutekijöissä. Matkailijoille tarjotaan lähinnä tuotteita eikä niihin mahdollisesti liittyvää palvelua ole kehitetty eikä erikseen hinnoiteltu. Tuotteiden tarinat kiinnostavat matkailijoita, mutta niitä ei vielä ole juurikaan hyödynnetty. Monesti on myös niin, että käsityöalan yritysten tilat ovat melko pienet eikä niissä ole helppo vastaanottaa suuria matkailijaryhmiä. Käsityökulttuurimatkailupalvelujen kehittäminen edellyttää paneutumista matkailijan odotuksiin ja yhteistyötä muiden matkailutoimijoiden kuten matkanjärjestäjien kanssa. Myös markkinoinnissa on haasteita ja monikanavainen markkinointi puuttuu vielä.

Matkailijat ovat kiinnostuneita suomalaisesta arjesta, maaseudusta (puhtaus, koskemattomuus, kiireettömyys) ja käsityöalan yrittäjien elämäntavasta sekä tuotteista. Matkailijoiden odotukset ja laatuvaatimukset kasvavat jatkuvasti ja siksi yrittäjien on tärkeää keskittyä myös kokonaiskonseptien luomiseen, palvelujen tuottamiseen ja yhteistyöhön muiden alueen matkailutoimijoiden kanssa. Yrittäjät tarvitsevat tukea palveluiden kehittämiseen ja palvelunäkökulman aukikirjoittamiseen sekä monikanavaisen viestinnän toteuttamiseen. (Kosonen & Pekkarinen 2011) Sisäänostajat ovat kiinnostuneita materiaalisista tuotteista, mutta myös niihin tarvitaan tarinoita ja tuotetietoa. Sisäänostajat painottavat, että tuotekokonaisuuden tulisi olla kunnossa ennen kuin niitä tarjotaan myyntiin.

Kuvio 8: Tavarantoimittajien tuotteissa kunnossa olevat seikat tai kehittämistä vaativat kohdat.

Asteikko: kunnossa (Arvo: 3), jossain määrin kehitettävää (Arvo: 2), erittäin paljon kehitettävää (Arvo: 1) ja en osaa sanoa (Arvo: 0) Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että tuote on käsityö- ja muotoilualan yrityksen menestystekijä.

Tuotteen markkinointi edellyttää, että myös siihen liittyvä muu materiaali ja markkinointi ovat kunnos30

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

sa. Sisäänostajien mielestä tavarantoimittajilla on erittäin paljon kehitettävää markkinointimateriaaleissa, pakkaussuunnittelussa ja kumppanuusvalmiudessa (yksinoikeustuotteet). Jossain määrin kehitettävää on tuotteiden tuoteselosteissa, tuotteen oikeassa segmentoinnissa ja toimivuudessa (tuotteet kunnolla testattuja).

Vaikuttaa siltä, että tuotteen valmistajan mielenkiinto kohdistuu itse tuotteeseen, mutta sen lopullinen tuotteistaminen jää kesken. Yrittäjä tyytyy toimittamaan materiaalisen tuotteen ilman sen myyntiin kiinteästi kuuluvaa tarinaa, tuoteinformaatiota ja pakkausta. Käsityötuotteesta saatetaan todeta, että se puhukoon itse puolestaan. Tuotetietoa ei kannata pantata asiakkaalta: infoa materiaaleista, käytöstä, huollosta ja hävittämisestä. Tästä kertovat myös sisäänostajien kommentit.

Sisäänostajakyselyn vastaajat ohjeistavat yrittäjiä • Asiakaslähtöisyyttä enemmän! Tuotteen/tuotteiden hinta tulee olla sellainen että se kestää jälleenmyyjän katteen, jos käytetään vähittäiskauppaa myyntikanavana. Tuotteet tulee olla testattuja (kutistuvuus, pestävyys, astianpesukone/mikron kestävyys, lasitteet turvallisia, ei saa irrota raskasmetalleja). Toimitusaikojen tulee pitää. Uusia tuotteita tarvitaan sesongeittain. Tiedotusta tarvitaan uusista tuotteista. Valmistajan pitää ottaa selvää, mitkä ovat käytettävän jälleenmyyjän asiakassegmentit. Niin tuotteita luulisi olevan helpompi suunnitella ja valmistaa.

• Valmiiksi mietitty tuote alusta loppuun saakka: tuoteselosteesta pakkaukseen, segmentoidusta markkinaajatuksesta valmiisiin hintatietoihin.

• Tuotteiden tunnettavuus edistää myyntiä. Paljon lehdissä tai muualla esillä olleet tuotteet herättävät asiakkaiden kiinnostuksen.

31

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

7 Yritysten kehittäminen Parasta olisi jos alv-veroa saisi pudotettua esim. 9 prosenttiin. Se laskisi suoraan kuluttajahintoja ja uskoisin valtionkin saavan riittävästi, sillä halvemmat kuluttajahinnat lisäävät myyntiä ja siis mahdollistaisi useamman ansaitsevan elantonsa yrittäjinä.

Millä kehittämistoimenpiteillä autetaan parhaiten yritysten toimintaa?

Vastaajat kirjoittivat melko paljon kommentteja avokysymyksiin. Esitetyt kehittämistoimenpiteet on jaettu yrittäjäympäristöön liittyviin, yrittäjille suunnattuihin palveluihin sekä yrittäjiin liittyviin asioihin.

Yrittäjät tunnistavat asiat, joissa he kaipaavat kehittämistä. Koulutus- ja konsultointipalvelut koetaan tarpeellisiksi, mutta valmentajilta ja konsulteilta toivotaan enemmän alan asiantuntemusta. Näyttää siltä, että ilmaista koulutusta on ollut eri hankkeiden kautta tarjolla niin runsaasti, että odotukset ovat hiukan vääristyneet. Koulutuksen tulisi olla yhä parempaa, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan. Yrittäjät tarvitsevat apua omaan tilanteeseensa enemmän kuin yleisluontoisia kursseja. Verkostoitumiseen ja yhteistyön koordinointiin kaivataan apua. Rahoitustukea toivotaan tuotekehitykseen, messu- ja näyttelykustannuksiin sekä ensimmäisen työntekijän palkkaukseen. Arvonlisäverotus koetaan epäoikeudenmukaiseksi.

Käsityö-, taidekäsityö- ja muotoilualan yrittäjien ehdotukset kehittämistoimenpiteiksi Yrittäjäympäristö

tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen pidempi starttirahajakso rahoitustuki tuotekehitykseen tuki messu- ja näyttelykustannuksiin arvonlisäverotuksen alentaminen Yrittäjille suunnatut palvelut

konsultointi, mentorointi, täsmäkoulutus, verkostoituminen käsityö-, taidekäsityö- ja muotoilualan yrittäjyyden tuntevat konsultit tiedotus yrittäjäkursseista ja kehittämispalveluista yrittäjille ja kehittämistoimenpiteisiin aktivointi edullisia myyntitapahtumia ja laadukkaita taidekäsityön markkinointitapahtumia yhteistoimintaa kansainvälisille messuille kampanjointia käsityö- ja muotoiluyrittäjien puolesta Yrittäjät

kuluttajanäkökulman vahvistaminen hinnoittelun perusteet hallintaan verkostoituminen 32

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Yrittäjien kehittämistoimenpiteitä koskevia vastauksia Yrittäjäympäristö • Käsityöyrittäjien alv voisi olla matalampi. Tukia, esim. investointeihin, tuotekehittelyyn ja lomiin olisi kohtuullista saada joskus. Näkyvyyden lisäämiseen apua, mainostaminen esim. lehdissä on kallista. Eri puolilla Suomea käsityöläisten arvostus on erilaista.

• Mielestäni pienyrittäjien alv-maksuja pitäisi alentaa. On ihan älytöntä, että jos korjaisin vaikka vetoketjun asiakkaan vaatteesta, alv on pienempi kuin jos vaatteen mihin tulee vetoketju. Samaa käsityötä.

• Panostusta pienyritysten verotuksen keventämiseksi. Käsityöalan vakuutusmaksut ovat myös kohtuuttoman suuria.

Työntekijöiden palkkaaminen sen kalliuden takia lähes mahdotonta. Kehitystarve liittyy mielestäni nimenomaan valtiollisten pakollisten kulujen pienentämiseen / kohtuullistamiseen.

• Pienentämällä pakollisia maksuja kuten YEL. Nyt on niin että jos maksat 150€/kk YEL:iä niin se kartuttaa eläkettäsi 8€/vuosi.

• Alan epätyypilliset yrittäjyyden ja freelancer-toiminnan välimaastossa tapahtuvat työsuhteet ja erilaiset yrittämisen muodot luovilla aloilla tulisi selvittää. Osa-aikainen yrittäjyys on jo onneksi mahdollista ilman että tipahtaa yhteiskunnan muiden tukien ulkopuolelle.

• Mielestäni Taito Groupin ja Ornamon tulisi vielä voimallisemmin kampanjoida muotoilu- ja käsityöyrittäjien puolesta, pyrkiä esiintymään meidän etujärjestönä (vrt. EK, Palkansaajien keskusliitto, Suomen Yrittäjät). Tulisi kampanjoida ja ottaa voimakkaammin kantaa käsityön arvostuksen puolesta, niin että käsityöyrittäjät voisivat pyytää tuotteistaan sellaisia hintoja, että yritystoiminta kannattaa. Liian moni käsityöläinen myy tuotteitaan liian halvalla, ja tekevät muita töitä ohella. Jos kaikki käsityöläiset pitäisivät samaa linjaa tuotteiden hinnoissa, kyllä arvostus kasvaisi ja ostajia tulisi. Toiseen suuntaan taas voisi kampanjoida käsityöyritysten alv-kannan laskemista, sillä olisi suora vaikutus kannattavuuteen. Onhan kirjoilla, pääsylipuilla, matkalipuillakin 9 % alv, sama käsityölle!

Yrittäjien kehittämistoimenpiteitä koskevia vastauksia Yrittäjille suunnatut palvelut • Tehopäiviä: eri alojen asiantuntijoita, jopa täysin poikkeavilta aloilta. Lyhyitä "täsmäiskuja"! Hyvin itseään ilmaisemia "taviksia".

