6/2009
lokakuu
Ole aktiivinen
Dynaaminen
Valitulla rehtorilla
muutoksessa
Oulun Etel채inen
kirkas visio
tietopisto
Laatujärjestelmämme auditoidaan marraskuussa. Sivu 9.
Digitaalisen hologrammin demonstraatio kämmentietokoneessa. Sivut 10–13.
6/2009
Konetekniikan opiskelija Väinö Tervonen ja matematiikan opiskelija Tommi Jama harjoittelevat ammuntaa Pohjanmaan Akateemisen Maanpuolustusseuran piirissä. Kuva: Minna Peltola
SISÄLLYS pääkirjoitus
3
”Tehdään muutoksesta mahdollisuus”
4
Rehtori aikoo viedä yliopiston kehityksen seuraavalle tasolle
Muutokseen osallistuminen lieventää stressiä
6
Aktiivisuus auttaa sopeutumaan
Laatujärjestelmä testiin marraskuussa
9
Lehteen tarkoitettu materiaali toimitetaan viestintään sähköpostitse osoitteeseen tietopisto oulu.fi Julkaistavaksi tarkoitetuista artikkeleista ja ilmoituksista pyydetään ottamaan yhteyttä toimitukseen etukäteen.
Auditoijat saivat Oulusta hienoja näyttöjä
Yliopistoinstituutista vetovoimaa alueelle
10
Seuraava Tietopisto ilmestyy 10.12.2009.
Oulun Eteläisen instituutti on merkittävä alueensa kehittäjä
töissä
14
Lakimies pitää yliopiston puolia sopimusasioissa
3…2…1… Rekrytoi!
15
Kansainvälistyminen haastaa vanhat messukäytännöt
Akateemista äijämeininkiä
16
Maanpuolustushenki itää seuratoiminnassa
kasvotusten
18
Maaliviiva koukutti kuntoilijan
infopisto
21
oulu.fi
23
päätoimittaja Anna-Maria Raudaskoski
osoitteet Liisa Salmela
graafinen suunnittelu marjo väisänen
lehden paino Painotalo Suomenmaa
taitto PETRI ovaskainen
ISSN 0788-7124
Toimitus ei vastaa siitä, jos materiaali jää julkaisematta laite-, yhteys- tai muiden häiriöiden vuoksi. Aineiston perille tulon voi varmistaa soittamalla numeroon 553 4096. Jakeluoikaisut voi ilmoittaa lähimmälle virastomestarille tai viestintään numeroon 553 4096. Valmistettu UPM:n toimittamasta paperista, jolle on myönnetty Euroopan unionin Ympäristömerkki, rek.nro FI/11/1. Paperi: Edixion 120 g/m2
Käyntiosoite Pentti Kaiteran katu 1, 4. krs, Linnanmaa Postiosoite PL 8000 90014 OULUN YLIOPISTO Puhelin (08) 553 1011 www.oulu.fi/tietopisto
pääkirjoitus
Yhdessä yliopistoa vahvistamaan Oulun yliopiston saavutukset ovat kiistattomat. Oulun seudusta on kehittynyt reilun 20 vuoden aikana yksi Euroopan merkittävimmistä teknologiakeskittymistä. Ilman korkeatasoista opetusta ja tutkimusta tämä ei olisi ollut mahdollista. Menestystarinat ovat kuitenkin pääosin historiaa ja niiden luoma noste ei kanna pitkälle. Menestys on ansaittava joka päivä uudelleen kovalla työnteolla. Oulun yliopistokin on monin tavoin vedenjakajalla uuden yliopistolain tullessa voimaan vuoden vaihteessa: yliopistosta tulee itsenäinen oikeushenkilö juridisesti ja taloudellisesti ja sen hallintomalli muuttuu. Yliopistoväki velvoitetaan kohtaamaan tiedemaailman kansainvälistymisen haasteet. Muutos edellyttää yliopistolta ja sen strategisilta kumppaneilta valppautta ja uusiutumiskykyä kovassa kansainvälisessä sarjassa. Tiedemaailman kansainvälinen kilpailu on aikaisempaa selvemmin kilpailua tiedosta ja osaamisesta. Menestyminen edellyttää paitsi uusien, globaalien toimintamallien ymmärtämistä myös vanhojen menetelmien kyseenalaistamista. Edelläkävijyys teknologisten, kaupallisten ja sosiaalisten innovaatioiden hyödyntämisessä korostuu. Oulun seutu ei ole enää tutkimuksen ja tuotekehityksen turvasatama, kun teknologiateollisuuden tuotantoa liputetaan halvan työvoiman maihin. Vain kansainvälisesti korkeatasoinen opetus ja tutkimus ja niiden avulla luotu huippuosaaminen takaavat Oulun seudun menestyksen myös tulevaisuudessa. Yliopiston rahoitus kokee merkittäviä muutoksia, vaikka valtion perusrahoitus säilyykin kutakuinkin ennallaan. Yliopisto pyrkii kasvattamaan osuuttaan tutkimus- ja projektirahoituksessa. Uutena toimintona on käynnistynyt yliopiston oma varainhankinta. On ollut ilahduttavaa huomata, miten elinkeinoelämän, kuntien ja suuren yleisön asenne yliopiston varainhankintaa kohtaan on talouden taantumasta huolimatta muuttunut myönteisemmäksi kuluneen vuoden aikana. Tämä kielii myös siitä, että Oulun yliopiston merkitys koko PohjoisSuomen kehityksen veturina ymmärretään. Menestyminen korkeatasoisena kansainvälisenä tiedeyhteisönä edellyttää vankkaa taloutta. Tähän pyritään myös yliopiston omalla varainhankinnalla. Oulun yliopiston taloudellisten toimintaedellytysten parantamisessa on kyse myös siitä, minkälaisessa tiedeyhteisössä haluamme tulevaisuudessa työskennellä. Meitä yliopistolaisia – opiskelijoita, työntekijöitä ja alumneja – on liki 60 000 tarmokkaan ihmisen joukko. Kun nämä voimavarat onnistutaan kokoamaan yhteen, syntyy vakuuttavaa jälkeä. Yliopiston talouden vahvistamiseen tarvitaan uudelleen 50-luvun kaltaista Pohjois-Suomi-liikettä, jonka kärkenä toimii yliopistoväki. On aika näyttää, että myös metropolialueen ulkopuolella toimii maailmanluokan yliopisto. Seppo Heikkilä varainhankintapäällikkö
3
Rehtori Lauri Lajunen uuden kauden kynnyksellä:
”Tehdään muutoksesta mahdol teksti Raija Tuominen, kuva Reijo Koirikivi / Studio PSV
E
nsi vuonna rehtori Lauri Lajunen aloittaa tehtävässään uuden viisivuotiskauden. Kuudentoista vuoden jälkeen oli myös houkutus palata takaisin opetus- ja tutkimustehtäviin, mutta mies halusi jatkaa: ”Minulla on niin laaja kokemus kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä ja laajat yhteistyöverkostot, että motiivia ja virtaa riittää viedä jo aloitettua muutosprosessia eteenpäin. Toiseksi sain paljon yhteydenottoja ja tuen ilmaisuja, ennen kuin ilmoittautumisaika jatkosta meni umpeen.” Kun Lauri Lajunen aloitti rehtorin työssään 1993, Suomi oli vajonnut syvään lamaan ja Neuvostoliitto oli vasta romahtanut. Pian vuosikymmenen puolivälissä astui voimaan edellinen yliopistolaki, jonka myötä opetusministeriön määrärahat olivat entistä enemmän kiinni tuloksesta. Liityttiin Euroopan Unioniin. Tällaiset tapahtumat pakottivat yliopistoja toimimaan aiempaa tehokkaammin, aiempaa lähempänä muuta yhteiskuntaa ja aiempaa kansainvälisemmin. Oulun yliopistosta kehittyikin Lajusen johdolla opinahjo, jonka yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa käytiin ihmettelemässä ulkomaita myöten. Nyt Lajunen aikoo viedä yliopiston kehityksen seuraavalle tasolle. ”Viiden vuoden päästä Oulun yliopisto on aidosti yksi Suomen johtavia raskaita yliopistoja, jonka henkilökunnasta ja opiskelijoista on merkittävä osa ulkomaalaisia. Englanninkielistä opetusta on huomattavasti enemmän kuin nyt. Meillä on yhteisiä koulutusohjelmia useiden hyvien yliopistojen kanssa.” ”Pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa. Meillä on useita akatemiaprofessoreja ja useita valtakunnallisia tutki-
4
tietopisto
6/2009
Rehtori Lauri Lajunen jatkaa innostuneena työtään uuden viisivuotiskauden koittaessa. Talouden taantuma samaan aikaan uuden yliopistolain kanssa pakottaa tiukkaan rahan käyttöön. Kuitenkin rehtori näkee tulevaisuuden täynnä mahdollisuuksia, joiden myötä Oulun yliopistosta kehittyy nykyistä tieteellisempi, kansainvälisempi ja houkuttelevampi.
”Rehtorin tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että yhteisesti sovitusta strategiasta tulee totta.”
lisuus” musyksiköitä. Saamme opiskelijoita nykyistä enemmän myös Etelä-Suomesta. Emme ole enää säästökuurilla, vaan rahoituspohjamme on niin vakaalla tasolla, että voimme tehdä vuosittain uusia avauksia.” Tieteen tasoa kehitetään
Keinot, joilla rehtorin muotoilemaan visioon päästään, on kirjoitettu yliopiston uuteen strategiaan. Rehtorin tärkein tehtävä onkin huolehtia siitä, että yhteisesti sovitusta strategiasta tulee totta. Yksin hän ei sitä tietenkään tee, vaan apuna ovat vararehtorit, koulutusja tutkimusneuvostot sekä tiedekuntaneuvostot niin kuin tähänkin saakka. Viimeksi mainitut huolehtivat ennen kaikkea tutkimuksen ja opetuksen sisällöstä ja laadusta. ”Meillä on syntynyt harha, että ulkopuoliset kaappaavat yliopistossa vallan, eikä akateeminen ääni kuulu. Akateeminen päätöksenteko ei ole kadonnut mihinkään. Jotta laatua voitaisiin nostaa, akateemiset asiat ovat entistä enemmän fokuksessa.” Lajunen on tyytyväinen uuden yliopistolain tuomaan, aiempaa laajempaan päätösvaltaan. Myös uusi hallitus, jonka jäsenistä puolet tuo osaamistaan yliopiston ulkopuolelta, on muutos parempaan. ”Nyt rehtorilla on ensimmäistä kertaa sparraaja”, Lajunen kiittää etenkin hallituksen puheenjohtajaa. Tulosneuvottelut käyntiin
Rehtorin ja yliopiston yksiköiden välisten tulosneuvottelujen merkitys kasvaa keinona saavuttaa strategiassa sovitut tavoitteet. Neuvottelukierros käynnistyy marraskuussa, ja niissä sovitaan nyt sekä yksiköiden toiminnasta että toiminnan budjetoinnista. ”Ostamme jatkossa henkilöstö- ja ta-
loushallinnon palveluja opetusministeriön alaisesta Vaasassa toimivasta palvelukeskus Certiasta. Pyrimme myös yliopiston sisällä tehostamaan hallintoja tukipalveluja niitä keskittämällä ja käyttämällä hyväksi uutta tekniikkaa.” ”Tarkoitus on vapauttaa resursseja vahvistamaan tutkimus- ja opetushenkilökuntaa suhteessa opiskelijoiden määrään. Tämä on myös opetusministeriön tavoite.” Muutosta viedään eteenpäin hallitusti, mutta sitä on hyvä tiedekunnissa jo pohtia. Toiseksi rehtori patistaa tiedekuntia miettimään omaa profiiliaan. ”Tiedekunnilla pitää olla suunnitelmat siitä, mitkä ovat ne vahvuudet, joita lähdetään kehittämään. Tiedekunnilla on myös kiusallinen tehtävä pohtia, mistä voidaan luopua.” ”Sellainen aika on ohi, että luodaan ja vahvistetaan vain uudella rahalla. Emme voi tehdä budjettiin jatkuvasti negatiivista tulosta. Meidän pitää pystyä kehittymään, jotta pärjäämme määrärahakilpailussa”, Lajunen muistuttaa. Opetusministeriö palkitsee suuremmilla määrärahoilla niitä yliopistoja, jotka tekevät aiempaa parempaa tulosta. Omat yksiköt maailmalle
Kansainvälisyyden lisääminen on yksi keino nostaa yliopiston houkuttavuutta ja tutkimus- ja opetustyön laatua. Lokakuussa rehtori isännöi kaksipäiväistä työseminaaria, johon osallistui rehtoreita ja vararehtoreita Baden-Württenbergin korkeakouluista. Seminaarissa kehitettiin yhteisiä koulutus- ja tutkimusohjelmia tavoitteena yhteistutkinnot. Marraskuussa Lajunen vie oman delegaationsa Japaniin, jossa niin ikään rakennetaan yhteisiä koulutus- ja tutkimusohjelmia. ”Tavoitteemme on nostaa kansainvälisyys yksilötason opiskelijavaihdos-
ta laajempaan yksikkötason yhteistyöhön. Tulevaisuudessa meillä saattaa olla omia toimipisteitä yhteistyöyliopistojemme kampuksilla esimerkiksi Aasiassa ja USA:ssa”, Lajunen kertoo. Myös kansallisen tason yhteistyö tiivistyy entisestään, kun uudet innovaatiokeskukset yhdessä elinkeinoelämän kanssa ja sektoritutkimuskeskukset pääsevät kunnolla vauhtiin. ”Strategian mukaan odotamme myös, että alueen kunnat ovat entistä voimakkaammin mukana yliopiston toiminnan rahoittamisessa.” Näiden ulkosuhteiden hoitaminen on olennainen osa sitä työtä, jolla rehtori vie yliopiston strategiaa käytäntöön. Hyvä johtaja rakentaa työilmapiiriä
Yliopistouudistus – niin kuin kaikki muutokset – vaatii hyvää johtamista. Rehtorin mukaan suurin pahoinvoinnin aihe työpaikoilla on se, että tieto ei kulje. Johtajan tärkein työväline on viestintä. ”Hyvä johtaja on rehellinen itselleen ja muille. Olivat päätökset sitten hyviä tai huonoja, ne pitää pystyä perustelemaan, johtaja ei saa olla kasvoton.” ”Joka tasolla olevan johtajan pitää pystyä edistämään hyvää työilmapiiriä. Silloin on onnistunut, kun työntekijät lähtevät mielellään töihin.” Uudistuksessa on Lauri Lajusen mukaan rakenteellisten muutosten rinnalla tärkeää omaksua uusi toimintakulttuuri: ”Toivon, ettemme maalaile uhkakuvia vaan että näkisimme muutoksen mahdollisuutena. Että tässä muutoksessa ja kilpailun kiristyessä saisimme aikaan positiivisen kierteen, joka vahvistaa itseään. Ensimmäinen vuosi on kaikkein tärkein. Nyt on tärkeää, että uskomme itseemme.” 5
Muutokseen osallistuminen lieventää stressiä Esimiehen rooli ratkaiseva teksti Minna Peltola, kuvat Heidi Kurvinen ja Rodeo
Yliopistojen palvelukeskuksen perustaminen Vaasaan on ollut iso muutos yliopiston talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen työntekijöille. Psykologit kannustavat työntekijöitä olemaan muutoksessa aktiivisia ja ylläpitämään ammatillista osaamista myös epävarmoissa oloissa.
6
tietopisto
6/2009
K
un työntekijä kuulee muutoksesta ensimmäisen kerran, yleinen reaktio on pelko. Jotkut huolestuvat, jotkut kokevat voimakkaampaa stressiä. Ihminen saattaa aluksi kieltää ja piilotella uutta tietoa itseltään. Sitten muutos alkaa usein hahmottua mahdollisuutena: silloin muutosta on hyvä alkaa konkretisoida käytäntöön. ”Kannattaa olla aktiivinen, etsiä tietoa, yrittää esimerkiksi vaikuttaa siihen, että tuleva työympäristö olisi mahdollisimman mielekäs. Vaikka työhön liittyvä päätös olisikin tehty valtionhallinnossa, esimerkiksi tehtäviinsä voi usein vähintään jonkin verran vaikuttaa”, kannustaa Linnanmaan Terveystalon työterveyspsykologi, psykologian tohtori Ellen Ek. Eniten työhön liittyvästä muutoksesta stressaantuvat usein ne, joilla on jo ennestään työkyky ja -jaksamisongelmia. Ek on keskustellut varsinkin ikääntyvien työntekijöiden kanssa. ”Nuorten saattaa olla helpompi hyväksyä muutos, koska heillä ei ole vielä pitkää työhistoriaa. Nuorempi sukupolvi on myös tottunut epävarmuuteen ja määräaikaisuuteen. Vanhemmille työntekijöille muutos voi olla hankalampi, koska he ovat saattaneet tehdä samaa työtä jo 20–30 vuotta”, Ek havainnollistaa. Stressaantumisessa on kuitenkin
suuria yksilöllisiä eroja eikä se ole kiinni iästä. ”Toinen sietää stressiä paremmin ja on joustavampi. Mitä parempi on työntekijän yleinen ammattitaito, sitä helpompi hänen on asennoitua muutokseen”, Ek valaisee. Muutos tuo myös hyviä asioita
Muutoksen alussa aiheuttamat stressioireet näkyvät Ekin mukaan jonkin verran myös työterveyshuollossa, mutta ei enää esimerkiksi palvelukeskusmuutoksen toteutuessa. Työterveyspsykologin luona voi muutostilanteen ahdistaessa käydä jäsentämässä tilannettaan muutaman kerran, tarvittaessa Ek on ohjannut työntekijöitä lisäapua saamaan muun muassa uraohjauspalveluihin. ”Palvelukeskusmuutos on ollut keskusteluissa kuitenkin vain yksi asia muiden joukossa”, hän huomauttaa. Oulun yliopisto on varautunut palvelukeskuksen tuloon Ekin mielestä 3-4 vuoden aikana hyvin. Sekä psykologista että työhön liittyvää koulutusta on ollut työntekijöille runsaasti. Muutos voikin olla myös myönteinen asia. ”Osa henkilöstöstä on kokenut keskittämisen hyväksi, koska he voivat toimia enemmän tiiminä. Uudenlainen mahdollisuus sijaisjärjestelyihin voi auttaa jaksamisessa. Jos joku on ollut hieman kyllästynyt työhönsä, hänelle muutos tuo uutta”, Ek luettelee.
sestään voi löytää muutoksessa uusia puolia ja jopa virkistyä. Avuttomuuden myöntäminen voi olla vaikeaa, mutta silti olisi hyvä opetella kysymään työkavereilta apua”, Järvinen jatkaa. Esimieheltä tietoa ja perusteluja
”Työntekijöiden mielestä myönteisiä seikkoja palvelukeskuksen tulossa ovat esimerkiksi tiimityö, sijaisjärjestelyt ja uusien asioiden tuoma virkistys”, psykologi Ellen Ek kertoo.
Muista työkokemuksesi
Organisaatiopsykologi, psykologian lisensiaatti Pekka Järvinen Tampereelta toteaa, että työntekijän kannattaisi muutoksen aikana arvostaa ammattitaitoaan. ”On hyvä muistuttaa itselleen, että olen pärjännyt tähänkin saakka. Vaikka työtehtävä vaihtuu, työntekijällä on kokemusta erilaisista työtehtävistä ja vaikkapa sähköisistä järjestelmistä. Hän ei joudu tyhjän päälle”, Järvinen kannustaa. Uusien asioiden opettelu saattaa olla kokeneelle työntekijälle hankalaa. Moni miettii, miten voin oppia uuden tehtävän. Epävarmuudessa oleminen saattaa olla epämiellyttävää. ”Epävarmuutta tulisi hetki sietää. It-
Esimiehen ja linjajohdon rooli on ratkaisevan tärkeä muutoksen onnistumiseksi. Työntekijä ja -yhteisö eivät tiedä muutosten taustoja. Esimiehen tärkein tehtävä on huolehtia tiedonkulusta. ”Säännölliset infotilaisuudet olisivat hyviä vaikka vain viestittämään, että nyt ei ole mitään uutta kerrottavaa. Muutoin työntekijät alkavat helposti miettiä, mitähän johto nyt suunnittelee ja huhut lähtevät kiertämään”, Järvinen havainnollistaa. Yksittäinen työntekijä miettii aina, mikä on hänen oma tulevaisuutensa. Ajatuksistaan hän ei välttämättä puhu erikseen ääneen. Esimiehen olisikin hyvä varata muutokseen ja keskusteluihin paljon aikaa. ”Työntekijä haluaa usein tuoda esiin omia toiveita. On varsin karmea paikka, jos hän kokee, että hänen ylitseen kävellään eikä osaamista ja ammattitaitoa oteta huomioon”, Järvinen muistuttaa. ”Esimiehen kannattaa painottaa, että muutos johtuu organisatorisista syistä, ei työntekijästä. Yksilölle on nöyryyttävä kokemus, jos hän kokee että hänen aikaisempi työnsä vain katoaa. Varmasti myös Vaasassa ja Oulussa työntekijöiden kokemusta voidaan monella tavalla
hyödyntää – eikä aloittaa nollasta”, Järvinen jatkaa. Esimiehen olisi hyvä taata, että kaikki tulevat saamaan riittävästi koulutusta ja tukea. Joku työntekijä saattaa ajatella olevansa ainoa kalkkeutunut. ”Työnjohtajan kannattaisi myös aikatauluttaa muutos. Näin työntekijät ei”Mitä parempi on työntekijän yleinen ammattitaito, sitä helpompi hänen on asennoitua muutokseen” vät koe, että hänen pitää sopeutua tilanteeseen yhdessä yössä ilman perspektiiviä. Tällöin stressi ei kasva suureksi.” Yliopistoilla johtamisen haaste
Yliopistoissa johtamiskulttuuri on ollut Pekka Järvisen mukaan ohutta: johtamista enemmän on arvostettu autonomiaa. Palvelukeskusmuutos onkin nimenomaan johtamisen haaste. ”Muutoksessa tarvittaisiin selkeää, määrätietoista johtamista. Kun nämä perinteet ovat vähäiset, esimiehet ovat muutoksessa itsekin uusien haasteiden edessä. Muutoksen tekeminen ei ole yliopiston kaltaisessa perinteisessä organisaatiossa helppoa ja myös muutosvastarintaa on enemmän”, Järvinen selittää. ”On kuitenkin hyvä asia että muutoksia tulee, koska johtamista on näin pakko kehittää. Johtamisen ei tarvitse olla rajoittava, negatiivinen voimavara. Se voi helpottaa toimimista.”
