Arvopaperi

Page 1

Katso, ketkä ovat Suomen arvokkaimmat salkunhoitajat!

Sijoittamisen erikoislehti 32. vuosikerta

ͻͺ LOKAKUU 2012 9,50€

lokakuu 10/2012

Venäjä

VENÄJÄ

Euroopan parasta kasvua Arvopaperi selvitti suomalaisten suunnitelmat Venäjän-valloitukseen

M AINE

UPM ylös, Talvivaara alas

SIJOIT TAJA

Pekka Tiainen onnistui jenivelalla

R AISIO

Ihmerehu uusi Benecol?

,/02,786

6LMRLWXVNRXOX

0LQL IXWXXUL 6LMRLWXVNRXOX 2VD

DZ ȱ ȱ ȱ ȱ ȱ ħ Ĵ ȱ ǰȱ Ȭ ǰȱ Ĵ ȱ ȱ ȱ ã ȱ ħ Ĵ ǯȱ

0LQL IXWXXUL VLMRLWD VHNl PDUNNLQRLGHQ ODVNLHVVD HWWl QRXVWHVVD 26$ 6LMRLWWDPDOOD PLQL IXWXXUHLKLQ YRLW YLYXOOD VSHNXORLGD VHNl NRKGH HWXXGHQ QRXVXD HWWl ODVNXD .RKGH HWXXV YRL ROOD HVLP RVDNH LQGHNVL UDD ND DLQH WDL YDOXXWWD 0LQL IXWXXUL PXLV WXWWDD WXUERZDUUDQWLD VLOOl HUROOD HWWl 0LQL IXWXXULOOD HL ROH HQQDOWD PllULWHOW\l SllWW\PLVSlLYll 7lPl WDUNRLWWDD WHR ULDVVD HWWl 0LQL IXWXXUL YRL HOll ORSXW WRPLLQ LOPDQ SRLVQRWHHUDXVWD 0LQL IXWXXULQ \PPlUWlPLVHNVL NDWVRPPH OlKHPPLQ PLVWl RVLVWD VH NRRVWXX 0LQL IXWXXULQ YRL MDNDD YLLWHHQ RVDDQ .RKGH HWXXV 0LQL IXWXXULQ W\\SSL 3llRPDSDQRV 5DKRLWXVRVXXV 6WRS ORVV WDVR

VHNl ODLQRLWXVRVDVWD 7lPl SllRPD SDQRV YDVWDD PLQL IXWXXULQ DUYRD MD VD PDOOD KLQWDD 6DPDOOD WDYDOOD NXLQ ZDUUDQ WHLOOD YDDGLWDDQ PRQWD 0LQL IXWXXULD MRWWD QH YDVWDDYDW \KWl NRKGH HWXXWWD 7lWl NXW VXWDDQ SDULWHHWLNVL WDL NHUWRLPHNVL

(XU

0LQL /21*

3llRPDSDQRV ± 0LQL IXWXXULQ KLQWD 0LQL IXWXXULQ UDNHQQHWWD YRLGDDQ YHUWDLOOD WDORQ RVWRRQ MRND NRRVWXX NlWHLVRVDVWD

6HXUDDYDVVD QXPHURVVD WRXNRNXXWD MDWNDPPH NRXOXWXVWD 0LQL IXWXXUHLVWD

5DKRLWXVRVXXV 3llRPDSDQRV 0LQL /21* LQ KLQWD 2VDNHKLQWD

(XU

0LQL 6+257

1'; HOL 1RUGLF 'HULYDWLYHV ([FKDQJH RQ RVD UXRWVDODLVWD 1RUGLF *URZWK 0DUNHW 1*0 S|UVVLl 1'; S|UVVLl YDOYRR 5XRWVLQ ¿QDQVVLYDOYRQWD )LQDQVLQVSHNWLRQHQ 1'; RQ 3RKMRLVPDLGHQ MRKWDYD PDUNNLQDSDLNND S|UVVLOLVWDWXLOOH VLMRLWXVWXRW WHLOOH MD S\UNLP\NVHPPH RQ ROOD HGHOOlNlYLMl XXVLHQ WXRWWHLGHQ VRSHXWWDPLVHVVD \KWHLVW\|NXPSSDQHLGHPPH NDQVVD 0DUUDVNXXVWD OlKWLHQ 1RUGLF *URZWK 0DUNHW RQ RVD %RHUVH 6WXWWJDUW *URXSLD

6LMRLWXNVHQ NRNRQDLVSRVLWLR

2VDNHKLQWD 3llRPDSDQRV 0LQL 6+257 LQ KLQWD 6LMRLWXNVHQ NRNRQDLVSRVLWLR

-lLN| HGHOOLQHQ RVD OXNHPDWWD" ZZZ QG[SRUVVL FRP HGXFDWLRQ

0LNl RQ 1';"

,/02,786

2VDNH

(VLPHUNNL 0LQL 6+257

-RV XVNRW NRKGH HWXXGHQ KLQQDQ ODVNH YDQ YRLW DQVDLWD UDKDD RVWDPDOOD 0LQL 6+257 QLPLVHQ PLQL IXWXXULQ 0LQL 6+257 LQ DUYR QRXVHH NXQ NRKGH HWXXGHQ KLQWD ODVNHH

0LQL IXWXXULQ W\\SSL -RV XVNRW NRKGH HWXXGHQ KLQQDQ QRXVH YDQ YRLW DQVDLWD UDKDD RVWDPDOOD 0LQL /21* QLPLVHQ PLQL IXWXXULQ 0LQL /21* LQ DUYR QRXVHH NXQ NRKGH HWXXGHQ KLQWD QRXVHH

5DKRLWXVRVXXV 0LQL IXWXXULQ ODLQDRVXXV UDKRLWWDD SllR PDSDQRNVHQ MD NRKGH HWXXGHQ YlOLVHQ HURQ $LYDQ NXWHQ DVXQWRODLQDQ ROOHVVD N\VHHVVl PDNVDW NRURQ 0LQL IXWXXULQ ODLQRLWXVRVDOOD 7lPl NRUNR PDNVHWDDQ DXWRPDDWWLVHVWL OLVllPlOOl SlLYLWWlLV NRUNR UDKRLWXVRVXXGHOOH SlLYLWWlLQ 0LQL /21* LQ MD 0LQL 6+257 LQ NRURQ UDKRLWXV HURDYDW WRLVLVWDDQ 0LQL /21* LVWD QLPL WWlLQ PDNVDW NRURQ UDKRLWXVRVXXGHVWD MD 0LQL 6+257 LVWD VHQ VLMDDQ VDDW NRURQ UDKRLWXVRVXXGHVWD 6WRSORVV WDVR 6LMRLWWDPDOOD 0LQL IXWXXUHLKLQ HW YRL NRV NDDQ YHONDDQWXD HQHPPlQ NXLQ VLMRLWDW 6\\ WlKlQ RQ HWWl OLLNNHHOOHODVNLMD RQ UDN HQWDQXW WXRWWHLVLLQ QLLQ VDQRWXQ VWRSORVV WDVRQ 7lPl WDVR WDNDD HWWl 0LQL IXWXXULQ DUYR HL YRL NRVNDDQ ROOD QHJDWLLYLQHQ 7lWl YRL YHUWDLOOD WDORQ RVWR HVLPHUNNLLQ HOL MRV DVXQQRQ DUYR YlKHQHH NlWHLVRVDQ YHUUDQ SDQNNL SDNRWWDLVL VLQXD P\\PllQ WDORQ 7lPl HVWlLVL YHONDDQWXPLVHQ SDQ NLOOH MRV WDORQ DUYR ROLVL ODVNHQXW YLHOl HQHPPlQ 6DPDOOD WDYDOOD 0LQL IXWXXUL SDNNRP\\GllQ MRV VWRSORVV WDVR VDD YXWHWDDQ 6WRSORVV WDVR YRL PXXWWXD MD OLLNNHHOOHODVNLMD YDKYLVWDD MRND NXXNDXVL DMDQNRKWDLVHQ WDVRQ UDKRLWXVWDVRVWD ULLS SXHQ ODLQDRVXXV

.RKGH HWXXV 0LQL IXWXXULQ NHKLW\V VHXUDD NRKGH HWXXGHQ NHKLW\VWl .RKGH HWXXV YRL ROOD HVLPHUNLNVL RVDNH LQGHNVL UDDND DLQH WDL YDOXXWWD

(VLPHUNNL 0LQL /21*

<+7(<67,('27 ZZZ QG[SRUVVL FRP ZZZ QG[SRUVVL FRP HGXFDWLRQ 6 SRVWL QG[#QG[SRUVVL FRP 3XKHOLQ

,/02,786

6LMRLWD 1RNLDDQ VHXUDDYLOOD DUYRSDSHUHLOOD $UYRSDSHUL

6XXQWD /LLNNHHVHHQODVN 9LSX

9RLPDVVDRORDLND

%XOO %HDU VHUWL¿NDDWLW &RPPHU]EDQN &RPPHU]EDQN

/RSXWRQ /RSXWRQ

&LWL &LWL

/RSXWRQ /RSXWRQ

5%6 &LWL 5%6 5%6

/RSXWRQ /RSXWRQ

/RSXWRQ /RSXWRQ

&RPPHU]EDQN &RPPHU]EDQN

/RSXWRQ /RSXWRQ

&RPPHU]EDQN &RPPHU]EDQN

/RSXWRQ /RSXWRQ

&RPPHU]EDQN 5%6

.\OOl .\OOl

12.,$

/LLNHYDLKWR HXURD

.XYD 1RNLD 2\M

%8// 12., ; & %($5 12.,$ ; &

0LQL )XWXXULW /21*12. 9 $8 &* /21*12. 9 $6 &* /21*12. 9 9 5%6 6+25712. 9 $7 &* 6+5712. 9 = 6+5712. 9 6

8VNRWNR 1RNLDQ KLQQDQ QRXVHYDQ WDL ODVNHYDQ" +DOXDWNR RWWDD NDQWDD 1RNLDQ KLQQDQ NHKLW\NVHHQ" 9RLW WHKGl WlPlQ %XOO %HDU VHUWL¿NDDWHLOOD 0LQL )XWXXUHLOOD .QRFN RXW ZDUUDQWHLOOD WDL ZDUUDQWHLOOD 1RWHHUDWWXMHQ VLMRLWXVWXRWWHLGHQ NHKLW\NVHW YDVHPPDQSXROHOOLVHVVD OLVWDVVD RQ N\WNHWW\ 1RNLDQ KLQWDNHKLW\NVHHQ MDQH DQWDYDW VLQXOOH YLYXQ MD PDKGROOLVXX GHQ VSHNXORLGD VHNl PDUNNLQDQ QRXVWHVVD HWWl ODVNLHVVD

.QRFN RXW ZDUUDQWLW % /21*12. &4 &=% % /21*12. %9 &=% % 6+5712. &- &=% % 6+5712. %, &=%

:DUUDQWLW 12. % &=% 12. / 5%6 12. 2 &=% 12. ; 5%6

&RPPHU]EDQN 5%6

.\OOl .\OOl

6LYXOOD ZZZ QG[SRUVVL FRP ¿ QRNLD QlHW DMDQNRKWDLVHQ OLVWDQ

.XXNDXGHQ YRLWWDMDW

9RLW VLMRLWWDD VHXUDDYLLQ NRKGH HWXXNVLLQ 1'; Q NDXWWD 7XUER ZDUUDQWLW

.QRFN RXW ZDUUDQWLW

%XOO %HDU 7UDFNHU 0LQL )XWXXULW VHUWL¿NDDWLW VHUWL¿NDDWLW

6 3 86$ '$; 6DNVD ' - (XUR 6WR[[

'$; 6DNVD '$; 6DNVD '$; 6DNVD '$; 6DNVD

0LQL )XWXXULW

%RQG )XWXUH (XUR *RYHUPHQW %RQG )XWXUH 6DNVD 7 1RWH )XWXUH 86$

6+257$33/ $/ &* $SSOH 6+57 $33/( + 5%6 $SSOH 6+5712. 9 : 5%6 1RNLD 0HWVR 6+570(2 2 5%6 6+25720;66 $( &* 20;6 5XRWVL +RSHD 6+257+23($ $/ &*

% 6+57830 %( &=% 830 .\PPHQH +RSHD % 6+57+23 1 &=% 1RNLD 7 6+25712. $% &* 7 6+257'$; $ &* '$; 6DNVD

%XOO %HDU VHUWL¿NDDWLW

2VDNNHHW

.QRFN RXW ZDUUDQWLW

.RURW

$PD]RQ FRP $SSOH &RPPHU]EDQN 'DLPOHU 'HXWVFKH %DQN ( 21 (OLVD )DFHERRN )RUWXP *RRJOH .HPLUD .RQH 0F'RQDOGV 0HWVR 0HWVl %RDUG 1HVWH 2LO 1RNLDQ 5HQNDDW 1RUGHD 1RNLD 2XWRNXPSX 3RKMROD %DQN 5DXWDUXXNNL 6DPSR 6WRUD (QVR 7DOYLYDDUD 0LQLQJ 7K\VVHQ.UXSS 7HOLD 6RQHUD 830 .\PPHQH :lUWVLOl <,7

' - ,QGXVWULDO $YDUDJH

7'$; 9 5% 7'$; 9 &* 7'$; 9 &=% 7'$; : 5%

,QGHNVLW '$; 6DNVD '- (852 672;; ,QGH[ '- ,QGXVWULDO $YDUDJH 86$ 6 3 86$ 1DVGDT 86$ 20;6 5XRWVL +DQJ 6HQJ &KLQD (QWHUSULVHV ,QGH[ 5'; 9HQlMl 9,; 9,; &%2( 9RODWLOLW\ ,QGH[

.HKLW\V

7XUERZDUUDQWLW

9DOXXWDW 86 'ROODULW

.RKGH HWXXV 7UDFNHU VHUWL¿NDDWLW '-,$ &=% 63 &=% '$; &=% (672;; &=%

5DDND DLQHHW +RSHD .DKYL .XOWD .XSDUL 6RNHUL 9HKQl gOM\

1XROHW NXYDDYDW PDUNNLQDXVNR VLMRLWXVWXRWWHLWD NRKWDDQ 1'; OOl MRLGHQ NRKGH HWXXWHQD WRLPLL 1RNLD

MRV XVNRW NRKGH HWXXGHQ KLQQDQ QRXVHYDQ MRV XVNRW NRKGH HWXXGHQ KLQQDQ ODVNHYDQ

:DUUDQWLW

$LNDMDNVR

%($5 7$/9,9 ; & %($5 .$+9, ; & %($5 12.,$ ; & %($5 $33/ ; &

7DOYLYDDUD 0LQLQJ

.DKYL 1RNLD $SSOH

.DWVR DMDQNRKWDLQHQ OLVWD RVRLWWHHVVD ZZZ QG[SRUVVL FRP

0LWHQ RVWHWDDQ" 3|UVVLOLVWDWXLOOD VLMRLWXVWXRWWHLOOD YRLW Nl\Gl NDXSSDD SDQNLQ WDL RVDNHYlOLWWlMlQ NDXWWD VDPDOOD WDYDOOD NXLQ RVWDLVLW WDYDOOLVLD RVDNNHLWD 6LMRLWXVWXRWWHHW O|\W\YlW WRVLQ HUL ³OLVWRLOWD´ NXLQ RVDNNHHW WDYDO OLVLPPLQ ³ZDUUDQWLW´ WDL ³VHUWL¿NDDWLW´ NDWHJRULRLVWD 7lQllQ YRLW Nl\Gl NDXSSDD QlLOOl WXRWWHLOOD ),0 WDL 1RUGQHWLQ NDXWWD 2WD \KWH\WWl RPDDQ SDQN NLLQ WDL YlOLWWlMllQ MRV ROHW HSlYDUPD PLWHQ O|\GlW 1'; Q VLMRLWXVYDLKWRHKGRW

www.citifirst.fi

www.rbs.fi/markets

6LMRLWXVWXRWWHLGHQ PllUl _ .DWVR DMDQNRKWDLQHQ OLVWD DUYRSDSHUHLVWD ZZZ QG[SRUVVL FRP ¿ WXRWWHHW

www10.warrants.commerzbank.com

,/02,786

SISĂ„LTĂ–

LOKAKUU 2012 UUSI LEHTI

34

Ǥ

Koneelle ei lĂśydy

Ä?ĆēēĊē Ä?ĚěĎęĚĘ ĚĔĒĆĘ Ä?ĔēĊē

voittajaa, kun sijoittajat rankkaavat Helsingin pĂśrssin yhtiĂśt maineen perusteella.

Venäjä, Venäjä ja Venäjä

26

" Ǥ

Raision toimitusjohtaja Matti Rihko hehkuttaa Suomen kaikkien aikojen arvokkainta patenttihakemusta.

ĕĆĘĎ ĒĚėęĔ

, että meillä on erityisosaamista Venäjällä. Totta on, että moni suomalainen suuryhtiĂś on käynyt kauppaa itärajan yli kultaiselta clearing-ajalta alkaen, jolloin monella muulla länsimaisella yhtiĂśllä ei ollut asiaa Neuvostoliiton markkinoille. Eri asia on, kuinka taitoja ja historiaa voi soveltaa nykyhetkeen. SuomalaisyhtiĂśillä on Venäjällä hyvä maine: suomalaistuotteet edustivat Neuvostoliiton aikaan laatua. Hitaan kasvun Länsi-Euroopan rinnalla Venäjä tuntuu kasvuparatiisilta. Tämän lehden kansijutussa kysyimme laajalta joukolta suomalaisia pĂśrssiyhtiĂśitä, millaisia suunnitelmia niillä on Venäjän suhteen ja miltä sikäläinen markkina näyttää niiden vinkkelistä. Artikkeli alkaa sivulta 18. Lokakuun Arvopaperissa on jo kahdentoista vuoden ajan julkaistu pĂśrssiyhtiĂśiden Maine-tutkimuksen tulokset. Ei ole yllättävää, että Talvivaara ja Finnair jäivät tänä vuonna peränpitäjiksi. Kone Matti Alahuhdan johdolla puolestaan kohosi jälleen maineykkĂśseksi. Maine-tutkimuksen tulokset ovat sivuilla 34–39.

ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012

5

SISร LTร

LOKAKUU 2012 UUTISET IHMISET 8

Pร ร KIRJOITUS

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

REPORTA ASIT K ATSAUKSET

OSAKKEET R AH ASTOT 46 48

51

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

12 UUTISKUUKAUSI 14 SIJOITIN VIIMEKSI

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

16 IHMISET

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย

KOLUMNIT

18 VENร Jร

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

26 KUUKAUDEN OSAKE

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

44 VAALIT

วฃย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ยก ย ย ย ย ย ย

54 INDEKSISIJOITTAMINEN

ฦฌ อ อ อ ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

34 MAINE-TUTKIMUS

56 PENTTI FORSMAN

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

52 RAHASTOSIJOITAMINEN

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ยก 41 ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

17 YRJร KOPRA

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

50 MAAILMAN OSAKKEET

10 PINNALLA

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วซ

TAULUKOT GRAAFIT 60 ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย 62 ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย -

ย ย ย ย ย ย ย 63 ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย -

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

ย ย ย ย ย ย ย 64 ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย 65 ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย 66 ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย 67 ย ย ย ย ย ย ย ย ย 68 ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย 69 ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย 70 ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

6

LOKAKUU 2012

ILMIร T PELURIT

ARVOPAPERI

70 SIJOITUSMAAILMAN ILMIร T 71 MARKUS SALIN

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

72 KIRJAT

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

74 Pร RSSIRISTIKKO 76 KUMPPANIBLOGI 78 VERMON TALLIMESTARI

ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก

Useampi näkökulma antaa tarkemman suunnan varallisuutesi hoitoon.

Yrityksen omistajana hyödyt Nordean Private Banking -asiakkuudesta. Saat käyttöösi laajan asiantuntemuksemme sinulle tärkeissä asioissa: 9WK ]STYS^_]TYR^KTK =STYS^_]]__XXS^OVWK TK ]OX ^Y^O_^_] 6KKTK ]STYS^_]^_Y^O`KVSUYSWK

9WS]^_]Ts\TO]^OVc^ @O\Y]__XXS^^OV_ :O\SX^ K]SK^

Tutustu ja varaa aikaa tapaamiseen nordeaprivatebanking.fi tai puh. 08001 98989. Tervetuloa. Sijoitusneuvonta | Verosuunnittelu | Perheoikeus | Perintösuunnittelu | Vakuutussijoittaminen

PĂ„Ă„KIRJOITUS

V

Ymmärrystä euron kriisiin

oiko Suomi lähteä eurosta, vät Rehnin vinkkelistä aina ihmisten välillä. palaako Kreikka drakmaan tai Sixten Korkmanin Talous ja utopia on hajoaako rahaliitto? Näihin ky- teos, joka sisältää paljon uuvuttavaa teoriaa symyksiin saa joka päivä erilaisia mutta onneksi myĂśs ajankohtaista nĂśyrää vastauksia, jos hakee niitä uutisvirasta. pohdiskelua. Lukijan iloksi myĂśs hyvää Syksyn kirjasadosta voi hakea syvällisem- suomen kieltä. piä ajatuksia siitä, miten tähän on tultu. Korkmanin mukaan maailman ajautuSyyskuussa ilmestyi Vesa Vihriälän Â?‹Â?‡Â? ƤÂ?ƒÂ?••‹Â?”‹‹•‹‹Â? –—Ž‹ ‡Â?‘Â?‘Â?‹•–‡‹ŽŽ‡ EVA-analyysi EU:n yllätyksenä. KorkajolähtĂś – Kriisiman kirjoittaa, MIKSI EUROA unionista yhteisettä akateemista vastuun unioniin? ajattelua hallinnut PERUSTETTAESSA Se on viileää anaoppi ei edes tunEI POHDITTU, lyysiä siitä, milnistanut finanslaisten ongelmien MITEN JOKU MA A VOI sikriisin mahdoläärellä Eurooppa lisuutta. Niinpä. EROTA EUROSTA? elää. Rehn vertaa raVihriälä muishapolitiikan päätuttaa, että uusi tĂśksentekijĂśitä kriisi voi aiheuttaa vielä arvaamattoman kenraaleihin, jotka valmistautuvat aina suuren tuhon. Lehman Brothersin kaa- edelliseen sotaan eivätkä ymmärrä valmisduttua alkoi Suomessa lama. Valtion kulut tautua tulevaisuuteen. Eli eurokriisi yllätti kasvoivat 40 miljardilla eurolla, kun suh- myĂśs eliitin. dannepudotus nakersi verotuloja. Yhtä ongelmaa tuoreet kirjat eivät käTalouskomissaari Olli Rehnin sittele: Miksi euroa perustettaessa ei 320-sivuinen raporttikirja Myrskyn pohdittu, miten joku maa voi erota silmässä on kiitelty teos eurokriieurosta? sistä. Se on selkeästi kirjoitettu ja Avioliitoihin vihkijät – niin helppolukuinen. Tietenkin Rehn papit kuin maistraatit – ottavat on poliitikko, joka pyĂśrittää asiat huomioon eron mahdollisuuden. omalta kannaltaan parhain EurokytkĂśs ei olekaan avioliitto, päin. josta voisi erota. Ehkä euron Rehn viihdyttää lukisynnyttäjät kuvittelivat tehjoita kertomalla, missä neensä lapsen, jolla ei ole hän liikkuu ja kenelle paluuta kohtuun. soittelee. PuhelinkaKorkman, Rehn tai Vihvereita ovat niin EKP:n riälä kuuluvat niihin, jotka pääjohtaja, Yhdysvaltain eivät näe sitä vaihtoehtoa, valtiovarainministeri että Suomi eroaisi eurosta. kuin suomalaiset saunaELJAS REPO kaverit. PäätĂśkset syntyTOIMITUKSELTA

8

LOKAKUU 2012

PĂ„Ă„TOIMITTAJA

Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPĂ„Ă„LLIKKĂ–

Karo Hämäläinen 040 342 4676 AD

Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI

Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT

Tommi Melender 040 342 4665 Katja Rapeli 040 342 4668 Mikael SjĂśstrĂśm 040 342 YHTEYSTIEDOT

Käyntiosoite: Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40, faksi 020 442 4677 ‡–—Â?‹Â?‹Ǥ•—Â?—Â?‹Â?‹̡–ƒŽ‡Â?–—Â?ǤƤ ™™™Ǥƒ”˜‘’ƒ’‡”‹ǤƤ AVUSTAJAT TĂ„SSĂ„ NUMEROSSA

Pentti Forsman, Hans Eiskonen, Mirko Hurmerinta, Tuomas Ikonen, Päivi Joensuu, Lotta Koistinen, YrjÜ Kopra, Linda Lappalainen, Jorma Marstio, Pasi Murto, Satu-Tuulia Oksanen, Karoliina Paavilainen, Petre Pomell, Karmo Ruusmaa, Pekka Virolainen

MEDIAMYYNTI

Pia StrĂśmdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Â?‡†‹ƒÂ?››Â?–‹̡–ƒŽ‡Â?–—Â?ǤƤ Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT

ƒ”˜‘’ƒ’‡”‹Ǥ‹ŽÂ?‘‹–—•̡–ƒŽ‡Â?–—Â?ǤƤ Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2

͔͖͛͜ǧ͚͔͚͔ Aikakauslehtien liiton jäsen Levikki 24 944 (LT 2011) Lukijamäärä 89 000 (KMT2011) TILAUKSET

puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ –‹Ž’ƒŽ̡–ƒŽ‡Â?–—Â?ǤƤǥ ‹Â?–‡”Â?‡–ǣ ™™™Ǥƒ”˜‘’ƒ’‡”‹ǤƤ TILAUSHINNAT

Uusi tulokas pÜrssiin! ON AIHETTA ILOON. PÜrssi sai uuden tulokkaan. Siili Solutions on ensimmäinen ipon eli listautumisannin järjestänyt annin järjestänyt yhtiÜ viiteen vuoteen. Edellinen oli SRV. Toki muulla tavoin kuten kakkoslistauksen hakemalla on saatu tulokkaita kuten Talvivaara ja kesällä Sotkamon Silver. Toki täytyy myÜntää, että Siili on pÜrssin

;ʹǤ

pienimpiä. Liikevaihtoa alle 15 miljoonaa, mutta listauspaikkakin on First North. Siili on saamassa seuraa. Nimittäin Orava Asuntorahasto on kertonut kiinnostuksensa. Samoin TuulivoimayhtiÜ Ilmatar. Siili, Orava ja Ilmatar. Siinä nimiä, joilla pyritään kotimaisten sijoittajien kukkarolle. Hyvä, että pÜrssiin saada tuoreita kohteita.

ARVOPAPERI

Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 119 euroa (sis. alv. 9%). Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ –‹Ž’ƒŽ̡–ƒŽ‡Â?–—Â?ǤƤ Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta.

NOTEERATUT

He ovat Suomen arvokkaimmat salkunhoitajat Suomalaisen rahastosalkunhoitajan työstä pyydetään parhaimmillaan seitsemäntoista miljoonaa euroa vuodessa. Teksti Karo Hämäläinen Kuvitus Hans Eiskonen

T

untilaskutus 2000 euroa. Vuorokauden ympäri. Arjet ja pyhät. Ilman lomia. Niin Nordea kykenee laskuttamaan Tuomo Mattilan työstä. Mattila hoitaa Nordean suosittuja Säästö-yhdistelmärahastoja ja Nordea Osakesalkku -rahastoa. Hän päättää 1,3 miljardin euron pääomista ja on selvästi Suomen arvokkain rahastosalkunhoitaja. Käytännössä niin ei kuitenkaan ole, sillä Nordealla toisiin rahastoihin sijoittavien yhdistelmärahastojen käytäntö poikkeaa useimpien muiden rahastoyhtiöiden käyttämästä mallista. Nordean Säästö-rahastoon rahansa tyrkkäävä maksaa vain Säästö-rahastolle merkityn hallinnointipalkkion, ei nordealaisten kohderahastojen palkkioita. Kohderahastojen salkunhoitajien työ sisältyy Mattilan aherruksesta pe-

10 LOKAKUU 2012

rittyyn palkkioon. Siksi Suomen arvokkain salkunhoitaja todellisuudessa on Pertti Kilpeläinen, joka sijoittaa hoitamiensa OP-Deltan ja OP-Suomi Arvon varat suomalaisiin osakkeisiin ilman välikäsiä. OP-Deltan hallinnointipalkkio on kaksi ja OP-Suomi Arvon 1,6 prosenttia vuodessa. Kun Arvopaperi laski, ketkä ovat arvokkaimmat suomalaiset salkunhoitajat, mittarina ei käytetty työn arvoa asiakkaalle eli salkunhoidossa onnistumista vaan sitä, kuinka paljon työnantajat eli rahastoyhtiöt keräävät juoksevia palkkioita salkunhoitajan hoitamista rahastoista. Tuo euromäärä selviää, kun kerrotaan rahastossa olevan rahan määrä sen vuotuisella hallinnointipalkkiolla. Tuomo Mattilan tavoin useat salkunhoi-

ARVOPAPERI

tajat pitävät huolta useamman rahaston sijoittajien varoista. Eri rahastoista kertyvät palkkiot on listausta varten laskettu yhteen. Jos rahastolla on kaksi tai useampia salkunhoitajia, rahaston vuotuispalkkiot on jaettu tasan salkunhoitajien kesken riippumatta siitä, kuka on päävastuullinen salkunhoitaja. Tiedot perustuvat Rahastoraportin syyskuun lopun tietoihin niin salkunhoitajien kuin rahastopääomien osalta. Palkkioina on otettu huomioon vain kiinteä hallinnointi- ja säilytyspalkkio, ei mahdollisia tuottosidonnaisia palkkioita tai kohderahastojen palkkioita.

Korkomiehet nousussa Viime ajat ovat olleet monessa mielessä kor-

NOTEERATUT

ELĂ„KESIJOITTAMINEN

korahastojen vuosia. Korkorahastojen salkunhoitajat pärjäävät hyvin myÜs laskutuslistalla. Korkoihin ovat erikoistuneet Aktian Jetro Siekkinen, Dansken Tom Lundsten ja Ann-Cathrine Kilpi sekä OP:n Timo Leskinen ja Kristian Nihtilä. Kilpi on samalla Suomen arvokkain naispuolinen salkunhoitaja. Vaikka korkorahastojen hallinnointipalkkiot ovat osakerahastoja maltillisempia, niiden suuret pääomat nostavat rahastoista kertyviä tuottoja. Lisäksi korkopuolella yksi henkilÜ hoitaa yleensä useaa rahastoa. Vain yhden salkunhoitajan nimiin laitetuista suomalaishoidossa olevista rahastoista eniten rahaa rahastoyhtiÜlleen tuo OPVenäjä, jota hoitaa Jouni Nissinen. Nissinen ei vastaa muista rahastoista, ja hän on viitossijallaan ainut kymmenen arvokkaimman salkunhoitajan joukkoon yhdellä rahastolla noussut sijoitusammattilainen. Pohjola Varainhoidon palveluksessa olevat OP-rahastojen salkunhoitajat miehittävät kärkikymmenikkÜä vahvasti. RahastoyhtiÜ on suuri ja sen rahastoissa paljon pääomia, rahastojen hallinnointipalkkiot eivät ole edullisimmasta päästä ja OP:n rahastojen salkunhoitajat on nimetty kiitettävästi. Monella rahastoyhtiÜllä on viime vuosina ollut pahana tapana häivyttää salkunhoitajan persoona ja ilmoittaa salkunhoitajaksi vain varainhoitoyhtiÜ. Nordea ja Danske taas ovat leimallisesti pohjoismaisia yhti-

Üitä, ja niiden rahastoja hoidetaan paljon myÜs muualla kuin Suomessa. Ulkomaisten salkunhoitajien luotsaamia hallinnointipalkkiorohmuja ovat esimerkiksi C. F. Nielsenin hoitama Nordea Maailma (18,2 miljoonaa euroa) ja Truls Haugenin Odin Norden (17,1 miljoonaa).

Venäjä tuo rahaa Jouni Nissisen ohella monet muutkin Venäjä-salkunhoitajat keräävät hyvää laskutusta. Finanssialan keskusliiton jäsenyhtiĂśiden rahastoista suurimman vuotuisen palkkiovirran nykyisillä pääomilla ja taksoilla kerää Alfred Bergin emoyhtiĂśn BNP Paribas’n Venäjä-rahasto, peräti 25 miljoonaa euroa. Sen salkunhoitajaksi on nimetty varainhoitoyhtiĂś. Nordea Venäjä kerää yli ja SEB Russia vajaan kahdeksan miljoonan vuosipalkkiot. FIM Russian vuotuinen palkkiokertymä on laskenut reiluun kuuteen miljoonaan. Salkunhoitajan palkkakulut ovat rahaston kuluista vain yksi, usein pieni osa. Venäjä-rahastojen hallinnoinnista aiheutuu epäilemättä enemmän rahanmenoa kuin vaikkapa Suomi-osakerahaston hoitamisesta. Kaupankäyntikuluja sen sijaan ei maksa rahastoyhtiĂś vaan osuudenomistaja. Menestysrahastojen pyĂśrittäminen on ƤÂ?ƒÂ?••‹›Š–‹Ú‹ŽŽ‡ Œ‘Â?ƒ –ƒ’ƒ—Â?•‡••ƒ ‡”‹––¥‹Â? kannattavaa liiketoimintaa.

ARVOKK AIMM AT SALKUNHOITAJAT 1

Tuomo Mattila, Nordea

17,4 milj.

Nordea SäästÜ 50, Nordea SäästÜ 25, Nordea SäästÜ 75, Nordea SäästÜ 10, Nordea Osakesalkku, Nordea SäästÜ Korko

2

Pertti Kilpeläinen, OP

9,7 milj.

OP-Delta, OP-Suomi Arvo

3

Jetro Siekkinen, Aktia

7,8 milj.

Aktia Emerging Market Local Currency Bond+, Aktia Emerging Market Bond+, Aktia Inflation Bond+, Aktia Emerging Market Local Currency T-Bill+, Aktia Kehittyvät Markkinat Osake

4

Tom Lundsten, Danske

7,7 milj.

Danske Invest Euro Yrityslaina, Danske Invest Euro High Yield, Danske Invest Kestävä Arvo Korko

5

Jouni Nissinen, OP

7,2 milj.

OP-Venäjä

6

Antti Karessuo, OP

7,0 milj.

OP-Focus, OP-Suomi PienyhtiĂśt

7

Timo Leskinen, OP

6,1 milj.

OP-Korkosalkku, OP-Maailma, OP-Varovainen

8

Andreas Bergman, Aktia

6,0 milj.

Aktia Capital, Aktia Solida, Aktia America, Aktia Global, POP Suomi, POP Vakaa, Aktia Medica, POP Maailma, Aktia Kehittyvät Markkinat Osake

9

Ann-Cathrine Kilpi, Danske

5,2 milj.

Sampo Korko, Danske Invest Rahamarkkina

10

Kristian Nihtilä, OP

4,5 milj.

OP-High Yield, OP-Euro, OP-Vaihtovelkakirjalaina

Ps-tilillä myĂśhemmin eläkkeelle ǧ ", nyt on syytä ryhtyä tuumasta toimeen. Hallitus nimittäin esittää ps-tilien veroedun ehtoihin muutosta vuodenvaihteessa. Vanhat eli ennen vuodenvaihdetta otetut tilit, joille on aloitettu säästäminen, jäävät kuitenkin nykyisten ehtojen piiriin. Sama pätee myĂśs eläkevakuutuksiin. Muutos nykyisin vallitsevaan on se, että jatkossa rahoja pääsee nostamaan ps-tililtä vasta aikaisintaan 68-vuotiaana. Tällä hetkellä otettavissa lisäeläkkeissä ikäraja on 63 vuotta – nykyisen lainsäädännĂśn mukaan. Ps-tili on myĂśhäistettyä veronmaksua, jossa verovelvollinen saa maksuja suorittaessaan maksuvuoden verotuksessa hyvityksen pääomatuloveroprosentin mukaan mutta varoja tililtä omaan käyttÜÜn siirrettäessä kaikkea nostettavaa verotetaan. Tällä hetkellä maksupään â€?verohyĂśtyâ€? on enimmillään 1600 euroa vuodessa. Se toteutuu, jos ps-tilille säästää enimmäismäärän eli 5000 euroa vuodessa ja pääomatuloja kertyy yli 50 000 euroa, jolloin pääomatuloveroprosentti on 32. Alle 50 000 euron pääomatuloilla â€?verohyĂśtyâ€? on 1500 euroa. Veronmaksajain keskusliitto huomauttaa, että ehdotetusta lakitekstistä ei lĂśydy vapaaehtoisen eläkkeen alkamisen ikärajaa. Se voi siis olla jotain muutakin kuin 68 vuotta. â€?Asia on ilmaistu niin, että vapaaehtoisen yksilĂśllisen eläkevakuutuksen maksut olisivat jatkossa vähennyskelpoisia verotuksessa vain, jos vanhuuseläkettä voidaan alkaa maksaa aikaisintaan tyĂśntekijän eläkelain mukaisesta lykättyyn vanhuuseläkkeeseen oikeuttavasta iästä. Tällä hetkellä lykätyn vanhuuseläkkeen ikäraja on 68 vuotta. On toki mahdollista, että tämä ikäraja nousee. Jos näin käy, niin samalla kiristyisivät automaattisesti eläkevakuutusmaksujen vähennysehdotâ€?, liitto muistuttaa. Toisaalta jos vanhuuseläkkeen alkamisikää nostetaan, se vaikuttaa puolestaan nykyehtojen mukaisiin ps-tileihin, joista rahoja saa nostaa tyĂśntekijän eläkelain mukaisessa iässä. Nykyisin se on 63 vuotta, mutta jos vanhuuseläkkeen alkamisikä nousee, samalla saattaa nousta nykymuotoisten ps-tilien ensimmäinen nostoikä. " " "

ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012 11

NOTEERATUT

UUTISKUUKAUSI 2012

PÖRSSIJUHLAA. Helsingin pörssi vietti satavuotisjuhliaan lokakuun alkupuolella. Maanantaina 8. lokakuuta Helsingin pörssin kaupankäynnin sulkemisen aikaan Helsingissä kaupankäynnin päätöskelloa kilisti Pohjola Pankin toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen (edessä oik.) vierellään Helsingin pörssin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl (edessä vas.). Kuva tilaisuudesta näytettiin Times Squarella Helsingin pörssin omistavan Nasdaq OMX:n kuuluisalla seinällä.

Törnqvist ulos Ålandsbankenista

EURON HAJOAMISTA povannut Ålandsbanken Asset

Managementin toimitusjohtaja Stefan Törnqvist jättää yhtiön. Hänen tilalleen on nimitetty Christian Wetterstrand. Törnqvist on ollut ankara eurojärjestelmän kriitikko, joka on antanut pankkiiriksi yllättävän kovia lausuntoja. Keväällä Talouselämässä Törnqvist ihmetteli, uskovatko Katainen ja Urpilainen omia puheitaan. Viime syksynä hän ennusti Arvopaperin jutussa, että euro hajoaa 80 prosentin todennäköisyydellä.

Sipa-yritysten tuotot laskussa

SIJOITUSPALVELUYRITYSTEN PALKKIOTUOTOT oli-

vat vuoden 2012 toisella neljänneksellä 70 miljoonaa euroa, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Edellisestä neljänneksestä palkkiotuotot kasvoivat neljä prosenttia. Sijoituspalveluyritysten tuotoista 94 prosenttia muodostui palkkiotuotoista. Tärkein palkkiotuottojen lähde oli omaisuudenhoito, joka tuotti yli 40 miljoonaa euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen sijoituspalveluyritystilastosta.

12 LOKAKUU 2012

24.9. 25.9. 26.9. 27.9. 28.9. 29.9. 30.9. 1.10. 2.10.

ARVOPAPERI

Outokummulle ongelmia Inoxum-kaupassa

OUTOKUMPU MYY Inoxumin ruostumattoman teräksen tehtaan Ternissä Italiassa, jotta miljardikauppa läpäisisi Euroopan komission hyväksynnän. Ternin tehdas oli yksi keskeisistä syistä Inoxum-ostokseen. ”Inoxum-yrityskaupan strateginen merkitys ja meidän sitoutumisemme kaupan toteuttamiseen ovat ennallaan Euroopan komission uusista vaatimuksista huolimatta”, Outokummun toimitusjohtaja Mika Seitovirta vakuuttelee.

NOTEERATUT

3.10. 4.10. Älypuhelinpomo l h li jätti N Nokian ki

NOKIAN ÄLYPUHELINTEN tuotemarkkinoinnista

vastannut Ilari Nurmi on lähtenyt Nokian palveluksesta. Nurmi vahvisti uutistoimisto Reutersille lähtönsä, mutta ei kerro sen syitä. Nurmi esiintyi julkisuudessa viimeksi, kun Nokia julkisti Lumia 920:n syyskuun alussa.

5.10. 6.10.

Rahoitusmarkkinavero toteutumassa

KIISTELTY RAHOITUSMARKKINAVERO on saamas-

sa taakseen riittävästi tukijamaita, jotta hanke voi lähteä eteenpäin. Kun Italiakin lähti mukaan hankkeeseen, sen takana on vaaditut vähintään yhdeksän jäsenmaata. Suomi on suhtautunut rahoitusmarkkinaveroon varauksellisesti. Pankkiala on varoittanut veron vievän työpaikkoja Suomesta.

7.10. 8.10. 9.10.

TELIASONERAN TOIMITUSJOHTAJA Lars Nyberg joutuu jättämään työnsä etuajassa, ja seuraajaa haetaan jo täyttä vauhtia, kirjoittaa Dagens Nyheter. Nybergin lähtölaskennan käynnistivät kyseenalaiset liiketoimet Euraasiassa, oudot kontaktit Uzbekistanin kovaotteiseen diktaattoriin ja poliisitutkinta lahjuksen antamisesta. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan Nybergin piti jatkaa Teliasoneran toimitusjohtajana joulukuuhun 2013, mutta seuraajan rekrytoinnista tietävien mukaan sopivaa henkilöä haetaan nyt nopeammin kuin alkujaan oli tarkoitus. Nyberg ilmoitti jo kertaalleen eroavansa, jos yhtiön Uzbekistankaupoista paljastuu lahjontaa, mutta perui ilmoituksensa oltuaan Ruotsin valtiopäivien elinkeinovaliokunnan kuultavana. Sekä Ruotsin viranomaiset että Teliasonera selvittävät asiaa.

