Kuusamo 2016 fi catalog

Kuusamon tuotekuvasto ja

KALAMIEHEN OPAS 2016

Vuosiuistin® 2016 Briljantti Vuoden 2016 Vuosiuistin® on timanttikuviolla varustettu Briljantti. Timanttikuvion eri suuntiin heijastavat suorat peilipinnat tekevät välähdyksistä voimakkaita ja uistimesta vedessä helposti huomattavan.

Briljantti kestää suuretkin vetonopeudet pyörimättä, joten sen voi laittaa siiman päähän myös vetouistelussa.

Briljantti soveltuu kaikkien petokalojen pyyntiin, niin tyynessä kuin virtaavassa vedessä.

Vuosiuistimessa on kolme kalastavaa kokoa ja siinä on 24 karaatin kultaus.

90 mm/22 g 2

80mm/18g

70 mm/15 g

Sisällysluettelo Pääkirjoitus ”Urheilua vai virkistystä?”

Uutuustuotteet Löydä oma ottipaikkasi Sulje silmät ja valitse väri Ryhtyisinkö koskikalastajaksi?

Kalastajan perussolmut

Yliopiston kalakalenteri

Kalastajan herkut

Kuvapäiväkirja

4 6 11 33 38 47 56 58 59

Kesäkalastus Professor 14 Räsänen 20 Puukala 24 Santeri 25 Kumma 26 Lusikat 27 Lipat 34 Kuusamo työkalut 42 Painosyvääjät ja painot 43 Pientarvikkeet 44 Perukkeet 45

16.– 22.5.2016

Talvikalastus Finngrip-suksisiteet 46 Pilkkivavat 48 Sohjokauhat 48 Pilkkivapojen kärjet 49 Pystypilkit 50 Räsänen, Lätkä sekä Professor 52 Madepilkki 53 Tasapainopilkit 54 Kirput 55 Kuusamo Thermal Pro -asut 57

Näin luet kuvaston koodeja: Uistimen nimi Name

Uistimen pituus (mm) Length (mm)

PROFESSOR 2,

Uistimen paino (g) Weight (g)

90/18

Uistimen värikoodi kirjaimin, PÄÄLLYSPUOLEN VÄRI ENSIN MAINITTUNA Colour code

Uistimen profiili Profile

BL/FR/Ye-C

Uutuustuotteet painettu punaisella / New product = RED B...............................messinki/brass BL .................................. musta/black BLU.............................sininen/blue BR............................ruskea/brown C..............................kupari/copper F..............fluoresoiva/fluorescent G......................................kulta/gold GL...........................kimalle/glitter GO................kultamaali/gold paint

GR..............................vihreä/green Gre............................harmaa/grey H.............hologrammi/hologram Li..........................................lila/lilac N................................nikkeli/nickel O............................oranssi/orange Pe..........helmiäinen/pearlescent Pink...............................pinkki/pink R.............................punainen/red

Heitä tyhjä pakkaus aina roskiin!

Throw empty package into a garbage bag!

R..sateenkaarihile/rainbow glitter iS..............iriodi-hopea /satin silver S....................................hopea/silver TQ....................turkoosi/turquoise TW..taitettu valkoinen/tone white W..................valkoinen/white Ye...................keltainen/yellow

Ei lasten käsiin!

Keep out of chidren reach!

3

Urheilua vai virkistystä?

Ei ole ollenkaan yhdentekevää, käyttääkö omasta vapavälinein tapahtuvasta kalastuksestaan termiä urheilukalastus vai virkistyskalastus. Ei kuntohölkkää ja suurkaupunkimaratoniakaan sovi sotkea toisiinsa. Urheilukalastajalle tärkeitä ovat saaliit ja tulokset, virkistyskalastajalle riittää irtautuminen arjesta ”Vapaa-ajan kalastus on virkistävä vastapaino jatkuvasti kiihtyvälle kiireelle”. (Kalamiehen Opas 1997) Monelle aktiiviharrastajalle virkistyksestä tulee tuloshakuinen harrastus, jossa väsytyskamppailun tuoma elämys on sivuseikka. Ajetaan yhä lujempaa ja kauemmas yhä suurempien kilolukujen perässä. Jatkuvasti kiihtyvä kiire tunkeutuu myös vapaa-aikaan.

Jos välineet samalla mitoitetaan vain suurkalalle, kalastajan kamppailu kalaa vastaan muuttuu todelliseksi entistä harvemmin. Jokaista suurkalaa kohden tulee koko joukko pienempiä kaloja, jotka eivät tarjoa todellista elämystä. Raskaalla vavalla, voimakkaalla kelalla ja paksulla siimalla armotta veneeseen vedetty saalis voi jopa turhauttaa.

4

Älä tule paha mieli, tule hyvä mieli ”Tärkeintä on, että itse viihtyy, nauttii elämästään, haluaa kehittyä ja tietää olevansa juuri sen lajin parissa, joka on mittavasti muita harrastuksia parempi (Kalamiehen Opas 1993)” Nykyaikainen tiedonvälitys antaa helposti yksipuolisen kuvan kalastuksesta. Kun kuudentuhannen jäsenen Facebook-palstalla kymmenen jakaa saamansa metrihauen tuoman ilon, lukijasta tuntuu, että kaikki vesille ehtineet ovat onnistuneet. Samaan aikaan sadat ovat kuitenkin jääneet ilman saalista.

Ei kannata liikaa miettiä, mitä muut ajattelevat, kunhan itse viihtyy vesillä. 2,8-kiloista ennätyshaukea ei pidä hävetä, sillä edessä on vielä monta suurempaa.

Jos ennätys on 12,8 kiloa, uusia ennätyskaloja tulee enää harvoin, jos koskaan.

Samoin omat paikat ja kalastustavat ovat ratkaisevia asioita välinevalinnassa. Jos omalla järvellä toimii parhaiten ahvenen värinen Räsäsen Seiska, se on silloin paras viehe, ja siitä saa olla ylpeä. Vinkkejä kannattaa kuunnella, mutta ehdottomia totuuksia ei yleensä ole.

Oman onnensa seppiä ”Meillä välinevalmistajilla ja sinulla kuluttajalla on yhteinen päämäärä – sopivasti saalista. Ja niin mieli pysyy virkeänä.” (Kalamiehen Opas 1985) Nykypäivän välineet ovat niin hyviä, että suuren kalan voi saada ylös hyvin keveillä välineillä. Ja kun välineet ovat kevyet, pienemmätkin kalat ovat lajista riippumatta saamisen arvoisia. Kepeällä ultra light -setillä ja Paavo-lipalla jallitetusta hauesta riittää iloa yllättävän pitkään. Myös lapsuuden nelikiloinen suurhauki tuntuu suurhauelta yhä tänäänkin, jos sellaisen väsyttää umpikelalla, vanhalla lasikuituvavalla ja lapsuudenaikaisella Lätkällä.

Jos kalan saaminen, olipa laji mikä hyvänsä, alkaa tuntua liian yksitotiselta, piristystä voi hakea vaikkapa viehevaihdoista. Kymmeniä kaloja antaneen ottivieheen tilalle voi vaihtelun vuoksi valita vaikka jonkun tämän luettelon uutuuksista.

Ilon kautta! ”Vapaa-ajan kalastaja - muista, että harrastuksesi on iloinen asia” (Kalamiehen Opas 1982) Jos odotukset ovat kovat, vaatimattoman saaliin jälkeen saattaa olla mieli maassa. Tavoiteltu taimen on jäänyt tulematta, suurkala ehkä saamatta. Kun kalastuskilometrejä kertyy, alkavat toisenlaiset arvot tulla tärkeiksi. Sillä, mitä saa, alkaa olla vähemmän merkitystä kuin sillä, miten saa.

Kun syksyiseen auringon kultaamaan kaislikkoon heittää hauen hampaita nähneen Puukala-veteraanin tai kun ruovikon seasta onnistuu jallittamaan kalan ruohikko-Räsäsellä, ei kalan koolla ole enää niin suurta merkitystä kuin kaikella elämyksellä sen ympärillä.

Kun päämääränä on virkistyminen, jokainen kalaretki ja jokainen kala on osa sitä virkistystä. Tehdään jokaisesta kalastushetkestä kokemisen arvoinen!

Kimmo Korpua 5

Uutuudet 2016 Yllätysuutuuksia kalavesille Kaudelle 2016 on jälleen luvassa paljon mielenkiintoisia uutuuksia. Ei pelkästään uusia värejä, vaan myös ihka uusi uistin, Santeri. Kuusamolaisethan tunnetaan erityisesti lusikoista ja lipoista, mutta tänä vuonna uutuutemme on vaappu. Santeri on ennen kaikkea kuhavaappu, mutta on sillä saatu haukia ja taimeniakin. Onko tässä seuraava legendaarinen viehe, josta puhutaan vielä kymmenien vuosien päästä samaan tapaan kuin Räsäsestä tai Professorista?

Ennakko-odotukset ovat kovat.

Mallistoomme tulee useampia erikoisvärejä, jotka käsitellään ultraviolettisäteilyä heijastavalla aineella.

Tutki esitteestämme tämän vuoden valikoimaa – tunnistat nämä paljon puhutut uutuusvärit uv-merkinnästä uistimen värikoodissa.

Räsänen, 90/28 Helmi

BL/R/O-C, UV

GL/BL/R-C, UV

UVPINNOITE KAIKISSA GR/FYe/R-S, UV

Räsänen, 70/20 Helmi

UVPINNOITE KAIKISSA GL/BL/BL/R-B, UV

GL/BL/R-C, UV

GL/BLU/R/Ye-S, UV

GR/FYe/R-S, UV

Räsänen, 50/11 Helmi

UVPINNOITE KAIKISSA BL/R/O-C, UV

GL/BL/R-C, UV

GL/R/O/BLU-S, UV

6

GR/FYe/R-S, UV

Uutuudet 2016 Taiga, 85/24

BL/BLU/S-S, UV

Tundra, 85/19

UV

BL/BLU/S-S, UV

UV

L채tk채, 70/25

GL/BLU/R/Ye-S, UV

BL/BLU/S-S, UV

UVPINNOITE KAIKISSA

W/BLU/Li-C, UV

UVPINNOITE KAIKISSA

L채tk채, 70/14

GL/BLU/R/Ye-S, UV

BL/BLU/S-S, UV

W/BLU/Li-C, UV

Suurhauki, 95/40

BL/R-C, UV

BL/R/O-C, UV

GR/FYe/R-S, UV

GL/BL/R-C, UV

UVPINNOITE KAIKISSA 7

Uutuudet 2016 Kuf-lippa, 7 g Perhokoukku

Kuf-lippa, 5 g Perhokoukku

BL/BLU/Li-C

C/BLU/R-C

Paavo-lippa, 7 g

UVPINNOITE KAIKISSA BL/BLU/S-S, UV

R/O/C-C, UV

R/GR/B-B, UV

Kumma, 10 g

501

500

UVPINNOITE KAIKISSA 502

503

Professor 00, 180/60

UVPINNOITE KAIKISSA C, UV

N-C, UV

BLU-C, UV

GR-C, UV

8

Uutuudet 2016 Professor 1, 115/27 Helmi

UVPINNOITE KAIKISSA

BLU/GR-B, UV

BL/BLU/Li-B, UV

BL/R/Ye-C, UV

BL/W/R/Ye-C, UV

Professor 2, 90/26 Helmi, painava

R/C-C

BLU/BL/Ye-S

BL/R/O-C, UV

BL/GO/R-C, UV

UV

GL/BL/R-C, UV

UV

GR/FYe/FR-S, UV

UV

UV

Professor 3, 75/12 Helmi GR/FYe/R-S, UV GL/BL/R-C, UV

UVPINNOITE KAIKISSA

BL/GO/R-C, UV

9

Uutuudet 2016 Kuusamo Santeri, 110/11

UVPINNOITE KAIKISSA

GL/BLU/W/O, UV

BL/GR/FYe/FR, UV

GL/GR/FYe/R, UV

GL/BL/Gre/O, UV

GL/BL/G/R, UV

GL/FR/G, UV

GL/Li/Gre/O, UV

GL/Pink/W, UV

GL/BL/GR/FYe/O, UV

GL/FYe/W/O, UV

10

Löydä oma ottipaikkasi Teksti ja kuvat: Jari Tuiskunen, Erä-lehden kalastusasiantuntija

Haukien saaminen ei tuota yleensä vaikeuksia, kun vain jostain löytää tämän näköistä ympäristöä.

Me suomalaiset olemme onnellisessa asemassa siinä, että ympärillämme on paljon kaunista luontoa ja puhdasta vettä. Järviä, lampia, jokia, puroja ja tuhansien kilometrien mittainen rannikko. Useimmissa vesistöissä elää myös kaloja, jotka ovat kaikkien hyödynnettävissä.

Koska kala on terveellistä ja parhaimmillaan ilmaista lähiruokaa, sitä kannattaisi jokaisen käyttää hyväksi.

Niin kuivaa kolkkaa ei maassamme taida olla, etteikö jonkinlaista kalastamisen arvoista kohdetta löytyisi parinkymmenen kilometrin säteellä kotoa.

tävät vaelluskengät ovat lähes pakollinen jalkinevalinta lampireissulle.

Mutta kuinka keksiä nämä paikat? Ellei tuttavapiiriin kuulu ketään alan asiantuntijaa, ensimmäinen tehtävä on istahtaa kartan äärelle. Paperikartan puuttuessa netistä löytyy mainioita karttapalveluja, esimerkkeinä vaikkapa www.paikkatietoikkuna.fi sekä tietenkin Google Earth, josta maanpintaa pääsee tutkimaan myös satelliittikuvien avulla.

Lampea ympäröivä maasto sanelee osaltaan, onko rannalta kalastaminen ylipäätään mahdollista. Tämän pystyy aika hyvin karttoja ja satelliittikuvia tutkimalla ennakoimaan. Tavallisimmin ongelmia aiheuttaa upottava sammalletto ja umpitiheä vesikasvillisuus, mutta

Mikäli mahdollista valitse erämainen kohde, jonne joutuu mielellään vähän patikoimaan lähimmältä tieltä.

Silloin on todennäköistä, ettei järvi kärsi kovasta kalastuspaineesta, eikä sinne ole luultavasti kukaan vaivautunut verkkojakaan virittelemään. Pyyntipaineen puuttuminen parantaa saaliinsaamisen mahdollisuuksia tuntuvasti.

Aloita lammilta Kartan kiinnostavin väri on vettä kuvaava sininen. Mikäli käytettävissäsi ei ole venettä, kanoottia tai muuta vesikulkuneuvoa, kannattaa oman ottipaikan etsiminen aloittaa pieniltä järviltä ja lammilta. Pienvesien etuna on, että niistä kalat tavoittaa useimmiten rannan tuntumasta, toisinaan jopa paremmin kuin veneestä heittäen.

Karttaa tutkimalla selviää, onko rannalla asutusta, onko maasto kovaa vai suopohjaista ja johtaako sinne jonkinlaista tietä tai polkua. Saappaat tai vähintään vettäpi-

Metsälammen vakiosaalis, kilon hauki.

11

voi homma lässähtää myös rantojen pusikkoisuuteen tai korkeisiin kalliojyrkänteisiin. Useimmilta lammilta löytyy kuitenkin edes pieniä kaistaleita, jossa vieheen uittaminen onnistuu.

Metsälampien tyypillisimmät kalat ovat ahven ja hauki.

Molemmat lajit viihtyvät mieluiten lammen matalalla kasvillisuusvyöhykkeellä, joten yleensä vieheen heittäminen tämän alueen ulkopuolelle on turhaa. Varsinkin ahvenet saattavat parveilla aivan rantapenkan vierellä, jos siinä on syvyyttä vaikkapa metrin puolentoista verran. Kokeile pilkkimistä: Kiinnitä virvelisiiman päähän ahvenpilkki ja uittele sitä rahkasammalpenkan vierellä, lumpeiden aukoissa ja uppopuiden kyljillä. Huomaat yllätykseksesi, että siinä raitapaidat ovat, aivan jalkojesi juurella.

