PIRJO-RIITTA TÄHTI
Käsikirjoitus
Ohjaus
Pirjo-Riitta Tähti Maarit Pyökäri
Lavastus-, video-, projisointi- ja pukusuunnittelu Reija Hirvikoski
Valosuunnittelu Eero Auvinen
Äänisuunnittelu Niklas Vainio
Kampauksien ja maskien suunnittelu Pia Kähkönen
Tuottaja Heidi Kollanus Apulaistuottaja Elise Richt
Rooleissa
SARA Teija Auvinen ERIK Ilkka Heiskanen (vierailija) AUNE Kristiina Hakovirta RUT Minna Hokkanen PROFESSORI Jukka Saikkonen MAISTERI Matti Pussinen-Eloranta
Naapurin ääni rappukäytävässä
Nainen puhelimessa
Auvo Vihro Emmi Kaislakari
Tekninen päällikkö
Mika Lehtinen
Näyttämömestarit
Hannu Alanen, Antti Lauttamäki
Valojen ja videoiden näytösajot
Eero Auvinen / TJ Mäkinen
Äänten näytösajat
Niklas Vainio / Kyösti Kallio
Järjestäjä-kuiskaaja
Tarpeistonhoitaja
Pukija/pukuhuoltaja
Juha Äystö Johanna Harjunpää Laura Lipiäinen
Kampaukset ja maskeeraus Videoeditointi
Pia Kähkönen, Pepina Granholm, Eija Mikkola Kasper Hirvikoski
Lavastuksen valmistus
Aatu Rantasen johdolla Kari Kokkonen, Kari Koskiranta, Heli Luukkanen, Toni Palander, Marianne Rautiainen, Raino Saastamoinen, Kari Toivanen, Seija Vuorinen
Virpi Anttila, Hanna Mattila
Tarpeiston valmistus
Pukujen valmistus
Eila Jouttunpään johdolla teosvastaava Päivi Hatanpää sekä Taija-Leena Autio, Satu Erikson, Inessa Tapala, Heli Tapper
Käsiohjelman toimitus
Mika Kauhanen, Maarit Pyökäri
Valokuvat
Käsiohjelman graafinen suunnittelu ja juliste
Esityksen kesto
Kari Sunnari Anne Sillanaukee noin 2 t 35 min väliaikoineen
Kantaesitys Tampereen Työväen teatterissa Eino Salmelaisen näyttämöllä 30.8.2016 Lavastus projisointeina käytetty
Erik Enrothin maalauksia tai osia niistä, lisäksi myös Picasson ”Lasi ja viulu” ja Delvauxin ”Kesä”, © Kuvasto 2016, omistus Sara Hildénin säätiö/ Sara Hildénin taidemuseo
Videoiden kuvamateriaali
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) ja Yle Arkistostomyynti
Kiitämme Sara Hildénin Säätiö, Sara Hildénin taidemuseo sekä Pia Andell, Timo Vuorikoski, Kirsi Kunnas, Jaakko Syrjä, Maija Tomminen Eino Salmelaisen lämpiön seinällä Erik Enrothin öljymaalaus Musta-lila asetelma 1957
ERIK • ILKKA HEISKANEN
SARA JA ERIK Näytelmämme kertoo Saran ja Erikin 13 vuoden avioliitosta ja liiton seurauksista. Saran ja Erikin suhde oli värikäs ja ehdoton niin hyvässä kuin pahassakin. Avioliitossa oli ylenpalttisesti intohimoa, kiihkoa, rakkautta ja ylpeyttä toisesta, mutta myös häpeää ja manipulointia, liiton ajauduttua eroon vihaa ja kostoa. Sara ja Erik olivat kaksi äärimmäisen erilaista ihmistä, mutta heitä molempia yhdisti samankaltainen tausta ja köyhyyden pelko. Lapsena koettu köyhyys jätti molempiin ainaisen puutteen tunnun, ”aina vailla jotakin” olon, jota kumpikin torjui tavallaan. Sara torjui köyhyyttä rikastumalla ja keräämällä, Erik yhä uusia asioita ja elämyksiä haluamalla. Mikään ei ollut tarpeeksi. He molemmat olivat elinaikanaan näkyviä persoonia. Heidän elämäänsä seurattiin Tampereella ja Suomessa, heistä