Katrina -käsiohjelma

Sally Salmisen romaanin pohjalta näytelmäksi sovittanut Seija Holma Ohjaus Johanna Freundlich Koreografia Ari Numminen

Lavastus- ja pukusuunnittelu Mark Väisänen Valosuunnittelu Eero Auvinen Äänisuunnittelu Jarkko Tuohimaa Kampausten ja naamioinnin suunnittelu Pepina Granholm

Laulujen harjoittaja Riitta Keränen Ohjaajan assistentti Timo Saari Romaanin suomennos Juha Hurme Tuottaja Arja Ahrens Apulaistuottaja Elise Richt

Kantaesitys 11.1.2023 Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä

Kesto noin 2 h 50 min (sisältää väliajan)

Tekninen toteutus

Näyttämöpäällikkö Veera Laitinen

Näyttämömestarit Hannu Ahola Apulaisnäyttämömestarit Lasse Hiltunen Järjestäjä Markku Turunen Kuiskaaja Li Krook Tarpeistonhoitaja Johanna Keiski Pukijat Veera Onttonen Valo-operointi Ville Finnilä / Matias Ojanen Saliääni Jarkko Tuohimaa / Rauli Roininen Ääniteknikot Jarno Lyytikäinen, Ari Käkilehto, Tuomas Lepikkö Teatteriteknikot Matti Kanervo, Markku Saari Näyttämö-operaatio Hannu Ahola, Lasse Hiltunen, Olli Salo, Luca Vapaavuori Henkilöripustuksen suunnittelu Esa Heikkinen Näyttämötyöntekijät Osmo Nieminen, Kari Lahtinen, Janne Saarelainen, Olli Salo, Tuomas Oittinen, Luca Vapaavuori, Joni Kolehmainen, Kari Koskiranta Kampaukset ja naamiointi Sari Raution johdolla Pepina Granholm (teosvastaava), Tytti Virjo, Katja Honkonen, Tiina Haavisto, Jonna Kivimäki Pukujen valmistus Eila Jouttunpään johdolla Taija-Leena Autio, Satu Eriksson, Päivi Hatanpää, Inessa Tapala, Heli Tapper, Elisa Huttu Tarpeiston valmistus Virpi Antila, Olga Suutari Lavastuksen valmistus Aatu Rantasen johdolla Martin Jolly, Heli Luukkanen, Toni Palander, Marianne Rautiainen, Raino Saastamoinen, Anssi Suutarinen, Kari Toivanen, Seija Vuorinen

Viestintä ja markkinointi Sari Andersson Graafinen suunnittelu Anne Sillanaukee Valokuvat ja promovideo Kari Sunnari Promovideot ja traileri Valtteri Auvinen Käsiohjelman toimitus Sari Andersson

Tekijänoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner/Näytelmäkulma

Johanna Freundlich on ennen valmistumistaan Teatterikorkeakoulusta opiskellut stipendioppilaana New York University Tisch School of the Arts:issa. Hän on ohjannut teatteria mm. Kansallisteatterissa, Turun kaupunginteatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa, Kom-teatterissa ja Ryhmäteatterissa. Oopperaa hän on ohjannut muun muassa Kansallisoopperassa, Savonlinnan oopperajuhlilla ja Sibelius-Akatemiassa. Ulkomailla hänen töitään ovat olleet muun muassa Rikos ja rangaistus Dostojevski-teatterissa Veliky Novgorodissa. Freundlich on toiminut Tampereen teatterikesän johtotroikassa. Hänen ohjauksensa Angels in America voitti Vuoden teatteriteon Ester-palkinnon, ja hän on saanut Wagner-yhdistyksen Bayreuth-stipendin.

Vaikuttamisesta ja sopeutumisesta

Sally Salmisen romaani Katrina oli aikanaan käännetyin suomalainen kirja heti Sinuhe egyptiläisen jälkeen. Se oli vakavasti otettava ehdokas Nobelin kirjallisuuspalkinnolle. Salminen oli kirjoittanut kirjan toimiessaan siirtolaisena New Yorkissa, kodinhoitajana hän kirjoitti lähinnä öisin. Kirja ja sen syntytarina ovat huikea osoitus tarinoiden mahdista.

