3/09
Ilmoitus
[ nimi ]
talentum
SIDOSRYHMÄLEHTI
Lasse Rosengren mediakentän aitiopaikalla Kolumni: Intohimobisnestä
Vielä lähemmäs asiakasta talentum x
[ kolumni ] TEKSTI: Saila-Mari Kohtala // KUVA: Antti Mannermaa
INTOHIMOBISNESTÄ
Saila-Mari Kohtala on Markkinointi & Mainonta -lehden päätoimittaja.
talentum 2
Ennen vanhaan bisnes oli sitä, että yritys teki jotain ja asiakas mukisematta osti. Valinnanvaraa ei juurikaan ollut. Sitten tuli päivä, että sotakorvaukset oli maksettu, vientimarkkinat laajenivat, internet keksittiin ja asiakkaista tuli yhtäkkiä jotenkin kovin hankalia. He saattoivat vaihtaa leiriä tuosta vaan, kun kulman takana samaa tavaraa myytiinkin halvemmalla. Kaiken kukkuraksi he uskalsivat panna hanttiin, jos kaikki ei mennytkään ihan nappiin. Ikävimmät tapaukset kirjoittivat huonoista kokemuksistaan sinne internetiin. Tulevaisuuden bisnes perustuu uskollisuudelle. Se tarkoittaa tuotteiden ja palveluiden kehittämistä yhdessä asiakkaiden kanssa. Mitä sitä arvailemaan, mitä ne tuolla haluavat, kun sen voi kysyä ihmisiltä suoraan. Tai vielä parempaa, pistää ihmiset itse hommiin, kun he sitä nimenomaan haluavat. Virallinen termi tälle on co-creating. Yhdessä tekemisen nerous on siinä, että se synnyttää uskollisuutta. Nykypäivän epävarmoissa suhdanteissa ja ihmisten ailahtelevaisen käytöksen keskellä ei juuri muuta bisneskikkaa enää olekaan jäljellä. Tulevaisuudessa asiakas on siis ihan oikeasti kuningas. Eikä se asiakas ole joku tuntematon tyyppi tuolla jossain. Asiakas on sinä ja minä. Sinua ja minua pitää kuunnella. Uskollisuutta ei ole kuitenkaan ilman intohimoa. Kysykää vaikka keneltä tahansa pitkän linjan pariskunnalta. Intohimo on hirvittävän tärkeää, vaikka bisneksessä tupataankin aina korostamaan järkeä. En kuitenkaan puhu tässä mistään sekopäisestä Anna Karenina -tyyppisestä intohimosta, vaan terveestä intohimosta sitä kohtaan mitä tekee. Intohimo näkyy johtamisessa siten, että yritys rakastaa työntekijöitään ja asiakkaitaan täydellä sydämellä. Sitä kautta on luontevaa pyrkiä luomaan uskollisuutta, koska siitähän kaikessa on kyse. Intohimo luo myös johdonmukaisuutta, sillä intohimon mukana tulee vahva näkemys siitä mitä on tekemässä. Ilman intohimoa sitä on kuin mikäkin tohvelisankari – kaikki käy. Intohimoinen rakastaja on ehdottoman päättäväinen sydämensä valittua jahdatessaan. Ihan kuten intohimoinen toimitusjohtaja on ehdottoman päättäväinen yrityksensä menestystä jahdatessaan. Intohimo näkyy koko firman ilmapiirissä siten, että ihmiset ovat sitoutuneita tekemisiinsä. Heitä oikeasti kiinnostaa. Sieluaan ei tarvitse myydä, mutta lieväkin intohimo on kuitenkin paljon mielekkäämpää kuin vaikkapa täydellinen välinpitämättömyys. Intohimo näkyy asiakkaalle siinä, että tuotteet ja palvelut ovat vetovoimaisia, aidosti toimivia ja haluttavia. Asiakas tuntee miten hänestä välitetään ja että häntä rakastetaan. Senpä vuoksi hän päättää olla uskollinen. Lama tekee meistä latteita. Sitä ei pidä koskaan hyväksyä. Intohimoa rohkeasti peliin, sen avulla voi juuri näinä aikoina erottua edukseen todella näkyvästi.
[ haastattelu ]
”Koulutus ja kirjat ovat satsaus ihmisten hyvinvointiin.”
