Sidosryhmalehti 3 2010

3/10

Ilmoitus

[ nimi ]

talentum

SIDOSRYHMÄLEHTI

Toimittajat

innovoimassa uutta Talentumin uusi myyntijohtaja: ”Tiivis lukijasuhde auttaa myyntityössä” talentum  x

[ kolumni ] TEKSTI: Sofia Williams // KUVA: Nina Kaverinen

”Uudistuva teknologia pitää nähdä keinona tuottaa entistä parempia elämyksiä lukijalle.”

Kirjoittaja on Talentum Net Hubin tuottaja.

talentum  2

Netti pudotti toimittajan jalustalta Journalistin arjessa koittaa hetkiä, jolloin iskisi mielellään koko internetin kirveellä säpäleiksi.

Palaisi maailmaan, jossa lukija palautteineen pysyi vähintään postinkantaman päässä ja tekniset osaamisvaatimukset rajoittuisivat tekstinkäsittelyohjelman hallintaan.

Verkossa lukija voi arvostella juttuja yhdellä klikkauksella – tai klikkaamatta jättämisellä. Välitön palaute pudottaa konkaritoimittajankin jalustalta. Netissä paljastuu armottomasti, mikä kiinnostaa ja mikä ei.

Arvovaltaa syö se, että lukijalla on usein ulottuvillaan toimittajan käyttämät lähteet.

Uuden julkaisukanavan lisäksi myös työvälineiden kehittyminen on monelle journalistille kova pala. Uudistuva teknologia pitää kuitenkin nähdä keinona tuottaa entistä parempia elämyksiä lukijalle, ei riesana.

Rohkea toimittaja hyppää jalustalta ja ajattelee jutun teon uusiksi.

Miksi laatujournalismin täytyisi olla pelkkää paperille painettua tekstiä ja kuvaa? Eikö otsikon pidäkin houkutella?

Tärkeintä on auttaa lukijaa ymmärtämään ja muodostamaan mielipiteitä verkossa tai paperilla, animaation, äänen tai tekstin avulla.

Talentum Net Hubissa kehitämme verkkoon sopivia uusia kerrontatapoja: tuotamme muun muassa videoita, interaktiivisia esityksiä ja kuunneltavia podcasteja.

Työstä ei jännitystä puutu. On laitettava itsensä likoon ja kohdattava riskeistä kammottavin, mokaaminen. Uskallettava myöntää, että kaikkea ei osaa. Ja kun viimein osaa, vaanii kulman takana jo uusi teknologia opeteltavaksi.

Varmaa on ainoastaan muutoksen jatkuvuus. Sitä ei kannata pelätä.

Itse muistan ikuisesti ensimmäisen videoreportaasikeikkani. Jännitin kädet täristen.

Paikan päällä kuvaaminen ja haastatteleminen tuntuivat kuitenkin sujuvan sulavasti. Toimitukseen palattuani kehuin, että nyt on hyvää materiaalia purkissa.

Totuus paljastui, kun kollega alkoi purkaa videokameran sisältöä tietokoneelle: olin sekoittanut tallennus- ja pysäytys-napit. Aivoihini ei jännityksen seassa mahtunut se, että punainen valo tarkoittaa video-kameroissa päinvastaista kuin liikenteessä. Haastateltavien sijaan kameran muistikortille oli tallentunut tunnin verran kuvaa omista kengistäni.

Lohduttaudun vanhalla viisaudella kantapään kautta oppimisesta.

Pohjalta pääsee ainoastaan ylöspäin.

Ja se välitön lukijapalaute? Lisää, kiitos. Jalustalta putoaminen tekee journalistille ajoittain hyvää. Tuloksena syntyy enemmän niitä juttuja, jotka oikeasti kiinnostavat. 

[ haastattelu ] TEKSTI: Sara Lindström // KUVA: Matti Immonen

TALENTUMIN UUSI MYYNTIJOHTAJA tuo taloon kokemusta ja intoa Talentumin Suomen mediamyynnin myynti- ja markkinointijohtajaksi on nimitetty Pia Strömdahl-Koskinen (KTM). Syyskuun puolivälissä Talentumilla aloittava uusi johtaja on haasteesta innoissaan.