liikkui paljon tarinoita ja juoruja. Erik oli tunnettu ja osallistuva taiteilija, hyvä seuraihminen, joka osasi tempaista railakkaasti ja herättää huomiota. Sara oli käsittämättömän tehokas ja menestyvä liikenainen, jokainen tamperelaisnainen tunsi Saran takkikaupat. Myös Saran rautainen tahto tunnettiin, hänen ylitseen ei kävelty. Sara vaati työntekijöiltään ja samalla huolehti heistä. Saran ja Erikin yhteinen suuri rakkaus oli moderni taide. Erik maalasi väkeviä teoksiaan valtavalla vimmalla, Sara tuki häntä kaikessa, kuten hän tuki myöhemmin lukuisia suomalaisia kuvataiteilijoita. Heidän avioeronsa jälkimainingeissa istuttiin Suomessa ensimmäistä kertaa oikeudessa selvittämässä tekijänoikeuksia. Saran ja Erikin yhteinen intohimo synnytti Tampereelle ja Suomelle ainutlaatuisen perinnön, maamme ensimmäisen modernin taiteen museon. 13 vuoden avioliitolla on ollut pitkät ja kauaskantoiset seuraukset.
SARA • TEIJA AUVINEN
Maarit Pyökäri ohjaaja
SARA HILDÉN – ERIK ENROTH VUODET 1905 Saara Ester Hilden syntyy 16.8. Tampereella, muuttaa isän kuoltua isovanhempien luo Lempäälään
1915-1918 Saara käy koulua kuusi lukukautta
1917 Erik Sigfrid Enroth syntyy 11.12. Helsingissä yksinhuoltajaäidin poikana, isä tuntematon, kotikieli ruotsi, Erik käy keskikoulun
1918-1019 Saara muuttaa yksin 14-vuotiaana Tampereelle, kun hänen isoisänsä ja äitinsä kuolevat, asuu eri perheiden luona, tekee erilaisia töitä mm. rahastajana
1922 Saara pääsee harjoittelijaksi August Walldénin vaatemyymälään
1926 Saara työskentelee vaatemyyjänä Puku-Aitassa
1931 Saaran nimi esiintyy ensi kerran muodossa Sara Hildén, Saralla ystävyyssuhde ruotsalaisen kauppiaan John Anderssonin kanssa
1936 Sara puhuu ensi kerran omasta liikkeestä, työskentelee Porissa Väinö Vesan Pukimoliikkeessä, sitten Tampereen Pukutehdas Oy:n palveluksessa Turussa ja Helsingissä
1936 Erik saa töitä S. Wuorion koristemaalausliikkeessä, pääsee piirustusoppiin Taideteollisuuskeskuskouluun, jatkaa opintoja Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, ottaa osaa näyttelyihin
1939–1945 Erik suorittaa sotilaspalveluksen, opiskelee Suomen Taideakatemian koulussa
1942–44 Erik osallistuu jatkosotaan, toimii rintamapiirtäjänä, jatkaa maalausopintojaan stipendin turvin Tukholman Kuninkaallisessa Taideakatemiassa
RUT • MINNA HOKKANEN
1939 Sara palaa takaisin Tampereelle, on edelleen Tampereen Pukutehdas Oy:n palveluksessa
1944 Sara tapaa kesälomallaan Yyterissä keramiikkataiteilija Rut Brykin, seurustelee taidepiirien kanssa (Essi Renvall, Birger Kaipainen), harrastaa teatteria, elokuvia ja tanssia
1945
1948
1952
Sara ja Erik tapaavat ensimmäisen kerran juhannuksena, Sara hankkii Erikille työtilan Tampereelta
Erikillä ensimmäinen oma näyttely Helsingissä, hänet hyväksytään Suomen Taiteilijaseuran jäseneksi
Sara perustaa ensimmäisen oman liikkeensä Hildén, Hämeenpuisto 35:ssä, Erik suunnittelee liikkeen logon
1947
1949
Sara ostaa ensimmäisen oman asunnon