Tuulen suunta on hyvä ottaa huomioon. Yleensä kalat purevat viehettä hanakammin tuulenpuoleisilla rannoilla. Yksille saappaansijoille ei kannata jähmettyä paria heittoa pitemmäksi ajaksi, elleivät kalat anna merkkiä itsestään. Kun kierrät koko lammen ympäri, ottipaikat paljastuvat vääjäämättä.

Normaali saalis lampikierrokselta voi olla puolentusinaa haukea ja parikymmentä ahventa, koko yleensä pienehkö, mutta parhaimmillaan trofeekokoinen. Yli kilon ahvenet ja vitosen hauet eivät ole tavattomuuksia.

Virtavesille Puro ja joki voivat myös tarjota hienoja elämyksiä, kunhan ensin selvitetään, tarvitaanko kalastukseen paikkakohtainen lupa. Jos kysymyksessä on lohikalaistutuksin hoidettava kohde, lupa yleensä vaaditaan.

Siltojen alla vesi yleensä virtaa hieman, mikä houkuttelee kaloja paikalle.

Puroissa kalapaikkoja ovat esimerkiksi syvemmät suvannot, poterot, rantapenkkojen koverteet ja puskien aluset. Keväällä kutuaikansa tietämissä monet lajit käyttävät puroja kulkuväylinään lisääntymisalueille, joten isotkin saaliit ovat silloin mahdollisia. Muulloin on tyytyminen peruskalastoon, jota edustavat ahvenet, hauet ja erinäiset särjensukuiset kalat.

Jännittävää purokalastusta haittaa valitettavan usein rantojen pusikkoisuus, mutta esimerkiksi tierumpujen ”alapäät” ovat helposti saavutettavia ja kokeilemisen arvoisia. Kalastaminen kannattaa toteuttaa matalalla profiililla, sillä pienvesien asukit voivat olla hyvin säikkyjä.

Eräänlaista virtavesikalastusta tarjoavat myös isojen järvien salmet ja vuolteet, joissa vesi viilettää parhaimmillaan lähes kosken veroisesti. Näitäkin kohteita kannattaa hakea kartan avulla. Missä tietä kuvaava punainen ja vedeksi tulkittava sininen juova risteytyvät, siinä on silta ja oiva paikka kokeilla rannalta kalastamista.

Virta imee magneetin lailla puoleensa niin pieniä kuin isojakin kaloja, joten ei ihme, että tällaisissa paikoissa näkee usein myös kalastajia. Ahven, hauki, kuha ja lukuisa joukko särjen sukulaisia kuuluvat pyyntikohteisiin, saattaapa taimenkin yllättää onkijan kylmän veden aikaan.

Pieni purokin saattaa tarjota mielenkiintoista kalastettavaa.

12

Vene avuksi isoille järville Vene, olkoonkin vaikka hauisenergialla kulkeva, antaa rutkasti lisää eväitä erityisesti isompien järvien ja rannikkovesien kalastamiseen. Itse asiassa soutuvene, kanootti tai kajakki on varsin näpsäkkä kulkuneuvo oudon vesistön rantapoukamia kartoitettaessa. Ei haittaa, vaikka vähän kiveenkin kolahtaisi. Pääsee mihin heinäpöpelikköön ja pirunpeltoon hyvänsä.

Kalaston kartoitus kannattaa jälleen alkaa helpoimmasta päästä eli ahvenista ja hauista. Varsinkin haukia löytää matalista, ruovikkoisista lahdenpoukamista, jotka ovat myös suojaisuutensa vuoksi mukavia kalastaa. Toki muistetaan kunnioittaa ranta-asukkaiden yksityisyyttä ja pidetään asiallinen, vähintään sadan metrin väli tällaisiin rantoihin.

marit voivat auttaa selkämatalikkojen metsästämisessä.

Myös muiden kalaveneiden seuraaminen kuuluu kikkakokoelmaan. Ottipaikan löydyttyä sellaisen voi merkitä tilapäisesti styroksi koholla.

Rannikon mahdollisuudet Rannikolla kalapaikkojen etsiminen sujuu pitkälle samoin opein kuin isoilla järvillä, joskin keliolosuhteet täytyy ottaa vielä tarkemmin huomioon. Pienveneellä ei pidä lähteä suojaisimpia saarten sokkeloita kauemmas, vaikka tuuliolosuhteet suotuisilta vaikuttaisivatkin.

Ja pelastusliivit päälle!

Sisävesiin verrattuna rannikon keväinen ”mammahaukisesonki” on paljon pitempi ja antoisampi. Kun hauet kutevat järvissä melkein heti jäiden lähdettyä, täällä mädistä pulleita kaloja voi narrata jopa yli kuukauden ajan ennen kutua.

Vene antaa kalastukseen ulottuvuutta ja paremmat mahdollisuudet saaliiseen.

Lymypaikkoja hauille tarjoavat myös muut kasvustot, joskus kaukanakin selällä olevat. Esimerkiksi ahvenvidat, ärviät ja järvisätkimet eivät kurottele ruokojen tavoin korkealle pinnan yläpuolelle, joten niiden keksiminen voi olla konstikkaampaa. Mutta paikan löydyttyä se kannattaa painaa mieleen ja kalastaa huolella. Ruohosuojattu viehe kuten Kuusamon Ruoho-Räsänen voi olla tiheissä heinikoissa korvaamaton.

Osa ahvenista viihtyy haukimaisissa ruohikkoympäristöissä, mutta niitä kannattaa etsiä muualtakin. Kivikkoiset saarten rannat, niemien kärjet, karien ja luotojen reunat sekä virtasalmet ovat heittämisen arvoisia varsinkin lämpimän veden aikaan. Jos pinnassa näkyy pulinaa ja yläpuolella lokkien kuhinaa, siinä saattaa olla parvi kyrmyniskoja pikkukalajahdissa.

Matalat, ruohikkoiset, nopeimmin lämpiävät sisälahdet ovat kevään ottipaikkoja, jotka pienenkin paatin tai jopa kelluntarenkaan omistaja pystyy turvallisesti kalastamaan. Silloin on isoon kalaan enemmän kuin hyvät mahdollisuudet.

Kevät ja toisaalta myöhäissyksy tarjoavat rantamiehelle kaksi muutakin jännittävää vaihtoehtoa, nimittäin siian ja meritaimenen. Siikaa ongitaan matalahkoilta hiekka-sorapohjilta pohjaongilla, taimen puolestaan tavoitetaan kivikkoisilta rannoilta uistinvälinein. Varsinkin siikasaaliit ovat paikoin suuria, mutta niin tahtoo olla kalastuspainekin.

Kesällä rannikon uistinkalastajan pääsaalista ovat ahvenet ja pienehköt hauet, paikoin kuhatkin. Varsinkaan ahvenia ja haukia ei tarvitse lähteä merta edempää hakemaan, ruokakalat löytyvät parhaimmillaan oman laiturin nokalta lippaa tai lusikkaa nakellen. Se jos mikä on makoisaa lähiruokaa.

Ahvenet ja varsinkin kuhat tuovat kalastukseen uuden vaikeusasteen lähdettäessä tavoittelemaan niitä rantavesien ulkopuolelta. Sieltähän parhaat saaliit saadaan varsinkin syksyllä vesien jäähdyttyä. Nyt mielenkiinnon kohteena ovat matalikot syvänteiden keskellä, montut matalikoilla, erilaiset harjanteet ja ennen kaikkia niiden rinteet.

Tällaisia paikkoja on vaikea löytää ilman syvyyskarttaa ja/tai kaikuluotainta, jotka ovat lähes korvaamattomia apulaitteita. Ellei kättäleveämpää ole käytettävissä, rei-

Merelläkin kannattaa kokeilla rannalta heittämistä.

13

Kuusamo Professor Pikkukalan käyttäytyminen aktivoi pedon saalistusvietin Uistinten pyytävyys perustuu petokalojen saalistusviettiin. Pedon aistit terävöityvät, kun se havaitsee lähellään pikkukalojen veteen aiheuttamia värinöitä. Peto tekee pikaisen katsauksen kohteeseen ja arvioi, kannattaako siihen iskeä kiinni. On siis erittäin tärkeää, että uistin aiheuttaa vedessä meteliä ja kala valpastuu. Jos saaliin hahmo ja väritys ovat riittävän houkuttelevia, peto syöksyy sen kimppuun.

UVPINNOITE KAIKISSA

Professor 00, 180/60

C, UV

N-C, UV

BLU-C, UV

GR-C, UV

Uistimen koossa ei voi liioitella. Jos olet ollut tekemisissä kymppikiloisen hauen kanssa, olet varmaan huomannut, että sen suu on todella tehty syömiseen! Kitaan mahtuu jopa kilon painoinen lahna. Eikä ole lainkaan tavatonta, että hauki hyökkäisi oman lajitoverinsa kimppuun. Vesiemme krokotiilin eli hauen pyytämiseen olemme kehittäneet 18 sentin mittaisen suurlusikan. Jätti-Proffa toimii keväällä ja myöhään syksyllä vetouistellen tai heittämällä.

Professor 0, 130/44 Helmi

BLU-C

BLU/R-S

BL/Ye-S

FYe/FR-C

GR/G/S-S

GR/FYe/S-S

N-C

R/BL-C

Ye/BL/R-S

Suuret lusikat ovat poikaa suurhauen kalastuksessa, joten pidä silloin tämä Proffa mukanasi. Muista, että voit kiinnittää tämän uistimen siimaan kummasta päästä tahansa.

14

Kuusamo Professor Näin pedot saalistavat Tänä vuonna tuomme uusia värejä useimpiin uistinmalleihimme, joissa on erityinen uv-lakkaus. Kuosit ovat hienoja uutuuksia jo sellaisenaan, mutta pistimme vielä jotain kaupan päälle! Ihminen ei pysty aistimaan uv-säteitä, mutta monet eläimet pystyvät.

Ultraviolettipinnoite Biologisten tutkimusten mukaan uv-säteillä on todettu olevan selkeää vaikutusta muuan muassa kalojen keskinäisessä kommunikoinnissa. Uv-pinnoitekäsiteltyjä uistimia on ollut testissä monella kalastajalla. Havaintojen mukaan uv-käsitellyt vieheet ovat antaneet erinomaisia kalansaaliita.

1

UV

2

Uistimet normaalissa valossa, ylemmässä uistimessa uv-lakkaus

Uistimet mustassa valossa, erotat uv-lakatun uistimen selvästi

Professor 1, 115/27 Helmi Hauen, meri- ja järvilohen pyyntiin. Voit vetää tai heittää – toimii kalastustavasta riippumatta. Painostaan huolimatta uskomattoman leijaava uinti.

B-S

BL/BLU/Li-B, UV

BL/FR-C

BL/N-R

BL/FR/GR/FYe-C

BL/R/Ye-C, UV

BLU/FR-C

UV

BL/W/R/Ye-C, UV

BLU/GR-B, UV

FYe/O/BLU/S-S

N-B

UV

UV

UV

BLU-C

C

GR-C

N-C

G/R/R-C

R/FR/N-C

15

Kuusamo Professor Valitse viisaasti Oikea uistinvalinta on tie hyvään saaliiseen. Professorit sopivat lähes joka kalastustilanteeseen, niin hauelle, taimenelle kuin kuhallekin. Kalastajat ovat luottaneet Proffien pyytävyyteen kautta aikain.

Professor 1, 115/19 Helmi, kevyt

S

C

Uistimen kilpikonnakuvioinen pinta taittaa valoa siten, että uistimen kylki vilahtaa kirkkaasti. Epätasaisen pinnan vuoksi veteen syntyy värähdyksiä, jotka kalat aistivat kylkiviivallaan. Tämä malli sopii erityisesti vetouisteluun, mutta käytä myös kevyillä heittovälineillä.

Kesähelteillä lohikalat käyttäytyvät omituisesti. Normaalisti ne tykkäävät hyvin kylmästä vedestä – miksi ne sitten nousevat aivan pintaveteen keskellä kuuminta kesää? Vastaus löytyy lohikalojen ravinnosta eli muikuista.

Muikulla on tapana nousta suurina parvina lähelle pintaa kesähelteilläkin. Tavallisesti se tapahtuu myöhään illalla tai yöllä. Saadaksesi silloin kalaa, laita uistimesi uimaan oikeaan syvyyteen. Siihen tarkoitukseen sopii tämä kilpikonnakuvioinen Proffa – se ui pinnassa houkuttelevasti vilkkuen.

Professor 1, 115/36 Helmi, heitto

BL/BLU-S

BLU/R-S

FR/W/Gre-C

GR-B

Ye/BL/R-S

N

Gre/FYe/BLU-S

BR/BL-S

Proffa on oivallinen valinta taimenen kalastukseen! Tämä heittomalli soveltuu niin rannalta kalastukseen kuin venekäyttöön. Laajojen matalien rantojen kalastamisessa heittopituuksilla on suuri merkitys. Mitä pidemmät heitot ovat, sitä suuremman alueen uistin kalastaa. Muista taimenelle katkouitto eli pysäytä kelaus hetkittäin sekunniksi tai pariksi.

Professor 3 Onega, Helmi 60/13

BL/FYe/GR/FR-C

C-S

BL/R/BLU/W-S

R/Ye-S

S-C

Lohikalat ovat aktiivisia kylmässä vedessä. Kokeile tätä mallia heti jäiden lähdettyä tai myöhään syksyllä. Saatat saada hyvän taimen- tai rautusaaliin. Kalastuksessa ei kannata muuten unohtaa aivan viimeisimpiä avovesipäiviä.

Vanha kansa kertookin, että taimen tulee katsomaan ensilunta rantaveteen.

16

Kuusamo Professor Lohensukuiset vaativat ärsykkeitä Vaeltavat lohensukuiset kalat ovat varsin oikukkaita pyydettäviä. Tiesitkö, että merestä jokeen noussut lohi ei syö juuri lainkaan. Miksi se sitten ottaa uistimeen? Uistimeen nappaaminen on eräänlainen refleksi, joka syntyy, kun kala näkee jotain syömisen arvoista. Viehe voi olla myös niin ärsyttävä, että kala haluaa käydä puraisemassa sitä.

Viehe voi näyttää myös tunkeilijalta, joka haluaa valloittaa kalan olinpaikan ja siksi lohi käy näykkäisemässä vierasta.

Professor 2, 90/13 Helmi, kevyt

C

S

Mikäli olet ajatellut lähteä Inarinjärvelle punalihaisen perään, kannattaa ottaa tämä uistin mukaan. Järven vesi on kristallinkirkasta. Kilpikonnakuvioisen Professorin pinta kimaltelee kuin muikun kylki. Ja muikkuhan on inarilaisen taimenen pääravintoa. Tämä viehe toimiin muuallakin, missä lohikalat nauttivat ravinnokseen muikkua, pikkusiikaa ja salakkaa sekä norssia.

Professor 2, 90/18 Helmi

B-S

BL/FR-C

BLU/FR-C

BL/N-R

BLU/GR-B

C

FYe/O/BLU/S-S

GR-C

G/R/R-C

N-B

N-C

Tämän Professorin erikoisuus on tuplakoukutus. Lohikalat ovat tunnetusti kovia rimpuilemaan. Kahdesta koukusta ei niin helposti venkoilla irti! Tarjoa lohikalojen lisäksi hauelle ja kuhalle. Tämä viehe toimii myös haukipilkkinä.

Kuusamon Facebook -fanisivulla voi nähdä, kuinka suomalaiset ovat saaneet kalaa kuusamolaisilla.

Käy tutustumassa www.facebook.com/kuusamonuistin. Sivuilla törmäät saaliskuvien lisäksi uutisiin kalavesiltä, ja saatatpa saada joitakin kalavinkkejä!

17

Kuusamo Professor Tämä pohjan tuntumassa uiva Proffa kelpaa lohikaloille. Tämä on rannalta kalastavan lohimiehen lusikka.

Lohien lisäksi tällä saa hyvin myös haukea. Yksi 2016 uutuusväreistä on kulta-ahven (BL/GO/R-C, UV).

Professor 2, 90/26 Helmi, heitto

BL/BR/FYe/N-C

BL/FR/Ye-C

BL/FYe-C

BL/O/BLU-S

BLU/BL/Ye-S

BL/R-S

BLU/Li/O-C

BL/GO/R-C, UV

BR/BL-S

BLU-C

BLU/O-C

UV

BL/R/O-C, UV

FR/W/Gre-C

GL/BL/R-C, UV

Gre/FYe/BLU-S

BLU/R-S

GL/BL/BLU/O-S

UV

GL/GR/Ye/R-S

GR/FYe/FR-S, UV

UV

GR/FYe/S-S

Pink/BLU/W-S

UV

GR-B

GR/G/S-S

N-B

N-C

R/BL-C

R/C-C

BL/R/S-S

BLU-B

Professor 2, 90/18 Ruohikko

BL/GR/FYe/FR-S

N-B

N-C

Erikoispaikkoihin sopiva ruohikkouistin. Proffan ystäville suosittelemme juuri tätä mallia!

18

GR-C

Kuusamo Professor Professorit, jotka antavat lohta Tutustu malleihin, joita suosittelemme lohikaloille.

Professor 3, 75/9 Helmi, kevyt

S

C

Tämä on todellinen kojamon kiusaaja! Suuri uroslohi on yksi vaikeimmista kaloista pyytää. Sen saa ottamaan vain ärsyttämällä. Viekas vanha kolli saattaa käydä tarkkailemassa kalamiehen kikotinta sivulta ja takaa. Se tutkii viehettä ja hätistelee sitä toisinaan pyrstön lyönnein. Jos viehe on tarpeeksi ärsyttävä, kojamo ampaisee kuopasta aggressiivisesti lusikan kimppuun ja puree sitä voimalla. Tässä yksi tunnetuimmista kuusamolaisista, johon moni suurlohi on haksahtanut.

Professor 3, 75/12 Helmi

B-S

BL/GO/R-C, UV

C

GR/FYe/R-S, UV

UV

GL/BL/R-C, UV

UV

O/Li/BLU-S

N-B

BLU/GR-B

UV

GR-C

N-C

R/FR/N-C

R/Ye/BLU-S

Taimenet ovat tykästyneet salakoihin, muikkuihin ja norsseihin. Tässä malli, joka jäljittelee juuri edellä mainittuja pikkukaloja. Heitä tai vedä – toimii molemmilla kalastustavoilla.

KALAVINKKI: Vastatuuleen heittäminen on tekniikkalaji! Uistimen muodolla ja painolla on tietenkin suuri merkitys, mutta olennaisinta on heittotyyli.

Vastatuuleen kannattaa heittää mahdollisimman matalia heittoja.

Tee nopea sivusuuntainen heittoliike ja pyri saamaan uistin lentämään mahdollisimman matalalla kaarella.

19

Kuusamo Räsänen Kaikkien kalastustyylien viehe Räsäsestä tiedetään, että sillä saa kalaa kaikki. Syynä on sen helppokäyttöisyys. Sen uinti sopii kaikille uittotyylistä riippumatta. Kelaat sitten kovaa tai hiljaa, Räsänen pyytää.

Räsänen, 90/28 Helmi

BL/C-S

UV

BL/R/O-C, UV

BLU-C

GL/BL/R-C, UV

BL/R-S

FR/BLU-S

UV

FYe/FR-C

GL/Ye/R/BLU-S

GR/FYe/R-S, UV

GR-B

GR-S

R/BL-C

GL/Li-C

UV

GR/R-S

R/BLU/R-S

S-C

Tätä mallia kutsutaan opas-Räsäseksi. Lempinimi tulee siitä, että monet kalastusoppaat käyttävät sitä mielellään erityisesti hauenkalastuksessa. Tämä uistin lentää hyvin ja pyytää erilaisilla kalastustyyleillä. Voit kelata sitä nopeasti tai hitaasti, uinti on aina vaan yhtä tehokas. Oppaat ovat antaneet Räsäs-faneille kalanarvoisen vinkin. Uita viehettä epäsäännöllisesti kelaten: aloita kelaus rauhallisesti ja tee pienen hetken päästä pysäytys. Jatka kelausta hitusen nopeammalla tahdilla ja pysäytä kelaus taas viiden tai kuuden kammenpyöräytyksen jälkeen. Palaa pysäytyksen jälkeen taas hitaaseen kelaukseen. Hauki ärsyyntyy epäsäännöllisesti puikkelehtivasta lusikasta ja hämmästyttävän usein se koppaisee kiinni kelauksen pysähdyttyä. Kolme uutta uv-käsittelyn saanutta väriä, joissa on taustalla näyttävä hämähäkinseittikuvio.

Räsänen, 70/10

C-S

C/R

C/S-S

S-C

Tästä seitsemänsenttisestä Räsäsestä koko tarina sai alkunsa. Historia juontuu Tenojoen rantamaille, jossa tämän vieheen jäljittelemätön muoto kehiteltiin. Aivan ensimmäinen Räsänen on tehty historiantuntijoiden mukaan kuparisesta kahvipannun kyljestä. Lohta sillä alunperin tavoiteltiin ja vieläpä hyvällä menestyksellä. Ei ole lohen uistinmaku muuttunut vuosien saatossa, näin kertovat Tenon saalistilastot.

20

Kuusamo Räsänen Räsänen, 70/10 Ruohikko

BL-C

BL/R/S-S

BL/Ye-S

C

BLU

FYe-S

C-S

S-C

GR

Kaislikko tai lumpeikko on hyvä kalapaikka. Jotta uistin ei jäisi kiinni kasvillisuuteen, käytä tätä Räsäsen mallia.

Sen nerokas ruohikkokoukku estää uistimen tarttumisen vesikasveihin.

Räsänen, 50/11 Ruohikko

BL-C

C/Ruska-S

C-S GR/FYe/FR-B

S-C

GR W/R/BL-B

Pienempi ruohikkomalli on suurien ahvenien pyytäjä lumpeikoiden ääreltä, sillä tämä viehe ei jää kiinni ruovikkoon tai lumpeisiin.

Räsänen, 70/20 Helmi, ruohikko

BL-C

BLU

BL/Ye-S

BR/FYe-C

FR/BLU-S

C-S

GR-B

FYe/FR-C

Li/B-B

GR/FYe-S

R/BLU/R-S

S-C

Tämän Räsäsen perässä on erityinen ruohosuojakoukku, jossa teräksiset viikset pitävät asiaankuulumattomat saaliit loitolla. Sen sijaan kala jää koukkuun kiinni – kalan puraisu painaa koukun viikset kasaan ja neulanterävät painuvat kalan leukoihin.

21

Kuusamo Räsänen Seisemän senttiset makupalat Tämä on suosituin kuusamolaisista uistimista. Kokeile uusia uv-värejä.

Räsänen, 70/20 Helmi

B-S

BL-C

BL/O/BLU-S

BL/R/BL-S

BL/R/Ye/W-C

BLU/FYe/FR-S

UV

C

O/W/BLU-S

BLU/R-S

GL/BLU/R/Ye-S, UV

FR/Ye/FR-S

GR/B-B

R/C-C

GR/B-C

GR/O/R-C

W/O/BL/C-C

UV

BR/FYe-C

GR/FYe/R-S, UV

R/FR/FYe/Ye-S

W/GR-B

GL/BL-C

BLU/Li/R-S

GR/FYe/FR-S

Li/R/S-S

BLU/B-S

FR/BLU-S

GR-B

BL/W/Li/BL/O-S

BR/B-C

FYe/GR/BLU/W-B

GR/FYe-S

BL/W/BR/BL/Li-S

GL/GR/Ye/R-B

C-S

BLU/GR-S

UV

GL/BL/BL/R-B, UV

BL/Li/BLU/W-S

BL/R/Ye-C

BLU

BLU/S-S

FYe/FR-C

22

BL/W/BLU/BL/R-S

GL/FR/C-C

BLU/W/FR-S

Li/B-B

BL/R/S-C

BL/Ye-S

BL/Ye/FR-S

GL/BL/R-C, UV

BL/GR/FYe/S-S

UV

BLU/W/O-S

R/BLU/R-S

R/Ye-C

S-C

Kuusamo Räsänen Paranna saalista vaihtamalla kalastustekniikkaa Pikku- Räsäset soveltuvat kevyeen kalastukseen kaikkialla, mutta erityisesti puroilla ja joilla. Talvella kirjolohen pilkintään.

Räsänen, 50/11 Helmi

B-S

BL/BLU/FYe/FR-S

BL-C

FYe/FR/BLU-S

BL/R/Ye-C

BL/R/S-S

BR/B-C

FR-S

GL/BL/R-C, UV

GR/FYe/FR-S

GR/FYe/R-S, UV

R/BLU-S

UV

GL/GR/Ye/R-C

BLU/GR/S-C

GL/R/O/BLU-S, UV

UV

GR-B

UV

Li/B-B

Li/R/S-S

O/W/GR-B

O/W/BLU-S

R/Li-S

UV

FR/BLU-S

BL/R-C

O/Ye-C

O/FYe/BL-S

BLU/FYe/FR/S-S

C-S

FYe/FR-S

BL/O/FYe-S

BL/R/O-C, UV

BL/R/Ye-S

BLU/W/FR-S

FYe/FR-C

BL/O/BLU-S

S-C

W/R/BL-S

Räsänen, 40/6 Helmi

B/FR-B

C-S

R/BLU/R-S

GR/FYe/FR-S

R/Ye-S

S-C

23

Kuusamo Puukala Haukivaappujen klassikko vuosikymmenten takaa!

Puukalalla on tikittävä uintityyli, jota kalastaja voi ryydittää pienillä vavannykäyksillä. Tämä vaappu sopii etenkin matalien vesikasvien verhoamien paikkojen kalastamiseen. Se ui lähellä pintaa, eikä siksi jää kiinni helposti pohjakasveihin.

Puukala, 110/20

1

5

6

7

8

15

kuva: Rikhard Luoto

20

24

Kuusamo Santeri Tässä on kovan luokan uutuus kuhan kalastukseen. Olemme tehneet vaapun, jonka uintia voi virittää kuhunkin tilanteeseen sopivaksi.

Uistelupiireissä yleisesti tunnetaan, että kuhan mieltymykset vaapun uintiin vaihtelevat jopa päivittäin, joten pienelläkin vaapun uinnin säätämisellä voidaan saada ihmeitä aikaan. Santeri-vaapun virittämistä on helpotettu laittamalla siihen hieman normaalia pidempi nokkalenkki, joka kestää jopa 25 kg:n vetoa. Vaappuun valittiin uintilevyksi ovaalin muotoinen satulalappu, sillä sellaisella varustettu vaappu sietää erilaisia vetonopeuksia ilman ongelmia. Runko on tehty yhtenäisestä, kestävästä muovista, eikä se siitä syystä voi haljeta tai päästää vettä sisäänsä. Santeri on erityisesti suunniteltu kuhalle, mutta sillä saa myös haukia ja taimenia.

Santeri sopii erityisesti vetouisteluun, mutta se on omiaan myös heittokalastukseen. Santeri on kokoisekseen painavahko ja lentää hyvin.

Kuusamo Santeri, 110/11

UVPINNOITE KAIKISSA BL/GR/FYe/FR, UV

GL/BLU/W/O, UV

GL/BL/Gre/O, UV GL/GR/FYe/R, UV

GL/FR/G, UV

GL/BL/G/R, UV

GL/Pink/W, UV

GL/Li/Gre/O, UV

GL/FYe/W/O, UV

GL/BL/GR/FYe/O, UV

Santerin uinnin viritys.

Joskus iso kala saattaa vääntää nokkalenkkiä siten, että vaappu lähtee uimaan jommallekummalle sivulle. Korjaa uintiliike seuraavasti: käännä nokkalenkkiä varovasti vastakkaiseen suuntaan, mihin vaappu uidessaan vedessä puoltaa.

25

Kuusamo Kumma Kummassa on yhdistetty lipan ja vaapun hyvät puolet. Vieheen edessä pörisee propelli, joka aiheuttaa veteen kalojen kylkiviivaa stimuloivia värinöitä. Kumma sopii niin koskikalastukseen kuin seisovan veden kalastukseenkin.

Tähän uistimeen ottavat lohikalat, ahven, hauki ja säyne. Vuoden 2016 uutuusväreinä neljä nättiä uv-hileväriä!

Kumma, 10 g

101

102

104

105

106

UV

501

UV

503

KALAVINKKI: Vastuullinen kalastaja noudattaa aina kalojen alamittoja. Mitta ei kuitenkaan aina satu mukaan. Sen sijaan mukana on aina vapa, joten miksi et merkitsisi kalojen alamittoja siihen? Merkkaa vapaan vedenpitävällä tussilla tai teipillä alamitat.

26

108

107

500

502

103

UV

UV

Kuusamo lusikat Petokaloja monessa sarjassa Oletko tullut ajatelleeksi, että muutamat särkikalat käyttävät ravinnokseen muita kaloja? Toutain ja säyne iskevät hanakasti pienten kalojen kimppuun, vaikka toki nauttivat myös hyönteisravintoa. Molemmat kasvavat isoiksi ja taistelevat siiman päässä lohikalan tavoin. Hieman harvinaisemmista särkikaloista turpa ja vimpa ovat sellaisia, jotka tarttuvat uistimeen myös. Se on sinänsä ihmejuttu, sillä niiden pääasiallinen ravinto koostuu madoista, kotiloista ja muista pienistä vesieläimistä. Suomessahan elää noin 70 kalalajia, joista ahvenkalat, lohikalat ja hauki ovat yleisimpiä uistinkalastajan kaloja. Totta vie Proffa ja Räsänen ovat niille kaikille soveltuvia vieheitä, mutta joskus saatat saada entistä enemmän onnistumisia, kun kokeilet Kuusamon erikoislusikoita.

Taiga, 85/24

BL/BLU-S

BL/BLU/S-S, UV

BL/G/R-C

UV

BL/GR-S

FR/FYe/BR-S

BL/O-C

BL-C

BL/Li/BLU/GR-S

R/FYe-C

Tässäpä ensiluokkainen viehe meren pilkkukylkien tavoitteluun. Meritaimen näet on tykästynyt Taigan muuttuvaan uintiin. Jyrkkään käännetty takaosa aiheuttaa pientä kevyttä liikettä hitaalla kelauksella. Uinti muuttuu hermostuneeksi, kun kelausnopeutta lisätään – uistin alkaa poukkoilla sinne tänne levottomasti. Tässä on Taigan tehokkaan pyytävyyden salaisuus: voit muuttaa uistimen uintia radikaalisti vaihtelemalla kelaamistahtia. Tähän uistimeen nasauttaa myös kesähauki ja joskus myös kuha.

Kruunu, 85/19 Helmi Lokakuusta joulukuuhun käy melkoinen tohina länsirannikon taimenapajilla. Punalihaisten perässä olevat kalastajat virpovat tyrskyissä siimat viuhuten. Taitava uimari Kruunu on ollut monen vuoden ajan yksi suosituimmista vieheistä taimenen kalastajien keskuudessa. Rannalta kalastavat ovat kiitelleet sitä, että Kruunua pystytään uittamaan muutaman sentin syvyydessä. Matalien rakkolevärantojen kalastamisessa matalauintisuus on erityisen hyvä juttu.