– Olen todella hyvillä mielin ja odotan uutta työtäni innolla. Minulla on monipuolinen mediakokemus, jota pääsen nyt hyödyntämään uudesta näkökulmasta.

Strömdahl-Koskinen sanoo arvostavansa Talentumin tuotteissa erityisesti laatua.

– Minulle myyjänä on tärkeää, että voin todella arvostaa myymiäni tuotteita. Luen paljon Talouselämää, Faktaa ja Markkinointi&Mainontaa, ne ovat minulle tutuimpia. On myös mielenkiintoista päästä tutustumaan itselleni uusiin tuotteisiin, kuten tekniikan alan lehtiin, hän sanoo.

Lukijasuhde kiehtoo 41-vuotias Strömdahl-Koskinen on kokenut myynnin ammattilainen. Viimeiset kolme vuotta hän on työskennellyt KSF Mediassa, jossa hänellä on ollut vastuullaan Hufvudstadsbladetin, Borgåbladetin, Västra Nylandin ja Östra Nylandin mediamyynti.

Ennen KSF Mediaa hän työskenteli MTV3:n mediamyynnissä myyntiryhmäpäällikkönä.

– Aikoinaan siirryin printtimedian puolelle mentorini kehotuksesta. Lehdissä minua kiehtoo erityisesti se, miten tiivis lukijasuhde muodostuu. Esimerkiksi television katselu on usein passiivisempi kokemus kuin aikakauslehden lukeminen. Mediamyynnin kannalta tiivis lukijasuhde on vahvuus.

Toimialan haasteista Strömdahl-Koskinen nimeää ensimmäisenä taantuman ja mediakentän pirstaloitumisen. Mainostajat ovat

taantuman myötä kriittisiä ja miettivät hyvin tarkkaan, mihin euronsa sijoittavat.

– Mainostajat tiedostavat mediakentän muutoksen, ja mainostilasta kilpailevat muun muassa sosiaalisen median kanavat. Nähtäväksi jää, missä tahdissa markkinointibudjetit kasvavat taantuman jälkeen.

daan saada synergiaetuja, kehittää entistä parempia lehtibrändejä ja saada tuloksia aikaiseksi. Pidän erityisen tärkeänä, että yhteistyössä on sataprosenttinen ammatillinen luottamus ja yhteinen intressi asiakkaan kuuntelemiseen.

Rentoutumiskeinokseen uusi myyntijohtaja mainitsee urheilun, erityisesti golf on hänelle rakas laji. Vapaa-aika kuluu pitkälti myös kaukalon laidalla; 11- ja 14-vuotiaiden poikien lätkäharrastus pitää äidin ja äidin auton kiireisinä. 

Kannustava ilmapiiri motivoi Tulevassa työssään ja työelämässä yleensä Strömdahl-Koskinen arvostaa kannustavaa ja kehittävää ilmapiiriä, jossa asioista voidaan puhua mahdollisimman avoimesti. Hän näkee toimituksen ja myynnin yhteistyön voimavarana, jolla saadaan aikaan lukijoiden tarpeita paremmin palvelevia kokonaisuuksia.

– Toimitus vastaa journalistisesta sisällöstä, mutta rakentavalla yhteistyöllä voi-

”Mediamyynnin kannalta tiivis lukijasuhde on vahvuus.”

talentum  3

TEKSTI: Maija Laakso // KUVA: Matti Immonen

KUN JOURNALISTI INNOVOIMAAN LÄHTI Kolme journalistia sai käyttöönsä kuukauden verran miestyöpäiviä ja tehtäväkseen innovoida Talentumin asiakkaille uusia tuotteita ja palveluita.

Touko-kesäkuussa toteutettu innopaja tarjosi osallistujilleen oppia tuotteistamisesta sekä hyviä kokemuksia hedelmällisestä ryhmätyöstä ja uudenlaisesta tavasta työskennellä.

MIT:n professori Bengt Holmström moitti elokuussa Suomessa käydessään maamme heikkoja innovointituloksia. Tulokset johtuvat hänen mukaansa siitä, että sen enempää yritysjohto, poliitikot kuin vanhemmatkaan eivät uskalla tai edes osaa asettaa selviä tavoitteita alaisilleen, kansalaisille tai perheenjäsenilleen. Talentumissa tilanne on tällä hetkellä toinen.

– Innopajan tavoitteena on tuottaa mahdollisimman valmiita tuote- ja palveluaihioita, jotta Talentum pystyisi tarjoamaan asiakkailleen uusia kiinnostavia palveluita ja tekemään samalla hyvää liiketoimintaa, Talentumin lehtiliiketoiminnan johtaja Elina Yrjölä kertoo.

Yrjölän mukaan ensimmäinen ajatus innopajasta syntyi, kun päätoimittajien työpajassa nousi esiin ajatus, että Talentum voisi tehdä kuten Google: antaa jokaiselle työntekijälleen pari viikkoa innovointiaikaa.

Yrjölä kehitteli kutkuttavaa ajatusta yhdessä muun muassa Talentumin henkilöstöjohtaja Ulla Martolan, Faktan päätoimittaja Heidi Hammarstenin sekä Innovaatiojournalismin

talentum  4

seuran puheenjohtajana toimivan Talouselämän toimittaja Jyrki Alkion kanssa.

Hanna Säntti (Talouselämä), Harri Junttila (Mediuutiset) ja Jouni Junkkaala (Tietoviikko Online) osallistuivat alkukesällä 2010 Talentumin ensimmäiseen innopajaan.

Hyvä tovi luovaa ideointia, oppia liiketoimintasuunnitelman tekemisestä, tuotteistamisesta, tapahtumien järjestämisestä ja mediamyynnistä, vaihtelua arkiseen työhön sekä uusia näkökulmia omaan työhön. Näin listaavat osallistujat kokemuksensa positiivisia puolia.

Antoisaa yhteistyötä Innopaja antoi osallistujilleen oivan mahdollisuuden syventää käsitystään Talentumin eri yksiköiden toiminnasta haasteineen ja vahvuuksineen.

– Talentumissa ihmisillä on hyvin vaihtelevia työnkuvia. Jatkossa erilainen yhteistyö on varmasti entistä helpompaa, kun tuntemus oman talon toiminnasta on syventynyt, Hanna Säntti toteaa.

– Saimme myös hyvin tukea useilta eri talentumilaisilta, Jouni Junkkaala kiittelee.

[ teema ]

Ensimmäiseen innopajaan osallistuneet talentumilaiset toivovat, että innovointia hyödynnettäisiin jatkossakin.

– Uskon, että innopajatyöskentelyä voisi hyödyntää myös teemaliitteitä tehtäessä: isompien ja säännöllisesti tehtävien journalististen kokonaisuuksien suunnittelussa voisi olla järkevää toteuttaa ”mini-innopaja,” sanoo Harri Junttila.

Kuin kirsikka Modesty Blaisen navassa Ylitsepääsemättömiä haasteita ei pajalaisten matkan varrelle osunut.

– Toisinaan oli vaikeaa pitää päämäärä kirkkaana mielessä. Onnistuimme siinä kuitenkin hyvin, kiitos loistavan ryhmädynamiikan. Aina joku meistä osasi ohjata homman takaisin pääväylälle, jos meinasimme eksyä sivupoluille, summaa Hanna Säntti.

Tietoviikko Onlinen Jouni Junkkaalan mukaan haastavinta innopajaprosessissa oli lähinnä työn ja uusien asioiden määrä.

– Tämä oli kuitenkin positiivinen ongelma, Junkkaala sanoo.

Toimittajan työ on muuttunut verkon ja sähköisen vuorovaikutuksen myötä. Innopajaan osallistuneet toimittajat arvioivat, että samantapaiset uudet toimintatavat saattavat tulevaisuudessa olla osa toimittajan arkea.

Vaihtelevilla työtavoilla voidaan kannustaa ja innostaa toimittajia sekä tarjota vaihtelua ja lavennusta arjen puurtamiseen.

