Aurora 1/2019 by Turun yliopisto

1/2019 Tutkijat uutta hyvinvointivaltiota rakentamassa

Kalervo Väänänen: yliopisto on suunnannäyttäjä

AURORA

TÄSSÄ NUMEROSSA

12 26 4

PÄÄKIRJOITUS / Opettajankoulutuksessa huomioitava eriarvoisuuden vähentäminen

14 34 26 Tulevaisuuden työelämä tarvitsee koodareita

5 GALLUP / Mikä Turussa on parasta?

33 KIRJAT

6 Antti Aine: ”Kentän tunteminen on voimavara”

34 Kalervo Väänänen: ”Yliopiston täytyy suojella luontoa ja sivistystä”

8 TIEDETARJOTIN

38 LYHYET

12 Pohjoinen luontomme tuottaa terveyspommeja

41 VÄITÖS / Työikäisillä naisilla myös eiperinteiset riskitekijät ovat yhteydessä sydänterveyteen

14 Hyvinvointivaltion puuttuvat palaset 24 KOLUMNI / Hyvinvointivaltio kamppailujen kohteena

42 YLIOPISTOSEURALTA

STÖMER ÄRI KK MP

Aurora 1/2019 Aurora on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy kahdesti vuodessa. päätoimittaja Tuomas Koivula, 050 593 3955 / toimitussihteeri Jenni Valta / toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintä, 20014 Turun yliopisto, viestinta@utu.fi / tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi / taitto Hanna Oksanen / kannen kuva Hanna Oksanen / paino Grano Oy / painos 12 500 kpl / ISSN 1237-6752 / lue Aurora verkossa auroralehti.fi Tämä lehti on lähetetty Turun yliopiston viestinnän kontaktirekistereistä kerättyihin osoitteisiin. Turun yliopiston viestinnän tietosuojailmoitus on luettavissa nettisivulla www.utu.fi/viestinta. Sivulta löytyvät myös ohjeet omien tietojen tarkastamiseen ja poistamiseen.

LJÖ M Ä RKT 4041 0955 Painotuote

# HUMANSOFUNITURKU TEKSTI TARU SUHONEN | KUVA HANNA OKSANEN

Big Data Hackissä tiimien tehtävänä oli keksiä uusia tapoja hyödyntää dataa aluekehittämisessä. Meidän ideamme oli rakentaa eri lähteistä dataa keräävä ekosysteemi, jonka avulla voidaan tehdä analyysejä ja ennustuksia ihmisvirroista kasvukeskuksien välillä. Osallistuin hackiin osana oman oppiaineeni työelämäkurssia. Kokemus oli tosi mielenkiintoinen ja hyvällä tavalla haastava. Sain käyttää omaa osaamistani sekä kipinän perehtyä syvemmin datan maailmaan ja tilastotieteeseen.” – Olli Jakonen taloussosiologian 5. vuoden opiskelija

Opiskelijat Olli Jakonen, Yang Bai, Saana Saarinen, Roosa Wingström ja Pipsa Pakarinen osallistuivat kauppakorkeakoulun järjestämään Big Data Hack -tapahtumaan, jonka tavoitteena oli löytää uusia ja kestäviä keinoja valjastaa big datan tarjoamat mahdollisuudet eurooppalaisten kasvukäytävien kehittämisessä. AURORA

Hyvät ja huonot uutiset

OPETTAJAN KOULUTUKSESSA HUOMIOITAVA ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN

Eriar voisuuden rakentuminen ulottuu monin tavoin opettajan arkeen. Opettajan ammatti on laaja-alainen asiantuntijatehtävä, joka moniulotteisuutensa vuoksi reagoi herkästi yhteiskunnallisiin muutoksiin. Olemme luoneet suomalaisten yliopistojen yhteistyönä moniulotteisen opettajan osaamisen prosessimallin, niin sanotun ope ttajan osaamisen kartan, joka kuvaa opettajan työssä tarvittavia monipuolisia taitoja. Kartta on luotu käytettäväksi jatkuvan oppimisen välineenä aina opiskelijavalinnoista opettajankoulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Kartta tukee myös eriarvoisuuden vähentämistä, kun suunnitellaan toimenpiteitä opettajankoulutuksen ja opettajan osaamisen kehittämiseksi. Opettajan on työssään hallittava ensinnäkin opetuksen ja oppimisen tietoperusta. On tärkeää tuntea esimerkiksi koulutusjärjestelmä, koulun toimintakulttuuri ja oppijoiden taustat. Opettaja tarvitsee työssään kognitiivisia taitoja, joista eriarvoisuuden näkökulmasta keskeisiä ovat kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisutaidot. Lisäksi opettajalla on oltava sosiaalisia

KUVA HANNA OKSANEN

PÄ Ä K I R J O I T U S

taitoja, kuten moninaisuuteen liittyvää osaamista sekä kulttuurienvälistä osaamista ja vuorovaikutusta. Opettajan työssä keskeistä on myös henkilökohtainen motivaatio työhön: ammatilliset arvot ja eettiset periaatteet, kuten oikeudenmukaisuus. Ammatillinen hyvinvointi, muun muassa kyky toimia joustavasti haastavissa tilanteissa, on sekin tärkeää ottaa huomioon eriar voisuutta tarkasteltaessa. Koululla on erittäin merkittävä asema lasten ja nuorten elämässä. Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy pitkälti arjen käytänteissä ja kohtaamisissa, joissa opettajalla on keskeinen rooli. Opett ajan vaikutusmahdollisuuksilla on kuitenkin rajansa ja hartioilla painorajoitteensa. Rakenteellisen eriarvoisuuden painavat haasteet vaativat laajaa, tieteiden rajat ylittävää yhteistyötä.

"Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy pitkälti arjen käytänteissä ja kohtaamisissa, joissa opettajalla on keskeinen rooli."

AURORA

Anu Warinowski Kirjoittaja on kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntapäällikkö ja Opettajankoulutuksen valinnat – ennakoivaa tulevaisuustyötä (OVET) -hankkeen vastuullinen johtaja.

TEKSTI JA KUVAT MIKKO JÄRVI

VISIONA HIILINEUTRAALI YLIOPISTO VUONNA 2025 Yliopiston hallitus päätti kokouksessaan joulukuussa 2018, että Turun yliopistosta tulee hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteenamme on saada ilmastotyö ja kestävän kehityksen periaate läpileikkaavana, strategisena teemana yliopistoyhteisön kaikille tasoille – aina koulutuksesta, tutkimuksesta ja sidosryhmätoiminnasta sisäisiin prosesseihin. Tarkastelemme kriittisesti kaikkia toimintojamme, vahvistamamme jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä sekä kehitämme täysin uudenlaisia toimintatapoja hiilineutraalisuuden varmistamiseksi.

Mikä Turussa on parasta? ROBERT STOWE sosiologia

– Parasta Turussa on sen kompakti koko. Turussa kaikki on aina lähellä ja välimatkat ovat lyhyitä. Tykkään kävellä eri paikkoihin ja täällä se onnistuu hyvin. Aurajoki ja kesä on myös tietenkin voittamaton yhdistelmä.

OSKARI VÄLIMÄKI lääketiede

– Hyvä yhteishenki lääke t i e t e e n o p i s ke l i j o iden parissa on yksi parhaista asioista. Ulkopaikkakunnalta muuttaneena oli helppo saada kavereita yliopistosta, koska moni muukin oli samassa tilanteessa. Lisäksi Turussa on hyvät liikunta- ja ravintolamahdollisuudet.

AINO ASUMALAHTI kauppatieteet

– Turku on aito opiskelijakaupunki ja täällä näkee opiskelijoita melkein kaikkialla. Suuren opiskelijamäärän ansiosta täällä on myös vilkasta opiskelijaelämää. Turku on kaunis kaupunki, jossa on toimivat palvelut ja kaikki lähellä.

AURORA

TEKSTI HEIKKI KETTUNEN | KUVA HANNA OKSANEN

Antti Aine: ”Kentän tunteminen on voimavara” ”Olen aina harrastanut paljon urheilua. Tennistä olen pelannut lapsesta lähtien, nuorempana myös jääkiekkoa ja pesäpalloa. Aloitin nuorisotuomarina 1980-luvun lopussa, ja painopiste urheilussa alkoi siirtyä koko ajan enemmän tuomaritoimintaan. Olen tuominnut pesäpalloa ja tennistä pitkään huipputasolla. Oma pelaajataustani on auttanut minua kehittymään tuomarina. Erotuomari on kuin tarjoilija: ei tehdä itsestä isoa numeroa, mutta ollaan paikalla, kun on tarvetta. Työhön liittyy sääntöjen soveltamisen lisäksi paljon kommunikointia. Pelitilanteissa asiat tuppaavat välillä kärjistymään ja tunteet voivat käydä kuumina. Erotuomarin täytyy pitää pää kylmänä ja laukaista hankalat tilanteet. Sääntöjen lisäksi on hyvä tuntea myös ihmisluontoa. Erotuomarin ja juristin töissä on paljon muutakin yhteistä kuin sääntöjen tunteminen. Molemmissa joutuu usein yllättävien tilanteiden eteen. Esiintymistaidoista on hyötyä, kun pitää vakuuttaa ammattiurheilija tai katsomollinen faneja, ja sama pätee tuomioistuinjuristin työhön, luennointiin tai tuomarin päätöksentekoon. Urheiluoikeus on kasvava oikeudenala. Suomen ainoana urheiluoikeuden professorina pidän tärkeänä alan yleisten oppien kehittämistä. Urheiluoikeudella on paljon yhteisiä rajapintoja muiden oikeudenalojen, kuten kilpailuoikeuden ja sopimusoikeuden kanssa, ja monissa urheiluoikeudellisissa kysymyksissä täytyy tarkastella rinnakkain eri oikeusperiaatteita. Urheilussa kaupallistuminen ja oikeudellistuminen ovat olleet toisiaan vahvistavia tendenssejä. Urheiluoikeuden keskeiset teemat liittyvätkin monilta osin erilaisiin taloudellisiin kysymyksiin, kuten pelaaja- ja mediasopimuksiin. Urheilussa ilmeneviä oikeudellisia ongelmia on kuitenkin tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Vaikka urheilu on bisnestä, se on paljon muutakin. Perus- ja ihmisoikeuksia on jatkossa tutkittava myös antidoping- ja kurinpitosäännöstöjen soveltamisen yhteydessä. Sääntöihin liittyy paljon toimivaltuuksia, jotka voivat rajoittaa myös yksilönvapauksia. Soveltamismenettelyjen pitäisi olla kaikille yhtäläisiä ja oikeudenmukaisia. Urheiluoikeuden yleisiä oppeja täytyy systematisoida unohtamatta niiden vahvaa kytköstä käytäntöön. Urheilijoiden, liittojen ja koko kentän tunteminen on tässä suuri voimavara. Professuuri mahdollistaa oikeudenalan pitkäjänteisen kehittämisen.”

AURORA

Turun ja Helsingin yliopistojen urheiluoikeuden professori Antti Aine on valittu kahdesti sekä vuoden pesäpallotuomariksi että vuoden tennistuomariksi.

AURORA

T I E D E TA R J OT I N

KOONNUT JENNI VALTA

Isoäitien läsnäolo on tärkeää lastenlapsille Isoäitien lapsenlapsilleen tarjoama hoiva parantaa lastenlasten selviämisen todennäköisyyttä. Suomalaisiin kirkonkirjamerkintöihin pohjaavan tutkimuksen mukaan isoäitien mahdollisuudet tarjota apua lastenlasten hoitamiseen kuitenkin vähenevät iän ja terveydentilan heikentymisen myötä. Biologian laitoksen tutkijaryhmä selvitti, miten eri-ikäisten ja erikuntoisten isoäitien läsnäolo vaikutti vuosien 1731 ja 1890 välillä syntyneiden lastenlasten selviytymiseen aikana, jolloin elinolot olivat vielä vaikeat ja lapsikuolleisuus suurta. Äidinpuoleisten isoäitien läsnäolo lisäsi 2–5-vuotiaiden taaperoiden selviytymismahdollisuuksia lähes 30 prosentilla. Toisaalta iäkkään, eli yli 75-vuotiaan isänpuoleisen isoäidin kanssa elävien lastenlasten todennäköisyys elää kaksivuotiaaksi asti oli 37 prosenttia matalampi. Mikäli isänpuoleinen isoäiti kuoli noin vuoden päästä tutkimushetkestä, mikä oli osoitus heikosta kunnosta ja terveydentilasta, oli selviytymisen todennäköisyys huomattavasti heikompi.

VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS EHKÄISEVÄT HUONO OSAISUUDEN PERIYTYMISTÄ

AURORA

Perhetausta vaikuttaa edelleen Suomessakin voimakkaasti lapsen elämänkulkuun. Sosiologian tutkimus osoittaa, että avoimempi väylä korkeakouluihin ja korkeakoulutetun väestön kasvava osuus ovat vähentäneet koulutuksen eriarvoisuutta sekä ammattiaseman periytymistä vanhemmalta lapselle. – Tutkimuksen perusteella ammattiaseman periytymistä vanhemmilta lapselle torjuu tehokkaasti se, että lapset kouluttautuvat pitkälle. Etenkin peruskoulun pidentäminen ja yleinen koulutustason nousu ovat lisänneet tasa-arvoa Euroopan maissa. Toisaalta hyvässä asemassa olevat vanhemmat voivat edistää lapsensa menestystä myös suoraan esimerkiksi omien verkostojensa kautta. Tällainen vanhempien suora vaikutus näkyy lasten ammattiasemassa aiempaa enemmän, sanoo projektitutkija Heta Pöyliö. Tutkimuksessa selvitettiin ydinperheen ohella muiden sosiaalisten verkostojen vaikutusta lasten kouluttautumiseen. Tulosten perusteella myös muiden lähisukulaisten korkea koulutustaso kasvattaa jonkin verran todennäköisyyttä sille, että lapsi kouluttautuu pitkälle.

LISÄÄ TIEDEUUTISIA OSOITTEESSA UTU.FI JA SOMESSA

LUONNONTIETEILIJÄT HIRVIÖLLISTIVÄT JÄTTILÄISKALMARIN 1800 - LUVUN LOPULLA Jättiläiskalmareiden kerrotaan toimineen inspiraationa merihirviötarinoille ja aiheuttaneen painajaisia merenkävijöille aina antiikin ajoista lähtien. Otto Latva osoitti kulttuurihistorian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan, että tämä käsitys jättiläiskalmareiden ja ihmisten välisestä suhteesta ei kestä historiallista tarkastelua. Tarinat valtavista, laivoja upottavista mustekaloista ilmestyivät julkiseen keskusteluun 1800-luvun alkupuolella ja vuosisadan loppupuolelle tultaessa kertomukset verenhimoisista jättiläiskalmareista alkoivat saada palstatilaa sanomalehdissä. Latvan tutkimuksessa selvisi, että suurikokoiset kalmarit eivät ole ikiaikaisia universaaleja hirviöitä, vaan ne hirviöllistettiin transatlantisessa kulttuurissa etupäässä tiedeyhteisön toimesta vasta 1800-luvun lopulla.

Vanhempien mielenterveysongelmat lisäävät lapsen kiintymyssuhdehäiriön riskiä

Kuva AdobeStock

Jälkeläisen riski saada lapsuuden reaktiivisen kiintymyssuhdehäiriön (RAD) diagnoosi on suurentunut, jos vanhemmilla on diagnosoitu mikä tahansa mielenterveyden häiriö. Erityisesti vanhempien alkoholija huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen kiintymyssuhdehäiriöön. Kyseessä on laajin kiintymyssuhdehäiriön riskitekijöistä koskaan tehty tutkimus. – Kiintymyssuhdehäiriöisten lasten vanhempien yleisin ongelma oli alkoholija huumeriippuvuus tai -ongelma molemmilla vanhemmilla, mitä esiintyi 20 prosentilla diagnoosin saaneiden lasten vanhemmista. Äidin masennus ja isän alkoholi- tai huumeongelma olivat toiseksi yleisin yhdistelmä, jota tavattiin noin 17 prosentilla tutkittujen lasten vanhemmista, kertoo tutkija Subina Upadhyaya Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta. AURORA

Kuva AdobeStock

Raskausajan tupakoinnissa on merkittäviä koulutusryhmäkohtaisia eroja Tutkijat osoittivat monitieteisen rekisteri- ja kyselylomaketutkimuksen avulla, että sekä koulutuksen kesto että sen ammatillinen suuntautuminen ennustavat äidin tupakointia alkuraskaudessa. Noin 15 prosenttia suomalaista raskaana olevista naisista tupakoi raskauden alkuaikana. Alkuraskauden aikaisen tupakoinnin sosioekonomiset erot ovat yhteydessä odottavien äitien koulutuksen eroihin. Äidin ammatti tai kokemus omasta taloudellisesta tilanteesta eivät olleet yhteydessä raskaudenaikaiseen tupakointiin. Toimeentulotuen vastaanottaminen sen sijaan oli yhteydessä tupakointiin, mutta tällaisia äitejä tutkimuksessa oli vain vähän. Myös raskaudenaikaiset masennusoireet olivat yhteydessä tupakointiin, mutta tämän huomioiminen ei vähentänyt sosioekonomiseen asemaan liittyviä eroja. – Aiempien tutkimusten tavoin havaitsimme, että alhainen koulutusaste on voimakkaassa yhteydessä raskaudenaikaiseen tupakointiin. Yliopistotutkinnon suorittaneista odottavista äideistä ainoastaan noin 2 prosenttia tupakoi, kun taas peruskoulutetuista äideistä 44 prosenttia tupakoi raskauden alkuvaiheessa, kertoo tutkimusprojektin vastuullinen tukija, European University Instituten professori ja Turun yliopiston dosentti Juho Härkönen.

AURORA

UUSI TESTI VÄHENSI KOULULAISTEN TURHIA ALLERGIARUOKAVALIOITA YLI PUOLELLA

Uuden menetelmän avulla koululaisten allergiaruokavalioita pystytään vähentämään jopa 65 prosenttia nykyisestä. Professori Johannes Savolaisen tutkimusprojekti aloitettiin Liedossa vuonna 2013, jolloin alueen ala- ja yläkouluissa oli kaikkiaan 2885 oppilasta. Koulujen ruokalarekistereiden mukaan heistä 205:llä, seitsemällä prosentilla, oli erilaisista allergioista johtuva allergiaruokavalio. Näihin allergiaruokavalioihin oli päädytty sekä perheiden pyynnöstä että lääkärinlausuntojen perusteella. – Hankkeessa paljastui, e ttä kahden vuoden jälkeen enää 12 koululaisen piti noudattaa ruoka-aineista aiheutuvaa allergiaruokavaliota. Tutkimuksen alussa allergiaruokavalioiden kustannukset Liedossa olivat 172 700 euroa vuodessa ja tutkimuksen lopussa vain 13 200 euroa. Tämä tutkimustapa tuotti siis kokonaissäästöä 128 400 euroa vuodessa, Savolainen kertoo.

Tutkijoiden kehittämä immunoterapeuttinen vasta-ainehoito uudelleenkouluttaa immuunipuolustusta vaimentavia makrofageja ja herättää syövän laiskistuttamat tappaja-T-solut tuhoamaan syöpää. Vasta-ainehoito esti useiden syöpien kasvua koe-eläinmalleissa. Hoito on edennyt ensimmäisiin potilastutkimuksiin. Yksi syy monien syöpähoitojen epäonnistumiseen on syöpien kyky vaimentaa immuunipuolustusta. Tässä auttavat niin sanotut syöpään liittyvät makrofagit. Makrofagit ovat luontaiseen immuunipuolustukseen kuuluvia syöjäsoluja, jotka voivat sekä herättää että vaimentaa immuunipuolustusta. – Tuloksemme ovat erittäin lupaavia ja avaavat kokonaan uudenlaisen keinon herättää syövänvastaista immuniteettia, kertoo tohtorikoulutettava Miro Viitala.

Kuva AdobeStock

UUSI HOITOMENETELMÄ KOULUTTAA ELIMISTÖN SYÖJÄSOLUT TUHOAMAAN KASVAIMIA

Peruskoulun oppilaiden digitaitoja tulisi monipuolistaa Vuosina 2016–2018 toteutetun selvityksen mukaan perusopetuksen opettajien digitaidot ovat kohentuneet, mutta oppilaiden digitaidoissa ja digitaalisten materiaalien käytössä havaittiin kehittämistarpeita. Oppilaiden osaamista mittaavat testitulokset jäivät kaikilla mitatuilla osa-alueilla parhaimmillaankin tyydyttäviksi. Koulujen oppimismenetelminä suositaan edelleen perinteisiä kirjoja, vihkoja ja monisteita, jolloin digitaalisen osaamisen karttuminen jää ohueksi. Vaikka opettajat käyttävät

digitaalisia työvälineohjelmia ja ohjelmistoja sekä digitaalisia oppimateriaaleja osana opetustaan aiempaa enemmän, ei vastaavaa kasvua todettu oppilaiden osalta. Selvityksen mukaan opettajien osaamisen kehittymistä edistävät digipalvelujen ja ohjelmistojen käyttöaktiivisuus arjessa, digiaiheinen täydennyskoulutus sekä koettu luottamus omiin taitoihin. Erityisesti nuoremmilla, alle 40-vuotiailla opettajilla ja miesopettajilla oli vahvuuksia digitaalisissa valmiuksissa. AURORA

KOONNEET LIISA REUNANEN JA HANNA OKSANEN | VALOKUVAT ADOBESTOCK JUTTUUN HAASTATELLUT TUTKIJAT: BAORU YANG JA KAISA LINDERBORG

POHJOINEN LUONTOMME TUOTTAA TERVEYSPOMMEJA Sininen peruna, voittamaton tyrni ja alihyödynnetty kaura. Kylmän pohjoisemme pelloilla ja metsissä kasvaa monta varsinaista superruokaa. Niiden terveysvaikutuksia ja aistittavia ominaisuuksia tutkitaan Turun yliopiston elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikössä.

SINISYYDESSÄ PIILEE PERUNAN TERVEELLISYYS? Elintarvikemarkkinoilla vielä melko harvinainen tuttavuus, sinikuorinen ja -maltoinen peruna, menestyy hyvin Suomen oloissa. Sininen peruna vaikuttaisi olevan myös keltaista perunaa terveellisempi, havaitsivat tutkijat vertaillessaan sinistä Synkeä Sakari -lajiketta keltaiseen perunaan. Sinisen perunan nauttimisen jälkeen veren glukoosi- ja insuliinipitoisuudet olivat merkitsevästi pienempiä kuin keltaisen perunan nauttimisen jälkeen. Sinisen perunan terveellisyys saattaa johtua sen sisältämistä antosyaaneista.

Nämä flavonoidit antavat kasveille niiden sinisen, violetin tai punaisen värin ja niitä on runsaasti muun muassa mustikassa ja puolukassa. Nyt käynnistyneessä jatkotutkimuksessa tutkijat eristävät sinisestä perunasta sen sinistä väriä ja siirtävät sitä keltamaltoiseen perunaan. Tarkoituksena on selvittää, onko sinisen ja keltaisen perunan terveellisyysero juuri sinisen värin ansiota, vai löytyykö Synkeän Sakarin terveellisyyteen muitakin syitä.

Verensokerin (plasman glukoosin) nousu ja tasaantuminen sinistä ja keltaista perunaa sisältäneiden aterioiden jälkeen. plasman glukoosi (mmol/l)

(Lähde: Int J Food Sci Nutr. (2016) 67: 581-591)

Lisäpanostusta terveellisten elintarvikkeiden tutkimukseen

7 6,5 6 5,5 5 4,5 4

aika minuutteina

Turun yliopisto perustaa elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikköön uuden professuurin, jonka tavoitteena keskittyä Suomessa viljeltävien kasvien tutkimukseen ja edistää hyvinvointia terveellisillä elintarvikkeilla. Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö on lahjoittanut professuuriin 500 000 euroa.

AURORA

Sininen

Keltainen

7,5

100

120

140

160

180

200

220

240

ARKTINEN TYRNI ON POHJOISEN MARJOISTA TERVEELLISIN

Kittilä

Tutkijat istuttivat tyrniä Kittilään, paljon sen luontaista kasvuympäristöä pohjoisemmas, ja havaitsivat, että tyrni ei ainoastaan viihtynyt uusilla kasvusijoillaan, vaan on vuodesta toiseen tuottanut terveellisempiä marjoja kuin etelämmässä kasvavat verrokkinsa. yhdisteet mg/100g 1000

800

600

400

C-VITAMIINI

(TYRNILAJIKE Lisäksi tyrnin TROFIMOVSKAYA) tärkeä vitamiini ja marjat sisältävät antioksidantti runsaasti oranssia väriä: karotenoideja FLAVONOLIT (A-vitamiinin (TYRNILAJIKE TYTTI) esiasteet), fenolisia yhdisteitä, jotka saattavat vähentää E-vitamiinia, ja erilaisten kroonisten tautien riskiä tyydyttymättömiä rasvahappoja

200

PROANTOSYANIDIINIT (TYRNILAJIKE TYTTI) fenolisia yhdisteitä, antioksidantteja, joilla voi olla mm. tulehduksia ja bakteerien kasvua hillitseviä vaikutuksia

TYRNI POHJOINEN

Turku

TYRNI ETELÄ MUSTIKKA PUOLUKKA TYRNI POHJOINEN TYRNI ETELÄ MUSTIKKA PUOLUKKA TYRNI POHJOINEN TYRNI ETELÄ MUSTIKKA PUOLUKKA

Terveyttä edistävien yhdisteiden pitoisuuksia etelässä ja pohjoisessa kasvaneissa tyrneissä Tutkijoiden mukaan pitoisuuksiin vaikuttavat muun muassa pohjoisen valon määrä ja laatu sekä viileämmät ja kosteammat kasvuolosuhteet. Tyrni hyötyy erityisesti pohjoisen runsaasta sinisestä valosta. (Lähteet: tyrni: elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikön julkaisuja, muut marjat: Fineli ja Kuopion yliopisto)

SÄILYYKÖ KAURAN TERVEELLISYYS ERI TAVOIN PROSESSOITUNAKIN?

kauran ruokakäyttö kotimaassa 9 %

Suomen kasvuoloissa hyvin menestyvä kaura edistää terveyttä muun muassa korkean kuitupitoisuutensa ansiosta sekä alentamalla veren kolesterolipitoisuutta.

Uudessa Turun yliopiston johtamassa OATyourGUT-hankkeessa tutkitaan nyt eri tavoin prosessoitujen kauratuotteiden yhteyttä vatsan hyvinvointiin.

muu (siemen- ja energiakäyttö) 9 %

kauran käyttö rehuksi 52 %

kauran vienti ulkoKauran käyttö maille Suomessa 2017–18 30 % (lähde:

Luonnonvarakeskus)

nieltävä kapseli Kapseli mittaa suoliston PH:ta, painetta ja lämpötilaa.

Kapselin antamien tietojen, laboratorionäytteiden sekä tutkimushenkilöiden kokemien vatsaoireiden perusteella selvitetään, miten eri tavoin käsitelty kaura käyttäytyy ruuansulatuskanavassa ja vaikuttaa terveyteen.

Hankkeen avulla halutaan edistää suomalaisen kauran hyödyntämistä terveellisenä elintarvikkeena. Kauran käyttö on lisääntynyt niin, että puhutaan jo kaurabuumista. Kuitenkin yhä vain noin 10 prosenttia meillä tuotetusta kaurasta päätyy elintarvikekäyttöön valtaosan päätyessä rehuksi. AURORA

TEKSTI ERJA HYYTIÄINEN | KUVAT HANNA OKSANEN

HYVINVOINTIVALTION

PUUTTUVAT PALASET Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on maailmalla ihailtu menestystarina. Nykyisessä hyvinvointijärjestelmässä on kuitenkin yksi keskeinen puute: se ei auta tarpeeksi hyvin perheitä, joille kasautuu ongelmia. INVEST-hankkeen tutkijoiden tavoitteena on rakentaa Hyvinvointivaltio 2.0, jossa ongelmiin puututaan kohdennetuilla interventioilla.

– Hyvinvointivaltiomallimme on lisännyt hyvinvointia merkittävästi niin subjektiivisesti koettuna kuin objektiivisesti tarkasteltuna. Sitä ei kannata purkaa, elleivät fiskaaliset syyt sitä vaadi, sosiologian professori Jani Erola sanoo. Jotta siihen ei jouduttaisi, tutkijat etsivät keinoja, joilla voidaan samaan aikaan auttaa kasautuneesta huono-osaisuudesta kärsiviä perheitä ja käyttää säästeliäämmin yhteiskunnan varoja.

AURORA

osiologian professori Jani Erolan vetämä tutkimuskonsortio sai toivottuja uutisia vuoden alussa. Suomen Akatemia valitsi Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n tutkimuskonsortio INVESTin mukaan lippulaivaohjelmaansa. Se tarkoittaa 8,25 miljoonan euron rahoitusta neljälle vuodelle, jota hyvin todennäköisesti seuraa neljän vuoden jatko. Tutkijan silmissä tämä tarkoittaa aikaa, jolloin voi keskittyä pitkäkestoisesti tutkimukseen aikaa vievän rahoitushakemusrumban sijaan. – Nyt me voimme keskittyä luomaan Hyvinvointivaltio 2.0:aa, Erola sanoo. Termin taakse ei kätkeydy täysin uudenlaista hyvinvointivaltiomallia. Itse asiassa Erola kiittää nykyistä hyvinvointijärjestelmää pääosiltaan erinomaiseksi, huippuunsa viritetyksi malliksi, jossa jokaisen euron tuottamat hyödyt ja kustannusvaikutukset on hiottu tarkasti. Siitä puuttuu kuitenkin yksi merkittävä palanen. – Nykyinen malli on erittäin toimiva tilanteissa, joissa perhettä kohtaa tilapäinen työttömyys, tuloköyhyys tai sosiaaliturvan asiakkuus. Mutta jos nuo kaikki yhdistettynä vanhempien alhaiseen koulutustasoon iskevät samaan aikaan, nykyjärjestelmämme ei kykene auttamaan. Me haluamme kaivaa esille aukkokohdat, joihin hyvinvointivaltio ei pääse käsiksi. Sen jälkeen voimme tehdä kohdennettuja interventioita, joilla voimme lisätä hyvinvointia ja osaamista, Erola sanoo.

Kasautunut huonoosaisuus ei suoraan tuomitse ongelmiin

Tutkijat puhuvat koetusta hyvinvoinnista, mutta valtiovallan halussa rahoittaa tutkimusta heijastuu myös pyrkimys vaalia taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. On kallista auttaa heitä, joille on kasautunut ongelmia, ja samaan aikaan tukitoimet eivät välttämättä tuota haluttua tulosta. – THL:n laskelmien mukaan koulupudokas eli henkilö, joka ei jatka enää peruskoulun jälkeen opintojaan, tarvitsee elämänsä aikana 350 000 eurolla enemmän yhteiskunnan palveluja kuin opintojaan jatkanut, Erola kertoo esimerkin. – Jos voisimme vähentää vaikka neljänneksellä koulupudokkaiden tarvitsemien palvelujen määrää, säästäisimme syntymäkohorttia kohden miljardi euroa, Erola sanoo. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että

Lapsuudessaan monentyyppistä huono-osaisuutta kokevat eivät ole kovin suuri joukko, noin 1–2 prosenttia per ikäluokka."

AURORA

Interventiot eivät voi koskea vain perhettä, vaan mukaan on saatava laajempi yhteisö, esimerkiksi kouluyhteisö."

huono-osaisuuden tekijät kasautuvat elämän eri vaiheissa, joten järkevintä on panostaa lapsiin ja nuoriin. – Samaan aikaan lapsuudessaan monentyyppistä huono-osaisuutta kokevat eivät ole kovin suuri joukko, noin 1–2 prosenttia per ikäluokka, Erola sanoo. Esimerkiksi lamavuonna 1991 syntyneistä määrä tarkoittaa 650–1 300 henkilöä. Yhtenä ongelmana on löytää avuntarvitsijat. Pelkkä huono-osaisuuden kasautuminen kun ei selitä tilannetta. – Tiedämme, että puolella niistä lapsista, jotka syntyvät perheisiin, joille on kasautunut huono-osaisuutta, menee aikuisina ihan hyvin. Olemme kiinnostuneita siitä toisesta puoliskosta. Haluamme löytää ne syyt ja tekijät, jotka erottavat näitä kahta ryhmää, Erola sanoo.

Juuret syvällä Turun yliopiston tutkimuksissa Tammikuussa rahoituspäätöksen saaneen hankkeen ensimmäinen vuosi kuluu pitkälti tutkimusryhmien ja edellytysten rakentamisessa. Keväällä rekrytoidaan eri tutkijanuravaiheen tutkijoita ja tohtorikoulutettavia, syksyllä ryhdytään rakentamaan infrastruktuuria. Jatkokoulutusohjelman lisäksi Turun yliopistoon luodaan uusi, vuonna 2020 aloittava kansainvälinen maisteriohjelma INVESTin teemojen ympärille. Tyhjältä pöydältä ei kuitenkaan lähdetä. INVESTin juurina on viisi Turun yliopiston

tutkimusryhmää, jotka ovat jo vuosia etsineet tietoa ja keinoja, joilla voidaan lisätä hyvinvointia yhteiskunnassa. Nuo juuret olivat se pohja, mikä osaltaan vakuutti Suomen Akatemian INVESTin laadukkuudesta. Yksi taustalla olevista tutkimushankkeista on Erolan ERC-hanke INDIRECT, joka tutkii huono-osaisuuden ylisukupolvista periytymistä. Toinen on sosiologian professori Mikko Niemelän johtama, vahvaa järjestelmätutkimusta edustava Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana eli TITA-hanke. Kolmas ja neljäs ovat psykologian professori Christina Salmivallin johdolla luotu koulukiusaamista ehkäisevä KiVa Koulu ja toisen asteen opiskelijoita auttava Opintokamu. Viides ja kuudes tutkimushanke ovat lastenpsykiatrian professorin Andre Souranderin johtamat lasten käyttäytymisen haasteissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa auttava Voimaperheet-hanke sekä lasten ja nuorten mielenterveysongelmissa varhaisessa vaiheessa auttava APEX. Käynnis tysvaiheessa I N V E S Tissä on mukana yhteiskuntatieteilijöitä ja lääketieteilijöitä, mutta tavoite on laajentaa tieteenalojen kenttää. Monitieteisyys on kuin luuppi, jonka avulla voidaan nähdä monimutkaisen ongelman eri piirteitä. – Tiedämme esimerkiksi, että pelkkä taloudellinen kompensaatio ei auta kasautuneesta huono-osaisuudesta kärsiviä perheitä. Interventiot eivät voi myöskään koskea vain perhettä, vaan mukaan on saatava laajempi yhteisö, esimerkiksi kouluyhteisö. Koulussa AURORA

tehtävät toimet voiva t ka tkais t a huono-osaisuuden kierteen, mutta kouluympäristö voi myös vahvistaa huono-osaisuutta, esimerkiksi koulukiusaamisen muodossa, Erola sanoo.

