Tradenomi 4/2020 by Tradenomit

TRADENOMI Tradenomien jäsenlehti

Teema

Yhteisöllisyys tukee luovuutta ja parantaa tulosta

10 Ytimessä

Digi ja data ovat tulevaisuuden työn keskiössä

30 Kampuksella

Lue ammattilaisten vinkit urasuunnitteluun

TURVALLISUUSALAN TRADENOMI MARKUS LUSTIG:

”Ratkaisevat asiat pitää tehdä oikein” 18

4/ 2020

ILMOITUS

Varaudu elämään, hanki henkivakuutus Elämässä voi sattua ja tapahtua kurjiakin juttuja, vaikka nyt pyyhkii hyvin. Juuri siksi espoolaiset Tiina ja Hannu Stark ovat ottaneet henkivakuutuksen. Jo pelkkä ajatus taloudellisesta turvasta tuo mielenrauhaa ja vapauttaa elämään Felix-vauvan kanssa. Tiina ja Hannu Stark eivät aikailleet yhteisen elämän ja perheen perustamisen kanssa. Jo vuoden päästä seurustelun aloittamisesta he menivät naimisiin, ja sitä ennen he ostivat asunnon. Nyt avioliittoa on takana viisi vuotta. ”Meillä molemmilla on aika perinteiset arvot, ja kun se oikea tuli kohdalle, päätimme vakiintua. Yhteiselle asunnolle oli tarvetta siksikin, että olimme asuneet kahdella paikkakunnalla”, Tiina kertoo. Yhteiset valinnat toivat mukanaan halun huolehtia omasta rakkaasta, ja Starkit ottivat parihenkivakuutuksen osana tavallista taloudenhoitoaan. Taloudenhoitoon kuuluvat myös muut tavalliset turvat: koti-, auto-, mökki- ja matkavakuutukset. ”Halusimme mielenrauhaa sen varalle, että jos elämässä sattuu jotakin ikävää, niin toinen voi jatkaa samanlaista elämää kuin meillä nykyisin on. Toiselle ei tule velkataakkaa, eikä hänen ole pakko muuttaa pois tästä asunnosta”, Hannu perustelee.

Pariturvaa muutamassa minuutissa Kun henkivakuutus tuli ajankohtaiseksi, Starkit suuntasivat nettiin. Oli iloinen yllätys, kuinka helppoa pariturvan hankkiminen on. ”Tietojen täyttämiseen meni vaivaiset pari minuuttia, ja vakuutus saatiin heti voimaan”, Tiina kertoi. Pariskunta hoiti asian työpäivän jälkeen kotona. Sitä ennen he kirkastivat itselleen vakuutusmäärän, sillä edunsaaja oli jo päätetty. Se oli luonnollisesti oma aviopuoliso, jonka kanssa oli yhteistä omaisuutta ja haave perheen perustamisesta. Vakuutusmäärä on se rahallinen korvaus, jonka toinen saa, jos toinen menehtyy. Starkit ynnäsivät siihen mukaan asuntovelan ja molempien vuosiansiot tasavertaisesti.

”Meidän vuosiansiomme ovat suurin piirtein samalla tasolla, mikä teki vakuutusmäärän määrittämisestä helpompaa, ja vakuutusmaksu jakautuu tasan meidän kesken. Jos tilanne olisi se, että toinen vanhemmista on pääasiallinen elannon tuoja, olisi tärkeää vakuuttaa hänet”, Hannu pohtii. Se tuli yllätyksenä, että Starkit saivat alennusta vakuutusmaksusta, joka täysimääräisenäkin tuntui edulliselta. ”Kun mietin henkivakuutusmaksua, voin sanoa, että molempien vanhempien vakuuttaminen on edullista. Se on pieni summa mielenrauhasta”, Hannu sanoo. Henkivakuutusmaksun alennus tuli siitä, että Tiina kuuluu Kalevan ja Ifin yhteistyöliittoon. Vakuutussummasta leikkautui liiton vuosimaksun suuruinen siivu.

Ennakoi, saat mielenrauhaa Starkien elämä siirtyi tälle uudelle vaihteelle joulukuussa 2018, kun perheen ”joulukäärö” putkahti maailmaan kuukauden etuajassa. Heti, kun tilanne oli tasaantunut, Starkit pitivät jo perinteeksi muodostuneen vakuutus- ja taloustuokionsa – olihan kuviossa uusi muuttuja, lapsi. Vakuutus- ja talousasioita sekä suurempia hankintoja pohditaan Starkeilla noin puolen vuoden välein. Starkit kävivät läpi myös henkivakuutuksensa vakuutusmäärän, mutta pitivät sen ennallaan. ”Mahdolliset ikävät asiat tuntuvat usein kaukaisilta, mutta koskaan ei voi tietää, mitä elämässä tapahtuu. Siksi on parempi järjestää perusasiat kuntoon, niin voi elää arkea huoletta”, Tiina kokee.

Tradenomien jäsenenä sekä sinä että puolisosi saatte Primus-henkivakuutuksen Suomen edullisimpaan hintaan.*

Laske vakuutuksesi hinta if.fi/henkivakuutus *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020.

Pääkkäri

Yhteisöllisyydellä poikkeusajan yli

uosi sitten kukaan ei osannut aavistaa, millaiseksi uuden vuosikymmenen alku muodostuu. Kaukaa Aasiasta käynnistynyt pandemia tuli nopeasti lähelle ja vaikutti ihan meidän jokaisen arkeen merkittävällä tavalla. Korona on kurittanut rankalla kädellä globaalisti ihmisiä niin terveydellisesti kuin taloudellisestikin. Nyt jos koskaan tarvitsemme toistemme tukea elämän kaikilla osa-alueilla. Rajoitusten myötä sosiaaliset kontaktit ovat muutoinkin vähentyneet ja osalla myös työyhteisö on kadonnut alta. Niillä, joilla työpaikka vielä on olemassa, kokemus yhteisöllisyydestä on heikentynyt pitkien etätyöjaksojen myötä. Jaksaminen on koetuksella, kun päivästä toiseen sosiaaliset tilanteet hoituvat ainoastaan virtuaalisesti ja alati muuttuvia suosituksia sekä rajoituksia pitäisi jaksaa noudattaa. Monet jäsenemme ovat tänä vuonna saaneet palveluistamme tukea ja apua työelämän muutostilanteisiin. Samalla uudenlaiselle yhteisöllisyydelle on tarvetta, sillä jokaiselle meistä on tärkeää jakaa elämäämme perheen, ystävien ja työkaverien kanssa. Se on aina ollut meille tärkeää, mutta uuden strategiamme myötä yhteisöllisyys korostuu jatkossa jokapäiväisessä työssämme entistä enemmän. Siihen tarvitaan ihan jokaista tradenomia.

Tänäkin vuonna olemme mukana Hyvä joulumieli -kampanjassa, jolla tuetaan vaikeassa tilanteessa olevia lapsiperheitä ruokalahjakortin muodossa. Sen myötä toivon, että jokaisella meistä on halu tukea ja tsempata toisiamme, jotta pääsemme mahdollisimman nopeasti poikkeustilan yli. Joululahjaksi toivon jokaiselle jäsenellemme ja yhteistyökumppanillemme mahdollisuutta levähtää hetken poikkeuksellisen vuoden päätteeksi!

"Nyt jos koskaan tarvitsemme toistemme tukea elämän kaikilla osa-alueilla."

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

TRADENOMI

4 20

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi

Yhteisöllisyys lisää työhyvinvointia ja parantaa tulosta. Lue, miten sitä luodaan ja ylläpidetään.

Markus Lustig kokee saaneensa turvallisuusalan tradenomiopinnoista hyvän perusosaamisen riskienhallinnasta.

Mieleen jäävä asiakaskokemus saa alkunsa jo, kun asiakas harkitsee tuotteen ostamista. Mutta miten asiakaskokemukseen panostetaan?

Pohja unelmien työuralle luodaan jo opiskeluaikana. Lue asiantuntijoidemme vinkit urasuunnittelusi tueksi.

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi Toimitus: Otavamedia Oy Asiakasvastaava tuottaja: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com Paino: PunaMusta Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@tradenomi.fi. Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaus-

TRADENOMI

hinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2021. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2021. Painos 26 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 18. vuosikerta. ISSN 1457-3792

Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä. Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

Yksi meistä Viestintäpäällikkö Veera Tossavainen rentoutuu parhaiten moottoripyörän selässä.

Miksi sinusta tuli tradenomi ? Kun valmistuin lukiosta, en ollut varma, mitä haluan tehdä. Tradenomiopinnot vaikuttivat monipuolisilta ja siksi hyvältä vaihtoehdolta. Hain Tampereen ammattikorkeakouluun ja pääsin heti sisään. Valmistuin vuonna 2015 Proakatemian puolelta. Viime vuoden alusta olen työskennellyt kirjakustantamo Docendon viestintäpäällikkönä.

Miten päädyit harrastamaan moottoripyöräilyä? Kumpikin vanhempani on harrastanut moottoripyöräilyä, samoin ukkini. Ensin ajoin mopokortin, sitten 16-vuotiaana kevarikortin. Meillä on mieheni kanssa yhteinen Honda CBR600rr -pyörä, jota ajamme vuorotellen. Parhaimmillaan ajan 15–20 000 kilometriä vuodessa. Kuulun Moottoripyöräkerho 69 ry:hyn, jossa toimin puheenjohtajana, lisäksi olen mukana koulutustoiminnassa.

Mitä hyvä työkaveruus on? Minulle se on luottamusta ja avoimuutta. Hyvä työkaveri tukee ja ymmärtää, mutta myös haastaa. Käyttäydyn itse työkaverina niin, kuin haluaisin minua kohtaan käyttäydyttävän.

Teksti: Ida Ijäs // Kuva: Mikko Vähäniitty

Mitä moottoripyöräily merkitsee sinulle? Omaa aikaa ja mielenrauhaa. Kun aikanaan ajoin moottoripyöräkortin, olin juuri satuttanut jalkani ja kuljin kyynärsauvoilla. Ajossa konkretisoitui vapaus: sain sitoa sauvat kiinni pyörään ja ajaa normaalisti. MP69:n kautta olen saanut myös paljon ystäviä. Yhdistystoiminnassa mukana oleminen ja kouluttajana toimiminen on minulle tärkeää: saan tuoda työelämän osaamistani yhdistystoimintaan ja levittää turvallisen ajamisen ilosanomaa.

Koti ja perhe? Asun Muuramessa, aivan Jyväskylän kupeessa, mieheni ja 3-vuotiaan lapseni kanssa. Asumme omakotitalossa, jonka rakensimme itse.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mikä on Veeran tärkein työstään saama oppi. tradenomi.fi

TRADENOMI

Ajassa

Työelämähanke vahvistaa rahoitusalan uudistumiskykyä

NAISET Iän havaitaan olevan yhteydessä työssä koettuun ikäsyrjintään naisilla mutta ei miehillä. Syrjintä on naisilla 55 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä yleisempää kuin nuoremmissa ikäryhmissä.

Lähde: Akavaworksin ikäsyrjintäkysely 2019.

