Trafiikki-museoiden asiakaslehti 2017 NRO 21
HEY HO, LET’S GO! ARTO NYBERG JA PUNK-NUORUUS S. 4 VALEMEDIA, VASTAMEDIA, EPÄMEDIA S. 11 VITRIINEISTÄ WOW-ELÄMYKSEEN S. 20 1
TRAFIIKKI-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA HELENA PÄRSSINEN
Kauan eläköön innovatiivinen, uudistuva museo! ”Ajassa elävä ja toiminnallinen museo on nykyaikaa. Museot uu distuvat ja houkuttelevat yhä uusia kohderyhmiä”, toteaa museon johtaja Marjo Mikkola Tekniikan museon uuteen Tekniikan maa näytte lyyn liittyen. Sama pätee kaikkiin kymmeneen Trafiikkimuseoon. Museoiden kehittyminen yhä laajaalaisemmiksi instituutioiksi haastaa kehittämään tuttuja toimintamalleja ja pohti maan uusia lähestymistapoja menneisyyden esittämiseen. Konkreettinen esimerkki uusista esittämistavoista on Trafiikkimuseoiden Minuutiksi mu seoon videosarja. Se on museoverkostomme lahja satavuotiaalle Suomelle, ja nostammekin videoissa esille 52 upeaa hetkeä suomalaisille tutuista kulkupeleistä ja äänimaisemista aina teknologian uhkakuviin. Videot julkaistaan Trafiikkimuseoiden YouTubekanavalla. Luvassa on uusi videoelämys vuoden 2017 jokaisena perjantaina. Museot uudistuvat myös entistä monitahoisempien näyttelyiden myötä. Trafiikki museoista Tekniikan museo ja Radio ja tvmuseo Mastola uudistavat tänä vuonna perusnäyt telynsä. Mastolan uusi näyttely uudistettiin tiiviissä yhteistyössä asiakasraadin kanssa. Ker romme lisää Lahdessa tehdyistä oivaltavista ratkaisuista sivuilla 26–27. Tekniikan museon syksyllä avautuva Tekniikan maa näyttely on ennennäkemätön projekti museomaailmassa. Kokonaisvaltaisen näkemyksen Suomen tiestä teknologian huippumaaksi esittävän näyttelyn suunnittelu ja toteutustyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä alan asiantun tijoiden ja merkittävien teknologiayritysten kanssa. Yhteistyömalli ulottuu aina rahoitukseen saakka, sillä Tekniikan maa on toteutettu 100 prosenttisesti museon ulkopuolisilla varoilla. Kurkistamme näyttelyn kulisseihin sivuilla 20–22. Kevään korvalla ei sovi unohtaa kukkaan puhkeavaa luontoa. Tiesitkö, että suomalainen rautatiepuistokulttuuri kukoisti menneillä vuosikymmenillä tavalla, jota ei ole muualla maail massa nähty? Sivuilla 9–10 selviää muun muassa, kuka on KukkaKalle, ja mitä tekemistä hä nellä on rautatieomenapuun kanssa. Inspiroivia lukuhetkiä!
Ps. Minuutiksi museoon videosarja löytyy YouTubesta osoitteesta bit.do/trafiikki-youtube
2
Trafiikki-lehti on Trafiikki-museoiden asiakaslehti. Trafiikki-museot ry:n
Tässä lehdessä
jäsenet ovat liikenteen ja viestinnän alan museoita. Yhdistykseen kuulu-
s. 4 Kaaosta, Hilsettä ja punkia
vat Forum Marinum, Mediamuseo Rupriikki, Mobilia, Postimuseo, Päivälehden museo, Radio- ja tv-museo
”Ei tarvinnut osata soittaa, jotta pystyi perustamaan bändin. Ei tarvinnut olla ammattitoimittaja, jotta sai kirjoittaa lehteen”, kertoo Arto Nyberg punknuoruudestaan.
Mastola, Suomen Ilmailumuseo, Suomen merimuseo, Suomen Rautatiemuseo ja Tekniikan museo. Päätoimittaja: Helena Pärssinen Toimitussihteerit: Tiina Jantunen, Laura Silvonen Avustajat: Johanna Aartomaa, Otto Holmborg,
s. 11 Klikkijournalismi ennen ja nyt
Mitä ovat vale, vasta ja epämediat? Kenellä itse asiassa on oikeus kutsua itseään mediaksi?
Elina Ijäs, Pia Illikainen, Saara Klemetti, Riikka Lamminen, Päivi Lehtovirta, Saana Palamaa, Outi Penninkangas, Teemu Siltanen, Tiia Tiainen
s. 20 Sukellus teknologian syövereihin
Toimitus:
Mistä on sähkövatkain tehty? Tekniikan museon uusi näyttely vie museovieraan kodista syvälle teknologian syövereihin ja teollisuuden menetelmiin.
Drama Queen Communications Ulkoasu: Nina Kannisto Kannen kuva: Asko Taina/ Drama Queen Communications
s. 7
Suomi turvassa
Toimituksen yhteystiedot:
s. 9
Puistokulttuurin kukoistusta
www.trafiikki.fi
s. 14
Trafiikki-tärpit kartalla!
Julkaisija: Trafiikki-museot ry
s. 16
Tykkien jylinästä eläkkeelle
s. 18
Kekkonen ja Koivisto Kultarannan kyydissä
s. 23
Ilmailu maailmankuvan avartajana
s. 26
Opas vaihtoon nappia painamalla
info@trafiikki.fi
Painos: 9000 kpl Painopaikka: Eura Print 13. vuosikerta Trafiikki-lehti ilmestyy kerran vuodessa ISSN 1796-0304 (painettu) ISSN 1796-0037 (verkkolehti)
3
Nybergille punk ei ollut kapinaa, vaan antoi luvan tehdä itse mitä vain.
4
TEKSTI: TEEMU SILTANEN KUVAT: ASKO TAINA
Hey ho, let’s go! Punk saapui Suomeen vuonna 1977 ja mullisti täkäläisen kulttuurin. Ramones, Clash ja Sex Pistols ravisuttivat asenteellaan kokonaisen sukupolven elämää ja sytyttivät todellisen kulttuurivallankumouksen. Punkin pyörteissä oli myös tuttu tv-kasvo Arto Nyberg.
”Kun vein Sex Pistolsia musiikintunnille,
minulle nipun osoitteita. Ensimmäiseksi kir
Tie toimittajaksi Kaaoksen kautta
opettaja laittoi levyraadit tauolle muutamak
joitin kirjeen, jossa kysyin, voitaisiinko vaih
1970luvun lopun Viialassa ei ollut liiaksi
si viikoksi. Olin kuulemma soittanut Suomen
taa levyjä”, Nyberg kertoo.
tekemistä. Esimurrosikäinen Nyberg pelasi ke
valtion kieltämää musiikkia”, Arto Nyberg muistelee.
Verkostot levisivät, kun osa antoi nuo
säisin jalkapalloa, talvisin jääkiekkoa ja lop
ren suomalaisen osoitteen eteenpäin. Nyberg
puaika kului kirjastossa, jossa oli varsin hyvä levykokoelma.
Nybergille punkissa ei ollut kuitenkaan
lähetti maailmalle ensisijaisesti Tampereen
kyse kapinasta rehtoria tai vanhempia vastaan.
Epe’s Music Shop levykaupasta ostamaansa
”Televisiossa oli kaksi kanavaa, Yle soit
Punk oli mullistavaa, sillä se antoi luvan tehdä
hard core punkia, kuten Terveitä käsiä ja Riis
ti populaarimusiikkia vain kaksi tuntia viikos
itse – mitä vain.
tettyjä.
sa ja matka lähimpään kaupunkiin oli turhan
”Ei tarvinnut osata soittaa, jotta pystyi pe
”Kun lähetin yhden seitsemäntuumaisen
pitkä. Punkin teeitsekulttuuri löi todella läpi
rustamaan bändin. Ei tarvinnut olla ammatti
singlen jenkkeihin, vastauksena saattoi tul
henkisessä Kekkoslovakiassa. Miksi ihmeessä
toimittaja, jotta sai kirjoittaa lehteen.”
la kolmekin LP:tä. Levyt olivat huomattavas ti halvempia vapaassa lännessä.”
Kirjeitä ja musiikkia maailman
Nybergillä oli kirjekavereita muun muas
toiselta laidalta
sa IsossaBritanniassa, Brasiliassa ja Yhdys
Eppu Normaalin ja Pelle Miljoonan myö
valloissa. Hän kirjoitti ja luki kirjeet sanakir
tä suomeksi laulamisesta tuli suosittua, ja uu
jan avulla.
sia bändejä perustettiin jokaiseen taajamaan ja
”Kirjeenvaihto avasi kokonaisen maail
kylään. Vaikka monet bändit jäivätkin lyhyt
man. Missä ihmeessä on São Paulo? Millais
ikäisiksi, levyjä julkaistiin enemmän kuin
takohan siellä voi olla?”
koskaan. Ulkomaisia levyjä ei kuitenkaan
Lentopostin lähettäminen ei ollut ilmais
löytynyt edes suurimpien kaupunkien musiik
ta. Kulttuurivaihto veikin nuoren Nybergin vä
kikaupoista. Kulttuurisen köyhyyden siivit
häiset rahat.
tämänä Nyberg kirjoitti satoja kirjeitä, minkä
”Varsinkin britit saippuoivat tai vaha
johdosta hänen levyhyllyynsä kertyi musiikkia
sivat postimerkkinsä, jottei postileima tarttu
ympäri maailman.
nut kunnolla. Näin saman merkin pystyi käyt
”Kiitos kuuluu Voitto Vaskolle, joka antoi
tämään useita kertoja.”