Salminen kirjoitti siitä minkä tunsi, mitä oli nähnyt, nämä havainnot ja tunnelmat antoivat sytykkeen hänen luovuudelleen ja mielikuvitukselleen. Teos kuljettaa meidät puoli vuosisataa Katrina-nimisen naisen elämänkaarta pitkin – parikymppisestä vanhuuden päiviin. Tämän laajuuden halusimme vangita myös näyttämöteokseen, melkein kokonaisen elämän kulun. Tämä on tarina naisesta, miehestä ja heidän perheestään. Tämä on kuitenkin myös tarina yhteisöstä – rajustikin eri toimeentuloilla elävistä ihmisistä, ja heidän ryhmiensä välisistä törmäyksistä, mutta myös näiden raja-aitojen ylittävistä ystävyyksistä. Sally Salmista kiinnostivat kokonaiset ihmiset, sellaiset jotka sisältävät myös sisäisiä ristiriitaisuuksia – henkilöt, jotka voivat yhdessä hetkessä toimia pikkumaisesti ja toisessa jalomielisesti – sellaisiahan me olemme, mutkikkaita ja kokonaisia.

Salminen etsi kauneutta, mutta kaihtoi sentimentaalisuutta. Näistä piirteistä sai alkunsa Katrina-näytelmän alaotsikko, “karhean kaunis rakkaustarina”. Sellaista oli elämä saaristossakin, karheaa, joskus julmaakin. Tässä tarinassa saaristolaisuus on myös enemmän kuin maantieteellinen sijainti, se on kuva siitä, kuinka liki toisiaan ihmiset elävät niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä.

Sally Salminen ei nostanut katsettaan ja odotuksiaan ylös taivaisiin – hän katsoi suoraan kohti ihmistä, välillä ihaillen, välillä vaativasti. Häntä kiinnostivat ihmisen teot, vaikuttamisen mahdollisuudet niissä asioissa joissa vaikuttaminen on mahdollista ja sopeutuminen niissä asioissa, joissa se ei ole, ja näiden välinen veteen piirretty viiva. Tampereen Työväen Teatteri on tarttunut haasteeseen kääntää teatterin kielelle tämän tarinan eeppinen laajuus, sen kipinöivä nimihenkilö ja koko muun niinikään inspiroiva henkilögalleria.

Lämpimästi tervetuloa!

Tampereella 27.12.2022

Johanna Freundlich ohjaaja

Työstä, tunteista ja teatterista

Suuri osa työstäni halki vuosikymmenten on ollut näytelmien ja kirjojen lukemista. Kivaa ja kiinnostavaa – ja siinä sivussa usein hankalaa. Mitä juttuja pistän eteenpäin, mihin itse oikeasti uskon, missä omat tykkäämiseni törmäävät muiden odotuksiin, hiukan rahisten tai kovasti kolisten.

Lukemiseen voi puutuakin niin, että helmiä livahtaa hyppysistä. Kiire eli ei ehdi ajoissa tarttua, huono tuuri, oma hölmöily, kyky mittaviinkin virhearviointeihin –kaikki mahdollisia ja kohdalle sattuneitakin syitä.

Sitten joskus, ani harvoin, tapahtuu: luen kirjan, huomaan hengityksen tihentyvän, hahmotan maailmaa utuisesti, irti itsestäni. Olen saanut osuman. Katrinan lukeminen osui, hyvä tavaton miten osuikaan. Luin Juha Hurmeen uunituoretta suomennosta, kaadoin piimää kahviin.

Katrina on kertomus perheestä ja kyläyhteisöstä. Dramaturgisena vimpaimena käytin näitä kyläläisiä, he ovat kertomassa meille Johanssonin perheen tarinaa, siihen tarinaan väkevästi osallistuen.

Sally Salminen kirjoitti hämmentävän hienon ja liikuttavan kirjan. Tunnen kiitollisuutta niin häntä kuin upeaa työryhmäämmekin kohtaan. Samoin rakasta Työvistä kohtaan – työurani dramaturgina täyttää tänä vuonna 40 vuotta, niistä vuosista olen saanut kuulua Tampereen Työväen Teatterin joukkueeseen 25 vuotta.