10.10. 11.10. 12.10. 13.10. 14.10. 15.10. 16.10. 17.10. 18.10.

ELCOTEQIN VIIMEISEN HALLITUKSEN varapuheenjohtaja, laamanni Hannu Krogerus jättää tutkintapyynnön unionin petostentorjuntavirastolle sekä sisämarkkina- ja kilpailupääosastoille, kirjoittaa sanomalehti Keskisuomalainen. Krogerus haluaa virastojen tutkivan, mikä on Luxemburgin valtion rooli muun muassa Elcoteqin konkurssissa. Pitkään talousvaikeuksissa paininut Elcoteq ajautui konkurssiin viime syksynä. Luxemburgista tuli sen kotipaikka vuonna 2008.

TALOUSTIETEEN NOBEL-palkinnon saivat amerikkalaiset Lloyd Shapley ja Alvin Roth, jotka ovat markkinateorian tutkijoita. Roth, 60, on amerikkalainen Harvard Business Schoolin professori ja Lloyd, 89, University of Californian professori. Shapley on tutkinut peliteorioita. Roth on empiiristen havaintojen perusteella selvittänyt markkinoiden funktioita.

19.10. 20.10. 21.10. 22.10.

Elcoteqin konkurssi tutkintaan?

Talousnobel Yhdysvaltoihin

23.10. 24.10. 25.10.

ARVOPAPERI

Anssi Vanjoki Vertuun

ANSSI VANJOKI ryh-

tyy Vertun hallituksen puheenjohtajaksi. Nokia myi hiljattain luksuspuhelimia valmistavan Vertun osake-enemmistön pääomasijoittaja EQT:lle. 56-vuotias Vanjoki työskenteli Nokialla matkapuhelinten parissa vuosina 1991–2010. Hän erosi Nokiasta, kun Stephen Elop nimitettiin toimitusjohtajaksi. Nykyisin Vanjoki toimii myös muun muassa Amer Sportsin hallituksen puheenjohtajana.

ĊęĊė ĔėĘČĆėĉ

”Lars Nybergille haetaan jo seuraajaa”

LOKAKUU 2012 13

SIJOITIN VIIMEKSI

VEROTTAJA ISKI. Pekka Tiainen sai rahansa takaisin vasta hallintooikeudessa.

Pekka Tiainen siirtyi obligaatioista optioiden kautta osakkeisiin Vasemmalla poliittisesti aktiivinen Pekka Tiainen uskoo omien, kovienkin kokemusten perusteella, että nykyistä kattavampi yksityisen sijoittajan suoja saisi ihmiset sijoittamaan rohkeammin. Teksti Mikael Sjöström Kuva Linda Lappalainen Milloin aloitte sijoittaa? Aloitin alle 30-vuotiaana 1980-luvun taitteessa. Miten sijoittaminen alkoi, mistä saitte siihen varat? Säästin palkkatuloista varoja asuntolainan hoitamiseen. Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne? Sijoitin valtion obligaatioihin. Niiden juok Ǥ ƪ tio oli laskenut 1970-luvusta, mutta obligaatioiden korko oli jäänyt korkeaksi ja ne tuottivat hyvin. Kun markka romahti 1990-luvun lamassa, vaihdoin markkalainani jenilainaksi. Markan vahvistuminen maksoi korot tai jopa enemmän. Vuodesta 1996 alkaen olen ostanut myös osakkeita ja osakeoptioita. Tuolloin osak-

14 LOKAKUU 2012

keissa oli nousunäkymä, koska kurssit olivat tulleet tosi rumasti alas. Luonnehtikaa itseänne sijoittajana! Sijoitan järkiperäisesti enkä koskaan laske onnen varaan. Lisäksi suojaan sijoitukset. Miten sijoituksenne jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä? Olen osakkeissa. Miten suuri osa sijoituksista on Suomeen ja miten suuri osa ulkomaille? Kaikki sijoitukset ovat kotimaisissa kohteissa. Miten seuraatte markkinoita? Vilkaisen päivittäin tärkeimmät indeksit, valuuttakurssit ja korot, mutta en seuraa yksityiskohtia. Luen kansainvälisiä talous-

ARVOPAPERI

lehtiä jo työksenikin. On tärkeää ymmärtää, missä kansantalous menee. Pelkkään tekniseen analyysiin ei voi luottaa, koska se perustuu historiaan. Olette opiskellut kansantaloustiedettä ja toiminut tutkijana. Miten nämä vaikuttavat sijoituspäätöksiinne? Seuraan asioita pitkäjänteisesti, ajoitan ostot huolellisesti ja pidän sijoitukset pitkään. Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatatte sijoittaessanne? Sijoitan vain sen, mitä ei tarvita elämiseen. Kenen kanssa keskustelette sijoittamisesta ja sijoituskohteista? Keskustelen omien asiantuntijatuttavieni kanssa. Pidän työn puolesta esitelmiä myös rahoitusmarkkinoihin liittyvistä ai-

SIJOITIN VIIMEKSI

PEKKA TIAINEN PROFIILI

GURUJEN SALKUT

TĂ„HĂ„N ON TULTU ’‹•Â?‡ŽŽ—– Â?ƒÂ?•ƒÂ?–ƒŽ‘-

—•–‹‡†‡––¥ǥ Â˜ÂĄÂ‹Â–Â‡ÂŽÂŽÂ›Â– –‘Š–‘”‹Â?•‹Ǥ ›Ú•Â?‡Â?Â?‡ŽŽ›– –—–Â?‹ŒƒÂ?ƒ Â?‘ŽÂ?‡••ƒ Â?‹Â?‹•–‡”‹Ú••¥Ǥ ŽŽ—– ’‘Ž‹‹––‹•‡•–‹ ƒÂ?–‹‹˜‹Â?‡Â? Í•Í?ÍšÍ”ÇŚÂŽÂ—Â˜Â—Â? ÂŽÂ‘Â’Â—Â•Â–ÂƒÇĄ Â?—––ƒ ‘Â? ‡Â?Â?‡Â? Â?ƒ‹Â?Â?‡ƒ •‹–‘—–—Â?ƒ–‘Â?Ǥ ŽŽ—– ƒÂ?–ƒƒÂ? Â?ƒ—’—Â?‰‹Â?˜ƒŽ–——•–‘••ƒ Â?†ŽǣÂ? Ž‹•–ƒŽ–ƒǤ HYVĂ„N ELĂ„MĂ„N SIJOITUS ŠÂ?‹••—Š–‡‡–

‘˜ƒ– –¥”Â?‡‹–¥Ǥ Çł ‹••‹‘Â?‹ ‘Â? –‡Š†¥ ÂŠÂ›Â˜ÂĄÂĄ Œƒ Â?‹‹Â?Â?‘•–ƒ˜ƒƒ –—–Â?‹Â?Â—Â•Â–ÂƒÇĄ •‹ŽŽ¥ ‘Ž‡Â? –—–Â?‹Œƒ Œƒ –‹‡†‡Â?‹‡•Ǥdz VAPAALLA —Â?‡‡ǥ ’‡Žƒƒ •ŠƒÂ?Â?‹ƒ Œƒ Œ—‘Â?•‡‡ Â?‡””ƒÂ? Â?——••ƒ Â?ƒ”ƒ–‘Â?‹Â?ÇĄ ’ƒ”‹ ˜‹‹Â?Â?‘ƒ •‹––‡Â? ͕͔͗ǣÂ?Â?‡Â?Ǥ

heista muun muassa Taloustieteen päivillä. Mitkä ovat ikisuosikkinne Helsingin pÜrssissä? Listaa on vaikea tehdä, ja sen koostumus riippuu ajankohdasta, mutta suuret yhtiÜt tyyliin Metso, Rautaruukki, Outokumpu, Kesko tai Fortum eivät kaadu mihinkään. Mutta korkeilla kursseilla niihinkään ei pidä kajota. Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa? Kurssien ollessa alhaalla ostelisin edellä mainittuja kohtuullisen turvallisia osakkeita, mutta en suin päin vaan tilanteen mukaan. Mikä on ollut suurin onnistumisenne sijoittajana? Ehkä jenivelka, mutta suurimman hyÜdyn olen saanut suojaamalla Nokian osakkeen ostoja osakeoptioilla. Ne toimivat tietyissä tilanteissa erinomaisesti.

Metso kelpasi guruille

A

rvopaperin seuraamat suuret yksityissijoittajat kävivät syys– lokakuussa harvakseltaan kauppaa Helsingin pĂśrssin vaihdetuimpien yhtiĂśiden osakkeilla. Yhdessäkään yhtiĂśssä nettomääräiset ostot tai myynnit eivät yltäneet miljoonaan euroon. LiekĂś syysneljänneksen tuloskauden odottelu pitänyt sijoittajakuusikon varuillaan. Tuloskauden alla pĂśrssiyhtiĂśistä kantautui niin tulosvaroituksia kuin ilmoituksia yt-neuvotteluista. Kaiken kaikkiaan gurusalkkuihin tuli nettomääräisesti lisää OMXH25-indeksin osakkeita puolentoista miljoonan euron edestä. Sijoittajakuusikon suurimmat ostot kohdistuivat Metsoon, joka hiljattain perui lisäosinkonsa ja aloitti mittavat yt-neuvottelut paperikoneyksikkĂśnsä heikon tilanteen vuoksi. Metsoa ostivat

Hautaset, Hartwallit ja Ingmanit yhteensä vajaalla 830 000 eurolla. Metson lisäksi vain UPM:ssä ostot ylittivät parinsadantuhannen rajan. Omistuksiaan metsäjätissä lisäsivät Hautaset ja Hartwallit. Sijoittajakuusikko myi nettomääräisesti vain neljää yhtiĂśtä, joista eniten Nokian Renkaita. Rengasjätin osakkeita putsasivat salkustaan Ingmanit. Arvopaperin guruista Kari NiemistĂśn ja GĂśran Sundholmin omistukset eivät muuttuneet lainkaan syys–lokakuussa. Vuoden alusta sijoittajakuusikon omistusten arvo OMXH25-indeksin yhtiĂśissä on kasvanut runsaalla 74 miljoonalla eurolla 348 miljoonaan euroon. Osakemäärissä laskettuna gurut ovat lisänneet vuoden aikana omistuksiaan eniten Stora Ensossa ja Keskossa.

OSTETUIMM AT

M Y Y DY IMM Ă„T

YhtiĂś

Ostot, euroa

Metso UPM Nokia Konecranes Wärtsilä

826 062 217 250 197 010 179 688 133 200

TOMMI MELENDER

YhtiĂś

Nokian Renkaat Rautaruukki Sanoma Outokumpu

Myynnit, euroa

-255 075 -128 000 -61 380 -56 000

——”‹Â?Â?ƒ– ‘•–‘– Œƒ Â?››Â?Â?‹– Í•Í—ǤÍ?ǤČ‚Í•Í•ǤÍ•Í”Ǥ͖͔͕͖Ǥ ¥›†‡ŽŽ‹Â?‡Â? ‰—”—–ƒ—Ž—Â?Â?‘ •‹˜—ŽŽƒ ͚͛Ǥ

Ä?ĆėĒĔ ėĚĚĘĒĆĆ

Entä suurin virheenne? Sijoitukseni tuottivat 1980-luvun alkuvuosina erinomaisesti ja kasvoivat vuodesta toiseen. En kotiuttanut voittoja, mutta silti verottaja mätkäisi minulle 430 000 euroa verot laskennallisesta tulosta. Tuloverolain mukaan tuottoa voidaan verottaa vasta kun se on hallinnassa ja verottaja hävisikin jutun 3,5 vuoden kuluttua hallinto-oikeudessa. Kuluja säästääkseni siirsin sijoitukset Conventumiin maaliskuun 2004 alussa. Minulle tuli ongelmia Conventumin kanssa, ja kahden viikon kuluttua varojani laskutettiin väärin puoli miljoonaa euroa. Asian käsittely jatkuu edelleen. Mielestäni opetus oli, että Suomessa on tallettajasuoja ja kuluttajasuoja, mutta käytännÜssä ei yksityishenkilÜn sijoittajan suojaa.

ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012 15

Ä?ĆėĔđĎĎēĆ ĕĆĆěĎđĆĎēĊē

IHMISET

" Ǥ —†‡Â? ’Ú”••‹–—Ž‘Â?Â?ƒƒÂ? Â˜Â‡Â–ÂĄÂŒÂĄ ‡’’‘ ƒŽŽ‹‘ ‘Â? ‡Š–‹Â?›– ‘ŽŽƒ Â?‘Â?‡••ƒ ’ƒ‹Â?ƒ••ƒ Â?››Â?–‹Â?‹‡Š‡Â?¥Ǥ ‹‡”‡••¥ Â?›Š¥‹Ž‡‡ ‡Ž•‹Â?‰‹Â? ڔ••‹Â? –‘‹Â?‹–—•Œ‘Š–ƒŒƒ ƒ—”‹ ‘•‡Â?†ƒŽŠǤ

Seppo Kuula kilisti listautumisen kunniaksi ‹‹Ž‹ ‘Ž—–‹‘Â?• ƒŽ‘‹––‹ ‡Ž•‹Â?‰‹Â? ڔ••‹Â? ‹”•– ‘”–Š Č‚ÂŽÂ‹Â•Â–ÂƒÂŽÂŽÂƒǤ ‘‹Â?‹–—•Œ‘Š–ƒŒƒ ‡’’‘ ——Žƒ •ƒ‹ Â?‹Ž‹•›––¥¥ ’Ú”••‹Â? Â?‡ŽŽ‘ƒ Â?ƒƒÂ?ƒÂ?–ƒ‹Â?ƒ Í•Í™ǤÍ•Í” Â?‡ŽŽ‘ Í•Í”Ǥ

S

eppo Kuulalla, 45, on aihetta ylpeillä. Hänen johtamansa Siili Solutions on pĂśrssin uusin tulokas. â€?Edellinen aito ipo (listautuminen) oli viisi vuotta sittenâ€?, Kuula

tokaisee. Edellinen â€?aitoâ€? listautuja oli SRV, mutta sen jälkeen on tullut muutamia listauksia kuten laajasti omistettu Aktia ja Kemirasta irrotettu Tikkurila. Muilta listoilta ovat siirtyneet Talvivaara ja Sotkamo Silver. Kuula (DI, eMBA, ins.) on ehtinyt seurata pĂśrssiä yllättävän paljon. Miehen ensimmäinen tyĂśpaikka oli Efore, joka 1990-luvulla oli yrityskaappareiden kohde ja kurssiraketti. Legendaarinen Hannes Fabritius näytti nuorelle insinÜÜrille, miten kurssinousua tulee 1000 prosenttia. Pieni Efore menestyi Nokian alihankkijana. Eforesta Kuula lähti New Yorkissa listat-

16 LOKAKUU 2012

tuun amerikkalaisyhtiÜÜn ADC:hen tuotteistamaan Juha Sipilältä ostetun Solitran tietoliikenneverkkolaitteiden komponentteja teleoperaattorituotteiksi. Amerikan-retken jälkeen Kuula perusti oman tietoliikenneverkkoja palvelevan yrityksen, jonka ehti myydä ennen vuosituhannnen alun tietoliikennealan lamaa. Seuraava pesti aukesi oululaisessa pĂśrssiyhtiĂś Elektrotobitissä, johon Kuula palkattiin alun alkaen johtamaan tuotteistusta. â€?Mutta JOT Automationsin hankinnan jälkeen päädyikin rakentamaan kansainvälisen myyntiorganisaationâ€?, Kuula muistelee. Tämän jälkeen Kuula pakkasi laukkunsa ja lähti NetHawkiin ja Teksasiin. NetHawk ehti olla jonkin aikaa suomalainen menestystarina ja pĂśrssilistalle pyrkijä, kunnes yhtiĂś myytiin kilpailijalle. Kuulalle tarjoutui vuonna 2010 mah-

dollisuus ryhtyä â€?siiliksiâ€? eli ottamaan ote pienehkĂśstä Siili Solutionista, jonka suurimmat omistajat ovat Timo Luhtaniemi, Mika Mäkeläinen ja Markus PyrhĂśnen. Liikevaihtoa kertyi silloin 7,9 miljoonaa, kun tänä vuonna sama liikevaihto syntyi puolessa vuodessa. Siili on vielä pieni pĂśrssiyhtiĂśksi, ja siksi sen osoite onkin First North -lista. Kun katsoo Kuulan uraa, on helppo esittää kysymys, aikooko Siili kansainvälistyä. Nykyisin Siili toimii vain pääkaupunkiseudulla reilun sadan hengen voimin. â€?Kylläâ€?, Kuula sanoo. Kansainvälistyminen kannattaa suunnata sinne, missä kilpailijatkin ovat samat kuin pääkaupunkiseudulla, Kuula lohkaisee. Siilin kilpailijat ovat Accenture, Cap Gemini, Digia, Logica ja Tieto. ELJAS REPO

KOLUMNI

Ä?ĚěĆ ĕĆĘĎ ĒĚėęĔ

YRJĂ– KOPRA

S

SPD:n viitoittamalla tiellä

uomi kadotti suuntansa vuonna 2003, eikä ole sitä sen jälkeen lĂśytänyt, väittävät Risto E. J. Penttilä ja Alf Rehn juuri julkaistussa kirjassaan Suunnaton Suomi. Suomi siis eksyi silloin, kun Paavo Lipponen jätti meidät. On mielenkiintoista havaita, että toinen Itämeren rantavaltio lĂśysi ‹”Œ‘‹––ƒŒƒ ‘Â? suuntansa juuri samaan aikaan. …‘”’‘”ƒ–‡ Saksaa kutsuttiin kymmenen vuotta sitten EurooƤÂ?ƒÂ?…‡ pan sairaaksi mieheksi. Saksan kilpailukyky heikkeni, nj–‘‹Â?‹Â?–ƒƒ Œƒ tyĂśaikoja oli lyhennetty 35 tuntiin ja tyĂśttĂśmyys Â?ƒÂ?Â?—•–—•nj kasvoi. Itä-Saksasta maksettiin hinta, joka vastaa ÂŒÂĄÂ”ÂŒÂ‡Â•Â–Â‡ÂŽÂ?‹‡Â? •——Â?Â?‹––‡Ž—ƒ reaalisesti Espanjan, Kreikan ja Portugalin nykyistä Šƒ”Œ‘‹––ƒ˜ƒÂ? valtionvelkaa. Ž‡šƒÂ?†‡” Saksan liittokansleri, sosialidemokraattien Gerhard

”‘—’ ›ǣÂ? SchrĂśder arvioi, että paras asiantuntemus tyĂśllistä–‘‹Â?‹–—•Œ‘Š–ƒŒƒǤ mishaasteiden ratkaisemiseksi lĂśytyy Saksan yksityissektorin suurimmista tyĂśllistäjistä. Volkswagenin henkilĂśstĂśjohtaja sai nimittää asiantuntijatyĂśryhmän, jonka tyĂśn tuloksia pantiin toimeen hänen nimeään kantavina Hartz-lakipaketteina. Loppu onkin tätä päivää: Saksan tyĂśttĂśmyys on viimeisen kuuden vuoden aikana puoliintunut 5,5 prosenttiin (Suomi 7,5 %). Kelpo suoritus ottaen Š—‘Â?‹‘‘Â?ÇĄ ‡––¥ ƒŒƒÂ?ŒƒÂ?•‘‘Â? ‘•—˜ƒ– ƤÂ?ƒÂ?••‹Â?”‹‹•‹ ja eurovaltioiden velkakriisin alku. NuorisotyĂśttĂśmyys on Saksassa alempana kuin missään muussa EU-maassa. TyĂśllisten määrä on ennätyskorkealla ja päihittää selvästi muun muassa Suomen. Kehitys on ainakin näihin aikoihin asti jatkunut hyvänä. Elokuun 2011 jälkeen tyĂśtä tekevien saksalaisten määrä on kasvanut yli 400 000:lla. Suomessakin tyĂśllisten määrä on kasvanut 3 000:lla, mutta suhteelisestikaan arvioituna sitä ei kannata ihmeemmin mainostaa. Voisiko Saksan SPD:n tie kelvata myĂśs tovereille Suomen SDP:ssä? Palkkojen maltillinen kehitys on ollut SPD:n alulle panemia tyĂśttĂśmyysturvan heikennyksiäkin tärkeämpää. Saksan tyĂśehtosopimuksissa sovittiin vuosina 2000–2010 keskimäärin yhteensä 24 prosentin korotuksista. Todellisuudessa korotukset toteutuivat vain 13 prosentin suuruisina. Negatiiviset liukumat johtuvat paikallisesta sopimisesta. TyĂśpaikkatason yhteistyĂśllä on Saksassa pitkä perinne. Suomessa sopimuskorotukset olivat 30 prosenttia, mutta todellisuudessa palkat nousivat 42 prosenttia, koska meillä palkat liukuvat vain ylĂśspäin. Suomalaisten palkat ovat vuosisadan vaihteesta siis nousseet kolme kertaa enemmän kuin saksalaisten. Tästä lienee syytettävä enemmän sitä joka maksaa

ARVOPAPERI

kuin sitä joka pyytää. Siitä huolimatta ammattiliittojenkin kannattaisi miettiä, onko niiden usein korostama ostovoiman kehitys hyvä menestyksen mittari. Tällä mittarilla nimittäin kolme parasta euromaata olivat vuosina 2000–2009 Kreikka, Irlanti ja Suomi. Tässä lajissa Saksa häviää kaikille euromaille. Suomalaisesta tyĂśmarkkinajärjestelmästä sanotaan usein kauniita sanoja. Tulokset eivät ole kehuttavia palkkaratkaisujen kilpailukykyisyyden näkĂśkulmasta. Järjestelmämme ei kestä arviointia riitojen ratkaisukyvylläkään: suomalaiset lakkoilivat 2000–2008 yli kymmenen kertaa enemmän kuin saksalaiset. Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro ovat teettäneet elokuun lopussa julkistetun selvityksen Saksan teutonisesta täyskäännĂśksestä. Selvityksen yhteenvedossa liitot kertovat pitävänsä parempana tyĂśttĂśmyyttä kuin sitä, että â€?miljoonat ihmiset ovat

VOISIKO SAKSAN

SPD:N TIE KELVATA

MYĂ–S TOVEREILLE SDP:SSĂ„? tyĂśmarkkinoiden marginaalissa, jossa tyĂśsuhteen jatkuvuus ei ole taattu, palkalla on vaikeata tai mahdotonta tulla toimeen ja tyĂśolot ovat epätyydyttävät eikä tyĂśntekijĂśillä ole useinkaan mahdollisuuksia päästä pois näistä prekaareista tĂśistäâ€?. En tiedä, sivuuttavatko ammattiliitot kokonaan tyĂśttĂśmyyteen – ja varsinkin nuorisotyĂśttĂśmyyteen – liittyvät syrjäytymisen tunteet, kun ne summaavat, että Saksan opit â€?eivät sovellu meidän hyvinvointiyhteiskuntamme ja kulttuurimme rakenteisiinâ€?. Kunnia kuitenkin liitoille selvityksen teettämisestä. Keihäänheittäjä Seppo Räty tiesi tutkimattakin, että Saksa on paska maa.

LOKAKUU 2012 17

ISKUSANA ISKUSANA. Kuvateksti.

18 LOKAKUU 2012

ARVOPAPERI

Suomalaisyhtiöt uskovat lujasti Venäjään

KASVUA RAJAN TAKAA Helsingin pörssin parhaita kasvukortteja on Venäjä, jonka talous kasvaa nopeinta tahtia Euroopassa. Arvopaperin laaja kysely osoittaa, että suomalaisyhtiöillä on suuria odotuksia itänaapurin markkinoilta. Teksti Tommi Melender Kuvitus Tuomas Ikonen

Esirivi otsikon yläpuolelle

OTSIKKO repparille Päläpälä ingressi päläpälä ingressi päläpälä ingressi päläpälä ingressi päläpälä ingressi päläpälä ingressi päläpälä ingressi päläpälä ingressi. Teksti Toimittaja Kuvat Kuvaaja

ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012 19

REPORTAASI

M

aantieteelle emme voi mitään. Tämä taajuusmuuttajia valmistavan Vaconin ja ympäristĂśpalveluihin toteamus on noussut monesti esiin Suoerikoistuneen Lassila & Tikanojan. men historiassa. â€?Venäjän odotetaan olevan yksi merkittävistä tulevaisuuden Onneksi itäinen naapuri on Suomelle kasvu-alueista. Toistaiseksi Venäjän taajuusmuuttajamarkkina nykyisin ennemmin mahdollisuus kuin on vielä suhteellisen pieni, kun ottaa huomioon maan koonâ€?, uhka. Venäjän veroisia kasvumahdolVacon muistuttaa. lisuuksia saa turhaan etsiä läntisestä Lassila & Tikanojasta tähdennetään, että Venäjällä suunnitellaan Euroopasta. Talousennusteet odottavat itänaapuriin neljän projätteen verotusta, lainsäädännĂśn uusimista sekä tuottajavastuusentin bkt:n kasvua samaan aikaan, kun euroalue kärvistelee hankkeita. taantumassa. Useilla yksittäisillä toimialoilla Venäjällä on luvassa â€?Kaikki nämä toteutuessaan tulevat vauhdittamaan koko alan kaksinumeroisia kasvulukuja. kasvua sekä selkiyttämään alan pelisääntĂśjäâ€?, yhtiĂś arvioi. Osakesijoittajan sormia syyhyttää, eikä hänen tarvitse välttämättä laittaa rahojaan Venäjä-rahastoihin, vaan niiden sijasta hän voi Rakentamisessa vilkasta valita Helsingin pĂśrssistä kotimaisia itänaapurissa toimivia yhtiĂśitä. Helsingin pĂśrssissä Venäjän-korttia voi pelata parhaiten rakenArvopaperin Venäjä-kyselyyn vastanneista 34 suomalaisyhtiĂśstä nusalalla ja siihen läheisesti kytkeytyvissä liiketoiminnoissa. lähes kaikki luonnehtivat itänaapurin näkymiä houkutteleviksi, Rakennusmarkkinat ovat toipuneet itänaapurissa talouskriisistä vaikka myĂśntävät samalla varjopuolet, kuten poliittiset riskit, bynopeammin kuin muualla Euroopassa. rokratian, puutteellisen lainsäädännĂśn ja suuren Ăśljyriippuvuuden. â€?Etenkin liike- ja toimitilaâ€?Lähihistoriassa Venäjä on rakentaminen kasvaa ripeästi, viiden–kymmenen vuoden mutta myĂśs asuinrakentamisen välein ajautunut tilapäiseen kasvun odotetaan nopeutuvan talouskriisiin, joten meidän " " ǧ lähivuosinaâ€?, arvioidaan Rautaon oltava koko ajan valmiina ruukissa, jonka liikevaihdosta mukautumaan toimintaympäVenäjä tuo seitsemisen proristĂśn muutoksiin. Lähdemme senttia. Rautaruukki toimittaa siitä, että kriisin jälkeen asekonseptirakennuksia kaupan, mamme on aina suhteellisesti teollisuuden ja maatalouden vahvempi kuin ennen kriisiäâ€?, käyttÜÜn sekä katteita asunNokian Renkaista kerrotaan. torakentamiseen. Nokian Renkaat kuuluu niiAsuntorakentamiseen Venähin suomalaisyhtiĂśihin, joiden jällä keskittyvä YIT muistuttaa, että keskimääräinen asuinpinta-ala osakekurssiin itämarkkinoiden käänteillä on ratkaiseva vaikuasukasta kohden on maassa noin 21 neliĂśmetriä eli puolet länsitus, sillä se kerää nelisenkymmentä prosenttia liikevaihdostaan maisesta tasosta. Ostovoiman kasvu, asuntolainamarkkinoiden Venäjältä. Samaan kastiin voidaan laskea Oriola-KD, Tikkurila kehittyminen ja tarve parantaa asumisoloja luovat kasvumahja Stockmann, sillä kahdella ensin mainitulla Venäjän osuus dollisuuksia. Lemminkäinen on samoilla linjoilla YIT:n kanssa liikevaihdosta on kolmanneksen luokkaa ja Stockmannilla liki ja näkee etenkin Pietarissa vahvaa kysyntää uusille asunnoille. kaksikymmentä prosenttia. SRV on valinnut Venäjällä toisenlaisen linjan kuin kilpailijansa: Suurisuuntaisia laajentumissuunnitelmia itänaapurissa elätteasuntorakentamisen asemesta se satsaa ennen muuta kauppalevät esimerkiksi Kesko ja rakennusyhtiĂśt. keskuksiin. YhtiĂśn näkee Venäjällä suurta tarvetta nykyaikaisiin Keskolla on Venäjällä neljätoista K-rautaa, 31 Intersport-myykauppakeskuksiin. mälää ja ensimmäinen ruokakauppa avataan loppuvuonna. Taâ€?Lisäksi meillä on joitain logistiikkaan liittyviä rakennushankvoitteekseen yhtiĂś on asettanut kymmenen uuden K-raudan ja keita. Viipurissa meillä on yksi asuinaluehanke, mutta muuten ruokakaupan avaamisen vuoden 2017 loppuun mennessä. Jos tämä tarkoituksemme ei ole ryhtyä Venäjällä asuntorakentajaksiâ€?, SRV toteutuu, Venäjän osuus liikevaihdosta harppaisi kymmeneen vahvistaa. prosenttiin nykyisestä kolmesta prosentista. SRV puolestaan aikoo kasvattaa itänaapurin liikevaihto-osuuden viidestä kahteenkymmeneen prosenttiin vuoteen 2017 ulottuvalla Tarvetta maaleille ja vuokrakoneille strategiajaksolla. Kasvutavoitteita riittää myĂśs YIT:llä, joka saa Venäjän rakentamisaktiviteetti vaikuttaa merkittävästi myĂśs nykyisin kahdeksan prosenttia liikevaihdostaan Venäjältä. maaliyhtiĂś Tikkurilan, hissi- ja liukuporrasvalmistaja Koneen, â€?YIT:llä on kaksi merkittävää kasvualuetta, Venäjän asuntorakenilmasto- ja putkijärjestelmiä toimittavan Uponorin, koneita ja taminen sekä huolto ja kunnossapito Saksan kiinteistĂśteknisissä siirtokelpoisia tiloja vuokraavan Cramon sekä lasihuopiin ja tapettipalveluissaâ€?, YIT linjaa. materiaaleihin erikoistuneen Ahlstromin idänbisneksiin. Tikkurilaa Useille muille suomalaisyhtiĂślle itärajan takana aukeavat vasta lukuun ottamatta yhdelläkään näistä Venäjän liikevaihto-osuus kehittymässä olevat markkinat, joissa suuretkin kasvuloikat ei ole vielä suuren suuri. ovat ennen pitkää mahdollisia. Esimerkkeinä voi nostaa esiin

Ǥ

20 LOKAKUU 2012

ARVOPAPERI

REPORTAASI

”Maassa on valtavasti tarvetta asuntojen korjausrakentamiselle, energiatehokkuuden parantamiselle, lämpö- ja vesijohtoverkostojen uusimiselle”, Uponorista kerrotaan. Tikkurila tähdentää, että maalien kulutus Venäjällä on vielä kaukana länsimaisesta tasosta, mutta elintason myötä selvässä nousussa. Samansuuntaista viestiä kuuluu Cramosta konevuokrausmarkkinoiden osalta: kone- ja tilavuokrauksen ennustetaan yli kaksinkertaistuvan Venäjällä lähivuosien aikana. Oma lukunsa on Helsingin pörssin pieniin yhtiöihin lukeutuva Honkarakenne, joka on onnistunut luomaan Venäjällä vahvat asemat luksusomakotitaloissa. Honkarakenteen liikevaihdosta idän markkina-alue tuo kolmanneksen. Siihen kuuluvat Venäjän lisäksi muut IVY-maat. ”Venäjä tarjoaa edelleen vahvan kasvupotentiaalin sekä maantieteellisen markkina-aluelaajentumisen että segmenttilaajentumisen kautta”, Honkarakenne arvioi. Venäjän markkinoille ovat ehtineet myös kiinteistösijoitusyhtiöt Sponda ja Technopolis. Spondan taseesta Venäjä muodostaa nykyisin kahdeksan prosenttia, mutta tulevaisuudessa osuus on tarkoitus nostaa 10–20 prosenttiin. Technopolis puolestaan jatkaa investointejaan Pietarin Pulkovon lentokenttäkampuksella, jossa tilatarjonta tuplaantuu ensi vuoden jälkipuoliskolla. Technopoliksen liikevaihdosta Venäjä tuo nykyisin vajaat viisi prosenttia. ”Kiinteistömarkkinat ovat Venäjällä vielä kehitysvaiheessa, joten

läpinäkyvä toiminta vaatii jatkuvaa valppautta, sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä. Pikavoittoja siellä ei tehdä”, Sponda tähdentää.

Ei Aasian veroinen konepajoille Helsingin pörssin konepajayhtiöille Aasian markkinat ovat olleet viime vuosina todellinen menestysapaja. Venäjällä ne eivät ole läheskään yhtä vahvasti mukana, sillä Koneen, Metson, Wärtsilän, Konecranesin ja Cargotecin liikevaihdoista itänaapuri tuo vain pienehköjä siivuja. ”Venäjän osuus liikevaihdostamme voisi olla suurempikin. Tällä hetkellä se on noin kaksi prosenttia”, Cargotec kertoo. Metso selittää itänaapurin vähäistä painoarvoa tuotannollisen liiketoiminnan puuttumisella. Yhtiö keskittyy Venäjällä toistaiseksi myyntiin ja huoltoon. ”Liiketoimintamme kehitys Venäjällä riippuu olennaisesti asiakasteollisuuksien investoinneista ja asiakkaiden halusta ulkoistaa huoltotoimintaa”, Metsosta kerrotaan. Ƥ ¡ ¡ ¡ minnan kasvattaminen. ”Olemme Venäjällä ainoa yritys, joka tarjoaa ammattitaitoista ennakoivaa huoltoa ja korkealaatuisia nostolaitteita”, toteaa Konecranes, joka uskoo parhaan kasvupotentiaalin olevan teräs- ja energiateollisuudessa sekä valmistavassa teollisuudessa. Kone on laajentanut viime vuosina toimintaansa useimpiin

ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012 21

REPORTAASI

Venäjän miljoonakaupunkeihin. Liiketoimintansa ulkopuolelle useimmat Pietariin ja Moskovaan tai niiden lähiympäristöön. se rajaa julkisen sosiaalirakentamisen. Esimerkiksi Neste Oil määrittää pelikentäkseen Luoteis-Venäjän. Uusia mahdollisuuksia Venäjällä edustaa Pohjoisväylän mahYhtiön kaukaisin huoltamo sijaitsee Krestsyssä Pietarin ja Mosdollinen avautuminen laivaliikenteelle. Lastinkäsittelylaitteisiin kovan välillä. erikoistunut Cargotec ja merimoottoreita valmistava Wärtsilä ”Tavoitteemme on olla nykyisen markkina-asemamme munäkevät siinä sauman kasvattaa idän bisneksiään. kaisesti kahden suurimman asemaketjun joukossa, mikä tekee ”Arktisiin oloihin soveltuvaa alustonnistoa tullaan tarvitsemeistä merkittävän suomalaisen toimijan Luoteis-Venäjällä. Uusia maan lisää. Myös kauppalaivaston ja erikoisalusten kasvava tarve asemia avaamme vuosittain neljästä viiteen”, Neste Oil kaavailee. luo kysyntää ratkaisuillemme”, Venäjä on Neste Oilille tärkeä (merimoottoreita valmistavasmyös sen pääbisneksessä eli ta) Wärtsilästä kerrotaan. Yhtiö öljynjalostuksessa, sillä se ostaa VENÄJÄN on ehtinyt jo perustaa huoltoitänaapurista raakaöljyä, josta verstaan Murmanskiin. se onnistunut saamaan hyvän KIINTEISTÖMARKKINOILL A Keskisuuria yhtiöitä konepajalostusmarginaalin. jateollisuudessa edustava PonsLihanjalostaja Atria lähti se kerää Venäjältä ja Aasiasta viime vuosikymmenellä valrunsaat kymmenen prosenttia loittamaan Pietaria ja Moskoliikevaihdostaan. Ponssen metvaa. Nykyisin se on Pietarissa säkoneille riittää itärajan takana lihavalmisteissa ykköspeluri kysyntää. kahdenkymmenen prosentin ”Venäjästä on viimeksi kulumarkkinaosuudella. Venäjä neiden viiden vuoden aikana tullut yksi suurimmista nykyaikaisten muodostaa Atrian ylimmästä rivistä yhdeksän prosenttia, mutta tavaralajimenetelmän metsäkoneiden markkinoista, ja se on yksi viime vuosina liiketoimintaa ovat rassanneet huono markkinatipäämarkkina-alueistamme.” lanne ja kalliit raaka-aineet. ”Raaka-ainehintojen joskus voimakkaatkin muutokset ylöspäin ovat suurin haasteemme kannattavuuden osalta. Samoin valuutPietari ja Moskova tärkeimmät tamuutoksilla on merkitystä, koska tuomme suurimman osan Venäjä on suuri, pitkien etäisyyksien maa. Siksipä useimmat raaka-aineista Venäjän ulkopuolelta”, Atria muistuttaa. suomalaisyhtiöt keskittävät liiketoimintansa rajatuille alueille, Stockmannista mainitaan usein, että se on ensimmäinen ulko-

EI TEHDÄ PIK AVOITTOJA.

METSÄYHTIÖT

Metsäjätit eivät haikaile Venäjälle VENÄJÄLLÄ ON SUURET metsät ja suu-

ret markkinat. Niiden luulisi houkuttelevan suomalaisia metsäyhtiöitä. Vaan ei. Sen paremmin UPM kuin Stora Enso eivät elättele suuria suunnitelmia itänaapurissa. Ne ovat kohdistaneet katseensa Venäjän sijasta Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan. ”Venäjää ei nähdä ensisijaisena investointikohteena lähivuosina”, UPM:stä kerrotaan. ”Stora Ensolla ei ole investointisuunnitelmia Venäjällä”, kuuluu kilpailijan vieläkin yksiselitteisempi vastaus. UPM:llä on Venäjällä vaneri- ja viilutehdas sekä saha- ja jalostetehdas. Lisäksi ƪ Ú ¡¡ leja Moskovassa ja Pietarissa. Stora Enso puolestaan omistaa itänaapurissa

22 LOKAKUU 2012

kolme aaltopahvipakkausyksikköä ja kaksi sahaa. Kummankin liikevaihdosta Venäjä tuo vain muutamia prosentteja. ”Meillä on suuria paperitehtaita ItäSuomessa lähellä Venäjän suurimpia kulutuskeskittymiä”, kuittaa UPM utelut siitä, miten se pääsee osalliseksi Venäjän talouskasvusta. Metsäyhtiöt ovat hankkineet Venäjältä puuta vuosikymmenten ajan, mutta puutullit ovat viime vuosina tuoneet harmeja. Ei siis ihme, että UPM ja Stora Enso ovat tyytyväisiä tullimuureja purkavasta Venäjän WTO-jäsenyydestä. ”Toimiva ja tasainen puunhankinta Suomesta ja Venäjältä vahvistaa kotimaan tehtaidemme kilpailukykyä”, Stora Enso tähdentää.

ARVOPAPERI

REPORTAASI

ITÄNA APURIN TALOUSK ASV U HEITTELEHTII

ÖLJ Y N HINNAN MUK A AN.

mainen tavarataloketju, joka on onnistunut Venäjän markkinoilla. Muitakin päänavaajia Helsingin pörssistä löytyy, sillä Oriola-KD on tällä hetkellä ainoa länsimainen lääkkeiden tukku- ja vähittäiskaupan yhtiö itänaapurissa. Pelkkää voittokulkua ei yhtiön taival ole ollut, sillä hintakilpailu on kireää ja valtion harjoittama hintasääntely tuo vielä ylimääräistä päänvaivaa. Oriola-KD:sta kuitenkin muistutetaan, että ennusteet lupaavat Venäjän lääkemarkkinalle kaksinumeroisia kasvulukuja: ”Ennusteiden mukaan Venäjä tulee olemaan maailman kahdeksanneksi suurin lääkemarkkina 2015 ja noin neljä kertaa suurempi kuin Suomi ja Ruotsi yhteensä.”

tähtääviä investointeja sekä tarjoilu- että kuitupakkauspuolella”, Huhtamäki linjaa. Vahvimmin Venäjän-investoinneistaan liputtaa Kesko, joka aikoo panostaa vuosina 2011–2017 yhteensä 600 miljoonaa euroa perustaessaan uusia K-rautoja ja ruokakauppoja. Stockmannilla puolestaan on järein investointivaihe Venäjällä toistaiseksi ohi. Suurimmat satsaukset yhtiö teki pari vuotta sitten Pietarissa valmistuneeseen Nevsky Centre -kauppakeskukseen. ”Seuraavien vuosien aikana tavoitteena on saada jo tehdyt investoinnit tuottamaan täydellä teholla.”

Öljyn hintaa vahdattava

Pakko kasvaa orgaanisesti Useimmat suomalaisyhtiöt liputtavat Venäjällä orgaanisen kasvun puolesta, osittain senkin vuoksi että potentiaalisia ostokohteita ei liiemmin ole tai jos on, niin ne ovat varsin hintavia. ”It-palvelut kasvavat Venäjällä tulevina vuosina noin viidentoista prosentin vauhtia. Markkina on siis houkutteleva, mutta etenemme kärsivällisesti askel askelelta, Tieto muotoilee. Huhtamäessä on tähyilty potentiaalisia ostokohteita, mutta pakkausalalla niiden tarjonta näyttää heikolta tai jopa olemattomalta. Yhtiöstä myös kerrotaan, että hintaodotukset ovat yhtiöiden laatuun nähden kovia. ”Suunnitelmissamme on merkittäviä orgaaniseen kasvuun

Eräs suomalaisten omakuvaa määrittävä uskomus on, että osaamme toimia venäläisten kanssa. Tämä uskomus näkyy myös suomalaisyhtiöiden käsityksissä omista vahvuuksistaan Venäjän markkinoilla. Useimmat niistä kehuvat pitkää, jopa vuosikymmenten mittaista kokemustaan. Paikallisen osaamisen lisäksi suomalaisyhtiöt luottavat hyvään Ǥ Ƥ ¡ ¡ ¡ tärkeimmistä valteistaan sitä, että suomalaisen sanaan luotetaan. Moni yhtiö mainitsee myös suomalaisten tuotteiden positiiviset laatumielikuvat. Venäjän viennistä viisi prosenttia liikevaihdostaan keräävässä Raisiossa on huomattu, että venäläiset kuluttajat luottavat suomalaisiin brändeihin ja tuotteisiin.

ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012 23

REPORTAASI

OSAKETĂ„RPIT

ǧ Ǥ

Ǥ

Ǥ

Viisi valintaa Venäjä-salkkuun NOKIAN RENKAAT

Venäjän osuus liikevaihdosta: noin 40 prosenttia Nokian Renkaat arvioi rengaskaupan kasvavan Venäjällä keskimäärin lähes kaksikymmentä prosenttia vuodessa. YhtiĂś tavoittelee markkinoita nopeampaa kasvua. Ydintuoteryhmissään Nokian Renkaat on markkina- ja hintajohtaja. Parhaillaan Nokian Renkaat rakentaa Venäjän-tehtaansa yhteyteen uutta tehdasta ja varastoa. Ensimmäinen linja uudella tehtaalla aloitti tuotannon kesäkuussa, toinen linja otetaan käyttÜÜn tämän vuoden lopulla. Lisäkapasiteetti, toiset kaksi tuotantolinjaa, valmistuu vuosien 2013–2014 aikana. KESKO

Venäjän osuus liikevaihdosta: noin kolme prosenttia Keskolla on Venäjällä 14 rautakauppaa, joista yhdeksän Pietarissa ja viisi Moskovan alueella. Tarkoituksena on avata vuoden 2017 loppuun mennessä noin kymmenen

24 LOKAKUU 2012

uutta K-rautaa Venäjälle, pääasiassa Moskovaan. Ensimmäinen ruokakauppa avataan loppuvuonna. Tarkoituksena on avata Pietariin yhteensä neljä ruokakauppaa vuosina 2012–2013 ja noin kymmenen vuoden 2017 loppuun mennessä. Lisäksi Keskolla on 31 Intersport-myymälää pääosin Pietarin ja Moskovan alueilla. Vähittäiskauppa kasvaa Venäjällä keskimäärin vuosittain 6–7 prosenttia. Kesko odottaa vuonna 2017 Venäjältä 500 miljoonan liikevaihtoa ruokakaupasta ja 800 miljoonan euron liikevaihtoa rautakaupasta. TällĂśin Venäjä toisi koko liikevaihdosta kymmenen prosenttia. ORIOLA-KD

Venäjän osuus liikevaihdosta: noin kolmannes (vuonna 2011) Lääkkeiden tukku- ja vähittäiskaupassa toimiva Oriola-KD odottaa Venäjän liikevaihtoosuuden kasvavan huomattavasti läntistä Eurooppaa nopeamman kasvutahdin seurauksena. IMS Health ennustaa Venäjän lääkemarkkinan kasvavan keskimäärin

ARVOPAPERI

11,5 prosenttia vuodessa välillä 2012–2016. Oriola-KD pyrkii tätä nopeampaan tahtiin. Vuosina 2008–2012 se kasvoi selvästi markkinaa nopeammin. Hintakilpailun kireys aiheuttaa huolta. Seuraavina vuosina Oriola-KD investoi tukkukaupassa tehokkuuden ja laadun parantamiseen sekä vähittäiskaupassa apteekkiportfolion kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen." STOCKMANN

Venäjän osuus liikevaihdosta: noin 18 prosenttia Vähittäiskauppamarkkinat kehittyvät Venäjällä paremmin kuin Pohjoismaissa. Stockmann tavoittelee markkinoita nopeampaa kasvua. Useat yhtiĂśn Venäjän-tavarataloista ovat vasta alkuvaiheessa, joten myynnin lisäykseen on hyvät mahdollisuudet. Stockmann rakensi Nevsky Centre -kauppakeskuksen Pietariin vuosina 2006–2010. Seuraavina vuosina investoinneista pyritään korjaamaan hedelmät. Huolta aiheuttaa myymälätilojen lĂśytäminen kilpai-

REPORTAASI

VENÄL ÄISET KULUTTAJAT LUOTTAVAT SUOMAL AISIIN BR ÄNDEIHIN JA TUOTTEISIIN.

KESKO.

Suomalaisyhtiöt eivät kaunistele Venäjän varjopuolia. Itänaapurin talouskasvu ei etene tasaista uraa vaan heittelehtii etenkin öljyn hinnan mukaan. ”Elinkeinorakenne näyttäisi monipuolistuvan vähitellen, mikä vähentää riippuvuutta öljyn hinnan kehityksestä. Öljyn hinnan kehitys on kuitenkin vastedeskin tärkeää, koska hinnan lasku alle 70–80 dollariin tynnyriltä vaikuttanee hyvinkin nopeasti negatiivisesti Venäjän talouteen”, Tikkurila valottaa. Puutteellisen lainsäädännön ja byrokratian lisäksi suomalaisyhtiöille aiheuttaa harmaita hiuksia Venäjällä myös sopivien toimitilojen ja tonttien löytäminen sekä kalliit energia- ja logistiikkakustannukset. ”Venäjän nouseva kustannustaso asettaa omat haasteensa investoinneille”, kerrotaan Kemirasta, jossa Venäjällä laajentumista tärkeämmällä sijalla on tällä hetkellä yrityksen kannattavuutta parantavan Fit for Growth -ohjelman läpivienti.

WTO-jäsenyys ilahduttaa TIKKURILA.

lukykyisillä vuokrahinnoilla, sillä Venäjän kiinteistömarkkinoilla on ylikuumenemisen merkkejä. Myös ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa. TIKKURILA

Venäjän osuus liikevaihdosta: vajaa kolmannes Liki puolet Tikkurilan tuotantokapasiteetista sijaitsee itänaapurissa. Venäjällä maalin kulutus on vielä selvästi pienempää kuin länsimarkkinoilla: viisi litraa henkeä kohden, kun esimerkiksi Pohjoismaissa luku lähentelee viittätoista litraa. Talouskasvu ja keskiluokkaistuminen nostaa maalin kulutuksen tulevaisuudessa lähemmäs pohjoismaista tasoa, ja samalla korkeamman hintaluokan maalit lisäävät suosiotaan, mikä sekin on Tikkurilan etu. Tikkurila on tällä hetkellä kauppa- ja rakennusmaalien markkinajohtaja Venäjällä vajaan 20 prosentin osuudella, ja etenkin Tikkurila-brändillä on vahva laatumielikuva. Venäjä toimii Tikkurilalle myös ponnahduslautana lähialueille, kuten Ukrainaan ja Kazakstaniin.

Liiketoimintakaan ei Venäjällä ole aina niin avointa kuin mihin länsimarkkinoilla on totuttu. ”Venäjällä on paljon paikallisia toimijoita ja säähavaintojärjestelmien hankinnoissa saatetaan suosia paikallista valmistusta vaikka tekninen suorituskyky ei sitä välttämättä edellytäkään”, markkinajohtajan aseman useimmissa säähavaintojärjestelmissä saavuttaneesta Vaisalasta kerrotaan. Joskus voimakas kasvukin aiheuttaa ongelmia. Tämän on kokenut Outotec. ”Liiketoimintamme Venäjällä on kasvanut nopeasti, ja viime vuonna tilaushankinta oli 20 prosenttia koko tilaushankinnastamme. Suurimpia haasteita ovat kasvun hallitseminen, markkinoiden aktiivisuus ja henkilökunnan rekrytointi”, Outotec kertoo. Venäjä yhdistetään usein poliittisiin riskeihin. Niitä suomalaisyhtiöt eivät myönnä juuri kohdanneensa, mikä osaltaan johtuu siitä, että suurin osa niistä toimii aloilla, joita Venäjän johto ei ole luokitellut strategisesti tärkeiksi. SRV kuittaa puheet poliittisista riskeistä toteamalla, että Venäjä on kasvumarkkina huolimatta siitä, kuka on vallassa. Venäjän WTO-jäsenyyttä suomalaisyhtiöt kiittelevät kautta linjan mutta eivät odota sen tuovan nopeita käytännön muutoksia, koska tullimuurien ja vientikiintiöiden purkamisessa on pitkiä siirtymäaikoja. Kyselyssä mukana: Ahlstrom, Atria, Cargotec, Cramo, HKScan, Honkarakenne, Huhtamäki, Kemira, Kesko, Kone, Konecranes, Lassila & Tikanoja, Lemminkäinen, Metso, Neste Oil, Nokian Renkaat, Oriola-KD, Outotec, Ponsse, Raisio, Rautaruukki, Sponda, SRV, Stockmann, Stora Enso, Uponor, Technopolis, Tieto, Tikkurila, UPM, Vacon, Vaisala, Wärtsilä ja YIT.

ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012 25

Kasvuyhtiö toivoo ihmerehustaan jättipottia

Raision suuret Kuudessa vuodessa Raisio on kokenut perusteellisen muodonmuutoksen. Brändiliiketoiminnan kasvutavoitteet luovat osakkeeseen odotusarvoa. Todellisena jokerikorttina on uusi rehuinnovaatio, joka saattaa mullistaa maidontuotannon perusteellisesti. Teksti Tommi Melender Kuvat Pasi Murto

ISKUSANA ISKUSANA. Kuvateksti.

26 LOKAKUU 2012

ARVOPAPERI

mahdollisuudet

ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012 27

KUUKAUDEN OSAKE

Positiivisia ympäristövaikutuksiakin on, sillä Maituri leikkaa kasvihuonepäästöjä tuntuvasti. Kaiken lisäksi uusi rehu maittaa lehmille ja vähentää esimerkiksi utaretulehdusten määrää. ”Maituri maksaa viisitoista prosenttia enemmän kuin tavallinen rehu, mutta se myös jättää maitotiloille viisitoista prosenttia enemmän viimeiselle riville. Maiturin avulla olisi mahdollista luoda lähes 150 miljoonaa euroa lisää katetta suomalaiseen maitoketjuun.”

Öljyn kokoinen markkina Suurin tulosvipu tulee kuitenkin maailmalta. Olettaen siis, että patentti menee läpi ja tuote tekee kaupallisen läpimurron. Maitomarkkinat ovat globaalisti suunnilleen yhtä suuret kuin raakaöljyn markkinat, joten mistään nappikaupasta ei todellakaan ole kyse. ”Maailmanmitassa tämä on viidenkymmenen miljardin dollarin kysymys. Siis teoriassa. Tuotteemme nimittäin voisi kasvattaa globaalin maitoketjun arvoa näin paljon,

ėĆĎĘĎĔ

S

uomen kaikkien aikojen arvokkain patenttihakemus. Ainakin teoriassa. Sellainen on vetämässä Raisiolla. ”Tässä riittää toki vielä jossiteltavaa. Meidän on ensin saatava patentti, sitten onnistuttava lisensoinnissa ja lopuksi pystyttävä rakentamaan siitä menestyvää liiketoimintaa”, toimitusjohtaja Matti Rihko tähdentää. Patenttihakemus koskee Maituri 12000 E -nimistä täysrehua. Sitä käyttää noin kolmesataa maitotilaa Suomessa, eli noin kaksi prosenttia kaikista, mutta lehmien sisäruokintakauden myötä Raisio aloittaa aktiivisen kampanjan Maiturin levittämiseksi. Mikä Maiturissa sitten innostaa? Lyhyesti sanottuna tuotannon hyötysuhteen parantaminen. Tämän rehukeksinnön voimalla lehmät tuottavat päivässä yli kolme litraa enemmän maitoa ja samalla maidon rasvaja proteiinipitoisuudet paranevat.

PLUSSAT&MIINUKSET ✚

Brändiliiketoiminnan kasvumahdollisuudet ✚ Nettovelattomuus, vahva kassavirta ✚ Maiturin piilevä potentiaali Pieni yhtiö suursijoittajille Raisioagron vaikeudet Kasvuun liittyvät riskit

— — —

OSAKE

Kasvua ja osinkoja

28 LOKAKUU 2012

rinta, vaan kuluttajien ja kaupan kannalta houkuttelevinta yhtiötä. Raisio rakentaa välipalabisneksensä elinvoimaisten paikallisten brändien varaan. Volyymit eivät ole suuren suuria, mutta katteet ovat hyviä. Epävarmassa taloustilanteessa Raision houkuttelevuutta lisää nettovelattomuus, vahva kassavirta ja suhdannevaihteluita sietävä liiketoiminta. Ei ole yliampuvaa puhua defensiivisestä kasvuyhtiöstä. Osinkotuottojakin Raisiosta voi odottaa, sillä yhtiö tunnetaan avokätisenä voitonjakajana. Taseessa muhii jakokelpoisia varoja parinsadan miljoonan euron edestä. Osakkeen hinnoittelukaan ei päätä huimaa, sillä nykyiset seitsemäntoista p/e-luvut liikkuvat pitkän ajan arvostushistorian alapuolella. Viimeksi kuluneiden kuudentoista vuoden aikana Raision p/e-luku on liikkunut keskimäärin 21:ssa.

ARVOPAPERI

ARVOSTUKSEN KEHIT YS P/e-luku

60

40

20

1995

0 2012

đĤčĉĊǣ ċĆĈęĘĊę Ȁ ͖Ǥ͕͔Ǥ͖͔͕͖

JOS ANALYYTIKOITA ON USKOMINEN, Raision puolesta kannattaa laittaa rahansa likoon. Factsetin tietokannasta löytyy sijoitussuosituksia kuudelta analyysiyhtiöltä. Niistä kolme kehottaa ostamaan ja kolme ylipainottamaan osaketta. Analyytikoiden konsensuksen perusteella Raisio nousee houkuttelevuudessa Helsingin pörssin kärkeen. Mikä sitten Raisiossa viehättää? Ennen muuta Brändit-yksikön kasvumahdollisuudet. Tähänastiset yritysostot ovat osoittautuneet menestykseksi ja Raisiolla on hyvät mahdollisuudet laajentua vielä lisää. Luottamus yhtiön johdon kykyihin toteuttaa kasvustrategiaa on vahva. Tavoitteena Raisiolla on nousu Pohjois ¡ Ƥ Ǥ tajuus ei tässä tapauksessa tarkoita suu-

ėĆĎĘĎĔ

KUUKAUDEN OSAKE

AMMUU. Maituri maittaa lehmille ja parantaa lypsävyyttä. OMISTUS

Viljelijäomistajat eivät enää taakka TAKAVUOSINA Raisiota pidettiin malliesimerkkinä omistajistaan kärsivästä yhtiöstä. Sijoittajia askarrutti, kumpi Raision viljelijäomistajia lopulta enemmän kiinnostaa: yhtiön menestys vai omasta sadosta saatava hinta. Suurinta omistajavaltaa Raisiossa käyttää edelleen MTK äänivaltaisten K-osakkeiden turvin, mutta sijoittajat eivät karsasta viljelijäomistajia entiseen malliin. Viimeksi kuluneen kuuden vuoden aikana tapahtunut kehitys paikoilleen jämähtäneestä kriisiyhtiöstä kunnianhimoiseksi kas-

vuyhtiöksi osoittaa, että Raisiossa puhaltavat uudet tuulet. Omistaja-arvon kasvattaminen toimii johtotähtenä. Raision kymmenen suurimman omistajan joukkoon yltää ainoana yksityishenkilönä suursijoittaja Kari Niemistö, joka on vaikuttanut yhtiön omistajakunnassa vuosikaudet. Eläkeyhtiöiden ja sijoitusrahastojen lisäksi kymmenen kärkiomistajan listalta löytyy myös Raision johtoryhmän jäsenten omistama Reso Management.

SUURIMM AT OMISTAJAT Omistaja

Osuus Osakkeita, Osuus kpl osakkeista, % äänistä, %

Raisio Oyj Ilmarinen Reso Management Kari Niemistö MTK Varma Veritas OP-Suomi Arvo Taaleritehdas Arvo Markka Evli Suomi Osake

5 277 795 4 966 870 4 482 740 4 120 000 3 932 980 2 799 500 2 497 300 2 000 000 1 650 000 1 635 762

3,2 3,0 2,7 2,5 2,4 1,7 1,5 1,2 1,0 1,0

1,2 0,6 0,6 0,5 9,2 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2

đĐĔĒĆĆđĆĎĘĔĒĎĘęĚĘ ͕͔ ĕėĔĘĊēęęĎĆǤ ĎđĆēēĊ ͔͗Ǥ͝Ǥ͖͔͕͖Ǥ

ARVOPAPERI

vaikka sadan prosentin markkinaosuus on tietysti täyttä utopiaa”, Rihko sanoo. Suomessa Maituri on Raisioagron bisnestä, mutta jos konsepti onnistuu kansainvälisessä läpimurrossa, se toimii Brändityksikössä kolestrolia alentavan Benecolin rinnalla. Maailmalla Raisio ei aio ratsastaa ulkomaalaisten suussa hankalasti ääntyvällä nimellä, vaan maailmalla Maituri esitellään nimellä Benemilk. Mielleyhtymät Benecoliin takavuosina herättämään hypeen tulevat väistämättä mieleen. Benecol nosti aikoinaan Raision osakekurssin pilviin, mutta kun tuotteesta ei tullut sijoittajien toivomaa jättipottia, odotukset karisivat ja osakekurssi romahti. ”Benecolilla Raisio yritti aikoinaan luoda aivan uudenlaiset markkinat. Maituri sen sijaan tulee olemassa olevalle markkinalle tehostaen hyötysuhdetta merkittävästi. Siinä on iso ero.”

Potentiaalia etenkin Euroopassa Raision osakekurssi ei vielä hinnoittele rehukeksinnön maailmanvalloitusta. Sijoittajat ja analyytikot pitävät Maituria lähinnä bonuksena brändiliiketoiminnan kasvutarinalle, joka syntyy Raision pyrkimyksestä nousta Pohjois-Euroopan johtavaksi väli Ƥ ǡ terveellisillä tuotteilla. Toisin sanoen Raision osakkeita ostava saa Maiturissa piilevän potentiaalin käytännössä ilmaiseksi eikä joudu ottamaan pahasti takkiinsa, jos Maiturista ei tulisikaan maailmanmenestystä. Patenttihakemuksensa Raisio jätti helmikuussa. Rihkon mukaan päätöksen odotteluun voi mennä parisen vuotta. ”Meidän mielestämme Maiturissa on sen verran keksinnöllisyyttä, että patentin hakeminen on perusteltua. Ellei hakemus mene läpi, meillä on joka tapauksessa hyvä tuote, jolla saadaan lisäarvoa. Mutta siinä tapauksessa Maiturin arvo toki olisi pienempi kuin patentin kanssa.” Sijoittajille Raisio esitteli Maituria pääomamarkkinapäivässään viime kesänä. Sen jälkeenkin Rihkolta on kyselty rehukeksinnön mahdollisuuksista. Juuri ennen Arvopaperin haastattelua hänen luonaan vieraili ryhmä rahamaailman ihmisiä.

LOKAKUU 2012 29

KUUKAUDEN OSAKE

ǧ

Ή΄Ή ĒĊĚė SUOSITUKSET Analyytikot

kappaletta

8 6

ǧ " Y Ǥ

4 2 0 osta ylipainota pidä vähennä myy Konsensussuositus

YLIPAINOTA Pelkkä patenttihakemus ei ole periaatteessa arpalappua kummempi. â€?Eikä patentin läpimenokaan itsessään mitään takaa. Emme voi varmasti tietää, kenelle Maiturin hyĂśdyt lopulta jakaantuvat: rehuntuottajalle, meijerille, kuluttajalle, maitotiloille vai kaikilleâ€?, Rihko sanoo.

MATTI RIHKO osaa tapella kriisejä vas-

taan. 1990-luvun lamavuosina hän auttoi Â?‘Â?•—Ž––‹Â?ƒ —•‡‹–ƒ Ƥ”Â?‘Œƒ •‡Ž˜‹›–›Â?‹•taistelussa. Vanhalle Rettigille hän meni –‹ŽƒÂ?Â–Â‡Â‡Â•Â•ÂƒÇĄ Œ‘••ƒ –ƒÂ?ƒÂ?ƒ ‘Ž‹ ’ƒ”‹Â?›Â?mentä vuotta alamäkeä ja amerikkalais‘Â?‹•–ƒŒƒ ‡›Â?‘Ž†• ˜ƒƒ–‹ •ƒÂ?‡‡”ƒ—•–ƒǤ Â?‹•–ƒŒƒ˜ƒ‹Š†‘Â?•‡Â? ÂŒÂĄÂŽÂ?‡‡Â? –›ÚÂ?ƒÂ?–ƒŒƒÂ?•‹ –—Ž‹ Ž–ƒ†‹•Ǥ ‹ŠÂ?‘Â? ƒ‹Â?ƒƒÂ?•ƒƒÂ?Â?‘Â?•‡– Â?Â‹Â‡ÂŽÂŽÂ›Â–Â–Â‹Â˜ÂĄÂ– Â?‘Â?•‡”Â?‹Â? Œ‘Š–‘ƒ Â?‹‹Â?

30 LOKAKUU 2012

euroa

3,2 3,1 3,0 2,9 2,8

Kasvutavoitteet ohjaavat

2,7

Matti Rihko tuli Raisioon kesällä 2006 johtamaan ainesosaliiketoimintaa ja sai pian luotsattavakseen koko yhtiĂśn. Tähänastista taivaltaan Raisiossa hän kuvailee neljän k:n tapahtumasarjaksi. â€?Tulin Raisioon kriisin keskelle. Ensimmäinen tehtävä oli saada aikaan käänne, ja onnistuimme tekemään sen vuodessa, vaikka yleensä käänne vie aikaa pari vuotta. Vuoden 2007 jälkeen kaikki yksikĂśt olivat kuivilla, jolloin huomio suunnattiin kolmanteen k:hon eli kannattavuuteen.

2,5

POMO KUKA Matti Rihko SYNTYNYT 1962 KOTIPAIKKA Turku

Raisio —‘Â?ƒŽƒ‹•‡– ‘•ƒÂ?Â?‡‡– keskimäärin

’ƒŽŒ‘Â?ÇĄ ‡––¥ Š¥Â?‡•–¥ –‡Š–‹‹Â? –—’ƒÂ?Â?ƒƤ”man Euroopan-johtaja. Kun Rihko tuli Raisioon, hän vaihtoi samalla tupakat terveisiin ja ekologisiin elintarvikkeisiin. Puhuessaan Raision –—‘––‡‹•–ƒ Š¥Â? Â?‘Â?‡‡ ƒ‹†‘•–‹ ’—Š—˜ƒÂ?•ƒ paremman maailman puolesta. Rihko ei ole vanhan ajan auktoriteettijohtaja, vaan hänestä paistaa rentous, avoimuus ja positiivisuus. Miehen tuntevat kuitenkin kertovat, että leppoisuus ei tarkoita lepsuutta. Rihkon kanssa ei ole kivaa, jos hommat eivät suju.

ARVOPAPERI

2,6 2,4 2,3 2,2 2,1 2012

2011

2,0

LIIKETOIMINTA 2011 2012e 2013e

Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Voitto ennen veroja, meur Nettovelat, meur Oman pääoman tuotto, %

553 31 30 -25 7,6

584 37 34 -23 8,1

627 43 41 -39 8,9

p/e ev/ebitda p/b 2012e 2012e 2012e

Raisio Emmi Leroy Seafood Bongrain Rieber & Son L.D.C. Dairy Crest Bonduelle

17,5 11,5 16,5 8,9 30,4 10,0 11,4 12,1

8,8 5,8 9,2 4,0 12,4 3,0 4,8 6,8

1,4 1,2 1,2 0,5 2,9 0,9 1,6 1,1

LĂ„HDE: FACTSET / 12.10.2012

FIMin analyytikot näkevät Maiturilla maailmanlaajuista kysyntää, mutta arvelevat suurimman potentiaalin olevan Suomessa, Pohjoismaissa ja EU:n alueella. Vaikka myynti rajoittuisi Eurooppaan, sekin toisi osakkeeseen rutkasti arvonnousun varaa. â€?Esimerkiksi Suomessa Raisioagro myy rehua jo lähes joka toiselle maitotilalle. Mikäli yhtiĂś onnistuisi nostamaan markkinaosuutensa 75 prosenttiin Suomessa ja pitämään itsellään neljänneksen tuotantoketjun saamasta 15 prosentin arvonnoususta, yhtiĂśn liiketulos voisi kasvaa yli 20 miljoonaa euroa, eli yli 50 prosenttia nykyiseltä tasoltaan. Jo pienenkin markkinaosuuden saaminen muissa pohjoismaissa tai EU-alueella voisi johtaa liiketuloksen moninkertaistumiseenâ€?, FIM arvioi. Rihkokin myĂśntää, että jos Maiturin kanssa kaikki sujuu suotuisasti, Raisio ottaa yhtiĂśnä aimo harppauksen. Toisaalta hän tähdentää, että mitään ei ole vielä voitettu.

KUUKAUDEN OSAKE

OSAKEKURSSI EI HINNOITTELE

IHMEREHUN วง VALLOITUSTA.

SITOUTUNUT JOHTAJA.

Matti Rihkolla on myรถs omistajan intressi Raision menestykseeen.

ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012 31

KUUKAUDEN OSAKE

R AISIO PYST Y Y N YK YR AKENTEELL A

TEKEMÄ ÄN YLI 40 MILJOONAN LIIKEVOITON.

Vuonna 2009 myimme pois margariiniliiketoiminnan, mitä pidettiin silloin rohkeana vetona, ja hyppäsimme neljänteen k:hon eli kasvuvaiheeseen”, Rihko muistelee. Margariiniliiketoiminnan myynnistä saamansa rahat Raisio investoi ostamalla Isosta-Britanniasta välipalatuotteisiin erikoistuneet Glistenin ja Big Bearin. Nyt ne ovat tärkeä osa Brändit-yksikköä. Rihko kiittelee ostojen ja myyntien onnistumisia, ajoituksetkin menivät kohdalleen. Margariiniliiketoiminnan yhtiö myi yhdentoista ev/ebitda-kertoimella (yritysarvo/ käyttökate). Uudet välipalaliiketoiminnat Raisio sai seitsemän ev/ebitda:lla, kun yleinen hintataso pyöri kymmenessä. Näin siitä huolimatta että brittiyhtiöillä oli hyvät kaupalliset brändit. Tunnetuin Raision brändi saarivaltakunnassa on Honey Monster, joka ei ehkä ole samanlainen joka kodin hitti kuin Elovena ja Sunnuntai Suomessa, mutta yhtä kaikki tunnettu. Tutkimusten mukaan yli puolet yritysostoista menee pieleen, mutta Raisio ei ole joutunut katumaan. Britannian hankinnat ovat nyt paremmassa vedossa kuin ostohetkellä ja niiden kannattavuus yltää suurten bränditalojen tasolle. Rihko kertoo Raision noudattavan yritysostoissaan ABCE-periaatetta. A tarkoittaa että tuotteiden on oltava kiinnostavia, B että brändien pitää olla riittävän vahvoja, C että ostokohteen täytyy avata uudet markkinat tai vahvistaa asemia nykyisillä markkinoilla ja tärkein eli E että euroja ei saa tärvääntyä ostokseen liikaa.

32 LOKAKUU 2012

”Olemme tänäkin vuonna pakittaneet kaupoista, jotka olisivat sopineet meille, mutta joissa hintataso oli liian kova”, Rihko sanoo. Tähänastisen laajentumisensa Raisio on onnistunut tekemään velkaantumatta. Nettovelattomalla, vahvaa kassavirtaa tekevällä yhtiöllä riittää rahkeita jatkaa kasvustrategiaansa uusilla yritysostoilla. Sijoittajien keskuudessa luottamusta herättää se, että Raisio on osoittanut kykynsä tehdä arvoa luovia yritysostoja. ”Yrityskaupparintamalla aktiviteetti ja tarjonta ovat kasvussa ja hintatasot ovat jonkin verran laskeneet. Yleinen hintataso liikkuu ev/ebitda:lla yhdeksässä, kun pari vuotta sitten se liikkui kymmenessä. Sitä Rihko ei halua arvuutella, mistä suunnasta seuraavat yritysostot tulevat, mutta myöntää että Saksa ja Benelux-maat kiinnostavat, koska niissä Raisiolla ei vielä ole vahvaa jalansijaa.

Kannattavuutta lisää Raision osakkeen kurssikehitystä ajaa brändiliiketoiminta, joka myös vastaa yhtiön tuloksentekokyvystä. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Brändit-yksikkö toi liikevaihdosta 58 prosenttia. ”Pystymme nykyrakenteella tekemään liikevoittoa runsaat 40 miljoonaa euroa vuodessa, eikä siihen edes kulu montaa vuotta. Meillä riittää tehostamisen varaa”, Rihko sanoo. Tuntia ennen haastattelun alkamista Raision pörssitiedote kertoikin 230 työntekijää

koskevien yt-neuvottelujen aloittamisesta. Analyytikot ovat samoilla linjoilla Rihkon kanssa, sillä Factsetin konsensusennuste odottaa Raision liikevoiton nousevan tänä vuonna 37 miljoonaan ja ensi vuonna 43 miljoonaan. Viime vuonna yhtiö teki 31 miljoonan euron liikevoiton. ”Yritysostoilla pystymme nostamaan tulostasoamme vielä lisää. Silloin puhumme plus-plus-plus 40 miljoonasta.” Tulosveturina toimiva brändiliiketoiminta yltää jo tavoitteeksi asetettuun kymmenen prosentin liikevoittomarginaaliin, ja sen liikevaihto on tarkoitus nostaa 500 miljoonaan euroon nykyisestä noin 350 miljoonasta. Siinä missä brändiliiketoiminta kaipaa kasvua, rehuihin erikoistunut Raisioagro kaipaa kannattavuutta. Sen tulos painui ensimmäisellä vuosipuoliskolla tappiolliseksi. Raisioagroa rassasi etenkin rehuvalkuaisliiketoiminta, joka kärsi heikosta kasviöljypuristuksen marginaalista ja suomalaisen rypsinsiemenen saannin niukkuudesta. Sijoittajan mieleen hiipii väistämättä kysymys, kannattaisiko Raisio pilkkoa kahteen osaan. Rihko ei tyrmää tätä vaihtoehtoa mutta korostaa, ettei se ole päivänpolttava kysymys. ”Olisiko järkevää laittaa sijoittajien silmissä varsin pieni yhtiö kahdeksi vielä pienemmäksi? Toisaalta Brändien ja Agron välillä on aina vain vähemmän synergioita. Ollakseen elinkelpoinen small cap Agron pitäisi pystyä 5–10 miljoonan euron liikevoittoon, mikä vaatii vielä aikaa”, Rihko sanoo.

MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ

Yllätä elämä Elämä on seikkailu, täynnä talouteen ja terveyteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Varautumalla oikein voit vaurastua nousuissa ja turvata itsesi, läheisesi ja omaisuuttasi laskuissa. Kaikki perustuu oikeaan riskien valintaan. Se on parasta riskien hallintaa. Voit elää täysillä ja nauttia elämän yllätyksellisyydestä. Tähän tarvitset kumppanin, joka hallitsee niin rahan kuin hengen. Varaudu ja vaurastu osoitteessa:

www.mandatumlife.fi

TUTKIMUS

2012

Konepajat pörssin eliittiä Maine-tutkimuksen kestomenestyjän Koneen johdolla konepajayritykset sijoittuvat huomattavan hyvin Mainetutkimuksessa. Vuoden kirijät olivat UPM ja Elisa.

K

Teksti Karo Hämäläinen Kuvitus Karmo Ruusmaa

oneen ykkössija Arvopaperin ja Pohjoisranta Burson-Marstellerin Maine-tutkimuksessa ei ole enää yllätys. Herlinien hissiyhtiö saavutti parhaimmat mainearvosanat jo neljäntenä peräkkäisenä vuotena. Koneen mainepisteet kuitenkin laskivat hieman viime vuodesta ja ero toiseksi tulleeseen kaventui. Kakkospaikalle nousi tutkimuksen kestomenestyjiin kuuluva Vaisala siitä huolimatta, että yhtiön rakennemuutos on kestänyt kohtuullisen pitkään. Yhtiön omistajat lienevät kuitenkin tavallista pitkämielisempiä. Pronssisijalle noussut Ponsse ei sekään ole yllättäjä. Kahtena edellisenä vuotena Vidgrénien Ƥ ¡Ǥ Ponssen uusi polvi on pystynyt pitämään karismaattisen Einari Vidgrénin saavuttamat asemat ja jopa parantamaan niitä. Konepajat keräsivät poikkeuksellisen hyviä arvosanoja suhteessa pörssin keskiarvoon: suurista konepajoista Konecranes sijoittui neljänneksi, Wärtsilä viidenneksi ja Cargotec seitsemänneksi. Suurten konepajojen heikoimmaksi jäi Metso, jonka sijoitus

34 LOKAKUU 2012

Maine-tutkimuksen kunniataulussa laski kuusi pykälää viidenneksitoista. Suuret konepajat ovat olleet viime vuosina pörssin eliittiä syklien heilunnasta huolimatta. Ne ovat ajoissa rakentaneet asemansa Aasiassa ja hyötyneet maanosan noususta.

Parhaimmat ovat innovatiivisia Pohjoisranta Burson-Marstellerissä Mainetutkimuksen tuloksia analysoineet tutkimusjohtaja Jouni Kivikoski ja tutkija Hanna Manninen ovat panneet merkille kiinnostavia korrelaatioita maineen eri ulottuvuuksien ja yritysten mainearvosanojen välillä. Maineeltaan viisitoista parasta yhtiötä erottuu kolmella tavalla muista pörssiyhtiöistä: Vastaajien mielestä ne menestyvät kansainvälisesti (Olvia lukuun ottamatta), niiden julkisuuskuva on hyvä ja ne arvioidaan innovatiivisiksi. ”Varsinkin viimeinen kohta on mielenkiintoinen. Useimmat pörssiyhtiöt haluavat Ƥ siksi, mutta vain osa näyttäytyy sellaisina

sijoittajien silmissä”, Kivikoski sanoo. ”Kuluneen syksyn aikana yt-neuvottelut ja muut tehostamistoimet ovat hallinneet uutisvirtaa. Tehostamalla ei kuitenkaan hankita mainetta. Tämä käy ilmi, kun katsotaan yhtiöiden saamia arvioita väittämään ’yritys tehostaa jatkuvasti toimintojaan’, ja verrataan niitä kokonaisarvosanoihin. Parhaat yhtiöt saavat toiminnan tehostamisesta erinomaiset arviot, mutta kohtuullisen hyvin tehostamisessa pärjäävät myös mai Ƥ dzǡ ¡ Ǥ

UPM ja Elisa kovimmat kirijät Eniten asemiaan suhteessa vuosi sitten tehtyyn tutkimukseen paransivat metsäyhtiö UPM ja teleoperaattori Elisa, joiden kummankin sijoitus parani 25 pykälää. Kovasta noususta huolimatta yhtiöt eivät kolkuttele kärkeä vaan jäävät sijoille 21 ja 34. UPM:n nousua selittää paljolti viimevuotinen romahdus. Vuosi sitten UPM:n arvosanoja oletettavasti alensi yhtiön päätös panna Myllykoski säppiin. Metsäjätin mainearvosana on nyt suunnilleen samalla

LOKAKUU 2012 35

TUTKIMUS

2012

PÖRSSIYHTIÖIDEN MAINE 2012 2012 2011 kehitys

SKÅL. Huhtamäki on kivunnut kahdessa vuodessa sijalta 57 sijalle 18.

NOUSIJA. UPM on parantanut mainettaan selvästi.

BIPOLAARINEN. Orionin mainekehitys on vaihdellut paljon. Neljän kolmen edellisen vuoden sijat ovat 8, 25, 16 ja nyt 30.

tasolla kuin kaksitoista vuotta sitten ensimmäisen Maine-tutkimuksen aikaan ja jonkin verran parempi kuin kuluneen, metsäyhtiöille vaikean vuosikymmenen aikana keskimäärin. Stora Enso paransi sijoitustaan viidellä ja tyvijoukkoon toistuvasti kuulunut Metsä Board eli entinen M-real kymmenellä sijalla. Ne kuuluvat kuitenkin yhtiöiden huonompaan puoliskoon sijoituksillaan 46 ja 58. Toinen superkirijä Elisa on pitkään saanut heikkoja arvosanoja Maine-tutkimuksessa. Suorassa kuluttajakontaktissa olevien yhti-

36 LOKAKUU 2012

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

1 6 4 3 12 11 13 2 5 8 15 7 10 21 9 19 22 31 14 17 46 25 27 23 30 20 26 24 18 16 35 37 29 59 38

0 4 1 -1 7 5 6 -6 -4 -2 4 -5 -3 7 -6 3 5 13 -5 -3 25 3 4 -1 5 -6 -1 -4 -11 -14 4 5 -4 25 3

öiden maineeseen epäilemättä vaikuttavat paljon myös arkikokemukset. Teleoperaattoreiden asiakaspalvelussa jonotusmusiikkia kuunnelleet vastaajat ovat pitäneet operaattoreiden arvosanoja alhaalla. Elisan arvosana on kuitenkin ollut viime vuodet nousussa. Vakaan osinkotuoton yhtiö epäilemättä on miellyttänyt sijoittajia kurssien heiluessa. Elisan pahin kilpailija TeliaSonera jatkoi peräpäässä, ja sen sijoitus heikkeni yhdellä. TeliaSoneran Uzbekistanin-kauppoihin liittyvät lahjusepäilyt nousivat uutisotsikoihin

kokonaismaine

yritys Kone Vaisala Ponsse Konecranes Wärtsilä Nokian Renkaat Cargotec Vacon F-Secure Outotec Olvi Rapala VMC Fiskars Marimekko Metso Stockmann Sampo Huhtamäki PKC Group Aspo UPM-Kymmene Basware YIT Kemira Raisio Amer Sports Tulikivi Tikkurila Uponor Orion Pohjola Pankki Cramo Technopolis Elisa Kesko

84,7 82,3 80,7 78,8 77,9 77,3 76,5 76,0 75,8 75,7 75,5 74,6 74,3 73,9 72,8 72,3 72,1 69,1 68,8 68,8 68,8 68,1 67,3 67,2 67,1 66,9 66,5 66,4 66,3 66,0 65,6 65,5 65,5 65,3 64,8

tutkimuksen ollessa käynnissä. Elisan kaltainen trendinomainen nousija on kiinteistösijoitusyhtiö Sponda, joka saavutti tänä vuonna tutkimushistorian selvästi parhaan arvosanan. Sijoituskin nousi 24 sijaa.

Nordea paransi Pohjoismainen pankkikonserni Nordea kuuluu sijoitustaan trendinomaisesti kohentaneiden yhtiöiden joukkoon. Nordean sijoitus nousi 13 pykälää mutta jäi yhä

TUTKIMUS

2012

PÖRSSIYHTIÖIDEN MAINE 2012

36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70

36 43 62 41 47 54 32 33 45 50 51 56 63 49 44 39 28 34 53 61 66 42 68 72 60 75 55 67 73 70 52 71 74 69 48

0 6 24 2 7 13 -10 -10 1 5 5 9 15 0 -6 -12 -24 -19 -1 6 10 -15 10 13 0 14 -7 4 9 5 -14 4 6 0 -22

yritys Neste Oil Keskisuomalainen Sponda Oriola-KD Ramirent Nordea Fortum Sanoma SRV Yhtiöt Ahlstrom Stora Enso Viking Line Elektrobit Talentum Lassila & Tikanoja Aktia Pöyry Ålandsbanken TeliaSonera Outokumpu Atria Rautaruukki Metsä Board Digia Alma Media Tiimari Lemminkäinen HKScan Comptel Tieto Nokia Ixonos Trainers' House Finnair Talvivaara

keskiarvon alapuolelle, sijalle 41. Hieman ennen Maine-tutkimusta julkistetussa EPSI Ratingin pankkeja koskevassa kyselytutkimuksessa Nordean maineen pankkiasiakkaiden silmissä todettiin laskeneen selvästi. Syyksi tutkimusyhtiö löysi yhtiön hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin lausunnot. Sijoittajavastaajien piirissä suunta on siis ollut toinen. EPSI Ratingin kuluttajille suunnatun kyselyn toinen tulos oli pankkialan maineen heikentyminen. Arvopaperin ja Pohjoisrannan sijoittajille suunnatun Maine-tut-

kokonaismaine 64,8 64,7 64,7 64,7 64,0 63,6 63,4 62,1 61,8 61,4 61,2 60,7 60,3 60,1 59,7 59,6 59,4 57,9 57,7 56,8 56,2 55,6 55,4 54,8 54,7 53,9 53,5 53,1 51,6 50,1 49,6 43,8 43,6 42,1 41,8

EI VIEHÄTÄ.

Kurssisyöksyinen Sanoma putosi myös Maine-tutkimuksessa.

SUOJAA TARVITAAN. TAAN.

Rautaruukin sijoitus oitus putosi selvästi ja painui jopa assaan vasInoxum-kaupassaan een Outatuulta kohdanneen tokummun alapuolelle.

ęĆđěĎěĆĆėĆ

2012 2011 kehitys

ROMAHTI. Talous- ja ympäristöongelmat painoivat Talvivaaran Maine-tutkimuksen pohjimmaiseksi.

kimuksen vastauksissa tällaista kehitystä ei näy suoraviivaisesti, mutta pankkien arvosanat ovat aiemminkin olleet keskimääräistä huonompia. Pörssilistatuista pankeista parhaan mainearvosanan sai tänäkin vuonna Pohjola Pankki, joka neljän sijan nousun myötä ylsi vertailun parempaan puoliskoon sijalle 31. Ruotsinkieliset Aktia ja Ålandsbanken menettivät asemiaan: Aktia putosi 12 sijaa 51:ksi ja Ålandsbanken peräti 19 sijaa 53:ksi. Ålandsbanken oli tutkimuksen kolmanneksi pahin romahtaja.

