Tradenomiliitto TRAL ry
Elinkeinopoliittinen ohjelma
Sisällysluettelo 1. JOHDANTO
3
2. KORKEA OSAAMINEN
4
2.1 Liiketoimintaosaaminen 2.2 Tietotekninen osaaminen
5 6
3. TYÖVOIMAN HYÖDYNTÄMINEN
6
4. ELINKEINOJEN MURROS
8
5. TUTKIMUS, KEHITYS JA INNOVAATIOT
9
6. YRITTÄJYYS
9
7. ALUEIDEN KEHITTYMINEN
11
8. YHTEISKUNTAVASTUULLISUUS
13
9. TRADENOMIT TYÖELÄMÄSSÄ – VISIO
14
LÄHTEET
15
TRADENOMI ASIANTUNTIJA. YHDISTÄVÄON TEKIJÄ.
1. Johdanto Elinkeinopolitiikan kehittäminen on Suomessa hyvin ajankohtaista. Käymme läpi mittavaa rakenteellista muutosta. Toimintaympäristömme kokonaisuudessaan muuttuu ja haasteita asettavat erityisesti globalisaatio, väestökehitys ja työkulttuurin muutos. Talouden kasvu on kyettävä ylläpitämään, jotta hyvinvointivaltion perusrakenteet pystytään turvaamaan.
Tradenomin profiili
Globaalit megatrendit ja kriisit vaikuttavat Suomeen merkittävästi, minkä lisäksi käymme läpi henkistä muutosta – arvomme ja odotuksemme ovat hyvin erilaiset. Jatkuva, nopea ja vaikeasti ennustettava muutos edellyttää dynaamisuutta ja uudistumiskykyä, jotta sen edut kyetään hyödyntämään.
Naisia
69,3 %
Miehiä
30,7 %
Keski-ikä
33 vuotta
Ammattivuosia keskimäärin
5,8
Koulutusala
Toimiasema
Tradenomeja on monipuolisen ja laaja-alaisen korkeakoulututkintonsa ansiosta kaikilla toimialoilla erilaisissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Tradenomikoulutus antaa monipuolisen pohjan työelämän kehittämiselle. Liiketoimintaosaaminen, kansainvälisyys ja nykyaikaiset viestintätaidot ovat tradenomin menestystekijöitä työelämän murroksessa.
Keskipalkka
Suomen tulevaisuus rakennetaan nuorten, koulutettujen osaajien varaan. He tulevat uudistamaan työelämää, luomaan innovaatioita ja yrittäjyyttä ja siten mahdollistamaan hyvinvoinnin Suomessa. TRAL:n elinkeinopoliittinen ohjelma katsoo Suomen kehitystä heidän näkökulmastaan. TRAL nostaa esille keskeisiä toimia ja tavoitteita, joiden avulla mahdollistetaan korkea työllisyys, tuottavuus ja kasvu Suomessa – nyt ja tulevaisuudessa.
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Kulttuuriala
83 % 16,6 % 0,4 %
Johto Keskijohto Asiantuntijat Opettajat Toimihenkilö Yrittäjä tai ammatinharjoittaja
3,3 % 15,2 % 44,9 % 0,3 % 35,7 % 0,5 %
3 185 euroa/kk Lähde: TRAL:n jäsentutkimus 2011
Tradenomiliitto TRAL ry on akavalainen tradenomi, BBA- ja tradenomi- (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden sekä näitä tutkintoja opiskelevien ammattijärjestö. TRAL edustaa ja palvelee jäseniään työelämään ja työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä sekä toimii tradenomikoulutuksen ja tradenomien urakehityksen edistäjänä. Jäseniä liitossa on jo lähes 30 000. TRAL on Akavan viidenneksi suurin liitto.
3
2. Korkea osaaminen Kilpailemme resursseista ja liiketoimintamahdollisuuksista yhä useampien ja vahvempien talouksien kanssa. Suomen mahdollinen valtti korkean laadun ohella on ketteryys, mikä näkyy asiakaslähtöisyytenä ja uudistumiskykynä. Tieto- ja viestintäteknologioita hyödynnetään laajemmin ja organisaatiot muuttuvat matalammiksi. Työtä tehdään itseohjautuvasti ja verkostoituneesti. Asiantuntija- ja tietointensiivisen työn osuus tulee kasvamaan. Korkea osaaminen on keskeinen lisäarvon lähde ja se näkyy parhaimmillaan parantuneena tuottavuutena, innovaatioina ja toiminnan kehittymisenä.
Koulutusorganisaatiot ovat merkittäviä alueellisia toimijoita, jotka edesauttavat elinkeinoelämän kehittymistä. Ne kouluttavat osaajia työnantajien tarpeisiin, mutta toimivat myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kärjessä. Koulutusorganisaatiot on nähtävä resurssina, kun kehitetään osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tässä keskeistä on niiden aktiivinen toiminta palveluiden tarjoajana ja alueellisten verkostojen rakentajana.