• Koulutus on aina tarpeen, mutta olen ollut mukana monenlaisissa projekteissa, ja silmään on pistänyt se, että monilla kouluttajilla ei ole mitään käsitystä käsityöyrittäjyyden erityistarpeista, eikä tajua siitä, kuinka kädestä suuhun välillä eletään, eikä ole varaa laittaa markkinointiin tms. isoja summia. Käsityöalaan liitetään myös helposti vääränlaista romantiikkaa joka on vailla realismia. -Itse saan eniten apua toisilta käsityöyrittäjiltä. Samassa veneessä ollaan. Mutta henkilökemia on tärkeää, kaikkien kanssa ei voi verkostoitua ja olla yhteistyössä. Pitää olla sa33

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

manlaiset periaatteet toiminnassa, niin se voi onnistua.

• Muotoilu- ja käsityöalojen yrittäjät tarvitsevat edelleen lisää ammattimaisuutta hinnoitteluun, liian halvalla ei pitäisi myydä, siitä kärsii koko ala.

• Noin kolmen vuoden välein jakso nettisivujen, esitteiden ja tuotteiden päivitykseen.

• Harvalla käsityöyrittäjällä on varaa laittaa satoja euroja kurssitukseen.

• Kehittämistoimenpiteillä, joilla saadaan itse yrittäjä aktivoitumaan.

• Yritykselle räätälöity oppisopimus ilman aikaa vievää tenttipakkoa on hyvä. Sastamalassa on oma Sastamalan koulutuskuntayhtymän PYRY 1 ja 2 hanke joihin saadaan Ely-keskukselta rahaa. Hankkeesta saadaan yrityksen tarpeiden mukaista täsmäkoulutusta ja asiantuntija-apua nopeasti paikan päälle. Lisäksi on yhteistä koulutusta. Tämä on ollut parasta ja tehokkainta mitä 30v yrittäjänä ollessa minä ja henkilökuntani ovat saaneet.

• Luovien alojen yrityskurssit eivät lupauksistaan huolimatta tarjoa mitään uutta tavalliseen yrittäjäkoulutukseen.

Olen kolunnut ne jo joten ihan oikeasti jotain todellista tarvitaan.

• Yksilöllisellä neuvonnalla kuten uusyrityskeskuksessa tehtiin minun kohdallani.

• Ely-keskusten tulisi julkistaa erilaiset käsityötä tukevat palvelut, kuten koulutus, myymäläavustukset yms.

• Jonkinlainen mentor-järjestelmä voisi olla hyvä. Kokeneemmat saman alan yrittäjät näyttäisivät mallia, miten alalla käytännössä toimitaan.

• Lahden Velmassa järjestetyt yrittäjätreffit ovat olleet kiva tapa verkostoitua. Tilaisuus on ollut sopivan epävirallinen, johon pienyrittäjän on ollut helppo tulla tapaamaan saman alueen yrittäjiä.

• Annetaan tietoa ajankohtaisista asioista yritysmaailmassa ja TIEDOTETAAN myös niistä yrittäjille, samoin kuin muistakin hankkeista tulisi tiedottaa paremmin. - Yrittäjällä ei useinkaan ole aikaa hakea sitä juuri häntä koskevaa tietoa.

• Jos kansainvälistymistuet poistetaan, pienet käsityöyritykset eivät voi enää osallistua messutapahtumiin (ammattimessut).

• Tiedotus TE-keskuksien tukipalveluista, esim. työvoiman tukimuodoista, jotka näyttävän muuttuvan koko ajan ja koskevat milloin vastavalmistuneita milloin jo työuraansa päättäviä.

• Aloitin yritystoiminnan eläköityessäni pari vuotta sitten. Yritystukien "ikärasismi" estää lähes kaikkien tukien saamisen. Puhutaan paljon työurien pidentämisestä, mutta tässä suhteessa puheiden ja tekojen välillä on suuri ristiriita.

• Luoville aloille tarvittaisiin pidempi strattirahajakso, koska tunnettuuden saavuttaminen vaatii oman aikansa.

34

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

• Tiedottamisella, erityisesti laadun merkitystä kuluttamisessa olisi syytä nostaa esiin sekä ekonomisessa että ekologisessa mielessä.

• Kokoamalla kattava tietopankki alan toimijoista ja heidän tuotteistaan, auttaen yrityksiä verkostoitumaan ja tekemään yhteishankintoja, milloin se on mahdollista.

• Autetaan käsityöyrittäjiä informoimalla uusista mahdollisuuksista ja tapahtumista, ja etsitään esim. yrittäjille yhteisiä myyntiagentteja vilkastuttamaan kauppaa. Pienillä yrittäjillä mainonta ja tuotteiden tunnetuksi tuominen on vaikeaa, jos toimii yksin ja pienellä budjetilla.

• Kestävän kehityksen korostaminen, verkostoituminen, laadukkaat talouden ja markkinoinnin perusasioiden hallinnan kurssit, yrittäjyyden ammatillisuuden ja laadukkuuden korostaminen kaikessa toiminnassa, monipuoliset ja ammatilliset auttajat ongelmatilanteissa mm. laitteet ja laitehankinnat.

• Enemmän tietoa meistä valtakunnan medioihin.

Yrittäjien kehittämistoimenpiteitä koskevia vastauksia Muita huomioita • Verkottumisen luovissa mahdollisuuksissa. Esim. miten paikalliset ao:t ja amk:t voisivat toimia yhteistyössä käsityöläisten kanssa. Kaikkea ei aina saa rahalla.

• Alan ammatillisen koulutuksen säilyminen ja kehittäminen yritystoimintaan paremmin valmentavaksi koulutukseksi Suomessa.

• Ammattiopinnoissa opiskelijoita tulisi nykyistä enemmän ohjata oman työnsä markkinointiin. Kaikista ei ole yrittäjiksi, mutta yrittäjän taidoista on hyötyä myös osuuskunta- ja yhdistystoiminnassa.

Kouluttamalla käsityöaloille pätevää työvoimaa.

Yrittäjät toivovat alan ammatillisen koulutuksen kehittämistä yritystoimintaan paremmin valmentavaksi.

Lisäksi koulutuksessa valmistuvien osaaminen tulisi vastata paremmin työelämän tarpeita. Todistus taskussa – työelämä vastassa -puheenvuorossa suositetaan, että oppilaitokset tekevät jatkossa tutkimus- ja kehitystyö -hankkeita myös mikroyritysten kanssa (Leroux 2011, 26). Yrittäjien kannattaa olla myös itse aktiivisia yhteistyötarjoajia ammattikorkeakouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin (työharjoittelupaikka, työelämän asiantuntija, T&K-hanke).

35

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

8 Kehittämispalvelut Toimialalle tarvitaan sopivia rahoitus- ja neuvontaratkaisuja. Usein tarjottu kehittämisraha tai neuvonta ei kohtaa tätä toimialaa lainkaan - summat liian suuria, kun pienemmälläkin saataisiin ja jo merkittävää tulosta aikaan tai neuvoja/konsultti ei ymmärrä alaa lainkaan tai hyvin vähän.

Yrittäjiltä kysyttiin arviota siitä, miten osallistuminen kehittämishankkeiden koulutukseen, Ely-keskusten tuotteistetut yrityspalvelut (esim. DesignStart), Uusyrityskeskusten palvelut, Taito-yrityspalvelut, Luovien alojen Jalostamo-palvelut, Starttiraha ja Ely-keskuksen rahoituspalvelu (Yrityksen kehittämisavustus) ovat auttaneet yritystä tuotteiden ja/tai palvelujen kehittämisessä, markkinoinnin tehostamisessa?

Vastaukset osoittavat, että yrittäjät kokevat saavansa vain vähän hyötyä kehittämispalveluista. He ovat sitä mieltä, että palveluissa ei oteta huomioon yrittäjien tarpeita ja eikä niistä tiedoteta riittävästi. Lisäksi yrittäjät odottavat kehittämispalvelujen konsulteilta parempaa alan asiantuntemusta. Kehittämispalveluiden toivotaan toimivan yhden luukun periaatteella. Hankkeilta odotetaan enemmän yrittäjien tarpeiden huomioimista. Koulutuksen toivotaan olevan käytännönläheistä ja lyhytkestoista toimialoille räätälöityä.

Kritiikkiä hankkeet saavat siitä, että kehittämistoimenpiteet kohdistuvat pääasiassa alkaville yrittäjille.

Kuvio 10: Arvioi, miten kehittämispalvelut ovat auttaneet yritystäsi?

Starttiraha

Vastaajista 22 % on sitä mieltä, että starttiraha on auttanut yritystoiminnassa erittäin paljon ja paljon (12% jonkin verran, 6% vähän tai hyvin vähän, 49 % ei lainkaan ja 33 % en osaa sanoa).

Kehittämishankkeet

Vastaajista 11 % on sitä mieltä, että osallistuminen kehittämishankkeisiin on auttanut yritystoiminnassa erittäin paljon ja paljon (17% jonkin verran, 19% vähän tai hyvin vähän, 28 % ei lainkaan ja 26 % en osaa sanoa).

36

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Uusyrityskeskuksen palvelut

Vastaajista 6 % on sitä mieltä, että Uusyrityskeskusten palvelut ovat auttaneet yritystoiminnassa erittäin paljon ja paljon (16% jonkin verran, 11% vähän tai hyvin vähän, 42 % ei lainkaan ja 24 % en osaa sanoa).

Taito-yrityspalvelut

Vastaajista 4 % on sitä mieltä, että Taito-yrityspalvelut ovat auttaneet yritystoiminnassa erittäin paljon ja paljon (14% jonkin verran, 8% vähän tai hyvin vähän, 44 % ei lainkaan ja 29 % en osaa sanoa).

Ely-keskuksen rahoituspalvelut

Vastaajista 8 % on sitä mieltä, että Ely-keskuksen rahoituspalvelut ovat auttaneet yritystoiminnassa erittäin paljon ja paljon (5% jonkin verran, 6% vähän tai hyvin vähän, 49 % ei lainkaan ja 33 % en osaa sanoa).

Ely-keskuksen tuotteistetutpalvelut

Vastaajista 3 % on sitä mieltä, että Ely-keskuksen tuotteistetut palvelut esim. DesignStart ovat auttaneet yritystoiminnassa erittäin paljon ja paljon (3% jonkin verran, 8% vähän tai hyvin vähän, 50 % ei lainkaan ja 36 % en osaa sanoa).

Luovien alojen Jalostamo-palvelut

Vastaajista 2 % on sitä mieltä, että Luovien alojen Jalostamo-palvelut ovat auttaneet yritystoiminnassa erittäin paljon ja paljon (3% jonkin verran, 8% vähän tai hyvin vähän, 53 % ei lainkaan ja 34 % en osaa sanoa).