Seija Holma dramaturgi

Näytelmän laulut

När månen vandrar (trad, sanat Christina Lagerlöf)

Haul on the Bowline (trad)

Adjö, farväl! För sista gång (trad, sov. Kjell Frisk)

En visa vill jag sjunga (trad)

Vinden drar (säv. & san. Carl Borenius, sov. Kim Hansson)

Kansainvälinen menestyskirjailija Sally Salminen

Kirjailija Sally Salminen syntyi Ahvenanmaalla vuonna 1906. Pienviljelijäperheessä, jossa oli kaikkiaan 11 lasta, ei ollut varaa lasten koulutukseen, joten Sallynkin kansakoulun jälkeinen sivistys jäi pääosin kirjekurssipohjaiseksi. Lahjakkaassa sisarusparvessa kasvoi kuitenkin ennätykselliset neljä kirjailijaa, Sallyn lisäksi romaanikirjailijat Uno Salminen ja Aili Nordgren sekä runoilija Runar Salminen. Kirjallista lahjakkuutta suvussa oli muutenkin. Sisarusten pikkuserkku oli Myrskyluodon Maijan kirjoittaja Anni Blomqvist. Nuorena tyttönä Sally Salminen työskenteli muun muassa kotiapulaisena ja myyjänä kotikylässään, sekä sittemmin Tukholmassa ja Linköpingissä. Ruotsissa vietettyjen nuoruusvuosien jälkeen Salminen palasi Ahvenanmaalle osuuskaupan kassanhoitajaksi ja kirjanpitäjäksi, mutta mieli teki maailmalle. Vuonna 1930 sisarukset Aili ja Sally päättivät yhdessä muuttaa Yhdysvaltoihin. Sally Salminen viihtyi New Yorkin kuhinassa. Hän työskenteli kotiapulaisena, jatkoi lukemista ja kiinnostui sosialismista. Lisätuloja hän sai kirjoittamalla lehtiartikkeleita. Muukin kirjoittaminen jatkui. Kaukana Ahvenanmaalta, ehkä koti-ikävänkin vaivatessa, syntyi omasta kotiseudusta, sen oloista ja ihmisistä kertova esikoisromaani Katrina, jolla Sally Salminen voitti pohjoismaisen romaanikilpailun. Katrina julkaistiin vuonna 1936 kun sen kirjoittaja oli 30-vuotias. Se oli myynti- ja arvostelumenestys, joka välittömästi käännettiin useille kielille ja jolle ehdotettiin jopa Nobelin kirjallisuuspalkintoa.

Sally Salmisen paluu Ahvenanmaalle kansainvälistä kiitosta saaneena kirjailijana usean Amerikan vuoden jälkeen oli monin tavoin ristiriitainen kokemus. Kotiseudun väki, jonka tarkkanäköisestä kuvaamisesta Katrinaa oli erityisesti kiitetty, ei erityisemmin ollut pitänyt heihin kohdistuneesta huomiosta, kirjailijan sosialistisista ajatuksista tai niistä nousevasta kriittisestä tavasta tarkastella kuvatun yhteisön valtakysymyksiä. Pieni paikkakunta osasi kuitenkin olla myös ylpeä menestyneestä ja lahjakkaasta tyttärestään.

Sally Salmisen paluu Yhdysvaltoihin peruuntui maailmansodan syttymisen takia ja talvisodan ajan hän työskenteli Suomessa lottana. Vuonna 1940 Sally Salminen avioitui tanskalaisen lehtimiehen ja taidemaalarin Johannes Dührkopin kanssa ja pariskunta muutti Kööpenhaminaan. Saksan miehittämässä Tanskassa Dührkopit tukivat salassa maan vastarintaliikettä. Sodan jälkeen Sally Salminen eli loppuelämänsä Tanskan kansalaisena matkustellen kirjailijantyönsä ohessa paljon ympäri Eurooppaa ja Israelissakin. Kaikkiaan Sally Salminen kirjoitti ruotsiksi 17 romaania, joista 7 on suomennettu, Katrina kahdesti. Sally Salminen kuoli Tanskassa 70-vuotiaana vuonna 1976. Esikoisromaani Katrina jäi kirjailijan tunnetuimmaksi ja rakastetuimmaksi teokseksi.

Kirjailija Sally Salminen Valokuvaamo Tenhovaara, kuvaaja 1930–1939. Museovirasto.