TRADENOMI

ahoitusalalla käynnistyy kehittämishanke, jolla vahvistetaan alan yritysten ja niiden henkilöstön edellytyksiä uudistaa toiminta- ja työskentelytapojaan. Alan työehtosopimuksen sopijaosapuolet sopivat viime kevään neuvotteluissa jatkavansa jo vuosia käynnissä ollutta tulevaisuusvuoropuhelua. Uusi hanke käynnistyy yrityksille ja henkilöstölle suunnatulla kyselyllä ja haastatteluilla. Näiden avulla muodostetaan tilannekuva siitä, minkälaisia uusia käytäntöjä ja digitaalisia toimintatapoja työpaikoilla on otettu käyttöön koronan aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kyselyllä ja haastatteluilla selvitetään esimerkiksi poikkeusolojen vaikutuksia asiakaspalveluun, johtamis-, esimies- ja organisaatiokäy-

Koetun ikäsyrjinnän yleisyys 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä.

täntöihin, työaikakäytäntöihin sekä hyvinvointiin. Merkittävässä roolissa ovat myös osaamisen kehittämisen tarpeet ja mahdollisuudet erityisesti tilanteessa, jossa ei tavata säännöllisesti fyysisesti muita työyhteisön jäseniä. Tarkoitus on myös tehdä näkyviksi osaamiskapeikot digitaalisen osaamisen ja tulevaisuuden työelämätaitojen näkökulmasta. Tukea hankkeeseen on saatu TYÖ2030-ohjelman rahoituksesta. Hankkeessa ovat mukana Finanssiala ry sekä alan työmarkkinaosapuolet Palvelualojen työnantajat Palta, Ammattiliitto Pro, Ylemmät toimihenkilöt YTN sekä Ammattiliitto Unio. Tradenomit on YTN:n neljänneksi suurin jäsenjärjestö, jota kautta hoidetaan yksityisellä sektorilla työskentelevien jäsentemme sopimustoimintaa. ytn.fi

Laura

MIEHET Miehillä iän ja koetun ikäsyrjinnän välillä ei havaita tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Kaikilla ikäsyrjintää kokeneista 44 prosentilla syrjintä liittyi arvostuksen saamiseen ja 39 prosentilla syrjintä ilmeni esihenkilöiden asenteissa.

3x pinnalla Tiesitkö, että etätyön tekemiseen voi liittyä kustannuksia, joita voit vähentää verotuksessa.

Tervetullut uudistus: Pakollinen korvaus kilpailukieltoihin PITKÄÄN odotettu uudistus on liikah-

tamassa viimein eteenpäin, kun maan hallitus antoi marraskuussa lakiesityksen kilpailukieltoa koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Uudistaminen on tarpeen, sillä viime vuosina kilpailukieltojen käyttö on riistäytynyt käsistä työmarkkinoilla. Esitetty malli on linjassa työmarkkinajärjestöjen tekemän valmistelun sekä Akavan ja Tradenomien tavoitteiden kanssa. Merkittävin muutos koskee kilpailukieltojakson ajalta maksettavaa korvausta. Työnantajan on maksettava sovitulta rajoitusajalta työntekijälle korvaus, joka on 40

prosenttia palkasta silloin, kun rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta ja 60 prosenttia palkasta silloin, kun rajoitusaika on tätä pidempi. Rajoitusaika voi olla enintään 12 kuukautta. Muutoksilla puretaan tarpeettomia esteitä työvoiman liikkuvuuden osalta ja muutoksen myötä kilpailukieltojen käyttö kohdistuu niihin tehtäviin, johon se on alun perinkin tarkoitettu. Lisää aiheesta verkkosivujemme blogissa ”Lakimuutos kilpailukieltosopimuksesta esimerkki toimivasta kolmikannasta”. akava.fi tradenomi.fi

Anna Jori

Ville-Veik

Tulonhankkimisvähennys Kaikki palkansaajat saavat automaattisesti 750 euron tulonhankkimisvähennyksen. Jos kuluja on enemmän, ne kannattaa ilmoittaa verotuksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi työvälineet ja tietoliikenneyhteydet, jos maksat ne itse. Verotettavaa kulua ei synny, mikäli työnantajasi kustantaa nämä.

Työmatkakulut Kun teet osan viikosta etätyötä, voit vähentää asunnon ja työpaikan väliset kustannukset niiltä päiviltä, jolloin käyt työpaikalla. Asunnon ja työpaikan välisissä matkakuluissa on 750 euron omavastuu. Jos matkakulut ylittävät 750 euroa, ilmoita ne veroilmoituksessa. Työmatkakuluihin voi liittää myös kasvomaskit.

Etäpikkujoulut verovapaasti Työnantaja voi järjestää pikkujoulut tai muuta virkistystoimintaa verovapaasti myös virtuaalisena toteutuksena. Verovapaus koskee esimerkiksi ohjelmaa, ruokailun toimitusta kotiin tai noutoa työantajan järjestämästä tietystä paikasta. vero.fi

Nimityksiä toimistolla LAURA Järvelä (OTM) aloitti työsuhdejuristina syyskuun lopussa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat jäsenten oikeudellisen neuvonnan lisäksi erimielisyysneuvotteluiden sekä riita-asioiden hoitaminen. Järvelä on aiemmin työskennellyt mm. asianajotoimistoissa.

Kehityspäällikkö Anna Sirviö-Hautala vastaa jatkossa tutkimuksesta ja tiedontuotannosta, lisäksi hän osallistuu markkinoinnin tehtäviin. Lokakuun puolesta välistä alkaen Sirviö-Hautala siirtyi viestinnän tiimiin. Kehityspäällikkö Jori Karjalainen vastaa jatkossa palvelu-

tiimissä tapahtumatuotannon lisäksi aluetoiminnasta ja verkostoista. Edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula nimitettiin 24.11. alkaen keskusjärjestömme Akavan varapuheenjohtajaksi loppukauden ajaksi. tradenomi.fi

TRADENOMI

Ajassa Sanottua

”Olen ylpeä ja otettu nimityksestä Akavan varapuheenjohtajaksi. Se on merkittävä koko tradenomiyhteisöllemme, sillä se on pitkäjänteisen ja proaktiivisen edunvalvontatyömme tulos. Jatkamme sitä kautta työtämme työelämän tasa-arvon ja ammattikorkeakoulutettujen aseman edistämiseksi.”

Kysy meiltä

Olen lomautettuna, saanko alennusta jäsenmaksuihin? Ratkaisu: Normaalitilanteessa 50 prosentin jäsenmaksualennus myönnetään, jos olet yli kolme kuukautta yhtäjaksoisesti ilman palkkatuloja (työttömyys, lomautus, opiskelu, perhevapaat). Poikkeustilan vallitessa myönnämme 16.3.–31.12.2020 välisenä aikana irtisanotuille tai lomautetuille jäsenillemme hakemuksesta alennuksen heti palkattoman jakson alusta alkaen kolmeksi kuukaudeksi. Alennusta voi hakea verkossa asiointipalvelumme kautta. Jos olet lomautettuna, muistathan pitää työnhakusi voimassa. Ilmoita myös heti TE-toimistoon ja työttömyyskassaan, jos lomautusaikasi muuttuu alun perin ilmoitetusta tai työsuhteesi päättyy kokonaan. tradenomi.fi/jasenyys

Ville-Veikko Rantamaula, edunvalvontajohtaja Akavan varapuheenjohtaja 24.11.2020 alkaen

Jäsenmaksu säilyy ennallaan ensi vuonna TRADENOMIEN valtuusto kokoontui sääntö-

Lue lisää Tradenomien uuden strategian päälinjoista ja tavoitteista. 8

TRADENOMI

määräiseen syyskokoukseensa 21.11. Kokous hyväksyi uuden strategian kaudelle 2021–2024 sekä ensi vuoden budjetin ja toimintasuunnitelman. Jäsenmaksut säilyvät entisellä tasollaan kaikilla jäsenlajeilla. Uuden strategian myötä käynnistyy lukuisa määrä hankkeita, joiden avulla parannetaan jäsenkokemusta, sujuvoitetaan toimintaa ja toteutetaan strategian tavoitteita. Hankelistalta löytyy muun muassa digistrategia, tutkinnon tunnettuuden parantaminen, nuorten työelämätietouden lisääminen sekä paikallisen sopimisen edistäminen. Osa hankkeista käynnistyy ja toteutuu ensi vuonna, osa puolestaan on pitkäkestoisempia ja kestää läpi koko strategiakauden. Valtuusto on yhteisömme ylin päättävä elin, joka valitaan kolmen vuoden välein suoralla jäsenvaalilla. Edelliset vaalit pidettiin kuluvan vuoden keväällä ja valtuuston järjestäytyi elokuussa 2020. Poikkeustilan vuoksi kokous pidettiin etäyhteyksin. tradenomi.fi/strategia

Numeroin Miten poikkeusaika on vaikuttanut työhön? Tradenomit toteutti kesällä kyselyn, jolla selvitettiin poikkeusolojen vaikutusta jäsenten työsuhteisiin. Vastauksista selviää, että lähes 90 prosenttia on voinut ja haluaa tehdä poikkeusolojen aikana etätyötä. Lähes yhtä moni uskoo, että etätyötä voi jatkaa, kun paluu normaaliin koittaa. Vastausten mukaan työpäivät näyttävät pidentyneen etätyössä.

Voitko tehdä etätyötä poikkeusaikana?

88,3 % 6,5 % Kyllä, saman verran tai enemmän kuin ennen poikkeusaikaa.

lyhyempiä päiviä kuin työpaikalla ollessa.

Johdan nyt enemmän itseäni.

8,5 % % 28,1 %

Kyllä, olen jokseenkin tai täysin samaa mieltä.

En haluaisi, mutta joudun työskentelemään etänä.

Seuraatko työaikaa etätyössä?

72,9 % 26 %

63,5

En halua, työskentelen toimistolla.

En saa.

Olen tehnyt poikkeusaikana pääasiassa

pidempiä päiviä kuin työpaikalla ollessa.

2,8% 2,4% 44,8 % 19,4 %

Kyllä. Merkitsen tehdyt tunnit reaaliajassa.

En. Työaikaa ei seurata.

21 % 14,8 %

Kyllä. Merkitsen tunnit suunnilleen jälkikäteen.

En. Jokainen päivä on sovitun pituinen työajanseurannassa.

Esimiestyön tarve on kasvanut. Ei, olen jokseenkin tai täysin eri mieltä. En ole samaa, enkä eri mieltä.

15,7% 55,9

28,4 %

Ei, olen täysin tai jokseenkin eri mieltä.

En ole samaa, enkä eri mieltä. Kyllä, olen jokseenkin tai täysin samaa mieltä.

Uskotko, että voit tehdä etätyötä poikkeusajan jälkeen?

58,7 %

Kyllä, enemmän kuin ennen poikkeusaikaa.

22,6 % 10,4 %

4,8 %

3,5 %

Kyllä, saman verran kuin aiemmin.

Kyllä, mutta en halua tehdä.

Kyllä, mutta vähemmän kuin aiemmin.

En usko, että saan tehdä.

Teema

TRADENOMI

Yhteisöllisyys tukee hyvinvointia ja parantaa tulosta ”Hei, ollaan me kyllä aika mestareita!” Näin me haluaisimme yhdessä työkavereiden kanssa kokea. Mutta miten työyhteisössä luodaan ja ylläpidetään yhteisöllisyyttä? Te k s t i : Tarja Sinervo / / K u v i t u s : Anna-Kaisa Jormanainen

utkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tam1mi johtaa työhyvinvoinnin tutkimusryhmää Tampereen yliopistossa. Hänen mukaansa yhteisöllisyydestä on monia erilaisia määritelmiä. Yhtenä esimerkkinä on englanninkielinen käsite sense of community. – Yhteisöllisyys on monen osatekijän summa. Siihen liittyy yhdessä tekeminen, toimiva vuorovaikutus, yhteinen tehtävä ja tavoite sekä se, että yhteisölle alkaa muodostua jonkinlainen identiteetti. Hänen tutkimusryhmänsä käyttää usein myös käsitettä sosiaalinen pääoma. Mutta mitä sillä tarkoitetaan?

– Sosiaalinen pääoma rakentuu ihmisten välisestä luottamuksesta ja vastavuoroisuudesta, yhteistyötä edistävistä verkostoista, yhteisistä arvoista ja normeista sekä niiden noudattamisesta. Lisäksi tärkeää on aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi.