Interventioiden toteutukseen saatava tukea poliitikoilta Jani Erola on tottunut johtamaan huippuluokan tutkimusryhmää. Hän sai ensimmäisenä suomalaisena yhteiskuntatieteilijänä Euroopan tiedeneuvoston ERC-rahoituksen vuonna 2014. Ennen rahoitusta hänen tut-

"Ennaltaehkäisy ja varhainen tukeminen ovat tehokkaita keinoja vähentää mielenterveysongelmien esiintymistä väestötasolla. Syrjäytymisen ehkäisemisessä täytyy olla kauaskatseinen." – Andre Sourander TEKSTI HEIKKI KETTUNEN

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYSONGELMIA EHKÄISTÄÄN JO ENNEN SYNTYMÄÄ

Mielenterveyshäiriöt alkavat usein nuorella iällä. Väestötasolla aikuisiän mielenterveyshäiriöistä puolet puhkeaa jo ennen murrosikää. – Meillä ei ole tutkimustietoa siitä, että mielenterveyshäiriöt olisivat lisääntyneet lasten ja nuorten keskuudessa. Ongelmat ovat kuitenkin polarisoituneet siten, että osalla nuorista on entistä enemmän ongelmia tai ne ovat entistä vaikeammin hoidettavia,

AURORA

kimusryhmäänsä kuului yksi, ajoittain kaksi tutkijaa. ERC:n myötä määrä kasvoi seitsemään, kahdeksaan. – ERC:n tärkein anti oli se, että se on helpottanut kansainvälistä yhteistyötä. Meidän ei enää tarvinnut todistella tieteellistä tasoamme, vaan ERC oli tehnyt sen meidän puolestamme, Erola sanoo. Samanlaisen vakuutuksen tutkimuksen tasosta antaa valinta lippulaivaohjelmaan. Suomen Akatemia valitsi mukaan vain kuusi huipputason osaamiskeskittymää koko Suomesta. Akatemian odotukset ovatkin huipussa. Korkeatasoisen tutkimuksen odotetaan yhdistyvän taloudellista kasvua tukevaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, vahvaan yhteistyöhön

kertoo lastenpsykiatrian professori Andre Sourander. Sourander johtaa Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskusta ja vetää kahta I N V E ST -konsortioon kuuluvaa interventiohanketta, Voimaperheitä ja APEXia. Molemmissa keskitytään lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen. – Lasten mielenterveyteen liittyvissä tutkimuksissa on osoitettu toistuvasti, että lapsuusiässä alkavat vaikeat käytösongelmat ovat yhteydessä aikuisiän sosiaalisiin ja mielenterveyden ongelmiin, kuten matalaan koulutustasoon, päihderiippuvuuteen ja aikaiseen kuolleisuuteen. Suomessa on perinteisesti keskitytty enemmän korjaaviin palveluihin, mutta tehokkaampaa on mennä ongelman lähteelle ja pyrkiä ennaltaehkäisemään niiden syntymistä, Sourander sanoo. Voimaperheet-ohjelmassa lapsuuden käytösongelmia pyritään hoitamaan tarjoamalla vanhemmille keinoja omien kasvatustaitojensa kehittämiseen ja lasten ongelmien hallitsemiseen. – Kun lapsella on vaikeuksia, vanhempi helposti toruu ja rankaisee häntä, mikä ruokkii negatiivista kierrettä. Voimaperheiden digitaalinen materiaali yhdistettynä puhelinvalmennukseen on tuonut

olennaisten kumppaneiden kanssa sekä muuntautumiskykyyn. – Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on asia, joka on noussut nopeasti merkittävään asemaan myös tutkimuksessa. Kun sain ERC-rahoituksen, ei tällaisesta vaikuttavuudesta puhuttu juuri mitään. Perinteisen akateemisen vaikuttavuuden rinnalla halutaan, että tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan, Erola sanoo. INVESTissä vaikuttavuus on sisäänrakennettu kaikkeen. Konsortion Turun yliopiston toimijoille on kertynyt jo vahvaa vaikuttavuusosaamista, mutta tällä saralla Suomen huippuja on konsortiossa mukana oleva THL. – THL:llä on esimerkiksi hyvin vahva ko ke m u s o s a l l i s t u m i s e s t a e r i l a i s i i n

huikeita hoitotuloksia. Vaikutustutkimuksissa olemme osoittaneet, että ohjelma parantaa osallistujien vanhemmuustaitoja, minkä myötä lasten ongelmat vähenivät ja toimintakyky kasvoi, Sourander hehkuttaa. APEX-konsortiossa Voimaperheiden mallia on laajennettu. APEXin tavoitteena on lisätä väestön mielenterveystaitoja sekä ehkäistä mielenterveysongelmia ennen kuin niistä tulee vakavia ja vaikeasti hoidettavia. – Lasten käytöshäiriöiden lisäksi keskitymme muun muassa raskaudenaikaisen ja synnytyksenjälkeisen masennuksen sekä kouluikäisten lasten ahdistuneisuuden hoitoon. Tahdomme tukea lasten ja nuorten hyvinvointia syntymää edeltävästä ajasta aina nuoreen aikuisuuteen saakka, Sourander sanoo. Vaikka INVESTin järjestäytyminen on vielä vaiheessa, Souranderilla on suuria odotuksia tutkimuksen lippulaivasta. – Meillä on jo tutkitusti toimivia interventio-ohjelmia, mutta INVESTin rahoituksella voimme osoittaa ne aidosti kustannustehokkaiksi ratkaisuiksi väestötasolla. Tahdomme räjäyttää pankin ja nostaa Turun yliopiston kansainväliseksi digitaalisten terveydenhuoltopalveluiden edelläkävijäksi.

AURORA

Perinteisen akateemisen vaikuttavuuden rinnalla halutaan, että tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan." Pieniä interventioita useampia, ehkä yksi suurempi

yhteiskunnallisiin politiikkaprosesseihin, Erola sanoo. Ja niihin pöytiin on INVESTinkin päästävä, mikäli se mielii toteuttaa suuren intervention. Interventio on sana, joka vilahtaa tämän tästä Erolan puheessa. Niillä hän viittaa tilanteisiin, joissa tiettyyn ryhmään kohdennetaan suunnattuja tukitoimia. Seurantajakson aikana ja sen jälkeen tutkijat analysoivat toimien vaikuttavuutta vertaamalla intervention kohteena olleita kontrolliryhmään, joka ei ole saanut tukitoimia. Pienimuotoisia interventioita voidaan Erolan mukaan toteuttaa muutamia, mutta mielessä muhii ajatus myös ainakin yhdestä suuresta interventiosta. Taitoa siihen olisi, sillä INVESTin joukoissa on myös työelämäprofessori Olli Kangas, joka vastasi Suomen suurimpiin interventioihin lukeutuneen perustulokokeilun tutkimuspuolesta.

AURORA

Kangas ei vielä suostu pallottelemaan ajatuksella, voisiko INVESTiin sisällyttää perustulokokeilun suuruusluokkaa olevan intervention. Niin merkittävässä asiassa päätöstä eivät tee yksin tutkijat vaan mukaan on saatava poliittiset päätöksentekijät ja rahaa. Lisähaastetta tuo tutkimusmaailman ja politiikan rytmiero. Poliitikot elävät neljän vuoden rytmissä, tutkimuksessa aikajänne on usein merkittävästi pidempi. Esimerkiksi perustulokokeilun kohdalla Kela voitti tutkimuskilpailutuksen syksyllä 2015, kokeilu suunniteltiin hirmuisella kiireellä keväällä 2016. Kokeilulaki valmisteltiin syksyllä 2016, koe käynnistyi 2017 ja alustavia tuloksia saatiin 2019 alussa. Lopullinen raportti valmistuu vuonna 2020. – Aiemmista tutkimuksista tiedämme, että interventioiden aikaansaamat käyttäytymistulokset tulevat vasta viiveellä. Perustulokokeilunkin olisi tullut kestää 4–5 vuotta. Tulokset kuitenkin haluttiin tällä hallituskaudella. Siksi kaksivuotinen kokeilu, Kangas sanoo. Tässä mittakaavassa INVESTin aikataulu, neljän vuoden rahoitus nyt ja optio neljään seuraavaan vuoteen, edellyttää, että liikkeelle on lähdettävä ripeästi. Yksi ajatus on valmiina. Kangas haluaa, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan negatiivisen tuloveron kokeilu.

TEKSTI HEIKKI KETTUNEN "Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus tuo konsortioon mielenterveysosaamista, me psykologian oppiaineessa keskitymme lasten sosiaalisiin suhteisiin ja sosiologit tuovat laajempaa yhteiskunnallista näkökulmaa esimerkiksi eriarvoisuudesta ja syrjäytymisen mekanismeista." – Christina Salmivalli

UUSI HYVINVOINTIVALTIO LUODAAN LAPSIIN JA NUORIIN PANOSTAMALLA Yksiä I N V E S T -konsor tion keskeisiä tavoitteita on etsiä lasten ja nuorten hyvinvointia rajoittavia tekijöitä sekä puuttua niihin tutkimustietoon pohjautuvilla interventioilla. Mutta mitkä seikat lopulta uhkaavat kasvuikäisten hyvinvointia? – Pienillä lapsilla nämä tekijät liittyvät usein perheeseen, mutta vertaissuhteet tulevat iän myötä koko ajan tärkeämmiksi. Tämä korostuu erityisesti keskilapsuudessa, siis kouluiässä, jolloin yksi hyvinvointia rajoittava tekijä on esimerkiksi kiusatuksi joutuminen, kertoo INVEST-lippulaivan varajohtaja, psykologian professori Christina Salmivalli. Salmivalli johtaa KiVa Koulua ja Opintokamua, interventiohankkeita, jotka keskittyvät erityisesti koulumaailmaan. KiVa Koulu on monille tuttu suomalaisen koulutusviennin kestomenestyjä. Kiusaamisen vastaista toimenpideohjelmaa on toteuttanut parhaimmillaan 90 prosenttia suomalaisista peruskouluista. – Haluamme rakentaa uutta hyvinvointivaltiot a panost amalla lapsiin ja nuoriin sekä niihin ympäristöihin, joissa he kasvavat. INVESTissä tulemme

tekemään tiivistä yhteistyötä yhteiskunnallisten instituutioiden, kuten koulujen ja neuvoloiden kanssa, Salmivalli sanoo. Kun lapsi kasvaa, kiusaamisen ohelle voi tulla uusia vaikeuksia. – Oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten koulumenestys heikkenee, mikä lisää henkistä pahoinvointia sekä riskiä syrjäytyä. Toisen asteen oppilaitoksille tarkoitettu Opintokamu-ohjelma tarttuu tähän haasteeseen tarjoamalla opiskelijoille ja opettajille apuja oppimisvaikeuksien taklaamiseen. Opintokamu koostuu kolmesta teemasta: opiskelusta, sosiaalisista suhteista sekä tunteiden ja mielen hallinnasta. Oppimisen lisäksi ohjelmassa tuetaan esimerkiksi opiskelijan elämänhallinnallisia taitoja. – Lippulaiva mahdollistaa ohjelmien jatkokehittämisen ja vaikutusten tutkimisen. Tällä hetkellä suuri haaste on, miten tutkitusti hyväksi havaitut toimenpiteet saadaan jalkautettua laajasti yhteiskuntaan. Implementaatiotutkimus onkin yksi INVESTin keskeisiä ulottuvuuksia, Salmivalli toteaa.

AURORA

"Näin pitkä rahoituskausi antaa tutkijoille mahdollisuuden toden teolla panostaa tutkimuksen laatuun ja vaikuttavuuteen. Siihen, miten tutkimusten tuloksia voidaan viedä eteenpäin." – Mikko Niemelä

– Kun perustulossa kaikille maksettaisiin tietty summa, joka verotettaisiin porrastetusti pois ihmisen palkkatulojen kasvaessa, negatiivisessa tuloverossa määritellään jokin summa, joka ihmiselle taataan niin, että jos hänen palkkatulonsa eivät siihen yllä, hänelle maksetaan erotus. Nyt kun meillä on tulorekisteri

AURORA

käytössä, tämä kokeilu olisi helppo toteuttaa, Kangas sanoo. Toteuttaisipa tuon tutkimuksen INVEST tai joku muu, tulokset hyödyttäisivät tutkimusta varmasti. Yksi on varmaa: pienempiä interventioita INVEST tulee toteuttamaan – Pienemmät interventiot ovat kestoltaan lyhyempiä, pienimuotoisia, eikä niihin sisälly samalla tavalla poliittisia intohimoja kuten esimerkiksi perustulokokeiluun. Niitä voidaan tehdä tutkimuksen, ei politiikan lähtökohdista, Kangas sanoo. Yksi sellainen voisi olla kokeilu, jossa tietyn kunnan perheitä tuettaisiin tutkijoiden tehokkaiksi arvioimilla keinoilla, ja

TEKSTI ERJA HYYTIÄINEN

HYVINVOINTITUTKIMUKSELLA HALUTAAN VAIKUTTAA PÄÄTÖKSENTEKOON Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana eli TITA-hanke on vuodesta 2015 lähtien analysoinut talouteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää eriarvoisuutta sekä mahdollisuuksien eriarvoisuutta elämänkuluissa. Nyt osa näistä tutkimuksista sulautuu INVESTiin. Tutkijat ovat kaivaneet esille eriarvoisuuden mekanismeja ja ilmentymiä tuloissa, varallisuudessa, kulutuksessa, koulutuksessa, terveydessä, luottamuksessa, huono-osaisuudessa ja perheprosesseissa. Tuloksia on jo kertynyt: esimerkiksi perhevapaajärjestelmät selittänevät suomalaisten ja ruotsalaisten isien erilaisen tavan käyttää vapaita, sosiaaliset kontaktit edistävät maahanmuuttajien työllistymistä ja viitebudjettilaskelma kertoi, millä rahasummalla ihminen tulee toimeen. – Me emme ole tehneet interventioita, mutta meillä on vahvaa asiantuntemusta analysoida kohortteja. Me voimme esimerkiksi tukea muiden investiläisten interventiotutkimuksia auttamalla heitä löytämään otollisimman interventioryhmän

verrokkir yhmänä olisivat toisen kunnan samankaltaisessa tilanteessa olevat perheet.