Korkeakoulutuksen laatuun panostetaan yhä voimakkaammin.
Kehitetään korkeakoulujen kansainvälisyyttä.
Otetaan käyttöön laatuun ja sen kehittämiseen perustuva rahoitusjärjestelmä. Samassa yhteydessä kehitetään laadun seurantajärjestelmiä sekä niiden läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta.
Toimintaympäristö on useimmilla aloilla globaali ja kansainvälistyminen on kasvun edellytys pienessä maassa. Korkeakoulujen kansainvälisyyden vahvistaminen on etu sekä opiskelijalle, jolle se on mahdollisuus kehittää ammatillisia valmiuksiaan, että alueen elinkeinoelämälle, jolle se tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja verkostoja. Yksi konkreettinen kehi-
Työelämän tarpeiden on välityttävä paremmin koulutuksen suunnitteluun sekä määrällisen että laadullisen ennakoinnin tuloksena. Työelämäyhteyden on näyttävä voimakkaammin myös opiskelijalle – ei vain opintosisältöjen kautta vaan suorina kontakteina ja työelämätaitojen karttumisena. Työn tuloksellisuutta mittaa valmistuneiden sijoittuminen koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin.
tysaskel on lisätä kansainvälistymisjakso kaikille korkeakouluopiskelijoille ja -opettajille.
Panostetaan elinikäiseen oppimiseen. Osaamisen kehittäminen läpi työuran edistää työssä jaksamista ja hyvinvointia. Elinkeinoelämä uudistuu, kun osaaminen hyödynnetään paremmin ja sitä päivitetään vastaamaan työelämän muutoksia. Tieto vanhenee nyky-yhteiskunnassa huomattavan nopeasti.
Lisätään esimiesja johtamisosaamista. Elinkeinoelämän muutos ja tuottavuuspaineet edellyttävät vahvaa panostusta johtajiimme. Korkeakoulut ovat johtamisosaamisen kehittämisessä luonteva kumppani työelämälle. Laaja johtamis- ja esimiestaitoja voimistava täydennyskoulutustarjonta on edellytys sille, että asiantuntijat voivat kehittyä johtajiksi ja jatkaa kehittymistään uusia haasteita kohdatessaan.
Ammattikorkeakoulujen tehtävät
INFO
Vahvistetaan korkeakoulutuksen työelämälähtöisyyttä.
Kehitetään koulutuksen palveluntarjontaa.
1. Antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, 2. tukea yksilön ammatillista kasvua ja 3. harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista. Lähde: Ammattikorkeakoululaki
4
2.1 Liiketoimintaosaaminen Talouskasvun kannalta merkittävää on kyky uudistua ja tuottaa uutta toimintaa. Liiketoiminnan kehitys edellyttää liiketoimintaosaamista – sen puute on todettu Suomessa yhdeksi ongelmaksi hidastaen yritysten kasvua ja uusien alojen ja innovaatioiden kehittymistä. Ammattikorkeakoulujen liiketalouden alalla olemassa olevaa osaamista hyödynnetään, kun edistetään liiketoimintaosaamista ja yrittäjyyden edellytyksiä. Esimerkiksi alueen yhteistoimintana, yksittäisissä yrityksissä tai julkisella sektorilla toteutetut koulutukset ja TKI-projektit siirtävät osaamista eri osapuolten välillä. Ammattikorkeakouluissa edistetään liiketoimintaosaamisen leviämistä eri alojen välisellä yhteistoiminnalla. Eri alojen opettajia, opiskelijoita ja valmistuneita on syytä tuoda tarkoituksenmukaisesti yhteen, jotta liiketoimintaosaaminen yhdistyy teknilliseen ja palveluosaamiseen. Toteutetaan liiketalouden kansallinen strategia, joka tarkastelee liiketoimintaosaamisen tilaa läpi koulutusketjun. Strategiaprosessi tuottaa analyysin ja toimenpide-ehdotukset liiketoimintaosaamisen kouluttajien tehtävästä ja roolista.
Tradenomikoulutusta arvostetaan yhä enemmän Työnantajille suunnattu tutkimus paljastaa, että tradenomikoulutuksen arvostus on viimeisen kymmenen vuoden aikana parantunut merkittävästi. Tradenomikoulutuksen nähdään soveltuvan esimiesja asiantuntijatason tehtäviin.
Kuitenkin tradenomit kokevat, että heillä olisi vielä hyödyntämätöntä potentiaalia työelämässä. Esimerkiksi viidennes tradenomeista kokee, ettei heitä hyödynnetä lainkaan yrityksen strategian suunnittelussa ja toteutuksessa vaikka osaamista tällä osa-alueella löytyisi.