BL-C

BLU/S/R-S

CBR/Ye/BL-S

GR/B/W-B

BR/S/Ye-S

S

27

Kuusamo lusikat Tundra, 85/19

BL/BLU/S-S, UV

UV

BL/R/C-S

BL/Li/BLU/GR-S

R/FYe-S

BL/R/BLU/W-C

Ye/BL/Ye-S

Meritaimen kiinnostuu nimenomaan parvestaan erilleen joutuneista pikkukaloista. Se saattaa seurata saalistaan pitkään ja iskeä vasta tovin päästä. Jos tapaat seurailevia taimenia, kokeilepa tätä vinkkiä: Kelaa nopeasti useampia kammenpyöräytyksiä. Tee sen jälkeen pysäytys. Uistin lähtee vajoamaan väristen ja silloin kala iskee. Tundralle on muuten suunniteltu erityinen stoppariuinti. Se vajoaa houkuttelevasti pyörähdellen!

Tundra, 75/15 Pienin Tundra on raudulle sopiva viehe nopean liikkeensä vuoksi.

BL/BLU/S-S

BL/Li/BLU-S

Ye/BL/C-C

Vuono 6, 75/16 Helmi Tämä uistin etenee mutkittelevasti vietellen! Monet kutsuvat tätä uintityyliä s-liikkeeksi, jolla on selkeä yhteys pikkukalan käyttäytymiseen rantavedessä. Tarjoa isoille lohikaloille ja toutaimelle.

Li-S

FR/FYe-S

W/BLU-S

Kuha, 70/14 Helmi Tätä mallia voit käyttää kuhan vetouistelussa tai jiggailussa.

BLU-S

FR/FYe/BR-S

GR/FYe/FR-S

28

R/C-C

Kuusamo lusikat Testaa vieherallia Toisinaan kalan ottihalukkuus voi hiipua heikoksi. Vaihda silloin vieheen väriä ja kokeile erilaisia uistimen kokoja ja testaa erilaisia uittotyylejä. Tätä sanotaan vieheralliksi.

Lätkä, 70/25

BL/BLU/S-S, UV

UV

C/Ruska

BL/BL/R-C

GR/FYe/FR-C

S/ Ruska

BR/W-W

UV

GL/GR/Ye/R-C

GL/BLU/R/Ye-S, UV

R/FYe-C

GR/W-S

BL/Li/BLU/GR-S

R/BL-C

R/FYe-FYe

W/BLU/Li-C, UV

UV

W/Pink-C

Lätkä, 70/14

BL/BLU/S-S, UV

UV

BL/BL/R-C

BLU/S/R-S

C-S

Li/GR-S

BL/S-S

BL/Li-S

BL/GR/FYe/FR-S

BL/Ye-S

BL/BLU/W/FR-S

GL/BLU/R/Ye-S, UV

BLU/R-S

UV

GL/GR/Ye/R-C

S

R/BL-C

Ye/Li-S

Ye/S/BLU-S

BL/BLU/W/FYe-S

BL/Ye/R-S

BLU/R/Ye-C

GR/O-B

W/BLU/Li-C, UV

UV

29

Kuusamo lusikat Pikkutarkkaa pilkutusta taimenelle, hauelle yksinkertaista Kun aloitamme suunnittelutyön, otamme aina huomioon muutaman lainalaisuuden, jotka liittyvät vieheen väriin ja muotoon. Olemme vuosien saatossa huomanneet, että kunnon lohikalavieheen uinti on vilkas – se saadaan aikaan virtaviivaisella lusikan rungolla, joka on muotoiltu sopivan kurvikkaaksi.

Lätkä, 55/10 BL/GR/FYe/FR-S

BL/Li/BLU/GR-S

GR/B/R-S

BLU/R-S

R/BLU/W-S

S/Ruska-S

Taimenelle, kirjolohelle ja raudulle. Kyseessä on näppärä pikkulusikka, joka lentää pitkälle ja sopii pilkintäänkin.

Eräs kalaporukka kokeili sitä menestyksellä kuhan jokipilkinnässä muutama vuosi sitten.

Taimen, 75/25

BL/Li/BLU/GR-S

BL/BLU/R-S

W/FR-S

W/Ye/BL-S

W/BLU-S

Tästä lusikasta työstettiin aikanaan melkoisen muodokas viehe. Meritaimenhan innostuu sellaisista vieheistä, jotka vilkkaasti potkien poukkoilevat kyljeltä toiselle. Houkuttelevan uinnin saa aikaan juuri voimakas mutka lusikan perässä.

Taimen Super, 75/17

BR/R/FYe-C

C/R

GR/BLU-S

S/R

S/FR/Ye

FR/BLU/Gre-S

GR/FYe/FR-C

W/Ye/BL-S

Ye/R-B

Meritaimenen kalastussesonki sijoittuu huhti- toukokuulle ja loka-marraskuulle. Valitse silloin kohteeksi ulkomeren laidalla oleva kivikkoinen saarenranta tai tyrskyluoto. Saaliin saamisen viimeistelee tämä meritaimenelle suunniteltu Taimen-Super. Valitse värikartasta jokin sopiva väri – valinnassa voit käyttää tunnettua teoriaa, jossa sävy valitaan valaistuksen mukaan. Hämärällä kelillä tummempia ja kirkkaalla kelillä kirkkaampia värejä.

30

Kuusamo lusikat Raudanmakuisia herkkupaloja Haukivieheissä käytämme aavistuksen hillitympää muodokkuutta. Lohikalalusikkaan verrattuna profiili on kuppimaisempi ja leveämpi. Tämän ansiosta uinnista tulee leppoisa, ja sehän sopii hauen makuun. Entä hyvä haukiväri?

Yksivärinen tai kahden sävyn sekoitus – tehosteena lähes aina ovat raidat. Kokeile Hauen sinisiä tai vihreitä värejä sekä Suurhauen uusia uv-värejä.

Hauki, 80/22

BL/R/FYe-S

BL/R/S-S

BLU/R-S

GR-S

BLU-S

GR/R-B

Suurhauki, 95/40

BL/GR/FYe-S

BL/BLU-S

BL/R/FYe/O-C

BLU-C

BL/R/O-C, UV

FR/R-S

GL/GR/Ye/R-C

GR-C

BL/G/R-C

UV

BL/R-C, UV

GL/BL/R-C, UV

GL/Pink/W-S

GR/FYe/R-S, UV

UV

UV

UV

GL/Ye/R/BLU-S

R/BL-C

S-C

31

Sulje silmät ja valitse väri Teksti ja kuvat: Niko Satto & Mika Nummisto, Suomen Haukiseuran perustajajäseniä ja Kalastus-lehden toimittajia

Kalareissulla kannattaa aina välillä hetkeksi rauhoittua ja pysähtyä katsomaan ympäröivää maisemaa. Sulkea sitten silmänsä ja ajatella värejä, jotka parhaiten jäivät maisemasta mieleen. Kun tämän jälkeen valitsee rasiasta uistimen, jossa on mahdollisimman samankaltaiset värit, voi vaikka yllättyä.

Tämä edellä kuvattu teoria tuli luettua varmaan kolme vuosikymmentä sitten jostain kalastusalan julkaisusta. Silloin, kun aistit olivat avoimempina kaikelle uudelle, tuli tätä mielenkiintoista teoriaa sovellettuakin, kunnes asia unohtui taas vuosiksi. Tämä vuosikymmenten takainen oppi tuli viime syksynä mieleen yhdellä merikalastusreissulla, kun kalat eivät oikein olleet yhteistyöhaluisia. Onnistumiset saivat ajattelemaan, että olisipa tämän muistanut kaikilla niillä kerroilla, kun on tullut tuskailtua värivalinnan kanssa!

Kesäisellä merellä Tätä kirjoittaessa ulkoilma on kuin lasillinen lonkeroa, harmaata ja kylmää, ja se näkyykin huurteisen lasin läpi.

Onneksi eri paikkojen ja vuodenaikojen värimaailmaa voi tutkia valokuvista.

Oheinen kuva on kesäiseltä mereltä. Värejä on tarkoituksella vähän korostettu, jotta mielikuva olisi mahdollisimman vahva. Silmät suljettuina jää mieleen, että maisemaa hallitsevat sininen meri ja taivas, jonka pilvien välistä pilkistävä aurinko sävyttää keltaiseksi.

Luotoa peittävä kasvillisuus ja puun lehdet puolestaan ovat vahvasti vihreitä. Rantojen kivistä jää viivähtävä vaalea muisto.

Kun kuvaa katsottuaan ja hetkeksi silmät suljettuaan, katsoo Räsäsen värikarttaa, ensimmäisenä silmiin osuu GR/FYe-S. Kyseistä väriä ei silloin ollut rasiassa, kun tämä maisemakuva otettiin, mutta kovin kaukana ei ollut myöskään FYe/GR/BLU/W-B, jossa jo nimensä mukaisesti on vihreää (GR) ja sinistä (BLU) sekä valkoisia (W) pisteitä muistuttamassa rannan kivistä. Fluorikeltainen (FYe) on vahvempi kuin auringon antama keltainen sävy, mutta toisinaanhan yliärsyke onkin tarpeen.

Ja ainakin tällä reissulla valinta osui nappiin ja väriteoria sai taas uutta tukea.

GR/FYe-S

FYe/GR/BLU/W-B

32

Värien Lappi Kuusamon Uistimen lippamaailma sopii sekä kokonsa että väriensä puolesta erityisen hyvin tummiin sisävesiin ja jalokaloille. Kun saapuu syksyn värien kyllästämään jokirantaan, on melkeinpä itsestään selvää, ettei pakista tule valinneeksi esimerkiksi sinivalkoista (BL/O/BLU-S) Kuf-lippaa. Silti ei kannata olla liian ehdoton. Jonain haastavana päivänä täysin poikkeava väri saattaakin toimia. Varsinkin hauki saattaa purra tummassa syysvedessä hyvin sinivalkoista viehettä, vaikka ahvenet ja lohikalat sitä karttaisivat.

Älä unohda ärsykevärejä Pelkästään suljettujen silmien teoriaa soveltamalla ei koskaan voisi valita ärsykevärejä. Eihän ympäröivä maisema milloinkaan voi näyttää pinkkivalkoiselta Kummalta (väri 108) tai fluorikeltaiselta Tundralta (R/FYe-S). Esimerkiksi samentunut vesi voi vaatia paljon ympäristöään rajumpia värejä. Joskus kalan syöntihaluihin taas vaikuttaa ilmanpaine, kuun asento tai jokin muu tekijä, joka ei ulkoisesti näytä muuttavan kalapaikan olosuhteita. Jos kalapaikan värejä toistava viehe ei anna tulosta, kannattaa kokeilla vahvaa yliärsykettä.

Yllä olevaan maisemaan sopii esimerkiksi koko Loimulippojen perhe, raidat kun toistavat sellaisenaan ruskan värejä. Samoin Kuf-lippojen värikartasta voi yhdellä silmäyksellä havaita, että noin puolet värikartasta toistaa eri tavoin noita ruskan värejä. Punakeltainen FYe/FR-B ja aamuruskon värinen BLU/FR-C esimerkiksi ovat oivallisia valintoja.

Jotkut uskovat, että viehevärit on tehty vain kalastajia varten. Sikäli tämä tietysti pitää paikkaansa, että harva kala omistaa lompakon. Yksittäisellä reissulla voikin saada yksittäisen kalan melkeinpä millä tahansa värillä.

Mutta olemmepa joskus testanneet lippoja ahvenia kuhisevalla pikkujärvellä, jossa saman vieheen eri värivariaatioilla saatiin tilastoihin kymmenien ahventen ero. Sen sijaan, että hankkisit useita erilaisia viehetyyppejä, voi joskus olla viisaampaa valita tutusta ja toimivasta suosikkiuistimesta useampiaerilaisia värejä erivärisiin olosuhteisiin.

FYe/FR-B

Toisaalta, kun katsoo Kitkajoelta lippaan tarttuneen pikkutaimenen värejä ja sulkee silmänsä, jää BLU/FR-C mieleen kolme pääväriä.

Arvaatte varmaan, mikä on kalan

suussa näkyvä, mutta pelkkää

kuparista taustaansa

esittelevän Volframi-lipan

väri.

33

Kuusamo lipat Vieheet, jotka kalat todella huomaavat

Volframi-lippa, 14 g

BL/FR/FYe/GR-S

BL/R-C

R/BL/C-C

FR/W/BL-B

Tässä on pitkäheittoinen pikkuviehe. Volframi on lyijyäkin painavampaa. Me Kuusamossa aloitimme sen käyttämisen lipan runkomateriaalina muutama vuosi sitten. Saimme heti paljon kiitosta – kalastajat kehuivat sen lento-ominaisuuksia. Lisäksi kalastajat totesivat, että se uppoaa nopeammin kuin tavalliset lipat. Monissa virtavesissä hitunenkin lisää uimasyvyyttä voi merkitä saaliin tuntuvaa parantumista. Lisävinkiksi: käytä ohutta kuitusiimaa, niin viehe lentää entistä pidemmälle ja vajoaa nopeammin.

Volframi-lippa, 10 g

BL/C

BL/FR-C

FYe/FR/B-B

BL/FR/FYe/GR-S

R/BL/C-C

GR/BL/S-S

Kuusamon Volframi-lipat ovat tehty kestävistä materiaaleista. Runkolanka on vahvaa rosteria – se ei väänny, vaikka siiman päässä teutaroisi suurikin kala. Lipan lehdet ja nivelet ovat suunniteltu siten, että vinha pyörimisliike alkaa heti kelauksen alkuvaiheessa. Tämä malli sopii ahvenelle, kirjolohelle, taimenelle ja harjukselle.

Volframi-lippa, 6 g

BL/C

GR/BL/S-S

FYe/FR/B-B

R/BL/C-C

R/S

Harjus on yksi lippakalastajan odotetuimmista saaliskaloista. Tartuttuaan uistimeen se nostaa komean selkäevänsä pystyyn ja tekee näyttäviä hyppyjä. Volframi-lipan etuna on sen pitkäheittoisuus – lisämetrit heitoissa kohentavat saalisvarmuutta.

34

Kuusamo lipat Katsopas tarkemmin seuraavaa saaliskalaasi. Sen kyljessä kulkee pituussuunnassa pisterivistö eli kylkiviiva, jolla kala aistii veden värähtelyjä. Lippauistimet ovat juuri niitä vieheitä, jotka kutkuttavat tätä aistia. Korkeataajuisella pärinällä on suuri merkitys siihen, miten kala havaitsee vieheen.

Taimen-lippa, 18 g

C-R

S

FR/GR

S-R

W/R/BL-C

Tämä viehe on suunniteltu alunperin taimenelle, mutta tähän nasauttaa todella hyvin myös toutain, joka on suureksi kasvava särkikala. Toutaimia saadaan erityisesti virtavesistä. Keskellä kesää ne nousevat kosken koviin kuohuihin ja ne iskevät lujaa vieheisiin. Hellekauden ulkopuolella niitä näkee isojen suvantojen keskellä loiskauttelemassa.

Monet saattavat luulla, että molskahdukset ovat lohien aiheuttamia, mutta todellisuudessa kyseessä ovat toutaimet. Tunnettuja toutainpaikkoja ovat Vanhankaupunginkosken suvanto Helsingissä, Lempäälän Kuokkalankoski ja Kymijoki Kotkassa.

Kuusamo-muovikalalippa, 9 g

C-R

BL/Ye-C

FR/BL-C

C-R/R

S-R/R

Tässä on oivallinen lippa ahvenelle. Edessä surisee lippa, joka aiheuttaa veteen erilaisia värinöitä. Perässä on suunnittelemamme kalajäljennös – se imitoi pikkukalaa, jotka ovat eritoten isojen ahventen ruokalistalla. Parhaimmillaan Muovikala-lippa on sellaisina hetkinä, kun ahvenparvet ajavat takaa salakkaparvia rantamatalassa.

