Aurora 2/2017

2 | 2017

TULEVAISUUDEN

TEKIJÄT Suomen vanhin kirkko muuttaa historiaa

Promootio on riemun juhla

Akateemikko: Päättäjien tukeuduttava tutkittuun tietoon

TEKSTI ERJA HYYTIÄINEN

Tähtitaivas siirtyy lasilevyiltä digitaaliseen maailmaan Turun yliopiston tähtitieteilijät tallensivat Iso-Heikkilän observatoriossa 1930-luvulta lähtien tähtitaivaan kuvia lasilevyille. Tuhansien kuvien avulla tutkijat etsivät pikkuplaneettoja ja olivat työssään maailman kärkeä.

– Professori Yrjö Väisälän johdolla tutkimusryhmä löysi 20 vuoden aikana yli 800 pikkuplaneettaa ja 6–7 pyrstötähteä. Määrä oli huikea. Koko muun maailman tutkijat löysivät yhteensä saman määrän pikkuplaneettoja, apulaisprofessori Aimo Sillanpää kertoo.

Levylle valotettiin teleskoopin läpi tietty kohta tähtitaivaasta, odotettiin hetki ja valotettiin sama kohta taivaasta edellisen kuvan päälle uudemman kerran. Vertailemalla eri aikaan otettuja kuvia levyltä saattoi erottaa pikkuplaneetat.

– Pikkuplaneetat ovat Marsin ja Jupiterin välillä kiertäviä kiviä, suurimmat niistä halkaisijaltaan 950 kilometriä ja pienimmät hiekanjyvän kokoisia. Niitä on miljoonia.

Nyt kuvat ovat haihtumassa lasilevyiltä, joten avuksi otettiin nykytekniikka. Tšekkiläiset René ja Lukas Hudec siirtävät parhaillaan 12x12-senttimetrisiä lasilevyjä digitaaliseen muotoon.

– Kuvat ovat jatkossa netin kautta vapaasti kaikkien tutkijoiden käytettävissä, Sillanpää kertoo.

Kuvat tähtitaivaasta tallennettiin Iso-Heikkilän observatoriossa 1930–1950-luvuilla käyttäen apuna Schmidt-Väisälän teleskooppia, joka pystyi näyttämään poikkeuksellisen laajan, seitsemän asteen, näkökentän taivaalta.

2 | Aurora

LUE AURORA MYÖS UUDISTUNEENA VERKKOLEHTENÄ

2/2017

auroralehti.fi

10

18 4 5 6 10 18

24

22 27

28

AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy kolmesti vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA Tuomas Koivula, 050 593 3955 | TOIMITUSSIHTEERI Jenni Valta, 040 735 4877 | TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Turun yliopiston viestintä, 20014 TURUN YLIOPISTO, viestinta@utu.fi | TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET viestinta@utu.fi | ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1 080 e, 1/2 sivua vaaka 540 e, 1/4 sivua 270 e, takakansi 1 300 e, (ilmoitushintoihin lisätään alv 24 %) | TAITTO Hanna Oksanen | KANNEN KUVA Hanna Oksanen | PAINO Finepress Oy | PAINOS 12 500 kpl | LUE AURORA VERKOSSA auroralehti.fi | ISSN 1237-6752

4041 0678 Painotuote

31 32 34 35

28 PÄÄKIRJOITUS Yliopisto avoinna yrittäjyydelle Naapuri voi olla lohtu tai riesa Tiedetarjotin Sivistysyliopisto  yritysyhteistyö Tohtorit ja kunniatohtorit kantoivat ylpeinä hattujaan Arkeologia jatkuu kaivausten jälkeen KOLUMNI Kielen oppijat sekoittavat sanoja monista eri kielistä Akateemikko Eva-Mari Aro haluaa tutkitun tiedon päätöksenteon pohjaksi KIRJAT Lyhyet VÄITÖS Oppimisen lukot on mahdollista avata Yliopistoseuralta

TEKSTI JA KUVAT JENNI VALTA

PÄ Ä K I R J O I T U S

Mikä oli lukuvuoden kiinnostavin kurssi?

Yliopisto avoinna yrittäjyydelle

HELMI ISOJUNNO Suomen historian opiskelija, 1. vuosi – Kendra Wilsonin pitämä Norse Mythology, sillä viikingit, luonnonuskonnot ja mytologia ylipäänsä kiinnostavat. Kurssilta jäi mieleen etenkin saagojen ja legendojen piirteet, joita on tullut vastaan myös omassa lempimusiikissani, metallissa ja folkissa.

JUSTIINA VÄISÄNEN Matematiikan opiskelija, 6. vuosi

NESTORI LIMINKA Kulttuurihistorian opiskelija, 3. vuosi – Kandiseminaari – siinä oli mukavasti haastetta. Seminaaria piti Sakari Ollitervo, joka oli erittäin hyvä kandiohjaaja. Kandintyöni käsittelee 1900-luvun aatteiden ja virtausten näkyvyyttä Uusi Aika -lehdessä.

4 | Aurora

KUVA HANNA OKSANEN

– Olen tänä vuonna käynyt tietojenkäsittelytieteen ohjelmointikursseja sivuaineena ja ne ovat olleet mielenkiintoisia.

Esimerkiksi viime syksyn ensimmäinen kurssi Tietojenkäsittelytieteen perusteet 1 oli kiinnostava. En ollut ennen ohjelmoinut, mutta kurssin tehtävät olivat selkeitä ja hyviä.

Yliopiston perimmäinen tehtävä on tuottaa uuttaa tietoa ja siirtää sitä eri tavoin yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Oman uuden tiedon tuottamisen lisäksi jokaisen menestyvän yliopiston pitää koko ajan pystyä tekemään laaja-alaista synteesiä siitä kaikesta uudesta tiedosta, jota globaalisti syntyy. Oma tutkimus ja muualla tuotetun tiedon synteesi pitää opettajakunnan pystyä välittämään opiskelevalle nuorisolle, jotta heillä alasta riippumatta olisi ajantasaiset tiedot maailman tilasta. Tämän vuoksi elävä tutkimuksen ja opetuksen välinen kiinteä yhteys on välttämätön. Turun yliopisto lähtee siitä, että jokainen yliopiston tutkija opettaa ja jokainen opettaja tutkii.

Tärkein ja ylivoimaisesti tehokkain tapa uuden tiedon siirtämiseen ovat yliopistosta työelämään siirtyvät opiskelijat. Tällöin tärkeää ei ole pelkästään se, millaiset faktatiedot he ovat oppineet opiskelujensa aikana vaan myös se, millainen asenne heillä on opitun soveltamiseen käytännön työtehtävissä ja kuinka valmiita he ovat uudistamaan oppimiaan tietoja ja omaksumiaan asenteita.

Tiedon lisääntymisen nopeus ja tiedon uusiutuminen haastaa meidät kaikki lähes päivittäin. Yliopiston pitäisi lisäksi pystyä, enemmän kuin minkään muun instituution, ennakoimaan yhteiskunnan muuttumista.

Turun yliopisto on ottanut yrittäjämäisen asenteen välittämisen opiskelijoille yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Haluamme, että meiltä työelämään siirtyvät nuoret ihmiset ajattelevat rohkeasti ja ovat erinomaisen uteliaita tulevaisuuden suhteen. Tavoitteena ei ole se, että kaikista tulee yrittäjiä, vaan se, että opiskelijoilla olisi valmistuessaan paremmat edellytykset arvioida eri uravaihtoehtoja; myös yrittäjäksi ryhtymistä.

Yrittäjämäisen asenteen vahvistamiseksi opiskelijoissa ja henkilökunnassa Turun yliopisto pyrkii myös aktiivisesti lisäämään suoraa yritysyhteistyötä. Tällä pyrkimyksellä on sekä pedagogiset että tutkimukselliset tavoitteet. Pyrimme antamaan mahdollisimman monelle opiskelijalle kosketusta yritysten tuotekehitystyöhön ja samalla lisäämään tutkimuksellista aktiviteettiamme.

Olemme avoimia yhteistyöhön niin pienten kuin suurten yritysten kanssa. Yhteistyön muotoja on monia ja henkilökuntamme on valmis keskustelemaan ja avaamaan yhteistyön mahdollisuuksia niin kansainvälisille kuin kotimaisille yrityksille. Monitieteellisen yliopistomme tutkimusvalikoima on sekä syvä että laaja.

Yrittäjyyden omaksumisen edistäminen ja yritysyhteistyö vaativat molemmat omaa osaamistaan. Siksi meillä on palveluksessamme, ja myös teidän palveluksessa hyvät lukijat, sekä yrittäjyysasiamies että yritysasiamies.

Kalervo Väänänen Kirjoittaja on Turun yliopiston rehtori.

TEKSTI MATIAS SUKSI | KUVA HANNA OKSANEN

Naapuri voi olla lohtu tai riesa

SOSIOLOGIAN DOSENTTI Antti Kouvo kollegoi-

neen hoksasi pari vuotta sitten, että suomalaisen sosiologian tutkimuskentältä puuttuu jotain.

– Naapurisuhteita ei oltu juurikaan tutkittu, vaikka ne muodostavat tärkeän osan ihmisen sosiaalisista verkostoista, Kouvo sanoo.

Vuonna 2009 alkaneessa Naapurisuhteet ja -kiistat nyky-yhteiskunnassa -projektissa sosiologit havaitsivat, että naapureilla on edelleen merkitystä.

– Vaikka internet ja sosiaalinen media ovat vaikuttaneet ihmisten kommunikointitapoihin, tapahtuu suuri osa sosiaalisesta vuorovaikutuksesta edelleen naapurustossa. Esimerkiksi vanhuksilla naapuruston merkitys on saattanut jopa lisääntyä.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että niin kutsutut pihapoliisit, eli aktiivisimmat valitusten tekijät, eivät olekaan useimmiten eläkeläisiä, vaan itse asiassa työssäkäyviä, asuntovelallisia ihmisiä.

– Kun asuntovelan taakka painaa, niin pinnakin katkeaa helpommin, jos piha on sekaisin tai auto parkkeerattu väärin.

Tällä hetkellä naapuritutkimusryhmällä on meneillään Koneen Säätiön rahoittama projekti, jossa popularisoidaan naapuritutkimusta. Projektityöryhmä julkaisee ensi vuonna Naapurikirjan.

– Naapurikirja pyrkii popularisoimaan sosiaalitieteellistä naapuritutkimusta, jota meillä ja maailmalla on tehty. Sen tarkoitus on antaa lähestymistapoja siihen, millaista on ihmisten kokema hyvä tai huono naapuruus ja mitä naapuriyhteisöllisyys voisi tarkoittaa.

Tutkijan mukaan naapurit voivat vaikuttaa toistensa hyvinvointiin monella tavalla, ja hyvistä naapurisuhteista on hyötyä.

– Säästetään kuluissa, kun jokaisen samassa pihapiirissä asuvan ei tarvitse ostaa omaa ruohonleikkuria. Lisäksi naapuri voi tarjota henkistä tukea ja esimerkiksi vähentää vanhuksen yksinäisyyden kokemusta.

Myös Kouvon kokemuksissa naapureiden merkitys on suuri, monet tutkimusprojekteihin liittyvät ideatkin ovat tulleet omassa naapurustossa puuhaillessa.

– Tulikin tässä mieleen, että naapuri pyysi minua katkomaan yksiä pensaita, enkä ole vieläkään sitä ehtinyt tekemään. Voisin olla parempikin naapuri, naurahtaa Kouvo.

Aurora | 5

KOONNUT JENNI VALTA

KUVA: PIXABAY

T I E D E TA R J O T I N

HYVÄ FYYSINEN KUNTO VOI VÄHENTÄÄ MAKSAN RASVOITTUMISEN RISKIÄ rasva-arvoista, insuliinista, verensokerista tai C-reaktiivisesta proteiinista. Mikä tärkeää, sama yhteys nähdään myös ylipainoisilla, tutkija Kristiina Pälve Turun yliopiston sydäntutkimuskeskuksesta kertoo.

Tutkimustuloksella on tärkeä kansanterveydellinen merkitys: riippumatta painosta kohtuullisen

KANSALAISTEN KERRYTTÄMÄ PUNKKIPANKKI PALJASTANUT PUUTIAISTEN KANTAMIA TAUDINAIHEUTTAJIA

Turun yliopiston kansalaisilta saamat puutiaisnäytteet ovat paljastaneet arvokasta tietoa sekä tavallisen puutiaisen että taigapunkin kantamista taudinaiheuttajista.

2 000 puutiaisen molekyylibiologinen tutkiminen paljasti, että lähes joka viides puutiainen kantaa borrelioosia aiheuttavaa bakteeria. Puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa virusta kantaa 1,5 prosenttia puutiaisista. Sekä puutiaisia että puutiaisvälitteisiä sairauksia esiintyy koko maassa Etelä-Lappiin asti.

– Prosentuaalisia eroja eri alueiden välillä ei ollut, vaan borrelioosia aiheuttava bakteeri oli kohtuullisen yleinen kaikkialla, missä puutiaisia esiintyy. Toki puutiaismäärissä itsessään ja siten riskissä sairastua on valtavia alueellisia eroja, lääketieteen lisensiaatti ja tohtorikoulutettava Eeva Sajanti sanoo. ​Turun yliopiston kesällä 2015 toteuttama puutiaisten valtakunnallinen yleisökeräys oli menestys.

Turun yliopiston tutkijoille lähetettiin yhteensä 7 000 kirjettä eri puolilta maata. Näistä syntyi koko maailmassa ainutlaatuinen 20 000 puutiaisyksilön ”punkkipankki”-aineisto, jonka toteuttaminen vastaavalla kattavuudella olisi ollut tutkijavoimin mahdotonta.

– Kansalaisten avulla saimme mahtavan ”punkkipankki”-aineiston. Sen hyödyntäminen lääketieteellisiin ja biologisiin tutkimuksiin on vasta alussa. Monipuolinen puutiaistutkimus tulee jatkumaan Turun yliopistossa, kertoo dosentti Tero Klemola biologian laitokselta.

6 | Aurora

kunnon saavuttaminen voi suojella rasvamaksalta.

Rasvamaksa on merkittävä ja kasvava uhka kansanterveydelle. Se on yhteydessä useisiin aineenvaihdunnallisiin häiriöihin, lisääntyneeseen sydänja verisuonitautiriskiin sekä tyypin 2 diabeteksen riskiin.

EMPATIA PERUSTUU AIVOJEN OPIOIDIJÄRJESTELMÄÄN KUVA: HANNA OKSANEN

TUORE TUTKIMUS OSOITTAA, että kohtuullisen kunnon saavuttaminen voi suojella rasvamaksalta henkilön painosta riippumatta.

– Tutkimuksen perusteella saatiin selville, että fyysinen kunto on käänteisesti yhteydessä rasvamaksan riskiin – riippumatta fyysisestä aktiivisuudesta, tupakoinnista, alkoholin käytöstä, seerumin

Uusi tutkimus paljastaa, kuinka aivojen kivunlievitykseen osallistuva opioidijärjestelmä voi auttaa myös toisten kipuun eläytymisessä.

Toisten ihmisten kivun havaitseminen aktivoi samoja aivojen radastoja, jotka osallistuvat varsinaisen kivun aistimiseen ja kokemiseen. Mitä vähemmän opioidireseptoreja tutkittavien aivoissa oli, sitä voimakkaammin heidän aivonsa reagoivat toisten kipuun. Vastaavaa yhteyttä ei löydetty aivojen dopamiinijärjestelmästä, vaikka se osallistuukin kipuaistimuksen käsittelemiseen aivoissa.

– Kyky eläytyä toisten kokemusmaailmaan on tärkeä sosiaalista kanssakäymistä edistävä tekijä.

Tuloksemme osoittavat, että aivojen opioidijärjestelmä on keskeinen mekanismi, joka auttaa toisten ihmisten tunteiden ja kokemusten ymmärtämisessä. Yksilölliset erot opioidijärjestelmän toiminnassa voivatkin selittää, miksi jotkut meistä reagoivat voimakkaammin toisten ihmisten hätään, kertoo tutkija Tomi Karjalainen Turun PET-keskuksesta.

IHON PIGMENTAATIOTA SÄÄTELEVÄLLÄ GEENILLÄ YLLÄTTÄVÄ ROOLI KOLESTEROLIN AINEENVAIHDUNNASSA Tuore tutkimus paljastaa, että ihon ja hiusten pigmentaatiota säätelevä reseptori säätelee myös kolesterolin kulkeutumista elimistössä ja pienentää valtimonkovettumataudin riskiä.

Melanokortiini 1 (MC1) -reseptori ohjaa melaniinin tuotantoa ihossa ja vaikuttaa siten keskeisellä tavalla ihon ja hiusten värin määräytymiseen.

Tutkijat havaitsivat, että niin ihmisen kuin hiiren valtimoplakeista löytyy MC1-reseptori ja se paikantuu makrofagi-soluihin, joilla on merkittävä rooli valtimonkovettumataudin kehittymisessä. Valtimoplakeissa MC1-reseptorin määrä korreloi kolesterolin kulkeutumista säätelevien geenien kanssa.

– Osuimme tutkimuksella hyvin mielenkiintoiseen kultasuoneen, jolla saattaa olla lääkekehityspotentiaalia tulevaisuudessa, iloitsee tutkimushanketta vetänyt tutkijatohtori Petteri Rinne.

MATEMATIIKAN TEHTÄVIEN TULISI MUKAILLA ARKIELÄMÄN TILANTEITA Matematiikan oppikirjoissa vain noin viisi prosenttia sanallisista tehtävistä on sellaisia, joiden ratkaiseminen vaatii todellisen elämän tilanteiden huomioon ottamista, selviää Nonmanut Pongsakdin kasvatustieteen väitöskirjasta. Opettajia tulisi Pongsakdin mukaan kannustaa hyödyntämään opetuksessaan innovatiivisia, itse laatimiaan sanallisia ongelmia.

– Kehitimme Sanallisten Tehtävien Rikastaminen (STR) -ohjelman, joka rohkaisee opettajia luomaan itse soveltamista vaativia tehtäviä ja hyödyntämään näitä sanallisia tehtäviä parantaakseen matemaattista mallintamista ja oppilaiden suoriutumista sanallisissa ongelmanratkaisutehtävissä, Pongsakdi kertoo.

STR-ohjelman vaikutukset olivat erilaisia riippuen oppilaiden motivaatiotasosta. Suoriutuminen ongelmanratkaisutehtävissä parani vain niiden oppilaiden keskuudessa, joilla oli korkea motivaatio. Ohjelma ei parantanut matalan motivaatiotason oppilaiden suorituksia, mutta muutti heidän uskomuksiaan sanallisista tehtävistä tarkoituksenmukaisemmiksi.

SEDÄT JA TÄDIT VAIKUTTAVAT SOSIAALISEN ASEMAN YLISUKUPOLVISEEN PERIYTYVYYTEEN

Sedät ja tädit voivat korvata vanhempien puuttuvia resursseja lasten kouluttautumisessa. Tutkimustulos esitellään uudessa kansainvälisessä, Turun yliopiston tutkijoiden toimittamassa teoksessa, jossa pureudutaan ylisukupolviseen periytyvyyteen perheiden sisäisten ja lähisukulaisten voimavarojen kautta.

Professori Jani Erolan ja erikoistutkija Elina Kilpi-Jakosen toimittamassa teoksessa pureudutaan muun muassa siihen, mitkä tekijät eri maissa edesauttavat lasten kouluttautumista.

– Sedillä ja tädeillä on tärkeä rooli sisarustensa lasten kouluttautumiselle. Suomessa laajennetun perheen riittävä kouluttautuminen edesauttaa lasten kouluttautumista, vaikka lasten vanhemmat eivät olisi kouluttautuneet. Yhdysvalloissa ja Norjassa tutkittiin setien ja tätien varallisuutta ja havaittiin samankaltainen yhteys, Kilpi-Jakonen kertoo.

Tutkijat havaitsivat, että perheiden sisällä yksittäisen resurssin puutetta on vaikea korvata toisella. Perheissä taloudelliset ja kulttuuriset resurssit kulkevat usein käsi kädessä, mikä pikemminkin vahvistaa kuin pienentää perheiden ja lasten välisiä eroja. Sen sijaan laajennetun perheen korkeat resurssit voivat korvata vanhempien puuttuvia resursseja.

Aurora | 7

KUVA PIXABAY

ALKOHOLIN RISKIKÄYTTÖ VOI LISÄÄNTYÄ ELÄKÖITYMISEN JÄLKEEN Joka kymmenennellä eläköityvistä työntekijöistä alkoholin riskikäyttö lisääntyy kokoaikaisesta työstä vanhuuseläkkeelle siirryttäessä. Nousu näyttäisi kuitenkin olevan väliaikainen, sillä alkoholin riskikäyttö kääntyy usein laskuun eläkkeen alkamisen jälkeen. Valtaosalla alkoholinkäyttö pysyy riskitason alapuolella koko ajan.

Eläkkeelle jäävistä 12 prosenttia lisäsi alkoholin riskikäyttöä eläkkeen alkamisen jälkeen. Suurella osalla työntekijöistä ei kuitenkaan havaittu muutosta alkoholin riskikäytössä eläköitymisen yhteydessä: 81 prosenttia ei käyttänyt alkoholia riskitasolla seurannan aikana ja 7 prosentilla riskikäyttö oli jatkuvaa, vaikka heilläkin riskikäyttö alkoi laskea hitaasti eläköitymisen jälkeen.

Alkoholin riskikäyttö määriteltiin miehillä 24 annoksena ja naisilla 16 annoksena viikossa, tai sammumisena alkoholin käytön yhteydessä.

Eläkkeelle siirtyminen on iso elämänmuutos ja tutkimuksen valossa myös riski huonompien elintapojen omaksumiseen.

– Suurten ikäluokkien ikääntyessä noin 70 000 suomalaista jää vuosittain eläkkeelle, joten kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö. Eläköitymiseen liittyy lisääntynyt vapaa-aika sekä muutoksia sosiaalisissa verkostoissa, millä voi olla joko haitallisia tai myönteisiä kansanterveydellisiä seuraamuksia, toteaa akatemiatutkija, dosentti Sari Stenholm.

KUVA PIXABAY

VÄHÄVARAINEN EI VÄLTTÄMÄTTÄ USKALLA AJAA OIKEUKSIAAN

8 | Aurora

VÄITTELIJÄ KEHITTI UUSIA PROSESSITEKNOLOGIOITA MUSTAHERUKAN HYÖDYNTÄMISEEN ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA Leenamaija Mäkilä tutki elintarvikekehityksen alan väitöskirjatyössään, miten erilaiset mehunpuristusteknologiat ja varastointi vaikuttavat mustaherukkamehujen koostumukseen sekä niiden kemialliseen ja aistittavaan laatuun.

Mäkilä kehitti myös uusia välipalatuotekonsepteja hyödyntäen marjojen puristuksesta ylijäävää puristekakkua. Tuloksia voidaan soveltaa elintarviketeollisuudessa kehitettäessä uusia korkealaatuisia marjatuotteita.

– Kehittämäni konseptin avulla saadaan hyötykäyttöön sellaisia marjan ravitsemuksellisesti merkittäviä osia, jotka tavallisesti joutuvat jätteisiin, Mäkilä kertoo.

Väitöstutkimus paljastaa, että häviäjä maksaa -periaate on vuonna 1993 tapahtuneen riita-asian oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen jälkeen juurtunut tiukasti suomalaiseen oikeuskulttuuriin. Tämän vuoksi erityisesti taloudellisesti tai muutoin heikommassa asemassa olevien yksityishenkilöiden tuomioistuimeen ja oikeuksiin pääsy on usein vaakalaudalla. Satu Saarensola tutki väitöskirjassaan oikeudenkäyntikulujen jakautumista riita-asian oikeudenkäyntimenettelyssä.

Suomen perustuslain 21 §:n mukaan oikeuksiin pääsyn ensimmäinen edellytys on pääsy tuomioistuimeen. Pääsy tuomioistuimeen on taattu myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa. Tuomioistuimeen ja oikeuksiin pääsyä rajoittavat kuitenkin suuri kuluriski ja korkea prosessikynnys.

– Yksityishenkilöt eivät useiden kymmenien tuhansien eurojen kuluriskin pelossa uskalla aina tuoda asioitaan tuomioistuimen ratkaistavaksi. Ongelmallista tämä on erityisesti silloin, kun kysymys on muista kuin väärinkäyttötarkoituksessa nostetuista kanteista ja kun vaatimusten menestymismahdollisuudet perusteluiden valossa ovat vähäistä suuremmat, Saarensola sanoo.

KUVA: PIXABAY KUVA PIXABAY

LAPSUUDEN ALTISTUMINEN SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN RISKITEKIJÖILLE HEIKENTÄÄ MUISTIA JA OPPIMISTA KESKI-IÄSSÄ

Sydäntutkimuskeskuksen koordinoima tutkimus osoittaa, että sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, kuten korkea verenpaine ja seerumin LDL-kolesterolipitoisuus sekä tupakointi lapsuudessa ja nuoruudessa ovat yhteydessä heikompaan muistiin ja oppimiskykyyn keski-iässä.

Väestön ikääntyessä kognitiivisissa toiminnoissa, kuten muistissa ja oppimiskyvyssä havaittavat häiriöt yleistyvät. Tutkimuksessa havaittiin, että riskitekijöiden vaikutukset aivoissa alkavat jo huomattavasti ennen kognitiivisten häiriöiden oireiden havaitsemista.

– Aikaisemmat tutkimukset sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ja kognitiivisen toiminnan yhteyksistä ovat keskittyneet aikuis- ja vanhuusikään, joten tämä tutkimus tuo uutta tietoa näiden riskitekijöiden läpi eliniän ulottuvista yhteyksistä, sanoo erikoistutkija Suvi Rovio.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kohdistamalla sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden ennaltaehkäisy aikaisempaa aktiivisemmin lapsiin ja nuoriin pyrittäessä parantamaan aivoterveyttä aikuisuudessa. Korkeaan verenpaineeseen ja seerumin kolesterolipitoisuuteen sekä tupakointiin voidaan vaikuttaa muun muassa edistämällä terveellisiä elintapoja.

Vuosina 2017–2018 toteutettava Vihan pitkät jäljet -hanke on kaksi vuotta kestävä keskustelu vihapuheen, polemiikin ja vastakkainasettelun kulttuurisista juurista ja kielellisistä käytännöistä.

– Järjestämme hankkeen puitteissa työpajoja ja muita tapahtumia, joissa kulttuurihistorian ja kielentutkimuksen tutkijat pohtivat muun muassa politiikantutkimuksen, sosiologian, oikeustieteen, oikeushammaslääketieteen ja uskontotieteen tutkijoiden sekä erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa syitä vihapuheen ja vainon takana.

Tarkoituksenamme on murtaa vääriä ja vahingollisia ennakkoluuloja sekä kehittää konkreettisia työkaluja niiden kohtaamiseen ja käsittelemiseen, hanketta johtava kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen kertoo.

KUVA PUBLIC HEALTH IMAGE LIBRARY

TUTKIJAT KÄYNNISTIVÄT KESKUSTELUN VIHAPUHEEN HISTORIASTA TOINEN MAAILMANSOTA VAIKUTTI RATKAISEVASTI NYKYISTEN YMPÄRISTÖONGELMIEN SYNTYYN

Toinen maailmansota oli mittasuhteiltaan vailla vertaa. Se oli inhimillinen tragedia, joka vaati 50–70 miljoonaa kuolonuhria. Sen lisäksi sota jätti syvän jäljen luontoon niin sotatoimialueilla, kotirintamalla kuin varusteluteollisuuden käytössä olleilla alueilla.

Turun yliopiston tutkijat Simo Laakkonen ja Timo Vuorisalo ovat yhdessä yhdysvaltalaisen kollegansa Richard Tuckerin kanssa toimittaneet kansainvälisestikin katsoen ensimmäisen laajan yhteenvedon toisen maailmansodan ympäristöhistoriasta. The Long Shadows: A Global Environmental History of the Second World War ilmestyi Oregon State University Pressin kustantamana huhtikuussa 2017.

– Toinen maailmansota myötävaikutti ratkaisevasti nykyisten globaalien ympäristöongelmien syntyyn. Toisaalta se oli luomassa huolta ihmisen aiheuttamasta maailmanlopusta, mikä johti osaltaan kansainvälisen ympäristöpolitiikan aktivoitumiseen. Suursota vaikutti syvällisesti niin nykyisten ympäristöongelmien kuin niiden ratkaisukeinojen kehitykseen kylmän sodan maailmassa ja sen jälkeen. Sodan pitkät varjot ulottuvat nykypäivään saakka, Laakkonen ja Vuorisalo toteavat.

