Tradenomi 1/2015

Page 1

1/2015

Liiton teesit vievät kohti

tasa-arvoisempaa työelämää sivu 8

18

Ilmiö

Mindfulness auttaa pysähtymään

22

Pykälä

Yhdenvertaisuutta edistettävä työpaikoilla

28

Opiskelijat

Työskentely opiskeluaikana kannattaa


O

tsikon lause on kuultu kuluneen hallituskauden aikana lukuisia kertoja niin päättäjien, kouluttajien kuin työelämän edustajien suusta. Samaa mieltä ollaan siitä, että osaaminen on tämän kansakunnan keskeisin pääoma, jolla pärjäämme alati kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Samalla osaamisen vahvistaminen antaa eväitä myös talouskriisistä selviytymiseen. Silti teot ja puheet koulutuksen suhteen eivät kohtaa. Viimeisen neljän vuoden aikana koulutuksesta on leikattu suuria summia. Esimerkiksi ammattikorkeakoulusektorin säästöt olivat noin neljänneksen ja samaan aikaan tehtävät ovat lisääntyneet. Säästöillä saadaan hetkellisiä pikavoittoja, mutta pitkässä juoksussa lasku on tulossa maksuun korkoineen. Etupainotteisesti toteutetut säästöt ovat lähes pysäyttäneet kehittämistyön, eikä koulutuksen laatuun ole voitu riittävästi panostaa. Rakenteellista ja laadun kehittämistä tarvitaan ilman muuta jatkossakin, mutta aikajänteen täytyy olla neljää vuotta pidempi. Tuottavaa koulutuspolitiikkaa ei voi tehdä ilman riittäviä resursseja. Näin vaalien alla jokaisen on hyvä rekisteröidä ehdokkailta ja puolueilta kuullut lupaukset. Varsin monella on agendallaan koulutus ja meidän äänestäjien vastuulla on vaatia tulosvastuuta vallanpitäjiltä. Ajatuksiamme paremman työelämän ja koulutuksen saavuttamiseksi löydät verkkosivuiltamme ja tästä lehdestä. Lehtemme kokee tämän numeron myötä muodonmuutoksen. Aloitimme alkuvuonna yhteistyön Otavamedian Asiakasviestinnän kanssa. Tavoitteenamme on tehdä lukijoitamme kiinnostavaa sisältöä visuaalisesti miellyttävään pakettiin. Otan mielelläni vastaan palautetta ja ajatuksia lehteämme koskien! Anu Väätäjä viestintäpäällikkö

2 Tradenomi huhtikuu 2015

KUVA Markus Pentikäinen

pääkkäri

Suomi elää osaamisesta?

Säästöillä saadaan hetkellisiä pikavoittoja, mutta pitkässä juoksussa lasku on tulossa maksuun korkoineen.


sisältö

01/15

02 04

18

16

08

07 08 14 16 18 21

21

22

28

24 26

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi

27 28 32

Pääkirjoitus Uutiset Ajankohtaista meiltä ja muualta. Numerot Lukuja tuoreesta jäsentutkimuksesta. Teema TRAL:n vaalitavoitteet vievät kohti reilumpaa työelämää. Teema Liiton ehdokkaat esittäytyvät. Profiili Kati Järvinen uskoo mielekkääseen työhön. Ilmiö Mindfulness auttaa työssä. Kahvinurkka Ryhtyisitkö sijoittajaksi pienin askelin? Pykälä Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus uudistuivat. Viisi faktaa Kiinassa liikesuhteita pitää huoltaa. Ajassa Paikallinen sopiminen vaatii osaamista. PJ Menestys on kiinni omasta aktiivisuudesta. Opiskelijat Työkokemusta kannattaa hankkia. Edut & palvelut Yksityiselämän oikeudelliset palvelut.

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia Asiakasviestintä TUOTTAJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otavamedia.fi ILMOITUSMYYNTI Juha Kurvinen, p. 040 541 5787, juha.kurvinen@otavamedia.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2015. Seuraava lehti ilmestyy 17.6.2015. Painos 25 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 14. vuosikerta. ISSN 1457-3792

Tradenomi huhtikuu 2015

3


uutiset

Lisää ajankohtaisia asioita: tral.fi

Työajan joustoihin ollaan tyytyväisiä TYÖNTEKIJÖISTÄ jopa

Tradenomien palkkakehitys pysähtyi

T

palkkakehitys on pysähtynyt verrattuna aiempiin vuosiin. TRAL:n jäsentutkimuksen mukaan tradenomien keskipalkka vuonna 2014 oli 3 346 euroa kuukaudessa. Keskipalkka jopa otti hieman takapakkia verrattuna edelliseen vuoteen. Syynä tähän ovat tradenomeja työllistävien keskeisten toimialojen alamäki, maltilliset palkkaratkaisut ja se, ettei osa saanut minkäänlaisia palkankorotuksia. Yleiskorotuksia saaneiden määrä on muutamassa vuodessa RADENOMI EN

romahtanut, ja viime vuonna yleiskorotuksen sai ainoastaan 36 prosenttia tradenomeista. Aiempiin vuosiin verrattuna määräja osa-aikaisten työsuhteiden määrät ovat nousussa. Sen sijaan itsensä työllistävien lukumäärä tradenomien keskuudessa ei ole kasvanut aiemmista vuosista, vaikka yleisesti määrä on kasvussa. Ylitöitä tehdään eri toimialoilla varsin maltillisesti verrattuna huippuvuosiin. Keskimääräinen työaika viikossa on 38,8 tuntia. Â LUE KOKO TI EDOTE TRAL.FI

Jäsentutkimus: TRAL:n vuotuinen jäsenLuettavissa myös netissä!

4 Tradenomi huhtikuu 2015

tutkimus on postitettu jäsenille kotiin jäsenetuoppaan kera. Tutkimus on luettavissa myös jäsensivuiltamme. Â TRAL.FI

86 prosenttia on sitä mieltä, että työajat joustavat riittävästi. Tämä selviää Työ- ja elinkeinoministeriön alkuvuodesta julkistetusta työolobarometrin ennakkotiedoista. Neljännes palkansaajista tekee etätöitä ainakin satunnaisesti, ja joustavan työajan järjestelmä on käytössä noin 70 prosentilla työntekijöistä. Etenkin naiset ja 35–44-vuotiaat kaipaisivat vielä enemmän joustoja työaikoihin. Työtavat muuttuvat, ja uudistukset näkyvät etenkin ylempien toimihenkilöiden työssä. Tiimityö oman organisaation ulkopuolisten kanssa on parin viime vuoden aikana selvästi lisääntynyt, ja sosiaalinen media on tullut osaksi työtä. Yleisimmin sitä hyödynnetään tiedon hankintaan ja jakamiseen, uuden oppimiseen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen. Noin puolet työntekijöistä kertoo, että työpaikalla on järjestelty työtehtäviä uudelleen tai otettu käyttöön uusia menetelmiä. Noin 60 prosenttia on kehittänyt työprosesseja tai toimintatapoja ja vajaat 40 prosenttia tuotteita tai palveluita. Kehittämistyö on sitä yleisempää, mitä suuremmasta organisaatiosta on kyse. Â TEM.FI


+3 865

 Akavan jäsenjärjestöjen

kokonaisjäsenmäärä kasvoi viime vuonna. Akavan liitoissa on nyt 590 000 jäsentä. Kasvua kertyi edellisvuodesta yhteensä 3 865 jäsentä.

Opiskelijat luottavat edelleen tulevaisuuteensa julkaistu Eurostudent V -tutkimus selvitti korkeakouluopiskelijoiden asenteita tulevaisuutta kohtaan. Opiskelijat olivat suhteellisen tyytyväisiä opintoihinsa. Vaikka työttömyys on tietyissä maissa korkeaa, opiskelijat uskovat työllistymismahdollisuuksiinsa. Myös Suomessa kolme neljästä korkeakouluopiskelijasta suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen. HELMIKUUSSA

Opiskelijat olivat suhteellisen tyytyväisiä opintoihinsa.

Tutkimus nostaa eurooppalaisen korkeakoulutuksen haasteiksi erityisesti työkokemuksen ja työnteon yhdistämisen korkea-asteen opintoihin sekä kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen. Työkokemusta ennen korkeakouluopintojen aloittamista on eniten Norjan, Ruotsin, Tanskan, Suomen, Viron, ja Sveitsin nuorisolla. Tutkimuksesta käy ilmi myös, että työssäkäynti opintojen ohessa on muissa maissa yhtä yleistä tai jopa yleisempää kuin Suomessa. Työnteon syynä on ennen kaikkea halu parantaa opintojen aikaista elintasoa sekä työkokemuksen hankkiminen. Suomalaisten opiskelijoiden tulot ja yhteiskunnan tuen osuus tuloista ovat kansanvälistä keskiarvoa korkeammat.

Työelämän tasa-arvo tarvitsee tekoja ajan työelämän tasa-arvo on puhuttanut, ja erityisesti vaalien alla asia nousee esiin kiihtyvään tahtiin. Lukuisten tutkimusten ja selvitysten jälkeen on selvää, että valtaosa sukupuolten välisestä palkkaerosta jää edelleen selittämättömäksi tekijäksi. Tradenomien mielestä tulevalla hallituskaudella on viimein aika toimia juhlapuheiden sijaan. Nykymallilla ei ole saavutettu tulosta, jossa isät käyttäisivät perhevapaita yhtä paljon kuin äidit. Keskeisimpänä syynä tähän useimmiten on isien paremmat tulot. TRAL vaatii perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistusta, jossa perhevapaiden kustannukset jakautuisivat nykyistä tasaisemmin sekä sitä, että vanhempainrahakautta pidennettäisiin nykyisestä. Samassa yhteydessä olisi mahdollista uudistaa myös hoitovapaata.

VUOSIKYMMENTEN

 LUE KOKO TI EDOTE TRAL.FI

 MI N EDU.FI

5


uutiset

Lisää ajankohtaisia asioita: tral.fi

TRAL ei osallistu keskusjärjestön selvitystyöhön TRAL:n hallitus päätti helmikuussa, ettei liitto lähde toistaiseksi mukaan uuden keskusjärjestön selvitystyöhön. Tutkintopohjaisen liiton toiminnassa koulutuspoliittisella edunvalvonnalla on merkittävä rooli, mikä erottaa TRAL:n muiden keskusjärjestöjen alaisista liitoista. – Mielestämme tradenomien edunvalvonta toteutuu edelleen parhaiten Akavan kautta, sanoo TRAL:n hallituksen puheenjohtaja Niko Aaltonen. – Tutkintomme arvostusta kasvatetaan menestyksellisesti korkeasti koulutettujen keskusjärjestössä. Koulutuspoliittisen edunvalvonnan lisäksi eroja löytyy myös esimerkiksi palkka- ja veropolitiikassa, joissa Akavan linjat ovat meitä lähempänä, hän jatkaa. TRAL edellyttää Akavalta työelämän kehittämiseen uusia avauksia, joilla edistetään korkeakoulutettujen asiantuntijoiden asemaa sekä palkkapolitiikkaa työmarkkinoilla. – Palkansaajayhteistyössä on runsaasti yhteisiä kokonaisuuksia, kuten työelämän tasa-arvoasiat, joihin on saatava pian konkreettisia uudistuksia, sanoo TRAL:n toiminnanjohtaja Mika Varjonen. – Myös työhyvinvointiin ja sosiaaliturvaan sekä kansainväliseen edunvalvontaan liittyvät kysymykset ovat yhteisiä. Toivomme näissä asioissa tiivistä yhteistyötä mahdollisen uuden keskusjärjestön kanssa, Varjonen jatkaa. TRAL seuraa tiiviisti selvitystyön etenemistä sekä tuloksia ja arvioi tarvittaessa tilannetta uudelleen. – Näin toimivat varmasti kaikki ne palkansaajajärjestöt riippumatta siitä, ovatko mukana selvitystyössä vai eivät, Varjonen arvioi. TRADENOMILIITTO

Naiset ovat valmiita etenemään

O

valhe väittää, että suurin este naisten urakehitykselle olisivat naiset itse, kertoo Tilastokeskuksen Työolotutkimukseen perustuva Akavan tutkimus. Jopa 86 prosenttia alle 35-vuotiaista ylemmistä toimihenkilönaisista pitää omassa työssään kehittymistä tärkeänä. Samanikäisistä ylemmistä toimihenkilömiehistä samaa mieltä on 75 prosenttia vastanneista. Uralla eteneminen on molemmille sukupuolille yhtä tärkeää. Erittäin N SUORANAINEN

tärkeänä uralla etenemistä pitää useampi kuin joka neljäs alle 35-vuotiaista. Miehistä tätä mieltä on 28 prosenttia ja naisista 26 prosenttia. Tarkastelussa on vertailtu ylempiä toimihenkilöitä. Omista kehittymis- ja etenemishaluistaan huolimatta vain joka kuudes nuori nainen katsoo, että hänellä on nykyisessä työssään hyvät etenemismahdollisuudet. Nuorista miehistä joka kolmas pitää etenemismahdollisuuksiaan hyvinä.

