Nro 17 Kesäkuu 2009
VAE-ydinvoimalaitoksen VAE ydinvoimalaitoksen konsulttisopimus TVO:n Brysselin toimisto FORATOM ydinenergian äänenä Euroopassa TVONSin uusi toimintajärjestelmä
Kesäkuu 2009
TVONS ydinosaamista
TVO Nuclear Service Oy:n (TVONS) palvelut perustuvat TVO-konsernin yli 30 vuoden kokemukseen ja syvään erikoisosaamiseen ydinvoiman käytöstä, ydinturvallisuudesta ja ydinjätehuollosta. TVONSin asiakkaita ovat kotimaiset ja ulkomaiset ydinvoimalaitokset, perinteiset voimalaitokset ja muu perusteollisuus Suomessa, eri maiden viranomaiset ja EU-komissio. Projekteja ja yhteistyötä tehdään kotimaassa, esimerkiksi Olkiluodossa, ja maailmanlaajuisesti esimerkiksi Euroopassa ja Venäjällä.
TVONS on
sujuvaa yhteistyötä yritysten ja muiden tahojen kanssa kotimaassa ja ulkomailla suunnitteluosaamista ja vankkaa käytännön ammattitaitoa rehtiä ammattiylpeyttä omasta osaamisesta ja halua jakaa osaamista työkulttuuria, jossa asiat tehdään vastuullisesti, suunnitelmallisesti ja sitoutuneesti korkealle asetettuja tavoitteita ja tinkimätöntä työtä niiden saavuttamiseksi.
TVONSin sähköinen asiakaslehti Päätoimittaja: Mikko Leppälä Toimitus: Elina Mäkitalo, Sini Gahmberg, Riitta Tenlén Taitto: Alasin Media Oy www.alasinmedia.fi
Julkaisija: TVO Nuclear Services Oy Olkiluoto 27160 Eurajoki Puh.(02) 83 811 Fax.(02) 8381 2809
www.tvons.fi
2
Kesäkuu 2009
Toimintaa monella tasolla
Pääkirjoitus
Mikko Leppälä Toimitusjohtaja, TVO Nuclear Services Oy
Ydinvoiman rakentamiseen ja käyttämiseen on aina liittynyt korkeatasoinen toimintatapa ja -kulttuuri, joka viime kädessä perustuu tinkimättömään turvallisuus- ja ympäristöajatteluun. On meidän kaikkien yhteinen etu, että TVO:n lailla lainsäätäjät ja eri viranomaiset tekevät tinkimättömästi työtään ja valvovat ydinvoimaan liittyviä asioita omilla sektoreillaan. Myös me ydinvoima-alalla toimivat yritykset huolehdimme oman toimintamme tasosta monilla eri tavoilla. TVO:n Brysselin toimiston kautta TVONSilla on tuntosarvet Euroopan Unionin toimintaan. On tärkeää, että edustajamme kautta saamme tietoa nopeasti ja interaktiivisesti. Monissa TVONSin kansainvälisissä projekteissa olemme hyödyntäneet Brysselin toimistoamme sekä sen vaivatonta ja nopeaa toimintaa. Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ja TVONSin edustajat ovat vahvasti mukana myös etujärjestö FORATOMin toiminnassa sen eri toimielimissä. FORATOMin kautta pystymme keskitetysti välittämään tietoa meille tärkeistä asioista sekä linjaamaan ja ajamaan yhteisiä ydinvoimatavoitteita. Uskomme, että molemmat edellä mainitut toiminnat näkyvät myös tasokkaampana toimintana asiakkaillemme, ja siksi niiden toiminnasta on kerrottu lisää asiakaslehtemme tässä numerossa. Toiminnan tasosta puhuttaessa uskomme TVONSissa, että tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan asiakkaillemme entistä parempaa ja systemaattista palvelua myös uuden vastavalmistuneen toimintajärjestelmämme kautta. Tästä on kerrottu lisää lehdessä. Mikään organisaatio, järjestö tai järjestelmä ei sellaisenaan takaa tasokasta toimintaa, vaan lopputulos on aina kiinni meistä ihmisistä. Näin kesälomien kynnyksellä haluamme TVONSista toivottaa kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme mukavaa ja leppoisaa kesää. Me energiapuolella tiedämme, että akkuja tulee säännöllisesti myös ladata.
3
Kesäkuu 2009
Uusi ydinvoimalaitosprojekti vauhtiin Liettuassa TVONSin avustuksella Liettuan Visaginaksen alueella käynnistetään uusi ydinvoimalaitosprojekti, jossa TVONS on mukana konsulttina. Tämän vuoden lopussa ydinsähkön tuotanto Liettuan Visaginaksen alueella loppuu, kun Liettuan ainoa käyvä ydinvoimalaitos suljetaan. Syntyvän sähköntuotantovajeen korvaamiseksi ja Liettuan energiariippumattomuuden parantamiseksi alueelle on suunnitteilla Visagino Atomine Elektrine UAB:n koordinoima uusi ydinvoimalaitoshanke.
Teksti: Elina Mäkitalo. Kuvat: VAE ja TVONS.
Alueen ydinvoimalaitoksen sulkeminen vaikuttaa osaltaan kaikkien Baltian maiden, erityisesti Liettuan, energiaturvallisuuteen, sillä vuonna 2007 ydinvoimalaitos tuotti 70 % Liettuassa käytetystä sähköstä. Näiden vanhojen laitosten alueelle suunnitteilla olevan uuden ydinvoimalan takana on täysin uusi yhtiö, LEO LT (Lithuanian Electricity Organization), jonka omistaa Liettuan valtio ja yksityinen liettualainen yritys. Myös Viron, Latvian ja Puolan osallistumisesta ydinvoimahankkeeseen on keskusteltu. Kyseiselle projektille on alueella selkeä tarve. Visagino Atomine Elektrinen toteuttama projekti käsittääkin kokonaisuudessaan uuden ydinvoimalaitoksen ja infrastruktuurin rakentamisen käytöstä poistettavan ydinvoimalaitoksen tilalle. Suunnitelman mukaan projektissa tukeudutaan osittain vanhaan alueella olevaan infrastruktuuriin. Uudelle laitokselle on kaksi laitospaikkavaihtoehtoa. Visaginaksen kaupunki sijaitsee Liettuan koillisosassa Drūkšiai-järven rannalla. Samalle alueelle suunniteltiin aikoinaan neljä RBMK 1500 -tyyppistä venäläisvalmisteista ydinvoimalaitosta, joista kaksi lopulta valmistui ja otettiin käyttöön vuosina 1983 ja 1987. Kolmannen ydinvoimalaitoksen rakentaminen aloitettiin, mutta se päättyi keskeneräisenä vuonna 1988. Liettuan liittyessä Euroopan Unioniin (EU) kahden käytössä olevan laitoksen sulkeminen muodostui kynnyskysymykseksi, minkä vuoksi ensimmäinen käytetyistä ydinvoimalaitoksista suljettiin vuonna 2004, ja toinenkin tullaan sulkemaan tämän vuoden lopussa.
4
Kesäkuu 2009
TVONSille konsultointisopimus ydinvoimalaitosprojektista TVONS ja Visagino Atomine Elektrine allekirjoittivat 8.4.2009 sopimuksen Liettuan uuden ydinvoimalaitosprojektin konsultoinnista. Sopimusta olivat Vilnassa allekirjoittamassa Visagino Atomine Elektrinen puolesta toimitusjohtaja Marius Grinevičius ja TVONSin puolesta toimitusjohtaja Mikko Leppälä ja hallituksen puheenjohtaja Reijo Sundell.
toukokuuhun 2010 mennessä. Sopimus mahdollistaa myös lisätöiden tekemisen sopimuksessa mainituin ehdoin. - TVONSille konsultointisopimuksen merkitys on olennainen. TVONS näkee projektin erittäin mielenkiintoisena ja toivoo sen poikivan myös jatkossa samankaltaisia projekteja ja lisätöitä. Tällaisten projektien kautta TVONSin vuosikymmenten aikana hankittua osaamista ja tietotaitoa saadaan luontevasti vietyä maailmalle, kertoo Leppälä.
Kyseessä oleva sopimus kattaa uuden laitoshankkeen ydinpolttoaine- ja jätehuoltostrategian laadinnan, laitosalueen infrastruktuurisuunnitelmien ja laitospaikan arvioinnin. Kaikki tehtävät toteutetaan yhdessä Visagino Atomine Elektrinen henkilökunnan kanssa. Sopimus astuu TVONSin osalta voimaan välittömästi, ja tehtävät laitospaikan arviointia lukuun ottamatta toteutetaan alkusyksyyn 2009 mennessä. Laitospaikan arviointi valmistuu
5
Kesäkuu 2009
EU-komissio rahoittaa ydinturvallisuutta suorilla sopimuksilla ja kansainvälisten rahastojen kautta TVONS on osallistunut koko olemassa olonsa aikana EU:n rahoittamiin entisten Neuvostoliiton maiden ydinvoimalaitosten turvallisuuden kehittämisohjelmiin. Erityisesti Venäjän ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseen on osallistuttu kehittämällä radioaktiivisen jätteen käsittelyä ja turvallisuuskulttuuria. TVONS osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös uusien projektien toteutukseen.
Tshernobylin onnettomuus ja Neuvostoliiton hajoaminen synnyttivät huolenaiheita ydinturvallisuuden suhteen EU-kansalaisten keskuudessa. Tämän vuoksi G7-maat julkaisivat vuonna 1992 ydinturvallisuutta koskevan ydinvoimastrategian. Myös International Atomic Energy Agency (IAEA) luokitteli neuvostoteknologian ongelmakohtia. Syntyi tarve yrittää ratkaista ongelmaa kansainvälisesti. Vuoden 2006 loppuun saakka EU:n tuki EU:n ulkopuolisille maille ydinturvallisuudessa järjestettiin TACIS-ohjelman avulla. Tammikuusta 2007 tuki muuttui ydinturvallisuusyhteistyö-nimikkeen alle (INSC - Instrument for Nuclear Safety Cooperation) osana EU:n tukiohjelmien uudistusta. Budjettikaudelle 2007-2013 ydinturvallisuusyhteistyöhön on varattu 524 miljoonaa euroa. Ns. vakaussopimus suunniteltiin auttamaan yhteisöä uuden strategian kehittämisessä; toisaalta kolmansien maiden kriisitilanteissa ja toisaalta kansainvälisen organisoidun rikollisuuden ja laittoman ydinmateriaalin kaupan hillitsemiseksi. Vakaussopimus on osa EU-komission uutta ulkoisen rahoituksen kehystä. Ydinturvallisuus ja ydinaseiden estäminen kuuluvat EU-komission sisällä EuropAidille, mutta työhön osallistuu myös ulkosuhteiden pääosasto (DG Relex), Energian ja liikenteen pääosasto (DG TREN) ja komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC).
Teksti: Kaija Kainurinne. Kuvat: Euroopan komissio.
6
Kesäkuu 2009
EU-rahoitusta suorilla sopimuksilla Vuodesta 1991 vuoteen 2006 TACIS-ohjelma jakoi yhteensä 1,3 miljardia euroa ydinturvallisuuden parantamiseen. TACIS-apua jaettiin sekä suorien 1200-sopimusten että kansainvälisten rahastojen kautta.
Erityisiä sopimuksia allekirjoitettiin seuraaville alueille Suora laitospaikka-apu (On-site assistance - OSA) pyrki vahvistamaan ydinturvallisuuskulttuuria laitoksella parantamalla käyttöolosuhteita ja valvomalla laitosten toimintaa.
Osallistuminen kansainvälisiin rahastoihin Tshernobylin suojarakennusrahasto ja Ydinturvallisuustili ovat rahastoja, joita hoitaa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD). Näitä rahastoja - vuonna 2006 yhteensä 205 M€ - hoitaa lahjoittajamaat yhdessä. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristöohjelma on muodostettu koordinoimaan luoteisen Venäjän ympäristöparannuksia, joihin TACIS on ollut merkittävin avustaja (40 M€ vuoteen 2006 mennessä).
Suunnitteluturvallisuus (Design safety) analysoi laitoksen tärkeimpiä turvallisuuskomponentteja ja pyrki muodostamaan ratkaisuja, joilla parannettaisiin ydinturvallisuusominaisuuksia ja käyttöä. Laitospaikan ympäröivän alueen hätävalmiudet (Off-site Emergency Preparedness - OSEP) pyrki toimenpiteisiin, joilla väestöä ja ympäröivää aluetta voidaan suojella ydinonnettomuustilanteessa tai onnettomuustilanteessa mahdollisesti vapautuvalta radioaktiiviselta säteilyltä. Tuki ydinvoimaa valvoville viranomaisille sisälsi viranomaiskäytäntöjen siirtämistä ja kansallisten viranomaisten institutionaalisen ja lisensioimista koskevan kehyksen kehittämisestä. Ydinjäte- ja käytöstäpoistosopimusten tarkoituksena oli parantaa radioaktiivisen jätteen käsittelyä ja ydinlaitosten käytöstäpoiston menetelmiä. Ydinmateriaalin suojatoimet ja laittoman kaupan estäminen koskivat suojatoimien parantamista ottamalla käyttöön riittävä, ja kaikkia ydinmateriaaleja koskeva tilinpitojärjestelmä ja sen valvonta. Tämä on avainkohta ydinaseiden leviämisen estämiseksi.
7
Kesäkuu 2009
FORATOM toimii ydinenergian äänenä Euroopassa FORATOM on eurooppalaisen ydinenergiateollisuuden etujärjestö, joka toimii pääasiassa Brysselissä. Se edustaa eurooppalaisen ydinenergiateollisuuden intressejä ydinenergian käyttöön liittyvissä asioissa Euroopassa. Foratom koostuu 16 kansallisesta eurooppalaisesta ydinvoimajärjestöstä, ja järjestö edustaa noin 800 alan yritystä.
FORATOMin organisoimissa työryhmissä kansalliset järjestöt ja alan yritysten edustajat saavat mahdollisuuden vaihtaa tietoja maan tai yritysten tilanteesta. - FORATOM toimii energiapolitiikkakeskusteluissa EU:n eri instituutioissa, ja tarjoaa myös vuorovaikutuskanavan ydinvoimateollisuuden edustajille sekä EU:n parlamenttijäsenten ja EUkomission päättäjille, FORATOMin edunvalvontajohtaja Sami Tulonen kertoo. Hyvin verkottunut järjestö tekee yhteistyötä myös kansainvälisten organisaatioiden ja instituutioiden kanssa, esim. YK:n IAEA:n (International Atomic Energy Agency) ja OECD:n NEA:n (Nuclear Energy Agency) kanssa. Sami Tulonen on työskennellyt FORATOMissa vuodesta 2001 asti, ja Brysselissä Euroopan parlamentissa vuodesta 1996. - Työ on mielenkiintoista, sillä energiapolitiikka on EU-agendan kärjessä pitkälle tulevaisuuteen, hän sanoo. Ydinvoimalobbarin työn menestyksekäs hoitaminen vaatii hyviä henkilökohtaisia kontakteja
Teksti: Sami Tulonen ja Sini Gahmberg. Kuva: Sami Tulonen.
8
Kesäkuu 2009
sekä vahvaa EU-prosessiosaamista. Siksi Tulosen kalenterissa on viikoittain sovittuna useita tapaamisia europarlamentaarikkojen ja kommission virkamiesten kanssa. - Oikeille päätöksentekijöille oikeaan aikaan puhuminen heille käyttökelpoisin viestein on kaiken lobbauksen kivijalka, Tulonen kiteyttää. Tulosen työ on myös reissuhommaa, sillä FORATOM edustaa jäsenistöään vuosittain kymmenissä erilaisissa energiaseminaareissa ja konferensseissa. - FORATOM on ydinvoimasektorin äänitorvi – yhteisiä, selkeitä viestejä ydinvoiman eduista on tärkeää rummuttaa eri foorumeilla, Tulonen sanoo.
EU ja ydinsähkö 15 ydinvoimamaata (vrt. 27 jäsenmaata) 45 yksikköä (EU-27) 30 % EU:n sähköstä tuotetaan ydinvoimalla 15 % EU-27:n primäärienergiasta
Keskustelua uusiutuvista energiantuotantomuodoista, ydinvoimasta sekä energiansäästöstä ja energiatehokkuudesta on käyty paljon. Tulonen kertoo, että energiakulutus kasvaa EU:ssa 20 % ennen vuotta 2030 ja samaan aikaan tuontiriippuvuus nousee noin 70 %:n tasolle. Ydinvoimatuotannolla säästetään vuosittain myös 700m tonnin hiilidioksidipäästöt. - Tarvitsemme vakaata ja ennakoitavan hintaista energiaa. Sillä taataan kilpailukykyä ja työpaikkoja EU-maissa, Tulonen kertoo. Myös TVO-konserni on edustettuna FORATOMin yleiskokokouksessa ja useissa erilaisissa työryhmissä lähes kymmenen hengen voimin. TVO:n yleiskokousedustajat ovat toimitusjohtaja Jarmo Tanhua ja johtava asiantuntija Veijo Ryhänen. TVONSin toimitusjohtaja Mikko Leppälä on mukana FORATOMin INSC-työryhmässä (Instrument for Nuclear Safety Co-operation). Ydinturvallisuuteen liittyviä projekteja rahoittava työryhmä aloitti toimintansa vuonna 2007 ja sen toiminta jatkuu vuoteen 2013. INSC on laajentanut toimintansa käsittämään kaikki kolmannet maat entisten neuvostomaiden lisäksi. Työryhmän intresseihin kuuluu myös ydinturvallisuuskulttuurin kehittäminen.
9
TVONSin ja Platomin yhteistyö alkoi vuonna 2001, kun TVONS osallistui Kuolan ydinvoimalaitoksen On-Site-Assistance (OSA)-projektiin, jossa tuettiin uusien jätteenkäsittelyjärjestelmien hankintaprosessia. Siihen tarvittiin muun muassa teknistä tarjouspyyntöaineistoa, jonka kehittelyyn Platom osallistui.
Kesäkuu 2009
Tavoitteena turvallinen ydinjätehuolto
Smolenskin ydinvoimalaitoskierroksella mukana Erkki Jantunen Platomilta (toinen vas.)
TVONSin ja Platomin yhteistyö oli luonnollinen jatko aikaisempiin Olkiluodon ydinvoimalaitoksilla tehtyihin konsultointitehtäviin. Luontevaa oli jatkaa yhteistyötä Venäjällä, missä laitosten rakentamisen yhteydessä matala- ja keskiaktiivisen jätteen käsittely ja loppusijoitus oli jätetty hoidettavaksi laitoksen purun yhteyteen. Kuolan projekti liittyi myös jo 1990-luvun alussa alkaneeseen lähialueyhteistyöhön. Lähialueen laitosten käytön turvallisuus ja jäteasioiden hoitaminen hyvin on myös suomalaisten etujen mukaista toimintaa.
Koulutusta ja kokemusten vaihtoa
TVONSin ja Platomin välistä yhteistyötä jo lähes 10 vuotta Kansainvälisissä hankkeissaan TVONS käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita täydentämään omaa tiimiään. Yksi pitkäaikaisimmista yhteistyökumppaneista on mikkeliläinen insinööritoimisto Platom Oy.
Tällä hetkellä Platom on TVONSin kautta mukana kahdessa OSA-hankkeessa, nyt päättyvässä Smolenskin ydinvoimalaitokselle suunnatussa hankkeessa ja ensi keväälle jatkuvassa Novovoronezhin ydinvoimalaitoksen OSA-hankkeessa. Kummassakin tuetaan loppuasiakasta monipuolisesti ja kehitetään laitosten käytettävyyttä ja turvallisuutta. Tämän lisäksi järjestetään seminaareja, koulutusta ja vierailuja sekä jaetaan kokemuksia. - Venäläisillä on nyt kova vauhti päällä, kun ydinjätehuoltoa järjestetään uudelleen. Siellä on myös resursseja ja tahtotila kohdallaan. Pohjoismaista osaamista näytetään myös arvostettavan, joten konsultit on otettu hyvin vastaan, kertoo Platomilta projekteihin osallistuva ydinjätehuollon konsultti Tero Lytsy.