Katja Hollmén (ent Pätiälä)
TEKSTI: Kaisa Pennanen // KUVA: Sakari Hollmén
• Kirja- ja koulutusliiketoimintojen johtaja,Talentum • Työskennellyt aiemmin apulaisjohtajana Nordea Corporate Financessa sekä avustavana lakimiehenä asianajotoimistoissa • Oikeustieteen kandidaatti Helsingin yliopisto • LL.M -tutkinto, New York University • Harrastukset: Musiikki, lukeminen ja kirjoittaminen • Perustanut Lakimiesliiton kuoron Lain Huuto
VIELÄ LÄHEMMÄS ASIAKASTA Talentumin Kirja- ja koulutusliiketoimintaan haettiin lisää yhtenäisyyttä nimittämällä toiminnoille yhteinen johtaja. Katja Hollmén uskoo, että menestystä saavutetaan tulevaisuudessa entistä vahvemmalla asiakaslähtöisyydellä. Talentum on kesäkuussa aloittaneelle Hollménille ennestään tuttu talo, sillä hän toimi vastaavana koulutuspäällikkönä Talentumilla vuosina 2005–2006. – Talentumille oli helppo palata. Tässä talossa pääsee pitämään monta rautaa tulessa samaan aikaan, mistä nautin suuresti, Hollmén kertoo iloisena. Välivuosina Hollmén vahvisti liiketoimintaosaamistaan Nordea Corporate Financessa apulaisjohtajana. Nyt hänen vastuulleen
kuuluvat ammattikirjat, koulutus ja Suomen Laki. Hollmén on myös Suomen kustannustoiminnan johtoryhmän jäsen.
Lakimiestaustasta hyötyä Oikeustieteen kandidaatti Hollmén on työskennellyt aiemmin avustavana lakimiehenä asianajotoimisto White & Casessa sekä asianajotoimisto Hannes Snellmanilla. – Lakimiestaustasta on ehdottomasti hyötyä tässä työssä, sillä lakimiehet ovat merkittävä kohderyhmä Talentumille. Uskon verkostoihin ja kentän kuuntelemiseen. Palvellaksemme juristeja hyvin ei riitä, että vastaamme nykyisiin asiakastarpeisiin vaan meidän pitää myös miettiä, miten juristit haluavat työskennellä tulevaisuudessa. Hyvä esimerkki uudesta palvelumuodosta on Talentum Lakikoulutuksessa kehitetty ensimmäinen videokoulutus. – Verkon mahdollisuuksia tullaan hyödyntämään entistä enemmän myös koulutuksissa, vaikka mikään ei tule korvaamaan perinteistä koulutusta ja esimerkiksi sen tarjoamia verkostoitumismahdollisuuksia, Hollmén toteaa.
Koulutus satsaus hyvinvointiin Hollménin mukaan tämän hetken suurin haaste Talentumissa, kuten muuallakin media-alalla, on tasapainon löytäminen kannattavan liiketoiminnan ja kehityshankkeiden välillä. – Kehityshankkeita ei pitäisi jättää jäihin taantuman vuoksi. Ammattilaiset kuluttavat mediaa uudella tavalla, joten meidän pitää jatkuvasti kehittää toimintaamme, ja entistä asiakaslähtöisemmin. Uskon, että esimerkiksi tarve erilaisille tiedonhakupalveluille kasvaa tulevaisuudessa. Monissa yrityksissä haetaan taloudellisesti haastavina aikoina säästöjä muun muassa henkilöstön koulutusmenoista. Hollmén ei kuitenkaan näe tätä kannattavana pitkällä tähtäimellä. – Koulutus ja kirjat ovat satsaus ihmisten hyvinvointiin ja uskon, että se merkitsee työntekijöille jatkuvasti enemmän. Hyvä työnantaja tarjoaa mahdollisuuden henkilökohtaiseen kasvuun. Taantuman taakse ei kannata piiloutua, vaan jokaisen täytyy uudistua ja ajatella vuosien päähän.