Yhteisöllisyys tukee luovuutta ja osaamisen jakamista Miksi yhteisöllisyyteen kannattaa satsata? – Yhteisöllisyys tukee ihmisten hyvinvointia, ja se taas vaikuttaa tutkitusti tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Yhteisöllisyys tukee luovuutta ja osaamisen jakamista, ja yleiset työhyvinvoinnin

TRADENOMI

Teema

Sujuva vuorovaikutus ja hyvä yhteishenki ovat keskeisiä tekijöitä työntekijän hyvinvoinnille. edellytykset täyttyvät paremmin. Olemme tutkimuksissamme havainneet, että kun työpaikalla on hyvä sosiaalinen pääoma, ihmiset haluavat pysyä siellä pidempään, Heikkilä-Tammi kertoo. Työntekijän hyvinvoinnille sujuva vuorovaikutus ja hyvä yhteishenki ovat keskeisiä tekijöitä. Hän saa niistä henkisiä voimavaroja ja viihtyy työympäristössä paremmin. – Työssä on paljon mukavampi olla, ja tämä vaikuttaa selkeästi työhyvinvointiin ja työterveyteen. Professori Tuula Oksanen on tutkinut sosiaalisen pääoman vaikutusta työntekijöiden terveyteen. Hänen tutkimuksensa mukaan työntekijöillä on 1,3 kertaa suurempi sairastumisen riski ja 20–50 prosenttia suurempi todennäköisyys sairastua masennukseen, jos työyhteisössä on vähän sosiaalista pääomaa.

Reilu ja kohtelias rakentaa yhteisöllisyyttä Toimiva yhteisöllisyys näyttää olevan yrityksen tai organisaation menestyksen ja kaikkien sen jäsenten hyvinvoinnin elinehto. Miten sitä voidaan rakentaa? – Kaikilla on roolinsa yhteisöllisyyden rakentamisessa, sekä esihenkilöiden että työntekijöiden tulee kiinnittää siihen huomiota. Yhteisöllisyyden peruselementteihin kuuluu selkeä yhteinen tavoite, jonka

kaikki tietävät. Samoin erilaisuuden ymmärtäminen ja se, että arvostetaan toisia. Yhteisöllisyyttä synnyttävät positiivinen vuorovaikutus ja palaute, kiitollisuuden osoittaminen toisille sekä toisten tukeminen ja auttaminen pyytämättäkin. Luottamuksen rakentaminen kaikkien kesken on tärkeää, sanoo HeikkiläTammi. – Esihenkilöitä yhteisöllisyyden luomisessa voivat tukea palvelevan tai positiivisen johtajuuden toimintatavat. Kyse on muun muassa työntekijöiden kannustamisesta ja tukemisesta. Tärkeää on vuorovaikutus, ihmisten kuunteleminen ja palautteen antaminen. Esihenkilön tulisi tukea ja kannustaa työntekijöiden yhdessä tekemistä, antaa siihen mahdollisuuksia ja huolehtia siitä, että kaikki ovat yhteisessä tekemisessä mukana. Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus yhteisön toimimisessa ovat työhyvinvoinnin kannalta keskeisiä asioita. – Työntekijältä odotetaan työyhteisötaitoja, tärkeimpänä vuorovaikutustaitoja. Hänen tulisi huolehtia saamistaan tehtävistä, olla aktiivinen ja osallistua toiminnan kehittämiseen. Yhteisöllisyyttä rakentaa sekin, että kertoo mielipiteensä, on reilu ja kohtelias. Työyhteisössä on usein eri-ikäisiä ihmisiä erilaisista taustoista, mutta nykyään usein myös eri maista, kulttuureista ja uskonnoista. Miten yhteisöllisyyden rakentaminen tällöin onnistuu? – Monimuotoinen yhteisö vaatii erityishuomiota etenkin johdolta ja esimiehiltä. Yhteisöllisyyttä voi tukea opettelemalla ymmärtämään, miten vaikkapa ikä vaikuttaa ihmiseen: millaisia tarpeita on nuorilla, millaisia vanhemmilla ja mitä he toivovat eri elämänvaiheessa. Esihenkilöiden ja johdon kohdalla on puhuttu pitkään ikäjohtamisesta, jossa huomioidaan eri-ikäisten työntekijöiden tarpeet. Yleisesti ottaen monimuotoisessa työyhteisössä tarvitaan entistä enemmän vuorovaikutteista johtamistapaa. Tarvitaan enemmän toisten kuuntelemista, niin työntekijöiden kesken kuin työntekijän ja esimiehenkin välillä.

Pulmatilanteissa katse eteenpäin Tutkimusjohtaja Kirsi HeikkiläTammi

TRADENOMI

Jos työpaikan yhteisöllisyys on hukassa, oikea lähestymistapa riippuu Heikkilä-Tammen mukaan siitä, miten iso ongelma on.

– Työpaikan ongelmia kannattaa purkaa ratkaisukeskeisesti. Tämä tarkoittaa, että painopiste on nykyhetkessä ja tulevaisuudessa, ei siinä, mitä menneisyydessä mahdollisesti on tapahtunut. Yhdessä on pohdittava, mitä työyhteisössä tavoitellaan. Tilanteen korjaamiseksi kaikilta osapuolilta tarvitaan kykyä vuorovaikutukseen. Jokaisen pitäisi osata kuunnella toisia, tuoda esiin asioiden myönteisiä puolia, nähdä toisten vahvuudet voimavarana, kyetä myöntämään tehdyt virheet ja opittava niistä. – Jos kyseessä on tulehtunut, pidempään jatkunut konfliktitilanne, sen hoitamisessa voidaan hyödyntää ratkaisukeskeistä sovittelua. Siihen kuuluu selkeä toimintamalli kahdenkeskisine haastatteluineen, sovittelutapaamisineen ja sopimuksineen. Yhteisöllisyyttä tarvitaan etenkin kriisitilanteessa, johon pitää kyetä reagoimaan nopeasti. Kaikilta tarvitaan joustavuutta ja luovuutta käytännön haasteista selviämiseen. – Kun yhteisöllisyys toimii hyvin, työpaikalla on paremmat eväät etsiä ratkaisuja tilanteeseen, ja työntekijät jaksavat paremmin. Pitkään jatkuvassa kriisitilanteessa hyvässäkin työyhteisössä tulee lopulta raja vastaan ja kuormitus voi käydä ylivoimaiseksi. Toisaalta kriisi voi myös hitsata työyhteisöä yhteen. Koronaepidemia näyttäisi nostaneen esiin sen, että yhteisistä haasteista selviämisen eteen halutaan panostaa. Kokemus siitä, että ollaan samassa veneessä, tukee työntekijöiden voimavaroja. T

Yhteisöllisyyden perustekijät • Yhteinen selkeä tavoite. • Erilaisuuden ymmärtäminen ja toisten arvostaminen. • Positiivinen vuorovaikutus ja palaute. • Toisten tukeminen, myös pyytämättä. • Keskinäinen luottamus. • Kaikki ottavat vastuuta yhteisöllisyydestä. Lähde: Kirsi Heikkilä-Tammi, Tampereen yliopisto

TRADENOMI

Teema

Tutkimus: työpaikoille kaivataan kannustamista

Vinkit

Hyvän työkaverin peruspilarit • Ammatillisuus työssä. • Yhteisen suunnan mukainen toiminta. • Työn sujuvuuden varmistaminen. • Myönteisen työkaveruuden ydinarvot. • Valoisuus. • Inhimillisyys. • Luottamus. • Rohkeus. Lähde: Laiho-Ryömä-SatamaTeerikangas: Aktiivinen työkaveruus työn arjen voimavarana: TYÖ2 – Yhteistyön työyhteisö -hankkeen loppuraportti 13.5.2020 Turun yliopisto.

TRADENOMI

Henkilöstöpalveluyritys Eezy julkaisi kesällä työelämätutkimuksen Suomalainen työkulttuuri – toiveet ja todellisuus. Sen toteutti ValueScout – ForceForGrowth Oy vastaavan tutkijan Isa Merikallion johdolla. Noin tuhannesta vastaajasta 57 prosenttia asetti kannustavuuden ykkössijalle kuvatessaan ideaalia työkulttuuria. Työyhteisöjä ja johtajia paljon valmentanut Merikallio tunnistaa taustalla olevia syitä. – Suomalainen työkulttuuri on pitkään ollut yksilöä ja hänen vastuutaan korostava. Meidät on kasvatettu omatoimiseen suorittamiseen. Se eroaa paljon esimerkiksi Ruotsista: siellä työkulttuureille on tyypillistä keskinäinen jakaminen, tsemppaus ja sparraus. Kannustamista toivottiin kaikissa ikäluokissa, mutta erityisesti sitä kaipaavat nuoret, jotka ovat tottuneet kotona, koulussa ja harrastuksissa saamaan kannustusta vanhemmilta, opettajilta ja ohjaajilta. – Kannustavuutta karsii suomalaisten asiakeskeisyys. Kiireen ja stressin keskellä työpaikalla tavoitellaan tehokkuutta keskittymällä tiukasti asiaan, vaikka juuri silloin ihminen kaipaisi tukea ja kannustusta. Paineiden alla vähennämme ”turhaa” jutustelua, vaikka juuri tuolloin se olisi erityisen tarpeellista.

– Kannustamisella tarkoitetaan vuorovaikutusta niin kollegojen kesken kuin esihenkilöiden ja johdon taholta. Se on rohkaisua, tsemppaamista, kehuja ja kiitosta. Jostain syystä kulttuurissamme on paljon penkkiurheilukannustamista, eli osaamme kyllä kannustaa, mutta se ei työpaikoilla näy. Vain 14 prosenttia tutkimukseen vastanneista koki työskentelevänsä kannustavassa ilmapiirissä, Merikallio sanoo. Merikalliosta kannustaminen on yhteisöllisyyden kasvattamisen ytimessä. – Kannustavassa yhteisössä työntekijä uskaltaa jakaa haasteita toisten kanssa ja saa apua rakentavassa hengessä. Erityisesti nyt tähän tulisi kiinnittää huomiota, kun koronaepidemian vuoksi lisääntyneessä etätyössä asiakeskeinen työtapa on kärjistynyt. Teamspalavereissa olisi hyvä kysellä toisilta ”mitä sinulle kuuluu”. Laajojen lomautusten, irtisanomisten ja epävarmuuden aikaan on entistäkin tärkeämpää rakentaa kannustavaa ja turvallista työkulttuuria. T

Vuoropuhelu

Kun Tradenomien strategiastartti kajahtaa, lähtöviivalla painetaan kaasua. Taivalta taitetaan yhdessä uuden vision mukaisesti onnellisen ja halutun jäsenistön kanssa. Te k s t i : Ta r j a Vä s t i l ä / / K u va t : V i l l e R i n n e

ari Niemi: Kaiken toiminnan

perustana on jäsenemme menestyminen ja hyvän työelämän rakentaminen hänelle. Näiden asioiden edistäminen intohimoisesti ja määrätietoisesti antaa työlle merkityksen.

Jaakko Hyvönen: Vuosien varrella työ-

elämä, opiskelu ja arvot ovat muuttuneet valtavasti. Maailma jatkaa digitalisoitumista, ja se vauhdittaa muutosta edelleen. Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta olen aivan varma, että ensi vuosikymmenellä elämä on tyystin erilainen kuin nyt. Strategiatyössä lähdimme liikkeelle siitä, että tutkimme, analysoimme ja kartoitimme jäsentemme työelämään vaikuttavia muutosvoimia. Loimme erilaisia tulevaisuuden skenaarioita ja valitsimme todennäköisimmät, joiden viitoittamina strategiset polut etenivät.

Jaakko Hyvönen Tradenomien hallituksen puheenjohtaja. Musti Groupin menekkisuunnittelija. Monipuolinen kokemus tradenomiyhteisön luottamustehtävistä vuodesta 2014.

Sari: Työn tärkeimmässä vaiheessa kuuntelimme jäseniämme – tulevaisuuden odotuksia, tarpeita ja toiveita toiminnalle. Kysyimme myös heidän kokemuksiaan palveluista ja edunvalvontatyöstä. Jäsenet määrittävät jatkossakin suunnan kaikelle tekemiselle.

Jaakko: Niinpä, strategia perustuu sekä

skenaarioihin että jäsentutkimukseen. Kaiken toimintamme pohjaksi otimme kaksi painopistealuetta, jotka Sari jo alussa mainitsi.

Sari: Strategiakaudeksi laaditut tavoitteet

tukevat näitä painopisteitä. Tradenomit voivat vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. 16

TRADENOMI

Strategian painopistealueet • • • • • •

• •

Jäsenen menestyminen Osaamisen vahvistaminen Muutoskyvyn ylläpito Tradenomitutkinnon tunnettuuden ja arvostuksen lisääminen Maailman paras työelämä Vetovoimaisen tradenomi-imagon ja vuorovaikutteisen yhteisön rakentaminen Jäsenen jatkuva, ajantasainen tukeminen Jäsenen hyvinvoinnin edistäminen

Sari Niemi Tradenomien toiminnanjohtaja. Laaja yritys-, järjestö-, yrittäjyys- ja johtamiskokemus. Työskennellyt aiemmin muun muassa PunaMustalla ja Telialla.

Jaakko: Vaikuttaminen onnistuu, sillä

yhteisömme on vahva ja rohkea – jokaisen mielipiteellä, panoksella ja osallistumisella on merkitys. Kannustammekin tradenomeja jakamaan näkemyksiään ja ajatuksiaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi!

Sari: Liitto on rinnallakulkija ja vas-

tuunkantaja. Jäsenten hyvinvoinnista työelämän eri vaiheissa pidetään huolta. Opiskelijoille, työelämänsä aloittaville, työssäkäyville, työtä etsiville, yrittäjille ja perhevapaallakin oleville löytyy heidän tilanteeseensa sopivia ja ajantasaisia palveluja sekä apua ja verkoston tukea.

Jaakko: Ajamme määrätietoisesti työ-

markkinoilla kaikkien jäsenten asioita, kuten kilpailukykyä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kannattaa olla kuulolla: jatkossa kerromme säännöllisesti sekä toiminnasta työmarkkinakentässä että uusista palveluista.

lituksessa hyvä porukka, joka haluaa viedä strategiaa eteenpäin yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kelluvassa toimenpidesuunnitelmassa painopisteitä tarkennetaan kulloisenkin tilanteen mukaan. Näin pystymme tukemaan jäseniämme oikeissa asioissa oikeaan aikaan. Kaunopuheiden aika on ohi, nyt painetaan kaasua ja mennään eteenpäin.

Sari: Vauhdissakin kaiken tekemisen kes-

kiössä ovat jäsenet, joiden kanssa käymme aktiivista vuoropuhelua. Kuuntelemme herkällä korvalla ja kehitämme palveluja yhdessä. Sama pätee myös edunvalvontaan.

Sari: Työ on pitkäjänteistä ja sitä tehdään

Jaakko ja Sari: Kaikki mitä teemme,

Jaakko: Tähän asti moni asia on pyöri-

Käy tutustumassa uuteen strategiaan! tradenomi.fi/strategia

askel kerrallaan, siksi se ei aina näy ulospäin. Päämäärä on silti kristallinkirkas: edistämme jäsenen menestymistä ja rakennamme maailman parasta työelämää. Ensi vuoden 13 isoa strategista hanketta sisältää projekteja ja toimenpiteitä, joilla päämäärää edistetään. Nyt on aika toimia.

nyt vuosia puheissa, mutta meillä on hal-

teemme jäsenillemme – intohimoisesti ja valtavan suurella sydämellä, unohtamatta pilkettä silmäkulmassa. Kun ensi vuosi starttaa, tiedossa on lisää konkreettisia polkuja ja askeleita. Ilman jäsenistöä ei meitäkään olisi. Haluamme kulkea vahvana yhteisönä kohti maailman parasta työelämää! T

TRADENOMI

Työn arjessa

Turvallisuusalan tradenomi kehittyy ja kehittää Helsingin kaupungin liikennelaitoksella työskentelevällä Markus Lustigilla on ainutlaatuinen näkymä siihen, miten kaupunki toimii. Häiriöt näkyvät kaikille ja niitä halutaan välttää. Te k s t i : P i r k ko Tu o m i n e n / / K u va t : V i l l e R i n n e

amulla on hetki rauhallista aikaa. Työsuojelupäällikön ja turvallisuusasiantuntijan tuplaroolissa työskentelevä Markus Lustig ehtii tutustua päivän ohjelmaan ja purkaa sähköposteja kahvikupin äärellä. Sitten alkaa tohina. Tehtävälistalla on paljon asioita ja lisää tulee tasaista tahtia. – Tekeminen on meillä HKL:llä hyvin laaja-alaista. Kuljetamme ihmisiä raitiovaunuilla ja metroilla sekä pidämme kunnossa kaluston ja paljon kaupunki-infraa, kuten metroasemat ja -tunnelit, raitiovaunupysäkit ja -kiskot. Meillä on myös isoja uudisrakennushankkeita, Lustig kertoo. Hänen työhönsä kuuluu suunnittelua, lakisääteisten asioiden hoitamista, kokouksia, tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja raportointia, kehittämistyötä, talotason ohjeiden kirjoittamista ja päivittämistä. Välillä erilaiset katselmukset, työhygienia- ja radonmittaukset tai työtapaturmat saavat Lustigin jalkautumaan työpöydän äärestä. Oman työnsä ohella hän toimii turvallisuuspäällikön sijaisena lomien ja muiden poissaolojen aikana.

TRADENOMI

Turvallisuusasiantuntijuus on kattavaa ja sirpaleistakin. Se vaatii monien asioiden ja ilmiöiden hallintaa lakien tuntemisesta turvallisuuden kehittämisen menetelmiin. – Käytännössä turvallisuusasiantuntijan ja työsuojelupäällikön roolien välinen raja on häilyvä ja usein on vaikea sanoa, kummassa roolissa milloinkin toimin. Roolit myös tukevat monella tavalla toisiaan.

Joka päivä jotain uutta Hektisiä ovat etenkin häiriöpäivät. Liikennehäiriöitä aiheuttavat esimerkiksi kolarit, onnettomuudet, väkivaltatilanteet, raitiotien yläpuolisten ajolankojen putoaminen tai se, että joku horjahtaa asemalaiturilta metrokiskoille. – Parhaita päiviä työssä ovat ne, kun ei tule ensimmäistäkään huonoa uutista. Saan hyvän fiiliksen myös siitä, kun iso projekti pomppaa eteenpäin tai pystyn auttamaan jotakuta ratkaisemaan haastavan tilanteen, Lustig sanoo. Hän aloitti HKL:n turvallisuusasiantuntijana viime vuoden elokuussa. Työsuojelupäällikön tehtävät hän otti vastaan

Urani 2012 Tradenomi (AMK) turvallisuusala, Laurea-ammattikorkeakoulu 2011–2019 Yrittäjä, yritysturvallisuuden konsultointi 2015–2016 Henkilöstöriskien asiantuntijana, LähiTapiola 2019 Tradenomi (YAMK) turvallisuusjohtaminen, Laurea-ammattikorkeakoulu 2019– Työsuojelupäällikkö ja turvallisuusasiantuntija, HKL, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos

Tu r va l l i s u u s a l a n tradenomille parhaita työpäiviä ovat ne, jolloin ei tapahdu mitään erityistä. TRADENOMI

Työn arjessa

Nopeaa Mitä valmiuksia työssäsi tarvitaan?

Tr a d e n o m i o p i n n o t tarjosivat hyvän pohjan erilaisissa ympäristöissä ja vaihtuvissa tilanteissa työskentelemiseen.

“Minussa asuu pieni tutkija ja tykkään siitä, että saan oppia joka päivä uutta.” tämän vuoden huhtikuussa aikana, jolloin koronaviruspandemia nosti ensimmäisen aallon. Koronavirus on tuonut työhön paljon lisähaasteita, säännölliset koordinaatiokokoukset, maskikäytäntöjä ja paljon muuta. Kuljettajien taukotiloissa on jaettu porukkaa eri tiloihin ja kunnossapidossa ihmisten vaihtuminen ryhmästä toiseen on minimoitu. Siihenkin on varauduttu, jos taukotuvallinen kuljettajia joutuu karanteeniin. – Haastavaa on ollut, mutta olen oppinut valtavasti siitä, millainen virus tämä on ja miten sen kanssa toimitaan. Minussa asuu pieni tutkija ja tykkään siitä, että saan oppia joka päivä uutta. Tällä hetkellä Lustig tekee etätöitä kotoa käsin. Normaalioloissa hän istuu toimistolla kuuden hengen turvallisuusyksikössä. – Olemme selvinneet koronasta yllättävän hyvin, eikä työntekijöillämme ole toistaiseksi ollut yhtään työpaikalta saatua tartuntaa. Toivon silti, että korona väistyisi ja pääsisimme takaisin entiseen normaaliin. 20

TRADENOMI

Aivot tuulettuvat metsässä ja jäällä 36-vuotias Lustig kokee saaneensa turvallisuusalan tradenomiopinnoista hyvän ja laajan perusosaamisen turvallisuudesta ja riskienhallinnasta. – Koulutus tarjosi monipuoliset valmiudet tehdä työtä erilaisissa ympäristöissä ja vaihtuvissa tilanteissa, hän toteaa. Lustigin työ yli tuhat ihmistä työllistävässä kunnallisessa liikelaitoksessa on vaihtelevaa ja inspiroivaa. – Talo tarjoaa mahdollisuuksia kehittymiseen ja kouluttautumiseen. Pääsen kehittämään toimintoja ja osallistumaan isojenkin kokonaisuuksien toteuttamiseen. Omasta jaksamisestaan mies pitää huolta liikkumalla ja rentoutumalla kirjojen parissa. Lustigilla ja hänen vaimollaan on kaksi kultaista noutajaa, Sisu ja Aada, jotka tarvitsevat lenkitystä monta kertaa päivässä. Fyysistä kuntoa ylläpitää myös jääkiekkoharrastus. – Pelasin A-junnuksi asti, mutta nykyään toimin jääkiekkoerotuomarina. Tuomarointi on suoraviivaista hetkessä toimimista ja ratkaisut tehdään sekunnin murto-osassa. Se on erinomaista vastapainoa tietotyölle, joka vaatii paljon pohdintaa ja pitkiä ajatuspolkuja. T

Paineensietokykyä, monipuolisuutta, nopeaa omaksumis- ja oppimiskykyä, uteliaisuutta. Iso hyöty on myös siitä, jos ymmärtää ihmisen mielen toimintaa ja erilaisia oppimistapoja. Se auttaa saamaan opin perille, kun koulutan esimerkiksi, miten ja miksi vaarojen arviointia tehdään.

Mitä haluaisit osata paremmin? Työhyvinvointi on itselleni nyanssitasolla vieras. Siellä on osaamisessa eniten syvennettävää.

Onko sinulla jokin motto, jota noudatat? Jääkiekosta tuttu ”maaleja ei mokata ja isoja ei munita”. Eli ne asiat, mitkä ratkaisevat, pitää tehdä oikein ja kunnolla. Keskityn niihin asioihin, joilla oikeasti on väliä, ja jätän epäolennaisten asioiden hiomisen sikseen.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mikä on Markuksen tärkein työstään saama oppi. tradenomi.fi

Tärppi Näin vältät someniskan Tunnista someniskasi

Tee ryhtiliike

Toistuva pään kallistus venyttää niska-hartiaseudun lihaksia, jolloin rintalihakset kiristyvät. Tämä vaikuttaa ryhtiin. Suorista asentoasi ja vähennä niskan rasitusta nostamalla kännykän yläreuna nenän korkeudelle, jolloin pää pysyy pystyssä ja näytön katselukulma on hyvä. Kännykkää kannattaa pidellä kahdella kädellä ja tukea samalla kyynärpäitä vartaloa vasten. Seistessä ja istuessa pyri rentoon keskiasentoon, joka rasittaa kehoa vähiten. Istuessa voi nojata hieman taaksepäin, sillä makaavampi asento rasittaa niskaa vähemmän.

”Someniska” eli text neck ei ole diagnosoitu vaiva tai sairaus, vaan pikemminkin ilmiö, joka on seurausta nykyajan ahkerasta kännykän tuijottamisesta. Someniska syntyy, kun kännykkää pidetään alhaalla rinnan tai sylin korkeudella, jolloin pää on pidemmän aikaa kumarassa asennossa. Kun pää kallistuu alas kohti näyttöä, hartiat kiertyvät eteenpäin ja selkä pyöristyy. Tämä voi aiheuttaa päänsärkyä ja niska-hartiakipuja.

Vaihtele asentoa

Teksti: Ida Ijäs // Kuva: iStock

Someniskaa tapaa useimmiten nuorilla, mutta yhä enemmän myös työikäisillä, jotka käyttävät kännykkää töiden tekemiseen. Liian pitkään samassa asennossa työskentely on nykyajan vitsaus, jota kannattaa välttää. Tuki- ja liikuntaelimistön tutkimuksista tiedetään, että muun muassa pään staattinen etukumara-asento lisää niskahartiakipuja ja sairauksia ja voi pitkittyessään aiheuttaa pidempiaikaisiakin rakenteellisia vaivoja. Yritä vaihdella työasentoasi ainakin puolen tunnin välein ja pitää säännöllisesti taukoja. Paras työasento on aina se seuraava.

Liiku monipuolisesti

Monipuolinen liikunta ja aktiivinen elämäntapa ovat lääke myös someniskaan. Liikunta aktivoi kropan suuria lihaksia ja vähentää jumeja. Jos niskakivut vaivaavat, akuuttiin kipuun auttaa aktiivisena pysyminen ja liikkuminen kohtalaisesta kivusta huolimatta. Esimerkiksi kävely on hyvä liikuntamuoto, samoin kevyt niska-hartialihasten venyttely. Pitkäkestoiseen niskakipuun on hyötyä erityisesti niska- ja kaulalihasten voimaharjoittelusta. Se kannattaa kuitenkin aloittaa fysioterapeutin ohjauksessa.

Vinkit someniskan ehkäisemiseen antoi Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö ja ergonomia-asiantuntija Mika Nyberg.

TRADENOMI

Pykälin Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

Voinko edustaa itseäni yt-neuvotteluissa? Kysymys: Työpaikallani alkoivat yt-neuvottelut ja työnantaja harkitsee irtisanomisia. En ole saanut kutsua neuvotteluihin. Olisiko minut pitänyt kutsua neuvotteluihin? Saanko edes osallistua niihin itse?

Vastaus: Yt-neuvotteluiden osa-

TRADENOMI

puolina ovat ensisijaisesti henkilöstöryhmien edustajat ja työnantaja. Henkilöstöryhmiä ovat tyypillisesti työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt. Henkilöstön edustajana on yleensä joko työehtosopimuksen eli TES:n perusteella valittu luottamusmies tai työsopimuslain mukainen luottamusvaltuutettu. Jos henkilöstöryhmällä ei ole edellä mainittua edustajaa, edustajaksi voidaan valita tietyn pituiseksi toimikaudeksi ns. pysyvä yhteistoimintaedustaja tai vain tiettyä yhteistoimintaneuvotte-

lua varten valittu ns. ad hoc -edustaja. Jos siis työpaikalla on valittu edustaja tietylle henkilöstöryhmälle, ja johon yt-neuvottelujen piirissä oleva henkilö kuuluu, yt-neuvottelut käydään vain henkilöstöryhmän edustajan kanssa. Työnantaja voi muun muassa toimittaa yt-neuvottelukutsun vain edustajille. Jos henkilöstöryhmä ei ole valinnut henkilöstön edustajaa, yt-neuvottelut käydään yhdessä työnantajan ja kaikkien niiden työntekijöiden kanssa, joita neuvottelut koskevat. Myös silloin, kun yt-neuvottelut koskevat vain yksittäisen tai yksittäisten työntekijöiden irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista, ne voidaan käydä suoraan työntekijän ja työnantajan välillä. Työntekijällä on kuitenkin tällöin oikeus vaatia häntä

edustava luottamushenkilö mukaan neuvotteluihin. Jokaisen työntekijän, jota yt-neuvottelut koskevat, on oltava edustettuna neuvotteluissa. Siksi myös esimerkiksi perhevapaalla olevaa työntekijää tulee yt-neuvotteluissa edustaa henkilöstöryhmän edustaja. Jos henkilöstön edustajaa ei ole valittu työpaikalla, perhevapaalla olevalle työntekijälle on varattava mahdollisuus osallistua neuvotteluihin joko henkilökohtaisesti tai valtuuttamansa henkilön toimesta. Jos henkilöstöä edustaa yt-neuvotteluissa henkilöstön valitsema edustaja, henkilöstön kannattaa keskustella oman edustajansa kanssa neuvottelujen etenemisestä, työnantajan suunnitelmista sekä vaihtoehdoista työnantajan harkitsemille toimille.

Miten erokorvaus vaikuttaa työttömyysturvaan? Kysymys: Työnantajani on tarjonnut minulle päättösopimusta, jossa sovimme työsuhteeni päättämisestä ja minulle maksettavasta erokorvauksesta. Minulla ei ole vielä uutta työpaikkaa tiedossa. Vaikuttaako työnantajalta saatu erokorvaus työttömyysturvaani?

Vastaus: Työnantajan maksamalla erokorvauksella on vaikutuksia työttömyysetuuteen. Työttömyysturvalain mukaan työnhakijalla, joka on ilman pätevää syytä eronnut työstään tai joka on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 90 päivän ajalta työsuhteen päättymisestä lukien. Sopimusperusteinen työsuhteen päättäminen aiheuttaa aina karenssin työttömyyspäivärahaan. Näin on siinäkin tapauksessa, että päättösopimuksen tekemisen taustalla on ollut työpaikan tuotannolliset ja taloudelliset syyt, mutta irtisanomisen sijasta osapuolet ovat halunneet tehdä työsuhteen päättymisestä sopimuksen. Karenssista tekee päätöksen työ- ja elinkeinotoimisto eli TE-toimisto. Karenssin ajalta ei voida maksaa

työttömyyskorvausta. Karenssilla ei kuitenkaan ole itsenäistä merkitystä tilanteessa, jossa työnantaja maksaa yli kolmen kuukauden palkkaa vastaavan erokorvauksen. Työnantajan maksama erokorvaus jaksotetaan työttömyysturvassa eikä jaksotusajalta voida maksaa työttömyysturvaa. Jos siis työnantaja maksaa työsuhteen päättyessä esimerkiksi kuuden kuukauden palkkaa vastaavan erokorvauksen, työttömyyskorvausta ei voida maksaa noin kuuden kuukauden ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen. Jaksotuksen päätyttyä ansiopäivärahaa voi hakea normaalisti, mikäli ei ole silloin vielä työllistynyt. On tärkeää muistaa, että jaksotuksesta huolimatta TE-toimistoon tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi viimeistään kuuden kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä. Jos henkilö on poissa työmarkkinoilta – eli hänellä ei ole työsuhdetta tai opintoja, eikä hän ole ilmoittautuneena TE-toimistoon – yli kuusi kuukautta, hän menettää oikeutensa ansiopäivärahaan, kunnes työssäoloehto (26 viikkoa työtä) on täyttynyt uudelleen.

Muista!

Päättösopimus: mistä siinä voidaan sopia? 1. Työsuhteen päättymispäivästä. 2. Jos työsuhde ei pääty heti sopimuksen allekirjoituspäivänä, työntekovelvoitteesta vapauttamisen ajankohdasta. 3. Työntekijälle maksettavista saatavista, kuten lomakorvauksesta, ylityökorvauksista, liukumasaldoista ja bonuksista sekä näiden maksamisen ajankohdasta. 4. Erokorvauksen määrästä ja sen maksamisen ajankohdasta. 5. Työntekijän oikeudesta lunastaa itselleen esimerkiksi työpuhelin sekä puhelinnumeron siirtämisestä työntekijän omaan käyttöön. 6. Uudelleensijoittamisvalmennuksesta eli outplacement-palvelusta. 7. Päättösopimuksen salassapidosta, jolloin on kuitenkin syytä mainita, että salassapidosta huolimatta tieto päättösopimuksesta voidaan toimittaa työttömyyskassalle ja viranomaisille. 8. Myöhemmistä vaatimuksista luopumisesta, jolloin työntekijä ei voi sopimuksen tekemisen jälkeen pääsääntöisesti riitauttaa työsuhteeseensa liittyviä asioita.

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa? Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

9. Kilpailukiellon sekä houkutteluja rekrytointikiellon purkamisesta, jos tällaisista työsuhteen jälkeen jatkuvista kilpailunrajoitusehdoista on sovittu työsopimuksessa. 10. Muista työntekijälle ja työnantajalle merkityksellisistä asioista. Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien työsuhdejuristi Viivi Osala.

TRADENOMI

Ota haltuun

Asiakas tulee aina ensin

Mieleen j채채v채 asiakaskokemus saa alkunsa jo silloin, kun asiakas vasta harkitsee tuotteen tai palvelun ostamista. Mutta miksi yrityksen kannattaa panostaa asiakaskokemukseen ja miten sen voi tehd채? Te k s t i : S a n n a L e s k i n e n / / K u va t : i S t o c k

TRADENOMI

Te k n o l o g i a a u t t a a – u s e i m m i te n : Vasta hyvin sujuneen puhelun päätyttyä asiakas ymmärsi keskustelleensa robotin kanssa. Asiakaskokemuksen kannalta meni pieleen, sillä asiakas tunsi tulleensa huijatuksi.

eknologia voi olla onnistuneen asiakaskokemuksen taitava renki. Palvelumuotoiluyritys Hellon Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Wäänänen mainitsee Uuden lastensairaalan Helsingissä esimerkkinä hyvästä asiakaskokemuksesta. – Ilmoittautumisautomaatilla voi itse valita oman mielikuvitushahmon, avatarin. Jos lapsi valitsee hahmokseen hylkeen, vilkkuu hylkeen kuva seinällä kun lapsen vuoro, kertoo Wäänänen. Lapset saavat siis olla sairaalassa myös toimijoita, eivät vain asiakkaita, tai potilaita. Mutta joskus asiakaspalvelussa käytetty teknologia ärsyttää enemmän kuin ilahduttaa. Kohtaamme asiakkaina yhä useammin asiakaspalvelussa työskentelevän ihmisen sijaan jonkun teknologisen sovelluksen, oli se sitten puhelinpalvelun automaatti tai chat-robotti. – Energia-alan puhelinmyyjä soitti minulle hiljattain. Puhelu oli keskusteleva ja se kesti minuutin ajan. Vasta puhelun lopuksi ymmärsin, että kanssani oli keskustellut erittäin hyvin koulutettu robotti, kertoo Wäänänen – Onko brändille hyväksi, että ensimmäinen kontakti asiakkaaseen päin on robotti? Nimittäin minulle tuli huijattu olo. Pahin, mitä voi asiakaskokemuksen kannalta tehdä, on nöyryyttää asiakasta, Wää-

nänen sanoo. Hän pyrkii tiiminsä kanssa juuri kirittämään asiakkaitaan entistä parempiin asiakaskokemuksiin. Monet organisaatiot käyttävät asiakaspalvelun tukena chattiruutuja. Asiakaskokemus menee kuitenkin metsään silloin, kun viidennen chat-ruudun jälkeen palvelu antaa palautteeksi: haluatko että yhdistän ihmiselle? Silloin ei arvosteta asiakkaan aikaa. – Tällaisissa ratkaisuissa on menty teknologia edellä, ei asiakasarvo edellä, kuvaa Wäänänen. – Keskeistä on kuitenkin luottamussuhteen rakentaminen heti asiakassuhteen aluksi.

Loppu on yhtä tärkeä kuin alku Mistä asiakaskokemus sitten oikein alkaa? Onko asiakaskokemuksen alkupiste ostotapahtuma? – Asiakaskokemus alkaa jo siitä, kun asiakkaan tietoisuus uudesta tarpeesta herää, Wäänänen sanoo. Kun ihminen esimerkiksi päättää hankkia loma-asunnon, ensimmäisen haaveen ja lopullisen ostopäätöksen välillä voi helposti kulua vuosia. Niiden aikana asiakas mietti moneen kertaan, kenen kanssa haluaa tehdä kauppaa. Asiakaskokemuksen alkupisteen lisäksi on muistettava loppupiste, kun asiakas esimerkiksi päättää irtisanoa palvelusopimuksensa. On aivan yhtä oleellista, minkä-

3 x hyvä asiakaskokemus

1 Luottamus

Rakenna luottamussuhde heti asiakassuhteen alussa. Mieti, minkälainen on ensikontakti asiakkaaseen. Onko brändillesi eduksi, että asiakas kohtaa ensimmäisenä esimerkiksi erinomaisesti koulutetun robotin? Tee ratkaisut asiakasarvo, ei teknologia, edellä.

2 Ajoitus

Älä sekota asiakaskokemusta ja itse ostotapahtumaa. Asiakaskokemus voi alkaa vuosia ennen itse ostoa

3 Tyylikäs päätös

Asiakassuhteen päättäminen on yhtä merkityksellinen vaihe kuin sen aloittaminen. Mieti mahdollisimman hyvä toimintatapa.

TRADENOMI

Ota haltuun

Kuva: Meeri Koutaniemi

Joissakin tilanteissa saman yrityksen eri kanavat kilpailevat – tai välttelevät vastuuta – keskenään.

TRADENOMI

Toimitusjohtaja Jaakko Wäänänen, Hellon Oy,

lainen kokemus asiakassuhteen päättäminen kuin sen aloittaminen on. – Kannattaa miettiä, miten asiakassuhteen voisi päättää mahdollisimman hyvällä tavalla. On jopa todennäköistä, että sama asiakas palaa joskus, Wäänänen muistuttaa. Asiakaskokemukseen panostaminen on aina myös investointi. Wäänänen näkee eron manner-Euroopan ja Britannian sekä Suomen välillä. – Suomessa investoidaan asiakaskokemuksen parantamiseen varovasti ja pyritään ennen kaikkea karttamaan riskiä. Suomalaisissa orgaanisaatioissa tehdään tyypillisesti kerralla yksi pieni investointi, ei radikaaleja nopeita muutoksia. Wäänäsen mukaan Britanniassa ja manner-Euroopassa taas mietitään asiakaskokemusta tukevia investointeja pi-

dempään ja kerralla investoidaan enemmän kuin Suomessa. – Ennen kaikkea johtoryhmien kiinnostus ja sitoutuminen hankkeisiin on aktiivisempaa.

Viisarit valppaana Vaikka yritys toimisi aktiivisesti niin digitaalisessa ympäristössä kuin kivijalkakaupassa, kannattaa muistaa, että on vain yksi asiakaskokemus. Kaikkien kanavien tulisi tukea sitä. Voiko kaikissa kanavissa sitten pyrkiä hyvään asiakaskokemukseen? Wäänänen uskoo, että voi. Aikaa kannattaa käyttää sen miettimiseen, että millä tavoilla asiakkaan tarve tai ongelma voidaan ratkaista mahdollisimman hyvällä tavalla. Vasta sen jälkeen on aika miettiä, mitä asiakkaalle voi eri kanavien kautta tehokkaasti tarjota.

Askel kohti asiakasta Asiakaskokemuksen kehittäminen on maratonjuoksu, ei pikamatka.

Tu n n i s t a a s i a ka s : Iso osa asiakaskokemuksen kehittämisestä on organisaation kehittämistä. Ensin pitäisi yrittää hahmottaa asiakas. Sen jälkeen asiakkaan ympärille voidaan rakentaa tai uudistaa organisaatio.

Laske hyödyt INVESTOINNIT asiakaskokemuksen kehittämiseen voivat olla isoja. On kuitenkin viisasta miettiä, mitä parempi asiakaskokemus voi yritykselle tuottaa pitkällä tähtäimellä. Jaakko Wäänänen kaivaa sanomansa tueksi tutkimusyhtiö Forrester Researchin vuonna 2018 julkaiseman tutkimuksen luvut. – Asiakaskokemus edellä toimivat yritykset kasvoivat 1,4 kertaa nopeammin kuin verrokkiyritykset. Lisäksi asiakaskokemukseen panostavat yritykset kasvattivat asiakkaan elinkaaren arvoa 1,6-kertaiseksi. Luvut ovat isoja. Mitä ne voisivat tarkoittaa oman liiketoimintasi kannalta?

– Monet ovat törmänneet tilanteeseen, jossa saman yrityksen eri kanavat saattavat kilpailla keskenään, tai väistellä vastuuta ongelmatilanteessa. Silloin asiakasta pompotellaan esimerkiksi puhelinpalvelusta kivijalkamyymälään ja takaisin. – Iso osa asiakaskokemuksen kehittämisestä on organisaation kehittämistä. Ensin pitäisi yrittää hahmottaa asiakas. Sen jälkeen asiakkaan ympärille voidaan rakentaa tai uudistaa organisaatio. Organisaation muuttaminen on hidasta, mutta asiakkaan tarpeiden muutos voi olla todella nopeaa, Wäänänen muistutaa. Menestyjiä ovat organisaatiot, jotka ovat herkkiä ja pystyvät reagoimaan nopeasti nouseviin trendeihin – ovat viisarit valppaina. T

Mahdollisimman hyvän asiakaskokemuksen rakentaminen on kokonaisvaltainen prosessi. Pitkällä tähtäimellä ei riitä, että esimerkiksi vain lisäkouluttaa asiakaspalvelijoita, tai viilaa palvelutarjontaa kysynnän mukaiseksi. Prosessi alkaa siitä, että on rehellinen itselleen ja organisaatiolle. Aloita nykytilasta ja pyri ymmärtämään sitä riittävän hyvin. Ole realisti, todellisuus on kohdattava sellaisena kuin se on. Oleellista on syvä ymmärrys sekä asiakkaiden tarpeista että omasta henkilöstöstä. Rakenna sitten asiakaskokemuksen visio ja strategia. Minkä taistelun haluat organisaatiosi voittavan? Onko visionne tarjota toimialan parasta asiakaskokemusta? Mitä se konkreettisesti tarkoittaa ja miten sen voi toteuttaa? Käytä voimavarana organisaatiokulttuuria. Kun yrityksellä on visio siitä, millaista asiakaskokemusta se tavoittelee, kehitystyö on jatkuva prosessi. Oleellista on yritysjohdon tuki koko muutosprosessin ajan. Muutos tapahtuu kolmella tasolla. Niistä ensimmäinen on strategisnen taso. Toisella, systeemisellä tasolla, muutosta voivat viedä eteenpäin organisaation ihmiset, prosessit ja alustat. Mieti, tukevatko ne visiota? Kolmannella tasolla sijaitsevat puolestaan yrityksen tuotteet ja palvelut. Muutos voi kuulostaa työläältä ja sitä se myös on. Kyse on lopulta siitä, miten koko organisaatio orientoituu entistä tiiviimmin asiakkaan ympärille.

Jäsenelle Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

Yhdessä olemme enemmän Miltä kuulostaisivat tradenomien yhteiset yritysvierailut, afterworkit tai vaikkapa perhetapahtumat? Tätä ja paljon muuta tarjoaa tradenomien aluetoiminta. Tutustu oman alueesi toimintaan ja tule mukaan! Te k s t i : S a n n a L e s k i n e n / / K u va : i S t o c k

Lähde mukaan sinulle sopivalla tavalla

Aluetoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jota rakennetaan jäseneltä jäsenelle. Se on yhteistä tekemistä lähellä sinua. Kaikki kiinnostuneet jäsenet ovat tervetulleita mukaan suunnittelemaan ja järjestämään tapahtumia ja muuta toimintaa. Osallistua voi yhtä lailla yksittäiseen tapahtumaan, tai lähteä mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen paikallisessa yhdistyksessä. Kokemusta yhdistystoiminnasta ei tarvitse olla. Aluetoiminta on tilaisuus oppia sitä muilta ja kehittää itseään. Aluetoiminta koostuu yhdentoista alueen verkostosta. Tavoitteena on rakentaa verkosto entistä laajemmaksi, jotta se tavoittaisi mahdollisimman paljon ihmisiä ja mahdollisimman monella olisi mahdollisuus kuulua siihen.

TRADENOMI

Luo oma verkosto

Yritysvierailuja, liikuntalajikokeiluja, brunsseja, afterworkejä, perhetapahtumia - aluetoiminta on juuri niin monipuolista kuin siihen osallistuvat jäsenet itse haluavat. Aluetoiminta on myös luonteva tapa tutustua muihin tradenomeihin paikkakunnalla ja rakentaa oma verkosto. Tapahtumissa voi tutustua samanhenkisiin ihmisiin ja myös kuulla miten erityyppisissä työtehtävissä muut jäsenet toimivat. Joskus on jopa käynyt niin, että jäsen on saanut tapahtumassa kutsun työpaikkahaastatteluun.

Tutuksi

Porukkaan kuuluminen on tärkeää Jori Karjalainen vetää Tradenomeissa aluetoimintaa sekä vastaa tapahtumatuotannosta. Työssään hän tukee jäseniä tradenomien alueellisten yhteisöjen rakentamisessa.

Tunnethan myös alakohtaiset yhdistykset? Valtakunnalliset alakohtaiset yhdistykset tarjoavat puitteet ammattitaidon kehittämiselle ja verkostoitumiselle. Niitä ovat: • Kaupan alan tradenomit • It-tradenomit • Finanssialan tradenomit • Taloushallintoalan tradenomit • Myynnin ja markkinoinnin tradenomit

”TEEN yhteistyötä aluetoiminnan aktiivien kanssa ja olen tukena paikallisten tapahtumien järjestämisessä. Järjestämme myös liiton puolesta koulutuksia ja valmennuksia alueellisen toiminnan rinnalla. Lisäksi vastaan KEHU-palvelusta, jonka kautta kenelle vaan voi lähettää kehuja. Parasta työssäni ovat ihmiset. Tykkään tavata ihmisiä ja jutella heidän kanssaan. Aiemmin työskentelin opiskelijapuolella ja kiersin ammattikorkeakouluja. Rajapinta jäseniin on minulle tärkeä. Oleellista työssäni on pitää yhteisöä vireänä. Olisi

hienoa, että jokainen jäsen voisi tuntea kuuluvansa tradenomien yhteisöön. Aluetoiminnan kautta voi saada vertaistukea läheltä. Jos tuntuu, että esimerkiksi teatteri-ilta yhdessä muiden kanssa olisi kiva, niin sen voi aluetoiminnan kautta järjestää, tai ehdottaa järjestettäväksi. Aluetoiminnan kautta pääsee vaikuttamaan siihen, minkälaisia tapahtumia järjestetään. Toiminta on yhdenlainen harrastus ja sitä kautta saa sisältöä omaan elämään. Minulla ei ole varsinaista mottoa mutta se voisi olla: Ollaan toisillemme ystävällisiä.”

Kerro, mitä haluat tehdä yhdessä

Kullakin alueella toiminta on jäsentensä näköistä eli alueen aktiivit päättävät hallituksessa tai johtoryhmässä, mitä tapahtumia alueella järjestetään. Toiminnassa on mukana pääasiassa tradenomeiksi valmistuneita työssäkäyviä ihmisiä. Tapahtumiin ja koulutuksiin ovat myös tradenomiopiskelijat tervetulleita. Kun aktiivisesti toimintaan osallistuvia on paljon, tapahtumien järjestely ei kuormita liikaa ketään. T Juttuun on haastateltu liiton aluetoiminnan ja digitaalisten palveluiden kehityspäällikkö Jori Karjalaista ja Pauliina Mäntylää, joka toimii sekä Seinäjoen seudun tradenomeissa että Tampereen seudun tradenomeissa.

Aluetoiminnan kehittäjä ”Olisi hienoa, jos jokainen jäsen voisi tuntea kuuluvansa tradenomien yhteisöön.”

TRADENOMI

Ytimessä

Digitaidot haltuun nyt! Te k s t i : Tarja Västilä / / K u va t : iStock

Tradenomien jäsenkysely pureutui osaamistarpeisiin. Kristallipallossa näkyvät digitaaliset taidot ja datan analysointi, joita tarvitaan tulevaisuuden työelämässä.

annattaa kuunnella Petri Rytköstä, joka työskentelee viestinnän asiantuntijana senioriliitossa. – Taidot vaativat jatkuvaa ylläpitoa. Viiden vuoden välein on hyvä pyörähtää korkeakoulun tai yliopiston listoilla ja katsoa, löytyykö sieltä uusia, sopivia palikoita. Rytkönen suoritti AMK-tutkinnon 2010 ja YAMK-tutkinnon parisen vuotta sitten. Karelia-ammattikorkeakoulusta löytyi kiinnostava koulutusohjelma, jolla hän täydensi osaamistaan. – Kaipasin lisäoppia muun muassa strategisesta johtamisesta ja esimiestyöstä. Samalla sain muistutettua mieleen oman työn johtamistaitoja. Oppimisvauhti ei ole hiljentynyt: parhaillaan Rytkönen suorittaa koodariopintoja ja perehtyy datan analysointiin ja tekoälyyn. – Työmarkkinakelpoisuudestaan on huolehdittava, ei pidä pysähtyä nykyiseen työhön vaan horisonttia kannattaa pitää kauempana.

Arvokasta tietoa jäseniltä Tradenomit toteutti keväällä kyselyn jäsenilleen asiakaskokemuksesta. Siinä kar30

TRADENOMI

toitettiin myös näkemyksiä siitä, millaista osaamista he tarvitsevat työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. – Saimme arvokasta tietoa, kiittelee asiantuntija Henna Hirvonen, joka vastaa Tradenomeissa koulutus- ja elinkeinopolitiikasta. Niin nykypäivän kuin tulevaisuuden osaamistarpeissa kärkeen nousivat datan analysointi ja digitaaliset työvälineet, mitä Hirvonen ei sinänsä pidä yllättävä. Samoja tuloksia on tullut myös Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumista, jonka yhdessä ryhmässä Hirvonen on mukana. – Työnantajat kokevat, että tulevia ykkösosaamistaitoja on datan analysointi, tunnistaminen ja kerääminen: analysoinnin lisäksi pitää tietää, mitä datalla teh-

dään ja miten sitä voi käyttää perustelemisen pohjana eri projekteissa. Tätä viestiä olemme vieneet myös korkeakouluille. Työelämässä odotetaan jopa valmiimpia digitaitoja kuin mitä korkeakouluista on ollut saatavilla. Esimerkiksi datan analysointi voisi olla jo tutkintoon sisällytettäviä perustaitoja.

Metataitojakin tarvitaan Nykytyössään ja myös tulevaisuudessa jäsenet kaipasivat lisää osaamista myös projektinhallinnasta, oman työn johtamisesta, budjetoinnista ja rahoituksesta sekä esihenkilötyöstä. Hirvonen toteaa, että kovan faktan lisäksi tarvitaan myös metataitojen kehittämistä. Viestintää, esiintymis-, neuvottelu- ja tiimitaitoja sekä verkostoitumista olisi hyvä olla korkeakouluopinnoissa enemmän. Taidot voi sisällyttää muihin opintoihin. – Metataidoissa voi harjaantua vähitellen ja kehittyä lisää työelämässä.

Tradenomilla on markkina-arvoa Viestinnän asiantuntija Petri Rytkönen, Kansallinen senioriliitto ry

Hirvosen mukaan laadukas tutkinto on peruskivi, jonka päälle on hyvä rakentaa uutta osaamista. – Tradenomitutkinto antaa erinomai-

Mitä osaamista kaivataan lisää?

Tulevaisuuden osaamistarpeet

Millaista osaamista kaipaisit lisää nykyisessä työssäsi?

Millaista osaamista uskot tarvitsevasi lisää tulevaisuudessa?

% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Datan analysointi Projektinhallinta Digitaaliset työvälineet Oman työn johtaminen Budjetointi ja rahoitus Esimiestyö Kielitaito Neuvottelutaidot Esiintymistaidot Strateginen johtaminen Luovuus ja innovointi Viestintä Verkostoituminen Palvelumuotoilu Asiakkuuksien johtaminen Tietoturvaosaaminen Sovelluskehitys Myynti Jokin muu, mikä Hakukonemarkkinointi Tiimitaidot Web design Yrityskehitys Markkinointi Yrittäjyys Tutkimusosaaminen Tapahtumien järjestäminen Suoramarkkinointi

% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Datan analysointi Digitaaliset työvälineet Esimiestyö Projektinhallinta Budjetointi ja rahoitus Esiintymistaidot Oman työn johtaminen Kielitaito Neuvottelutaidot Luovuus ja innovointi Strateginen johtaminen Verkostoituminen Asiakkuuksien johtaminen Palvelumuotoilu Tietoturvaosaaminen Sovelluskehitys Tiimitaidot Viestintä Myynti Markkinointi Web design Hakukonemarkkinointi Yrityskehitys Yrittäjyys Jokin muu, mikä Tutkimusosaaminen Tapahtumien järjestäminen Suoramarkkinointi

Lähde: Tradenomien asiakaskokemuskysely 06/2020.

Osaamistarpeissa kärkeen nousivat datan analysointi ja digitaaliset työvälineet.

Erityisasiantuntija Henna Hirvonen, Tradenomit

set valmiudet tehdä työelämässä melkein mitä vain. Useammat myös ymmärtävät, että osaamistaan tulee kehittää koko työuran aikana – tutkintoon johtava koulutus ei ole ainoa tapa. Digitalisaatio antaa laajat mahdollisuudet itseopiskeluun ja osaamistaan voi kehittää avoimessa korkeakoulussa suorittamatta kokonaan uutta tutkintoa. Hirvonen korostaa, että koko ajan voi oppia uutta myös tekemällä työtä ja olemalla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tradenomit toimii ja keskustelee aktiivisesti koulutuspolitiikan saralla. Jäsenten ääni kuuluu valtakunnallisesti ja päätöksentekoareenoilla. Ajan hermolla on oltava mukana. – Koulutuspolitiikalla haluamme muun muassa vaikuttaa tutkinnon laatuun, jotta se kehittyy ja säilyttää työelämärelevanssin. Aktiivisella koulutuspolitiikalla vaikutetaan myös tutkinnon tunnettuuteen ja tradenomin markkina-arvoon. Koulutuspolitiikassa työ on pitkäjänteistä; pikavoittoja on harvoin tarjolla. T

Innovatiivista opiskelua UUSI LAB-ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa vuoden alussa, kun Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulut yhdistyivät. Tuore innovaatiokorkeakoulu toimii työelämälähtöisesti. – Yritysten näkökulma on huomioitu jo opiskelussa. Teemme paljon yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, kertoo liiketoimintayksikön johtaja Milla Laisi-Wessman. Jo LAB nimenä kuvaa työelämän innovaatiokorkeakoulun visiota ja toimintakulttuuria. Yritysten lisäksi korkeakoulussa on kuunneltu opiskelijoiden, alumnien ja opettajien mietteitä tulevaisuuden osaamistarpeista.

Katse tulevaisuuteen Laisi-Wessmanin mukaan uudistettu ja ensi syksynä käyttöön otettava opetussuunnitelma on nimenomaan osaamisperustainen ja tulevaisuuteen suuntautunut. – Liiketalouden perusosaaminen on pohjana, mutta sitä siivittää tulevaisuuden ajattelu. Opiskelijatkin pitävät hyvänä, että he oppivat ajattelemaan uudella tavalla ja saavat eväitä tulevaisuuteen. Tarkoitus on, että opiskelijat työllistyvät heti opintojen jälkeen ja jopa niiden aikana. Lisäksi Lappeenrannassa on mahdollisuus suorittaa opinnot tiimiyrittäjyyden kautta markkinointiosuuskunnissa. – LABin opinnoissa on mukana muun muassa tulevaisuuden innovointia ja itsensä brändäystä. Tärkeää on, että opiskelija osaa kertoa omista vahvuuksistaan ja luottaa niihin, kun hän siirtyy työelämään.

Verkossa tai avoimessa Jatkossa LABissa voi hakeutua opiskelemaan YAMK-tutkintoa, joka toteutetaan täysin verkkokoulutuksena sekä suomeksi että englanniksi. – Aina ei tarvitse mennä tutkinto edellä, vaan oppia voi ammentaa myös avoimessa AMK-opetuksessa. Siellä voi suorittaa yksittäisiä opintojaksoja tai laajempia kokonaisuuksia. Laisi-Wessmanin mukaan perehtyä voi esimerkiksi kompleksiseen johtajuuteen, työelämätaitoihin, esimiestyöhön tai digitaalisiin taitoihin. Osa opintojaksoista starttaa jo keväällä. TRADENOMI

Kampuksella

Matka kohti unelmauraa Pohja omalle uralle luodaan opiskelujen aikana. Siksi valmistumisen jälkeisen ajan ja tulevaisuuden urapolun suunnittelu kannattaa aloittaa jo opiskelujen alussa. Uraohjauksen ja rekrytoinnin ammattilaiset Timo Lampikoski ja Wilma Vilen kertovat, miten se onnistuu parhaiten. Te k s t i : Ida Ijäs / / K u va t : Juho Kuva

mien vahvuuksien ja taitojen tunnistaminen, oman osaamisen monipuolinen kehittäminen ja verkostoituminen. Siinä Haaga-Helian suhdepäällikkö ja uraohjaaja Timo Lampikosken tärkeimmät vinkit urasuunnitteluun. ”Urasuunnittelu tuo puhtia opiskeluihin ja auttaa tekemään motivoivampia ja omaa tulevaisuutta paremmin tukevia valintoja esimerkiksi suuntautumisopintojen ja harjoittelupaikkojen suhteen”, hän perustelee urasuunnittelun tärkeyttä.

Tukea urasuunnitteluun Lampikoski työskentelee Haaga-Helian ura- ja rekrytointipalveluissa. Yhdessä kollegoidensa kanssa hän tarjoaa opiskelijoille työkaluja ja ohjausta urasuunnitteluun ja työnhakuun. ”Meillä on Haaga-Heliassa monipuolisia digitaalisia ja räätälöityjä uraohjauspalveluita. Lokakuun alussa otimme käyttöömme sähköisen JobTeaser-palvelun, joka kokoaa opiskelijoiden käyttöön työpaikkoja, uratestejä ja -vinkkejä sekä rekrytointitapahtumien ja työnhakuun liittyvien koulutusten aikatauluja. Sen kautta opiskelijat voivat myös varata meiltä ajan henkilökohtaiseen uraohjaustapaamiseen.”

TRADENOMI

Entäs sitten, jos ei ole opiskelujen aikana uhrannut ajatustakaan valmistumisen jälkeiselle ajalle, joko on liian myöhäistä urasuunnittelulle? ”Ei toki, mutta silloin kannattaa ehkä ottaa aikalisä ja pysähtyä pohtimaan, millaiset asiat oikeasti kiinnostavat, mihin on matkalla ja miksi. Itselleen voi kirjoittaa ihan paperille ylös omia urahaaveitaan ja -tavoitteitaan, ehkä jopa toimintasuunnitelman niiden saavuttamiseksi. Myös opiskelukavereiden, oman koulun uraohjaajan tai vaikka puolison kanssa keskustelu voi auttaa hahmottamaan paremmin omia vahvuusalueita ja sitä, mikä tulevaisuudessa haluaa tehdä”, Lampikoski sanoo.

Lyöttäydy ammattilaisen seuraan Myös senior rekrytoija Wilma Vilen liputtaa ihmisten kanssa puhumisen ja verkostoitumisen hyötyjä urasuunnittelussa. Vilen työskentelee rekrytointi- ja henkilöstöpalveluyritys Studentworkilla, joka on erikoistunut juuri opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden rekrytointiin. ”Olen työssäni huomannut, että monilla opiskelijoilla on uransa suhteen selkeä päämäärä, muttei oikein tietoa siitä, miten se saavutetaan. Silloin suosittelen pohtimaan, löytyisikö omasta lähipiiristä tai

Ti m o Lampikoski työskentlee HaagaHelian suhdepäällikkönä ja uraohjaajana.

”Urasuunnittelu tuo puhtia opiskeluun ja auttaa tekemään motivoivampia valintoja.” TRADENOMI

Kampuksella

Uusi normaali, uudet mahdollisuudet Kevään poikkeustila ja syksyn koronan toinen aalto ovat lisänneet monien opiskelijoiden huolta tulevaisuuden työllistymisestä. Vilenin mielestä liialliseen pessimistisyyteen ei kannata kuitenkaan vajota. ”Rekrymarkkinat ovat keväästä vilkastuneet ja vilkastuvat koko ajan lisää. Nyt kannattaa olla avoin niillekin työpaikoille, jotka eivät ole aivan unelmien tehtäviä mutta liippaavat läheltä. Niiden kautta voi saada arvokasta kokemusta ja taitoja matkalle kohti unelmatyötä.” Myös Lampikoski suhtautuu tulevaan toiveikkaasti. ”Uusi normaali tuo mukanaan myös uusia mahdollisuuksia. Joillakin aloilla menee nyt paremmin kuin koskaan, ja tulevaisuus tuo myös uusia aloja, joilla työskennellä. Emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta voimme päättää, mitä itse viemme tulevaisuuteen. Siksi urasuunnittelu kannattaa.” T

Opiskelija-aktiivi

Tuutorointia poikkeusaikana Te k s t i : Ida Ijäs

vaikkapa LinkedInistä henkilö, joka työskentelee itseä kiinnostavalla alalla. Ota häneen rohkeasti yhteyttä ja pyydä mentorointia tai tapaamista. Useimmiten ihmiset kertovat mielellään urastaan ja siitä, miten ovat tehtäväänsä päätyneet.” Itseä kiinnostavan alan ammattilaisten kanssa keskustelu antaa tietoa, miten montaa eri kautta tehtävään voi päästä, millaista työ oikeasti on ja millaisia taitoja se vaatii. Se voi inspiroida ja motivoida omalla uralla, tai jos konkreettinen työ ei enää kuulostakaan omalta, voi omia urasuunnitelmiaan muuttaa.

Kuka olet ja mitä opiskelet? Olen Esa Rajala, ja opiskelen kolmatta vuotta kirjastoja tietopalvelualaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMKissa.

Mikä sai sinut ryhtymään opiskelija-aktiiviksi? Minulla ei ollut aiempaa kokemusta hallitustoiminnasta tai opiskelija-aktiivina toimimisesta. Toimin kuitenkin viime vuonna tuutorina ja pidin siitä kovasti. Halusin jatkaa tuutoroinnin parissa, ja tuutor-kollegoideni sekä edellisen hallituksen kannustamana hain opiskelijayhdistyksemme SULKA ry:n tämän vuoden tuutor-vastaavaksi. SULKAn hallituksessa ei aiemmin ole ollut mukana kirjastoalan opiskelijoita, joten halusin myös tuoda meidän näkökulmaamme mukaan sen toimintaan.

Mitä kaikkea olet aktiivina päässyt tekemään? Tuutor-vastaava kouluttaa tuutorit tehtäväänsä yhteistyössä opiskelijakunta SAMOn kanssa. Sen lisäksi valvon käytännössä, että tuutorit ovat olleet paikalla esimerkiksi pääsykokeissa ja koulun aloituksessa ja ovat muutenkin tehtävässään ajan tasalla. Korona on vaikeuttanut tuutoreidenkin toimintaa, kun tapahtumia on jouduttu perumaan. Normaalisti suunnittelisin esimerkiksi opiskelijayhdistyksemme kastajaisia, mutta nekin on nyt koronan vuoksi peruttu.

Tärkein asia, johon haluatte paikallisyhdistyksenä vaikuttaa?

Tradenomien uravalmennusta opiskelijoille Tradenomiopiskelijat tarjoaa musta- ja kultatason jäsenilleen räätälöityä uraneuvontaa. Uravalmentaja auttaa esimerkiksi CV:n tai LinkedInprofiilin päivittämisessä tai pohtii kanssasi erilaisia uravaihtoehtoja. Tapaamiset tehdään puhelimen tai Skypen välityksellä. Yhden valmennuskerran pituus on 20 minuuttia. Varaa itsellesi aika uravalmennukseen sivulta www.tradenomi.fi/tradenomiopiskelijat/jasenyys/uravalmennus/

TRADENOMI

Tällä hetkellä tärkeintä meille on varmistaa, että opetuksen laatu pysyisi korkeana. Kevään poikkeusoloissa oli vielä ymmärrettävää, jos etätyöskentely välillä oli mitä oli. Nyt syksyllä tähän pitäisi kuitenkin olla jo varauduttu ja opettajat koulutettu, joten opetuksen tulisi olla samalla tasolla kuin ennen koronaa.

Viestisi muille opiskelijoille? Lähde rohkeasti mukaan kaikkeen koulun toimintaan, oli kyse sitten tapahtumista, yhdistystoiminnasta tai vaikka urheilukerhosta. Se on helppo ja mukava tapa tavata ihmisiä ja saada ystäviä. Kannustan myös haastamaan itseään uusiin ja tuntemattomiin juttuihin. Niin minäkin tein, kun lähdin mukaan hallitustoimintaan, ja se kannatti.

Tulipa mieleen “Talkoohenki on kuollut” – eläköön auttaminen!

K u va : V i l j a H a r a l a

oni yhteisö kaipaa lisää yhteishenkeä, yhteistä tekemistä ja aktiivisempia yhteisön jäseniä. Niiden puutteessa, joku saattaa ääneen pohtia miten ”talkoohenki tuntuu nykyään kuolleen”. Talkoohenki siirtyi Suomessa kuitenkin saattohoitovaiheeseen jo ennen sotia. Kirkkohistorian tutkimus kertoo selvää kieltä siitä, miten maalaisyhteisöjen yhtenäisyys alkoi hapertua samalla kun keskinäisriippuvuus väheni. Vuosisatojen ajan maanviljelys oli ollut mahdollista vain yhteistyössä naapureiden kanssa. Jokainen pystyi sadonkorjuuseen, tai muihin isompiin ponnistuksiin, vain jos jokainen auttoi vuorollaan. Kaikkien kanssa piti pysyä jokseenkin väleissä, jotta yhteistyö oli mahdollista. Sitten tuli teknologia, eli koneet, joiden takia apu ei ollut enää välttämätöntä. Talkoohenki ei siis kuollut siihen, että ihmiset eivät enää halunneet osallistua tai auttaa yhteisesti. Talkoohengen tappoi välttämättömän tarpeen häviäminen. Meidänkin taloyhtiössä jokaisiin pihatalkoisiin osallistuvat ne samat kahdeksan alakerran leskirouvaa, jotka nojailevat hetken haravoihin puhtaalla pihalla. Sitten grillataan makkarat ja istutaan yhdessä ihmettelemään ääneen, että miksi ihmiset eivät enää osallistu? Eivät osallistu, kun ei tarvitse. Eikä tarvitse, kun huoltoyhtiö on jo asian hoitanut. Ystävyyden äärimmäinen koetinkivi on muuttotalkoot. Niihin osallistutaan, jos pyytäjä on työtön yksineläjä, jonka jalka on kipsissä. Muutoin suositellaan muuttofirman käyttöä saatesanoilla ”meilläkin oli ja oli tosi hyvä, eikä ollenkaan niin kallis”. Ihmisillä on sisäsyntyinen halu auttaa, jos apua todella tarvitaan. Yhteisöjen alkuperäinen tarkoitus on tuoda jäsenilleen turvaa ja vakuuttaa ihminen siitä, että hän ei ole yksin. Auttaminen ei ole pyyteetöntä. Auttaessaan ihminen tuo julki luottamuksensa siihen, että saa itsekin apua, jos sitä joskus tarvitsee. Auttaminen on sitä, että me pärjäämme yhdessä tässä kylmässä maailmassa. Mutta kaiken tuon ensimmäinen edellytys on, että tarvitsee apua - ja osaa sitä myös muilta pyytää. Se on taito, jonka liian harva meistä osaa. T

Petri Rajaniemi on kirjoittaja, puhuja ja muutosajattelija. Hän tarkastelee maailmaa laveasti ihmisestä globaaliin kuvaan, tästä hetkestä menneeseen ja tulevaan. TRADENOMI

KATI –

JOHTAMISEN TÄYDENNYSKOULUTUSOHJELMA KATI-ohjelmilla on pitkät perinteet työelämässä toimivien ja käytännön johtamis- ja esimiestyötä tekevien osaamisen kehittämisessä.

Johtajuus on määrätietoista kehittymistä

KATI 16 antaa sinulle kattavat tiedot ja taidot nykyaikaiseen johtamiseen ja liiketoiminnan uudistamiseen. Lisäksi saat uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä ideoita organisaation ja henkilöstön kehittämiseksi. HAE NYT!

» Alkaa Helsingissä helmikuussa 2021 » Kesto noin 2 vuotta » Laajuus 75 op » Suoritetaan työn ohessa » Sopii osaksi KTM-tutkintoa » Haku 10.1.2021 mennessä

KATI 16 -ohjelman teemat:

» Strateginen johtaminen » Organisaation uudistuminen » Johtamistaidot ja HRM

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET lut.fi/kati16 Nina Kykkänen, koulutuspäällikkö nina.kykkanen@lut.fi puh. 040 766 7987

LUT-täydennyskoulutus tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja yrityksille ja yksilöille: asiantuntijaohjelmia, moduuleja sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia. Koulutukset pohjautuvat LUT-yliopiston tutkimukseen ja osaamiseen – tekniikkaa ja taloutta yhdistäen.