nerg

SISÄASIAINMINISTERIÖ

Muistio 3.9.2012

Liite 1 SMDno/2012/1070

SISÄASIAINMINISTERIÖN KANSLIAPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN 1. Viran avoimeksi tulo ja siitä ilmoittaminen Sisäasiainministeriön kansliapäällikön virka tuli avoimeksi 1.6.2012 lukien viranhaltijan tultua nimitetyksi Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi.

Viran avoimeksi tulosta ilmoitettiin 13.5.2012 Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi ilmoitus julkaistiin valtioneuvoston sähköisellä ilmoitustaululla (Senaattori), www.valtiolle.fi - rekrytointifoorumilla, työvoimahallinnon internetsivuilla (www.mol.fi), sisäasiainministeriön ilmoitustaululla sekä intranet- ja internetsivuilla. Ilmoittautumisaika virkaan päättyi 1.6.2012 klo 16.15.

2. Nimittäminen Ministeriön kansliapäällikön nimittää valtioneuvosto (Perustuslaki 126 §).

Kansliapäällikön virka voidaan valtion virkamieslain 9 §:n 2 momentin nojalla täyttää määräajaksi. Hakuilmoituksessa todettiin, että virka täytetään määräajaksi, enintään seitsemäksi vuodeksi.

Kansliapäällikön virka täytetään sitä haettavaksi julistamatta ilmoittautumismenettelyä käyttäen.

3. Kelpoisuusvaatimukset ja muut edellytykset Valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 2 kohdan mukaan kansliapäällikön viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Sisäasiainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1567/2011) 7 §:n 1 kohdan mukaan kelpoisuusvaatimuksena kansliapäälliköllä on tämän lisäksi perehtyneisyys hallintotehtäviin.

Valtion virkamieslain 7 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan kansliapäällikön virkaan voidaan nimittää vain Suomen kansalainen. Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito (Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 6 §, 424/2003). Virkaan nimitettäväksi esitettävän henkilön on ennen nimittämistä annettava valtion virkamieslain 8 a §:ssä tarkoitettu selvitys sidonnaisuuksistaan.

Hakuilmoituksen mukaan kansliapäällikön viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää lisäksi hyvää yhteistyökykyä, vuorovaikutus- ja organisointitaitoa, tuloshakui-

2 suutta, kykyä toimia laaja-alaisessa ja nopeatempoisessa toimintaympäristössä sekä englannin kielen taitoa.

4. Viran tehtävät Kansliapäällikön tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa siten, kuin valtioneuvoston ohjesäännön 45 §:ssä ja sisäasiainministeriön työjärjestyksen (1036/2011) 23 §:ssä kansliapäällikön tehtävistä säädetään.

5. Virkaan ilmoittautuneet Sisäasiainministeriön kansliapäällikön virkaan ilmoittautuivat määräaikaan mennessä seuraavat henkilöt: 1. osastopäällikkö, OTK, Kauko Aaltomaa 2. OTK, Jarmo Helppikangas 3. KL, FT, Tuire Jankko 4. erikoissuunnittelija, kriminologian tohtori, Mika Junninen 5. projektipäällikkö ja assistentti, FM, Sari Kaakkolammi 6. hallintojohtaja, varatoimitusjohtaja, KTM, Timo Kiviaho 7. diplomi-insinööri, MBA, Edward Krogius 8. apulaispäällikkö, OTT, Tero Kurenmaa 9. VTM, Maarit Laakso-Eräkallio 10. pääjohtaja, yleisesikuntaupseeri, Ilkka Laitinen 11. valiokuntaneuvos, OTK, varatuomari, Ossi Lantto 12. lehtori, FT, Kaj Lönnqvist 13. hallintojohtaja, OTK, Olli Muttilainen 14. hallinto- ja kehitysjohtaja, ylijohtaja, MMM, agronomi, Päivi Nerg 15. assistentti, YVTS, Nina Nuevo 16. KTM, Toni Perälä 17. KTM, Pirjo Pintamo-Kenttälä 18. hallintojohtaja, OTL, varatuomari, Eila Ratasvuori 19. osastosihteeri, KTM, Minna Saari 20. ylijohtaja, OTK, varatuomari, Jorma Vuorio 21. keskuksen johtaja, yleisesikuntaupseeri, Sakari Wallinmaa Yhteenveto virkaan ilmoittautuneiden työurasta ja keskeisistä ansioista on liitteessä 2.

6. Ilmoittautuneiden kelpoisuus Kansalaisuus, koulutus ja kielitaito Kaikki virkaan ilmoittautuneet ovat Suomen kansalaisia.

Ilmoittautuneista Nuevo ei ole toimittamiensa asiakirjojen perusteella suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa eikä hän siten täytä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.

Muilla hakijoilla on ylempi korkeakoulututkinto.

Nuevoa lukuunottamatta muut virkaan ilmoittautuneet täyttävät toimittamiensa asiakirjojen perusteella kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset.

3 Tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus Tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus tarkoittaa työkokemusta erilaisissa julkisen tai yksityisen sektorin tehtävissä ja organisaatioissa erityisesti täytettävään virkaan ja sen tehtäviin liittyen. Tavoite kokemuksesta useammasta kuin yhdestä tehtävästä tai organisaatiosta ei tarkoita, että kokemusta tulisi ehdottomasti olla hankittuna useamman organisaation palveluksesta. Kokemuksen tulee kuitenkin olla sellaista, että siitä arvioidaan olevan etua kansliapäällikön tehtävän menestykselliselle hoitamiselle. Monipuolista kokemusta arvioitaessa huomioon otettavia näkökohtia ovat muun muassa viran keskeisten tehtävien tuntemus sekä tehtävien taso (esim. johtamistehtävä - asiantuntijatehtävä) ja luonne. Monipuolinen kokemus voi karttua muun muassa yksityisen tai julkisen sektorin tehtävissä arvioinnin pääpainon keskittyessä organisaatioiden sijasta kansliapäällikön tehtävien keskeiseen sisältöön.

Virkaan ilmoittautuneiden kokemus sen laajuuden ja monipuolisuuden osalta on erilaista ja painotukseltaan vaihtelevaa. Viran tehtävän ja tason näkökulmasta tarkasteltuna tutkinnon ja kielitaidon osalta kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista Aaltomaalla, Kurenmaalla, Laakso-Eräkalliolla, Laitisella, Lantolla, Muttilaisella, Nergillä, Ratasvuorella, Vuoriolla ja Wallinmaalla voidaan arvioida olevan riittävä tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus. Sen sijaan Helppikankaalla, Jankolla, Junnisella, Kaakkolammilla, Kiviaholla, Krogiuksella, Lönnqvistillä, Perälällä, Pintamo-Kenttälällä ja Saarella ei voida katsoa aiemman työkokemuksen perusteella olevan viran tehtävien edellyttämää riittävän laaja-alaista ja monipuolista kokemusta.

Käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus Käytännössä osoitettuun johtamistaitoon sisältyy toisaalta toiminnan ohjaukseen ja johtamiseen sekä toisaalta johtajuuteen ja henkilöjohtamiseen liittyviä valmiuksia.

Kelpoisuusvaatimuksissa säädetty käytännössä osoitettu johtamistaito voidaan osoittaa ja hankkia varsinaisten johtamistehtävien lisäksi myös vaativissa asiantuntija- ja projektitehtävissä. Johtamiskokemuksen hankkiminen sen sijaan voi tapahtua vain varsinaisissa johtamistehtävissä. Vaadittavan johtamiskokemuksen tulee perustua organisatorisesta asemasta johtuvaan tai tosiasialliseen johtamisvastuuseen ja johtamiskokemuksen tulee olla riittävän laaja-alaista. Kansliapäällikön viran kelpoisuusvaatimuksena oleva johtamiskokemus voidaan saavuttaa toimimalla henkilöstöjohtamisvastuullisissa tehtävissä usean vuoden ajan.

Täytettävänä olevan viran kannalta säädetyt kelpoisuusvaatimukset käytännössä osoitetun johtamistaidon ja johtamiskokemuksen osalta täyttävät Aaltomaa, Kurenmaa, Laakso-Eräkallio, Laitinen, Lantto, Muttilainen, Nerg, Ratasvuori, Vuorio ja Wallinmaa. Heillä kaikilla on monipuolista kokemusta johtamistaidon eri osa-alueilta sekä kokemusta toimimisesta johtamis- ja esimiestehtävissä.

Virkaan ilmoittautuneista Helppikankaalla, Jankolla, Junnisella, Kaakkolammella, Kiviaholla, Krogiuksella, Lönnqvistillä, Perälällä, Pintamo-Kenttälällä ja Saarella ei sitä vastoin voida katsoa olevan riittävää, kansliapäällikön tehtävässä edellytettyä käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta.

Perehtyneisyys hallintotehtäviin Kansliapäällikön tehtävän osalta hallintotehtäviin perehtyneisyyden voidaan katsoa hankitun muun muassa toimimalla valtion, kunnan tai yleensä julkisen hallinnon teh-

4 tävissä tai esimerkiksi julkiseen hallintoon suuntautuneissa tai julkisen hallinnon tehtävien luonteisissa yksityissektorin tehtävissä.

Ilmoittautuneista Aaltomaalla, Helppikankaalla, Jankolla, Junnisella, Kurenmaalla, Laakso-Eräkalliolla, Laitisella, Lantolla, Lönnqvistillä, Muttilaisella, Nergillä, Ratasvuorella, Vuoriolla ja Wallinmaalla voidaan katsoa olevan riittävää perehtyneisyyttä hallintotehtäviin. Kaakkolammella, Kiviaholla, Krogiuksella, Lönnqvistillä, Perälällä ja Pintamo-Kenttälällä ei ole tältä osin virkaan säädettyä kelpoisuutta.

Kelpoisuusvaatimukset täyttävät hakijat Edellä mainituin perustein kansliapäällikön viran säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävät hakijat ovat: Aaltomaa, Kurenmaa, Laakso-Eräkallio, Laitinen, Lantto, Muttilainen, Nerg, Ratasvuori, Vuorio ja Wallinmaa.

7. Haastatteluun kutsutut ja heidän ansiot Kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista haastatteluun kutsuttiin ne henkilöt, joilla asiakirjojen perusteella arvioitiin olevan parhaat edellytykset kansliapäällikön virkaan erityisesti viran tehtäväalaan liittyvän monipuolisen perehtyneisyyden sekä laaja-alaisen johtamiskokemuksen perusteella. Haastateltaviksi kutsuttiin Aaltomaa, Laitinen, Muttilainen, Nerg, Vuorio ja Wallinmaa.

Haastattelut suoritti sisäasiainministeri Päivi Räsänen, valtiosihteeri Marjo Anttoora, hallintojohtaja Janne Kerkelä ja neuvotteleva virkamies Marja-Riitta Salokannel.

Haastatteluissa pyrittiin kartoittamaan työ- ja johtamiskokemuksen laajuutta ja monipuolisuutta, haastateltavien näkemyksiä ministeriön ja hallinnonalan toiminnan kehittämisestä sekä ministeriö- että valtioneuvostotasolla, tehtävän roolia suhteessa poliittiseen päätöksentekijään, hallinnonalan toimialoihin ja keskeisiin sidosryhmiin sekä EU- ja kansainvälisten asioiden tuntemusta. Lisäksi pyrittiin arvioimaan viran hakuilmoituksessa kuvatuin tavoin haastateltavien kykyä toimia laaja-alaisessa ja nopeatempoisessa toimintaympäristössä sekä henkilöiden yhteistyökykyä ja vuorovaikutus- ja organisointitaitoja.

Aaltomaa on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti. Hän on toiminut vuodesta 2010 lukien sisäasiainministeriön poliisiosaston osastopäällikkönä. Sitä ennen hän on työskennellyt Etelä-Suomen läänin poliisijohtajana vuosina 2002-2009. Vuosina 1994-2002 Aaltomaa toimi keskusrikospoliisissa apulaispäällikkönä ja muissa johtamistehtävissä muun muassa tulosyksikön päällikkönä. Pääasiallinen muu poliisihallinnon työkokemus koostuu poliisin miehistön ja alipäällystön tehtävistä paikallispoliisissa ja keskusrikospoliisissa vuosilta 1980-1994.

Aaltomaalla on ylemmän tason johtamistehtävien ohella kokemusta usealta poliisiorganisaation tasolta, mukaan lukien konsernijohtamiseen verrattavalta poliisin läänin johtotasolta. Hänellä on myös vankka kokemus poliisin eri toiminnallisista tehtävistä.

Aaltomaan etuna on ministeriötasoisen ylemmän johtamiskokemuksen ohella se, että poliisiorganisaation johtamisen sekä kentän ja hallinnon hyvä tuntemus on kertynyt usealta poliisihallinnon eri tasolta, alueelta ja eri tehtävistä. Aaltomaalla on myös kansainvälistä kokemusta.

5 Laitinen on suorittanut upseerin tutkinnon vuonna 1985 ja yleisesikuntaupseerin tutkinnon vuonna 1995. Vuodesta 2005 lukien Laitinen on toiminut Euroopan Unionin rajaturvallisuusviraston (Frontex) pääjohtajana. Tätä ennen Laitinen on työskennellyt Kaakkois-Suomen rajavartiostossa apulaiskomentajana vuosina 1997-1998, rajavartiolaitoksen tiedotuspäällikkönä vuosina 1998-2000, ulkoasianministeriön (Suomen pysyvä edustusto EU:ssa) erityisasiantuntijana vuosina 2000-2002 ja rajavartiolaitoksen esikunnan kv-yhteistyö yksikön päällikkönä vuosina 2002-2004. Laitinen toimi EUN riskianalyysikeskuksen (RAC) johtajana vuosina 2003-2005 ja rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston apulaisosastopäällikkönä vuosina 2004-2005.

Laitisella on vankka kokemus rajavartiolaitoksen ja rajaturvallisuuden alalta eri tason tehtävistä ja nyttemmin usean vuoden ajan EU:n rajaturvallisuusviraston pääjohtajan tehtävästä. Laitinen on perehtynyt erityisesti kansallisen ja kansainvälisen tason rajaturvallisuusasioihin sekä lähinnä kansainvälisen tason maahanmuuttoasioihin. Hänen vahvuudeksi voidaan katsoa laaja-alaisen johtamiskokemuksen ohella hänen perehtyneisyytensä sisäiseen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin painottuen erityisesti rajaturvallisuuteen. Laitisen vankkaa ydinosaamista liittyy lisäksi muun muassa lainvalvontaan, EU-oikeuteen ja –politiikkaan, turvallisuusalan yhteistyöhön, kansainvälisiin suhteisiin sekä maahanmuuttoon.

Muttilainen on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti. Hän on toiminut oikeusministeriön hallintojohtajana vuodesta 2005. Sitä ennen hän on työskennellyt oikeusministeriössä ylitarkastajan, hallitussihteerin, neuvottelevan virkamiehen ja kehittämispäällikön tehtävissä vuosina 2000-2005. Vuosina 1987-2000 Muttilainen toimi Helsingin yliopiston hallinnossa apulaissihteerinä (lakimies), lakimiehenä ja yleishallintoyksikön päällikkönä.

Muttilaisen vahvuutena on pitkäaikainen kokemus valtioneuvosto- ja ministeriötason toiminnasta erityisesti johtamisen, henkilöstöjohtamisen ja hallinnon näkökulmasta.

Hän on osallistunut lukuisiin työryhmiin ja valmisteluihin jäsenenä ja puheenjohtajana ministeriössä, hallinnonalalla ja valtioneuvostossa.

Nerg on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Hän on agronomi.

Nerg on toiminut valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajana vuodesta 2009.

Vuosina 1996-2002 Nerg työskenteli Kuopion yliopistossa koulutus- ja kehittämiskeskuksen johtajana. Yliopiston hallintojohtajaksi Nerg tuli vuonna 2002. Vuoden 2007 alusta Nerg toimi kahden yliopiston fuusioitumisen (Itä-Suomen yliopiston) johtajana. Nergillä on työuraa yritysmaailmasta vuosilta 1990–1996 muun muassa Lihapolar Oy:stä ja Atria Oyj:stä, joissa hän on toiminut muun muassa laatupäällikkönä, laboratoriopäällikkönä sekä koko konsernin henkilöstö- ja laatujohtajana.

Nergin vahvuutena on laaja ja monipuolinen johtamiskokemus niin valtionhallinnon kuin yrityselämän piiristä. Hänellä on vankkaa kokemusta niin henkilöstö- kuin toiminnallisesta johtamisesta hänen toimittuaan vastuullisissa esimies- ja johtajan tehtävissä pörssiyrityksessä, yliopistossa ja valtiovarainministeriössä. Nergillä on runsaasti kokemusta strategisen johtamisen, suunnittelun ja kehittämisen tehtävistä eri organisaatioissa. Nyttemmin valtiovarainministeriössä hänen vastuulleen on kuulunut muun muassa valtion konserniohjauspalveluiden ohjausvastuu, ministeriön operatiivinen johtaminen sekä ministeriön hallinnonalan tulosohjaus.

6 Vuorio on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti. Hän on varatuomari. Vuorio on toiminut vuodesta 2004 lukien Maahanmuuttoviraston ylijohtajana. Sitä ennen hän työskenteli vuodesta 1980 lukien poliisihallinnon eri tehtävissä muun muassa poliisin lääninjohdossa apulaisnimismiehenä, nimismiehenä, apulaispoliisitarkastajana ja poliisiylitarkastajana. Vuodesta 1996 lähtien Vuorio työskenteli sisäasiainministeriön poliisiosastolla poliisiylitarkastajana kehittämisyksikössä ja sen jälkeen poliisitoimintayksikössä toimien samalla myös esimiehenä.

Vuorion vahvuutena on erityisesti hänen laaja ja pitkäaikainen johtamis- ja kehittämiskokemuksensa Maahanmuuttoviraston lisäksi poliisihallinnon eri tasoilta sekä hänen kokemuksensa strategisesta suunnittelusta, tulosohjauksesta ja lainsäädäntötyöstä ministeriötasolla. Vuoriolla on runsaasti kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä sekä nykyiseen tehtäväänsä että sisäasiainministeriön aiempiin tehtäviin pohjautuen.

Wallinmaa on koulutukseltaan yleisesikuntaupseeri. Hän on toiminut puolustusvoimissa vuodesta 1984 lukien ja työskentelee tällä hetkellä Puolustusvoimien tiedustelukeskuksen (PVTK) johtajana, jossa hän on toiminut vuodesta 2011 lukien. Aiempia komentajatehtäviä Wallinmaalla on vuosilta 2000-2002, jolloin hän toimi Tiedustelupatteriston komentajana Tykistöprikaatissa. Vuosina 2002-2006 Wallinmaa työskenteli Pääesikunnan tiedusteluosastolla vanhempana osastoesiupseerina sekä erityistehtävissä. Kansainvälisissä johtotehtävissä Wallinmaa toimi muun muassa vuonna 2006 Sarajevossa EUFOR-operaation operaatiopäällikkönä. Vuosina 2007-2008 hän toimi Porin Prikaatin esikuntapäällikkönä. Apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa vuonna 2009 Wallinmaa hoiti oman tehtävänsä ohella yhteysupseerin tehtäviä.

Wallinmaan vahvuutena on pitkä johtamiskokemus puolustusvoimien erityyppisissä tehtävissä, joihin on sisältynyt myös kansainvälisiä johtajatehtäviä. Hänellä on vahvaa kokemusta organisaatiomuutosten läpiviemisestä, organisaatioiden ja toiminnan kehittämisestä sekä uuden toiminnan käynnistämisestä. Lukuisten kansainvälisten tehtävien myötä Wallinmaalle on kertynyt osaamista myös kriisinhallinta- ja EUasioista.

Kaikilla haastelluilla voidaan arvioida olevan tehtävän hoidon kannalta vahvuuksia, jotka painottuvat eri tavoin. Kokonaisuutena arvioiden vertailtaessa haastateltujen ansioita erityisesti viran kelpoisuusvaatimuksissa olevan tehtävän edellyttämän monipuolisen kokemuksen sekä käytännössä osoitetun johtamistaidon ja johtamiskokemuksen näkökulmasta hakijoista nousevat esille Aaltomaa, Laitinen, Nerg ja Vuorio.

Heistä pyydettiin henkilöstöresurssien kehittämiseen erikoistuneen yrityksen suorittama henkilöarvio, jossa painotettiin edellä esitettyjä tehtävän vaatimuksia.

8. Loppuvertailu ja johtopäätökset Sisäasiainministeriön kansliapäällikön tehtävä on edellä kuvatuin tavoin laaja-alainen muodostuen sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton kokonaisuuksien johtamisesta hallinnonalan, ministeriön ja valtioneuvoston tasolla. Tämän johdosta tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää laaja-alaista ja vankkaa ylemmän tason johtamiskokemusta. Tehtävässä korostuu johtamisen ohella strateginen suunnittelu ja siihen kytkeytyvä tuloksellisuuden johtaminen sekä ministeriön hallinnonalan eri toi-

7 mialojen toiminnan yhteensovittaminen ja niiden tulosohjaus. Poliittisen johdon alaisuudessa toimivalta kansliapäälliköltä edellytetään aktiivisuutta ja joustavuutta suhteessa päätöksentekijöihin, hallinnonalaan ja sidosryhmiin ja kykyä osaltaan olla sekä aloitteellinen että johtaa tuloksellisesti toimintaa. Kansliapäällikön tehtävässä on etenkin viime vuosina korostunut valtioneuvostotasoinen yhteistoiminta sekä siihen kytkeytyvä laajempi koko valtioneuvostotasoinen kehittämistoiminta muun muassa osana kansliapäälliköiden muodostamaa kansliapäällikkökokousta ja erilaisia johtoryhmiä.

Huomioonottaen kansliapäällikön keskeinen asema ministeriön ja koko hallinnonalan toiminnan johtamisessa, voidaan Nergillä katsoa olevan neljän laadukkaan kärkihakijan ryhmästä parhaimmat valmiudet kansliapäällikön tehtävään. Keskeisenä etuna muihin nähden on pidettävä Nergin kokonaisvaltaista johtamisosaamista sekä laajaalaisempaa johtamiskokemusta. Nerg on osoittanut omaavansa sellaista kokemusta ja johtajaominaisuuksia, joita kansliapäälliköltä ministeriön toiminnan ylimpänä virkamiesjohtajana edellytetään. Hänellä on myös tehtävään ilmoittautuneista laaja-alaisin ja syvällisin perehtyneisyys viran kelpoisuusvaatimuksissa säädettyihin hallintotehtäviin sekä kokemus ministeriön johtotason tehtävistä valtioneuvoston osana. Nergin kokemus valtioneuvostotason ylemmistä johtamistehtävistä on olennaisesti muita loppuvertailussa olevia hakijoita vahvempi.

Nergin kokemus sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminnallisista tehtävistä on sinänsä loppuvertailussa olevia hakijoita vähäisempi. Kyseinen seikka ei kuitenkaan nimitysperusteiden vertailussa muodostu ratkaisevaksi, koska kansliapäällikön tehtävässä painotetaan aikaisemmin kuvatuin tavoin laajan hallinnonalan strategista johtamista ja siihen liittyvää kehittämistoimintaa. Viimeksi mainittujen seikkojen osalta Nergillä on useamman organisaation palveluksesta ylemmän tason tehtävissä hankittua kokemusta ja näyttöä menestyksellisestä toiminnasta. Lisäksi Nergin vastuulla on aikaisemmin kuvatuin tavoin valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajana ollut nyt täytettävänä olevaan virkaan rinnastettavia tehtäviä (mm. valtion konserniohjauspalveluiden ohjausvastuu ja valtiovarainministeriön hallinnonalan tulosohjaus), jotka osin vastaavat ja tukevat nyt täytettävänä olevan viran tehtäviä.

Myös haastatteluiden ja niistä muodostuneita näkemyksiä tukevien henkilöarviointien perusteella Nerg on tuloshakuinen, kehittämisorientoitunut ja vankka muutosjohtaja. Edellä esitetyn perusteella Nergin voidaan katsoa omaavan nimitysperusteiden kokonaisharkinnan perusteella parhaat edellytykset sisäasiainministeriön kansliapäällikön viran menestykselliseen hoitamiseen.

9. Selvitys sidonnaisuuksista Nerg on antanut ministeriölle valtion virkamieslain 8 a §:ssä tarkoitetun selvityksen sidonnaisuuksistaan. Selvityksestä käy ilmi, ettei hänellä ole sellaisia edellä mainitun lain tarkoittamia sidonnaisuuksia, jotka asettaisivat esteen hänen nimittämiselleen sisäasiainministeriön kansliapäällikön tehtävään.

8

10. Esitys Esitetään, että sisäasiainministeriön kansliapäällikön virkaan nimitetään maatalousja metsätieteiden maisteri Päivi Nerg seitsemän vuoden määräajaksi 1.10.201230.9.2019 väliseksi ajaksi.