Seuraavassa on esimerkkejä vastauksista kehittämistoimenpiteitä ja muita terveisiä, jotka käsittelevät kehittämispalveluja: • Yrityskohtaiset avut ja apurahat. Yrityksen oma tarve pitää kuulla ja myös ymmärtää. Yleensä niputetaan elykeskuksissa liian pieniksi ja myös osaamattomiksi. Projekti toisensa jälkeen muodostetaan alkavien yritysten tarpeisiin.

• Tukirahoista on vaikea saada infoa.

• Olisi hyvä, jos hankkeita ei olisi niin paljon päällekkäin.

• Kehittämishankkeiden koulutuksessa mukana olleena (sekä koulutettavana että ohjausryhmässä) tuntuu ikävältä, että koulutusten tavoitteena on useammin hanketta rahoittavan tahon hyötyminen taloudellisesti kuin koulutettavien etu.

• Tuntuu, että tieto kehittämishankkeista, jos niitä on, jää johonkin portaaseen, muuta perille se ei tule.

• Neuvonta, mistä apua saa eikä ideoiden teilaaminen heti alussa (kuten minulle kävi kun kyselin aikoinaan kehittämisavustusta). Myöhemmin sain toiselta henkilöltä (ELY) kuulla, että olisin voinut avustuksen saadakin... Valitettavasti olin tuotekehittelyn jo silloin omin voimin tehnyt.

• Pienisummaiset, näppärästi haettavissa olevat kehittämisavustukset - nykyinen ELY-, siis entinen TE-keskusten kautta haettava järjestelmä ei todellakaan palvele meitä. Liian mittavat puitteet ja arvioinnit liian korkeasta konsulttiperspektiivistä. Henkisen yrittäjyysilmapiirin muutoksella. Pienet yritykset kuluttavat paljon suurempien tarjoamia palveluja.

37

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

• Em. kehityspalvelut oletan olevan hyviä palveluita, mutta sivutoimisuuteni vuoksi en niitä ole käyttänyt. En ole myöskään hakeutunut em. palvelujen pariin. Miksi? En osaa sanoa. Ehkä käytettävissä oleva aika on ollut rajallista ja sen vähäisenkin ajan on käyttänyt tuotantoon kuin kehittämiseen. Ja toisaalta koen että ensin pitää tehdä tuotetta ja testata sitä markkinoilla jonkin aikaa ennen kuin pystyy saamaan itselleen ja yritykselleen mitään noista kehittämispalveluista.

• Esim. yllämainituista kehittämispalveluista tiedottaminen yrittäjille.

• Yritykseeni ei ole kukaan yllä olevista sidosryhmistä ottanut yhteyttä ja tarjonnut palveluja outoa näin sähköisenä aikana. Kaikenlaiset projektit ovat vain siksi että muutama henkilö saadaan työllistettyä ja sitten se jää siihen.

• Kaikki edellä mainitut, palveluja tarjoavat keskukset ovat todella tärkeitä, mutta mielestäni liian vähän esillä ja tietoa ei paljon näistä ole. Voisiko ajatella että kaikista näistä voisi tehdä paperisen "tietoiskun" kaikille jotka toimivat luovilla aloilla yrittäjinä tai esim. vasta yrittäjiksi alkaneille, jotta tietäisivät heti alussa mitä kaikkia mahdollisuuksia on olemassa ja mistä voi apua saada?

Maaliskuussa 2011 julkaistussa Luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden tulevaisuustyöryhmän julkaisemassa ”Toimintamalli luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämiseksi” julkaisussa katsotaan, että yrityspalvelujärjestelmä ei pysty vastaamaan nopeasti kehittyvillä toimialoilla yritysten kohtaamiin haasteisiin. Ongelmana pidetään mm. järjestelmäkeskeisyyttä, hajanaisuutta ja tehottomuutta. Järjestelmän katsotaan keskittyvän liikaa arvoketjun alkupäähän (tuotanto) ja liian vähän loppupäähän (tuotteistaminen, jakelu ja markkinointi). Rahoitusjärjestelmästä todetaan, että se ei ole mukautunut toimintaympäristön muutoksiin. Osa näistä ongelmista on nähtävissä myös käsityö- ja muotoilualan yrityspalveluissa.

Monesti esiin tulee se, että tällä hetkellä on helpompi saada rahoitusta suurille hankkeille kuin pientä kiireistä rahoitusta.

Yrittäjät tarvitsevat helposti haettavaa tukirahoitusta ja avustuksia liiketoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Esimerkiksi Keski-Suomen kehittämisrahaston siemenrahasto on osoittautunut käteväksi ja joustavaksi yritysten kehittämisinstrumentiksi (Lukkari, Partanen 2001, 82), jossa on vähän byrokratiaa ja nopea käsittelyaika. Olisiko se malliksi muille? Voidaanko hakuprosessia yksinkertaistaa?

38

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

9 Johtopäätökset Käsityö- ja muotoilualan yrittäjyyden menestyksen lähtökohdat ovat osaavat yrittäjät, oivalliset tuotteet ja toimivat markkinointikanavat. Yrittäjien osaamiseen vaikutetaan hyvällä ammatillisella koulutuksella, räätälöidyillä täydennyskoulutuksilla ja yrityspalveluilla. Hyvään yrittämisen ympäristöön kuuluvat oikeudenmukainen verotus ja työllistämiseen kannustavat rahoitusratkaisut. Tuotekehitys on jatkuva prosessi, jota voidaan edistää esimerkiksi innovaatiostipendeillä. Näkyvyyttä ja toimivia markkinointikanavia voidaan vahvistaa koko toimialan yhteisillä toimenpiteillä.

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjät uskovat tulevaisuuteen Käsityö- ja muotoiluala edustaa merkittävää luovan talouden toimialaa, joka voi lisätä ihmisten hyvinvointia ja ympäristön viihtyisyyttä. Yrittäjät uskovat mahdollisuuksiinsa ja luottavat kuluttajien kiinnostukseen. Yrittäjille tärkeitä asioita ovat vapaa, itsenäinen luova työ, mahdolliYrittäjät uskovat suus valmistaa hyviä tuotteita ja palveluja ja kehittyä työssään. Monelle itsesmahdollisuuksiintään selvä lähtökohta on eettinen ja kestävä kehitys. Vuoden 2011 tulokset sa ja luottavat kueivät poikkea merkittävästi vuoden 2009 kyselyn tuloksesta, mutta jotkut luttajien kiinnoskehityssuunnat ovat vahvistuneet ja merkkejä muutoksista on nähtävissä. tukseen.

Paneutuminen yrittäjien ammatti-identiteettiin ja yritysten menestystekijöihin antaa lisää ymmärrystä yrittämisen perusteisiin.

Toivelistalla ovat räätälöidyt yrityspalvelut, rahoitustuki yrityksen alkutaipaleella ja kehitysvaiheessa, tuki ensimmäisen työntekijän palkkaukseen, tuki messuosallistumiseen sekä arvonlisäveron alentaminen.

Tarjolla olevista kehittämis- ja rahoitusmahdollisuuksista kaivataan enemmän tietoa ja toivotaan ns. yhden luukun periaatetta. Sisäänostajat kaipaavat tuotteistamisen vahvistamista ja markkinointimateriaalin parantamista. Internet on omaksuttu luonnolliseksi markkinoinnin välineeksi, mutta sosiaalinen media ei ole vielä kovin laajasti käytössä. Aineistosta voi lukea viitteen siitä, että yrittäjien kiinnostus kuluttajamessuihin olisi vähenemässä. Markkinointi tapahtuu enemmän verkossa ja suorat kontaktit asiakkaisiin ovat vähenemässä. Suurin menestyksen mahdollisuus piilee edelleen houkuttelevissa tuotteissa ja toimivissa palveluissa. Yrittäjien haasteena on palveluajattelun sisäistäminen ja tuotekokonaisuuden ymmärtäminen materiaalisena ja aineettomana.

Käsityötoimialan vahvistaminen kytkeytyy yrittäjien osaamiseen ja toimintamahdollisuuksiin. Kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyisin työ- ja elinkeinoministeriö) julkaisemassa käsityöalan yrittäjyyden kehittämisstrategiassa 2007–2013 (Käsillä yrittäminen 2006) käsityöalan yritystoiminnan visioksi on kirjattu: Nykyistä suurempi osa käsityöyrityksistä on kannattavia kasvuyrityksiä, mutta valtaosa on pieniä yrityksiä, jotka toimivat kannattavasti. Yritykset tunnetaan kansainvälisesti hyvin muotoillusta ja mielenkiintoisista asiakaslähtöisistä tuotteistaan ja palveluistaan. Tuotteet ja palvelut ovat helposti asiakkaiden tavoitettavissa Internetin, liikkeiden ja muiden jälleenmyyjien kautta. Käsityöalan yritykset ovat verkostoituneet keskenään sekä matkailu-, kulttuuri- ja hyvinvointisektorin toimijoiden kanssa. Yrittäjien substanssi- ja liiketoimintaosaaminen on vahvistunut.

39

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Visio on edelleen ajankohtainen ja haasteellinen. Strategiassa 2007–2013 esitetyt kehittämistoimenpiteet ovat tiivistetysti: 1) työvaltaisten mikroyritysten olosuhteet kuntoon työnantaja- ja veroratkaisuilla sekä alentamalla työllistämiskynnystä 2) yksittäisistä projekteista pitkäjänteiseen kehitystyöhön ja uusien tuotteiden ja palveluiden konkreettiseen kehittämiseen ja toimenpiteiden valtakunnallinen koordinointi 3) ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja yrityspalvelut yrittäjien ulottuville kytkemällä räätälöidyt yrityspalvelut yhteiskunnan yrityspalvelujärjestelmään, tuotekehityspalvelun ja kansainvälistymispalvelujen kehittäminen 4) käsityö näkyväksi -projekti 5) Suomen Taitoverkko käsityön sähköiseksi kansainväliseksi tietopankiksi ja markkinointivälineeksi sekä jälleenmyyntiverkoston kehittäminen 6) tutkimuksen vahvistaminen 3-vuotisbarometreillä, erillisselvityksillä sekä tutkimustiedon kokoamisella ja jakamisella 7) monikulttuurisuus voimavaraksi Strategian julkaisemisesta on viitisen vuotta ja voidaan todeta, että toimenpiteissä on edelleen haasteita.

Toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia kun Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut toimintansa ja luovat alat on katsottu merkittäväksi kehityksen ja työllisyyden näkökulmasta. Myös yrittäjäympäristöä on kehitetty. Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa 2015 (2007) käsityö ja muotoilupalvelut on mainittu osana luovaa alaa. Käsityö- ja muotoilualan yrittäjyyden kehittäminen linkittyykin osaksi luovien alojen kehittämistä.

Arvonlisävero koetaan kohtuuttomaksi ja ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkauksen kynnystä tulisi madaltaa.

Tämän selvityksen vastauksissa tuli hyvin selkeästi esiin kuten aikaisemmissakin selvityksissä arvonlisäveron kokeminen kohtuuttomaksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Ensimmäisen työntekijän työllistämiskynnystä toivottiin alennettavaksi. Näkemys pitkäjänteisestä kehitystyöstä monen pienen projektin sijaan on siinä mielessä toteutunut, että rahoitusta myönnetään suurille monialaisille hankkeille yhtä toimialaa koskevien sijaan. Tässä on kuitenkin myös vaara, että yksittäinen pieni toimiala voi jäädä varjoon. Parhaimmillaan onnistutaan edistämään rajoja ylittävää uutta yrittäjyyttä.

Muotoilun ja kulttuurialan koulutuksessa on tapahtunut ja tapahtumassa muutoksia. Yrityspalvelujen kehittäminen on ajankohtainen kysymys. Osa tarjolla olevista palveluista soveltuu eri alojen yrityksille, mutta selvityksestä ilmeni tarve kohdennettuihin palveluihin. Yleistä täydennyskoulutusta on ollut tarjolla runsaasti projektien kautta. Koulutuksen maksuttomuus ja runsas tarjonta ovat vähentäneet kiinnostusta tämän tyyppiseen koulutukseen. Myös yrittäjien vaatimustaso on noussut.

Käsityö- ja muotoilualan näkyvyyttä ei ole onnistuttu lisäämään strategiassa toivotulla tavalla eikä mitään suuria kampanjoja ole toteutettu. Helsinki Design Capital 2012 ja Turku Kulttuuripääkaupunki 2011 tarjoavat mahdollisuuksia kulttuurin ja muotoilun esiin tuomiseen, mutta ei riittävästi tilaisuuksia tämän selvityksen kohteena oleville yrityksille. Sähköisiä tietopankkeja käsityö- ja muotoilualan yrityksille ovat Käsi- ja taideteollisuusliitto Taidon Taitoverkko ja Ornamon Fnnishdesigners. Näkyvyyden lisäämisessä ja tiedon kokoamisessa sekä välittämisessä on kehittämistarpeita ja olisikin hyvä jos em. organisaatiot käynnistäisivät yhteisiä toimenpiteitä.

40

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Käsi- ja taideteollisuusliitto on toteuttanut barometritutkimuksia joka toinen vuosi. Tehtävä ilman lisäresursseja on ollut vaativa. Barometritutkimuksen lisäksi tarvitaan säännöllisiä tilastoselvityksiä toimialan laajuudesta. Onkin tarpeen suunnata käsityö- ja muotoilualan tutkimustoimintaan tarpeelliset resurssit.

Strategiaan oli kirjattu monikulttuurisuus voimavaraksi. Monikulttuurisuus on mahdollisuus, joka tulee jatkossa näkymään nykyistä enemmän käsityö- ja muotoilualoilla. Suomalainen käsityö ja muotoilu tarkoittavat eri asiaa kuin aikaisemmin. Muotoiluala on jo hyvin kansainvälistynyt ja Suomessa opiskelee paljon muista maista tulleita opiskelijoita. Suomessa suunniteltu ja valmistettu on korvannut suomalaisen muotoilun. Suomessa muotoiltu voi myös olla muualla valmistettu. Tämä on jo pitkään ollut käytäntö teollisessa muotoilussa. Pidämme Muumi-mukia suomalaisena vaikka se olisi valmistettu Suomen rajojen ulkopuolella. Entä Intiassa kudotut ja Suomessa suunnitellut tekstiilit? Saako 100 % suomalainen uuden arvon vai kiinnostaako asia ostajia?

Luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden tulevaisuustyöryhmä laati maaliskuussa 2011 esityksen kehittämistoimenpiteistä vuosille 2010–2020. Esityksen ytimessä ovat kasvuyrittäjyyden ja kansainvälistymisen edistäminen sekä uudet verkostomaiset ja poikkitoimialaiset toimintamallit. Luovan talouden ja uudistumisen vauhdittamiseksi on tarkoitus muodostaa johtoryhmä/hallitus, UNO Action organisaatio (toteutuksesta ja toiminnasta vastaavat suunnitelman mukaan mm. kehittäjätoimijat) ja Uno Policy (sääntelystä ja ohjauksesta vastaavat OKM ja muut ministeriöt). Esityksen etenemisestä ei vielä ole tietoa, mutta vaikuttaa siltä, että suunnitelmassa on lähdetty enemmän muiden luovien alojen tarpeista kuin käsityö- ja muotoilualan tilanteesta.

Luovien alojen kehittämistä Euroopassa tarkastelevassa raportissa (KEA 2010) on esitetty yhtenä kehitystoimenpiteenä innovaatioseteli (innovation voucher) tekniseen kehittämiseen, markkinointiin tai muotoiluun. Ehdotus on perusteltu myös käsityö- ja muotoilualan yritysten näkökulmasta. Raportissa Tevallako tulevaisuuteen? (Lille 2010) esitetään muotialalle kuusi toimenpidesuositusta, jotka liittyvät tiedon kokoamiseen, yhteistyöhön, kansainvälistymiseen, koulutukseen, mentorointiin ja rahoitukseen.

Käsityö- ja muotoilualan kehittämistarpeet ovat hyvin samansuuntaisia. Moni tämän kyselyn vastaaja kaipasi toimialatiedon kokoamista helposti tavoitettavaan muotoon. Yksi luonteva tapa on kehittää taito.fi:n osana Suomen Taitoverkosta toimialan kokoava yhteisfoorumi yhdessä Ornamo.fi:n kanssa. Yrittäjien keskinäinen ja eri toimijoiden yhteistyö ovat tärkeitä. Yrittäjien yhteistyö on lisääntynyt projektitoiminnan kautta, mutta jatkossa on hyvä miettiä muitakin keinoja. Yksi hyvä esimerkki ovat yrittäjäklubit ja muu vastaava yrittäjien vertaistoiminta. Kansainvälistyminen on haaste ja siihen tarvitaan taloudellista tukea ja kehittämispalveluja. Valtaosalla kyselyyn vastanneista yrittäjistä on käsityö- ja muotoilualan koulutusta. Koulutuksen kautta on saatu valmiuksia yrittämiseen. On kuitenkin korkea kynnys perustaa yritys ilman aikaisempaa kokemusta yrityksessä työskentelystä. Työpaikkoja on hyvin vähän tarjolla ja tästä syystä on tarpeen kannustaa oman yrityksen perustamiseen ja kehittää riittävät tukikeinot aloittavalle yritykselle.

Cronbergin raportissa (2011) esitetään välillisinä toimenpiteinä vaikuttamista taidekasvatuksella taideyleisön määrään, taideostoja ja taiteen hintaa sekä agenttitoimintaa. Vastaavasti käsityö- ja muotoilualan yrittäjän toimintaedellytykset olisivat paremmat mikäli opittaisiin tuntemaan tuotteet ja niiden laatu.

Samoin voitaisiin kohdistaa julkisia hankintoja käsityö- ja muotoilualan yrityksiin. Agenttitoiminta on tehokasta, mutta pienille yrityksille maksut saattavat olla kynnyskysymys. Cronbergin raportin toimen41

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

pide-ehdotuksessa esitetään luovan talouden korvaamista ilmaisulla luova kasvu, joka olisi laajempi henkisen ilmapiirin sisäistämisen termi. Käsityö- ja muotoilualan näkökulmasta ehdotus määritellä työlainsäädäntöön uutena ryhmänä itsensä työllistäjät, tuntuu hyvältä. Taiteilijoiden toimeentulon parantamiseksi esitetään apurahojen määrän lisäämistä. Käsityö- ja muotoilualan yrittäjät tarvitsevat myös mahdollisuutta irrottautua tuotannosta tuotekehitykseen apurahan turvin. ArvonKilpailutilanne ns. lisäverovapaan taiteen ylärajan nosto 8 500 eurosta 15 000 euroon saattaa olla harrastajayrittäjien taiteilijoille parannus, mutta arvonlisäveroton alapuolella toimivat lisäävät kanssa koetaan käsityö- ja muotoilualalla osaltaan vinoutunutta kilpailutilannetta. Moni selvihankalaksi. tyksen vastaaja viittasi hankalaan kilpailutilanteeseen verotuksen ulkopuolella olevien ”harrastajayrittäjien” kanssa.

Kehittämistavoitteiden yhteenveto Yrittäjäympäristön parantaminen Arvonlisäveron alentaminen ja arvonlisäverovapaan myyntitulon ylärajan nostaminen • Arvonlisäverotus ei kohtele käsityö- ja muotoilualan yrityksiä oikeudenmukaisesti. Tuotteiden valmistaminen ja palvelut esim. käsityöalojen uniikit tilaustyöt sisältävät paljon käsityötä ja vähän vähennyskelpoisia hankintoja. Käsityö on melko samoin työvoittoista kuin parturi- ja kampaamoala ja kulttuuripalveluista kirjailijat, joilla arvonlisävero on 9 %:ia. Arvonlisäverovapaan myyntitulon ylärajan nostaminen auttaisi osaa käsityö- ja muotoilualan toimijoista. Ornamo on esittänyt ylärajan nostamista 8500 eurosta 15000 euroon.

Tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen • Käsityö- ja muotoilualan yrityksissä kynnys ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen on korkea ja sen madaltamiseksi tarvitaan toimenpiteitä.

Joustava ja helposti haettava tukirahoitus • Yrittäjät tarvitsevat helposti haettavaa tukirahoitusta ja avustuksia liiketoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen. Starttiraha auttaa alkuun, mutta se loppuu nopeasti. Yrityksen tuotekehitykseen tarvitaan tukimuoto, joka kannustaa kehittämään innovatiivisia tuotteita. Innovaatioseteli saattaisi olla sopiva.