talentum 3
Ilmoitus
[ nimi ] ] teema
MEDIATA
TÄYTYY Ilmoitustulojen väheneminen on pakottanut mediatalot tehostamaan toimintaansa, hakemaan uusia tulonlähteitä ja miettimään verkon ansaintalogiikkaa. Keskustelu verkon journalistisen sisällön muuttamisesta maksulliseksi kiihtyi entisestään elokuun alussa, kun yhdysvaltalainen mediamoguli Rupert Murdoch ilmoitti muuttavansa News Corporation -konsernin nettilehtien uutissisällön maksulliseksi ensi vuoden kesään mennessä. Konserni omistaa esimerkiksi The Times, The Sun ja The News of The World -lehdet. Talentumilla on myös mietitty, miten nettisivustojen valtavia kävijämääriä voitaisiin parhaiten hyödyntää. Ainakin toistaiseksi pääosa journalistisesta sisällöstä pysyy maksuttomana, ja tuloja haetaan erilaisten ammattilaiskohderyhmille tarjottavien palvelujen avulla. Sisällöntuotantoon ja uusien tuotteiden kehittämiseen on panostettu erityisesti viimeisen vuoden aikana. – Missiomme on auttaa ammattilaisia menestymään. Pyrimme jatkossa tuottamaan heille entistä enemmän ja entistä selkeämpää business-informaatiota, eli niin sanottua kovaa tietoa, mikä on työelämässä menestymisen kannalta välttämätöntä. Tällaisen tiedon kysyntä ei hiivu, vaan ennemminkin kasvaa tulevaisuudessa, kertoo Talentumin Suomen maajohtaja Lasse Rosengren. Uusia palveluja ja tuotteita luodaan yhä useammin verkossa käytettäviksi, mutta printtilehtiä, koulutusta tai kirjoja ei unohdeta jatkossakaan. Hyvä esimerkki kehitys-
talentum 4
[ teema ]
LON
TEKSTI: Kaisa Pennanen // KUVA: Antti Mannermaa
UUDISTUA työstä on reilu puoli vuotta sitten aloittanut verkkojournalismin yksikkö Talentum Net Hub, joka keskittyy verkkosisällön tekemiseen kaikille Talentumin sivustoille.
Aitiopaikka mediakentän tapahtumiin Rosengrenilla on selkeä näkemys Talentumin liiketoiminnasta, sillä maaliskuusta lähtien hän on konsernin lakiasioiden lisäksi vastannut myös Talentumin Suomen kustannustoiminnasta. Rosengren on myös Talentumin suomalaisten julkaisujen päätoimittajien esimies. – Aloitin Talentumilla vuonna 2000 talon ensimmäisenä juristina, ja olen ollut lakiasiainjohtaja siitä lähtien. Sitä ennen työskentelin noin seitsemän vuotta asianajotoimistoissa. Asianajajan tehtävät olivat silloin muuttumassa hyvin erikoistuneiksi ja kapea-alaisiksi, ja itse koin monipuolisuuden olevan vahvuuteni. Olen aina ollut toiminnassani hyvin liiketoimintalähtöinen, joten tunsin yrityslakimiehen tehtävän sopivan minulle paremmin. Yhdeksän vuoden aikana Rosengrenilla on ollut erilaisia rooleja ja vastuualueita sekä lakiasioiden parissa että liiketoiminnan puolelta. Tämä on hänen mukaansa pitänyt oman toimenkuvan mielenkiintoisena. Aitiopaikasta huolimatta Rosengrenkaan ei osannut ennustaa viime syksynä iskeneen taantuman voimakkuutta. – Mainonnan ja ilmoitustuottojen voimakas lasku syksyllä 2008 yllätti rajuudellaan koko mediakentän. Talentumissa oli keväästä asti näkynyt merkkejä markkinan hiipumisesta, mutta vasta marraskuussa tuli totaalinen pysähdys, Rosengren sanoo. Sopeutuminen uuteen, selvästi vaisumpaan markkinatilanteeseen on tarkoittanut säästöjen hakemista. Lähes kaikki mediatalot, myös Talentum, ovat joutuneet lomauttamaan ja vähentämään työpaikkoja sekä uudistamaan organisaatiota tehokkaammaksi. – Nyt nämä lyhyen tähtäimen sopeuttamistoimenpiteet on Talentumissa pääosin tehty. Näillä eväillä pärjäämme varmasti
”Mainostajat hakevat entistä kohdennetumpia yleisöjä.” nykymarkkinoilla, ja tarvittaessa hieman heikommillakin.