5
nysvätä kotona, kun pystyi tekemään mitä vain?” Punkin kulttuurivallankumous vei Nyber gin Matti Saarisen apupojaksi toimittamaan Kaaoslehteä. ”Näin jälkeenpäin katsottuna nuo lukio ikäisen kokemukset veivät minut nykyiseen ammattiini. Ja mikä olisikaan parempaa toi mittamista kuin kopioiminen englanninkieli sestä lehdestä?”, Nyberg veistelee. Soundi ja Hilse olivat ainoita medioita, joissa kerrottiin punkista muutenkin kuin yh teiskunnallisena häiriönä. Punklehdillä oli tärkeä osa Nybergin elämässä. ”Kun Hilseessä mainittiin Kurt Vonnegut, luin saman tien kaikki hänen kirjansa. Juuri punkkulttuurin ansiosta aloin ihmetellä asioita ja ilmiöitä.” Nyberg lopetti Kaaokseen kirjoittamisen lukion jälkeen, kun hän suuntasi Jyväskylään puheviestinnän ja tiedotusopin opintoihin. ”Kun Sielun Veljet heitti opiskelijabileissä keikan, punk oli erittäin vahvasti läsnä.” Punk oli paljon enemmän kuin musiikki genre. Nyberg muistuttaa, että punk heijastui kaikkeen kulttuuriin, kuten elokuviin. ”Kaurismäen veljesten elokuvissa rähjäi set rokkarit nähtiin elokuvatähtinä. Nykyisin punkin tee itse asenne näkyy päivittäin esi merkiksi sosiaalisessa mediassa. Punkin varjo heijastuu kauas.” Pienlehtiä ja Punkpostia! Opiskeluaikana Nyberg myi suurimman osan levykokoelmastaan. ”Nykyisin osa noista levyistä olisi satojen eurojen arvoisia, mutta ne tuli myytyä muuta milla markoilla”, Nyberg nauraa. Kirjeet kulkivat kuitenkin mukana muu tosta toiseen. Osaan näistä kirjeistä pääsee tu tustumaan Postimuseon Pienlehtiä ja Punkpostia näyttelyssä museokeskus Vapriikissa 17.11.2017–4.11.2018. ”Istuin lattialla lukien kirjeitä. Ihmettelin, kuinka olinkaan tehnyt tuon ikäisenä jotain noin viisasta. Ainoa asia mikä harmittaa on se,
Nybergin kolme punkbiisiä:
ettei kirjekavereihin tullut pidettyä tiiviimmin
1. Ramones: Blitzkrieg Bop
yhteyttä”, Arto Nyberg kertoo.
6
2. Lama: Väliaikainen 3. Se: Punk on typerää
TEKSTI: LAURA SILVONEN KUVAT: MOBILIA/MARTTI KORHONEN
Pirssikyydistä Cadillacin rattiin Suomalaisten hälytysajoneuvojen historia on täynnä uskomattomia tarinoita. Mobilian Suomi turvassa 100 vuotta -teemanäyttelyssä voi tutustua ajokkeihin, jotka ovat taanneet kansamme turvallisuuden. Näyttelyssä on esillä poliisi ja paloautojen li säksi ambulansseja sekä armeijan ja tullin ajo neuvoja.
mäki Mobiliasta.
Kalusto uusiksi hamsteritarroilla
Moottoriajoneuvojen merkitys kansakun
Ensimmäinen poliisiauto otettiin Suomessa
tamme turvallisuudelle on ollut ratkaiseva, sil
käyttöön vuonna 1906. Seuraavana vuonna au
”Tämä on ensimmäinen Mobiliassa järjes
lä ne nopeuttivat ja tehostivat pelastustoimen
toja oli kaksi. Ennen toista maailmansotaa käy
tettävä puhtaasti hälytysajoneuvoihin keskitty
piteitä, mutta myös mahdollistivat suurempien
tössä oli nelisenkymmentä poliisiautoa. Autot
vä näyttely”, kertoo amanuenssi Kirsti Lehto-
joukkojen liikuttelun paikasta toiseen.
olivat aluksi siviiliautoja, sillä hälytyslaitteet ja tunnuskilvet yleistyivät vasta 1950luvulla. 1920–30luvuilla oli tavallista, että polii si saapui rikospaikalle pirssillä, olipa jokunen poliisi jopa edelliseltä ammatiltaan taksikuski. ”Autoista oli pulaa, joten taksikuskeja pal kattiin poliiseiksi. Auton omistaja oli valtiolle lottovoitto, sillä poliisilla ei ollut varaa hank kia tarvittavia ajoneuvoja”, Lehtomäki kertoo. 1920luvulla ajoneuvojen tarve lisääntyi. Kieltolaki työllisti poliisia, mutta lain tehok kaaseen valvontaan ei ollut mahdollisuuksia. Etenkään, kun salakuljettajilla oli käytössä vir kavaltaa tehokkaampia ajoneuvoja. 1922 tilan netta ryhdyttiin tasoittamaan takavarikoimalla alkoholin salakuljetuksessa käytetyt ajoneuvot
Renault Goelette oli tyypillinen 50- ja 60-lukujen mustamaija. Virkauransa jälkeen se on nähty muun muassa Pelle Hermannista tutun taikuri Maxin autona.
7
SUOMI TURVASSA 100 VUOTTA -NÄYTTELYSSÄ ON ESILLÄ YLI 30 1920–2000-LUVUILLA SUOMESSA KURVAILLUTTA AJONEUVOA SEKÄ VANHAA FILMIMATERIAALIA ARMEIJA, POLIISIN JA PALOKUNNAN TOIMINNASTA. NÄYTTELY MOBILIASSA 17.3.–17.12.2017.
valtiolle. Viidessä vuodessa autoja oli taka varikoitu parisensataa. Pääosa ajoneuvoista huutokaupattiin ja va roilla hankittiin ajoneuvoja poliisin käyttöön. ”Poliisi poimi kuitenkin rusinat pullasta,
Vuonna 1938 hämeenlin nalainen liikennöitsijä Jaakko Vekka osti Hämeenlinna– Aulankolinjalle
uuden
Volvomerkkisen
linjaauton.
ja esimerkiksi Helsingissä virkavalta saattoi
Jo seuraavana vuonna uuden
kurvata rikospaikalle avomallisella V8 Cadil
karhea ajokki joutui isänmaan
lacilla tai Stutzilla”, Lehtomäki toteaa.
palvelukseen.
1960luvulla poliisin ajoneuvokantaa kar
”Armeijalla ei ollut tarvit
tutettiin myös Niilo Tarvajärven käynnistä
tavaa sairaankuljetuskalustoa,
mällä hamsteritarrojen myynnillä. Kampanjan
joten se hankittiin yksityisiltä
ansiosta poliisi sai vuonna 1967 käyttöönsä 58
liikennöitsijöiltä. Vuoden 1939
uutta ajoneuvoa.
loppuun mennessä yli kolman nes liikennöitsijöiden linjaautoista oli armei
Linja-auto, ambulanssi ja filmitähti
jan käytössä. Yksi näistä oli Vekan Volvo”,
Jos poliisiautojen historia on täynnä mielen
Lehtomäki kertoo.
1920-luvun alussa Lielahden VPK:lle hankittu Benz-Gaggenau. Tuohon aikaan paloautot olivat avomallisia, joten niiden tarjoama kyyti oli etenkin talvella kylmää.
Vekan veljesten käyttöön tykkien vaiettua. Rauhaisaa taivalta jatkui kuitenkin vain vuoteen 1941, jolloin jatkosota pakotti sen ta
kiintoisia käänteitä, eivät ambulanssit jää ver
Ambulanssilinjaautoista poistettiin penkit,
kaisin sotatantereelle. Tällä kertaa Volvo toimi
tailussa virkaveljiään huonommiksi. Yksi kiin
ja tilalle asetettiin paareja kahteen kerrokseen.
ambulanssina. Runsaan vuoden komennuksen
nostavimmista tapauksista on esillä Mobilian
Volvo toimi ensimmäisellä sotakomennuksel
jälkeen auto palasi jälleen tutulle reitilleen, ja
näyttelyssä.
laan mittauspatterin äänenmittausautona. Talvi
se kuljetti ihmisiä aina vuoteen 1961 saakka.
sodan loppuvaiheessa se todennäköisesti siirret
Vielä eläkepäivilläänkin Volvo on ilahdut
tiin sairaankuljetustehtäviin.
tanut suomalaisia. Se on nähty muun muassa
Ajokki palautettiin
Talvisota, Manillaköysi, ja Pikkusisareloku vissa. Vuonna 2013 virkeä vanhus oli mukana Kangasalla järjestetyllä Evakkovaelluksella.
Arvokkaasti ikääntynyt Volvo on nähty maantiellä, sotatantereella ja valkokankaalla.