Tradenomin osaaminen vastaa AMK-tutkinnolle asetettuja tavoitteita
Tradenomien rooli yrityksen strategiaprosessissa
Tavoite
Keskiarvo 2001
Keskiarvo 2011
Kehitys
Tradenomilla on työtehtävän mukaista ammatillista perusosaamista
3,7
3,9
0,2
Tradenomilla on laaja-alaista osaamista ao. alalta
-
3,4
-
% otoksesta (n=1158) Suunnittelu
32,6 %
Strategiaprosessiin liittyvä viestintä
15,7 %
Budjetointi
19,2 %
Organisointi
23,6 %
Tradenomilla on pohja toimia ao. alan asiantuntijatehtävissä
2,9
3,6
0,7
Toteuttaminen
54,8 %
Tradenomilla on hyvät viestintätaidot
3,5
3,9
0,9
Tulos-, tavoite-, kehitys- ja palautekeskustelujen järjestäminen
13,0 %
Tradenomilla on monipuolinen kielitaito
Prosessijohtaminen
11,8 %
3,7
3,9
0,2 Seuranta ja/tai palautteen kerääminen
24,1 %
Tradenomilla on ao. alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet
Muu, mikä? 2,9
Tradenomi kehittää ammattitaitoaan
3,4
4,1 3,8
En tiedä rooliani tai vaikutusmahdollisuuksiani strategiaprosessissa
13,0 %
En osallistu strategiaprosessiin
23,0 %
0,4
1=täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä (Tradenomit työelämän näkökulmasta tutkimukset 2001 ja 2011)
5
2,5 %
1,2
(Tradenomit strategian toteuttajina tutkimus 2010)
2.2 Tietotekninen osaaminen Tietoyhteiskunta edellyttää jokaiselta vahvaa tietoteknistä perusosaamista. Vaikka ICT-ala on murroksessa, potentiaalia tietoteknisen osaamisen hyödyntämiselle eri aloilla on paljon. Tietotekniseen osaamiseen on panostettava koulutuksessa kaikilla asteilla ja aloilla.
Tietoteknistä osaamista on kehitettävä perustaitona. Sen on oltava osa koulutusta kaikilla koulutusasteilla ja –aloilla. Ensimmäisessä vaiheessa panostetaan koulutusvälineiden päivittämiseen ja opetushenkilöstön tietotekniseen osaamiseen.
Tietoteknistä koulutusta kehitetään kansainväliseksi edelläkävijäksi. Kun opiskelijoiden perusvalmiudet paranevat, voidaan tietoteknisen koulutuksen tasoa lähteä kasvattamaan voimakkaasti. Koulutuksen työelämäyhteistyötä on parannettava, jotta teknologian kehitys sekä työelämässä että koulutuksessa tukevat toisiaan. Tässä alumnien rooli on merkittävä.
3. Työvoiman hyödyntäminen Jotta pystymme ylläpitämään nykyiset hyvinvointivaltion perusrakenteet huoltosuhteen heikkenemisestä huolimatta, taloutemme on kasvettava.
Käytetään joustavia työnteon muotoja, kuten etäja osa-aikatyötä.
Väestörakenteemme asettaa paineet työllisyysasteen nostamiseen - kaikki työikäiset on saatava työelämään. Toisaalta olemassa oleva työvoima on hyödynnettävä tehokkaammin ja tuottavuuden kasvua on haettava henkisestä pääomasta sekä teknologian hyödyntämisestä.
Työ pitäisi olla helpommin yhdistettävissä opintoihin tai osa-aikaisiin vapaisiin, esimerkiksi osa-aikaiseen perhevapaaseen tai eläkkeeseen. Nykyään liian moni joutuu valitsemaan työn ja vapaan väliltä, vaikka halua ja aikaa niiden yhdistämiseen löytyisi. Opiskelijoiden työnteko on nähtävä rohkaistavana asiana – se parantaa edellytyksiä työllistyä valmistumisen jälkeen. Se ei saa kuitenkaan hidastaa opintojen etenemistä liikaa. Tämä onnistuu hyödyntämällä joustavia työnteon muotoja ja kehittämällä opintojen suoritusmahdollisuuksia, kuten aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista, verkko-opintoja tai avoimen ammattikorkeakoulun opintoja.
Työurien pidentäminen ja työttömyyden ehkäisy nousevat keskeiselle sijalle. Työkulttuurin muutoksen myötä ihmiset odottavat työltä ja työnantajilta enemmän joustavuutta, merkityksellisyyttä, vaikutusmahdollisuuksia. Työttömyyden ehkäisyssä tärkeää on työvoiman osaamisen ja työelämän tarpeiden kohtaaminen.
Työuriin vaikutetaan laajasti eri keinoja hyödyntäen. Keskeiset osa-alueet ovat opintojen nopeuttaminen, työhyvinvoinnin kehittäminen, työn joustavuuden lisääminen, tasa-arvon edistäminen, ikääntyvien mahdollisuuksien parantaminen työelämässä ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen.
