36 K2
MAANANTAINA 28. MarraskuuTA 2016 2
//YHTEISÖT yhteisot@kaleva.fi Veera Röyttä
Julia Oravisjärvi (vas.), Milja Kaurala, Hilja Rautio ja Ossi Tuuttila tutkivat Pyhäjoen lukion kirjastossa Vaarallisia suhteita -romaanin päähenkilöä Valmontia.
Syväsukellus Vaarallisia suhteita -kirjaan perehtyivät 1782 ilmestyneeseen "kirjeromaanin, "Pyhäjoen lukiolaiset siitä tehtyyn elokuvaan ja teatteriesitykseen. ""Teoksesta riittää pureskeltavaa eri oppiaineisiin.
Meidän kulma Pyhäjoen lukiossa on jo vuosien ajan aloitettu opiskelu uusien lukiolaisten kanssa isolla kulttuurikokemuksella. Jo keväällä kuvataiteen, musiikin, psykologian ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat tutkailevat, mitä mielenkiintoista olisi tulossa syksyllä teattereiden ohjelmistoon. Tänä vuonna yhteiseksi aiheeksi valikoitui Pierre Choderlos de Lacloksen kirjeromaani Vaarallisia suhteita. Vuonna 1782 ilmestynyt kirjeromaani on innoittanut niin elokuvan tekijöitä kuin teatteriväkeäkin, sillä se on klassikko, josta todella riittää spekuloitavaa neljään oppiaineeseen. Psykologian kurssilla analysoitiin henkilöitä. Musiikin kurssil-
la henkilöistä sävellettiin musiikkia. Kuvataiteen kurssilla henkilöistä taiteiltiin sielunmaisemia. Äidinkielen tunneilla kirjoitettiin esseitä. Valheet ja viettelijät -teemalehti Pyhäjoen lukiolaisten tekemänä ilmestyy lauantaina 3.12. Pyhäjoen Kuulumiset -lehdessä. Opiskelijat tutustuivat ensin Juho Kukkosen dramatisoimaan näytelmäkäsikirjoitukseen. Analysoitavina olivat myös Milos Formanin ohjaama elokuva Valmont ja Pertti Sveholmin Oulun kaupunginteatterille ohjaama teatteriesitys Valheet ja viettelijät. Kaikki nämä kolme – näytelmäkäsikirjoitus, elokuva ja teatteriesitys – pohjautuvat Pierre de Lacloksen kirjeromaaniin, jonka kirjeitä nuoret lukivat.
K2 37
2 MAANANTAINA 28. MarraskuuTA 2016
!
KUULUTKO YHTEISÖÖN, jonka tekemisistä, tarinoista ja ihmisistä olisi kerrottavaa muillekin? Tällä sivulla voisi olla sinun tekemäsi juttu porukastasi. Ota yhteyttä: yhteisot@kaleva.fi tai Erkki Hujanen puh. 044 7941300 tai erkki.hujanen@kaleva.fi
Lahjanvalinnan sietämätön keveys
N Victoria Peltoniemen kuvataiteen työ on symboli Rouva De Torvelianista.
Iso kulttuurikokemus
Pyhäjoen lukiolaiset ovat kokoontuneet eri oppiaineessa yhden aiheen äärelle. Aiheesta ilmestyy teemalehti Pyhäjoen Kuulumiset -lehdessä.
Kuvataiteen, musiikin, psykologian ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat Pyhäjoen lukiossa suunnittelevat jo viime keväänä tämän syyslukukauden aloituksen. Aiheeksi valittiin Pierre de Lacloksen kirjeromaani Vaarallisia suhteita ja Oulun kaupunginteatterin esitys Valheet ja viettelijät. Opiskelijat haastattelivat ohjaaja Pertti Sveholmia, pukusuunnittelija Pasi Räbinää ja lavastaja Kalle Nurmista. Aihetta jatkojalostettiin eri oppiaineisiin käsiteltäväksi. Psykologian kurssilla analysoitiin henkilöitä. Musiikin kurssilla henkilöistä sävellettiin musiikkia. Kuvataiteen kurssilla henkilöistä taiteiltiin sielunmaisemia. Äidinkielen tunneilla kirjoitettiin esseitä. Valheet ja viettelijät -teemalehti Pyhäjoen lukiolaisten tekemänä ilmestyy lauantaina 3.12. Pyhäjoen Kuulumiset -lehdessä. Aino-Riikka Keskitalon esseeteksti Valheet ja viettelijät -teatteriesityksestä seuraavalla sivulla.