8
Aikanaan asemapuistoihin panostettiin, jotta ihmisten oli mukava odotella junia. Kuva Haapamäen asemalta. Kuva: U. Lappi, Suomen Rautatiemuseo.
TEKSTI: RIIKKA LAMMINEN
Kukkia koko rataverkon varrelle
Suomalainen junamatkustaja on saanut nauttia poikkeuksellisen hienosta puistokulttuurista. Valtion Rautateiden arkkitehti Pirjo Huvila ei
VR:n ensimmäisellä pääjohtajalla, valtioneu
joka oli itsekin aikanaan kausitöissä keskus
säästele sanojaan kehuessaan suomalaista rau
vos G. Strömbergillä oli oma huvila. Innokas
puutarhalla.
tatiepuistokulttuuria.
puutarhaharrastaja halusi seurata läheltä myös
”Se on laajuudeltaan ainutlaatuista. Muis
VR:n taimiston toimintaa.
”Kevät oli aina aikamoista rumbaa: kasvit pakattiin puulaatikoihin ja lähetettiin asemil
sa Pohjoismaissa puistokulttuuria on jonkin
”Myöhemmin muihinkin maakuntiin pe
verran, muttei lainkaan yhtä tasokasta. Suo
rustettiin pienempiä taimistoja, mutta keskus
men tarina on uniikki ja hieno”, Huvila ylistää.
puutarhassa tehtiin kaikki suunnitelmat ja kas
Tuolloin keskuspuutarha sijaitsi jo Tuu
Valtion Rautateiden keskuspuutarha pe
vatettiinkin iso osa kasveista”, kertoo Suomen
sulan Nuppulinnassa, jonne se muutti lopul
rustettiin vuonna 1874 Hyvinkäälle, jossa
Rautatiemuseon amanuenssi Leila Herranen,
lisesti vuonna 1962. Keskuspuutarhaa ei siir
le ympäri Suomea”, muistelee Herranen, joka työskenteli puutarhalla kesät 1973 ja 1974.
9
retty hetkessä, vaan maineikkaan ylipuutarhuri
henkilökunta. He eivät aina olleet multasormia.
Kalle Jokelan johtama operaatio oli aloitettu jo
Liian hankalahoitoisia kasvit eivät siis voineet
13 vuotta aiemmin. ”KukkaKallea” on kiittämi
olla”, Herranen muistuttaa.
nen myös riippuvaoksaisista omenapuista, joita näkyi junan ikkunasta koko rataverkon varrel
Liikennepaikat myös kilpailivat keskenään asemiensa kauneudesta.
la. Pohjoisessakin viihtyvän, kauniin ja kestävän
”Joku asemista aina voitti kunniataulun,
omenapuun Jokela risti ”rautatienomenapuuksi”
joka ripustettiin aseman seinälle yleisön nähtä
(Malus prunifolia Hyvingiensis).
väksi”, Pirjo Huvila kertoo.
Rautatiemuseon pihapiiri on pian kaikkien taskussa Suomen Rautatiemuseon kesän 2017 uutuus
Sotien jälkeen 1960luvulla liikennepaikko
on mobiilipalvelu, jonka avulla voi tutustua
Puistoista parkkipaikoiksi
jen määrä radan varressa oli enimmillään: noin
Kestävyys olikin yksi kasvien tärkeimmistä omi
1500. Lähes jokaisella oli puistoalue tai pienem
”Museo ja kahvilakävijät pohtivat usein
naisuuksista asemapuistoissa. Lajikkeet valittiin
piä istutuksia, joista VR:n puutarhaosasto huo
alueen historiaa, joten kysyntää palvelulle
niin, että niitä voitin käyttää koko rataverkol
lehti. Nykyään on toisin.
on”, uskoo Rautatiemuseon näyttelypäällikkö
la. Valikoima oli melko suppea, ja erikoisuuk
Nuppulinnan
keskustaimisto
lopetettiin
museoalueen historiaan.
Marina Bergström.
sia käytettiin vain mausteena. Tyypillisiä kasveja
vuonna 2002, ja toiminta ulkoistettiin. Siinä mis
Moni museo hyödyntää jo Suomen Mu
ovat olleet muun muassa muotoon leikatut ora
sä ennen tehtiin komeita puistosuunnitelmia, ny
seoliiton ja Momeo Oy:n yhdessä kehittämää
pihlaja ja syreenipensaat sekä angervot ja puis
kyään puhutaan lähinnä maisemoinnista.
Seinätön museo alustaa. Helatorstaina se ote
toruusut.
”Aika ajoi puistojen ohitse. Ne joutuivat te
taan käyttöön myös Rautatiemuseossa. Pal
Lehtipuista istutettiin perinteisiä koivuja,
kemään tilaa parkkipaikoille ja pyöräparkeille.
velu ei vaadi erillistä sovellusta, vaan se toi
lehmuksia ja vaahteroita, havupuista taas pihta
Nykyään ei aina ole edes kukkaaltaita. Monessa
mii selaimen kautta kaikilla älypuhelimilla ja
ja lehtikuusia sekä sembramäntyjä.
paikassa ei tosin olisi henkilökuntaakaan kasveja
tableteilla. Palvelu on karttapohjainen sivus
hoitamassa”, Herranen pohtii.
to, joka esittelee rakennusten historiaa ja rau
”Linjapuutarhurit kiersivät asemia, mut
tatieläisten elämää.
ta päivittäisestä hoidosta vastasi asemien oma
”Museo sijaitsee HankoHyvinkäärauta tien entisellä asema ja varikkoalueella, joka toimi pitkään myös rautatieläisten asuinaluee na. Moni luulee, että rakennukset on tuotu tän ne muualta”, Bergström kertoo ja oikaisee toi senkin väärän käsityksen. ”Asemarakennus ei ole Hyvinkään vanha asema, vaan oikeasti se on uusi asema”, Bergström kertoo 1873 val mistuneesta asemarakennuksesta. Alue ja asema rakennettiin 1870luvul la, kun yksityinen HankoHyvinkäärautatie otettiin käyttöön. Parin vuoden päästä valtio Rautatieläinen kasteli asemapuistoa Kotkan rautatieasemalla 1950-luvulla. Kuva: Suomen Rautatiemuseo.
lunasti radan itselleen, ja uusi asemarakennus jäi muuhun käyttöön. Kaupungin ainoana ase mana jatkoi alkuperäinen, vuonna 1862 val mistunut VR:n rakennus, jossa asematoimin
MINUUTIKSI MUSEOON! HALUATKO KUULLA LISÄÄ RAUTATIEMUSEOSTA JA PUUTARHOISTA? TRAFIIKKI-MUSEOT JULKAISEVAT
”Seuraavat sata vuotta tämä oli rautatie
SATAVUOTIAAN SUOMEN KUNNIAKSI 52-OSAISEN MINUUTIKSI
läisten asuinkäytössä. 1970luvulla Rautatie
MUSEOON -VIDEOSARJAN. UUSI VIDEO ILMESTYY YOUTUBEEN
museo muutti tänne Helsingistä”, Bergström
JOKA PERJANTAI. ETSI SIIS YOUTUBESTA TRAFIIKKI-
kertaa.
MUSEOT JA HYPPÄÄ MUKAAN SEIKKAILUUN!
10
ta jatkuu yhä.
TEKSTI: RIIKKA LAMMINEN
Valemedia, vastamedia vai epämedia? Edes valemedioista keskusteleminen ei ole ongelmatonta. Ei saisi antaa näkyvyyttä, muttei niitä voi vaieta hiljaiseksikaan. Myös sanavalinnoilla on merkitystä.
11
Oxfordin sanakirjojen toimituksen valinta
Mikä on media?
vuoden 2016 sanaksi oli ”posttruth”, totuu
Sanojen merkitys puhutti Päivälehden museon
toissa, eivät oikeastaan ole medioita lainkaan.
denjälkeinen. Sana vilisi tiuhaan medioissa
Mediamaanantaitilaisuudessa, jossa Noppari
Itse puhun epämedioista”, Muraja sanoo ja
etenkin brexitin ja Yhdysvaltain presidentin
keskusteli toimittajien Juha Vainion, Tuomas
huomauttaa, että myös termi valtamedia on on
vaalien yhteydessä. Termi viittaa siihen, kun
Murajan ja Johanna Vehkoon kanssa. Tilai
gelmallinen, koska se sisältää sanan valta.
mielipiteet, tunteet ja jopa valheet syrjäyttävät
suuden teema, ”valemediat ja faktantarkistus”,
totuuden ja tieteen. Joidenkin mielestä sanaa ei
herätti kysymyksiä. Millä termillä ilmiöstä pi
Laatu vai klikit?
pitäisi käyttää lainkaan. Moni uskoo, että mitä
täisi puhua?
Elina Nopparin mukaan valtamedia oli aiem
”Ne, jotka eivät pitäydy totuudessa ja fak
Noppari jakaa termin vale ja vastamedi
min neutraali, ja tarkoitti lähinnä valtavirtaa.
oihin. ”Suoranaisia valemedioita, joissa jutut
”Nyt on ehkä parempi puhua perinteisistä me
sepitetään tyhjästä, on Suomessa vielä vähän.
dioista”, Noppari myöntää.