6
Tarkistetaan julkisen sektorin kelpoisuusvaatimukset. Julkiselta sektorilta tulee lähivuosina eläköitymään merkittävä osa työntekijöistä. Jatkossa sen työnantajaimagoa ja urakehitysmahdollisuuksia on kehitettävä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet toimivat yksityisellä sektorilla asiantuntija, esimies- tai johtotehtävissä. Sen sijaan uramahdollisuudet julkisella sektorilla ovat jäykkien kelpoisuusvaatimusten takia rajallisemmat.
Vastavalmistuneiden ja nuorten työllisyys.
Kehitetään ulkomaalaisten työllistymismahdollisuuksia.
Oppilaitosten ja korkeakoulujen ohjausta on resursoitava siten, että valmistuneiden sijoittumista jatkokoulutukseen tai työelämään seurataan ja heille tarjotaan tukitoimia, jotta kaikki löytäisivät ensimmäisen työpaikkansa. Koulutusneuvonnan ja työhallinnon ohjauspalveluiden on oltava samalla kertaa saavutettavissa.
Rekrytoinneissa vaaditaan usein suomenkielen ja kulttuurin täydellistä hallintaa vaikka se ei ole enää edellytys tulokselliselle työskentelylle Suomessa. Organisaatiot kansainvälistyvät ja suomalaisten monipuolinen kielitaito mahdollistaa työskentelyn useilla eri kielillä. Ulkomaalaisten mahdollisuuksia työllistyä
Tradenomien työttömyys
Suomessa on lisättävä vaikuttamalla asenteisiin ja käytäntöihin työpaikoilla sekä maahanmuuttajille tarjottavalla koulutuksella.
Tradenomien laadullinen työllistyminen
Lkm
Työttömät; Tradenomit 1994 / 2 - 2012 / 2 51,9 %
50%
2500
Mies
46,0 %
Nainen
43,0 %
2217
41,4 %
2094
2000 1761
1760 1595
1500
Yhteensä
40%
1970
34,3 %
1662 1559 30%
1314
1278
22,3 %
1000
927
19,9 %
20% 15,7 %
544
500
12,3 %
473 10%
0 1994
0
0 1995
1996
0 1997
0
0 1998
0 1999
5,2 %
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2,6 %
2012
3,5 % 0,0 % 0,4 % 0,2 %
0,6 % 0,3 % 0,4 %
0%
johto
Vuosi/kuukausi
keskijohto
asiantuntijatehtävät
opettaja
toimihenkilö
yrittäjä tai ammatinharjoittaja
*) Työttömät ilman lomautettuja (Tilastointi aloitettu vuodesta 2000)
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot 20.3.2012
Lähde: TRAL:n jäsentutkimus 2011
7
4. Elinkeinojen murros Globaalin kilpailun tiivistyessä teollinen massatuotanto tulee siirtymään matalan kustannustason maihin. Uudet teknologiat muuttavat eri toimialojen edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Kokonaisia toimialoja ja elinkeinoja häviää ja niiden tilalle kehittyy jotain uutta. Tähän kehitykseen on päästävä mukaan, jotta uudet alat konkretisoituvat tuhansiksi uusiksi työpaikoiksi Suomessa. Korkean osaamisen maana Suomella on mahdollisuus olla myös suunnannäyttäjä. Suomi nojaa pienenä taloutena vientiin, joten olisi hyvin riskialtista keskittää panostukset yhteen alaan. Uudet kasvualat syntyvät erityisesti perinteisten alojen rajapinnoissa. Yksi keskeisimmistä trendeistä on palveluiden kasvava kysyntä. Toisaalta ihmis- ja ratkaisukeskeinen palveluyhteiskunta leviää myös teollisuuden sektoreille.
palvelualat, joiden kehityksen tulee ulottua palveluintensiivisyyden kasvattamiseen myös muilla aloilla, sosiaali- ja terveysalat, joissa on kysyntää esimerkiksi ikääntymiseen liittyville palveluille ja innovaatioille, joissa yhdistetään muotoilun ja teknologian mahdollisuuksia sekä
mineraaliala ja siihen liittyvän teollisuuden kehittäminen.