Onko sukupuolesta haittaa? VIIME SYKSYNÄ Akavan TNS Gallupilla teet-

tämässä kyselyssä selvitettiin akavalaisten miesten ja naisten uralla kehittymistä haitanneita tekijöitä. Miesjohtajia sukupuoli ei haitannut omaa uralla kehittymistään, mutta naisjohtajista 29 prosenttia koki, että sukupuoli haittasi todella paljon tai jonkin verran. Miesjohtajien mielestä hoitovastuu lapsista ei ole haitannut urakehitystä. Naisjohtajista useampi kuin joka kymmenes koki, että se haittasi todella paljon tai jonkin verran. Miesjohtajista 59 prosenttia oli sitä mieltä, että hoitovastuu lapsista ei haitannut lainkaan, naisjohtajista tätä

6 Tradenomi huhtikuu 2015

mieltä oli 25 prosenttia. Miehet uskovat sukupuolten välisiin tasavertaisiin uramahdollisuuksiin. Heistä 63 prosenttia katsoo, että miehillä ja naisilla on tasavertaiset mahdollisuudet edetä urallaan yritysmaailmassa. Naisista tätä mieltä oli vain 21 prosenttia. Akavan mielestä naisten työmarkkinaasemaa parannetaan parhaiten hoitovastuuta jakamalla esimerkiksi 6+6+6-mallilla. Työpaikkatasolla on johdonmukaisesti luotava sekä miehille että naisille mahdollisuuksia kehittyä ja edetä urallaan. Â AKAVA.FI


Jäsenet numeroin Tradenomien vuotuisessa jäsentutkimuksessa selvitettiin muun muassa palkkausta, työmäärää ja sijoittumista työelämään. Tuloksia käytetään TRAL:n edunvalvonnan linjauksiin ja palkkaneuvontapaveluiden pohjana. KO O N N U T Henna Tanskanen

68,5 % 31,5 % Naisia

Miehiä

SEKTORI

87 % Yksityinen

10,8 % Julkinen

2,2 % KOULUTUSALA

Järjestöt

3 346 € Keskipalkka / kk

7,1

Ammattivuosia keskimäärin

83,1 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

34,5 Keski-ikä

16,5 % 0,4 %

Luonnontieteiden ala

Kulttuurin ala

TRAL on tutkinut ainoana ammattijärjestönä tradenomien sijoittumista työelämään ja palkkakehitystä jo yli 15 vuotta.

TOIMIASEMA

44,7 % 34,4 % Asiantuntijat

Toimihenkilöt

16,7 % 3,6 % Keskijohto

Johto

0,5 % Yrittäjät ja ammatinharjoittajat

Tradenomi huhtikuu 2015

7


teema TRAL:n hallitusohjelmatavoitteet 2015–2019 pähkinänkuoressa Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatkettava ja yhteistyötä tiivistettävä Korkeakoulutukselle vuoteen 2030 ulottuva visio Koulutustarjonta työmarkkinoiden tarpeita vastaavaksi Tradenomiopiskelijoiden aloituspaikkoja vähennettävä 20 % Ammattikorkeakoulujen rahoitus turvattava, ei enempää leikkauksia Koulutusneuvonta ja työllisyyspalvelut yhdelle luukulle Oikeus työttömyysturvaan taattava, jos jää työttömäksi kesken opintojen Perhevapaajärjestelmä uudistettava: vanhempainrahakausi pidennettävä, hoitovapaa lyhyemmäksi tai pois Perhevapaiden kustannukset selvitettävä ja jaettava tasaisemmin molempien vanhempien työnantajien kesken Perhevapailta palaaville 6 kuukauden irtisanomissuoja Uusi työaikalaki esimiehille ja asiantuntijoille Tuta-perusteista irtisanomissuojaa tiukennettava ja irtisanottujen takaisinottovelvollisuutta pidennettävä voitollisten yritysten osalta Työttömyysturvaa kehitettävä nykyiseltä pohjalta Järjestöille kanneoikeus jäsentensä puolesta Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus säilytettävä

8 Tradenomi huhtikuu 2015


Tasa-arvoisempaa ja reilumpaa työelämää kohti TRAL:ssa katsotaan tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Samalla on kuitenkin vahva tunne siitä, että Suomessa on aika kääriä hihat ja ryhtyä työhön, jotta maan talous saadaan jälleen nousuun ja halukkaille töitä. TEKSTI Petteri Harjula KUV IT US Pia Holm

K

aikki tavoitteet ovat yhtä tärkeitä, mutta sekä puheenjohtaja Niko Aaltonen että toiminnanjohtaja Mika Varjonen nostavat työelämän tasaarvoistamisen perhevapaiden uudistamisen kautta yhdeksi keskeisimmistä. – Jäsenistöstämme lähes 70 prosenttia on naisia. Työelämän tasa-arvo on meille tärkeä, Mika Varjonen toteaa. – Sitä voidaan edistää jakamalla vanhemmuuden kustannuksia tasaisemmin molempien

vanhempien työnantajille. Vanhempainlomalta palaavien turvaa on myös parannettava.

Työaikalaki uusiksi Toisena merkittävänä uudistuskohteena Varjonen mainitsee työaikalain, joka nykyisellään ei huomioi riittävästi asiantuntija- ja esimiestehtävissä työskenteleviä. – Nykyinen työaikalaki luotiin tehdastyöhön. Me olemme saaneet jäsenistöltä palautetta, ja he haluaisivat itse vapaammin päättää, milloin

Tradenomi huhtikuu 2015

9


teema Yksi tavoitteista on tradenomien koulutusmäärien vähentäminen työmarkkinoiden tarpeita vastaavaksi. työtään tekevät, Varjonen kertoo. – Paineet työaikalain uudistamiselle ja työelämän tasa-arvoistumiselle ovat kovat ja uskon näiden asioiden etenevän tulevalla hallituskaudella. Varjonen pitää tärkeänä myös sitä, että liitto voisi tulevaisuudessa lähteä jäsentensä puolesta käräjille järjestöjen kanneoikeuden avulla. – Sanotaan, että työpaikalla tulee kiistaa vaikkapa ylityökorvauksista. Työpaikalla ei välttämättä ole helppoa olla, jos jäsen itse ajaa asiaansa omaa työnantajaansa vastaan, kun liitto voisi sen hoitaa hänen puolestaan.

Pidempi tähtäin koulutuspolitiikkaan Koulutus- ja työllisyyspolitiikan yksi keskeisimmistä tavoitteista on tradenomien koulutusmäärien vähentäminen työmarkkinoiden tarpeita vastaavaksi. Säästyneet varat voidaan käyttää laadun parantamiseen. Lisäämällä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä saadaan resurssien käyttöä järkevöitettyä. – Erilaisia tukipalveluja voidaan tuottaa yhdessä. Ammattikorkeakoulun puolella voidaan soveltaa yliopistoissa saatuja tutkimustuloksia käytäntöön, liiton koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikasta vastaava asiamies Mikko Vieltojärvi luettelee. – Esimerkiksi Lappeenrannassa on saatu hyviä kokemuksia ja huomattavia säästöjä samalla kampuksella toimimisesta. Poukkoilevan koulutuspolitiikan tilalle on luotava pidemmän tähtäimen visio suomalaisesta korkeakoulutuksesta ja liiketoimintaosaamisesta. – Vuonna 2013 tradenomikoulutuksen aloituspaikkoja vähennettiin, viime vuonna lisättiin, Mikko Vieltojärvi sanoo. Vieltojärvi toteaa, että yksi vaalikausi on lyhyt aika suhteessa ihmisen koulutukseensa käyttämiin vuosiin. Vastavalmistuneiden työllistymiseen on panostettava nykyistä enemmän. – Eikö TE-keskusten palveluja voisi tuoda kampuksille esimerkiksi keväisin, kun valmistuvia on paljon, Vieltojärvi kysyy. – Silloin opiskelijat saisivat samasta paikasta neuvoja koulutukseen ja työllistymiseen.

Toimintakykyinen hallitus maalle Liiton puheenjohtaja Niko Aaltonen näkee tärkeänä sen, että Suomen talous saadaan nousuun ja maahan lisää työpaikkoja. 10 Tradenomi huhtikuu 2015

– On järkyttävää, että nuoria valmistuu suoraan kortistoon, hän sanoo. – Tarvitsemme vahvan hallituksen, joka on riittävän yksimielinen, jotta se kykenee tekemään vaikeitakin päätöksiä, koska niitä on edessä. Aaltonen uskoo, että liiton asettamat tavoitteet osaltaan tukevat Suomen nousua. – Voi olla haastavaa saada sellaisia asioita läpi, jotka edellyttävät lisäinvestointeja valtiolta. Siksi olemme pyrkineet löytämään asioita, jotka ovat korjattavissa lainsäädännöllisin keinoin, Aaltonen toteaa. – Uskon, että paremmat ajat ovat kuitenkin edessä. Suomella on kaikki edellytykset menestyä kansainvälisessä kilpailussa, jos niin valitsemme. Avaimet siihen ovat omissa käsissämme.


TRAL kysyi kansanedustajilta hallitustavoitteistaan

1 2

Millaisia ajatuksia TRAL:n tavoitteet teissä herättävät?

Onko tavoitteiden joukossa joku sellainen, joka pitäisi ehdottomasti toteuttaa ja/tai joku sellainen, jota ei tulevan vaalikauden aikana ole syytä toteuttaa?

3

Mikä mielestänne on Suomen kannalta tärkein asia seuraavan vaalikauden aikana?

Vastaajat aakkosjärjestyksessä.

 Outi Alanko-Kahiluoto,

Vihreät 1. Tavoitteet pohjautuvat selkeään analyysiin yhteiskunnan tilasta ja kehittämistarpeista. Ne on helppo jakaa. Koulutukseen panostettava laman lyömiseksi ja tasa-arvon säilyttämiseksi. Rakenteelliset uudistukset amk-kentällä toteutettava koulutuksen laadun heikentymättä.

2. Olen ajanut sitä, että epäkohdat sosiaali- ja työttömyysturvassa poistettaisiin. Opiskelua ei saa estää pelko työttömyysturvan menetyksestä opiskelun takia. Vanhempainvapaajärjestelmän uudistaminen tasa-arvoisemmaksi tärkeää.

3. Työllisyysaste saatava ylös. Työnteon pitää olla aina kannattavaa, koulutukseen panostettava kaikilla tasoilla. Taantuma ei ole tekosyy työehtojen heikentämiselle. Kaikilla työtä tekevillä oltava oikeus yhtäläiseen sosiaali- ja ansioturvaan työn tekemisen ja teettämisen muodosta riippumatta.

 Mikaela Nylander, Suomen

ruotsalainen kansanpuolue 1. Pääasiassa hyviä linjauksia, kaikissa yksityiskohdissa en kuitenkaan ole samaa mieltä. Järjestöjen kanneoikeuteen en osaa ottaa kantaa, koska en tunne asiaa.

2. Perhevapaista aiheutuvat kustannukset selvitettävä ja jaettava molempien vanhempien työnantajien kesken on hyvä kirjaus.

3. Ei lisää leikkauksia koulutukseen. Jo käynnistetyt opetukseen liittyvät uudistukset tulee viedä loppuun rauhassa. Koulutuksen ohella panostusta tutkimukseen ja innovaatioihin, jotka luovat uusia työpaikkoja ja tuovat veroeuroja. Työntekoa ja yrittäjyyttä kannustettava. Eläkeratkaisun kaltaisia rakenneuudistuksia vietävä eteenpäin. Tradenomi huhtikuu 2015

11


teema

Tavoitteet on laadittu kattavasti koulutuksen ja työelämän tarpeet ja todellisuus tuntien. – Sari Palm, Suomen Kristillisdemokraatit

 Sari Palm,

 Aino-Kaisa Pekonen,

Suomen Kristillisdemokraatit

Vasemmistoliitto

1. Tavoitteet on laadittu kattavasti koulutuksen ja työelä-

1. Tavoitteet ovat hyviä, konkreettisia ja realistisia. Aloi-

män tarpeet ja todellisuus tuntien. Uudistuksia koulutuksen resursoinnissa, järjestämisessä ja työelämän sääntelyssä tarvitaan. Työn luonteen muutos useilla aloilla huomioitava.

tuspaikkojen vähentämisessä hyvää on, että ennakoidaan työmarkkinoiden tarpeet, mutta on tärkeää myös tarjota nuorille koulutusta, joka kiinnostaa. Myös tulevaisuuden eläköitymiset pitää huomioida.

2. Korkeakoulutuksellemme on tarpeen luoda yhteinen

2. Perhevapaista aiheutuvat kustannukset selvitettävä

visio. Koulutuspolkuja virtaviivaistettava, kun amk- ja yliopistotasolla annetaan saman alan koulutusta. Yhteistyötä tulee tiivistää purkamalla säädösten asettamat rajoitteet. Perhevapaan kustannusten tasaaminen ja koko rahoitusajattelun uudistaminen on kiireinen ja tärkeä asia.

ja jaettava tasaisemmin vanhempien kesken tasa-arvon toteutumiseksi. Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus säilytettävä jatkossakin.

3. Koulutusosaamisen laadun ja kohtaavuuden takaaminen tänään ja tulevaisuudessa on tavoite numero 1. Koulutustarjontamme perusopetuksesta korkeakouluasteelle antaa Suomelle kilpailuvaltin, kun huolehdimme sen ajanmukaisuudesta ja resursseista.

3. Talous ja työllisyys. Talouden kannalta tärkeää, että Suomeen luodaan työpaikkoja. Työttömyyden lisääntyminen on kestämätöntä. Tässä taloudellisessa tilanteessa luotava työpaikkoja investoimalla korjausvelkaa kasvattaviin hankkeisiin, kuten raide- ja tieverkosto, homekoulut jne. Investoimalla rohkeasti vaikka velkarahalla saamme työttömyyskulut laskuun ja syntyvistä työpaikoista verotuloja.

 Tuula Peltonen, Suomen

Sosialidemokraattinen Puolue 1. Tradenomiliiton hallitusohjelmatavoitteet vaikuttavat erittäin asiallisilta ja osuvilta. Kannatettava lista otettavaksi mukaan hallitusohjelmaneuvotteluihin.

2. Koulutuksen ennakointijärjestelmän kehittämistä pidän erittäin tärkeänä ja mieluusti nopeasti toteutettavana tavoitteena. Tässä on hyvä ottaa huomioon aloituspaikkojen vähentämistarpeet. Samoin työelämän kehittämisen osalta pidän merkittävänä, että perhevapaista aiheutuvia kustannuksia selvitetään ja pyritään tasavertaisuuteen vanhempien välillä. Myös rakenteellista kehittämistä korkeakoulujen osalta sekä rahoituksen osalta on jatkettava.

3. Koulutuksen laadun varmistaminen kaikilla asteilla.

Koulutuksen ennakointijärjestelmän kehittämistä pidän erittäin tärkeänä. – Tuula Peltonen, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

12 Tradenomi huhtikuu 2015


 Vesa-Matti Saarakkala,

Perussuomalaiset 1. Tavoitteet vastaavat yleisesti omia käsityksiäni koulutuspolitiikasta. Suomi menestyy koulutetun väestönsä ansiosta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen duaalijärjestelmä hyvä. Koulutukseen tehdyt leikkaukset vaarantavat talouskasvumme. Aloituspaikkojen vastattava työmarkkinoiden tarvetta.

2. Erityisesti perhevapaisiin liittyvät ehdotukset kannatettavia. Työn ja perheen yhdistämistä helpotettava parantamalla lapsiperheiden elintasoa. Vanhempainvapaiden käytöstä voitava päättä perheessä, ei säätää lailla. Perhevapaista koituvat kustannukset siirrettävä työnantajilta valtiolle tasa-arvon edistämiseksi.

3. Kansantalous saatava kasvuun. Ympäristöveroja leikattava, Viron yritysveromalli käyttöön ja alv-velvollisuuden alaraja korkeammaksi. Tulovero nykyisellä tasolla ostovoiman varmistamiseksi. Julkisia menoja leikattava valtion byrokratiaa, maahanmuuttoa ja kehitysapua vähentämällä, ei pienituloisten tukia leikkaamalla.

 Annika Saarikko,

Suomen Keskusta 1. Tavoitteista monet ajankohtaisia ja puhuttavia. Kilpailukykymme nojaa osaamiseen, laadukas koulutus kaikilla tasoilla tärkeää. Korkeakoulujen tehtävä yhteistyötä ja tavoiteltava maailman kärkeä. Vanhemmuuden kustannukset työnantajien kesken tasattava, ettei nuorten naisten rekrytointia koettaisi riskinä. Vastavalmistuneiden työllistymiseen panostettava. Nuorisotakuu ei ole täysin onnistunut, mutta sen tavoitteet oikeat.

2. TE-toimistoissa oltava enemmän osaamista korkeasti koulutettujen tukemiseen ja työllistämiseen, esittämänne sähköiset palvelut ja vertaistuki hyviä ideoita.

Kilpailukykymme nojaa osaamiseen, laadukas koulutus on kaikilla tasoilla tärkeää. – Annika Saarikko, Suomen Keskusta

3. Suomea uudistettava rohkeasti. Talouskasvu ja uudet yksityisen puolen työpaikat tärkeimmät asiat. Ilman niitä emme voi säilyttää hyvinvointivaltiota ja eriarvoisuuskehitys jatkuu. Vaalisloganimme ”Suomi kuntoon” pitää sananmukaisesti paikkansa tavoitteen osalta.

 Sari Sarkomaa,

Kansallinen Kokoomus 1. Tavoitteet virkistävä tuulahdus ja vahva kannanotto myös korkeakoulupolitiikkaan. Pitkän tähtäimen visio tarpeen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä lisättävä, mutta niitä ei pidä yhdistää. Aloituspaikkojen vähentäminen tärkeää työllisyyden parantamiseksi. Työelämän tasa-arvoistamisen keinojen esiin nosto hienoa!

2. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen ykköstavoitteiden joukossa. Oma ehdotukseni vanhempainvakuutus, joka toimii Ruotsissa hyvin. Tuloverotusta kevennettävä työn kannattavuuden lisäämiseksi ja ostovoiman parantamiseksi. Palkansaajan ja yrittäjän sosiaaliturvien erot pois. Yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle mahdollisuus saada 6 kuukautta ansiosidonnaista starttirahan sijaan alun turvaamiseksi.

3. Olennaista kestävä kasvu, edellytykset yrittäjyydelle ja työllistymiselle. Koulutuksen laatuun panostaminen ykkösasia – leikkauksiin ei ole varaa. Päivähoito, vanhusten palvelut ja terveydenhuolto saatava toimiviksi. Raha seuraa potilasta -malli käyttöön, jotta kaikki pääsevät ajoissa hoitoon. Itämeri puhdistettava yhteistyöllä, luonnonvarojen ja energian käyttö kestävälle tasolle. Tradenomi huhtikuu 2015

13


teema

TRAL:n jäsenehdokkaat Kevään eduskuntavaaleissa on ehdolla myös tradenomeja ja tradenomiopiskelijoita. Esittelemme lehdessämme sekä verkkosivuillamme ne tradenomiehdokkaat, jotka ovat TRAL:n jäseniä. Tutustu ehdokkaisiin, kysy ja haasta heitä!

3. Ehdottomasti kyllä! Perhevapaista aiheutuvien kustannusten jakaminen edistää naisten asemaa työmarkkinoilla. Vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakaminen vähentäisi/poistaisi naisten palkkaukseen, työehtoihin, urakehitykseen ja perusteettomiin määräaikaisiin työsuhteisiin liittyviä ongelmia.

Teemu Lahtinen Perussuomalaiset Espoo 37

KO O N N U T: Anu Väätäjä

Espoon kaupunki, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Helia AMK 2006

Ehdokkaille esitetyt kysymykset Nimi Puolue Asuinpaikkakunta Ikä Työpaikka ja -tehtävä AMK ja valmistumisvuosi (opiskelijoilta arvioitu valmistumisvuosi)

Yhteystiedot

1 2 3

Mikä TRAL:n hallitusohjelmatavoitteista on sinulle tärkein ja miksi? Millaisena näet korkeakoulujen duaalimallin tulevaisuuden? Tulisiko perhevapaista aiheutuvat kustannukset jakaa tasaisemmin molempien vanhempien työnantajien kesken?

14 Tradenomi huhtikuu 2015

teemulahtinen.fi

Keskusta

1. Työllisyyteen ja työelämän kehittä-

29

miseen liittyvät sekä julkisen sektorin pätevyysvaatimus.

Rantasalmi Controll Express Finland Oy, myynti-insinööri Mikkelin AMK 2014 eerosistonen.com facebook.com/sistoseneero twitter.com/eerosistonen

Ville-Veikko Rantamaula Keskusta Helsinki 34 Tradenomiliitto TRAL/yksikönjohtaja Kemi-Tornio AMK 2005 ville-veikko.fi Twitter: VVRantamaula facebook.com/VilleVeikkoRantamaula

1. Tärkein tavoite on saada vastavalmistuneille ja aikaisemmin valmistuneille tradenomeille töitä! On tärkeää kehittää korkeastikoulutettujen työllisyys- ja koulutuspalveluita. Haluan myös, että perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistus toteutetaan seuraavalla hallituskaudella.

2. Tarvitsemme korkeakouluilta Sivujemme kautta on edelleen mahdollista lähettää ehdokastietoja verkkoesittelyjä varten.

Eero Sistonen

moninaista osaamista, ja duaalimalli mahdollistaa tämän. AMK:n rakennetta on pystyttävä ja uskallettava uudistaa. Vuosittain valmistuu noin 5 000 tradenomia, 22 AMK:sta ja niiden 44 toimipisteestä. Ratkaisu: AMK:ta ja toimipisteitä vähemmän, aloituspaikkoja -20 %, tarkoittaa enemmän laatua.

2. Tarpeellisena säilyttää, mutta rajaaitoja kaataen ja yhteistyötä tiivistäen.

3. Kyllä. Lapset ovat yhteisiä ja kansamme elinvoimaisuuden ehto.

1. Itselle tärkeimpänä tavoitteena TRAL:n tavoitteista nousee ammattikorkeakoulujen rahoituksen turvaaminen tulevalle kaudelle. Tämä turvaa pitkäjänteisen koulutuksen kehittämisen paremmin työelämää palvelevaksi. Rakenteellinen kehittäminen vaatii myös vielä rahoitusta toteutuakseen.

2. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä on tiivistettävä, niin kuin tavoitteissa myös mainitaan. Ammattikorkeakoulutuksen painopiste käytännönläheisten osaajien kouluttajina täydentää hyvin teorianäkökulmaista yliopistokoulutusta. Duaalimalli on hyvä tällä hetkellä.

3. Tasaisempi jakaminen on kannatettava ajatus. Perhevapaiden kehittämisessä on ennen kaikkea huomioitava lapsen etu. Perhevapaita kehitettäessä perheiden valinnanvapaus on tärkeä asia. Kustannusten osalta on huomioitava kaikkien osapuolten tarpeet.

Mark Stenbäck Piraattipuolue Tampere 38 Patria Aviation Oy, Systems, Ohjelmistosuunnittelija Tampereen AMK 2004 facebook.com/politics.mark.stenback

1. Hallituksen on sitouduttava koko kauden ajaksi ammattikorkeakoulujen rahoituksen turvaamiseen, koulutussektorille ei voi kohdistaa enempää säästöjä: Suomen paras luonnonvara on koulutettu väestö, josta löytyy älyä, luovuutta ja yrittämisen halua, kunhan siihen panostetaan pitkäjänteisesti.


2. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä olisi hyvä lisätä sekä yhdenmukaistaa tutkintoja, mutta yliopistojen teorian painotukselle ja ammattikorkeakoulujen käytännönläheisen opetuksen painotukselle on molemmille kysyntää myös tulevaisuudessa.

3. Vain siinä suhteessa, missä kumpikin vanhempi ottaa vanhempainvapaata. Tilanne, jossa vaikkapa töissä olevan kumppanin työnantaja joutuisi osallistumaan kotona olevan kumppanin työantajan kustannuksiin, tuntuu jossain määrin kohtuuttomalta.

1. Ammattiliittojen toimintamahdol-

3. Pääkaupunkiseudulla on paljon

lisuudet ja jäsenten edunvalvonta on turvattava. Siksi TRAL:n tavoitteista ehdottomasti tärkeimpiä ovat ayjäsenmaksujen verovähennysoikeuden säilyttäminen ja ammattiliittojen kanneoikeus.

nuoria, koulutettuja naisia pyrkimässä työelämään. Usein heidän kohtalonaan ovat pätkätyöt, koska työnantajia mietityttävät äitiyslomat ja muut perhevapaat. Siksi lasten kasvattamisesta aiheutuvat kustannukset tulee jakaa sekä nais- että miesalojen työnantajien kesken.

2. Odotan mielenkiinnolla opetusminis-

Päivi Lester SDP

teri Kiurun selvitystä koskien yliopistojen ja korkeakoulujen yhdistämistä. Lähtökohtaisesti suhtaudun asiaan positiivisesti. Käytännössä yhteistyötä jo tehdään.

Pietarsaari 35 Musikcafé After Eight, talousvastaava Keski-Pohjanmaan AMK 2012 facebook.com/PaiviHLester

1. Kaikki hallitusohjelmantavoitteet olivat

3. Kyllä. Perhevapaat ja vanhemmuudesta johtuvat kustannukset rasittavat suhteessa enemmän naisvaltaisia aloja. Kustannusten jakamiseen pitää löytää yhteisvastuullinen tapa. Tällainen olisi kustannusten jakaminen kaikkien työnantajien kesken.

mielestäni hyviä, tärkeimmäksi niistä koin perhevapaiden kustannusten jakautumisen vanhempien työnantajien kesken, koska sillä on tasa-arvoa vahvistava vaikutus.

Emil Bulut Vihreät Vantaa 21

2. Korkeakoulutuksen tulee jatkossakin

Päivi Iivonen SDP Raahe 27

3. Perhevapaat ja vanhemmuudesta

Asiantuntija, TE-toimisto ja sivutoiminen pienyrittäjä

johtuvat kustannukset rasittavat suhteessa enemmän naisvaltaisia aloja, ja joissakin tapauksissa naiset ovat epäedullisemmassa asemassa työelämässä, koska työnantajille saattaa tulla suuria kustannuksia perhevapaiden vuoksi.

Oulun seudun AMK, 2012 kaksosetkiertueella.fi facebook.com/IivonenPaivi twitter.com/PaiviIivonen

tuksesta ja koulutuksesta ei saa leikata, vaan tulisi pikemminkin investoida koulutukseen. Työttömyys on kasvanut liian suureksi, ja suunta täytyy muuttaa. Vastavalmistuneiden tukea työllistymiseen on kehitettävä ja nuorisotakuun toteuttamista on jatkettava!

mään vielä jonkin aikaa, mutta muutoksia korkeakoulujen hallintoihin varmasti tulee säästöjä haettaessa.

Päivi Meros Vihreät De Gröna Nurmijärvi 31 Visit Helsinki, tapahtumatuottaja Tradenomi (YAMK), 02/2015 paivimeros.net twitter.com/paivimeros facebook.com/poliitikkopaivimeros instagram.com/paivi_meros

1. Koulutus- ja työllisyyspolitiikka. Ope-

2. Uskon, että duaalimalli tulee säily-

Tradenomiopiskelija, arvioitu valmistuminen 2017

olla laadukasta. Näkisin, että duaalimalli kyllä säilyy, koska me tarvitsemme jatkossakin sekä käytäntöön ja työelämään panostavaan korkeakoulutukseen että akateemista tutkimusta.

1. Tradenomien työttömyyskehi-

Tessa Olin SDP

tystä tulee seurata ja olla mukana luomassa pitkäjänteisiä suunnitelmia opiskelijamääristä aloille, jotka työllistävät. Suunnitelmallisuus lisää vastavalmistuneiden työllistymistä koulutusta vastaaville aloille. Työllistyminen on paras palkinto opiskelu-uurastamisesta.

Vantaa

3. Kyllä, koska se tasa-arvoistaa van-

33

hempien asemaa työmarkkinoilla ja jakaa työnantajan kustannukset tasaisemmin vanhempien välillä.

Aluehallintovirasto, Työsuojelutarkastaja Tradenomiopiskelija, arvioitu valmistuminen 2017, aiemmalta koulutukselta sosionomi AMK tessaolin.fi facebook.com/tessaolin

2. Uskon, että korkeakoulujen duaalimalli säilyy tulevaisuudessakin, mutta yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä tiivistyy edelleen. Yhteisiä opintojaksoja kehitetään varsinkin ylempien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Tutkintonimikkeet yhtenevät.

emilbulut.fi facebook.com/emilbulutvihrea twitter.com/Emil_Bulut instagram.com/emilbulut

1. Hallituksen on sitouduttava koko kauden ajaksi ammattikorkeakoulujen rahoituksen turvaamiseen, koulutussektorille ei voi kohdistaa enempää säästöjä. Olen täysin samaa mieltä. AMK:lle on annettava työrauha viimeaikaisten leikkausten ja uudistusten takia. Nyt on aika keskittyä opettamiseen.

2. Duaalimallia ei tule purkaa, mutta kaikkea yhteistyötä pitää harkita. Yhteiset kampukset, kurssit, opettajat, terveyspalvelut ja opiskelijatoiminta ovat mielestäni erittäin hyviä ideoita. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä ei tule olla turhia muureja.

3. Kyllä pitäisi. Perhevapaiden kustannukset työnantajalle ovat yksi suurimpia syitä naisten ja miesten palkkaepätasa-arvoon. Perhevapaamallia tulee uudistaa siten, että molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus viettää aikaa lapsensa kanssa.

Tradenomi huhtikuu 2015

15


profiili

Ura koostuu palasista Lyhyet työsuhteet ja äitiyslomat kirkastivat Soveltossa johtavana konsulttina työskentelevän Kati Järvisen näkemyksen siitä, mikä on hänen juttunsa. TE KSTI Susanna Haanpää KUVA Sirpa Levonperä

K

ati Järvinen hakeutui tradenomikoulutukseen opintopolkunsa alkuvaiheessa sattumalta. Kiinnostus kaupalliseen alaan oli kytenyt jo pitkään, joten hän haki sekä kauppakorkeaan että tradenomikoulutukseen. – Pääsykokeen reputtaminen oli onnenpotku. Päädyin tradenomikoulutukseen, jossa on mahdollisuus perehtyä enemmän käytäntöön. Koska Järvisellä oli paloa vaikuttaa ihmisiin, markkinointi ja mainonta kiinnostivat. Työelämään hän tutustui näiden aiheiden avulla ja teki rekrytointimarkkinointia Fortumille. Opinnäytetyö käsitteli proaktiivista rekrytointia, ja sen ohella hän tutustui henkilöstön kehittämisen toimintoihin. – Minulle kirkastui, että tämä on minun juttuni. Kaupallisesta koulutuksesta on ollut paljon hyötyä liiketoimintalähtöisessä henkilöstön ja johtamisen kehittämistyössä. – Yrityksen tuottavuus lisääntyy, kun työ on mielekästä. Se on liiketoiminnan kannalta kovaa dataa, jonka osaan pukea numeroiksi myös koulutukseni ansiosta.

Etua pätkätöistä Vuosien mittaan Järviselle kertyi liuta eripituisia työsuhteita. Pätkätöistä on kuitenkin ollut etua. – Olen tehnyt töitä erilaisissa yrityksissä ja päässyt näkemään monia hyviä organisaatioita. Hän oivalsi, että useissa yrityksissä painitaan samojen ongelmien parissa. – Raatamisen kulttuuri on juurtunut syvälle 16 Tradenomi huhtikuu 2015

suomalaiseen työelämään. Aloin kyseenalaistaa sitä ja pohtia, miksi työssä ei voisi olla hauskaa. Urakehityksensä suhteen tärkeinä ajanjaksoina Järvinen pitää kolmea äitiyslomaansa. – Ne antoivat mahdollisuuden reflektoida sitä, mihin olen menossa ja olivat myös henkisen kehityksen paikkoja. Yksi uran käännekohdista oli ensimmäisen äitiysloman päätteeksi saatu henkilöstön kehittämispäällikön pesti Oriola-KD:sta. – Siellä pohdin esimiesten toiminnan kehittämistä ja törmäsin coachingiin, jonka vahva toiminnallinen ote kävi järkeen.

Oma yritys Järvinen ryhtyi opiskelemaan coachingiä työnsä ohessa. – Coachaava johtamisote kirkastaa tavoitteita, saa aikaan oivalluksia ja auttaa valjastamaan resurssit käyttöön inhimillisellä ja ihmisiä kunnioittavalla tavalla. Sen avulla jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa työn mielekkyyteen ja myös tuottavuuteen. Taustalla on organisaation kulttuuri, mutta lisäksi sekä esimiestyöllä että jokaisen työntekijän tekemisellä on oma osansa kokonaisuudessa. – Yksi kulmakivistä on itsetuntemuksen vahvistaminen ja työelämätaidot. Niiden pitäisi olla oppiaineita jo kouluissa, Järvinen toteaa. Kun Järvisen perhe muutti pariksi vuodeksi Englantiin, oli otollinen hetki perustaa oma coaching-yritys. – Toin Firework Career Coaching -koulutuksen Suomeen. Jatkoin työntekoa yrittäjänä,


Aloin kyseenalaistaa raatamisen kulttuuria, ja pohtia, miksi työssä ei voisi olla hauskaa.

coachien kouluttajana ja valmentajana usean vuoden ajan. Kolmannen hoitovapaan aikana Järvinen vietti sapattia perheensä kanssa Espanjassa ja kirjoitti kirjan Työn mielekkyyden johtaminen – käytännön opas. Se johti työtarjoukseen Soveltolta, ja hän siirtyi palkkatyöhön vastaamaan Hyvinvointi ja tuottavuus -osaamisalueen palvelutuotteista johtavana konsulttina. – Mikään ei ole pysyvää, ja tärkeätä on jatkuva liike. Teen pitkälti samaa työtä kuin yrittäjänä, nyt yhdessä mahtavan ammattitaitoisen porukan kanssa.

Myös vapaata – Pelkästään työn ehdoilla ei voi elää, Järvinen pohtii. Perheen vapaa-aika kuluu pitkälti harrastusten parissa: talvisin lasketellessa, kesäisin veneillessä. Usein kotiin kutsutaan vieraita viettämään aikaa ja syömään yhdessä. – Ruoanlaitto rentouttaa ja vie ajatukset pois muista kiireistä. Harrastan myös joogaa ja kaikkea, mikä hiljentää mielen. Ne auttavat hallitsemaan stressiä ja tuovat nautintoa elämään. Kun elämä on antoisaa, sillä on myönteisiä vaikutuksia menestymiseen työelämässä.

 2004 Kehittämispäällikön

tehtävät Oriola-KD:ssä. Â 2007 Muutto Englantiin

kahdeksi vuodeksi ja coaching-yrityksen perustaminen. Â 2013 Työn mielekkyy-

den johtaminen -kirjan kirjoittaminen.

Tradenomi huhtikuu 2015

17


ilmiö Vinkit arkeen Pysähdy hetkeksi: Hengittele muutaman kerran syvään sisään ja ulos. Voit tehdä välihengittelyjä vaikka ennen kuin vastaat puheluun tai sähköpostiviestiin. Kuuntele aisteja: Keskity tunnistamaan aistien antamaa tietoa: mitä kuulet, haistat, maistat, mitä tuntemuksia kehossasi on? Kun ajatukset harhailevat, vie huomio takaisin aistituntemuksiin. Tunne mitä syöt: Keskity tunnustelemaan, miltä ruoka tai juoma maistuu. Ole tietoinen kaikista vivahteista. Ota asia kerrallaan: Keskity yhteen asiaan kerrallaan. Ole yhteydessä tähän hetkeen, yhteen tehtävään. Laita rajat tekniikalle: Sinun ei tarvitse olla joka hetki kaikkialla kaikkien kanssa. Jos mahdollista, hoida sähköpostit tiettyinä kellonaikoina ja rauhoita vähintään yöuni jättämällä kännykkä ja tietokone makuuhuoneen ulkopuolelle. Ole säännöllinen: Tee läsnäoloharjoituksia säännöllisesti. Parhaan hyödyn saat, kun harjoittelet joka päivä vähintään 10 minuutin ajan.

18 Tradenomi huhtikuu 2015


Mindfulness

auttaa jaksamaan töissä

T E KST I Ritva-Liisa Sannemann KU VA Shutterstock

Kun vauhti on hurjimmillaan, olisi viisasta pysähtyä. Häslääminen voi näyttää tehokkaalta, mutta oikeasti se lamaa luovuutta ja toimintakykyä. Mindfulness tarjoaa erilaisen näköalan työhyvinvointiin.

M

indfulness-kouluttaja, alan suomalainen pioneeri Leena Pennanen vakuuttaa, että tietoisuuden tuominen juuri tähän hetkeen auttaa hyppäämään pois kiireen karusellista ja saamaan uudenlaista voimaa työhön ja arkeen. Työelämässä kuvitellaan usein, että kiireellä tekeminen lisää tehokkuutta. Usein tilanne on juuri päinvastoin, sillä kiire johtaa helposti paniikkiin, sitoo energiaa ja kahlitsee luovuuden. Sama koskee hienolta kuulostavaa multitasking-työskentelyä, jossa ihminen yrittää tehdä monta asiaa samanaikaisesti. Tosiasiassa silloin ei keskity mihinkään kunnolla. Mutta miten mielen saa rauhoittumaan kesken kiireisen työpäivän? Leena Pennasen mukaan riittää lyhytkin irrottautuminen ajatusmyllystä. – Töissä voi ottaa muutaman syvän sisään- ja uloshengityksen ennen kuin vastaa puhelimeen tai sähköpostiviestiin. Tempon vaihtaminen tekee reikiä

ajatuskaruselliin ja näkyy myönteisinä muutoksina aivoissa, Pennanen kertoo.

Rentous lisää luovuutta Mindfulness muuttaa käsitystä siitä, mikä on parempaa. Se ei enää olekaan niska limassa raatamista, ei väkinäistä pusertamista eikä kiireiseltä näyttämistä. Itsensä piiskaaminen nimittäin lamaa toiminta- ja ajattelukykyä. – Läsnäolon meditaatioharjoitukset sen sijaan tuovat rentoutta, joustavuutta ja iloa työhön. Ihmisistä tulee tehokkaampia, kun häslääminen loppuu. Jos työtä pitää tehdä pakon ja pelon sanelemana, luovuus tukahtuu ja motivaatio sammuu. Leena Pennanen muistuttaa, että aivot ja keho tarvitsevat lepoa ja taukoja. Tämä ei tarkoita hidastelua, vaan tempon vaihtamista. Ulospäin voi näyttää siltä, että pysähtyminen on ajan hukkaa, mutta tosiasiassa läsnäoloharjoituksessa tapahtuu pään sisällä paljon

Tradenomi huhtikuu 2015

19


ilmiö

Läsnäolo on uskallusta olla kaikkien tuntemusten kanssa ja antaa niiden olla sen hetken sellaisena kuin ne ovat.

sellaista, mikä edistää työssä jaksamista. Arkisia harjoituksia voi tehdä missä ja milloin vain, mutta parhaiten niitä oppii tekemään ohjatuissa ryhmissä ja kursseilla, joissa tutustutaan myös muodollisiin mindfulness-meditaatioharjoituksiin. Nykyään yrityksetkin ovat heränneet tarjoamaan mindfulness-kursseja työntekijöilleen.

Pikavoittoja ei ole

Hyödyt Luovuus, ilo ja innostus lisääntyvät. Automaattiohjaus vähenee ja oivaltamiskyky kasvaa. Kyky olla läsnä tässä hetkessä ja pitää huomio yhdessä tehtävässä paranee. Stressi, uupumus, ahdistuneisuus ja paniikkioireet vähenevät. Kiputilat, vatsavaivat ja unihäiriöt lievittyvät. Ystävällisyys ja itsensä hyväksyminen lisääntyy. Asioiden priorisointi ja suhde työhön ja muuhun elämään selkeytyy. Rentous, jaksaminen ja työhyvinvointi lisääntyvät. Tulee positiivisia fysiologisia muutoksia, esimerkiksi immuunivaste paranee, muistikapasiteetti kasvaa ja vanhenemisprosessi hidastuu.

20 Tradenomi huhtikuu 2015

Onko mindfulness siis ihmelääke, jolla elämä muuttuu niin töissä kuin kotona paremmaksi? Leena Pennanen toppuuttelee, ettei hyväksyvä tietoinen läsnäolo ole mikään oikotie onneen. Pikavoittoja ei ole, vaan hyödyt alkavat näkyä vasta säännöllisen ja pitkäaikaisen harjoittelun tuloksena. – Jo neljän viikon harjoittelu tuo muutoksia, mutta selkeimmin niitä tulee kahdeksan viikon jälkeen. Rentous ja hyvinvointi alkaa kasvaa vähitellen, Pennanen tietää omasta kokemuksesta. Mutta miten hyväksyvää läsnäoloa voi harjoitella? Pennanen neuvoo pysähtymään tähän hetkeen. Siinä voi aistia esimerkiksi kehon tuntemuksia, kuulostella ajatuksia, tunteita tai aistien välittämää tietoa. Juuri aisteihin keskittyminen ankkuroi meidät tähän hetkeen, kun mieli lähtee vaeltelemaan. Läsnäoloharjoitus ei ole kivaa hippifiilistelyä, jossa toistetaan gurun antamaa mantraa, tyhjennetään mieli ja vaivutaan transsiin, vaan avoimuutta kaikenlaiselle mielen sisällölle.

Tietoista hyväksymistä Leena Pennanen on suomentanut mindfulness-käsitteen hyväksyväksi tietoiseksi läsnäoloksi. Harjoitukseen kuuluu tietoisuus siitä, että minun elämäni on juuri nyt tällaista.

Mutta mitä tehdä, kun kuulostelu nostaa pintaan myös ikäviä ajatuksia ja tunteita, jotka pyörivät elämän taustamusiikkina? Kukapa meistä ei löytäisi itseään kelaamasta samoja kysymyksiä: Mitähän pomo minusta ajattelee? Miksi työkaveri ei tervehtinyt? Olenko jotenkin loukannut häntä? Olinko liian tyly asiakkaalle? Pennasen mukaan ikävät ajatukset ja tunteet eivät ole vaarallisia. Tärkeintä on kääntyä niiden puoleen ja suhtautua niihin ystävällisesti kuin ohikiitäviin pilviin. Niitä tulee ja menee, ja näen, kuinka ne häipyvät horisontin taakse. Mindfulness-MBSR-menetelmä opettaa suhtautumaan kaikkiin ajatuksiin ja tunteisiin uteliaasti ja hyväntahtoisesti. Läsnäolo on uskallusta olla kaikkien tuntemusten kanssa ja antaa niiden olla sen hetken sellaisena kuin ne ovat. Juuri tätä hyväksyminen on, ja se on kaikkein vaikeinta. – Se ei tarkoita passiivista luovuttamista, vaan se on aktiivista vastuunottamista omasta elämästä, jolloin alkaa nähdä uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Samalla kehittyy myötätunto itseä ja muita kohtaan. Meistä tulee inhimillisempiä ja vähemmän tuomitsevia, Pennanen tähdentää.

Lisää aiheesta: mindfulness.fi


kahvinurkka

 Emilia Kullas ja Ninni Myllyoja: Nainen ja rikastumisen taito. Kirja sijoittamisesta, vaurastumisesta ja naiseudesta (Talentum 2014).

VIIME VUODEN lopulla

julkaistussa kirjassa ”Nainen ja rikastumisen taito” taloustoimittajat Emilia Kullas ja Ninni Myllyoja kertovat, miten rahat saa poikimaan ja miten tavallinen palkansaajakin voi rikastua sijoittamalla. Maailmaa ei myöskään pelasteta hyvällä tahdolla, vaan tarvitaan rahaa ja vaikutusvaltaa. Vaikka raha ei tee onnelliseksi, sen avulla voi tulla onnelliseksi, kirjoittajat sanovat. Kirjassaan tekijät haluavat auttaa naisia näkemään, miksi taloudellinen riippumattomuus ja itsenäisyys ovat heille tärkeitä. He opastavat sijoittamisen perusasioihin ja konkreettisiin kohteisiin. Aiheina vilisevät riskit, tuotot ja strategiat, rahasto- ja osakesijoittaminen kuin myös se, miten ammattilainen rahansa sijoittaa. Sijoittamisen lisäksi naisia neuvotaan ammatinvalinnassa ja painotetaan sitä, että omaa osaamistaan pitää kehittää. Kirjan painavin viesti on, että rikastua voi, kunhan kuluttaa vähemmän kuin ansaitsee. Toki siihen tarvitaan työntekoa, tietoa ja ripaus onneakin. Oletko siis valmis astumaan sijoittamiseen maailmaan?

KUVA Tommi Tuomi

Rahaa ja vaikutusvaltaa

Muita ajankohtaisia kirjoja: Helena Åhman ja Kari Neilimo: Johtajien tabut – ajatuksia ylimmän johdon työpöydän takaa (Suomen Liikekirjat 2015)

Ville Blåfield ja Reetta Räty: Kuka hullu haluaa poliitikoksi? (Teos 2015).

Tradenomi huhtikuu 2015

21


pykälä

Uudistunut lainsäädäntö Yhdenvertaisuuslaki uudistui 1.1.2015 lukien. Samassa yhteydessä muutettiin sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevaa tasa-arvolakia. Uudistuksen tavoitteena on, että lainsäädäntö täyttäisi aikaisempaa paremmin perustuslain yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa koskevan säännöksen asettamat vaatimukset. TEKSTI Esa Schön KUVA Shutterstock

U

udistettu yhdenvertaisuuslaki koskee kaikkea yksityistä ja julkista toimintaa sekä yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa lukuun ottamatta uskonnonharjoittamista. Sukupuolten välistä tasa-arvoa sääntelee tasa-arvolaki. Yhdenvertaisuuslaki suojaa syrjinnältä aikaisempaa laajemmin, ja syrjinnän suoja on yhtäläinen riippumatta siitä, perustuuko se etniseen alkuperään, ikään, kansallisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn. Kiellettyä on sekä välitön että välillinen syrjintä, ohje ja käsky syrjiä sekä häirintä.

22 Tradenomi huhtikuu 2015

Syrjintää on myös vammaisten ihmisten yhdenvertaisen kohtelun toteuttamiseksi tarvittavien kohtuullisten mukautusten epääminen. Vähintään 30 työntekijää työllistäville työnantajille uudistus toi mukanaan muun muassa velvoitteen laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelma voidaan laatia esimerkiksi osana henkilöstö- tai tasa-arvosuunnitelmaa.

Yhdenvertaisuutta edistettävä Lain mukaan kaikkien työnantajien on edistettävä yhdenvertaisuutta työpaikalla. Työnantajan on ensinnäkin arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja kehitettävä työpaikan tarpeet


Vähintään 30 työntekijää työllistäville työnantajille uudistus toi mukanaan velvoitteen laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. henkilön työnteon mahdollistamista työaikajärjestelyillä. Niiden tulee kuitenkin olla kohtuullisia huomioiden paitsi kyseisen henkilön tarpeet myös huomioiden muun muassa työnantajan taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja niitä varten saatavissa oleva tuki. Mahdollisesti tarvittavat mukautukset eivät saa vaikuttaa työhönottopäätökseen työntekijää haettaessa. Jos ansioitunein työnhakija on vammainen, hänen syrjäyttämisensä kohtuullisten mukautusten tekemisvelvoitteen vuoksi on kiellettyä syrjintää.

Tasa-arvolain uudistukset

huomioiden työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Työnantajan on lisäksi tehtävä kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada ja tehdä työtä sekä edetä urallaan. Työelämässä mukautukset voivat olla esimerkiksi työpaikan esteettömyyteen liittyviä toimia, kuten ramppien tai luiskien asentamista, työntekijän työpisteen siirtämistä helppokulkuisempaan paikkaan, työpöydän tai työvälineiden asentamista vammaiselle työntekijälle sopivaksi, työtilojen valaistuksen tai akustiikan muuttamista sekä vammaisen

Tasa-arvolakiin lisättiin muun muassa säännökset sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellosta. Uudistuksen myötä kielletyksi tuli myös syrjintä henkilön itse kokeman, hänelle syntymässä määritellystä sukupuolesta mahdollisesti poikkeavan yksilöllisen sukupuolen sekä sen ilmaisun, kuten pukeutumisen ja käytöksen perusteella Lakiin otettiin lisäksi erillinen, aikaisempaa yksityiskohtaisempi säännös tasaarvosuunnitelman yhteydessä tehtävästä palkkakartoituksesta. Sen tarkoituksena on selvittää, ettei saman työnantajan palveluksessa olevien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkkaeroja. Jos kävisi ilmi selkeitä palkkaeroja, työnantajan olisi selvitettävä niiden syitä ja perusteita ja ryhdyttävä asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin mahdollisten perusteettomien erojen poistamiseksi. Tasa-arvosuunnitelma voidaan laatia vastaisuudessa aiempaa harvemmin. Vuosittaisen tarkastelun sijasta työnantajalla on uudistuksen voimaan tulon jälkeen velvollisuus laatia tasa-arvosuunnitelma joka toinen vuosi. Lain uudistusten myötä työnantajien tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin

tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää suunnitelmallisesti. Työnantajan pitää ottaa tämä huomioon myös tasa-arvosuunnitelmaa laatiessaan ja pyrkiä siihen, ettei syrjintää ilmenisi.

Muitakin uudistuksia Uudistuksen yhteydessä tehostettiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädännön valvontaa ja parannettiin syrjityn oikeusturvaa. Uusia valvontaviranomaisia ovat yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä entisten syrjintä- ja tasa-arvolautakuntien tehtäviä hoitamaan perustettu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta. Tasa-arvolakia valvoo edelleen tasaarvovaltuutettu ja yhdenvertaisuuden toteutumista työelämässä aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet. Uudella yhdenvertaisuuslailla laajennettiin syrjinnästä ja vastatoimista maksettavan hyvityksen käyttöalaa. Vanhasta laista poiketen hyvitystä voi tulevaisuudessa saada syrjintäperusteesta riippumatta eli myös muun muassa ammattiyhdistystoimintaan osallistumisen perusteella tapahtuneesta syrjinnästä. Laista poistettiin myös hyvityksen 17 800 euron yläraja. Lain tultua voimaan hyvitys voi olla periaatteessa miten suuri tahansa, mutta kuitenkin oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen, ja sen tulee vastata kutakuinkin määrältään vastaavissa tapauksissa määrättyjä hyvityksiä.

Esa Schön Johtava lakimies  Lisätiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16 p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi tral.fi/tyosuhdeneuvonta. Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa. Tradenomi huhtikuu 2015

23


5xfakta

Kiinan bisneksessä pitää olla ystäviä Suhteiden luontiin kuluu aikaa ja rahaa – ja vino pino kaksinkäsin jaettuja käyntikortteja. TEKSTI Mari Manninen KU VAT Shutterstock

24 Tradenomi huhtikuu 2015

Huolla suhteita jatkuvasti

1

SUHTEIDEN HOITOON Kiinassa kuluu niin

paljon aikaa, että länsimainen ihminen on ihmeissään. Asioita on vaikea saada edes alulle, jos ei tunne vastapuolelta – oli se sitten yksityinen yritys tai viranomainen – tarpeeksi isoa pomoa. Ensin tutustutaan eli käydään pitkällä illallisella ja ehkä karaokessa. Suhteen lämmettyä sitä huolletaan jopa kuukausittain puhelinsoitoilla, tapaamisilla ja pienillä lahjoilla. Kiinalaiset itse hoitavat jatkuvasti suhdeverkkoaan. Se perustuu vastapalveluksiin. Jos pystyy auttamaan kiinalaista kaveria, myös tämä rientää hätiin pyydettäessä. Verkoston kautta kuuluu auttaa kaverin kaverin kaveria. Siksipä suhteita voi myös ostaa palkkaamalla henkilön, jolla on laaja verkosto tärkeitä tuttavia. Oikotie on kuitenkin sangen vaarallinen: mitä jos yrityksen suhdehenkilö lähtee kilpailijalle töihin ja vie suhteet mukanaan?


Lahjaksi punaista, vaan ei kallista

2

ON RUMAA tulla vieraisille tyhjin käsin.

Liikemaailmassa myös isäntä antaa usein lahjan. Tosin parin viime vuoden aikana Kiinaa kovin käsin puhdistanut korruptionvastainen kampanja on muuttanut perinnettä. Varsinkin viranomaiset ja valtionyhtiöiden palkolliset saattavat nyt kieltäytyä kaikista tuliaisista. Lahja ei saisikaan olla liian arvokas. Suomalaiset yritykset ovat perinteisesti antaneet designlasia, suomalaisia tekstiilejä, pullon votkaa, suklaata tai valokuvakirjan Suomesta. Vähänkin arvokkaammassa tuliaisessa tulisi olla yrityksen logo. Lahjan pitää olla suomalaista, mutta suomalainen yksinkertainen muotoilu ei välttämättä miellytä kiinalaista silmää. Kiinassa pidetään kuviollisista ja värikkäistä, erityisesti punaisista tavaroista.

Käyntikortit ovat kiinalaisessa liike-elämässä tärkeitä. Ne ojennetaan ja otetaan vastaan aina kaksi käsin, ja niitä tulee tutkiskella hetki. Kortin kääntöpuolella on versio kiinaksi.

Verkoston kautta kuuluu auttaa kaverin kaverin kaveria. Siksipä suhteita voi myös ostaa palkkaamalla henkilön, jolla on laaja verkosto tärkeitä tuttavia. Tapaamisesta ei saa myöhästyä minuuttiakaan

3

TÄRKEINTÄ ON tulla tapaamiseen ajois-

sa. Viidenkin minuutin myöhästyminen on loukkaavaa. Kiinassa pidetään kiinni arvojärjestyksestä. Yrityksen isoimman pomon kuuluu tulla huoneeseen ensimmäisenä, delegaation vähäarvoisimman viimeisenä. Ensimmäiseksi tervehditään suurinta pomoa. Esittäytyessä vaihdetaan käyntikortteja, joiden kääntöpuolelle on toki ennen tapaamista tehty versio kiinaksi. Käyntikortit ojennetaan ja otetaan vastaan kaksin käsin ja niitä tutkiskellaan hetki. Kätellessä puristetaan hellästi, mutta lähtiäiskättelyssä kättä pidellään joskus pitkäänkin. Tapaamisissa puhutellaan kaikkia kohteliaasti tittelin kera: johtaja Li, sihteeri Chen ja apulaisosastopäällikkö Mäkinen. Hyvätapainen puhuu hiljaa, eikä heiluta käsiä. Neuvottelut eivät etene niin jouhevasti kuin länsimainen ehkä luulee. Kiinalaisen on vaikea sanoa ei, joten “ehkä” ja “katsotaan myöhemmin” tarkoittavat usein kieltäytymistä.

Illallisella tulee ähky ja humala

4

KIINALAISET TARJOAVAT usein illallisia.

Ruokalajeja on jopa toistakymmentä. Ne tuodaan keskelle pöytää, joista sitten otetaan puikoilla omalle lautaselle. Kaikkea pitäisi maistaa ja kehua niitä ruokia, joista pitää. Kiinalaiset ovat (syystä) ylpeitä keittiöstään. Isännän tärkein velvollisuus on syöttää vieraat ähkytäyteen, joten ruokaa tuputetaan kunnes vieras ei syö lautastaan tyhjäksi ja vakuuttaa halkeavansa. Usein illallisella nostetaan lukemattomia maljoja kiinalaisella vahvalla viinalla eli baijiulla. Miesten on vaikea kieltäytyä juomasta muusta kuin terveyssyistä. Humaltuminen on hyväksyttyä, ja porukassa ryypiskelyn ajatellaan kasvattavan keskinäistä luottamusta. Kilistellessä firmojen alempiarvoiset pitävät lasiaan ylempiarvoisia alempana. Kiinalaiset naiset eivät juuri juo, mutta länsimainen nainen voi juoda kohtuudella.

Puvussa ja rintakehä piilossa

5

KIINASSA TÖRMÄÄ yllättävänkin ren-

toon pukeutumiseen, mutta yleensä liiketapaamisiin mennään puvussa. On parempi olla yli- kuin alipukeutunut. Kesäkuumalla käy myös lyhythihainen paita ilman solmiota. Usein päällysvaatteet vain heitetään tuolin selkämykselle. Jotkut kiinalaiset pitävät ulkotakkia päällä läpi kokouksen. Naisilla puseron kaula-aukon pitää aina olla korkealla, sillä rintakehä on Kiinassa erogeenisin alue. Näyttävillä koruilla ja korkokengillä koreilu on ollut sopimatonta, mutta tämä on muuttumassa.

 Mari Manninen

Kirjoittaja on Pekingissä asuva toimittaja, joka on opiskellut kiinalaista etikettiä yrityksen ja erehdyksen kautta.

Tradenomi huhtikuu 2015

25


ajassa

Paikallinen sopiminen vaatii osaamista

TE KSTI Eija Kallioniemi KUVA Shutterstock

Julkisuudessa hoetaan paikallisesta sopimisesta kuin se olisi juuri keksitty. Sitä on kuitenkin tehty jo yli 20 vuotta.

A

kavan työelämäasioiden johtaja Maria Löfgren sanoo, että mikään autuaaksi tekevä paikallinen sopiminen ei sinänsä ole. – Se vaatii osaamista työpaikoilla sekä työnantaja- että työntekijäliittojen tukea. Muutoin sopiminen menee paikalliseksi saneluksi, joka ei ole pitkäkestoinen tie. Löfgrenin mukaan juuri järjestäytymätön kenttä peräänkuuluttaa jouston perään. – Työnantajan järjestäytyminen on avain, jolla paikallista joustoa saadaan. Kun puhutaan sopimisesta, niin siinä otetaan huomioon molempien osapuolten etu ja pysytään työehtosopimuksen määrittelemissä rajoissa. Työaika ja palkka ovat yleisimmin paikallisesti sovittuja asioita. Akava haluaisi myös työaikapankkijärjestelmän yleistyvän yksityisellä sektorilla. Paikallinen sopiminen edellyttää työpaikan olosuhteiden ja erityispiirteiden tuntemusta. – Tiedän yrityksiä, joissa jäykistä työajoista on seurannut jaksamisongelmia ja sairauspoissaolojen kasvua. Kun työaikapankki on otettu käyttöön, se on vaikuttanut työaikaan, työhyvinvointiin ja vähentänyt sairauspoissaoloja, Löfgren sanoo.

henkilökohtaiselle tasolle, jossa turvana olisivat enää hyvin ohuet työehtosopimusten määräykset. Kokon mukaan viime vuosiin on mahtunut sekä puolustautumista sanelua vastaan että omia avauksia. Kokolle

Mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa?

Sopimisessa otetaan huomioon molempien osapuolten etu. työaikapankki on esimerkki siitä, mitä hyvä paikallinen sopiminen voisi olla. Jos paikallista sopimista halutaan edelleen kasvattaa, Kokko haluaisi uudistaa sen lainsäädäntöä. Hänen mielestä työehtosopimuslaki kaipaisi silloin joitakin paikallisen sopimisen määräyksiä.

Usein sanelua

Emme tee negatiivisia sopimuksia

– Meidän työehtosopimustoimintamme alkoi 1995, ja siinä on ollut jo alusta alkaen mahdollista paikallinen sopiminen. Se on yleistä joka sektorilla, YTN:n neuvottelujohtaja Ismo Kokko kertoo. Kokon mielestä paikallinen sopiminen on kuitenkin ”vähän kaunisteltu ajatus”. – Ainakin yksityisellä puolella se tarkoittaa aika usein paikallista sanelua. Työnantaja haluaa laajentaa määräysvaltaansa ja viedä sen

JUKO:n järjestöpäällikkö Simo Kekki korostaa, että kuntapuolella paikallinen sopiminen on ollut mahdollista jo vuodesta 1993. JUKO:ssa kannustetaan luottamusmiehiä olemaan aktiivisia ja löytämään työnantajan kanssa yhteisiä intressejä. – Sopiminen on sopimista, ei sanelua. Pääluottamusmiehellä pitää olla kanttia myös sanoa ”ei”, Kekki sanoo. Kuntasektorilla paikallisen sopimuksen työnantajan kanssa voi tehdä pääsopijajärjestö, ja käytännössä neuvotteluja

26 Tradenomi huhtikuu 2015

käyvät pääluottamusmiehet. Kekin mukaan JUKO:ssa ei tehdä negatiivisia paikallisia sopimuksia. Heillä ei kovin innokkaasti suhtauduta esimerkiksi työaikapankkeihin, koska niihin sisältyy taka-ajatus, että työnantaja ei joudu maksamaan läheskään yhtä paljon työaikakorvauksia.

Paikallinen sopiminen on lakiin tai työja virkaehtosopimuksiin perustuvaa valtuutta sopia työsuhteiden ehdoista valtakunnallisten sopimusten määräyksistä poiketen. Yleensä se on mahdollista vain järjestäytyneissä yrityksissä. Se on erittäin yleistä. Tyypillisiä aiheita ovat työaikajärjestelyt ja palkkaus. Keskitetyissä palkkaratkaisuissa on usein sovittu raami, jonka jälkeen korostusten kohdentamisesta on sovittu tarkemmin sopimusaloilla ja edelleen työpaikoilla. Paikallisissa sopimusneuvotteluissa ovat mukana luottamusmies tai luottamusvaltuutettu, yhdysmies tai yhteyshenkilö sekä työnantajan edustaja. Sopimus tehdään määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen irtisanomisajasta voidaan sopia työehtosopimuksen mukaisissa rajoissa. Käytännössä on usein sovittu, että paikallisen sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta. Akavalla kaksi neuvottelujärjestöä vastaa myös paikallisesta sopimisesta: yksityisen sektorin Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja julkisen sektorin Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Kummankin toiveena on ollut, että pääluottamusmiehet kierrättäisivät paikallisen sopimusmallin neuvottelujärjestön asiantuntijoiden nähtäväksi, mikä auttaisi jatkossa tulkinnassa ja tuessa.


pj

TEKSTI Petteri Harjula KUVA Markus Pentikäinen

Osaamisella ja aktiivisuudella menestykseen

T

radenomiliitto TRAL:n vuosien 2015–2019 varsinaisten hallitusohjelmatavoitteiden ja liittomme toiminnan jatkuvan kehittämisen lisäksi haluan nostaa pidemmän tähtäimen kehitystavoitteeksi TRAL:n vaikuttavuuden lisäämisen. Siihen liittyy myös liiton entistä parempi näkyvyys ulospäin, kolmannen puheenjohtajakautensa syksyllä aloittanut Niko Aaltonen toteaa. Hän uskoo, että liiton Osaamistaan pitää menestys edellyttää samoja asioita kuin yksittäisen tradeno- muistaa kehittää minkin menestys – omasta opintojen jälkeenkin. osaamisesta huolehtimista ja aktiivisuutta. Aaltonen tietää, mistä puhuu. Hän on työelämässä ja luottamustehtävissään ollut usein ensimmäinen tradenomi sen lisäksi, että oli aikanaan perustamassa Turun tradenomiopiskelijoiden yhdistystä ja myöhemmin Turun Seudun Tradenomeja. – 90-luvun lopulla opiskellessani huomasin, ettei tutkintoamme ja tradenomeja tunnettu niin kuin nyt. Siksi lähdin aktiivisesti mukaan yhdistystoimintaan ja kunnallispolitiikkaankin, puheenjohtaja muistelee. Suomen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta Aaltosen usko tulevaisuuteen on vahva. – Meillä on liitossa vahvaa osaamista, jäsenmäärä on hyvässä kasvussa ja sekä liiton henkilöstön että jäsenistön keski-ikä on alhainen. Näiden tekijöiden ansioista meidän on usein helppo ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ja reagoida jatkuvaan muutokseen – toisin kuin järjestömaailman dinosauruksilla, joille voi käydä, kuten oikeillekin dinosauruksille, Aaltonen arvioi. – Tradenomi-tutkinto on erittäin laadukas – sillä voi työllistyä lähes mihin tahansa tehtävään. Itseään ja omaa osaamistaan pitää kuitenkin muistaa kehittää opintojen jälkeen. Tutkinto antaa pohjan, mutta menestys on kiinni omasta aktiivisuudesta, Aaltonen sanoo. – Valtakunnan politiikassa me vaikutamme liittona samoilla asioilla: osaamisella ja aktiivisuudella, kun käymme keskusteluja eri puolueiden johtavien poliitikkojen kanssa. Nyt on lisäksi taas se hetki, jolloin me kaikki voimme vaikuttaa asioihin: muistakaa äänestää!

Tradenomi huhtikuu 2015

27


28 Tradenomi huhtikuu 2015


opiskelijat

Työskentely opiskeluaikana kannattaa Opiskelujen ohessa työskentely edistää valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Opiskelijatutkimus 2014 osoitti, että tradenomiopiskelijoiden palkat ovat nousseet, mutta laadukkaista työharjoittelupaikoista on pula. T E KSTI Stiina Honkamaa KUVA Shutterstock

T

RAL:n opiskelijatutkimus 2014 kartoitti tradenomiopiskelijoiden työssäkäyntiä ja palkkatasoa sekä heidän kokemuksiaan työnhausta. Tutkimus toteutettiin loka–marraskuussa 2014. Kohderyhmän muodostivat Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n jäsenet. Tradenomiopiskelijoiden työura ja työkokemuksen kartuttaminen alkaa jo tutkinnon suorittamisen aikana. Opiskelijatutkimukseen 2014 vastanneista 81 prosenttia työskenteli joko kokotai osa-aikaisesti edeltävän vuoden aikana. Vuonna 2013 prosenttiluku oli 86. Sekä osa- että kokopäiväisissä työtehtävissä toimitaan monilla eri sektoreilla. Suurimmat yksittäiset alat ovat kaupan ala ja finanssiala.

Asiantuntijatehtäviä lisättävä Viime vuonna tradenomiopiskelijoista työskenteli kokopäiväisesti hieman yli puolet. Vuonna 2013 määrä oli noin 60 prosenttia. Kokopäivätöissä on yleensä mahdollista soveltaa koulutuksen tuottamaa osaamista enemmän kuin osa-aikatöissä. Työtehtävät ovat useammin haastavampia, kartuttavat paremmin opintoja tukevaa työkokemusta ja kasvattavat opiskelijan ammatti-identiteettiä. Kokopäivätöissä olevista tradenomiopiskelijoista kuitenkin vain 9 prosenttia työskenteli

asiantuntijatehtävissä ja 35 prosenttia toimihenkilötason tehtävissä. Verrattuna vuoteen 2013 vastaavat luvut olivat 11 ja 51 prosenttia. – Harjoittelu luo tradenomiopiskelijalle peruskiven oman osaamisen tueksi. Tämän takia oppilaitosten on vaadittava ja panostettava siihen, että opiskelijat saavat laadukkaita työharjoittelupaikkoja. Työharjoittelun kautta saatu ammatillinen osaaminen on kilpailuvaltti verrattuna yliopistotutkinnon suorittaneisiin, TRAL:n opiskelija- ja nuorisoasiamies Veli-Matti Peltola painottaa.

Palkat nousivat Opiskelijoiden arviot omasta kuukausipalkasta kolme vuotta valmistumisen jälkeen jäivät jälleen hieman todellista palkkatasoa alemmaksi. Huolestuttavaa on myös, että naiset arvioivat kuukausipalkkansa lähes poikkeuksetta mieskollegaansa huonommaksi. Ero on kuitenkin hieman kaventunut aiempiin vuosiin verrattuna. Vaikka opiskelijat eivät itse arvota osaamistaan palkka-asteikolla riittävän korkealle, positiivista kuitenkin on, että todellisuudessa maksetut palkat nousivat opiskelijoilla kokopäivätöissä vuoteen 2013 verrattuna 3,9 prosenttia. Mediaanipalkka pysyi samana. – Tämä tarkoittaa, että tradenomiopiskelijoiden osaamista arvostetaan työelämässä, Peltola sanoo.

Opiskelijoita työskenteli joko koko- tai osa-aikaisesti

86% 81% 2013

2014

Kokopäivätöissä olevista asiantuntijatehtävissä

11% 9% 2013

2014

Toimihenkilötason tehtävissä

51% 35% 2013

2014

trol.fi

Tradenomi huhtikuu 2015

29


opiskelijat

Jo koulutuksessa voitaisiin verkostoitumista käydä läpi enemmän ja antaa siihen konkreettisia työkaluja. Verkostoituminen tärkeää

3,9%

Palkat nousivat kokopäivätöissä vuoteen 2013 verrattuna 3,9 % (vaikka mediaanipalkka pysyi samana).

Valmistumisensa jälkeen koulutusta vastaaviin tehtäviin työllistyvät parhaimmin ne opiskelijat, jotka ovat työskennelleet opiskeluaikanaan. Yli puolet vastavalmistuneista tradenomeista löytää työpaikkansa jo koulutuksen aikana, kertoo vastavalmistuneiden tutkimus vuodelta 2011. Opiskelijatutkimuksessa 2014 kävi ilmi, että verkostoitumista pidettiin yhtenä tärkeimmistä

tekijöistä työllistymisessä, mutta sen suhteen koettiin olevan kaikista eniten parantamisen varaa. – Verkostoitumisessa koetaan olevan suurin kuilu asian tärkeyden ja oman osaamisen välillä. Jo koulutuksessa voitaisiin verkostoitumista käydä läpi enemmän ja antaa siihen konkreettisia työkaluja, joita opiskelijoiden olisi käytännössä helpompi ottaa käyttöön, Peltola sanoo. Tilanne työmarkkinoilla on haastava. Peltola kehottaakin opiskelijoita hakemaan liitosta apua työnhakuun. – Opiskelijat saavat meiltä paljon apua työnhakuun ollessaan työsuhdejäseniä. Apua saa aivan cv:n luomisesta työhaastatteluvalmennukseen asti. Lisäksi autamme esimerkiksi pidemmän tähtäimen urasuunnittelussa. Â TROL.FI

Työkokemusta ja potkua opiskeluun ELINA HULKKONEN , 22, aloitti tradenomiopinnot vuonna

2012 Tampereella. Hän työskentelee opiskelun ohessa 1–2 päivää viikossa Keskon talouspalvelukeskuksessa. Työtehtävät ovat pääasiassa laskutusta. Hulkkonen on kokenut työnteon opiskelujen ohella pääasiallisesti erittäin myönteisenä. – Saan työkokemusta omalta alalta ja saan työstäni palkkaa. Valitettavasti monilla tradenomiopiskelijoilla esimerkiksi työharjoittelu on palkaton, Hulkkonen kertoo. – Työt eivät ihan täysin vastaa koulutustasoa. Suurin osa tradenomiopiskelijoista tekee yleishommia. Toisaalta aloitin työn aivan opiskelujen alkuvaiheessa ja olen tyytyväinen, että saan kuitenkin tehdä oman alan töitä. Työnteko motivoi myös aivan eri tavalla opiskeluun. – On hienoa, kun pääsee käytännössä tekemään töitä ja näkee, mihin oppimaansa voi käyttää. Töiden avulla on selkiytynyt tosi paljon, mitä oikein opiskellaan, Hulkkonen sanoo. Haittapuolia työnteossa opiskelun ohessa Hulkkonen ei juuri näe. – Vapaa-aikaa tietenkin on aika vähän. Sama koulumäärä on suoritettava, mutta ei koulunkäynti kuitenkaan ole töiden takia hidastunut. Työtilanne markkinoilla on haasteellinen. – Hain itsekin aikoinaan toistakymmentä paikkaa. Sain tämän paikan edellisen työpaikan suosittelijoiden avulla, Hulkkonen valottaa. Liiton urapalveluita hän ei ole käyttänyt, mutta kiittelee liittoa muuten. – Minua harmittaa esimerkiksi naisten ja miesten palkkaerot. TRAL antaa hyvää potkua tuomalla näitä asioita esiin.

30 Tradenomi huhtikuu 2015


Digitaalinen Kauppalehti on nyt uudistunut.

OSUVAMPI. NOPEAMPI. ENEMMÄN. Kaikki uutiset on teemoitettu Asiasanoin. Valitse kiinnostavimmat: silmäile tai syvenny aiheeseen.

KL Nyt. Uusimmat uutiset ja pörssikatsaukset aamusta iltaan.

Koko Kauppalehti on nyt yhdessä osoitteessa kauppalehti.fi. Mukana päivän lehden ja Option sisällöt.

Hyvä TRAL:n jäsen, hyödynnä nyt Kauppalehti-etusi ja tee tilaus: kampanjat.kauppalehti.fi/tral-opiskelijajatko


edut &palvelut

Juristin juttusille maksutta TEKSTI Jenni Uusitalo KUVA Shutterstock

TRAL:n jäsenet saavat Suomen Juristit Oy:ltä oikeudellista neuvontaa maksutta. Nopealla puhelinsoitolla voi säästyä yllättäen pitkä penni.

K

un avioero osuu kohdalle, lähiomainen kuolee tai uusi kesämökki osoittautuukin homepesäksi, eteen tulee monta päänvaivaa aiheuttavaa oikeudellista kysymystä. TRAL:n jäsenyyteen sisältyy Suomen Juristit Oy:n maksuton oikeudellinen neuvonta liittyen yksityiselämän oikeudellisiin kysymyksiin. Matalan kynnyksen puhelinpalveluun voi soittaa minkä tahansa yksityiselämään liittyvän kysymyksen kanssa. Työsuhteeseen liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä jäseniä auttaa edelleen TRAL. – Maallikon on yleensä vaikea tietää kaikkia oikeuksia ja velvollisuuksiaa, mitkä hänelle kuuluvat. Oli kyse sitten irtisanomisesta, homemökistä tai kolarista. Me haluamme tarjota asiakkaalle nopean ja helpon tavan ratkaista ongelmia, Suomen Juristit Oy:n lakimies Mikko Saari sanoo.

Minne ottaa yhteyttä?

32 Tradenomi huhtikuu 2015

Ota yhteys TRAL:n työsuhdeneuvontaan, kun sinua askarruttavat: - työ- tai virkasuhteeseen liittyvät asiat - työsuhteen päättäminen - työaika ja vuosilomat - työ-, johtaja- ja kilpailukieltosopimukset - perhe- ja opintovapaat - yt-neuvottelut Ma–to klo 9–16, pe klo 10–16, puh. 020 155 8815.

Suomen Juristien puhelinpalvelussa lakimies pyrkii löytämään ratkaisun asiakkaan kysymykseen jo saman puhelun aikana. Jos vastausta ei voida antaa siltä istumalta, lakimies selvittää asian ja soittaa takaisin. Myös takaisinsoitto on liiton jäsenille maksutonta. Jos kyse on kinkkisemmästä pulmasta, soittajan kanssa voidaan sopia ilmainen alkuneuvottelu, jossa kartoitetaan tarkemmin, miten juridinen prosessi etenee ja minkälaisia vaihtoehtoja asiakkaalla on käytettävissä.

Merkittävä jäsenetu Mitä nopeammin ymmärtää pyytää apua, sen parempi. Yleensä juristiin ollaan yhteydessä vasta siinä vaiheessa, kun vahinko on jo sattunut. – Toiset käyvät työterveyslääkärillä tarkistamassa, onko kaikki kunnossa. Samalla

Suomen Juristit Oy antaa apua yksityiselämän oikeudellisissa asioissa. Näitä ovat muun muassa: - perintö- ja testamenttiasiat - pankki- ja vakuutusasiat - vakuutus-, asunto- ja vahingonkorvausasiat - perheoikeudelliset asiat Ma–pe klo 8–16, puh. 020 7622 542 Jäsenyys tarkistetaan.

0€ Neuvontapalvelu on liiton jäsenille maksuton.


tavoin meille voi soittaa tarkistuspuhelun ennen kuin koko ongelmaa on olemassa. Monelle on kynnys soittaa sen takia, että he luulevat sen olevan hidasta ja kallista, vaikka asia ei ole niin, Saari sanoo. Kun liiton jäsenen ottaa yhteyttä, esille kannattaa varata liiton jäsennumero. Näin varmistetaan maksuton konsultaatio. – Konsultaatio on jäsenille hyvin merkittävä etu taloudellisesti, mutta myös käytännön kannalta. Asioiden selvittäminen tulee hyvin helpoksi, kun saa nopeasti vastauksen omiin kysymyksiinsä, TRAL:n johtava lakimies Esa Schön sanoo.

Yksinhuoltajaäiti vältti häädön VIIME KESÄNÄ Suomen Juristien laki-

mies Heikki Ravaska sai epätoivoisen puhelun yksinhuoltajaäidiltä. Äidiltä oli hankalan avioeroprosessin keskellä jäänyt yhtiövastikkeet maksamatta, ja taloyhtiö oli tehnyt päätöksen osakkeiden haltuunotosta ja nostanut häätökanteen paikallisessa käräjäoikeudessa. – Asiakas pelkäsi, että mitään ei ole enää tehtävissä ja että hän joutuu häädetyksi lapsiensa kanssa, Ravaska sanoo. Lyhyen keskustelun jälkeen selvisi, että haltuunottopäätöksen moiteaika oli mennyt umpeen, ja päätös oli lainvoimainen. Vaikka tilanne vaikutti toivottomalta, Ravaska pyysi asiakasta lähettämään asiaan liittyvät paperit, jos hän kuitenkin keksisi jonkun ratkaisun. Kävi ilmi, että yhtiökokouksen päätöksessä oli tapahtunut asiavirhe, ja häätökanne oli nostettu ennen kuin moiteaika oli mennyt umpeen. Näillä

perusteilla Ravaska vastasi kanteeseen, ja pian taloyhtiön edustaja otti häneen yhteyttä ja pyysi asiasta sopimista. – Harvemmin ihmiset oikeasti haluavat riidellä. Monta kertaa asioista voidaan sopia neuvottelemalla, Ravaska sanoo. Kun rästimaksuista oli sovittu, taloyhtiö luopui kanteesta ja asiakas ei menettänyt kotiaan. – Näin asiakas vältti häädön ottamalla rohkeasti yhteyttä lakimieheen.

– Harvemmin ihmiset oikeasti haluavat riidellä. Monta kertaa asioista voidaan sopia neuvottelemalla.

Tradenomi huhtikuu 2015

33


me TRAL:n henkilöstö

Yleisjohto Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00 mika.varjonen@tral.fi

Katariina Tirri-Nuotto Työsuhdelakimies puh. 020 155 8810 katariina.tirri-nuotto@tral.fi

Kira Närhi Johdon assistentti puh. 020 155 8805 kira.narhi@tral.fi

Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdeneuvoja puh. 020 155 8815 tomas.oshaughnessy@tral.fi

Edunvalvontayksikkö

Palveluyksikkö

Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804 ville-veikko.rantamaula@tral.fi

Tomi Kouva Palvelupäällikkö puh. 020 155 8813 tomi.kouva@tral.fi

Elena Gorschkow-Salonranta Asiamies puh. 050 571 5655 elena.gorschkow-salonranta@tral.fi

Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija puh. 020 155 8806 katri.hyvarinen@tral.fi

Anna Sirviö-Hautala Asiamies puh. 050 444 0850 anna.sirvio-hautala@tral.fi

Veli-Matti Peltola Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 040 842 5358 veli-matti.peltola@tral.fi Maija Räsänen Asiamies, perhevapaalla

Lakiyksikkö Esa Schön Johtava lakimies puh. 020 155 8808 esa.schon@tral.fi

Niina Riipinen Työsuhdelakimies puh. 020 155 8811 niina.riipinen@tral.fi

34 Tradenomi huhtikuu 2015

Kaisa Pihlajakoski Tiiminvetäjä puh. 020 155 8807 kaisa.pihlajakoski@tral.fi

Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812 paivi.tenhunen@tral.fi

Viestintä- ja yhteiskuntayksikkö Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja puh. 020 155 8802 anu.vaataja@tral.fi

Mari Lohisalo Viestinnän suunnittelija puh. 040 767 9925 mari.lohisalo@tral.fi

Mikko Vieltojärvi Asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka puh. 044 534 5294 mikko.vieltojarvi@tral.fi

Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä. TRAL:n toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Työttömyyskassa IAET-kassa: Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (myös vuorotteluvapaaja koulutusasiat) Jäsenasiat: (09) 4763 7610, ma–to klo 12–14 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu. Faksi (09) 4763 7690


SUOMEN * EDULLISIN

JOS OLET KUOLEMATON

voit lopettaa lukemisen tähän. Meitä muita sen sijaan saattaa kiinnostaa henkivakuutuksen tuoma turva, jos toinen jäisi yksin pitämään huolta kaikesta. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa, ja verkkokaupassa vakuutus on vielä 10 % edullisempi. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien!

Katso hinta ja laita

henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013

010 19 19 19


Mistä naiset todella puhuvat?

3 kk

vain 35 €

+ digipalvelu 0 €

UUDET LUKUELÄMYKSET JOKA TORSTAI. Lehden digiversio kulkee helposti mukanasi missä liikutkin. TILAA HETI digi.anna.fi/tilaa


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.