TIESITKÖ?

Oletko tullut ajatelleeksi, että lohet vaeltavat elämänsä aikana satoja ellei tuhansia kilometrejä. Ne lisääntyvät joessa ja elävät muutamia vuosia ensin siellä, minkä jälkeen ne vaeltavat merelle syömään silakkaa ja kilohailia. Merellä lohet lihovat ja palaavat isoina lohina takaisin jokeen kutemaan.

35

Kuusamo lipat Loimu-lippa, 4 g B

C

GR/BL/S-S

R/BL/C-C

S

Pienillä vieheillä ei saa pelkästään pientä kalaa. Myös suuret siiat, harjukset, puronieriät sekä ajoittain myös taimenet nautiskelevat pientä ravintoa. Näille vaikeasti tavoitetuille lajeille soveltuvat juuri pienet lippauistimet. Lohikalojen lisäksi myös turpa ottaa pieneen lippaan. Se on isoksi kasvava särkikala ja loistava urheilukala, jota löytyy monesta Etelä-Suomen järvestä ja joesta.

Loimu-lippa, 7 g B

C

S

Loimu-lippojen väritys yhdistetään usein Lapin ruskaan. Kun lippa lähtee pyörimään vinhasti, loimujen värit muodostavat sellaiset värien sinfoniat, että siinä on kalojen päät pyörällä. Tarjoa Loimua harjukselle, nieriälle, siialle ja taimenelle. Erityisesti suosittelemme tunturijärvien kalastajille.

Loimu-lippa, 7 g Ruohikko B

C

S

Yleisön pyynnöstä suunnittelimme vuosia sitten ruohikkomallin tästä lipasta. Monet nimittäin käyttävät Loimua pienissä kivikkoisissa puropahasissa. Ruohikkomallissa on koukku, jonka ansiosta lippa kulkee kivikkoistenkin paikkojen yli ilman kiveen tarttumista.

Balance-lippa, 10 g

B/BLU-B

C/R-C

FR/FYe/GR

S/R-S

Islantilaiset lohenkalastajat luottavat kuusamolaisiin lippoihin! Balance on ollut Islannissa suosittu jo vuosikausia.

Suomessa sitä kannattaa niin ikään tarjota lohelle, mutta myös hauelle ja ahvenelle.

Paavo-lippa, 7 g UV B

BL/BLU/S-S, UV

BL/C-C

UV C

R/GR/B-B, UV

BL/R-BL

UV R/O/C-C, UV

S

Kuusamon Uistimen perustajajäsen Paavo Korpua toi tämän vieheen markkinoille jo vuonna 1973. Hän suunnitteli sen erityisesti ahvenelle, mutta sittemmin myös harjuksen ja raudun kalastajat ovat siitä innostuneet. Kolme uutta uv-väriä.

36

Kuusamo lipat Lippaan nappaa Eipä taida olla olemassa sellaista kalalajia, joka ei lippaan nappaisi. Monet särkikalatkin haksahtavat lippoihin – jopa itse särki! Syynä laajaan kirjoon lienee se, että lippa muistuttaa vedessä joko isoa vesihyönteistä tai pientä kalaa. Muutamat Kuusamon lipat ovat ryyditetty pienellä perhokoukulla juuri sen vuoksi, että lippa aiheuttaisi nälän tunnetta myös hyönteisten syöjille. Lohikalat ottavat hanakasti lippaan koko avovesikauden. Hauki, ahven ja särkikalat nappaavat parhaiten keskikesällä.

Kuf-lippa, 7 g Perhokoukku BL/BLU/Li-C

BL/BLU-B

BL/GR-S

BL/O/GR-S

BL/O/BLU-S

C-BL

C-R

BL/Ye-C

BL/R-S

FR/BL-C

FYe/FR-B

S-R

FR/FYe/GR

W/R/BL-C

Pörröinen perhokoukku houkuttelee erityisesti hyönteisten syöjiä. Perhon siikaset ovat kuin nippu ötökän jalkoja.

Sopii taimenelle, ahvenelle ja harjukselle. Valitse lipan väri kalastuspaikan mukaan. Kirkkaaseen veteen hopean sävyä ja tummaan veteen kuparia tai messinkiä.

Kuf-lippa, 5 g Perhokoukku

BL/R-C

BL/O/BLU-S

BL/GR-S

BL/BLU-B

BL/Ye-C

C/BLU/R-C

BLU/FR-C

FYe/FR-B

C-BL

FR/FYe/GR

FR/BL-C

C-R

S-R

BL/O/GR-S

W/R/BL-C

Näin pienien lippojen heittäminen vaatii kevyet välineet ja ohuen siiman. Pienten lippojen käyttäminen kuitenkin kannattaa; siika- ja harjusvesissä ne ovat ihan ehdottomia. Jos lippa ei lennä tarpeeksi pitkälle, laita yksi tai kaksi pientä painoa siimaan noin 15–20 cm päähän lipasta.

37

Ryhtyisinkö koskikalastajaksi?

Teksti ja kuvat: Jari Tuiskunen, Erä-lehden kalastusasiantuntija

Taimen on haluttu koskikalastajan saalis, mutta kalan tappamisessa voi helposti syyllistyä laittomuuteen, ellei ole tarkkana. Tutustu aina paikkakohtaisiin sääntöihin ennen kalastamaan ryhtymistä.

Kukapa urheilukalastaja ei haluaisi mitellä taitojaan kalojen kuninkaallisia, lohikaloja vastaan. Varmimmin näiden vahvojen ja viekkaiden otusten kanssa pääsee vavatusten ryhtymällä koskikalastajaksi.

Valitettavasti koskikalastuspaikkoja on meillä paljon vähemmän kuin seisovan veden kalakohteita. Tämä aiheuttaa koskille pyyntipainetta, mikä puolestaan pienentää saaliin saamisen mahdollisuutta ja oman kalastusrauhan löytämistä. Jos kaloja tuleekin, niiden kanssa noudatetaan yleensä tiukkaa saaliskiintiötä.

Lisäksi lohikalapitoisille koskille vaaditaan lähes aina paikkakohtainen lupa. Se voi maksaa noin kymmenestä eurosta jopa yli sataan euroon vuorokaudessa. Eikä kaikkiin kohteisiin ole mahdollista päästä isollakaan rahalla, ellei ole huomannut varata lupaansa riittävän aikaisin.

Elleivät nämä seikat aiheuta inhoreaktiota, koskikalastus saattaa olla sinun juttusi. Siihen jää koukkuun!

38

Näitä pyydetään Etelä-Suomen koskilla tavallisin pyyntikohde on istutettu kirjolohi, tankkiauton tuliainen. Valitettavasti istutustoiminta on nykyoloissa välttämättömyys edes kohtuullisen saalisvarmuuden turvaamiseksi, sillä kaikki eivät ole valmiita pelkkään pyydä ja päästä -kalastukseen.

Eikä siinä mitään, kirre on kalastuksellisilta ominaisuuksiltaan mainio otus.

Toki taimen on laji, jota koskilta kiihkeimmin janotaan.

Nykyisin mitantäyttävän pilkkukyljen saaminen ei ole helppoa 50-60 sentin alamitan vuoksi. Lisäksi pitää muistaa rasvaevällisen luonnontaimenen vapautuspakko 64. leveyspiirin eteläpuolella sekä muut mahdolliset koskikohtaiset määräykset, ennen kuin kalaa ryhdytään pamputtamaan.

Harjusta eivät uhanalaisuusasiat vielä koske, joten sen voi ottaa saaliskiintiön puitteissa ruoaksi mikäli alamitta ylittyy. Antoisimmat harrivedet löytyvät Pohjois-

Suomesta, mutta istutuksin purjeselkä on onnistuttu kotiuttamaan moniin etelänkin virtoihin.

Lohen jokikalastus on eräänlainen koskikalastuksen kuninkuuslaji. Sitä pääsee kokemaan muun muassa Kymi-, Kokemäen-, Simo-, Tornion- ja Tenojoella, viimemainitulla tosin uistinkalastus mahdollisuudet ovat rantamiehelle varsin rajalliset.

Lohikalojen lisäksi koskista tavataan monia muitakin mielenkiintoisia pyyntikohteita kuten ahvenia, kuhia, haukia, toutaimia, turpia ja säyneitä. Näiden narraaminen on suositeltavaa varsinkin kesälämpimillä, jolloin viileää vettä suosivat lohikalat ovat passiivisia.

Löydä ottipaikat Kaikessa kalastuksessa saalisonni riippuu mitä suurimmassa määrin kalojen eli ottipaikkojen löytämisestä, eikä koskikalastus tee poikkeusta. Alan piireissä puhutaan kosken ”lukemisesta”.

haan. Huonoja pyyntipaikkoja ovat myös hidasvirtaiset nivat ja suvannot lämpimän veden aikaan, ellei siiman päähän haluta ahvenia, haukia tai vaikkapa säyneitä.

Ison lohikalan lymypaikkoja ovat sitä vastoin koskien syvät, vuolasimuiset niskat, koskissa olevat kuopat, hyllyt, syvät reunapoterot ja isojen kivien taustat, kovan keski- ja tyynemmän reunavirran rajakohdat sekä koskien loppuliu´ut. Hieman harjoittelemalla pelipaikat oppii löytämään melko helposti. Usein myös kalat itse auttavat jäljittämistään tuikkimalla, pyöräyttelemällä pinnassa tai jopa hyppimällä ilmaan, joten silmät auki.

Jos ei luottoa omaan osaamiseen ole, aina voi vakoilla kokeneempien kalastajien tekemisiä. Kysyäkin voi, tottakai.

Mitä siiman päähän Kalanpaikan löytäminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel kohti pannulla tirisevää fileetä. Toisena askeleena on valita viehe, jolla kalaa ryhdytään siiman päähän suostuttelemaan.

Viehettä mietittäessä pitää huomioida muutama asia. Älä valitse liian syväkulkuista viehettä suhteessa kalapaikan syvyyteen, sillä pahimmassa tapauksessa menetät sen jo ensimmäisellä heitolla pohjaan.

Mutta toisaalta liian pinnassa kulkeva saattaa jäädä kaloilta huomiotta, jos vesi on syvää ja sameaa.

Koskikalastusta voi harrastaa hyvinkin urbaaneissa ympäristöissä.

Usein kannattaa valita sellainen viehe, jonka saat uimaan pohjan lähellä ilman, että kelausta tarvitsee kiirehtiä. Mitä lähempää kalan kuonoa kuva kurvailee, sitä todennäköisempi tärppi on. Kuitenkin samalla muistetaan, että kirkkaissa vesissä myös pinnan tuntumassa tai jopa pinnalla pärskivä uistin voi olla tehokas.

Seisovissa vesissä kalat liikkuvat enemmän tai vähemmän laajalla alueella ravintoa etsiessään. Sen sijaan koskessa mieluisan asentopaikan löytänyt taimen saattaa majailla päivien, jopa viikkojen ajan neliömetrin parin alueella vain lyhyitä syöksyjä ohi ajautuvien saaliseläinten perään tehden.

Useimmilla koskilla suurin osa pinta-alasta on ”tyhjää vettä”, josta kookkaan kalan saaminen on hyvin epätodennäköistä. Tällaisia ovat esimerkiksi kumisaapassyvyiset kivikot, jossa lohikalojen poikaset kyllä viihtyvät, mutta jotka vastuullinen kalastaja jättää suosiolla rau-

Viiden sentin Räsänen on mainio koskiviehe varsinkin viileän veden aikaan.

39

Tärkeä on myös vieheen koko. Kun vesi on kylmää, korkealla ja roskaista, houkutin saa olla suurempi kuin matalan ja lämpimän veden aikaan. Mitä arempia kaloja, sitä pienemmillä vieheillä ja ohuemmilla siimoilla niitä narrataan.

Mikä sitten on suuri ja mikä pieni? Jos asiaa peilataan huippusuosittuun lohikalavieheeseen Räsäseen, koko 7 cm on jo isohko. Se soveltuu mainiosti syvien, leveiden virtojen ronkkimiseen, kun pyyntikohteena on isompi taimen tai lohi. Myös vastaistutettu kirjolohi saattaa Räsäsen Seiskaan mieltyä.

Paras yleiskoko koskille on kuitenkin viiden sentin Räsänen. Se toimii lohen ja taimenen lisäksi kirjolohelle, raudulle ja paremman puutteessa isolle harjuksellekin. Jos vesi on alhaalla ja kova pyyntipaine tehnyt kaloista arkoja, kannattaa kokeilla pienimmällä eli neljän sentin Räsäsellä.

Myös vieheen uinti on tärkeä. Yksiselitteistä hyvän uinnin määritelmää ei ole, mutta ellei lippa jaksa pyörittää lehteään kunnolla tai lusikka ryhtyy kieppumaan yksisuuntaisesti akselinsa ympäri tai nousee pinnalle liiraamaan ja vaappu kaatuu kyljelleen potkunsa menettäen, silloin saalistoiveet laskevat dramaattisesti.

Kova virtaus tuottaa vaikeuksia joillekin viehemalleille.

Ongelmayksilöitä löytyy eniten vaapuista, lipat ja lusikat ovat huolettomampia. Vaappuja voi houkutella paremmiksi uimareiksi nokkalenkkiä varovasti kallistuksen suuntaan taivuttamalla, mutta ellei säätö tuota tulosta, tällaiset tekeleet kannattaa säästää seisoviin vesiin.

Mitä siis siiman päähän?

Räsänen tuli jo edellä mainittua, mutta hyviä on paljon muitakin. Kuusamon Lätkä on itselläni lähes Räsäsen veroinen suosikki kirjolohen ja taimenen kalastuksessa, onpa siihen moni merilohikin vuosien saatossa haksahtanut. Lätkän heviversio 25 grammaa kannattaa lähettää linnunradalle pitkiä heittoja ja syväuintisuutta vaativilla kalapaikoilla, mutta 14-grammaisella perus-Lätkällä pärjää useimmiten.

Haukilusikaksi mielletty Professor on pienimmässä 75 millin koossaan mainio rautaisannos koskien jalokaloille, kuten sitä ovat saman mittaiset Taimen ja Vuonokin. Unohtamatta Professorista tehtyä ”leikattua” Onega-versiota.

Myös lipat ovat erinomaisia lohikalojen houkuttimia ja todella helppokäyttöisiä heitä ja kelaa –vieheitä. Taimen, rautu ja kirjolohi iskevät niihin halulla, harjukselle lipan värinä on musiikkia ylitse muiden. Eikä ole tavatonta saada hyrisijällä merilohtakaan.

Kuusamon Uistimen lippavalikoima sisältää useita lajityypin klassikoita, joita voi suositella niin aloittelijoille kuin kokeneemmille siimankuluttajille.

Loimu-, Kuf- ja Paavo-lippa ovat saman tyyppisiä, herkästi hyrrääviä ja helppoheittoisia pintavesien kulkijoita, jotka hoitavat hommansa niin seisovissa vesissä kuin vuolaissa koskissakin. Toimintasektori ulottuu etelän kirjolohivirroilta Lapin tunturien rautulompoloille ja harripuroille, ahventen asuttamia metsälampiakaan unohtamatta.

Kun lipan halutaan kulkevan syvemmällä ja lentävän pitemmälle, Kuusamon Volframi-lippa täyttää toiveen.

Raskaan volframirunkonsa vuoksi tämä epeli vaatii hieman nopeamman kelauksen, mutta siitähän lohikalat usein pitävät.

Kuusamo Kumma on herkästi hyrisevine propelleineen hieman ”kummallinen” viehe lippojen joukossa, mutta saattaa osoittautua ovelaksi valinnaksi, kun kaiken nähneille koskien konkarikaloille mietitään viimeistä ateriaa.