Yrittäjille suunnattujen palvelujen kehittäminen Yleisten yrityspalveluiden lisäksi räätälöityjä palveluja • Tarjolla olevat palvelut ovat tavoittaneet melko huonosti käsityö- ja muotoilualan yrittäjät. Lisäksi on nähtävissä hanke- ja koulutusväsymystä. Tarvetta on sen sijaan räätälöidylle koulutukselle, joka on lähellä konsultointia. Palveluiden uudistaminen on tarpeen tehdä kiinteässä yhteistyötä yrittäjien kanssa. Yrityksen haluavat ”täsmäkoulutusta” tuotekehitykseen, hinnoitteluun, markkinointiin ja verkkoviestintään. Konsulttien yrittäjyyden asiantuntemus ja käsityö- ja muotoilualan tuntemus on onnistuneen palvelun edellytys.

Oppisopimuskoulutus toimivaksi • Oppisopimuskoulutus on monessa tapauksessa hyvä väline kouluttaa yritykseen osaavia työntekijöitä tai yrittäjälle seuraaja. Järjestelmää tulee kuitenkin kehittää niin, että yritykset pystyvät hyödyntämään sitä.

Palvelusetelit 42

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

• Palvelusetelijärjestelmä antaa mahdollisuuden valita yrittäjälle sopivimmat palvelut ja oikeat konsultit.

Yrittäjälähtöiset kehittämishankkeet • Jatkossakin tarvitaan kehittämishankkeita, joilla voidaan tukea esimerkiksi palvelutuotekehitystä, kansainvälistymistä ja verkostoitumista.

Verkostoitumisen lisääminen • Verkostoituminen toimialan sisällä ja muiden toimialojen kanssa avaa uusia mahdollisuuksia.

Vastuu toimialan verkostoitumiseen on paljolti toimialajärjestöillä ja luovien alojen eri toimijoilla. On toivottavaa, että Luotu-päivien järjestäminen jatkuu.

Yrityspalvelujen tavoitettavuuden parantaminen • Käsityö- ja muotoilualan yrittäjät tuntevat huonosti tarjolla olevia yrityspalveluja ja kokevat ne hankalasti tavoitettaviksi. Tiedotusta onkin syytä lisätä ja tuoda lähemmäksi yrittäjiä. Käsi- ja taideteollisuusliitto ja Teollisuustaiteen liitto Ornamo ovat monelle yrittäjälle luontevia tahoja, joilta tietoa haetaan. Muotoilijahaku Finnishdesigners (www.ornamo.fi) ja käsityöalan yrittäjähaku Taitoverkko (www.taitoverkko.fi) ovat olemassa olevia palveluja, joista voidaan kehittää hyvä väylä käsityö- ja muotoilualan yrittäjätietoon. Kehittämiseen tarvitaan resursseja.

Yrittäjien ja myyntiagenttien yhteistyön lisääminen • Yrittäjät toivovat myyntiagenttipalveluja ja tässä yrityksiä voivat auttaa muun muassa Agma luovan talouden agentit ja managerit ry (http://agma.fi ).

Laadukkaiden markkinointitapahtumien lisääminen • Lukuisten käsityömessutapahtumien lisäksi tarvitaan edullisia myyntitapahtumia ja laadukkaita taidekäsityön markkinointitapahtumia, joita ei voi toteuttaa ilman laajaa alalla olevaa toimijaverkostoa ja yrittäjien aktiivista panosta.

Käsityö- ja muotoilualan näkyvyyden lisääminen • Käsityö- ja muotoilualan pienet yritykset eivät yllä suuriin markkinointitempauksiin ja viestintäkampanjoihin. Alan merkitys on kuitenkin suuri työllisyyden ja kestävän kehityksen kannalta.

Näkyvyyskampanjan voisi toteuttaa kehittämishankkeena, jonka onnistumisen edellytyksenä on myös yrittäjien sitoutuminen ja toimiminen mukana.

43

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Yritysneuvojien, kouluttajien, matkailuvälittäjien ja sisäänostajien mielestä yrittäjillä on seuraavanlaisia kehittämistarpeita Kuluttajanäkökulman lisääminen tuote- ja palvelumuotoiluun • Eri puolella Suomea tarvitaan luovien alojen palvelumuotoilun työpajoja, jossa keskitytään palvelujen tuotteistamiseen tarinankerronnan ja kuvakäsikirjoituksen ym. keinoin. Tässä tarvitaan muotoilijoiden ja käsityö- ja taidekäsityöalan yrittäjien yhteistyötä.

Palvelunäkökulman tuominen matkailutuotteisiin ja palvelujen laadun kehittäminen • Yrittäjät tarvitsevat myös palvelujen julkituomiseen ammattilaisen apua.

Tuotteistuksen ja hinnoittelun konsultoinnin ja koulutuksen lisääminen • Käsityö-, taidekäsityö- ja muotoilualan yrittäjät panostavat tänä vuonna toiseksi eniten uusien jälleenmyyntikanavien saamiseen. Sisäänostajien mielestä ongelmana on, että tuotteistaminen on usein jäänyt kesken. Sisäänostajat odottavat, että myyntiin tulevat tuotteet ovat testattu, pakkaukset, tuoteinformaatiot ja markkinointimateriaalit ovat kunnossa. Yrittäjät tarvitsevat tuotteistamiseen ja hinnoitteluun konsultointia ja koulutusta. Taito-yrityspalveluihin kehitetään tuotteistamisen yrityspalvelu.

Kestävän käsityön näkökulma liittäminen tuotetietoihin ja viestintään • Vaikka kotimainen käsintehty lähituote vastaa pääosin ekologisuuden vaatimuksiin, on syytä arvioida tuotteiden ja palveluiden elinkaarta monipuolisesti avainasiakkaiden näkökulmasta (Kulttuuri, kauneus, kannattavuus, kestävyys, kosketus, kommunikointi). Kestävän käsityön näkökulma kannattaa tuoda esille tuoteinformaatiossa ja yritysten tarinoissa. Kestävän käsityön näkökulmaa lisätään käsi- ja taideteollisuusjärjestön Taito-yrityspalveluissa. Käsi- ja taideteollisuusliitto toteuttaa yrittäjille suunnatun videon kestävästä käsityöstä.

Yrittäjien monikanavaisen viestinnän ja markkinoinnin osaamisen vahvistaminen • Yrittäjä on paras kertoja omasta osaamisesta, tuotekehityksestä, tuotteista ja palveluista, kunhan hän saa konsultointia ja koulutusta siihen. Tähän kannattaa panostaa hankkeiden koulutuksissa, koska pääosa yrittäjistä hoitaa itse sisällöntuotannon verkkosivuille, blogiin, Facebookiin ja lähettää tiedotteita medialle. Käsi- ja taideteollisuusliitto julkaisee edullisen Internetmarkkinoinnin kirjan yrittäjille.

44

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Lähteet Aaltonen, S., Heinonen, J., Luomala, K. 2011. Yksinyrittäjätuen vaikuttavuuden ja toimivuuden arviointi. 2011. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 18/2011 Cheng, H., Kesävuori, T., Lehtonen, M., Lovio, J., Lund, R., Mallenius, S., Serita, V., Sonninen, A. 2011. Doing Design Business in Japan: Experiences from HIRAMEKI. Aalto University Cronberg. T. 2010. Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä ”2010:6.

Cronberg. T. 2011. Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Raportti selvitystoimenpiteistä ja selvittäjä Tarja Cronbergin esitys hallitusohjelmatavoitteiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä ”2011:9. ”Fact Sheets luovat alat” (Hermia Oy, Tampere 2010, 69–67).

Gjessling, N. 2011. Henkilökohtainen tiedonanto 3.3.2011 N. Gjesslingiltä, Sekretariatsleder, Danske Kusthåndvärkere, Köbenhavn.

Hargreaves McIntyre M. 2010. Consuming Craft the contemporary craft market in a changing economy. London: Crafts Council.

Hun, W., Ball L. & Pollard E. 2010. Crafting Futures. A study of the early careers of crafts graduates from UK higher education institutions. London: Crafts Council.

Johnsson, R. & Äyväri, A. 1996. Menestyvä käsityöyrittäjä -tutkimus. Helsinki: Käsi- ja taideteollisuusliitto.

KEA. 2009. The Impact of Culture on Creativity. A Study prepared for the European Commission (directorate-General for Education and Culture). 2009. KEA. European Affairs.

Kosonen H. & Pekkarinen H. 2011. Käsityömatkailu, tiivistelmä haastatteluista. Diges.

Kovalainen, A. Mitä käsityöyrittäjyys on? Luutonen, M. Äyväri, A. 2002. (toim.) Käsin tehty tulevaisuus.

Näkökulmia käsityöyrittäjyyteen. Helsinki: Sitra, 11-31.

Kälviäinen, M. 2005. (toim.) Käsityö – yrittäjyys – hyvinvointi: uusia liiketoimintapolkuja. KTM julkaisuja 9/2005.

Käsillä yrittäminen. 2006. Käsityöalan yrittäjyyden kehittämisstrategia 2007–2013. KTM Julkaisu 36/2006.

45

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Leroux, V. 2011. (toim.) Todistus taskussa – työelämä vastassa –puheenvuoro luovan alan opiskelijoiden työllistymisen puolesta. Luovan talouden strateginen hanke, Helsinki Lille, K. 2010. Tevallako tulevaisuuteen? Selvitys muoti- ja designalan hyödyntämättömistä voimavaroista ja potentiaalista. Helsinki: Diges.

Lith, P. 2005. Käsityöyrittäjyys Suomessa 2000-luvulla: yritykset ja alan keskeiset kehityslinjat. KTM julkaisuja 100/2005.

Luutonen, M. Äyväri, A. 2002. (toim.) Käsin tehty tulevaisuus. Näkökulmia käsityöyrittäjyyteen. Helsinki: Sitra.

Luutonen, M. & Tervonen, T. Käsityöyrittäjä 2009 -selvitys. Helsinki: Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito.

Lukkari, U. 2011. Luova raha näkökulmia luovien alojen rahoitukseen, Heminia Oy:n julkaisuja, työ- ja elinkeinoministeriö, Luovan talouden strateginen hanke http://www.tem.fi/files/29724/Luova_Raha_Nakokulmia_Julkaisu_2011.pdf Luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden tulevaisuustyöryhmä. 2011. Mietintö Toimintamalli luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden edistämiseksi, Työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö http://www.tem.fi/files/29500/Tulevaisuusraportti.pdf Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015. KTM Julkaisuja 10/2007.

Malm, T. 2009. Hantverk i Sverige. Beredskap inför framtida behov av låg energikonsumtion. Examensarbete. Lunds universitet, Humanekologiska avdelningen.

Miettinen, S. (toim.) 2011. Palvelumuotoilu. uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Teknologiateollisuus, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Savonia ammattikorkeakoulu, Kuopion Muotoiluakatemia.

Rintaniemi, P. 2002. Kommentti artikkeliin Käsityötuotteisiin ja palveluihin liitetyt merkitykset. Luutonen, M. Äyväri, A. 2002. (toim.) Käsin tehty tulevaisuus. Näkökulmia käsityöyrittäjyyteen. Helsinki: Sitra, 106-109.

Saha, T.2011. Kestävä käsityö elämään! Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n nettiartikkeli.

Santos, J. K. 2009. Esitelmä. World Crafts Council – Europe General Assembly 2009, Lucerne, Switzerland.

Schwarz M. & Yair K. 2010. Making Value: craft & the economic and social contribution of makers.

London: Crafts Council.

Stöttemuligheder på arkitektur-’ kunsthåndvärk- og designområderne – en konsekvens- og perspektivanalyse. 2010. Köbenhavn: Statens Kunstfond: Arkitekturudvalget og Kunsthåndvärk- og Designudvalget.

46

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Suomen Yrittäjät. 2011. Yksinyrittäjäohjelma, Hyvinvoiva Suomi 2011 http://www.yrittajat.fi/File/e3f7628e-fc37-4dec-a4cf-e1e5ad7d6685/yksinyritt.pdf Tötterman-Lamppu, H. 2011. Langat käsissä. Kauppalehti Optio 4/11. Helsinki: Kauppalehti, 54–63.

Veräjänkorva, T. 2006. Diagnoosi taidekäsityöstä. Tarkastelussa taiteen, muotoilun ja käsityön rajapinta.

Helsinki: Valtion muotoilutoimikunta.

Vuorinen, Risto. 1995. Persoonallisuus ja minuus. Helsinki: WSOY.

47

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

LIITE 1

Kestävä käsityö elämään Taina Saha, Dafecor

Uutta näkökulmaa keramiikan perinteeseen muotokieleen: Linum kahvikuppi Muotoilija Nathalie Lahdenmäki Kuva Nathalie Lahdenmäki www.nathalielahdenmaki.fi/

Kestävä käsityö kanavoituu arkiseen elämään entistä tiedostavampana kulttuuri- ja elinkeinotoimintana, joka luo kestävää perustaa koskettavalle, kauniille, kommunikoivalle ja kannattavalle tulevaisuudelle.

Kestävä käsityö koskettaa. Käsityö on silta eri aikakausien, kulttuurien ja ihmisten välillä. Käsityö on tekijälleen väylä omaan sisimpään, josta kumpuaa luovuus ja persoonallinen ilmaisutapa. Yksilöllinen ilmaisutyyli näkyy tavassa tehdä, toimia ja luoda tuotteelle muoto.

Kestävä käsityö liittää yksilön osaksi yhteisöä ja kulttuurihistoriallista perintöä hyödyntäen eri tekniikoita, materiaaleja, taito-tietoa ja tarinoita.

Käsityöammattilaisen tekemiin tuotteisiin tai tuottamiin palveluihin liittyy merkityssisältöjä, jotka ovat tärkeitä tuotteen hankintapäätöksissä. Käsityönä valmistetulla tuotteella kuvataankin usein olevan sielu. Kestävää käsityötä voidaan tarkastella kuuden näkökulman avulla ja samalla hahmottaa millainen tuotteen tai palvelun sielunnäkymä todellisuudessa on.

Näkökulmien avulla käsityöyrittäjä voi löytää omasta tutusta maailmastaan joitakin uusia aineksia tuotteittensa markkinointiin ja myyntiin sekä tuotekehityksen tueksi.

Kestävän käsityön avulla pyritään tunnistamaan niitä keinoja, joiden avulla oppiminen, oivaltaminen ja käsityötaitojen edistäminen voidaan toteuttaa yksilöä tai yhteisöä koskettavalla tavalla – tuntien oma toiminta merkityksellisenä.

48

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Kestäviä suhteita ja kannattavaa toimintaa Käsin tehtyyn tuotteeseen syntyy tekijälleen suhde. Joskus tuo suhde on niin likeinen, että tuotteesta on vaikea erotella niitä sisältöjä, jotka tekevät siitä ilmaisuvoimaisen, tunteita herättävän tai muista vastaavista tuotteista erottuvan. Itse tehtyyn tuotteeseen kiinnytään siinä määrin, että sitä ei haluta heittää pois, vaan säilyttää läpi elämän ja mahdollisesti myös tuleville sukupolville. Tällöin tuote kertoo myös tekijästään ja omistajastaan omaa tarinaansa.

Elinkeinona käsityötä harjoittavalle yrittäjälle säilyttävä lähtökohta saattaa olla kohtalokas. Yrittäjälle ja harrastajalle kannattavuus tarkoittavat eri asioita. Käsityöyrittäjän on oltava harrastajaa kriittisempi myös kestävyyden arvioimisessa. Siksi on yllättävää, että moni kädentaitojen ammattilainen tuntee omia tuotteitaan, niiden syntyprosessia ja elinkaarta vain pintapuolisesti. Kauneuden käsitekin typistetään koskemaan usein vain tuotteen ulkomuotoa, kun tarkastelu tulisi ulottaa tuotteen tai palvelun koko elinkaaren arvioimiseen.

Arvelusta aitoon analyysiin Käsityöalan yrittäjät ovat usein sitä mieltä, että heidän tekemisensä on vakaalla perustalla, koska itse tekeminen vie vain vähän energiaa ja tuotteissa useimmiten käytetyt luonnonmateriaalit uusiutuvat. Valitettavasti vain harva on aidosti selvittänyt tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksia ja näin oletettu tieto onkin arvailua. Uniikkien tuotteiden ja omaperäisten ideoiden vieminen tuotteiksi saattaa osoittautua mittavaksi ja aikaa vieväksi prosessiksi, jossa niin hermoa, kukkaroa kuin ympäristönkin kestävyyttä koetellaan. Pahinta on, jos vaivannäkö ja tuote eivät tavoita ja kosketa haluttua kohdeyleisöä ja asiakasta. Työn ilo ei jaksa kantaa huomiseen, jos ponnistelut eivät tuo leipää pöytään. Kestävä käsityö ei ole vain ekologista puuhastelua, vaan rehellistä analyysiä siitä ovatko tuotteet ja palvelut kestäviä, kauniita, koskettavia, kannattavia ja onko niiden olemassaolo perusteltua ja herättävätkö ne aitoa uteliaisuutta asiakkaissa ja halua osallistua tiiviimmin mukaan käsityökulttuurin luoviin prosesseihin.

Kulttuurista voimaa ja tiedottamisella lisää elinikää Oletko tullut pohtineeksi miksi käytät nykyisiä materiaaleja, työvälineitä ja miten tapasi tehdä on syntynyt? Käsin tekemisen taustalla on ehkä halu luoda jotain aitoa, uniikkia ja pysyvää - jättää jälki itsestä myös tuleville sukupolville? Käsityöalan yrittäjä edustaa jopa tahtomattaan esinekulttuuria, joka kertoo tästä ajasta, ihmisistä ja arvostuksista. Siksi ei ole itsestään selvää, millaista taitoa ja osaamista vaalitaan ja mitä arvovalintoja toimintatavat edistävät.

49

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Kuluttajat ovat entistä tietoisempia omista vaikutusmahdollisuuksistaan ja kyvystään äänestää jaloillaan eettisesti ja ekologisesti kestävämpien tuotteiden puolesta. Tämä lisää myös käsityöläisille paineita hahmottaa tuotteiden koko elinkaaren aikaisia vaikutuksia ja tiedottaa niistä avoimesti. Tuotteisiin tulisi liittää riittävä informaatio materiaaleista, käytöstä, huollosta ja hävittämisestä. Useat myymälöissäkään myydyt tuotteet eivät kerro edes pakollisia tietoja – saati sitten tuotteen tarinaan, historiaan tai tekijään liittyviä herkkupaloja. Näiden avulla asiakkaan olisi helpompi sitoutua hankkimaan tuote tai palvelu sekä Tuotteissa ovat Korpilahden lähialueen puut hyötykäytössä. säilyttämään ja huoltamaan tuotetta niin, että se kestäisi Kahden osaajan yhteistyöstä syntyy uniikkeja tarinoita. suunnitellussa käyttötarkoituksessaan mahdollisimman Rasiat – käsin koskettaminen ja materiaalin tuntu muuttuu pitkään. yksilöllisiksi kertomuksiksi uniikin sisällön myötä.

Ulla Huttunen ja Arto Salminen, Emalipuu Kuva Ulla Huttunen www.emalipuu.fi

Kestävyys on kauneutta Tuotteen kauneutta tulisi tarkastella sen koko elinkaaren aikana. Tällöin kauneuden arvioiminen ei kosketa vain tuotteen ulkomuotoa, sommittelua, väritystä tai muutoin aistinvaraisesti hahmotettua kokonaisuutta.

Kestävä kauneus tarkoittaa myös valintoja, jolloin heikommassa asemassa olevaa ei hyväksikäytetä tai luonnonvaroja tuhlailla. Kauneus on valintoja, joiden avulla tehdään työtä paremman huomisen puolesta.

Kestävän käsityön periaatteiden mukaisesti käsityön tulisi edistää hyvää elämää. Kaunis tuote ei ole hetken oikku, vaan esine, asia, tapahtuma tai ilmiö, johon ihminen on valmis sitoutumaan ja liittämään sen osaksi elämäänsä ja jopa säilyttämään sen edelleen seuraaville sukupolville. Tuote tai palvelu on kestävä silloin kun se toimii suunnitellussa käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään ja on tämän jälkeen osin tai kokonaan kierrätettävissä. Kestävä käsityötuote tai palvelu on toteutettu myös siten, että siinä hyödynnetään mahdollisimman vähän luonnonvaroja; materiaali- ja energiapanoksia. Vähemmillä panoksilla saadaan enemmän aikaan.

Kommunikoimalla sitoutuneempia ja onnellisempia asiakkaita Käsityötuotteesta saatetaan tokaista helposti, että se puhukoon itse puolestaan. Tähän ilmaisuun voi kuitenkin tyssätä monen hyvän tuotteen matka jo alkutaipaleella. Viestinnässä ei kannata jättää sattuman varaan mitään etenkään silloin kun kyse on elinkeinosta ja leipä riippuvainen myydyistä tuotteista tai palveluista.