Nämä mediat eivät pyri vaikuttamaan, vaan
Myös perinteisillä medioilla on vastuunsa
usein ne tavoittelevat taloudellista hyötyä”,
vale ja vastamedioiden nousussa. ”Onko laa
Noppari sanoo.
dunvalvonta pettänyt klikkijournalismin jyl
Yleisempiä ovat vastamediat, jotka ot tavat aiheensa muista medioista ja värittävät
lätessä?” pohtii Valheenpaljastajajuttusarjan toimittaja Johanna Vehkoo.
ne tunnepitoisiksi ja omien tarkoitusperiensä
”Valemediat eivät ole syntyneet tyhjästä.
Toimittajat Tuomas Muraja ja Juha Vainio sekä tutkija Elina Noppari pohtivat, mikä on perinteisten medioiden vastuu vaihtoehtoisten medioiden nousussa. Kuva: Ida Pimenoff, Päivälehden museo.
mukaisiksi.”Annetaan ikään kuin ohjeet, miten
Niissä on paljon samaa kuin klikkijournalis
juttu pitäisi lukea ja pyritään luomaan vahvoja
missa. Se on vain viety äärimmilleen ja val
siteitä ja yhteisöjä”, Noppari sanoo.
jastettu tiettyyn tarkoitukseen”, Elina Noppa
useammin termiä toistetaan, sitä vähemmän
esimiehenä työskentelevän Juha Vainion mie
faktoilla on painoarvoa.
lestä vastamediatermi on ongelmallinen.
Ilkan ja Pohjalaisen verkkotoimituksen
ri jatkaa. Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, ettei valemedioille saa antaa liikaa näkyvyyttä. Toi
Onko sanavalinnoilla lopulta merkitystä?
”Se korostaa vastakkainasettelua. Nämä
saalta niitä ei voi vaieta hiljaiseksikaan. ”Pi
Tampereen yliopiston tutkija Elina Nopparin
mediat haluavatkin vastustaa perinteisiä me
täisi pystyä dialogiin toisen kanssa ilman, että
mielestä on.”Sanoilla on valtaa ja isoja seu
dioita. Mielestäni se on liian salonkikelpoinen
alentaa vastapuolta”, Elina Noppari sanoo.
rauksia”, sanoo viestintätieteiden laitoksella
termi sille, että varastaa muilta aiheen ja ke
”Verkossa aktiiviset ihmiset ovat vaikutusval
työskentelevä Noppari, joka puhuu luottamuk
hystää sen omaa näkemystään tukevaksi. Tälle
tainen ryhmä. Ei ole varaa ajatella, että he ovat
senjälkeisestä ajasta. ”Individualismi korostuu
ei pidä antaa oikeutusta.”
vain joukko ölisijöitä”, hän muistuttaa.
ja perinteiset auktoriteetit kyseenalaistetaan.
Faktabaarin vastaavan toimittajan Tuomas
Maailmankatsomus polarisoituu ja tunteilla on
Murajan näkemys on jyrkin. Hän laskee medioik
yhä enemmän merkitystä.”
si vain ne, jotka sitoutuvat Journalistin ohjeisiin.
Yhä vilkkaammassa uutisvirrassa on tärkeää, että tosiasiat pystytään erottamaan mielipiteistä. Kuva: Riikka Lamminen.
12
Osattiin sitä ennenkin Vaikka valemedioista on alettu puhua vasta viime vuo sina, ei ilmiö ole uusi. Esimerkiksi 1918 sisällissota nä kyi sanomalehdissä ja välillä totuus antoi tilaa tunteelle. ”Etenkin heti kansalaissodan jälkeen lehdissä oli jut tuja, joita voisi valeuutisiksikin kutsua. Omista saavutuk sista kerrottiin asioita, jotka eivät olleet totta ja vastustajia syytettiin teoista, joita ei ollut tapahtunut”, kertoo tampe relaiskirjailija Kalevi Kalemaa. Kalemaa korostaa, että valemedia on terminä niin epämääräinen, ettei vuoden 1918 julkaisuja voi sellaise naan sen alle niputtaa. Samoja piirteitä kuitenkin löytyy. ”Jos valemediaksi ajatellaan media, joka ajaa omaa asiaansa kertomalla tarkistamattomia tietoja ja musta maalaamalla vastapuolta, niin kyllä sitä tapahtui kansa laissodan jälkeen paljon – molemmin puolin”, Kalemaa sanoo. Perättömiä
väitteitä
julkaistiin
lehdissä
myös
1930luvulla. ”Oikeistolehdistön kommunistisyytöksillä ei aina ol lut totuuspohjaa. Omanlaisiaan valeuutisia nekin”, Kale maa pohtii. Selkeimmäksi esimerkiksi suomalaisen valemedi an esiasteista Kalemaa nostaa Ernesti Hentusen (1855– 1951) julkaisut 1940luvulla. Hentunen oli populistipolii tikko, jonka julkaisemissa juorulehdissä ei juuri faktoja tarkistettu. ”Monet pitivät miestä hulluna. Hentunen oli myös herkkä ottamaan itseensä, vähän (Donald) Trumpin kal tainen siis”, Kalemaa kertoo. Hentusen julkaisuista tunnetuin oli Totuuden Torvi, mutta värikäs persoona ehti julkaista myös mm. Kova ääninen ja Minä Ulvon lehtiä. Parhaiten Kalemaa on perehtynyt Hymylehteen, jos ta hän julkaisi Hymyn maa kirjan vuonna 2006. ”Hymy on juoru ja sensaatiolehti, mutta valemedia on väärä termi. Hymyssä on aina tarkistettu faktat.” 1960 ja 70luvuilla Hymy oli Suomen merkittävin Kalevi Kalemaa naputtelee kirjoituskonetta Mediamuseo Rupriikissa. Kuva: Reetta Tervakangas/ Vapriikin kuva-arkisto.
sensaatiolehti, ja sillä oli miljoonia lukijoita. Lehden vai kutusta nykyajan klikkijournalismiin tai valemedioihin ei voi kiistää. ”Kyllähän Seiska ja muut ponnistavat pitkälti Hymyn perinnöstä. Osittain siihen samaan jatkumoon nämä uudet nettijulkaisutkin menevät.”
13
Nappaa Trafiikki-museoiden tärpit ja suuntaa seikkailuun! Signaalitorneja ja sosiaalista mediaa
Rupriikki kertoo tietoverkkojen merkityksestä, tamperelaisten viestintäyritysten muutoksista ja pelaamisen historiasta. Näyttelyssä myös pohditaan sosiaalisen median roolia arjessa. www.vapriikki.fi/rupriikki
Pienoismalleja ja virtuaalimatkoja
Liikenneviraston Liikennemaisema 100 vuotta -näyttely on esillä Suomen Rautatiemuseossa 13.5.–11.6.
Suomen Rautatiemuseo siirtyy mobiiliaikaan 25.5., kun uuden mobiilioppaan ensimmäinen osa julkaistaan. www.rautatiemuseo.fi
Etäunelmista tekniikan maahan
Tuttuja kasvoja menneisyydestä
Radio- ja tv-museo Mastolan näyttelyt kertovat suomalaisen radio- ja tv-alan historiasta niin katsojan kuin ohjelmatekijöidenkin näkökulmasta. Mastolassa voi mm. katsoa ja kuunnella menneiden vuosikymmenten suosikkiohjelmia. www.lahdenmuseot.fi > Radio- ja tv-museo
14
Tekniikan museon 11.10. aukeava uusi perusnäyttely Tekniikan maa kertoo teknologian, teollisuuden ja innovaatioiden merkityksestä Suomelle. Ennen näyttelyuudistusta museossa on esillä Etäunelmia – Yhteys yli ajan ja paikan -näyttely. www.tekniikanmuseo.fi
Viidakon sykkeestä Kultarantojen hohtoon
Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa -näyttely on esillä Forum Marinumissa läpi kesän. Syksyllä avautuva Presidenttien veneet - Kultarantojen hohtoa -näyttely kertoo presidenttien veneistä. Loppuvuoden kohokohta on Laivoja rakentamassa -näyttely. www.forum-marinum.fi
Katse taivaalle!
Vuonna 2017 Ilmailumuseo näkyy ympäri Suomen: bongaa Suomi-kuumailmapallo tai ihastele lentokoneita Kaivopuiston
Viisi ihmeellistä aarretta
lentonäytöksessä Helsingissä 9.6. www.suomenilmailumuseo.fi
Päivälehden museon Viisi ihmeellistä aarretta – Seikkailu oppikirjojen
kuviin -näyttely rakentuu suomalaisten oppikirjojen ja lapsille suunnattujen
Kuningatar Elisabet II:n postimerkkiaarteita
tietokirjojen kuvituksiin. Näyttely on esillä 31.3.–1.10. www.paivalehdenmuseo.fi
Maailman ensimmäiset, Kuningatar Elisabet II:n kokoelmaan kuuluvat postimerkit ovat esillä 28.4.–28.5. Postimuseossa. 9.6.–29.10. Merkillinen seikkailu innostaa lapsia pos-
Suomi turvassa
Mobilia juhlistaa 100-vuotiasta Suomea esittelemällä ajoneuvoja, jotka
ovat yhdessä käyttäjiensä kanssa luoneet turvallisen Suomen. Esillä on poliisi- ja
paloautoja, ambulansseja sekä armeijan ja tullin kalustoa. Suomi turvassa 100 vuotta -näyttely Mobiliassa 17.3.–17.12. www.mobilia.fi
timerkkien keräilyyn tekemisen kautta. www.postimuseo.fi
Ohoi, laiva horisontissa!
Suomen merimuseon Pienet laivat, suuret tarinat -näyttely esittelee 5.5.–29.10. itsenäisyyden ajan merenkulun historiaa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden merkeissä. www.merimuseo.fi
15
TEKSTI: RIIKKA LAMMINEN
Entistä ehompi Tarmo Suomenlinnan telakalla talven aikana kunnostettu höyryjäänmurtaja avaa taas pian ovensa yleisölle Kotkassa. Itsenäistä Suomea ei olisi ilman jäänmurtajia.
Laiva saatiin kuitenkin korjattua, ja jatko
van kannella. ”Pelastusvenekansi uusittiin ja
Rohkean väitteen esittää Suomen merimuseon
sodan aikana Tarmo osallistui Nordwindhar
pelastusveneet sekä jääjolla korjattiin”, Puus
intendentti Timo Kunttu, jolla on toki perus-
hautusoperaatioon.
tinen kertaa.
teetkin valmiina: ”Itsenäisyyden kannalta on elintärkeää,
Englannissa vuonna 1907 rakennettu murta ja jäi eläkkeelle vuonna 1970, 63vuotiaana.
Sisätiloihin ei kajota. Ne ovat yhä lä hes autenttisessa kunnossa 1950–60luvulta.
etteivät yhteydet ole riippuvaisia ulkovallois-
”Tekniikka edusti menneitä vuosikymme
”Maailmalla on pari vanhempaa jäänmurtajaa
ta. Ilman jäänmurtajia rahtiliikenne olisi miltei
niä, mutta se vanheni myös kokonsa puolesta.
museolaivoina, mutta Tarmo on tiettävästi ai
pysähtynyt talveksi. Sillä lailla yhteiskunta ei
Modernimmat laivat olivat isompia ja vaativat
noa, joka on käytönaikaisessa asussaan”, Timo
kehity”, Kunttu sanoo.
isommat väylät ja isommat murtajat”, Kunttu
Kunttu huomauttaa.
kertaa. Aktiivinen osallistuja
Telakointi mahdollistaa myös aiempaa pa remman dokumentoinnin: runko 3Dskanna
ansaituilla eläkepäivillä
Pientä pintaremonttia
taan, sisätiloissa tehdään 360aste kuvaus ja
Suomalaisten jäänmurtajien historioissa riittää
Tarmo kunnostettiin museoalukseksi Kotkan
esineistö luetteloidaan.
dramaattisia vaiheita. Värikkäin tarina lienee
telakalla vuosina 1990–92. Tämän jälkeen se
Tärkeintä on kuitenkin saada Tarmo takai
höyryjäänmurtaja Tarmolla, joka on viettänyt
ei ole perusteelliseen huoltoon päässytkään –
sin Merikeskuksen laituriin ja ovet auki ylei
rauhallisia eläkepäiviään Kotkan Merikeskus
ennen kuin nyt. Viime marraskuussa murtaja
sölle.
Vellamon laiturissa vuodesta 2008 lähtien.
hinattiin Suomenlinnan telakalle, missä sitä on
”Tarmo on ollut pari vuotta suljettuna te
kunnostettu koko talvi. Merkittävimmät korja
lakoinnin valmistelujen takia, mutta touko
ukset on tehty runkorakenteisiin.
kuun lopulla se on tarkoitus hinata takaisin”,
”Tarmo on ollut mukana lukuisissa itsenäi sen Suomen historian käännekohdissa”, Kunt tu sanoo.
”Esitutkimuksissa havaittiin korroosiota ja
Juha Puustinen sanoo ja lupaa, että ennen hei
Eikä Tarmo suinkaan ole ollut mikään si
ruostetta painolastitankeissa. Metallia on uu
näkuussa Kotkassa järjestettävä Tall Ships Ra
vustaseuraaja, vaan aktiivinen osallistuja. En
sittu, pintoja puhdistettu ja maalattu”, vene ja
ces tapahtumaa ja Meripäiviä alus on valmis
simmäisen maailmansodan aikana Tarmo palveli
laivamestari Juha Puustinen tiivistää.
vastaanottamaan kävijänsä. Entistä ehompana.
Venäjän Itämerenlaivastossa ja avusti sotaaluk
Myös ulkopinnoille on tehty pientä pinta
sia. Talvisodassa se oli Suomen puolustusvoi
remonttia, ja puusepät ovat päässeet töihin lai
mien hallinnassa ja sai itsekin tykit kannelleen. Niitä käytettiin lopulta varsin vähän, mutta jään murtaja itse koki kovia. ”Tarmo oli Kotkan satamassa ja miehis
TA KATSOTTAVISSA TRAFIIKKI-MUSEOIDEN YOUTUBE-KANAVALLA. TARMO ON YKSI 52-OSAISEN MINUUTIKSI MUSEOON -VIDEO-
tö messissä syömässä, kun kaksi pommia osui
SARJAN PÄÄTÄHDISTÄ. UUSI VIDEO ILMESTYY YOUTUBEEN JOKA
– kolmas meni ohi. 39 miestä kuoli ja 13 haa
PERJANTAI. KLIKKAA SIIS YOUTUBEEN JA ETSI TRAFIIKKI-MUSEOT!
voittui. Se oli surullinen tapaus”, Kunttu kertaa.
16
MINUUTIKSI MUSEOON! LISÄÄ KIINNOSTAVIA TARINOITA TARMOS-
1.
2.
1. Edellisen kerran Tarmo on ollut kuivatelakalla parikymmentä vuotta sitten. Se alkoikin jo olla pesun ja kunnostuksen tarpeessa. Kuva: Juha Puustinen, Suomen merimuseo. 2. Marraskuun lopulla Tarmo hinattiin Kotkasta Suomenlinnaan. Takaisin päin sen on tarkoitus matkata toukokuun lopulla. Kuva: Soile Tirilä, Suomen merimuseo. 3. Jäänmurtajien ahtaissa tiloissa on vain vähän tilaa kunnostajille. Työskentelyn helpottamiseksi Tarmon pohjaan tehtiin telakalla parikymmentä reikää. Kuva: Juha Puustinen, Suomen merimuseo. 4. Jäänmurtajien tärkein tehtävä on murtaa jäätä ja mahdollistaa siten yhteydet muuhun maailmaan. Kuva: Suomen merimuseon kuvakokoelmat.
3.
4.
”Seikkailu, joka olisi voinut mennä pieleen” Tarmon tarinoista jännittävin on ehkä sen
Itsenäisyysaktivistit livahtivat laivaan ve-
Tarmon suunnattua avomerelle kaappaajat
kaappaus kevättalvella 1918. Suomen itsenäis-
näläisten matruusien ja suomalaisten punakaar-
ryntäsivät piiloistaan. Täytenä yllätyksenä tul-
tyttyä vuonna 1917 Tarmo jäi yhä venäläisten
tilaisten vaatteisiin pukeutuneena Tarmon sei-
lut kaappaus oli ohi muutamassa minuutissa.
haltuun. Kun sisällissota puhkesi, antoi silloi-
soessa Katajanokan laiturissa. Myös senaattorit
Matruusit riisuttiin aseista ja teljettiin työkalu-
nen senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud
P. E. Svinhufvud ja Jalmar Castrén nousivat
vajaan. Miehistölle luettiin kaappausvaltakir-
käskyn, että itsenäisyysaktivistien oli otettava
laivaan luutnantti Yrjö Roosin johdolla: venä-
ja, Venäjän lippu vedettiin alas ja leijonalippu
Tarmo haltuun.
läisupseeriin asuun pukeutunut Roos esitti lai-
nostettiin salkoon.
”Kyllä se oli ihan kunnon kaappaus. Ei mi-
vaa vartioineille matruuseille väärennetyn pa-
”Se oli semmoinen seikkailu, joka oli-
kään rauhanomainen takavarikointi”, merimu-
perin, jossa seurue määrättiin tutkimaan jäihin
si voinut mennä pieleenkin”, Kunttu myöntää.
seon intendentti Timo Kunttu huomauttaa.
juuttuneita venäläisiä kuljetuslaivoja.
17
TEKSTI: TEEMU SILTANEN
Kekkonen kalasti ja Koivisto kellui Koivisto pelasi miehistön kanssa lentopalloa, Kekkonen kalasti ja Halonen vähät
välitti sotilasetiketistä. Kultaranta-veneet ovat kyydinneet tasavallan presidenttejä jo vuodesta 1921. Naantalin edustalla sijaitseva Kultaranta on
veneenä”, Saarinen kertoo.
tiin Saarisen mukaan tarpeen vaatiessa käyttää
toiminut tasavallan presidentin kesäasuntona
Vuonna 1971 Urho Kekkonen sai uuden
vuodesta 1920. Vuosien aikana presidenteillä
veneen, mutta Kultaranta IV ei juuri ehtinyt
”Edeltäjistään poiketen VII oli enemmän
on ollut huvi ja edustustarkoituksiin kahdek
kulua käytössä. Räjähdys päätti sekä Kultaran
työvene kuin edustuspaatti. Merivoimilla oli
san Kultarantavenettä.
ta III:n että IV:n tarinan jo vuonna 1972.
samanlaisia muun muassa rannikkotykistön
myös ambulanssiveneenä.
”Kaikissa Kultarannoissa on ollut kaksi
”Tankkauksen yhteydessä veneiden ben
henkinen merivoimien miehistö. Komentajan
siini höyrystyi, ja radiota kuunnellut varus
Koiviston aikana miehistö pääsi venymään
ja konemestarin lisäksi miehistöön kuuluu ti
mies laittoi epähuomiossa tupakaksi. Onneksi
paitsi lentopallopeleissä, myös vaatettamaan
lanteesta riippuen vaihteleva määrä adjutant
varusmies säilyi hengissä”, huokaa Saarinen.
arvovieraita.
teja, turvamiehiä ja varusmiehiä”, Forum Ma
komentoveneenä.”
”Kun Koivisto isännöi Saksan liittopresi Kun Kekkonen kurvasi kahville
denttiä, presidentit innostuivat kokeilemaan
Vuonna 1973 valmistunut Kultaranta V oli käy
veneen pelastautumispukuja. Herrojen nous
Räjähdys tuhosi kaksi
tössä vain vähän aikaa. Jo seuraavana vuonna
tua merestä paljastui, että Richard von Weiz-
Kultarantaa
presidentti Kekkonen sai järjestysnumeroltaan
säckerin vaatteet olivat läpimärät. Onneksi
Kolme ensimmäistä Kultarantaa olivat puuve
kuudennen Kultarannan, jota presidentti ajoi
miehistö lainasi vieraalle kuivat loppupäiväk
neitä. Ensimmäinen Kultaranta valmistui vuon
usein yksinkin.
si”, Saarinen naurahtaa.
rinumin amanuenssi Jarmo Saarinen kertoo.
na 1921. Vene oli avoin ja siinä oli matkustaja
”Kekkonen kulki usein erään salmen läpi,
paikat neljällekuudelle hengelle. Vuonna 1929
jolloin paikallinen pikku poika vilkutti hänel
Kintaan viittaus virallisille
rakennettiin Kultaranta II, jossa presidentti
le. Kun presidentti ei koskaan pysähtynyt, lä
ilmoituksille
pääsi matkustamaan katetussa matkustamossa.
hetti poika hänelle kirjeen. Pojan vanhemmat
Tarja Halosen aikana miehistön sotilaskuria
Kultaranta III valmistui vuonna 1960.
yllättyivät melkoisesti, kun Kultaranta kurvasi
höllennettiin.
”Kultaranta III edusti aikansa huipputek nologiaa, sillä veneessä oli muun muassa kai
laituriin ja presidentti saapui kahvittelemaan”, Saarinen nauraa.
kuluotain, radio ja nestekaasukeittiö. Vene
Käytännöllisenä ja nuukana miehenä tun
palveli ensin edustustarkoituksissa ja tämän
nettu presidentti Mauno Koivisto sai vuon
jälkeen ensisijaisesti presidentin kalastus
na 1983 käyttöönsä Kultaranta VII:n, jota voi
”Presidentti kutsui miehistöä lempinimillä ja viittasi kintaalla miehistön virallisille ilmoi tuksille”, Jarmo Saarinen kertoo. Putinin lähipiiri ihmetteli veneretken aika na myös huvijahdin vaatimattomuutta. ”Pian tämän jälkeen presidentti sai uuden
MINUUTIKSI MUSEOON! PRESIDENTTIEN VENEISTÄ KERROTAAN LISÄÄ TRAFIIKKI-MUSEOIDEN 52-OSAISESSA MINUUTIKSI MUSEOON -VIDEOSARJASSA, JOKA ON KATSOTTAVISSA YOUTUBESSA. TRAFIIKKI-MUSEOIDEN KANAVALLA JULKAISTAAN UUSI VIDEO JOKA PERJANTAI. HAE SIIS YOUTUBESTA TRAFIIKKI-MUSEOT JA HYPPÄÄ KULTARANNAN KYYTIIN!
18
edustusveneen. Moderni Kultaranta VIII eroaa hyvin paljon edeltäjästään.” Yleisö pääsee tutustumaan Kultaranta veneiden kiehtovaan historiaan Forum Mari numin näyttelyssä syyskuussa 2017.
1.
1. Presidentti Kyösti Kallio perheineen moot-
2.
toriveneajelulla kesällä 1937. Kuva: Pietinen, Museovirasto/Musketti. 2. Alumiinirakenteisessa Kultaranta VIII:ssa on 52 m2 ikkunapintaa. Sisustuksessa on puolestaan hyödynnetty puuta. Kuva: Jarmo Saarinen. 3. Ensimmäiset Kultarannat olivat puurakenteisia. Uusin huvivene oli presidentin käytössä, mutta vanhempia veneitä käyttivät myös adjutantit ja turvamiehet. Kuva: Jorma Kontio.
3.
Kultaranta-veneet presidenttien käytössä Kultaranta 1921–1954 Kultaranta II 1929–1976 Kultaranta III 1960–1972 Kultaranta IV 1973–1972 Kultaranta V 1973–1974 Kultaranta VI 1974–1980 Kultaranta VII 1983–2008 Kultaranta VIII 2008–
19
Taina V채is채sen luonnos Tekniikan maa -n채yttelyst채.
20
TEKSTI: LAURA SILVONEN
Tekniikan maa vie museovieraan
Kodista tehtaaseen ja takaisin Metallia, muovia, innovaatioita, insinööriosaamista, teollisia prosesseja. Sähkövatkaimen matka kotileipurin käteen on pitkä, ennen kuin kahdeksikko taikinan pinnassa kertoo, että kakku on valmis paistettavaksi. Kahvipöydän kruunun tuntevat kaikki, mutta kuinka moni on tullut ajatelleeksi käyttöesineen matkaa raaka-aineesta valmiiksi hyödykkeeksi? ”Teollisen prosessin on oltava itselleni vesisel
ja tieteellistä käsikirjoitusta ohjanneeseen asi
Tekniikan museon työryhmässä yhdis
vä, ennen kuin sen voi esittää oivaltavasti mu
antuntijaryhmään kuulunut Helsingin yliopis
tyy monenlainen osaaminen. Jotta tieteelli
seovieraille”, toteaa näyttelyarkkitehti Taina
ton yrityshistorian professori Niklas Jensen-
sen käsikirjoituksen abstraktit teemat muuttu
Väisänen. Väisänen suunnittelee yhdessä Tek
Eriksen.
vat konkreettisiksi näyttelykohteiksi, tarvitaan
niikan museon sisältötyöryhmän kanssa uraa
Asiantuntijaryhmän työ loi pohjan näyt
teknologian ja sen historian tuntemuksen li
uurtavaa Tekniikan maa näyttelyä, joka ker
telyn tieteelliselle käsikirjoitukselle. Tieteel
säksi tietoa museon kokoelmista, yleisöistä ja
too suomalaisen teollisuuden, tekniikan ja kek
linen käsikirjoitus on FT Tiina Männistö-
erilaisista esittämisen tavoista.
sintöjen tarinan.
Funkin käsialaa, ja näyttelykonseptista vastaa Tekniikan museon sisältötyöryhmä.
Poikkeuksellista yritysyhteistyötä
Uusi näkökulma tuttuun tarinaan
Mistä tekniikan maa sitten koostuu? Insinööritie
Tekniikan maa näyttelyn keskiössä on koti,
de ja innovaatiot eivät yksin ole tehneet Suomes
joka kuljettaa kävijän arjen kautta syvälle tek
ta teknologian maata. Alan yrityksillä ja osaajilla
nologian syövereihin ja teollisuuden mene
on tässä merkittävä rooli. Yritysyhteistyö onkin
telmiin. Tutuiksi tulevat niin raakaaineet,
näyttelyssä merkittävässä roolissa.
infrastruktuuri, tuotanto, prosessit kuin uusio
Tekniikan maa näyttelyn idea esiteltiin vii
käyttökin.
me vuoden syksyllä 50 merkittävälle suomalai
”Näyttely antaa kattavan kuvan suoma
selle teollisuusyritykselle. Vastaanotto oli in
laisten ja teknologian välisestä suhteesta. Suo
nostunut, ja alustavia neuvotteluja käytiin usean
men tarinaa ei ole aikaisemmin kerrottu kun
yrityksen kanssa.
nolla tästä näkökulmasta. Tutkimuksissa ja
”Mukaan on tulossa kymmenkunta yritys
näyttelyissä on pureuduttu valikoituihin aika
tä, joiden omaa yhteiskunnallista viestiä näytte
kausiin tai teemoihin, mutta kokonaiskuvaa ei ole aikaisemmin luotu. Tämä on yllättävää, sil lä tekniikan kehityksellä on ollut suuri merki tys Suomelle”, toteaa näyttelyä ideoineeseen
WorkPartner on TKK:ssa vuosina 1998 – 2006 kehitetty palvelurobotti. Robottia ei alunperinkään suunniteltu kaupalliseen tuotantoon vaan sen tarkoitus oli tuottaa tutkimustietoa robotiikan kehittämistä varten. Kuva: Tekniikan museo.
ly täydentää. Yritysten historia ja tulevaisuuden suunnitelmat edustavat erinomaisesti Suomen te ollistumisen tarinaa. Suomen oloissa on poikke uksellista, että museon yhteistyö yritysmaailman
21
kanssa on näin tiivistä. Yhteistyö sitoo näyttelyn
kan maa on elinkeinoelämää yhdistävä Suomi
todellisuuteen ja aikaan”, museonjohtaja Marjo
100 –hanke”, Mikkola tiivistää.