Tradenomeja työllistävät toimialat 9,6 % 5,3 %
28,8 %
Finanssiala 11,4 %
ICT Kauppa
Kehitetään keskeisiä kasvualoja Suomen vahvuuksien pohjalta. Kartoitetaan myös uusia mahdollisuuksia ja mahdollistetaan dynaaminen kehitys toimivalla innovaatio- ja yrittäjyyspolitiikalla. Keskeisiä kasvualoja ovat esimerkiksi osaaminen vientituotteeksi, mikä edellyttää koulutusviennin rajojen poistamista, ICT, jossa Suomella on mahdollisuus tavoitella edelläkävijän asemaa, energia- ja ympäristöalat, missä erityisesti vihreällä teknologialla on kasvava kysyntä,
18,8 % 14,6 %
Teknologiateollisuus (sis.tipal) Julkinen sektori
11,5 %
Muu teollisuus Muut
Julkinen sektori = valtio, kunta, seurakunnat ja yliopistot Muu teollisuus = mm. energia, kemia, metsä, lääketeollisuus, rakentaminen Muut = mm. viestintäala, tilitoimistot, matkailupalvelut, kiinteistöala, järjestötoiminta
8
Lähde: TRAL:n jäsentutkimus 2011
5. Tutkimus, kehitys ja innovaatiot
6. Yrittäjyys
Tutkimus, kehitys ja innovaatiot ovat kilpailukyvyn ja kasvun vetureita. Suomen innovaatiopolitiikkaa on kritisoitu sekavaksi ja sen tuloksellisuutta täytyy parantaa jatkossa. Ennen kaikkea innovaatioiden kaupallistamiseen on kiinnitettävä huomiota.
Innovaatioita ei kuitenkaan synny panostamalla pelkkään innovaatiopolitiikkaan. Työelämän on toimittava luovuuden mahdollistavalla tavalla. Innovaatiot luodaan hyvässä ja avoimessa työilmapiirissä, jossa johtamis- ja työkulttuurilla on suuri merkitys. Innovaatioiden lähteenä on usein myös tutkimus- ja kehitysprosessit, joissa toimii alueellinen tai valtakunnallinen verkosto.
Suomessa on vielä runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia ns. laajassa yrittäjyydessä. Myös kasvuyritysten määrä on Suomessa kansainvälisesti verraten heikko. Jo asenteellisella tasolla yrittäjyyttä pidetään liian riskialttiina ja kynnys lähteä yrittäjäksi on suuri. Korkeastikoulutetut suhtautuvat yrittäjyyteen vielä muita palkansaajia kriittisemmin, vaikka valtaosa kasvuyrittäjistä on nimenomaan korkeastikoulutettuja.
Ammattikorkeakoulut toimivat innovaatiotoiminnan moottoreina ja niiden TKI-toimintaa on tuettava.
Yrityksille tukea antavaa rahoitus- ja neuvontaverkostoa on selkeytettävä.
Innovaatiopolitiikan koordinaatiota on parannettava. Ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten työnjakoa on selkeytettävä samalla kun lisätään eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Olemassa olevan klusteriajattelun rinnalle on luotava luovempia väyliä, jotka mahdollistavat uudet avaukset. Innovaatiopolitiikan onnistumista tulee mitata määrien sijaan tuloksellisuuden kautta. Julkinen TKI-rahoitus on pidettävä kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla, vähintään 4 % BKT:stä. Myös yksityisten investointien määrä on saatava kasvuun. Yksityisiä pääomamarkkinoita on kehitettävä voimakkaasti. Lisäksi yritysten TKI-toiminnan verokannustimet on otettava käyttöön.
Innovaatiotukijärjestelmä on selkeytettävä ja samalla neuvontapalveluita kehitettävä.
Niitä tulee hyödyntää erityisesti innovaatioiden kehittämisessä liiketoiminnaksi. Esimerkiksi yrityskiihdyttämöt mahdollistavat käyttäjä- ja markkinalähtöisten innovaatioiden kehittämisen.
Aineettomia oikeuksia ja niiden hallintaa kehitetään. Työsuhteessa olevan tekijänoikeus, määräysvalta teoksen käyttöön ja oikeus korvaukseen on turvattava. Tämä kannustaa myös innovaatioiden kehittämiseen työsuhteessa. Aineettomiin oikeuksiin liittyvää neuvontaa ja koulutusta parannetaan.
Julkista rahoitusta on ohjattava teknologisten ja palveluinnovaatioiden yhdistämiselle, jotta alojen rajapinnoissa syntyvien innovaatioiden potentiaali saadaan hyödynnettyä.
9
Yrittäjäpalveluihin on saatava yhden luukun palvelukonsepti toimimaan koko maassa. Yrittäjiä koskevat määritelmät ja säännökset on yhdenmukaistettava.
Yritystuet on organisoitava uudelleen. Yritysrahoitusta tulee suunnata erityisesti uusille ja/tai kasvuhakuisille yrityksille. Myös osaamisintensiivistä yrittäjyyttä on syytä tukea. Nämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi uuden tyyppisen starttirahan avulla. Jatketaan pk-yrittäjyyden tukemista säilyttämällä kotitalousvähennys.
Siirtymistä yrittäjän ja palkansaajan aseman välillä helpotetaan. Yrittäjien sosiaaliturvaa kehitetään lähemmäs palkansaajan sosiaaliturvaa. Epäkohdat työttömyysturvassa sekä yritystoiminnan uudelleen käynnistämisessä velkajärjestelyiden aikana on korjattava. Huomio on kiinnitettävä myös hyvin palkansaaja-asemaa lähellä oleviin yrittäjiin.