50

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Käsityöalan yrittäjän tulisi tarkastella omaa työtään ja tuotteitaan ulkopuolisen silmin ja unohtaa kaikki niihin liittyvät itsestään selvyydet. Vuorovaikutus sisällön, tekijöiden ja tuottajien välillä auttaa luomaan yhteistä ymmärrystä kestävästä käsityöstä ja toisaalta ympäröivästä maailmasta käsityön avulla.

Käsityötuotteen tai palvelun hankinnassa asiakasta viehättää usein tarina tekijästä, tuotteen elinkaaresta tai sen muu uniikki piirre. Käsityö tarjoaa runsaasti keinoja osallistaa ja sitouttaa yksilöitä ja yhteisöjä kestäviin arjen valintoihin ja aitoon tekemisen iloon. Siksi kestävään käsityötuotteeseen tulisi liittää kaikki se tieto, josta asiakas voi hyötyä sen hankkiessaan.

Parhaimmillaan kestävä käsityö auttaa ihmistä ymmärtämään entistä vahvemmin oman osallisuutensa luontoon, kulttuuriin ja erityisesti siihen, miten hän nivoutuu osaksi sukupolvien jatkumoa. Kestävä käsityötuote tai palvelu antaa asiakkaalleen mahdollisuuden luoda valinnallaan maailmasta rahtusen parempi paikka elää, olla ja vaikuttaa.

Tätä tietoa ei kannata pantata, sillä se tuottaa varmasti asiakkaalle myös iloa ja onnellisuutta. Käsityön hyvää tekevää vaikutusta kannattaa hehkuttaa. Liitetään Kestävä käsityö elämään, niin se kantaa meitä yli huomisenkin haasteiden!

Ajatonta muotoilua, JAUR kahvikannu Tekijä: Arctichrome Production Oy, Tornio Muotoilija Eero Hyrkäs Kuva Juha Tirkkonen www.jaur.fi

LIITE 2 51

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Käsityöyrittäjyys ja matkailu Tiivistelmä haastatteluista Hanna Kosonen & Helena Pekkarinen, Diges ry, 2011

Matkailijat ovat kiinnostuneita suomalaisesta arjesta, maaseudusta (puhtaus, koskemattomuus, kiireettömyys), kulttuurista, aidoista kokemuksista ja käsityö- ja muotoilualan yrittäjien elämäntavasta sekä tuotteista. Matkanjärjestäjät haluavat lisää käsityömatkailukohteita, joissa matkailija voi osallistua käsityön tekemiseen. Matkailijoiden odotukset ja laatuvaatimukset kasvavat jatkuvasti ja siksi yrittäjien on tärkeä keskittyä kehittämään palveluiden kokonaiskonseptia vierailijoiden näkökulmasta ja yhdistää voimansa matkailutoimijoiden kanssa.

Haastattelujen toteutus Käsi- ja taideteollisuusliitto tilasi Digesilta käsityömatkailuselvityksen tammikuussa 2011. Haastateltaviksi valittiin kymmenen yritystä ja matkailuvälittäjiä eri puolelta Suomea. Tammi-helmikuun 2011 aikana Diges ry:n Hanna Kosonen ja Helena Pekkarinen haastattelivat yhteensä yhdeksän yrittäjää, joista seitsemän puhelimitse ja kaksi henkilökohtaisesti. Yhteensä haastateltiin 14 tahoa. Haastattelut kestivät kukin 30–75 minuuttia.

Tämän hetken käsityömatkailutuotteet ja -palvelut Haastateltujen tahojen käsityömatkailukohteet olivat yhtä lukuun ottamatta ostosmatkailukohteita, jossa palvelun osuus oli vielä toistaiseksi pieni. Käsityöalan yrittäjien kohteissa tuotteita myytiin erillisissä kaupoissa työpajan tai kodin yhteydessä. Muutamalla työpaja toimi kauppana. Vastaajat itse eivät nähneet palvelunosuutta suurena. Asiakkaiden kannalta matkailullisesta näkökulmasta kiinnostus kohteisiin ja tuotteisiin syntyy juuri tästä käsityöläisulottuvuudesta; tekijän persoonastaan, tuotteiden alkuperäisestä paikasta ja tarinasta tuotteiden takana eli palvelusta ja elämyksestä, jossa asiakas saa lisäarvoa hankkimalleen tuotteelle - ”tämä tuote on hankittu sen aivan alkuperäisestä kotipaikasta, suoraan tekijältä”.

Erikoistuneimmat toimijat olivat mukana eri matkanjärjestäjien suunnittelemissa paketeissa, joissa heidän työpaja-kauppansa oli yksi matkapaketin kohde. Käsityömatkailukohteiden erityispiirre on paikkasidonnaisuus ja miljöö, joita haastatellut yrittäjät korostivat vahvuutenaan. Välittäjien mukaan myös matkailijat tulevat kohteisiin sen takia, että ne ovat paikallisia ilmiöitä ja kertovat ympäristöstään. Jokaisella paikalla tulisi olla myös emäntä tai isäntä, jotka osaltaan rakentavat paikan identiteettiä ja matkailukokemusta.

Laadun merkitys matkailutuotteissa

52

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Käsityömatkailukohteen minimiedellytyksenä on käsityöalan yrittäjän oma tahto ja halu esitellä omia tuotteita ja eri tekovaiheita. Matkanjärjestäjiltä kysyttäessä toiveita tuli myös mm. siitä että tuotteitaan ja toimintaansa matkailijoille esittelevän käsityöläisen olisi hyvä pyrkiä avoimeen kohtaamiseen pajallaan vierailijoiden kanssa, jotta esittely tapahtuu luontevasti ja ystävällisesti. Varsinkin ulkomaalaiset matkailijat ovat tottuneet ystävällisiin ja vuorovaikutteisiin kohtaamisiin. Matkanjärjestäjien näkökulmasta myös kohteen fyysiset ominaisuudet ovat monesti kriittinen kohta. Käsityöläiskohteen tulee olla riittävän tilava kävijäjoukoille, mikä varsinkin bussiryhmien kohdalla on avainkysymys. Mikä tahansa pimeä ja pieni työtila ei sovellu käyntikohteeksi. Käyntikohteissa toivotaan lisäksi mahdollistuvan ruokailut tai kahvittelut. Matkailijoiden käyttöön soveltuva vessa on myös minimiedellytys kohteelle.

Sekä myytävien tuotteiden että tarjottavien palveluiden laatu tulee olla korkea ja tasainen, jotta välittäjät pystyvät käyttämään kohteita ohjelmistossaan. Laadun tulee olla hyvä läpi koko kohteen palvelusta, tiloihin ja henkilöstöön.

Haastattelujen perusteella matkanjärjestäjille on hyvin haasteellista löytää matkailupalveluita tarjoavia tahoja, jotka ymmärtävät laadun merkityksen matkailijan kokemuskaaressa. Kohteiden löytäminen ei ole vaikeaa ainoastaan käsityöalan yrittäjien parista, mutta käsityöläisillä tilannetta tekee haasteellisemmaksi se, että he ovat yleensä pieniä elämäntapayrittäjiä, jolloin esimerkiksi sairastumiset voivat estää palveluntuottamisen. Käsityöalan yrittäjän sitouttaminen on vaikeaa ja yksinyrittäjillä mahdollisuus tarjota palveluita on hyvin haavoittuvaa.

Mitä on käsityömatkailuelämys Yleensä käsityömatkailukohteessa elämys on lyhytaikainen eli korkeintaan muutaman tunnin mittainen.

Erityisesti matkanjärjestäjät toivat esiin halun löytää lisää kohteita, joissa johonkin työvaiheeseen voisi helposti ja nopeasti osallistaa matkailijoita. Matkailijan itsensä osallistuminen tuotteen valmistamiseen on hyvin kohdesidonnainen tarve. Luontaisesti puhtaasti ostosmatkailukohteena pidetyissä kohteissa matkailijat eivät innostuneesti osallistu itse tekemiseen, mutta räätälöidyissä bussi- tai yksilömatkoilla toiveena oli itse osallistuminen. On kuitenkin muistettava että ostosmatkakohteeseenkin on mahdollista synnyttää miljööstä, tekijästä ja tämän tarinasta kumpuavaa elämyksellisyyttä.

Monien yrittäjien omaan toimintaan tulisi sisällyttää vahvemmin yrittäjän oman persoonan sekä miljöön hyödyntäminen, esiin nostaminen ja tarinan mukaan tuominen, jolla edellä mainitut elämykselliset piirteet tulisi tietoisesti hyödynnettyä. Nimenomaan tarinat ja persoonat kiinnostavat ihmisiä ja niitä vahvemmin esiin nostamalla olisi mahdollista lisätä tuotelähtöisten konseptien palvelunäkökulmaa. Tunnettu esimerkki käsityömatkailupalvelusta Lapin kävijöille on Kuukkelilammen Lintu-Antti joka tuvallaan myi matkailijoille elämyksiä niin veistämiensä lintujen kuin kertoimiensa tarinoidenkin kautta.

Kaikki eivät voi olla Lintu-Antin kaltaisia tarinaniskijöitä, mutta jokainen käsityöyrittäjä voi omalla tavallaan lisätä oman tuotteensa tarinallisuutta.

Käsityömatkailuyrittäjien yhteistyö Haastattelujen perusteella käsityömatkailuyrittäjien yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oli hyvin ohutta. Lähinnä yhteistyötä tehtiin markkinoinnillisessa mielessä alueellisten matkailumarkkinointitahojen kanssa ja jonkin verran matkanjärjestäjien kanssa. Eniten käsityöläiset kaipasivat verkottumista majoitusyrittäjien kanssa.

53

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Saavuttaakseen palveluliiketoiminnassa edellytetyn palvelun toimitusvarmuuden ja tasalaatuisuuden monien käsityöyrittäjien tulisi tässäkin mielessä tehdä yhteistyötä.

Käsityöalan tulisi ehkä laajemminkin pyrkiä yhteistyöhön paitsi toistensa myös muiden toimialojen kanssa. Yhteistyötä tulisi lisätä alueellisesti alueen muiden palveluntarjoajien kanssa, esim. majoitus- ja kahviopalveluja tarjoavat yrittäjät, matkan järjestäjät, kuljetusyritykset. Kartta, jossa on vain tietyn alueen käsityöyrittäjät palvelisi varmasti paremmin matkailijoiden tarpeita, mikäli samana karttaan saataisiin esim. paikalliset lähiruokatilat, kahvilapalveluja tarjoavat yritykset ja henkeen sopivat majoittajat.