Kreivi de Valmontin hahmo kuvataiteen työnä.
Opiskelijat pääsivät haastattelemaan ohjaaja Pertti Sveholmia, lavastaja Kalle Nurmista ja pukusuunnittelija Pasi Räbinää.
Opiskelijat ovat myös tutkineet tunteita ja motiiveja henkilöiden käyttäytymisessä ja analysoineet tietoisen ja tiedostamattoman vaikutusta. – Näytelmän aihe on ikuinen: rakkaus ja petos, jotka kohtaavat jokaista meistä jossakin vaiheessa. Se on jännittävä, julma ja yhteiskunnallinen tarina, joka antaa hy-
vät mahdollisuudet visuaaliseen loistoon, ohjaaja Pertti Sveholm kuvaili. Psykologian opettajat Teresa Tuuttila ja Pekka Viitanen kertovat, että psykologian kurssilla on syvennytty roolihenkilöiden pään sisäiseen maailmaan. Opiskelijat ovat tarkastelleet 1700-luvun Ranskaan sijoittuvan romaanin henkilöiden välisiä suhteita ja voimia, joita suhteista löytyy. Opiskelijat ovat myös tutkineet tunteita ja motiiveja henkilöiden käyttäytymisessä ja analysoineet tietoisen ja tiedostamattoman vaikutusta. Ekaluokkalaisen Hilja Raution mielestä teatteriesitys herättää tunteita, hahmot ovat samaistuttavia. – Hyvä tempo ja rytmi sekä vi-
suaalinen loisto jäävät pysyvästi mieleen. Näytelmän loppu on erittäin pysäyttävä; samaan aikaan niin koskettava ja herkkä ja toisaalta voimakas ja julma, kun kolme tärkeintä henkilöä kuolevat. Kaksi rakkauden vuoksi ja kolmas omien tekojensa palkkana. Vallankumouksen kynnyksellä nuo kuolemat tuntuvat jopa kunniallisilta ja lohdullisemmilta kuin ne ehkä vuotta myöhemmin olisivat olleet. – Voi sanoa, että kaikesta huolimatta loppu on onnellinen. Esiripun laskeuduttua kyyneleet nousevat silmiin. Unohtumaton esitys.6 Sari Hidén
Pyhäjoen lukion äidinkielenopettaja.
äin joulun alla moni tuntee tuskaa, kun täytyy taas ostaa lahjoja läheisille. Hiki virtaa ja epätoivon voi melkein haistaa. Mitä anopille voi ostaa lahjaksi? Mitä jos isällä on jo tämä kirja? Lahjojen antamisen perinteen syvin ajatus piilee siinä, että lahjan antaja ja saaja saavat hyvän mielen. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta kaikille se ei sitä ole.
Monen kuluttajan onneksi lahjojen ostaKuulepas mista yritetään helpottaa monin tavoin. EsiSalli merkiksi kosmetiikkaosastoilla ja sisustusKärkkäinen liikkeissä on valmiiksi paketoituja lahjoja, joten valinnanvaikeudet vähenevät. Lisäksi monista liikkeistä voi ostaa lahjakortin, jolloin saaja voi itse valita lahjansa. Siitä huolimatta tilanne tuntuu olevan monelle ylitsepääsemättömän vaikea. Ehkä siinä tapauk sessa on syytä miettiä, onko lahjan ostaminen järkevää tai tarpeellista. Eiväthän lahjat tee juhlaa, vaan juhlan tekevät rakkaimmat ihmiset. Itselleni lahjojen ostaminen ei aiheuta minkäänlaista paniikkia tai kauhua. Ajattelen, että tunnen kaikki läheisimmät ihmiset niin hyvin, että tiedän, millaisesta lahjasta kukin ilahtuu. Minulle lahjan ostaminen on mukava tapahtuma, koska on ihanaa nähdä, miten saaja ilahtuu lahjastaan. Yleensä mietin aina lahjaa ostaessani sen saajaa, mikä helpottaa tilannetta huomattavasti. Hyvä vinkki on myös pitää korvat auki. Lahjaideoita saa arkipäiväisistä keskusteluista, kun esimerkiksi ystävä mainitsee ohimennen haaveilevansa uudesta huulipunasta. Myönnän, että lahjan valitseminen vaikeutuu silloin, kun lahjan saaja ei ole läheinen. Silloin kannattaa miettiä, millaisen lahjan haluaisi itse saada kyseiseltä ihmiseltä. Näissä tilanteissa on yleensä parasta ostaa sellainen lahja, jonka voi kuvitella ilahduttavan ketä tahansa. Ei varmastikaan ole monta sellaista ihmistä, joka ei ilahtuisi suklaalevystä tai kukkakimpusta.