Erik työskentelee Pariisissa, Sara ja Erik avioituvat, Erik muuttaa Tampereelle
1951 Erikillä on ensimmäinen suuri yksityisnäyttely Helsingissä
1952 Erikillä on yksityisnäyttely Tampereella
1953 Erikillä on suuri yksityisnäyttely Taidehallissa Helsingissä ,
1955 Sara ostaa Pajarinniemen Teiskolta kesäasunnoksi , Erik matkustelee ulkomailla myös erilaisten apurahojen turvin, matkoja Ruotsiin, Ranskaan, Italiaan, Espanjaan, PohjoisAfrikkaan, Sara matkustaa osan aikaa mukana, hankkivat huvilan Espanjasta
Sara ostaa Erikille uuden ateljeen Keskustorin varrelta Commercen talosta, Erikillä on työhuone myös Helsingissä, Erikillä on taas suuri yksityisnäyttely Helsingissä
AUNE • KRISTIINA HAKOVIRTA
1956 Sara avaa uuden myymälän Muotitalo Hildénin, Näsilinnankatu 26:ssa, laajentaa toimintaansa myös Lahteen, jossa hän on mukana perustamassa liikettä Karmala & Hildén, Erik matkustelee Italiassa
1958 Sara mukana Muoditar-vaateliikkeessä Tampereella, Aleksis Kiven katu 13:ssa, Erik osallistuu Suomen taiteen näyttelyyn Neuvostoliitossa ja Kiinassa, saa Fordin säätiön apurahan Amerikan matkaa varten
1959 Erik ja Sara lähtevät yhdessä matkalle Yhdysvaltoihin ja Meksikoon, Sara joutuu palaamaan kotiin, Erik jatkaa Meksikoon ja Etelä-Amerikkaan, edustaa Suomea Sao Paulon V biennaalissa Brasiliassa, Sara ostaa koko Lahden Muoditar-liikkeen itselleen
1960 Erik maalaa Espanjassa, hän ja Sara käyvät myös Pohjois-Afrikassa Tangerissa
1961 Sara avaa toisen Muoditar -myymälän ja lopettaa ensimmäisen liikkeensä Hämeenpuistossa, Erik työskentelee Espanjassa, saa Tampereen Yhteiskunnallisen Korkeakoulun seinämaalaustilauksen
1962 Sara käy Pariisissa ja Sveitsissä, Seinämaalaus ”Tie” paljastetaan Tampereen Yhteiskunnallisen Korkeakoulun avajaisissa, Erik muuttaa Helsinkiin, Saralle jää 322 Erkin teosta, Sara perustaa 57-vuotiaana Sara Hildén-Enroth säätiön taideteoksille ja ryhtyy keräämään taidetta, ajatus museosta syntyy
1963 Sara ja Erik eroavat syyskuussa, Erik saa kolmevuotisen taiteilija-apurahan, Erik avioituu Sinikka Summasen kanssa lokakuussa, saa Pro Finlandia -mitalin, pitää yksityisnäyttelyn Helsingissä, opettaa Ateneumin taidekoulussa vuoteen 1968 asti
1971 Erik nimetään ensimmäiseksi Helsingin Juhlaviikkojen vuoden taiteilijaksi, hänen näyttelynsä on esillä Taidehallissa ja näyttely käynnistää Erik Enrothin ja Sara Hildénin säätiön välisen taitelijan tekijänoikeuksia koskevan oikeudenkäyntiprosessin
1975 Erik kuolee 16.4. Helsingissä
1976 Saran ja Erikin oikeudenkäynti tekijänoikeuksista korkeimmassa oikeudessa päättyy – Erik olisi voittanut
MAISTERI • MATTI PUSSINEN-ELORANTA
Erik Enroth oli myös lahjakas kirjoittaja. Hän on kirjoittanut runoja ja matkakuvauksia Taide-lehteen sekä Uuteen Suomeen. Hän on julkaissut runokokoelman Hornkarlens sånger 1950. Teoksessa on myös Erikin piirroksia. Hän on piirtänyt vinjettejä Edith Södergranin Koottuihin runoihin ja Lauri Viidan Betonimylläriin.