Mallia koko maailmalle INVESTin tutkimuksen lähtökohtana on suomalainen hyvinvointijärjestelmä, mutta asiaa ei voi tutkia vain oman maan rajojen sisällä. Erola korostaa kansainvälisen yhteistyön ja vertailevan tutkimuksen merkitystä. – Meidän pitää saada kansainvälistä vertailuaineistoa. Meillä on käytössämme lukuisia kansainvälisiä tutkimusaineistoja ja tilastoja, joista voimme uudella tavalla katsoen saada irti uutta tietoa. Yksi niistä on European Social Survey, jonka Suomen

sekä arvioimaan, voidaanko tietyllä kohortilla tehdyn intervention tuloksia yleistää muihin kohortteihin, TITAn johtaja, sosiologian professori Mikko Niemelä sanoo. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksen saaneena TITA on panostanut alusta saakka vahvasti vaikuttavuuteen ja sen esilletuomiseen. Tutkijat eivät ole vain odottaneet poliitikoilta kutsua kertomaan tutkimustuloksista, vaan tarjonneet ja jopa koonneet oma-aloitteisesti tutkimustietoa ajankohtaisiin kysymyksiin. – Esimerkiksi kun hallitus mietti muutoksia lääkekorvausjärjestelmän omavastuuosuuteen, TITAn tutkijat simuloivat, miten päätöksen vaikutukset kohdentuvat eri ryhmiin sekä päätöksen tulonjaollisia vaikutuksia. Pääsimme kertomaan asiasta sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, ja julkaisimme samana päivänä Policy brief -paperin. Siihen loppuukin tutkijoiden vastuu, päätöksenteko on politiikojen asia, Niemelä sanoo. Sillä kertaa hallituksen päätös oli luopua muutoksesta.

osa-aineiston koordinointi on ollut alusta saakka Turun yliopiston vastuulla. Lisäksi meillä on käytössämme THL:n omat aineistot, Erola sanoo. Mielessä siint ää myös ajatus, että onnistuessaan INVEST antaisi eväitä kaikkien Pohjoismaiden hyvinvointimallien kehittämiselle.

AURORA

HYVINVOINTIVALTIO KAMPPAILUJEN KOHTEENA

KUVA HANNA OKSANEN

KOLUMNI

Nykyään todetaan usein, että hyvinvoinrakentamiseen. Samalla se kuitenkin viittasi tivaltio on ”rikki”, tiensä päässä tai muutsiihen, että projekti saattoi olla päättymässä tunut kilpailuvaltioksi. Sävy on determija hyvinvointivaltio uhattuna. nistinen, sillä muutos näyttää tapahtuvan Tämänhetkisten kriisitunnelmien kesvääjäämättömän luonnonvoimaisesti. kellä historioitsijat ovat ryhtyneet arvioimaan Yhtä vääjäämättömältä näytti monien siluudesta näkökulmasta hyvinvointivaltion missä viitisenkymmentä vuotta sitten hyvinsyntyä Suomessa. Modernisaatiokertomukvointivaltion rakentaminen Suomessa. Jotsen mukaisen vääjäämättömyyden tai yhteikut mielsivät tulonsiirtojen sen kansallisen projektin lisäämisen ja sosiaalitursijasta on avattu näkökulma van parantamisen kaltairistiriit aisten e tujen ja set uudistukset suorastaan tavoitteiden, konfliktien ja pakon sanelemiksi ratkaikompromissien monisyi"1980-luvulla suiksi teollisen moderniseen dynamiikkaan. hyvinvointivaltiosta saation synnyttämiin tarKun historiantutkimus peisiin ja ongelmiin. tekee näkyväksi menneialettiin puhua Kuten sosiaalipoliitikko syyden ihmisille avoinna projektina." Pekka Kuusi asian klassikolleiden vaihtoehtojen laakoteoksessaan 60-luvun jan kirjon sekä kulloinkin sosiaalipolitiikka ( 19 61) mahdolliset, muttei vältilmaisi, ”jos mielimme tämättömät asiantilat, voiRuotsin ja Neuvostoliidaan kyseenalaistaa myös ton – – välissä jatkaa omaa elämäämme, me se, mikä nykyisyydessä näyttää annetulta ja olemme tuomitut kasvamaan”. Myös tämä itsestään selvältä. ajattelutapa oli determinististä, vaikka sitä Näin vältetään menneisyyden alistaminen nykypäivästä poiketen siivittikin voimakas nykyisille maailman jäsentämisen tavoille. kasvuorientoitunut suunnitteluoptimismi. Samalla hyvinvointivaltion nykyisyys aukeaa 1980-luvulla hyvinvointivaltiosta alettiin kohti tulevaisuutta avoimena ja siten muupuhua projektina. Historioitsija Pauli Kettettavissa olevana. tusen mukaan projekti-sana ilmensi käsitystä eri yhteiskunta- ja intressiryhmien Marja Jalava laajasta sitoutumisesta hyvinvointivaltion Kirjoittaja on kulttuurihistorian professori.

AURORA

TILAA ALUMNIEN OMA UUTISKIRJE! Päivitä sähköpostiosoitteesi ja yhteystietosi • Saat Auroran lisäksi 4-6 kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen. • Pysyt ajan tasalla tulevista tapahtumista, koulutuksista ja tutkimusuutisista!

utu.fi/alumni AURORA

AURORA

TEKSTI JENNI VALTA | KUVAT HANNA OKSANEN

Tulevaisuuden työelämä tarvitsee koodareita

– Vapaus on minulle tärkeää työelämässä, varsinkin nyt kun vielä opiskelen. Työskentelen Vaadinilla 30 tuntia viikossa ja saan tehdä työtunnit siihen aikaan kuin minulle parhaiten sopii, Anastasia Smirnova sanoo.

Suomalaisissa yrityksissä on valtava pula pätevistä ohjelmoijista. Turun yliopisto lisää tänä vuonna tietotekniikan alan aloituspaikkoja, ja tavoitteena on, että ICT-alan diplomi-insinöörejä valmistuu jatkossa vuosittain noin 170. Koodariopiskelijoista tulee ohjelmistokehityksen ja tekoälyn asiantuntijoita tulevaisuuden työpaikkoihin. AURORA

ietotekniikan opiskelija Anastasia Smirnova oli keväällä 2016 vaikean urapäätöksen edessä. Hänet oli valittu palkalliseen neljän kuukauden harjoitteluun unelmien työpaikkaan, turkulaiseen ohjelmistoyritys Vaadiniin. Samaan aikaan Smirnova oli päässyt kansainväliseen kaksoistutkinto-ohjelmaan Master’s Degree Programme in Information and Communication Technology, jonka Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitos toteuttaa yhdessä kiinalaisen Fudanin yliopiston kanssa. Ohjelmaan kuuluu Shanghaissa suoritettava yhden lukukauden opintojakso, joka osui kuukauden osalta ikävästi päällekkäin harjoittelun kanssa. – Kirjoitin Vaadinille sähköpostin, jossa pyysin, että he ottaisivat minut töihin ilmaiseksi kolmeksi kuukaudeksi. Olin kirjoittanut kandintyöni kyseisestä yrityksestä ja minulla oli siitä todella positiivinen mielikuva. Halusin myös kovasti saada työkokemusta. Vaadinilta vastattiin, että he ottavat minut mielellään harjoitteluun, mutta maksavat myös palkkaa, Smirnova kertoo hymyillen. Nyt Smirnova on diplomityötään aloitteleva kuudennen vuoden opiskelija, joka on opintojen ohella työskennellyt Vaadinilla vakituisena työntekijänä jo kahden ja puolen vuoden ajan. Hänen työnimikkeensä on

AURORA

Parhaiten työmarkkinoilla pärjäävät ne, joilla on ohjelmointiosaamisen lisäksi hyvät ihmistaidot." vaadin developer ja hän tarjoaa teknistä tukea yrityksen asiakkaille. – Anastasia on todella lahjakas ja ahkera työntekijä sekä nopea oppimaan. Olemme Vaadinilla halunneet tarkoituksella rekrytoida sekä nuoria lahjakkuuksia että kokeneita tekijöitä. Vaikka tarvitsemme erityisesti kokeneita ohjelmoijia, tiedostamme sen, että kokemus ei synny tyhjästä. Siksi olemme jo pitkään tehneet yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja olleet mukana esimerkiksi opiskelijoille suunnatuissa rekrytapahtumissa. Oma tuntumani on, että Turun alueella on vahva kysyntä ohjelmistokehittäjille. Parhaiten työmarkkinoilla pärjäävät ne, joilla on ohjelmointiosaamisen lisäksi hyvät ihmistaidot, toteaa Tatu Lund, joka on Smirnovan esimies Vaadinilla.

Työelämään jo kandivaiheessa Suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa arvioidaan olevan tällä hetkellä tarve noin 7000–9000 uudelle ohjelmistoalan ammattilaiselle. Turun yliopisto vastaa osaltaan tähän tarpeeseen lisäämällä tietotekniikan alan aloituspaikkoja tänä vuonna 40:llä, yhteensä 170:een. – Laitoksemme opiskelijat päätyvät tyypillisesti töihin kolmen vuoden opintojen jälkeen. Nykyisen osaajapulan aikana saa olla aika hyvä piiloutuja, jos työmahdollisuuksia ei löydy. Työpolut ovat hyvin erilaisia, mutta

Anastasia Smirnova on työskennellyt Vaadinilla vakituisena työntekijänä kaksi ja puoli vuotta. Esimies Tatu Lundin mukaan työpaikalle syntyy hyvä dynamiikka, kun mukana on sekä kokeneita tekijöitä että nuoria lahjakkuksia.

it-alan yritykset ovat tyypillisimpiä työnantajia. Mahdollisuudet ovat kasvaneet valtavasti sen jälkeen, kun tietotekniikka on älypuhelinteknologian kehityksen myötä pystytty puristamaan yhä pienempään kokoon. Nykyään lähes mistä tahansa laitteesta tai prosessista voi tehdä älykkään, tai ainakin älykkäämmän, sanoo yritysyhteistyöstä vastaava johtaja Timo Vasankari tulevaisuuden teknologioiden laitokselta. Kun Smirnova aloitti tietotekniikan opinnot Turun yliopistossa vuonna 2013, hän osasi noin tuhat sanaa suomea. Äiti oli kannustanut Smirnovaa muuttamaan Venäjältä Suomeen opiskelemaan, ja opiskelupaikan saatuaan Smirnova päätti, että hän opiskelee Turussa vähintään vuoden, vaikka vieraalla kielellä opiskelu tuntuisikin vaikealta. – Ensimmäisillä kursseilla ajattelin, että mitä ihmettä oikein teen täällä. En osannut kieltä, enkä ymmärtänyt edes tavallisimpia

kysymyksiä, kuten ’mitä kuuluu’. Vuoden aikana tykästyin suomalaiseen opiskelukulttuuriin, joka on paljon vapaampi kuin Venäjällä. Pidän Turun yliopistosta ja opettajistamme, he ovat todella auttavaisia ja ymmärtäväisiä, Smirnova kertoo. Smirnova on kot oisin Murmanskin alueella sijaitsevasta Kouteron kaupungista, mutta hän sai ensikosketuksen suomalaiseen opiskeluun jo lukioaikana, suorittaessaan lukion puoliksi Kouteron ja Sallan lukioissa. Hän on ollut ala-asteelta lähtien kiinnostunut matematiikasta, ja nimenomaan ongelmanratkaisu tekee tietotekniikan opiskelusta mielenkiintoista. – Tykkään loogisesta ajattelusta. Mitä tahansa voi periaatteessa koodata, mutta minua kiinnostaa, miksi joku koodinpätkä toimii tai ei toimi. Opiskeluissa ärsyttävin hetki on aina se, jos on löytänyt esimerkiksi netistä oikean vastauksen ongelmaan, mutta AURORA

Valmistaudumme siihen, että opiskelijamme työskentelevät pian työpaikoissa, joita ei ole aikaisemmin ollut."

ei ymmärrä, miksi se on oikein. Parhaimmillaan tämän selvittäminen voi viedä päiviä, Smirnova sanoo.