Korkeastikoulutettujen yrittäjien kasvusuunnitelmat
Ammattikorkeakoulut ovat keskeisiä yrittäjyyden edistäjiä. Liiketoimintaosaamista on vahvistettava kaikilla aloilla, missä liiketalouden kouluttajien rooli on merkittävä. Yrittäjyyttä edistetään ammattikorkeakouluissa erityisesti lisäkoulutuksen, TKI-toiminnan ja palveluiden (mm. hautomotoiminta) kautta. Yrittäjyyttä tuodaan esille tutustuttamalla opiskelijoita työelämän erilaisiin mahdollisuuksiin.
Jatkajapörssin avulla estetään kymmenien tuhansien työpaikkojen menetystä,
Korkeastikoulutetuista huomattava osa toimii yrittäjänä. Lisäksi kolmannes akavalaisista on harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä. Korkeastikoulutetut luotsaavat usein kasvuyrityksiä.
kun arviolta 50 000 – 80 000 yksinyrittäjää siirtyy lähivuosina eläkkeelle. On panostettava jatkajapörssiin, josta aloittava yrittäjä löytää itselleen yritystoiminnan.
10
Lähde: Akava
7. Alueiden kehittyminen Ideaalitilanteessa kunnat, elinkeinoelämä ja koulutusorganisaatiot muodostavat dynaamisen verkoston, joka luo hyvän perustan alueen kehittymiselle. Alueet kehittyvät hyvin epätasaisesti ja metropolien kasvu ja kehittyminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Koko takaa osaltaan tärkeitä kilpailukyvyn elementtejä. Alueilla on kuitenkin oltava mahdollisuus hyötyä metropolien kasvusta kehittyneiden liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien avulla.
Alueiden profiloitumista on kannustettava. Alueen kehittymisen ensisijainen lähtökohta on sen vahvuudet. Profiloitumisen kautta erotutaan joukosta ja kasvatetaan kilpailukykyä. Se on toteutettava alueellisen yhteistyön tuloksena sisältäen elinkeinoelämän, koulutusorganisaatiot ja julkisen sektorin. Lisäksi kriisipaikkakunnille, joihin rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet paljon, on luotava alueellinen kasvustrategia yhteistyössä valtion, alueen kuntien, koulutusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa.
Kunnat luovat edellytyksiä liiketoiminnalle ja palveluyrittäjyydelle. Kunnat ovat keskeinen palvelumarkkinoiden toimija ja jatkossa keskustelua kunnan ydintoimintojen tuottamistavoista on avattava. Palveluita on tuotettava kestävällä tavalla. Kuntien on koordinoitava ja tehostettava hankintojaan. Hankintamenettelyssä palvelun
laadusta tulee tehdä yhä keskeisempi kriteeri. Myös pienillä yrityksillä on oltava realistinen mahdollisuus osallistua kilpailutukseen, mitä voidaan tukea esimerkiksi kevyemmällä hankintamenettelyllä.
Kehitetään julkisia palveluita alueilla. Yrittäjyyteen ja innovaatioihin liittyvät neuvontapalvelut ja TE-toimistojen työvoimapalvelut on järjestettävä tavalla, joka tukee henkilökohtaisen ja laadukkaan palvelun saamista. Esimerkiksi korkeakoulutetuille on turvattava asiantuntevat työvoimahallinnon palvelut. Jatkossa on kartoitettava tarkkaan, mitkä palvelut tuotetaan alueella ja mitkä kootaan laajemmiksi valtakunnallisiksi kokonaisuuksiksi. Sähköisten palveluiden tasoa ja määrää on kasvatettava.
Alueelliset koulutuspalvelut on turvattava. Aluetta on koulutuksen kannalta katsottava kyllin laajassa mittakaavassa ja pieniä yksiköitä ja korkeakouluja yhdistettävä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Näin ne kykenevät tarjoamaan alueen elinkeinoelämälle TKI-palveluita sekä kilpailemaan koulutuksen laadussa ja monipuolisuudessa suurten kaupunkien koulutusorganisaatioiden kanssa.
11
Infrastruktuuria kehitetään valtakunnallisesti. Liikenneyhteyksien on toimittava tarkoituksenmukaisesti. Niitä kehitetään erityisesti ongelma-alueilla ruuhkautumisen välttämiseksi. Samalla edistetään julkisten liikennevälineiden kehittämistä. Myös tietoliikenneyhteyksien toimivuus läpi Suomen turvataan.
Ammattikorkeakoulut Suomessa (v. 2012):
ROVANIEMI
Tradenomikoulutusta järjestetään tällä hetkellä 23 ammattikorkeakoulun lähes 50 yksikössä. Ammattikorkeakouluja kaikkiaan on Suomessa 27 ja niillä on yli 160 toimipistettä.
TORNIO KEMI
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola * Diakonia-ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu * Hämeen ammattikorkeakoulu * Humanistinen ammattikorkeakoulu Högskolan på Åland * Jyväskylän ammattikorkeakoulu * Kajaanin ammattikorkeakoulu * Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu * Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu * Kymenlaakson ammattikorkeakoulu * Lahden ammattikorkeakoulu * Laurea-ammattikorkeakoulu * Metropolia Ammattikorkeakoulu * Mikkelin ammattikorkeakoulu * Oulun seudun ammattikorkeakoulu * Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu * Poliisiammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu * Saimaan ammattikorkeakoulu * Satakunnan ammattikorkeakoulu * Savonia-ammattikorkeakoulu * Seinäjoen ammattikorkeakoulu * Tampereen ammattikorkeakoulu * Turun ammattikorkeakoulu * Vaasan ammattikorkeakoulu * Yrkeshögskolan Novia *
OULU RAAHE
KAJAANI KOKKOLA
VAASA JOENSUU
KUOPIO
JYVÄSKYLÄ
MIKKELI PORI
TAMPERE LAPPEENRANTA
TURKU KOTKA
HELSINKI
Kuva: Tradenomikoulutuksen toimipisteet Suomessa.
Tähdellä merkityissä ammattikorkeakouluissa järjestetään tradenomikoulutusta
12
8. Yhteiskuntavastuullisuus Läpinäkyvä, vastuullinen ja hyvinvointia tukeva toiminta edistää tuloksellisuutta parhaiten. Valtionhallinnon toimet eivät yksinomaan riitä kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan toteuttamiseen vaan se edellyttää vuorovaikutteista yhteistyötä niin elinkeinoelämältä, työmarkkinajärjestöiltä kuin alueellisilta toimijoiltakin.
Harmaan talouden kasvu on pysäytettävä.
en laiminlyönti. Yksittäisen työntekijän näkökulmasta korvaamattomat ylityöt ovat huomattava harmaan talouden esiintymismuoto, joihin on puututtava.
Yrityksiä valvovien viranomaisten toimintaedellytyksiä on parannettava. Erityisesti tilaajavastuulain toteutumista on parannettava sanktioimalla velvollisuuksi-
Elinkeinoelämän on toiminnassaan sitouduttava toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.
Yritysten on muutostilanteissa kannettava vastuu työntekijöistä ja alueen elinvoimaisuudesta. Hyväksi koettuja toimintamalleja on pystyttävä hyödyntämään jatkossakin. Vapaaehtoinen muutosturva on yksi keino. Yhteistyö alueen eri toimijoiden kanssa on tärkeää, jotta rakennemuutoksiin pystytään reagoimaan ennakoivasti vaikuttavilla, yhteisesti toteutetuilla kehittämisaskelilla.
INFO
Sopimuskulttuuria on kehitettävä. Henkinen pääoma saadaan muutettua tuottavuuden kasvuksi työelämää kehittämällä. Sama ratkaisu on merkittävä myös työurien pidentämisessä. Kolmikantainen sopimusyhteiskunta on etu elinkeinoelämälle: vakaus, ennustettavuus, joustavuus ja kyky tavoitella laajalla rintamalla yhteistä kehityssuuntaa ovat erinomaisia kilpailuvaltteja Suomelle.
Korvaamattomat ylityöt ovat osa harmaata taloutta Korvaukseton ylityö vaikuttaa ansioihisi tai tulevaan eläkkeeseesi. Korvaukseton yityö pienentää myös kaikkia ansiosidonnaisia etuuksia, kuten vanhempainvapaakorvauksia ja sairauspäivärahaa.
Harmaiden ylitöiden vaikutus yksilön talouteen Ikä
30 vuotta
45 vuotta
Palkka (eur/kk)
3500
5500
Kirjaamaton ylityö/viikko
3 tuntia
3 tuntia
Eläköitymisikä
65 vuotta
65 vuotta
Bruttoansiomenetys loppu-uralla
157 000 euroa
140 000 euroa
Vaikutus eläkkeeseen
- 133 euroa/kk
- 200 euroa/kk Lähde: YTN
13
9. Tradenomit työelämässä – visio Tradenomitutkinto on arvostettu kansainvälinen BBA -tutkinto, joka on kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksytty ja tunnustettu alempi korkeakoulututkinto. Vastaavasti Tradenomi (ylempi AMK) -tutkinto on vakiinnuttanut asemansa ylempänä korkeakoulututkintona, joka antaa statuksen mukaisen mahdollisuuden jatko-opintoihin ja uralla etenemiseen. Tutkinnoilla on myönteinen julkisuuskuva ja niiden tuoma pätevyys- ja osaamistaso tunnetaan yleisesti yhteiskunnassa sekä työ- ja elinkeinoelämässä. Tradenomi arvostaa koulutustaan ja hänellä on halu toimia tutkintonsa tunnettuuden edistämiseksi.