Kasvua näköpiirissä Rosengren uskoo, että sisällöntuotannon kasvattaminen sekä entistä laajempi palvelu- ja tuotetarjonta siivittävät Talentumia kasvuun jatkossa. Talentumin lehtien levikkimäärät ovat pysyneet hyvällä tasolla, ja konsernin strategian mukaisesti kasvua haetaan myös yrityskaupoilla. Verkkomainonta on lisääntynyt vauhdilla, mutta Rosengren luottaa siihen, että ilmoittelu myös printtilehdissä jatkuu tulevaisuudessa. – Kun mainosmyynti alkaa taas piristyä, niin todennäköisesti se hakee hieman muotoaan. Sivun kokoisten, laajalle yleisölle suunnattujen printtimainosten sijaan mainostajat hakevat entistä kohdennetumpia yleisöjä. Silloin meidän ammattilaiskohderyhmille suunnattu liiketoimintamallimme antaa hyvät mahdollisuudet menestyä. Vuoden tai kahden päästä markkinakin alkaa paremmin tukea mainonnan määrän kasvua, ja saamme lisää nostetta. Verkon luonteeseen kuuluu valtava uutisvirta ja jatkuva nopeuskilpailu. Uutisia ei ehditä taustoittaa eikä erilaisia näkökulmia pohtia, kun uutta kerrottavaa on oltava jatkuvasti. – Me emme ole mukana päivittäisessä uutiskilpailussa, vaan pyrimme käsittelemään lehdissämme ajankohtaisia aiheita syvällisemmin ja kommentoivammin sekä taustoittamaan juttuja. En jaksa uskoa, että tällaisen informaation tarve ammattilaiskohderyhmissä vähenisi tulevaisuudessa.
Talentum Net Hub – Verkkokerronnan edelläkävijä Talentum perusti vuoden alussa verkkojournalismin erikoisyksikön, Talentum Net Hubin. Hub tuottaa digitaalista sisältöä Talentumin suomalaisten lehtien verkkopalveluihin yhteistyössä toimitusten kanssa. Yksikössä on kuusi työntekijää. – Tavoitteenamme on kehittää uusia palveluja ja sisältömuotoja nimenomaan verkkoa varten. Nettilehtien sisältö on perinteisesti ollut hyvin printinomainen, mutta se ei kuitenkaan ole paras mahdollinen muoto kiinnostavuuden ja viestin perille viemisen kannalta, kertoo Talentum Net Hubin toimituspäällikkö Tomi Savolainen. Esimerkiksi laajoille kuvaraporteille on internetissä enemmän tilaa kuin printtilehdessä, sillä sivumäärät tai painokustannukset eivät aseta rajoituksia kerronnalle. – Toimitusten kiireisessä arjessa verkon kehittämiseen ei tahdo jäädä tarpeeksi aikaa. Me huolehdimme siitä, että Talentumin lehtien verkkosivut pysyvät internetin kehityksen kärjessä, Savolainen kiteyttää.
talentum 5
[ hetkessä ]
Ovi avautui Talentumin medioille
Tivi-ilta tietoturvauhista
Talouselama.fi:n uutiset ovat nyt helposti luettavissa Nokian uudessa lippulaivamallissa, N97:ssa. Talouselämän lisäksi myös muun muassa Tekniikka&Talouden ja Arvopaperin sisällöt on helppo ladata Nokian puhelimiin Ovi.comin kaupasta. Uusissa, Suomessa myytävissä N97:ssa on Talouselämän widget esiasennettuna.
Syksyn ensimmäinen Tivi-ilta järjestettiin Restaurant Pörssissä 27. elokuuta. Forte Netservices Oy:n isännöimän Tivi-illan aiheena oli tietoturvauhat. Illassa keskusteltiin siitä, miten yrityksen kokonaisturvallisuus voidaan varmistaa kustannustehokkaasti ja helposti.
1.
2.
Talentum mukaan etsimään parhaita työpaikkoja
3.
Talouselämän päätoimittaja Pekka Seppänen ja Asta Rossi haluavat parantaa suomalaista työelämää.
4. Talentum aloittaa yhteistyön Great Place to Work Instituten kanssa. Great Place to Work Instituten vuosittain toteuttama parhaat työpaikat -tutkimus on maailman laajin työpaikkaselvitys. Yhteistyön näkyvin tulos on 50 parasta työpaikkaa -teemanumero, joka julkaistaan Talouselämässä helmikuussa 2010. – Uuden yhteistyökumppanin myötä kirkastamme ja laajennamme Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksen merkitystä. Ensiaskel hyvän työpaikan rakentamiseksi on uskaltaa selvittää, missä nyt ollaan, kannustaa Suomen Great Place to Work Instituten toimitusjohtaja Asta Rossi.
