Kuusamo 2018 fi by Олег Кадников

Kuusamon tuotekuvasto ja

KALASTAJAN OPAS 2018

Vuosiuistin® 2018 Lätkä Vuonna 2018 tulee kuluneeksi 50 vuotta tämän legendaarisen ottipelin synnystä. Kuluneiden vuosien aikana Lätkästä on tullut monien kalamiesten luottouistin. Vuosiuistimessa on kolme erikoiskuvioitua kokoa ja väriä. Tarjoa Lätkää kaikille petokaloille. Vuosiuistimen pinnoitteena on käytetty puhdasta hopeaa ja 24 karaatin kultaa.

90 mm/24 g

75 mm/18 g

70 mm/14 g

Vuosiuistimessa on kolme kalastavaa kokoa.

Sisällysluettelo Pääkirjoitus Uutuustuotteet Hauki haastaa heittokalastajan Minä ja Antero Jigeiltä pääsy kielletty Ottitaulukko Kalastajan perussolmut Yliopiston kalakalenteri Kalastajan herkut Kuvapäiväkirja

4 6 10 34 36 40 56 56 58 59

Kesäkalastus Puukala 14 Santeri 15 Kumma 18 Muikku 19 Professor 20 Räsänen 26 Lusikat 30 Lipat

Painosyvääjät ja painot 46 Pientarvikkeet 42 Perukkeet 43

14.–20.5.2018

Talvikalastus Finngrip-suksisiteet 44 Pilkkivavat 47 Sohjokauhat 47 Pilkkivapojen kärjet 47 Pystypilkit 48 Madepilkki 51 Tasapainopilkit 52 Kirput 54 Kuusamo Thermal Pro -asut 57

Näin luet kuvaston koodeja: Uistimen nimi Name

Uistimen pituus (mm) Length (mm)

PROFESSOR 2,

Uistimen paino (g) Weight (g)

90/18

Uistimen värikoodi kirjaimin, PÄÄLLYSPUOLEN VÄRI ENSIN MAINITTUNA Colour code

Uistimen profiili Profile

BL/FR/Ye-C

Uutuustuotteet painettu punaisella / New product = RED B...............................messinki/brass BL .................................. musta/black BLU.............................sininen/blue BLUBe...........mustikka/blueberry BR............................ruskea/brown C..............................kupari/copper F..............fluoresoiva/fluorescent G......................................kulta/gold GL...........................kimalle/glitter

GO................kultamaali/gold paint GR..............................vihreä/green Gre............................harmaa/grey H.............hologrammi/hologram Li..........................................lila/lilac N................................nikkeli/nickel O............................oranssi/orange Pe..........helmiäinen/pearlescent Pink...............................pinkki/pink

Heitä tyhjä pakkaus aina roskiin! Throw empty package into a garbage bag!

R.............................punainen/red RB..sateenkaarihile/rainbow/glitter iS..............iriodi-hopea /satin silver S....................................hopea/silver UV ..............ultravioletti/ ultraviolet W........................valkoinen/white Ye.....................keltainen/yellow

Ei lasten käsiin! Keep out of chidren’s reach!

Kansalaiset kalojen asialla On pimeä marraskuinen ilta. Taskulamppujen valot välähtelevät pienen puron varrella ja näyttää, että siellä tapahtuu jotain kiinnostavaa. Mitä ihmiset tekevät siellä pilkkopimeässä ja kylmässä? He ovat kalabongareita, jotka tarkkailevat puroon nousevia taimenia. He tietävät, minne mennä, koska ovat kuukautta tai paria aikaisemmin olleet jokirannassa ja rakentaneet jokeen nouseville vaelluskaloille kutupaikkoja. Viimeisen muutaman vuoden aikana kalastuksen ystävät ovat kirjaimellisesti tarttuneet lapioihin kalakantojen parantamiseksi. Ammattilaiset ovat tehneet töitä iäti asian eteen, mutta nyt näyttää olevan ilmassa ihailtavaa talkoohenkeä, jonka ansiosta meitä odottaa entistä paremmat kalavedet. Kalastusharrastus ei nykyään ole sataprosenttista kalastamista, vaan siihen liittyy välineiden kanssa puuhaamisen lisäksi myös erilaiset tapahtumat ja tempaukset, joissa rakennetaan taimenille kutupaikkoja.

Kimmo Korpua

Yksi maamme arvostetuimmista kalalajeista on taimen, jolle Kuusamon Uistin on suunnitellut monen monta viehettä. Sen käyttäytymisessä on jotain todella kiehtovaa. Ensin taimen elää järvessä tai meressä vuoden tai useampia. Sen jälkeen se vaeltaa lisääntymään synnyinsijoilleen, yleensä pieneen puroon. Tässä kohtaa kalastajat ovat oivaltaneet, että jos kutupaikkoja kunnostetaan, meitä odottaa tulevaisuudessa kalaisat taimenvedet. Kutupaikkakunnostuksissa puhdistetaan soraikkoja lietteestä tai rakennetaan kokonaan uusia lisääntymispaikkoja. Toiminta on mukavaa luonnossa puuhaamista ja reipasta liikuntaa hyödyllisen asian eteen. Talkoita järjestetään eri puolella Suomea loppukesästä ja alkusyksystä, jolloin puroja kunnostetaan asiantuntijoiden suunnitelmien mukaan.

Kunnostusten ansiosta luonnonkalojen määrä näkyy merkittävästi myös kalastajien saaliissa. Yhä useammin saaliina on taimen, joka on peräisin kunnostetulta kutusoraikolta. Luonnonkudusta syntyneen taimenen erottaa siitä, että sillä on rasvaevä, joka on kalan selässä pyrstön vieressä oleva pieni lärpäke. Istutetuilta kaloilta se leikataan pois, jotta kalastajien olisi helppo erottaa luonnonkala istutetusta. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta rasvaevälliset taimenet ovat nykyään rauhoitettuja Suomessa ja sen vuoksi ne pitäisi vapauttaa. Sen sijaan rasvaeväleikatut taimenet voidaan ottaa saaliiksi.

vat lähes välittömän palautteen palkintona hyvin tehdystä työstä, jopa viikon parin päästä kunnostuksesta. Kun varsinainen kutuhetki lähestyy, taimenet nousevat puroon ja hakeutuvat soraikolle. Yleensä illan pimeinä hetkinä ne ovat aktiivisia, mutta päivälläkin voi niitä nähdä. Parhaimmillaan pääset todistamaan upeaa luontonäytelmää, jossa isot taimenet ovat saapuneet kymmenien kilometrien tai jopa satojen kilometrien päästä kutemaan juuri sinun kunnostamalle soraikolle. Tämän esitteen kansien sisältä löydät mukavien kalastustarinoiden lisäksi koko valikoimamme uutuuksineen. Älä unohda tutustua Ottikalenteriin ja Vieheenvalintaoppaaseen. Antoisia lukuhetkiä!

Palaan vielä loppusyksyllä taskulamppujen kanssa puroilla liikkuviin kalanbongaajiin. Taimenet anta-

Uutuudet 2018 Muikku 90mm/17g Tänä vuonna esittelemme uutuuden, jonka olemme suunnitelleet erityisesti lohikaloja varten. Muikkuun on tehty erityinen kevennetty runko, jonka ansiosta matalaan veteen pudottuaan se ei vajoa nopeasti pohjaan. Muikku säilyttää uintisyvyytensä, jonka ansiosta sen avulla voidaan kalastaa matalilla rannoilla, joissa metallilusikat uivat liian syvällä. Muikku on taitava uimari, joka sukkuloi puolelta toiselle kelauksen aikana. Kun kalastaja pysäyttää kelauksen, se uppoaa hitaasti väristen houkutellen kalaa ottamaan. Muikku ei ole pelkästään meritaimenuistin, vaan sillä voidaan kalastaa myös pohjoisen taimenia ja rautuja – saatiinpa sillä testikalastuksessa useampia haukiakin.

Muikku, 90/17

UVPINNOITE K AIKISSA

GL/BL/Ye, UV

GL/BLUBe/R, UV

GL/FYe/BLU/Li, UV

GL/BL/W, UV

GL/GR/FYe, UV

GL/R/G, UV

GL/BLU/FYe, UV

BR/Pink, UV

Uutuudet 2018

UVPINNOITE K AIKISSA

Kuusamo Santeri, 130/15

GL/BR/GR/Pink, UV

GL/G/FYe/FR, UV

Kuusamo Santeri, 110/11

GL/BR/GR/Pink, UV

GL/G/FYe/FR, UV

Kuusamo Santeri, 90/9

GL/BR/G/FYe/FR, UV

GL/BR/GR/Pink, UV

Kumma, 10 g

Kumma, 7 g

U VPINNOITE KAIKISSA 510

510

Uutuudet 2018 Räsänen, 50/11 Helmi

Räsänen, 70/20 Helmi

U VPINNOITE KAIKISSA

GL/G/R/BL-C, UV

Kalataidetta Räsäsen pinnassa Taiteilija Sakke Yrjölän näyttävät kalakuosit saavat jatkoa! Tänä vuonna Räsänen näyttää muikulta, peilikarpilta, taimenelta ja isosimpulta. Sakke on kuvittanut Suomen Kalat -kirjan realistisilla ja yksityiskohtaisilla jäljennöksillä oikeista kaloista, ja juuri niiden kuvien perusteella Räsäsen pintaan on suunniteltu upeita uusia kuoseja. Vieheet ovat taideteoksia, joilla on keräilyarvoa, mutta ne ovat myös osoittautuneet erityisen hyviksi käyttövieheiksi. Sakke Yrjölä

Räsänen, 70/20, värisuunnittelu Sakke Yrjölä

U VPINNOITE KAIKISSA Taimen 7, UV

Isosimppu 8, UV

Muikku 9, UV

Peilikarppi 10, UV

KALAVI N KKI Pidennä siiman käyttöikää yksinkertaisella tavalla: Käännä siima toisin päin, jolloin kulunut pää menee alimmaiseksi ja käyttämätön siiman puoli tulee käyttöön.

Uutuudet 2018 Suurhauki, 95/40 Suurhauen uutuusväreiksi vuodelle 2018 valittiin Hauenkalastajat- yhteisön ehdotuksista Juhis Salmelan ”Nemoa etsimässä” -henkiset värit, joissa on myös kirjaimet HK. Suurhauen raikas uutuusväri pinkkivihreä on puolestaan lähtöisin Hauenkalastajat-ryhmän Sari Pääkkösen kynästä.

U VPINNOITE KAIKISSA

BL/GR/Pink/O-S, UV

FR/W-S, UV

GR/Ye/W-C, UV

Professor 1, 115/27 Helmi Hauen kuviointia jäljittelevät Professorit ovat Suomen Haukiseura -erikoisvärit vuodelle 2018. Kuosisuunnittelu on Sakke Yrjölän käsialaa.

Ye/R-B, UV

Ye/GR-B, UV

U VPINNOITE KAIKISSA BL/GR/FYe/O-B, UV

Ultraviolettipinnoite Empiiristen tutkimusten mukaan uv-säteillä on todettu olevan selkeää vaikutusta muun muassa kalojen keskinäisessä kommunikoinnissa. Uv-pinnoitekäsiteltyjä uistimia on ollut testissä monella kalastajalla. Havaintojen mukaan uv-käsitellyt vieheet ovat antaneet erinomaisia kalansaaliita.

1 Uistimet normaalissa valossa, ylemmässä uistimessa uv-lakkaus

2 Uistimet mustassa valossa, erotat uv-lakatun uistimen selvästi

Hauki haastaa heittokalastajan Teksti ja kuvat: Jari Tuiskunen, Erä-lehden kalastusasiantuntija

Helpoimmin hauet löytää vesikasvillisuuden luota, vaikkapa järviruokokasvuston reunalta. Ahnas suurisuinen peto väijyy saalista huomaamattomana ruohotuppaan juurella ja ampuu kiinni sopivaan uhriin salaman nopeudella. Pikkukalalla ei juuri pakenemisen mahdollisuutta ole, siitä pitävät leukojen sadat neulanterävät hampaat huolen.

Keväästä syksyyn Hauen narraaminen on periaatteessa helppoa, koska hauki kuuluu vesiemme yleisimpiin selkärankaisiin ja sen olinpaikat on varsin helppo löytää jopa rannalta kalastettaessa. Helpointa pyynti on toki veneestä.

Tällainen kala on hauki, pohjolan vesien barrakuda. Iso koko ja petomainen luonne tekevät siitä erityisen otollisen pyyntikohteen myös viehekalastajalle.

Heittokalastajan sesonki alkaa heti jäiden lähdettyä. Rannikolla vedet vapautuvat hyvissä ajoin ennen haukien häitä, joten vavanheiluttajille jää useita viikkoja aikaa narrata kutuun valmistautuvia vonkaleita.

Kukapa ei uneksisi siimansa päähän sellaista vonkaletta, jonka painoa ei enää tarvitsisi valehdella. Hauki tarjoaa tällaisen mahdollisuuden, vieläpä tuhansissa eri vesistöissä kautta koko Suomen. Vain merilohi kampittaa koossa vihertiikerin, mutta lohien pyyntipaikat eivät ole jokamiehen ulottuvilla sen paremmin maantieteellisesti kuin taloudellisestikaan. 10

Kevättä pidetäänkin yhtenä parhaista ajankohdista saada suurhauki satimeen. Pelipaikkoja ovat etenkin matalat, suojaisat lahdet, joiden vesi lämpiää ympäristöään nopeammin. Järvillä kutu tapahtuu lähestulkoon jäiden lähdön yhteydessä, joten paras pyyntiaika koittaa

vasta viikko pari häiden jälkeen. Hauet ovat tällöin nälkäisiä ja iskevät kutupaikkojensa liepeillä halukkaasti vieheisiin. Kesäkin on kelpoa hauestusaikaa, mutta selkävesille siirtyvät isomukset ovat kesälämpimillä hankalammin tavoitettavissa ainakin heittokalastajan konstein. Ne palaavat rantojen tuntumaan vasta syksyn viilentäessä vesiä. Näin erityisesti rannikolla, jossa alkaa toinen suurhauenpyytäjän huippusesongeista, jatkuen vaihtelevissa merkeissä aina jäiden tuloon saakka.

Rannikolla parasta suurhaukiaikaa on kevät ja syksy. Silloin voi kymppirajakin rikkoontua. Vesikasvit paljastavat hauen Helpoimmin hauet löytyvät hakemalla vesikasvillisuutta, oli se sitten lummetta, ulpukkaa, järvikortetta, järviruokoa, ahvenvitaa, ärviää, vesileinikkiä tai rakkolevää. Kasvillisuus luo hiipivälle pedolle suojaa, mikä on tärkeää saalistuksen onnistumiseksi. Karuissa, kirkasvetisissä järvissä ei vesikasveja paljon ole, jolloin kivikot ja veteen kaatuneet puut

korvaavat piilojen puutteen. Eikä kannata säikähtää kalapaikan vähävetisyyttäkään, sillä toisinaan hauet viihtyvät jopa vain puolen metrin vedessä. Yleensä parempia pyyntipaikkoja ovat kuitenkin hiukan syvemmät, metristä kolmeen rehottavat kasvustot. Kun tällaisista pinnanalaisista puutarhoista keksii kasvivapaita aukkoja, poukamia ja reunuksia, on jo päässyt monta askelta lähemmäs tärppiä. Veneettömälle kalastajalle suositeltavia kohteita ovat metsälammet. Niistä haukia löytää erittäin hyvällä todennäköisyydellä. Lampien asukit kasvavat harvemmin kehukokoisiksi, mutta toki hauskaa hatun täydeltä tarjoavat myös kilopulikat, joita hyvän päivän sattuessa voi saada enemmän kuin kahden käden sormilla pystyy näyttämään. Lampihauet lymyilevät mieluiten vesikasvien ja uppopuiden liepeillä, usein myös rahkasammalpenkkojen reunoilla aivan kiinni rannassa. Järkevää taktikointia ei siis ole heittää keskelle lampea avoveteen, koska sieltä nappaa harvoin. Paljon tuloksekkaampaa on kalastaa tarkoilla vippauksilla kasvustojen reunoja ja aukkoja, rantapenkkaakaan unohtamatta. Myös jokien virtauksissa hauet viihtyvät. Kesälämpimillä ne saattavat hiipiä jopa tyypillisille taimenpaikoille vuolaan virran alueelle, mutta varmemmin ne viettävät aikaansa koskien loppuliu´uissa, suvannoissa, nivojen reunoilla ja muissa hiukan suojaisemmissa paikoissa. Kasvituppaiden, kivien ja reunapenkkojen suoja on mieleen tässäkin tapauksessa.

Metsälammet ovat ”varmoja” paikkoja päästä tekemisiin haukien kanssa. 11

Tukeva vapa ja kuitusiima Heittokalastaja tarvitsee haukien kepitykseen melko jämäkän vavan, ei niinkään kalojen koon vuoksi, vaan siksi, että vieheet saattavat painaa paljon eikä niiden heittäminen onnistu aivan kevyellä ritsalla. Toki monet ”normaalit” haukivieheet jäävät kokoluokkaan 10–30 grammaa, joten sellaisille painoille rankattu vapakin kelpaa ”normaaliin” hauenkalastukseen. Kelaksi käy mikä tahansa pienehkö tai keskikokoinen, jämäkkärakenteinen mylly, jonka puolalle sopii satakunta metriä vähintään 0,20-millistä, mieluummin jopa 0,25–0,30-millistä kuitusiimaa. Siiman tulee olla nimenomaan kuitua venymättömyytensä ja hyvän vetolujuutensa vuoksi. Venymättömyys auttaa kalan tartuttamisessa ja vetolujuus sekä ison vonkaleen kanssa temmellettäessä että ennen kaikkea kiskottaessa koukkuja irti sitkeistä vesikasveista.

Vapakalusto saa viimeisen silauksensa, kun siiman päähän kiinnitetään vähintään 15–30-senttinen peruke vieheen henkivakuutukseksi. Hauen herkut Entäpä sitten se kaikkein eniten pohdintaa, mielipiteitä ja intohimoja herättävä kalastusvälineistön osanen eli viehe? Kun hauella on niin sanotusti haku päällä, viehevalinta ei tuota vaikeuksia. Esimerkiksi tässä luettelossa ei ole ainuttakaan sellaista, jolla nälkäistä petoa ei saisi narrattua. Jopa Madepilkki Nestorikin saattaisi tärpin antaa. Yleensä haukea lähdetään haastamaan isohkoilla vieheillä, onhan itse pyynnin kohdekin parhaassa tapauksessa monikiloinen ja tottunut kookkaisiin saaliseläimiin. Esimerkiksi Kuusamon suurin viehe 18-senttinen Professor 00 saattaa harhauttaa kilokalankin, vaikka viehe ehkä näyttää kalastajan silmissä järkyttävän isolta. Todelliselle suurhauelle tällainen lämiskä on aivan normisuupala. Heittokalastaminen on kuitenkin mukavampaa hieman pienemmillä ja kevyemmillä vieheillä. Kuusamolaisista hauennarrauksen aatelistoon kuuluvat esimerkiksi Professorin monet koot välillä 9 –13 senttiä, Räsästen koot 7 ja 9 senttiä sekä tietenkin nimikkolusikat Hauki ja Suurhauki. Myös vaaput ovat haukien himoitsemia herkkupaloja. Yksi legendaarisimmista on 11-senttinen Puukala, kun taas uudempaa tulokaskaartia edustaa satulalappuinen Santeri kolmine kokoineen. Vaappujen huono puoli on runsas koukkuvarustus, jonka vuoksi ne tarttuvat haukipaikoilla rehottaviin vesikasveihin muita vieheitä herkemmin. Siksi ne toimivat parhaiten avovesissä. Myöskään lippoja ei kannata näissä hommissa väheksyä, varsinkin jos tavoitteena on ruokapöytään parhaiten sopiva pikkuhauki. Esimerkiksi Kuusamo muovikalalippa kuuluu haukimiehen vakiovarustukseen, samoin Taimen-lippa, nimestään huolimatta. Ja kuinka monia Paavo- tai Kuf-lippoja onkaan jätetty haukien armottomiin hampaisiin, kun ollaan oltu ahvenia tai jalokaloja narraamassa.

Haukea ei tarvitse etsiä merta edempää. Kotilaituriltakin voi pitkänokan tavoittaa. 12

Ruohosuojaten ruovikoihin Aiemmin olemme jo todenneet haukien viih-

tyvän vesikasvien joukossa. Tämä asettaa omat haasteensa kalastukselle. Jos kasvillisuus on tiheää, tavallinen viehe saa heinätartunnan ensimmäisellä kammenpyöräytyksellä ja heitto, kenties koko ottipaikkakin on pilalla, mikäli ruohotupsu jää koukkuun roikkumaan.

Ellei olosuhteista ole etukäteistietoa, saaliskalaa kuten ahventa tai särkeä matkivat värit ovat varmoja valintoja. Räsäsen Seiskasta valmistetaan oikein pilkuntarkkoja luonnonkalajäljitelmiä, joiden suunnittelusta vastaa kalataiteilija Sakke Yrjölä.

Siksi vieheboksista olisi syytä löytyä ns. ruohikkovieheitä. Niiden koukut on suojattu ohuilla, mutta jäntevillä teräsviiksillä, jotka estävät viehettä tarttumasta salaatteihin, siilä viikset painuvat pois tieltä kalan puraistessa koukkua. Toki ruohovieheenkin saa jäämään kiinni kasveihin, jos huonosti sattuu, mutta niin tapahtuu huomattavasti harvemmin kuin suojaamattomia vieheitä käytettäessä. Huomaa, että ruohosuojattuja koukkuja myydään myös irtotavarana, jolloin periaatteessa mistä tahansa vieheestä voi halutessaan loihtia kasvivapaan. Kuitenkin suojakoukku huonontaa jonkin verran myös kalan tarttumista, joten niitä ei kannata käyttää silloin, kun kasvillisuudesta ei ole ongelmaa.

Oivallisia opinkappaleita Hyväkin viehe voi vetää vesiperän, jos sitä käytetään väärin. Ainakin nämä opinkappaleet kannattaa painaa mieleen: Vaihtele uittonopeutta veden lämpötilan mukaan. Kylmissä olosuhteissa kelauksen tulee olla paljon hitaampaa kuin lämpimän veden aikaan. Kelausta kannattaa myös katkoa lyhyillä stopeilla sekä antaa vieheelle ylimääräistä liikettä vavankärjen nypäyksillä. Päivän paras ottiviehe vaihtelee, joten ei pidä tuudittautua siihen, että eilen kalaa antanut toimisi tänäänkin. Pyri kalastamaan mieluiten pohjan tuntumasta, ainakin silloin kun syönti on huonoa. Hyvin matalissa paikoissa tällä ei ole merkitystä, mutta kun vettä alkaa olla useampia metrejä, on syytä valita viehe, jolla pääsee riittävän syvälle.

Räsänen on kelpo lusikka myös hauelle. Värit ovat niinikään tärkeitä huomioon otettavia viehettä valittaessa. Esimerkiksi ruskeassa humusvedessä pelaavat kuparin, ruskean, punaisen ja keltaisen sävyt, kirkkaassa taas sininen, violetti, hopea ja valkoinen ovat elementissään. Savisameaan veteen voi tarjoilla vihreän, oranssin, keltaisen ja kullan tuiketta.

Vaihtele kalapaikkaa aktiivisesti. Jos jossain on nälkäinen hauki, se iskee kiinni yleensä muutaman ensiheiton aikana. Pitkittynyt saman paikan haravoiminen on useimmiten ajan haaskausta, mutta jos paikan antaa rauhoittua muutaman tunnin, siihen kyllä kannattaa palata uudestaan. Ja lopuksi: Maltti on valttia tappokapulan käytössä. Varsinkin isot yksilöt kannattaa päästää mahdollisuuksien mukaan vapaaksi, toki nopean kuvauksen ja punnituksen (esimerkiksi haavissa) jälkeen. Kalavedet kiittävät! ■ 13

Kuusamon Puukala Klassikkovaappu Puukala Punahongasta työstetty Kuusamon Puukala on legendaarinen haukiviehe ja se tehdään käsityönä alusta loppuun. Puukala ui herkällä pienellä tikittävällä tyylillään kuin säikky saaliskala konsanaan. Sekös haukea ärsyttää, vielä kun muistaa tehdä muutaman pysäytyksen kelauksen aikana. Silloin Puukala imitoi pientä kalaa ja houkuttelee pedon iskemään. Puukalan uintia voit muutella säätämällä vaapun nokkalappua eri asentoihin. Puukala on ennen kaikkea käsialaviehe. Jos et halua pelkästään kelata sitä, voit antaa sille haluamasi uintityylin vavalla nykimällä. Haukien lisäksi Puukalalla saa isoja ahvenia. Sillä on saatu myös 2,87 kiloinen Suomen ennätys ahven, joka napattiin Ahvenanmaalta muutamia vuosia sitten.

Puukala, 110/20 1

kuva: Rikhard Luoto

Kuusamo Santeri Santeri-vaappusarjan suurin malli on ennen kaikkea kuha- ja haukivaappu. Santerien värikartta on suunniteltu kuhan ja hauen mieltymysten mukaan. Isoimman Santerin uintiliike on voimakaspotkuinen ja myös voimakkaasti hakeva, mikä on suurelle vaapulle harvinainen yhdistelmä. Kuten muutkin Santerit, tämäkin on kelluvaksi vaapuksi pitkäheittoinen uistin runkomateriaalinsa vuoksi.

UVPINNOITE KAIKISSA

Kuusamo Santeri, 130/15

GL/BLU/W/O, UV BL/GR/FYe/FR, UV

GL/BL/Gre/O, UV

GL/BL/G/R, UV

GL/FYe/W/O, UV

GL/BL/GR/FR, UV

GL/BLU/FYe/FR, UV GL/Pink/BLU/iS, UV

GL/BL/G/Pink/O, UV

GL/iS/FR, UV

GL/BR/GR/Pink, UV

GL/G/FYe/FR, UV

Kuusamo Santeri Santerit koeuitetaan tehtaalla ja niihin viritetään voimakaspotkuinen ja luonnollinen liike. Lähtökohtaisesti tällainen uinti toimii lähes tilanteessa kuin tilanteessa, mutta jos haluat tuunata uintia omanlaiseksi, se käy Santerissa helposti nokkalenkkiä kääntämällä. Se on muotoiltu pitkäksi, jotta uinnin hienosäätäminen olisi vaivatonta. Santerin uinnin viritys Joskus iso kala saattaa vääntää nokkalenkkiä siten, että vaappu lähtee uimaan jommallekummalle sivulle. Korjaa uintiliike seuraavasti: käännä nokkalenkkiä varovasti vastakkaiseen suuntaan, mihin vaappu uidessaan vedessä puoltaa.

Kuusamo Santeri, 110/11

UVPINNOITE KAIKISSA

BL/GR/FYe/FR, UV GL/BLU/W/O, UV

GL/BL/Gre/O, UV GL/GR/FYe/R, UV

GL/FR/G, UV GL/BL/G/R, UV

GL/Pink/W, UV GL/Li/Gre/O, UV

GL/FYe/W/O, UV GL/BL/GR/FYe/O, UV

GL/G/FYe/FR, UV GL/BR/GR/Pink, UV

Kuusamo Santeri Pienin Santerin malli toimii mallikkaasti kuhalle, ahvenelle, hauelle ja jalokaloille. Viime kesänä tämä malli osoittautui myös lohelle mieluisaksi, kun saimme raportteja kalamiesten lohireissuilta pohjoisen vesille. Pienen Santerin uinti on hyvin hakevaa ja epäsäännöllistä, mikä muistuttaa pakenevan pikkukalan liikettä. Sen tapaisen uinnin tiedetään aktivoivan kalan saalistusvietin.

Kuusamo Santeri, 90/9

UVPINNOITE KAIKISSA

GL/BLU/W/O, UV BL/GR/FYe/FR, UV

GL/BL/G/R, UV

GL/Li/Gre/O, UV

GL/BL/GR/FR, UV GL/BLU/FYe/FR, UV

GL/Pink/BLU/iS, UV GL/BL/G/Pink/O, UV

GL/BL/G/R/R, UV GL/BR/GR/Pink, UV

GL/BR/G/FYe/FR, UV

KALAVI N KKI Käyttämällä esimerkiksi pitkiä haukiperukkeita voi Santeri-vaapuista saada suspending-vaappuja. Niiden tiheys on vain hieman veden tiheyttä pienempi, joten vähän painoa lisäämällä voi pysäyttää kelauksen ja vaappu jää väliveteen paikalleen. Pysäyttely voi toimia tehokkaasti esimerkiksi kaislikon reunalla. 17

Kuusamo Kumma Kumma on uistin, jossa yhdistyvät vaapun ja lipan hyvät puolet. Kumman edessä oleva propelli aiheuttaa vetovastusta ja veteen voimasta värinää, jonka kala aistii kylkiviivallaan. Vaappumainen runko muodostaa hentoa, mutta ärsyttävää, tiritystä. 11 gramman Kumma on pitkäheittoinen uistin, joka toimii loistavasti etenkin virtaavassa vedessä, sillä se pysyy kovassakin vedossa häkellyttävän hyvin aivan veden pintakalvon alla. Tarjoa jalokaloille, ahvenelle ja hauelle.

Kumma, 10 g

101

102

104

103

105

108

107

502

106

500

503

501

510

Kumman uinnin viritys Kumman liikettä voi virittää painamalla lippaa varovasti hieman sisäänpäin, jolloin rungon liike lisääntyy. Vastaavasti lippaa ulospäin taittaessa rungon liike rauhoittuu. Jos runkolanka taittuu vinoon tai ylös, se on suoristettava sivusuunnassa ja taitettava pystysuunnassa hieman alaspäin ”kalan leukaa” kohti. Pienempi Kumma on suunniteltu erityisesti seisovan veden erikoispeliksi ahvenelle ja jalokaloille. Sen uinti on pikkuvaappumaista tiritystä, ja sen vetovastus mahdollistaa hitaan kelauksen. UVPINNOITE Kannattaa kokeilla erilaisia kelaustyylejä, sillä kummankin Kumman propellit ovat hyvin KAIKISSA herkkiä pyörähtämään jo pienestäkin nykäyksestä.

Kumma, 7 g 510

522

526

523

527

520

521

524

525

528

529

Kuusamo Muikku Muikku on pitkäheittoinen kevennetty lusikka, jonka vettymätön ja kestävä runko on tehty ruostumattomasta teräksestä ja läpinäkyvästä muovista. Muikun rungon matala tiheys hidastaa sen liikkeitä ja antaa uistimen tehdä pitkiä syöksyjä, minkä olemme havainneet ärsyttävän erityisesti taimenia. Muikku on suunniteltu matalien rantojen kalastamiseen. Muikku ei lähde pyörimään kovassakaan virrassa, mikä tekee siitä oivallisen vieheen myös koskikalastukseen. Muikku on hyvä vaihtoehto siiman päähän, kun tähtäimessä on lohikalat tai matalien rantojen hauet ja ahvenet.

Muikku, 90/17

UVPINNOITE K AIKISSA GL/BL/Ye, UV

GL/BLUBe/R, UV

GL/FYe/BLU/Li, UV

GL/BL/W, UV

GL/GR/FYe, UV

GL/R/G, UV

GL/BLU/FYe, UV

BR/Pink, UV

Kuusamo Professor Makutottumukset eivät muutu Professorilla saa kalaa. Se on todettu jo monen sukupolven ajan. Jos pyydät tuntemaasi kalastusta harrastavaa ikäihmistä mainitsemaan nimeltä lusikkauistimen, hän suurella todennäköisyydellä kertoo Professorista. Se on ajaton uistin. Ei kalojen vaistot ja halut ole muuttuneet historian saatossa mihinkään. Proffat ovat aina olleet kalastajien parhaita kumppaneita kalan hankkimisessa ruokapöytään. Kiinnitä Professor uistin siimaasi, niin saat ainakin haukia ja lohia. Pienemmillä malleilla ahvenia ja taimenia.

Professor 00, 180/60

U VPINNOITE KAIKISSA C, UV

N-C, UV

BLU-C, UV

GR-C, UV

Otapa joskus tarkkailuun, kuinka suuri hauen suu todellisuudessa onkaan. Kymmenkiloisen vesiemme krokotiilin kita haukkaa helposti kilon lahnan. Suurelle on oltava suurta. Parhaiten haukivesillä tämä lusikka toimii vetouistelemalla, mutta järeällä virvelillä voit myös heittää sitä. Pitele vavastasi kiinni, sillä ennätyskalan tärppi saattaa olla hyvin lähellä. Muista käyttää riittävän vankkaa peruketta ja lukkoa.

Professor 0, 130/44 Helmi

BLU-C

GR/FYe/S-S

GR/G/S-S

N-C

R/BL-C

Tarjoa heittäen kylmän veden aikaan syksyllä tai keväällä. Aluksi suunnittelimme tämän vetouisteluun, mutta nyt heittokalastajatkin ovat ottaneet tämän käyttöön. Vinkki mateen pilkkijöille: tätä mallia voi käyttää myös madepilkkinä! 20

Kuusamo Professor Petokaloja saalistamassa Luota kansan kokemukseen. Usea sukupolvi on pitänyt siimansa päässä Proffaa. Sen vuosikymmeniä sitten mallattu muoto on pyytävän uinnin salaisuus. Värejä suunnittelemme koko ajan lisää. Samoja alkuajoista olevia klassikkovärejä täydentävät kalavesiltä saatujen vinkkien perusteella tehdyt uutuusvärit. Vaihtoehtoja on jättilusikasta pikkuiseen. Tämä ottava rauta kuuluu pakkiisi, jos olet petokalojen pyytäjä!

Professor 1, 115/27 Helmi

B-S

BL/BLU/Li-B, UV

BL/GR/FYe/O-B, UV

BL/W/R/Ye-C, UV

BLU/GR-B, UV

BL/FR-C

BL/R/Ye-C, UV

BL/N-R

BLU/FR-C

BLU-C

GR-C

N-C

N-B

G/R/R-C

Tämä malli soveltuu vetouisteluun ja se antaa poikkeuksetta hyvin haukea, kun väri on kohdillaan. Valitse väri sään, vuodenajan ja veden kirkkauden mukaan tässä esitteessä olevan Vieheenvalintaoppaan avulla

Hauen kuviointia jäljittelevät Professorit ovat Suomen Haukiseura -erikoisvärit vuodelle 2018. Kuosisuunnittelu on Sakke Yrjölän käsialaa.

Ye/GR-B, UV

Ye/R-B, UV

Kuusamo Professor Saaliskaloja matkivat vieheet Joskus hauki ja taimen saalistavat varsin erikoisella tavalla. Ne tekevät yllätysiskun pikkukalaparveen, mikä lamauttaa osan parven kaloista. Tämän jälkeen petokalalla on helppo tehtävä poimia pökertyneet saaliskalat suuhunsa. Proffan suunnittelussa onnistuttiin luomaan lusikalle uintityyli, joka markkeeraa vahingoittunutta pikkukalaa. Ei siis ihme, että kaislikon laidassa viipottava Professori pettää petokalan kerta toisensa jälkeen.

Professor 1, 115/19 Helmi, kevyt

Lohet ja taimenet nousevat kesähelteiden houkuttelemana ruokailemaan aivan järven pintakalvon tuntumaan. Tarkkaavainen kalastaja saattaa huomata vanoja tai tuikkeja järven selkävesillä. Silloin on aika valita siiman päähän kevyt Professori. Kilpikonnakuvioinen pinta taittaa valoa ja välkehtii houkuttelevasti. Se huijaa petokalan imitoimalla pintaveteen eksynyttä muikkua tai salakkaa.

Professor 1, 115/36 Helmi, heitto

BL/BLU-S

GR-B

Taimenien tavoittamiseksi hanki tämä malli, joka sopii hyvin heittämiseen ja kestää rivakkaa uittamista. Kyljet vilkkuvat nopeaan tahtiin ja lähettävät vedessä signaaleja, jotka pedot tuntevat kylkiviivaaistillaan. Pysäytä, kelaa ja pysäytä. Kohta voit jo kuvitella taimenen napakan otin. Aloita kirkkaalla metallivärillä ja siirry siitä ärsysävyihin, jos et tavoita kalaa.

Professor 3 Onega, Helmi 60/13

BL/FYe/GR/FR-C

C-S

BL/R/BLU/W-S

R/Ye-S

S-C

Viileiden vesien lohikalojen pyytäjä. Heitettäessä se lentää pitkälle. Vedossa se ui hyvin niin hitaassa kuin nopeassa vauhdissa. Kesällä hauen ottaessa vilkkaasti uiviin vieheisiin tämä Proffa on verraton uistin. 22

Kuusamo Professor Viehevaihtoehtoja jokaiseen makuun Suomessa riittää merenrantaviivaa, ja saaristo on kiinnostava tuhansien saariensa ansiosta. Sisämaa on täynnä vesistöjä pienistä puroista suuriin järviin. Ja kaikkialla on kalaa! Vedet ovat kuitenkin hyvin erilaisia, mutta se on suomalaisen kalastuksen rikkaus. Kuusamon Uistin näkee kalastajien monipuoliset tarpeet ja on suunnitellut skaalan vieheitä lähes jokaiseen Suomen kolkkaan. Uistimen valinnassa kuhunkin kalapaikkaan sinua auttaa tämän esitteen Vieheenvalintaopas ja netissä vielä yksityiskohtaisemmin tehtaanmyymälän verkkokaupan valintatyökalu osoitteessa www.kauppa.kuusamonuistin.fi.

Professor 2, 90/13 Helmi, kevyt

Vetouistelijoiden erikoisviehe järvitaimenelle ja -lohelle. Kilpikonnakuvio rikkoo valonsäteet ja heijastelee niitä sileää metallipintaa enemmän. Kun kimalteluun lisätään vielä uistimen potkuista syntyneet veden värähdykset, viehe vaikuttaa aivan vahingoittuneelta pikkukalalta. Se laukaisee saalistajan refleksit, ja kohta siiman päässä nykii lohikala. Käytä tätä mallia tarvittaessa Painosyvääjien kanssa. Vääksyläiset uistattelijat ovat Inarinjärvellä saaneet tällä mallilla hyviä saaliita. Vinkiksi Lappiin menijöille.

Professor 2, 90/18 Helmi

B-S

BL/FR-C

BLU/FR-C

GR-C

BL/N-R

BLU/GR-B

N-B

N-C

Proffan klassikkomalli, jonka vetouistelijat ovat omineen itselleen. Kimmeltävä helmi ärsyttää petokaloja, ja monet sanovat helmen toimivan iskupisteenä saalistajalle. Perusväreistä ahvenkuvioiset ovat sellaisia, joilla saa kalaa paikasta kuin paikasta. Voit kiinnittää Proffan siimaan kummasta päästä tahansa riippumatta siitä käytätkö sitä talvella pilkkinä vai kesällä uistelussa. Uinneilla on jonkin verran eroa, joten kannattaa päivän aikana testata, mikä on juuri sillä hetkellä paras uintityyli. Tiedoksi, että jos hyvää haukipilkkiä olet hakemassa, niin tässä on sellainen! Kuusamon Uistimen Facebook -fanisivulla voi nähdä, kuinka suomalaiset ovat saaneet kalaa kuusamolaisilla. Käy tutustumassa www.facebook.com/kuusamonuistin. Sivuilla törmäät saaliskuvien lisäksi uutisiin kalavesiltä, ja saatatpa saada joitakin kalavinkkejä! 23

Kuusamo Professor Proffa niille, jotka kalastavat lohta rannalta heittäen. Tämä viehe on Oulujoella ja Kymijoella tuttu näky siimojen päässä. Proffa lentää pitkälle ja pohjan tuntumassa uittaminen onnistuu vaivatta. Lohikalojen lisäksi tällä saa myös haukea.

Professor 2, 90/26 Helmi, heitto

BL/R-S

BL/BR/FYe/N-C

BL/GO/R-C, UV

GR-B

BLU-C

BL/R/O-C, UV

GR/FYe/FR-S, UV

GR/FYe/S-S

GL/BL/R-C, UV

GR/G/S-S

N-B

N-C

R/BL-C

R/C-C

Professor 2, 90/18 Ruohikko

BL/GR/FYe/FR-S

N-B

BLU-B

N-C

GR-C

Tämän Professorin voit heittää sinne, mihin tavallisilla uistimilla ei ole asiaa. Nerokas ruohosuojakoukku estää uistimen tarttumista kiviin, lumpeisiin tai kaisloihin. Tarjoa hauelle ja isoille ahvenille. 24

Kuusamo Professor Nämä Professorit kiehtovat lohikaloja Valitse näistä, jos olet lähdössä lohenpyyntiin.

Professor 3, 75/9 Helmi, kevyt

Kaikkein halutuimpia lohia ovat suuret kojamot, jotka iskevät aggressiivisesti tunkeilijoiden kimppuun. Jos näet lohijoella tittien eli pikkulohien hyppivän hädissään karkuun, on tilanne todennäköisesti se, että kojamo on hätistelemässä asentopaikaltaan pikkutirriäisiä pois häiritsemästä. Se käy näykkäisemässä häirikköä, joka osaa sen jälkeen pysyä pois tonteilta. Tähän saumaan kannattaa kalastajan iskeä. Sido tämä Proffa siiman päähän ja lähesty kojamoa kiusaten. Kohta vapa taipuu ja räikkä huutaa. Lohen lisäksi tällä uistimella saa taimenia ja haukia.

Professor 3, 75/12 Helmi

B-S

BL/GO/R-C, UV

GL/BL/R-C, UV

N-B

GR-C

GR/FYe/R-S, UV

N-C

Hauelle, taimenelle ja isolle ahvenelle. Nämä kaikki ovat petoja, jotka ottavat hanakasti pikkuahventa, salakkaa ja muikkua jäljitteleviin uistimiin. Kehnolla syönnillä turvaudu luomuväreihin ja hyvällä syönnillä kirkkaisiin ärsytysväreihin. Tämä malli sopii heittoon tai vetoon!

KALAVI N KKI Painava viehe lentää vaivatta pitkälle seuraavalla tekniikalla: Jätä siimaa uistimen ja vavan kärjen väliin 60–70 cm. Heitä viehe rauhallisella heijaavalla liikkeellä isossa kaaressa. Tässä heittotekniikassa kalastaja käyttää omaa voimaa vähän ja hyödyntää vavan vipuvoimia. 25

Kuusamo Räsänen Kalataidetta Räsäsen pinnassa Taiteilija Sakke Yrjölän näyttävät kalakuosit saavat jatkoa! Tänä vuonna Räsänen näyttää muikulta, peilikarpilta, taimenelta ja isosimpulta. Sakke on kuvittanut Suomen Kalat -kirjan realistisilla ja yksityiskohtaisilla jäljennöksillä oikeista kaloista, ja juuri niiden kuvien perusteella Räsäsen pintaan on suunniteltu upeita uusia kuoseja. Vieheet ovat taideteoksia, joilla on keräilyarvoa, mutta ne ovat myös osoittautuneet erityisen hyviksi käyttövieheiksi. Sakke Yrjölä

Räsänen, 70/20, värisuunnittelu Sakke Yrjölä

Ahven 1, UV

Silakka 2, UV

Särki 4, UV

Taimen 7, UV

Hauki 3, UV

Kojamo 5, UV

Isosimppu 8, UV

UVPINNOITE KAIKISSA

Puronieriä 6, UV

Muikku 9, UV

Peilikarppi 10, UV

Räsänen, 90/28 Helmi Jokaisella kalastajalla on erilainen vieheen uittotyyli. Räsänen on hyvä valinta, sillä se toimii eri olosuhteissa millä tahansa kalastustyylillä. Sitä voi kelata nopeasti tai hitaasti, kelauksen voi myös välillä pysäyttää täysin. Tämä Räsänen sopii erityisesti hauelle, samoin myös lohelle.

BL/R/O-C, UV

GL/Ye/R/BLU-S

GR/R-S

BLU-C

GL/BL/R-C, UV

GR-S

GR-B

R/BL-C

S-C

Kuusamo Räsänen Räsäsen erikoismalleja Räsäsen ruohosuojamallien näppärät viikset estävät uistimen tarttumisen vesikasveihin. Kalan puraisu painaa ruohosuojakoukun viikset alas ja koukku kiinnittyy kalan huuleen. Tarjoa hauelle, isolle ahvenelle.

Räsänen, 70/10 Ruohikko

BL-C

BLU

BL/Ye-S

C-S

S-C

Räsänen, 50/11 Ruohikko

BL-C

C-S GR/FYe/FR-B

S-C

Räsänen, 70/20 Helmi, ruohikko BL-C

BLU

BL/Ye-S

C-S

BR/FYe-C

FR/BLU-S

GR-B

FYe/FR-C

Li/B-B

GR/FYe-S

R/BLU/R-S

S-C

Räsänen, 70/10 Alkuperäinen malli Räsäsestä. Kuparisen kahvipannun kyljestä nikkaroitu malli on edelleen lusikkavieheiden aatelia hauelle ja lohelle.

BL/R/Gre-S

BLU/Li/S-S

C/R

C-S

C/S-S

S-C

Kuusamo Räsänen Seitsemän senttistä saalistamassa Tutkimusten mukaan petokalojen tyypillisin saaliin koko on seitsemän senttiä. Hauet, taimenet ja kuhat napsivat mielellään sen suuruisia pikkukaloja, joten ei tarvitse ihmetellä, miksi Räsäsen uistinperheen klassikko pelittää. Monet käyttävät tätä yleisvieheenä, jonka valitsevat siimansa päähän, jos kalapaikasta ei ole tarkkoja ennakkotietoja. Koko on oikea. Etsi sopiva väri ja kalastusjuhlat voivat alkaa. Kuusamon Uistin valmistaa Räsäset aina samaa alkuperäistä runkomallia mukaillen.

Räsänen, 70/20 Helmi

BL-C

B-S

BL/R/BL-S

BLU/W/FR-S

FYe/FR-C

GL/BL/BL/R-B, UV

R/FR/FYe/Ye-S

GL/BL/R-C, UV

GL/BLU/R/Ye-S, UV

GR-B

GL/GR/Ye/R-B

GR/B-C

FR/Ye/FR-S

FR/BLU-S

GR/FYe/R-S, UV

R/BLU/R-S

BR/FYe-C

BR/B-C

GL/G/R/BL-C, UV

GL/FR/C-C

BLU/B-S

BLU/R-S

C-S

BL/Ye-S

BL/R/Ye-C

BL/R/S-C

BLU

BL/O/BLU-S

GR/FYe/FR-S

GR/FYe-S

Li/R/S-S

Li/B-B

S-C

W/O/BL/C-C

Kuusamo Räsänen Räsäsellä saa kalaa joka vuodenaikana Räsäsen pienimmät mallit ovat loistavia pilkkejä ja sopivat myös jigaukseen kesäkalastuksen lisäksi. Sopivat erityisesti kirjolohen, raudun, taimenen ja siian kalastukseen.

Räsänen, 50/11 Helmi

B-S

BL/BLU/FYe/FR-S

BL/R-C

BL/O/FYe-S

BL/R/Ye-C

BR/B-C

BL/R/O-C, UV

C-S

GL/BL/R-C, UV

FR/BLU-S

FYe/FR-C

GL/G/R/BL-C, UV

BLU/W/FR-S

FR-S

UV GL/BL/BLU/Pink-S, UV

GL/R/O/BLU-S, UV

GL/GR/Ye/R-C

GR/FYe/R-S, UV

S-C

Li/R/S-S

Li/B-B

BL/R/S-S

FYe/FR-S

GR/FYe/FR-S

GR-B

BL/O/BLU-S

BLU/GR/S-C

BL/R/Ye-S

FYe/FR/BLU-S

BL-C

W/R/BL-S

Räsänen, 40/6 Helmi

B/FR-B

C-S

R/BLU/R-S

GR/FYe/FR-S

R/Ye-S

S-C

Kuusamo lusikat Lätkä, 70/25

BL/BL/R-C

GR/FYe/FR-C

R/BL-C

BL/Li/BLU/GR-S

GL/BLU/R/Ye-S, UV

C/Ruska

GL/BL/BLU/Pink-S,UV

S/ Ruska

W/BLU/Li-C, UV

R/FYe-FYe

Tässä on viehe, joka lentää. Lätkän pitkäheittoisuudesta on etua silloin, kun menet etsimään kalaa kovasta tyrskystä, etkä halua liikkua veneellä liian lähellä kiviä. Uita Lätkää pysäytystekniikalla tekemällä stoppeja kelauksen aikana 5–6 sekunnin välein.

Lätkä, 70/14

BL/BL/R-C

C-S

BL/GR/FYe/FR-S

GL/BLU/R/Ye-S, UV

R/BL-C

W/BLU/Li-C, UV

BLU/R-S

Li/GR-S

Ye/Li-S

Lätkällä on pitkä ja maineikas historia. Sillä on jo 50 vuoden kokemus kalojen kiusaamisesta. Monet kalastavat laiskauintisella Lätkällä haukia ja kuhia, mutta Kuusamo muistuttaa, että taimenet ovat myös kiinnostuneita Lätkästä. Monet käyttävät tätä mallia myös haukipilkkinä.

Kuusamo lusikat Tundra, 85/19

BL/Li/BLU/GR-S

BL/R/C-S

Ye/BL/Ye-S

R/FYe-S

Keskikokoinen Tundra on lyömätön peli meritaimenen kalastukseen, ja sen värit on suunniteltu juuri taimenen kalastukseen. Vieheessä oleva virtausaukko syöksee vettä lävitseen, kun viehettä kelataan tai sen annetaan vajota väristen pohjaa kohti. Etenkin lohikalojen herkkä kylkiviiva-aisti reagoi Tundran aiheuttamaan värinään.

Taimen, 75/25

BL/Li/BLU/GR-S

BL/BLU/R-S

W/FR-S

W/BLU-S

W/Ye/BL-S

Tähän lusikkaan olemme suunnitelleen erityisen vilkkaan uinnin. Vieheen suunnittelija on kääntänyt lusikan perän hyvin kurvikkaaksi. Takaosa on ääriä myöten mutkalla, jonka ansiosta uintityyli on todella upea. Taimenen kylki viistää vettä ja sen peräosa potkaisee veteen mukavat potkut, jotka meritaimen aistii kylkiviivallaan. Painonsa ansiosta Kuusamon Taimen lentää pitkälle, mitä vaaditaan juuri meritaimenen kalastuksessa.

Taimen Super, 75/17

C/R

GR/FYe/FR-C

GR/BLU-S

FR/BLU/Gre-S

S/FR/Ye

W/Ye/BL-S

Ye/R-B

Hyvällä taimenkelillä tarkoitetaan kovan tuulen jälkeisiä päiviä, jolloin tuuli on laantunut ja merelle on jäänyt maininki. Mainingit nuolevat rantakiviä pehmeästi pyörteillen. Tällöin Taimen-Super on valttia! Tähtää heitot kivien taakse tai niemenkärjen viereen, missä aalto murtuu kuohuksi. Meritaimen tarkkailee näitä kohtia saaliskalat mielessään. Kun poukkoileva uistin tulee näköpiiriin, se iskee heti kiinni tai ryhtyy seuraamaan sitä. 31

Kuusamo lusikat Erikoislusikoita kaikille petokaloille Petokala on sellainen, joka käyttää ravinnoksi muita kaloja. Hauki, kuha ja taimen ovat niistä tunnetuimpia, mutta on myös olemassa joukko särkikaloja, jotka iskevät pikkukalojen kimppuun. Tunnetuimpia ovat säyne, turpa, vimpa ja toutain. Väitetään, että toutain olisi jopa taimentakin ärhäkämpi taistelija ja siksi se on monien vapakalastajien toivesaalis. Proffa ja Räsänen ovat tietenkin taattuja valintoja kaikille petokaloille, mutta kannattaa pitää pakissa myös muutama erikoislusikka, vaikkapa juuri petosärkikaloja silmällä pitäen. Kuusamon Uistimen erikoislusikoissa on kaikissa erilainen uinti. Joskus normaalista poikkeava värähtely tai väritys voi olla ratkaiseva tekijä tietyn kalalajin tavoittelemisessa.

Taiga, 85/24

BL/BLU-S

BL-C

BL/Li/BLU/GR-S

BL/G/R-C

FR/FYe/BR-S

Taiga esiteltiin monta vuotta sitten Vuosiuistimen roolissa. Keräilyuistimesta tuli sittemmin käyttöviehe, josta on tullut monen kalastajan suosikki. Taigan erikoinen muoto vei kymmeniä tunteja suunnittelutyötä Kari Korpualta. Vieheen toinen kylki on taitettu voimakkaasti sisäänpäin. Lisäksi uistimen perä on käännetty jyrkkään kulmaan. Tämän runkoprofiilin vuoksi Taigalla on erityiset uintiominaisuudet. Se ui hitaalla kelauksella rauhallisesti pienin liikkein.

Kruunu, 85/19 Helmi Tyrskykalastukseen. Joella meritaimenelle ja lohelle. Kelaa epäsäännöllisellä nopeudella ja tee pysäytyksiä kalan iskuun houkuttelemiseksi.

BL-C

BLU/S/R-S

CBR/Ye/BL-S

KALAVI N KKI Kalat pystyvät aistimaan veden lämpötiloja todella tarkasti. Erityisesti keväällä lämpötilaerot ovat huomattavia eri kalapaikkojen välillä. Huhti- toukokuussa kalat hakeutuvat mataliin lahtiin, joissa vesi lämpenee nopeasti auringon ansiosta. Seuraa veden lämpötilan muutoksia, niin löydät kalat! 32

Kuusamo lusikat Hauki, 80/22 Kuusamon Hauen profiili luo uistimelle laiskan letkeän uintityylin, jota hauki ei voi vastustaa. Hauki on sopivan painava heitettävä. Toimii keväällä ja syksyllä kylmässä vedessä.

BL/R/FYe-S

BLU-S

GR-S

GR/R-B

Suurhauki, 95/40 Suurhauen uutuusväreiksi vuodelle 2018 valittiin Hauenkalastajat- yhteisön ehdotuksista Juhis Salmelan ”Nemoa etsimässä” -henkiset värit, joissa on myös kirjaimet HK. Suurhauen raikas uutuusväri pinkkivihreä on puolestaan lähtöisin Hauenkalastajat-ryhmän Sari Pääkkösen kynästä.

BL/GR/FYe-S

BL/BLU-S

BL/GR/Pink/O-S, UV

BLU-C

R/BL-C

S-C

GL/GR/Ye/R-C

FR/R-S

GL/Pink/W-S

BL/G/R -C

GR-C

FR/W-S, UV

GR/Ye/W-C, UV

Minä ja Antero Teksti ja kuvat: Niko Satto ja Mika Nummisto Suomen Haukiseuran perustajajäseniä ja Kalastus-lehden toimittajia

Kyllä se suurempikin hauki lusikkaan haksahtaa!

”Lähdin pitkästä aikaa kalaan haukihullun kaverini Antsun kanssa. Antsu odotti venerannassa saapumistani ja asetteli ikään kuin meikäläistä varten näytille useampia uusia hauenkalastussettejään. Olin jo aikeissa kysyä, aikooko Antsu tavoitella vavoillaan marliinia vai seiväshypyn maailmanennätystä, mutta muistin sitten, millainen kuumakalle Antsu on, ja tyydyin hymähtämään itsekseni. Itse olen tykännyt aina enemmän lusikkauistimista, kun niitä on niin kevyt käyttää. Antsun mielestä lusikalla on viimeksi voinut saada kympin joskus 60-luvulla. Sain kylläkin Joniserkkuni mökiltä lusikkakympin viime kesänä. Joni sai edelliskesänä. Nykyään Antsulla on n. 240 –250 cm pitkiä tajuttoman painavia ja kankeita vapoja. Otin itse matkaan vain kaksi vapaa. Ne painavat yhteensäkin selvästi vähemmän kuin Antsun yksi vapa. Antsun vavoissa on kiinni vinssi, jolla voisi kai hinata veneen trailerille. Peruke on vahvempaa kuin Joni-serkun ankkuriköysi. 34

Kävimme Antsun kanssa läpi samoja haukipaikkoja kuin joskus takavuosinakin. Antsu viskeli suurkumeja. Itse heitin enimmäkseen isoa Räsästä. Sain reilun kolmikiloisen hauen, joka väänsi kevyttä vapaani mukavasti. Minä fiilistelin, Antsu pyöritteli omahyväisesti silmiään ja tuhahteli. Arvelin, ettei se pidä kolmikiloista haukea minään. Hetkeä myöhemmin Antsun isoon pehmoon nappasi parin kilon hauki. Antsu repi hauen armotta veneen viereen ja ravisteli vieheen väkisin irti kalasta. En jaksanut ruveta moralisoimaan. Sain kuusi haukea. Ne painoivat puolestatoista kilosta viiteen ja puoleen. Antsu ei saanut parikiloisen lisäksi muita kaloja. Yksi suuremman tuntuinen hauki kävi puraisemassa Antsun pehmoviehettä, muttei tarttunut. Rannassa erotessamme totesin, että reissu oli mielestäni oikein onnistunut ja sain mukavia kaloja. Antsun mielestä reissu oli kaikin puolin surkea. Väärin kalastettua viitosen kalaa ei kannattanut Antsun mukaan edes laskea. En käsitä, mistä Antsu nauttii kalastuksessa. Ja nauttiiko se edes. Itse nautin.”

Kalastuksen tarkoitus Anteron tarina ei ole tosi. Mutta se voisi olla. Kun virkistyskalastus on muuttunut ruokakalan tavoittelusta yhä enemmän elämysten tavoitteluksi, myös tavoiteltavassa elämyksessä voi olla valtavan suuri ero. Toiselle elämys tulee pelkästään siitä, että kala on suuri. Iso kala on luonnollisesti vankempi vastus siiman päässä, mutta vaikka väsytystapahtuma olisi nopea ja lyhyt, nimenomaan kilot ja sentit tuovat tarvittavat mielihyvän. Toiselle elämys tulee hyvästä taistelusta, olipa kala minkä kokoinen tahansa.

Lusikka on kevyt heitettävä, ja tällä setillä väsyttää jo vaikka millaisen suurhauen.

vään pehmovieheeseen tai vaappuun. Kun yhdistetään keveät välineet ja tavallista rajumpi isku, saadaan syntymään elämyksiä, jotka ovat voineet jopa unohtua monilta, jotka eivät ole enää vuosiin heittäneet lusikoita. Korppoolainen hauki täräytti napakan kuoliniskun vilkkaaseen lusikkaan.

Suuret vieheet painavat paljon, joten niiden heittämiseen tarvitaan järeät välineet. Suuret vieheet luonnollisesti vähentävät jonkin verran pienimpien haukien määrää, mutta suurin osa saaliskaloista ei niilläkään ole suinkaan suurkaloja. Kääntöpuolella on, että tavanomaisen saaliskalan, joita siis on iso osa saaliista, väsyttäminen on lähinnä veneeseen vinssaamista. Jos pystyy nauttimaan vain suurkaloista, suurimmasta osasta saaliskaloja ei nauti. Eli ne ovat vain välttämätön sivutuote matkalla kiloihin ja sentteihin. Me Kalastamme nykyään vielä aiempaakin enemmän lusikoilla, lipoilla ja keveillä vaapuilla. Erityisesti lusikoilla, kun isojenkin rautojen heittäminen onnistuu hyvin keveillä välineillä. Silti potkivan ja pyörähtelevän lusikan vaikutelma vedessä on paljon suurempi kuin miltä se kaupan hyllyssä näyttää. Esimerkiksi Professor 1 helmi 115/27 -mallissa on painoonsa nähden paljon profiilia vedessä. Lisäksi vahvasti välkähtelevään lusikkaan liittyy sellainen erityispiirre, että hauen pitää antaa sille paljon kovempi kuolinisku kuin laiskasti lyllertä-

Jokaisen kalastuksen harrastajan on varmaan saatava täyteen tietty määrä suuria kaloja päästäkseen ”mielensä päähän”. Mutta sitten, kun niitä suurkaloja on kalastanut vuosia tai vuosikymmeniä, alkavat muunlaiset arvot tulla tärkeiksi: hyvä seura, kunnolliset eväät ja nautittavat kalastuselämykset. Silti kevyellä kalustolla ja lusikalla tai perusvaapulla voi saada vaikka ennätyskalansa. Jos vain pieni murto-osa kaikista vuoden kaloista tuntuu saamisen arvoiselta, koko virkistyskalastus tuntuu vähän vinoutuneelta. Monelle on tärkeä olla mukana trendin aallonharjalla. Kun tällaisen joukon kanssa lähtee kalaan, voi vaatia vähän itsetuntoa heittää perinteistä lusikkauistinta. Meillä on onneksi jo niin paljon ikää ja isoja haukia, ettei meidän tarvitse miettiä, mitä mieltä muut ovat. Me voimme harrastaa itseämme varten. ■ Syyskuun haukikaislikoissa lusikka on kuin kotonaan. Värikin sopii olosuhteisiin! 35

Jigeiltä pääsy kielletty Teksti ja kuvat: Jari Tuiskunen, Erä-lehden kalastusasiantuntija

Tunturijärvillä pitkät heitot ja välkkyvät vieheet ovat valttia. Jigi jigi jigi. Vertsuteltuna, dropshotattuna, perinteisesti heitettynä, mikrona, makrona, kalana, toukkana, matona… 2000-luvun kalastusmedioiden seuraaja ei voi välttyä kohtaamasta kirjoituksia jigeiksi kutsutuista monivärisistä ja -muotoisista silikonilötköistä, jotka aloittivat esiinmarssinsa vasta nelisenkymmentä vuotta sitten. Jollekin saattaa tulla tunnelma, ettei alalla enää juuri muusta nykyisin puhutakaan. Siksi on syytä palauttaa mieleen, etteivät jigit sentään kaikkiin kalastustilanteisiin sovellu, ainakaan parhaalla mahdollisella tavalla. Vetouistelua vaapuilla ja lusikoilla Vetouistelu on tyypillinen kalastusmuoto, jossa vaaput ja lusikat ovat pitäneet pintansa ja tulevat pitämään jatkossakin. Jigien tehokkuus perustuu suurelta osin niin sanottuun käsialauittamiseen eli kelauksen, pysäytysten ja vavankärjen nykyjen vuorotteluun. Uisteluveneellä sellaista liikettä ei voi aikaansaada, tai ainakin se on varsin vaivalloista moottorikierroksilla tai airoilla pelaamista. 36

Vaaput ja lusikat eivät erityistä uittotekniikkaa tarvitse, vaan toimivat tasaisellakin vetovauhdilla mainiosti. Tämä on hyvä uutinen myös heittokalastajalle, joka tuntee, ettei vapatyöskentely ole hallussa. Näillä vieheillä saa tuloksia, vaikka vain veivaisi kelan kampea vakionopeudella. Tunturivesillä toimii lippa Lapin usein matalilla ja kirkasvetisillä tunturijärvillä tarvitaan pitkiä heittoja ja pinnan tuntumassa uivia pienehköjä vieheitä. Jigit istuvat tähän yhtälöön varsin huonosti, sillä niiden luontaista pelialuetta ovat pohjakerrokset. Sen sijaan lippa ja lusikka, toki mallista riippuen, ovat helppoheittoisia ja riittävän vikkelästi kelattaessa pintakulkuisia. Mikä parasta: Ne lähettävät uidessaan houkuttelevaa välkettä ja värinää, joka erottuu kirkkaissa olosuhteissa pitkälle ja herättää raudun mielenkiinnon jopa yli kymmenen metrin päästä. Pehmeät, laimealiikkeiset jigit eivät vastaavaan kykene. ...jatkuu sivulla 50

Kuusamo lipat Kuusamon Volframi-lipat ovat tehty kestävistä materiaaleista. Runkolanka on vahvaa rosteria – se ei väänny, vaikka siiman päässä teutaroisi suurikin kala. Lipan lehdet ja nivelet ovat suunniteltu siten, että vinha pyörimisliike alkaa heti kelauksen alkuvaiheessa.

Volframi-lippa, 14 g

BL/FR/FYe/GR-S

FR/W/BL-B

BL/R-C

R/BL/C-C

Volframi-lippa, 10 g

BL/C

BL/FR-C

FYe/FR/B-B

BL/FR/FYe/GR-S

R/BL/C-C

GR/BL/S-S

Taimen-lippa, 18 g Jos olet lähdössä Lappiin kalastamaan, tarvitset tämän lipan. Siihen ottavat hanakasti rautu ja taimen. Taimen-lippa lentää pitkälle ja sen lehti pyörii hitaassakin kelauksessa. Taimenen lisäksi saat tällä lipalla toutainta, jota voi pyytää esimerkiksi Vantaanjoesta ja Kymijoesta.

W/R/BL-C

S-R

C-R

Kuusamo-muovikalalippa, 9 g Tämä on kautta aikain ollut yksi Kuusamon parhaimmista ahvenvieheistä. Tehokkaimmillaan se on keskikesän iltahetkinä, jolloin suurahvenet nousevat syvänteistä iskemään salakoiden kimppuun. Tyynenä kesäiltana huomaat ahventen puuhat pienistä molskahduksista. Heitä tämä lippa ajoahventen keskelle, niin ne täräyttävät samoin tein kiinni!

C-R

BL/Ye-C

FR/BL-C

C-R/R

S-R/R

Kuusamo lipat Loimu-lippa, 4 g

B GR/BL/S-S

C R/BL/C-C

Pikkuruisella Loimu-lipalla saat siikoja ja harjuksia sekä puronieriöitä. Kun kala on heikolla syönnillä, onnistut parhaiten kaikkein pienimmillä lipoilla.

Loimu-lippa, 7 g

Valitse pakkiin mukaan, kun olet menossa Lapin tunturipuroille tai -järville. Lipassa on kirkkaisiin vesiin suunniteltuja värejä. Raudun, taimenen ja harjuksen suosikki.

Loimu-lippa, 7 g Ruohikko

Hanki tämä lippa, jos kalastat kivikkoisissa vesissä. Teimme Loimusta ruohikkosuojatun mallin, jolla voi kalastaa vaivatta kivikoiden ja vesikasvien lomassa.

Balance-lippa, 10 g

B/BLU-B

C/R-C

FR/FYe/GR

S/R-S

Käytetyin lippauistin lohelle Islannissa! Tällä mallilla saat harjuksia, taimenia ja rautuja.

Paavo-lippa, 7 g

BL/C-C

BL/R-BL

Ensimmäisiä lippauistimia, jotka Paavo Korpua on suunnitellut. Valmistuksessa oli useampia välivuosia, mutta taas lippaa yleisön pyynnöstä on kaupan hyllyillä. Tällä saat ahventa, harjusta, purotaimenta ja siikaa. 38

Kuusamo lipat Värit ja värähdykset kiinnittävät kalan huomion Vieheissä väri ja uinti ovat kaikkein tärkeimpiä ominaisuuksia. Petokalat saalistavat kuulonsa ja näköaistinsa turvin. Lisäksi kaloilla on kylkiviiva-aisti, jolla se havainnoi veden värähtelyitä. Jos tarkkailet kalan kylkeä, voit huomata noin puolivälissä selkää ja vatsaa pienen pisterivistön. Pienet pisteet ovat reseptoreja, joista impulssit kulkevat kalan aivoihin. Kala pystyy siten aistimaan ympärillä olevia muita kaloja tai esteitä. Se on uistinsuunnittelijan kannalta mielenkiintoisin aisti heti näköaistin jälkeen. Miten tehdä uistimesta sellainen, että se stimuloi kalan kylkiviiva-aistia? Kuusamossa me sen tiedämme. Värähtelyitä tuottavat niin lipat kuin lusikat.

Kuf-lippa, 7 g Perhokoukku BL/BLU-B

BL/O/GR-S

BL/O/BLU-S

C-BL

BL/Ye-C

BL/R-S

C-R

FR/FYe/GR

FYe/FR-B

BL/GR-S

BL/BLU/Li-C

FR/BL-C

W/R/BL-C

S-R

Legendaarinen lippa, jonka muistavat kaikki kokeneet Lapinkävijät vuosien takaa. Tavoittaa siian, harjuksen ja nirson taimenenkin. Kokeile merellä ahvenelle.

Kuf-lippa, 5 g Perhokoukku

BL/R-C

BL/O/BLU-S

BL/GR-S

BL/BLU-B

BL/Ye-C

C/BLU/R-C

BLU/FR-C

FYe/FR-B

C-BL

FR/FYe/GR

FR/BL-C

C-R

S-R

BL/O/GR-S

W/R/BL-C

Tällä saa harjuksia ja siikoja sekä puronieriöitä. Muista, että pienen lipan heittäminen vaatii kevyet heittokalastusvälineet ja ohuen siiman. Jos olet epävarma, mikä väri toimii kalapaikassasi, kokeile monien suosimaa ottiväriä: punaiset pilkut kirkkaan hopeisella lipanlehdellä. 39

Ottitaulukko 2018 Ahven

Hauki

Kuha

Sää Aurinkoinen MUOVIKALA-LIPPA C-R

RÄSÄNEN H 90/28 BLU-C

SANTERI 110 GL/BLU/W/O, UV

RÄSÄNEN

uutuus

Puolipilvinen VOLFRAMI-LIPPA 10 BL/FR-C

SUURHAUKI GR/Ye/W-C, UV uutuus

Pilvinen

VOLFRAMI-LIPPA 14 BL/FR/FYE/GR-S

RÄSÄNEN 70/1

uutuus

PAAVO-LIPPA BL/R-BL

SUURHAUKI 95/40 BL/GR/Pink/O-S, UV

SANTERI 110 GL/BR/GR/PINK, UV

PROFESSOR

BALANCE-LIPPA 10 B/BLU-B

SUURHAUKI 95/40 BL/G/R-C

RÄSÄNEN H 50/11 FR-S

LÄTKÄ GL/BL/BLU/

Sade

Veden Kirkas KUF 7 BL/GR-S

PROFESSOR H 130/44 N-C

PROFESSOR

KUMMA 7 G 510, UV

RÄSÄNEN H 70/20 GR-B

SANTERI 130 GL/BL/G/PINK/O, UV

PROFESSO BL/R/YE

KUF 7 FYE/FR-B

PROFESSOR H 90/26 GR/FYE/FR-S

RÄSÄNEN H 50/11 GR/FYE/FR-S

uutuus

Ruskea Savisamea uutuus

Vihertävä RÄSÄNEN H 40/6 R/BLU/R-S

HAUKI 80/22 BLU-S

SANTERI 130 GL/G/FYE/FR, UV

PROFESSOR H

Vuode uutuus

Kevät VOLFRAMI-LIPPA 10 FYE/FR/B-B

SUURHAUKI GL/PINK/W-S

RÄSÄNEN H 50/11 FYE/FR/BLU-S

MUIKKU 90/17 G

uutuus

Kesä KUF 7 BL/O/GR-S

PROFESSOR 1 H Ye/R-B, UV

SANTERI 130 GL/FYE/W/O, UV

RÄSÄNEN 7 uutuus

Syksy MUOVIKALA-LIPPA FR/BL-C

RÄSÄNEN H 90/28 R/BL-C

TASAPAINO X-PRO 75 RB/FYE/TW

RÄSÄNEN H 70/20

KAVIAARI-KIRPPU 3 FR

PROFESSOR 1 H GR-C, UV

KEVENNETTY X-PRO FYE/O, UV

Talvi 40

Meritaimen

Rautu

Siika ja harjus

Kirjolohi ja jokitaimen

LÄTKÄ 70/25 R/BL-C

VOLFRAMI-LIPPA 14 R/BL/C-C

KUF 5 BL/O/BLU-S

VOLFRAMI-LIPPA 14 FR/W/BL-B

10 BL/R/GRE-S

RÄSÄNEN H 70/20 BL/O/BLU-S

TAIMEN-LIPPA 18 C-R

LOIMU-LIPPA 4 B

TAIMENLIPPA 18 S

R H 90/13 C

LÄTKÄ 70/25 BL/LI/BLU/GR-S

RÄSÄNEN SAKKE YRJÖLÄ PURONIERIÄ 6, UV

KUMMA 10 G 105

KUMMA 10 G 103

MUIKKU 90/17 GL/BL/YE, UV

BALANCE-LIPPA C/R-C

KUF 5 BL/R-C

RÄSÄNEN H 50/11 FYE/FR-C

TAIMEN 75/25 W/BLU-S

RÄSÄNEN H 70/20 S-C

KUF 5 S-R

KUMMA 10 G 501, UV

RÄSÄNEN H 70/20 C

RÄSÄNEN H 70/20 BL/R/YE-C

KUF 5 C-R

RÄSÄNEN H 50/11 GL/BL/BLU/PINK-S, UV

TUNDRA 85/19 R/FYE-S

KUF 5 FYE/FR-B

KUF 7 FR/FYE/GR

TAIGA 85/24 BL/LI/BLU/GR-S

KUF 5 BL/O/BLU-S

RÄSÄNEN 50/11 H FR/BLU-S

MUIKKU 90/17 BR/PINK, UV

VOLFRAMI-LIPPA 14 BL/FR/FYE/GR-S

LOIMU 4 GR/BL/S-S

BALANCE-LIPPA 10 G FR/FYE/GR

KRUUNU H 85/19 CBR/YE/BL-S

RÄSÄNEN H 70/20 GR/FYE/FR-S

KUF 7 BL/YE-C

ohi

tila 70/10 S-C

70/25 /PINK-S, UV

uutuus

n väri

R H 90/13 S

OR H 90/18 E-C, UV

H 90/26 BL/R-S

enaika

GL/GR/FYE, UV

70/10 C/S-S

0 GL/G/R/BL-C, UV

uutuus

PAAVO-LIPPA 7 G C uutuus

RÄSÄNEN SAKKE YRJÖLÄ MUIKKU 9, UV

LÄTKÄ 70/14 BL/BL/R-C

KUF 7 C-BL

RÄSÄNEN H 50/11 GL/G/R/BL-C, UV

LAPPI-LOISTE BL/BLU/S-S

TIMANTTIKIRPPU II B

KIRPPU 1 GL/FR, UV

** KYSEISISSÄ TILANTEISSA KALALAJI EI OLE MERKITTÄVÄSSÄ MÄÄRIN SAATAVISSA.

Kuusamo pientarvikkeet Kuusamon erikoiskoukut Ruohikkouistimistamme tutut ruohosuojakoukut ovat saatavina myös irtotavarana. Vaihda vääntyneet ja ruostuneet koukut uusiin, niin saalis pysyy varmemmin koukussa.

Erikoiskoukut

nro 2

nro 6

Perhoruohosuojakoukku nro 2 ja 6

nro 14

nro 16

nro 18

Kolmihaara-koukku, musta nikkeli

Ruohosuojakoukku nro 2/0

Varaosasetit (helmet + neulat), 5 kpl/8 mm tai 5 kpl/10 mm

Leikarit ja lukot Nämä ovat pieniä, mutta tärkeitä osia, jotka viimeistelevät kalastusvälineiden toimivuuden. Haparointi pienissä yksityiskohdissa voi johtaa lempiuistimesi menettämiseen tai kehnoimmassa tapauksessa ennätyskalasi karkuutukseen. Leikareissa olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että ne pyörivät mahdollisimman herkästi. Tätä ominaisuutta kiittelevät eritoten lippakalastajat. Materiaaleina on luja ruostumaton teräs. Valitse oikean kokoinen leikari tai lukko vieheellesi! Pienen vieheen uinti vaurioituu, jos sen kanssa käytetään liian isoa lukkoa tai leikaria. Kannattaa myös muistaa, että vaaputhan eivät tarvitse leikariosaa, koska ne eivät pyöri kuten lipat ja lusikat. Vaappujen käyttöön suosittelemme pelkkää vaappulukon käyttöä. Koukut ja uistinrenkaat pitää vaihtaa, jos niissä näkyy runsaasti ruostetta tai ne ovat taipuneet. Käyttöikää niin uistimille kuin koukuillekin saat kuivaamalla vieheen ennen kuin laitat sen rasiaan takaisin säilytykseen. Tynnyrileikari

Ruostumaton teräsrengas

Lukkoleikari

6 11 mm

23 mm

4 15 mm 3 17 mm

23 mm

2 18 mm

3 1/2 30 mm 35 mm

Laakerileikari hitsatulla renkaalla ja D-lukolla

6 mm

0 27 mm

7,5 mm

1 28 mm

2 30 mm

8 mm

3 34 mm

1 20 mm

4 39 mm

Tynnyrileikari D-lukolla

Viehelukko/pilkkilukko

RST-Tournamentlukkoleikari

8 23 mm 6 28 mm

nro 5 58 kg 41 mm

4 31 mm

nro 6

45 kg 33 mm

nro 8

35 kg 31 mm

2 40 mm 1 42 mm Kaksoislukko

12 mm

10 mm

14 mm

17 mm

Solmuton vaappulukko

14 mm 24 mm

Maailman vahvimmat!

RST-leikari nro 6

45 kg 13 mm

nro 5

65 kg 15 mm

nro 4

80 kg 17 mm

Kuusamo perukkeet RST- tarvikkeet kovaan käyttöön Kuusamon laadukkaat RST- tarvikkeet eivät väsy kovankaan paineen alla. Leikareiden, tournamentleikareiden ja perukkeiden materiaali on sitkeää ruostumatonta terästä.

RST-Perukkeet

Maailman vahvimmat! nro 3 40 kg

nro 2 40 kg

Ruostumaton teräsperuke ja vaijeriperuke Ilman peruketta ei hauenpyyntiin kannata lähteä. Kidassa olevat sadat hampaat viiltävät poikki siiman kuin siiman. Valitse perukkeen pituus vieheen koon mukaan. Isot uistimet kestävät järeämpää peruketta kuin pienemmät. Perukkeemme sopii myös talvikalastukseen. Voit suojata suosikkipilkkisi hauen hampailta talvella.

Perukkeet Ruostumaton teräsperuke nro 3, 15 cm Ruostumaton teräsperuke nro 2, 13 cm Ruostumaton teräsperuke nro 0,

6 cm

Ruostumaton vaijeriperuke nro 6, 25 cm Ruostumaton vaijeriperuke nro 5, 20 cm Ruostumaton vaijeriperuke nro 4, 15 cm

Titaaniperukkeet Titaani on yksi maailman lujimmista materiaaleista. Kuusamolaisesta perukemallistosta löydät myös titaanisen vaihtoehdon. Se saattaa kuulostaa liioitellulta, mutta olemme ajatelleet tuotteemme pitkäikäisyyttä. Titaani ei kulu ja eikä mene rikki painavienkaan uistinten heittelyssä.

Titaaniperuke 25 cm

15 cm

Finngrip Easy – maailmanmestareiden retkiside Voittajat luottavat Finngrip siteisiin Kuusamolaiset retkisiteet olivat kovassa käytössä 2015 vuoden Umpihankihiihdon MM-kisoissa Pudasjärvellä. Voiton vei joukkue Finngrip Kuusamo, johon kuuluivat Markus Helander, Jaakko Pitkänen, Janne Kortelainen ja Jorma Teivaanmäki. Hiihtokilometrejä tuli noin kahden vuorokauden mittaiselle rypistykselle noin 70 km. Kilpailu on hyvin vaativa ja esimerkiksi yöpyminenkin on tehtävä maastossa ilman huoltojoukkoja. Kilpailijat käyttävät Finngrip siteitä niin kilpailuissa kuin harjoituksissa. Kysyimme Markus Helanderilta muutaman kysymyksen metsähiihtoon liittyen. Kuinka monta kilometriä hiihdätte vuodessa? kuva: Juha Nyman ”Joukkueen jäsenillä tulee vuosittain useita satoja kilometrejä maastohiihtoa. Osa siitä hiihdetään umpihangessa ja osa polanteen päällä.”

kuvat: Juha Nyman

Mitkä ovat Finngrip Easy -siteen hyvät puolet? ”Hyviä puolia on monia. Päkiät rasittuvat vain vähän, sillä siteessä on hyvä jousitus. Siteiden toimivuus korostuu retkillä, jolloin kantamuksia on paljon. Hyvänä puolena pidän myös sitä, että siteiden ja suksen väliin ei paakkuunnu lunta kovin helposti. Siteiden metalliosa rikkoo mahdolliset lumipaakut, jolloin suksia ei tarvitse olla putsaamassa koko ajan. Näitä siteitä voidaan käyttää erilaisten jalkineiden kanssa. Pidän sitä hyvin tärkeänä ominaisuutena – tämä antaa mahdollisuuksia valita erilaisia kenkiä retken luonteen tai olosuhteiden mukaan. Yksi pieneltä tuntuva asia on siteiden äänettömyys. Tiedän monia malleja, jotka narisevat joka vedolla. Onhan se kiva liikkua ääneti hiljaisessa metsässä itsekin.”

SOPII L ÄHES KAIKKIIN KENKIIN. Patentoitu Finngrip Easy -retkiside on valmistettu Suomessa alusta loppuun.

Finngrip ERÄ-side Suomen armeijan väki käyttää näitä Kuusamon Finngrip ERÄ -suksiside on luotettava valinta koviinkin olosuhteisiin. Sopii metsäsuksiin ja lumikenkiin. Suomen armeijan käyttämät ja testaamat.

Suksisiteet Finngrip Erä halkaistu

Finngrip Erä

HUOM! Jäällä liikkuessa on aina syytä erityiseen varovaisuuteen. Pidä siteiden lukot auki erityisesti, jos joudut liikkumaan syys- ja kevätjäillä sekä virtapaikoissa.

Sopii metsäsuksiin ja lumikenkiin niiden alkuperäisten siteiden tilalle. Voit käyttää sidettä reunalistoilla varustettujen kenkien kanssa. Siteet on helppo kiinnittää, ja ne voidaan tarvittaessa irrottaa nopeasti. Siteet tukevat hyvin jalkaa myös sivusuunnassa.

Asennusohje Finngrip Easy -siteisiin

Kuusamo painosyvääjät ja painot Eikö tule kalaa? Kokeile syvältä. Tuntuuko joskus siltä, että järvi tai meri olisi aivan tyhjä suurista petokaloista? Apajasi ei välttämättä ole kalaton, vaan vieheesi uivat liian matalalla. Kuha ja hauki ovat sellaisia kaloja, että ne siirtyvät toisinaan rannoilta ulapoille ja painuvat syviin vesiin. Tällöin tehokas tapa pyydystää niitä on vetouistelu. Tavalliset uistimet uivat pääsääntöisesti 1–2 metrin syvyydessä. Kuusamon Syvääjien avulla voidaan päästä jopa 10 metrin uistelusyvyyteen.

Painosyvääjä, 33 g

Painosyvääjä, 70 g

UINTISYVYYS 3–6 m

UINTISYVYYS 6–9 m

Painosyvääjä, 90 g

UINTISYVYYS 8–11 m

Syvääjälle tehoa kalastukseen Solmi virvelistä tuleva siima syvääjään. Kiinnitä noin vavan mittainen siimatapsi syvääjän leikariin. Tapsin toiseen päähän voit laittaa lipan, lusikan, vaapun tai vetoperhon. Lopulliseen sukellussyvyyteen vaikuttaa virvelin siiman paksuus ja vetonopeus. Ohuella kuitusiimalla pääset entistä syvemmälle. Normaalia siimaa eli monofiilia käytettäessä uistelusyvyys on maksimissaan noin 10 metriä. Aina ei tarvitse päästä niin syvälle, vaan kalat saattavat oleskella esimerkiksi 5–6 metrin syvyydessä. Päästä tällöin vähän siimaa ulos virvelistä, jolloin syvääjä vieheineen ui lähempänä venettä ja matalammalla.

Painot Erikokoisia onkipainoja 78 kpl

Erikokoisia onkipainoja 124 kpl

Kuusamo painoja kumitapilla

Erikokoisia heittopainoja 27 kpl

3,5 g 7 g 10 g 14 g 21 g

Kuusamon painot sopivat erilaisten pohjaonkien rakentamiseen tai uistelupainoiksi. 46

Kuusamo pilkkivälineet Laadun salaisuus on kehitystyössä ja oikeissa materiaaleissa. Kuusamon Uistimella on ollut jo vuosikymmenien ajan hyvä maine kotimaisena kalastusvälineiden valmistajana. Olemme ansioituneet siinä, että kuuntelemme suomalaista kalastuskansaa. Välineiden ja vieheiden kehitystyön tekevät loppujen lopuksi kaikki tuotteidemme käyttäjät. Mielestämme laatu syntyy miellyttävästä käyttökokemuksesta ja tuotteiden kestävyydestä. Kylmyys asettaa rajat monille muoviraaka-aineille, ja materiaaleja haurastuttaa myös voimakas uv-säteily. Tuotteet on vain yksinkertaisesti koekäytettävä erilaisissa olosuhteissa tarpeeksi useasti. Esimerkiksi pilkkivavat ja niiden kärjet on testattu eri puolella Suomea ennen kuin ne ovat siirretty aktiiviseen tuotantoon. Haluamme myös, että käyttökokemus olisi mahdollisimman myönteinen. Hyvä kalastusväline syntyy oivalluksista ja ideoista, joita keräämme jatkuvasti niin tavallisilta kalastajilta kuin kalastuksen ammattilaisilta.

Pilkkivavat

Sohjokauhat Ø 90 mm tai 115 mm

Kela 74 mm, neopreenikahva 90 mm

Kela 54 mm, neopreenikahva 90 mm

Kairatessa avantoon syntyy hienoa jäämurskaa ja putoaa lunta. Niiden poistamiseen tarvitaan sohjokauha. Avanto kannattaa pitää puhtaana, jotta pilkki saadaan pudotettua helposti jään alle. Kuusamolaisia sohjokauhoja on sekä 4- että 6-tuumaiselle avannolle.

Vakiokärki Toimiva yleiskärki tasuri- tai pystäripilkkijöille. Olemme lisänneet kärkeen fluoriväriä, jonka ansiosta tärpit tulevat huomatuksi hämärässäkin. Tämä kärki on napakka, mutta herkkä. Pituus 23 cm.

Säädettävä teleskooppikärki Tämän kärjen etuna on nopea säädettävyys. Jäykkyyttä voidaan säätää pilkin painon mukaan. Teleskooppikärjen voi työntää vavan sisään kuljetuksen ajaksi, joten se mahtuu kalareppuun kätevästi.

Teleskooppikärjen toiminta Kirppu / Mormy 5–10 g vieheille 8–25 g vieheille

Täysjoustavuus Puolijäykkyys Kuljetusasento

Kuusamo pilkit Ei ole pystypilkkejä tehokkaampaa

RUSKA/C

R/BLU-S

GR/FYe/FR-S

FR/GR

FR/B-S

BR/BL-C

BLU/FR-S

BL/FR-S

BL/C-C

BL/BLU/S-S

Lappi-loiste, 70 mm

Loistavan monivärinen välkehtivä erikoisviehe Lapin harjuksille ja rauduille sekä ahvenille. Tämän pilkin tuntevat kaikki keväisin tunturijärvillä vierailevat kalastajat. Mausta tarvittaessa Kuusamon Kirpulla.

HC-S

HC-R

HC/RUSKA-G

HS-G

HC/RUSKA-S

HC-R

HC-G

Pate, liukupilkki 55/9 ja 65/12

Kuusamossa kehitetty liukupilkki, josta on saatu hyvää palautetta kalastajilta. Liukupilkin idea on se, että tapsin pituutta pilkin ja koukun välillä voidaan säätää nopeasti liu’uttamalla pilkkiä siimassa. Pilkin molemmissa päissä on lenkit siiman pujottamista varten. Siima lukitaan molemmista päistä kumituteilla siimalenkkiin kiinni, jolloin koukun etäisyyttä pilkistä voi muutella nopeasti. Tapsipilkin päähän suosittelemme Kuusamon Kirppuja.

Kuusamon uistimet tunnistat värikkäistä pakkauksista!

Älä unohda Kuusamon nimekkäitä lusikoita talvikalastuksessa! Ne ovat myös oivia pilkkejä. 48

BL/BLU/Li-B, UV

BLU/GR-B, UV

BLU/FR-C

BLU/R-S

Li/B-B

FR/BLU-S

GR/FYe/FR-S

BLU/W/FR-S

BL/O/BLU-S

R/BLU/R-S

B/FR-B

Räsänen ja Lätkä sekä Professor

Kuusamo pilkit Pilkkejä harrastajalle ja ammattilaiselle

C-S

C-R

B-S

C-G

Kilpa-loiste, 35/3

GR/FYe/FR-S

G-S

C-S

Kilpa, 55 mm

GR/FYe/FR

G-S

C-S

55/8

S/RUSKA

C/RUSKA

HS-R

HB-S

HC-S

Nordic, 45 mm

HC-G

Varma, 45/5 ja 55/8

C-S

Uita nopein nykäyksin. Vikkelä pilkki lohikaloille.

B-S

Tämän pilkin taustalla on eräs kilpapilkkijä, joka suunnitteli aikoinaan tämän mainetta niittäneen pystypilkin. Ahvenelle ja muille pienikokoisille kisakaloille.

Leijaava rauhallinen uinti, joka sopii miellyttää kuhaa, mutta on hyvä pilkki myös tunturien rautuja taimenjärville.

S/R-S

S/RUSKA

HS-G

HC-R

HC/BR/C-S

S/RUSKA

Sinfonia, 40/6 ja 60/9

S-C

Siipi-Leija, 50/6

Pippurinen pikkupilkki, joka toimii matalissa vesissä. Käytä herkkää, mutta napakkaa vapaa ja ohutta siimaa. Suomukuviointi lisää välkettä.

C-S

Varma on perinteisen muotoinen hyvä yleispilkki, joka toimii erityisesti Kirppujen kanssa. Varma toimii parhaiten väristystekniikalla: nosta pari pitkää vetoa ja sen jälkeen vavalla väristetään pilkkiin ihan pientä liikettä.

Uita napakoilla vedoilla. Pilkki sujahtaa sinne tänne aivan arvaamattomasti. Ahvenelle, kuhalle ja taimenelle.

...jatkoa sivulta 36 Kelluvalla vaapulla on vielä eräs etu, jota jigit ja muutkaan uppovieheet eivät saavuta. Niiden voi antaa laskeutua virran mukana kauas sellaisiin paikkoihin, jonne ei heittämällä mitenkään yllä. Nämä vähälle kalastuspaineelle jääneet alueet ovat usein samalla ottipaikkoja.

Rautu ei taida jigien päälle ymmärtää, sen sijaan pienet lipat ovat sille mieleen. Lohi ei jigistä perusta Vapakalastuksen kuninkuuslajissa eli merilohen heittokalastuksessa jigeillä ei juuri sanansijaa ole. Lohta jallitetaan virtavesillä, usein koskien niskoilla, koskimontuissa ja nivoissa sekä soutaen että rannalta heittäen. Merellä pyynti tapahtuu moottoriuistellen. Jos perhot jätetään pois laskuista, jokikalastuksessa pyynti tapahtuu valtaosaltaan vaapuilla ja lusikoilla. Niiden avuja ovat voimakas, ärsyttäviä värinöitä lähettävä uinti yhdistettynä osaavaan väriin ja ulkonäköön. Vaapuilla lisäksi kelluvuus helpottaa niiden käyttämistä soutu-uistelussa. Esimerkiksi seiska-Räsäsen viehkeä poukkoileminen on vienyt hengen tuhansilta lohilta vuosien saatossa, olipa tarjoilutapana sitten heittäminen, soutaminen tai jopa moottoriveto. Koskikalastajan kovat aseet Koskikalastus yleisemminkin on jigittelijälle hankala yhtälö. Lajin luonteeseen kuuluu vieheen pompotteleminen pohjalla, ja virtavesissähän pohjat ovat turkasen kivikkoisia. Sinne kun jigin päästää niin alle sekunnissa se kiilautuu kiven koloon ikiajoiksi. Tietenkään jigiä ei ole pakko uittaa pohjalla eikä käsialankaan käyttäminen ole kiveen hakattu, mutta siitä huolimatta helppokäyttöisempiä koskivieheitä ovat lipat, vaaput ja lusikat. Niillä saa kalaa, kun vain heittää ja kelailee, antaa välillä vieheen lekutella alavirran puolella ja painua syvemmälle, jos pyyntipaikka niin vaatii. 50

Metsälampien tummat kyrmyniska-ahvenet oleilevat usein aivan matalassa ja ottavat mielellään lippoihin. Matala-ahventa lipoilla Ahven on tyypillistä jigikalastajan riistaa varsinkin silloin, kun parvi on paikoittunut yli viiden metrin syvyyteen. Sinne ei monikaan assun suuhun sopiva vaappu, lippa tai lusikka omin avuin sukella. Ja erilaisten painojen käyttäminen upotusapuna tuo heittokalastukseen oman haasteensa. Mutta eivät ahvenet läheskään aina mökötä syvyyksissä. Kesällä ja syksyllä voi virtasalmissa ja järvien selillä nähdä pinta-ajoja, kun kyrmyniskat jahtaavat pinnan tuntumassa kihiseviä salakoita tai kuoreita. Tällaisissa tilanteissa erinomaisia vieheitä ovat pienehköt lipat. Jos vielä lipan perässä heiluu pehmeä pikkukalajäljitelmä kuten Kuusamomuovikalalipalla, on ihme, ellei saalista tule lätinän keskelle heitettäessä. Myös matalilla metsälammilla lipat ovat käteviä ahvenvieheitä. Ne kulkevat tarvittaessa aivan pinnan tuntumassa ja yllättävän ketterästi myös kovavartisten lumpeiden, kortteiden ja uppopuiden joukossa. Tämä johtuu siitä, että koukun etupuolella pyörivä lehti toimii houkutteluvirkansa ohella eräänlaisena ruohosuojana. Vapakalastajan elämä pelkkien jigien varassa olisi sittenkin melko orpoa. ■

Kuusamo pilkit Sukeltaja 25/5 Sukeltaja on kultaisella kolmihaarakoukulla oleva erikois- Kirppu. Se näyttää hieman tasurilta, mutta on kuitenkin Kirppu. Jos haluat Sukeltajan uivan yhtä leijaavasti kuin tasapainopilkki, kiinnitä sen takakoukkuun pieni jigihäntä. Tai voit sitoa siihen karvoista tai höyhenistä houkuttelevan perhopyrstön. Uita Sukeltajaa vaihtelevalla tyylillä. Nosta vavalla pitkiä nopeita vetoja ja jatka sitten rauhallisella nypytyksellä. Kannattaa tarjota ahvenelle, kirjolohelle ja harjukselle.

BL/S

O/G

RB/BL/GR

GR/FYE/FR

RB/BLU/W

RB/B/R/G

RB/FR/W

Sääski, 25

GR/FYe/FR

R-BL

Tämä on yksi Suomen suosituimmista karvahäntätasureista.

Madepilkki Nestori 2, 115 mm

Matikkaa juksaamaan Oletko tullut ajatelleeksi, että made kasvaa nopeiten talvella? Lähes kaikilla muilla suomalaisilla kaloilla kasvukausi on kesällä, mutta mateella se on talvella! Mateen kutuaika osuu myös keskelle vuoden kylmintä aikaa. Yleensä se on helmikuussa, mutta Suomen eri kolkissa kutu saattaa olla myös tammikuussa tai maaliskuussa. Tämä on aikaa, jolloin made on aktiivinen ja käy pyydykseen. Kuusamon Madepilkkiin tarvitaan syötiksi palanen kalaa, esimerkiksi muikkua tai silakkaa. Madepilkkiä heilutetaan pohjassa, jolloin se houkuttelee äänellään mateita nuuskimaan syöttiä. Mateen tärppi tuntuu kevyenä närppimisenä. Kun epäilet mateen olevan syöttisi kimpussa, nykäise vastaisku ja nosta kala jäälle. Kuusamon Madepilkki täyttää suomalaisen kalastuslain ehdot. Sillä ei pyritä tartuttamaan kalaa ulkopuolelta. 51

Kuusamo tasapainot Tasureita, jotka osaavat uida Kuusamo X-Pro tasapainoissa on patentoitu epäkesko pyrstölevy, jonka ansiosta ne uivat kylkiään keinuttaen, joten pilkki muistuttaa petojen saaliskalojen liikkeitä. Pyrstölevy on kiinni rungossa ja siksi X-Pro tasurit kestävät kovaakin käyttöä.

RB/BLU/TW

RB/BLU/TW Ei enää liimattuja pyrstöjä, vaan yksi yhtenäinen rakenne!

Värit

RB/B-S

RB/FYe/TW

RB/BLU/TW

RB/GR/FYe/FR

RB/BL/B-B

RB/FR/FYe

RB/GR-S

RB/BL/BLU-O

RB/BL/R-S

RB/BL/GR-FYe

RB/BL/S-S

Tasapaino X-Pro 50 mm Pitkällisen kehitystyön tuloksena Kuusamon Uistin toi markkinoille muutama vuosi sitten tasurin, jossa on epäkesko pyrstölevy. Sen ansiosta pilkki tekee ympyrän muotoisen liikkeen samalla kylkiään keinuttaen. Tämä malli sopii ahvenelle, taimenelle ja kirjolohelle. Tasapaino X-Pro 60 mm Kuhalle ja ahvenelle. Tässäkin tasurissa on nerokas pyrstölevy, joka tekee pilkin uintiin niin sanotun kylkikiikkumisen. Sen lisäksi, että se kaartelee ympyröitä vedessä, se heiluttaa vaappumaisesti kylkiään. Tasapaino X-Pro 75 mm Sopii isolle ahvenelle merellä sekä myös kuhalle ja hauelle. Painonsa ansiosta tämä malli sopii hyvin venepilkintään. 52

Kevennetty Kuusamo X-Pro Kevennetty tasapaino X-Pro 75 mm / 8 g Tuttua X-Pro -tasapainoa valmistetaan nyt kevennettynä! Kevyen ulkokuoren sisällä on kevyempi runkopaino, jonka ansiosta tasuri käyttäytyy vedessä poikkeuksellisen houkuttelevasti. Nopealla vavan nykäyksellä tasuri singahtaa kohti pintaa, jonka jälkeen se kääntyy hetkeksi selkä alaspäin liukuen samalla sivulle. Vajoamisen loppuvaiheessa se oikaisee itsensä takaisin oikeaan asentoon. Kevennyksen ansiosta pilkin liikkeet ovat hitaita ja niin kutsuttu uintiviipymä on tavallista tasapainoa huomattavasti pidempi. Tämän ansiosta kalalla on paljon aikaa tarkkailla tasurin uintia ja ärsyyntyä siitä. Kevennetyssä mallissa on myös X-Prosta tuttu epäkesko pyrstölevy, mikä saa tasurin keinuttamaan kylkiään uinnin aikana. Kevennetty tasuri toimii ahvenelle ja kuhalle sekä hauelle. Kokeile kalastavia uutuusvärejä!

BLU/O, UV

BL/W, UV

FYe/O, UV

W/W, UV

GR/FYe/G, UV

RB/BL/R/R, UV

RB/BR/W, UV

RB/GR/FYe/FR, UV

RB/BLUBe/R, UV

BLU/FYe, UV

RB/BLU/Li/W, UV

RB/BR/iS, UV

UVPINNOITE KAIKISSA

RB/R/R, UV

Kuusamo Kirput Kaviaarikirput Mäti on monien kalojen herkkua, koska se on todella energiapitoista. Esimerkiksi ahven, siika ja kirjolohi tunnetaan kaloina, jotka mielellään tulevat aterialle muiden kalojen kutupaikkojen tuntumaan. KaviaariKirppu imitoi nimensä mukaisesti pientä mätipallerorypästä. Syötitä kirppu kärpäsentoukalla, madolla tai katkaravulla. Kaviaari-Kirppu 1 sopii myös heittokalastukseen. Käytä silloin kevyitä UL-kalastusvälineitä.

Kaviaari-Kirppu 1 FR

GR/FYe/FR

O/G

GR/FYe/FR

Kaviaari-Kirppu 3 O/G

Kirppu 1 Kirjolohen tai ahvenen kalastukseen pikkuviehe. Voit kalastaa tällä Kirpulla myös avovesiaikaan pienien vieheiden heittämiseen tarkoitetulla UL-kalastussetillä. Kirppu 2 ja Kirppu 21 Ahven ja kirjolohi pitävät näistä Kirpuista. Ahvenen pilkinnässä syötitä kärpäsentoukalla – kirjolohelle pistä koukkuun pieni pala katkarapua. Sopiva siimanpaksuus on 0,18 – 0,20 mm. Kirppu 3 ja Super-Kirppu 1 Nämä Kirput sopivat ahvenen, siian ja särkikalojen pilkkimiseen. Nämä ovat pilkkikilpailuissa tärkeitä saaliskaloja ahventen ohella. Särkeä ei muuten kannata vähätellä ruokakalana. Se on yksi maukkaimmista kaloista esimerkiksi purkkikalana tai graavattuna.

Kirppu 1 BL/FYe/FR C

Kirppu 2 B

BL/FYe/FR

FR R-BL

BLU/FR C

S GL/FR, UV GL/O/W, UV GL/R/BL, UV GL/Pink/W, UV GL/GR/R, UV

FR GR/FYe/FR O R-BL S GL/FR, UV GL/O/W, UV GL/R/BL, UV GL/Pink/W, UV

Kirppu 3

GL/GR/R, UV

C FR GR/FYe/FR O

Kirppu 21

Super-Kirppu 1

R/BL

R-BL S GL/FR, UV GL/O/W, UV GL/R/BL, UV GL/Pink/W, UV GL/GR/R, UV

Droppi, 2 g Nimensä mukaisesti Droppi on pisaranmuotoinen mormuska, joka on suunniteltu ahvenen pilkintään. 2 gramman painonsa ansiosta se vajoaa sukkelasti syvään veteen, jopa yli 10 metrin syvyyteen. Parhaimpaan lopputulokseen pääset käyttämällä ohutta monofiilisiimaa ja mormuskakalastukseen tarkoitettua vapaa. Sopiva siiman paksuus on 0,14– 0,20 mm. Ahventen lisäksi tällä uutuudella saat myös kirjolohia. Erityisesti lopputalvesta kirjolohi vieroksuu suuria pilkkejä ja silloin oikea valinta on vaikkapa Dropin fluoresoivanpunainen väri. Olipa kyseessä ahven tai kirjolohi, kannattaa koukkuun laittaa muutaUVma kärpäsentoukka. Kirjolohta varten siihen voi sujauttaa myös pienen palan katkarapua. PINNO

ITE KAIKISSA

C/FR

G/FR

GL/GR/ FYe/FR

GL/FR

Timanttikirppu Tähän Kirppuun on kiinnitetty kaksi pientä keinotimanttia, jotka taittavat valoa houkuttelevasti. Kaksi pienintä Timanttikirpun mallia sopivat ahvenelle ja siialle, kaksi suurinta soveltuvat ahvenen, särkikalojen ja kirjolohen pilkkimiseen.

GL/O/BL

S/FR

R/BL

Siipikirppu Tämän Kirpun kummallakin kyljellä on karvanippu, joka väreilee vedessä hyönteisten jalkoja imitoiden. Tarvitset ohuen siiman ja herkän pilkkivavan, jolla voit väristää Kirpulle houkuttelevan liikkeen. Ahvenelle, siialle ja särkikaloille.

Siipikirput 1

Timanttikirput 0 II

III

BL/FYe/FR

BL/FR/W

FR/Ye

GR/FYe/FR

KALAVI N KKI Muista, että kala haavitaan aina pyrstö edellä! Pyri nostamaan kala lähelle vedenpintaa ja aseta haavi rauhallisesti kalan ympärille takaapäin. Jos kala yritetään saada haaviin etuperin, uistimen koukut saattavat jäädä havakseen kiinni ja kala karkaa. Näin on menetetty paljon suurkaloja! 55

Kuusamon solmuvinkit Ehjä siima katkeaa solmukohdassa. Keskity solmun sitomiseen ja ennen kaikkea sen kiristämiseen. Älä kiristä solmua liian hätäisesti. Nopeasti kiinni vedetty solmu aiheuttaa kitkaa siimaan, joka puolestaan haurastuttaa siiman pintaa. Kiristä siis rauhallisella vedolla ja kostuta solmukohtaa. Solmut kannattaa uusia parin kalaretken välein. Opettele tekemään solmut niin hyvin, että osaat tehdä ne pimeässäkin! Verisolmu

Unisolmu

Luistamaton silmukka

Solmuton viehelukko

Vaappusolmu

Lyhyt solmuoppi Siima pettää useimmiten solmusta. Joko solmu luistaa tai sitten siima rapsahtaa poikki. Molemmat johtuvat tavallisesti väärästä solmutyypistä. Vieressä esitetyt solmut eivät juurikaan heikennä siimaa eivätkä luista, joten ne tai ainakin jokin niistä kannattaa opetella ulkoa.

Yliopiston kalakalenteri 2018 Yliopiston kalakalenteri 2018

TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO 1 > 1 > 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 > 2 > 2 > 2 < 2 < 2 < 2 > 2 < 2 > 3 > 3 > 3 > 3 > 3 < 3 > 3 < 3 > 4 > 4 = 4 > 4 > 4 > 4 > 4 > 4 = 5 > 5 = 5 > 5 > 5 > 5 = 5 > 5 > 6 = 6 = 6 = 6 = 6 > 6 > 6 > 6 > 7 = 7 = 7 = 7 = 7 = 7 > 7 > 7 > 8 = 8 = 8 = 8 = 8 = 8 > 8 > 8 < 9 = 9 = 9 = 9 = 9 = 9 < 9 < 9 < 10 = 10 = 10 = 10 = 10 > 10 < 10 < 10 < 11 = 11 = 11 = 11 > 11 > 11 < 11 < 11 < 12 = 12 > 12 = 12 > 12 > 12 < 12 < 12 < 13 = 13 > 13 > 13 > 13 < 13 < 13 < 13 < 14 > 14 > 14 > 14 < 14 < 14 < 14 < 14 < 15 > 15 < 15 > 15 < 15 < 15 < 15 < 15 > 16 > 16 > 16 < 16 < 16 < 16 < 16 < 16 > 17 > 17 > 17 < 17 < 17 < 17 < 17 < 17 > 18 > 18 > 18 < 18 < 18 < 18 < 18 > 18 = 19 > 19 = 19 > 19 > 19 > 19 > 19 > 19 = 20 > 20 = 20 > 20 > 20 > 20 > 20 > 20 > 21 > 21 = 21 > 21 > 21 > 21 > 21 > 21 > 22 = 22 = 22 = 22 = 22 = 22 > 22 > 22 > 23 = 23 = 23 = 23 = 23 = 23 > 23 < 23 < 24 = 24 = 24 = 24 = 24 > 24 < 24 < 24 < 25 = 25 = 25 = 25 > 25 > 25 < 25 < 25 < 26 = 26 > 26 = 26 > 26 < 26 < 26 < 26 < 27 = 27 > 27 > 27 > 27 < 27 < 27 < 27 < 28 > 28 > 28 > 28 < 28 < 28 < 28 < 28 < 29 > 29 < 29 < 29 < 29 < 29 > 29 > 30 < 30 < 30 < 30 < 30 < 30 > 30 > 31 < 31 < 31 > 31 < 31 > < kala liikkuu ja syö

Kalakal2018-CS4.indd 1

> kala liikkuu ja syö satunnaisesti

SYYS 1 = 2 = 3 = 4 > 5 > 6 > 7 < 8 < 9 < 10 < 11 < 12 > 13 > 14 > 15 = 16 = 17 = 18 = 19 = 20 > 21 > 22 > 23 < 24 < 25 < 26 < 27 > 28 > 29 > 30 =

LOKA MARRAS JOULU 1 = 1 = 2 = 2 = 3 = 3 = 4 > 4 > 5 > 5 > 6 > 6 > 7 < 7 > 8 < 8 > 9 > 9 > 10 > 10 > 11 > 11 > 12 = 12 = 13 = 13 = 14 = 14 = 15 = 15 = 16 = 16 = 17 = 17 = 18 = 18 = 19 = 19 > 20 > 20 > 21 > 21 > 22 > 22 > 23 < 23 > 24 > 24 > 25 > 25 > 26 > 26 = 27 = 27 = 28 = 28 = 29 = 29 = 30 = 30 = 31 =

1 = 2 = 3 = 4 = 5 > 6 > 7 > 8 < 9 < 10 < 11 < 12 > 13 > 14 = 15 = 16 = 17 = 18 = 19 = 20 = 21 > 22 > 23 < 24 < 25 < 26 > 27 > 28 > 29 = 30 = 31 =

= kala liikkuu vähän ja jää saaliiksi harvoin

13.7.2016 15.11

Kuusamo Thermal Pro Ammattilaisten suunnittelema haalari, joka kestää kovaakin kulutusta kelissä jos toisessakin. Haalarissa on paljon käyttäjäystävällisiä yksityiskohtia. Toivotamme mukavia ulkoiluhetkiä.

Kuusamo Thermal Pro -haalari 1

3 7 9

20 8

•

Koot: M, L, XL, XXL, 3XL

5 21

Kalvo/vesipilari yli 10 000 mm • (voimakkaasti vettä hylkivä) • Hengittävyys 6000 g/m2/24h • Päällinen: Pes • Vuori: Nylon alaosissa ja hihoissa 80 g, • Vanut: muuten 120 g

22 11 16 12 14 15 13

OMINAISUUDET PÄHKINÄNKUORESSA 1. Kauluksen sisäpuoli lämmintä anti-pilling fleeceä. 2. Tarroilla kiinnittyvä etulista, jossa tupla- tuulilista. 3. Kaksi vetoketjullista povitaskua, joista toinen tuulilistan alla. 4. Kaksi vetoketjullista rintataskua, oikeassa taskussa joustonyöri avaimille. 5. Kaksi lämmittely taskua. 6. Ripustuslenkit jäänaskaleita varten. 7. Vyötärön sisäpuolella nyörikiristys. 8. Vyötärön sisäpuolella lenkit henkseleitä tai vyötä varten. 9. Kaksi D-lenkkiä puukkoa tai moottori kelkan hätäkatkaisijaa varten.

10. Tarralla kiinnittyvät syvät taskut. Vasem malla puolella taskun päällä erillinen syötti tasku. 11. Heijastimet. 12. Laskos polven taipu misen helpottamiseksi. 13. Lahkeissa lyhentämis varaa, sekä ripustus lenkit. 14. Pitkät vetoketjut. 15. Lumilukko lahkeissa. 16. Polvissa sisäpuolella taskut, joissa solukumi eriste. 17. Hyvin tuulelta suojaava lipallinen huppu, jossa erillissäädöt. Huppu rullattavissa kauluksen sisään. 18. Nylon-vahvike hartioilla. 19. Selässä pussia, istumista helpottamaan. 20. Laskokset sisällä, ns. halaamisvara.

21. Hihansuissa peukalo reijällinen resori, jatkuu kämmenosaan. 22. Takapuolessa solukumi eriste.

23. Pinta- ja vuorikankaan välissä hengittävä ja voimakkaasti vettä hylkivä irrallinen Liner-kalvo.

Kalastajan herkut kevyesti suolaa päälle ja raapaise hieman valkopippuria myllystä maustamaan fileitä. Asettele joka toisen fileen päälle juustoraastetta niin, että pinta on juuston peitossa. Laita vieressä oleva file juustolla peitetyn fileen päälle. Paina pihviä hieman yhteen ja käytä sitä ruisjauhoissa ennen kuin laitat sen muurikalle tai paistinpannulle tirisemään voissa. Muikkupihvi on valmis muutamassa minuutissa, kun juusto on sulanut ja muikun ruisjauhopinta on mukavan ruskea. Ripaus suolaa päälle ja kala on valmis! Laita pihvit odottamaan lautaselle folion alle, jotta ne pysyisivät lämpimänä.

JUUSTOISET MUIKKUPIHVIT Alkupala 4 henkilölle Sopii paistinpannulla valmistettavaksi, mutta on myös mainio ulkona muurikalla valmistettava eräruoka. Tarjoile paahtoleivän ja kanttarellikastikkeen kanssa. Muikkupihveihin: – Muikkuja 600 g – Juustoraastetta pussi (esimerkiksi mozzarella) – Ruisjauhoja – Valkopippuria myllystä – Voita paistamiseen – Suolaa Perkaa muikut ruodottomaksi ja asettele ne voipaperin päälle nahkapuoli alaspäin. Ripottele

Kastikkeeseen: – Kanttarelleja noin litra – Iso sipuli – Suolaa – Valkopippuria – Voita paistamiseen – Kolmen sipulin kermapurkki 2 dl Puhdista kanttarellit ja paloittele ne eri kokoisiksi. Parhaimman makuisia ovat pienimmät kanttarellit (sormenpään kokoiset), joita ei kannata pilkkoa ollenkaan. Paista muurikalla tai paistinpannulla sieniä tovi ilman voita, jotta sienistä haihtuisi vesi pois. Kun vettä ei näy enää, lisää sipulihakkelus ja voita. Paista hetken niin, että raaka-aineet saavat hieman paistoväriä ylleen. Lisää Kolmen sipulin kerma ja säädä lämpö pienelle. Anna hautua 5–10 minuuttia miedolla lämmöllä. Lisää suolaa ja muutama pyöräytys valkopippuria myllystä.

KALAKUKKO UUDELLA TAPAA Kalakukko on loistavaa muonaa nauttia luonnonhelmassa. Siinä on paljon hyvältä maistuvaa energiaa, jota kalalla ollessa tarvitaan! Sen voi valmistaa melkein mistä kalasta tahansa, mutta pikkukalat, kuten ahven, muikku tai särki sopivat siihen hyvin. Leipiä voi tehdä yhdellä kertaa useamman. Jos omistat vakuumikoneen, voit valmistuksen jälkeen leivän jäähdyttyä vakumoida kalakukon ja laittaa pakastimeen. Tarpeet: – Folio ja leivinpaperi – Iso ruislimppu – Kalaa leivän koosta riippuen. Pienet kalat kokonaisina. Isot ahvenet tai särjet fileinä. – Porsaan kylkeä 100 –200 g – Valkopippuria – Voita – Suolaa

Leikkaa ruislimpusta ”hattu” pois. Kaiverra sen jälkeen pehmeä leivänsisus lusikalla ulos niin, että jäljelle jäävät vain leivän kuoret. Asettele ensimmäiseksi kerrokseksi leivän pohjalle kalaa. Laita vähän suolaa ja valkopippuria päälle. Sen jälkeen lisää porsaan kylkeä kerros, jonka päälle laitetaan taas kalaa. Lisää päällimmäiseksi muutama nokare voita ja laita leivän hattu päälle. Kääri leivinpaperiin ja sen jälkeen folioon. Leivinpaperi estää folion tarttumisen leivän pintaan. Laita leipä uuniin vähintään 8 tunniksi 80 –100 asteeseen.

Kuusamon kuvapäiväkirja 2017 Pavel Mazurchik Lohi 6,4kg, Muikku 90/17, GLBLW, UV

Aki Huhtanen Rautu, Räsänen Suomi 100 v.

Vesa Majamaa Professor 00, Giant trevally, 10 kg Sumatra

Sakke Yrjölä Ahven, Räsänen 70/20, väri Ahven

Toni Nyholm Hauki, Räsänen ruohikko 50/11, väri GR

Antti Hovilainen Ruijanpallas 19.7.2017. Volframilippa BL/C 59

Käyhän Kuusamossa!

Kuusamo on tunnettu komeista ja kalaisista koskistaan, kirkkaista ja kalaisista järvistään ja Kuusamon Uistimesta. Käännähän siis nenä kohti Kuusamoa ja tule kokemaan komeaa luontoa ja upeita elämyksiä esimerkiksi Oulanka-, Kuusinki- tai Kitkajoella, Kuusamo-, Kitka- ja Iijärvellä tai lukuisissa pienemmissä, rauhallisissa ja kalaisissa kohteissa. Samalla olet tervetullut piipahtamaan Kuusamon Uistimella. Meille löydät helposti. Ajat 5-tietä n. 5 km Kuusamon keskustasta kohti Rukaa, kunnes näet tien oikealla puolella pienen lammen. Sen takana näkyvätkin jo lippumme ja opasteemme, joka ohjaa sinut valoisaan kahvioomme ja tehtaanmyymäläämme. Myymälässämme on Kuusamon Uistimen tuotteita uutuuksista vanhoihin klassikoihin, II-laadun tuotteita ja edullisia poistotuotteita. Saatatpa löytää uniikkikappaleitakin, sellaisia, jotka eivät ole vielä päässeet tuotantoon sekä paljon erilaisia kalastukseen ja eräretkeilyyn liittyviä tarvikkeita. Kalamuijan Kokkinurkasta löydät vinkit ja vermeet kalaisaan ruuanvalmistukseen. Matkamuistot ja tuliaiset saat saman katon alta. Emme ole myöskään unohtaneet lapsia; leikkipaikka ja luonnonkala-akvaario antavat mukavan lomamuiston. Läheiseen lampeen myymme kalastuslupia; saaliiksi saatu kirjolohenvonkale saa kummasti niin aikuisen kuin lapsenkin suupielet onnelliseen hymyyn.

Kuusamon Uistin Oy, Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo Puh. (08) 860 3400, kuusamo@kuusamonuistin.fi Tehtaanmyymälä puh. ((08) 860 3466, shop@kuusamonuistin.fi www.kuusamonuistin.fi

Peukuta meitä Facebookissa

Tervetuloa Kuusamo-kauppiaan luo ottaville ostoksille: