SIRKKU PELTOLA
KOIRAN MORSIAMET Käsikirjoitus ja ohjaus SIRKKU PELTOLA Lavastussuunnittelu HANNU LINDHOLM Pukusuunnittelu sekä kampausten ja maskien suunnittelu
MARJAANA MUTANEN
Valo-ja äänisuunnittelu KYÖSTI KALLIO Tuottaja HEIDI KOLLANUS Apulaistuottaja ELISE RICHT Rooleissa
SARI MÄLLINEN Valma TEIJA AUVINEN Tulikki SASKA PULKKINEN Andy PENNI Lily Tekninen toteutus: Tekninen päällikkö MIKA LEHTINEN Näyttämöteknikko ANSSI LANKINEN Järjestäjä-kuiskaaja-tarpeistonhoitaja PIIA MÄKI Pukija-pukuhuoltaja TEIJA HYRKÄS Valo-ja ääniajot KYÖSTI KALLIO / TJ MÄKINEN Tarpeiston suunnittelu JOHANNA HARJUNPÄÄ /
OLGA SUUTARI
Kampaukset ja maskit SARI RAUTION johdolla
EMMI PUUKKA, TIINA RYYNÄNEN Peruukkien valmistus TIINA RYYNÄNEN Pukujen valmistus EILA JOUTTUNPÄÄN johdolla PÄIVI HATANPÄÄ (Teosvastaava), HELI TAPPER, TAIJA-LEENA AUTIO, INESSA TAPALA, SATU ERIKSSON Lavastuksen valmistus AATU RANTASEN johdolla KARI KOKKONEN, HELI LUUKKANEN, TONI PALANDER, MARIANNE RAUTIAINEN, RAINO SAASTAMOINEN, KARI TOIVANEN, SEIJA VUORINEN, JANNE LAHDENSALO Tiedotus SARI ANDERSSON Graafinen suunnittelu ja valokuvat KARI SUNNARI Erityinen kiitos koiranhoitajille
Tekijänoikeuksia valvoo Agency North Oy Kantaesitys 9.10.2019 Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa Kesto noin 2:30 (sisältää väliajan) Näytelmän kirjoittamista on tukenut Taiteen edistämiskeskus
SIRKKU PELTOLAN SINNIKKÄISTÄ SANKAREISTA Tutkielmassaan Sirkku Peltolan näytelmistä Annakaisa Järvensivu on todennut, että useiden Sirkku Peltolan näytelmien henkilöhahmoista voi löytää toiveikkuutta, huumoria, hengellisyyttä, altruismia ja vahvaa heimosolidaarisuutta. Kaikkia niitä pidetään keskeisinä ihmisen resilienssiä eli henkistä joustavuutta ja sinnikkyyttä lisäävinä tekijöinä. Esimerkiksi rakastettavan Kotalan perheen keskeinen lahja on näkökulman vaihtamisen taito. Se on kyky, jonka on suoraan todettu liittyvän henkiseen joustavuuteen ja jaksamiseen. (Järvensivu 2019, 54.) Koiran morsiamet alkaa Naisen yksinpuhelulla. Naisella on kaikkia ominaisuuksia, joita sinnikkyyteen tarvitaan. Ja rakkautta. Muilla ihmisillä hänen ympärillään joustonvaraa näyttäisi olevan koko ajan vähemmän, mutta Naisella on rakkautensa ja toiveikkuutensa, solidaarisuutensa ja uhrautuva auttamisen kykynsä. Hänellä on huumoria ja kannustusta niille, jotka rohkaisua tarvitsevat. Hän osaa järjestellä asioita ja arkea. Sitten tapahtuu kohtaaminen. Luovuttamaton osa Peltolan näytelmien ihmiskuvaa on selviytymisen vimma. Peltolan näytelmien maailma ei ole oikeudenmukainen paikka, mutta henkilöhahmot ovat hämmästyttävän joustavia. Heillä on rohkeutta elää sydän auki, vaikka todellisuus lyö välillä vasten kasvoja. (Järvensivu 2019, 82.) Lannistumattoman yksilön elämänlanka mutkitteleekin läpi ja ohi elämän kolhujen. Järvensivun mukaan ihmisen sinnikkyyden on kuvattu kutoutuvan yksilön sisäisen ja ulkoisen todellisuuden, henkilökohtaisen ja sosiaalisen muutoksen välissä. (Järvensivu 2019, 71.) Henkistä joustavuutta tarvitaan luomaan ja punomaan yhteen kaksi ihmiselämän näkökulmaa, sisäinen ja ulkoinen katse omaan minään. Peltolan 30. näytelmä Koiran morsiamet saa koko yleisön vaihtamaan näkökulmaa trillerinkaltaisen tarinan edetessä. Kuka katsoo, ketä ja kuinka? Mitä meissä tapahtuu, kun seuraamme toisten elämää, sohvalta tai somessa, saati syrjästä ja valmiiksi surullisina? Onko meillä nimeäkään ennen kuin joku meidät näkee ja tuntee? Onko olemassa tunnetta ilman, että sille on kohde? Voimmeko edes tietää, mitä merkitsemme toisillemme? Mieli täydentää kuvitelluilla tarinoilla niitä hetkiä, jolloin emme saa mistään vastakaikua ja olemme erityisen haavoittuvia. Elämänvoima ja arkinen toimintakyky voivat äkkiä huveta pettymykseen, mutta energiaa voi löytyä yllättävistä lähteistä, kun roolit kääntyvät. Näkökulman vaihtaminen on keskeinen strateginen väline elämästä selviytymiseen
myös Koiran morsiamissa. Monesta Peltolan aiemmasta teoksesta poiketen, Koiran morsiamet pohtii silti sitäkin, miksi joustonvara loppuu ja mitä sitten voi tapahtua. Koiran morsiamet on mehevä, trillerinkaltainen tarina kahdesta keski-iän ylittäneestä sisaresta sekä nuoremmasta miehestä. Se on tarkkanäköinen, hauska ja traaginen tutkielma siitä, miten tunteet ja identiteetit syntyvät ja siirtyvät. Teoksesta voi löytää Peltolan tuotantoa leimaavan synkkien aiheiden ja toiveikkaan tunnelman yhdistelmän tai ristiriidan jälleen uudenlaisena. ”Peltolan näytelmissä on nähtävissä, että mitä jyrkemmäksi yhteiskunnallinen alamäki yltyy, sitä toiveikkaammaksi, ja etenkin kekseliäämmäksi, joskin paikka paikoin hyvinkin absurdilla tavalla, ilmapiiri käy. Toki kaikkea leimaava huumori on usein ironista ja tummasävyistä, mustaakin. Sekä naurettavaa ylpeyttä, että selviytymisen vimmaa leimaa Peltolan näytelmissä yhteisenä nimittäjänä eräänlainen lempeä anarkismi”. (Järvensivu 2019, 54.) Hanna Suutela
Lähteet: Järvensivu Annakaisa (2019) Naurettava ylpeys ja selviytymisen vimma: Ihmiskuva ja resilienssin strategiat Sirkku Peltolan näytelmissä Suomen hevonen, Yksiöön en Äitee ota, Lämminveriset ja Hevosten keinu. Teatterin ja draaman tutkimuksen pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto.
Mitä meistä onnettomista lapsistaan ajattelisi nyt Äiti? Hänen onnensa on olla näkemättä. Äidin oli onni poistua ajoissa katsomosta. Voi sua Äiti, kun ei ehditty mitään. Nyt jo vähän osaisin ja uskaltaisin kysellä menneestä ja saatella katsomon exitovelle. Olen vasta alkanut nähdä sinne asti. Että Tuonelan merkkivalo palaa. Ovi on odottamassa. Että pitää ehtiä elää.
SARI MÄLLINEN
TEIJA AUVINEN
SASKA PULKKINEN
Sirkku Peltola Käsikirjoittaja-ohjaaja Sirkku Peltola on maamme merkittävimpiä näytelmäkirjailijoita ja ohjaajia. Hän on kirjoittanut 30 näytelmätekstiä, joilla on ollut yhteensä 60 ensi-iltaa ammattiteattereissa sekä lukuisia harrastajateattereissa. Peltolan näytelmät ovat menestyneet kasainvälisestikin. Näytelmiä on käännetty 15 kielelle, ensi-iltoja ulkomaisissa ammattiteattereissa on 25. Peltola on itse ohjannut noin 100 näytelmää valtaosin omista teksteistään ja dramatisoinneistaan. TTT:ssa Peltola on ohjannut muun muassa neliosaisen trilogian Suomen hevonen, musikaalit Suruttomat, Anna-Liisa, Tytöt 1918 sekä draamat Pieni raha ja Ihmisellinen mies. Peltola on palkittu Lea-palkinnolla, Suomi-palkinnolla, Olavi Veistäjä -palkinnolla ja Pro Finlandialla. Hannu Lindholm Lavastussuunnittelija Suomen eturivin lavastajiin kuuluva Lindholm on ollut kiinnitettynä TTT:ssä vuodesta 1993. Lindholmin ja Peltolan pitkän yhteistyön tuloksia ovat muun muassa musikaalit Suruttomat ja Tytöt1918. Lavastus ja pukusuunnittelijoiden Lindholmille myöntämän Illusion palkinnon perusteluissa kiteytyy Lindholmin työn luonne: hän on taiteilijana kameleontti, jonka työ nivoutuu aina osaksi esityksen kokonaisuutta eikä mikään näyttämötaiteen laji vaikuta hänelle vieraalta. Tuotantoon mahtuu menestyskomedioita, avant-gardea, oopperaa ja draamaa. Moni suomalaiseen teatterihistoriaan viime vuosikymmeninä jäänyt teos
paljastuukin tekijätietoja tarkastellessa Lindholmin työksi. Hänen visuaalisuutensa on tullut tutuksi paitsi suurissa merkittävissä teattereissamme myös Suomen Kansallisoopperassa, Savonlinnan oopperajuhlilla sekä Ilmajoen musiikkijuhlilla Lindholm palkittiin vuonna 2003 Näyttämötaiteen valtionpalkinnolla. Marjaana Mutanen Pukusuunnittelija Marjaana Mutasen ja Sirkku Peltolan yhteistyö alkoi vuonna 1995 Lahden kaupunginteatterissa Kaunotar ja Hirviö –musikaalissa. Yhteistyö on jatkunut sittemmin tiiviinä. Mutanen on työskennellyt koko 2000-luvun TTT:ssä. Suomen Kansallisoopperaan hän on puvustanut 2012 Puhdistuksen ja 2015 Oopperan kummituksen, jonka parissa hän vieraili 2017 myös Göteborgin oopperassa. Elokuvatuotannoissakin puvustussuunnittelijana toiminut Mutanen oli Jussipalkintoehdokkaana Rentun ruusu –elokuvasta 2001. Mutasen puvut keräsivät huomiota myös 2003 Sibeliuselokuvassa. Mutanen on palkittu Pirkanmaan vuoden taidepalkinnolla vuonna 2011. Kyösti Kallio Ääni-ja valosuunnittelija Kyösti Kallio on työskennellyt TTT:ssa vuodesta 2007. Peltolan tuotannoista Kallio oli mukana ääni-, valo- ja videosuunnittelussa jo 2013 Ihmisellisessä miehessä.
Kallio on työssään monialainen - teatterissa häntä kiinnostaakin eri taiteen osa-alueiden saattaminen yhteen kokonaisuudeksi. Kallion käden jäljestä on saatu nauttia viime vuosina TTT:ssa muun muassa näytelmissä Yöllisen koiran merkillinen tapaus, Vesta Linnea ja aavelapsen arvoitus (vuoden lastennäytelmä 2016) sekä Spring Awakening. Sari Mällinen Sari Mällinen valmistui näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta 1986 ja on tullut yleisölle tutuksi erityisesti KOMteatterin tuotannoista kuin myös elokuvista ja radiosta. Tampereella hänet nähdään näyttämöllä nyt ensimmäisen kerran. Mällinen on Suomen eturivin näyttelijöitä, joka on tehnyt näyttävää uraa varsinkin elokuvissa. Hänet on palkittu Jussi-patsaalla vuonna 1992 parhaasta naissivuosasta elokuvassa Rölli – hirmuisia kertomuksia ja uudemman kerran 2004 parhaasta naispääosasta elokuvassa Eila. Ida Aalberg palkinnon hän sai 1991. Missä on vahvaa teatteria, sieltä löytää myös Sari Mällisen. Ansioluettelo on pitkä ja vaikuttava ja siltä löytyvät paitsi maamme suurimmat teatterit myös merkittävimmät pienet tekijät kuten Teatteri Jurkka, Ryhmäteatteri ja Teatteri Avoimet Ovet. Teija Auvinen Teija Auvinen on varsinkin tamperelaisille tuttu kasvo. TTT:ssä Auvinen on ollut kiinnitettynä vuodesta 1985 lähtien. Sitä ennen hän ehti olla Tampereen Teatterin
näyttelijäkaartissa valmistuttuaan Tampereen yliopiston Näyttelijäkurssilta vuonna 1981 näyttelijäksi. Peltolan maailmaan Auvinen astui näytelmässä Pieni raha. Puhuttelevia rooleja ovat olleet myös Francesca näytelmässä Hiljaiset sillat, Antonia Dario Fon tunnetuimassa näytelmässä Ei makseta, ei makseta, sekä Sara Hildenin rooli näytelmässä Sara ja Erik. Auvisella on vahva tanssitausta ja hän on tehnyt lukuisia koreografioita muiden muassa Tommi Auviselle, Mikko Viherjuurelle, Jootarkka Pennaselle, Kurt Nuotiolle, Kaisa Korhoselle ja Sirkku Peltolalle heidän ohjauksiinsa. Saska Pulkkinen Saska Pulkkinen on valmistunut Teatterikorkeakoulusta 2015 ja kiinnitettiin TTT:iin 2017. TTT:ssä hänet on nähty muun muassa näytelmissä Tämä on ryöstö! sekä Sirkku Peltolan ohjaamassa Tytöt 1918 -musikaalissa ja musikaalikomediassa Poikabändi. Ennen kiinnitystään TTT:iin Pulkkinen on näytellyt mm. Hämeenlinnan Teatterissa, Helsingin Kaupunginteatterissa ja Suomen Kansallisteatterissa sekä muun muassa laulanut solistiroolissa Cameron MacIntoshin Les Misérables –The Spectacular Musical Concert -kiertueella Lontoossa, Kööpenhaminassa, Tukholmassa, Oslossa ja Helsingissä. Pulkkisella on vahva elokuva- ja tv-kokemus. Varsinkin hänen äänensä voi olla tuttu, jos on nähnyt esimerkiksi Viidakkokirja 2 (Mowgli), Leijonakuningas 3 (Simba) tai kotona pyörii PuuhaPete (Pikku-Trukki) lasten tv-sarja.