Palaset asettuvat kohdilleen teksti Anna-Maria Raudaskoski
Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudelleen järjestely etenee. Muutosta tuetaan monin eri tavoin, tärkein keinoista on koulutus.
”Palapelin tekoa”, sanoo henkilöstöjohtaja Liisa Rossi. Hän tiivistää näin pariin sanaan tukipalveluiden uudelleenjärjestämisen yliopiston sisällä, tehtävien siirrot palvelukeskus Certiaan sekä henkilöstön kouluttamisen ja sijoittamisen uusiin tehtäviin. Nyt palapelin palaset alkavat pikkuhil-
jaa asettua omille paikoilleen, kun tukipalveluiden kehittämishanke on loppusuoralla. Palvelupistemalli, jossa opinto-, talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut kootaan viiteen palvelupistekokonaisuuteen, on hyväksytty ja pisteiden rakentaminen on päässyt vauhtiin. Henkilöstösuunnitelma, joka sisältää 7
”Palvelupisteet ovat toimintamalli, ei vain fyysinen tila, ja se antaa mahdollisuuksia tehtäväkiertoon ja entistä parempaan sijaisten löytämiseen tarvittaessa.”
tiedot siitä, ketkä työskentelevät missäkin pisteessä ja ketkä laitoksissa, on valmistunut. Suunnitelma sisältää myös mitoituksen, millä työvoimalla tietty määrä tehtäviä saadaan suoritettua. Palvelupisteajattelu perustuu henkilöstö-, talous- ja opintoasioiden tiimeihin. Nämä tiimit on nyt esitelty henkilöstölle, joka saa sanoa niistä sanansa. Yksityiskohtaisia tehtävämäärittelyjä ei ole vielä tehty, sillä tilaratkaisut vaikuttavat asiaan, kertoo suunnittelija Katariina Alha. ”Certiaan siirtoja tehdään kuitenkin ikään kuin tiimit olisivat jo olemassa ja tämä alkaa näkyä työnkuvissa.” Alhan mukaan tiimien koko ei ole kiveen hakattu, vaan palvelupisteiden toimintaa arvioidaan ja samalla pyritään varmistamaan, että kaikki tarvittava osaaminen saadaan käyttöön. ”Palvelupisteet ovat toimintamalli, ei vain fyysinen tila, ja se antaa mahdollisuuksia tehtäväkiertoon ja entistä parempaan sijaisten löytämiseen tarvittaessa.” Koulutus vastaa muutokseen
Yliopistoon on koulutettu runsaasti uutta osaamista muutoksen haltuun ottamiseksi. Noin sata talous- ja henkilöstöhallinnon työntekijää on vahvistanut entistä osaamistaan tai hankkinut uutta yliopiston tarjoamissa koulutuksissa. ”Tämä on merkittävä panostus yliopistolta tässä tilanteessa”, Katariina Alha sanoo. Noin vuoden aikana yliopistoon on koulutettu projekti-, henkilöstö- ja kvassistentteja sekä osaajia markkinointiviestintään ja tiedottamiseen. Meneillään ovat controller-koulutus ja talous8
tietopisto
6/2009
hallinnon ammattitutkintoon johtava koulutus. Palvelupisteiden aloittaessa niiden henkilöstö saa vielä syventävää, palvelupisteiden sisäistä toiminta-alueeseen liittyvää koulutusta muun muassa palvelupisteen roolista. Ensimmäinen kolmipäiväinen opintokokonaisuus Toimivat sisäiset palvelut ja yhteistyö aloitetaan marraskuun alussa luonnontieteellisen tiedekunnan tukipalveluhenkilöstölle. Muutoksen hallintaan johdattavia koulutuksia on tarjolla myös koko yliopiston henkilöstölle, ei pelkästään tukipalveluille. Yliopistolain muutokseen liittyvää koulutusta on annettu viime vuoden puolelta alkaen ja se tulee jatkumaan myös vuonna 2010. Koulutusta kohdennetaan erikseen myös esimiehille. Lokakuussa henkilöstölle järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus työsopimussuhteeseen liittyvistä muutoksista. Liisa Rossin mukaan seuraava suuri ponnistus onkin työsuhteen muutos loppuvuodesta, kun valtion virkaehtosopimuksen noudattaminen päättyy. ”Uudet työsopimukset allekirjoitetaan jokaisen työntekijän kanssa marras-joulukuussa.” ”Marraskuussa teemme myös jo perinteisen työtyytyväisyysselvityksen yliopiston koko henkilöstölle”, Liisa Rossi kertoo. Certian asiakkuus alkoi syyskuussa
Yliopistosta tuli syyskuun alussa palvelukeskus Certian asiakas. Tehtävistä suuri osa on jo siirretty Certiaan, mutta siirrot ovat osin vielä kesken ja jatkuvat
aina ensi kesään asti. Syyskuun alussa taloushallinnon tehtävistä Certiaan siirtyi ostolaskujen käsittelyyn ja niiden maksatukseen liittyviä tehtäviä sekä Rondo- ja Travel-laskujenkäsittelyjärjestelmien pääkäyttäjätehtävät. Henkilöstöhallinnon tehtävistä lokakuun alussa siirtyivät henkilöstö- ja palvelussuhdetietojen ylläpitäminen. Tiedekuntien ja palvelupisteiden henkilöstösihteerit lähettävät Certiaan muun muassa tuntiopettajien nimittämiskirjat ja laskut, tuntipalkkaisten tuntityöselvitykset, palkkiolaskut, apurahat sekä kirjanpidon muutokset ja korjaukset. Nimittämiskirjat ja työsopimukset tehdään tulevaisuudessa palvelupisteissä henkilöstöjärjestelmään, josta palvelukeskus poimii tiedot palkanmaksuun. Näin toimitaan myös virkavapauksissa, poissaoloissa ja tuntipalkkaisten sopimuksissa. Lokakuussa siirtyivät vuosilomien ja poissaolotietojen ylläpitäminen, palkanlaskenta ja tilitykset, pääkäyttäjätehtävät, raportit ja tilastot. Ensimmäiset palkat tulivat tilille Certian kautta lokakuussa. Palvelukeskus Certiaan otetaan yhteyttä yliopistossa olevien yhteyshenkilöiden kautta, joita ovat palvelupisteiden ja keskitetyn henkilöstöhallinnon henkilöstösihteerit. Henkilöstöpalvelut ja talouspalvelut julkaisevat syksyn aikana toimintakäsikirjan, jossa kuvataan tehtävien hoito ja vastuiden jaot palvelupisteiden, keskitettyjen talouspalveluiden ja Certian välillä.
Laatujärjestelmä testiin marraskuussa Suururakka, yliopiston auditointiaineiston keruu, on takana. Aineistoon saatiin erittäin hyviä näyttöjä, kiitos aktiivisen yliopistoyhteisön. Oulun yliopiston laatujärjestelmä, Toiminnan kehittämisen malli, auditoidaan 25.–27.11.2009.
K
orkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) nimeämä viisihenkinen ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva auditointiryhmä haastattelee marraskuussa suuren joukon yhteisömme jäseniä ja sidosryhmien edustajia. Työn tarkoituksena on arvioida laatujärjestelmämme kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä sekä sitä, miten seuraamme, arvioimme ja kehitämme järjestelmäämme. Laatujärjestelmän auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin, joilla yliopisto ohjaa ja kehittää toimintansa laatua. Auditointikohteita on seitsemän, ja ne koskettavat yliopiston koko toiminnan laadunvarmistusta. Auditoijat on koulutettu tehtäväänsä, jossa he toimivat KKA:n auditointikäsikirjan mukaisesti. Käsikirjassa on linjattu valtakunnallisesti se tapa, jolla korkeakoulujen laatujärjestelmät auditoidaan vuoteen 2011 asti. Auditoinnissa ei oteta kantaa yliopiston päämääriin eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. Marraskuisella auditointivierailulla auditointiryhmä pyrkii todentamaan ja täydentämään auditointiaineiston perusteella saamaansa kuvaa Toiminnan
kehittämisen mallista. Auditointivierailun on tarkoitus olla järjestelmän kehittämistä tukeva ja vuorovaikutteinen tapahtuma. Kolmen päivän aikana arviolta jopa 200 yliopistoyhteisön jäsentä ja sidosryhmien edustajaa pääsee keskustelemaan auditointiryhmän kanssa yliopiston laadunvarmistuksesta ja toiminnan kehittämisestä. Aineistoon koottu hyviä näyttöjä
Yliopisto on toimittanut auditointiaineistonsa arviointineuvostoon 12.10.2009. Auditointiaineiston avulla yliopisto tarjoaa auditoijille perustiedot järjestelmästä ja näyttöjä sen toimivuudesta. Yliopistoyhteisö on osallistunut auditointiaineiston kokoamiseen aktiivisesti toimittamalla erittäin hyviä näyttöjä laatujärjestelmän toimivuudesta. Valtaosa yksiköiden lähettämistä näytöistä ja näytteistä saatiin sisällytettyä aineistoon, mutta valintojakin jouduttiin tekemään. Koko auditointiaineisto on yhteisön nähtävillä laatutyön www-sivuilla. Keskeinen osa auditointiaineistoa on yliopiston laatukäsikirja, jossa on ku-
vattu Toiminnan kehittämisen mallin kokonaisuus. Tulos selviää maaliskuussa
Laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnissa käytetään auditointikäsikirjassa esitettyä kriteeristöä. Auditointiryhmä arvioi auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella jokaisen auditintikohteen osalta erikseen, onko yliopiston laadunvarmistus puuttuvalla, alkavalla, kehittyvällä vai edistyneellä tasolla. Havaintojensa pohjalta ryhmä laatii auditoinnista julkisen raportin, ja esittää KKA:lle auditointia hyväksyttäväksi tai uusittavaksi kahden vuoden kuluttua. Tuloksen auditoinnista saamme todennäköisesti maaliskuussa 2010. Yliopiston laatutyön ohjausryhmä TOPQA:n puheenjohtaja, vararehtori Rauli Svento on luottavainen auditoinnin läpäisyn suhteen. ”Hyvä ja laadukas työ kantaa kyllä”, hän toteaa ja toivottaa yliopistolaisille tsemppiä laatutyön edistämiseen ja auditointiin. Suvi Eriksson laatutyön koordinaattori
▪▪Oulun yliopiston laatukäsikirja:
www.oulu.fi/laatutyo/laatukasikirja.pdf
▪▪Oulun yliopiston auditointiaineisto:
www.oulu.fi/laatutyo/auditointi/naytot/
▪▪Lisätietoa auditoinnista:
www.oulu.fi/laatutyo/auditointi/index.htm
▪▪Auditointikäsikirja:
www.kka.fi/files/126/KKA_707.pdf
9
Yliopistoinstituutista vetovoimaa alueelle tekstit ja kuvat Minna Peltola
Pian vuosikymmenen toiminut Oulun Eteläisen instituutti tarjoaa teollistuneelle, maaseutumaiselle toimintaalueelleen korkeatasoista tutkimustietoa sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia. Oulun yliopiston pääkampuksen lisäksi instituutti tekee tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän, yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa.
O
ulun läänin eteläosassa sijaitsevan Oulun Eteläisen instituutin tärkein tehtävä on edistää noin 90 000 asukkaan yrittäjävaltaisen alueen kehitystä. Seudun vahvoja aloja ovat metalli- ja puutuoteteollisuus ja maatalous. Yliopiston koulutusohjelmista alueelle sovelletaan erityisesti sille sopivia ja uusia mahdollisuuksia luovia ohjelmia. ”Kehitämme metalliteollisuudelle tulevaisuuden tuotantoteknologioita
10 tietopisto
6/2009
yhdessä konetekniikan osaston kanssa ELME Studiossa. Teemme aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä teknologiakasvatuksessa, digitaalisen median ja langattoman tiedonsiirron aloilla sekä maanalaisessa fysiikassa”, kartoittaa instituutin johtaja Eelis Kokko. Teknologiakasvatukseen keskittyvä TEKNOKAS-keskus Ylivieskassa on maan merkittävin alan tutkimus- ja kehittämisyksikkö tarjoten täydennyskoulutusta opettajille ja innovaatiotoi-
Oulun Eteläisen instituutin johtaja Eelis Kokko ja kehityspäällikkö Eija-Riitta Niinikoski haluavat edistää alueyksikössä tehtävää tutkimusta ja kehitystyötä kiinteässä yhteistyössä pääkampuksen kanssa. ”Parhaimmillaan toiminta on sekä kansainvälisesti että paikallisesti merkittävää.”
mintaa yrityksille. ”Keskus auttaa lapsia ja nuoria ymmärtämään rakennetun ympäristön teknologiaa ja kehittämään sitä eteenpäin muun muassa innovaatiotyöpajoissa”, Kokko selvittää. Ylivieskan RFMedia-laboratoriossa toteutettava digitaalisen holografian tutkimus on puolestaan EU:n 7. tutkimuksen puiteohjelman hanke, jossa yliopiston alueyksikkö koordinoi eurooppalaista huippututkimusta. Maanalaisen fysiikan neutriinoastrofysiikan tutkimuslaboratoriota valmistelevassa LAGUNA-konsortiossa Oulun yliopisto on partnerina. Hyvä kenttälaboratorio
Oulun Eteläisen instituutti perustettiin vuonna 2000, samoin kuin Kerttu Saalasti -säätiö sitä tukemaan. Yliopiston perustamiseen ratkaisevasti vaikuttanut opetusministeri Kerttu Saalasti oli kotoisin Nivalasta. Instituutin toimintaa ohjaa yliopiston asettama kolmivuotinen ohjausryhmä. Oulun yliopiston pääkampus ja instituutti tekevät tiivistä yhteistyötä muun muassa ELME Studiossa: osa tutkijaryhmästä työskentelee Oulussa konetekniikan osastossa. ”Tavoitteenamme on soveltaa yhteistyömallia myös muiden osastojen, ainelaitosten ja tiedekuntien kanssa. Mieleen tulevat sähkö- ja tietotekniikan osasto, tietojenkäsittelytieteiden ja maantieteen laitokset sekä kasvatustieteiden tiedekunta. Instituutti on eräänlainen kenttälaboratorio, joka kehittää alueellisen toiminnan malleja”, Kokko selittää. Instituutti tekee tiivistä yhteistyötä myös muun muassa Keski-Pohjanmaan ja Oulun seudun ammattikorkeakoulujen, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän ja muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa, edellä mainittujen alojen lisäksi hyvinvointi-, luonnonvara- ja matkailualoilla. Tuki usealta suunnalta
Instituutti on lyhyen toimintahistoriansa aikana saavuttanut tutkimus- ja ra-
hoitusorganisaatioiden luottamuksen. Se saa ainoastaan kahdeksan prosenttia 2,2 miljoonan euron budjetistaan Oulun yliopistolta perusrahoituksena. Loput tulevat muun muassa EU:n 7. puiteohjelmasta, TEKESiltä, Suomen Akatemialta, alueen kunnilta ja eri säätiöiltä. ”Yliopiston antama rahoitus on äärimmäisen tärkeä, kaiken perusta. Toisaalta näin olemme pysyneet aktiivisina, mutta aivan liian työllistettyinä. Erilaisella hankerahoituksella ei voi hoitaa ja kehittää hallintoon liittyviä tehtäviä: instituutti työllistää jo 43 henkeä, ja samalla uusia hallinnollisia tehtäviä on annettu hoidettavaksi”, Kokko toteaa. Yritykset osallistuvat instituutin kehitystyöhön TEKES-rahoituksen kautta: yritysten edustajia on hankkeiden ohjausryhmien jäseninä esimerkiksi ELME Studiossa.
ammattikorkeakoulutasoisia koulutuspaikkoja. ”Seudun työmarkkinat ovat joka tapauksessa laajat ja yliopiston läsnäolo lisää alueen rekrytointivoimaa”, Jussila kuvaa. Elinkeinoelämä kaipaa yliopistoyksiköltä ensisijaisesti tutkimusta ja palvelutuotantoa, yritysten auttamista eteenpäin. Instituutti sitoo alueelle osaavia ihmisiä. ”Saamme lisää tiedon väyliä ja kontakteja ja kilpailukykymme paranee suhteessa isoihin kaupunkeihin”, Jussila valaisee.
”Instituutti sitoo osaavia ihmisiä”
Oulun Eteläisen seudun asukkaat voivat saada instituutilta tukea yliopistotutkinnon loppuun saattamiseen. Myös muuntokoulutusta, kuten ohjelmistotuotannon ja mobiilipalvelujen maisteriohjelmia on järjestetty. Oulun Eteläisen alue tarvitsisi Eelis Kokon mukaan yliopistoyksiköltä eritoten poikkitieteellistä koulutusta, esimerkiksi rakentamistekniikassa, tuotantotaloudessa ja tietojenkäsittelytieteessä. ”Kandidaatintasoiset koulutusohjelmat olisivat hyödyllisimpiä; ammattikorkeakoulujen ja yliopiston yhteistyö olisikin mietittävä alueella uusiksi. Verkkopohjaisen koulutuksen mahdollisuuksia kannattaisi etsiä aktiivisemmin ja saada toimintamuodot pysyviksi”, Kokko esittää. Oulun Eteläisen alue on merkittävää yliopiston rekrytointialuetta: alle 25-vuotiaita on 35 prosenttia väestöstä. ”Nuoriso ei vähene alueelta yhtä nopeasti kuin muualla. Siksi alueeseen kannattaa panostaa.” Nivala-Haapajärven seutujohtaja Esa Jussila toteaakin, että yksi haaste on saada tasavertainen määrä esimerkiksi
Nivala-Haapajärven seutukunnan johtajan Esa Jussilan mukaan Oulun Eteläisen alueen voima muodostuu koko alueesta ja väkimäärästä. ”Väkiluku on viime vuosina noussut Ylivieskassa, Nivalassa, Kalajoella ja Sievissä”, Jussila toteaa tyytyväisenä.
Oulun Eteläisen instituutti
▪▪Oulun yliopiston alueyksikkö ▪▪alue käsittää 14 kuntaa, pääpaikka Nivalassa
▪▪perustettu vuonna 2000 ▪▪43 työntekijää ▪▪päätoimiala teknologiatutkimus 11
Minna Peltola
Digitaalinen holografia on tulevaisuuden mahdollisuus Tutkija Risto Näsänen demonstroi digitaalista hologrammia katselulasit päässä. Hologrammi näkyy katselijalle stereoskooppisena 3D-videokuvana.
Digitaalisen median tutkimusryhmä Ylivieskassa vetää kansainvälisesti uraauurtavaa tutkimusta digitaalisessa holografiassa. Koko RFMedia-laboratorio tutkii useita digitaalisen median ja langattoman tiedonsiirron sovelluksia alueen tarpeisiin.
O
ulun Eteläisen instituutin Ylivieskan tutkimusryhmä koordinoi kolmivuotista eurooppalaista huippututkimusta digitaalisen holografian kehittämiseksi. Perinteiset hologrammit ovat kolmiulotteisia 3D-kuvia, joissa objektin koko 3D-muoto kyetään tallentamaan yhdellä kuvauskerralla. Digitaalisessa holografiassa myös liikkuva 3D-video, digitaalinen kuvankäsittely ja reaaliaikainen 3D-mittausteknologia tulevat mahdollisiksi. Tutkimusjohtaja, irlantilaissyntyinen Thomas Naughton sanoo, että digitaalisten hologrammien kuvaustekniikkaa on jo kaupallisesti saatavilla olevissa laitteissa. Näyttötekniikka kulkee ku-
12 tietopisto
6/2009
vaustekniikan perässä. ”Ensimmäiset digitaaliset hologramminäytöt, jotka pystyvät näyttämään videodataa, tulevat tutkimuskäyttöön ehkä kymmenessä vuodessa, kuluttajille 20 vuodessa. Hologrammi keksittiin jo 1940-luvulla ja ensimmäiset digitaaliset hologrammit kuvattiin 1960-luvulla. Tutkijoiden on kuitenkin täytynyt odottaa digitaalisten kameroiden kehitystä, jotta hologrammit saataisiin riittävän hyvälaatuiseen digitaaliseen muotoon ja näin käyttökelpoisiksi”, Naughton selittää. ”Seuraavat kaksi vuotta tulevatkin olemaan tutkimuksessa erityisen jännittäviä”, hän jatkaa.
Solututkimukseen uusia keinoja
EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma rahoittaa vuonna 2008 alkanutta Real 3D -hologrammitutkimusta 4,5 miljoonalla eurolla, kokonaisbudjetti on 6 miljoonaa euroa. Seitsemään eurooppalaiseen partneriin kuuluu tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä Italiasta, Turkista, Irlannista, Saksasta, Sveitsistä ja Puolasta. Ylivieskassa digitaalisen holografian tutkimusta tekee kuusi henkilöä. Digitaalista holografiaa voidaan hyödyntää varsinkin mikroskooppia käyttävillä aloilla: solujen ja bakteerien tutkimisessa ja metsä-, paperi-, kemian- ja lääketeollisuudessa. Sitä käytetään jo mittausteknologiassa ja ehkä tulevaisuu-
Minna Peltola
dessa myös turvallisuus- ja koulutusteknologiassa ja viihdeteollisuudessa. ”Toivomme, että Oulun Eteläisen alueen yritykset lähtevät kehittämiseen mukaan ja esittävät, mihin heillä voisi olla tekniikalle käyttöä. Koko RFMedia-laboratorion tutkimuksen lähtökohtana on kansainvälisyys ja alueen yritysten kehitystarpeet,” Real 3D -hankkeen projektipäällikkö Taina Lehtimäki kiteyttää. RFMedia-laboratorio kehittää 30 työntekijällään sekä digitaalista mediaa että langatonta tiedonsiirtoa. Laboratoriossa on tutkittu muun muassa mobiilisovellusten ja robotin etäohjauksen käytettävyyttä, langattomia sovelluksia maatalouden tarpeisiin sekä paikannussovelluksia sisä- ja ulkotiloihin, esimerkiksi varastoihin ja kaivoksiin. (MP)
Taina Lehtimäki ja Thomas Naughton vetävät korkeatasoista digitaalisen holografian eurooppalaista tutkimushanketta.
Pyhäsalmi kilpailee huippulaboratoriosta Pyhäsalmen kupari- ja sinkkikaivos Oulun Eteläisen alueella kilpailee parhaiden joukossa maanalaisen fysiikan tutkimuslaboratorion perustamisesta Euroopassa. Kaksivuotinen LAGUNA-konsortio saa infrastruktuuritutkimuksensa valmiiksi vajaan vuoden päästä. ”Toteutuessaan laboratorio toisi Oulun Eteläisen alueelle satoja työpaikkoja ja tarpeen kehittää matkailupalveluja ja liikenneyhteyksiä”, kertoo projektipäällikkö, filosofian tohtori Timo Enqvist Oulun Eteläisen instituutista. Laboratorion sijoitusvaihtoehtoja on Euroopassa seitsemän ja ilmaisinvaihtoehtoja kolme: GLACIER, LENA ja MEMPHYS. Pyhäsalmi on Enqvistin mukaan erittäin hyvässä asemassa. ”Euroopan syvimmän ja nykyaikaisimman kaivoksen infrastruktuuri ja louhittavuus ovat hyviä. Pyhäsalmi on sijoituspaikkavaihtoehdoista ainoa, jonne pystyisi rakentamaan minkä tahansa ilmaisinvaihtoehdoista. Valmis pääsy 1400 metrin syvyyteen säästää monta rakennusvuotta ja kymmeniä miljoonia euroja”, Enqvist selittää. LAGUNA-tutkimuksesta tehdään
loppuraportti noin vuoden kuluttua kesällä ja hanke etenee EU:n rahoituselimille. Loppuraportissa valitaan joko yksi sijoituspaikka ja ilmaisinvaihtoehto tai kaksi kilpailevaa paikkaa. Koko kilpa saattaa ratketa jo vuonna 2011. ”Mahdollista on myös, että mennään vielä yksityiskohtaisempaan tutkimukseen jatkoon päässeiden välillä”, Enqvist huomauttaa. Jos Pyhäsalmi saa laboratorion, varsinkin teknistä henkilökuntaa tarvitaan useita kymmeniä. LAGUNA-ilmaisin ei Enqvistin mukaan suinkaan jäisi laboratorion ainoaksi, vaan se vetäisi ison magneetin tavoin puoleensa muitakin koelaitteita.
musta vuodesta 1997 lähtien. Parhaillaan kaivokseen rakennetaan kosmista säteilyä tutkivaa EMMA-koetta. Oulun Eteläisen instituutin rooli on ollut eri hankkeissa erittäin tärkeä. ”Oulun yliopisto on ollut mukana nimenomaan Oulun Eteläisen instituutin kautta, Oulun pääkampuksella ei astrohiukkasfysiikan tutkimusta paljon ole”, Enqvist mainitsee. Tulevassa maanalaisessa laboratoriossa mitattaisiin avaruudesta tulevia hiukkasia ja aineen pysyvyyttä. Näin voidaan selvittää tähtien toimintaa ja maailmankaikkeuden koostumusta. Laboratoriossa voitaisiin tutkia myös Maan sisäosissa tapahtuvia ydinreaktioita. (MP)
Maailmankaikkeus tarkastelussa
Oulun yliopisto on tehnyt Pyhäsalmen kaivoksessa maanalaisen fysiikan tutki13
töissä Minun päiväni
”Tentteihin tarvitsi hyvää muistia. Muulloin yksityiskohdat voi tarkistaa oikeuskirjallisuudesta”, Katja Saunavaara nauraa.
8.30 �������� sähköpostien ja päivän ohjelman tarkistus 9—10 ������� puhelinpalaveri yrityksen lakimiehen kanssa 10—11.30 �� sopimusten kommentointia 12—13 ������ tiimipalaveri 13—13.30 �� lounas 13.30—15 �� tapaaminen tutkijan kanssa 15—15.30 �� neuvottelu konsortiosopimuksesta rahoittajan kanssa 15.30—16 �� neuvottelu käsittelyssä olevista sopimuksista kollegan kanssa 16—17.50 �� sopimusten kommentointia
Lakimies on näköalapaikalla teksti ja kuva Heidi Juopperi
Katja Saunavaara työskentelee lakimiehenä yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluissa. Hän päätyi lakimieheksi sattuman kautta. ”Lapsena halusin eläinlääkäriksi”, hän naurahtaa. Oman hevosen sairastuminen tiesi muutosta aktiivisen urheilulukiolaisen elämään. ”Sen jälkeen purin energiani opiskeluun ja pääsin opiskelemaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekuntaan samana vuonna, kun kirjoitin ylioppilaaksi.” Saunavaara työskenteli ja harjoitteli opiskelun ohella ja valmistui neljässä vuodessa. Nopeaa tahtia motivoi myös täysipainoinen työelämä. ”Mitä nopeammin opiskeli, sitä haastavampien tehtävien parissa sai työskennellä.” Valmistuttuaan vuonna 2001 hän sai viran Espoon kaupungilta. Hän on työskennellyt myös Suomen Kuntalii14 tietopisto
6/2009
tossa ja toiminut Raumalla yhtiölakimiehenä ja henkilöstöpäällikkönä. Varatuomarin arvonimen Saunavaara sai auskultoituaan Oulun käräjäoikeudessa, josta hän siirtyi elokuussa 2007 Oulun yliopistoon. Tutkimus- ja innovaatiopalveluiden lakimiesten tehtävät ovat monitahoisia. ”Me vastaamme siitä, että yliopiston solmimat T&K-sopimukset ovat lainsäädännön ja yliopiston sopimuspolitiikan mukaisia ja niihin sisältyvät riskit sellaisia, joihin voimme sitoutua. Yksittäisten projektisopimusten ohella avustamme johtoa tarkastamalla strategisesti tärkeitä tutkimukseen ja kaupallistamiseen liittyviä sopimuksia.” Yliopiston lainsäädännön uudistuessa ja ulkopuolisen rahoituksen lisääntyessä lakimiesten työtahti kiihtyy entisestään.
Sopimusneuvottelut yritysten ja erilaisten rahoittajien kanssa lisääntyvät. Lakimiehen ammatti on Saunavaaran mielestä hyvä pohjakoulutus moneen tehtävään. ”Työni on mielenkiintoista ja jokainen päivä on erilainen. Monitieteinen tutkimus asettaa omat haasteensa. Lainsäädäntö ja käytännöt kehittyvät koko ajan ja oman sektorin asioista on oltava perillä.” Yksi työn parhaista puolista on, että sen kautta saa olla tekemisissä monenlaisten ihmisten kanssa. Saunavaaran mielestä omat etunsa on myös sillä, että työskentelee huippututkimusta tekevässä yliopistossa. ”Olen näköalapaikalla uuteen tutkimukseen. Yliopistossa on kuusi tiedekuntaa ja näen niissä tapahtuvien tutkimusten konkreettiset tulokset.”
3… 2… 1… Rekrytoi! teksti Heidi Juopperi, kuva Petri Ovaskainen
Kansainvälistyminen tuo uusia haasteita messukäytäntöihin.
O
”
mat abipäivät mukaan lukien Oulun yliopisto osallistuu vuosittain kuuteen koulutusmessutapahtumaan”, kertoo opiskelijapalveluiden päällikkö Sakari JussiPekka yliopiston ohjaus- ja työelämäpalveluista. ”Messuilla on tarkoitus antaa ajankohtainen kuva Oulun yliopistosta opiskelupaikkana.” Abiturienttien rekrytointi on messutapahtumien perinteinen tarkoitus, mutta Jussi-Pekan mukaan painopistettä on muutettava tulevaisuudessa. ”Tapahtumat järjestetään Rovaniemi-Helsinki–akselilla, mutta yliopiston kansainvälistymisen myötä voimavaroja on suunnattava ulkomaillekin. Kansainväliset maisteriohjelmat ovat uusi kokonaisuus, joille on tehtävä oma rekrytointisuunnitelmansa. Lisäksi on otettava huomioon muissa Suomen korkeakouluissa olevat maisteri- ja jatkotutkintovaiheen opiskelijat, joita halutaan houkutella Oulun yliopistoon. Messut ja abimarkkinointi ovat osa suurempaa kokonaisuutta.”
keät kysymykset”, Pesonen kertoi. ”Yksi osastomme vahvuuksista on se, että esittelijöitä on useammasta tiedekunnasta. Todennäköisesti joku meistä osaa vastata esitettyihin kysymyksiin.” Pesosen mukaan messut ovat tärkeät nuorten kannalta. ”Täällä nuorilla on mahdollisuus saada selville, millaista konkreettinen opiskelu yliopistossa on. Ja varmasti joku saa itsevarmuutta siitä ajatuksesta, että jos kerran tuo esittelijä on päässyt yliopistoon, miksen sitten minäkin”, Pesonen naurahti. Joidenkin messukävijöiden tulevaisuuden suunnitelmat olivat olleet selvillä jo vuosia, kun taas toiset olivat vasta haistelemassa tuulia ja etsimässä itseään kiinnostavaa alaa. Kasvitieteestä kirjallisuuteen
Oulun yliopiston laaja opetustarjonta yllätti Marialiisa ja Hanna-Maria Morottajan. ”Olemme oppineet täällä lyhyessä ajassa todella paljon”, he kertoivat.