”50 parasta työpaikkaa -teemanumero julkaistaan Talouselämässä helmikuussa 2010.”
talentum 6
1. Tietoviikon päätoimittaja Kauko Ollila 2. Erka Koivunen, Yksikön päällikkö, Computer Emergency Response Team, Ficora ja Juho Luukko, johtaja, Nordic IT, Talentum 3. Forte Netservices Oy:n toimitusjohtaja Markus Lankinen 4. Newell Consulting Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Pekka Kauppinen sekä Jenni Åman Talentumin tapahtumista
[ talouskatsaus ]
Talentumin talouskatsaus:
TALENTUM VALMIINA, hyvässä iskussa Talentumin tuotteiden ja palveluiden perusta on vahva, ja lehtien levikit sekä lukijamäärät hyvällä tasolla. Pienempien lehtien päättäjälukijamäärät kasvoivat sekä Suomessa että Ruotsissa; Lag & Avtal -lehden lukijamäärä kasvoi peräti 70 prosenttia ja Arbetarskyddlehden 46 prosenttia. Pohjoismaiden suurin talousaikakauslehti Talouselämä uudistui sekä sisällöltään että ulkoasultaan. Talentum on uusinut useiden brändiensä sivustot sekä rakentanut palveluita, jotka tarjoavat lisäarvoa verkkopalveluihin rekisteröityneille käyttäjille. Sähköisten medioiden lukijamäärä onkin kasvanut. – Yleinen taloudellinen tilanne heikkeni edelleen ja Talentumin asiakkaiden panostukset markkinointiin ja mainontaan vähenivät sekä Suomessa että Ruotsissa. Yrityksillä
ei ole tarvetta toimipaikkailmoittelulle. Talentumin ilmoitustuotot vähenivät Suomessa ja Ruotsissa ensimmäisellä vuosipuoliskolla yhteensä 54 prosenttia, sanoo talousjohtaja Kaisa Kokkonen. – Aloitimme jo viime vuonna kulujen sopeuttamisen markkinatilanteeseen. Heikko tuloskehitys ei estä kehitystyötä. Talentumissa tehostetaan jatkuvasti toimintaa ja innovoidaan uusia palveluita asiakkaillemme. Talentum on valmiina hyvässä iskussa
”Talentumissa tehostetaan jatkuvasti toimintaa ja innovoidaan uusia palveluita asiakkaillemme.” yleisen taloudellisen tilanteen parantuessa, kertoo toimitusjohtaja Juha Blomster. – Vahva ja lähes velaton tase sekä keskittyminen kustannustoimintaan antavat Talentum-konsernille hyvät lähtökohdat strategian toteuttamiseen. Vahva tase ja markkinatilanne mahdollistavat sen mukaiset yritysostot. Yritysjärjestelyjen ehtona on, että ne ovat osakkeenomistajan edun mukaisia, jatkaa Blomster.
Tammi–kesäkuu 2009 lyhyesti Milj. euroa Liikevaihto
34,6 (51,1)
Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä
-1,1 (6,8)
Liikevoitto (EBIT)
-2,9 (6,8)
Osakekohtainen tulos, euroa Nettovelat
-0,05 (0,10) 2,7 (-2,0)
Mediamainonnan väheneminen pääsyy liikevaihdon ja liikevoiton laskuun. Henkilöstön vähentämisestä johtuva kertaluonteinen kulu heikensi huhti–kesäkuun tulosta 1,8 milj. euroa.
Alma Media Oyj:n pakollinen julkinen ostotarjous Talentum Oyj:n osakkeista Alma Media Oyj teki 10.8.2009 pakollisen julkisen ostotarjouksen Talentumin osakkeista ja julkaisi tarjousasiakirjan 19.8.2009. Talentumin hallituksen arvopaperimarkkinalain mukainen lausunto ostotarjouksesta julkistettiin 4.9.2009 ja hallitus toteaa muun muassa seuraavaa: Talentumin hallitus on arvioinut pakollista ostotarjousta ja sen ehtoja. Talentumin hallitus pitää tarjousvastiketta liian alhaisena.
Hallitus ei voi suositella Talentumin osakkeenomistajille pakollisen ostotarjouksen hyväksymistä. Talentumin hallitus arvioi, että yhtiön strategian mukainen toiminta voisi tulevaisuudessa tuottaa tarjousvastiketta korkeamman arvon osakkeenomistajille. Lausunto kokonaisuudessaan on luettavissa internetissä osoitteessa www.talentum.fi.