– Minulle tämä oli kuin ”kirsikka Modesty Blaisen navassa”! Kun työ on muutenkin mukavaa kaikin puolin, ovat innopajan kaltaiset hankkeet todellista ekstraa, iloitsee Mediuutisten Junttila.

Mikä on innopaja?

Ideanraakileesta kypsäksi konseptiksi

Tavoite?

1. Tuottaa mahdollisimman valmiita tuote- ja palveluaihioita, jotta Talentum pystyisi tarjoamaan asiakkailleen uusia ja kiinnostavia asioita – ja samalla kehittämään omaa liiketoimintaansa.

2. Antaa Talentumin journalisteille käytännön kokemusta innovaatiosta. Useat toimittajat kirjoittavat aloista, joilla innovaatio on keskeisellä sijalla. Silti kaikilla ei ole kokemusta siitä, mitä innovointi käytännössä tarkoittaa.

Pajaan osallistuneet luettelevat liukkaasti pitkän listan innopajan anteja. Entä järjestävä osapuoli, mitä sai työnantaja Talentum?

– Talentum sai varmasti oppia siitä, kuinka alustaviakin ideoita ja heittoja voi työstää eteenpäin ja kehittää melko pienellä satsauksella, pohtii pajalainen Säntti.

Elina Yrjölä kiittelee aktiivisia innopajalaisia ja sanoo, että pallo on nyt heitetty ilmaan.

Jonkun on otettava siitä koppi. Talentumilla on käsissään ideanraakileesta kehittynyt konkreettinen konsepti, josta mahdollisesti voisi kehittyä uusi, toimiva tuote.

– Nyt olemme innovoinnin yhden sudenkuopan partaalla – saammeko vietyä ideaa eteenpäin? Tarkoituksena on löytää Talentumilta sopiva ihminen edistämään tuotteistusta ja mahdollisesti aloittamaan uutta liiketoimintaa, Yrjölä toteaa. 

Pajassa 2–3 ihmisen ryhmä saa yhteensä 6 päivää (3 jaksossa) aikaa innovointiin ja tuotteistamiseen. Kohderyhmä sekä tuotteen tai palvelun tyyppi on etukäteen määritelty.

Pajalaiset selvittävät markkinoita ja mahdollisuuksia sekä ideoivat tuotteita ja palveluita.

Kenelle?

Innopaja on tarkoitettu Talentumin journalisteille. Osallistujilta edellytetään yrityksen muiden asiantuntijoiden konsultointia.

Jatkoa?

Seuraava innopaja kokoontuu alkavana syksynä 2010.

talentum  5

[ hetkessä ]

Paljon puhetta sähköisestä julkaisemisesta Taiteiden yönä 27.8.2010 Talentum Cafessa keskusteltiin kiivaasti sähköisestä julkaisemisesta. Paikalla oli salin täydeltä ihmisiä kuulemassa, mitä mieltä kirjailijat ovat sähköisen ja perinteisen kustantamisen/julkaisemisen tulevaisuudesta. Chief Curiosity Officer Matti Copeland moderoi taitavasti keskustelua Storage Sales Specialist Petteri Heinon, toimitusjohtaja Janne Jääskeläisen, tri Petri I Salosen, konseptisuunnittelija Riku Vassisen sekä luova johtaja Markku Vierulan välillä. 

1.

3.

1. Riku Vassinen (vas.) ja Matti Copeland 2. Ime mun digii -video.

Kuvassa Riku Vassinen 3. Markkinointipäällikkö Katariina Suominen (vas.), kustannustoimittaja Liisa Poikolainen ja kustannustoimittaja Hanna Virusmäki

2.

Kuvat: Riikka Rajapuro

Talentumin ulkoasuryhmä esittäytyy Ruotsin Talentumin lehtien ulkoasusta vastaavista graafikoista muodostettiin oma ulkoasuryhmä maaliskuussa 2010. Ulkoasuryhmän päällikkö Teemu Lehtosalo valottaa taustoja: – Organisaatiomuutoksen myötä pyrimme lisäämään yhteistyötä ulkoasuryhmäläisten välillä, järjestämään koulutusta, mahdollistamaan työnkierron sekä vastaamaan Talentumin lehtiliiketoiminnan visuaalisiin haasteisiin tehokkaammin. Tavoitteena ovat paremmat tuotteet ja joustavampi organisaatio ja tietenkin lehtien asiantuntevan sisällön houkuttelevampi esillepano.

Jokaisella ulkoasuryhmäläisellä on, kuten aikaisemminkin, vastuualueenaan tietty

lehti, mutta esimerkiksi ulkoasun uudistukset eivät jää enää yhden taittajan harteille.

Uudistuksia pyritään tekemään ryhmissä, joihin haetaan monenlaista osaamista ja näkemystä.

– Kevät meni hujauksessa, ja saimme paljon asioita liikkeelle. Syksy ja loppuvuosi ovatkin sitten näytön paikka, sillä vuodenvaihteeseen mahtuu puolisenkymmentä ulkoasun uudistusta.

– Suurin hyöty saavutetaan yhteistyöllä. Meillä on hyvin monipuolinen osaajien joukko, ja yhteistyön kautta sitä osaamista saadaan tehokkaammin jaettua toimituksesta toiseen, Lehtosalo toteaa. 

Reijo Ruokanen Talouselämän päätoimittajaksi Talouselämä-lehden päätoimittajaksi on valittu Reijo Ruokanen. Ruokanen siirtyy syyskuussa Talouselämään Ilta-Sanomien päätoimittajan tehtävästä. 49-vuotias Ruokanen on pitkän linjan ammattilainen, jolla on monipuolinen kokemus journalistien johta-

talentum  6

misesta sekä lehtikonseptien luomisesta ja kehittämisestä.

Ennen Ilta-Sanomia Ruokanen on työskennellyt muun muassa Iltalehdessä toimituspäällikkönä ja MTV3:n Lontoon kirjeenvaihtajana. 

uutuuslehti houkuttelee digiversiona Ruotsin aikakauslehtimarkkinoiden uusin tulokas Ny Teknik Historia hyödyntää markkinoinnissaan uutta lähestymistapaa. Täyttämällä Talentumin verkkosivuilla lomakkeen lukija saa sähköpostiinsa linkin, jonka kautta pääsee lukemaan lehden ensimmäisen numeron digilehtenä. Uutuus on tavoittanut kohderyhmänsä hyvin; parissa viikossa lehti saavutti lähes 10 000 rekisteröitynyttä lukijaa.

Visuaalinen uutuuslehti on nimensä mukaisesti omistautunut tekniikalle, ihmisille ja esineille, jotka ovat muuttaneet ja muuttamassa maailmaa.

Ensimmäisessä numerossa tutustutaan muun muassa atomivoimalla kulkevaan autoon.

Tutustu lehteen: http://talentum.se/ nyteknik-historia/ 

[ talouskatsaus ]

Talentumin talouskatsaus:

KASVUA ENSIMMÄISELLÄ VUOSIPUOLISKOLLA Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Talentumin toiminta-alueilla tapahtui edelleen pientä piristymistä. Mediamainonnan määrä seuraa talouden yleistä kehitystä, joka puolestaan heijastaa asiakkaidemme mahdollisuuksia panostaa koulutukseen ja kehittämiseen.

Ruotsissa mainonnan lasku alkoi aikaisemmin kuin Suomessa, ja myös toipuminen on alkanut aikaisemmin. Heinäkuussa mainonnan määrä kasvoi Suomessa 10 prosenttia ja Ruotsissa 14 prosenttia.

Talentum-konsernin liikevaihto kasvoi tammi–kesäkuussa 17 prosenttia ja kustannustoiminnan liikevaihto 18 prosenttia.

Kustannustoiminta muodostaa yli 90 prosenttia Talentumin liikevaihdosta. Konsernin liikevaihto kasvoi 3 prosenttia vertailukelpoisin valuuttakurssein ilman vuoden 2009 lopussa hankittuja Sverige Bygger ja Norge Bygges -liiketoimintoja.

