Meine Damen und Herren...
DIE FESTE FÜR DAS NEUE JAHR
1930
KIT
m it
n ei
ul
ä
Fr
B U
ly
T KA
l Sa s
au
les
w
Bo
L C
d
n
a
l
g
n
E Nollendorfplatz 13
Meine Damen und Herren
WILLKOMMEN
Antti Lang ja ensemble
Perustuu Christopher Isherwoodin kirjaan The Berlin Stories ja John Van Drutenin näytelmään I Am a Camera
KÄSIKIRJOITUS........JOE MASTEROFF MUSIIKKI........JOHN KANDER LAULUJEN SANAT........FRED EBB
OHJAUS........TIINA PUUMALAINEN KAPELLIMESTARI........PEKKA SIISTONEN KOREOGRAFIA........OSKU HEISKANEN LAVASTUS- JA PUKUSUUNNITTELU........TEPPO JÄRVINEN VALOSUUNNITTELU........JUHA HAAPASALO ÄÄNISUUNNITTELU........KALLE NYTORP KAMPAUSTEN JA MASKIEN SUUNNITTELU........EMMI PUUKKA & TIINA RYYNÄNEN LAULUJEN HARJOITUTTAMINEN........PEKKA SIISTONEN PUKUSUUNNITTELUN ASSISTENTTI........ELINA VÄTTÖ
SUOMENNOS........ESKO ELSTELÄ LAULUJEN SUOMENNOS........JUKKA VIRTANEN ESITYKSEN TEKSTI- JA SANOITUSTARKISTUKSET........TIINA PUUMALAINEN & PEKKA SIISTONEN
TUOTTAJA........ARJA AHRENS APULAISTUOTTAJA........SARI SATAMA, ELISE RICHT
rooleissa MC, seremoniamestari........ANTTI LANG Clifford Bradshaw, amerikkalainen kirjailijanalku........JUHA-MATTI KOSKELA Sally Bowles, englantilainen kabareelaulajatar........EMMI KAISLAKARI Fräulein Schneider, asuntolanpitäjä........JAANA ORAVISTO Herr Schultz, hedelmäkauppias........AUVO VIHRO Fräulein Kost, rakkauden ammattilainen........HEIDI KIVIHARJU Ernst Ludwig, natsipuolueen kannattaja........TUUKKA HUTTUNEN Max, Kit Kat Clubin omistaja........TUUKKA HUTTUNEN
Ensemble SAMI HULT LOTTA KAARLA EMMI KALLIONIEMI JASPER LEPPÄNEN SUSANNE PAPINSAARI PETRA PORSPAKKA ANNA PUKKILA KONSTA REUTER MIIKA RIEKKINEN ALEKSI SEPPÄNEN INNA TÄHKÄNEN TIINA VALONEN LAILA WALLDÉN MIIKKA WALLIN JUKKA WENNSTRÖM OSKU ÄRILÄ
OrkeSteri C-STONE ALL STARs KAPELLIMESTARI, PIANO........PEKKA SIISTONEN PIANO, KOSKETINSOITTIMET........ALI AHMANIEMI KONTRABASSO........TEEMU BROMAN LYÖMÄSOITTIMET........MIIKA PERKIÖ PASUUNA........ILONA HEINONEN PUUPUHALTIMET........TUOMAS HEINONEN TRUMPETTI........TOMMI KOLUNEN/MITRO KOSKILUOMA PUUPUHALTIMET........PETRI NIEMINEN Musiikin tuotanto: STONE FACTORY OY & BUNDESPOPSTAR OY
Antti Lang ja Juha-Matti Koskela
Emmi Kaislakari ja Juha-Matti Koskela
Jaana Oravisto ja Auvo Vihro
Emmi Kaislakari
Heidi Kiviharju
Juha-Matti Koskela ja Tuukka Huttunen sekä ensemble
TEKNINEN TOTEUTUS Näyttämömestari......HANNU AHOLA Apulaisnäyttämömestari......OSMO NIEMINEN / LASSE HILTUNEN Järjestäjä......MARKKU TURUNEN Kuiskaaja......MARJA LAITALA Erikoistehostemestari......ESA HEIKKINEN Valo-operaattorit......VILLE FINNILÄ, SAMI RAUTANEVA, JUHA HAAPASALO Valaistusmestari......ANSSI HALINEN Saliääni......AFFE KÄKILEHTO, JARKKO TUOHIMAA, KALLE NYTORP Äänimies......RAULI ROININEN / PETRI KUHA Teatteriteknikot......MATTI KANERVO, MARKKU SAARI, TERO KOIVISTO Näyttämömiehet......TINO AHOLA, KARI LAHTINEN, JANNE SAARELAINEN, OLLI SALO, JUUSO MURTONIEMI Tarpeistonhoitaja......JOHANNA KEISKI / TIINA MATTSSON Pukija/pukuhuoltaja......KATRI INNANMAA Kampaukset ja maskeeraus......EMMI PUUKKA / JOHANNA UUSITONTTI, TIINA RYYNÄNEN, EIJA MIKKOLA Peruukkien valmistus......TIINA RYYNÄNEN
Lavasteiden valmistus lavastamon päällikkö AATU RANTASEN johdolla: KARI KOKKONEN, KARI KOSKIRANTA, HELI LUUKKANEN, TONI PALANDER, MARIANNE RAUTIAINEN, RAINO SAASTAMOINEN, KARI TOIVANEN, SEIJA VUORINEN, LASSE WESTERHOLM Tarpeiston valmistus......VIRPI ANTILA, HANNA MATTILA Pukujen valmistus puvuston päällikkö EILA JOUTTUNPÄÄN johdolla: TAIJA-LEENA AUTIO, SATU ERIKSSON, PÄIVI HATANPÄÄ, INESSA TAPALA, HELI TAPPER KÄSIOHJELMA Toimitus......MARJA LAITALA & TIINA PUUMALAINEN Graafinen suunnittelu ja valokuvat......TEPPO JÄRVINEN
Esitysoikeudet......NÄYTELMÄKULMA - NORDIC DRAMA CORNER OY
ENSI-ILTA 1.9.2016 TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERIN SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ Kesto noin 2:45 (sisältää väliajan)
Jaana Oravisto ja Auvo Vihro
Taustaa, tietoa ja tunnelmia TTT
Tampereella Syyskuun 1. vuonna 2016
Christopher Isherwood oli englantilaissyntyinen kirjailija, kosmopoliitti ja yksi tunnetuimpia Berliinin kuvaajia erityisesti teoksellaan Goodbye to Berlin.
I
sherwood syntyi varakkaaseen brittiperheeseen. Hän asui lapsuudessaan isänsä työn ja myöhemmin opiskelujensa vuoksi useissa eri kaupungeissa Englannissa. Christopher tunnisti jo nuorena seksuaalisen identiteettinsä ja oli aikansa ensimmäisiä julkisesti, jopa kansainvälisesti, tunnettuja homoseksuaaleja. 1900-luvun alun Englannissa ei kuitenkaan ollut helppoa olla avoimesti homoseksuaali, eikä brittiyläluokka - mukaan lukien Christopherin äiti - hyväksynyt hänen suuntautumistaan.
TTT
V
L Vanha vuosi täs-
M
Z usikaalin
uonna 1929 Christopher matkusti Berliiniin etsimään suvaitsevaisempaa ilmapiiriä hyvän ystävänsä, kirjailija W. H. Audenin kanssa.
Christopher Isherwood 1904-1986
uutaman viikon pituiseksi tarkoitettu matka venähti neljäksi vuodeksi. Christopher antoi englanninkielen tunteja, nautti vapaudesta ja elämästä. Hän aisti ja havainnoi ympäristöään aikana, jolloin koko maailma oli muuttumassa, mutta kukaan ei vielä tiennyt miten. erliinissä Christopher tapasi nuoren englantilaisnäyttelijättären Jean Rossin, joka oli myöhemmin esikuva romaanihenkilö Sally Bowlesille sekä Gerald Hamiltonin, joka taas oli esikuva Arthur Norrisille novellissa Mr Norris Changes Trains. Lisäksi hän kohtasi ensimmäisen suuren rakkautensa, nuoren saksalaisen Heinz Neddermeyerin. Kansallissosialistien noustua valtaan 1933 he joutuivat jättämään Berliinin. Pariskunta etsi Euroopasta sopivaa asuinpaikkaa, kunnes Gestapo pidätti Neddermeyerin hänen käydessään kotimaassaan, ja heidät erotettiin toisistaan. Lopulta Christopher päätyi asumaan Yhdysvaltoihin, jossa hänelle myönnettiin maan kansalaisuus 1946.