Aurora | 9

TEKSTI TARU SUHONEN | KUVAT HANNA OKSANEN

YLIOPISTO YRITYSSIVISTYS-

10 | Aurora

YHTEISTYÖ

Vuorovaikutusmuotoilun professori Erkki Sutinen (vas.), tulevaisuuden teknologioiden laitoksen johtaja Tapio Salakoski, yliopistotutkija Peter Zettinig ja kauppakorkeakoulun yritysyhteistyÜstä vastaava johtaja Antti Saurama Meyer Turun telakalla, joka on yksi Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen vetureista.

Aurora | 11

Teollisuus ja yritykset kehittyvät saumattomassa vuorovaikutuksessa yliopiston kanssa. Koulutamme ihmiset, jotka mullistavat toimialoja ja rakentavat hyvinvointia. Tutkijamme ovat läsnä yritysten arjessa hahmottamassa tulevaisuuden suuntaa.

Mutta mikä on menestyksekkään yhteistyön salaisuus?

DIALOGI Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitoksen johtaja Tapio Salakoski ja vuorovaikutusmuotoilun professori Erkki Sutinen jakavat yliopiston ja yritysten välisen suhteen kahteen pääluokkaan. Toisaalta yliopisto kouluttaa osaajia, toisaalta se on mukana yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa. ‒ Selkeä tehtävämme on kouluttaa teollisuuden tarpeisiin osaavaa asiantuntijata-

son työvoimaa. Tässä ei kuitenkaan ole kyse siitä, että kaadamme opiskelijoihin viisautta kuin nahkaleiliin ja siten siirrämme sitä suoraan yrityksiin. Nykytilannetta vastaa hirveän huonosti enää sekään kuvaus, että yliopistossa omaksutaan pitkäkestoiset teoreettiset taustat ja käytännön asiat opitaan sitten vasta työelämässä, Salakoski kuvaa.

Erilaiset yhteistyöprojektit tarjoavat koulutuksellisen ympäristön, jossa opiskelijat saavat omakohtaista kokemusta asiantuntijan työstä ja tehtävistä yrityksissä. Projekteissa ratkotaan yritysten aitoja kysymyksiä.

"

Ei teknologioiden menestystä pysty ennustamaan, meidän tehtävämme on luoda alusta ennakkoluulottomalle ajattelulle."

Tapio Salakoski (vas.) ja Erkki Sutinen korostavat, että tutkijat haluavat olla mukana siellä, missä teknologiaa käytetään palvelemaan uuden luomista ja vanhan tekemistä uudella tavalla, esimerkiksi teollisessa muotoilussa ja suunnittelussa.

12 | Aurora

‒ Teknologia-alalla yritysten yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa on keskeinen toiminnan muoto. Isoilla yrityksillä on tietenkin omat tutkimus- ja tuotekehitysosastonsa, mutta pienemmillä ei. Me rakennamme opiskelijaprojekteja, jotka palvelevat kummankin osapuolen tarpeita, Salakoski jatkaa. ‒ On tärkeää, että yrityksiin tulee uteliaita, joustavia, rohkeita ja monipuolisia ihmisiä, jotka uskaltavat laittaa itsensä likoon. Parasta olisi, jos opiskelijat kasvaisivat tähän jo opiskeluaikanaan ‒ ja nimenomaan yhdessä yritysten kanssa, Sutinen sanoo.

"

Tekniikan koulutuksen tulevaisuus on perinteisissä monialaisissa sivistysyliopistoissa."

MURROS Digitalisaatio on vallankumouksen omainen muutosvoima, joka haastaa sekä yritykset että tutkijat pysymään mukana kehityksessä. ‒ Samalla tavalla kuin meillä on velvollisuus peilata teollisuuden toimintatapojen ja sisältöjen muuttumista opetukseen, meidän pitää pystyä kertomaan yrityksille, miten maailma meidän tutkimuksemme mukaan tulee muuttumaan, jotta ne voisivat pysyä parhaassa mahdollisessa iskussa, Salakoski sanoo.

Salakoski ja Sutinen huomauttavat, että yritysyhteistyössä tekniikan kehittäminen ei ole yliopistojen ainoa eikä usein edes tärkein tehtävä. ‒ Meidän juttumme on kehittää teknologioiden hyödyntämistä monitieteisesti. Ihminen on kulttuurinen ja käyttäytyvä olento, ja digitalisaatiossa tärkeintä on ymmärtää juuri tätä. Teemme paljon yhteistyötä esimerkiksi terveys- ja bioalan tutkijoiden ja yritysten kanssa dataan liittyvissä kysymyksissä. Hyvin nopeasti esimerkiksi biopankkitoiminnassa mukaan tulee myös vaikkapa lainsäädäntöön ja käyttäytymistieteisiin liittyviä kysymyksiä.

Salakosen ja Sutisen mukaan tekniikan koulutuksen tulevaisuus on perinteisissä monialaisissa sivistysyliopistoissa. ‒ Tietotekniikka on nyt tullut miehen ikään ja kehittynyt teknologiana niin, että se tarjoaa laajan repertuaarin tapoja tehdä eri asioita. Taloutta eivät mullista uudet teknologiat, vaan tavat uudistaa yhteiskunnan toimintoja. Ihminen on luova ja yhdistelee asioita arvaamattomasti. Uudet toimintatavat syntyvät mahdollisuuksien avaruudessa. Juuri monialaisessa yliopistossa voidaan uudistaa tekniikan koulutusta suuntaan, joka mahdollistaa nämä arvaamattomat yhdistelmät, Salakoski sanoo. ‒ Ei teknologioiden menestystä pysty ennustamaan, meidän tehtävämme on luoda alusta ennakkoluulottomalle ajattelulle. Yliopisto on parhaimmillaan silloin, kun se on niin yliopisto kuin se voi olla, yritys taas ollessaan niin yritys kuin se voi olla. Näiden välisessä myönteisessä dialogissa voidaan sekä tutkimusta ja opetusta että yritysten kehitystä viedä uusille alueille, Sutinen sanoo.

Tuomas Mäkilä ja Teijo Lehtonen tutkivat yhdistetyn todellisuuden mahdollisuuksia ammatti- ja kuluttajakäytössä.

YHDISTETTYÄ TODELLISUUTTA TEOLLISUUDEN TARPEISIIN

S

ovittelen päähäni vielä kehitysasteella olevat Microsoftin lisätyn todellisuuden HoloLens-lasit. Silmieni eteen avautuu todellisista kopterikuvista koostettu lintuperspektiivi Uudenkaupungin autotehtaan alueesta. Tehdasalueen yhdellä nurkalla rakennusmassasta kohoaa punaisena hohtava kohde, jonka profiili on selvästi muita rakennuksia korkeampi.

– Älä jää paikoillesi. Muista, että lasien avulla voit liikkua alueella. Mene uudisrakennuksen kulmalle ja kyykisty, erikoistutkijat Teijo Lehtonen ja Tuomas Mäkilä huikkaavat.

Kokemus on vaikuttava. Suunniteltu uudisrakennus pysyy paikoillaan, ja voin liikkua isolla tehdasalueella – todellisuudessa muutaman neliön tyhjällä lattialla – tarkastellen sitä eri kulmista ja korkeuksista.

Läsnäolon ja kolmiulotteisen tilan tuntu on hyvin vahva.

Lehtonen ja Mäkilä kuuluvat Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitoksella toimivaan tutkimusryhmään, joka on viitisen vuotta tutkinut yhdistettyä todellisuutta. Uudenkaupungin autotehdasalueen mallinnus on yksi tuoreimmista esimerkeistä ryhmän ja valmistavan teollisuuden yhteistyöstä.

Yhdistetty todellisuus pitää sisällään virtuaalitodellisuuden sekä lisätyn todellisuuden. Lehtonen ja Mäkilä ryhmineen tutkivat yhdistetyn todellisuuden mahdollisuuksia sekä ammattikäytössä – esimerkiksi rakentamisessa – että kuluttajakäytössä, erityisesti kulttuurimatkailussa.

– Meitä kiinnostaa, miten eri alojen osaamista voidaan yhdistää ja tuoda käy-

tännön toteutuksia valmistavan teollisuuden hyödynnettäviksi tai matkailuelämyksiksi.

Yhdistämme osaamista esimerkiksi peli-, elokuva- ja ohjelmistoteollisuudesta.

Tutkijoiden mukaan virtuaalitodellisuus on erinomainen apuväline suunnitelmien visualisointiin. Tästä esimerkkeinä toimivat vaikkapa ryhmän toteuttamat esitykset risteilyaluksen tax free -osaston tai jäänmurtajan komentosillan virtuaalimallista.

Virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää myös rakennustyömailla konkreettisena apuvälineenä. Paraikaa käynnissä on yhteistyöhanke, jossa tutkijat ovat tuoneet betonisillan CAD-mallin virtuaalitodellisuuteen.

– Virtuaalimalli on reaaliaikaisesti yhteydessä rakennustietokantoihin ja on aina ajan tasalla. Kun rakennustyömaalla aletaan miettiä, mitenkä kaikki suunniteltu rauta betonin sisään laitetaan, on virtuaalimalli suureksi avuksi.

Teknologiat voidaan valjastaa myös markkinoinnin tueksi. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi siitä, että isoja teollisuuslaitteita, joita on mahdotonta viedä myyntimessuille, voidaan mallintaa ja esitellä asiakkaille markkinointitarkoituksissa hyvin todentuntuisesti.

– Kaikessa ryhmämme tekemisessä on keskeistä, että tuotokset eivät jää yliopiston seinien sisälle vaan tulevat yritysten hyödynnettäviksi. Pyrimme myös näkemään ohi kulloisenkin teknologian ja laitteen – niitä tulee ja menee, mutta suunnitteluratkaisuissamme tavoitteena on se, että ne ovat käännettävissä aina uusillekin teknologioille, Mäkilä ja Lehtonen summaavat.

TEKSTI JUSSI MATIKAINEN Aurora | 13

LUOVUUS Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitos syntyi kuluvan vuoden alussa. Laitoksen nimi heijastelee tieteidenvälistä lähestymistapaa. Vankkaa tieteellistä ja teknologista osaamista laitoksella on liittyen muun muassa datan analysointiin, sulautettuihin teknologioihin ja ohjelmistoihin sekä älykkääseen vuorovaikutukseen. ‒ Valmistavaa teollisuutta muuttavat eniten tekoäly ja robotiikka. Tässäkin ohjelmistoilla on aivan keskeinen, perustavaa laatua oleva rooli. Ohjelmistot ovat tällä hetkellä kaiken uuden tekemisen perusta, esimerkiksi uuden auton innovaatioista yli 80 prosenttia saattaa olla ohjelmistoissa. Toinen mullistava teknologia on IoT, joka yhdistää kaiken ‒ ihmiset, asiat ja esineet ‒ toisiinsa tavalla, joka tuottaa

suuren määrän dataa. Bisnespotentiaali piilee tässä tiedossa, kun ihmisten kaikki käyttäytyminen datafikoituu ja tulee yritysten käyttöön, Salakoski sanoo. ‒ Tätä tietoa pitää myös pystyä hallitsemaan, mikä herättää kysymyksen siitä, miten pärjäämme tiedon ja toisaalta epäluotettavan tiedon kanssa. Tieto todella on valtaa, ja meidän pitää oppia tunnistamaan olennainen tieto ja se, kuka tiedon takana on, Sutinen jatkaa.

Salakoski ja Sutinen korostavat, että tutkijat haluavat olla mukana siellä, missä teknologiaa käytetään palvelemaan uuden luomista ja vanhan tekemistä uudella tavalla esimerkiksi teollisessa muotoilussa ja suunnittelussa. ‒ Meillä on käytössämme työvälineitä, joita haluamme testata yhdessä asiakkaiden kanssa ja ratkaista oikeita yritysten ongelmia.

Haluamme ajatella, että olemme paja, jossa yritykset voivat yhdessä tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa avoimesti rakentaa uutta ja

etsiä ratkaisuja. Isot ja menestyksekkäät ideat syntyvät mikrotasolla ‒ jos tutut ja paikalliset innostuvat ensin, ei ole mitään syytä, miksei vaikka koko maailma innostuisi. Haluamme luoda yliopiston ympärille luottamusverkoston, jossa ihmiset ovat ylpeitä toistensa tekemisistä, ja tähän verkostoon kutsumme yritykset mukaan.

RELEVANSSI Kauppakorkeakoulun yritysyhteistyöstä vastaavan johtajan Antti Sauraman ja yliopistotutkija Peter Zettinigin mielestä on vain yksi tapa tehdä vaikuttavaa tutkimusta. ‒ Kädet saveen. Tiivis yhteistyö yritysten kanssa on kauppatieteelliselle yliopistotoimijalle paras tapa olla merkityksellinen teollisuudelle. Kun kirjoitat tutkimusartikkelin, sen

TEKOÄLYN OHJAAMA METSÄKONE SUUNNISTAA BIG DATAN AVULLA

S

uomen metsäteollisuuden tavoitteena on, että 2030-luvulla metsähakkuun ja puiden kuljettamisen hoitavat ilman kuljettajaa liikkuvat autonomiset metsäkoneet.

Vision toteuttaminen ei ole aivan yksinkertaista, sillä tekoäly on vaikea ohjelmoida ohjaamaan vaihtelevassa maastossa liikkuvaa metsäkonetta. Huomattavasti helpompaa olisi autonomisoida esimerkiksi selkeitä reittejä kulkevat lentokoneet tai laivat.

– Mitä yksinkertaisempi ja ennustettavampi kulkuneuvon reitti ja ympäristö on, sitä helpompaa autonomisointi periaatteessa on. Juna-, lento- ja laivaliike voisivat olla ensimmäisiä, joissa autonomisointi menee isosti läpi. Veikkaan, että täysin autonomiset autot tulevat laajemmin käyttöön 10–20 vuoden sisällä, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Jukka Heikkonen.

Hän johtaa Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitoksella toimivaa tutkimusryhmää, joka yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa kerää tietoa metsäkoneen kulkukelpoisuudesta maastossa ja laskee tietojen pohjalta koneille suotuisia kulkureittejä.

– Olemme keränneet tietoa maaston kulkukelpoisuudesta testikäytössä olevasta metsäkoneesta Luonnonvarakeskuksen koealueella Vihdissä. Testikoneesta kerätty tieto yhdistetään avoimiin tietomassoihin, jotka kertovat esimerkiksi maan pinnanmuodoista, biomassasta, maastotyypistä, säästä ja maanpinnan kosteudesta, Heikkonen kertoo.

Tutkijoiden tavoitteena on luoda metsäteollisuuden käyttöön menetelmä, joka mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonkeruun metsäkoneen toiminnasta ja ennusteen kulkukelpoisuudesta.

– Avoimesta datasta saamme tietoa paikallisen maaston ominaisuuksista ja metsäkoneesta keräämämme tieto kertoo koneen kulku14 | Aurora

kelpoisuudesta. Talvella kulkemista helpottaa routa, kun taas kesällä pehmeässä maastossa kulkeminen on hankalampaa. Mitä pehmeämpi maasto on, sitä enemmän konetehoja tarvitaan, Heikkonen sanoo.

Autonomisen metsäkoneen tulee tunnistaa ympäristön elementit, kuten alueella liikkuvat ihmiset, mutta myös kivet ja puut. Lähialueen elementit luotettavasti tunnistavan sensorin käyttö on vielä suuri ratkaisematon kysymys, johon tutkijat eivät kuitenkaan tässä projektissa keskity.

– Kone saadaan tunnistamaan ympäristön elementit kameroiden ja laseretäisyysmittareiden avulla. Haaste tulee siitä, että sensoreiden tulisi toimia kaikissa sääolosuhteissa – myös pimeässä ja sumuisessa säässä, Heikkonen huomauttaa.

Tästä syystä autonomiset autot nykivät vielä toistaiseksi melko pahasti. Jos tekoäly on epävarma, mitä edessä on, se yleensä pysäyttää toimintansa varmuuden vuoksi.

– Tekoälyn ohjaamat koneet liikkuvat niin kuin niille on opetettu, joten ne eivät tee inhimillisiä virheitä. Toki on mahdollista, että järjestelmään jää ohjelmointivirheitä tai esimerkiksi liikkeen tunnistava sensori hajoaa. Tätä voi kuitenkin pyrkiä ennaltaehkäisemään laittamalla sensoreita tuplamäärän, Heikkonen toteaa.

Heikkonen uskoo, että matkalla kohti täysin autonomisia metsäkoneita nähdään puoliautonomisia järjestelmiä. Puoliautonominen metsäkone voisi esimerkiksi ehdottaa kuljettajalleen, mitä reittiä kannattaisi kulkea.

TEKSTI JENNI VALTA

lukee kourallinen ihmisiä akateemisen maailman ulkopuolelta, kärjistetysti. Aidosti vaikuttavaa tutkimuksesta tulee, kun viet tutkimuksen tulokset yritykseen pohdittavaksi ja jalostettavaksi, sanoo Zettinig, joka on pitkään tutkinut yritysten kansainvälistymiseen ja kilpailukykyyn liittyviä asioita ja samalla jatkuvasti tehnyt tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. ‒ Tutkijana haluan muuttaa maailmaa ja vaikuttaa. Miten muuten se tapahtuisi kuin näin, Zettinig kysyy.

Saurama toteaa, että kauppatieteissä tutkijan on tunnettava yritykset ja liiketoiminta käytännössä. ‒ Yhteistyö on keino päästä käsittelemään aitoja ja niitä oleellisia kysymyksiä. Tutkimus ammentaa yritysyhteistyöstä syvyyttä sekä ainutlaatuisia tutkimuskysymyksiä ja -aineistoja. Viemme projektien sisältöjä mahdollisimman paljon opetukseen, näin myös opiskelijat ovat kiinni ajankohtaisissa ja aidoissa yritysmaailman haasteissa. Tämä lisää opetuksen relevanssia.

Laaja yhteistyö eri toimialojen yritysten kanssa tarjoaa tutkijoille tehokkaita työkaluja. ‒ Syvällinen yhteistyö yhden yrityksen kanssa auttaa myös muita yrityksiä, kun tutkijat oppivat näkemään pintaa syvemmältä rakenteita, vuorovaikutussuhteita ja toimintamalleihin vaikuttavia tekijöitä. Vertailevat kokemukset auttavat pääsemään nopeammin jyvälle ongelmista, ja usein yrityksetkin kysyvät juuri vertailevaa tutkimustietoa, Saurama sanoo.

"

Suomessa yhteistyö ja luottamus yritysten ja yliopistojen välillä on kansainvälisesti katsottuna ensiluokkaista."

LUOTTAMUS Tutkija hakee yhteistyöllä siis vaikuttavuutta ja relevanssia tutkimustyölleen. Mikä saa yrityksen avaamaan haasteensa, kehittämistarpeensa ja tulevaisuudensuunnitelmansa tutkijoille? ‒ Luottamus. Se ansaitaan pitkäkestoisella, sitoutuneella yhteistyöllä. Toimintatapamme on interventionistinen ja osallistuva.

Monien pitkäaikaisten yrityskumppanien kanssa tapaamme lähes viikoittain, tutkijat ovat osa yritysten tiimejä, kun ratkaisuja etsitään yhdessä. Olemme se kaikista objektiivisin ja neutraalein osapuoli vailla minkäänlaisia yrityksen sisäisiin valtasuhteisiin liittyviä tekijöitä. Toiminnallisesti olemme usein ikään kuin ulkopuolinen thinktank: ideoiden ponnistuslauta ja pallottelukumppani, Saurama kuvailee.

Suomessa yhteistyö ja luottamus yritysten ja yliopistojen välillä on kansainvälisesti katsottuna ensiluokkaista.

Peter Zettinigin (vas.) ja Antti Sauraman mukaan yritykset hakevat tutkijoilta tukea liiketoimintansa kehittämiseen erityisesti silloin, kun haasteet tulevat yrityksen ulkopuolelta.

Aurora | 15

‒ Esimerkiksi kauppatieteen alan kansainvälisissä konferensseissa on kiinnitetty paljon huomiota siihen, kuinka laadukasta ja syvällistä tutkimusaineistoa suomalaiset tutkijat saavat yrityksistä käyttöönsä. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys monissa maissa, Zettinig sanoo.

Suomen innovaatiojärjestelmässä julkiset toimijat ja yritykset toimivat tiiviisti yhdessä.

Hyvä esimerkki on DIMECC Oy, suomalainen läpimurtoihin tähtäävä ekosysteemi ja innovaatioalusta, jossa on osakkaina mukana laaja joukko johtavia yrityksiä, noin 20 korkeakoulua sekä tuotekehitys-, tutkimus- ja innovaatiotoimijoita. DIMECC yhdistää valmistavan teollisuuden, digitaalisuuden ja tutkimuksen.

Turun yliopisto on mukana muun muassa juuri käynnistyneessä Design for Value (D4Value) -tutkimusohjelmassa, jossa tutkitaan digitaalisia murroksia, yritysekosysteemien syntymistä ja autonomisten ratkaisujen kehittämismahdollisuuksia toimitusketjuissa.

Kauppakorkeakoulu koordinoi yliopiston osaprojektia, jossa on mukana myös oikeus-

tieteellinen tiedekunta ja yhteensä seitsemän eri laitosta ja yksikköä.

Tavoitteena on hahmottaa, miten arvoa luodaan systeemisesti verkostoissa tilanteessa, jossa toimiala on murroksessa, disruptioiden todennäköisyys on suuri ja nykyisten ekosysteemin toimijoiden rooli tulevaisuudessa on osin epäselvä. ‒ Meriteollisuus, jonka kanssa työskentelemme paljon, ja laajemminkin koko merisektori on tältä osin erittäin kiinnostavassa kehitysvaiheessa. Muun muassa digitaalisuuden laajeneminen luo pohjaa seuraaville myllerryksille ja ekosysteemin muutoksille, Zettinig sanoo.

SUUNTA Sauraman ja Zettinigin kokemuksen mukaan yritykset hakevat tutkijoilta tukea liiketoimintansa kehittämiseen erityisesti silloin, kun haasteet tuntuvat tulevan yrityksen ulkopuolelta. Silloin, kun maailma muuttuu ympärillä,

eikä yritys tiedä, mihin toimintaa pitäisi suunnata. ‒ Meitä tarvitaan kokonaisvaltaisesti liiketoimintaa kehitettäessä, erityisesti kohdissa, joissa pitäisi katsoa eteenpäin ‒ miten esimerkiksi yrityksen kehittämää teknologiaa hyödynnetään, miten asiakkaat kokevat sen synnyttämän arvon ja miten arvonluontia lisätään tulevaisuudessa, Saurama sanoo.

Tutkijoiden tehtävänä on auttaa yrityksiä toisaalta hahmottamaan edessä olevaa kuvaa markkinoista, liiketoimintatarpeista ja arvonmuodostuksesta, toisaalta auttaa löytämään konkreettisia keinoja liiketoiminnan suuntaamiseksi tulevaisuuden tarpeita varten. Otetaan esimerkiksi teollinen palveluliiketoiminta, joka Sauraman ja Zettinigin mukaan löytyy nykyään jokaisen isomman valmistavan teollisuuden yrityksen strategiapainotuksista.

Suunta on selvä, mutta liiketoiminnan konkreettinen kehittäminen haluttuun suuntaan on haasteellista. ‒ Palveluliiketoiminta on ollut yksi yrityksiä viime vuosina eniten kiinnostaneista aiheista. Olemme tehneet yritysten kanssa paljon töitä sen parissa, miten liiketoiminta muu-

KÄRKIALAT RAUDANRAKENTAMISEN IMUSSA

T

urun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vetämä Bastu on verkosto, joka tuo sekä uusia kulmia liiketoimintaansa etsiviä yrityksiä että uusia toimijoita yhteen. Mukana on myös julkisia organisaatioita. Bastu toimii työpajojen muodossa: se järjestää ennalta valittujen teemojen ympärille sekä kaikille avoimia että tietylle toimialalle kohdistettuja tapaamisia. ‒ Bastu ei oikeastaan ole yrityskehittämö, se on mahdollistaja ja alusta uudelle. Vastaavanlaista toimijaa ei ainakaan lähialueella ole, ja Bastu on otettu sekä isojen että pienempien toimijoiden keskuudessa mielenkiinnolla vastaan, sanoo Bastun koordinaattori Keijo Koskinen.

Bastu on tarttunut Varsinais-Suomen positiiviseen rakennekehitykseen. Loppukevään ja alkukesän aikana se on järjestänyt sarjan meriklusteriin liittyviä työpajoja. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia uusille toimijoille ja tarjota kilpailuetua alan isoille, niin sanotuille baseline-toimijoille. ‒ Alan perustoiminta, esimerkiksi risteilijöiden rakentaminen, jatkuu samantyyppisenä, mikäli siihen ei tuoda uusia kiinnostavia ulottuvuuksia. Työpajoissa on ollut mukana alan isoja toimijoita, jotka toivovat, että alueen arvoverkosta löytyy sisältöä, joka ei kuulu esimerkiksi varustamon ydinliiketoimintaan. Lopulta on kyse siitä, että vaikkapa juuri risteilijäbisneksessä pärjää se, joka pystyy tarjoamaan loppuasiakkaalle parhaan palvelukokemuksen ja saa turistin avaamaan lompakkonsa, Koskinen sanoo.

16 | Aurora

Markkinoiden positiivinen häiritseminen eli disruptio vaatii voittavia uusia avauksia. Turun seudulla se voisi tarkoittaa esimerkiksi terveysbisnekseen, pelillisyyteen tai ruokaan liittyviä toimintoja, joita voidaan kehittää ja tuoda risteilijöihin. ‒ Nykypäivän risteilyasiakas on valmis käyttämään rahaa omaan hyvinvointiinsa ja elämyksiin. Miksi emme hyödyntäisi alueen kärkialojen osaamista ja lähtisi yhdessä hyödyntämään tarjolla olevaa markkinaa. Bastun tehtävänä on koota sisältöjen tuottajat ja teknologiaosaajat yhteen ja siten mahdollistaa uudet liiketoiminta-aihiot.

Taustalla vaikuttaa myös ajatus siitä, että meriklusteri on tyypillisesti suhdanneherkkä. ‒ Nyt risteilijöiden kohdalla menee vahvasti vielä useita vuosia.

Mutta kun markkina maailmalla kyllääntyy ‒ niin kuin aina käy ‒ olisi hyvä, että meillä täällä olisi sen bisneksen ympärillä syntynyt verkosto, joka tuottaa myös muuta sisältöä kuin vain laivoja. Jos meillä on nyt tässä vaiheessa ruutia rakentaa osaamisverkostoa, se voi seuraavan raudanrakentamisen aallonpohjan aikaan olla tekijä, joka vie seutua eteenpäin. Osaamisen hyödyntäminen voi kytkeytyä myös moneen muuhunkin bisnekseen ja tuoda hyvää alueelle.

TEKSTI TARU SUHONEN

tetaan tuotelähtöisestä palvelulähtöiseksi niin, että se on kannattavaa, Saurama sanoo. ‒ Suuntaa haetaan yhteisprojektein, joissa molemmat osapuolet tekevät saman sateenvarjon alla tiivistä yhteistyötä, kumpikin omista lähtökohdistaan. Yhteisissä projekteissa me tutkijat tuomme pöytään uusia tutkimustuloksia ja ilmiöitä, joita havaitsemme työssämme. Joskus luodaan uusi liiketoimintamalli, joskus uusi tutkimusmetodi.

Nyt kysymykset koskevat yhä enemmän digitalisaatiota. ‒ Yrityksissä on jo selvää, että robotiikka ja tekoäly ovat jatkossa vahvasti läsnä keskeisissä toiminnoissa. Huomio kiinnittyy yhä enemmän myös siihen, mikä on ihmisen ja yksittäisen työntekijän rooli ja asema murroksessa. Syntyy uutta liiketoimintaa ja tehokkuutta, mutta myös etiikkaan, moraaliin ja vastuuseen liittyviä uusia kysymyksiä. Digitaalisuus muokkaa paitsi liiketoimintaa myös työn tekemistä uudenlaiseksi. Tässä kehitystyössä me yliopistossa haluamme olla mukana monitieteisellä rintamalla, Saurama ja Zettinig sanovat.

TURUN YLIOPISTO ON YRITTÄJYYSYLIOPISTO. Turun yliopisto on ajassa elävä akateeminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka toimii yhteistyössä alueellisten ja kansallisten yrittäjyystoimijoiden kanssa. Yrittäjyysyliopistona Turun yliopisto vahvistaa yrittäjämäistä asennetta ja yrittäjyyttä tukevia toimintatapoja koko yhteisössä.

OTA YHTEYTTÄ.

Mikko Pohjola yritysasiamies mikko.pohjola@utu.fi p. 041 437 2044

Kirsi Peura yrittäjyysasiamies kirsi.peura@utu.fi p. 050 502 7075

yrittajyysyliopisto.fi

Aurora | 17

TEKSTI JENNI VALTA | KUVAT ESKO KESKI-OJA JA HANNA OKSANEN

Tohtorit ja kunniatohtorit kantoivat ylpeinä hattujaan

18 | Aurora

TOHTORIPROMOOTIO

017

Promootiossa juhlivat 136 nuorta tohtoria ja 12 kunniatohtoria. Suuri joukko kaupunkilaisia seurasi Tuomiokirkolle suunnannutta akateemista kulkuetta, jossa tohtorit kulkivat airuiden saattamina korkeissa hatuissaan ja miekka vyöllään.

Turun yliopiston ensimmäinen tohtoripromootio järjestettiin 90 vuotta sitten.

Aurora | 19

TOHTORIPROMOOTIO

2017

MIEKANHIOJAISET TURUN YLIOPISTON PÄÄRAKENNUS 25.5.201721.00

FT Annele Sainio hioo älyä symboloivan miekkansa tahkolla, jonka airut on kostuttanut kuohuviinillä. Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien yhteinen tohtoripromootio käynnistyy miekanhiojaisilla.

PROMOOTIOAKTI TURUN KONSERTTITALO 26.5.201714:00

Tohtoripromootio on tieteellisen tiedon juhla. FT Ilona Södervik otti promootioaktissa vastaan hatun, miekan ja diplomin, jotka symboloivat tohtorintutkinnon arvoa. Aktin aikana kuusi promoottoria vihkii tohtorit ja kunniatohtorit.

PROMOOTIOAKTI TURUN KONSERTTITALO 26.5.201715.00 Tohtorit on nyt vihitty perinteisin menoin. Turun yliopiston promootio nojaa lähes 800 vuotta vanhaan akateemiseen juhlatraditioon. Kuvassa nuoret tohtorit DSc Abayomi Baiyere (vas.) ja DSc William Degbey sekä kunniatohtori, Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen.

PROMOOTIOKULKUE ANINKAISTENKATU–TUOMIOKIRKKOTORI 26.5.201715.30

Promootiokulkue tekee arvokkaan akateemisen juhlan näkyväksi myös kaupunkilaisille. Oikeustieteellisen tiedekunnan nuoret tohtorit saapuvat kulkueessa Turun tuomiokirkon jumalanpalvelukseen. vihkimisen jälkeen.

Aurora | 20

Hammaslääketieteen kunniatohtori, GC International AG:n toimitusjohtaja Makoto Nakao saapuu vaimonsa Makiko Nakaon kanssa Turun linnaan juhlaillalliselle. Tiedekunnat kutsuvat kunniatohtoreikseen sekä tieteessä että Turun yliopiston kanssa tehdyssä yhteistyössä ansioituneita henkilöitä.

PROMOOTIOILLALLINEN TURUN LINNA 26.5.201722.00

Perinteiden mukaan ruokailun lomassa kuullaan puhe yliopistolle ja tieteelle, promoottoreille, kunniatohtoreille Kunniatohtorit, tohtorit ja heidän ja nuorille tohtoreille sekä näiden avecinsa nauttivat illallisen vastaukset. FT Minna Seppänen antaa Kuninkaanja Kuningattarensaleissa. nuorten tohtorien vastauksen.

FT Terhi Jokilehto kohottaa maljan kunniatohtoreille.

TOHTORIPROMOOTIO

2017

PROMOOTIOILLALLINEN TURUN LINNA 26.5.201718.50

PROMOOTIOILLALLINEN TURUN LINNA 26.5.201722.10

Illallisen aikana kuullaan perinteiden mukaan puheet yliopistolle ja tieteelle, promoottoreille, kunniatohtoreille ja nuorille tohtoreille sekä vastaukset niihin. Filosofian kunniatohtori, professori Bernard De Baets antaa kunniatohtorien vastauksen.

PROMOOTIOTANSSIAISETTURUN VPK:N TALO 27.5.201701.00

Tanssiaiset aloitetaan poloneesilla, joka täyttää VPK:n salin ääriään myöten. Sen jälkeen ilta jatkuu muilla tansseilla ja päättyy puheeseen auringolle. Tanssia johtavat juhlamenojen ohjaaja Leila Koivunen, professori Kari Lukka, tohtoriksi vihitty Niina Käyhkö ja yliairut Jukka Käyhkö.

Aurora Aurora| |21 21

ARKEOLOGIA TEKSTI MATIAS SUKSI | KUVAT HANNA OKSANEN

JATKUU KAIVAUSTEN JÄLKEEN

Juha Ruohonen ja Riikka Saarinen tutkivat Ristimäeltä kaivettua maapaakkua Turun museokeskuksen konservointitiloissa. Jo röntgenkuvasta voi päätellä, mitä se sisältää.

22 | Aurora

Noin 90 prosenttia arkeologisesta tutkimuksesta tapahtuu muualla kuin kentällä.

Suomen vanhimmalta kirkonpaikalta kerätyn aineiston tutkimus Turun museokeskuksen konservointitiloissa valaisee aikaisemmin tuntematonta aluetta Suomen historiassa.

T

urun museokeskuksen konservointitiloissa johtava arkeologi Juha Ruohonen ja konservaattori Riikka Saarinen tutkivat Kaarinassa sijaitsevalta Ravattulan Ristimäeltä kaivettua maapaakkua. Tutkimuskohteena on Suomen vanhimman kirkon kaivauksissa löydetty jopa 300 ruumishaudan kirkkomaa, josta paakkukin on peräisin. Noin 800 vuotta vanhasta haudasta kaivettu näyte on odottanut Geotalon isossa kylmiössä tarkempaa tutkimusta noin vuoden ajan.

– Konservointitiloissa hautoja tutkitaan niin kutsutun laboratiivisen arkeologian avulla ja luonnontieteellisin menetelmin. Toisaalta aiheen tutkimus on siinä mielessä monitieteellistä, että se tuo uusia puolia myös käsityksiimme historiasta, kertoo Ruohonen.

Osa Ristimäeltä kaivetusta 1100–1200 -lukujen vaihteeseen ajoitetusta aineistosta on maannut useita vuosia odottamassa työstämistä, sillä niitä on resurssipulan vuoksi pystytty tutkimaan vain harvakseltaan. Nyt Alfred Kordelinin säätiöltä kolmelle vuodelle myönnetyn 231 000 euron rahoituksen turvin on mahdollista tutkia löydettyä aineistoa kunnolla. Apuraha on suunnattu jo kaivetun aineiston tutkimuksiin.

– Ristimäen laajempi merkitys on viimein ymmärretty. Tämä on tärkeä osa Suomen kulttuuriperintöä ja koko aikakautta rautakauden ja keskiajan vaihteessa, josta tiedämme todella

vähän. Nyt saamme sen viimein analysoitua nykymenetelmillä ja kunnolla. Saamme mitat ja kuvat, näemme mitä ruostepaakun alla on.

Apurahan avulla päästään siitä ikävästä vinoutumasta, että arkeologiset löydöt ovat jääkaapeissa ja pakastimissa jonossa. Esimerkiksi metallilöydöt eivät parane maasta nostettaessa vaan tuhoutuvat nopeammin, Ruohonen sanoo.

Konservointi säilyttää historialliset esineet tuleville sukupolville Konservoinnissa pyritään pysäyttämään esineen alkanut vaurioituminen. Esimerkiksi metallista pyritään poistamaan korroosiota aiheuttavia suoloja. Suolanpoistokäsittely tapahtuu käsittelyaltaissa, lämmitetyssä emäksisessä liuoksessa, jossa esineet ovat noin puoli vuotta.

– Toisin kuin restauroinnissa, tarkoitus ei ole vain asettaa esineitä esittelykuntoon. Konservoinnissa pyrimme ennen kaikkea siihen, että esineet säilyvät tulevaisuudessa, tuleville sukupolville, kertoo Saarinen.

– Lopputuloksena on säilyvä ja konservoitu esine, joka kelpaa vaikka näyttelyyn, varastoon, arkistoon, ja eteenpäin tutkittavaksi, lisää Ruohonen.

Tyypillisessä Ristimäeltä kaivetussa haudassa on arkun pohjapuuta, tekstiiliä vainajan vaatetuksesta tai arkun pehmusteista, hyvällä tuurilla jotain luujäänteitä, pienesineitä, joita

vainajalla on ollut mukana, sitten taas tekstiilejä ja arkun kansipuuta. Kaikki tämä on tiivistyneenä muutaman sentin, ohuimmillaan jopa puolen sentin paksuiseksi kerrokseksi.

– Luut eivät Suomen maaperässä säily, joten 800 vuotta vanhat vainajat ovat maatuneet lähes näkymättömiin, Ruohonen sanoo.

Löydettyjen hautojen sisältö nostetaan maasta suorakulmion muotoisina paakkuina, hiekkoineen päivineen, ja toimitetaan sen jälkeen maakuntamuseon tiloihin tutkittavaksi.

Konservointilaboratorion olosuhteet ovat aineiston tutkimiselle otolliset ympäri vuoden.

Kaivauksilla olosuhteet sen sijaan vaihtelevat, ja tärkeitäkin asioita voi jäädä huomaamatta.

– Kaivauksilla ei ole tarkoituskaan käydä löytöjä perinpohjaisesti läpi. Useat toimittajat ja suuri yleisö mieltävät arkeologisen tutkimuksen kaivauksiksi. Todellisuudessa se on vain pienen pieni osa tutkimusta, ajallisesti noin kymmenesosa hanketta, jos sitäkään.

Kaikki arkeologithan eivät kaiva lainkaan, vaan tutkivat jo löydettyä aineistoa, toteaa Ruohonen.

Hautoja tutkimalla saadaan tietoa 1100-luvun hautaustavoista ja kristinuskon vakiintumisesta Kun maapaakku tuodaan konservoitavaksi, se röntgenkuvataan ja avataan vasta sitten. Röntgenkuvasta saa jo käsityksen haudan sisällöstä, Aurora | 23

Röntgenkuva maapaakun sisällä olevasta soljesta.

Kupariseosta, ajoittuu luultavasti 1100-luvulle.

METALLISOLKI

Metalliseoksen alkuaineanalyysi röntgenfluoresenssimenetelmällä (XRF) on esinettä tuhoamaton pintaanalyysi, joka perustuu röntgensäteilyn käyttöön.

Kangas on soljen ja nahkavyön välissä.

Se näkyy soljen koristeaukoista.

VILLAKANGAS 2.

SOLJEN ETUPUOLI

Kankaan sidos on toimikas.

Kangas on ehkä antanut lisäefektiä esineen ulkonäköön.

Konservoinnin osalta keskitytään orgaanista ainesta säilyttäviin olosuhteisiin.

Esinettä säilytetään tilassa, jonka suhteellinen kosteus on tasainen 50–60 prosenttia.

Kemiallinen inhibointi hillitsee metallin korroosiota. Pinta vahvistetaan polymeerillä.

Tämä on mahdollista tehdä paikalliskäsittelynä kohtiin, joissa ei ole säilynyt orgaanisia osia.

Miehen vyönsolki haudasta, joka löytyi vuonna 2014 kirkon kivijalan alta. Samassa haudassa oli veitsi ja keihäänkärki.

TALJA Kangas on soljen ja taljan päällä.

Metalli ja orgaaninen aines säilyvät erilaisissa olosuhteissa, joten komposiittimateriaalisten esineiden kohdalla konservaattori joutuu tekemään valintoja, joilla yleensä suositaan yhden materiaalin säilymistä. Soljen osalta suositaan poikkeuksellisesti säilyneitä orgaanisia kerroksia ja metalli voidaan stabiloida vain osittain.

esimerkiksi vyönsoljet näkyvät kuvassa oikealla paikallaan. Läpivalaisun ja valokuvauksen jälkeen paakkua aletaan varovasti kaivaa.

Tällä kertaa paakusta löytyy jo röntgenissä näkynyt vyönsolki. Vyönsoljet, puukontupet ja muut haudoista mahdollisesti löytyvät esineet tarkentavat kuvaa haudan sisällöstä.

Haudan löydöistä otetaan näytteitä ja pyritään esimerkiksi selvittämään, mistä materiaaleista ne on tehty ja miten ne ajoittuvat. Nyt löydetystä vyönsoljesta erottuu jonkin eläimen karvaa. Haudoista löytyy silloin tällöin esimerkiksi vaatteissa tai haudan pehmusteissa käytettyä eläimen turkista. Karvat lähetetään analysoitavaksi, jotta saataisiin selville esimerkiksi, mistä lajista ne ovat peräisin.

Tämä onkin yllättävän haasteellista.

– Olen yrittänyt tutkituttaa karvoja yliopiston biologeilla, mutta he ovat tottuneet huomattavasti tuoreempiin näytteisiin. Lähes tuhat vuotta vanha karva on säilynyt maassa huonosti ja siksi on hyvin vaikea tunnistaa lajia. Meidän onneksemme Helsingin yliopis24 | Aurora

Kankaan sidos on toimikas.

VILLAKANGAS 1.

Haudan pohjalle asetettu talja on usein hirvieläimestä peräisin, mutta vyönsoljen päällä oleva karva on jonkun muun eläimen karvaa.

tossa väitöstutkimusta tekevä arkeologi Tuija Kirkinen on erikoistunut muinaisten eläinkarvojen tunnistamiseen, Ruohonen sanoo.

Myös haudoista löydetyt hiukset, hampaat ja tekstiilit pyritään ajoittamaan radiohiilimenetelmällä. Mitä enemmän aineistoa analysoidaan, sitä tarkempiin ajoitustuloksiin päästään. Näin tarkentuu kokonaiskuva siitä, milloin hautausmaa on otettu käyttöön, milloin hautauksia on tehty, ja onko hautausmaa ollut käytössä ennen kirkon rakentamista.

Myös väestön rakennetta pystytään selvittämään hautalöytöjen avulla. Säilyneistä hiuksista voidaan saada vainajan DNA, ja lisäksi väestön alkuperää voidaan selvittää stabiiliisotooppien avulla.

– Karvoihin ja hampaisiin jää tiettyjä alkuaineyhdistelmiä, ja mikäli nämä eroavat hautauspaikan ympäristöstä, voidaan todeta, että vainaja on kasvanut erilaisessa ympäristössä eli tullut alueelle jostain muualta, kertoo Ruohonen.

Soljen päällä, karvapuoli solkea kohti.

Näyte on annettu eläinkuitututkijalle lajimääritystä varten.

Tutkimusmenetelmänä on pyyhkäisyelektronimikroskopia (SEM).

Ristimäen vanhimmat haudat on ajoitettu 1100-luvulle. Hautausmaa on todennäköisesti ollut paikalla ennen kirkon rakentamista, mahdollisesti jopa sukupolvia aikaisemmin.

Haudat kertovatkin kristinuskon asteittaisesta vakiintumisesta.

– Yhteisön hautaustapa on kristillinen. Vainajaa ei ole poltettu, vaan haudattu itä–länsisuuntaiseen maakuoppaan. Mukaan ei ole enää vanhojen tapojen mukaisesti laitettu esineitä tuonpuoleiseen, vaan vainajat on haudattu kristillisten tapojen mukaan ilman niitä.

Silti joissain haudoissa näkyy yhä näitä esineitä, eli vanhat tavat eivät ole kuolleet pois silmänräpäyksessä. Jossain vaiheessa katolisen kirkon tavat alkavat näkyä selkeämmin, ja vainajia alettiin haudata liinaan käärittynä ilman juhlavaatteita, Ruohonen sanoo.

– Periaatteessa arkkukaan ei olisi kuulunut katoliseen hautaustapaan, mutta Suomessa hautausperinteitä on aina sovellettu. Tämä näkyy myös kirkon rakentamisessa, jossa kris-

Kankaassa palttinasidos.

Kankaassa palttinasidos.

Soljen kaaren pinnalle oli tarttunut hyvin pieni fragmentti.

VILLAKANGAS 3.

Mahdollisesti vainajan paitakangasta.

PELLAVAKANGAS

SOLJEN TAUSTA

Soljen kaaren pinnalle oli tarttunut pieni fragmentti.

Otettu näytteeksi kasvitieteilijälle mikroskooppista kuidun tunnistamista varten.

Tekstiilin arkeologinen tutkimus • •

• •

SOLJEN NIITTI NAHKA Vyön nahkaosa on kiinnitetty solkeen kupariseosniiteillä.

Huonokuntoisesta nahasta on mahdollista tehdä lajitunnistus tulevaisuudessa DNA-tutkimuksen avulla.

tilliseen ideaan ja pohjakaavaan on sovellettu paikallisia rakennustraditioita.

Kirkkolöytö muuttaa käsityksiä historiasta Vuonna 2013 Ristimäeltä löytyi Ruohosen johtamilla kaivauksilla kirkkorakennuksen perustukset, mikä oli suuri historiallinen sensaatio. Löytö paljastui Suomen vanhimmaksi tunnetuksi kirkoksi.

Kirkkolöytö on herättänyt myös yleisön mielenkiinnon.

– Kirkko on ollut avain yleisön kiinnostuksen herättämisessä. Se on konkreettinen fyysinen rakennus, jonka löytyminen on herättänyt yleisön ja varmasti vaikuttanut myös tutkimusten rahoitukseen. Kirkko kokoaa yhteen koko alueen ja yhteisön ja auttaa ymmärtämään sen merkityksen. Yleisöä on pyritty ja onnistuttukin aktivoimaan. Projektin yhtenä loppuhankkeena on julkaista kirja tai jopa kaksi, joilla saadaan tutkimustulokset sekä

Konservoinnissa keskitytään säilytysolosuhteiden hallintaan ja irtokappaleiden kiinnittämiseen kemiallisin menetelmin suurelle yleisölle että tutkijoille suunnattuna, Ruohonen kertoo.

Kirkkolöytö muuttaa kuvaa tästä varhaishistorian vaiheesta, josta on aikaisemmin tiedetty hyvin vähän. Kirkko ja sitä ympäröivä kirkkomaa on ollut käytössä aikana ennen Suomen seurakunnallista järjestäytymistä.

Ristimäen löydöt kertovatkin tarinaa sukupolvia kestäneestä kristinuskon omaksumisesta.

Kristinuskon saapumisesta Suomeen on vanhastaan kerrottu, miten Ruotsista saapui ristiretkijoukko, joka käännytti suomalaiset verisesti. Ristimäen kirkkolöytö kertoo erilaista kuvaa.

– Kirkko ajoittuu samoihin aikoihin kuin ensimmäinen ristiretki, ja kirkko sekä hautausmaa olivat käytössä jo ennen keskusjohtoisen seurakuntajärjestelmän tuloa. Ruotsalaisten toimeenpanemaa väkivaltaista ristiretkeä ei Suomessa ole tapahtunut. Se on myytti ja legenda, joka on rakennettu vasta myöhemmin. Sen sijaan kristinuskon saapuminen oli useita sukupolvia kestänyt prosessi, mistä

• • •

Esine puhdistetaan varovasti siveltimien, kirurginveitsen ja pinsettien avulla stereomikroskoopin alla.

Tutkija määrittää tekstiilin valmistustekniikan ja esimerkiksi kankaasta sen sidoksen, toimiviivan suunnan ja lankojen tiheyden.

Tutkija määrittää kuitulajin, eläintai kasvikuidun, kuitunäytteestä mikroskooppisesti.

Langan värjäykseen käytetty kasvilaji voidaan määrittää lankanäytteestä kromatografisin menetelmin.

Tekstiilinäytteestä voidaan tehdä radiohiiliajoitus.

Tekstiililöytöjen avulla tutkija voi tehdä päätelmiä vainajan vaatetuksesta ja suojauksesta haudassa.

Tutkijan tulee ottaa huomioon esineen säilymiseen vaikuttavat seikat, välttää kontrolloimatonta olosuhteiden vaihtelua ja huomioida eri materiaalien konservointitarpeet.

Ristimäen kirkkolöytö on todiste, Ruohonen sanoo.

Suomessa on silti tapahtunut tuohon aikaan paljon yhteiskunnallisia muutoksia. Suuri hallinnollinen muutos tapahtui 1200-luvulla, kun seurakunnat perustettiin.

Radiohiiliajoitukset kertovat, että Ristimäen kirkon käyttö on loppunut silloin kuin Koroisten piispankirkko on otettu käyttöön.

Pienten kirkkojen käyttö on loppunut seurakuntien perustamisen yhteydessä, eikä Ristimäki enää ole kuulunut uuteen kirkon hallintorakenteeseen.

– Tämä tuo historiantietämykseemme uuden vaiheen, josta ei aikaisemmin ole ollut juuri tietoa. Ristimäen kirkko on todennäköisesti ollut kylän tai seudun kirkko, mutta ei seurakunnan kirkko, sillä pitäjiä ja seurakuntia ei vielä sitä rakennettaessa ollut. Tutkijat eivät aiemmin ole vakavasti edes miettineet tällaista vaihtoehtoa. Tätä historian harmaata vaihetta ollaan nyt kirjoittamassa uusiksi, toteaa Ruohonen.

Aurora | 25

LAHJOITA NYT 30.6.2017 mennessä tehtyihin lahjoituksiin valtio on luvannut vastinrahan, joka voi olla jopa kolminkertainen lahjoituksen arvoon nähden.

26 | Aurora

KOLUMNI

Kielen oppijat sekoittavat sanoja monista eri kielistä – virheellistä kielenkäyttöä vai kielellisten resurssien kokonaisvaltaista hyödyntämistä?

Sanojen siirtäminen on harvoin tietoista. Oppija voi esimerkiksi sanoa ”jag habe en dog” olematta tietoinen siitä, että hän käytti puhuessaan sekaisin kolmea eri kieltä.

Tämä johtuu siitä, että eri kielet eivät ole oppijan aivoissa varastoituneina erillisiin tietorakenteisiin, vaan kaikkien vieraiden kielten sanat ovat tallentuneet yhteiseen säilöön. Oppijan aivoissa ei siis ole tarkkoja rajoja esimerkiksi englannin, ruotsin tai saksan välillä, mistä johtuen oppija voi käyttää näitä kaikkia kieliä sekaisin olematta tästä tietoinen. Tätä ilmiötä kutsutaan nimellä translanguaging.

Omassa väitöstutkimuksessani selvitän, kuinka translanguaging ilmenee lauseiden yhdistämisessä. Lauseita voidaan yhdistää toisiinsa esimerkiksi konjunktioilla (ruotsin men, och, när) tai adverbeilla (därför, också). Näitä sanojen ja lauseiden yhdistämiseen käytettäviä sanoja kutsutaan konnektoreiksi. Varsinkin kielen oppimisen alkuvaiheissa oppijoiden tuotoksissa esiintyy ”oikeakielisten” konnektoreiden lisäksi paljon sanoja muista kielistä: ruotsinkielisissä teksteissä lauseita yhdistetään esimerkiksi sanoilla und, when ja because.

Kouluopetuksessa ja arvioinnissa tällainen tapa yhdistää lauseita on perinteisesti katsottu virheelliseksi ja se on johtanut alempaan arviointiin. Kielten ”sekoittamisen”

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikista kielen normeista luovuttaisiin kouluopetuksessa. Sen sijaan kielenopetuksessa tulisi suhtautua aiempaa hyväksyvämmin siihen, että kielet sekoittuvat, eikä se useinkaan ole negatiivinen asia. Monikielisessä maailmassa tämä ei usein häiritse ymmärrettävyyttä, minkä tulisi olla keskiössä kielitaidon arvioinnissa. Seuraava askel olisi ymmärtää, ettei kielten välisten (keinotekoisten) rajojen rikkominen ole läheskään aina este ymmärrettävälle kommunikaatiolle.

Tämän asennemuutoksen syntymiseen pyrin myös omalla tutkimuksellani vaikuttamaan.

Veijo Vaakanainen tohtorikoulutettava pohjoismaiset kielet

A OKSANEN

Kielen oppimisen tutkimuksessa sanojen siirtämistä kielestä toiseen kutsutaan siirtovaikutukseksi. Tutkimuksessa siirtovaikutukseen on suhtauduttu eri tavoin. Aluksi sanojen siirtämistä pidettiin kielen oppimiselle haitallisena tekijänä. Myöhemmin on puolestaan keskitytty kielten väliseen vuorovaikutukseen, ja on pyritty selvittämään, mitkä tekijät johtavat sanojen siirtymiseen kielestä toiseen.

tulkitseminen pelkästään merkiksi virheellisestä kielenkäytöstä on kuitenkin vähintäänkin kyseenalaista. Se on nimittäin myös merkki siitä, että oppija pystyy hyödyntämään kokonaisvaltaisesti kielellisiä resurssejaan. Kielten nimeäminen (ruotsi, suomi, englanti) ja laskeminen (puhun neljää eri kieltä) on oikeastaan vain keinotekoista, eikä kielen oppija hahmota kielten välisiä rajoja näin selkeästi.

KUVA: HANN

Tilanne, jossa eri kielet menevät tahattomasti sekaisin, on varmasti monille tuttu. Kun on ollut tarkoitus puhua ruotsia, sekoittuukin joukkoon sanoja myös englannista ja saksasta. Usein käy vielä niin, ettei puhuja itse tiedosta tätä, ennen kuin joku toinen siitä hänelle huomauttaa.

Aurora | 27

TEKSTI ERJA HYYTIÄINEN | KUVAT HANNA OKSANEN

AKATEEMIKKO EVA-MARI ARO HALUAA TUTKITUN TIEDON PÄÄTÖKSENTEON POHJAKSI Miten tässä nyt näin kävi? Se oli Eva-Mari Aron ensimmäinen ajatus, kun hän kuuli tulevasta nimityksestään akateemikoksi.

Seuraavaksi mieleen nousi aromainen kysymys: Täytänkö minä nämä saappaat? Kysymykset ovat ominaisia yhdelle maailman johtavista fotosynteesitutkijoista. Hän ei ole päästänyt, eikä päästä vieläkään itseään helpolla. Yksi hänen tavoitteistaan on saada tutkittu tieto päätöksenteon pohjaksi. Ei mikään helppo tehtävä tänä päivänä.

A

kateemikkous antaa Arolle mahdollisuuden puhua ja tulla kuulluksi.

– Maailma on surkea, kutistunut pallo, josta meidän pitäisi pitää huolta. Minulle on ollut järkytys herätä huomaamaan, että tieteellistä tietoa ei hyödynnetä riittävästi päätöksenteossa, Aro sanoo.

Tutkijan työnsä rinnalla hän toimii monissa Euroopan unionin tieteellisissä sekä tiedepoliittisissa tutkimusverkostoissa ja on Euroopan Akatemioiden yhteiselimen eli EASAC:n varapresidentti. EASAC tuottaa tutkittuun tietoon perustuvia raportteja EU:n komission ja parlamentin päätöksentekoa varten aihepiireinä ympäristö, energia ja biotieteet yleisesti.

28 | Aurora

Aro pyrkii edistämään raporttien hyötykäyttöä myös Suomessa.

Tutkijantyössään Aro etsii päätöksentekijöille ratkaisuvaihtoehtoja. Hänen ryhmänsä selvittää, miten fotosynteesikoneisto saadaan valjastettua tuottamaan ihmisille hyödyllisiä yhdisteitä kestävän kehityksen periaatteella.

He muokkaavat syanobakteereista, arkikielellä sinilevistä, ”eläviä tehtaita”, joissa solut toimivat katalyytteinä ja erittävät soluistaan energiarikkaita kemikaaleja, kuten esimerkiksi aurinkopolttoaineita. Alan tutkimuksen toivotaan johtavan käytännön läpimurtoon, joka mahdollistaisi luopumisen fossiilisista polttoaineista.

Aro suorastaan syttyy, kun pääsee esittelemään fotosynteesiä. Hän näyttää tietokoneanimoitua kuvaa, jossa pienet pallot muodostavat

valosysteemi II:n ja valosysteemi I:n ja niiden välissä on cytocrome b6f. Nykyisenkaltaisen elämän evoluutio lähti liikkeelle 2,5–3,0 miljardia vuotta sitten, kun syanobakteerisoluihin kehittyi fotosynteesimekanismi, joka pystyy auringon valon avulla hajottamaan vettä ja samalla vapauttaa happea ilmakehään. Elääkseen ja monistuakseen syanobakteerit tarvitsivat vain auringon valoa, hiilidioksidia ja vettä – ja näitähän riittää. Pian syanobakteerit täyttivät valtameret ja tuottivat ilmakehään hapen, joka mahdollisti elämän maapallolla.

– Jokaisessa solussa on noin 9 000 elektronisiirtoketjua. Tämä perusmeknismi on pysynyt samana siitä saakka, kun fotosynteesi alkoi tuottaa elämän energiaa ja happea maapallolle, ja siirtyi lähes sellaisenaan evoluution myötä kasveihin. Vuosituhansien saatossa

Eva-Mari Aro johtaa tutkimusryhmää, joka selvittää, kuinka fotosynteesikoneisto saataisiin tuottamaan ihmisille hyödyllisiä yhdisteitä. Tavoitteena on läpimurto, joka mahdollistaisi luopumisen fossiilisista polttoaineista.

Aurora | 29

”

Se, mitä isältäni opin oli, että jos aikoo tehdä jotain, se on tehtävä tosissaan."

tämän perusmekanismin ympärille on kehittynyt suojamekanismeja, joita yritämme nyt selvittää. Kun tiedämme, miksi suojamekanismi syntyi, voimme hyödyntää tietoa sovelluksissamme, Aro sanoo.

Naisten tuettava toisiaan Aro tunnustaa, että monet luonteenpiirteet palautuvat lapsuudenkotiin. Eva-Marin syntyessä isä Onni Niemi oli pappi, seitsenlapsisen perheen äiti oli joutunut hautaamaan haaveet omista opinnoistaan. Perheen poikia kannustettiin opiskelemaan, tytöt saivat opiskella, jos halusivat.

Kun tuore akateemikko puhuu isästään, havaitsee kaksikossa selkeän yhteisen piirteen: tinkimättömyyden. Papiksi kouluttautunut isä ei kokenut omakseen valtioon sidottua kirkkoa,joten hän erosi pappisvirastaan.

Miehen mieli alkoi askarrella koulutuksellisen eriarvioisuuden parissa, ja siitä syttyi ajatus lähteä kehittämään suomalaista koulutusta. Isä Onni Niemi ja Satanahka Oy:n johtaja Aarne Hellemaa saattelivat peruskoulu-uudistuksen vauhtiin 1956 perustamalla Kiukaisten Yhteiskoulun ja 1962 Koulu-uudistusyhdistyksen.

Vuotta myöhemmin kaksikko vei ideansa Helsinkiin toteutettavaksi kansallisella tasolla.

Kouluasioista isä sittemmin väittelikin Turun yliopistossa.

– Se, mitä isältäni opin oli, että jos aikoo tehdä jotain, se on tehtävä tosissaan, Aro sanoo.

Uransa vaiheita läpikäydessään Aro tunnustaa, ettei työn vaihtaminen ole hänellekään 30 | Aurora

vieras ajatus ollut. Useampaan kertaan mieleen nousi ajatus siirtyä ulkomaille.

– Näin jälkikäteen ajatellen ehkä olikin hyvä, että jatkoin Turussa, sillä maailmalla naiset olivat kyllä miestutkijoiden hyviä avustajia, mutta kun tuli aika perustaa oma tutkimusryhmä, heidät painettiin alas. Turku oli sen verran periferiaa, että tänne eivät alaspainajien lonkerot yltäneet, Aro sanoo.

Naisen asema tutkijana on kysymys, joka nousee Aron kanssa puhuessa usein esille.

– Toistan aina, että naisten pitää tukea toinen toisiaan. Olen sanonut myös, että työn rinnalla pitää olla jotain vastapainoa, Aro sanoo. Hänelle se on perhe: aviomies Heikki Aro, kaksi tytärtä ja kaksi lastenlasta sekä mökkeily ja sauvakävely. Mielessä pyörii myös ajatus palata takaisin ratsastusharrastuksen pariin.

Suomen fotosynteesitutkimuksen pioneerit Aron oman uran kannalta keskeisin ihminen on ollut nainen: professori Niina Valanne.

Aro valmistui filosofian kandidaatiksi ennen kuin toden teolla innostui tutkimustyöstä.

– Niina oli hurahtanut fotosynteesiin ja pyysi minut tutkimusapulaisekseen. Silloin tiesin, mitä haluan tehdä. Ei se helppoa ollut, eihän meillä ollut Turussa mahdollisuuksia tutkia fotosynteesiä. Lähdin 1978 Kaliforniaan Berkeleyn yliopistoon hakemaan uutta tietoa. Yhtään julkaisua en saanut, mutta toin mukanani modernit fotosynteesiluennot Turkuun, Aro muistelee.

Aro väitteli tohtoriksi sammalista vuonna 1982 ja lähti vaihtoon Ranskaan. Sinne saapui vierailulle myös Valanne, joka oli sairastunut aggressiiviseen rintasyöpään. Viikko vierailun jälkeen Valanne kuoli ja emeritusprofessori Paavo Kallio lähetti Arolle Ranskaan kirjeen, jossa kertoi huolensa alan ja Turun yliopiston puolesta. ”Ja silloin sinä tulit mieleeni”.

– Niina oli juuri ennen kuolemaansa saanut Suomen Akatemialta tutkimusprojektirahoituksen. Minä tulin Ranskasta takaisin, menin Akatemiaan ja sanoin, että haluan viedä Niinan elämäntyön loppuun, Aro muistelee.

Suostuttelua se vaati, mutta Akatemia myöntyi. Aro nimitettiin 1987 apulaisprofessoriksi, mutta vuonna 1992 tapahtui sukellus.

Burnout. Se pakotti ajattelemaan tieteellisestä urasta luopumista. Elämässä oli kuitenkin asioita, jotka pitivät paikallaan: perhe, Littoisiin rakennettu talo, vakituinen virka.

Toipumisen myötä tieteellinen ura lähti reippaaseen kasvuun. Julkaisujen määrä nousi vauhdikkaasti vuosi vuodelta, samoin siteeraukset. Tuli palkintoja ja kunnianosoituksia.

Mieli vetäisi yhä Aroa laboratorioon, mutta viime vuosina hänen työnsä on ollut muualla.

Hän on se, joka linjaa ison ryhmän tutkimussuunnat ja vetää yhteen tutkijoiden tulokset.

– Mutta työni laboratoriossa on se, joka loi pohjan sille, että minut nimettiin akateemikoksi, Aro sanoo.

Katso video osoitteessa www.auroralehti.fi: Eva-Mari Aro avaa fotosynteesin mekanismia.

K I R JAT

TEKSTI JUSSI MATIKAINEN

KEVON TARINA KÄÄNTYI KIRJAKSI ”Tällä tavalla kansan perustama Turun yliopisto yhä laajentaa sitä työtä, mitä se niin loistavasti tähän mennessä on suorittanut suomalaisen tieteen hyväksi”, totesi tasavallan presidentti Urho Kekkonen Kevon tutkimusaseman avajaisissa 1958.

Dosentti Lassi Saressalon teos kuvaa, miten tutkimuslaitoksen perustajan Paavo Kallion haave arktisesta tutkimusasemasta toteutui. Kenttäaseman rakentaminen alkoi pitkälti yksityisten henkilöiden lahjoitusten tuella ja vuosikymmenten myötä siitä kasvoi merkittävä kansainvälinen tutkimuslaitos.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikköön kuuluva Lapin tutkimuslaitos Kevo sijaitsee Ylä-Lapissa Utsjoella, Kevojärven rannalla. Asemalla tutkitaan subarktisen alueen luontoa sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Suurin osa Kevolla tehtävästä tutkimuksesta kiinnittyy ilmastonmuutokseen liittyvään tematiikkaan, jota päästään tarkastelemaan arvokkaiden pitkittäisaikasarjojen avulla.

Aseman 60-vuotisen taipaleen pieteetillä esittelevä historiikki on runsaasti kuvitettu, ja siinä pääsee herkullisella tavalla esiin myös tutkijoiden Kevolla viettämä vapaa-aika laulu- ja saunailtoineen. Liitteisiin on koottu tiedot yksityisen yliopiston aikana Kevon tutkimusasemalle lahjoittaneista yrityksistä – esimerkiksi perämoottori ja saunan kiuas saatiin lahjoituksina – sekä tutkimus-

Värien pauloissa

Verotus on vakavaa, muttei tylsää

Ester Helenius – värihurmion palvoja Tutta Palin SKS 2016

Hyvät pahat verot Reijo Knuutinen Docendo 2017

FT, dosentti Tutta Palinin teos on ensimmäinen laajempi tutkimus taiteilija Ester Heleniuksesta (1875–1955), joka oli omana aikanaan niin suuren yleisön kuin kriitikoidenkin arvostama.

1890-luvulla debytoinut Helenius työskenteli päätoimisena kuvataitelijana yhtäjaksoisesti yli kuusi vuosikymmentä. Kirjassaan Palin valottaa Heleniuksen taiteen lähtökohtia sekä avainteemoja kotimaassa ja Pariisissa. Heleniuksen aihevalikoima oli laaja: hän maalasi sekä tarkkaan havainnoituja henkilötyyppejä että arvoituksellisia enkelinpäitä – toisaalta kattaukseen kuuluivat myös esimerkiksi impressionistiset maisemat ja kukka-asetelmat.

Myöhäiskaudella maalausten sisältö pelkistyi ja värit muuttuivat intensiivisemmiksi.

Taiteilijan elämä on jäänyt osin arvoitukseksi, Palinin mukaan tarkoituksellisestikin. Eheää kuvaa on mahdotonta piirtää: ”Osin tämä johtunee siitä, että Helenius ei halunnutkaan sen paremmin aikalaistensa kuin jälkipolvien tietävän tarkalleen elämästään.”

asemalla vuosikymmenten varrella työskennelleistä yliopistolaisista.

Kirja keskeinen käsite on Kevon henki. Se on merkittävien persoonien muiston vaalimista, kiinnittymistä utsjokelaiseen elämänpiiriin, upeita luontokokemuksia ja luontevaa kansainvälisyyttä. ”Utsjoki on tarjonnut kevolaisille mahdollisuuden kohdata maailma, jota ei ehkä muutoin olisi koskaan kohdattu; matka Turun yliopiston käytäviltä Skallovaaran erotuspaikalle ja metsänrajapuutarhaan on käsittämättömän pitkä – ei vain kilometreissä vaan myös maailmankuvan mielessä.”

Kertomus Kevosta. Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon vuosikymmenet Lassi Saressalo Turun yliopisto 2017

Yritysjuridiikan professori Reijo Knuutinen kirjoittaa ymmärrettävästi verotuksesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Verot koskettavat meistä jokaista – ja meillä jokaisella on niistä mielipide.

Knuutinen painottaa, että vaikka verotus toisinaan onkin monimutkaista, on tavallisen kansalaisen mahdollista pysyä kärryillä siitä, kun asiat selitetään selkeästi.

Teoksessa käydään läpi kolmen pääosion kautta veroja ja verotusta yleisesti, yksityishenkilöiden verotusta verolajeittain sekä yritysten verotusta myös kansainvälinen ulottuvuus huomioiden. Mielenkiintoista luettavaa on muun muassa pohdinta verosuunnittelun suhteesta lakeihin ja toisaalta moraalikäsityksiin.

Kirjaa voisi suositella jokaiselle, joka haluaa syventää ymmärrystään verotuksesta. Se tarjoaa kosolti faktatietoa, jota on höystetty kiinnostavin esimerkein ja tarinoin. Eräänlaisena mottona kirjassa onkin se, että vaikka verotus on vakava asia, se ei ole suinkaan tylsää.

Filosofiaa tavalliselle lukijalle

”Sekä suvaitsevaisuus että anteeksianto ovat tärkeitä asioita. Ne molemmat olisivat harvinaisia tapahtumia maailmassa, jossa ihmistä olisi paranneltu siten, ettei moraalisesti vääriä tekoja enää tehtäisi. Mitä tuollaisessa maailmassa suvaittaisiin? Mitä siellä annettaisiin anteeksi?”

Käytännöllisen filosofian professori Juha Räikän esseekokoelma koostuu yleistajuisesti kirjoitetuista teksteistä, joissa käsitellään sellaisia yleisinhimillisiä asioita kuin itsetuntemus, tasa-arvo, puolueettomuus ja anteeksianto.

Kirjan ohjenuoraksi on otettu Bertrand Russellin määritelmä filosofian liikkumisesta ”tavallista, valistunutta yleisöä” kiinnostavien asioiden parissa. Esseekokoelmaa voi suositella jokaiselle, joka haluaa syventää ymmärrystään filosofisesta tavasta asioiden lähestymiseen. Konkreettisten esimerkkien kautta abstraktitkin kysymykset avautuvat ja haastavat lukijan pohtimaan omaa suhdettaan niihin.

Ihmisten epätäydellisyydestä ja muita kirjoituksia Juha Räikkä Unipress 2017 Aurora | 31

LY H Y E T

KOONNUT JENNI VALTA KUVAT HANNA OKSANEN

TUNNUSTUKSIA JA UUTTA VASTUUTA YLIOPISTON VARAINHANKINTA POIKI MERKITTÄVIÄ LAHJOITUKSIA Turun yliopisto sai kevään ja alkukesän aikana useita merkittäviä lahjoituksia. Muun muassa yliopiston varainhankintaa useaan otteeseen tukenut lääkintöneuvos Sakari Alhopuro teki toukokuussa 100 000 euron lahjoituksen, joka kohdennettiin lääketieteelliselle koulutusalalle.

– Olen saanut tehdä Turun yliopiston kanssa erittäin hyvää yhteistyötä itselleni läheisten teemojen parissa. Tällä hetkellä lääketieteessä esimerkiksi sairaalainfektioiden tutkimus on erittäin ajankohtainen kysymys. Luottamus on hyvin tärkeää, kun puhutaan lahjoituksista – ja Turussa on erittäin korkea lääketieteen taso, jonka ylläpitäminen edellyttää tutkimusta ja jatkuvaa seurantaa, Alhopuro sanoo.

Valtio on varautunut pääomittamaan suomalaisyliopistojen 1.11.2014–30.6.2017 keräämää pääomaa jopa kolminkertaisella summalla. Nyt tehtävän lahjoituksen lisäksi lääkintöneuvos Alhopuro on tällä ajanjaksolla lahjoittanut 500 000 euroa Turun yliopiston yleiseen pääomaan ja 200 000 euroa kohdennettuna kauppatieteelliselle koulutusalalle. Yhteensä 800 000 euron lahjoitukset tekevät Alhopurosta Turun yliopiston varainhankintakampanjan merkittävimmän tukijan.

Myös useat turkulaiset yrittäjät tukivat Turun yliopistoa keväällä merkittävillä lahjoituksilla. Lahjoituksen tekivät Hannu Aaltosen, Harri Lähteenmäen, Rauno Mattilan, Rauno Puolimatkan, Heikki Salmelan ja Heikki Vaisteen perheet. Kukin perhe lahjoitti yliopistolle 50 000 euroa.

Yhteissummaltaan 300 000 euron lahjoituksen arvo voi kohota valtion vastinrahan myötä 1,2 miljoonaan euroon.

Lahjoitukset kohdennetaan teknillistieteelliselle alalle.

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen toteaa, että yrittäjien lahjoitus on hieno osoitus siitä, että he näkevät yliopiston merkityksen alueen elinkeinoelämälle.

– Paikalliset yritykset ovat aina olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita ja tukijoita Turun yliopistolle. Olemme kiitollisia näistä lahjoituksista, jotka auttavat meitä osaltamme tukemaan alueen suotuisaa talouskasvua. Parhaiten tämän voimme tehdä tutkimuksen ja koulutuksen kautta: tuottamalla alueelle uutta tietoa ja osaajia, Väänänen sanoo.

Tutustu muihin lahjoituksiin osoitteessa utu.fi/lahjoita.

Turun yliopiston humanistinen tiedekunta myönsi vuoden 2016 humanistiteko -kunniamaininnan Tuomas Heikkilän ja Ilkka Niiniluodon teokselle ”Humanistisen tutkimuksen arvo – kuusi murrettavaa myyttiä ja neljä uutta avainta”. Vuoden 2016 humanistitohtoriksi valittiin kulttuurihistorian alalta väitellyt Reima Välimäki ja humanistimaistereina palkittiin FM Noora Turunen ja FM Mariann Bernhardt.

Globaalista megatrendistä kiinni napannut hyönteisravintoa markkinoiva Entis NY on Nuori yrittäjyys ry:n kansallisen NY Start Up -ohjelman vuoden paras korkeakouluopiskelijoiden startup. Startup perustettiin keväällä 2017 Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun ammattikorkeakoulun ja Humakin yhteisellä Startup!

-kurssilla.

​Kulttuurihistorian akatemiaprofessori Hannu Salmi ja Biotekniikan keskuksen tutkimusjohtaja, Suomen syöpäinstituutin tutkijaprofessori Jukka Westermarck on valittu Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi.

Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia.

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1,1 miljoonan euron apurahan professori Ilkka Julkusen johtamalle tutkimusryhmälle, joka toimii Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella. Tutkimus kohdistuu elimistön luontaisen immuunisuojan mekanismien tutkimiseen virusinfektioissa.

Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen varajohtaja Mari Sandell nimitettiin vuoden turkulaiseksi dosentiksi. T​ urun Yliopistojen Dosenttiyhdistys ry:n hallituksen tekemän nimityksen perusteina ovat akateemisten ansioiden lisäksi aktiivinen toiminta tieteen popularisoimiseksi.

32 | Aurora

QS Rankingin tieteenalakohtainen vertailu osoitti, että Turun yliopiston kansainvälinen näkyvyys ja arvostus ovat hyvällä tasolla. Turun yliopistosta parhaiten sijoittuivat hoitotiede (sija 41), kasvatustiede (sijaluokka 151–200) sekä lääketiede (sijaluokka 201–250). Vertailussa arvioitiin 4 438 yliopiston menestymistä 46 eri tieteenalalla.

LUKUVUODEN 2016–2017 INTOA!YRITTÄJYYSTEKOPALKINTO MATERIAALITUTKIMUKSEN LABORATORION TUTKIMUSRYHMÄLLE Tämän lukuvuoden Intoa!-yrittäjyystekopalkinnon sai Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen materiaalitutkimuksen laboratorion tutkimusryhmä. Turun yliopiston yrittäjyystekopalkinnon suuruus on 30 000 euroa.

Ryhmän tutkimustuloksiin perustuvan, Tekesin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa (TUTL) -ohjelman rahoittaman Commercialization of Novel Interfaces (COMNINT) -projektin tuloksena on syntynyt Comptek Solutions Oy -niminen startup -yritys, joka tuo markkinoille teknologiaa, jolla saavutetaan ennennäkemättömän virheettömiä toiminnallisia puolijohdepintoja.

Kehitetty teknologia mahdollistaa muun muassa puolijohdekomponenttien suorituskyvyn ja energiatehokkuuden parantamisen sekä laitteiden valmistusprosessin kulujen alentamisen. Keksinnölle on myönnetty patentti jo useilla tärkeillä markkina-alueilla, kuten Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa.

TURUN YLIOPISTOON

18 994

HAKIJAA YHTEISHAUSSA – TOISEKSI ENITEN SUOMALAISYLIOPISTOISTA Turun yliopistoon haki tänä vuonna 18 994 hakijaa, mikä on toiseksi eniten suomalaisyliopistoista. Heistä ensisijaisia hakijoita oli 9 396. Viime vuoteen verrattuna hakeneiden määrä nousi noin kymmenen prosenttia.

Merkittävää kasvua tapahtui esimerkiksi biotekniikan eli diplomi-insinöörikoulutuksen hakijamäärässä, joka nousi 50 prosenttia. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön hakijamäärä kauppatieteellisellä alalla nousi huimat 70 prosenttia. Biolääketieteen hakijamäärä nousi 32 prosenttia ja kemian hakijamäärä 23 prosenttia.

– Olemme hyvin tyytyväisiä hakijamäärien nousuun. Alueen ja alan vetovoimasta kertoo diplomi-insinöörikoulutukseen hakijoiden nousu 115:llä. Dramaattisen nousun oikeustieteissä selittää valintayhteistyö Itä-Suomen ja Lapin yliopistojen kanssa, sanoo koulutuksesta vastaava vararehtori Riitta Pyykkö.

Korkeakoulujen yhteishaussa oli yhteensä 51 600 hakijaa. Aloituspaikkoja yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on yhteensä noin 49 300.

Satakunnan korkeakoulusäätiön hallitus lahjoitti Turun yliopistolle 311 000 euroa yrittäjyysprofessuuriin, joka sijoittuu Porin yliopistokeskukseen. Yrittäjyysprofessuuri on tarkoitus perustaa viideksi vuodeksi.

Kiusaamisen vastainen KiVa Koulu -ohjelma laajentaa toimintaansa Espanjan kouluissa. Ohjelma on ollut jo aiemmin käytössä Espanjan kansainvälisissä kouluissa englannin kielellä ja Ikastolakouluverkostossa baskikielellä. F​ inland Universityn ja koulutusalan yritys Macmillan Educationin tekemän sopimuksen myötä KiVa Koulu -ohjelma viedään myös espanjankielisiin kouluihin.

T​ URKUUN PERUSTETAAN SUOMEN BIOPANKKIOSUUSKUNTA Biopankkiosuuskunta vahvistaa suomalaisia biopankkeja ja mahdollistaa laajemmat kansainväliset hankkeet tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Osuuskunnassa ovat jäseninä sairaanhoitopiirit ja yliopistot, joissa on lääketieteellinen tiedekunta.

Arviolta kymmenen henkeä työllistävä osuuskunta vastaa biopankkien keskinäisestä yhteistyöstä, niiden tarvitsemien tietojärjestelmien kehittämisestä, yhteistoiminnan rahoituksen hankinnasta ja palvelujen markkinoinnista.

Biopankit mahdollistavat tieteellisen tutkimuksen ja nopeuttavat tutkimusprosessien läpivientiä. Biopankkiosuuskunta tarjoaa koko Suomen biopankkien aineiston tutkijoiden käyttöön yhden luukun periaatteella.

YLIOPISTO KAIKILLE

Avoimia yliopisto-opintoja tutkintoon tähtääville, ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja omaksi iloksi.

SY LISÄÄ!

TUTUSTU JA KYutu.fi/avoin Aurora | 33

VÄ I TÖ S

TEKSTI JUSSI MATIKAINEN | KUVA HANNA OKSANEN

Oppimisen lukot on mahdollista avata Ohjausvuorovaikutuksen parantamiseen ja tarkasteluun kehitetyt uudet menetelmät paljastivat useita mahdollisuuksia ja haasteita oppimisvaikeusoppilaiden oppimisen tukemisessa, selviää Anu Kajamiehen väitöskirjasta.

A

nu Kajamiehen väitöstutkimuksen keskeinen tavoite oli yhteistyössä opettajien kanssa edistää heidän ammatillista kehittymistään. Optimaalisen ohjausvuorovaikutuksen lisäämiseen pyrittiin tunnistamalla ja kehittämällä oppimisen ohjaustapoja.

Väitöstutkimus toteutettiin osana laajoja tutkimusprojekteja, joissa kehitettiin kolme innovatiivista oppimisympäristöä oppimisvaikeusoppilaiden matemaattisten ongelmanratkaisutaitojen sekä luetun ja kuullun ymmärtämistaitojen tukemiseen.

– Oppimisympäristöt rakennettiin erityisen huolellisesti viimeisimmän teoreettisen ymmärryksen ja aikaisemman tutkija-opettajayhteistyön kokemusten perusteella, jotta voitaisiin löytää avaimia oppimisvaikeusoppilaiden oppimiseen, Kajamies kertoo.

Kun tarkastellaan ohjausta ja oppimista yhdessä, voidaan lisätä ja selvittää samanaikaisesti sekä oppimisvaikeusoppilaiden valmiutta tarttua haasteisiin että opettajien joustavuutta sovittaa ohjaustaan oppilaiden tarpeisiin. Tarkasteltaessa ohjausta ja oppimista pitkäkestoisten opetuskokeiluiden aikana päästään pureutumaan näiden dynaamisten prosessien kehityksellisesti vaihtelevaan luonteeseen.

Väitöskirjassa käytettyihin monimenetelmäisiin ratkaisuihin sisältyi muun muassa kokeellinen asetelma, jolla selvitettiin ohjauksen tehokkuutta. Lisäksi toteutettiin syvälle luotaavia pitkittäistapaustutkimuksia, joissa vuorovaikutusta havainnoitiin systemaattisesti videoilta.

34 | Aurora

Oppilaiden oppimisvaihtelun huolellinen tarkastelu korostaa opettajan ja oppimisympäristön moniulotteisen tuen jatkuvan yhteensovittamisen tärkeyttä, jotta voidaan tukea jokaisen oppilaan etenemistä kohti oppimistavoitteita.

– Väitöskirjani tulokset osoittavat, että jos tässä yhteensovittamisessa onnistutaan, oppimisvaikeusoppilaiden taidot lähtevät kehittymään kohti ikäryhmän vertailutasoa esimerkiksi matemaattisessa ongelmanratkaisussa, Kajamies sanoo.

Tuoreet tutkimustulokset korostavat erityisesti opettajan vastuuta korkeatasoisten oppimismahdollisuuksien tarjoajana.

– Opettajien tulisi jatkuvasti kuunnella herkästi ja jatkaa joustavasti oppilaidensa luomia mahdollisuuksia liittämällä ne osaksi oppimistavoitteisiin tähtäävää vuorovaikutusta. Oleellista olisi vahvistaa opettajan keinoja tukea oppimista sisukkaasti, pitkäjänteisesti ja monipuolisesti, Kajamies summaa.

Väitöstutkimus osoittaa, että jatkamalla yhteistyötä opettaLue uusien Turun jien kanssa ohjausvuorovaikuyliopistossa tarkastettujen tuksen kehittämiseksi voidaan väitöskirjojen esittelyt avata oppimisvaikeusoppilaiden osoitteesta oppimisen lukkoja, joiden avaaminen tyypillisesti on opettajan utu.fi/vaitokset työn suurimpia haasteita

TURUN SUOMALAINEN

YLIOPISTOSEURA

Yliopistoseura jakoi apurahoja Turun yliopiston opiskelijoille

T

Apurahan saaneet Tanja Grönroos ja Arttu Kauko.

urun Suomalainen Yliopistoseura on jakanut 28 opiskelijalle 1 000 euron apurahoja Valto Takalan sekä Hilja ja Toivo Piintilän rahastoista.

Seura on halunnut kohdistaa tukensa erityisesti graduvaiheessa oleville opiskelijoille. Yksi apurahan saaneista on kasvatustieteen opiskelija Arttu Kauko.

– Tutkin gradussani, miten lasten fyysistä aktiivisuutta lisätään mobiililaitteiden avulla. Apurahalla maksan matkakustannuksia opiskeluihini liittyen. Oli mieluisa yllätys kuulla, että olin saanut apurahan, Kauko toteaa.

Yliopistoseuran hallituksen puheenjohtaja Riitta Monto ja Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen jakoivat apurahat 11.4.2017 pidetyssä jakotilaisuudessa. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 184, eli noin 15 prosenttia hakijoista sai anomukseensa myönteisen päätöksen. Yksi apurahan saaneista on sosiaalipolitiikkaa pääaineenaan lukeva Tanja Grönroos, joka maksaa apurahalla kustannuksia, jotka syntyivät hänen viime kesänä tekemästään kesäkoulumatkasta Osloon.

– Viikon pituinen kurssi oli hyödyllinen opintojeni näkökulmasta, sillä pääsin syventämään tietämystäni graduni aihealueeseen. Lisäksi opiskelu kansainvälisessä ilmapiirissä oli mielenkiintoinen kokemus, Grönroos tarkentaa.

Ilmoittaudu Yliopistoseuran 100-vuotisjuhlan postituslistalle Yliopistoseuran perustamisesta tulee marraskuussa kuluneeksi 100 vuotta. Merkkivuoden kunniaksi seura järjestää iltajuhlan 3.11.2017 klo 18.00 Akatemiatalon juhlasalissa. Tilaisuudessa jaetaan 50 000 euron Phoenix-tiedepalkinto. Ohjelmassa on myös Turun ylioppilasteatterin dramatisointi yliopiston kansalaiskeräyksestä, juhlapuhe, musiikkia ja buffet.

10 00 0

TURUN SUOMALAINEN

YLIOPISTOSEURA

Ilmoittaudu juhlan postituslistalle osoitteessa: utu.fi/yliopistoseura100 Postituslistalle voivat ilmoittautua kaikki Turun yliopiston ystävät. Listalle ilmoittautuminen ei ole sitova, vaan ilmoittautuneet saavat syyskuussa postitse kutsun juhlaan. Kutsussa on tarkemmat ilmoittautumisohjeet. Tilaisuus on maksullinen.

Seura pyytää 15.8.2017 mennessä ehdotuksia marraskuun juhlassa jaettavan tiedepalkinto Phoenixin saajasta. Kyseessä on uusi tiedepalkinto turkulaiselle tieteelle.

Palkitun tai palkittujen tieteenalaa ei ole rajattu. Tiedepalkinto ei ole elämäntyöpalkinto, vaan sillä kannustetaan uutta luovaan tutkimukseen. Ehdota palkinnon saajaa osoitteessa: utu.fi/phoenix Aurora | 35

koordinaattori Eeva-Maria Soikkanen | 045 152 6666 | yliopistoseura@utu.fi | www.yliopistoseura.fi

DO PROUDLY PRESENT CONGRESS VENUES OF TURKU

Turun kaupungin tapahtuma- ja kongressipalvelut on erikoistunut kansainvälisten kongressien hakuun ja suunni eluun. Meiltä saat asiantuntevaa apua kokous- ja juhlatilojen valitsemisen ja tapahtuman markkinoimisen eri vaiheissa. Palvelumme on maksutonta. Ota omaksesi! .fi

meetturku 36 | Aurora

convention@turku.fi • p. 050 559 0608

www.logomo.fi

QT4 1