Myös laitetoimituksia konsultoidaan Venäjällä TVONSin töihin kuuluu myös laitehankinnoissa avustaminen. Esimerkkinä tästä on Smolenskin laitoksen rakenteilla olevan jätteidenkäsittelylaitoksen massiivinen, 2000 tonnin jätepuristin, super-kompaktori. - Laite on toimitusvaiheessa ja roolimme on olla tilaajan teknisenä apuna ja osallistua laitteen tehdaskokeisiin, kertoo hankkeessa konsulttina toimiva Erkki Jantunen Platom Oy:stä.
Teksti: Riitta Tenlén. Kuva: Smolensk NPP.
10
Kesäkuu 2009
Toimintakäsikirjaan tutustumassa Petri Paajanen, Eeva-Liisa Yli-Piipari, Riitta Tenlen, Lauri Kuivalainen ja Mikko Leppälä.
- TVONS kehittää toimintaansa jatkuvasti, minkä vuoksi toimintajärjestelmän kokoaminen koettiin tärkeäksi asiaksi. Myös TVONSin toimintaa koskeva dokumentointi kyetään pitämään toimintajärjestelmän avulla ajan tasalla, kertoo TVONSin tuotekehityspäällikkö ja projektin vastuuhenkilö Petri Paajanen. PrizzTechiltä projektia on ollut vetämässä Heikki Valkama. Toimintajärjestelmän avulla tiedonsiirto helpottuu niin yrityksen sisällä kuin ulkopuolellakin. Standardivaatimukset täyttävä toimintajärjestelmä toimii TVONSin apuna, kun esimerkiksi kansainväliset yritykset valitsevat toimittajaansa.
Toimintakäsikirja on kattava kuvaus TVONSin toiminnasta
Uusi toimintajärjestelmä TVONSin käyttöön TVONS on ottanut käyttöönsä uuden toukokuun alussa valmistuneen toimintajärjestelmän. Satakunnan alueella toimivan kehittäjäorganisaatio PrizzTech Oy:n kanssa toteutetun toimintajärjestelmän tavoitteena on toiminnan parantaminen laadunhallinnan, ympäristönsuojelun sekä työterveyden ja -turvallisuuden avulla.
Teksti ja kuva: Elina Mäkitalo.
Toimintajärjestelmässä kuvataan TVONSin toimintaympäristö, tuotanto- ja palveluprosessit sekä työhönopastusohjeet. Alkujaan TVONSin toimintajärjestelmän rakentaminen aloitettiin yhteistyössä Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) kanssa. Toimintajärjestelmän valmiiksi saattaminen PrizzTechin avustamana koettiin tärkeäksi asiaksi, jotta TVONS saisi toiminnalleen tarvitsemaansa tukea ja tärkeät laadulliset linjaukset koottua yksiin kansiin. Prosessin tuloksena valmisteltiin toimintakäsikirja, joka sisältää laadunhallinnan menettelyohjeet tai viittaukset niihin ISO 9001:n vaatimusten mukaisesti. Toimintakäsikirjassa huomioidaan ympäristönsuojeluvaatimukset ISO 14001 ja työturvallisuussuositukset OHSAS 18001 mukautettuna ISO 9001:n vaatimuksiin. Käsikirjan perustana ovat olleet lisäksi TVONSin nykyiset ohjeet ja järjestelmät. Käytännössä toimintajärjestelmä tarkoittaa TVONSin toiminnan jatkuvan kehittämisen ja dokumentoinnin parantamista. - Laatuasiat ovat TVONSille erittäin tärkeitä sekä kotimaisten että ulkomaisten projektien onnistumisen kannalta, minkä vuoksi toimintaa halutaan tukea ja siitä informoida toimintakäsikirjan avulla, täsmentää Paajanen.
11