Talvivaara peränpitäjä Talvivaara on ollut pitkään negatiivisessa uutisvirrassa. Ensin pettivät tuloslupaukset, sitten rakoili talous ja päälle tulivat ympäristöongelmat. Ei ihme, että Talvivaaran kaivososakeyhtiö sai Maine-tutkimuksen huonoimman arvosanan. Pudotusta kertyi peräti 22 sijaa. Vastaajien arviot Talvivaaran vastuullisuudesta ovat poikkeuksellisen heikkoja. ”Vuosia sitten TJ Group sai vastuullisuudesta yhtä heikkoja arvioita”, Jouni Kivikoski kertoo.

LOKAKUU 2012 37

TUTKIMUS

TOIMITUSJOHTAJAN SIJOITUS MATALAMPI KUIN YRITYKSEN SIJOITUS

-8

-8

Timo Lappalainen

RAMIRENT

SRV YHTIÖT

-40

-50

METODI

Näin mainetta mitataan Arvopaperi ja Pohjoisranta BursonMarsteller ovat selvittäneet suurimpien pörssiyhtiöiden mainetta jo kahdentoista vuoden ajan. Arvosanat lasketaan Pohjoisrannan kehittämällä mainemittarilla. Vuoden 2012 selvityksessä 70 yhtiötä sai niin paljon vastauksia, että tuloksia voi pitää luotettavina. Viime vuoden tapaan myös toimitusjohtajille laskettiin toimitusjohtajamainetta mittaavat arvosanat. Tiedot kerättiin interetkyselynä 5.9.2012–21.9.2012. Tutkimuskutsu lähetettiin Arvopaperi Onlinen rekisteröity-

38 LOKAKUU 2012

neille käyttäjille ja Tietoviikon uutiskirjeen tilaajille. Kyselyyn vastasi 1135 henkilöä, jotka tekivät yhteensä lähes 5300 yritys- ja johtaja-arviota. Vastaajat olivat pääosin yksityissijoittajia. Neljä viidestä vastaajasta oli mies, ja 77 prosenttia vastaajista oli iältään 36–65-vuotias. Osakesäästäjiksi itseään luonnehti 55w prosenttia, aktiivisiksi osakesijoittajiksi tai ammattisijoittajiksi 25 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vastaajat arvioivat tuntemiaan yhtiöitä ja niiden johtajia 27:n maineeseen liittyvän

väittämän avula asteikolla 1–5. Kokonaismaine ja maineen ulottuvuudet skaalattiin niin, että ne voivat saada arvoja väliltä 0–100. Maine-tutkimukseen vastanneiden kesken arvottiin runsaasti palkintoja. 150 euron lahjakortin Stockmannille voitti Ville Aarnio. Karo Hämäläisen Ƥ rillerin Kolmikulma saavat Panu Sopanen, Arto Rinta-Lusa ja Jorma Rusanen. Onnetar suosi lisäksi Arvopaperin vuosikerralla Hannu Tiuttua ja Tietoviikon vuosikerralla Simo Ostrovskia. Onnittelumme!

Jyri Luomakoski

Christian Fredrikson

Kari Kauniskangas

-20

-9

FISKARS

-10

ORION

-11

J h Nummela N Juho

-19 AMER SPORTS

CRAMO

Jussi Laitinen Jus -50

0

-30

AKTIA

STORA ENSO

-40

+11

Heikki Takala H

Jouko Karvinen -20

-30

+11

-10

SAMPO

-10

+11

Jukka Hienonen

+15

M Magnus Rosén

+17

Kari Stadigh

+19

Vesa Koivula

0

ǧ

TOIMITUSJOHTAJAN SIJOITUS KORKEAMPI KUIN YRITYKSEN SIJOITUS

TUTKIMUS

TOIMITUSJOHTAJIEN MAINE

Elop päihitti vain Vehviläisen

K

oneen Matti Alahuhta oli viime vuoden tapaan pörssiyhtiöiden maineeltaan paras toimitusjohtaja. Hänen arvosanansa kuitenkin putosi selvästi viime vuoden 91,5:stä 84,1:een. Viime vuoden kakkonen, Nokian Renkaiden Kim Gran, joutui päästämään ohitseen Konecranesin Pekka Lundmarkin. Selvästi huonoimman mainearvosanan saa Finnairia luotsaava Mika Vehviläinen. Bulevardin-asunnon kaupasta tuli rahaa mutta meni mainetta. Vehviläinen sai mainearvosanakseen vain 29,8, kun toiseksi kehnoimmaksi arvioitu Nokian Stephen Elop pääsi sentään yli 40 pisteen, 41,6:een. Kolmanneksi viimeiselle sijalle joutui yrityksen kokonaismaineessa viimeiseksi jääneen Talvivaaran Harri Natunen. Talvivaaran toimitusjohtajan paikalta hallitukseen vetäytynyt Pekka Perä nappasi viime vuonna selvästi paremman sijoituksen kuin yhtiönsä.

Talvivaaraakin enemmän romahti Pöyryn mainesijoitus. Konsulttiyhtiö joutui antamaan pahan tulosvaroituksen, ja kun vielä Maailmanpankki pani yhtiön mustalle listalla lahjusepäilyn vuoksi, maineen menetykselle on ymmärrettävät perusteet. Yhtiön toimitusjohtajakin on vaihtunut ripeästi Heikki Malisen kesäkuun puolivälissä saamien pikapotkujen vuoksi. Ennen kuin uusi toimitusjohtaja Alexis Fries pääsi aloittamaan työssään syyskuun alussa, väliaikaisena toimitusjohtajana työskenteli hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth. Viime vuonna viimeiseksi sijoittunut Elcoteq ei konkurssinsa myötä ollut mukana tämänvuotisessa tutkimuksessa. Toiseksi huonoimman arvosanan saanut Finnair on pysynyt otsikoissa toimitusjohtajansa Mika Vehviläisen asuntokauppojen

Huippuarvosanoja saaneiden yhtiöiden toimitusjohtajat arvioidaan yleensä hyviksi ja huonojen huonoiksi. Mielenkiintoista onkin tarkastella niitä tapauksia, joissa toimitusjohtajan ja yhtiön sijoitukset poikkeavat selvästi toisistaan. Tarkastelu ei ole absoluuttinen, sillä yrityksen kokonaismaineen arvosanat on käytettävissä 70 yhtiöstä, kun taas toimitusjohtajakohtaiset mainearviot vain 62 miehen osalta. Jouko Karvisen jäyhä karisma puree sijoittajiin. Hän sai peräti 19 pykälää paremman sijoituksen kuin johtamansa Stora Enso. Huomionarvoista on myös Kari Stadighin arvioiminen kuudenneksi parhaaksi toimitusjohtajaksi, vaikka hänen johtamansa Sampo on yrityksen kokonaismaineessa sijalla 17. Pörssin molempien rakennuskonevuokraajien toimitusjohtajat sijoittuvat johtajavertailuissa yhtiöitään paremmin. Amer Sportsin Heikki Takala on ollut varsin näkymätön toimitus-

TALVIVA AR A AKIN

johtaja. Hän saikin merkittävästi huonomman sijoituksen kuin johtamansa yhtiö: eroa peräti 19 pykälää. Yrityksinä kymmenen parhaan joukkoon yltäneiden Ponssen (sijoitus kolmas) ja F-Securen (yhdeksäs) toimitusjohtajat Juho Nummela (12.) ja Christian Fredrikson (19.) jäivät selvästi kauemmas kärjestä.

ENEMMÄN ROMAHTI PÖYRYN MAINE. vuoksi. Eikä lentoyhtiön liiketoiminnassakaan ole ollut aihetta suuriin juhliin.

Nokian syöksy jatkui Siinä missä Kone on ollut viime vuosien Maine-tutkimuksen menestyjä, sen naapurissa pääkonttoriaan pitävä Nokia on ollut viime vuosien selvin romahtaja. Kun ensimmäisiä Maine-tutkimuksia tehtiin reilu vuosikymmen sitten, Nokia keräsi ykkössijoja Koneen tapaan, mutta tänä

KARO HÄMÄLÄINEN

vuonna yhtiö on viidenneksi huonoin. Jos Nokian mainekehityksestä haluaa etsiä jotain positiivista, se on maineen romahtamisvauhdin hiipuminen. Viime vuonna yhtiön sijoitus laski nimittäin peräti 38 sijaa. Tänä vuonna asema ei olisi voinut edes teoriassa heiketä yhdeksäätoista pykälää enemmän. Vuosi sitten julkaistun tutkimuksen suurin romahtaja oli ruostumattomaan teräkseen erikoistunut Outokumpu. Outokumpu teki kuluneen vuoden aikana uhkarohkean yrityskaupan ja osti ThyssenKruppin ruostumattoman teräksen toiminnot. Osakekurssi ei ole kiittänyt kaupasta ja jättiannista. Siitä huolimatta Outokummun maineasema parani viidellä sijalla. Toinen metalliyhtiö Rautaruukki menetti asemaansa viisitoista pykälää ja putosi Outokumpua huonommaksi mainelistalla.

LOKAKUU 2012 39

Olemme löytäneet tähtiä Afrikasta. Tunnemme Afrikan. Kun sijoitat OP-Rahastoyhtiön OP-Afrikka-rahastoon, pääset osalliseksi Afrikan mantereen tarjoamasta houkuttelevasta tuottopotentiaalista. Rahaston säännöt ja avaintietoesitteen saat suomeksi ja ruotsiksi osoitteesta op.fi/rahastot tai Osuuspankeista ja Helsingin OP Pankista.

Yhdessä hyvä tulee.

EKONOMISTIT

Sijoittaja ei tutkintoa tarvitse

Auttaako taloustiede sijoittajaa? Vaikeiden valintojen kanssa painiva sijoittaja on kiitollinen kaikesta, mikä auttaa vähentämään epävarmuutta. Olisiko taloustieteilijä avuksi? Arvopaperi kysyi kolmelta yliopistomieheltä heidän näkemystään.

T

iede jäsentää maailmaa pitkäjänteisesti ja etsii todistusvoimaisia malleja, jotka selittäisivät, miten ja miksi asiat tapahtuvat niin kuin tapahtuvat. ”Lähinnä rahoituksen tutkimuksen piirissä on aina 1950-luvulta lähtien kehitetty menetelmiä kuten portfolioteoria, riskivaateiden hinnoittelun teoria ja johdannaisten hinnoittelun teoria selittämään rahoitusmarkkinoiden ilmiöitä”, Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen kertaa. Ammattimaiselle sijoittajalle on hyödyllistä ellei välttämätöntä tuntea teoriat, vaikka niillä on rajansa apuvälineenä. dz Ƥ si 2008–2009 todisti oikeaksi jo aiemmin esitetyn ajatuksen, että käytetyt matemaattiset mallit aliarvioivat talouskriisi-

Teksti Mikael Sjöström en todennäköisyyden”, Kanniainen huomauttaa. Kriisit ovat sittenkin yleisempiä kuin mustat joutsenet. ”Teoreettiset opit eivät välttämättä paina paljoakaan siinä, miten sijoituksissaan onnistuu. Osakemarkkinoita aktiivisesti seuraava, yritysten taseita ja tulevaisuuden näkymiä tutkiva osakesijoittaja pärjää varmasti yhtä hyvin ellei paremminkin kuin vain oppikirjoihin perehtynyt taloustieteilijä”, sanoo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen. Ehkä taloustiedettä opiskellut säikähtää suhdannevaihteluja vähemmän kuin maallikko. Ja ehkä ekonomisteilla on keskimääräistä paremmat mahdollisuudet arvioida talouden suhdannevaihteluja ja ennakoida varallisuuskuplien syntyä. Ainakin taloushistoria opettaa sen, että myös hyvät yritykset voivat kaatua ja vahvat toimialat hiipua ajan saatossa. Samoin sen, että suhdannevaihtelut ovat arkinen osa kansantalouden kiertoa.

Markkinoiden joukkopsykologiaa hankala selittää Yliopistomiehet myöntävät, että rahoitusmarkkinoiden ilmiöitä on ajoittain vaikea selittää kansantalouden termein. Usein ajatellaan, että markkinoihin vaikuttavat pääasiassa fundamentit, jotka ovat riippumattomia siitä, mitä sijoittajat tekevät. Eli jos Nokian osakekurssi romahtaa, se johtuu siitä, että yhtiö julkisti huonoja puhelimia. Selitys ei ole välttämättä pätevä. ”Sen sijaan kurssiromahdus voi johtua siitä, että riittävän moni sijoittaja epäilee, että muut sijoittajat pitävät puhelimia huonoina”, muistuttaa Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti. Ajatus ei ole uusi. Kyse on joukkopsykologiasta, ja siinä pienikin määrä informaatiota voi luoda vaikutelman, joka vaikuttaa voimakkaasti mielialaan ja sitä kautta valintoihin.

LOKAKUU 2012 41

EKONOMISTIT

PITKIÄ SIJOITUKSIA TEHTÄESSÄ ON TÄRKEINTÄ TUNTEA YRIT YS JA SEN JOHTO. V ESA K A NNI A INEN Se heiluttaa kursseja, mutta sen kanssa on vain elettävä”, Jaakko Pehkonen sanoo. Sijoituspalvelujen myyjät korostavat myynnissään rationaalisuutta. He sivuuttavat joukkopsykologian, koska se on sijoittajan kannalta niin arvaamaton tekijä.

Johdannaiset eivät avaudu ”Tämä on eri asia kuin taloustieteilijöiden perinteinen näkemys, jonka mukaan Nokian kurssi on yhtä kuin tulevat tuotot diskontattuna nykyhetkeen”, Jäntti sanoo. Periaatteessa sijoittajien päätösten ei pitäisi vaikuttaa Nokian tulevaan tuottoon, vaan puhelimia ostavien asiakkaiden. ”Jotkut taloustieteilijät ovat sanoneet saman jo pitkän aikaa sitten väittämällä, että markkinatalous on liian epävakaa ja rahoitusmarkkinat ovat erityisen vaikea ympäristö”, Jäntti sanoo.

Järkevä ja hölmö ihminen Ihminen on Jäntin mielestä laumasieluisuudessaan sekä hölmö että järkevä. Yksilön ajatuksilla ei ole väliä, jos muut ovat eri mieltä. Ryhmä määrittelee todellisuu-

den. Yksilön kannalta on järkevää ottaa maailma annettuna. ”Menestyvä sijoittaja osaa ennakoida, miten muut suhtautuvat, ja on siksi askeleen edellä”, Jäntti muistuttaa. ”Psykologialla pelaamista on helppo moralisoida, mutta olennaisempaa on ymmärtää, miten maailma toimii.” Yleinen epävarmuus niin kansantalouden kuin yksittäisen yrityksen tilasta voimistaa joukkopsykologian vaikutusta ja kärjistää kurssivaihteluja. Häntä heiluttaa välillä koiraa ja riskejä hinnoitellaan välillä kollektiivisesti alakanttiin ja välillä reippaasti yläkanttiin. ”Euromaiden joukkovelkakirjamarkkinat 2000-luvulla ovat tästä hyvä esimerkki. Jonkinasteinen joukkopsykologinen kaupankäynti näyttää olevan osa tämän päivän rahoitusmarkkinoiden toimintaa.

YKSILÖN AJATUKSILL A EI OLE VÄLIÄ, JOS MUUT OVAT ERI MIELTÄ. M A R KUS JÄ N T TI

42 LOKAKUU 2012

Vesa Kanniainen suhtautuu varauksellisesti kansantaloustieteen kykyyn tarjota sijoitusneuvoja. ”Tämä johtuu siitä, että maailma on sittenkin pitkälti ennustamaton, eikä tiede voi auttaa ennustamisessa. Itse olen kiinnostunut maailman lainalaisuuksien selittämisestä, en rahasta. Eikä yliopistoprofessori suuria summia liikuttelekaan”, hän sanoo. Kanniaisen mielestä on tärkeätä seurata kansainvälisen talouden ja politiikan virtauksia.

EKONOMISTIT

”Ne säätelevät sitä, miten rahoitusmarkkinat toimivat. Vasta sen jälkeen voi miettiä, mitä sijoituksista ajattelee. Päiväkohtaisia muutoksia ei kannata seurata.” Markus Jäntti uskoo, että taloustiede ei juuri auta tekemään hyviä lyhytaikaisia sijoituksia tai ymmärtämään markkinapsykologiaa kurssien vaihdellessa voimakkaasti. ”Sen sijaan pitkäaikaisten sijoituskohteiden valinnassa taloustiede voi auttaa, mutta en pysty sanomaan tuottavatko pitkäaikaiset sijoitukset lyhytaikaisia paremmin.” Jäntti kuvaa sijoittajan ongelmaa markkinoilla ahaa-elämyksellä, jonka hän sai muutama vuosi sitten. ”Tutustuin New Yorkissa asuessani kaveriin, joka työskenteli suuren pankin tutkimusosastolla. Hän oli väitellyt ekonometriasta ja taloustieteestä ja hinnoitteli työkseen johdannaisiin perustuvia sijoitustuotteita.” Yhden tuotteen hinnoittelu vei parista viikosta pariin kuukauteen. Markkinatalouden keskeinen peruste on, että tuotteiden hinnat syntyvät kaupankäynnissä markkinoilla. ”Johdannaisen täytyy olla monimutkainen, jos väitelleeltä taloustieteilijältä vie viikoista kuukausiin hinnoitella se. Miten sijoittaja pystyisi arvioimaan näin monimutkaisia tuotteita?” Jäntin mielestä tämä voi myös kertoa siitä, että johdannaisteollisuus tarjoaa mahdollisuuden ansaita hyvin myymällä sellaisiakin tuotteita, joita ihmiset eivät tarvitse. Kanniainen lähtee siitä, että ainoa viisaus on itse kunkin päässä. ”Parhaiten sijoitustoiminnassa onnistuneet eivät ole tieteen kysymyksistä edes selvillä.”

”PÖRSSIKURSSIT TODENTAVAT TAPAHTUNEEN K Ä ÄNTEEN JÄLKIK ÄTEEN HY VIN.” JA A KKO PEHKONEN

Sijoitusneuvojien apu on parhaimmillaan teknisissä kysymyksissä, ei varsinaisesti sijoitusvalinnoissa. ”Niistä on jokaisen syytä päättää itse. Toisten neuvoja ei pidä seurata.”

Osakekurssit kelpaavat talouskäänteiden mittariksi Talouden käänteitä, niiden ajoitusta tai syvyyttä, on mahdotonta ennustaa. Tosin aina joku osuu arvaamalla ja intuitiolla oikeaan. Media rakentaa siitä jälkeenpäin juonellisen tarinan, vaikka valinnan hetkellä tilanne olisi ollut kaoottinen. ”Pörssikurssit lienevät yksi parhaista taloustilanteen muutosta ennakoivista mittareista. Ainakin ne todentavat tapahtuneen käänteen jälkikäteen hyvin. Sekin on jo paljon”, Jaakko Pehkonen sanoo. Kanniaisen mielestä osakekurssit ovat monesti ennakoineet talouden käänteet

oikein – ja yhtä monta kertaa erehtyneet. ”Esimerkiksi viime kesänä alkanut kurssinousu ei ole yhteensopiva sen pessimismin kanssa, joka esimerkiksi Euroopan kehityksestä vallitsee”, hän sanoo. ”Vasta aika näyttää, olivatko suursijoittajat oikeassa lähtiessään liikkeelle.” Jäntin mielestä rahoitusmarkkinat ja muu taloudellinen toiminta noudattavat eri logiikoita. Kurssikehitystä voivat ohjata fundamentit tai uskomukset sijoituskohteiden keskinäisestä paremmuudesta, kun varat on kuitenkin pakko sijoittaa johonkin. Pitkiä sijoituksia tehtäessä on tärkeintä tuntea yritys ja sen johto. ” ơ pyrkii käsittääkseni suureksi omistajaksi yrityksissä, joiden liiketoiminnan hän tuntee ja joissa on hänen mielestään hyvä johto. Hän arvioi tuotteita ja niiden kysyntää eikä arvaile, miten muut suhtautuvat asiaan”, Jäntti huomauttaa.

LOKAKUU 2012 43

VAALIT

Obama vai Romney – maailma jännittää, kumpi ratkoo USA:n velkaongelmaa

Voittaako Yhdysvaltain presidentinvaalit Barack Obama vai Mitt Romney? Sijoitusmaailma seuraa vieläkin tarkemmin, miten Yhdysvaltain velkakatolle käy.

Y

Teksti Eljas Repo Kuva Michael Reynolds

hdysvalloilla on velkaongelma. Lain mukaan julkisen velan katto on 16 394 miljardia dollaria, ja jos velka nousee yli tuon alkavat kivuliaan pakkoleikkaukset. Ennusteiden mukaan velka menee katosta läpi joulukuun lopussa. Kesällä 2011 Yhdysvaltain velkaongelma

44 LOKAKUU 2012

kärjistyi, kun velkakatto tuli vastaan edellisen kerran. Markkinat nuhtelivat poliitikkoja viivyttelystä velkakatto-ongelman ratkaisussa. Standard & Poor´s pudotti valtion luokitusta, ja samalla syöksyivät osakkeet alas. Vasta sen jälkeen kongressi nosti velkakattoa, mutta vain sen verran, että reilun vuoden jälkeen maa on samassa tilanteessa. Obaman presidenttikausi alkoi vuonna

ARVOPAPERI

2008 hyvin, kun hänellä oli tukenaan poliittinen värisuora eli edustajainhuoneen ja senaatin enemmistö. Se auttoi, kun hän joutui heti virkakautensa aluksi ratkomaan Ƥ Ǥ

Kolmet vaalit Republikaanit saivat enemmistön edustajahuoneessa vuonna 2010, ja samalla talouson-

VAALIT

KILPAKUMPPANIT. Viimeksi Wall Streetin suosi‘••ƒ ‘ŽŽ—– ƒ”ƒ…Â? „ƒÂ?ƒ ‘Â? Â?‡Â?‡––¥Â?›– ƤÂ?ƒÂ?••‹–—kijoitaan Mitt Romneylle.

gelmien ratkominen vaikeutui. Yhdysvaltain ulkopuolella on jäänyt vähälle huomiolle se, että marraskuussa on presidentinvaalien ohella myÜs edustajainhuoneen ja senaatin vaalit. Amerikkalaisen vaalitavan mukaan senaatissa sadasta jäsenestä kolmannes vaihtuu joka toinen vuosi, mutta edustajainhuoneeseen valitaan joka toinen vuosi 435 jäsentä. Gallupien mukaan Obama on hivenen vahvempi kuin Romney, mutta edustajainhuoneen vaalissa republikaaneilla tuntuu säilyvän enemmistÜ. Senaatissa demokraateilla on nyt enemmistÜ, mutta tuoreimpien gallupien mukaan sekin tuntuu murenevan. Bloomberg tiedusteli amerikkalaissijoittajilta, kumpi presidenttiehdokkaista on parempi hoitamaan Yhdysvaltain taloutta- voiton vei Romney. Häntä suosi sijoittajagallupin enemmistÜ. Perinteisesti amerikkalaismiljonäärit ja yritysjohtajat ovat mieluimmin asettuneet republikaanin taakse. Niin nytkin. Neljä vuotta sitten Obama sai paljon lahjoituksia yrityselämältä ja Wall Streetilta, mutta nyt tämän väen enemmistÜ rahoittaa Romneyta. Esimerkiksi Goldman Sachsin partnerit tukivat neljä vuotta sitten Obamaa, mutta he ovat antaneet enemmän tukea Romneylle. Toki moni Wall Streetin pankkiiri pelaa kaksilla korteilla eli lahjoittaa varmuuden vuoksi molemmille. Julkkisliikemiehistä vain Donald Trump ja Seldon Adelson liputtavat äänekkäästi Romneyn puolesta. Muut ovat vaienneet.

Liikemies valtion johtoon? Mitt Romney, 65, on onnistunut liikemiehenä ja pääomasijoittajana. Hän johti Bain Capitalia vuosina 1984–1999, jolloin se sijoitti 77 yritykseen yhteensä 1,1 miljardia dollaria ja ansaitsi 2,5 miljardia dollaria. Vuosituhannen vaihteessa Romney oli jo niin rikas, että päätti vaihtaa uraa. Se ei ollut ensimmäinen kerta. Ennen liikemiesuraa heti Harvardista valmistumisensa jälkeen Romney oli yli kaksi vuotta Ranskassa lähetyssaarnaajana. Mormoniuskoa tunnustava Romney toimi Salt Lake Cityn olympiakomitean johdossa ja pyrki kisojen jälkeen Massachusettsin kuvernÜÜriksi. Hänet valittiin vuosiksi 2004–2007. Ehkä liikemiestausta selittää, miksi Romney on valmis muuttamaan mielipidettään, kun tilanteet vaihtelevat. Romney houkutteli aluksi kannattajia lupaamalla rikkaiden

verojen alentamista ja kutsui pienituloisia yhteiskunnan eläteiksi. Tuoreimmissa lausunnoissaan hän on pyÜrtänyt puheitaan. Obama, 51, ajaa kansallista terveysohjelmaa, jossa sairaalamaksuista suurempi osa tulisi kansakunnan maksettavaksi. Romney

VIIMEKSI OBAMA A R AHOITTANEET GOLDMAN SACHSIN PARTNERIT

OVAT ANTANEET ENEMMĂ„N TUKEA ROMNEYLLE.

taas vähentäisi yhteiskunnallisia palveluja. Kriitikot ovat arvioineet Romneyn talousohjelman olevan kovin sekava ja soveltuvan huonosti Yhdysvaltain talouteen, jossa tarvittaisiin lisää ostovoimaa ja verotuloja.

Obama ei ratkaissut tyĂśttĂśmyyttä Marraskuussa 2008 maailma ihastui Havajilla syntyneeseen tummaihoiseen Barack „ƒÂ?ƒƒÂ?ÇĄ Œ‘Â?ƒ ƤÂ?ƒÂ?••‹Â?”‹‹•‹Â? Â?‡•Â?‡ŽŽ¥ Ž—pasi toivoa. â€?Yes, we canâ€? oli hänen vaalisloganinsa. Obama aloitti presidenttinä kriisin ollessa syvimmillään alkuvuonna 2009. Valtio otti velkaa, tuki pankkeja ja yritti tyĂśllistää. Obama kausi on osoittanut, että ainakin amerikkalainen pankkijärjestelmä on selviytynyt. Pankit tekevät ennätysvoittoja vuodelta 2012. Yhdysvaltain tyĂśttĂśmyys on ennätyskorkealla. Obaman onneksi aivan tuoreimmat

ARVOPAPERI

luvut näyttävät tyÜttÜmyyden laskevan. Syyskuussa tyÜttÜmyys putosi yllättäen alle kahdeksaan prosenttiin. Obama yritti edellisessä vaalikampanjassa myydä unelmaa amerikkalaisille äänestäjille. Ja onnistui siinä. Hän hurmasi myÜs Nobel-komitean, joka myÜnsi rauhanpalkinnon hänelle ilman merkittäviä saavutuksia. Nyt takana on pian neljä vuotta, eivätkä unelmat eivät ole suinkaan täyttyneet. Amerikkalaisten usko Obamaa horjuu.

Julkisen velan leikkaus pelottaa Talousuutiskanava CNBC:tä ei tarvitse kovin kauan pitää auki, kun kuulee sanaparin Ƥ•…ƒŽ …Ž‹ƥ eli julkisen velan leikkaus. Se on nimitys sille, mitä tapahtuu, ellei edustajainhuone pääse yksimielisyyteen velkakaton nostosta. Presidentti Georg W. Bushin aikana tehty laki sanoo, että määräaikaiset verokevennykset poistuvat vuoden 2013 alussa. Samalla astuvat voimaan mittavat menoleikkaukset kuten kesän 2011 velkakattolaissa säädettiin. Tutkimuslaitos Brookings on arvioinut, että toteutuessaan fiscal cliff sĂśisi viisi prosenttia maan kansantuotteesta. Isot veronkorotukset ja samanaikaisesti menonleikkaukset suistaisivat maan varmasti taantumaan.

Obama nostanut indeksejä Dow Jones -indeksi on tarjonnut Obaman kaudella hyvän kyydin. Indeksi lähenee 13 500 pistettä, joka on tuplat verrattuna indeksin pohjakosketukseen Obaman virkakauden alussa maaliskuussa 2009. Indeksi oli huipulla lokakuussa 2007, jolloin lukema kävi 14 000 pisteen yläpuolella. Amerikkalaisyritysten osakekohtaiset tulokset ylittivät jo viime vuonna edellisen huipun. Tänäkin vuonna tulosluvut ovat parantuneet, ja ensi vuoden konsensusennuste S&P 500 -yhtiĂśiden tuloskasvulle on yksitoista prosenttia. Çł ‘• Ƥ•…ƒŽ …Ž‹ƥ –‘–‡—–—— Œƒ ‹‹Â?ƒÂ? –ƒŽ‘—• hyytyy, nyt on loistava aika myydä osakkeitaâ€?, sijoitusstrategi Ed Yardeni kirjoittaa. Hän ei kuitenkaan pidä skenaariota todennäkĂśisenä. Hän suosittelee ostamaan osakkeita, koska tulokset ennusteiden mukaan paranevat riippumatta siitä, valitaanko Obama vai Romney presidentiksi.

LOKAKUU 2012 45

OSAKKEET

Potkuja henkilöstölle – kurssi...? Sijoittaja ei iloitse yt-neuvottelutiedotteista. Teksti Karo Hämäläinen

K

un yhtiö lyö pörssin tiedotejärjestelmään ilmoituksen yt-neuvotteluista, yhtiön osakekurssi tapaa oitis nousta, vaikka arkijärjen mukaan ytneuvottelut kertovat myynnin heikkenemisestä, huonoista näkymistä ja kannattavuusongelmista. ”Oletettavasti sijoittajat kokevat positiivisena, että yrityksen johto ryhtyy nopeasti tarvittaviin toimenpiteisiin”, salkunhoitaja Anders Oldenburg selittää. Vanhan hokeman mukaan osakekurssi nousee, kun yhtiö potkii pois työntekijöitä. ”Tutkimusten mukaan tapahtuu keskimäärin päinvastoin”, kertoo rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta. ”Erityisesti kasvuyhtiöiden kohdalla on ¡ǡ Ƥ Ǥ ǦƤ ¡¡ tää kustannuksia, ja kurssi voi noustakin. Aina on sijoittajan näkökulmasta parempi, jos kannattavuutta voidaan parantaa lisäämällä myyntiä. Jos joudutaan leikkaamaan kustannuksia, se on osoitus että liikevaihdon kasvuun ei enää uskota riittävästi”, hän muistuttaa. Samoilla linjoilla on salkunhoitaja Janne Kujala Evlistä. ”Mielestäni väite ei pidä paikkaansa. Irtisanomiset ei ole mikään osakekurssin maksimointiautomaatti kaikille yhtiöille kaikkina aikoina. Yrityksen markkina-arvo keskeisin ajuri on sen tuottama kassavirta”, hän painottaa. ”Irtisanomisten ja pörssikurssiin väli-

46 LOKAKUU 2012

nen linkki voi tulla sitä kautta, että yritys ilmoittaa pyrkivänsä kustannussäästöillä parempaan kannattavuuteen, ja sikäli kuin sijoittajat uskovat kannattavuu-

den kestävään paranemiseen voi yrityksen markkina-arvo nousta. Useinhan kustannussäästöt pitävät sisällään myös väen vähentämistä”, Kujala tosin lisää.

IRTISA NOMISTEN SUPERV UOSI Suomalaisten pörssiyhtiöiden tänä vuonna ilmoittamia yt-neuvotteluja. Yhtiö

Keskisuomalainen Rapala Stora Enso UPM-Kymmene Honkarakenne Tikkurila UPM-Kymmene UPM-Kymmene Rautaruukki M-real Vacon Alma Media Ålandsbanken Ixonos UPM-Kymmene Metso Neo Industrial Turvatiimi HKScan Talentum Nokia Nokia Siemens Networks Stora Enso Marimekko Stora Enso Metsä Group Scanfil Tieto Tieto

ARVOPAPERI

Alkoi

Irtisanotut 1)

1.11.2011 17.11.2011 18.11.2011 18.11.2011 21.11.2011 24.11.2011 1.12.2011 1.12.2011 2.12.2011 8.12.2011 13.12.2011 28.12.2011 28.12.2011 3.1.2012 10.1.2012 11.1.2012 13.1.2012 13.1.2012 19.1.2012 30.1.2012 8.2.2012 8.2.2012 8.2.2012 10.2.2012 13.2.2012 15.2.2012 21.2.2012 27.2.2012 5.3.2012

3 17

0 62 69 0 35 0 19 9 6 136 92 0 0 6 0 13 1000 624 37 0 0 60 64 25 110

Yt-neuvottelujen alainen henkilömäärä 2)

15 153 1000 1800 250 750 554 60 430 1200 420 200 50 620 100 800 231 6 150 35 1700 1200 40 37 38 60 90 50 200

Arvopaperin haastattelemasta sijoittajanelikosta erimieliseksi ilmoittautuu vain konkarisijoittaja Erkki Sinkko. â€?Totta joka sana!â€? hän laukaisee. â€?Sijoittajat odottavat, että toiminta tehostuu ja tyĂśntekijää kohti kertyy enemmän liikevaihtoa ja voittoa.â€?

Potkuilla varaudutaan pysyvään muutokseen —Â? ˜—‘†‡Â? ͤ͜͜͞ ƤÂ?ƒÂ?••‹Â?”‹‹•‹Â? –•—Â?ƒÂ?‹ iski reaalitalouteen, suomalaiset pĂśrssiyhtiĂśt panivat nopeasti käyntiin laajat lomautukset. Tänä syksynä on jaeltu lomautusten sijaan potkuja. â€?Finanssikriisiin tultaessa oli vielä vallalla ajatus, että tämä on suhdanneongelma, joka menee ohi. Nyt siihen ei enää uskotaâ€?, Vesa Puttonen tiivistää. â€?Irtisanomisia käytetään, jos ongelmat ovat enemmän rakenteellisia kuin syklisiä. Irtisanomiset eivät ainakaan ole ristiriidassa sen ekonomistien tekemän havainnon kanssa, että suomalaisen tyĂśn kilpailukyky on heikentynyt tärkeimpiä kilpailijamaita nopeamman palkkakehityksen myĂśtäâ€?, Janne Kujala täydentää. Erkki Sinkko muotoilee saman poliittisesti epäkorrektimmin. â€?Irtisanomisessa näkyy rautainen palkkakartelli. Se pakottaa vähentämään väkeä ja siirtämään toiminnan ulkomailleâ€?, hän puhisee.

ƒƒ˜‡‹••ƒ ’‘–Â?—–‘Â? Ƥ”Â?ƒ â€?Itse pidän sijoittajana eniten yhtiĂśistä, jotka eivät ole muusta syystä kuin pätemättĂśmyydestä koskaan irtisanoneet ketään – eräs sellainen on Expeditorsâ€?, Anders Oldenburg kertoo. â€?Sellaisia yhtiĂśitä on hyvin harvassa. Ž‡‡Â?•¥ Ž¥Š‡• Œ‘Â?ƒ‹Â?‡Â? Ƥ”Â?ƒ Â?‘Â?‡‡ ˜—‘sikymmenten aikana silloin tällĂśin ongelmia myĂśs kilpailukykynsä kanssaâ€?, hän muistuttaa. MyĂśs Evlin Kujala kuuluu niihin sijoittajiin, jotka arvostavat laatua enemmän kuin halpuutta. â€?Omaan sijoitustyyliini ei lähtĂśkohtaisesti kuulu sijoittaa niin sanottuihin turnaround-yhtiĂśihin, jotka ehkä kipeimmin olisivat kustannussäästĂśjen tarpeessaâ€?, Kujala kertoo.

YhtiĂś

Alma Media Alma Media Martela Alma Media Elektrobit Tieto Revenio Group HKScan Fiskars Finnair UPM-Kymmene Alma Media Cencorp UPM-Kymmene UPM-Kymmene Metsä Group Suominen Viking Line Rautaruukki Nokian Renkaat Outokumpu Rautaruukki Nokia Nokia Finnair Exel Composites Alma Media Ixonos Kemira Suominen Comptel Turvatiimi Sanoma Wärtsilä Honkarakenne Sanoma Viking Line Ă…landsbanken Biohit PĂśyry Aktia Nokia Siemens Networks Digia Metso Tulikivi Pohjola Pankki Alma Media Uponor Finnair Kesko Metsä Group Rautaruukki Atria Neo Industrial Cargotec Raisio Nordic Aluminium Teleste Rautaruukki

Alkoi

Irtisanotut 1)

Yt-neuvottelujen alainen henkilÜmäärä 2)

6.3.2012 7.3.2012 7.3.2012 12.3.2012 12.3.2012 20.3.2012 22.3.2012 26.3.2012 10.4.2012 11.4.2012 11.4.2012 16.4.2012 24.4.2012 3.5.2012 8.5.2012 14.5.2012 14.5.2012 15.5.2012 16.5.2012 22.5.2012 12.6.2012 12.6.2012 14.6.2012 14.6.2012 18.6.2012 19.6.2012 28.6.2012 25.7.2012 26.7.2012 31.7.2012 7.8.2012 7.8.2012 16.8.2012 20.8.2012 4.9.2012 4.9.2012 4.9.2012 6.9.2012 7.9.2012 10.9.2012 12.9.2012 12.9.2012 18.9.2012 18.9.2012 18.9.2012 19.9.2012 20.9.2012 20.9.2012 24.9.2012 24.9.2012 25.9.2012 27.9.2012 1.10.2012 1.10.2012 2.10.2012 8.10.2012 9.10.2012 9.10.2012 10.10.2012

4 28 9 10 25 410 25 0 68 280 97 40 14 48 42 40 76

24 99 20 18 25 500 49 150 409 350 275 810 25 500 90 140 166

48 101 100 0 780 1920 100 5 13 60 73 0 16 39 23 24 0

90 120 200 100 3700

2

0

1700 76 584 500 1200 170 30 1100 55 30 250 811 650 20 29 100 15 400 88 4100 250 6500 8 330 1700 3650 150 3500 18 244 130 230 22 360 149

LĂ„HDE: SAK

OSAKKEET

1) Irtisanotut-sarakkeessa on huomioitu vain ilmoitetut irtisanomiset, ei lomautuksia yms. 2) Kursivointi: ei tarkkaa henkilÜmäärää

ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012 47

KUUKAUDEN PIENI

Teleste siirtää kuvaa, asiakkaat investointejaan Milloin Telesten ponnistelut palvelubisneksen kannattavuuden parantamiseksi tuottavat pysyvää tulosta? Teksti Karo Hämäläinen

H

”

yvistä toimialan kasvunäkymistä huolimatta useat asiakkaamme ovat Euroopan epävakaassa markkinatilanteessa siirtäneet investointipäätöksiään.” Telesten lokakuun alkupuolella antamaan yt-neuvottelutiedotteeseen sisältyi samalla tulosvaroitus, vaikka yhtiö kiirehtikin heti perään vahvistamaan puolivuotiskatsauksen yhteydessä antamansa tulosohjeistuksen. Sen mukaan liikevaihto ja liiketulos kasvavat viime vuodesta. Koska alkuvuosi oli Telestelle selvästi viimevuotista parempi, tulosohjauksen saavuttamiseen ei vaadita kummoista loppuvuotta. Analyytikkojen odotukset ovat kuitenkin huomattavasti korkeammalla kuin viime vuoden tason niukassa ylittämisessä. Jos yt-neuvottelutiedotteen perustelut eivät ole vain neuvotteluretoriikkaa, analyytikko-odotusten toteuttaminen voi olla vaikeaa. Luultavasti kyse ei ole retoriikasta, sillä yksi Telesten kaavailema säästökeino ovat lomautukset, myös pitkäaikaiset. Se kielii ”töitä tulee, mutta tilaukset viipyvät” -ajattelusta. Tilauksien tulemista Teleste-sijoittajat

PLUSSAT&MIINUKSET ✚

Palvelupuolen kannattavuudella varaa parantua selvästi ✚ Pitkän aikavälin näkymät kunnossa ✚ Kasvollinen omistus Koheneeko Saksan palvelubisnes koskaan? Yhden asiakkaan osuus merkittävä Tuotemyynnissä lykkääntymisiä

— — —

ovat vartoneet jo hyvän aikaa. Toisen neljänneksen tilauskertymä jäi viime vuoden vastaavaa jaksoa alemmas, ja kesäkuun lopussa tilauskirja oli vain 18,7 miljoonan euron paksuinen verrattuna vuodentakaiseen 23,7 miljoonaan. Silloin syyksi selitettiin kesän suuret urheilutapahtumat, joiden alla kaapelioperaattorit eivät uskaltaneet lähteä investointeihin. Syksyksi oli odotettavissa patoutunutta kysyntää, mutta ilmeisesti tarjolla onkin niiden sijaan lisää lykkäytymisiä.

Suuri Saksassa Teleste jakaa liiketoimintansa tuotteisiin ja palveluihin. Tuoteyksikön nimi on Video and Broadband Solutions eli video- ja laajakaistaratkaisut. Palvelubisneksestä taas vastaa Network Services- eli verkkopalve-

lut-liiketoiminta-alue. Ne ovat liikevaihdolla mitattuna suunnilleen samankokoiset, mutta tuoteliiketoiminta on selvästi kannattavampaa. Palvelubisnes kasvoi merkittävästi viime vuosikymmenen lopulla, kun Teleste osti kaapeliverkkojen palveluyhtiöitä saksankielisestä Euroopasta. Keskeisin niistä on Saksan suurimman kaapelioperaattorin Kabel Deutschlandin itsestään spinnaama palveluyhtiö Cableway. Kun Telesten Cableway solmi entisen emonsa Kabel Deutschlandin kanssa kaksi vuotta sitten kolmivuotisen raamisopimuksen KD:n kaapeliverkkojen ylläpito- ja päivityspalveluista, sen vuotuiseksi liikevaihtoarvoksi arvioitiin 50 miljoonaa. Kabel Deutschland on Telestelle varsin merkittävä asiakas ja samalla riskikeskittymä. Julkisesti noteerattu Kabel Deutschland arvioi liikevaihtonsa kasvavan noin kahdeksan prosentin vauhtia kuluvana tilivuotena 2012/2013. Osakekurssi on tuplaantunut parissa vuodessa. Networks Sevicesin kannattavuus on ollut viime vuodet huono, mutta alkuvuonna palvelubisneksen kannattavuus on parantunut lupaavasti. ”Palveluliiketoiminnan kehitysohjelma Saksassa eteni hyvin, mutta kuituprojek-

Cargotec – johto vaihtuu ja kannattavuus kärsii HAVAINTO Osake on edullinen, mutta siihen on syynsä. NÄKEMYS

Cargotec siirsi toimitusjohtajansa Mikael Mäkisen (kuvassa) Marine-yksikön vetäjäksi. Mäkisen tehtävä on viedä Marine erillisenä yhtiönä Singaporen pörssiin. Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi tuli hallituksen varapuheenjohtaja Tapio Hakakari, ja uutta etsitään. Muutos tuli voimaan 8.10., ja viikkoa myöhemmin tuli tulosvaroitus. Cargotecin varoitus ei ollut kovin raju, koska yhtiö alensi vain liikevoittomarginaalinsa ennustetta kuudesta prosentista viiteen. Edelleen

48 LOKAKUU 2012

odotetaan, että kuluvalta vuodelta tulee noin 150 miljoonaa euroa liikevoittoa. Cargotecin osake on kärsinyt ehkä enemmän kuin olisi aihetta. Vielä keväällä Cargotec maksoi 31 euroa. Nyt osake on 17 euron tasolla. Cargotecin arvostus on edullinen, mutta johtoja henkilöongelmat eivät yleensä ratkea nopeasti. Kurssi tuskin saa vauhtia lähiaikoina kumpaankaan suuntaan. ELJAS REPO

ARVOPAPERI

KUUKAUDEN PIENI

LIIKETOIMINTA Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Voitto e. veroja, meur Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa Nettovelat, meur Opon tuotto, %

2011

2012e 2013e

183,6 9,4 8,8 0,36 0,14 17,1 12,0

200,1 11,6 10,7 0,43 0,17 8,4 13,0

208,3 14,0 13,7 0,57 0,24 5,7 15,4

ARVOSTUS&V ERROKIT p/e 2012e

p/b ev/ebitda 2012e 2012e

ĐĆćĊđ ĊĚęĘĈčđĆēĉ

Teleste 9,4 Alcatel-Lucent Cisco Systems 10,2 InterDigital 5,9 Juniper Networks 23,0 Motorola Solutions 16,8 Sierra Wireless 9,3

ACHTUNG. Saksan suurin kaapeliverkko-operaattori Kabel Deutschland on Telestelle vaarallisen suuri asiakas.

1,2 0,5 2,0 3,9 1,3 4,0 0,9

4,8 2,1 4,4 12,7 7,2 7,9 3,5

KURSSIKEHIT YS

Miettinen määrää Teleste on kasvollisesti omistettu pörssiyhtiö, sillä Ensio Miettisen Enstolla tiena-

tun omaisuuden pohjalta syntynyt omistus- ja sijoitusyhtiö EM Group osti muutama vuosi sitten itselleen yli viidenneksen Telestestä. Perheyrittäjyyteen sitoutuneen EM Groupin toimitusjohtaja Marjo Miettinen toimii Telesten hallituksen puheenjohtajana. Kasvollinen omistus antaa ilman muuta jatkuvuutta ja tuo pitkäjänteisyyttä Telesten toimintaan. Ƥ sisijoittajia kuten työeläkeyhtiöitä ja sijoitusrahastoja. Kymmenen suurimman rekisteröidyn omistajan listalla on myös kaksi Telesten johtoa osakeomistuksen kautta ǦƤ Ǥ

Teleste Suomalaiset osakkeet keskimäärin

euroa

16 14 12 10 8 6 4 2

2007

2012

0

LÄHDE: FACTSET

tien kannattavuutta heikensivät vielä alihankintaan liittyvät kustannusylitykset”, toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara muotoili kesäisen tulosjulkistuksen yhteydessä. Hiljalleen alkaisi olla aika saada suurten Saksan-ostosten kannattavuus kuntoon ja lisäksi tukemaan tuotemyyntiä. Jos niin käy, Telestestä tulee yksi harvoista suomalaisista Saksassa menestyvistä suomalaisyhtiöistä. Palvelubisneksen takaama tulos näkyisi myös osakekurssissa.

Karvasta kalkkia Nokian Renkailta HAVAINTO Keski-Euroopassa takapakkia Nokian Renkaille. NÄKEMYS

Useampikin yhtiö ehti varoittaa tuloskauden alla, mutta harva yhtä dramaattisesti kuin Nokian Renkaat. Se ilmoitti syysneljänneksen tuloksensa jäävän selvästi odotuksia heikommaksi. Arvopaperin ennustetaulukossa yhtiöltä odotetaan tänä vuonna 446 miljoonan euron tulosta ennen veroja ja 2,83 euron tulosta osaketta kohti. Nuo luvut ovat ajalta ennen tulosvaroitusta. Huonojen uutisten myötä voitto-odotuk-

sista leikkaantuu toistakymmentä prosenttia. Tulosvaroituksen taustalla on ennen muuta Keski-Eurooppa, jossa Nokian Renkailla on ollut kunnianhimoisia odotuksia. Venäjän-kasvutarina säilyy muuttumattomana, joten pitkäjänteinen sijoittaja voi hyödyntää kurssinotkahduksen avaamaa ostotilaisuutta. TOMMI MELENDER

ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012 49

MAAILMAN OSAKKEET

MAAILMAN PÖRSSIT

SUOTUISAA KEHITYSTÄ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ SHUTTERSTOCK

΅ ĐĐ

Intia Hongkong

4,8 3,1

΅ ě

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

13,7 13,7

1,7 2,8

Ά΄΅Ά e Ά΄΅Ά e

7,2 14,1

VAKAATA KEHITYSTÄ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

΅ ĐĐ

Kurssinotkahduksen vaaroja KULUVA SYKSY on ollut suotuisaa aikaa maailman osakemarkkinoilla. Siitä tosin ei ole kiittäminen hyviä makrotalouden näkymiä vaan keskuspankkien elvytystoimia. Erityisen selvästi tilanne näkyy Yhdysvalloissa. Jenkkimarkkinoiden pääindeksit olivat lokakuun puolivälissä 16–18 prosenttia vuodentakaisten tasojensa yläpuolella. Poikkeuksiakin on: velkakriisin murjomissa Espanjassa ja Italiassa osakkeet ovat menettäneet selvästi arvoaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Samoin Kiinassa, jonka talouskasvun heikkeneminen huolettaa ympäri maailman. Varainhoitoyhtiö Tresorin mukaan sijoittajien riskinottohalukkuuden kasvu on pönkittänyt korkeariskisten ja markkinaliikkeisiin herkästi reagoivien yhtiöiden osakkeita. ”Tällaisia ovat pankkiosakkeiden lisäksi etenkin vakuutus- ja rakennusyhtiöt. Myös teräs- ja auto-osakkeissa on taas hentoja elpymisen merkkejä. Kaivosyhtiöiden ja niille investointihyödykkeitä toimittavien konepajojen suhteen markkinat ovat epätietoisia”, Tresorin markkinkatsaus sanoo. Sen sijaan defensiiviset yhtiöt, kuten teleoperaattorit sekä lääke- ja Ƥ ǡ ¡¡ ¡ osakemarkkinoiden keskimääräisestä kehityksestä. Tresor arvioi, että loppuvuodesta ei tule helppoa: ”Markkinoiden korjausliikkeen vaara on ilmeinen. Vähäpätöinenkin huono uutinen voi käynnistää voittojen kotiutuksen ja painaa pörssit laskuun.” Syysneljänneksen tuloskaudella on

50 LOKAKUU 2012

ratkaiseva merkitys loppuvuoden kurssikehityksen kannalta. Ennusmerkit eivät ole lupaavat, sillä Yhdysvalloissa yhtiöt varoittelivat tuloskauden alla näkymiensä heikkenemisestä ahkerammin kuin kertaakaan sitten taantumavuoden 2009. Perinteisillä arvostusmittareilla osakkeet eivät näytä kalliilta sen paremmin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakaan, mutta talouskehityksen epävarmuuden vuoksi sijoittajat eivät ole vielä valmiit sallimaan osakkeille normaaliaikojen hinnoittelua.

S&P 500

18 % V UOSINOUSUA

Selvimmin osakkeiden alennusmyynti näkyy Euroopassa. Viimeksi kuluneen vuoden aikana euroalueen p/b-luvut ovat liikkuneet 0,9–1,2 haarukassa, kun kymmenen vuoden keskiarvo yltää 1,6:n tasolle. Tasearvostuksista on siis haihtunut melkoisesti pois odotuksia. Tyypillisesti p/b-luvut heiluvat vähemmän kuin tulospohjaiset p/e-luvut. ”Yleisen talouskehityksen hiipuessa myös yhtiöiden oman pääoman tuottoodotus on ollut laskussa, mikä myös puoltaa matalampaa substanssikerrointa”, Tresor arvioi. TOMMI MELENDER

Sveitsi Puola Kiina Meksiko Argentiina Brasilia Turkki USA (Dow Jones) Etelä-Korea Norja USA (S&P 500) Saksa

΅ ě

1,9 13,1 1,7 3,1 1,7 -5,7 1,2 17,6 0,9 -28,9 0,6 13,3 0,5 3,4 0,0 15,7 -0,3 8,2 -0,3 14,2 -0,6 18,3 -0,6 15,2

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

14,0 11,4 11,1 21,6 6,7 13,0 10,9 12,6 10,8 11,4 14,0 11,3

3,4 3,8 2,9 0,9 1,8 4,0 3,0 2,8 1,3 4,2 2,1 3,4

Ά΄΅Ά e Ά΄΅Ά e

HEIKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

΅ ĐĐ

Venäjä Suomi Taiwan Ruotsi USA (Nasdaq) Espanja Japani

΅ ě

-1,8 2,3 -1,9 -2,3 -1,9 0,9 -2,2 11,2 -2,3 16,9 -2,8 -13,2 -2,8 -3,6

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

5,9 17,1 18,4 13,7 17,0 16,1 13,3

3,8 4,6 3,3 4,1 1,4 5,0 2,7

Ά΄΅Ά e Ά΄΅Ά e

SYNKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ ΅ ĐĐ

΅ ě

Ά΄΅Ά e Ά΄΅Ά e

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

-3,2 -3,7

3,6 -7,2

11,7 10,7

4,1 4,0

ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

Ranska Italia

suotuisaa kehitystä vakaata kehitystä heikkenevää kehitystä synkkenevää kehitystä rajua kurssilaskua Luvut laskettu 12.10.2012 päätöskursseilla.

ARVOPAPERI

KUUKAUDEN ULKOMAINEN

CAE:llä pilviin ja maan uumeniin Teksti Mirko Hurmerinta

V

aikka lentoyhtiöt kilpailevat parhaillaan toisiansa hengiltä, lentoliikenteen määrä vain kasvaa. Tästä hyötyy kanadalainen CAE Industries, maailman johtava lentosimulaattoreiden valmistaja ja ilmailukoulutuksen tarjoaja. Uusia pilotteja tarvitaan jatkuvasti, ja kasvavat polttoainekulut pakottavat lentoyhtiöt uusimaan koneitaan. Yhtiö tarjoaa simulaatiopalveluja ja koulutusta niin siviili-ilmailun kuin asevoimien puolelle. Siviilipuolella yhtiöllä on yli 210 täyslentosimulaattoria 42 koulutuskeskuksessa ympäri maailmaa. Sen lentosimulaattoreita on myyty jo tuhat kappaletta. Eri maiden asevoimille yhtiö tarjoaa koulutusta yli 70 keskuksessa.

Uutta kasvua kaivoksista ja leikkauspöydiltä Yli 8 000 henkilöä työllistävä CAE on kasvanut viime vuosina sekä orgaanisesti että aggressiivisin yritysostoin. Viime keväänä yhtiö hankki maailman johtaviin ilmailuopistoihin lukeutuvan Oxford Aviation Academyn. Yhtiön liiketoiminta on maantieteellisesti hyvin hajautettu. Liikevaihdosta 30 prosenttia tulee Euroopasta, 34 prosenttia Yh-

dysvalloista ja loput 36 prosenttia muualta maailmasta, kuten kehittyviltä markkinoilta, joissa lentoliikenteen kasvu on nopeinta. Airbusin mukaan matkustajamäärien odotetaan kasvavan Kiinassa keskimäärin 7,1, Kaakkois-Aasiassa 8,3 ja Intiassa 9,2 prosentin vuositahtia. CAE on markkinajohtaja näissä kaikissa. CAE:n liikevaihdosta 53 prosenttia tulee simulaattoreista ja 42 prosenttia koulutuksesta ja palveluista. Loput viisi prosenttia tulee yhtiön uusista kasvuliiketoiminnoista kaivosteollisuudesta ja terveydenhuollosta, joissa yhtiö soveltaa vahvaa simulaatio-osaamistaan. Vaikka yhtiö on laajentunut kyseisille toimialoille yritysostojen myötä vain muutaman viime vuoden aikana, on se onnistunut jo saavuttamaan selvää kasvua ja markkinaasemaa. Terveydenhuollossa ympäri maailmaa on käytössä noin 7 000 CAE:n koulutussimulaattoria. Kaivosteollisuudessa yhtiö on jo johtava integroitujen mallinnusja simulaatiosovellusten tarjoaja.

LIIKETOIMINTA 2011 2012e 2013e

Liikevaihto, MCAD Liikevoitto, MCAD Voitto e. Veroja, MCAD Tulos/osake, CAD Osinko/osake, CAD Nettovelat, MCAD Opon tuotto, %

1 821 2 175 2 336 311 350 400 244 257 324 0,71 0,78 0,91 0,15 0,18 0,19 534 796 619 17,6 17,4 17,1

ARVOSTUS&V ERROKIT p/e 2012e

CAE Thales Bombardier Rockwell Collins Indra Sistemas Embraer

13,3 10,2 8,5 12,0 9,0 13,3

p/b ev/ebitda 2012e 2012 e

2,3 1,2 6,2 5,5 1,2 1,5

7,0 3,9 6,2 7,5 6,8 5,8

KURSSIKEHIT YS CAE Kanadalaiset osakkeet keskimäärin

euroa 300 250 200 150

Presidentinvaaleista liikettä osakkeeseen

100

Yhtiön sekä New Yorkin että Toronton pörssissä listattava osake on tällä hetkellä varsin kohtuullisesti hinnoiteltu. P/e-ennus-

50

2007

TÄYSLENTOSIMULAATTORI. CAE on myynyt maailmanlaajuisesti jo yli tuhat täyslentosimulaattoria yli 130 lentoyhtiölle, valmistajalle ja koulutuskeskukselle.

2012

0

LÄHDE: FACTSET 10.10.2012

Runsain yritysostoin laajenevalla CAE:lla on yli 60 vuoden kokemus lentosimulaattoreiden valmistuksesta. Nykyään yhtiö menee myös maan alle.

te ensi keväänä päättyvälle tilikaudelle on 13,3, mikä on selvästi alle viiden vuoden keskiarvon ja alin noteeraus sitten vuoden 2009, jolloin yhtiöllä ei ollut vielä laajentunut uusille liiketoiminta-alueille. Myös analyytikot näkevät yhtiön osakkeessa nousuvaraa. Factsetin tietokannan 16 analyytikosta peräti 12 on antanut osakkeelle ostosuosituksen. Yksi merkittävä riski osakkeen kannalta sekä hyvässä että pahassa ovat ensi kuussa järjestettävät Yhdysvaltain presidentinvaalit. Yhdysvaltain puolustusmenojen leikkauksia vastustavan Mitt Romneyn voitto tekisi mannaa yhtiön Military-segmentille, joka muodostaa puolet yhtiön liikevaihdosta.

LOKAKUU 2012 51

RAHASTOT

Suomen rahastopioneerin tuottohistoria ei päätä huimaa Maamme vanhin rahasto täytti neljännesvuosisadan. Lähes joka toisen Suomi-osakerahaston historia ulottuu viime vuosituhannelle. Teksti Tommi Melender

Jos Presta tuli luvanneeksi liikaa mainostaessaan riskittÜmyyttään, niin miten on käynyt tuottavuuslupauksen? Historiadata kertoo rahaston tuottaneen toiminta-aikanaan keskimäärin 7,5 prosenttia vuodessa. Se ei ole mitenkään huikea lukema, kun muistetaan että osakemarkkinat ovat pitkän ajan kuluessa antaneet noin kymmenen prosentin vuosituotot. Suomalainen rahastomarkkina sai alkunsa

52 LOKAKUU 2012

SILLOIN. Postipankin sijoitussali Prestan syntymävuonna 1987.

ǧ Perustettu

Danske Invest Suomi Kasvuosake Fondita Equity Spice Alfred Berg Small Cap Finland ODIN Finland Evli Suomi PienyhtiĂśt Aktia Capital FIM Fenno Danske Invest Suomi YhteisĂśosake Alfred Berg Finland SEB Finland Small Cap Nordea Pro Suomi Handelsbanken Suomi SEB Finlandia Danske Invest Suomi Osake Evli Suomi Select Seligson & Co Suomi Indeksirahasto Nordea Suomi OP-Delta OP-Suomi Arvo

ARVOPAPERI

08/96 04/97 11/98 12/90 12/92 05/92 08/98 10/97 12/92 04/94 03/93 03/98 09/93 10/87 10/89 04/98 05/92 02/93 06/94

Tuotto Tuotto 10 v, p.a. % 5 v, p.a.%

13,3 13,3 12,6 11,6 11,4 10,6 10,3 10,3 10,2 10,1 10,0 9,8 9,7 9,3 9,2 9,0 8,6 8,6 7,8

-5,5 -2,9 -5,1 -5,2 -4,5 -3,9 -8,7 -4,1 -6,3 -6,2 -4,5 -6,5 -6,4 -5,2 -7,2 -6,7 -6,1 -7,4 -5,4

ƒŽŽ‹Â?Â?‘‹Â?–‹nj palkkio, %

1,3 2 2,1 2 1,6 1,83 1,6 0,95 1,8 2,5 0,5 1,854 1,3 1,9 2,08 0,45 1,6 2 1,6

ÂƒÂŠÂƒÂ•Â–Â‘ÇŚ pääoma, meur

54,6 43,9 35,2 183,9 65,4 200,8 70,9 321,4 134,8 58,2 171,9 40,2 207,4 161,0 101,7 42,2 355,3 345,5 175,9

ĤÄ?ĉĊǣ ĆÄ?ĆĘęĔėĆĕĔėęęĎ

Suomi-rahastot vanhimpia

ęĎĒĔ ėĆĚēĎĔ

�V

arma, tuottava ja riskitĂśnâ€? Näin lupaili Presta-sijoitusrahaston mainosvideo 1980-luvun lopussa. Ajat olivat silloin toisenlaiset: enää tuskin kukaan rohkenisi mainostaa osakemarkkinoilla toimivaa rahastoa riskittĂśmänä. â€?Pian rahaston aloitettua koettiin suuri pĂśrssiromahdus, jota seurasi myĂśhemmin Suomen taloushistorian syvin lamaâ€?, sanoo Danske Invest RahastoyhtiĂśn toimitusjohtaja Aku Leijala. PĂśrssiromahdus ja lama eivät kuitenkaan Prestaa nujertaneet, vaan se vietti lokakuun puolivälissä 25-vuotisjuhliaan. Vuosien varrella toki Prestan nimi on vaihtunut muutamaankin kertaan, tänään sen tunnetaan Danske Invest Suomi Osakkeena. Sijoituspolitiikkaakin on reivattu, sillä rahasto sijoittaa nykyisin nimensä mukaisesti suomalaisiin osakkeisiin. Kun silloinen PSP-Sampo Rahasto-osakeyhtiĂś perusti Prestan, sen salkku jakaantui joukkovelkakirjalainoihin, osakkeisiin ja talletuksiin. Danske Invest Suomi Osakkeen salkkua on hoitanut Juha Varis vuodesta 2004 lähtien. Viime heinäkuussa julkistetussa Thomson Reutersin kyselytutkimuksessa Varis valittiin Suomen parhaaksi salkunhoitajaksi. Tutkimuksessa suomalaiset pankkiiriliikkeet ja pĂśrssiyhtiĂśiden sijoittajasuhdeyksikĂśt arvioivat muun muassa salkunhoitajien valmistautumista yritystapaamisiin sekä kykyä liiketoimintastrategioiden analysointiin.

RAHASTOT

RAHASTOVIERAS

”Uponorissa käänteen enteitä”

Prestan myötä, joten ala on täällä varsin nuorta. Nykyisin toimivista suomalaisista osakerahastoista Danske Invest Suomi Osakkeen lisäksi vain Evli Suomi Selectin juuret ulottuvat 1980-luvulle saakka. Veteraanisarjaan voidaan kuitenkin kelpuuttaa myös yhdeksänkymmentäluvulla syntyneet rahastot, joita on seitsemäntoista kappaletta. Kaiken kaikkiaan 45 prosentilla nykyisin toimivista Suomiosakerahastoista historia alkaa viime vuosituhannelta. Rahastomarkkinoiden alkutaipaleella suomalaisille yksityissijoittajille ei juuri kaupiteltu ulkomaisia vaihtoehtoja. Niinpä Suomessa markkinoitavista Euroopparahastoista vain kuudella prosentilla ja kehittyvien markkinoiden rahastoista vain 17 prosentilla toiminta on alkanut viime vuosituhannella. Varsinkin kehittyvien markkinoiden rahastot kokivat suuren yleisöryntäyksen 2000-luvulla.

Pioneeri ei tuottokärjessä Suomi-osakerahastojen veteraanisarjan ykköspaikan pisimmällä Rahastoraportista ilmenevällä ajanjaksolla eli kymmenen vuoden tuottohistorialla jakavat Danske Invest Suomi Kasvuosake ja Fondita Equity Spice. Kummastakin on irronnut keskimäärin 13,3 prosentin vuosituotot. Fonditan rahasto antaa kuitenkin tasoitusta kahden prosentin hallinnointipalkkiollaan. Danske Investin kasvuosakerahaston hallinnointipalkkio jää 1,3 prosenttiin. Rahastomarkkinoiden ladunavaaja Danske Invest Suomi Osake ei menesty kymmenen vuoden tuottovertailussa kovinkaan hyvin, sillä se jää 9,3 prosentin vuosituotoillaan 14:nneksi. Huomionarvoisena voi pitää sitä, että veteraanirahastoista kolme – Nordea Suomi, OP-Delta ja OP-Suomi Arvo – jäävät kymmenen vuoden tuottovertailussa Seligsonin indeksirahaston taakse.

T

aantumapelot voimistuvat, yritykset ilmoittavat yt-neuvotteluista... Millä mielin Suomi-rahaston salkunhoitaja katselee tällaisessa tilanteessa osakemarkkinoita, Alfred Bergin Teemu Perälä? Tuntuu siltä, että reaalitalouden synkkä kuva tulosvaroituksineen ja irtisanomisineen ei näy pörssissä, sillä pörssi on ollut yllättävän vahva viime ajat. Tähän on tietysti vaikuttanut keskuspankkien tarjoama likviditeetti jaa matalan koron mpi on oikeassa, rahapolitiikka. Jompikumpi ntyy parempaan eli joko reaalitalous kääntyy ssit laskevat. suuntaan tai osakekurssit

käännettä Yhdysvaltain markkinoiden kautta. Entä millaisia suomalaisyhtiöitä pitäisi mielestäsi juuri nyt karttaa? Kone herättää varovaisuutta. Se on hieno laatuyhtiö, mutta osakkeen kallis hinnoittelu ei ota huomioon Kiinan markkinoihin liittyviä riskejä. Arvostusmielessä karttaisin Wärtsilää ja Outotecia. Pidän myös Sampoa historiallisesti tarkasteltuna sangen kalliina nykyisissä hintatasoissa. TOMMI MELENDER

et ovat jääneet Suomalaiset osakkeet indeksin kehijälkeen MSCI World -indeksin luneen vuoden tyksestä viimeksi kuluneen äisit tätä? aikana. Miten selittäisit n Suomen pörssi Syklinen ja syrjäinen uosiossa. Monet ei ole ollut sijoittajien suosiossa. mialat, erityisesti Helsingin pörssin toimialat, uus, ovat haastametsä- ja metalliteollisuus, kä lisäksi Nokian vassa tiilanteessa, minkä eikkous näkyvät vaikeudet ja Fortumin heikkous Suomen indeksissä. ingin Minkälaiset Helsingin nostapörssin yhtiöt kiinnostatajana vat sinua salkunhoitajana isessa eniten nykyisen kaltaisessa a? markkinatilanteessa? hestyNäin kevään taas lähestynevat essä osinkoyhtiöt nostanevat a on päätään. Lisäksi Nokia ntoiäärimmäisen mielenkiintoisissa nen, ja sen osakekurssissa uuon varmasti tiedossa suuissa ria vaihteluita. Uponorissa ista odotan vahvaa positiivista

ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012 53

ETF

S&P 500 – suuri mutta tuntematon S&P 500 on maailman tärkein osakeindeksi. Tutulta vaikuttavassa indeksissä piilee monia yllätyksiä.

S

Teksti Petre Pomell

&P 500 -indeksi on Dow Jones Industrial Averagen ohella maailman seuratuin osakeindeksi. Se on myös erittäin suosittu etf:ien kohdeindeksi. Indeksiä seuraaviin etf:iin on sijoitettu lähes 5000 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli noin 4000 miljardia euroa. S&P 500:n sisältämien yhtiöiden yhteenlaskettu painoarvo kattaa 75 prosenttia pohjoisamerikkalaisten yhtiöiden arvosta. Indeksi luotiin aikanaan yhdysvaltalaisen yrityselämän monimuotoisuuden mittatikuksi. Indeksejä laskettiin jo 1920-luvulla, mutta chicagolaisen Albert Cowlesin uraauurtava pohjatyö 1930–1940-luvuilla mahdollisti tarkan ja kattavan indeksilaskennan. Cowles hoiti varakkaan isänsä rahoja ja huomasi, ettei suosittujen sijoituskirjeiden vihjeillä rikastunut. Cowles syventyi sijoitusongelmiin juurta jaksain. Hän kävi vuonna 1933 läpi yhteensä 12000 ammattilaisten sijoitussuositusta. Hän totesi, ettei suosituksista ollut sanottavaa hyötyä sijoittajille. Vuonna 1944 hän uudisti tut-

kimuksen kahlaamalla 6900 markkinaennustetta viimeksi kuluneiden viidentoista vuoden ajalta. Ennusteilla ei edelleenkään ollut kolikonheiton todennäköisyyttä suurempaa arvoa sijoittajille. Löydöksistään viisastuneena Cowles kehitti oman markkinaindeksinsä, josta tuli nykyaikaisen S&P 500 -indeksin perusta. Nykymuotoisena indeksi julkaistiin marraskuussa 1957.

Valta on indeksikomitealla Indeksin hallinnassa suurinta päätösvaltaa käyttää indeksikomitea. Se valitsee sopivat yhtiöt tapauskohtaisesti, kunhan ennalta sovitut ehdot täyttyvät. Tärkeimpiä kriteereitä on kolme: markkina-arvo, likvidiys ja yhdysvaltalaisuus. Yhtiön markkina-arvon tulee ylittää neljä miljardia dollaria. Komitea tarkastelee lyhyen ja keskipitkän aikavälin markkina-arvoja ja suhteuttaa niitä yhtiön edustaman sektorin muihin toimijoihin. S&P 500 -indeksi on ennen kaikkea suurten ja

oman alansa johtavien yritysten indeksi. Toisena kriteerinä painotetaan osakkeiden likvidiyttä. Indeksikomitea siirtyi vuonna 2005 käyttämään likvidipohjaista indeksilaskentatapaa, jossa yhtiön indeksipaino määräytyy todellisessa kaupankäynnissä vapaina olevien osakkeiden määrällä ja osakekohtaisella markkinahinnalla. Aiemmin käytössä oli puhdas markkina-arvopainotteinen indeksi, jossa kaikkien osakkeiden määrä kerrottiin osakkeiden hinnalla. Yhtiön osakkeilla tulee olla vähintään kuuden kuukauden ajalta pätevä kaupankäyntihistoria. 250 000 osakkeen kuukausivaihto on ehdoton minimi. Lisäksi komitea vaatii, että osakkeista yli puolet on vapaan kaupankäynnin kohteena. Likvidiyskohtaan kaatui Warren Buffettin ja Charlie Mungerin kipparoiman Berkshire Hathawayn indeksilistaus vuosikymmenien ajaksi. Nykyisin yhtiön B-osakkeita on kaupan niin runsaasti, että S&P 500 -indeksiin sijoittava ostaa myös pienen pa ơ ¡ ¡ Ǥ Painavin mutta hankalimmin määritel-

S&P Ϳͺͺ:n SEKTORIPAINOT ͻ΃΃ͺȃͼͺͻͼ 100%

Tietoliikennepalvelut Yleishyödylliset palvelut Perusteollisuus Kulutustavarat Teollisuustuotteet ja -palvelut Kulutuspalvelut Terveydenhuolto Energia Rahoitus Teknologia

90% 80% 70% 60% 50% 40%

INDEKSI REAGOI HERKÄSTI.

Vuonna 2000 puhjennut internetkupla nostatti teknologiatoimialan parhaimmillaan lähes 30 prosentin indeksipainoon. Rahoitus-sektorin ongelmat näkyvät kuvan tarkennetussa otoksessa kevään 2009 kohdalla.

30% 20% 10% 0%

12 20 11 20 10 20 09 20 09 0 /2 03 08 20 07 20 06 20 04 20 02 20 01 20 00 20 99 19 98 19 96 19 93 19 90 19 54 LOKAKUU 2012

ARVOPAPERI

ETF

tävä kriteeri on amerikkalaisuus. Arvopaperimarkkinoita valvovan viranomaisen SEC:in määrittelemät ehdot kotimaisuudelle on täytettävä. Indeksiin on kautta historian otettu yhtiöitä, joiden verostatus ei ole amerikkalainen. Riittää, että ”kohtuullinen osa” kassavarallisuudesta sijoitetaan yhdysvaltojen liikkeellelaskemiin tuotteisiin. Tarkkoja ohjeita SEC ei kuitenkaan anna. Lisäksi osakkeen ensisijaisen listauspaikan on oltava Nyse tai Nasdaq. Yhtiöiden hallinnointisääntöjen ja tilinpäätösmallien on luonnollisesti noudatettava markkinavalvojan linjauksia.

JENKKI-ETF:T

Ohje- ja sääntöpykäliä on kymmenittäin. Kerran indeksiin päässyttä yhtiötä ei kuitenkaan potkita helposti ulos, sillä komitea uskoo mahdollisimman vähäisen vaihtuvuuden olevan hyvästä. Indeksisääntöjen rikkomiset tutkitaan yksi kerrallaan, ja yrityksille annetaan mahdollisuus korjata ongelmiaan keskipitkällä aikavälillä. Indeksikomitean tavoitteena on saada aikaan kattava ja sektorikohtaisesti tasapainoinen riski–tuotto-korjattu otos amerikkalaisista suuryrityksistä. Jotta toimialapaino pysyisi kunnossa, yhtiöt tutkitaan toimialakohtaisesti. Jos lääketeollisuuden paikat ovat täynnä, komitea ei vinouta toimialapainoja, vaikka yhtiö olisi suurempi kuin toisen toimialan mukaan päässyt yhtiö. Toimialapainot tarkistetaan neljä kertaa vuodessa. Haluttomuus poistaa yhtiöitä on ajanut indeksiä erikoiseen suuntaan. S&P 500 -indeksissä on kourallinen yrityksiä, joista osa on entisiä yhdysvaltalaisia yrityksiä ja osa ei ole koskaan päämajaa Amerikassa pitänytkään. Indeksin erikoisen nelikon muodostavat Noble, ACE Limited, Pentair ja TE Connectivityǡ Ǧ ƥ ¡¡ Ǥ Ǧ ƥ tarkoitetaan vanhasta yrityksestä irroitettua uutta yritystä. Irlannillakin on käsissään täysi viisikko yrityksiä. Cividien, Ingersoll-Rand, Accenture, Seagate Technology ja Airgas muodostavat indeksiviisikon, joka toimii Dublinista. Kahden viimeisen vuoden aikana indeksiin on tullut 40 uutta yritystä. Muutoshaluttomuudesta huolimatta kahdeksan prosenttia yrityksistä on vaihtunut. Sijoittajalle luku kertoo paitsi amerikkalaisen myös kansainvälisen yrityselämän painopisteiden muutoksista.

COLOURBOX

Pykäläviidakko aiheuttaa päänsärkyä

Etf-taistelu indeksien kuninkaasta S&P 500 –INDEKSIÄ seuraavat etf:t ovat sijoittajien suosiossa. Indeksiä tiukasti seuraavia tuotteita löytyy paljon, mutta kaksi on ylitse muiden. State Street Global Advisorsin S&P 500 -etf (tikkeri: SPY) on markkinakakkonen hallinnoitavalla varallisuudella mitattuna. 503 suurinta yhtiötä sisältävän SPY:n vuotuiskulut ovat 0,10 prosenttia. SPY:n ohi on pyyhältänyt Vanguardin S&P 500 -etf (VOO), joka sisältää 504 yhtiötä. VOO:n vuotuiskustannuksina veloitetaan 0,05 prosenttia. Kustannustehokkuus on huippuluokkaa: kymppitonnin sijoituksen hallinnointi maksaa vuodessa saman verran kuin keskioluttuoppi hotellin aulabaarissa. Etf:issä yhtiöitä on enemmän kuin indeksissä. Syynä on etf-talojen tarve mukautua tuleviin indeksimuutoksiin. Muutosilmoitukset laukaisevat ostopainetta mukaan tulevan ja myyntipainetta indeksistä poistuvan yrityksen osakkeeseen. Varautuminen vähentää etf:n omistajille koituvia kuluja, koska salkunhoitajan ei tarvitse käydä kauppaa hintapaineen ollessa kovimmillaan. Valitun strategian hintana on aavistuksen suurempi tracking error eli indeksipoikkeama. Pitkäjänteiselle sijoittajalle hetkellinen indeksipoik-

ARVOPAPERI

keama on merkityksetön. Rahastoyhtiö Schwab haastaa State Streetin ja Vanguardin markkinaosuustaistelussa. Schwab tarjoaa 1919 yhtiötä sisältävällä US Broad Market -etf:llä (SCHB) vertailuindeksiä laajempaa kokonaisuutta. Etf-talo puolitti hiljattain vuotuiskulunsa 0,04 prosenttiin ja on tällä hetkellä markkinoiden edullisin Yhdysvaltain yhtiöitä seuraava etf. Schwab omistaa myös laajan ja kustannustehokkaan onlinevälitystoiminnan, jonka avulla se kaataa lisää suolaa isojen pelureiden haavoihin. Markkinaosuustaistelun käydessä kuumimmillaan keinoja ei kaihdeta. Vanguard ilmoitti äskettäin luopuvansa yhteistyöstä MSCI-indeksitalon kanssa. Indeksien lisenssimaksut nousevat vuosi vuodelta ja muodostavat nyt jo leijonanosan sijoittajille epäsuoraan koituvista kuluista. Vanguardin toimitusjohtaja Bill McNabb uskoo indeksinvaihtoruljanssin mahdollistavan Vanguardin asiakkaille entistäkin alhaisemmat vuotuiskulut. Sijoittajan näkökulmasta markkinointipelleily prosentin sadasosien kanssa on naurettavaa. Euron tai kahden laskennallista vuosisäästöä olennaisempaa on valitun tuotteen sopivuus sijoituskokonaisuuteen. ĕĊęėĊ ĕĔĒĊđđ

LOKAKUU 2012 55

KOLUMNI

PENTTI FORSMAN

U:n osakesäästäjää kuritetaan. Komission vuosi sitten ehdottaman rahoitusmarkkinaveron käyttöönotto nytkähti eteenpäin, kun Saksan ja Ranskan johdolla 11 maata päätti aloittaa valmistelun. Komissio ehdotti, että veroa perittäisiin sekä ostajalta että myyjältä kummaltakin 0,1 prosenttia osakekaupasta ja 0,01 prosenttia johdannaisista. Ainakaan Ruotsi ja Iso-Britannia eivät lähde mukaan kokeiluun. Suomelle on hyvin tärkeää, että Ruotsi jäi ulkopuolelle. Suomi hyötyy siitä, että lähinaapurissa riskirahoitusmarkkinat toimivat mahdollisimman kitkattomasti. Ruotsilla on vastaavasta verosta kokemuksia: kauppa siirtyi hetkessä Lontooseen. Suomessa keskustelu verosta ajautui sivuraiteelle. Veron kannattajat uskovat, että sen avulla voidaan vähentää ”spekulaatiota”. Professori Pertti Haaparannan mukaan tutkimusnäyttö kertoo, että vero vaikuttaisi juuri päinvastoin. Verovaikutuksen jälkeenkin spekulointia harrastaisivat edelleen ne, jotka uskovat suuriin hintavaihteluihin. Vero ei tule saavuttamaan niitä tavoitteita, joita sille on asetettu. Joidenkin vastustajien mukaan rahoitusmarkkinavero voi olla hyvä idea, jos se otetaan käyttöön kaikkialla. Koko idea on huono. Miten vero vähentäisi pankkien riskinottoa? Veronhan maksaisivat sijoittajat ja yritykset. Muiden muassa professori Sixten Korkman totesi Ylen AamuTV:ssä, että ”olemme oikeilla jäljillä, kun pohdimme, miten pankkien riskinottoa voidaan vähentää. Rahoitusmarkkinavero ei välttämättä ole oikea vastaus”. Lyhytaikaisella kaupalla ei ollut osaa pankkien ongelmissa. Passiivisella omistuksella ei ole vaikutusta osakkeen hintaan ja yrityksen arvoon. Sen sijaan osakkeen hinnan määräävät ne ”spekuloijat”, jotka ostavat ja myyvät tiuhaan tahtiin. Tämä joukko, pankit mukaan lukien, luo markkinoiden likviditeetin. Rahoitusmarkkinavero nostaisi kaupankäynnin kustannuksia tuntuvasti ja vähentäisi siten kaupankäynnin määrää eli likviditeettiä. Käytännössä likviditeetin heikentyminen johtaa osakekurssien volatiliteetin kasvuun ja yrityksen markkina-arvon laskuun. Tämä puolestaan vähentää investointeja. Tästä on runsaasti tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia. Suuren yleisön on sen sijaan vaikea ymmärtää likviditeetin tärkeyttä. Ministeri Erkki Tuomioja loukkaantui OP-Pohjolan uhkauksesta siirtyä ulkomaille ja epäili, että mitätön vero hukkuu pankkien marginaaleihin. Vero ei suinkaan ole mitätön, sillä jo viisi kauppaa vuodessa vie verotta-

56 LOKAKUU 2012

Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti.

jalle yhden prosentin osakkeiden arvosta. Se on jo 20–30 prosenttia yrityksen osingoista. Tästä syystä Sampo Pankki ja OP-Pohjola siirtäisivät arvopaperikauppansa Tukholmaan. Helsingissä tuskin syntyisi niin paljon kauppaa, että tuloilla kyettäisiin maksamaan välittäjien palkat. Rahoitusmarkkinavero näivettäisi Helsingin pörssin. Pahimmassa tapauksessa se voisi olla jopa kuolinisku nykymuotoiselle toiminnalle. Kaupankäynnin tyrehtyessä maksuja olisi nostettava kiinteiden kulujen kattamiseksi. Tämä nopeuttaisi taas suurten yritysten siirtymistä halvempiin kauppapaikkoihin. Aktiiviselle piensijoittajalle Tukholma olisi huono vaihtoehto, koska hän joutuu maksamaan veron kaupoistaan joka tapauksessa. Sen sijaan suuret pelaajat, kuten eläkerahastot, perustaisivat Tukholmaan tai johonkin veroparatiisiin yhtiön, joka kävisi kauppaa niiden puolesta. Suomalaisten suurten yritysten markkina-arvo

VEROSTA K ÄRSISIVÄT ERIT YISESTI KESKISUURET JA PIENET YHTIÖT. tuskin kärsisi, vaikka niiden osakkeiden pääkauppapaikaksi tulisi Tukholma. Myös harvoin kauppaa käyvä sijoittaja kärsii heikosta likviditeetistä, kun osakkeita ei enää pysty luottavaisesti myymään päivän hintaan. Suomalaisten sijoittajien varassa toimivien yritysten likviditeetti ja markkina-arvo heikentyisivät, jos komission ehdotus toteutetaan. Tästä joutuisivat kärsimään erityisesti Helsingin pörssin keskisuuret ja pienet yhtiöt, joista ulkomaiset rahastot eivät ole kiinnostuneita. Suomen rakennemuutoksen kannalta voisi olla tuhoisaa, jos näiden yritysten pääomahuolto vaikeutuisi rahoitusmarkkinaveron seurauksena. Taloustieteilijöiden joukosta on vaikea löytää rahoitusmarkkinaveron kannattajia. Pörssivaihdon käyttö veropohjana oudoksuttaa. Siinä prosessissa ei synny muuta tuloa kuin välityspalkkio, joka olisi oikea veropohja. Asiantuntijan on vaikea ymmärtää, miten rahoitusmarkkinavero voisi lisätä vakautta. Tutkimustiedon hylkääminen tulisi osakesäästäjille kalliiksi.

ARVOPAPERI

ĐĚěĆ ĐĎĒĒĔ đĊčęĔēĊē

E

Rahoitusmarkkinavero rankaisee osakesijoittajaa

TAULUKOT

taulukot 60 TULOSENNUSTEET ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วซ

62 POHJOISM AISET

TULOSENNUSTEET

ฦฌ ย ย วค ย ย ย ย ย ย

ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย วฃย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

63 EUROOPPAL AISET

TULOSENNUSTEET

64 Y HDYSVALTAL AISET

TULOSENNUSTEET

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

65 PARH A AT JA

HUONOIMM AT

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค R AH ASTOT

ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย วซ

Maailmanindeksi hyvรคstellyt pohjalukemat วณ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ วก ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ วจวณ julisti ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ยก ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค วณ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วซวณ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

65 วง

M A AILM A NTALOUS

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

ย ฦชย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วซ

MSCI WORLD

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

68 KOROT JA L AINAT

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยกย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย วซ วณ ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ วณวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ยก ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ฦคย ย ย ย ยกย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย วก ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

M A AILM A N OSAKEM ARKKINAT

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ร ร ย วค

66 วง

67 GURUSALKUT

lokakuu 2012

Suomalaiset osakkeet keskimรครคrin (suhteutettu)

850

800

750

700

70 OSINGOT JA TUOTOT 650

600

1/2012

ARVOPAPERI

10/2012

ฤคฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ อ อ วคอ อ วคอ อ อ อ

ย ย ย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย วค

LOKAKUU 2012 57

TAULUKOT

Aktialla menee hyvin ĞĞĘēĊđÄ?ĤÄ“Ä“ÄŠÄ?ĘĊē ęĚđĔĘÄ?ĆĚĉĊē ĆđđĆ positiiviset uutiset ovat olleet vähissä. Aktia kuitenkin ilahdutti osakkeenomistajiaan nostamalla kuluvan vuoden tulosennustettaan. Aktia arvioi vuoden 2012 liikevoittonsa ylittävän vuoden 2011 tason, kun aiemmin pankki odotti viime vuoden tasoista liikevoittoa. Analyytikoille Aktian koheneva tuloskehitys ei ole tullut yllätyksenä, sillä viimeksi

kuluneiden kolmen kuukauden aikana pankin konsensusennuste on noussut 60 prosenttia. Pankin osakekohtaisen tuloksen odotetaan nousevan tänä vuonna 76 senttiin viime vuoden 53 sentistä. Arvostuskertoimien valossa Aktia näyttää melkoisen halvalta, etenkin tasearvoonsa nähden, sillä sen p/b-luku jää 0,7:aan. Aktian bisnes lepää asuntoluottojen va-

rassa, sillä ne ovat muodostaneet kahdeksankymmentä prosenttia lainakannasta. Asuntoluotot ovat pankille turvallista bisnestä, koska suomalaiset kotitaloudet maksavat velkansa säntillisesti, ja jos huonosti käy, lainan vakuutena on talo tai asunto.

KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011

YhtiĂś

2012 â–

ENNUSTEET 2012

osake- voitto kurssi ennen 12.10. veroja meur

tulos/ osake euroa

voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

7,1 -5,8

0,25 -0,38

10,1 31,8

10,0 29,1

10,5 37,0

0,37 0,48

0,12 0,71

p/e

p/b

7,9 26,9

1,0 1,1

5,3 6,6

0,43 0,69

0,17 0,65

p/b

ev/ ebitda

6,9 18,8

0,9 1,1

4,3 6,0

â–ź

11,9 60,0

10,4 42,0

â–

Aktia

5,65

36,0

0,53

68,8

65,4

72,1

0,76

0,41

7,5

0,7

â–

Alma Media

4,78

42,0

0,39

29,2

26,8

30,2

0,35

0,38

13,6

4,2

8,7

65,7

59,5

71,9

0,71

0,38

8,0

0,6

37,7

34,2

40,9

0,38

0,35

12,6

4,2

â–

Amer Sports

10,21

115,0

0,71

108,7

105,2

117,5

0,71

0,35

14,4

1,5

9,4

8,0

141,8

128,0

155,0

0,92

0,40

11,1

1,4

7,9

â–

Aspo

5,85

17,7

0,43

11,0

8,7

12,2

0,37

0,42

15,9

2,1

12,5

â–ź

Atria

5,20

-4,1

-0,24

14,8

11,0

18,9

0,23

0,20

22,6

0,4

7,0

16,6

16,0

17,0

0,49

0,42

12,0

2,1

8,8

25,2

11,0

30,9

0,66

0,28

7,9

0,3

â–ź

BasWare

21,92

12,3

0,76

9,5

8,7

11,0

0,51

0,40

42,6

2,8

16,4

6,1

14,4

13,4

16,0

0,85

0,45

25,7

2,6

11,6

â–ź

Cargotec

18,61

192,0

2,42

173,0

160,0

203,7

2,07

1,00

9,0

0,9

â–˛

Citycon

2,50

55,0

0,05

68,0

65,4

104,4

0,21

0,15

11,9

0,8

6,2

173,3

154,8

221,6

2,03

1,00

9,2

0,9

6,1

17,4

76,0

65,0

135,7

0,21

0,15

12,0

0,8

16,7

â–

Componenta

2,49

0,5

0,09

11,0

11,0

11,0

0,41

0,00

6,1

0,6

â–

Cramo

8,15

37,6

0,60

41,9

36,2

61,0

0,74

0,35

11,0

0,7

4,6

23,0

23,0

23,0

0,78

0,00

3,2

0,5

3,8

3,9

48,6

36,9

59,0

0,86

0,40

9,5

0,7

â–ź

Digia

2,82

-23,1

0,32

6,5

3,2

9,0

0,27

0,08

10,6

1,3

4,0

6,3

11,9

10,1

12,9

0,45

0,16

6,3

1,1

3,8

â–

Elektrobit

0,67

-4,5

-0,04

3,7

3,7

3,7

0,02

0,02

32,2

1,3

7,6

7,5

â–

Elisa

17,66

265,0

1,29

276,1

263,0

285,0

1,34

1,35

13,2

3,3

7,3

284,3

7,5

7,5

0,05

0,03

13,0

1,2

6,0

265,3

305,8

1,36

1,37

13,0

3,2

7,1

â–

Etteplan

2,86

6,5

0,20

8,5

8,0

9,0

0,30

0,10

9,5

2,4

6,4

8,5

â–

F-Secure

1,70

23,5

0,10

23,6

22,0

24,4

0,11

0,08

15,4

4,0

7,3

28,1

8,0

9,0

0,31

0,10

9,2

2,1

6,0

26,0

32,0

0,13

0,09

12,9

3,6

â–˛

Finnair

2,05

-111,4

-0,75

-34,2

-38,7

-22,0

-0,07

0,00

0,4

4,2

35,7

6,2

21,9

44,4

0,21

0,01

9,9

0,4

3,1

â–ź

Fiskars

15,48

161,9

1,82

100,0

96,0

102,0

0,98

0,67

15,8

2,2

15,6

â–ź

Fortum

13,99

2 228

1,99

1 585

1 403

1 811

1,33

1,00

10,5

1,2

8,2

107,9

85,0

111,0

1,02

0,60

15,2

2,0

14,7

1 599

1 304

1 794

1,39

1,00

10,1

1,2

â–

Glaston

0,28

-0,14

-5,0

-5,0

-5,0

-0,05

0,00

0,7

8,1

7,7

-1,0

-1,0

-1,0

-0,01

0,00

0,7

â–ź

HKScan

3,58

11,2

0,18

7,2

5,0

10,0

0,14

0,15

26,4

5,5

0,5

5,9

28,7

12,0

40,0

0,39

0,18

9,3

0,5

â–

Huhtamäki

12,30

105,2

0,80

138,6

136,0

144,2

1,17

0,52

10,5

5,0

1,5

7,0

152,5

143,0

163,5

1,20

0,55

10,2

1,3

6,3

â–

Ilkka

5,02

14,0

0,49

10,0

10,0

10,0

0,41

0,30

â–ź

Kemira

10,18

168,0

0,89

145,6

104,7

175,0

0,83

0,53

12,2

1,3

18,2

12,0

12,0

12,0

0,52

0,40

9,7

1,3

16,1

12,3

1,1

8,2

180,0

119,0

214,0

0,97

0,57

10,5

1,1

â–ź

Kesko

21,88

281,6

1,84

224,7

212,0

234,0

1,46

1,10

7,5

15,0

1,0

6,3

258,7

228,3

278,9

1,71

1,23

12,8

1,0

â–ź

Kone

57,00

816,6

2,51

832,6

786,7

913,0

2,53

5,7

1,46

22,6

6,4

15,3

962,5

874,0

1 051

2,84

1,57

20,1

5,7

13,4

â–ź

Konecranes

23,50

96,0

1,10

132,0

123,9

151,9

â–

Lännen Tehtaat

14,14

7,5

0,92

6,8

6,2

7,0

1,59

1,05

14,8

2,9

9,2

149,8

129,0

184,8

1,76

1,15

13,4

2,7

8,1

0,87

0,75

16,3

0,6

6,8

9,0

8,3

10,4

1,12

0,90

12,6

0,6

â–˛

Lassila & Tikanoja

10,51

21,0

0,44

42,0

40,0

43,4

5,5

0,80

0,58

13,1

1,8

5,7

48,9

45,0

51,1

0,94

0,63

11,2

1,7

5,2

â–˛

Lemminkäinen

16,00

34,8

1,19

48,1

40,2

64,8

1,78

0,60

9,0

0,7

5,4

59,2

55,2

65,0

2,11

0,73

7,6

0,7

4,7

â–˛

Metsa Board

2,35

-179,5

0,02

117,7

17,0

175,0

0,10

0,00

23,5

0,9

7,1

87,8

24,0

129,0

0,20

0,05

11,8

0,8

5,3

â–

Marimekko

14,84

3,9

0,35

6,9

5,0

7,3

0,64

0,58

23,2

3,6

13,1

9,0

8,3

10,6

0,87

0,63

17,2

3,4

10,2

â–ź

Metso

27,10

507,0

2,38

609,0

527,3

684,1

2,87

1,75

9,4

1,8

5,3

617,9

477,0

721,0

2,87

1,75

9,4

1,7

5,2

â–˛

Neste Oil

10,96

205,8

0,62

204,8

78,0

322,0

0,69

0,35

15,8

1,1

7,5

369,7

259,0

523,0

1,09

0,45

10,1

1,0

6,0

â–ź

Nokia

â–ź

Nokian Renkaat

â–ź

Okmetic

â–ź

Olvi

â–

Oriola-KD

â–˛

Orion

â–˛

Outokumpu

â–

Outotec

â–

PKC Group

â–ź

Pohjola

0,9

13,0 68,5

p/e

Affecto Ahlstrom

58 LOKAKUU 2012

2,93 13,02

ENNUSTEET 2013

Voitto tulos/ osinko/ ylin ev/ ennen alin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

1,96

437,0

0,29

-1 193

-2 437

-889

-0,31

0,00

-237

-2 559

1 458

-0,04

0,00

1,0

5,1

34,06

359,2

2,32

446,3

425,2

467,3

2,83

1,45

12,0

3,2

8,3

505,0

465,0

564,5

3,18

1,70

10,7

2,7

7,2

4,75

11,0

0,59

11,2

11,0

11,4

0,46

0,27

10,3

1,3

5,0

12,9

12,0

13,8

0,54

0,30

8,8

1,2

3,3

19,10

18,4

0,65

32,0

26,0

33,2

1,22

0,60

15,7

2,8

8,7

36,1

29,0

39,0

1,45

0,68

13,2

2,5

7,5

1,95

-28,4

-0,16

17,7

11,0

23,7

0,09

0,10

22,1

1,0

7,5

35,1

23,0

53,2

0,18

0,13

10,9

0,9

5,3

17,60

281,9

1,49

271,3

259,4

330,6

1,41

1,30

12,5

4,9

7,8

240,2

208,9

282,6

1,26

1,10

13,9

4,9

8,9

0,70

-253,0

-0,34

-181,5

-276,7

-112,7

-0,11

0,00

0,4

15,9

59,0

11,5

401,8

0,02

0,00

35,0

0,4

8,3

38,44

113,4

1,75

176,6

159,0

192,0

2,71

1,10

14,2

3,6

6,9

183,4

152,0

216,0

2,82

1,22

13,6

3,1

6,5

13,69

36,9

1,16

47,6

42,0

48,9

1,61

0,65

8,5

1,7

4,3

54,0

48,0

63,2

1,79

0,75

7,6

1,5

4,0

10,52

258,0

0,67

370,2

344,4

444,0

0,97

0,47

10,8

1,3

455,2

398,7

474,8

1,07

0,55

9,8

1,2

ARVOPAPERI

TAULUKOT

Cargotecia jäytää epävarmuus tomarginaalia, kun aiemmin yhtiĂś puhui kuuÇŚ desta prosentista. Factsetin konsensusennusteen mukaan luvassa ei ole nopeaa tuloskäännettä. Kun viime vuonna Cargotec teki tulosta osaketta Â?‘Š–‹ Í–ÇĄÍ˜Í– Â‡Â—Â”Â‘ÂƒÇĄ –¥Â?ÂĄ ˜—‘Â?Â?ƒ ƒÂ?ƒŽ››–‹Â?‘– ‘†‘––ƒ˜ƒ– ˜ƒ‹Â? ͖ǥ͔͛ ‡—”‘ƒ Œƒ ‡Â?•‹ ˜—‘Â?Â?ƒ ͖ǥ͔͗ euroa. Cargotecin voittokertoimet liikkuvat

TULOKSET 2011

2012

ENNUSTEET 2012

osake- voitto kurssi ennen 12.10. veroja

YhtiĂś

yhdeksässä eli selvästi matalammalla kuin ‡Ž•‹Â?‰‹Â? ’Ú”••‹Â? Â?—‹ŽŽƒ Â?‘Â?‡’ƒŒƒƤ”Â?‘‹ŽŽƒ Metsoa lukuunottamatta. Matalaa arvostusta selittää ennen muuta suuri tulosepävarmuus. Cargotecin tilauskannat ovat lyhyet ja huoltoÇŚ liiketoiminnan osuus suhteellisen vähäinen, joten yhtiĂś on altis suhdanneheilahteluille.

meur

tulos/ osake euroa

voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

ENNUSTEET 2013

p/e

p/b

Voitto tulos/ osinko/ alin ylin ev/ ennen osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

p/e

p/b

ev/ ebitda

â–

Ponsse

6,69

28,0

0,47

24,0

22,5

25,0

0,59

0,35

11,3

2,2

6,4

28,0

24,1

30,0

0,71

0,40

9,4

2,4

6,3

â–

PĂśyry

3,54

17,1

0,13

15,0

7,0

20,2

0,15

0,10

23,6

1,3

10,9

22,5

9,6

32,0

0,23

0,20

15,4

1,2

7,6

â–

Raisio

2,97

30,3

0,16

34,4

25,0

36,7

0,17

0,12

17,5

1,4

8,8

41,3

40,0

48,0

0,20

0,13

15,2

1,4

7,6

â–

Ramirent

6,05

60,8

0,41

79,5

70,1

88,0

0,53

0,30

11,4

1,9

4,3

82,0

61,9

98,0

0,55

0,33

11,0

1,7

4,2

â–

Rapala

4,99

25,0

0,36

25,9

24,8

26,0

0,37

0,24

13,6

1,5

8,3

27,9

26,4

29,7

0,39

0,26

12,8

1,4

7,6

â–ź

Rautaruukki

5,15

-11,0

-0,07

-50,6

-84,7

20,0

-0,26

0,30

0,6

11,7

66,0

42,9

114,0

0,35

0,30

14,7

0,6

6,0

â–˛

Sampo

24,31

1 228

1,85

1 535

1 309

1 619

2,34

1,25

10,4

1,4

10,3

1 565

1 400

1 722

2,36

1,35

10,3

1,3

10,2

â–˛

Sanoma

6,81

167,8

0,52

169,1

145,0

196,0

0,78

0,60

8,7

0,8

4,4

194,7

167,0

219,0

0,81

0,60

8,4

0,8

4,3

â–˛

Sponda

3,24

91,8

0,39

107,9

94,3

153,6

0,32

0,17

10,2

0,7

15,8

109,0

95,6

183,3

0,31

0,18

10,5

0,7

14,9

â–ź

SRV

3,37

10,8

0,17

8,4

3,5

13,0

0,16

0,12

21,3

0,7

21,4

18,3

17,2

29,0

0,37

0,14

9,2

0,7

11,4

â–

Stockmann

15,54

35,8

0,43

70,1

64,0

79,5

0,78

0,60

19,9

1,3

10,8

98,2

89,0

118,9

1,03

0,80

15,1

1,2

9,1

â–ź

Stora Enso

4,72

528,0

0,63

394,4

311,0

530,4

0,38

0,30

12,6

0,6

6,2

494,9

390,0

619,0

0,48

0,30

9,8

0,6

5,9

â–

Talentum

1,21

-1,0

-0,04

-0,4

-1,9

0,0

0,05

0,07

22,2

2,8

32,2

5,5

5,1

6,0

0,09

0,08

13,1

2,5

7,1

â–ź

Talvivaara

1,81

-7,0

-0,04

-62,0

-78,0

-40,6

-0,16

0,00

1,4

34,0

39,0

-60,5

153,1

0,10

0,00

18,3

1,3

7,8

â–ź

Technopolis

3,37

47,0

0,70

33,0

30,1

37,0

0,38

0,20

0,7

15,0

40,0

38,6

41,0

0,39

0,20

8,6

0,7

14,1

â–ź

Teleste

4,02

8,8

0,36

10,7

9,9

11,4

0,43

0,17

9,5

1,2

4,8

13,7

12,8

15,2

0,57

0,24

7,0

1,1

4,2

â–˛

Tieto

13,43

107,3

0,84

112,0

52,0

131,0

1,27

0,79

10,6

1,7

4,8

134,0

119,2

166,0

1,44

0,82

9,3

1,6

4,3

â–

Tikkurila

14,45

51,9

0,80

58,4

55,9

67,0

0,99

0,78

14,6

3,2

8,0

65,0

61,0

67,8

1,08

0,85

13,4

3,0

7,5

â–ź

UPM-Kymmene

8,68

572,0

0,93

484,9

404,5

551,9

0,72

0,60

12,1

0,6

5,8

597,7

403,7

712,0

0,91

0,60

9,5

0,6

5,0

â–ź

Uponor

8,20

23,0

0,03

45,8

42,0

54,2

0,42

0,40

19,8

2,8

8,1

55,8

47,8

62,9

0,53

0,45

15,6

2,7

7,4

â–˛

Vacon

40,95

26,9

1,10

37,9

35,0

40,7

1,74

1,00

23,5

5,7

12,2

45,7

38,0

54,7

2,18

1,10

18,8

5,0

10,4

â–

Vaisala

15,75

16,1

0,57

28,0

25,0

29,0

1,10

0,70

14,4

1,5

5,6

29,5

25,3

34,0

1,16

0,78

13,6

1,4

5,2

â–ź

Wärtsilä

25,89

438,0

1,44

446,6

424,0

501,6

1,66

1,00

15,6

2,9

9,0

499,0

426,0

563,2

1,79

1,04

14,5

2,6

8,2

â–

YIT

15,33

175,3

0,99

238,0

211,1

255,2

1,37

0,75

11,2

1,9

8,8

272,7

236,9

298,4

1,57

0,80

9,7

1,7

7,7

â– â–ź

tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut ENNUSTEIDEN PERUSTEET

ėěĔĕĆĕĊėĎē tulosennustetaulukossa ilmoitetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännĂślliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiĂśiden tulokset. Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä. Čˆ Çł Ž‹Â?Çł Œƒ dz›Ž‹Â?Çł ‹ŽÂ?‘‹––ƒ˜ƒ– Â?—Â?ƒÂ?ƒ olevien ennusteiden ääriarvot. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Čˆ Â—ÂŽÂ‘Â•Č€Â‘Â•ÂƒÂ?‡njŽ—Â?— Â?‡”–‘‘ osakekohtaisen tuloksen verojen jälkeen. Čˆ Ȁ‡njǥ ’Ȁ„nj Œƒ Â‡Â˜Č€Â‡Â„Â‹Â–Â†ÂƒÇŚÂ?‡”–‘‹Â?‡– lasketaan taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta.

ĆėĒĔ ĎĎĕĎēĊē

â–˛

8,9

ĤÄ?ĉĊǣ ĆĈęĘĊę Í•Í™ǤÍ•Í”Ǥ͖͔͕͖

ĞĞĘÄ?ĚĚē ėěĔĕĆĕĊėĎĘĘĆ Ä”Ä?Ä?ĔđĆē anaÇŚ lyytikko ‡Â?Â?ƒ ’‘ŽƒÂ?†‡” •ƒÂ?‘‹ǣ ÇłCargotec hinnoitellaan syystäkin matalilla kertoimilla. On selvä riski, että yhtiĂśn loppuvuosi menee ‘†‘–—Â?•‹ƒ Š‡‹Â?‘Â?Â?‹Â?Ǥdz Spolanderin aavistukset osuivat oikeaan, sillä lokakuun puolivälissä Cargotec laski arÇŚ viotaan tämän vuoden kannattavuudestaan. Uusi arvio odottaa viiden prosentin liikevoitÇŚ

ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012 59

TAULUKOT

H&M:ltรค iloinen syysyllรคtys ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤคฤ ฤ ฤ Hennes ฦฌ Mauritz ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ฦฌ วฃย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ฦฌ วฃย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ วกอ วฃย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ฦฌ วฃย ย ศ ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย อ อ วฃย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Inditexin ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ฦฌ วฃยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย วค

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011

Yhtiรถ

ENNUSTEET 2012

osakekurssi

markkinaarvo,

10.10.2012

MK

tulos/ osake KR

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja,

ENNUSTEET 2013

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja MK

MK

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

RUOTSI Hennes & Mauritz

230,50

381 494

9,56

10,33

22 981

22,3

13,9

4,1

11,50

25 348

20,1

12,6

4,4

Nordea

62,40

252 717

5,96

6,49

35 495

9,6

NA

4,1

6,96

37 824

9,0

NA

4,5

TeliaSonera

46,15

199 833

4,20

4,15

24 302

11,1

7,0

6,5

4,34

26 876

10,6

6,9

7,0

Volvo

92,15

196 262

8,75

7,93

22 821

11,6

5,4

3,6

9,10

26 570

10,1

4,9

4,3

Ericsson

58,05

191 550

4,72

3,96

17 052

14,7

5,5

4,5

5,15

21 310

11,3

4,5

5,0

Atlas Copco

154,10

183 493

10,62

11,52

18 548

13,4

8,9

3,6

11,77

18 983

13,1

8,4

3,9

Handelsbanken

242,30

152 989

19,52

20,93

17 894

11,6

NA

4,3

21,74

18 691

11,1

NA

4,5

Swedbank

121,80

136 678

9,52

11,90

17 192

10,2

NA

4,9

12,38

17 676

9,8

NA

5,1

SEB

55,55

121 810

5,56

5,22

15 057

10,7

NA

3,6

5,44

15 525

10,2

NA

4,0

Sandvik

89,20

111 891

4,63

8,06

13 440

11,1

6,8

4,2

8,30

14 286

10,7

6,4

4,8

Investor

144,60

109 452

-12,14

7,00

5 379

20,7

29,6

4,5

8,37

6 434

17,3

26,5

5,2

Scania

119,00

94 728

11,78

8,49

9 195

14,0

7,5

4,2

10,42

11 029

11,4

6,1

4,4

SCA

116,20

81 991

-0,50

7,87

6 496

14,8

8,5

3,8

8,81

8 394

13,2

7,4

4,0

Assa Abloy

214,50

79 549

12,30

14,21

6 784

15,1

10,7

2,4

15,67

7 533

13,7

9,6

2,8

SKF

143,50

65 385

13,29

11,29

7 579

12,7

7,2

3,9

12,82

8 739

11,2

6,3

4,3

Tele2

119,10

53 085

10,43

9,91

5 750

12,0

6,0

10,9

11,96

6 964

10,0

5,6

11,1

Swedish Match

256,00

52 736

12,07

14,65

3 635

17,5

14,9

2,9

16,10

3 915

15,9

14,0

3,2

Hexagon

142,40

50 413

7,56

8,69

3 794

16,4

12,2

1,5

9,94

4 300

14,3

10,7

1,7

Alfa Laval

120,10

50 377

7,68

7,90

4 562

15,2

9,4

2,9

8,36

4 913

14,4

8,5

3,3

Electrolux

162,70

50 296

7,25

12,18

4 338

13,4

6,6

4,0

15,65

5 705

10,4

5,6

4,3

Lundin Petroleum

156,00

49 594

3,50

4,08

5 087

38,3

7,8

0,0

3,91

4 875

39,9

8,2

0,0

Getinge

192,70

45 925

10,61

12,18

3 726

15,8

10,4

2,0

14,13

4 478

13,6

8,9

2,4

Skanska

104,60

43 924

18,31

7,11

4 052

14,7

8,0

5,7

8,11

4 537

12,9

7,2

6,2

Kinnevik

136,50

37 931

23,62

0,00

-2 127

NEG.

27,6

4,4

17,75

5 146

7,7

26,4

4,7

Industrivรคrden

95,45

36 442

-40,51

10,86

4 196

8,8

11,9

5,2

3,56

1 374

26,8

32,5

5,3

Statoil

145,30

463 310

24,70

17,13

203 533

8,5

2,0

4,6

17,29

189 995

8,4

2,1

4,8

Telenor

110,50

172 374

4,88

7,79

15 888

14,2

6,2

5,0

10,00

23 793

11,1

5,6

5,9

DNB

71,70

116 784

7,99

7,87

17 057

9,1

NA

2,8

8,58

18 832

8,4

NA

3,5

Seadrill

226,00

106 050

17,90

17,66

10 645

12,8

11,2

8,9

20,14

11 563

11,2

10,1

9,0

Yara International

283,50

80 573

34,94

36,64

13 673

7,7

4,9

2,6

33,40

12 364

8,5

4,9

2,8

Norsk Hydro

27,05

55 084

1,89

0,33

277

82,0

7,9

2,8

1,56

5 811

17,4

5,1

2,8

Subsea 7

132,40

46 577

7,22

8,48

5 880

15,6

7,3

1,7

10,67

5 887

12,4

5,6

2,1

Orkla

44,96

45 811

3,77

3,45

4 755

13,0

9,2

5,8

3,87

5 170

11,6

8,3

6,1

Gjensidige Fรถrsikring

80,65

40 325

5,66

7,45

4 830

10,8

8,7

7,2

6,89

4 501

11,7

9,0

6,8

Aker Solutions

112,50

30 825

5,76

7,89

3 046

14,3

7,8

3,1

10,40

3 974

10,8

6,4

3,6

NORJA

Novo Nordisk

934,50

523 320

30,24

36,99

26 566

25,3

16,2

1,8

44,42

31 372

21,0

14,8

2,2

40 560,00

173 965

3 460,00

4 289,61

44 661

9,5

3,5

2,5

4 461,81

45 085

9,1

3,2

2,7

Danske Bank

106,50

99 230

2,48

5,63

8 296

18,9

NA

0,9

10,90

14 030

9,8

NA

2,4

Carlsberg

519,00

79 863

33,70

36,90

8 997

14,1

7,8

1,2

42,84

9 415

12,1

6,9

1,3

Coloplast

1 242,00

55 890

43,31

53,83

3 007

23,1

14,5

1,4

63,24

3 533

19,6

13,1

1,6

A.P. Moeller-Maersk

60 LOKAKUU 2012

ARVOPAPERI

ฤคฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ อ อ วคอ อ วคอ อ อ อ

TANSKA

TAULUKOT

EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET ENNUSTEET 2012

osake- markkinaarvo, kurssi 10.10.2012 meur

YhtiĂś

tulos/ osake 2009

tulos/ osake euroa

voitto ennen veroja,

ENNUSTEET 2013

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake

meur

Anheuser-Busch InBev

67,31

108 139

3,11

3,60

9 092

18,7

10,8

2,1

3,93

Total

38,20

90 378

5,06

5,23

25 038

7,3

3,3

6,1

5,35

Sanofi

66,15

87 770

6,65

6,05

10 805

10,9

7,8

4,2

6,24

Unilever

27,75

84 293

1,41

1,59

6 683

17,5

11,2

3,4

1,75

Siemens

78,05

68 762

7,73

5,69

7 170

13,7

8,1

3,8

6,55

SAP

53,50

65 716

2,83

3,14

5 108

17,0

11,4

1,6

3,53

ENI

17,58

63 889

1,92

2,09

20 547

8,4

2,6

6,1

2,20

Volkswagen

145,80

63 734

33,10

21,86

19 461

6,7

2,5

2,4

23,92

Inditex

98,62

61 473

3,10

3,85

3 204

25,6

14,3

2,3

4,31

LVMH

118,40

60 141

6,23

7,30

5 870

16,2

9,1

2,5

8,01

BASF

64,08

58 856

6,26

5,53

8 740

11,6

5,6

4,1

5,95

L'Oreal

95,00

57 713

4,32

4,79

3 975

19,8

12,8

2,3

5,14

Banco Santander

5,73

56 760

0,60

0,43

8 502

13,3

NA

10,5

0,67

Bayer

67,75

56 026

4,83

5,38

4 370

12,6

7,7

2,7

5,85

BNP Paribas

37,70

47 259

4,82

5,73

11 035

6,6

NA

4,0

5,52

Telefonica

10,15

46 193

1,20

1,17

7 567

8,7

4,7

0,0

1,26

Allianz

91,09

41 473

5,48

11,08

7 873

8,2

6,4

4,9

11,82

GDF Suez

17,40

40 450

1,54

1,59

7 103

10,9

4,9

8,6

1,67

Daimler

37,86

40 407

5,31

5,00

7 926

7,6

2,4

5,8

5,40

Deutsche Telekom

9,21

39 791

0,13

0,63

4 427

14,6

4,4

7,6

0,65

BMW

59,55

38 049

7,45

7,51

7 476

7,9

2,1

4,2

7,73

E.ON

18,06

36 138

-1,17

2,23

5 570

8,1

5,1

6,1

1,78

Banco Bilbao

5,92

31 873

0,85

0,35

2 536

16,9

NA

7,1

0,78

EdF

16,62

30 728

1,63

2,03

5 492

8,2

4,4

7,0

2,06

Danone

46,66

30 010

2,89

3,08

2 692

15,1

9,9

3,2

3,35

Deutsche Bank

31,94

29 688

4,30

3,57

4 675

8,9

NA

2,3

4,66

Air Liquide

93,20

29 085

4,92

5,14

2 279

18,1

9,2

2,7

5,73

Heineken

48,97

28 207

2,44

2,82

2 368

17,4

9,4

1,8

3,22

AXA

11,56

27 242

1,57

1,82

6 278

6,3

6,4

6,3

2,00

Enel

2,83

26 612

0,44

0,36

7 341

7,9

4,3

5,1

0,36

Schneider Electric

47,65

26 390

3,35

3,94

2 725

12,1

8,0

3,8

4,27

France Telecom

9,33

24 725

1,46

1,29

5 348

7,3

4,0

12,9

1,24

ING

6,38

24 429

1,52

0,99

5 015

6,4

NA

0,0

1,16

Henkel

62,46

24 394

3,14

3,69

2 143

16,9

9,2

1,4

4,06

Linde

131,10

24 254

7,71

8,00

1 762

16,4

9,2

2,1

8,87

Pernod Ricard

87,17

23 127

4,12

4,53

1 584

19,2

14,2

1,8

5,26

Iberdrola

3,71

22 800

0,48

0,45

3 504

8,3

6,8

8,8

0,42

EADS

27,48

22 729

1,27

1,96

1 970

14,0

3,0

2,2

2,67

Hermes

213,55

22 544

5,66

6,34

1 025

33,7

18,8

1,2

7,29

Munich Reinsurance

122,25

21 924

3,94

15,23

3 755

8,0

6,9

5,3

15,20

voitto ennen veroja meur 10 338 25 600 11 308 7 302 7 837 5 806 21 457 15 627 3 591 6 500 9 024 4 300 11 299 5 294 11 018 8 083 8 166 7 342 8 955 4 424 7 511 5 342 6 247 5 597 2 963 6 400 2 526 2 672 6 655 7 488 3 061 5 263 6 022 2 414 2 070 1 887 3 483 3 081 1 172 3 884

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

17,1

9,3

2,5

7,1

3,2

6,3

10,6

7,2

4,5

15,9

10,2

3,7

11,9

7,3

4,1

15,2

9,6

1,8

8,0

2,4

6,3

6,1

2,1

2,9 2,6

22,9

12,5

14,8

8,0

2,8

10,8

5,3

4,2

18,5

11,6

2,5

8,5

NA

10,5

11,6

6,9

2,9

6,8

NA

4,4

8,1

4,5

7,4 5,5

7,7

5,9

10,4

4,7

8,6

7,0

2,2

5,9

14,2

4,4

7,6

7,7

2,0

4,7

10,1

4,8

6,1

7,6

NA

7,1

8,1

4,4

7,2

13,9

9,0

3,4

6,9

NA

2,3

16,3

8,3

2,9

15,2

8,4

2,0

5,8

6,1

6,8 5,3

7,9

4,1

11,2

7,3

4,1

7,5

4,1

10,7

5,5

NA

2,8

15,4

8,2

1,6

14,8

7,8

2,3

16,6

12,4

2,1

8,8

6,7

7,6

10,3

2,4

2,7

29,3

16,5

1,3

8,0

7,0

5,5

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

ĤÄ?ĉĊǣ ĆĈęĘĊę Í•Í•ǤÍ•Í”Ǥ͖͔͕͖

TULOKSET 2011

BRITTIL Ă„ISET TULOSENNUSTEET YhtiĂś Royal Bank of Scotland

ENNUSTEET 2012

osake- markkinaarvo, kurssi 10.10.2012 MGBP

tulos/ osake GPp

tulos/ osake GBp

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2013

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

MGBP

tulos/ osake GBp

262,70

149 923

7,00

20,12

2 712

13,1

NA

0,0

24,41

Royal Dutch Shell

2 208,50

138 511

255,45

262,92

28 944

8,4

4,0

4,9

279,64

BHP Billiton

1 920,50

108 856

260,30

199,74

15 764

9,6

5,9

3,6

174,78

HSBC Holdings

589,60

108 500

58,55

57,43

14 646

10,3

NA

4,5

62,42

Vodafone

178,05

87 563

14,91

15,76

10 124

11,3

8,3

8,0

16,49

BP

436,05

83 085

87,47

57,12

16 168

7,6

4,2

4,6

63,76

GlaxoSmithKline

1 436,00

70 950

115,50

115,74

7 878

12,4

8,3

5,2

124,54

Unilever

2 301,00

67 908

117,78

125,79

5 377

18,3

11,3

3,4

137,01

British American Tobacco

3 193,00

61 871

194,60

208,00

5 961

15,4

11,2

4,2

226,56

Rio Tinto

3 001,00

57 677

520,24

339,88

8 680

8,8

5,4

3,3

405,64

BG Group

1 302,50

44 303

83,71

86,13

5 358

15,1

7,3

1,2

96,75

Diageo

1 761,00

44 175

83,60

94,00

3 014

18,7

14,5

2,5

103,29

ARVOPAPERI

voitto ennen veroja MGBP 4 565 27 934 14 513 15 992 10 746 18 532 8 214 5 885 6 354 11 080 6 091 3 303

p/e 10,8

NA

0,0

7,9

3,8

5,0

11,0

6,3

3,8

9,4

NA

4,8

10,8

8,2

7,9

6,8

3,8

5,0

11,5

7,9

5,5

16,8

10,3

3,6

14,1

10,5

4,6

7,4

4,4

3,5

13,5

6,6

1,3

17,0

13,1

2,7

ĤÄ?ĉĊǣ ĆĈęĘĊę Í•Í•ǤÍ•Í”Ǥ͖͔͕͖

TULOKSET 2011

LOKAKUU 2012 61

TAULUKOT

ร ljyjรคttien tuloskasvu hyytynyt ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ฦฌ อ อ อ วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ฦฌ อ อ อ วฃย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยก ฦฌ อ อ อ วฃย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ฦคย ย ย ย ย ย ย Exxon Mobilille, Chevronille ย ย Occidental Petroleumille ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย อ อ อ อ ย ย ย ย ย ย ย วค

ร LJYJร TTIEN TULOSPUDOTUS tuloskasvu 2012e -4,3 % -8,3 % -17,3 %

Chevron Exxon Mobil Occidental Petroleum

YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET Yhtiรถ

ENNUSTEET 2012

osake- markkinaarvo, kurssi 10.10.2012 MUSD

tulos/ osake USD

tulos/ osake USD

voitto ennen veroja,

ENNUSTEET 2013

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake USD

MUSD

Apple

640,91

600 792

27,68

44,36

56 126

14,4

8,1

0,4

53,25

Exxon Mobil

91,03

420 188

8,42

7,72

72 062

11,8

4,8

2,4

8,20

Wal-Mart

75,42

253 520

4,49

4,92

25 880

15,3

8,2

2,1

5,36

Google

744,56

243 718

36,07

42,77

15 354

17,4

10,4

0,0

49,72

Microsoft

28,98

242 950

2,69

2,78

28 460

10,4

6,2

2,8

3,02

General Electric

22,43

236 834

1,37

1,55

18 011

14,5

13,5

3,0

1,75

IBM

205,82

234 634

13,44

15,13

23 008

13,6

9,3

1,6

16,66

Chevron

112,45

220 642

13,44

12,86

45 695

8,7

3,6

3,1

12,58

Berkshire Hathaway

88,73

219 897

4,15

5,43

19 912

16,3

NA

0,0

5,68

AT&T

36,92

212 991

2,20

2,38

21 574

15,5

6,5

4,8

2,58

Johnson & Johnson

68,22

188 085

5,00

5,05

17 989

13,5

9,0

3,5

5,46

Pfizer

25,16

187 932

2,31

2,21

23 502

11,4

6,0

3,5

2,33

Procter & Gamble

68,14

187 886

3,93

3,85

14 902

17,7

11,3

3,1

3,90

Wells Fargo

35,23

186 091

2,82

3,33

29 069

10,6

NA

2,5

3,65

Coca-Cola

38,09

171 478

1,92

2,00

12 071

19,0

13,9

2,7

2,18

JPMorgan Chase

41,77

158 673

4,48

4,78

28 278

8,7

NA

2,9

5,15

Philip Morris

90,78

153 029

4,88

5,19

12 960

17,5

11,5

3,6

5,79

Oracle

30,58

147 366

2,46

2,66

17 405

11,5

6,8

0,8

2,91

Merck

45,60

138 880

3,77

3,81

15 686

12,0

6,5

3,7

3,76

Verizon

45,78

130 421

2,15

2,47

19 153

18,5

4,5

4,4

2,80

Visa

137,42

111 368

4,99

6,15

6 236

22,3

16,7

0,6

7,15

Amazon.com

244,99

110 751

1,37

0,77

692

318,2

30,7

0,0

2,30

Abbott Laboratories

70,37

110 434

4,66

5,05

9 436

13,9

8,9

2,9

5,37

PepsiCo

70,29

109 390

4,40

4,06

8 808

17,3

10,6

3,0

4,42

Intel

21,76

108 865

2,39

2,12

15 310

10,3

4,6

4,0

2,19

Citigroup

35,14

103 047

3,70

4,02

16 095

8,7

NA

0,1

4,58

Qualcomm

59,78

101 826

3,20

3,64

7 876

16,4

11,7

1,5

4,15

Bank of America

9,21

99 206

0,01

0,42

10 204

21,9

NA

0,4

0,90

Cisco Systems

18,31

97 088

1,62

1,85

12 830

9,9

4,2

1,5

1,95

Comcast

35,16

94 456

1,50

1,92

9 664

18,3

6,4

1,8

2,22

Schlumberger

71,08

94 325

3,66

4,24

7 509

16,8

9,0

1,5

5,04

McDonald's

92,40

93 179

5,27

5,40

8 080

17,1

10,4

3,1

5,96

Walt Disney

51,21

91 885

2,54

3,08

9 216

16,6

9,0

1,2

3,52

Home Depot

59,74

90 055

2,47

2,97

7 045

20,1

10,7

2,0

3,37

ConocoPhillips

57,24

69 521

6,68

5,57

14 523

10,3

3,8

4,6

5,93

UPS

72,26

69 466

4,35

4,58

6 758

15,8

8,4

3,2

5,20

United Technologies

76,02

69 314

5,49

5,30

7 033

14,3

9,1

2,6

6,20

Altria Group

33,34

67 775

2,05

2,21

6 988

15,1

10,6

5,1

2,38

Occidental Petroleum

82,22

66 594

8,39

6,94

9 638

11,8

4,9

2,5

7,70

Amgen

84,65

65 833

5,33

6,32

5 867

13,4

9,9

1,7

6,85

American Express

57,97

65 718

4,09

4,40

7 271

13,2

NA

1,4

4,75

U.S. Bancorp

34,60

65 577

2,46

2,86

7 880

12,1

NA

2,3

3,05

3M

93,28

64 486

5,96

6,40

6 475

14,6

8,4

2,5

6,95

CVS Caremark

48,06

61 144

2,80

3,36

6 574

14,3

7,8

1,4

3,75

eBay

46,76

60 258

2,03

2,33

3 149

20,0

12,3

0,0

2,71

62 LOKAKUU 2012

ARVOPAPERI

voitto ennen veroja MUSD 67 848 68 985 27 470 18 555 31 336 21 463 24 388 43 359 20 732 22 842 19 315 23 182 15 198 31 167 13 039 29 910 13 837 18 942 15 222 20 929 7 130 1 654 10 018 9 380 15 661 19 308 8 904 17 334 13 327 10 808 8 883 8 656 10 314 7 719 15 370 7 605 8 623 7 490 10 772 6 166 7 767 8 194 6 942 7 161 3 782

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

12,0

6,1

1,7

11,1

5,1

2,6

14,1

7,7

2,3

15,0

8,3

0,0 3,0

9,6

5,1

12,8

11,8

3,5

12,4

8,6

1,7

8,9

3,8

3,3

15,6

NA

0,0

14,3

6,3

4,9

12,5

7,8

3,7

10,8

6,1

3,7

17,5

11,2

3,3

9,7

NA

2,8

17,5

12,9

2,9

8,1

NA

3,4

15,7

11,1

3,9

10,5

5,7

0,8

12,1

6,9

3,7

16,4

4,1

4,5

19,2

14,2

0,6

106,5

22,4

0,0

13,1

8,2

3,1

15,9

10,0

3,2

9,9

4,3

4,1

7,7

NA

1,1

14,4

9,3

1,7

10,2

NA

1,1

9,4

3,8

3,1

15,8

6,0

2,0

14,1

7,6

1,5

15,5

9,8

3,4

14,5

8,3

1,3

17,7

10,0

2,4

9,7

3,7

4,8

13,9

7,5

3,4

12,3

7,3

3,0

14,0

10,0

5,5

10,7

4,4

2,8

12,4

8,9

2,0

12,2

NA

1,5

11,3

NA

2,5

13,4

7,7

2,7

12,8

7,2

1,7

17,3

10,0

0,0

ฤคฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ อ อ วคอ อ วคอ อ อ อ

TULOKSET 2011

TAULUKOT

Pankkipapereilla kovia tuottoja ĔĘ Ä‘ÄžÄ?ĞĊē Ä?ĔėĔē ėĆÄ?ĆĘęĔ ĆēęĆĆ yli kymmenen prosentin vuosituoton, kannattaa silmiä hieraista toisenkin kerran. Totta se kuitenkin on. Vähimmäismerkintänsä puolesta kaikelle kansalle avoin Nordea Korkotuotto on repinyt viimeksi kuluneen vuoden aikana 12 prosentin tuoton pienellä korkoriskillä. Ž‡Â?Â?ƒ‹•–ƒ ‘Â?ÇĄ ‡––¥ ˜ƒ‹Â?Â?ƒ Â?‘”Â?‘”‹•Â?‹ ‘Â? pieni, lainojen maturiteetti on pitkä. Näin rahasto ei juuri altistu korkotason muutoksille,

mutta sijoituskohteiden arvioidun riskisyy†‡Â? Â?——–‘Â?•‹ŽŽ‡ Â?‡ ‘˜ƒ– Š‡”Â?Â?‹¥Ǥ ‡ •‡Ž‹––¥¥ voimakkaat muutokset puoleen jos toiseen – viimeksi kuluneen vuoden aikana ylĂśspäin. Nordea Korkotuotto on keskittynyt pankkitoimialan papereihin. Juuri vaihtuvakorkoiset pankkipaperit aiheuttivat vuoden 2008 ƤÂ?ƒÂ?••‹Â?”‹‹•‹••¥ ’ƒŠƒƒ –—Š‘ƒ Â?‘Â?‡••ƒ Â?ƒ‹Â?‡Â? kansan vähäriskiseksi mainostetussa korkorahastossa.

Kahdenkymmenen prosentin vuosituottojakin on korkorahastoilla saanut, jos on sijoittanut oikeaan yrityslainarahastoon. " " "

PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAINA Suomeen rekisterĂśidyt + ODIN

LYHYEN KORON RAHASTOT Parhaat Nordea SVE Instituutio Korko Nordea Korkotuotto SEB Likviditetsfond Aktia Emerging Market Local Currency T-Bill+ Sampo YhteisĂśkorko Plus Huonoimmat Nordea Lyhyt Korko Danske Invest Rahamarkkina K OP-Likvidi ICECAPITAL Qualifying Money Market Alfred Berg Korko EUROALUEEN VALTIONLAINARAHASTOT Parhaat FIM Real Sampo Obligaatio Nordea Pro Euro Obligaatio Nordea Euro Obligaatio eQ Valtiokorko Huonoimmat Sampo Valtionobligaatio Handelsbanken Euro-obligaatio Evli Valtionobligaatio OP-Obligaatio Prima Nordea Euro Midi Korko EUROALUEEN YRITYSLAINARAHASTOT Parhaat Danske Invest Euro High Yield Ă…landsbanken Euro High Yield Nordea Euro Yrityslaina Plus eQ High Yield Bond * Evli High Yield Yrityslaina Huonoimmat Nordea Focus Korko Private Banking FIM Korko Optimaattori * Evli Lyhyt Yrityslaina OP-Vaihtovelkakirjalaina OP-Korkosalkku MUUT RAHASTOT (HEDGE, RAAKA-AINE, YMS.) Parhaat VISIO EM Multi Strategy * SEB Räntehedge Alpha * AJ Value Hedge * OP-Raaka-aine * SEB Finland Momentum Huonoimmat Danske Invest Kontra ICECAPITAL Commodity * Quorum Nordic Special Situations+ * Estlander & Partners Freedom * UB View *

Tuotto 5 v. p.a.

Tuotto 3 v. p.a.

Tuotto 12 kk

Tuotto 6 kk

4,49 3,19

8,57 3,11 7,28

12,80 11,54 10,63

6,19 3,13 5,16

-1,14 2,09 -1,27

6,37 2,47 6,28

0,00 0,00 0,00

0,25 0,60 0,40

9,41

3,28

-0,26

4,64

0,00

1,20

-

58,57

4,15

3,64

6,13

2,38

0,51

1,28

0,00

0,43

0,43

51,01

Nordea Inv. Management J. Topp J. Schenling Siekkinen, Gräsbeck/Aktia Asset Mgmt. Danske Capital / R.Louhento

1,94

0,70 0,79 0,74 0,61 0,71

1,10 1,08 0,90 0,59 0,43

0,23 0,22 0,25 0,13 0,06

0,02 0,02 0,02 0,00 0,02

0,19 0,09 0,08 0,08 0,10

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0,25 0,33 0,20 0,15 0,40

0,25 0,33 0,20 0,15 0,40

237,24 94,94 517,24 38,21 160,85

J. Topp A-C. Kilpi Pohjola Varainhoito Oy ICECAPITAL/Tanskanen BNP Paribas Asset Management

4,86 4,29 6,09 5,76 5,66

4,57 2,68 4,56 4,37 4,75

9,73 8,77 8,47 8,28 8,23

3,65 4,55 5,09 5,08 5,48

1,87 1,15 1,24 1,29 1,44

6,07 4,90 4,64 4,72 4,35

1,40 1,53 1,55 1,49 1,61

0,50 0,70 0,30 0,60 0,45

0,51 0,70 0,30 0,60 0,45

30,74 25,74 491,01 311,02 8,60

Juujärvi Danske Capital / T.Suonpää M. Forsberg M. Forsberg T. Petersen, J. Kurppa

5,10 4,81 4,88 5,20 2,97

3,66 3,32 3,16 3,86 1,46

6,07 5,94 5,68 5,04 4,21

4,75 3,71 3,62 3,77 1,80

-0,06 0,81 0,53 0,01 0,31

4,94 4,89 4,43 4,46 2,14

0,98 0,96 1,00 0,85 1,38

0,60 0,61 0,65 0,15 0,60

0,60 0,62 0,65 0,40 0,61

110,17 24,92 181,45 225,54 98,27

T. Suonpää J. Buddgürd J. Heikkilä H. Kojonen R. Ohlson

5,16 8,40 6,30 5,25 6,91

8,44 7,17 9,76 10,01 9,61

21,91 20,72 20,14 19,93 19,66

4,54 5,05 5,64 5,40 5,19

1,81 2,05 2,17 1,33 2,08

6,45 6,30 5,23 4,78 5,36

3,20 3,09 3,61 3,91 3,43

0,95 1,00 1,00 0,89 0,95

0,95 1,00 1,00 0,89 0,95

273,35 73,54 206,20 56,88 530,30

Danske Capital / T.Lundsten Ă…landsbanken Asset Mgmt. M. Woznica J. Kurppa, T. Petersen LundstrĂśm, Silva

4,59 1,41 -2,83 2,81

4,65 2,60 -1,39 0,72

7,98 6,58 5,21 4,26 2,27

4,09 2,60 1,98 -0,54 3,05

0,35 0,72 0,30 0,86 1,57

2,41 2,04 1,18 6,67 3,48

2,79 2,61 3,35 0,45 0,29

0,60 0,15 & 0,45 1,06 0,60

0,57 0,55 1,06 0,63

282,81 135,48 331,24 53,55 529,61

Nordea Inv. Management Salmenkivi Silva, Pukka K. Nihtilä, T. Kokkarinen T. Leskinen

-9,86 4,94

-4,26 9,40 4,12 7,92 0,10

18,15 14,33 13,61 13,34 12,25

1,61 5,70 -2,12 6,02 -8,74

0,51 -0,65 1,18 3,17 2,38

11,08 6,51 12,57 16,16 26,81

1,52 2,01 0,98 0,75 0,41

1,00 + 1,10 + 1,50 + 1,87 2,50

1,10 1,60 1,90 1,87 2,50

37,05 696,57 5,19 72,11 53,89

P. Tuutti, M. Laine, T. Seppä S. Daberius Rajakenttä, Selenius M. Heiskanen C. Backholm, P. SandstrÜm

4,97 2,99

3,23 -1,74 -2,16

-5,89

-4,75

-3,90 -4,23 -6,53 -8,69 -10,80

4,45 -10,63 -7,92 2,75 -11,72

-1,07 -2,66 1,72 -0,19 -0,93

15,81 13,01 10,16 12,40 10,78

-0,33 -0,42 -0,77 -0,80 -1,12

2,10 1,00 1,00 + 3,00 + 1,00 +

2,13 1,11 3,00 1,00

6,19 12,89 10,36 125,08 47,76

V. Kivipelto ICECAPITAL/Simonsen M. KyyrĂśnen Estlander & Partners Ltd J. Aarnio, J. Vilkko

1,82

-5,09 -7,89

Riski Riski HallinnointiTuotto volatiliSharpen ja säilytys1 kk teetti mittari palkkio, %

TERluku, %

0,25 0,60 0,40

Rahastopääoma meur

2199,62 204,44 752,49

Salkunhoitaja

ĤÄ?ĉĊǣ ÄŽÄ?ĔĎęĚĘęĚęÄ?ĎĒĚĘ Äž

YhtiĂś

Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot

ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012 63

TAULUKOT

Parhiala ja Lähdesmäki satsasivat Elisaan ĤÄ—Ä?ÄŽÄ?ĚĚĘĎÄ?Ĕē ĚđÄ?ĔĕĚĔđĊđęĆ ĘĚĔėĆĆē ykkĂśseksi ja paino yli kymmeneen prosenttiin. Harva Suomi-rahasto tekee moista temppua, mutta Nordea Suomi 130/30 -rahaston salkunhoitajat ƒÂ?• ƒ”Š‹ƒŽƒ ja ƒÂ?Â?‡ ¥Š†‡•Â?ÂĄÂ?‹ ovat aiemminkin tehneet radikaaleja tekoja. Se on myĂśs heidän rahastonsa luonne ja lupaus. Entistä erikoisemmaksi liikkeen tekee se, että ykkĂśseksi nostettu osake on teleoperaattori Elisa. Defensiivinen osinkolappu ei ole tavannut viihtyä Suomi-rahastojen suurimpien sijoitusten joukossa. Arvopaperin seuraamista 31 salkusta se mahtuu lisäksi vain

Tapiola Suomen kärkikuusikkoon. Kuinka salkunhoitajat perustelevat 5.10. päivätyssä syyskuun katsauksessaan Elisan painon kaksinkertaistamista ja Sammon osuuden selvää alentamista? Eivät mitenkään. â€?Syyskuun aikana lisäsimme sijoituksiamme Pohjolaan sen houkuttelevan arvostustason ansiosta ja kotiutimme voittoja Koneesta sen arvostustason noustessa huomattavan korkealleâ€?, salkunhoitajat kirjoittavat. " " "

ǧ syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 200,8 milj. euroa Kone 9,4 8,8 Fortum 7,8 8,3 Wärtsilä 5,9 5,8 Teliasonera 4,8 4,9 Sampo 4,5 YIT 4,5 4,4 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 134,7 milj. euroa Fortum 8,1 8,4 Nokia 7,3 7,9 Sampo 5,4 5,2 Nokian Renkaat 5,3 5,3 Kone 4,2 5,7 Outokumpu 3,9 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 35,1 milj. euroa Amer Sports 4,9 4,7 Uponor 4,8 3,1 Neste Oil 4,6 5,2 Tikkurila 4,6 5,1 PÜyry 4,6 Vaisala 4,3 4,4 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 19,0 milj. euroa Sampo 8,4 8,1 Amer Sports 7,6 7,5 Nordea 6,5 6,6 Huhtamäki 6,1 5,8 Neste Oil 5,8 Kemira 5,3 5,0 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 54,6 milj. euroa Amer Sports 7,1 7,1 Basware 7,1 7,5 Affecto 6,4 6,4 YIT 6,3 6,5 Huhtamäki 5,2 5,0 Lassila & Tikanoja 4,9 5,0 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 161,5 milj. euroa Sampo 8,4 4,8 Metso 6,9 5,3 Fortum 6,5 9,4 Nokian Renkaat 6,5 6,8 Amer Sports 5,8 5,8 Kone 4,8

64 LOKAKUU 2012

0,6 -0,4 0,1 0,0 0,1

-0,3 -0,6 0,3 0,0 -1,5

0,2 1,7 -0,6 -0,4 -0,1

0,2 0,2 -0,1 0,3 0,3

0,0 -0,4 0,0 -0,2 0,2 -0,1

3,5 1,6 -2,9 -0,3 0,0

syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. % salkusta % salkusta % -yks. DANSKE SUOMI YHTEISĂ–OSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen

syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Blomqvist, M. Larsson

Rahaston koko 321,5 milj. euroa Kone 8,8 7,4 Sampo 8,0 8,9 Fortum 7,8 9,9 Nokian Renkaat 6,0 5,6 Metso 5,6 Nordea 4,7 EQ SUOMILIIGA Salkunhoitaja: M. Pesonen Rahaston koko 10,9 milj. euroa Nokian Renkaat 7,9 8,7 YIT 7,1 7,6 Huhtamäki 6,1 5,7 Sampo 5,7 6,1 Metso 5,1 5,3 UPM 4,8 4,9 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Nyman Rahaston koko 101,6 milj. euroa Metso 9,2 Fortum 8,2 9,9 Nokian Renkaat 6,0 6,3 Wärtsilä 5,0 5,1 UPM 5,0 Kone 4,8 EVLI SUOMI PIENYHTIĂ–T Salkunhoitaja: J. Kujala Rahaston koko 65,3 milj. euroa Neste Oil 9,0 5,3 YIT 8,5 7,3 Raisio 7,1 7,9 Tieto 6,0 5,4 Huhtamäki 5,6 Outokumpu 4,8 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Heikkinen, S. Outinen Rahaston koko 70,9 milj. euroa Nokia 6,3 5,5 Wärtsilä 6,2 6,1 Nokian Renkaat 5,5 5,6 Metsä Board 5,4 4,9 Basware 5,2 5,5 Metso 4,7 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 17,7 milj. euroa Sampo 8,2 8,0 Fortum 8,1 8,5 Nokia 7,7 8,3 Kone 7,3 6,8 Metso 4,7 Teliasonera 4,7 5,1 Nordea 4,3 4,3

Rahaston koko 43,9 milj. euroa Kone 8,5 YIT 8,5 Wärtsilä 8,4 Nokian Renkaat 7,5 Sampo 6,9 Konecranes 4,7 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Auvray Rahaston koko 40,0 milj. euroa Fortum 9,3 Sampo 9,1 Kone 8,8 Wärtsilä 5,6 Nokia 4,6 UPM 4,1 ICECAPITAL FINLAND EQUITY Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 28,4 milj. euroa Kone 9,3 Metso 8,2 Nordea 8,2 Wärtsilä 6,8 Cargotec 4,9 Sampo 4,5 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 355,3 milj. euroa Fortum 8,1 Sampo 7,5 Nokian Renkaat 7,2 Metso 6,1 Nordea 4,4 Nokia 4,4 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 171,9 milj. euroa Fortum 8,4 Sampo 7,7 Metso 6,3 Kone 6,3 Teliasonera 4,5 Nordea 3,9 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: J. Lahdesmäki Rahaston koko 20,4 milj. euroa Elisa 10,2 YIT 9,9 Metso 9,3 Nokian Renkaat 9,2 Pohjola 6,7 Fortum 6,3

ARVOPAPERI

1,5 -1,0 -2,2 0,4

-0,9 -0,6 0,4 -0,3 -0,2 -0,1

-1,7 -0,3 0,0

3,7 1,2 -0,9 0,6

0,8 0,1 -0,1 0,5 -0,3

0,2 -0,4 -0,6 0,5 -0,4 0,0

6,2 8,6 8,7 7,9 7,8

2,3 -0,2 -0,3 -0,5 -1,0

10,4 8,7 8,0 5,4 6,2 4,1

-1,1 0,4 0,7 0,2 -1,6 -0,1

8,6 8,6 5,2 6,6 5,1

0,7 -0,4 3,0 0,2 -0,2

8,3 8,3 7,1 6,0 4,6 5,6

-0,2 -0,8 0,1 0,0 -0,1 -1,2

9,3 8,2 6,0 5,8 4,4 4,2

-0,9 -0,5 0,3 0,5 0,1 -0,3

10,1 7,0 11,2

-0,2 2,3 -2,0

6,8

-0,5

TAULUKOT

ǧ syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Haugen Rahaston koko 184,0 milj. euroa Sampo 8,9 Huhtamäki 7,6 Teliasonera 6,7 Nokian Renkaat 6,0 Fortum 5,6 Nordea 5,0 OP-DELTA Salkunhoitaja: P. Kilpeläinen Rahaston koko 345,4 milj. euroa Kone 9,0 Fortum 8,9 Sampo 8,1 Nokia 6,5 Nokian Renkaat 6,4 Metso 4,8 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 285,7 milj. euroa Nokian Renkaat 13,4 Sampo 9,1 Fortum 7,7 Kone 6,7 Stora Enso 6,7 Nokia 6,6 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: P. Kilpeläinen Rahaston koko 175,9 milj. euroa Fortum 9,0 Nokia 6,6 Stora Enso 6,6 Pohjola 6,6 Neste Oil 6,1 Nordea 4,9 OP-SUOMI PIENYHTIĂ–T Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 91,3 milj. euroa Basware 9,2 Metsä Board 8,4 PKC 7,8 Vacon 7,7 Affecto 6,1 Amer Sports 4,7

8,6 7,1 6,7 6,0 5,9 4,8

0,3 0,4 0,0 0,0 -0,3 0,1

8,3 9,4 9,1 6,8 6,0

0,7 -0,5 -1,0 -0,3 0,4

13,7 9,5 8,3 6,4 6,6 7,5

-0,3 -0,4 -0,6 0,3 0,1 -0,8

9,0 7,0 6,0

0,0 -0,3 0,6

5,1

1,0

9,6 7,8 7,2 7,3 6,3 4,9

-0,4 0,7 0,5 0,4 -0,2 -0,2

syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Backholm Rahaston koko 207,4 milj. euroa Kone 9,8 Sampo 8,5 Metso 7,1 Fortum 6,7 Nokia 6,7 Nokian Renkaat 4,9 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Simo Rahaston koko 58,1 milj. euroa Outotec 9,9 Neste Oil 9,9 YIT 8,0 Konecranes 6,5 Kemira 4,8 Metsä Board 4,7 SĂ„Ă„STĂ–PANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 144,9 milj. euroa Sampo 8,0 Fortum 7,6 Nokia 5,5 Amer Sports 4,5 Metso 4,4 Neste Oil 3,8 SĂ„Ă„STĂ–PANKKI PIENYHTIĂ–T Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 9,6 milj. euroa Neste Oil 8,4 Metsä Board 8,4 Amer Sports 8,4 Affecto 5,4 YIT 5,4 Tieto 5,3 TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Heikkilä Rahaston koko 90,0 milj. euroa UPM 6,8 Amer Sports 6,7 Nordea 6,1 Raisio 5,2 Kesko 5,1 Neste Oil 5,1

8,8 9,6 4,8 8,4 7,2

1,0 -1,1 2,3 -1,6 -0,5

8,0 9,1 6,9

1,9 0,8 1,1

4,9

-0,1

8,6 8,0 7,4 3,9

-0,6 -0,3 -1,8 0,6

4,5

-0,6

6,3 5,0 6,2 4,9

2,1 3,4 2,1 0,5

5,1

0,2

7,1 7,1 6,0 5,1

-0,3 -0,4 0,1 0,1

syyskuu, elokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 42,7 milj. euroa Kone 5,0 Fortum 4,9 Elisa 4,9 Pohjola 4,2 Teliasonera 4,2 Metso 4,1 UB HR SUOMI Salkunhoitaja: Aventum RahastoyhtiĂś Rahaston koko 2,5 milj. euroa Fortum 8,6 Sampo 7,3 Kone 6,8 UPM 6,1 Stora Enso 4,5 Neste Oil 4,2 Ă…LANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Lund Rahaston koko 10,6 milj. euroa Fortum 7,4 UPM 5,8 Sampo 5,4 Metso 5,2 Elisa 4,9 Kesko 4,5

Metso UPM Nokia Konecranes Wärtsilä Outotec YIT Kesko B Fortum Neste Oil Sampo Orion B Cargotec Elisa Kemira Kone Pohjola Stora Enso R Talvivaara Outokumpu Sanoma Rautaruukki Nokian Renkaat Yhteensä

-0,4 -0,1 0,0 -0,2 0,0

8,1 6,8 6,0 6,3 4,9 4,2

0,5 0,5 0,8 -0,2 -0,4 0,0

7,9 6,6 5,9 5,8

-0,5 -0,8 -0,4 -0,6

4,5

0,0

15.10.2012

Osake

5,4 5,0 4,9 4,4 4,2

Osakkeita, kpl

Arvo, euroa

Muutos 1kk, kpl

Muutos 1kk, euroa

684 000 1 410 500 4 656 500 7 037 270 736 000 232 000 781 400 140 000 1 366 151 678 000 696 000 60 150 377 000 304 899 503 800 173 000 145 000 489 000 1 508 236 6 052 666 607 000 1 037 000 233 000 29 908 572

18 536 400 12 257 245 9 266 435 164 179 509 19 607 040 8 897 200 12 291 422 3 101 000 19 112 452 7 403 760 17 093 760 1 077 888 6 736 990 5 405 859 5 138 760 9 973 450 1 538 450 2 303 190 2 548 919 4 236 866 4 139 740 5 309 440 7 924 330 348 080 106

30 482 25 000 99 000 7 702 5 000 2 500 5 060 3 000 4 100 4 890 2 000 150 0 0 0 0 0 0 0 -80 000 -9 000 -25 000 -7 500 67 384

826 062 217 250 197 010 179 688 133 200 95 875 79 594 66 450 57 359 53 399 49 120 2 688 0 0 0 0 0 0 0 -56 000 -61 380 -128 000 -255 075 1 457 239

Muutos vuoden alusta, kpl 162 500 122 500 518 583 26 702 0 21 000 134 400 46 000 318 350 -44 110 -83 000 10 650 10 393 -113 135 815 -98 000 35 000 190 000 338 000 1 030 166 -55 000 144 000 18 492 2 734 306

Muutos vuoden alusta, euroa 3 595 425 1 296 365 -6 333 512 62 245 850 3 179 520 1 216 800 4 281 562 660 760 1 834 214 1 771 302 2 160 330 332 913 -1 687 639 -1 337 029 521 358 -893 650 712 350 918 820 -364 969 591 966 -1 725 580 -1 048 720 2 587 371 74 515 808

Muutos vuoden alusta (kpl), % 31 10 13 0 0 10 21 49 30 -6 -11 22 3 -27 0 -36 32 64 29 21 -8 16 9 10

Seurannassa ovat Helsingin pÜrssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. Euromääräiset arvot on laskettu lokakuun 15. päivän päätÜskursseilla. Seurattavat salkut: Hautaset (Suomen KauppayhtiÜt), Hartwallit (Hartwall Capital, HTT, K. Hartwall Invest), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laine), Kari NiemistÜ (Selective Investor), GÜran Sundholm. Euromääräiset muutokset taulukossa kuvaavat kuukausivertailussa ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa, mutta vuoden alusta tapahtuvassa vertailussa omistuksen arvonmuutosta.

ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012 65

TAULUKOT

Kiinan keskuspankki sijoittajan asialla ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก อ อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ อ ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย วค

ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย อ วกอ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย วก ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก อ อ วกอ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย วฃย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ยกย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกวก ย ย ย ยก ย ย ย วฃย ย ย ย ย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

อปอบ

อปอบ Suomi

Saksa

Intia

prosenttia 5,0

Kiina

prosenttia 10,0

4,0

2,0 2010 10/2009

2011 10/2012

1,0

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤคฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ อ อ วคอ วคอ อ อ อ

3,0

8,0 6,0 4,0 2010 10/2009

อปอบ วก AAA-luokitellut

BBB-luokitellut

2011 10/2012

อปอบ วก

prosenttia 8,0

Aaa-luokitellut

Baa-luokitellut

prosenttia 10,0

7,0

8,0

6,0 5,0

6,0

4,0

4,0

2,0 2010 10/2009

2011 10/2012

1,0

2010 10/2009

อ อ วง

2011 10/2012

2,0

prosenttia 5,0

ย ย ย ย

2,0

dollaria/unssi 1 900

4,5 4,0

1 600

3,5 3,0

1 300

2,5 2010 4/2009

66 LOKAKUU 2012

2,0

2011 3/2012

1,5

ARVOPAPERI

2010 10/2009

2011 10/2012

1 000

TAULUKOT

วง

euroa dollareina 1,6

pistettรค 400

CRB-indeksi

1,5

350

1,4

300

1,3

250

1,2 2010 10/2009

2011 10/2012

2010 9/2009

1,1

2011 9/2012

prosenttia 11,0

วฃย ย ย ร ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย

Otsikko 2010

2011

9/2009

200

9/2012

prosenttia 100

วฃย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

10,0

80

9,0

60

8,0

40 2008 9/2007

7,0

2009

2010

2011 9/2012

20

USA:n tyรถmarkkinoilla takkuista ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ย ย ร ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย -

ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ อ วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ร ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกยกย

ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย อ อ อ อ อ อ วฃย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ วฃยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

วง

ร ljy, Brent ร ljy, WTI Alumiini Kupari Kulta Lyijy Nikkeli Palladium Hopea Tina Sinkki Lรคmmitysรถljy Maakaasu

hinta, USD muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta 10.12.2012 1kk, % 1v, % 3v, % 5v, % 1v, USD 3v, USD 5v, USD 5v, USD 113,35 -0,6 91,25 -5,5 1 992 -1,9 8 125 1,2 1 761 1,7 2 215 4,6 17 735 7,3 648,45 -3,5 33,79 0,6 21 685 7,0 1 952 -0,6 3,13 -1,3 3,48 23,6

7,2 6,8 -8,9 11,1 6,0 12,1 -5,8 5,7 4,8 -5,7 2,5 7,6 -1,8

66,0 27,1 6,8 29,7 67,5 -1,6 -6,5 100,7 91,7 43,6 -4,5 68,7 -27,1

47,6 12,3 -16,9 -0,1 137,6 -44,3 -42,4 71,0 148,1 35,1 -36,0 41,0 -50,4

111,7 95,9 2 038 7 874 1 662 2 014 17 851 640,0 31,0 20 915 1 937 3,0 2,8

98,4 88,8 2 200 8 018 1 443 2 212 20 789 611,8 27,7 22 058 2 123 2,6 3,9

91,8 86,3 2 186 7 248 1 220 2 126 20 141 491,2 22,4 19 703 1 994 2,5 5,0

34,27 30,81 1 254 2 765 713 880 8 810 162,10 8,88 9 900 1 042 1,13 1,91

ARVOPAPERI

ylin hinta 5v, USD 145,65 145,63 3 292 10 148 1 895 3 980 33 655 857,25 48,70 33 255 3 161 4,11 13,58

ฤคฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ อ อ วคอ อ วคอ อ อ อ

Raaka-aine

LOKAKUU 2012 67

TAULUKOT

OSINGOT JA TUOTOT yhtiĂś

Affecto Ahlstrom Aktia Alma Media Amer Sports Aspo Aspocomp Atria Basware Biohit Biotie Capman Cargotec Cencorp Citycon Componenta Comptel Cramo Digia Dovre Group Efore Elecster Elektrobit Elisa eQ Etteplan Exel Composites F-Secure Finnair Finnlines Fiskars Fortum Glaston HKScan Honkarakenne Huhtamäki Ilkka Incap Innofactor Interavanti Ixonos Kemira Keskisuomalainen Kesko Kesla Kone Konecranes Lännen Tehtaat Lassila & Tikanoja Lemminkäinen Metsa Board Marimekko Martela Metso Neo Industrial Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Nordic Aluminium Norvestia Nurminen Logistics Okmetic Olvi Oral 68 LOKAKUU 2012

ENNUSTEET 2013

kurssimuutos 1 kk,%

osinko/ osake 2011

osinko/ osake, euroa

3,9 -2,1 7,8 2,8 -1,1 1,2 1,4 0,8 -0,4 26,2 -11,1 -1,1 -11,3 80,0 6,8 -4,2 0,0 -6,2 -7,5 18,6 0,0 -3,6 0,0 5,5 6,7 4,4 -0,9 -4,0 -2,4 0,5 -2,0 -8,3 0,0 4,4 2,3 1,0 -6,5 -3,6 2,3 7,0 -2,4 -6,1 -2,0 -2,0 0,7 10,0 -0,8 3,3 -3,5 -3,4 6,3 -0,4 0,5 -10,1 -23,9 5,7 -11,6 -0,8 -0,1 -0,5 5,5 -3,3 3,2 1,6

0,11 1,30 0,30 0,40 0,33 0,39

0,12 0,71 0,41 0,38 0,35 0,42

32 147 54 107 49 114

4,1 5,5 7,3 7,8 3,4 7,2

0,17 0,65 0,38 0,35 0,40 0,42

40 94 53 92 43 86

5,8 5,0 6,6 7,3 3,9 7,2

0,20 0,41

0,20 0,40

87 78

3,8 1,8

0,28 0,45

42 53

5,3 2,1

0,00 0,07 1,00

0,00 0,05 1,00

112 48

0,0 5,6 5,4

0,00 0,09 1,00

84 49

0,0 10,9 5,4

0,15 0,00 0,03 0,30 0,11 0,01

0,15 0,00 0,03 0,35 0,08 0,02

47 29 50

6,0 0,0 6,6 4,2 2,7 3,9

0,15 0,00 0,03 0,40 0,16 0,03

72 0 80 46 35 60

6,0 0,0 6,6 4,9 5,5 5,9

0,00 1,30

0,02 1,35

96 101

3,0 7,6

0,03 1,37

58 101

4,5 7,8

0,13

0,10 0,35 0,08 0,00

33 85 68

3,5 5,4 4,4 0,0

0,10 0,40 0,09 0,01

32 81 68 2

3,5 6,2 5,3 0,2

68 75 111

4,3 7,1 0,0 4,2

0,60 1,00 0,00 0,18

59 72

0,17

0,67 1,00 0,00 0,15

48

3,9 7,1 0,0 5,2

0,46 0,40

0,52 0,30

45 73

4,2 6,0

0,55 0,40

46 77

4,5 8,0

0,00

0,00

0

0,0

0,01

23

2,3

0,00 0,53 1,20 1,20 0,25 1,40 1,00 0,85 0,55 0,50 0,00 0,55 0,45 1,70

0,53 1,00 1,10 0,00 1,46 1,05 0,75 0,58 0,60 0,00 0,58 0,45 1,75

64 81 75

5,2 6,9 5,0 0,0 2,6 4,5 5,3 5,5 3,8 0,0 3,9 8,1 6,5

0,57 1,00 1,23 0,15 1,57 1,15 0,90 0,63 0,73 0,05 0,63 0,45 1,75

59 84 72 44 55 65 80 67 34 25 72 76 61

5,6 6,9 5,6 3,2 2,7 4,9 6,4 5,9 4,5 2,1 4,2 8,1 6,5

0,45 0,00 1,70

41 53

4,1 0,0 5,0

0,30 0,68 0,04

56 47 45

6,4 3,5 1,2

0,06 0,00 0,59 1,00

0,35 0,20 1,20 2,20 0,30 0,00 0,28 0,50 0,03

voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa

71 0

58 66 86 72 34 0 90 118 61

0,35 0,00 1,45

50 51

3,2 0,0 4,3

0,27 0,60 0,02

58 49 52

5,6 3,1 0,5

ARVOPAPERI

voiton- osinkojako,% tuotto,%

TUOTOT 1V.

TUOTOT 3V.

TUOTOT 5V.

kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaismuutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto 1 v, %

1 v,%

3 v,%

3 v,%

5 v,%

5 v,%

36,9 5,3 3,7 -21,0 1,5 -3,8 -21,5 -2,8 20,8 55,1 -7,0 -23,9 -11,8 12,5 -2,1 -36,8 -28,0 12,1 11,0 59,4 -13,9 3,8 45,7 14,7 11,8 27,1 -14,5 -16,7 -29,8 4,7 12,6 -22,6 -54,8 -28,7 -39,0 50,0 -16,7 -42,6 -29,0 -13,6 -5,7 11,3 -7,0 -14,2 -31,8 48,5 52,7 -1,1 -0,9 -20,4 34,3 33,8 1,3 6,4 -44,4 47,8 -58,0 34,5 17,8 -3,1 15,6 6,5 17,9 4,8

42,3 15,4 9,4 -15,6 4,9 -3,8 -21,5 0,6 23,3 65,4 -7,0 -18,8 -8,9 12,5 4,0 -36,8 -24,2 15,1 14,5 63,6 -13,9 8,9 45,7 27,3 18,4 31,9 -9,3 -14,1 -29,8 4,7 17,1 -17,9 -54,8 -25,9 -37,5 56,0 -11,5 -42,6 -29,0 -5,9 -5,7 17,3 -1,2 -9,8 -29,0 53,4 60,2 4,7 3,9 -18,3 34,3 39,2 8,0 12,0 -44,4 53,5 -54,4 39,1 27,0 1,2 19,8 12,0 21,4 5,8

33,8 38,5 -35,1 -43,4 60,0 8,6 63,1 -57,6 84,0 120,9 -29,8 -35,3 12,0 -48,8 -13,8 -42,5 -45,5 -20,8 -10,2 64,5 -17,8 5,4 12,9 34,4 4,4 -4,7 12,1 -40,6 -51,2 9,1 64,8 -18,5 -77,2 -55,3 -34,0 38,2 -22,5 -61,4 -56,0 -49,3 -64,1 49,1 -7,7 -6,7 0,7 133,8 18,4 -2,5 -35,6 -34,7 179,8 44,1 -22,6 36,6 -68,8 -12,7 -80,7 105,2 99,4 -15,6 -43,2 106,3 78,0 21,3

46,0 67,3 -25,9 -31,1 74,0 20,7 63,1 -53,8 94,8 135,4 -29,8 -24,2 19,9 -48,8 0,3 -42,5 -36,2 -18,3 1,8 68,8 -17,8 18,6 12,9 67,6 10,6 3,6 30,9 -35,6 -51,2 9,1 85,5 -4,9 -77,2 -50,9 -31,1 57,3 -8,2 -61,4 -56,0 -43,3 -64,1 68,9 10,0 5,2 8,3 157,8 33,3 13,3 -27,0 -31,8 179,8 61,2 -8,1 54,1 -66,4 -5,1 -76,6 121,2 141,7 0,0 -41,2 132,1 94,1 24,8

-32,6 -29,2

-18,0 -3,2

-60,5 -23,7 -4,6 -24,3 -76,7 72,6 50,2 -60,4 -75,4 -48,1 -72,1 -36,9 -75,1 -76,6 -66,1 -23,8 70,0 -36,2 -26,2 -56,4 -4,6 -44,3 -51,5 -56,7 -24,4 -80,3 -46,9 32,2 -47,6 -92,4 -74,4 -65,2 36,1 -38,7 -84,3 -68,6 -47,6 -84,8 3,5 -26,9 -51,9 -69,5 114,1 -22,4 -22,3 -54,1 -68,0 -41,1 1,6 -40,8 -44,9 -82,5 -56,1 -92,5 22,3 0,4 -28,2 -62,9 62,6 33,6 12,6

-43,6 -11,0 24,6 -24,3 -72,8 91,8 60,1 -60,4 -69,4 -37,4 -72,1 -21,2 -72,1 -69,1 -62,2 -8,4 74,5 -28,8 -11,3 -55,7 26,3 -34,8 -43,6 -48,3 -12,7 -79,6 -46,9 72,4 -30,8 -91,7 -69,3 -61,4 74,4 -17,5 -84,3 -68,6 -37,6 -84,2 37,2 -3,5 -39,3 -64,1 148,9 -2,9 2,5 -43,6 -62,7 -39,1 25,7 -18,0 -25,9 -79,4 -45,9 -90,4 39,5 31,8 -5,1 -59,9 96,6 55,1 15,9

ĤÄ?ĉĊǣ ĆĈęĘĊę Í•Í™ǤÍ•Í”Ǥ͖͔͕͖

ENNUSTEET 2012

osakekurssi 12.10. 2012 2,93 13,02 5,65 4,78 10,21 5,85 2,12 5,20 21,92 2,60 0,40 0,86 18,61 0,09 2,50 2,49 0,38 8,15 2,82 0,51 0,68 4,32 0,67 17,66 1,90 2,86 6,49 1,70 2,05 7,80 15,48 13,99 0,28 3,58 2,25 12,30 5,02 0,27 0,44 3,04 0,83 10,18 14,41 21,88 4,63 57,00 23,50 14,14 10,51 16,00 2,35 14,84 5,57 27,10 1,75 10,96 1,96 34,06 29,91 6,20 1,93 4,75 19,10 3,25

TAULUKOT

OSINGOT JA TUOTOT ENNUSTEET 2012

yhtiĂś

Oriola-KD Orion Outokumpu Outotec Panostaja PKC Group Pohjois-Karjalan Kirjapaino Pohjola Ponsse Poyry QPR Raisio Ramirent Rapala Rautaruukki Raute Revenio Group Ruukki Group Saga Furs Sampo Sanoma Scanfil Sievi Capital Solteq Soprano Sponda SRV SSK Stockmann Stonesoft Stora Enso Suominen Takoma Talentum Talvivaara Technopolis Tecnotree Tectia Teleste Tieto Tiimari Tikkurila Trainers' House Tulikivi Turvatiimi UPM-Kymmene Uponor Vaahto Group Vacon Vaisala Viking Line Wärtsilä Wulff YIT Yleiselektroniikka Ă…landsbanken

osakekurssi 12.10. 2012 1,95 17,60 0,70 38,44 0,77 13,69 11,33 10,52 6,69 3,54 0,89 2,97 6,05 4,99 5,15 7,35 0,38 0,49 19,23 24,31 6,81 0,82 0,97 1,22 0,49 3,24 3,37 2,69 15,54 1,30 4,72 0,35 0,43 1,21 1,81 3,37 0,24 0,81 4,02 13,43 0,09 14,45 0,12 0,62 0,03 8,68 8,20 1,68 40,95 15,75 17,62 25,89 1,90 15,33 5,15 7,49

kurssimuutos 1 kk,%

osinko/ osake 2011

osinko/ osake, euroa

-2,5 8,8 -15,4 3,7 -1,3 -6,2 -3,6 9,6 -0,9 16,7 2,3 7,6 -5,9 -0,2 -9,5 -2,0 5,6 4,3 9,0 2,8 -13,7 -3,5 -2,0 -6,9 -5,8 0,9 -6,4 -5,6 4,6 -21,7 -8,6 -7,9 -10,4 -6,9 -7,2 -2,0 0,0 11,0 -5,4 -6,1 0,0 0,6 -14,3 -6,1 -25,0 -7,2 -6,0 -27,0 3,9 -2,5 -1,9 -10,3 -1,6 -3,6 3,0 -6,4

0,08 1,42 0,00 0,85

0,10 1,30 0,00 1,10

113 92

0,60

ENNUSTEET 2013

voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa

41

5,1 7,4 0,0 2,9

0,13 1,10 0,00 1,22

72 87 0 43

6,6 6,3 0,0 3,2

0,65

40

4,7

0,75

42

5,5

0,41 0,35 0,20

0,47 0,35 0,10

48 59 67

4,5 5,2 2,8

0,55 0,40 0,20

51 56 87

5,2 6,0 5,6

0,11 0,28 0,23 0,50

71 57 64

0,02 0,04

0,12 0,30 0,24 0,30 0,50 0,02 0,00

4,0 5,0 4,7 5,8 6,8 5,3 0,0

0,13 0,33 0,26 0,30 0,30 0,03 0,00

67 61 65 86 54 61

4,4 5,5 5,1 5,8 4,1 7,9 0,0

1,20 0,60

1,25 0,60

5,1 8,8

1,35 0,60

57 74

5,6 8,8

62 65

53 77

0,05 0,16 0,12

0,17 0,12

53 76

5,2 3,6

0,18 0,14

58 37

5,6 4,0

0,50 0,00 0,30

0,60 0,00 0,30

77 0 80

3,9 0,0 6,4

0,80 0,00 0,30

78 0 63

5,1 0,0 6,4

0,06 0,00 0,19

0,07 0,00 0,20

128 53

5,8 0,0 5,9

0,08 0,00 0,20

86 0 51

6,6 0,0 5,9

0,14 0,75

0,17 0,79

40 62

4,2 5,8

0,24 0,82

42 57

6,0 6,1

0,73 0,00

0,78 0,00

79

5,4 0,0

0,85 0,00

79 0

5,9 0,0

0,60 0,35

0,60 0,40

83 96

6,9 4,9

0,60 0,45

66 86

6,9 5,5

0,90 0,65

1,00 0,70

57 64

2,4 4,4

1,10 0,78

50 67

2,7 5,0

0,90

1,00 0,10 0,75

60 67 55

3,9 5,3 4,9

1,04 0,11 0,80

58 50 51

4,0 5,8 5,2

0,70

TUOTOT 1V.

TUOTOT 3V.

TUOTOT 5V.

kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaisvoiton- osinko- muutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto jako,% tuotto,% 1 v,% 1 v, % 3 v,% 5 v,% 3 v,% 5 v,% 13,4 16,2 -47,7 27,9 -20,7 26,8 -3,6 24,4 -2,8 -45,1 11,3 25,8 12,9 -7,1 -34,7 1,9 -22,4 -47,3 29,1 17,0 -28,0

18,2 27,3 -47,7 30,7 -20,7 31,3 -0,1 30,6 1,5 -43,4 15,0 31,5 17,8 -3,4 -31,1 5,4 -18,8 -47,3 41,0 24,2 -23,0

-51,7 37,1 -79,6 64,4 -42,2 174,9 13,8 35,6 23,9 -71,9 -2,2 18,3 -22,1 7,8 -68,4 -11,4 15,2 -74,5 126,2 40,4 -52,9

-45,5 72,7 -78,7 75,8 -35,3 206,1 29,2 54,2 38,4 -70,4 9,7 32,3 -15,4 19,9 -64,5 -5,8 29,8 -73,3 184,8 65,1 -43,0

-42,1 -4,8 -89,0 -24,2 -49,6 24,5 -28,3 -11,3 -65,1 -80,2 0,0 62,3 -64,4 -16,6 -87,5 -44,3 -52,5 -82,4 78,2 12,2 -68,1

-29,9 40,3 -87,4 -10,1 -32,4 55,2 -13,3 10,6 -59,7 -76,8 20,6 95,2 -59,6 0,7 -83,5 -30,2 -39,7 -80,8 162,5 51,1 -55,2

-23,7 17,3 8,9 5,9 -23,4 -19,5 20,8 91,2 -5,5 -22,2 -49,4 -21,9 -29,9 2,1 -15,0 107,7 46,7 36,3 0,0 3,6 -47,8 -18,4 -44,0 -8,3 12,6 -74,8 16,1 -6,0 -21,7 31,3 -11,2 22,7 28,8 -24,3

-19,7 25,4 15,1 11,2 -21,4 -16,8 24,2 91,2 0,1 -22,2 -49,4 -18,9 -29,9 7,2 -15,0 107,7 51,7 43,5 0,0 8,9 -47,8 -18,4 -44,0 -2,6 17,0 -74,8 18,7 -2,1 -19,7 35,9 -8,1 27,9 35,9 -24,3

-41,2 -2,4 -4,0 22,3 -41,2 -13,8 -8,5 109,7 -3,7 -64,3 -59,0 -38,6 -57,1 -7,8 -70,0 19,6 0,8 3,7 -83,5

-29,5 8,6 1,4 39,2 -37,3 -6,4 0,5 109,7 8,8 -63,8 -59,0 -35,5 -57,1 5,3 -70,0 19,6 8,9 18,3 -83,5

-28,9 -31,5 -35,1 -49,0 -57,9 -33,3 -52,9 217,1 -60,6 -82,8 -75,1 -64,5 -58,0 -41,5 -78,2 -32,3 -53,6 -20,4 -95,1

2,2 -18,0 -28,5 -38,1 -52,3 -20,2 -42,5 217,1 -52,6 -82,5 -73,2 -57,8 -58,0 -28,1 -75,2 -32,3 -46,2 -0,2 -95,0

-78,2 -39,2 -65,0 8,4 -32,6 -73,7 63,1 -37,0 -46,9 85,6 -47,8 12,1 57,0 -66,6

-78,2 -37,0 -65,0 25,3 -23,8 -73,7 74,7 -30,7 -43,4 112,6 -44,0 23,5 93,4 -65,7

-91,9 -72,4 -76,7 -44,5 -59,4 -84,6 11,7 -60,6 -56,5 5,1 -50,6 -23,7 43,1 -70,1

-91,0 -69,4 -76,7 -26,0 -43,9 -83,8 27,0 -53,5 -50,8 44,7 -43,3 -2,9 100,3 -67,2

porssi.arvopaperi.fi

A RVOPA PER IN PĂ–R SSIPA LV ELU. K Ă„Y TĂ–SSĂ„ 24/7. K A IKKI POHJOISM A ISET PĂ–R SSILISTAT. Y HTIĂ–IDEN AVA INLU V U T. KUR SSIHISTOR I AT. Y HTIĂ–ISTĂ„ KIRJOITET U T UU TISET. Y Čƒ Y Ǥ ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012 69

ILMIÖT

SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖITÄ Koonnut Pekka Virolainen

Nikkarointi ei kiinnosta Kiinassa

NIKKAROINTI on länsimaissa entistä suositumpaa. Se on edullisin tapa tehdä kotiin parannuksia mutta myös parhaimmillaan voimaannuttava harrastus: tutkimustenkin mukaan tietotekniikan aikakaudella käsityöt ovat monipuolisia henkisen hyvinvoinnin lähteitä. Näin siis länsimaissa, joissa nikkarointia ei tarvitse tehdä elääkseen. Toisin on nousevissa talouksissa, etenkin rikastuvassa Kiinassa. Siellä pakollinen tee se itse -kulttuuri on vielä niin läheisessä muistissa, että jos ei ole pakko, käsityöt teetetään muilla. Tämän kulttuurieron sai tunnustaa muun muassa amerikkalainen do-ityourself-kulttuurin ykkösnimi Home Depot. Kuuden laihan vuoden jälkeen se lakkaa yrittämästä ja sulkee kaikki seitsemän suurta tavarataloaan Kiinassa. Kiina on enempi tee-se-minullekulttuuri, kommentoi yhtiön puhemies vetäytymistä. Saman ilmiön on huomannut myös ruotsalainen IKEA. Sen tavaratalot kuitenkin menestyvät kohtalaisesti, koska IKEA auttaa asiakastaan löytämään apumiehiä, jotka käyvät kokoamassa litteistä paketeista huonekaluja. Edelleen moni myös vain ottaa mallin ja mitat IKEA:n huonekaluista ja teettää ne naapuruston puusepällä.

Mobiilista videoon kova kilpailija matkapuhelinmarkkinoilla vaihtoi tänä vuonna osakkeensa nimensä Nasdaqissa Telefon AB LM Ericssonista pelkäksi Ericssoniksi, eikä aivan syyttä. Lars Magnuksen nimikirjaimet jäävät vielä yhtiön viralliseen nimeen, mutta telefon-sana kuvaa yhä vähemmän Ericssonin liiketoimintaa. Yhtiö oli vuosituhannen vaihteessa lähes konkurssikypsä, kun se liittoutui japanilaisen Sonyn kanssa matkapuhelinbisneksessä. Älypuhelimiin Sony Ericsson meni Microsoftin käyttöjärjestelmällä, mutta älysi kuitenkin luopua siitä pikaisesti. Helmikuussa Ericsson kuitenkin luopui kokonaan matkapuhelimista. Sen sijaan verkkojen toimittajana se on yhä suurin. Puolet maailman matkapuhelinliikenteestä kulkee sen verkkojen kautta. Verkkoliikenteessä puheen osuus väistyy, ja nykyisin datasta jo 40 prosenttia on videota, jota katsotaan niin tv:n kuin internetin kautta. Siksi Ericsson on ottanut isoja askeleita tv-maailmassa, ja se on jo Euroopan suurin yksityinen broadcasteri, tv-verkkoyhtiö. Se vastaa muun muassa lokakuussa Suomessakin aloittaneen HBONordicin lähetystoiminnasta samoin kuin on DNA:n HD-antenniverkon ja C More -kanavan takana. Teknokuplan puhjetessa Ericssonin kurssi syöksyi 800:sta 20 kruunuun, vuonna 2007 tuli uusi romahdus, mutta nyt kurssi liikkuu 60 kruunun tasoilla. Uuden videovallankumouksen airueena Ericsson aikoo pysytellä avoimien standardien lipunkantajana ja yrittää pitää puoliaan Applen, Googlen ja Samsungin omia tv-lähetysjärjestelmiä vastaan. AIKANAAN NOKIAN

120 miinus ikä = uusi osakepaino OSAKESÄÄSTÄJÄN salkunhajautusohje on

perinteisesti ollut pitää sitä enemmän varoja osakkeissa, mitä vähemmän on ikää ja loput pienempiriskisissä lainapapereissa. Eli jos sijoitushorisontti ennen työelämästä poistumista on pitkä, kannattaa ottaa enemmän riskiä, eläkkeelle jäätyä voi jo pelata varman päälle. Jos ikää on 40, osakkeissa pidetään 100-

70 LOKAKUU 2012

40 eli 60 prosenttia, 65-vuotias taas pitäisi osakkeissa 100-65 eli 35 prosenttia. Nyt suositus on muuttunut muun muassa eläkkeellejäämisiän noustua. Forbeslehden mukaan oma ikä pitää nyt vähentää luvusta 110 tai 120, eli 60 vuotiaalle suositellaan nyt 60 prosentin osakepainoa. Entä ne ihmiset, jotka myivät kaikki osakkeensa 2008 ja 2009 lamassa?

ARVOPAPERI

”Heidän ei pitäisi tulla ikinä takaisin osakemarkkinoille, sillä he tekisivät luultavasti saman virheen uudelleen seuraavassa yhtä epäedullisessa markkinatilanteessa”, sanoo sijoitusneuvoja Alan Roth Wealth Logic -yhtiöstä.

ILMIĂ–T

MARKUS SALIN

Suomi tarvitsee ison remontin

SUOMEN BUFFETT. Anders Oldenburg on Omahan oraakkelin linjoilla.

Loppuelämän osakkeet

OSAKESIJOITTAMISESSA on monta viisautta. Kun toisen mielestä Fortumia kannattaa ostaa 15 eurolla ja toisen mielestä myydä, syntyy kauppa. Yhden viisauden mukaan kauppoja ei kuitenkaan kannata tehdä joka päivä, eikä ainakaan edestakaisin. Seligsonin salkunhoitaja Anders Oldenburg selittää, miksei tee Phoebusrahastossaan jatkuvasti kauppaa siinä missä joku toinen salkunhoitaja pyrkii hyĂśdyntämään kurssien edestakaista sahailua. Hän siteeraa rahastoyhtiĂśn katsauksessa ƒ””‡Â? Â—ĆĄÂ‡Â–Â–Â‹Âƒ. —ƥ‡–– ’››–¥¥ Â?‹‡––‹Â?ÂĄÂĄÂ? –‹ŽƒÂ?Â?Â‡Â–Â–ÂƒÇĄ jossa sijoittaja saisi loppuelämänsä aikana tehdä vain 20 sijoitusta. Kun 20 osaketta on hankittu, salkun koostumusta ei saa enää muuttaa, vaan sen kanssa ‘Â? Â‡ÂŽÂ‡Â–Â–ÂĄÂ˜¥Ǥ ¥‹Â? ’¥¥•–¥¥Â? —ƥ‡––njÂ?‘‘diin, missä toimitaan pikemminkin yrittäjänä kuin sijoittajana ja ostetaan osuuksia yrityksistä, ei osakkeita. Yrittäjä saa toisaalta harvoin mahdollisuuden sijoittaa maailmanluokan yrityksiin, osakesijoittaja sen kun vain valitsee listalta mitä haluaa. Yrittäjä ei myĂśskään tiedä omistamansa yrityksen hintaa joka päivä. Oldenburgin mukaan sillä ei ole väliä, sillä jos sijoituskohteet on valittu loppuiäksi, osakkeiden satunnaiset kurssiheilunnat voi unohtaa.

Kirjoittaja on entinen Arvopaperi-lehden analyytikko, joka tyĂśskentelee Icecapitalissa. Â?ƒ”Â?—•Ǥ•ƒŽ‹Â?̡‹…‡…ƒ’‹–ƒŽǤƤ

ARVOPAPERI

olla se, miten kilpailukyky pystyttäisiin palauttamaan mahdollisimman nopeasti. Sen sijaan tunnutaan keskittyvän vain siihen, että mitä veroja seuraavaksi kiristetään ja mitä vielä voitaisiin verottaa entistä ankarammin. Verotuksen kiristäminen taantumassa iskee ikävällä tavalla takaisin. Autoverotuksen kiristäminen alkuvuonna johtaa verokertymän supistumiseen pitkäksi aikaa. Arvonlisäveropohjan laajentaminen uusille toimialoille aiheuttaa lisää tyÜttÜmiä, ja alv-prosentin korottaminen saanee kuluttajat taas entistä varovaisemmiksi. Eikä puuhastelu rahoitusmarkkinaveron ympärilläkään taida olla muuta kuin hÜlmÜläisten hommaa. Sen sijaan että koko ajan mietitään, mistä vielä otettaisiin, pitäisi verotusta pystyä arvioimaan kokonaan uudestaan puhtaalta pÜydältä. Mihin julkisia varoja nyky-yhteiskunnassa pitäisi käyttää, ja mistä varat kerätään kilpailukykyä vaarantamatta? Verojen kiristämisen hyÜdyt jäävät aika vähäisiksi, jos niitä ei kohta ole kukaan maksamassa.

Ä?ĆėĒĔ Ä?ĆėĒ Ä?ĆėĒĔ ėĚĚĘĒĆĆ Ä” ėĚĚ ĚĘĒĆ ĘĘĒĆĆ

ėĔđĎĎēĆ ĕĆĆěĎđĆĎēĊē

K

ansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa Suomi keikkuu edelleen kärkipäässä. Valtiontalous saa kansainvälisissä arvioissa kiitosta hyvästä hoidosta. Mikään ei kuitenkaan ole ikuista. Monet kansantalouden tilaa kuvaavat trendit kertovat, että asiat ovat menossa kohtuullisella vauhdilla väärään suuntaan. Kansantalouden näkĂśkulmasta keskeisessä roolissa oleva vienti on jäänyt kyntämään lähelle sitä tasoa, mihin se romahti finanssikriisin puhkeamisen aikoihin. Vienti on liki viidenneksen alempana kuin muutamia vuosia sitten ja kasvu on ollut surkeampaa kuin vaikkapa Italiassa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksas•ƒ ˜‹‡Â?–‹ ‘Â? Œ‘ •ƒƒ˜—––ƒÂ?—– ƤÂ?ƒÂ?••‹Â?”‹‹•‹Â? puhkeamista edeltävän tason. Suomen kokonaistuotanto on myĂśs edelleen selvästi alempana kuin muutamia vuosia sitten. Maamme kehitys on jäänyt euroalueen keskimääräisestä ja asettuu johonkin Japanin ja Espanjan välimaastoon. Viimeisin huolestuttava käänne on, että kotimainen kysyntäkin näyttää kääntyneen reippaaseen laskuun. TyĂśttĂśmyyttä pitelee siedettävissä lukemissa lähinnä se, että suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle eikä uutta tyĂśvoimaa tule markkinoille samassa tahdissa. Mitäs jos taantuma ei alakaan hellittää ensi vuonna niin kuin useimmat tällä hetkellä olettavat? Suomen kilpailukyky rapisee huolestuttavaa vauhtia, ja ensimmäisenä asiaan on havahduttu yritysmaailmassa. Ilmoituksia yt-neuvotteluista on tullut kiihtyvällä tahdilla, eikä neuvottelujen lähtĂśkohta enää ole edellisvuosien tapaan lomautukset vaan irtisanomiset. Joukkopotkimisten perusviesti on, että yritykset varautuvat pysyvästi heikentyvään kysyntään. Suomeen ei haluta investoida eikä tyĂśllistäminen houkuttele. Kaiken kurjuuden keskellä poliitikkojen tärkeimmän huolenaiheen pitäisi

LOKAKUU 2012 71

KIRJAT

Satavuotisen pankkisodan anatomia ErehtymättÜmät on ansiokas kuvaus KOPin ja SYPin taisteluista. Teksti Tommi Melender Kuva Jorma Marstio

T

entisen pääjohtajan Matti Rankin esittämät varoittelut holtittomasta luotonannosta kaikuivat kuuroille korville.

ässäpä todellinen taloushistorian merkkiteos. Markku Kuisman ja Teemu Keskisarjan ErehtymättĂśmät pureutuu alaotsikkonsa mukaisesti kahden suomalaisen liikepankin – KOPin ja SYPin – nousuun, uhoon ja yhdistymiseen. Tekijät puhuvat suuresta pankkisodasta, eikä siinä ole paljonkaan liioittelun makua, sillä niin armotonta näiden liikepankkien satavuotinen taistelu hegemoniasta pahimmillaan oli. KOP edusti suomenkielistä ja SYP ruotsinkielistä pääomaa, molemmat rakensivat ym’¥”‹ŽŽ‡‡Â? ƤÂ?ƒÂ?••‹Ž‡‹”‹–ǥ Œ‘–Â?ƒ hallitsivat suomalaista elinkeinoelämää. ErehtymättĂśmät nojautuu vankkaan, jopa ainutlaatuiseen lähdeaineistoon. Nordean edeltäjien arkistoissa säilytetään asiakirjoja, joihin tutkivat journalistit ja alan ulkopuoliset muistelmakirjailijat eivät ole päässeet käsiksi.

*** Vanhan hokeman mukaan opimme historiasta ennen kaikkea sen, että ihmiset eivät opi historiasta mitään. Yksi Kuisman ja Keskisarjan ansioista on, että he nostavat esiin suuria linjoja, jotka osoittavat, että rahamaailman ilmiÜt eivät suinkaan tapahdu tyhjiÜssä, vaan samankaltaiset kaavat toistuvat aikakaudesta toiseen. Esimerkiksi Pentti Kourin edesottamukset 1980-luvulla muistuttivat erehdyttävästi viime vuosisadan alkupuolella sijoituspeliään pyÜrittäneen narinkkakauppiaan Moses

72 LOKAKUU 2012

***

ĆėÄ?Ä?Äš ĚĎĘĒĆ Ä?Ć ÄŠÄŠÄ’Äš ĊĘÄ?ĎĘĆėÄ?Ćǣ Ä—ÄŠÄ?ęĞĒĤęęśĒĤÄ™ Č‚ ĆėĎēĆ ĘĚĚėĊĘęĆ ĕĆēÄ?Ä?ĎĘĔĉĆĘęĆ Ä?Ć Ä‘ÄŽÄŽÄ?ĊĕĆēÄ?ĊĎĘęĆ ĚĔĒĊē Ä?Ä”Ä?ęĆđĔĎĘĘĆǤ 496 s. WSOY 2012. Skurnikin edesottamuksia. Molemmille kävi lopulta ohraisesti: â€?Kouri tuskin tunsi Moses Skurnikin 70 vuoden takaista liikehistoriaa, eikä sen tuntemus mitään olisi muuttanut.â€? Kuvitelma omasta erehtymättĂśmyydestä ei ole pelkästään spekulanttien helmasynti, vaan siihen ovat syyllistyneet pankkiherratkin. 1980-luvun hulluina vuosina KOPin ja SYPin johtohahmot tekivät virhearvioita, joilta

heidät olisi saattanut pelastaa parempi historian tuntemus. Mutta kuten Kuisma ja Keskisarja huomauttavat, kasinovuosina edes iäkkäimmillä pankkiherroilla ei enää ollut omakohtaisia muistoja 1930-luvun lamasta, ainoastaan sotavuosilta. Samaan aikaan kasinovuosien BjÜrn Wahlroosin ja Juhani Riikosen kaltaiset nuoret leijonat halveksivat avoimesti vanhan kaartin jämähtäneisyyttä. SKOPin

ARVOPAPERI

Pankkiherrojen erehtymättĂśmyyden hybristä voi toki puolustella sillä, että hekin olivat suurempien voimien armoilla. Maailma muuttui 1980-luvulla perusteellisesti, kun kahlitun rahan aikakaudesta siirryttiin vapaiden pääomaliikkeiden aikakauteen. Tällaisissa murroskohdissa koetaan aina ylilyĂśntejä ja kriisejä. Ă„killinen rahanrunsaus sokaisi Suomessa muutkin kuin pankkiherrat. KOPin ja SYPin satavuotinen pankkisota päättyi 1990-luvun pankkikriisin jälkimainingeissa yhdistymiseen Meritaksi. Seuraava askel otettiin, kun Merita ja ruotsalainen Nordbanken laittoivat hynttyyt yhteen. Suomessa kiistellään yhä siitä, menikĂś Merita liian halvalla. Kuisman ja Keskisarjan mielestä ei: â€?Väitteelle ei ole perusteita siteeksikään. Nordbankenhan oli kehnoista luotoista puhdistettu, erittäin kannattava yritys.â€?

KIRJAT

TAIDE

Pรครคradalta Pietariin ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ วฃ ฤคฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ วค อ อกอ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ วค 343 s. Tikkurila Oyj 2012.

T

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร Tikkurilan ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย อ อคอขอ วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค Anders Lorentz Munsterhjelm ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อคอกอขวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อกอ วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ย ร ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยกย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Vรคrikarttaวค Camilla Pentin ย ย Jani Pulkan ย ย ย ย ฦคย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

Sanastoonsa pakahtuva Suomi ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ วค 238 s. Teos 2012.

E

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Tommi Uschanov ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วซ ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย วซ Miksi Suomi on Suomi ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยกย ยกยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ยกย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วณย ย ย ย ย ย ย วณ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วณย ย ย ย ย ย ย ย วณ ย ยกย ย ย ย ยกวฃ วณ ย ย ย ยกย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย lama ย ย elvytysวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ย ยก ย ยกย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วณวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกยก ย ยกย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

Todellinen vauraus avautuu kirjoista Simon Vouet (1590โ 1649) oli pariisilaissyntyinen taidemaalari. Vouet tyรถskenteli Italiassa ja oppi siellรค barokkimaalaustekniikan. Ranskan kuningas Ludwig XIII Oikeudenmukainen kutsui Vouetin vuonna 1627 hoviinsa ja antoi hรคnelle kuninkaan ensimmรคisen taidemaalarin (Premier peintre du Roi) arvonimen. Mystisen Vaurauden vertauskuva -teoksen klassisessa asetelmassa siivekรคs nainen istuu puttojen (pienet pojat) seurassa. Taiteessa putot symboloivat taivaallista tai maallista rakkautta. Pรครคhรคn asetellulla laakeriseppeleellรค Vuoet kertoo naisen henkilรถllisyyden symbolisesti. Ajatukset johtavat Dafneen, Apollon-jumalan mielitiettyyn antiikin Kreikan jumaltarustossa. Siveytensรค sรคilyttรครคkseen Dafne muuttuu mieluummin laakeripuuksi kuin antautuu Apollonille. Lattialla on kulta- ja hopeaesineitรค sekรค avoin kirja. Toinen putoista esittelee maallisia rikkauksia. Sormi ja katse taivaisiin suunnattu putto vihjaa maallisten nautintojen tilapรคisyydestรค. Dafne miettii valintaansa. Todellinen varakkuus on henkistรค laatua, joka avautuu kirjoista luetun valistuksen ja elรคmรคnlaadun hengellistymisen kautta. Matkimalla Sikstuksen kappelin kattomaalausten henkilรถasetelmia Vouet kumartaa Michelangelon suuntaan. Vihjaako Vouet olevansa renessanssin mestareiden todellinen manttelinperijรค? PETRE POMELL

TOMMI MELENDER

KARO Hร Mร Lร INEN

ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012 73

PÖRSSIRISTIKKO

PÖRSSIRISTIKKO Laatinut Ristikkosampo

74 LOKAKUU 2012

ARVOPAPERI

SEURAAVASSA NUMEROSSA

JUHO KUVA

SYYSKUUN RATKAISU

Seuraavassa numerossa

JOS PÄIVIEN LYHENTYESSÄ kovaa kyytiä mielenkiinto ei riitä perehtymään suuryhtiöiden monipolviseen liiketoimintaan, huomion voi siirtää pörssin pieniin yhtiöihin tai vielä pörssin ulkopuolella oleviin kasvulupauksiin. Tutkinnalle tukea antaa marraskuun Arvopaperi. Marraskuun Arvopaperi ilmestyy viikko Sijoitus Invest -tapahtuman jälkeen, torstaina 22. marraskuuta. Tervetuloa Arvopaperin osastolle A11 Wanhaan Satamaan 14.–15.11.!

Tilaa Arvopaperi Ȉ ¡ǣ Ǥ Ǥ Ȁ Ȁ Ȉ ¡ Ú ǣ ̿ Ǥ Ȉ ǣ ͜͜͞ ͠​͠͞ ͜͠͝​͜ *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) (ke Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2012: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä. Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 119 €/12 kk, määräaikaistilaus 129 €/12 kk. Tila

Osoitteenmuutos Sähköposti ̿ ǤƤ, puhelin 020 442 4100. Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi. J lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon. Jos

Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30). *) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min. Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min. Ulkomailta soitettaessa lisäksi ko. maan ulkomaanpuhelumaksu.

ARVOPAPERI

LOKAKUU 2012 75

ARVOPAPERI.FI

KUMPPANIBLOGIT Ǥ ǤƤ

Paholaisen kätyri puolustautuu

ĐĆėĒĔ ėĚĚĘĒĆĆ

MIELIKUVA SIJOITTAJISTA paholaisen kätyreinä syntyy poliitikkojen suussa. Varsinkin demariministerimme näkevät sijoittajat hyödyttöminä spekulantteina, joille on laitettava suitset. Onneksi nyt on keksitty hieno työkalu spekulanttien nujertamiseksi – rahoitusmarkkinavero! Veroa kerättäisiin osakkeiden ja bondien ostosta ja myynnistä 0,1 prosenttia ja johdannaiskaupoista 0,01 prosenttia. Villeimpien arvausten mukaan vero voisi tuottaa koko EU-alueella yli 50 miljardia euroa vuodessa. Uskokoon ken tahtoo. Yrityslainasijoittajana toimin välittäjänä säästäjien ja rahaa tarvitsevien yritysten välillä. Yritys tarvitsee toimintansa pyörittämiseen ja kasvattamiseen velkarahaa. Säästäjä taas etsii joutilaille käteisvaroilleen tuottavia ja turvallisia sijoituskohteita. Rahasto tuo säästäjät ja lainaa tarvitsevat yritykset yhteen. Säästäjät ovat yksityishenkilöitä tai instituutioita. Kiiluvasilmäisiä spekulantteja ei joukossa ole näkynyt, enkä minäkään sellaiseksi tunnustaudu. Rahaston sijoituskohteina on suomalaisia ja eurooppalaisia yrityksiä. Minä ja kollegani rahoitamme asiakkaittemme varoin suomalaisia yrityksiä sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Toimintamme on niin lähellä reaalitaloutta kuin olla voi. Poliitikkojen väite bondikaupan verottomuudesta on yksinkertaisesti pup-

pua. Suorimmin asiakkaamme maksavat omien veroprosenttiensa mukaan veron pääomavoitoista. Epäsuorasti rahaa lainaavat yritykset työllistävät ja maksavat veroja kaikilla eduskuntamme säätämillä

SUOMI ON SE PIKKUPOIK A, JOK A KOHTA PISSA A SÄHKÖAITA AN. tavoilla. Rahastoyhtiö ja sen henkilökunta on myös verolle pantu. Finanssitransaktioiden verottaminen merkitsisi samaa kuin tilisiirtojen verottaminen. Rahoitusmarkkinavero vaikeuttaisi eurokriisin ratkaisua. Ensinnäkin Suomi – ja varsinkin etelän kriisimaat – tarvitsevat talouskasvua selvitäkseen veloistaan. Yritysten ja valtioiden rahoituksen kustannusten nostaminen rahoitusmarkkinaverolla hidastaa kasvua.

Sijoittajat lisäisivät kruunun vaatiman ylimääräisen kymmenyksen myös Suomen valtionlainojen tuottovaatimukseen. Toiseksi Suomi ja monet muut euromaat taistelevat jo nyt lähestyvän eläkepommin purkamisen kanssa. Sijoitusten verotuksen kiristäminen edellyttäisi eläkemaksujen korottamista tai eläkkeiden leikkaamista. Eläkerahan jättämistä veron ulkopuolelle on väläytelty, mutta silloin veron tuotto jäisi kovin niukaksi. Kolmanneksi väitän, että hölmöinkään rahakas spekulantti ei toisi rahojaan veroja keräävän maan ulottuville, jos kaupan voi tehdä verottomassa maassa. Vero jäisi puhtaasti kotimaisten säästäjien maksettavaksi. Kauan ennen kuin minusta tuli harmaantuva spekulantti, poikien pihaleikeissä porukan pienimmät pojat yrittivät päästä isompien suosioon ja joutuivat höynäytetyksi. Jos lähdemme Ranskan ja Saksan matkaan, Suomi on se pikkupoika, joka kohta pissaa sähköaitaan. Atro Mäkilä, salkunhoitaja, Evli

KUMPPANIBLOGEISSA rahoitusalan

asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista.

Aina joku kasvaa.

:DQKD 6DWDPD Sisäänpääsy

VELOITUKSETTA

REKISTERÖITYMÄLLÄ ENNAKKOON www.sijoitus-invest.fi

76 LOKAKUU 2012

Kirjat nopeasti verkosta

www.talentumshop.fi

Osakekirjat kertovat

– tunne pörssiyhtiöiden tarinat Pekka Kantanen

Aikamatka pörssiin Osakekirjat kertovat Mikä osuuskunta on ollut pörssin vaihtotähtenä useina vuosina? Mikä yhtiö on sosialisoitu kesken noteerauksen? Entä mikä yhtiö on saanut pörssistä potkut? Eräs pörssiyhtiö onnistui kaatamaan Suomen Kommunistisen Puolueen, ja yhden kunnankin osakkeet on aikoinaan pörssissä noteerattu. Arvopaperin kolumnistina tutuksi tulleen Pekka Kantasen teos on kiehtova sukellus syksyllä 100 vuotta täyttäneen Helsingin pörssin vaiheisiin. Ennen näkemättömät vanhat osakekirjat ja niihin liittyvät tarinat tarjoavat selailu- ja lukuelämyksen talous- ja henkilöhistorian parissa. Teos antaa hyvän käsityksen Suomen talouselämän kehityksestä. Ilmestynyt syyskuussa 2012, sid., 301 sivua, suositushinta 69 €

”Aikamatka pörssiin painottaa oikeita asioita – yhtiöiden osakkeitahan pörssissä vaihdetaan. Lukijan aika ei käy pitkäksi. Jokaisella pörssiyhtiöllä on oma tarinansa, jonka Pekka Kantanen tyylikkäästi ja hauskasti kertoo.” - Erkki Sinkko, fil. tri, osakesäästäjä

Tilaa osoitteesta www.talentumshop.fi tai soita 020 442 4100 *). Nouda Talentum Shop -kirjakaupasta, Annankatu 34–36, Helsinki. Myös muista hyvin varustetuista kirjakaupoista.

*) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelimesta 8,28 snt/puh + 7 snt/min. Matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

KOLUMNI

O

Onnea ikääntymisestä

�

lemmeko menossa Nallen bileisiin samalla ystäväporukan varaamalla ‡–ƪ‹–‡Â? Â?‘Â?Â‡Â‡ÂŽÂŽÂƒÇŤÇł Â?›•›‹Â? ‡”Ž‹Â?‹Â? Antilta seistessämme passissa syksyn ensimmäisessä hirvijahdissa. â€?En ole tulossa Nizzaan ollenkaan. Yksi syy monien joukossa on, että ei ole tullut kutsuaâ€?, murahti Antti. ƒ”Â?‹ǥ ‡––¥ ’‘•–‹ ‘Ž‹ Š—Â?ƒÂ?Â?—– Â?–‹Â? Œƒ Š¥Â?‡Â? veljensä Ilkan kutsut, sillä välimerellinen illallinen, oivallinen Châteauneuf-du-Pape ja Dame Ednan luonnekuvaukset päivänsankarista tekivät Negrescon päivälliskutsuista ikimuistettavat. Loppuillasta sisäpiiri siirtyi Mikael â€?Mikeâ€? Liliuksen, johdolla Nallen sijoitusyhtiĂś Spontelin omistamalle huvilalle Bulevard du Mont Boronille. Çł ƒŽ—ƒÂ?Â?‡ Â?—‹•–ƒƒ •‹Â?—ƒ ‡”‹Â?Â‘Â‹Â•ÂŽÂƒÂŠÂŒÂƒÂŽÂŽÂƒÇĄ ’—ŽŽ‘ŽŽƒ vuoden 1952 Veuve Clicquot Millesimeaâ€?, onnitteli Mike. â€?Minullakin on teille yllätys. Saatte pelata pokeria ’‘‹Â?ƒƒÂ?‹ —Â?’’‹ƒ ˜ƒ•–ƒƒÂ?Ǥ ÂĄÂ˜Â‹ÂĄÂŒÂĄ Â?ƒÂ?•ƒƒ Œ—ŠŽ‹‡Â?‹ kolmensadantonnin laskunâ€?, vastasi Nalle ja katsoi merkitsevästi minua, Poju Zabludowiczia, Petteri ƒ‰‡”Â?¥•‹¥ Œƒ Š”Â?”‘‘–Š‹Â? ‡Â?Â?Â?ƒƒǤ â€?Jaahas, eikĂśhän makseta Nallen lasku kimpassa, ettei vain vahingossa käy niin, että poika joutuu Â?ƒÂ?•ƒÂ?ƒƒÂ? ‹•¥Â?•¥ ÂŒÂ—ÂŠÂŽÂƒÂ–ÇŤÇł ‡Š†‘–‹Â? ”‡Š˜ƒÂ?Â?ƒƒ•–‹Ǥ Pähkinäistä ja erittäin kuivaa olympiavuoden juomaa maistellessamme utelimme, uskooko Nalle vanhuuseläkkeen kynnyksellä yhä, että eläkeläiset tuovat pelkkää hiekkaa pankkien lattioille. â€?Totta kai! Tavallinen hiekka vain on vaihtunut kultahiekkaanâ€?, virkkoi Nalle. Ja Nalle on taas oikeassa. Yli 60-vuotiaiden määrä on kolminkertaistunut 1980-luvulta noin 750 nnessä. miljoonaan ja ylittää miljardin 2020 mennessä. isuutta Eläkeläisillä on myĂśs enemmän rahaa ja omaisuutta kuin koskaan. Mutta samalla elintason ja eliniän tes ja kasvusta johtuvat sairaudet, kuten diabetes dementia, ovat yleistyneet räjähdysmäisesti.. Diabeetikoita on maailmassa 350 miljoonaa, vuonna 2030 jopa 500 miljoonaa. Diabeteksen hoitokustannukset nousevat n parissakymmenessä vuodessa 500 miljardiin taan taalaan. Alzheimer-potilaiden määrä puolestaan nnesnousee 35 miljoonasta 65 miljoonaan 2030 mennesnukset sä. Dementian ja Alzheimerin kokonaiskustannukset aan. nousevat samaan aikaan 1100 miljardiin taalaan. n kuin â€?Sairailla vanhuksillahan tienaa paremmin u. uhkapelillä ja asekaupallaâ€?, hämmästeli Poju. hiekkaRyhdyimmekin oitis ruksaamaan Kultahiekkaapanikenkä V5:sta. YkkĂśskohteeksi valitsimme japani-

78 LOKAKUU 2012

laisen Eisain (TYO: 4523), joka valmistaa maailman myydyintä Alzheimer-lääkettä, Ariceptiä. Eisai on kärsinyt geneerisistä versioista, mutta toisen vaiheen testeissä olevasta uudesta E2609-lääkkeestä odotetaan Ariceptin korvaajaa. Isoista lääkeyhtiÜistä Merckin (NYSE: MRK) Januvia/Janumet-diabeteslääkkeiden myynti generoi jo yli kymmenyksen liikevaihdosta. Januvia on vasta

�KERROHAN N Y T NALLE VIEL Ä, MIKSI SINUSTA TULI NIIN RIK AS.�

Kirjoittaja on hevosnäkÜkulmasta havaintojaan tekevä pÜrssitietäjä.

ARVOPAPERI

elinkaarensa alussa ja nauttii patenttisuojaa 2026 saakka. Merck myĂśs kasvaa isoista lääkeyhtiĂśistä nopeimmin kehittyvillä markkinoilla. Etenkin Intian markkinat ovat huikeat, sillä maailman diabeetikoista jo 20 prosenttia on Intiassa, jossa geneettinen perimä ja elintason nousu on saanut aikaan todellisen epidemian. Diabeteksen pikkujättiläinen on maailman suurin insuliinin valmistaja, tanskalainen Novo-Nordisk, jonka liikevaihdosta 80 prosenttia liittyy diabetekseen. Novo on kasvanut yli kymmenen prosentin vuosivauhtia jo pitkään, mutta alan mediaania kaksi kertaa korkeammat tunnusluvut p/e 27 ja p/s 7 eivät saaneet meitä ruksaamaan Novoa ykkĂśskohteeksemme. Diabetes-lääkkeiden tuotekehitysyhtiĂśiden ykkĂśseksi ruksasimme australialaisen CSL-yhtiĂśn (ASX: CSL), joka syyskuussa ilmoitti onnistuneista eläinkokeista molekyylillä, jonka uskotaan voivan pysäyttää 2-tyyp 2-tyypin diabeteksen etenemisen. Mus Musta hevosemme on tuotekehitysyhtiĂś Anavex (NASD (NASDAQ OTC: AVXL), jonka ANAVEX 2-73 valmiste on vali valittu Yhdysvalloissa lupaavimmaksi uudeksi Alzh heimer-lääkkeeksi. Valmiste läpäisi viime vuonna ensimmäisen vaiheen kliiniset testit, mutta valmiiksi lääkkeeksi on vielä takamatkaa. Vain 30 miljoonan taalan markkina-arvossa on ti satakertaistua mutta myĂśs sortua laukoille. tilaa â€? â€?Kerrohan nyt Nalle vielä, miksi sinusta tuli rikas rikasâ€?, kysyin illan päätteeksi. Çł ‡” Çł ‡””ƒÂ? ‘—”‹njÂ?ƒ—’’‘Œ‡Â? –‹‹Â?‡ŽŽ›Â?•‡••¥ ‡Â?”‹Â? Kunin Kuningas sanoi minulle: â€?Kuule Nalle, sitä mä vaan ‘‘Â? ˆ— ‘‘Â? ˆ—Â?–•‹Â?—–ǥ ‡––¥ Â?‹Â?•‹ Â?‘‹Â? ƤÂ?•— ÂŒÂĄÂ–Â?ÂĄ Â?—‹Â? •‹Â?ÂĄÇĄ on noi noin helvetin kĂśyhäâ€? ja puhalsi savut sikaristaan. â€?Sit minäkin sitten aloin ihmetelläâ€?, kommentoi â€?Sitä Nalle Nalle.

Ä?ĚěĆ ęĚĔĒĆĘ ÄŽÄ?ĔēĊē

TALLIMESTARI

SUOMEN ENSIMMÄINEN RAHASTO 25 V.

EDELLÄKÄVIJÄ KATSOO HORISONTTIIN Salkunhoitaja Juha Varis poimii Palkittu salkunhoitaja poimii tiiminsä kanssa osakkeita Suomen ensijoitukset simmäiseen sijoitusrahastoon, Danske ”Yksityiskohdat ovat sijoituspäätökInvest Suomi Osake -rahastoon. ”Poisissä ensiarvoisen tärkeitä ja yritykset mimme sijoituskohteiksi markkinoiden on tunnettava pintaa syvemmältä. p edelläkävijöitä Vuosittain mi”Poimimme sijoituskohteiksi ja globaalisti nulla on yli 100 rahastoihin markkinoiden edelläkävikasvavia yhtiöitapaamista eri jöitä ja globaalisti kasvavia yhtiöitä. tä”, Varis kertoo. yritysten johdon Muutama vuosi kanssa, sillä on Muutama vuosi sitten sijoitimme sitten maailman tärkeää tietää suomalaiseen yhtiöön, joka oli suurimmassa kelmillaisia tulevaiosaltaan mukana maailman luvassa hotellissa suudensuunnisuurimman kelluvan hotellin piti varmistaa 7 telmia yrityksillä toteuttamisessa”, salkunhoitaja 500 ihmisen suon”, toteaa Varis. Juha Varis kertoo. juva liikkuminen. Tapaamiset Projekti oli vaativa, sillä laivalla riittää johdon kanssa ovat sujuneet hyvin, liikennettä vuorokauden ympäri, eikä sillä juuri yritysjohdon ja analyytikkoikimuistoista matkaa haluta käyttää jen vastausten perusteella Thomson hissien odottamiseen. ”Suomalainen Reuters valitsi Variksen Suomen paryhtiö voitti projektin ja teimme siihen haaksi salkunhoitajaksi*. ”Poimimme lisäsijoituksen. Olimme sijoittaneet yhsijoituksia pitkällä aikavälillä. Olemme tiöön ensimmäisen kerran jo 25 vuotta uskoneet projektin voittaneen yhtiön sitten rahaston aloittaessa.” menestykseen jo neljännesvuosisa-

Knowledge at work

dan, tehneet lisäsijoituksia matkan varrella ja saaneet hyvän tuoton.” Danske Invest & Sampo Pankki Danske Invest on osa Danske Bank -konsernia, johon myös Sampo Pankki kuuluu. Pohjoismainen Danske Invest tarjoaa laajan valikoiman erilaisia rahastoja, joissa on pääomia yhteensä 54 miljardia euroa. Kun sijoitat Danske Investin kautta, käytössäsi on paikalliset olot tarkasti tuntevat salkunhoitajat ympäri maailman. Tutustu ja sijoita Danske Investin Suomessa tarjolla oleviin rahastoihin www.danskeinvest.fi tai tule tapaamaan asiantuntijaa Sampo Pankkiin. Suomeen rekisteröityjä rahastoja hallinnoi Danske Invest Rahastoyhtiö Oy. Rahastojen avaintietoesitteet, säännöt sekä lisätietoa rahastoista on saatavissa osoitteessa www.danskeinvest.fi. * Thomson Reuters on yksi maailman johtavista markkinainformaation tuottajista, joka toteutti kansainvälisen Extel-tutkimuksen keväällä 2012.

PAL.VKO 2012-47

177535-1210

Päättäjä hyvä, lähtökohtiaan ei voi valita, mutta hänen tulevaisuutensa me voimme muuttaa yhdessä. Suomessa elää tuhansia lapsiperheitä hädässä ja syrjäytymisuhan alla ilman tukiverkostoa. HelsinkiMissio on aloittanut hankkeen, joka tuo konkreettista arjen apua. Hanke tarjoaa myös Sinun yrityksellesi ajankohtaisen mahdollisuuden vaikka joululahjavarojen kohdistamiselle. Tutustu toimintaamme osoitteessa www.pelastakaasukupolvi.fi

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.