Lippa ja harjus kuuluvat yhteen Lapin vesillä.

40

Kuten jo aiemmin kerroin, joskus aivan välttämätöntä on saada viehe pohjan tuntumaan. Uppoavia uistimia käytettäessä voidaan heittää hiukan ylävirran puolelle ja antaa hetki vajota ennen kelauskontaktin ottamista.

Tekniikka sisältää tavallista suuremman pohjaanjäämisen riskin, mutta riski kannattaa ottaa, mikäli tyhjänpyytäjän status halutaan vaihtaa saamamieheksi.

Varsinkin lämpimän veden aikaan suosittelen kokeilemaan vastavirtaan heittämistä. Viehe tulee vauhdilla kalan silmille, jolloin kriittiseen tarkasteluun ei jää paljon aikaa. Hätiköity iskupäätös kostautuu koukun pureutuessa leukaan kiinni.

Kumma toimii myös Alaskan hopealohelle.

Kun koskien asukit ovat oikein nirsolla tuulella, mikrojigi saattaa pelastaa kalamiesmaineen. Mikrojigit ovat erittäin pienikokoisia, noin sentin parin mittaisia silikoniötököitä, joita käytetään mormyskaan kiinnitettynä ja uitetaan jigityylisesti pieniä nykäyksiä tehden.

Kuusamon Volframimorrit ovat mikrojigien kyytipojiksi ihanteellisia: Lentävät ja uppoavat vaikkapa 0,08 millin kuitusiimalla tarjoiltuna ronkelikkojen olosijoille. Nämä vieheet ovat toistaiseksi hyvin niukasti hyödynnettyjä koskiaseita, joten kokeile! Yllätysetu on puolellasi.

Heittotekniikka ratkaisee Viehe on valittu, ottipaikka tiedossa, mutta kuinka päästä projektin seuraavaan osioon eli saaliin väsyttämiseen?

Ja sitten vapa taipuu…

Koska koskelle Koskilla, kuten kaikilla muillakin kalapaikoilla, on omat sesonkinsa. Tuottoisinta lohikalojen pyynti on yleensä keväällä ja alkukesällä, kun vesi on viileää ja melko korkealla. Näihin aikoihin myös hyönteiselämä viriää ja pikkukalat vaeltavat virtaan, joten pedoilla on pöytä koreana. Istutuksetkin taas alkavat talvitauon jälkeen.

Vaikeaksi kalastus menee, kun vesi hellekesänä kovasti laskee ja lämpötila nousee 20 asteeseen tai sen yläpuolelle. Mutta syysviileiden tullen lohikalat taas virkistyvät, joskin niiden kuturauhoitus katkaisee pyynnin monessa kohteessa 1.9.-30.11. väliseksi ajaksi.

Oikealla heittotekniikalla tietysti. Perustyyli virtavesiä rannalta kalastettaessa on heittää poikkivirtaan, nostaa vapa puolipystyyn asentoon ja antaa virran uittaa viehettä. Kelata ei tässä vaiheessa tarvitse kuin siinä tapauksessa, että virta on liian heikko antaakseen kuvalle kunnon uintia. Toki myös tielle sattuvat esteet ja pohjaan painuminen vältetään kelaamalla.

Jos tarkka ottipaikka tiedetään, viehettä ei pidä loiskauttaa suoraan kalan päälle vaan reilusti sen taakse, josta uittamalla viettelijä lierautetaan kuonon eteen värisemään. Riippuu monesta tekijästä, ampuuko kala kiinni vai nyrpistääkö nokkaansa ja jatkaa päiväunia asentomontussaan. Vieheiden ja värien vaihtaminen sekä uittotyylin ja heittokulman muuttaminen ovat konsteja, elleivät ensimmäiset yritykset tuota tulosta.

Koskikalastus on mahdollista myös talvella.

Aktiivisimmat koskikalastajat jatkavat harrastustaan läpi talven, sillä isommat virtavedet pysyvät kalastuskelpoisessa kunnossa ehkä kylmimpiä päiviä lukuun ottamatta. Talvipakkasten paukkuessa ei jokivarressa tarvitse kärsiä ruuhkista, ja raitis ilma on takuusaalis.

41

Kuusamo työkalut Kunnon pihdit kuuluvat jokaisen kalamiehen varustukseen. Esimerkiksi hauen neulanterävien hampaiden sekaan ei kannata sormia laittaa, vaan silloin on käytettävä pihtejä uistimen koukkujen irrottamiseen. Pihdeillämme voit ottaa koukun pois kalasta tai säätää vaapun uintia nokkalenkistä. Pihdeissämme on uistinrenkaiden pujottamista varten eräänlainen kynsi, joka avaa uistinrenkaan. Valikoimasta löydät myös kätevät leukapihdit, siimaleikkurin ja koukkuviilan.

Timanttiviila, 4”, kaksi eri karheutta

Alumiiniset pihdit, 4,5”, renkaan avaaja, volframiteräinen siimaleikkuri

Alumiiniset pihdit, 4,5”, renkaan avaaja, volframiteräinen siimaleikkuri

Alumiininen koukunirrotin, pituus 34,5 cm

kuva: Ari Laine

Alumiininen leukapihti puntarilla, 30 cm, pyörivä kahva

Siimaleikkuri

42

Kuusamo Painosyvääjät ja painot Eikö tule kalaa? Kokeile syvältä.

Tuntuuko joskus siltä, että järvi tai meri olisi aivan tyhjä suurista petokaloista? Apajasi ei välttämättä ole kalaton, vaan vieheesi uivat liian matalalla. Kuha ja hauki ovat sellaisia kaloja, että ne siirtyvät toisinaan rannoilta ulapoille ja painuvat syviin vesiin. Tällöin tehokas tapa pyydystää niitä on vetouistelu. Tavalliset uistimet uivat pääsääntöisesti 1–2 metrin syvyydessä. Kuusamon Syvääjien avulla voidaan päästä jopa 10 metrin uistelusyvyyteen.

Painosyvääjä, 33 g

Painosyvääjä, 70 g

UINTISYVYYS 3–6 m

UINTISYVYYS 6–9 m

Painosyvääjä, 90 g

Syvääjien värit R FYe BLU

UINTISYVYYS 8–11 m

Syvääjälle tehoa kalastukseen Solmi virvelistä tuleva siima syvääjään. Kiinnitä noin vavan mittainen siimatapsi syvääjän leikariin. Tapsin toiseen päähän voit laittaa lipan, lusikan, vaapun tai vetoperhon. Lopulliseen sukellussyvyyteen vaikuttaa virvelin siiman paksuus ja vetonopeus. Ohuella kuitusiimalla pääset entistä syvemmälle. Normaalia siimaa eli monofiilia käytettäessä uistelusyvyys on maksimissaan noin 10 metriä. Aina ei tarvitse päästä niin syvälle, vaan kalat saattavat oleskella esimerkiksi 5–6 metrin syvyydessä. Päästä tällöin vähän siimaa ulos virvelistä, jolloin syvääjä vieheineen ui lähempänä venettä ja matalammalla.

Painot Erikokoisia onkipainoja 78 kpl

Erikokoisia onkipainoja 124 kpl

Kuusamo painoja kumitapilla

Erikokoisia heittopainoja 27 kpl

2 g 3,5 g 7 g 10 g 14 g 21 g 42 g

Kuusamon painot sopivat erilaisten pohjaonkien rakentamiseen tai uistelupainoiksi.

43

Kuusamo pientarvikkeet Kuusamon erikoiskoukut Ruohikkouistimistamme tutut ruohosuojakoukut ovat saatavina myös irtotavarana. Vaihda vääntyneet ja ruostuneet koukut uusiin, niin saalis pysyy varmemmin koukussa.

Erikoiskoukut

nro 2

nro 6

Perhoruohosuojakoukku nro 2 ja 6

nro 14

nro 16

nro 18

Kolmihaara-koukku, musta nikkeli

Ruohosuojakoukku nro 2/0

Varaosasetit (helmet + neulat), 5 kpl/8 mm tai 5 kpl/10 mm

Leikarit ja lukot Nämä ovat pieniä, mutta tärkeitä osia, jotka viimeistelevät kalastusvälineiden toimivuuden. Haparointi pienissä yksityiskohdissa voi johtaa lempiuistimesi menettämiseen tai kehnoimmassa tapauksessa ennätyskalasi karkuutukseen. Leikareissa olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että ne pyörivät mahdollisimman herkästi.

Tätä ominaisuutta kiittelevät eritoten lippakalastajat. Materiaaleina on luja ruostumaton teräs.

Valitse oikean kokoinen leikari tai lukko vieheellesi! Pienen vieheen uinti vaurioituu, jos sen kanssa käytetään liian isoa lukkoa tai leikaria. Kannattaa myös muistaa, että vaaputhan eivät tarvitse leikariosaa, koska ne eivät pyöri kuten lipat ja lusikat. Vaappujen käyttöön suosittelemme pelkkää vaappulukon käyttöä.

Koukut ja uistinrenkaat pitää vaihtaa, jos niissä näkyy runsaasti ruostetta tai ne ovat taipuneet. Käyttöikää niin uistimille kuin koukuillekin saat kuivaamalla vieheen ennen kuin laitat sen rasiaan takaisin säilytykseen.

Tynnyrileikari

Ruostumaton teräsrengas

Lukkoleikari

6 11 mm

2

23 mm

4 15 mm 3 17 mm

3

23 mm

2 18 mm

4

3 1/2 30 mm 35 mm

1 20 mm

Tynnyrileikari D-lukolla

Viehelukko/pilkkilukko

4 mm

0 27 mm

1

4,5 mm

1 28 mm

2

5,5 mm

3

4

7,5 mm

5

1/0

2 30 mm 3 34 mm

6 mm

4 39 mm

8 mm RST-Tournamentlukkoleikari

8 23 mm 6 28 mm

nro 5 58 kg 41 mm

4 31 mm

nro 6

45 kg 33 mm

nro 8

35 kg 31 mm

2 40 mm 1 42 mm Kaksoislukko

12 mm

10 mm

14 mm

17 mm

Solmuton vaappulukko

14 mm 24 mm

44

Laakerileikari hitsatulla renkaalla ja D-lukolla

Maailman vahvimmat!

RST-leikari nro 8

30 kg 11 mm

nro 6

45 kg 13 mm

nro 5

65 kg 15 mm

nro 4

80 kg 17 mm

Kuusamo perukkeet 45 RST -tarvikkeet kovaan käyttöön Kuusamon laadukkaat RST- tarvikkeet eivät väsy kovankaan paineen alla. Leikareiden, tournament- leikareiden ja perukkeiden materiaali on sitkeää ruostumatonta terästä.

RST-Perukkeet

Maailman vahvimmat! nro 3 40 kg

nro 2 40 kg nro 0 40 kg

Ruostumaton teräsperuke ja vaijeriperuke Ilman peruketta ei hauenpyyntiin kannata lähteä. Kidassa olevat sadat hampaat viiltävät poikki siiman kuin siiman.

Valitse perukkeen pituus vieheen koon mukaan. Isot uistimet kestävät järeämpää peruketta kuin pienemmät.

Perukkeemme sopii myös talvikalastukseen. Voit suojata suosikkipilkkisi hauen hampailta talvella.

Perukkeet Ruostumaton teräsperuke nro 3, 15 cm Ruostumaton teräsperuke nro 2, 13 cm Ruostumaton teräsperuke nro 0,

6 cm

Ruostumaton vaijeriperuke nro 6, 25 cm Ruostumaton vaijeriperuke nro 5, 20 cm Ruostumaton vaijeriperuke nro 4, 15 cm

Titaaniperukkeet Titaani on yksi maailman lujimmista materiaaleista. Kuusamolaisesta perukemallistosta löydät myös titaanisen vaihtoehdon. Se saattaa kuulostaa liioitellulta, mutta olemme ajatelleet tuotteemme pitkäikäisyyttä. Titaani ei kulu ja eikä mene rikki painavienkaan uistinten heittelyssä

Titaaniperuke 25 cm

15 cm

45

Finngrip Easy – maailmanmestareiden retkiside Voittajat luottavat Finngrip siteisiin Kuusamolaiset retkisiteet olivat kovassa käytössä 2015 vuoden Umpihankihiihdon MM-kisoissa Pudasjärvellä.

Voiton vei joukkue Finngrip Kuusamo, johon kuuluivat Markus Helander, Jaakko Pitkänen, Janne Kortelainen ja Jorma Teivaanmäki. Hiihtokilometrejä tuli noin kahden vuorokauden mittaiselle rypistykselle noin 70 km.

Kilpailu on hyvin vaativa ja esimerkiksi yöpyminenkin on tehtävä maastossa ilman huoltojoukkoja. Kilpailijat käyttävät Finngrip siteitä niin kilpailuissa kuin harjoituksissa.

Kysyimme Markus Helanderilta muutaman kysymyksen metsähiihtoon liittyen.

Kuinka monta kilometriä hiihdätte vuodessa? ”Joukkueen jäsenillä tulee vuosittain useita satoja kilometrejä maastohiihtoa.

Osa siitä hiihdetään umpihangessa ja osa polanteen päällä.” kuva: Juha Nyman

kuvat: Juha Nyman

Mitkä ovat Finngrip Easy -siteen hyvät puolet? ”Hyviä puolia on monia. Päkiät rasittuvat vain vähän, sillä siteessä on hyvä jousitus. Siteiden toimivuus korostuu retkillä, jolloin kantamuksia on paljon. Hyvänä puolena pidän myös sitä, että siteiden ja suksen väliin ei paakkuunnu lunta kovin helposti. Siteiden metalliosa rikkoo mahdolliset lumipaakut, jolloin suksia ei tarvitse olla putsaamassa koko ajan. Näitä siteitä voidaan käyttää erilaisten jalkineiden kanssa. Pidän sitä hyvin tärkeänä ominaisuutena – tämä antaa mahdollisuuksia valita erilaisia kenkiä retken luonteen tai olosuhteiden mukaan. Yksi pieneltä tuntuva asia on siteiden äänettömyys. Tiedän monia malleja, jotka narisevat joka vedolla. Onhan se kiva liikkua ääneti hiljaisessa metsässä itsekin.”

Patentoitu Finngrip Easy -retkiside on valmistettu Suomessa alusta loppuun.

SOPII L ÄHES KAIKKIIN KENKIIN.

46

Finngrip ERÄ-side Suomen armeijan väki käyttää näitä Kuusamon Finngrip ERÄ -suksiside on luotettava valinta koviinkin olosuhteisiin. Sopii metsäsuksiin ja lumikenkiin.

Suomen armeijan käyttämät ja testaamat.

Suksisiteet Finngrip Erä halkaistu

Finngrip Erä

HUOM! Jäällä liikkuessa on aina syytä erityiseen varovaisuuteen. Pidä siteiden lukot auki erityisesti, jos joudut liikkumaan syys- ja kevätjäillä sekä virtapaikoissa.

Sopii metsäsuksiin ja lumikenkiin niiden alkuperäisten siteiden tilalle. Voit käyttää sidettä reunalistoilla varustettujen kenkien kanssa. Siteet on helppo kiinnittää, ja ne voidaan tarvittaessa irrottaa nopeasti. Siteet tukevat hyvin jalkaa myös sivusuunnassa.

Kuusamon solmuvinkit Ehjä siima katkeaa solmukohdassa. Keskity solmun sitomiseen ja ennen kaikkea sen kiristämiseen. Älä kiristä solmua liian hätäisesti. Nopeasti kiinni vedetty solmu aiheuttaa kitkaa siimaan, joka puolestaan haurastuttaa siiman pintaa.

Kiristä siis rauhallisella vedolla ja kostuta solmukohtaa. Solmut kannattaa uusia parin kalaretken välein.

Opettele tekemään solmut niin hyvin, että osaat tehdä ne pimeässäkin!

Solmut Verisolmu

Unisolmu

Luistamaton silmukka

Solmuton viehelukko

Vaappusolmu

Lyhyt solmuoppi Siima pettää useimmiten solmusta.

Joko solmu luistaa tai sitten siima rapsahtaa poikki. Molemmat johtuvat tavallisesti väärästä solmutyypistä.

Vieressä esitetyt solmut eivät juurikaan heikennä siimaa eivätkä luista, joten ne tai ainakin jokin niistä kannattaa opetella ulkoa.

47

Kuusamo pilkkivälineet Laadun salaisuus on kehitystyössä ja oikeissa materiaaleissa. Kuusamon Uistimella on ollut jo vuosikymmenien ajan hyvä maine kotimaisena kalastusvälineiden valmistajana. Olemme ansioituneet siinä, että kuuntelemme suomalaista kalastuskansaa. Välineiden ja vieheiden kehitystyön tekevät loppujen lopuksi kaikki tuotteidemme käyttäjät.

Mielestämme laatu syntyy miellyttävästä käyttökokemuksesta ja tuotteiden kestävyydestä. Kylmyys asettaa rajat monille muoviraaka-aineille, ja materiaaleja haurastuttaa myös voimakas uv-säteily. Tuotteet on vain yksinkertaisesti koekäytettävä erilaisissa olosuhteissa tarpeeksi useasti. Esimerkiksi pilkkivavat ja niiden kärjet on testattu eri puolella Suomea ennen kuin ne ovat siirretty aktiiviseen tuotantoon. Osan teemme itse Kuusamossa oman henkilökuntamme voimin, mutta meillä on myös testitiimejä kautta maan mukana pitkäjänteisessä kehitystyössä.

Materiaalit eivät pelkästään tee hyvää tuotetta. Haluamme myös, että käyttökokemus olisi mahdollisimman myönteinen. Hyvä kalastusväline syntyy oivalluksista ja ideoista, joita keräämme jatkuvasti niin tavallisilta kalastajilta kuin kalastuksen ammattilaisilta.

Pilkkivavat

Sohjokauhat Ø 90 mm tai 115 mm

Kela 74 mm, neopreenikahva 90 mm

Kela 54 mm, neopreenikahva 90 mm

Kairatessa avantoon syntyy hienoa jäämurskaa ja putoaa lunta. Niiden poistamiseen tarvitaan sohjokauha.

Avanto kannattaa pitää puhtaana, jotta pilkki saadaan pudotettua helposti jään alle. Kuusamolaisia sohjokauhoja on sekä 4- että 6-tuumaiselle avannolle.

Värikoukut 12, 10 ja 8

1

Kokeile värikoukkuja normaalien koukkujen tilalle.

48

2

3

4

5

Kuusamo kärjet Ääriolosuhteissa testattua Täällä Pohjolassa ulkolämpötilat heittelehtivät kymmeniä asteita, mikä aiheuttaa haasteita erityisesti koville muovimateriaaleille. Voimme todeta, että Kuusamo on oikea paikkakunta kalastusvälineiden testaamiseen, koska meillä olosuhteet vaihtelevat ääripäästä toiseen. Voit luottaa, että olemme huolella valinneet kestävät materiaalit!

Vakiokärki

Toimiva yleiskärki tasuri- tai pystäripilkkijöille. Olemme lisänneet kärkeen fluoriväriä, jonka ansiosta tärpit tulevat huomatuksi hämärässäkin. Tämä kärki on napakka, mutta herkkä. Pituus 23 cm.

Säädettävä teleskooppikärki

Kirppu / Mormy

5–10 g vieheille

8–25 g vieheille

Teleskooppikärjen toiminta

Täysjoustavuus

Puolijäykkyys

Kuljetusasento

Säädettävä teleskooppikärki Tämän kärjen etuna on nopea säädettävyys. Jäykkyyttä voidaan säätää pilkin painon mukaan. Monet arvostavat myös sitä, että se mahtuu kalareppuun kätevästi. Se näet voidaan työntää vavan sisään kuljetuksen ajaksi.

49

Kuusamo pilkit Ei ole pystypilkkejä tehokkaampaa

HS-R

HS/RUSKA-GR

HC-S

HC-R

HC/RUSKA-G

HS-GR

HS-G

HC/RUSKA-S

HC-R

HC-G

Pate, liukupilkki 55/9 ja 65/12

Kuusamon uistimet tunnistat värikkäistä pakkauksista!

50

FR/B-S

BL/C-C

BLU/FR-S RUSKA/C

S

R/BLU-S BR/BL-C

BL/FR-S

Vuorottele pitkiä vetoja ja lyhyitä vavan väristyksiä. Niiden välissä odota pari sekuntia ja valmistaudu kovaan tärppiin! Pilkin tehoa voit lisätä solmimalla koukun tilalle Timanttikirpun tai Siipikirpun.

GR/FYe/FR-S

Tämä on se pilkki, jonka tarvitset Lapin tunturijärville ja -joille. Paras sesonkihan on huhti- toukokuussa, kun kevätaurinko paistaa täydeltä terältä!

BL/BLU/S-S

Lappi-loiste, 70 mm

FR/GR

Paten on kehittänyt joukko kilpapilkkijöitä. Idea liukupilkissä on se, että tapsin pituutta pilkin ja koukun välillä voidaan säätää nopeasti liu’uttamalla pilkkiä siimassa. Pilkkiekspertit ovat huomanneet, että tapsin pituudella on merkitystä ahvenen syöntihalukkuuteen. Aralla syönnillä oleva kala nappaa pitkän tapsin päässä olevaan koukkuun, mutta kiivaalla syöntihetkellä kala suosii lyhyttä tapsia. Tavallisen koukun tilalle voi laittaa minkä vaan pienikokoisista Kirpuistamme.

Kuusamo pilkit

C-S

C-R

C-GR S/RUSKA

HC-S

FR/FYe-C

C/RUSKA

B-S

55/8

S/RUSKA

C/RUSKA

S

Varma 70/15

HS-R

HB-S

HC-S

HC-G

C-S

Varma, 45/5 ja 55/8

B-S

B-S

S

GR/FYe/FR-S

Lohikaloille suunniteltu pilkki. Tee vavalla napakoita houkutusvetoja ja odottele pari sekuntia niiden välillä.

G-S

Kilpa-loiste, 35/3

Ensiluokkainen pilkki ahvenelle ja muille pikkukaloille. Alunperin Kilpa suunniteltiin pilkkikisoihin, joissa olennaisinta on nostaa jäälle mahdollisimman paljon kalaa.

C-S

Kilpa, 55 mm

C-G

Pilkkejä harrastajalle ja ammattilaiselle

Varman kaksi pienintä mallia soveltuvat ahvenien ja särkikalojen pilkintään. Suurin koko toimii puolestaan kuhalle ja metsälampien hauille. Aloita uudella avannolla aina niin kutsutulla kalakuulutuksella: Vedä muutama nopea 50-60 sentin pituinen nopea houkutusveto. Tällöin pilkki singahtelee laajalle alueelle ja kokoaa uteliaat kalat avannon alle.

Kuulutusten jälkeen aloita varsinainen pilkkiminen.

S

S/R-S

S/RUSKA

HC-R

HC/BR/C-S

HS-G

S/RUSKA

S

FYe/R-S

FYe/GR-S

FYe/BLU-S

C-S

Kuhan jokipilkinnästä on tullut suosittu kalastusmuoto.

Tässä yksi pitelemätön ottipeli siihen touhuun.

Kuha saattaa tarkkailla pitkään pilkkiä ennen kuin se täräyttää kiinni. Pilkki ei siis saisi karata kuhan näköpiiristä.

Tee uudella avannolla ensin pari pitkää houkutteluvetoa ja sen jälkeen tee ihan pientä väristystä vavan kärjellä.

Suosittelemme värikoukun käyttämistä tämän pilkin kanssa.

S/RUSKA

Sinfonia, 40/6 ja 60/9

Kuha Varma, 70/15

Tämä pilkki singahtaa odottamattomaan suuntaan.

Uita tätä pilkkiä parilla nopealla vedolla ja jää sen jälkeen odottamaan hetkeksi, että pilkki palaa paikoilleen. Tee sen jälkeen pientä kevyttä väristystä ja odottele. Usein siinä kohtaa ahven ottaa kiinni.

Se tuntuu nykäisyltä tai siiman löystymiseltä.

51

Kuusamo pilkit

S

C-S

G-S

GR/FYe/FR

Nordic, 45 mm

Matalaan veteen sopiva erikoispilkki. Käytetään usein pilkkikisoissa. Vaatii toimiakseen ohuen siiman ja herkän pilkkivavan.

S

S-C

C

C-S

B-S

Siipi-Leija, 50/6

Sydäntalvella ahven heittäytyy yleensä passiiviseksi, sillä valoa on vain vähän paksun jää- ja lumipeitteen vuoksi.

Pilkkijän kannattaa silloin turvautua pilkkiin, joka tekee isoa liikettä ja houkuttelee paikalle kaloja suurelta alalta.

Keskitalvella kaloja voi herätellä seuraavilla nikseillä. Pudota pystäri pohjan lähelle ja vedä sitten vavalla muutama rivakka houkutusveto. Anna sen jälkeen pilkin asettua paikoilleen. Tomuta sitten pilkillä pohjaa – pudota se reippaasti alas ja nostele sitä edestakaisin. Pohjasta pölähtää veteen vähän mutaa ja se houkuttelee kaloja pelipaikalle.

Jatka kalastamista normaalilla pilkkityylillä. Siipi-Leija on ennen kaikkea ahvenpilkki, mutta sillä saa myös rautua, taimenta ja harria.

Jazz, 40/6 ja 65/10

S

S/R-S

C-S

B-S

S/RUSKA

S/RUSKA

S/RUSKA

VÄRIT

Hyvä valinta tapsipilkiksi. Tällä on monet pilkkiottelut voitettu. Tapsipilkin valmistat seuraavasti: Sido noin 15 cm siimatapsiin Kuusamon Kirppu. Tapsin toinen pää sidotaan pilkkiin. Tapsisiiman paksuudeksi suositellaan 0,15–0,20 mm. Ahvenelle ja kuhalle.

Kuusamon lusikat ovat myös oivia pilkkejä. Suuret Professorin mallit tunnetaan hauenkalastuspiireissä.

52

G/R/R-C

FYe/O/BLU/S-S

BLU/FR-C

S

BLU/R-S

Li/B-B

FR/BLU-S

GR/FYe/FR-S

BLU/W/FR-S

BL/O/BLU-S

R/BLU/R-S

LOIMU/S

Räsänen ja Lätkä sekä Professor

Kuusamo pilkit Sukeltaja 25/5

UUTUUS Tämä uutuus on kultaisella kolmihaarakoukulla oleva erikois- Kirppu. Se näyttää hieman tasurilta, mutta on kuitenkin Kirppu. Jos haluat Sukeltajan uivan yhtä leijaavasti kuin tasapainopilkki, kiinnitä sen takakoukkuun pieni jigihäntä. Tai voit sitoa siihen karvoista tai höyhenistä houkuttelevan perhopyrstön. Uita Sukeltajaa vaihtelevalla tyylillä. Nosta vavalla pitkiä nopeita vetoja ja jatka sitten rauhallisella nypytyksellä. Kannattaa tarjota ahvenelle, kirjolohelle ja harjukselle.

BL/S

O/G

RB/BLU/W

GR/FYE/FR

RB/BL/GR

RB/FR/W

RB/B/R/G

Sääski, 25

FR

GR/FYe/FR

N

O

R-BL

Tämä on yksi Suomen suosituimmista karvahäntätasureista.

Madepilkki Nestori 2, 115 mm

UUSITTU MA L L I Matikkaa juksaamaan Made on aktiivisimmillaan talvella. Se kutee tammi-helmikuussa ja se kasvaakin eniten juuri vuoden kylmimpinä kuukausina. Made on nälkäinen ennen ja jälkeen kutua. Sillä on heikko näkö, mutta hyvä haju- ja kuuloaisti.

Olemme Kuusamossa suunnitelleet madepilkin, jossa on kaksi syötille tarkoitettua koukkua, jotka ovat irrallaan aiheuttaen räminää veden alla. Syötiksi sopii pala muikkua, norssia tai silakkaa.

Kalasta madepilkillä seuraavasti: Laske se pohjaan. Tee vavalla nopeita väristyksiä, jotta pilkki alkaa kolisemaan ja pöllyttämään pohjamutaa. Väristä vapaa noin viiden sekunnin ajan ja anna sen jälkeen pilkin olla paikoillaan.

Vaihda avantoa, jos muutamaan minuuttiin et saa kalahavaintoja. Kolina ja pohjanpöllytys houkuttelevat mateen paikalle ja se alkaa tutkimaan pilkkiä. Kun huomaat matikan maistelevan kalanpaloja, tee nopea vastanykäisy ja nosta se jäälle. Madepilkkiä varten sinulla pitää olla jäykkä pilkkivapa, jossa on paksu siima. Monet pilkkivät myös ilman vapaa ja pitävät siiman sormien välissä.

53

Kuusamo tasapainot Tasapaino X-Pro 50, 60 ja 75 mm on taitava uimari Kuusamo Tasapaino X Pron patentoitu epäkesko pyrstölevy luo vieheille uudenlaisen uinnin. Se väläyttää kylkiään ja alaspäin vajotessaan värisee houkuttelevasti. X-Pro mallissa pyrstölevy on kiinni rungossa ja se kestää kovaakin käyttöä.

RB/BLU/TW

RB/BLU/TW

RB/BLU/TW Ei enää liimattuja pyrstöjä, vaan yksi yhtenäinen rakenne!

Värit

RB/B-S

RB/FYe/TW

RB/BLU/TW

RB/GR/FYe/FR

RB/BL/B-B

RB/FR/FYe

RB/GR-S

RB/BL/BLU-O

RB/BL/R-S

RB/BL/GR-FYe

RB/BL/S-S

Tasapaino X-Pro 50 mm Pitkällisen kehitystyön tuloksena Kuusamon Uistin toi markkinoille muutama vuosi sitten tasurin, jossa on epäkesko pyrstölevy. Sen ansiosta pilkki tekee ympyrän muotoisen liikkeen samalla kylkiään keinuttaen. Tämä malli sopii ahvenelle, taimenelle ja kirjolohelle.

Tasapaino X-Pro 60 mm Kuhalle ja ahvenelle. Tässäkin tasurissa on nerokas pyrstölevy, joka tekee pilkin uintiin niin sanotun kylkikiikkumisen.

Sen lisäksi, että se kaartelee ympyröitä vedessä, se heiluttaa vaappumaisesti kylkiään.

Tasapaino X-Pro 75 mm Tämä on todellinen merikuhan pyytäjä! Sopii myös ahvenelle. Käy myös venekalastukseen.

54

Kuusamo Kirput Kirput – pilkeistä pienimmät Suurin osa vedessä elävistä hyönteisistä on kalojen tärkeää ravintoa. Eräät lajit voivat elää lähes koko elämänsä hyönteisravinnon turvin. Ihme kyllä, ne saattavat kasvaa usean kilon painoisiksi.

Yksi esimerkki on pohjoisessa elävä siika.

Koska hyönteiset kiinnostavat kaloja, ne kiinnostavat myös meitä kuusamolaisia vieheentekijöitä. Pientä hyönteistä imitoivaa pilkkiä kutsumme Kirpuksi.

Kaviaari-Kirppu 3 BL

FR

R

O/G

GR/FYe/FR

G

Nimensä mukaisesti nämä Kirput imitoivat pientä rypästä mätipalloja.

Monet kalat rakastavat mädin syömistä, koska kutu on hyvin energiapitoista. Tarjoa Kaviaarikirppua ahvenelle, kirjolohelle, siialle ja taimenelle.