Muissa Pohjoismaissa Talentumin liikevaihto kasvoi tammi–kesäkuussa

55 prosenttia,kun taas Suomessa liikevaihto väheni hieman vertailukaudesta.

Toisella neljänneksellä myös Suomessa liikevaihto kääntyi kasvuun. Tammi–kesäkuussa ilmoitustuotot kasvoivat peräti 24 prosenttia, mutta vertailuvuoden luvut olivat poikkeuksellisen alhaiset. Myönteistä on, että ilmoitustuotot kasvoivat enemmän kuin markkinat.

Tammi–kesäkuussa ilmoitustuottojen osuus kustannustoiminnan liikevaihdosta oli 36 prosenttia, levikkimyynnin 34 prosenttia ja muun sisältötuotannon osuus 30 prosenttia. Talentumin suurten lehtien levikit ja lukijamäärät ovat hyvällä tasolla. Kirjamyynti ja koulutustoiminta piristyivät ensimmäisen vuosipuoliskon loppua kohti.

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen on yksi painopistealueistamme. Sähköisen liiketoiminnan osuus kustannustoiminnan liikevaihdosta oli 20 prosenttia. Liikevaihto kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla

84 prosenttia, ja erityisesti sisältömyynti lisääntyi. Sisältötuottojen osuus sähköisestä liiketoiminnasta on yli 50 prosenttia.

Viime vuoden lopussa hankitut Sverige Bygger ja Norge Bygges ovat kehittyneet suunnitelmien mukaisesti.

Vuoden 2010 tärkein tavoitteemme on kannattavuuden parantaminen. Konsernin liiketulos oli 0,5 miljoonaa euroa ja kustannustoiminnan 1,1 miljoonaa euroa. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 1,6 miljoonaa euroa parempi kuin edeltävänä vuonna. Tulos ei ole vielä tyydyttävä, mutta suunta on oikea.

Kasvu orgaanisesti ja yritysostoin on myös tärkeää, mutta ei kannattavuuden kustannuksella.  Juha Blomster Toimitusjohtaja

Talentum mukana Pörssi-illoissa Pörssisäätiö järjestää marraskuussa 12 Pörssi-iltaa eri puolilla Suomea. Illat on suunnattu erityisesti yksityishenkilöille, ja niissä esittäytyy Helsingin pörssissä noteerattuja suomalaisia yhtiöitä.

Talentum esittäytyy Pörssi-illoissa seuraavilla paikkakunnilla: Tampere 1.11.

Turku 30.11.

Helsinki 1.12.

Tarkemmat tiedot löytyvät lähempänä ajankohtaa Pörssisäätiön internetsivuilta www.porssisaatio.fi, paikallisista lehdistä sekä Talentumin sivuilta www.talentum.com sijoittajan kalenterista. 

Sidosryhmälehti on suunnattu Talentumin osakkeenomistajille, sijoittajille ja muille Talentumista yrityksenä kiinnostuneille. Lehti julkaistaan myös internetissä osoitteessa www.talentum.fi/sidosryhmalehti. Julkaisija: Talentum Oyj, Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki, p. 020 442 40, www.talentum.fi, etunimi.sukunimi@ talentum.fi Toimitus: Talentum Oyj, Raija Palomäki, raija.palomaki@talentum.fi, p. 020 442 4221 ja Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, Riikka Vuokila, riikka.vuokila@pohjoisranta.fi, p. 010 424 5900. Graafinen suunnittelu ja taitto: Pohjoisranta Oy, Kirsi Blom, kirsi.blom@pohjoisranta.fi, p. 010 424 5900.

talentum  7

[ kysymyksiä ]

PÄRSTÄ JA SIELU SAMASSA

PAKETISSA TEKSTI: Jukka Holopainen // KUVA: Timo Junttila

”Brändin pitäisi aina antaa enemmän kuin se lupaa.”

Brändeistä puhutaan nyt mediassa poikkeuksellisen paljon. Käsitemäärittelyjen viidakossa seikkailevalle lukijalle voi silti jäädä epäselväksi, mikä brändi lopulta oikein on – ja mitä sen eteen pitäisi tehdä. Design-yritysten myynti-, markkinointi- ja tuotekehitystehtävissä työuransa tehnyt Lisa Sounio on kiteyttänyt brändiosaamisensa lokakuussa ilmestyvään kirjaan Brändikäs.