Tekoäly luo uusia työpaikkoja Opiskelu Fudanin yliopistossa ja kaksoistutkinnon suorittaminen oli Smirnovasta mielenkiintoista, sillä hän pääsi tutustumaan jälleen uuteen kulttuuriin. Kiinassa opiskelu oli vaativampaa, mutta se ei Smirnovaa haitannut. – Kiinassa jouduin opettelemaan tenttikirjat ulkoa, jotta pääsin tenteistä läpi. Kunnioitan sitä, miten paljon kiinalaiset tekevät töitä: he opiskelevat koko ajan, ja jotkut jopa nukkuivat laboratorioissa, jotta pääsivät heti aamulla töihin. En pystyisi itse samaan, mutta vaihto oli hyvä kokemus, jota suosittelen muillekin. Opettajat olivat ystävällisiä ja maisteriohjelman koordinaattori teki uskomattoman paljon meidän opiskelijoiden eteen, Smirnova kertoo. Tulevaisuudessa Smirnova toivoo työskentelevänsä tehtävässä, jossa hän saa koodata ja tehdä teknisiä ratkaisuja, mutta samalla työskennellä ihmisten kanssa. – Sellainen työ kiinnostaa, missä voisin keskustella ihmisten kanssa ja sen pohjalta luoda teknisiä ratkaisuja heidän tarpeisiinsa. Sinänsä minulle ei ole väliä, työskentelenkö

AURORA

esimerkiksi terveyden vai teollisuuden parissa, kunhan työ tuntuu merkitykselliseltä, Smirnova sanoo. Vasankarin mukaan on tärkeää, että koodariopiskelijat taitavat ohjelmoinnin, mutta ymmärtävät myös tietotekniikan rajat ja mahdollisuudet. Rutiininomaiset tehtävät, myös koodaamisessa ja datan käsittelyssä, voivat lähitulevaisuudessa korvautua ohjelmistorobotiikalla ja yhä tehokkaammilla kehitystyökaluilla. Tulevaisuuden ammattitaitoa on näkemys siitä, mitä tekoälyllä voidaan ja saa tehdä: milloin valittu algoritmi toimii ja mitä tuloksista on lupa päätellä. Miten tekoäly saa laivat liikkumaan automaattisesti tai tehostaa työskentelyä tehtaissa? – Tällä hetkellä ne yritykset selviävät, jotka pystyvät hyödyntämään tietotekniikkaa uudella tavalla. Kyse voi olla vaikka terveydenhuollosta, laivanrakennuksesta tai mediatalosta – kaikilla aloilla on ongelmia, jotka tekoäly voisi ratkaista. Valmistaudumme siihen, että opiskelijamme työskentelevät pian työpaikoissa, joita ei ole aikaisemmin ollut. Esimerkiksi sensoritekniikka tekee tulevaisuudessa kulkuneuvoista automaattisempia ja eri lähteistä kerätyn, isonkin datan analysointi avaa jatkuvasti uusia näkökulmia myös arkiseen toimintaamme yksilöinä ja organisaatioina, Vasankari toteaa.

Iina-Sisko Helander, Uchenna Jigo, Mikael Kylänpää, Janne Virtanen ja Ville Piirainen kehittävät hoitopolkuja tunnistavaa sovellusta Capstone-kurssilla. Kuvasta puuttuvat Swostik Shrestha ja Miika Haanpää, jotka kuuluvat myös hoitopolku-tiimiin.

Capstone-kurssilla etsitään ratkaisuja yritysten ongelmiin

oodariopiskelijat harjoittelevat työelämässä vaadittavaa ongelmanratkaisua Capstone-projektikurssilla. Kurssilla opiskelijat jaetaan tiimeihin, joista jokaisella on ratkaistavanaan yksi ongelma. Yritykset tai muut organisaatiot voivat antaa ongelmia opiskelijoiden ratkottavaksi, mutta kyseessä ei saa olla tuloksiltaan tarkasti rajattu tilaustyö. – Yksi tiimi rakensi esimerkiksi näkövammaisille suunnatun pelin, jossa äänet ohjaavat pelissä liikkumista. Toinen koodasi sensoreita käyttävän sovelluksen, joka tunnistaa, jännittääkö jousiampuja harjoitellessaan oikeita lihaksia. Lopputulosta tärkeämpää on, että opiskelijat oppivat lähestymään epätarkasti määriteltyä ongelmaa ja tekemään tiimityötä, kertoo Timo Vasankari, joka on kurssin opettaja. Seitsemän opiskelijan hoitopolku-tiimi suorittaa Capstone-kurssia parhaillaan ja mallintaa Tyksin tietoaineistojen avulla, mitä hoitotapahtumia lääkärin luokse saapuvalla potilaalla on aiemmin ollut. Tavoitteena on, että sovellus kykenisi myös ennustamaan, mitä hoitotapahtumia potilaalle todennäköisesti tulee tulevaisuudessa.

– Sovelluksemme vertaa lääkärin vastaanotolle tulevan potilaan tietoja muihin potilaisiin, joilla on ollut sama hoitotapahtuma. Sen perusteella sovellus pystyy ennustamaan mahdollisia tulevia hoitotapahtumia. Sovelluksemme ei tosin ole vielä aivan valmis, emmekä ole täysin varmoja, saammeko sen ennustamaan tapahtumia, mutta ainakin aiempien tapahtumien mallintaminen toimii hyvin, kertovat tiimiin kuuluvat Mikael Kylänpää ja Uchenna Jigo. Kurssin ideaan kuuluu, että ongelma ei ole selkeä tehtävänanto, vaan aluksi opiskelijoiden täytyy selvittää, mistä ongelmassa on kyse. Hoitopolku-tiimi sai eväikseen ainoastaan tiimin nimen ja Tyksin potilasdataa. – Uskon, että olemme osuneet siihen, mihin tehtävänannolla viitattiin. Aloitimme menneiden hoitotapahtumien visualisoinnilla, jonka jälkeen aloimme kehittää tulevien tapahtumien ennustamista, Kylänpää sanoo. – Halusimme käyttää koodaukseen kieliä, jotka eivät ole meille vielä tuttuja, mutta jotka ovat tällä hetkellä suosittuja. Käytimme Reactia, Nodea ja Pythonia, joiden opettelu oli työlästä, mutta se oli panostus tulevaisuuteen, Jigo toteaa. AURORA

Ilmoittaudu Lasten yliopiston tiedekerhoon tai varaa tiedesynttärit Turun yliopistossa toimiva Lasten yliopisto järjestää tiedekerhoja ja -synttäreitä lapsille ja nuorille. Kerhoja järjestetään arkisin 6–13-vuotiaille. Toukokuun kerhossa aiheena ovat luonnontieteet. Syksyllä kerhoissa perehdytään muun muassa ohjelmointiin, kemiaan ja tähtitieteeseen. Tiedekerhoissa lapset pääsevät kokeilemaa erilaisia tutkimusvälineitä laboratoriossa ja Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa.

Tiedesynttäreillä osallistujat tutustuvat tieteen ihmeisiin ja värien kemiaan sekä kokeilevat vahaliitujen valmistusta. Tiedesynttärit on suunnattu kouluikäisille.

> Lisätietoa ja varaukset www.lastenyliopisto.fi Lasten yliopisto ja Lounais-Suomen LUMA-keskus järjestävät toimintaa yhteistyössä.

K I R J AT

TEKSTI JUSSI MATIKAINEN

Ääni vaiennetuille

Lokakuisena torstaina vuonna 1 8 3 8 Turun kaupunginlääkäri tarkasti poliisil ait oksell a Brinkka l an talon alakerrassa 5 1 naisen suun, nielun ja sukuelimet. Poliisimestari kirjasi lääkärin tekemät havainnot pieteetillä veneeristen tautien tarkastuskirjaan. Tästä tapahtumasta saa alkunsa Kirsi Vainio-Korhosen ansiokas historiateos, joka antaa äänen ja arvokkuuden 1800-luvun alun turkulaisille seksityöläisille. Tutkimuksessaan kirjoittaja pyrkii irtautumaan viranomaiskatseesta ja kuvaamaan ”tarkastusnaisten” elämää moniäänisesti, tavalla, joka auttaa nykylukijaa ymmärtämään naisten valintoja ja ratkaisuja. Monet Vainio-Korhosen tutkimista naisista olivat yhteisönsä keskellä eläneitä äitejä, ja seksityö oli yksi monista arjen toimeentulokeinoista, ei ensisijaisesti moralisoinnin tai häpeilyn kohde. Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa Kirsi Vainio-Korhonen

SKS 2018

Ihmisyyden äärellä

Mihin ihmisarvo perustuu? Mihin ihmisarvon käsitteellä viitataan? Mitä käytännöllisiä seurauksia ihmisarvon kunnioittamisella on? Tässä kysymyksiä, joihin Veikko Launis etsii teoksessaan vastauksia. Launiksen mukaan ihmisarvon kunnioittamisen vaatimus on perustavanlaatuinen moraalinen lähtökohta. Hänen lähestymistapansa kysymykseen pohjaa Kantin moraaliajattelulle, josta kirjoittaja johtaa uudiskäsitteen dignitismi. Launis huomauttaa, että se, mitä ihmisarvon perustalta arvotamme tai valitsemme, on kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti määräytynyttä. Tarkastelussaan kirjoittaja päätyy siihen, että moraaliin perustuvat ihmisoikeusnormit kykenevät säilyttämään ihmisarvon vaatimuksen vaihtelevissa konteksteissa. ”Käytännöllinen järki voi onnistua valaisemaan ihmisoikeuksia vielä silloinkin, kun poliittiset päätöksentekijät ovat antaneet periksi ja sammuttaneet lyhtynsä.” Ihmisarvo Veikko Launis

Vastapaino 2018

Tapporahoista norppaliveen Kauniisti valokuvitettu Saimaannorppa ja ihminen sai alkunsa Turun yliopiston opintokokonaisuudesta, jossa Minttu Jaakkola ja Timo Vuorisalo opettivat monitieteisiä opiskelijatiimejä tarkastelemaan kestävän kehityksen haasteita ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Yhtenä tutkimusteemana oli saimaannorppa. Luonnonsuojelumme ikoniksi nousseen saimaannorpan lähihistoria tapporahoineen ei ole ollut helppo. Kanta supistui pahimmillaan alle 150 yksilöön, mutta on sittemmin yli kaksinkertaistunut. Siinä missä norppien liveseuranta kerää miljoonia katselukertoja, ei norpan suojelu ole esimerkiksi paikallisten kalastajien näkövinkkelistä suinkaan ongelmatonta. Kirja on tärkeä puheenvuoro osoittaessaan, että sidosryhmien kuuleminen ja osallistaminen on avain luonnonsuojelun onnistumiseksi. Saimaannorppa ja ihminen Minttu Jaakkola, Timo Vuorisalo & Lasse Peltonen

Into Kustannus Oy 2018

AURORA

Kasvitieteellinen puutarha on Kalervo Väänäsen suosikkipaikka Turun yliopistossa.

AURORA

TEKSTI JENNI VALTA | KUVAT HANNA OKSANEN

KALERVO VÄÄNÄNEN: ”Yliopiston täytyy suojella luontoa ja sivistystä” Yliopistoilla on keskeinen rooli ympäristöystävällisen yhteiskunnan rakentamisessa ja sivistyksen vaalimisessa, ajattelee rehtorinkautensa heinäkuussa 2019 päättävä Kalervo Väänänen.