”Rohkea ja puhelias esittelijä on tärkeä tällaisissa tilaisuuksissa. Meillekin kerrottiin asioita, joita emme itse tienneet edes kysyä.” Marialiisa Morottaja kertoi huomanneensa messuilmoituksen Kalevasta ”Sanoin heti Hanna-Marialle, että tuonne on lähdettävä”, hän sanoi viitaten tyttäreensä. Hanna-Maria Morottaja kirjoitti keväällä ylioppilaaksi ja valmistui samaan aikaan Oulun konservatoriosta. ”Lukiossa patistettiin jo keväällä tulemaan messuille”, hän kertoi. ”Haluan jäädä Ouluun opiskelemaan ja yliopisto on ykköstoiveeni.” Lääketieteen ja kasvitieteen lisäksi Hanna-Maria Morottaja oli kiinnostunut opettajan urasta ja musiikkiin liittyvästä ammatista. Tieto yliopiston tarjoamasta mahdollisuudesta opiskella esimerkiksi kirjallisuutta ja elokuvatutkimusta oli iloinen yllätys ahkeralle lukijalle ja johti uuteen kysymystulvaan kurssitarjonnasta.
Oppaana opintoihin
Eteenpäin-koulutus- ja työelämämessut järjestettiin seitsemättä kertaa syyskuun lopussa Ouluhallissa. Oulun yliopiston osastoa ei voinut olla huomaamatta, sillä se oli paraatipaikalla aivan ulko-oven lähellä houkuttelemassa messukävijöitä puoleensa. Jussi-Pekan mukaan käytännön rekrytoinnin messuilla hoitaa yliopiston henkilökunta. Kasvatustieteiden tiedekunnan amanuenssi Jaana Pesonen onkin varsinainen messukonkari, joka oli jo kolmatta kertaa yliopiston esittelijänä. ”Lukiolaiset ja yläasteikäisetkin ovat yllättävän hyvin selvillä opiskeluun liittyvistä asioista ja osaavat esittää ne tär-
Jaana Pesonen kertoi yliopiston tarjonnasta Hanna-Maria ja Marialiisa Morottajalle.
15
Seuran jäsenet käyvät Hiukkavaaran ampumaradalla epäsäännöllisen säännöllisesti.
Akateemista äijämeininkiä teksti Heidi Juopperi, kuva Minna Peltola
Kiinnostaako maanpuolustustyö? Entäpä värikuulasodat ja lihaskuntotestit? Jos vastasit myöntävästi, kannattaa suunnata kohti Pohjanmaan Akateemista Maanpuolustusseuraa (PAM ry).
P
ohjanmaan Akateeminen Maanpuolustusseura on Oulun yliopiston tukema, poliittisesti riippumaton vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevä reserviläis- ja maanpuolustusjärjestö. Se tekee yhteistyötä muiden vastaavien kerhojen ja kiltojen kanssa Oulun alueella ja koko maan laajuisesti. ”Seura perustettiin 1960-luvulla, joten se on Oulun vanhimpia harrastejärjestöjä”, sanoo seuran tiedotusupseeri ja matematiikan opiskelija Tommi Jama. ”Silloin sen nimi oli vielä Oulun yliopiston reserviupseerit ry. Nimi kuitenkin muutettiin, koska liittymismahdollisuus haluttiin antaa muillekin kuin reserviupseereille.” Toiminnassa jäseniä yhdistää aito kunnioitus ja arvostus isänmaataan kohtaan, kerrotaan seuran verkkosivuilla. Sotilaallisesta nimestään huolimatta seura ei vaadi jäseniltään armei16 tietopisto
6/2009
jataustaa tai sotilasarvoa. ”Maanpuolustushenkisyyttä kyllä”, Jama sanoo. ”Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että seuran jäsen on tarpeen vaatiessa valmis puolustamaan maata. Seuraan on kuulunut myös sivareita ja muita sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole käyneet armeijaa.” Tällä hetkellä seurassa on noin 280 jäsentä, joista naisia on vain kymmenkunta. Suurin osa on entisiä ja nykyisiä opiskelijoita, mutta löytyy joukosta myös yliopiston henkilökuntaa. Kaikilla on jonkinlainen akateeminen tausta, ja yliopistolaisten lisäksi jäseniksi hyväksytään väkeä myös ammattikorkeakoulusta. Ammuntaa ja ekskursioita
Ammunta on seuran tärkein harrastusmuoto ja seuralla onkin oma ammuntavuoro Raksilan paloaseman alakerrassa Oulun Metsästys- ja Ampumaseuran
(OMAS) radalla. ”Käymme myös Hiukkavaaran ampumaradalla epäsäännöllisen säännöllisesti”, Jama kertoo. Itse ammunta on Jaman mukaan halpaa kuin saippua. ”Toiminta halutaan pitää kohtuuhintaisena, jotta mahdollisimman moni voi olla mukana. Seuraan ja harrastukseen on helppo tutustua tulemalla mukaan OMAS:n radalle. Opastamme mielellämme aloittelijoita ja ensikertalaisia, eikä kenelläkään tarvitse olla varusteita omasta takaa.”
Seuran toiminta ei kuitenkaan pyöri vain ammunnan ympärillä. ”Väkeä käy erilaisilla Maanpuolustuskoulutus ry:n järjestämillä kursseilla ja toisinaan järjestämme maanpuolustushenkisiä illanviettoja. Järjestämme joka vuosi omat itsenäisyyspäivän juhlat, joissa pääasiassa pidämme puheita ja kilistelemme laseja puvut päällä”, Jama kertoo hymyillen. Seura järjestää jäsenilleen tilaisuuksia kohottaa kuntoaan esimerkiksi vaellus-
ten ja lihaskuntotestien merkeissä. Jäsenet osallistuvat aina mahdollisuuksien mukaan urheilukilpailuihin ja muihin liikuntatapahtumiin, ja lisäksi seura tarjoaa kiinnostuksen mukaan muun muassa maastotoimintapäiviä, luentotilaisuuksia, värikuulasotia ja ekskursioita. ”Edellisestä ekskursiosta taitaa olla jo pari vuotta”, Jama muistelee. ”Varsinaisesti se oli Opiskelijoiden reserviupseeripiirin järjestämä, mutta oma seuramme oli kyllä mielellään mukana. Reissu
suuntautui Venäjälle Pietariin ja Kannakselle. Jäsenet saivat tutustua laivastotukikohtaan ja lisäksi järjestettiin museokierros ja käytiin paikan päällä Kannaksen sodanaikaisilla taistelupaikoilla.” ”Uudesta ekskursiosta on ollut jo puhetta, pitäisi vain saada se tekemisen asteelle. Suunnitelmissa on ottaa selville olisiko esimerkiksi Tampereen tai Jyväskylän reserviläisseura kiinnostunut yhteistyöstä tämän asian tiimoilta.”
17
kasvotusten
Juosten stressiä pakoon teksti ja kuva Heidi Juopperi
Joskus kirjaimellisesti puuduttavan istumatyön vastapainoksi avoimen yliopiston opintoasiainsihteeri Sisko Hiltunen suuntaa lenkkipoluille. Toisille lenkkeily on vain hauskaa ja hyödyllistä ajankulua, mutta Hiltusella on konkreettisempiakin tavoitteita.
K
”
ävimme juuri työkavereiden kanssa Muhoksen Leppiniemessä”, Sisko Hiltunen kertoo. ”Siellä kaikilla oli mahdollisuus kävellä tai lenkkeillä. Saimme myös opastusta sienten ja muiden kasvien tunnistamisessa ja meillä oli myös mahdollisuus marjastaa. Jotkut keräsivät jopa ämpärillisen puolukoita, mutta minä tyydyin kolmeen litraan.” Leppiniemen retki oli tarkoitettu koko työyhteisölle ja samanlainen liikunnallinen virkistyspäivä järjestetään Hiltusen mukaan kahdesti vuodessa. ”Harvinaista ja hienoa, että työpaikka ylipäätään järjestää tällaisen tilaisuuden”, Hiltunen kiittelee. ”Nykyajan työnteko on niin kiireistä ja paineet ovat kovat.” Monoista lenkkareihin
Työpaikan järjestämien liikunta- ja virkistysmahdollisuuksien lisäksi Hiltunen taistelee stressiä vastaan juoksemalla vapaa-ajallaan. Hän on aina ollut aktiivinen liikkuja, jonka veri vetää kilparadoille ja kohti maaliviivaa. ”Hiihdin aiemmin 15 vuotta kilpaa kansallisella tasolla”, Hiltunen kertoo. Hiihto jäi Ouluun muuton myötä, mutta monojen tilalle löytyivät lenkkarit. Hiltunen on juossut 20 vuotta harrastuksekseen ja osallistunut niin Suomi Juoksee -viestiin kuin Ruskamarato18 tietopisto
6/2009
niinkin. Elokuussa hän osallistui veteraanien yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuihin, joista mukaan tarttui viestikultaa. Hiltusen pitkäaikainen haave toteutui voiton mukana. ”Ajattelin nuorena, että en ikinä kuule Maamme-laulua palkintokorokkeella seisten. Sen tapahtuminen viisikymppisenä oli aivan uskomaton juttu”, Hiltunen muistelee silmät loistaen. Seuraavana tähtäimessä ovat samat kisat kahden vuoden kuluttua Yhdysvalloissa Kalifornian Sacramentossa. Hiltunen ei aio muuttaa päivittäistä juoksurytmiään kisojen vuoksi ainakaan vielä. Hän juoksee tavallisesti 10 kilometriä päivässä, mikä tekee noin 3500–4000 kilometriä vuodessa. ”Juoksen joko aamulla ennen töihin lähtöä tai heti töiden jälkeen”, Hiltunen kertoo huikean kilometrimäärän saavuttamisesta. ”Vaihdan vaatteet kotiin päästyäni ja lähden lenkille. Syömiseen ja muiden hommien tekemiseen kuluisi helposti pari tuntia, joten on parempi lähteä heti liikkeelle ja levätä sitten illalla.” Taukojumpan tärkeys
Työn, juoksun ja levon tasapainottaminen on tärkeää. ”Elimistö huomaa heti, jos jotakin tekee liikaa tai liian vähän.