Tradenomit työskentelevät laaja-alaisesti erilaisissa liiketalouden, hallinnon ja tietotekniikan tehtävissä. Vahvan asiantuntijakoulutuksen saaneet ammattilaiset tuovat liiketaloudellista osaamista työyhteisöönsä. Tradenomi työllistyy myös yhä useammin yrittäjäksi. Usein tradenomien yritykset ovat kasvuintensiivisiä ja niiden toiminta on kansainvälistä.
INFO
TRAL:n yrittäjäpalvelut Tradenomitutkinto antaa erinomaiset valmiudet oman yritystoiminnan pyörittämiseen ja TRAL:n jäseninä on myös kasvava joukko yrittäjiä. TRAL:n yrittäjäjäsenille on tarjolla oma jäsenlajinsa, yrittäjäjäsen, jonka kautta myös yrittäjät voivat järjestäytyä TRAL:n jäseniksi. Yrittäjäjäsen voi hyötyä ammatillisesta verkottumisesta ja osaamisen kehittämisestä osallistumalla TRAL:n toimintaan ja tapahtumiin tradenomijäsenten tapaan. He voivat myös hyödyntää jäsenkortilla saatavia etuja.
14
Lähteet Akava 2009. Lisää onnistuneita työvuosia! Akavan keinot työurien pidentämiseksi. Akava. 2011. Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa. Selvitys akavalaisten liittojen jäsenistössä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2010. Osaava ja luova Suomi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:15. Opetusministeriö. 2008. Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:38.
Valtiontalouden tarkastusvirasto. 2009. Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 188/2009. Verkkosivustot ja –portaalit: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, www.etla.fi
Ammattikorkeakoululaki, Asetus ammattikorkeakouluopinnoista
Opetusministeriö. 2007. Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista. Liiketoimintaosaamisen selvitysryhmän raportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:38.
Kuntaliitto, www.kuntaliitto.fi
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. 2011. Ammattikorkeakoulujen yrittäjyyden kehittämistä koskevat suositukset.
Teknologiateollisuus. 2010. Digitaalinen Suomi 2020. Älykäs tie menestykseen.
Koulutuksen tutkimuslaitos, http://ktl.jyu.fi
Eduskuntatiedotus. 2011. Suomen kymmenen kipupistettä. Tulevaisuusvaliokunnan kannanotto.
Teknologiateollisuus 2011. Softaa koneisiin! Ohjelmistoosaaminen suomalaisen teollisuuden uudistajana. Tuomo Nikulainen, Jyrki Ali-Yrkkö, Timo Seppälä.
Palkansaajien tutkimuslaitos, www.labour.fi
Tradenomiliitto TRAL ry:n jäsentutkimukset
Tilastokeskus, www.tilastokeskus
Tradenomiliitto. 2011. Elinkeinopoliittisen ohjelman taustakysely.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, www.ely-keskus.fi
Elinkeinoelämän keskusliitto EK. 2010. Menestyksen eväät. Elinkeinoelämän keskusliitto EK. 2010 ja 2011. Oivallus. 2. väliraportti ja loppuraportti. EVA. 2010. Mainettaan parempi työ. Kymmenen väitettä työelämästä. EVA. 2010. Työelämän kulttuurivallankumous. EVAn arvo- ja asennetutkimus 2010. Maabrändivaltuuskunta. 2010. Tehtävä Suomelle. Valtuuskunnan loppuraportti. Opetushallitus. 2011. Ministeriöiden tulevaisuuskatsausten analyysi osaamisen ja koulutuksen kehittämisen näkökulmasta. Yli-insinööri Matti Ropponen Opetushallituksen Koulutus- ja tutkintotoimikuntayksikkö 11.2.2011. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2010. Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen. Selvityshenkilöiden raportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:23.
Tuottavuuden pyöreä pöytä. 2011. Tulevaisuus tehdään työpaikoilla – toimialoilta vauhtia tuottavuuden ja työelämän laadun kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2010. 52 eriKOKOista aluetta. Valtioneuvosto. 2011. Hallitusohjelma. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011. Valtioneuvoston kanslia. 2010. Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. Valtioneuvoston kanslia. 2010. Suomi 2020 – Tuumasta toimeen. Kasvutyöryhmän loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 11/2010.
15
Tradenomiliitto TRAL ry
TRADENOMI ASIANTUNTIJA. YHDISTÄVÄON TEKIJÄ.
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 020 155 8800 fax 020 155 8809 toimisto@tral.fi www.tral.fi
Lisätiedot elinkeinopoliittisesta ohjelmasta ja edunvalvonnasta: Johanna Tuovinen, asiamies johanna.tuovinen@tral.fi tai p. 020 155 8803