”Lahjan ostamista ei ole tarpeen stressata. Jokainen ihminen ilahtuu saadessaan lahjan, joka on valittu juuri hänelle ja johon liittyy kaunis ajatus.” Olen usein kuullut, että monen mielestä lahjan ostaminen on vaikeaa siksi, että saajalla on jo kaikkea eikä hän tarvitse mitään. Minulle tämä on vieras ajatus. En yleensä osta lahjaa siksi, että saaja erityisesti tarvitsee sitä, vaan siksi, että haluan ilahduttaa kyseistä ihmistä lahjalla. On kuitenkin totta, että monet pyrkivät pääsemään turhasta tavarasta eroon eivätkä siksi tarvitse lahjoja. Sellaiselle ihmiselle kannattaakin ostaa aineeton lahja, joita monet suosivat nykyään. Lahjan ostamista ei ole tarpeen stressata. Uskon vakaasti, että jokainen ihminen ilahtuu saadessaan lahjan, joka on valittu juuri hänelle ja johon liittyy kaunis ajatus.6 Salli Kärkkäinen on suomen kielen opiskelija Oulun yliopistossa.
Blogi: Muutos nyt ”Tiedätkö, mitä ovat somevammat? Niitä syntyy silloin, kun kuvataan kännykällä tai kameralla suorituksia nettiin ladattavaksi.” Willy Serlo lastenkirurgian ylilääkäri
38 K2
MAANANTAINA 28. MarraskuuTA 2016 2
// YHTEISÖT Julius Yrjänä
Aino-Riikka Keskitalo kirjoitti Oulun kaupunginteatterin Valheet ja viettelijät -näytelmästä esseetekstin äidinkielen tunnille. Kuvataiteen työ kuvaa Volangesin sielunmaisemaa.
Onnellisten tähtien alla ""– Näytelmän teema on ikuinen, kirjoittaa Aino-Riikka Keskitalo Valheet ja viettelijät -esityksestä. Ihminen toiselle Pystyykö mikään imitoimaan teatterin tunnelmaa? Aulan odottava ilmapiiri, väliajan loistelias tarjoilu ja tietenkin itse näytös. Nykyinen teatteri antaa vierailijalle palan siitä tunteesta, kun aitiosta löytyi kansan kerma. Siitä tunteesta saa voimansa Pertti Sveholmin ohjaama Valheet ja viettelijät. Näytös vie katsojansa kädestä pitäen aateliston viimeiseen henkäykseen ennen Ranskan vallankumousta. Valheet ja viettelijät pohjautuu Choderlos de Laclos’n kirjeromaaniin Vaarallisia suhteita. Juoni on monimutkainen ja henkilöhahmojen monimuotoisuus yllättää: rakastumisia, suhteita, kuolemaa ja petosta. Kaiken takana on nainen, markiisitar de Merteuil. Merja Larivaaran roolisuoritus Merteuilina on kauhistuttavan in-
horealistinen. Viettelevä ja kieron psykopaatin piirteitä omaava markiisitar jakelee kostoa ankaralla kädellä. Merja Larivaaran vastanäyttelijänä on Kari-Pekka Toivonen. Toivosen roolihahmo kreivi de Valmont onnistuu huijaamaan jopa katsojan uskomaan hyveellisyyteensä. Todellisuudessa Valmont ei ole elämänsä aikana tehnyt yhtään hyvää tekoa ja manipuloi läheisiään sen minkä kerkeää. Valmont ja Merteuil ovat keskeisessä osassa juonikuviota. Lopussa kieroilu lähtee niin pahasti käsistä, että kaksikko tuhoaa kaiken, jopa toisensa. Väliin mahtuu myös suloisia hetkiä. Valmont rakastuu, kenties ensimmäistä kertaa koko elämänsä aikana. Rakkauden kohteena on puhdassydäminen presidentin vaimo madame de Tourvel. Näytelmän teema on ikuinen.
