Taidetestaajat etkomateriaali

Musikaali nuoruudesta, raivosta ja rakkaudesta Kevättalvella 1918 Tampereella perustettiin aseellinen naiskaarti, jonka muodostivat pääosin hyvin nuoret tytöt, lähes lapset. Tämä musikaali kertoo heistä. Tytöt 1918 on tarina nuorten tamperelaistyttöjen intohimosta ja taistelutahdosta, viattomuudesta ja julmuudesta, rakkaudesta ja vihasta, ilosta, naurusta, häpeästä ja osattomuudesta.

Tehtaan tytöt Lempi, Rauha ja Martta asuvat samaa huonetta Amurissa. Lempi on Tampereelle tehtaaseen työhön tullut piikatyttö Teiskosta. Rauhalla on mielessä kihlattu ja kesällä tulevat häät. Martta on ison talon tytär, joka joutui pois kotoaan aatteensa vuoksi. Naapurin Lydia on jo naimissa, vaikka oikeisiin sormuksiin ei vielä ole tarpeeksi säästöjä. 15-vuotias Sigrid aloittaa työnsä Tehtaassa ja tulee tietämään, miten nopeasti menetetään lapsen usko ja viattomuus. Puuvillatehtaassa työskentelee monta heidän kaltaistaan nuorta naista, joiden päivät täyttyvät raskaasta työtä, sydämet isoista ja pienistä unelmista. Tehtaan tytöt ovat tavallisia nuoria arkisine huolineen. He pohtivat hameen helman leikkausta, otsakiharan muotoilua, poikain hymyjä, nisupullaa ja tasapannua. He voisivat olla kenen tahansa meistä tyttäriä, siskoja, sussuja, vaimoja tai äitejä. Vuonna 1918, Tampereella, he tarttuivat aseisiin ja olivat valmiita kuolemaan. Ja surmaamaan.

Sisällissotaa on tutkittu paljon, mutta edelleen esiin nousee uusia tapahtumia ja ihmiskohtaloita. Sodan hävinneiden naisten historia on ollut erityisen vaiettua.

Ankarista kokemuksista ei ole kerrottu edes omille jälkeläisille.

Teoksen käsikirjoittaa ja ohjaa Sirkku Peltola, laulutekstit kirjoittaa Heikki Salo ja säveltäjä on Eeva Kontu. Musikaalin työryhmä on monista menestysteoksista tuttu: heidän viimeisin yhteistyönsä on Viita 1949 musiikkinäytelmä. Mukana ovat myös luottovisualistit lavastaja Hannu Lindholm, video- ja valosuunnittelija Eero Auvinen ja pukusuunnittelija Marjaana Mutanen. Uutena mukaan työryhmään tulee koreografi Marjo Kuusela, jonka koreografioita on nähty yli 50 teatteriteoksessa.

”Sadan vuoden päästä vielä leikkii Tampereella lapset puistoissaan.

Karusellit pyörii, silmät tuikkii. Ja viha loppuu sydän kerrallaan.”

- Sadan vuoden päästä (Tytöt 1918), sanat Heikki Salo

1

ROOLEISSA Petra Ahola, Niina Alitalo, Kristiina Hakovirta, Kaisa Hela, Emmi Kaislakari, Petra Karjalainen, Heidi Kiviharju, Hanna Korhonen, Salla Korja-Paloniemi, Jaana Oravisto, Suvi-Sini Peltola, Miia Selin, Marketta Tikkanen, Eriikka Väliahde, Jari Ahola, Pentti Helin, Mika Honkanen, Sampo Kerola, Juha-Matti Koskela, Antti Lang, Jari Leppänen, Joonas Luomala, Samuli Muje, Jyrki Mänttäri, Antti Nieminen, Saska Pulkkinen, Konsta Reuter, Timo Saari.

Musikaali perustuu Anneli Kannon romaaniin Veriruusut sekä lukuisiin muihin naiskaartiaihetta sivuaviin historian lähteisiin Käsikirjoitus ja ohjaus Sirkku Peltola Laulujen sanat Heikki Salo Musiikin sävellys Eeva Kontu Kapellimestari Joonas Mikkilä Koreografia Marjo Kuusela Lavastussuunnittelu Hannu Lindholm Video- ja valosuunnittelu Eero Auvinen Pukusuunnittelu Marjaana Mutanen Äänisuunnittelu Kalle Nytorp Musiikin sovitus Mikko Renfors ja Eeva Kontu

”Lauletaan kerran tarinaa, Tampereen keväästä kumollaan.

Päivät nää kyllä muistetaan.

Pelottaa, mitä muutakaan? Avaruus säihkyy tuliaan.

Aika vie meitä mukanaan vapauteen tai mustaan kuolemaan. ” - Sadan vuoden päästä (Tytöt 1918), sanat Heikki Salo

2

Taidetestaajat on Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin rahoittama suurhanke, joka mahdollistaa kolmen vuoden ajan jokaiselle kahdeksasluokkalaiselle nuorelle kaksi taidelaitosvierailua kulttuurikohteissa. Toinen vierailu on omassa maakunnassa tai lähialueella, toinen suuntautuu pääkaupunkiseudulle.

Hanke tavoittaa kolmen vuoden aikana jopa 200 000 nuorta ja heidän opettajaansa. Hankkeen budjetti on yhteensä 15−20 miljoonaa euroa, ja se on osa Suomi 100 –juhlavuoden ohjelmistoa. Hanketta koordinoi Suomen Lastenkulttuurikeskusten liitto.

Taidetestaajat-vierailu koostuu kolmesta vaiheesta: etkoista, esityksestä ja jatkoista. Tytöt 1918 -etkot järjestetään opettajille TTT:n Kellariteatterissa 3.10.

Etkoilla jaetataan oheinen ennakkomateriaali. Esitys on ke 17.1. klo 11.30 TTT:n Suurella näyttämöllä ja jatkot 8.-9.2. TTT:n Kellariteatterissa (tarkempi aikataulu alla).

Oheinen etkomateriaali sisältää Tytöt 1918 –teokseen ja teemaan liittyviä tehtäväideoita ja -aihioita. Niiden tarkoituksena on ennen kaikkea inspiroida opettajia lähestymään aihetta oppilaiden kanssa eri oppiaineiden ja niiden yhdistelmien kautta.

Kaikki aiheet ja tehtävät ovat opettajien rajattomassa käytössä ja niitä voi myös vapaasti muokata, soveltaa ja yhdistellä omien tarpeiden ja ideoiden mukaan.

Materiaali on tarkoitettu nimenomaan ns. opettajanoppaaksi eikä sellaisenaan oppilaille jaettavaksi.

Oppilaat ja opettajat pääsevät seuramaan Tytöt 1918 – musikaalin valmistumista tytot1918 –Instagram-tilin kautta. Tililtä löytyy video- ja kuvamateriaalia lähes koko projektin ajalta: kurkistuksia kulisseihin, tekijöiden esittelyä sekä muuta helposti lähestyttävää oheismateriaalia.

Tytöt 1918 -jatkoja varten jokainen luokka valmistaa max. 5 min pitkän videon musikaalin ja/tai sen teemojen pohjalta. Videon sisältö on täysin vapaa luovuudelle, mutta siihen voi hyödyntää oheisen etkomateriaalin tehtäväavauksia. Videot katsotaan yhteisesti jatkoilla. Lisäksi viedoista ja niiden herättämistä ajatuksista keskustellaan Tytöt 1918 –työryhmän johdolla. Deadlinen videoille on 31.1.18.

Tarkemmat ohjeet videoiden teknisistä vaatimuksista ja toimittamisesta annetaan lähempänä deadlinea.

JATKOAIKATAULU @TTT:n Kellariteatteri Torstai 8.2.2018 11-12:10 Kaarilan koulu 12:20-13:30 Tampereen Rudolf Steiner -koulu & Pohjois-Hervannan koulu 13:40-14:50 Sammon koulu Perjantai 9.2.2018 11-12:10 Juhannuskylän koulu 12:20-13:30 Juhannuskylän koulu 13:40-14:50 Wivi Lönnin koulu

3

HISTORIA & YHTEISKUNTAOPPI / ÄIDINKIELI & ILMAISUTAITO

Paikallista, ihmislähtöistä ja valitettavan ajankohtaista Tampere oli keskeinen paikka Suomen sisällissodan tapahtumissa. Myös Tytöt 1918 – musikaalin tapahtumat sijoittuvat tamperelaisille tuttuihin paikkoihin ja kaupunginosiin, mm. Tammelaan, Amuriin, Keskustorille ja Raatihuoneelle; paikkoihin ja rakennuksiin, jotka edelleenkin ovat osa tamperelaisten jokapäiväistä arkea.

Musikaalin keskiössä taas ovat tavalliset ihmiset, jotka eivät olleet vain osa historiallisia tapahtumia, vaan myös äitejä ja tyttäriä, isiä ja poikia, meidän vanhempiemme iso- ja isoisovanhempia. Suomessa ei vastaavaa sotaa ole onneksi sittemmin koettu, mutta maailmalta sisällissodan kauhuja kantautuu päivittäin. Yksi Tytöt 1918 –tekijätiimin toiveista onkin saada ihmiset tutustumaan omaan lähihistoriaansa sekä ymmärtämään sen inhimillisyys ja läheisyys, jotta vastaavaan vihaan ei enää koskaan ajauduttaisi. Tiedon myötä voisimme myös paremmin ymmärtää heitä, jotka hakevat Suomesta turvaa oman maansa sisällissodasta.

OMAKOHTAISUUS JA PAIKALLISUUS Keskustelun, ryhmätyön, kirjoitelmien ja kotitehtävien aiheita: • Selvittäkää (esim. ryhmätyönä), minkälainen on koulurakennuksenne, kaupunginosanne tai mahdollisimman lähellä koulurakennusta sijaitsevan sisällissodan aikaisen rakennuksen historia vuoden 1918 tapahtumissa.

• Katselkaa kuvia/keskustelkaa sisällissodan tapahtumapaikoista Tampereella sekä siitä, kuka tunnistaa nämä paikat ja onko joku käynyt niissä. Onko joku esim. syönyt salaattia Tirkkosen talon alakerrassa, ”hengaillut” kavereiden kanssa Keskustorilla tai katsellut teatteria työväentalolla. Minkälaisia ajatuksia näiden paikkojen historian tunteminen herättää?

• Kotitehtävänä oppilaat voivat myös pyrkiä selvittämään esim. vanhempiaan, isovanhempiaan tai muita sukulaisiaan/läheisiään haastattelemalla, mitä he tietävät oman sukunsa menneisyydestä vuodelta 1918. o Kulkeeko suvussa jotain legendoja tai tarinoita sisällissodan ajasta? o Löytyykö kyseiseltä ajalta esim. jotain valokuvia, sanomalehtiä tai muita muistoesineitä? o Onko sisällissodasta puhuminen koettu suvun keskuudessa ns. tabuna vai onko siitä puhuttu avoimesti? o Minkälaisia ajatuksia tämä kaikki herättää kysyjässä ja haastateltavissa?

4

AJANKOHTAISUUS Keskustelun, ryhmätyön, kirjoitelmien ja kotitehtävien aiheita: • Missä päin maailmaa tällä hetkellä on käynnissä sisällissotia ja löytyykö niistä jotain yhtäläisyyksiä Suomen vuoden 1918 tapahtumiin?

• Mitä me voisimme oppia vuoden Suomen 1918 tapahtumista?

• Miksi historian tunteminen on tärkeää ja mitä hyötyä siitä voisi olla nykyelämäämme?

PAANEELIKESKUSTELU Aiheita sekä lavastettuja tilanteita paneelikeskustelulle: • Lavastettu paneelikeskustelu, jonka tavoitteena on saada neuvoteltua rauha Suomen sisällissodan eri osapuolten välille. Rauhanneuvotteluihin voisi osallistua ainakin seuraavat henkilöt, joihin kyseisen roolin saanut oppilas eläytyy: punainen mies (tehtaantyöntekijä), valkoinen mies (tehtaanjohtaja), punainen naiskaartilainen (tehtaantyöntekijä), valkoinen nainen (tehtaanjohtajan vaimo), puolueeton aikalainen (valokuvaaja) sekä ulkopuolinen sovittelija.

• Osittain lavastettu paneelikeskustelu, johon jaetaan seuraavien alojen asiantuntijaroolit: näyttelijäntyö, musiikki, lavastus, valo- ja videosuunnittelu, äänisuunnittelu, pukusuunnittelu ja tanssi. Keskustelussa käydään läpi Tytöt 1918 –musikaalia esim. jonkin/joidenkin seuraavien kysymysten kautta: o Minkälainen asema naisella oli Suomessa vuonna 1918 ja minkälaisin keinoin se tuotiin esiin esityksessä? o Millä tavoilla historia ja nykyaika kohtasivat esityksessä ja miten tätä ilmennettiin? o Minkälaisin keinoin esityksessä pyrittiin herättämään katsojassa tunteita (esim. iloa, surua, vihaa, sääli jne.)? o Oliko esitys vaikuttava ja jos, niin millä tavalla?

SOVELLUSIDEOITA: !