1979 Sara Hildénin taidemuseo avataan
1980 Sara lopettelee liiketoimintaansa, kerää taidetta
1992 Sara lopettaa viimeisen vaateliikkeensä
1993 Sara kuolee 7.10.1993
2012 Erik Enrothin laaja näyttely Sara Hildénin taidemuseossa
Näytelmän lähdeja taustamateriaalina käytetty: Erik Enroth, Sara Hildénin säätiön kokoelma, Sara Hildéns stiftelses samling Sara Hildén Foundation Collection, Sara Hildénin taidemuseon julkaisuja 91, Sara Hildén Art Museum Publication 91 Kriitikko Einari J. Vehmas ja moderni taide Ojanperä, Riitta ; Pakkanen, Veikko Pia Andellin Mesenaatti-elokuvaa varten tuotettuja asiantuntijahaastatteluita Rut Bryk, toimitus: Marianne Aav, Eeva Viljanen Helsinki, Designmuseo 2007 Timo Vuorikosken haastatteluja Timo Vuorikoski, SARA HILDÈN, Mesenaatin muotokuva Sara Hildénin taidemuseo 1994 Sara Hildénin taidemuseo Sara Hildén Art Museum Sara Hildénin säätiö, Ulkomainen kokoelma, Maalaukset, piirustukset, veistokset ja grafiikka, Sara Hildénin taidemuseon julkaisuja 88, Sara Hildén Art Museum Publication 88 Valtion taidemuseo: Kuvataiteen keskusarkisto 2010 Erik Enrothin runon Sol och mögel suomennos Tomi Moisio
Sara HildÊn sai lukuisia ansiomerkkejä ja kunnianosoituksia, mm. Suomen Valkoisen Ruusun am ja RI, Ranskan Arts et Lettres, professorin arvo, Pro Sculptura -mitali, Maecenas-killan ansiomitali, Suomen Museoliiton juhlamitali, Pro Graphica -mitali, Tampereen kaupungin kultainen ansiomitali, Tavastia-mitali
Sara Hildén, Sara Hildénin säätiö ja Sara Hildénin taidemuseo ”Älkää nimittäkö minua mesenaatiksi. sanokaa taiteen ystäväksi. Sillä sitä minä olen ja olen ollut koko aikuisen elämäni, aina siitä lähtien kun nuorena tyttönä osteskelin tamperelaisten nuorten maalarien töitä”, Sara Hildén sanoi nimikkomuseonsa avajaisissa vuonna 1979. Saara Ester Hildén syntyi Tampereella 1905. Suurimman osan lapsuuttaan hän vietti isovanhempiensa luona Lempäälässä, josta hän muutti vanhempiensa kuoleman jälkeen Tampereelle 1919. Tampereella 14-vuotias Saara sai myyjättären paikan Puku-Aitta nimisestä vaatetusliikkeestä. Ura naisten vaatetusalalla oli alkanut. Aluksi hän toimi myyjättärenä ja myymälänhoitajana, kunnes hän vuonna 1952 perusti oman liikkeen. Sara Hildénin säätiön taidekokoelma sai alkunsa vuonna 1962. Tuolloin rouva Sara Hildén lahjoitti omistamansa taideteokset säätiölle, joka nimettiin hänen mukaansa. Kokoelman ytimen muodostavat Erik Enrothin varhaiskauden maalaukset vuosilta 1945-1963. Seuraavien vuosien aikana kokoelma kasvoi. Vuosina 1962-1972 Sara Hildén vieraili kaikissa Venetsian biennaaleissa. Hän kävi myös säännöllisesti Pariisissa, missä tiukkaan ohjelmaan mahdutettiin gallerioiden, museoiden ja taiteilijatapaamisten ohessa myös johtavien muotitalojen näytökset. Näillä matkoilla hän teki tärkeimmät hankintansa. Tunnetuimpia näistä klassikoista ovat Picasso, Gris, Léger, Bonnard, Giacometti, Klee, de Chirico, Miró, Delvaux, Moore, Bacon ja Morandi. Sara Hildénin säätiön ja Tampereen kaupungin välillä solmittiin vuonna 1975 sopimus Sara Hildénin taidemuseon perustamisesta. Sara Hildénin taidemuseo on Tampereen kaupungin ylläpitämä taidemuseo, jonne on pysyvästi sijoitettu Sara Hildénin säätiön omistama suomalaisen ja ulkomaisen