Työstressi, kiire, liika juokseminen, kaikki vaikuttaa hyvinvointiin”, Hiltunen sanoo. Hiltusen työ on pääasiassa istumatyötä tietokoneen ääressä. Hän esimerkiksi kirjaa opintosuorituksia Oodi-järjestelmään, antaa opintoneuvontaa opiskelijoille ja hoitaa sivutoimisten opettajien palkka-asioita. Pitkän työpäivän hän katkaisee välillä nousemalla ylös ja kävelemällä jonkin aikaa yliopiston käytävillä. Kaikenlainen liikunta on hänen mielestään tärkeää työhyvinvoinnin kannalta. ”Mieli pysyy virkeänä ja jaksaa paremmin. Joskus juoksemaan lähtiessäni mieltäni saattaa painaa jokin asia, mutta lenkiltä tullessani olen kuin uusi ihminen.” Päivittäisen juoksemisen lisäksi Hiltunen käy Linnanmaan liikuntahallissa jumpassa kahdesti viikossa. ”Opiskelijat ja henkilökunta saisivat käyttää hallin palveluja enemmänkin. Siellä on monenlaisia liikuntamahdollisuuksia, ja liikuntapassin ostaminen syys- ja kevätlukukausille on edullista”, Hiltunen vinkkaa.
”Pitkän päivän voi katkaista vaikka taukojumpalla”, Sisko Hiltunen neuvoo.
19
Ryhtiä HOPS-prosesseihin OodiHOPS on nimensä mukaisesti osa Oodi-opintotietojärjestelmää, toiminto, jonka avulla opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa WebOodissa. OodiHOPS on sekä opiskelijan että opintojen ohjaajan työkalu, sillä saman järjestelmän sisällä ohjaaja voi tarkastella ja kommentoida opiskelijan suunnitelmaa. Työkalu helpottaa HOPS:in laatimista ja tuo opiskelijan HOPS-työskentelyyn ryhtiä. Onnistunut HOPS-prosessi vaatii luonnollisesti tuekseen myös kasvokkaista ohjausta koko opiskelijan opintopolun ajan. OodiHOPS-toiminto ei ole tällä hetkellä käytössä Oulun yliopistossa, mutta hiljattain toteutetun pilottiprojektin kokemusten myötä toivottavasti tulevaisuudessa. Työkalua on pilotoitu kevään ja syksyn aikana kasvatustieteiden koulutuksessa amanuenssi Tiina Kemppaisen johdolla. Projekti alkoi keväällä kasvatustieteiden koulutuksen tutkintorakenteen
luomisella Oodiin. Esivalmistelujen jälkeen vanhemmista opiskelijoista ja fukseista koottu testiryhmä pääsi viimein kokeilemaan työkalua käytännössä. Testiryhmäläiset laativat oman kandidaatin- tai maisterivaiheen opintosuunnitelmansa OodiHOPS:in ehdottaman tutkintorakenteen perusteella. Pilotista kerätyn palautteen perusteella sekä ohjaajan roolia testannut amanuenssi että pilottiin osallistuneet opiskelijat toivovat OodiHOPS-työkalua käyttöön omaan koulutukseensa ja suosittelevat sitä lämpimästi myös muiden tiedekuntien ja laitosten HOPSprosessien tueksi. Eräs pilottiin osallistunut opiskelija tiivistää OodiHOPS:ista saamansa hyödyn seuraavasti: ”Työkalun kokeilemisen jälkeen minulle on jäsentynyt opiskeluajan hallinta sekä opiskeli-
jan roolin mielekkyys. Näin loogisesti, mihin siirryn ja mihin on realistista keskittyä milläkin jaksolla.” Lisää kokemuksia pilottiprojektista sekä työkalun perusteellisen esittelyn voi kuulla Hoituuko HOPS? -teemailtapäivässä 2.11.2009 klo 12–16 salissa PR104. Teemailtapäivässä tarkastellaan lisäksi Oulun yliopiston ja valtakunnan tason HOPS-käytäntöjen nykytilaa muun muassa vuorovaikutteisen paneelikeskustelun keinoin. Tilaisuuteen ilmoittaudutaan osoitteessa www.oulu. fi/henkilostokoulutus 29.10. mennessä. Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoja OodiHOPS-työkalusta sekä HOPS-teemailtapäivästä antaa Katri Pasanen (katri.pasanen oulu.fi, puh. 553 4183). Katri Pasanen suunnittelija opetuksen kehittämisyksikkö
Yliopiston tärkeä tukija ja vaikuttaja Tiistaina 13.10. tuli tieto, että eräs Oulun yliopiston varhaisvaiheisiin vaikuttanut henkilö, on päivällä muuttanut suureen tuntemattomaan. Oulun yliopiston väliaikaisen konsistorin jäsen, hallitusneuvos Osmo Kalliala on poissa. Varatuomari Osmo Kalliala oli nuorena valtiovarainministeriön virkamiehenä, hallitussihteerinä, lokakuussa 1956 nimitetty jäseneksi Pohjois-Suomen korkeakoulukomiteaan eli myöhemmin Kaiteran komiteana tunnettuun suunnitteluryhmään. Siinä ryhmässä käytännössä vedettiin ne suuntaviivat, joiden perusteella Oulun yliopisto perustettiin. Luontevaa oli, että perustamisvaiheen yhteydessä nimitetty väliaikainen 20 tietopisto
6/2009
konsistori eli yliopiston tärkein hallintoelin sai jäsenekseen jo korkeakoulupolitiikkaan perehtyneen Kallialan. Muut jäsenet olivat etelän yliopistojen professoreita, koska Oululla ei ollut vielä omia. Kalliala valvoi tietenkin valtiovarainministeriön intressejä, mutta helsinkiläispoikana osoittautui pian pohjoiseen perustetun toisen valtionyliopiston tärkeäksi tukijaksi. Senaatintorin äärellä Kallialan työhuoneessa sittemmin yliopiston rehtoriksi valittu Pentti Kaitera ja Kalliala laativat yhdessä yliopiston ensimmäisten toimintavuosien budjetit. Uudella yliopistolla oli isot tarpeet ja vielä suuremmat suunnitelmat, mutta Kalliala otti kantaa myös sisältöihin ja suhtau-
Osmo Kalliala 20.7.1921–13.10.2009
tui kriittisesti teologisen ja humanistisen koulutuksen aloittamiseen uudessa yliopistossa. Väliaikainen konsistori istui vuosi-
na 1959–62 ja piti peräti 125 virallista kokousta, usein Helsingissä, sillä jäsenet olivat eteläsuomalaisia, vaikka alkuperältään useimmat pohjoista lähtöä. Vihdoin Oulun yliopiston oma professorikunta karttui siinä määrin, että he ottivat hallintomurheet itselleen. Vuosien mittaan Osmo Kalliala seurasi Oulun yliopiston kehitystä ja tunsi kaikki rehtorit sekä vieraili lähes vuosittain Oulun yliopistossa, usein akateemikko Pekka Jauhon kanssa, joka on nyt viimeinen elossa oleva väliaikaisen konsistorin jäsen. Kalliala syntyi 20.7.1921 Helsingissä, osallistui jatkosotaan ja jäi isän kaaduttua puoliorvoksi. Siitä sai Kallialan myöhempi laaja yhteiskunnallinen toiminta pontimensa. Hän oli Kaatuneitten Omaisten liiton puheenjohtaja vuosikausia ja ahkera vieras liiton kesäpaikassa, Marienlundissa, lähellä Turkua. Virkamiehenä, myöhemmin valtiovarainministeriön yleisen osaston päällikkönä, hän hyödytti Suomen asioita hyvän englannintaitonsa vuoksi muun muassa neuvotellen ensimmäiset Suomen arabilainat. Täten ei ollut ihme, että hän nousi maksimiajaksi, 12 vuodeksi Suomi-Seuran puheenjohtajaksi. Kallialalla oli silmää myös talouselämälle. Viimeiset työvuotensa hän toimi Suomen neljännen ja pienimmän liikepankin, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajana. Hänelle rakas kesäpaikka oli Kråkön saarella lähellä Porvoota, jossa hän teki muun muassa maissinviljelykokeiluja. Häneltä saadut maissinjyvät eivät kuitenkaan olleet samanlaisia menestyksiä täällä pohjoisessa Yli-Kiimingissä. Suurisydämisenä ja paljon nähneenä ihmisenä Osmo Kalliala jättää suuren aukon ja samalla tuntuu siltä, että myös eräs aikakausi Oulun yliopiston historiassa on päättymässä. Pentti Koivunen arkeologian emerituslehtori, edesmenneen sukulainen ja ystävä
infopisto Infopistossa julkaistaan yliopistolaisten lähettämiä tiedotteita ja lyhyitä uutisia. Materiaali lähetetään osoitteeseen tietopisto oulu.fi
Uudet dosentit
Lääketieteen tohtori Vesa Koivukan gas on nimitetty Oulun yliopiston gastroenterologisen kirurgian dosentiksi 1.6.2009 alkaen. Koivukangas työskentelee erikoislääkärinä Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Filosofian tohtori Tuija Liukkonen on nimitetty Oulun yliopiston riistaeläintieteen dosentiksi 1.6.2009 alkaen. Liukkonen työskentelee tutkijana. Tekniikan tohtori Teemupekka Virtanen on nimitetty Oulun yliopiston dosentiksi, alana tietoturvan hallinta verkottuneissa järjestelmissä, 1.6.2009 alkaen. Virtanen työskentelee erityisasiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriössä. Lääketieteen tohtori Mika Koivikko on nimitetty Oulun yliopiston diagnostisen radiologian dosentiksi 1.6.2009 alkaen. Koivikko työskentelee vs. osastonylilääkärinä Töölön sairaalassa Helsingissä. Filosofian tohtori Raine Kortet on nimitetty Oulun yliopiston eläinekologian dosentiksi 1.7.2009 alkaen. Kortet työskentelee professorina Joensuun yliopistossa. Lääketieteen tohtori Matti Ketonen on nimitetty Oulun yliopiston sisätautiopin dosentiksi 1.7.2009 alkaen. Ketonen työskentelee osastonylilääkärinä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä. Terveystieteiden tohtori Tarja Kettunen on nimitetty Oulun yliopiston terveyden edistämisen dosentiksi 1.7.2009 alkaen. Kettunen työskentelee koulutus- ja laatupäällikkönä Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa. Lääketieteen tohtori Katri Vuopala on nimitetty Oulun yliopiston patologian dosentiksi 1.10.2009 alkaen. Vuopala työskentelee ylilääkärinä La-
pin keskussairaalassa. Filosofian tohtori Timo Jokela on nimitetty Oulun yliopiston tietojärjestelmien käytettävyyssuunnittelun dosentiksi 1.10.2009 alkaen. Jokela työskentelee Joticon Oy:n toimitusjohtajana Porvoossa. Filosofian tohtori Matti Salo on nimitetty Oulun yliopiston Suomen historian dosentiksi 1.10.2009 alkaen. Salo työskentelee yliopistonlehtorina humanistisessa tiedekunnassa. Filosofian tohtori Stanislav Gornostayev on nimitetty Oulun ylipiston mineralogian dosentiksi 1.10.2009 alkaen. Gornostayev työskentelee Suomen Akatemian akatemiatutkijana. Filosofian tohtori Pekka Kuusisto on nimitetty Oulun yliopiston kirjallisuuden dosentiksi 1.10.2009 alkaen. Kuusisto työskentelee yliassistenttina humanistisessa tiedekunnassa. Tekniikan tohtori Mikko Sallinen on nimitetty Oulun yliopiston konetekniikan ja rakentamisen langattomien järjestelmien, erityisesti rakentamisteknologian, mekatroniikan ja konediagnostiikan sekä tuotantolaitteiden langattomien järjestelmien dosentiksi 1.10.2009 alkaen. Sallinen työskentelee teknologiapäällikkönä VTT:ssä. Tekniikan tohtori Jari Juuti on nimitetty Oulun yliopiston toiminnallisten materiaalien, niiden komponenttien ja sovellutusten dosentiksi 1.10.2009 alkaen. Juuti työskentelee Suomen Akatemian tutkijatohtorina. Tekniikan tohtori Jyri-Pekka Mikkola on nimitetty Oulun yliopiston kestävän kemian tekniikan dosentiksi 1.10.2009 alkaen. Mikkola työskentelee professorina Åbo Akademissa ja Uumajan yliopistossa
Koulutukset näppärästi yhdessä osoitteessa
www.oulu.fi/ henkilostokoulutus 21
Professorinimityksiä
Hallitus nimitti 14.10.2009 kutsusta dosentti, lääketieteen tohtori Jukka Antti Tapio Hakkolan Oulun yliopiston farmakologian professorin virkaan 1.11.2009–31.10.2014. Hallitus nimitti 14.10.2009 kutsusta professori, dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Jyrki Tapani Mäkelän Oulun yliopiston gastroenterologisen kirurgian professorin virkaan 1.11.2009 lukien.
apurahoja Runar Bäckströmin säätiön apurahoja haettavana
Runar Bäckströmin säätiö jakaa apurahoja keksintöhankkeiden edistämiseen. Säätiön tarkoituksena on edistää ja rohkaista suomalaisia yrityksiä hyödyttävää keksintötoimintaa. Hakuaika päättyy 30.11.2009 klo 16.00. Lisätiedot: www.runarbackstrominsaatio.fi Stipendejä Yhdysvaltoihin tutkijoille ja asiantuntijoille
ASLA-Fulbright Research Grant for a Junior Scholar -ohjelma tarjoaa apurahan vähintään 4 kuukauden tutkimustyöhön Yhdysvalloissa. Stipendin ha-
kuaika päättyy 16.12.2009 kello 15. Lisätiedot: http://www.fulbright.fi/ index2.php?lang=fi&m=3&id=1102 Mid-Career Professional Development Grant -ohjelma tarjoaa apurahan vähintään 3 kuukauden projektiin tai opintoihin, jotka tähtäävät oman ammattitaidon täydentämiseen ja kehittämiseen Yhdysvalloissa. Hakuaika päättyy 11.12.2009 kello 15. Lisätiedot: http://www.fulbright.fi/index2. php?lang=fi&m=3&id=1100 Muotokuva Martti Sorrista
Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Martti Sorri jää eläkkeelle keväällä 2010. Sorrista maalautetaan muotokuva liitettäväksi Oulun yliopiston kokoelmiin. Muotokuvakeräykseen voi osallistua maksamalla haluamansa summan Oulun Osuuspankin tilille 5741362438744, viestikenttään lahjoittajan nimi ja osoite. Keräyksestä mahdollisesti yli jäävät varat ohjataan Oulun yliopiston tukisäätiölle. Vuokrattavana
Yksiö, 31.5 m , Oma sauna, parveke ja autokatos. Lähes uusi, hyvä varustus. puh. 0500 666 390. 2
www.oulu.fi/henkilokunnalle/index.html
Palvelut henkilöstön omalta sivulta Henkilöstön www-etusivu on kattava palvelusivu, joka tarjoaa henkilökunnalle ajankohtaisia asioita ja työssä tarvittavat palvelut.
22 tietopisto
6/2009
Kiitos
Suuresti hämmästynyt ja kiitollinen arkeologian emerituslehtori Pentti Koivunen kiittää kaikkia niitä, jotka vaikuttivat yllättäviin läksiäisiini 2.10.2009 järjestämällä seminaarin, osallistumalla siihen ja muilla tavoin muistamalla. Erityinen kiitos komeasta juhlakirjasta, olette nähneet paljon vaivaa. Nöyrästi Pentti
Tue yliopiston tutkimusta ja koulutusta
Oulun yliopisto on yhdessä Rahapajan kanssa julkaissut kaksi hopeista Tukijamitalia. Mitaleista saaduilla varoilla tuetaan yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisohjelmia, joten arvokkaan muiston lisäksi ne ovat myös lahja yhteisen asian puolesta. Molemmat mitalit ovat hopeaa. Toisen keskiosa on kullattu ja toisen tehty punagraniitista. Tukijamitaleita voi ostaa Oulussa Limingantullin Prismasta, Nordean Kirkkokadun konttorista, yliopiston keskusaulan virastomestaripisteestä ja yliopiston päärakennuksen pääkassasta. Lisäksi niitä voi tilata postitse tai internetistä yliopiston verkkosivuilta. Kullatun hopeamitalin myyntihinta on 100 euroa ja graniittisen 200 euroa.
oulu.fi INBOX Lähettäjä
Vastaanottaja
Aihe
eija.haapalainen ee.oulu.fi tietopisto oulu.fi Kuulumisia Pittsburghista
Huippuyliopisto teräskaupungin sydämessä Terveiset Carnegie Mellon -yliopistosta! Saavuin Pittsburghiin elokuun alussa, jolloin kesä oli täällä kuumimmillaan. Nyt syyskuun lopussakin on vielä mukavan lämmintä, helteistäkin joinakin päivinä, vaikka syksyn merkkejä alkaa jo vähitellen näkyä. Kotiuduin kaupunkiin nopeasti ja olen viihtynyt mainiosti. Pittsburgh on pari kertaa Oulua isompi, mutta koska yliopistoalue sijaitsee keskustan ulkopuolella, tuntuu kuin olisin muuttanut pikkukaupunkiin. Ydinkeskustan pilvenpiirtäjiä olen käynyt ihmettelemässä vain kerran. Yliopiston läheisyydessä päivittäiset asiat voi hoitaa kävellen tai pyöräillen, ja julkinen liikennekin toimii yllättävän tehokkaasti. Olen myös yllättynyt kaupungin siisteydestä. Missään ei näy roskia eikä graffiteja. Lisäksi Pittsburgh näyttää puhdistaneen kasvonsa terästeollisuuden kulta-aikojen jälkeen. Kuulemani mukaan virkamiehillä oli entisaikoina työpäivää varten kaksi paitaa, koska valkoinen paita likaantui lounastauolla pölyisessä ilmassa. Myös rakennusten julkisivuja on puhdistettu mustasta noesta. Osa vanhoista kirkoista on tosin vieläkin pikimustia. Terästeollisuuden läsnäolon huomaa Pittsburghissa, vaikka nykyään kaupungin tärkeimpiä työllistäjiä ovat lukuisat yliopistot, sairaalat, teknologia, robotiikka ja rahoitusala. Keskustan korkeimpana rakennuksena komeilee ulkokuoreltaan teräspalkeista rakennettu US Steel Tower, Monongahela-joen ylittää Hot Metal Bridge, jonka yli kuljetettiin sulaa terästä joen pohjoispuolen masuunista eteläpuolen valssaamoon, ja kaupungin ylpeys, jalkapallojoukkue kantaa nimeä Pittsburgh Steelers. Carnegie Mellon -yliopisto on tekniikan ja erityisesti tietotekniikan alalla yksi Amerikan arvostetuimmista. Olen huomannut lähestymistavan opetukseen ja tutkimukseen olevan täällä hyvin erilainen kuin Suomessa. Kaikessa näkyy monitieteisyys, tutkimuksen korkeatasoisuus ja läheinen yhteys yritysmaailmaan. Opiskelijat osallistuvat tutkimusprojekteihin jo perusopintojen aikana ja rakentavat tutkintonsa yksilöllisesti eri alojen kursseista. Paikallisilla ”pestipäivillä” oli mukana vaikuttava joukko maailman huippuyrityksiä. Human Computer Interaction Instituten tutkimuksessa psykologiset ja käyttäytymistieteelliset näkökohdat ovat vahvasti läsnä. Toivon, että omaksun itsekin vuoden aikana vähän täkäläistä avarakatseisuutta. Aurinkoisin syysterveisin, Eija Haapalainen Kirjoittaja on tutkija tietokonetekniikan laboratoriossa. Hän on Fulbright-stipendiaattina Carnegie Mellon -yliopistossa Human Computer Interaction Institutessa, jossa tekee väitöskirjaansa liittyvää tutkimusta.
Tällä palstalla julkaistaan ulkomailla työskentelevien yliopistolaisten sähköpostitervehdyksiä.
23
.5304
5.—7.11.
CHISU Workshop: Networking and
Maantieteen päivät. Maantieteet muu-
collaboration on China Business Study.
toksessa.
29.10.
9.11.
6.—7.11.
Laatutempaus ja Kohti auditointia -seminaari.
The Lean Startup -luento.
Kulttuurimatka Kajaaniin.
18.—19.11.
9.11.
2.11.
Virtuaalikorkeakoulupäivät Espoossa.
Kauppa ja kehitys — näkymät ja
Tri Glas — vierailunäytös Oulun kaupunginteatterissa.
mahdollisuudet Suomen kannalta.
26.—27.11.
Avoin seminaari.
Current Knowledge in Psychiatric Epidemiology. Kansainvälinen psykiatri-
4.—5.11
sen epidemiologian konferenssi.
ISOT — itäsuomalaista opetusteknologiaa -seminaari Kajaanissa.
Lippuvaraukset: ann.london oulu.fi Lisätietoja kulttuuritoimikunnan järjestämistä tapahtumista osoitteessa www.oulu.fi/
Näyttelyt
5.11. Enterprise Forum 2.0. Teemana ener-
22.1.—31.12.
gia ja energiaan ja uuteen rakentamiseen
Suomen kaikki pöllölajit
liittyvä kehitys- ja liiketoimintapotentiaali
eläinmuseossa.
Pohjois-Suomessa Lisätietoja näistä ja muista tapahtumista osoitteessa www.oulu.fi/ajankohtaista/ index.html Väitöstiedotteet osoitteessa www.hallinto. oulu.fi/viestin/vaitostilaisuudet.html
kulttuuripalvelut/tapahtumakalenteri.htm
www.oulu.fi/ajankohtaista/index.html
Kulttuuritoimikunnan allakka
29.10.