Lisa Sounio, mikä on yleisin brändeihin liittyvä harhaluulo?

Brändin uskotaan usein olevan jotain sellaista, joka liimataan valmiin tuotteen tai palvelun päälle. Ei kuitenkaan ole kestävää ajatella, että kahdesta täsmälleen samaa tavaraa sisältävästä purnukasta toisen voi myydä kalliimmalla vain laadukkaan brändin ansiosta. Sehän on asiakkaan huijaamista. Silti perinteinen markkinointi toimii juuri näin. Ihannetapauksessa asetelma on päinvastainen – brändin pitäisi aina kyetä antamaan enemmän kuin se lupaa.

Brändiin liitetään usein moniulotteisia käsitteitä, kuten identiteetti, mielikuvat ja mielleyhtymät. Onko brändityöstä tehty salatiedettä?

Osittain kyllä. Brändikäsitteen määrittelystä on tullut asiantuntijoiden välistä kilpavarustelua. Monet heistä rakentavat brändistä määritelmiä, jotka ehkä avautuvat tutkijoille ja asiantuntijoille, mutta eivät niille, joiden pitäisi soveltaa oppeja jokapäiväisessä työssään. Mystifiointi on brändiasiantuntijoiden oma etu – hehän tarvitsevat koko ajan uusia käsitteitä, joita he voivat mennä myymään asiakkailleen.

Korostat kirjassasi, että brändeistä pitää puhua yksinkertaisemmin.

Kuinka itse määrittelet brändin?

Karkeasti yksinkertaistaen: brändi on pärstä ja sielu samassa paketissa. Siinä yhdistyvät tuotetta, palvelua, yritystä tai henkilöä koskevat tosiasiat, mielikuvat ja tarinat. Sanojen ja ulkomuodon lisäksi brändi on myös tekoja ja asiakkaiden kokemuksia tuotteiden ja palvelujen käytöstä.

Esimerkiksi maabrändeistä puhutaan nyt paljon, mutta kannattaa muistaa, että myös jokainen henkilö on brändi, halusi tai ei. Hyvää brändiä voikin verrata kiinnostavaan ihmiseen, jonka haluaa tavata aina uudestaan. Kun tähän asemaan pääsee, brändi avaa myös mahdollisuuden pyytää korkeampaa hintaa.

Miten brändiä voi hallita?

Markkinointi on kovaa vauhtia muuttumassa tilastotieteeksi. Johtoryhmissä uskotaan, että kvantifioimalla asiat pysyvät jatkuvassa kontrollissa ja että asiakkaan käsityksiä voi ohjata haluttuun suuntaan. Brändi taas on hyvin henkilökohtainen kokemus. Jos poimittaisiin kadulta satunnaiset 10 ihmistä, heillä olisi tietystä tuotteesta tai yrityksestä 10 erilaista käsitystä. Siksi brändiä on käytännössä mahdotonta ohjata täsmälleen haluttuun suuntaan – ja siksi yrityksen kannattaa ennemminkin keskittyä toimimaan oikein.

Etenkin insinöörivetoiset yritykset saattavat pelätä brändiin sisältyvää kontrollin puutetta, mutta turhaan – tässähän on niille suuri mahdollisuus. Kun asiat tehdään paremmin, asiakkaat ovat tyytyväisempiä. Oikein toimiminen ja brändiarvon kasvattaminen edellyttää kuitenkin yrityksiltä rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi tuotteiden eettisyyttä ja vastuullisuutta koskevien viestien pitää olla totta, sillä viherpesusta jää kiinni. 

talentum  8

Dopplr Oy:n perustaja ja Sonay Oy:n toimitusjohtaja Lisa Sounio on brändiasiantuntija, joka on tehnyt työuransa suomalaisten design-yritysten myynti-, vienti-, markkinointi- ja tuotekehitystehtävissä.