Hengästyttävän nopeatempoinen näytös liukuu näyttämöllä sulavatempoisesti pyörien. Oulun kaupunginteatterin näyttämö muuntuu salongista maaseutuun, kabinetista teatteriaitioon. Tyylilleen uskollinen lavastus antaa raamit kauniille kaaokselle. “Ensimmäinen lavastussuunnitelma oli abstraktimpi, rappeutunut palatsi. Suunnitelma kuitenkin hylättiin ja lavastuksesta tehtiin huomattavasti realistisempi”, lavastussuunnittelija Kalle Nurminen kertoo. Inspiraatiota on haettu ranskalaisista kaupunkipalatseista.
Sielunmaisema-työn materiaalina on käytetty erivärisillä vesillä täytettyjä kumihanskoja.
Näytelmän pukuloiston takana on Pasi Räbinä. Pukusuunnittelija ei ole mennyt aidan ali mistään kohtaa. Suunnittelussa ei ole sorruttu liialliseen modernisointiin. Katsoja nauttii suurista rokokoohameista ja värikirjosta. Alun kevyet pastelli-
sävyt tummuvat juonen myötä loppua kohden todella dramaattisiksi. Viidenkymmenen asukokonaisuuden ja vuoden ompelu- ja suunnittelutyön jälkeen odottaa palkinto; puvustus lumoaa katsojan. Oulun kaupunginteatteri on tehdas; tuotteena on elävää taidetta. Laatukriteerit täyttyvät kevyesti. Näytöksen loppu ei jätä ketään kylmäksi. Pahaa aavistamattomat aateliset seisovat vallankumouksen kidassa. Taustalla barrikadi ja tuskainen Merteuil, joka on vihdoin menettänyt kasvonsa. Kaiken keskiössä Valmontin ja Tourvelin ruumiiden maahanlasku. Toinen on turmeltuneena mustissa ja toinen on autuaan hyvityksen saaneena valkoisissa. Oppiiko ihminen koskaan? 6 Aino-Riikka Keskitalo
Lukiolainen Pyhäjoelta.
Kansanedustajilta luvassa kortteja vapaaehtoisille Haastevinkki Vapaaehtoisten päivää vietetään lauantaina 3. joulukuuta. Muun muassa kansanedustajat ja eduskunnan henkilöstö on haastettu Kiitos, olet tärkeä! -kampanjaan,
joka on osa YK:n vapaaehtoisten päivää. Kampanjalla halutaan osoittaa arvostusta ruohonjuuritason toimijoille. Siihen voi osallistua 20. tammikuuta 2017 saakka. – Auttamalla ja osallistumalla voi sekä antaa, että saada, ainakin hy-
vän mielen ja ystäviä. Niitä ei ole koskaan liikaa, sanoo kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.). Lähes puolet suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä. Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän puheenjohtaja Anne Kalmari
(kesk.) pitää tärkeänä, että osataan arvostaa vapaaehtoisten työtä. Haasteen vastaanottaneet kansanedustajat ja eduskunnan henkilöstö lupaavat kiittää vapaaehtoisia lähettämällä Kiitos, olet tärkeä! -kampanjatarroilla varustet-
tuja kortteja alueensa vapaaehtoisille. Avita Kaveria -hankkeessa edistetään vertaispalvelujen saatavuutta. Tietoa: www.kansalaisareena. fi/eduskunta sekä www.kansalais areena.fi/avitakaveria/6