B
Lähteet: wikipedia Isherwoodfoundation.org Bbc.com /news/world-europe-12737335 Goodreads.com/author
sä muistuttaa että on melkein keskiyö! Uusi vuosi on syntymäisillään!
M
työpari
John Kander (1927-) Fred Ebb (1928-2004)
J
ohn Kander on yhdysvaltalainen säveltäjä, joka tunnetaan parhaiten yhteistyöstä sanoittaja Fred Ebbin kanssa. Kaksikko loi Broadway-musikaalin toisensa jälkeen 1960-luvun puolivälistä aina 2000-luvulle saakka. Suomessa heidän tunnetuimpia musikaalejaan ovat Cabaret, Zorbas sekä Tampereen Työväen Teatterissakin nähty Chicago. Työparin kuuluisimpia yksittäisiä lauluja ovat mm. Liza Minellin Martin Scorsesen samannimisen elokuvan tunnuslaulu New York, New York sekä Barbra Streisandin tunnetuksi tekemä My Coloring Book. John Kanderin ja Fred Ebbin lauluja ja musikaaleja sekä niistä tehtyjä elokuvia on palkittu lukuisilla Oscar-, Tony-, Grammy- ja Emmy-palkinnoilla, ja 1998 heille myönnettiin elämäntyöstään arvostettu taidepalkinto Kennedy Center Honors.
http://global.britannica.com/biography/Kander-and-Ebb http://www.allmusic.com/artist/kander-ebb-mn0001874084/biography www.kennedy-center.org
Berliini
1 93 0
Berliini on mitä mielenkiintoisin ja monipuolisin näyttämö draaman tapahtumille: täynnä kulttuuria ja sivistystä, loputtomasti historiaa ja modernia rohkeutta rinnakkain. Se oli vuosisadan alkukymmeninä kiehtova metropoli, yksi johtavista tieteen, taiteen ja viihteen pääkaupungeista Euroopassa. Suvaitsevainen ja boheemi ilmapiiri antoi kaikkien kukkien kukkia, mutta samaan aikaan poliittisessa käymistilassa oleva maa ajautui kohti äärioikeiston fasistisia arvoja.
NOLLENDORFPLATZ
Aviomiehet, teillä on 10
B
erliinin legendaarinen yöelämä tarjosi lukemattomia vaihtoehtoja teatterin, musiikin, tanssin ja poikkitaiteellisten teosten katsojille. Skaala ulottui klassisesta kokeilevaan, vakavasta viihteeseen kaikilla mausteilla. Kabaree- ja revyyteattereissa ei arasteltu sen enempää esityksen muodon kuin sisällönkään suhteen, ja estradilla saivat tilaa niin suuret tunteet, seksuaalisuuden koko kirjo kuin räävitön huumorikin. Riemukkaan pilkan kohteena saattoivat yhtä hyvin olla inhimilliset heikkoudet, muoti-ilmiöt, uskonto kuin politiikkakin. Mutta samalla kun huvittelunhaluiselle oli Berliinissä tarjolla loputtomasti houkutuksia, siellä elettiin myös ennennäkemättömän laman keskellä. Yhdysvaltoja 1929 ravistuttaneen pörssiromahduksen vaikutukset levisivät nopeasti Eurooppaan saakka. Rahan arvo romahti, leipäpala maksoi miljoonia eikä setelinipusta ollut enää kuin hellan sytykkeeksi. Työttömien laumat sekä lohduton kurjuus ja köyhyys lisäsivät yhteiskunnallista epävarmuutta ja epätoivoa Berliinissäkin.
sekuntia aikaa Saksa oli vaikeuksissa myös jäätyään ensimmäisen maailmansodan rauhansopimuksessa yksin sotasyyllisenä vastuuseen jättimäisistä sotakorvauksista. Tämä ”häpeärauha” herätti katkeruutta ja kaunaa kansalaisissa ja muokkasi osaltaan maaperää fasismin ja natsi-ideologian nousulle. Vuonna 1919 perustettu Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (NSDAP) kasvatti Hitlerin johdolla suosiotaan vuodesta toiseen, ja pääsi valtaan 1933. Juutalaisvainot laajenivat joukkotuhoksi, natsien tavoittelemaa yhtenäiskulttuuria uhkaavat ajatukset saivat palaa kirjarovioilla ja Saksa marssitettiin toiseen maailmansotaan.
eksyttää vaimonne!
V
uosisadan alussa Berliinin Nollendorfplatzin alueelle rakennettiin arvoasuntoja, mutta laman myötä niiden asukkaat menettivät omaisuutensa ja talot ränsistyivät nopeasti. Edulliset vuokrahuoneet kutsuivat sodasta selvinneitä, köyhtyneitä suurkaupungin asukkaita, prostituutiokin näkyi. Mutta Nollendorfplatz ei tukahtunut pelkäksi slummiksi: lämmityshiilen nokeamat seinät ja rapistuvat rakennukset muodostivat 20-luvulla boheemin taustan kultturillisesti kukostavan alueen kahviloille, ravintoloille ja tanssipaikoille. Ihmiset kuuntelivat musiikkia, kävivät konserteissa, katsoivat teatteria ja nauttivat niin kabaree -esityksistä kuin kirjallisuustapahtumista. Nollendorfplatzin alue oli myös tunnettu homokulttuurin keskittymä, josta löytyi klubeja ja tapahtumia kaikkiin makuihin.
Christopher Isherwood siirsi suurkaupungin sykkeen ja Nollendorfplatzin tunnelmat kirjoituksiinsa asuessaan alueella. Kansallissosialistien päästyä valtaan vapaamielisyyden aika oli ohi. Natsien vainot alkoivat, ja alueen kulttuurielämä ajettiin alas. Nollendorfplatzin rautatieaseman kupoli tuhoutui toisen maailmansodan pommituksissa, mutta se rakennettiin myöhemmin (1999) uudelleen ja on nykyään valaistuna sateenkaaren värein muistuttamassa alueen ja sen asukkaiden historiasta ja nykypäivästä. lähteet:
cabaret-berlin.com Germany.travel ranneliike.net slowtravelberlin.com/nollendorfplatz
Tämä voisi olla
parasta, mitä
meille on koskaan
ta pa h t u n u t.
Vauva voisi
CABARET Willkommen, bienvenue, welcome
muuttaa kaiken.
V Teenkö oikein, nyt ystäväin?
C
abaret tapahtuu ajassa, jossa yksityisillä valinnoilla on vaikututusta ympäröivään todellisuuteen ja todellisuudella yksityisen ihmisen elämään ja mahdollisuuksiin. Suuria valintoja tehdään myös vaikenemalla. Valittavaksi jää passiivinen tai aktiivinen toimiminen sekä kysymys: valitsemmeko oikean tien? Minkä hinnan haluamistaan asioista on valmis maksamaan ja kuinka voi tietää, nouseeko hinta liian korkeaksi? Kuinka voi tietää, valitseeko oikein?
anhan ja uuden ajan risteyksessä menneisyyteen ei ole paluuta ja tulevaisuus on tuntematon. Kullekin yksilölle se merkitsee eri asioita. Yhdelle tulevaisuus näyttäytyy toiveena suurien unelmien täyttymisestä, toiselle mahdollisuutena rakkauteen, kolmannelle kaikkivoipaista utopiaa kokonaisen kansakunnan ylivoimaisuudesta jne. Näytelmän henkilöt rakentavat suhdettaan tulevaisuuteen persoonastaan, kokemuksistaan ja elämäntilanteestaan käsin. Tunne siitä, että on voinut vaikuttaa elämäänsä ja asiat ovat menneet hyvin tai että on ylipäätään selvinnyt monista menetyksistä huolimatta tai kokemus siitä, ettei ole joko vaihtoehtoja tai mitään menetettävää antavat erilaisen lähtökohdan valinnoille. Cabaret on sijoitettu tapahtuvaksi 1920–30-lukujen Saksassa, mutta ilmiöt ovat arkkityyppisiä. Cabaret tapahtuu nyt.