modernin ja nykytaiteen kokoelma. Tampereen kaupungin ja Sara Hildénin säätiön välinen sopimus museon perustamisesta solmittiin vuonna 1975. Yleisölle museo avattiin helmikuun 11. päivänä 1979. Särkännimessä sijaitseva Sara Hildénin taidemuseo on kansainvälisen modernin ja nykytaiteen museo, jonka ensisijainen velvollisuus on hoitaa ja pitää esillä Sara Hildénin säätiön kokoelmaa. Museo järjestää myös vaihtuvia näyttelyitä. Näyttelyohjelmaan kuuluvat suomalaisen nykytaiteen esittelyt sekä erityisesti korkeatasoiset kansainvälisen modernin ja nykytaiteen katselmukset. Näyttelyiden tutkimuksellinen valmistelu, julkaisutoiminta sekä lapsille ja nuorille suunnattu taidekasvatustyö ovat keskeisiä museon toiminnallisia painopistealueita. Vuonna 1984 Sara Hildénille myönnettiin professorin arvonimi. Hänen ansiostaan maassamme on kansainvälisen modernin taiteen kokoelma, jonka arvo ja korkea taso tunnustetaan myös maamme rajojen ulkopuolella. Suomalaisen nykytaiteen kerääjänä hän vaikutti arvostettuna mesenaattina ja erityisesti nuorten taiteilijoiden ennakkoluulottomana tukijana. Säätiön nykytaiteen kokoelma on tarjonnut lähtökohdan myös monipuoliselle näyttely-yhteistyölle, joka on tehnyt mahdolliseksi monet merkittävät sekä suomalaista että ulkomaista nykytaidetta esittelevät näyttelyt Sara Hildénin taidemuseossa. Professori Sara Hildén kuoli 7.10.1993 Tampereella. Sara Hildénin säätiö huolehtii edelleen taidekokoelman kartuttamisesta tallettaen museoon uudet hankintansa. Tällä hetkellä säätiön kokoelmaan kuuluu noin 5000 teosta.
PROFESSORI • JUKKA SAIKKONEN
Meiltä ihanat pohjoismaiset design-mallistot: Aino, Ralston, McVerdi…
Takit, tunikat, ihmehousut Tervetuloa palveltavaksi aikuisen naisen vaatekauppaan.
HÄMEENKATU 29 ma–pe 9.30–18.00 la 9.00–15.00
Päivä kokouksessa ilta teatterissa tai ttt-Klubilla
Tee kokouselämyksestä kultturelli – teatterinäytös ja hyvät tarjoilut kokouksen jälkeen kruunaavat päivän!
Kongressikeskus Puistotornin historiaa henkivät kokous- ja juhlatilat tampereen keskustassa, Hämeenpuistossa, soveltuvat 20 -400 hengen kokouksiin ja tapahtumiin.
Koko päivän kokous alk. 45€/hlö
(sis. alv) sisältää kokoustilan, kokoustekniikan (datatykki, valkokangas, langaton internet) sekä aamukahvit, iltapäiväkahvit ja maittavan buffetlounaan. Ota yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä lisää! Mia rautio, ttt-teatteripalvelut Oy mia.rautio@ttt-teatteri.fi 044 720 1370
ttt-teatteri.fi
puistotorni.fi