Verkostoitumiseen liittyen on hyvä muistaa, että yrittäjän aika on kallista, jolloin verkostoituminen verkostoitumisen vuoksi on mahdotonta. Pysyvässä yhteistyössä on monenlaisten odotusten kohdattava kuten molemminpuolinen taloudellinen hyöty, samansuuntaiset tavoitteet sekä henkilökemia.

Käsityömatkailutuotteiden markkinointi Harvalla matkailupalveluita myyvällä käsityöyrittäjällä on riittäviä resursseja markkinoida omaa kohdettaan aktiivisesti – etenkin kun yrittäjien tekemisen pääpaino on kuitenkin itse tuotteiden tekemisessä.

Haastatellut yrittäjätkään eivät juuri markkinoineet kohteitaan. Parasta ja samalla ainoata markkinointia olivat olleet lehtijutut sekä kävijöiden kertomukset ystävilleen ja tuttavilleen. Luottamus oli kova siihen, että kohteet löydetään pelkästään sillä, että tienvarressa olivat opasteet paikallaan.

Asiantuntijan mukaan palveluiden räätälöinti on nykyisin ehdottoman tärkeää, ei voi tehdä vain englanninkielistä palvelua vaan on räätälöitävä tarkemmille kohderyhmille, mikä vaikuttaa myös markkinoinnin suunnitteluun.

Niin käsityö- kuin muidenkin kulttuurimatkailukohteiden tulisi panostaa monikanavaiseen markkinointiin, jossa otettaisiin käyttöön erilaiset mediat sosiaalisista medioista perinteisiin, kansainväliset, kansalliset, alueelliset ja paikalliset matkailumarkkinointitahojen verkkosivut.

Useat käsityöalan yritykset tarvitsisivatkin ehkä hieman tukea oman toimintansa jo olemassa olevan palvelunäkökulman aukikirjoittamisessa sekä sen mieltämisessä että palveluista voi periä maksua; on se sitten erillisenä tai osana tuotetta. Esim. paremmalla aukikirjoittamisella yrittäjän olisi mahdollista lisätä elämyksellisyyden viestintää nimenomaan matkailijoiden keskuudessa.

Käsityöläisten ja matkailijoiden tarpeet ja odotukset tulevaisuudessa Matkailijat ovat kiinnostuneita nimenomaan suomalaisesta arjesta ja suomalaisesta maaseudusta. Slowja ekosuuntaukset ovat olleet luonnollisesti käsityöläiskulttuurissa näkyvissä jo kauan. Tällä hetkellä on lisääntynyt slow- ja ekotrendien myötä kiinnostus tarinoihin ja paikallisuuteen sekä yleensä käsityöläisten poikkeavaan elämäntapaan. Välittäjillä on rajalliset resurssit etsiä palveluntarjoajia, mutta he käyvät kutsuttaessa mielellään tarkistamassa palvelukokonaisuuden sopivuuden asiakkailleen. ”Uusia kohteita kaivataan aina. Helsingissä on nyt kauhea pula ihmisistä, jotka voisivat ottaa kotiinsa matkailijoita ja tehdä siellä yhdessä korvapuusteja.”

Matkailijoiden odotukset ja laatuvaatimukset kasvavat jatkuvasti. Se mikä suomalaisille on itsestään selvää voi monelle ulkomaalaiselle matkailijalle olla uskomaton ja mieleenpainuvin elämys. Suomalaiset 54

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

matkailijat kiertävät mielellään etenkin kesäloma-aikaan vierailu- tai mökkimatkoilla myös kotimaisia kohteita. Tästä kertoo mm. Kenkäveron suosio ja Fiskars. Kysyntää olisi varmasti useammillekin kohteille, kunhan matkailijat saisivat niistä tietoa ja samaan yhteyteen saataisiin paketoitua matkailijalle myös muita palveluita; kuten ruokailu ja majoitus. Löytäminen tulee lisäksi tehdä matkailijalle helpoksi.

Käsityöläisyrittäjien keskuudessa on vähitellen nousemassa kiinnostusta tuotteiden valmistuksen lisäksi kokonaiskonseptien luomiseen ja palveluiden tuottamiseen. Palvelua haluttiin tarjota enemmän työpajoina, itsetekemisen mahdollisuuksina, kursseina, majoitus- ja ruokailupalveluina sekä yleensä palvelujen monipuolistamisena, jossa eri kulttuurialan tekijöiden ja matkailuyrittäjien kanssa yhteistyössä tuotettaisiin erilaisia kokonaisuuksia.

55

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

LIITE 3

Kyselylomake Käsityö-, taidekäsityö ja muotoilualan yrittäjä Kutsumme sinut osallistumaan vuoden 2011 käsityö- ja muotoilualan yrittäjä -kyselyyn.

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry toteuttaa kyselyn yhdessä Teollisuustaiteen liitto Ornamon ja käsi- ja taideteollisuusyhdistysten kanssa.

Kiitokset vastauksista!

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry 1. Vastaajan sukupuoli Mies Nainen 2. Vastaajan ikä Alle 35 vuotta 35 - 44 vuotta 45 - 54 vuotta Yli 54 vuotta 3. Koulutustaustasi Artesaani Artenomi Muotoilija AMK Taiteen maisteri Jokin muu, mikä ______________________________________________ 4. Yrityksen kotipaikka sijaitsee Etelä-Suomessa Länsi-Suomessa Itä-Suomessa Pohjois-Suomessa 5. Yrityksen toiminta on Päätoimista Sivutoimista Teetkö, mitä muuta? Mitä? ______________________________________________ 6. Minkälainen yrityksesi on?

Taidekäsityöalan yritys Käsityöalan yritys (Muotoilualan yritys (Jokin muu, mikä ______________________________________________ 7. Yritysmuoto Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta

56

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

8. Mitä ammattinimikettä käytät ______________________________________________ 9. Mikä on työssäsi sinulle tärkeintä?

10. Missä ammatillisessa yhdistyksessä olet jäsenenä?

Teollisuustaiteen liitto Ornamo ry Suomen Yrittäjät Käsi- ja taideteollisuusyhdistys Oman alan yhdistykset tai muut yhteenliittymät En ole jäsenenä missään Jokin muu, mikä ______________________________________________ 11. Yrityksen liikevaihto on - 9 999 € 10 000 - 16 999 € 17 000 - 84 999 € 85 000 € 12. Henkilökunnan määrä 1 henkilö 2-4 henkilöä 5-9 henkilöä 10-19 henkilöä 20-49 henkilöä yli 50 henkilöä 13. Mistä liiketoimintanne muodostuu?

Vain tuotteista Enemmän tuotteista kuin palveluista Yhtä lailla tuotteista ja palveluista Enemmän palveluista kuin tuotteista Vain palveluista 14. Yritystoimintasi kannalta kolme tärkeintä menestystekijää Tuote Palvelutuote, kuten matkailu- ja hyvinvointipalvelu ym.

Eettinen ja kestävä toimintatapa Uusiutumiskyky Erottautuminen Asiakaspalvelu Kansainvälistyminen Verkostoituminen Jakelutiet ja markkinointiverkosto Yrittäjän oma persoona Jokin muu, mikä ______________________________________________ 15. Mistä materiaaleista pääasiassa yrityksenne valmistaa tuotteita?

Keramiikka Kivi Lasi Metallit Puumateriaalit Tekstiilimateriaalit Paperi

57

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Kierrätettyjä materiaaleja Jokin muu, mikä ______________________________________________ 16. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten yrityksenne tilannetta?

Voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään asemansa Ei kasvutavoitteita 17. Oletko havainnut viime aikoina kuluttajien käsityö- ja muotoilutuotteiden ostokäyttäytymisessä muutoksia?

Kyllä, kuluttajat ostavat tuotteita vähemmän kuin ennen Kyllä, kuluttajat ostavat tuotteita enemmän kuin ennen Ei muutosta 18. Määritteleekö kuluttajien valintoja käsityö- ja muotoilutuotteiden ostamisessa eniten nyt (valitse kolme tärkeintä) Hinta Omaan tyyliin sopiva Laatu Käytännöllisyys Väri Muotoilu Yksilöllisyys Kotimaisuus Omaan ideologiaan sopiva Jokin muu, mikä 19. Onko yrityksesi verkkosivujen merkitys markkinoinnissa tai myynnissä muuttunut edellisestä vuodesta?

Yhteydenottojen määrä on lisääntynyt verkkosivujen kautta Tilauksien määrä on lisääntynyt Kaupankäynti omassa verkkokaupassa on lisääntynyt Yhteydenottojen määrä on vähentynyt verkkosivujen kautta Tilauksien määrä on vähentynyt Ei muutosta 20. Tänä vuonna yritys panostaa markkinoinnissa/myynnissä Osallistumiseen alan kuluttajamessuille Suomessa Osallistumiseen alan ammattimessuille Suomessa Osallistumiseen kansainvälisille kuluttajamessuille www-sivuilla ajankohtaisuuteen Oman verkkokaupan toteuttamiseen Oman verkkokaupan kehittämiseen Jälleenmyyjien hankkimiseen Järjestämään asiakastilaisuuksia yrittäjän verstaalla Verkostoitumiseen Sosiaalisen median palvelujen käyttöön ottamiseen Sosiaalisen median palvelujen käytön lisäämiseen Johonkin muuhun, mikä ______________________________________________ 21. Muita kommentteja tuotteiden markkinoinnista tai myynnistä 22. Arvioi, miten seuraavat kehittämispalvelut ovat auttaneet yritystäsi (tuotteiden ja/tai palvelujen kehittämisessä, markkinoinnin tehostamisessa)?

Erittäin paljon, Paljon, Jonkin verran, Vähän, Hyvin vähän, Ei lainkaan, En osaa sanoa Osallistuminen kehittämishankkeiden koulutukseen

58

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Ely-keskusten tuotteistetut yrityspalvelut esim. DesignStart Uusyrityskeskusten palvelut Taito-yrityspalvelut Luovien alojen Jalostamo-palvelut Starttiraha Ely-keskuksen rahoituspalvelu: Yrityksen kehittämisavustus 23. Millä kehittämistoimenpiteillä autetaan parhaiten yritysten toimintaa?

24. Muut terveiset

59

Käsityö- ja muotoilualan yrittäjä 2011

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry www.taito.fi

60