C
abaret-musikaali on klassikko, joka tarjoaa katsojilleen sekä viihdettä, suuria tunteita että upean musiikin, revyyn ja kimalluksen keskellä aina ajankohtaisen ja tunnistettavan aiheen, joka koskettaa yhä uusia katsojasukupolvia. Christopher Isherwood kirjoitti Berliini-aiheiset novellinsa ennen toista maailmasotaa, aikana jolloin kukaan ei tiennyt, minkälaiseen tuhoon natsien nousu vielä johtaisi. Kaikki oli vielä mahdollista. Cabaret-musikaalin tapahtumat sijoittuvat kevättalveen ja kevääseen 1930. Nollendorfplatzin kortteleihin mahtuvat yhtä lailla ”vanhan maailman” konservatiiviset käytöstavat kuin vapaamielisyys, kaikenlaiset seksuaaliset suuntaukset, poliittiset ja uskonnolliset näkemykset sekä arjen aherrus että haaveet. Vaatii suurta rohkeutta avata elämänsä toiselle. Asuntolan huoneissa rakkaus saa mahdollisuuksia ja uusi elämä tuo toivoa paremmasta tulevaisuudesta.
Mutta samalla yhä useammat Nollendorfplatzillakin näyttävät kääntyvän natsien kannattajiksi, tai vaikenemisellaan mahdollistavat heidän valtaannousuaan. Enää ei olekaan aivan varmaa, että kaikille mielipiteille ja elämänarvoille on Berliinissä tilaa.
Missä ovat huolenne nyt? Unohtuneet? Meillä ei ole täällä mitään huolia!
M
usikaalin Kit Kat Club on pakopaikka todellisuudesta, paikka jossa huolet unohtuvat. Kun Cabaret tuli Broadwayensi-iltaansa 50 vuotta sitten, sen kerronnan muoto oli musikaalihistoriaa mullistava: MC:n ja ensemblen villit revyynumerot ovat suoraan yleisölle avautuvia estradiesityksiä, mutta myös kommentteja siihen mitä tarinassa on juuri nähty tai tullaan näkemään - kun taas muiden roolihenkilöiden laulut vievät juonta perinteisemmin eteenpäin paljastaen roolihenkilöiden sisäistä maailmaa, ajatuksia ja tunteita. MC:n ja Kit Kat Clubin numerot ovat kabareeklassikkoja, jotka parhaan viihteen tapaan saavat yleisön yhtä aikaa sekä unohtamaan huolensa että huomaamaan, mitä maailmassa oikeastaan tapahtuu. MC on ainoa, joka tuntee myös tarinaa seuraavan tulevaisuuden. Hän kuulee jo kaikuja lähestyvästä sodasta ja viihdyttää yleisöään hylätyssä kirjastossa, joka enteilee lähestyvää monimuotoisen kulttuurin tuhovimmaa, kirjarovioiden aikaa. Draamallisessa mielessä Cabaret-musikaalin Kit Kat Club on
myös ikkuna tarinaa kertovan kirjailija Cliffin piilotajuntaan: siellä hän käy dialogia identiteettinsä peitettyjen ja torjuttujen puolien kanssa. Seremoniamestari MC houkuttelee viihtymään, unohtamaan huolet ja antautumaan kiusauksille. Bobby ja Victor, Ernst sekä Sally Bowles paljastavat kukin omalla tavallaan jotain niistä haluista, joista ei muuten puhuttaisi ääneen, olipa kyse sitten seksuaalisesta vapaudesta, menestyksen- ja rahanhimosta tai toisaalta tarpeesta asettua aloilleen ja perustaa perhe. Aina ei ole helppoa toimia omien arvojensa mukaisesti. Joskus päätöksiä ohjaa oma mukavuudenhalu tai pelko, joskus muiden painostus.
I Am a Camera valittu näkökulma
N
ovellikokoelma The Berlin Stories’n tunnetuin lause on ”I am a camera with its shutter open, quite passive, recording, not thinking.” Myös Cabaret’n katsoja voi halutessaan asettua kuvitteellisen kameran taakse ja seurata esitystä valitsemansa linssin läpi. ”Historialinssin” läpi nähdään kuvattuna 1920–1930-lukujen vaihteen Saksaa. ”Yhteiskuntalinssin” läpi voidaan tarkastella mm. roolihenkilöiden toimintatapoja suhteessa ympäröivään todellisuuteen. ”Juonilinssin” läpi seurataan Cliffin elämää Berliinissä. ”Psykologialinssin” läpi on mahdollista tutkia Cliffin identiteetin rakentumista rinnasteisesti yhteiskunnallisen muutoksen kanssa. Linssin valinta on vapaa.
Berliinin juhlat on juhlittu. Se oli mahtavaa, mutta nyt se on loppu. Ja pahempaa on tulossa.
Y
htä vähän kuin Isherwood tiesi, mihin tapahtumat lopulta johtaisivat kirjoittaessaan romaaniaan Jäähyväiset Berliinille, yhtä tietämättömiä näytelmän roolihenkilöt ovat tulevasta. • 1933 kansallissosialistit pääsivät valtaan, juutalaisvainot alkoivat ja natsien sytyttämissä kirjarovioissa paloi lukemattomat määrät kirjoja • 1938 kristalliyönä tuhottiin juutalaisten omistamia liikkeitä, juutalaisia pahoinpideltiin, tapettiin ja vietiin keskitysleireihin • 1939 toinen maailmansota syttyi • 1942 natsit päättivät salaisessa kokouksessa ”lopullisesta ratkaisusta” eli juutalaisten totaalisesta tuhoamisesta • 1945 toinen maailmansota päättyi • 1948 YK:n ihmisoikeuksien julistus
Juha-Matti Koskela ja Antti Lang sekä ensemble
Juha-Matti Koskela ja Antti Lang
T
CABARET L
egendaarinen musiikki, järkyttävän tärkeä aihe ja persoonallinen tapa kertoa koskettavaa tarinaa ovat kiehtoneet yleisöä jo puoli vuosisataa yhä uusina versioina. Itsekin olen haaveillut sen ohjaamisesta jo vuosikymmeniä ja ehdottanut sitä ohjelmistoon vähän väliä - aina se kuitenkin on jäänyt odottamaan oikeaa aikaa ja tekijäryhmää. Onneksi, sillä juuri nyt tuntuu siltä että lopulta kaikki osui kohdalleen, rakkaan Työviksen ensemblen tulkitsemana. Työ lavastajan ja pukusuunnittelijan kanssa on usein se kivijalka jolle tulkinta teoksesta lähtee rakentumaan. Olen saanut tehdä teatteria Tepon työparina kohta jo kymmenen vuotta, ja uuden produktion aloittaminen yhdessä on aina lahja. Cabaretin suunnittelu alkoi noin puolitoista vuotta sitten, kun ensimmäiset visiot lavastuksesta saivat muodon pienoismallia rakentaessa. Rakastan työtä pienoismallin kanssa: se auttaa suunnittelemaan kohtauksia, ruokkii mielikuvitusta ja inspiroi kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja siinä vaiheessa kun mitään muuta konkreettista ei vielä ole tarjolla. Pukusuunnittelussa tehdyt valinnat toimivat samalla tavoin, reittinä kohti juuri tämän esityksen erityistä maailmaa. Myös Juhan valosuunnittelutaitoihin olen oppinut luottamaan monen yhteistyön kautta. Ihailen sitä, miten paljon visualistit yhdessä pystyvät antamaan näyttelijän työn avuksi ja katsojan koettavaksi: tunteita, tilan, suuntia, elämyksiä. Suuri osa teatteritalossa tapahtuvasta työstä tehdään ennen harjoitusten alkua ja yleisön näkymättömissä, teatterin verstailla. Lavasteiden on visuaalisten vaatimustensa lisäksi kestettävä toisenlaista käyttöä kuin tavallisessa arjessa tulee ajatelleeksi. Samoin
pukujen valmistamisessa on huomiotava myös käytön erityisvaatimukset ja huolto - suuren musikaalin esityksen jälkeen saattaa pukijaa odottaa sadan asun pesu- ja silitysurakka. Lavastamon, tarpeiston ja puvuston taitavat käsityöläiset tekevät työtä produktion parissa kuukausia jo ennen harjoituksia, ja heidän osaamisensa tekee ohjaajan ja suunnittelijoiden haaveista totta päivittäin. Musikaaliproduktiolla on yleensä 50-80 harjoituskertaa, jotka muun esitystoiminnan vuoksi jakautuvat ehkä kolmelle työkuukaudelle. Tuona aikana ohjaaja saa nauttia produktio-palapelin rakentumisesta: lavastus siirtyy näyttämölle, valosuunnittelu rakentuu tilaan. Myös kapellimestari ja koreografi aloittavat työnsä esiintyjien kanssa. Tepon, Juhan, Peksin ja Oskun kanssa tehdyt yhteiset produktiot ovat opettaneet minut luottamaan näiden herrojen taitoihin täydellisesti. Yhteinen työ on aina ilo, ja tämän teoksen parissa erityinen ilo. Yksi esityksen valmistamisen tunteellisimmista ja jännittävimmistä hetkistä on ensimmäinen lukuharjoitus, jossa näyttelijät ja tanssijat aloittavat oman työprosessinsa. He tuovat oman energiansa, ammattitaitonsa ja persoonansa kautta teokseen elämän. Tila ei käsiohjelmassa riitä harjoituksissa koettujen tunteiden kuvaamiseen. Etsimme tämän ihanan tiimin kanssa ratkaisuja, kohtaamme haasteita, koemme löytämisen riemun ja oppimisen ilon - näyttämöllä ollaan teatterityön sydämessä. Kiitollisena jokaisesta päivästä! Roolin, musiikin ja koreografioiden haltuunoton lisäksi kuuluu jokaiseen projektiin lukematon määrä kulissien takana tehtyä työtä. Olennainen ja korvaamattoman arvokas osa esityksen valmistu-
mista on teatterin teknisen henkilökunnan harteilla: näyttämötekniikka, valo ja ääni vastaavat siitä että näyttelijä saa keskittyä rooliinsa ja katsoja tarinaan, kun esitys sujuu suunnitelmien mukaan, turvallisesti ja täsmällisesti. Suurella näyttämöllä saattaa produktiota valmistamassa olla eri vaiheissa pitkälti toistasataa ammattilaista. Tuottajien väsymättömissä käsissä on tämän suuren koneen aikatauluttaminen, tiedon kulku ja produktion yleinen hyvinvointi. Tarvitsemme jokaista työryhmän jäsentä, jokaisen täyttä työpanosta ja jokaisen osaamista. On suuri etuoikeus työskennellä TTT:n ensemblessä joka tekee työtä uteliaana, innostuneena ja ahkerasti. Tätä kirjoittaessani ollaan työvaiheessa, jossa orkesteri tulee mukaan harjoituksiin ja joukkueesta tulee täysilukuinen. Se merkitsee esityksen vääjäämätöntä valmistumista, yleisön kohtaamista sydän pamppaillen mutta intoa täynnä. Pitkä matka ensi-iltaan on kuljettu, Cabaret toivottaa katsojat tervetulleiksi, ohjaaja kiittää työryhmän jokaista jäsentä. 15.8.2016 Tiina Puumalainen Ohjaaja
CABARET AIKAJANA
Christopher Isherwood saapuu Berliiniin
Isherwood kirjoittaa novellin Mr Norris Changes Trains
Novellikokoelma Goodbye to Berlin (suom. 1976 Jäähyväiset Berliinille) - sisältää novellin Sally Bowles
1935
1939
Isherwood pakenee Saksasta kansallissosialistien noustua valtaan
1929
1937
1930
1968
John Van Druten kirjoittaa näytelmän I Am a Camera - pohjautuu novellikokoelmaan Goodbye to Berlin - 1952 New York Drama Critic’s Circle palkitsee parhaana näytelmänä
Elokuva I Am a Camera
1945 1940
Broadway-musikaali Cabaret - ensi-ilta 20.11.1966 - pohjautuu novellikokoelmaan The Berlin Stories ja näytelmään I Am a Camera - käsikirjoitus Joe Masteroff, sävellys John Kander, laulujen sanat Fred Ebb - 8 Tony-palkintoa (mm. paras musikaali, paras musiikki)
1951
Novellikokoelma The Berlin Stories - sisältää novellin Mr Norris Changes Trains sekä novellikokoelman Goodbye to Berlin
Novelli Sally Bowles
1933
Lontoon ensi-ilta, Palace Theatre
1955
1966
1950
1960
19
1933
1939
1945
1952
1965
Hitler nimitetään valtakunnankansleriksi ja keskitysleirijärjestelmä perustetaan heti. Gestapolla on oikeus viedä kenet tahansa leirille ilman syytettä tai pidättämiskäskyä.
23.8.1939 Molotov–Ribbentropsopimus
Keskitysleirien joukkotuho kiihtyy sodan loppuvaiheessa ja todisteita yritetään hävittää.
Saksan sisäraja suljetaan ja Berliini jää ainoaksi paikaksi jossa raja on yhä avoin. Miljoonat pakenevat sen kautta idästä länteen.
Nuorison poliittinen aktivismi näkyy: maailman tapahtumiin otetaan kantaa. Mielenosoituksia, marsseja.
1.9.1939 Saksa hyökkää Puolaan 3.9.1939 Ranska ja Iso-Britannia julistavat sodan Saksaa vastaan
27.3.1933 Berliinin Valtiopäivätalon poltto
II maailmansota alkaa
8.5.1945 Saksa antautuu II maailmansota päättyy kun Japani antautuu 15.8. 24.10.1945 YK perustetaan
1925
1935
1941
1949
1968
Mein Kampf julkaistaan
Pykälä 175 ulotetaan koskemaan myös seksuaalisia kuvitelmia ja taipumuksia. Natsit keräävät homoseksuaalien nimilistoja.
Hitler tilaa suunnitelman ”juutalaiskysymyksen lopulliseksi ratkaisuksi”. Operaatio johtaa kuuden miljoonan juutalaisen tuhoon holokaustissa. Pykälän 175 rangaistukseksi tulee kuolemantuomio. Homoseksuaalien on käytettävä vaaleanpunaista kolmiota ja heitä tuhotaan keskitysleireissä.
Saksan jako: Saksan liittotasavalta (BRD) ja Saksan demokraattinen tasavalta (DDR) perustetaan.
DDR laillistaa homoseksuaalisen kanssakäymisen.
1919 Berliiniin seksuaalisen tieteen instituutti pyrkii tiedon ja tutkimuksen avulla edistämään homoseksuaalien kansalaisoikeuksia ja kumoamaan vuodelta 1871 periytyvän lakipykälän 175 ”miesten välisistä luonnottomista teoista”. Vuonna 1929 pykälä oltiin poistamassa laista.
1938 9.-10.11.1938 Kristalliyö, juutalaisiin kohdistunut järjestäytynyt väkivallan aalto. Yli 30 000 juutalaista viedään keskitysleireihin.
1961 13.8.1961 Itä-Berliinin armeija ja poliisi sulkevat länteen johtavat kadut ja pari päivää myöhemmin alkaa muurin rakentaminen.
POLIITTINEN AIKAJANA
1969 BRD laillistaa homoseksuaalisen kanssakäymisen.
Broadway 1. Revival, Imperial Theatre
West End 3. Revival, Lyric Theatre
1987
West End 1. Revival, Strand Theatre
2006
West End 2. Revival, Donmar Warehouse
1986 Elokuva Cabaret - 8 Oscar-palkintoa (mm. paras naispääosa Liza Minelli, paras ohjaus Bob Fosse)
970
1989
1980
Watergate- skandaali ja perustuslaillinen kriisi Yhdysvalloissa johtaa Nixonin eroon.
1972 Äärivasemmistolainen Baader-Meinhofterroristiryhmä (RAF) tekee iskuja Saksassa kunnes lakkautetaan 1991.
1973 Saksat tunnustavat toisensa ja otetaan YK:n jäseniksi.
West End 4. Revival, Savoy Theatre
2012 Tampereen Työväen Teatterin toinen Cabaret ensi-iltaan 1.9.2016
Broadway 2. Revival, Kit Kat Klub
1990
1972–74
1998
2016
2000
1989
2002
9.11.1989 Berliinin muuri murtuu
Saksa mitätöi keskitysleireille, vankilaan tai pakkotyöhön Natsi-Saksan aikana tuomittujen homoseksuaalien tuomiot.
1979 Ensimmäinen Berlin Pride-kulkue
1980-luku Tuhansien sotarikosoikeudenkäyntejä paenneiden natsien metsästys jatkuu.
2014
1993
Tampereen Työväen Teatterin ensimmäinen Cabaret ensi-iltaan 10.10.1989
1972
Broadway 3. Revival, Roundabout Theatre
1990 3.10.1990 Saksan jälleenyhdistyminen
1990-luku Yhdistyneen Saksan lama ja työttömyys ruokkivat radikalisoitumista, uusnatsismi houkuttelee monia.
2010 2013 Saksassa käydään oikeutta sarjamurhiin ja pankkiryöstöihin syyllistynyttä NSUuusnatsiryhmää vastaan.
2008 27.5.2008 Berliinissä paljastetaan muistomerkki natsivallan aikana vainotuille homoseksuaaleille.
2011 22.7. 2011 Äärioikeistoa ihaileva norjalainen mies murhaa 77 ihmistä Oslossa ja Utoyan saarella.
2010, 2011
2016
Antifasistinen kansanliike nousee vastustamaan uusnatsien Euroopan suurimmaksi vuosittaiseksi kokoontumiseksi noussutta Dresdenin marssia.
Toukokuussa 2016 Saksa ilmoittaa ryhtyvänsä mitätöimään tuomioita, joita sodan päätyttyä oli annettu kymmenille tuhansille homoseksuaalisille miehille edelleen perustuen Natsi-Saksan tiukentamaan lainsäädäntöön. Homoseksuaalisuudesta tuomituille aletaan myös maksaa korvauksia.
Aikajanalle on kerätty Isherwoodin teosten ja Cabaret-musikaalin vaiheita sekä USA:n ja Saksan tapahtumia, jotka liittyvät tematiikkaan. Isherwoodin teoksen uudelleentulkinnat näyttävät usein osuvan sotien ja ääriliikkeiden nousun aikaan, jolloin sen aihepiiri koskettaa erityisesti. Lähteet: sappho.net, wikipedia
Saksassa keskustellaan natsipuolue NPD:n kieltämisestä.
Antti Lang, taustalla Heidi Kiviharju ja Tuukka Huttunen sekä ensemble
Antti Lang ja ensemble
Emmi Kaislakari
Antti Lang ja ensemble
Emmi Kaislakari
MUSIIKKINUMEROT
. . 1. nAytOs WILLKOMMEN ........... MC & ensemble TERVETULOA BERLIINIIN ........... MC NÄIN ON ........... Fräulein Schneider KUUMA LINJA ........... puhelintyttö ÄLÄ KERRO ÄIDILLE ........... Sally & tanssitytöt TELEPHONE DANCE ........... ensemble TYRMÄÄVÄN HURMAAVAA ........... Sally & Cliff KAKS LEIDII ........... MC, kaksi leidiä & ensemble LAULU ANANAKSELLE ........... Fräulein Schneider & Herr Schultz SEN HUOMINEN MEILLE TUO ........... ensemble KUULUT TÄNNE ........... Cliff MANI, MANI ........... MC, ensemble TAHDON ........... Fräulein Schneider & Herr Schultz SEN HUOMINEN MEILLE TUO ........... Fräulein Kost, Ernst & ensemble
. . 2. nAytOs KICK LINE........... instrumentaali; MC & ensemble TAHDON REPRIISI........... Herr Schultz KAUKAA MUN SILMÄT JO HUOMAA........... MC TEENKÖ OIKEIN?........... Fräulein Schneider PIITTAA EN........... MC CABARET........... Sally FINAALI........... kaikki
"KÄYKÄÄ NYT PÖYTIIN ME VIIHDYTETÄÄN"
ROOLEISSA
MC
Clifford Bradshaw
Herr Schultz
Ernst Ludwig • Max
TEAK 2004
TEM, NÄTY 2006-11, TTT 2011 LÄHTIEN
TEAK 1981-85
TEAK 1998-2002
ANTTI LANG
JUHA-MATTI KOSKELA AUVO VIHRO
TUUKKA HUTTUNEN
a olen siitä lähtien tienannut eatterityössä minulle tärkeintä on eatteri on hieno laji. Rakastan Jympäri leipäni taiteen moniottelijana eatterin lavalla pääsee kokemaan Tsitä. T keskinäinen kunnioitus ja luotSuomea mm. Vaasassa, T ja kokeilemaan aivan uskomattamus, rohkeus, rehellisyys ja hyvät Turussa, Helsingissä ja Tampereella. tomia ihmiskohtaloita ja tarinoita. käytöstavat. äytelmiä: Tämä on yksi vahvimmista. N eakin jälkeen mahtavia töitä ja • Fundamentalisti, 2007 TTT ärkeimpiä töitä ovat olleet mm. M T loistavia työkavereita mm. • Amadeus, 2008 TTT T• Desirée, 2015 TTT, rooli Frid •2002Mummun • Tampereen Työväen Teatterissa, saappaassa soi fox, Tampereen Teatterissa, KansallisTTT otto: "Pieni mies, suurta taidetta"
• Kaikki on kohta hyvin, 2014 TTT, Rasmus • Evita, 2014 TTT, Che • Kerjäläinen ja jänis, 2014 TTT, Vatanescu • Next to Normal, 2012 TTT, Henry
"Aina ei kannata tyytyä puun alimpaan omenaan, siihen johon ylettyy helpoimmin."
”Rima pitää asettaa niin korkealle, että sen voi pää pystyssä alittaa”
“Jos et ole heitä vastaan, olet heidän puolellaan.”
Sally Bowles
EMMI KAISLAKARI
TEATTERITAITEEN MAISTERI 2011
autin maailmojen luomisesta ja N ihmiskohtaloiden tutkimisesta. Rakastan kontaktia yleisön kanssa,
Fräulein Kost
HEIDI KIVIHARJU
elämme yhdessä hetken elämää, hengitämme hetken samaa maailmaa.
E
nsimmäinen merkittävä teatterirooli, kuolemaantuomittu mies, näytelmässä Prinssi ja Kerjäläispoika 8-vuotiaana, ohjaus Eila Puumalainen (ohjaaja Tiinan äiti). Minulla oli yksi repliikki, jonka jälkeen unohdin poistua lavalta, koska seuraava kohtaus vaikutti mielenkiintoiselta ja jäin sitä katsomaan.
NÄYTTELIJÄ FIA, NÄTY 1995-99
Fräulein Schneider
JAANA ORAVISTO TEAK 1980-84, TEATTERITAITEEN MAISTERI TTT VUODESTA 1984
M
ieluisimmat työt ovat aina ne, jotka ovat parhaillaan tekeillä. Teatteri on hetken taidetta, josta on nautittava tässä ja nyt.
oten roolejani juuri nyt: L J • Cabaret, 2016 TTT euraavaksi olen mukana TTT:n • Suku on syvältä, 2016 TTT Ssyvältä". draamakomediassa "Suku on M empijuomani on Gin tonic.
“Kun hetki on kohtalon, niin täältä lähden loistokkaasti, juhlien näin loppuun asti!”
ottoni : Carpe diem ! Eli Fräulein Schneiderin laulun “Näin on“ sanoin: “Alla auringon täällä pyörii maa ja niin osaansa tyytyä kaikki saa...”
teatterissa, Seinäjoen Kaupunginteatterissa, Hämeenlinnan Teatterissa ja tamperelaisessa Teatteri Siperiassa, jonka perustajajäsen myös olen.
len lapsuuteni unelma-amO matissa ja sitä se on vieläkin. Vuosien varrelle on kertynyt paljon
mielekkäitä töitä niin draamoissa, komedioissa kuin musikaaleissakin.
tekeminen ja näyttelijänTneneatterin työ on loputtoman mielenkiintoitutkimusmatka. TTT:n vakituinen näytteliOlenjä vuodesta 2001 esirippu nousee Skuussaeuraavaksi TTT:n Kellariteatterissa loka2016 Antti Mikkolan näytelmässä “ Ei voi auttaa, sori”
ENSEMBLE • Savonlinnan oopperajuhlakuoro 2013“Anna rakkauden kukkia vaan”
toivottavasti myös yleisönsä.
T
ärkeitä etappeja matkan varrella:
• Crazy For You, 2001 Kuopion KT • Marilyn, 2005 TTT • Vuonna -85, 2010-2012 TTT Lukuisat oppilaskoreografiat ja tanssin perinteen jatkaminen opetustyössä
”Kyllä aina selvitään” Tanssija, merimies, natsi
Tanssija
LAMK/MUSIIKKITEATTERI 2011-15, NÄYTTÄMÖLLÄ JA MUUSIKKONA 10 V.
TANSSITAITEEN PERUSTUTKINTO 199598, LAHDEN MUOTOILUINSTITUUTTI TV-JA ELOKUVAOHJAAJA, 2004-08
SAMI HULT
EMMI KALLIONIEMI
on kauneutta, ymmärrystä anssijana erilaisissa laiva-, teatTkeuseatteri ja rakkautta; se on narrin etuoiSUSANNE PAPINSAARI Tvuodesta teri-, tv- ja artistiproduktioissa puhua totta. 1995. Tanssinopettajana sityksiä joissa olen ollut mukana: 1998- mm. Lahden AMK, Lahden Tsa, anssin…nähdäkseni taikapölyn leijailevan seuraajan valokeilastanssiopisto ja tällä hetkellä Dance E• Bestikset kuullakseni salin hiljenevän esiActions Tampere. Johanna ja Ulla, 2015 Tanssija
Asemateatteri • La Cage aux Folles, 2014 Jyväskylän KT • En midsommarnattsdröm, 2013 Akans Ungdomsteater (sävellys ja koreografia) • Jesus Christ Superstar, 2012 Sinfonia Lahti
"Ihmiset on ihmisiä. Mitä varten käsketään että niiden pitää puolustella tekemisiään?"
ärkeitä ja mieluisia töitä: T• Ensimmäinen ammattiteatteri-
produktio, Voi Taivas-musiikkinäytelmä, 1997 Lahden KT • Työ jossa tapasin mieheni, Rosvo ja poliisi 2, 1999 Lahden KT • Ensimmäinen teatterityö Tampereella, Chicago 2010 TTT • Tärkeä työ tv-alalta on ehdottomasti 10- ja 14- osaisten lasten sitcom-sarjojen käsikirjoittaminen TV2:lle yhdessä puolisoni Janne Kallioniemen kanssa.
M
otto: "Always remember that you are unique. Just like everyone else."
tyksen alkaessa, ollakseni mukana kertomassa tarinaa.
E
nsimmäinen varsinainen produktio 11-vuotiaana Tampereen Musiikkiteatterissa, tanssivana ja laulavana lapsiavustajana operetissa Kreivitär Mariza. mmattitanssijana lukuisissa A musikaaleissa, musiikkinäytelmissä ja oopperassa vuodesta 1997,
mm. seuraavissa produktioissa: • Laulavat sadepisarat, 1997 Lahden KT • Annie Mestariampuja,1999 Lahden KT • Suruttomat, 2004 TTT • Marilyn, 2006 TTT • Evita, 2014 TTT Lisäksi keikkailua, koreografioita, pieniä rooleja, opetustöitä, assarointia ym. teatterin ja tanssin parissa.
Tanssija, puhelintyttö
ANNA PUKKILA
LAHDEN AMK, MDI, MUSIIKKITEATTERI 2010-14
on suuri voima liikutTkokeaeatterilla taa ja antaa ajateltavaa, olla ja tässä ja nyt. ähän mennessä hienoimpia T• Niskavuoren produktioitani ovat olleet mm. naiset, 2013, Lahden KT • Tänä iltana, Lola Blau!, 2014 oma tuotanto, roolissa Lola Blau • Chicago, 2014, Lahden KT, ensemble & us. Mama Morton ”Tämä on minun maailmani”
T
änä iltana: ”Löysää korsettia ja anna mennä nyt ollaan Berliinissä!”
Tanssija, swing
LOTTA KAARLA
BALETTAKADEMIEN TUKHOLMA
lämä ei ole aina ruusuilla tansEuskominen simista, mutta tanssiminen ja omiin unelmiin ovat auttaneet suuresti matkan varrella unelma-ammattiin, jota saan tällä kertaa tehdä kotikaupungissani upean Cabaret-jengin kanssa.
• Viidakkokirja, 2015 Vaasan KT • Hair, 2013 Lahden KT • Dance of The Vampires, 2012 Seinäjoen KT • Playme, Svenska Teatern 2009
S
uosikkilainaus Cabaret-musikaalista:
”Anna rakkauden kukkia vaan”
Tanssija, Victor
JASPER LEPPÄNEN
Tanssija, Bobby
TAMPEREEN KONSERVATORIO 2011-16, TAMK 2014-, SIBELIUS-AKATEMIA 2016-
KONSTA REUTER
LAHDEN MUTE 2012-16 SEKÄ LISÄKSI MONENMOISIA TANSSIOPINTOJA 17 VUODEN AJALTA
akastan musikaalin tapaa Rkertomiseksi. hyödyntää musiikkia tarinan
Tanssija
ärkeimpiä työtehtäviä ovat olleet T• 6000 päätöstä, 2016 TTT/Tamk
SAVONIA AMK 2000-05 BALETINOPETTAJA, TANSSIJA JA KOREOGRAFI
• Kolme iloista rosvoa, 2015 TTT/ Tamk
PETRA PORSPAKKA
J
okaisen näytelmän oma ainutlaatuinen maailma kietoo mukaansa,
arasta teatteritöissä on tinkimäPpuhaltaminen, tön yhteistyö ja samaan hiileen jotta katsojille
voidaan ilta toisensa jälkeen tarjota viihdyttäviä ja vaikuttavia elämyksiä.
rallani eri tavoin tärkeitä teatteiemmin maajoukkue-kilpaU riproduktioita ovat olleet: A tanssija. Sittemmin lukuisia • Grease, 2011 Aleksanterin teatteri/ musikaaleja eri kaupunginteSkene • Silmistä pois, 2011 Peacock • Chicago, 2014 ja Myrskyluodon Maija, 2015 Lahden KT • SLAVA! Kunnia, 2015 Kansallisteatteri • Onnenpäivät, 2015 Samppalinnan kesäteatteri "Höpö höpö! Löysää korsettia ja anna mennä!"
attereissa vuodesta 2001 lähtien mm. Lainahöyhenissä HKT 2011, Viulunsoittaja katolla HKT 2012, Tanssii tähtien kanssa (tv-ohjelma), tanssinopettajana 2007, 2008, 2011, 2013
iime vuosien töitä V • Cabaret, 2011 Lahden KT
• Hair, 2012 Lahden KT • Pieni lemmenleikki, 2014 Lahden Uusi Kesäteatteri (Laukes)
• Katto Kassinen, 2011 Tampereen Komediateatteri "Be careful young lady"
"Jos voisin, täyttäisin koko huoneenne ananaksilla!"
S
uosikkilainaus: "Ei sinne, KYLLÄ!"
Tanssija, gorilla
JUKKA WENNSTRÖM TURUN KONSERVATORIO TANSSIJA 2007-10
Tanssija
TIINA VALONEN Tanssija Tanssija, taksikuski, swing
MIIKA RIEKKINEN TANSSITAITEEN MAISTERI JA TANSSINOPETTAJA AMK
T
yössä minua kiinnostaa taituruuden, persoonallisuuden ja koskettavuuden yhdistäminen.
T
anssijan, koreografin ja opettajan töitä 20 v. Mieluisia ja tärkeitä töitä ovat olleet muun muassa: • Dance of the Vampires, 2011 Seinäjoen KT • Chicago, 2010 TTT • Crazy for You, 2001 Kuopion KT ”Täällä elämä on kaunista.”
INNA TÄHKÄNEN
TEATTERIMUSIIKKI JA MUSIIKKIDRAAMA, TAMK 2014-
R
akastan teatterin loputtomia mahdollisuuksia olla mitä vaan - ajasta, paikasta ja olomuodosta riippumatta.
ärkeimpiä työtehtäviäni T• Desirée, 2015 TTT
• 6000 Päätöstä, 2016 TTT/Tamk • Kilpakosijat, 2016 TTT “Mutta te ette saa tuoda minulle enää ananaksia! Se saa minut punehtumaan!”
OOPPERAN BALETTIOPPILAITOS 2012, NÄYTTÖTUTKINTO
R ieluisimmat ja tärkeimmät työt M mm. • Maailmanlopun hautaustoimisto, akastan teatterin taikaa ja tarinan kertomista tanssin kautta.
parasta on itsensä Tnen.eatterialalla ilmaisu ja tunteiden herättämiTehtäväni Cabaretissa: Esityksen karvat.
Tanssija vuodesta 2008 alkaen “Ei saa nyt yksin olla”
2011 TTT • Black Water, 2012 Suomen Kansallisooppera • Moulin Rouge, 2012 Palatsi • Carmen, 2013 TTT “Jos voisin, täyttäisin koko huoneenne ananaksilla.”
Tanssija, merimies, natsi
OSKU ÄRILÄ
TAMKIN TEATTERIMUSIIKKILINJA 2015LAAJASALON OPISTON NÄYTTELIJÄNTYÖ II 2014-15 SKENE MUSIIKKITEATTERIKOULU 2009-13
aluan antaa katsojalle mahdolH lisuuden unohtaa huolensa ja antaa teatterin taian lumota meidät Tanssija
LAILA WALLDÉN Tanssija, merimies
ALEKSI SEPPÄNEN
R
akastan työtäni ja tanssia. Teatterin yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen on jotain käsittämättömän antoisaa ja hienoa, kun parilaji tanssitaustasta pääsin ryhmään ja teatteriin. Tiesin heti, että tätä muun muassa haluan tanssijana tehdä!
Tanssija, taksikuski, swing
MIIKKA WALLIN
LAHDEN AMK MUSIIKKI- JA DRAAMAINSTITUUTTI MUSIIKKITEATTERILINJA
esiintymiseen tuo minut Pomiaalonäyttämölle. On hienoa käyttää vahvuuksia ja taitoja lavalla
sekä saada ihmiset kokemaan monimuotoisia tunteita katsomossa.
TAMPEREEN MUSIIKKIAKATEMIA TANSSIJAKOULUTUS 2012-15, SUOMEN TEATTERIOPISTO 2010-12
osaa kuvitella itseäni pois Eilmannlavalta, pois korkokengistä, musiikkia ja ilman tätä maailmaa.
ydäntä lähellä olevat ja kasvattaS• Piukat neet työtehtävät: Paikat, 2009 Palatsi
molemmat.
ieluisia ja tärkeitä töitä ovat M olleet muun muassa: • Mörrimöykyn Suvi -musiikkinäytelmä, 2015 Pikkuteatteri, Jounin rooli • RENT-Musikaali, 2012-13 Aleksanterin teatteri, ensemble / Tom Collins • Useat ääniroolit vuodesta 2013 lähtien animaatiosarjoissa ja elokuvissa "Missä ovat huolenne nyt?"
ORKESTERI • Herrasmieshuijarit, 2008 • Chicago, 2010 • The Addams Family, 2013 "Voinko kuoria teille appelsiinin?"
ja ainutkertaisuuden kuin myös yhteisöllisyyden vuoksi, mutta teatterimuusikon työ on siinä mielessä extra-haastavaa, että vaikka kappale tulee useiden toistojen myötä ns.läpikotaisin tutuksi, luovuus pitää pystyä säilyttämään, eli joka esitykseen satsataan aina kaikki, niinkuin ilta olisi viimeinen! ntoisat orkesteritrumpetistin työt A 1996-2007 sekä • Hifilaite-kauppiaana 2007-16
Piano, kosketinsoittimet
Lyömäsoittimet
P
MUSIIKKIPEDAGOGI (AMK)
ALI AHMANIEMI idän tavasta, jolla ammattiteattereissa työskennellään musiikin parissa taitavien soittajien kanssa.
MIIKA PERKIÖ
”Ja me näimme samaa unta..."
atoja keikkoja kosketinsoittimilla Sja bändien ja bassolla lukuisten artistien kanssa. Lisäksi muita
Trumpetti, flyygelitorvi
uosikki Cabaret'ssa: "Mani, Mani"
KM, MM, SIBELIUS-AKATEMIA
n upeaa olla osanen isoja proO duktioita kuten sinfonioita, oopperoita ja teatteriesityksiä.
Pasuuna
ILONA HEINONEN
MUSIIKIN MAISTERI, SIBELIUS-AKATEMIA
T
eatterityössä on hienointa päästä näkemään, miten pienistä palasista syntyy kokonainen esitys ja (toivottavasti) unohtumaton elämys!
T
TT:ssa olen ollut mukana musikaaleissa Herrasmieshuijarit 2008, Chicago 2010, The Addams Family 2013 ja Evita 2014
Kontrabasso
"Loikoilla en voi mä kortteerissain bändi kun jammailee..."
TEEMU BROMAN OPISKELLUT TAMPEREEN KONSERVATORIOLLA JA OULUNKYLÄN POP-JAZZ KONSERVATORIOSSA.
TTT:ssa bändi soi ja svengaa aina poikkeuksellisen timanttisesti. Minusta jokaisen ihmisen pitäisi tehdä elämässään sitä mistä nauttii. Minä nautin mm. aina kun saan soittaa yhdessä näiden muusikkojen ja muun työryhmän kanssa. Toivon että esittäjien hyvä yhteishenki, ammattitaito ja intohimo tekemiseen välittyy myös sinulle yleisöön.
T
rumpetistina useimmissa Suomen sinfoniaorkestereissa, Suomen Kansallisoopperan orkesterissa sekä monipuolisesti Suomen viihde/pop/ jazz-artistien ja yhtyeiden kanssa.
M
ielenkiintoisimmat trumpettistemmat teatterimaailmassa olen kohdannut teoksissa: West Side Story (TT), Herrasmieshuijarit (TTT) ja Billy Elliot (HKT) TTT:ssa olen ollut mukana myös musikaaleissa Peter Pan, Chicago, Liz, Evita
T mmattimuusikkona eri bänA deissä,teattereissa ja televisiossa vuodesta 1992. Teatterialalla tär-
"Jopa orkesteri on kaunis"
Klarinetti ja tenorisaksofoni
PETRI NIEMINEN
METROPOLIA AMK, TAMPEREEN KONSERVATORIO
eatterissa hienointa ovat maaTloksahtavat giset hetket, kun kaikki osatekijät paikoilleen ja luovat illuusion, joka vapauttaa katsojan hetkeksi ajan ja paikan kahleista.
len toiminut teatterimuusikkoO na Tampereella vuodesta 1985, TTT, Tampereen Teatteri, Palatsi ja Teatteri 2000.
TT:ssa mieleenjääneimpiä töitäni Tkatolla, mm. Suruttomat, Viulunsoittaja Oliver, Mustalaisruhtinatar, Vaimoke, My Fair Lady, Marilyn
ällä työryhmällä musikaalista tulee huikea!
keimpiä töitä ovat olleet: • Albatrossi ja Heiskanen, 1992-94 Tampereen Teatteri • Vuonna 85, 2006-12 TTT • Chicago, 2010 TTT • Next to Normal, 2012 TTT • Evita, 2014 TTT
"Orkesterikin on Kaunis!!"
TOMMI KOLUNEN
musiikkialan töitä, kuten sovituksia ja levytyksiä. Parikymmentä musikaalia eri teattereissa mm: • Chicago, Evita, Heinähattu ja vilttitossu, TTT, kosketinsoittimet • Kersantti Karoliina, Hämeenlinnan KT, kapellimestari • Forza Lasagne, TTT, kapellimestari
S
• Evita, 1994-96 Tampereen Teatteri • Carmen Negra, 1997 Tampereen Teatteri • Singin' in the Rain, 2013 Palatsi • Viulunsoittaja Katolla, 1997-98 TTT • Evita, 2014 TTT
lokuvasävellyksiä, tv-sarja- ja Eteatteriesityksiin tv-elokuvasävellyksiä, musiikkia Oulu, Rauma, Helsinki, Tampere, Lahti jne
Klarinetti, alttosaksofoni
TUOMAS HEINONEN TEATTERI-, KEIKKA-, JA STUDIOMUUSIKON TÖITÄ YLI 20 VUOTTA
Trumpetti, flyygelitorvi
MITRO KOSKILUOMA
TTT:ssa olen ollut mukana musiuusikon työ on aina palkitTkaaleissa: Msevaa mm. sen luovuuden eatterissa on taikaa!
SIBELIUS-AKATEMIA MUSIIKIN MAISTERI, 2004
SUUNNITTELIJAT • The Addams Family, 2013 • Evita, 2014
rakkaan ohjaajavaimoni kanssa <3 <3 <3
”Willkommen - tulkaa viihtymään.”
avastustöitä tältä vuosikymmeL• Chicago, neltä: 2010 TTT
• Sudenmorsian, 2011 TTT • Puhdistus, 2012 Suomen Kansallisooppera • The Addams Family, 2013 TTT • The Phantom of the Opera, 2015 Suomen Kansallisooppera
änisuunnttelut mm. musikaaÄ leihin: • Herrasmieshuijarit, 2008 TTT
• Chicago, 2010 TTT • The Addams Family, 2013 TTT • Evita, 2014 TTT Sain Majaoja-säätiöltä tunnustuksena teatteritaiteen apurahan 2014. "Ei aina kannata tyytyä puun alimpaan omenaan.
"Ellemme mitä?”
Ohjaaja
TIINA PUUMALAINEN TEATTERIALALLA 30 VUOTTA, OHJAAJA, TEAK 1999
akastan teatterin tekemistä, Rja ideoista sitä prosessia jossa unelmista syntyy esitys. Pidän
suunnittelutyöstä, harjoitusten tunnelmasta, tutkimiseen syventymisestä ja löytämisen hetkistä. Olen kiitollinen joka päivä siitä että saan tehdä työtä rakkaimmassa seurassa, teatterin osaavassa ja innostuneessa ensemblessä.
M
uutamia musiikkiteatteriohjauksiani viime vuosilta: • Chicago, 2010 TTT • Sudenmorsian, 2011 TTT • Puhdistus, 2012 Suomen Kansallisooppera • The Addams Family, 2013 TTT • Evita, 2014 TTT • The Phantom of the Opera, 2015 Suomen Kansallisooppera "Teenkö oikein?”
Koreografi
OSKU HEISKANEN ITSEOPPINUT TANSSIN MONITOIMIKONE
anssin jo 4-vuotiaana äidin työT80-luvun pöydän ympärillä rouvien iloksi, puolessa välissä tanssimi-
sesta tuli ammatti StepUp-tanssiryhmän riveissä.
len rakastanut täysillä jokaista O teatterityötäni, mutta sydämeni menetin täysin seuraaville: • The Phantom of the Opera, 2015 Suomen Kansallisooppera • Jekyll &Hyde, 2013 Turun KT • Sudenmorsian, 2011 TTT • Nine, 2011 Teatteri Imatra • Chicago, 2010 TTT Yksin en näitä osaisi tehdä, yhteistyössä on voimaa! ”Maailma kabaree on vain, kutsuu mua kabaree”
Kampausten ja maskien suunnittelija Valosuunnittelija
JUHA HAAPASALO TYÖN KAUTTA OPITTUA VALOA JA ÄÄNTÄ VUODESTA 1983
itä odotan teokselta ? M Vanhan hienon teoksen päivitetty reipas visuaalinen tulkinta teki suunnittelusta äärimmäisen mielenkiintoisen työn.
• Solaris, 1988 Kotkan KT • Myrskyluodon Maija , 1991 TTT • Pekka Töpöhäntä, 1997 &2014 TTT • Mobile Horror, 2004 TTT • The Addams Family, 2013 TTT
EMMI PUUKKA
PARTURI-KAMPAAJA 2001, TEATTERITEKNIIKAN ARTESAANI 2004, MASKEERAAJA 2009
ienointa tässä työssä on rooliH hahmon rakentaminen, olla osana prosessia, ja nähdä se valmiina lavalla.
ieleenpainuneimpia töitä mm. M • Yksiöön en Äitee ota, 2008 TTT • Chicago, 2010 TTT • Kulkuri, 2013 TTT
"Kaikella on tarkoituksensa."
“Pimeyttä seuraa aina valo”
Kapellimestari, piano
PEKKA SIISTONEN SIBELIUS-AKATEMIA
eatterin tekemisen kiehtovuus Tuseiden kulminoituu, kun musikaalin eri osa-alueiden ammat-
tilaisten osaaminen kasataan palapelin lailla yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi näyttämölle katsojalle. änitetuotantoja, elokuvamusiiÄ kin sävellystä, teatterimusiikin säv / sov, ammattimuusikkona vuo-
desta 1982. TTT:ssa tärkeimpiä töitä ovat olleet: • Vuonna 85, 2006–12 • Chicago, 2010
Lavastus- ja pukusuunnittelija
Kampausten ja maskien suunnittelija
TEPPO JÄRVINEN
TIINA RYYNÄNEN
LAVASTAJA, TAIK 1997
D
ie Fabrik für die Träume ! Rakastan esityksen oman maailman keksimistä ja luomista yhdessä ihanien suunnittelijoiden sekä verstaiden lahjakkaiden taiteilijoiden kanssa. Ihailen loputtomasti heidän heittäytymistä täysillä hetkeen, esitykseen ja teoksen valmistumiseen. Ja mikään ei ole eroottisempaa kuin saada tehdä tätä maailman ihaninta työtä oman
Äänisuunnittelija
KALLE NYTORP PIRAMK 1999-2003
oivon, että esitystä tehdessä tunTkatsojaan. temani innostus tarttuu myös Hienompaa palkintoa ei voi työstään saada.
UK WIG ACADEMY, SHAUNE HARRISON ACADEMY MANCHESTER
myös alan koulutTlisäksiyöskentelen tajana Great Cut Academyssä, mm mainoskuvauksia ja
musavideoita, elokuvat (mm Kummeli V), Sorin Sirkus, tv-sarja Herra Heinämäki.
Joko sinä olet ETUOIKEUTETTU? OP Tampereen omistaja-asiakkaana voit saada rahanarvoisia etuja pankki- ja vakuutuspalveluistasi. Omistajaasiakkaana nautit halvemmalla myös monista paikallisista tapahtumista ja hyvinvointipalveluista! OP Tampereen omistaja-asiakkaana saat mm. Tampereen Työväen Teatterin ja Tampere-talon perushintaisesta lipusta 3,5 e alennusta.
Edut kulkevat mukanasi myös älypuhelimessasi: lataa maksuton Pivo kännykkäsi sovelluskaupastasi. Lue lisää omistaja-asiakkuudesta ja eduista op.fi/tampere. Liitä myös lapsesi tai lapsenlapsesi OP Tampereen omistaja-asiakkaaksi, niin hän saa 20 euron rahastolahjakortin! Toimi nopeasti: liittymismaksu on 30.11.2016 asti vain 84,09 euroa. Sen jälkeen jäsenyyden arvo nousee 100 euroon.
Palvelemme nyt ma–pe klo 8–20! Treffataanko kasvokkain vaikka verkossa? Varaa aika op.fi
Toimitusjohtaja Mikko Rosenlund @MikkoRosenlund
OP Tampere