Edellisten tehtäväehdotelmien soveltaminen sanataiteen ja draaman keinoin: o novelli, runo, näytelmä tms. koulun tai sen lähiseudun historiasta esim. jonkun sen aikaisen fiktiivisen oppilashahmon kautta. o kuvaelma, näytelmä tai kirjoitus, jossa rinnastetaan sisällissodan tapahtumapaikkojen historiaa ja nykyhetkeä. o tarinoita omasta suvusta sisällissodassa ja niiden yhdistelmiä. o novelli, runo, näytelmä tms., jossa rinnastetaan Suomen ja esim. Syyrian sisällissotia.

5

TANSSI / LIIKUNTA

LÄHESTYMISIDEOITA • LIIKE JA TUNTEET: Minkälaisella tanssillisella liikkeellä/liikekielellä voisi ilmaista erilaisia tunteita, kuten esim. kipua, iloa, rakkautta tai pelkoa? Mitä syntyy, kun tätä liikemateriaalia yhdistelee joko keskenään tai musiikkiin (valmiiksi siihen sointuvaan tai voimakkaan kontrastiseen)?

• LIIKE JA KOKEMUS: Minkälaisella tanssillisella liikkeellä/liikekielillä voisi ilmaista esim. sitä, kun ensimmäistä kertaa elämässään pukeekin hameen sijasta housut, leikkaa pitkän tukkansa lyhyeksi, tarttuu aseeseen tai pukeutuu sotilasuniformuun?

Mitä syntyy, kun tätä liikemateriaalia yhdistelee joko keskenään tai musiikkiin (valmiiksi siihen sointuvaan tai voimakkaan kontrastiseen)?

• LIIKE JA KOKEMUS ESITYKSESTÄ TYTÖT 1918: Minkälaista liikettä/tanssia syntyy, kun sillä pyritään ilmaisemaan Tytöt 1918 –musikaalin herättämiä tunteita ja ajatuksia tai minkälainen kokonaisuus muotoutuu, kun tavoitteena onkin ilmaista koko musikaali muutamassa minuutissa liikkeen keinoin?

• KONTRASTIT KOREOGRAFIASSA/LIIKEIMPROVISAATIOSSA: Jonkin historiallisen tapahtuman ilmaiseminen liikkeen tai tanssin keinoin moderniin/nykyaikaiseen musiikkiin (tässä voi hyödyntää esim. musiikkitehtävän ohessa ollutta kappalelistaa) tai vastaavasti modernin liikekielen yhdistäminen sisällissodan aikaiseen musiikkiin (esim. työväenmusiikkiin).

• AUTENTTINEN MILJÖÖ: Tanssiesityksen/liikemateriaalin vieminen johonkin historialliseen miljööseen.

KUVATAIDE

LÄHESTYMISIDEOITA • VUODEN 1918 ASUISTA HUIPPUMUOTIA: Hakekaa inspiraatiota 1910-luvun suomalaisesta pukeutumisesta ja luonnostelkaa tämän perusteella uutta muotia yhdistelemällä vanhaa ja uutta.

• NYKYISYYS JA MENNEISYYS KOHTAAVAT 1: Yhdistelkää joko kuva- tai valokuvataiteen/kuvankäsittelyn avulla vuoden 1918 historiallisia rakennuksia sekä tapahtumapaikkoja niiden nykyiseen tilaan ja käyttötarkoitukseen (muistakaa tekijänoikeudet).

• NYKYISYYS JA MENNEISYYS KOHTAAVAT 2: Yhdistelkää joko kuva- tai valokuvataiteen/kuvankäsittelyn avulla vuoden 1918 historiallisia kuvia ja tapahtumia tuoreeseen sisällissodan kuvastoon jostain puolelta maailmaa (esim.

Syyriasta) (muistakaa tekijänoikeudet).

• HISTORIALLISTEN AIHEET & MODERNIT KEINOT: Vuoden 1918 – tapahtuminen kuvaaminen esim. katutaiteen, pop-taiteen tms. selvästi 1918 vuoden jälkeen syntyneen taidemuodon keinoin tai hengessä.

6

MUSIIKKI

Moderni musiikki historiallisessa kontekstissa Yksi Tytöt 1918 –musikaalin erityisimmistä piirteistä on se, että se yhdistää historialliset tapahtumat moderniin musiikkiin ja tätä kautta pyrkii tuomaan niitä myös lähemmäksi nykyihmistä. Merkittävä piirre modernissa musiikissa ja myös Tytöt 1918 –kappaleiden sovituksissa on samplaaminen eli ns. ”sämpläys”.

VANHAT KUVAT & UUSI MUSIIKKI Sivuilla 9-10 on kuvia vuoden 1918 tapahtumiin liittyen ja alla lista kappaleista, joista voi valita yhden tai useampia tehtävää varten. Ensimmäisenä kuviin ja kappaleisiin tutustutaan ja niistä keskustellaan erillisinä elementteinä. Tämän jälkeen ne yhdistetään eli katsotaan ja kuunnellaan yhtä aikaa, joko yksi tai useampi kuva kerrallaan. Seuraavassa muutamia keskustelunavauksia: • Minkälaisia ajatuksia herää, kun kuvan/kuvien taustalle laitetaan soimaan jokin listan kappaleista?

• Tapahtuuko kuvien ja kappaleiden herättämissä tunteissa ja ajatuksissa jotain muutoksia, kun ne yhdistetään?

• Mitkä asiat kuvasta ja sen tallettamasta tilanteesta korostuvat musiikin myötä?

• Mitkä asiat musiikin ja kuvan välillä tuntuvat ristiriitaisilta ja mitkä taas sointuvat yhteen?

• Muuttuuko kuunneltava musiikki jotenkin kuvan myötä, nouseeko siitä esiin mahdollisesti jotain uusia sävyjä tai piirteitä?

• Minkä kappaleen laittaisit soimaan valitsemasi kuvan taustalle, jos haluaisit korostaa siitä jotain tiettyä piirrettä (esim. vihaa, surua, pelkoa, toivoa, rakkautta)?

Jenni Vartiainen: Junat ja naiset (2013) (erit. kuva 3) Vilma Alina: Tulevaisuuden Lupauksii (2015) (erit. kuvat 2, 3 ,4 ja 5) Vesala: Sinuun minä jään (2016) JVG: Paluu tulevaisuuteen (2015) Ellinoora: Leijonakuningas (2016) (erit. kuvat 2, 3 ,4 ja 5) Antti Tuisku: Rahan takii (2017) ) (erit. kuvat 1 ja 6) Robin: Me Tehtiin Tää (2017) Haloo Helsinki!: Tuntematon (2017)

7

”SÄMPLÄYS” JA HISTORIALLISET TEKSTIAIHEET Samplaamisella tarkoitetaan äänitetyn ääni- tai musiikkimateriaalin (samplejen) lainaamista ja uudelleen käyttämistä sekä editointia uudessa musiikillisessa kontekstissa. Samplaamista voi käyttää ns. mausteena kappaleiden sisällä, mutta uusia kappaleita voi luoda myös pelkästään samplejen pohjalta. Sampleja pystyy käsittelemään, yhdistelemään, leikkaamaan ja muokkaamaan, esim. GarageBand- ja Logic-ohjelmilla. Samplejen käyttö on lähtökohtaisesti aina luvanvaraista toimintaa, mutta on olemassa myös ilmaisia samplepankkeja, jotka ovat vapaasti ja laillisesti kaikkien käytössä. Yksi esimerkki tällaisesta pankista löytyy osoitteesta www.conversesamplelibrary.com.

•

Rakentakaa samplejen pohjalta äänimaisema, rytmipohja tai kokonainen kappale, jonka päälle äänitetään laulu tai räp, joka pohjaa vuoden 1918 aiheeseen. o Teksti voi olla itse kirjoitettua tai esim. jokin vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä puhe tai muu teksti räpiksi muutettuna.

SOVELLUSIDEOITA: ! ! !

Kuvaan/kuviin yhdistettävän kappaleen etsiminen listan ulkopuolelta.

Kuvista inspiroituneena äänimaailman luominen, sanoittaminen ja/tai säveltäminen.

Tytöt 1918 –musikaalin arviointia ja erittelyä nimenomaan musiikkiin ja sen herättämiin tunteisiin sekä musiikin ja historiallisen kontekstin kontrastisuuteen keskittyen.

8

Kaikki oheiset kuvat (sekä paljon lisää) ovat löydettävissä isommassa koossa osoitteesta: www.siiri.tampere.fi

1. Lapsi leikkii kadulla Tammelassa Tampereen valtauksen jälkeen 10.4.1918, kuva: Tampereen museot

3. Punakaartin sairaanhoitajia (Tampere) kuvaaja: Hannu Rantakallio kuva: Tampereen museot 2. Punainen lapsisotilas (kuvauspaikka tuntematon) kuva: Tampereen museot

9

4. Vangittuja punaisia Keskustorilla 6.4.1918 kuvaaja: Eino Antero Bergius kuva: Tampereen museot

5. Valkoisia konekivääreineen 19.4.1918 Tampereella kuva: Tampereen museot

6. Tuhoutunutta Tammelaa taistelujen jälkeen kuvaaja: Eino Antero Bergius kuva: Tampereen museot

10