Mikkola Tekniikan museosta kertoo. Mikkola vastaa paitsi yhteistyömallista myös näyttelyn varainhankinnasta.
asiantuntemus on tässä a
Tekniikan maan k
naisuudessa yksityiskoh Vitriineistä wow-elämykseen
”Jokaisella esineel
”Yksi ei voi soittaa humppaa, jos toinen tapailee
sa. Eihän esimerkiksi n
”Kolmasosa rahoituksesta saadaan yritys
klassista musiikkia. Kaikkien osapuolten on soi
mene lavalle vain haah
yhteistyöstä. Valtaosa näyttelyn kokonaisbud
tettava samaa sävelmää”, Taina Väisänen kiteyt
on aina rooli ja tehtävä
jetista tulee puolestaan kulttuurin ja tekniikan
tää Tekniikan museon työryhmän, itsensä ja yri
nen tiivistää.
alan säätiöiltä kuten Tekniikan edistämissääti
tysten välistä yhteistyötä.
Vuoteen 2026 asti
öltä, Jenny ja Antti Wihurin rahastolta, Suomen
Näyttelykokonaisuuden suunnittelu alkaa
distuu koko ajan. Myös
kulttuurirahastolta, Sähköturvallisuuden edis
punaisen langan hahmottamisesta. Miten esittää
ovat näyttelyssä tärkeäs
tämiskeskukselta, TTsäätiöltä, Teknologiate
laaja, osittain vaikeaselkoinen asia insinöörikie
ollisuus ry:ltä sekä Maa ja vesitekniikan tuki
lineen museokävijälle havainnollisesti niin, että
tely on tätä päivää. Mu
ry:ltä”, hän luettelee.
kävijä saa wowelämyksen?
mähäkinseittiä kasvavia
”Ajassa elävä ja to
Hankkeessa on mukana laaja joukko alan
”Minun on ymmärrettävä ensin itse, mitä
uudistuvat ja houkuttele
toimijoita Tekniikan museon toimintaa ylläpitä
vaikkapa kierrätys kaikissa sen ulottuvuuksissa
miä”, Väisänen ja Mikk
vien tahojen lisäksi.
tarkoittaa. Vasta sitten voin esittää asian selke
”Voidaan hyvällä syyllä todeta, että Teknii
ästi ja innostavasti. Museon näyttelytyöryhmän
TEKNIIKAN MAA -
TEKNIIKAN MUSEON UUSI PERUSNÄYTTELY, JONKA PINTA-ALA ON NOIN
-
OSA SUOMI 100 -OHJELMAA.
-
MUUTAKIN KUIN NÄYTTELY. PROJEKTIIN LIITTYY TIETEELLINEN JULKAISU,
500 M2, ESILLÄ 120–150 ESINETTÄ.
JOHON LUKUISAT TEKNIIKAN ALAN HUIPPUASIANTUNTIJAT TUOTTAVAT SISÄLTÖÄ. -
ENSIMMÄINEN KOKONAISVALTAINEN YLEISESITYS TEKNOLOGIAN MERKITYKSESTÄ JA KEHITYKSESTÄ SUOMESSA.
-
RAHOITETTU 100 % MUSEON ULKOPUOLISELLA TUELLA.
-
AVAUTUU YLEISÖLLE 11.10.2017 JA ON AUKI VUOTEEN 2026 ASTI.
Erilaisten prototyyppien valmistaminen on olennainen osa tuotteiden suunnitteluprosessia. Toisinaan prototyyppi on vielä kaukana lopullisesta tuotteesta. Yksi iCare-silmänpainemittarin varhaisista prototyypeistä on rakennettu teepurkkiin. Kuva: Tekniikan museo.
avainasemassa.”
kaltaisessa näyttelykoko
hdilla on suuri merkitys.
llä on oltava paikkan
näyttelijä tai tanssijakaan
huilemaan, vaan hänellä
ä täytettävänään”, Väisä esillä oleva näyttely uu pelillisyys ja kokeminen
ssä roolissa.
oiminnallinen museonäyt
useot eivät ole enää hä
a instituutioita, vaan ne
evat yhä uusia kohderyh
kola tiivistävät.
Ma Koko kansa nou lentomatku Kuva: Finnair/Suomen
TEKSTI: TEEMU SILTANEN
Tulevaisuus siivi Kotimaisen ilmailun historia liitää samassa tahdissa itsenäistyneen Suomen kanssa. 1920–1930-luvuilla lentomatkustaminen oli vielä harvinaista, mutta lentonäytökset toivat ilmailun tutuksi suurelle osalle kansasta. 1920luvun Helsingissä lentomatkustajat nou
”Lentokoneessa matkustajat pääsivät ka
Ilmailu oli suurel
sivat lentokoneen kyytiin Katajanokan lento
tettuun matkustamoon, josta löytyivät niin tuh
täysin tuntematonta 19
yhtiö Aero Oy vuonna 1923. Ilmareitti kytki
railua vuonna 1930 Helsingin taivaalla. Vuonna
Suomen länteen.
1932 Helsingissä järjestetty lentonäytös keräsi
Aeron lentoreitit kulkivat Tukholmaan, Maarianhaminaan ja Tallinnaan, joista vaihto
noin 10 000 maksanutta vierailijaa. Tapahtumi en lentäjät olivat juhlittuja sankareita.
yhteyksillä pääsi Euroopan suurkaupunkeihin. Kotimaan reittiverkosto syntyi vasta 1930lu
”Lentonäytökset herättivät voimakkaita tun teita. Myös media uutisoi niistä aktiivisesti.”
vun lopulla.
Ilmailuklubin ja Ilmailuvoimien vuonna 1920 järjestämän lentoviikon yhteydessä uskali
Presidentti Relander nousemassa koneeseen Katajanokalla 1930-luvun vaihteessa. Koneena Junkers F-13 K-SALE. Kuva: Finnair/ Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.
Lentonäytökset koko
aimmat pääsivät 15 minuutiksi taivaalle. Viikon
kansan huvina
aikana Ilmailuvoimien George Lévy lentoveneet
1920–1930luvuilla lentokoneet edustivat tule
suorittivat yhteensä 300 nousua.
vaisuuden teknologiaa. Lentonäytökset tutustut matkustajista ovat kuin Kuka kukin on koos te, eikä joukossa näy työhaalareita”, Juutinen sanoo. Lentokoneet ilmestyivät Suomen taivaal le ensimmäisessä maailmansodassa. Suomen
tivat kansan syvät rivit ilmailun ihmeisiin. ”Ensimmäiset ilmailunäytökset olivat suljet
”Suomen ensimmäinen laskuvarjohyppykin suoritettiin Kaivopuistossa lentoviikon yhteydes sä”, Juutinen taustoittaa.
tuja ilmailuvoimien kisoja, mutta puolustusvoi missa ymmärrettiin nopeasti tapahtumien julki
Ilmapuolustuspropagandaa
suusarvo”, kertoo Juutinen.
Hangosta Petsamoon
Ilmailuvoimat perustettiin vuonna 1918, Suo
Hufvudstadsbladetin arvion mukaan 80 000
Lentonäytöksien järjestäminen ja ilmapuolustus
men Ilmailuklubi vuosi myöhemmin ja lento
silmäparia seurasi saksalaisen Graf Zeppelin vie
propaganda siirtyivät vaiheittain vuonna 1925
Iisalmelaiset pääsivät yleisölennätykselle kesällä 1930. Lentonäytösten konsepti vakiintui sotien välisenä aikana sisältääkseen muun muassa laskuvarjohyppyjä, pilot-pallojen rikkomista ja aerobatiaa. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.
24
perustetulle valtakunnalliselle Ilmapuolustuslii
Helsingin maalaiskuntaan, Turkuun, Tampereel
Lentonäytös palaa
tolle. Ilmapuolustusliiton myötä lentonäytöksiä
le ja Viipuriin. Lisäksi puolustusvoimat rakensi
Kaivopuistoon kesäkuussa
järjestettiin ympäri maan aina Petsamoa myöten.
useita asemia.
Suomen Ilmailumuseo järjestää yhteistyökump
Maanpuolustus ja suomalaisuusaate olivat
”Sodan jälkeen kentät muodostivat rungon
paneineen 9.6.2017 lentonäytöksen Helsingin
nosteessa 1920–1930luvuilla. Lentonäytösten
kotimaan lentokenttäverkostolle”, Tapio Juuti
Kaivopuistossa. Kaivopuisto on viimeksi isän
yhteydessä näytettiin filmejä ja pidettiin luento
nen kertoo.
nöinyt laajaalaista useiden esiintyjien näytöstä
ja ilmailuun liittyen.
Kun lentomatkustaminen halpeni ja hen
vuonna 1955. Suurtapahtuman esiintyjinä on ai
”Tarkoituksena oli valistaa kansaa, mutta
kinen kynnys matkustamista kohtaan madaltui,
nutlaatuinen kattaus ilmaaluksia eri aikakausilta.
osoittaa myös poliittisille päättäjille ilmapuolus
koko kansa nousi siiville. Miljoonan vuosittaisen
Kaivopuiston lentonäytös on yksi Suomi 100
tuksen tärkeys ja perustella näin tarve rahoituk
lentomatkustajan raja rikkoutui vuonna 1969, ja
juhlavuoden suurimmista yleisötapahtumista.
selle”, Juutinen selvittää.
nykyisin Finnair liikuttaa noin 10 miljoonaa mat
Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille.
kustajaa vuodessa. Koko kansa siiville Vuonna 1924 Aerolla oli 269 matkustajaa. Mat kustajien lisäksi lentokone kuljetti satoja kiloja postia ja sanomalehtiä. Rahti muodosti merkittä vän tulonlähteen. Ilmailu avarsi myös tätä kautta suomalaisten maailmankuvaa. 1930luvulla maalentoasemia rakennettiin
MINUUTIKSI MUSEOON! LISÄÄ ILMAILUN HUUMAA ON TARJOLLA TRAFIIKKI-MUSEOIDEN YOUTUBE-KANAVALLA. TRAFIIKKI-MUSEOT JULKAISEVAT SATAVUOTIAAN SUOMEN KUNNIAKSI 52-OSAISEN MINUUTIKSI MUSEOON -VIDEOSARJAN. YOUTUBEEN ILMESTYY UUSI VIDEO JOKA PERJANTAI. VIDEOT LÖYDÄT KÄYTTÄJÄNIMELLÄ TRAFIIKKI-MUSEOT.
25
Satu Säävälän näyttelemä nostalgiaopas ottaa museovieraat vastaan Mastolan alakerrassa. Opas kertoo vieraille näköradion eli television tulosta Suomeen ja johdattaa vieraat peremmälle muun näyttelyn pariin.
26
TEKSTI: RIIKKA LAMMINEN KUVAT: TIINA REKOLA, RADIO- JA TV-MUSEO
Museo muuttuu vierailijan mukana
Muistot heräävät eloon olohuoneessa
Radio- ja tv-museon uusi perusnäyttely näyttäytyy
Mastolan uuden perusnäyttelyn yksi yleisö
erilaisena eri kävijäryhmille.
suosikki on selvinnyt jo alkukuukausien aika
Radio ja tvmuseo Mastolan uusi perusnäytte
na. Se on elävä huone, johon on projisoitu olo too projektitutkija Susanna Korhonen.
huoneiden sisustuksia eri vuosikymmeniltä,
ly avattiin helmikuun lopussa Lahdessa. Edel
Syvällistäkin tietoa Mastolasta toki löytyy,
aina 1920luvulta 2010luvulle. Kävijät voivat
lisen kerran se oli uusittu parikymmentä vuotta
sillä uudessa näyttelyssä on haettu kerrokselli
itse vaihtaa vuosikymmentä olohuoneessa liik
sitten. Siinä ajassa sähköinen media on har
suutta.
kumalla.
pannut jättiläisloikan eteenpäin. 1990luvun lopulla perheet kerääntyivät vielä olohuoneeseen televisioiden ääreen, nyt
”Voi vilkaista nopeasti kuvat ja kuvatekstit,
”Se on sopivan interaktiivinen ja help
tutkia infograafit tai paneutua rauhassa esittely
po. Huone yhdistää sukupolvia ja tuo muistoja
teksteihin.”
esiin”, Tiia Tiainen kertoo. ”On hauska seurata
jokainen katsoo ohjelmia netin kautta missä ja
Tuo kaikki on mahdollista myös vieraskie
ihmisten reaktioita: miten paljon muistoja ihan
milloin haluaa. Ihmiset ovat muuttuneet passii
lisille, sillä ensimmäistä kertaa englanti kulkee
tavalliset esineet tuovatkaan”, Susanna Korho
vista katselijoista ja kuuntelijoista aktiivisiksi
suomen kielen rinnalla koko näyttelyn läpi.
nen säestää.
levät ohjelmien taustalla ja YouTubessa kenes
Aineeton opas vaihtuu
sä on. Merkittävimpänä yläkerran chromakey
tä vaan voi tulla tähti.
osallistujiksi – ja jopa tekijöiksi. Twiitit lente
Muutakin interaktiivista uudessa näyttelys nappia painamalla
studio, missä jokainen voi tehdä oman minielo
”Halusimme huomioida tämän muutok
Mutta arvatkaapa mitä? Mastola ei enää näyttäy
kuvansa tai ohjelmapätkänsä.
sen. Ckasetti ja VHSnauhatallenteita sisäl
dykään kaikille samanlaisena. Näyttelyä voidaan
tävä mediatunnelimme päättyy näyttöön, johon
nimittäin muokata kävijöiden mukaan.
toivomme sisältöä tubettajilta”, kertoo Lahden museoiden näyttelypäällikkö Tiia Tiainen. Enemmän grafiikkaa, vähemmän tekstiä
”Jos meille tulee aamupäivällä päiväkoti
”Siinä voi tehdä ihan kaiken: käsikirjoittaa, puvustaa, ohjata, näytellä ja editoida. Tuotoksen saa ladattua itselleen”, Korhonen kertoo.
ryhmä ja iltapäivällä eläkeläisporukka, voimme
Radio ja televisio ovat olleet mukana myös
välissä vaihtaa näyttelyn sisältöjä”, Tiia Tiainen
Suomen historian dramaattisemmissa vaiheissa.
kertoo.
Tämäkin näkyy Mastolassa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aineet
”Radiomiinapelissä jokainen voi itse virit
Pääosin museon näyttely käsittelee kuiten
tomia oppaita eli eräänlaisia projisoituja ihmis
tää sotaajan radioita oikealle taajuudelle. Jos
kin menneitä aikoja, tuoretta teknologiaa apuna
hahmoja voidaan vaihtaa kävijäryhmien mukaan.
tehtävässä onnistuu, Viipuri pelastuu. Jos ei,
käyttäen. Tiaisen mielestä historian merkitys ko
Myös vitriiniesineiden esittelytekstejä ja isojen
kaupungissa räjähtää”, Korhonen vinkkaa.
rostuu, mitä kovemmalla vauhdilla mediamaail
näyttöjen sisältöjä voidaan muuttaa yhdellä na
ma muuttuu.
pin painalluksella.
”On entistäkin tärkeämpää tietää, miten tä
”Tällä hetkellä meillä on kolme erilaista tee
hän on tultu”, Tiainen muistuttaa. Ja juuri siihen
maa erilaisille käyttäjäryhmille: nostalgia, lapset
Mastolassa pureudutaan nyt huolella, mutta mah
ja tekniikka”, Susanna Korhonen kertoo.
dollisimman käyttäjäystävällisesti. Uutta näyttelyä oli kokoamassa vajaan pa rinkymmenen hengen asiakasraati, jotka saivat vaikuttaa muutokseen koko prosessin ajan. ”Kehittelimme uusia esittämisen tapoja. Näyttelyssä on entistä enemmän infografiikoita ja kuvia, vähemmän suuria tekstimassoja”, ker
Elävä huone (takana) on nopeasti noussut kävijöiden suosikiksi. Vitriinien vaihtuva näyttely keskittyy tällä hetkellä suomalaisiin radio- ja televisiotähtiin. Vitriineistä löytyy muun muassa radiotoimittaja Martti Silvennoisen hellehattu, uutistenlukija Arvi Lindin korvakuulokkeet (etualalla oikealla) sekä radiotoimittaja Reino Palmrothin putkiradio.
27
www.trafiikki.fi webshop.trafiikki.fi Trafiikki-museot ry trafiikki Trafiikki-museot You Tube Trafiikki-museot #minuutiksimuseoon
PÄIVÄLEHDEN MUSEO HELSINKI
MEDIAMUSEO RUPRIIKKI Museokeskus Vapriikki Alaverstaanraitti 5 • Tampere
www.vapriikki.fi/rupriikki
SUOMEN RAUTATIEMUSEO Hyvinkäänkatu 9 • Hyvinkää
www.rautatiemuseo.fi
POSTIMUSEO
Museokeskus Vapriikki Alaverstaanraitti 5 • Tampere
www.postimuseo.fi
SUOMEN ILMAILUMUSEO Karhumäentie 12 (ent. Tietotie 3). • Vantaa
www.suomenilmailumuseo.fi
MOBILIA
Kustaa Kolmannentie 75 • Kangasala
www.mobilia.fi
PÄIVÄLEHDEN MUSEO Ludviginkatu 2-4 • Helsinki
www.paivalehdenmuseo.fi
RADIO- JA TV-MUSEO
Radiomäenkatu 37 • 15100 Lahti
www.lahdenmuseot.fi > Radio- ja tv-museo
TEKNIIKAN MUSEO Viikintie 1 • Helsinki
www.tekniikanmuseo.fi
FORUM MARIUM
Linnakatu 72 • Turku
www.forum-marinum.fi
SUOMEN MERIMUSEO Merikeskus Vellamo • Tornatorintie 99 • Kotka
www.merimuseo.fi www.merikeskusvellamo.fi