äänänen on viihtynyt luonnossa siitä lähtien, kun hän pikkupoikana samoili Kainuun Säräisniemen metsissä käpyjä keräillen. Myöhemmin kävyt vaihtuivat marjoihin, ja Väänänen kertookin harrastavansa marjastusta aina kun työt antavat periksi. – Varsinainen ammattini on itse asiassa marjanpoimija. Rehtorina oleminen on ollut harrastus siinä sivussa, Väänänen vitsailee. Henkilökohtaisen luontosuhteen rinnalle on sittemmin kasvanut huoli luonnosta. Turun yliopiston rehtorina Väänänen on halunnut tietoisesti vaikuttaa siihen, että ympäristöasiat otetaan huomioon sekä tutkimuksessa että yliopiston toiminnassa. – Olen pitänyt tärkeänä vahvistaa tutkimusta, jossa selvitetään ympäristön tilaa, ja parhaassa tapauksessa etsitään ratkaisuja ongelmiin. Meidän täytyy hakea vastauksia

niihin kysymyksiin, jotka on mahdollista ratkaista. Olen huolissani esimerkiksi Saaristomeren ja koko Itämeren tilasta. Ilokseni totesin juuri, että Turun yliopistossa on meneillään reilusti yli sata hanketta kestävään kehitykseen liittyen. Eikä vain luonnontieteiden alalla, vaan useilla eri aloilla, Väänänen sanoo. Turun yliopiston hallitus päätti joulukuussa 2018, että yliopistosta tulee hiilineutraali vuoden 2025 loppuun mennessä. Väänänen ajattelee, että yliopistojen tulee olla kärkijoukoissa luomassa ympäristöystävällistä yhteiskuntaa. – Yliopistojen täytyy tutkimukseen ja rationaalisuuteen pohjaavina instituutioina olla vähintään vuosikymmen edellä muuta yhteiskuntaa, jotta voimme toimia suunnannäyttäjinä muille. Turun yliopiston toiminnan saaminen täysin hiilineutraaliksi edellyttää todennäköisesti ainakin hiilinielujen AURORA

luomista ja kenties päästöoikeuksien ostamistakin. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta uskon sen olevan mahdollinen, ja siihen tulee päästä. Työ tämän eteen on nyt käynnistynyt; ensin on käytävä läpi kaikki toiminnot kestävän kehityksen näkökulmasta, ja sen jälkeen mietitään toimenpiteet. Matkustaminen ja kiinteistöt ovat suurin tekijä, Väänänen toteaa. Väistyvä rehtori haluaa nähdä Turun yliopiston tukevan yhteiskunnallista muutosta, jonka myötä esimerkiksi tuleville opiskelijoille olisi itsestään selvää pyrkiä kestävän kehitykseen niin henkilökohtaisessa elämässä kuin yhteiskunnan tasolla. – On tosin sanottava, että nykyiset opiskelijasukupolvet ovat paljon valveutuneempia kuin me vanhemmat, ja hyvä niin. Nuoret luovat painetta ongelmien ratkaisemiseen.

”Uudet oivallukset löytyvät tieteen saumakohdista” Kun Väänäseltä kysyy hänen keskeisimmistä saavutuksistaan Turun yliopiston rehtorina, hän mainitsee toimivat koulutusohjelmat ja laadukkaan, monialaisen tutkimuksen. Väänänen on tyytyväinen siihen, että julkaistujen tutkimusten määrä ja arvioitu laatu ovat molemmat kohentuneet hänen rehtorikautensa aikana. – Aloittaessani rehtorina vuonna 2012 päätin, että kaikki Turun yliopiston koulutusohjelmat täytyy saada sellaiseen kuntoon, ettei tarvitse vetää lakkia silmille, kun niistä puhuu. Mielestäni tässä on onnistuttu. Valmistuminen on lähes kaikissa ohjelmissa maan kärkitasoa ja viimeisten selvitysten mukaan opiskelijat työllistyvät varsin hyvin alasta riippumatta. Olemme pystyneet lisäämään tutkintojen määrää, vaikka resurssit ovat niukentuneet.

AURORA

Väänäsen mukaan tästä on kiittäminen hyvää työtä tekeviä opettajia ja tutkijoita, sekä tietysti ahkeria ja motivoituneita opiskelijoita. – Toki olemme toivoneet myös koulutuksen laajentamista esimerkiksi tekniikan alalla, mutta tästä ei ole vielä saavutettu yhteisymmärrystä valtiovallan kanssa. Toivottavasti niin käy mahdollisimman pian, Väänänen sanoo. Yliopiston monitieteisyyden säilyttäminen on ollut Väänäselle tärkeää, sillä hän uskoo, että uusi tieto löytyy tieteen saumakohdista. Vaikka poliittiset ja yliopistollisetkin tahot usein vannovat tieteen ja koulutuksen keskittämisen nimeen, Väänänen pitää laaja-alaisuutta rikkautena. Siksi hän ei ole halunnut hakea säästöjä oppiaineita lopettamalla, vaikka se olisikin ollut taloudellisesti toimiva ratkaisu.

Kukaan ei omista sivistystä. Liian usein ajatellaan, että sivistykseen kuuluu tieto tästä tai tuosta asiasta, mutta minusta sivistyksessä on kyse laaja-alaisesta maailman ymmärtämisestä."

– Tieteen kentällä on voimakas tarve siiloutua; ajatellaan, että fysiikka on tällaista ja biologia toisenlaista. Mutta kun tarkastellaan vaikkapa kotiplaneettaamme, se on kokonaisuus, joka ei avaudu vain yhdestä näkökulmasta. Jos ihmiset, joilla on erilaiset tiedot ja taidot, työskentelevät yhdessä, syntyy epäsovinnaisia havaintoja. Hyvä esimerkki tästä on tietotekniikan yhdistäminen mihin tahansa yhteiskunnan osa-alueeseen; terveydenhuoltoon, sosiaalityöhön tai kauppaan. Pelkkä tekninen ratkaisu ei riitä, vaan täytyy huomioida käytettävyys ja sovellettavuus.

”Sivistys ei ole oman navan ympärillä pyörimistä” Väänänen sanoo olevansa sen verran tasainen luonne, ettei osaa nimetä rehtorinuraltaan yksittäisiä huippuhetkiä, mutta

jotain tehtävän mielekkyydestä kertoo se, että joka aamu on ollut mukava lähteä töihin. Ja joka ilta on tuntunut siltä, että paljon jäi vielä tekemättä. – Yliopiston kehittäminen on kestävyyslaji, jossa ei ole pikavoittoja. Kituvuosista selviämiseen on mennyt ehkä liikaakin aikaa ja energiaa. Toisaalta koen, että jätän taakseni yliopiston, joka on merkittävä toimija ja arvostettu yhteistyökumppani esimerkiksi Turun kaupungille ja elinkeinoelämälle. Olen erityisen iloinen siitä, että yliopiston innovaatiotoiminta on lisääntynyt ja patentteja haetaan aiempaa enemmän. Uskon, että myös koulutusvienti on tulevaisuudessa paljon merkittävämpi asia kuin nyt ymmärretäänkään, Väänänen toteaa. Sivistyksen vaaliminen on Väänäsen mielestä tässä ajassa olennainen päämäärä sekä yliopistoyhteisölle että laajemmin kaikille ihmisille. Keskeisintä sivistyksessä ei hänen mukaansa ole vain oman tietomäärän kartuttaminen, vaan kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia. – Kukaan ei omista sivistystä. Liian usein ajatellaan, että sivistykseen kuuluu tieto tästä tai tuosta asiasta, mutta minusta sivistyksessä on kyse laaja-alaisesta maailman ymmärtämisestä. Että ymmärretään niin oman yhteiskunnan kuin globaalinkin tason ongelmat ja työskennellään niiden ratkaisemiseksi. Sivistys ei ole oman navan ympärillä pyörimistä, vaan pyrkimystä ymmärtää myös muiden lähtökohdat ja tavoitteet. Väänänen tunnustaa, että kun hänen kautensa Turun yliopiston rehtorina päättyy heinäkuussa 2019, hän pakkaa tavarat ja lähtee Lappiin marjastamaan. Muut suunnitelmat ovat vielä auki. – Ajattelin lähteä poimimaan hilloja heti elokuun alussa. Varmaan jossain roolissa osallistun vielä yritystoimintaan rehtorinkauden jälkeen. En ole oikein koskaan osannut lomailla, joten toivon, että keksin jotain tekemistä. AURORA

LY H Y E T JUKKA KOLA VALITTIIN TURUN YLIOPISTON REHTORIKSI

KUVA HANNA OKSANEN

Turun yliopiston hallitus päätti yksimielisesti valita Turun yliopiston rehtoriksi 1.8.2019 alkavalle viisivuotiskaudelle professori Jukka Kolan. Hallitus painotti valinnassa erityisesti laajaa yliopistomaailman tuntemusta sekä tutkimus- ja koulutuspoliittista näkemystä, käytännössä osoitettua johtamiskokemusta, verkostoja ja vahvaa akateemista taustaa. Kolalla on monipuolinen ja pitkä johtamiskokemus. Hän on muun muassa toiminut Helsingin yliopiston rehtorina. Lisäksi hänellä on laajat kansainväliset verkostot sekä yliopistokentän, eri yhteistyösektoreiden ja rahoituskanavien syvällinen tuntemus. – Hallituksen vakuutti Jukka Kolan vahva yliopistotoiminnan tuntemus. Lisäksi valintaan vaikutti hänen näkemyksensä Turun yliopiston entistäkin vahvemmasta roolista monialaisena kansainvälisenä sivistysyliopistona, hallituksen puheenjohtaja Ritva Viljanen toteaa.

Vuoden alumnin tunnustus myönnetään vuosittain Turun yliopiston kasvatille, joka on toiminnallaan edistänyt Turun yliopiston ja suomalaisen yhteiskunnan menestymistä. Tunnustus myönnettiin Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaalle Turun yliopiston 99. vuosijuhlassa Turun Akatemiatalolla 28.2.2019. Tunnustuksella Turun yliopisto kiittää Pernaata siitä, että hän on työllään ja toiminnallaan edistänyt Turun yliopiston ja ympäröivän yhteiskunnan välistä vuoropuhelua. Pernaa on sekä tutkijana että päätoimittajana toimiessaan esimerkillisesti tukenut avointa yhteiskunnallista keskustelua ja tutkimukseen perustuvan tiedon välittämistä suurelle yleisölle. – On valtavan tärkeää, että tutkijat osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Harvoin on varaa siihen, että tutkimusta tehdään ainoastaan tiedeyhteisöä ajatellen. Sekin on tietenkin merkittävää, sillä siihen perustuu tieteen eteenpäin meneminen. Yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta saattaa kuitenkin olla hyvin toissijaista, mitä kansainvälinen tiedeyhteisö kirjoittaa journaaleissaan, Pernaa sanoo.

AURORA

KUVA HANNA OKSANEN

PÄÄTOIMITTAJA VILLE PERNAA ON TURUN YLIOPISTON VUODEN ALUMNI

KATRIINA SIIVONEN tulevaisuudentutkimuksen yliopistonlehtori ja kulttuuriperinnön tutkimuksen dosentti

Kuunteleminen tarkoittaa sitä, ettei oleta mitään, vaan ennemmin kysyy. Hyvinvoiva yhteisö on mielestäni jäseniään arvostava ja yhdenvertainen tila, jossa kaikilla on turvallinen olo. Sen saavuttamiseksi haastan juuri sinut, yliopistoyhteisömme jäsenen, astumaan rohkeasti askeleen kauemmas tutuista keskusteluista ja kuuntelemaan muita.” SINI SAARINEN kansatieteen opiskelija ja TYY:n hallituksen puheenjohtaja

Kun MAGIC ja Fermi-satelliitti havaitsivat gammasäteilyä juuri neutriinon tulosuunnassa sijaitsevasta blasaarista, oli mahtavaa olla mukana siinä yli tuhannen tieteentekijän kansainvälisessä ryhmässä, jonka vuosikymmenten ponnistelut johtivat tähän läpimurtoon.” ELINA LINDFORS tähtitieteen akatemiatutkija, Suomen ESO-keskus

Tutustu yliopiston blogeihin blogit.utu.fi

RAISIO OYJ:N TUTKIMUSSÄÄTIÖLTÄ 500 000 EUROA SUOMALAISTEN ELINTARVIKKEIDEN PROFESSUURIIN Turun yliopisto perustaa uuden professuurin, jonka tavoitteena on keskittyä Suomessa viljeltävien kasvien tutkimukseen, tukea kestävään kehitykseen pohjautuvaa suomalaisten elintarvikkeiden vientiä ja edistää hyvinvointia terveellisillä elintarvikkeilla. Tehtävän perusrahoituksesta vastaa ensimmäiset viisi vuotta Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö. Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikössä toimivan professuurin tutkimustyö tulee keskittymään keskeisiin suomalaisiin raaka-aineisiin ja -tuotteisiin, joilla on vientipotentiaalia. – Turun yliopistolla on vuosikymmenten kokemus pohjoisten ilmiöiden tutkimuksessa niin luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden kuin lääketieteen alueilla. Elintarviketieteet kuuluvat keskeisesti Turun yliopiston strategiseen biotulevaisuus-kokonaisuuteen. Olemme kiitollisia lahjoituksesta, jonka avulla voimme edelleen laventaa osaamistamme ja edistää teollisuusyhteistyötä niin perus- kuin soveltavan tutkimuksen alueilla, rehtori Kalervo Väänänen sanoo.

AURORA

KUVA PIXABAY

TURUN YLIOPISTON BLOGISTA POIMITTUA

Muutosta kohti kestävää kehitystä ei tapahdu ilman kulttuurin muutosta. Kulttuuri koostuu jokaisen ihmisen tiedoista, taidoista, maailmankuvasta ja niihin pohjautuvista toimista. Jos näissä ei tapahdu tietoisia, kestävyyteen tähtääviä muutoksia, kestävä kehitys ei toteudu.”

LY H Y E T TURUN YLIOPISTO ON REILUN KAUPAN KORKEAKOULU EUROOPPA FOORUMI KOKOAA POLITIIKAN JA TALOUDEN VAIKUTTAJAT TURKUUN 29. – 31.8.2019 Eurooppa-foorumi tarjoaa ajankohtaista EU-tietoa sekä edistää avointa, tutkittuun tietoon perustuvaa laajaa keskustelua kansalaisten ja päättäjien kesken. Tänä vuonna tapahtumapaikkoina toimivat Turun pääkirjaston Studio ja pääkirjaston sisäpiha, hotelli Scandic Julian Å-Sali sekä vierailu- ja innovaatiokeskus Joki.

Turun yliopisto on saanut Reilun kaupan korkeakoulu -arvonimen. Yliopisto sai arvonimen sitouduttuaan omalla toiminnallaan edistämään eettistä kauppaa ja kehittämään hankintojaan eettisemmiksi. Arvonimen myönsi Reilu kauppa ry. Arvonimen saaminen edellytti, että noin puolet yliopiston tiedekunnista sekä ylioppilaskunta sitoutuvat käyttämään Reilun kaupan kahvia ja teetä. Turun yliopistossa päätettiin siirtyä Reilun kaupan kahvin ja teen käyttöön kaikissa tiedekunnissa ja yksiköissä. Ylioppilaskunta on tehnyt saman päätöksen jo aiemmin ja haasteeseen tarttuivat myös kolmannes tiedekunta- ja ainejärjestöistä. – Se, että Turun yliopisto päätti hakea arvonimeä, on kannanotto myös kestävän kehityksen puolesta. Sen lisäksi, että reilu kauppa on reilua tuottajille ja työntekijöille, se on reilua myös ympäristölle, Turun yliopiston talousjohtaja Siru Helminen toteaa.

TURUN YLIOPISTOT JA YLIOPPILASKUNNAT: TULEVAISUUS TARVITSEE TUTKIMUKSEEN PERUSTUVAA MONIALAISTA OSAAMISTA Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun yliopiston ylioppilaskunta ja Åbo Akademis Studentkår korostavat, että seuraavan hallituksen pitää kiinnittää erityistä huomiota monialaiseen tutkimukseen. Lisäksi ilmastonmuutokseen liittyvä tutkimus, koulutus ja yhteiskunnan eri sektoreiden välinen yhteistyö on nostettava kehityksen painopisteeksi. Turkulaiset yliopistot ja ylioppilaskunnat laativat seuraavalle hallitukselle listan asioista, jotka on huomioitava päätöksenteossa. Keskeinen viesti on, että yliopistojen tuottamilla korkeatasoisilla osaajilla ja tutkimukseen perustuvalla uudella tiedolla on keskeinen rooli, kun rakennetaan kestävää tulevaisuutta.

AURORA

VÄ I T Ö S

KUVA HANNA OKSANEN

TYÖIKÄISILLÄ NAISILLA MYÖS EI - PERINTEISET RISKITEKIJÄT OVAT YHTEYDESSÄ SYDÄNTERVEYTEEN

Ihanteellinen sydänterveys on harvinaista työikäisillä suomalaisnaisilla, osoittaa Veera Veromaan yleislääketieteen alaan kuuluva väitöstutkimus. Tutkimuksen mukaan henkinen kuormittuneisuus, työ, oma kokemus terveydestä sekä fyysinen suorituskyky ovat yhteydessä naisten sydänterveyteen.

hdysvaltain sydänjärjestön määritelmän mukaan ihanteellinen sydänterveys koostuu seitsemästä muuttujasta: tupakoimattomuudesta, terveellisestä ruokavaliosta ja riittävästä liikunnasta yhdessä normaalin painon, kokonaiskolesterolin, verenpaineen sekä paastosokerin kanssa. – Väitöstutkimuksessani kartoitin ihanteellisen sydänterveyden esiintyvyyttä Porin kaupungin naispuolisilla työntekijöillä vuonna 2014. Lisäksi tutkin, millainen yhteys ihanteellisen sydänterveyden konseptilla on ei-perinteisiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, Veromaa kertoo. Tutkimus kattoi 7 32 iältään 19–66-vuotiasta naista, joiden keski-ikä oli 48 vuotta. Heistä vain yksi prosentti saavutti ihanteellisen sydänterveyden määritelmän. Joka neljännellä tutkittavalla oli kuitenkin 5–7

ihanteellista muuttujaa, mitä voidaan pitää hyvänä sydänterveyden tasona. – Psykososiaalisilla riskitekijöillä, etenkin masennusoireilla, oli negatiivinen yhteys sydänterveyteen. Työntekijöiden motivoituneisuudella sen sijaan oli positiivinen yhteys sydänterveyteen, Veromaa sanoo. Tupakoimattomuudella, normaalilla painolla, terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnallisella aktiivisuudella oli kyselytutkimusten mukaan yhteys hyvään sydänterveyteen. Liikunnallisen aktiivisuuden myönteinen yhteys sydänterveyteen kävi ilmi myös fyysisen suorituskyvyn mittauksissa.

Tutustu Turun yliopistossa tarkastettuihin väitöskirjoihin osoitteessa utu.fi/vaitokset AURORA

TURUN SUOMALAINEN

YLIOPISTOSEURA koordinaattori Eeva-Maria Soikkanen | 045 152 6666 | yliopistoseura@utu.fi | www.yliopistoseura.fi

Turun Suomalainen Yliopistoseura jakaa vuosittain menestyville nuorille opiskelijoille apurahoja perustutkintovaiheeseen. Näillä apurahoilla kunnioitetaan maanviljelijä Valto Takalan lahjoitusta. Hakijajoukossa on noussut esiin lahjakkaiden ulkomaisten opiskelijoiden kasvava määrä. Useimmilla heistä on tavoitteena sijoittua suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta kontakteja on vähän. Huoli koulutettujen osaajien riittävyydestä on elinkeinoelämän kokema keskeinen tulevaisuuden haaste. Alueellamme suurin huoli kohdistuu teknisen alan osaajiin, joiden tavoitettavuuteen myös opiskelupaikkojen sijainnilla on tärkeä vaikutus. Kaikkien alojen lahjakkaat opiskelijat, myös ulkomaiset opiskelijat ja heidän kotoutumisensa, ovat tärkeä osa ratkaisua osaajahaasteeseen. Toivottavasti Turun yliopisto korkeakouluyhteisönä pystyy vastaamaan näihin alueen kasvuodotuksiin. Molempiin edellä esitettyihin haasteisiin voimme kaikki osaltamme vaikuttaa sekä yrityksissä että muissa yhteisöissä. Poliittisetkin ratkaisut opiskelupaikoista syntyvät

AURORA

KUVA HANNA OKSANEN

Yhteistyöllä kohti tulevaa

sidosryhmien vaikuttamisen tuloksena. Kontaktien tarjoaminen opiskelijoille, vaikkapa kesätyön kautta, vahvistaa myös ulkomaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia sijoittua alueelle. Näitä tavoitteita myös Yliopistoseura haluaa jäsentensä kautta edistää. Risto Lammintausta Turun Suomalaisen Yliopistoseuran puheenjohtaja Toimitusjohtaja Forendo Pharma Oy

Ilmoita sähköpostiosoitteesi seuran sivuilla sähköistä laskua ja uutiskirjettä varten.

Kevätkokouksen yhteydessä tulkintoja EU:sta ihmisoikeuksien edistäjänä Yliopistoseuran kevätkokous pidetään 29.4.2019 klo 18. Ennen kokousta klo 17 valtio-opin yliopistoopettaja Hanna Tuominen luennoi EU:n pyrkimyksistä puolustaa ja edistää ihmisoikeuksia maailmassa, jossa ihmisoikeusnormien universaaliuus on haastettu voimakkaasti.

KUVA HANNA OKSANEN

Tuominen on tutkinut Euroopan unionin roolia YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jolla on keskeinen asema kansainvälisessä ihmisoikeusjärjestelmässä. YK:n kontekstissa EU:n ihmisoikeusagenda kohtaa globaalin yleisön, joka ei välttämättä aina suhtaudu EU:n pyrkimyksiin myönteisesti. Lisäksi Yhdysvaltojen ero ihmisoikeusneuvostosta kesällä 2018 sekä tuleva Brexit vaikuttavat olennaisesti EU:n mahdollisuuksiin edistää omia ihmisoikeustavoitteitaan. Euroopan unionin ihmisoikeusimagon uskottavuutta koetellaan myös sisäisesti. Esimerkiksi populististen liikkeiden vahvistuminen sekä pakolaisten perusoikeuksien heikentäminen

kyseenalaistavat EU:n roolia ihmisoikeuksien puolustajana. Ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset nousevat esiin myös toukokuussa järjestettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Kevätkokouksessa käsitellään muun muassa toimintakertomus sekä tilinpäätös vuodelta 2018, vahvistetaan tilinpäätös ja myönnetään hallitukselle vastuuvapaus. Muutkin kuin seuran jäsenet ovat tervetulleita kuulemaan esitelmää. Paikkana on Maaherran makasiini (Henrikinkatu 10), Porthan-sali.

Katoavatko sammakot ja orkideat? Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan tiedetapahtumassa 9.5.1019 kuullaan luento luonnon köyhtymisestä sekä tutustutaan puutarhan kevään erikoisnäyttelyihin. Luonnon köyhtyminen eli biodiversiteettikriisi näkyy Suomessa soiden ja metsien lajiston pienenemisenä. Myös moni yleinen laji kuten päiväperhoset tai hömötiainen ovat vähentyneet huomattavasti. Turun yliopiston professori ja biodiversiteettiyksikön johtaja Ilari Sääksjärvi kertoo tapahtumassa, mitkä tekijät uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja miten niitä voi tutkia. Biodiversiteettikriisin näkökulmasta tutustutaan Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kevään erikoisnäyttelyihin, joiden teemoina ovat sammakot ja sumumetsien orkideat. Sammakkoeläimet ovat eliöryhmä, jonka lajeista suuri osa on vaarassa kuolla sukupuuttoon seuraavien vuosien aikana. Orkideanäyttely puolestaan johdattaa vierailijan Andien uhanalaisiin sumumetsiin, joita uhkaavat puunhakkuut ja laittomat huumeviljelmät. Tapahtuma järjestetään 9.5. klo 18.00 Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa (Ruissalon puistotie 215, Turku). Tapahtumaan on 20 paikkaa ja se on ilmainen. Kaikki tieteestä kiinnostuneet voivat Ilmoittautua tapahtumaan osoitteessa yliopistoseura@ utu.fi. Tapahtumassa on tarjoilua. AURORA

MAALISKUU

meetturkufi .

AURORA

Aurora 1/2019

Articles inside

Tulevaisuuden työelämä tarvitsee koodareita