Sidosryhmälehti on suunnattu Talentumin osakkeenomistajille, sijoittajille ja muille Talentumista yrityksenä kiinnostuneille. Lehti julkaistaan myös internetissä osoitteessa www.talentum.fi/sidosryhmalehti. Julkaisija: Talentum Oyj, Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki, p. 020 442 40, www.talentum.fi, etunimi.sukunimi@ talentum.fi Toimitus: Talentum Oyj, Raija Palomäki, raija.palomaki@talentum.fi, p. 020 442 4221 ja Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, Kaisa Pennanen, kaisa.pennanen@pohjoisranta.fi, p. 010 424 5900. Graafinen suunnittelu ja taitto: Pohjoisranta Oy, Kirsi Blom, kirsi.blom@pohjoisranta.fi, p. 010 424 5900.
talentum 7
[ kysymyksiä ]
JOURNALISMI Vakavasti otettava ja riippumaton journalismi on kallista. Ympäri maailman onkin nyt käynnissä maksullisten lehtien nopea ja tinkimätön uudelleenjärjestely. Yhdysvalloissa, joka tunnetaan kaupallisen tv:n ja radion luvattuna maana, ajetaan alas kunniakkaita ja tunnettuja lehtiä. Lehdistön asema on suhteellisen heikko, ja kuolemattomilta näyttäneet lehtitalot kaatuvat kuin korttitalot. Printtijournalismi siirtyy ilmaiseksi verkkoon kovalla vauhdilla. Pohjoismaisilla lehtimarkkinoilla kehitys ei ole yhtä raju, mutta silti melko voimakas. Muutosvastarinta on suurempi, sillä lehdillä on vahvempi asema lukijoiden ja ilmoittajien keskuudessa kuin kollegoillaan Yhdysvalloissa. Lisäksi täällä on potentiaalia tehostaa toimintaa yhteistyöllä ja yhdistämällä useampia lehtiä. Tämä kustannuslähtöinen yhdistely on nyt käynnissä useissa lehtitaloissa. Laatujournalismi on vaarassa tulla korvatuksi mielipiteillä, kommenteilla ja vaihtelevan tasoisilla analyyseilla verkossa. Blogosfäärin laatu on sangen vaihteleva. Vain harvat uskovat, että blogit pärjäisivät perinteiselle medialle.
Mitä tehdä? Vaikka kaikkialla maailmassa lehdet houkuttelevat melkoisesti kävijöitä verkkosivuilleen, niin taloudellista tulosta ilmoituksista ei juuri tule. Onnistujat ovat osanneet kaupallistaa liikennevirrat palveluihin, joista on saatavissa merkittäviä tuloja. Svenska Aftonbladetin rakentama ilmoitusten julkaisusivusto Blocket on tästä hyvä esimerkki. Norjalaisen mediakonserni Schibstedin strategia käyttää medioidensa suurta kävijämäärää eri palveluissa on todennäköisesti Pohjoismaiden loistavin esimerkki verkkomedian menestymisestä. Vakavasti otettava journalismi on keskeistä demokratiassa, joten on korkea aika turvata toimitukselliset resurssit. On korkea aika lakata uskomasta, että tuottamalla journalismia ilmaiseksi voi saavuttaa ilmoitusmyyntituloja ja menestystä. Lehtien verkkopalveluita arvioidessa unohtuu helposti, että ne saavat usein huomattavaa vetoapua perinteisten medioiden vahvoilta brändeiltä.
Verkkolehdet maksullisiksi Olen samaa mieltä mediamoguli Rupert Murdochin kanssa, että lehtien pitää nyt muuttua verkossa maksullisiksi. Parasta ja tehokkainta olisi, jos lehdet voisivat sopia yhteisestä linjasta. Tähän kuuluisi muun muassa • Yhtäläinen kävijämäärään perustuva hinnoittelumalli • Yhtäläinen maksujärjestelmä • Yhtäläinen suhtautuminen ilmaiseen julkaisemiseen • Yhteinen aloitusaika muutoksille Ymmärrän, että edellä oleva ehdotukseni on jokseenkin utopistinen, mutta nyt on korkea aika lopettaa laatujournalismin alasajo. Samankaltaisia ajatuksia esiintyy monilla tahoilla ja olen vakuuttunut, että muutos tähän suuntaan tapahtuu. Yhteistuumin voisi tahti olla nopeampi ja vaikutus suurempi. Joachim Berner on Talentum Sweden AB:n hallituksen puheenjohtaja. Aiemmin hän on toiminut mm. Dagens Nyheter ja Expressen -lehtien päätoimittajana.
talentum 8
ei ole ilmaista TEKSTI: Joachim Berner // KUVA: Jörgen Appelgren
”Nyt on korkea aika lopettaa laatujournalismin alasajo.”