Kaviaari-Kirppu 1 BL/GR

Kirppu 1 BL/FYe/FR C

FR

Kirppu 3

Kirppu 2 B

B

BL

BL/FYe/FR

BL/FYe/FR

C

FR R-BL

FR

BLU/FR

GR/FYe/FR

C S

GR/FYe/FR

G

O

FR

O/G

Kirppu 21

Super-Kirppu 1 Super-Kirppu 6

C

C

C

BL

BL

BL

S

S

S

G

G

G

FR

FR

FR

R-BL

GR/FYe/FR

S

R

R/BL

S

Kuusamon Kirpuista löydät sopivan vaihtoehdon.

O R-BL S

Timanttikirput 0 II

III

IV

B

B

B

C

BL

BL

BL

FR

C

C

C

GO

FR

FR

FR

S

GR/FYe/FR

O

O

S

S

S

Timanttikirpun säihkysilmät loistavat auringon parrasvalossa, mikä houkuttelee nälkäisiä vedeneläviä paikalle.

Tarjoa ahvenelle, harjukselle, siialle ja kirjolohelle.

Siipikirput 1

2

4

B

BL/FYe/FR

BL

BL

BL

C

BL/FR/W

C

FR

BL/FYe/FR

FR/Ye

GR/FYe/FR

C

GR/FYe/FR

S

S

S

Tämä Kirppu liikehtii vedessä kuin pieni hyönteinen.

Siipikirpussa kummaltakin kyljeltä sojottaa sivulle pieni nippu karvoja, jotka värisevät erehdyttävästi hyönteisten jalkojen tavoin.

55

Kuusamo Kirput Kirpun uitto-ohjeet Kirpulla kalastaminen on helppoa! Välineeksi sopii herkkäkärkinen vapa ja ohut siima. Ennen kalastuksen aloittamista poista avannosta jäämursketta, jotta kevyt Kirppu vajoaisi vaivatta alaspäin. Aloita kalastus pohjan läheltä vapaa väristämällä. Nosta samaan aikaan vapaa hitaasti ylöspäin. Jos kalaa ei kuulu, pudota Kirppu pohjaan ja aloita uusi nosto. Toisinaan kala ottaa heti pohjan lähellä, mutta joskus se voi seurata kohoavaa Kirppua hyvinkin ylös ennen kuin se imaisee syötin suuhunsa.

Super-Survari 2

Volframi Kartio 12

3

FR-O

Volframi Kuu- Volframi samo 14 Pisara 14

C

C

FR

G

FR

FR/B

S

G

GR/FYe/FR-O

G

GR/FYe/FR

S-O

GR/FYe/FR N

Tämä on varsinainen namipala kirjolohelle! Pienten uriensa avulla aiheuttaa veden värähtelyä. Uita pääsääntöisesti pienellä nypytyksellä – tee välistä pari pitkää houkutusvetoa.

Tämä Kirppu sopii etenkin syvien vesien kalastamiseen.

Runko on valmistettu volframista, joka on lyijyä painavampaa ainetta. Käytä syöttinä surviaissääsken- tai kärpäsentoukkaa.

Yliopiston kalakalenteri 2016 Yliopiston kalakalenteri 2016

© Mikko Nikinmaa ja Yliopiston almanakkatoimisto

TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO 1 = 1 = 1 = 1 = 1 = 1 < 1 < 1 < 2 = 2 = 2 = 2 > 2 < 2 < 2 < 3 = 3 = 3 = 3 > 2 > 3 < 3 < 3 < 3 > 4 < 4 = 4 = 4 > 4 = 5 > 5 > 4 < 4 < 4 < < 5 = 6 > 6 > 5 < 5 < 5 < 5 < 5 > 6 < 6 < 6 < 6 < 6 6 = 7 > 7 > 7 > 7 < 7 < 7 < 7 < 7 > 8 > 8 > 8 < 8 < 8 < 8 < 8 < 8 > 9 > 9 > 9 < 9 > 9 < 9 > 9 = 10 > 10 > 10 > 10 > 9 > 10 > 10 > 10 > 10 > 11 > 11 > 11 > 11 > 12 = 12 > 11 > 11 > 12 > 11 > 11 > 12 > 13 = 13 = 12 = 12 = 12 > 12 > 13 = 13 = 13 > 13 > 13 > 13 > 14 = 14 = 14 = 14 = 14 > 14 > 14 < 14 = 15 = 15 = 15 = 15 = 15 > 15 < 15 > 15 < 16 = 16 = 16 = 16 > 16 < 16 < 16 < 17 = 17 = 17 = 17 > 16 > 17 < 17 < 17 < 17 > 18 < 18 = 18 = 18 = 19 > 19 > 18 > 18 < 19 < 18 < 18 < 19 = 20 > 20 > 19 < 19 < 19 < 19 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 < 20 = 21 > 21 > 21 < 21 < 21 < 21 < 21 < 21 > 22 > 22 < 22 < 22 < 22 < 22 < 22 < 22 > 23 > 23 > 23 < 23 < 23 < 23 < 23 < 23 > 24 > 24 > 24 < 24 < 24 < 24 < 24 > 24 > 25 > 25 > 25 > 25 > 25 > 25 = 25 > 25 > 26 > 26 > 26 > 26 > 26 > 26 = 26 > 26 =

27 = 27 > 28 = 27 > 27 > 27 > 27 > 27 > 27 > 28 = 28 = 28 = 28 > 28 > 28 > 28 = 29 = 29 = 29 = 29 = 29 = 29 > 29 > 29 > 30 = 30 = 30 > 30 < 30 < 30 < 30 = 31 = 31 = 31 < 31 < 31 > < kala liikkuu ja syö

56

> kala liikkuu ja syö satunnaisesti

SYYS 1 < 2 < 3 < 4 > 5 > 6 > 7 = 8 = 9 = 10 > 11 > 12 > 13 < 14 < 15 < 16 < 17 < 18 < 19 > 20 > 21 = 22 = 23 = 24 = 25 = 26 > 27 > 28 > 29 < 30 <

LOKA MARRAS JOULU 1 > 1 > 2 > 2 > 3 = 3 = 4 = 4 = 5 = 5 = 6 = 6 = 7 = 7 = 8 = 8 = 9 = 9 = 10 > 10 = 11 > 11 > 12 > 12 > 13 > 13 > 14 < 14 > 15 > 15 > 16 > 16 > 17 > 17 > 18 = 18 = 19 = 19 = 20 = 20 = 21 = 21 = 22 = 22 = 23 = 23 = 24 = 24 = 25 > 25 = 26 > 26 > 27 > 27 > 28 > 28 > 29 < 29 > 30 > 30 > 31 >

1 < 2 < 3 > 4 > 5 > 6 = 7 = 8 = 9 = 10 = 11 = 12 > 13 > 14 > 15 < 16 < 17 < 18 < 19 > 20 > 21 = 22 = 23 = 24 = 25 = 26 = 27 > 28 > 29 > 30 < 31 <

= kala liikkuu vähän ja jää saaliiksi harvoin

Kuusamo Thermal Pro Uusi ammattilaisten suunnittelema haalari, joka kestää kovaakin kulutusta kelissä jos toisessakin. Haalarissa on paljon käyttäjäystävällisiä yksityiskohtia. Toivotamme mukavia ulkoiluhetkiä.

Kuusamo Thermal Pro -haalari 1

17

17

2

18

6

11

4

19

3 7 9

20 8

10

•

Koot: S, M, L, XL, XXL, 3XL

5 21

21

Kalvo/vesipilari yli 10 000 mm • (voimakkaasti vettä hylkivä) • Hengittävyys 6000 g/m2/24h • Päällinen: Pes • Vuori: Nylon alaosissa ja hihoissa 80 g, • Vanut: muuten 120 g

22 11 16 12 14 15 13

OMINAISUUDET PÄHKINÄNKUORESSA 1. Kauluksen sisäpuoli

lämmintä anti-pilling fleeceä.

2. Tarroilla kiinnittyvä

etulista, jossa tupla- tuulilista.

3. Kaksi vetoketjullista

povitaskua, joista

toinen tuulilistan alla.

4. Kaksi vetoketjullista

rintataskua, oikeassa

taskussa joustonyöri avaimille.

5. Kaksi lämmittely taskua.

6. Ripustuslenkit

jäänaskaleita varten.

7. Vyötärön sisäpuolella nyörikiristys.

8. Vyötärön sisäpuolella

lenkit henkseleitä tai

vyötä varten.

9. Kaksi D-lenkkiä

puukkoa tai moottori kelkan hätäkatkaisijaa varten.

10. Tarralla kiinnittyvät

syvät taskut. Vasem malla puolella taskun

päällä erillinen syötti tasku.

11. Heijastimet.

12. Laskos polven taipu misen helpottamiseksi.

13. Lahkeissa lyhentämis varaa, sekä ripustus lenkit.

14. Pitkät vetoketjut.

15. Lumilukko lahkeissa.

16. Polvissa sisäpuolella

taskut, joissa solukumi eriste.

17. Hyvin tuulelta suojaava

lipallinen huppu, jossa

erillissäädöt. Huppu

rullattavissa kauluksen sisään.

18. Nylon vahvike hartioilla.

19. Selässä pussia, istumista helpottamaan.

20. Laskokset sisällä,

ns. halaamisvara.

21. Hihansuissa peukalo reijällinen resori, jatkuu kämmenosaan.

22. Takapuolessa solukumi eriste.

23. Pinta- ja vuorikankaan

välissä hengittävä ja

voimakkaasti vettä hylkivä irrallinen Liner-kalvo.

57

Kalastajan herkut SILAKAT TAI MUIKUT TOMAATTIKASTIKKEESSA

JORMAN SAVUSTUSVINKIT

Maistuva kalaruoka niin kylmänä kuin lämpimänä nautittavaksi. Kylmänä sopii ruisleivän päälle, joten maistuva eväs vaikka kalareissulle!

Vatajan Jorma on savustukseen paneutunut kalastuksen ja hyvän ruuan ystävä Varsinais-Suomesta.

Tässä Jorman viisi vinkkiä savustukseen.

Ainekset: 500 g pienikokoisia perattuja silakoita tai muikkuja 500 g tomaattimurskaa yksi yksikyntinen valkosipuli puolikas sipuli suolaa musta- ja valkopippuria tuoretta timjamia 1 tl hunajaa ½ dl oliiviöjyä 3 rkl tummaa balsamicoa Suolaa kalat kevyesti ja laita ne uunivuokaan. Hienonna sipulit pieneksi hakkeeksi. Laita vähän oliiviöljyä kuumalle pannulle ja kuullota sipuleita hetki pannulla. Lisää tomaattimurska, loppu oliiviöljy ja tumma balsamico sekä hunaja. Sekoittele ja lisää tuoreesta timjamin oksasta revittyjä lehtiä pieni nippu kastikkeeseen. Anna porista hiljalleen muutama minuutti ja lisää tarvittaessa suolaa.

Kaada kastike kalojen päälle vuokaan. Laita vuoka noin 150 asteiseen uuniin tunniksi. Kalojen ruodot pehmenevät uunissa. Jos haluat ruotojen olevan todella pehmeitä, alenna uunin lämpötilaa ja pidennä uunissa paistoaikaa. Tämä ruoka sopii mainiosti leivinuunissa valmistettavaksi.

1. Savustuspurujen maustaminen. Konjakista tai Jaloviinasta ja hunajavedestä tehty liuos suihkutetaan suihkupullolla savustuslastujen päälle. Liuosta voidaan miedontaa vedellä noin ½ osaan muusta nesteestä. Kuivata savustuslastut auringossa tai saunassa, jonka jälkeen ne ovat käyttövalmiita.

2. Kokeile savukalojen maustamista. Lisää kalaan pippurisekoitusta tai esimerkiksi tuoretta tilliä ennen savupönttöön laittamista. Maku leviää savustuksen aikana mukavasti kalaan.

3. Laita suolaa oikea määrä. Suolan määrä on aina makuasia, mutta tällä seuraavalla vinkillä suolaus osuu monen makuun juuri sopivaksi. Kuivaa filee ja hiero sen päälle kädellä suolaa. Nosta file pystyyn, jolloin ylimääräinen suola varisee pois. Näin tarpeellinen suola on fileessä kiinni. Ennen savustamista voidaan fileestä huuhtoa vedellä ylimääriset suolat pois. Kuivaa sen jälkeen file vielä huolellisesti.

4. Suolaa kala hyvissä ajoin. Jorma suolaa kalansa joko vuorokautta aikaisemmin tai vähintään muutamaa tuntia ennen savustamista. Käytä pienempää suolamäärää, jos suolaat kalan jo edellisen vuorokauden puolella.

5. Vältä kalan ylikypsentämistä. Kalaa ei saa kypsentää liiaksi, jotta siitä ei tule kuivaa. Tarkkaile savustuksen etenemistä. Ota se heti pois savustimesta, kun kala on läpikypsä ja mehukkaan näköinen. Kala ei saa menettää nesteitään. Tämä on tarkkaa puuhaa. Ylikypsentämisen riskiä voi pienentää pitämällä savustustinta tarpeeksi miedolla lämmöllä.

58

Kuusamon kuvapäiväkirja 2015 Joonas Viit anen

Räsänen helmi 90/28, väri S-C ja hauki 5,5 kg

Joel Pilot,

Suurhauki, hauki

Hannu Huikari, Lappi-loiste ja rautu, Inari

Håkan Thulin,

Professor 0 helmi, ahven

Katja Lahti,

Lätkä 25 g ja meritaimen 63 cm

Teemu Nyholm Lätkä 25g, kirjolohi

59

Käyhän Kuusamossa!

Kuusamo on tunnettu komeista ja kalaisista koskistaan, kirkkaista ja kalaisista järvistään ja Kuusamon Uistimesta. Käännähän siis nenä kohti Kuusamoa ja tule kokemaan komeaa luontoa ja upeita elämyksiä esimerkiksi Oulanka-, Kuusinki- tai Kitkajoella, Kuusamo-, Kitka- ja Iijärvellä tai lukuisissa pienemmissä, rauhallisissa ja kalaisissa kohteissa. Samalla olet tervetullut piipahtamaan Kuusamon Uistimella.

Meille löydät helposti. Ajat 5-tietä n. 5 km Kuusamon keskustasta kohti Rukaa, kunnes näet tien oikealla puolella pienen lammen. Sen takana näkyvätkin jo lippumme ja opasteemme, joka ohjaa sinut valoisaan kahvioomme ja tehtaanmyymäläämme. Myymälässämme on Kuusamon Uistimen tuotteita uutuuksista vanhoihin klassikoihin, II-laadun tuotteita ja edullisia poistotuotteita. Saatatpa löytää uniikkikappaleitakin, sellaisia, jotka eivät ole vielä päässeet tuotantoon sekä paljon erilaisia kalastukseen ja eräretkeilyyn liittyviä tarvikkeita. Kalamuijan Kokkinurkasta löydät vinkit ja vermeet kalaisaan ruuanvalmistukseen.

Matkamuistot ja tuliaiset saat saman katon alta. Emme ole myöskään unohtaneet lapsia; leikkipaikka ja luonnonkala-akvaario antavat mukavan lomamuiston. Läheiseen lampeen myymme kalastuslupia; saaliiksi saatu kirjolohenvonkale saa kummasti niin aikuisen kuin lapsenkin suupielet onnelliseen hymyyn.

Kuusamon Uistin Oy, Professori Räsäsentie 1-2, 93600 Kuusamo Puh. (08) 860 3400, kuusamo@kuusamonuistin.fi Tehtaanmyymälä puh. ((08) 860 3466, shop@kuusamonuistin.fi www.kuusamonuistin.fi

Peukuta meitä Facebookissa

Tervetuloa Kuusamo-kauppiaan luo ottaville ostoksille: