Aurora 2/2019 by Turun yliopisto

2/2019

RUOKA

MURROKSESSA Jukka Kola: laatu ratkaisee

Yksityisyyden rajat häilyvät verkossa

Lastensuojelu vaatii yhteistyötä AURORA

12 26 4

PÄÄKIRJOITUS / Tekniikka on Turun yliopistolle strateginen valinta

kuva NOT/Thomas Amby Ottosen

TÄSSÄ NUMEROSSA

14 34 26 KOLUMNI / Vapaalta tieteeltä vapaalle kansalle

5 GALLUP / Mikä on lempipaikkasi kampuksella?

27 KIRJAT

6 Oona Ylönen: ”Panostetaan lastensuojeluun yhdessä”

34 Rehtori Jukka Kola: Tärkeintä on keskittyä koulutuksen ja tutkimuksen laatuun

8 TIEDETARJOTIN 12 NOT-teleskooppi paljastaa avaruuden salat 14 Tulevaisuuden ruoka vastaa globaaleihin haasteisiin

28 Yksityisyyden rajamailla

38 LYHYET 41 VÄITÖS / Oppimismotivaatiolla on tärkeä rooli onnistuneessa koulutuksessa 42 YLIOPISTOSEURALTA

STÖMER ÄRI KK MP

Aurora 2/2019 Aurora on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy kahdesti vuodessa. päätoimittaja Tuomas Koivula, 050 593 3955 / toimitussihteeri Jenni Valta / toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintä, 20014 Turun yliopisto, viestinta@utu.fi / tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi / taitto Hanna Oksanen / kannen kuva Hanna Oksanen / paino Grano Oy / painos 12 500 kpl / ISSN 1237-6752 / lue Aurora verkossa auroralehti.fi Tämä lehti on lähetetty Turun yliopiston viestinnän kontaktirekistereistä kerättyihin osoitteisiin. Turun yliopiston viestinnän tietosuojailmoitus on luettavissa nettisivulla www.utu.fi/viestinta. Sivulta löytyvät myös ohjeet omien tietojen tarkastamiseen ja poistamiseen.

LJÖ M Ä RKT 4041 0955 Painotuote

# HUMANSOFUNITURKU TEKSTI JENNI VALTA | KUVA HANNA OKSANEN

Me Turun yliopiston nykyiset diplomiinsinööriopiskelijat odotamme innolla teknillisen koulutuksen laajentumista ja sen mukanaan tuomia uusia opiskelijoita. Laajemman teknillisen koulutuksen ansiosta tulevaisuuden työpaikkoihin saadaan moniosaajia, jotka vievät tekniikkaa eteenpäin yhteiskunnassa. Turussa on mukaansatempaava teekkarikulttuuri. Tehdään siitä yhdessä näkyvämpää, ja rakennetaan uutta vuodesta 2020 alkaen teidän, uusien materiaalitekniikan ja konetekniikan diplomi-insinööriopiskelijoiden kanssa.” – Emma Mäkinen biotekniikan 5. vuoden diplomi-insinööriopiskelija ja biotekniikan ja elintarvikekehityksen diplomiinsinööriopiskelijoiden ainejärjestön Nucleus ry:n varapuheenjohtaja

AURORA

TEKNIIKKA ON TURUN YLIOPISTOLLE STRATEGINEN VALINTA

Ihmiskunnan haasteet eivät noudata tieteenalojen rajoja. Ilmastonmuutos, digitalisoituminen ja sen vaikeasti ennustettavat vaikutukset ihmiseen ja yhteiskuntaan ovat ilmiöitä, joita kannattaa lähestyä usean eri tieteenalan voimin. Pelkkä ilmiöiden tunnistaminen ja ymmärtäminen eivät kuitenkaan riitä; tarvitsemme ratkaisukeskeistä ajattelutapaa. Ratkaisujen hakeminen on tekniikalle ominainen ajattelutapa. Tieteenalana se on luonteeltaan soveltava. Keskeisin kysymys usein on, miten saada tarkastelun kohteena oleva systeemi toimimaan, on sitten kysymys ihmisistä, tiedosta, tekniikasta tai rahasta. Turun yliopisto on tehnyt strategisen valinnan päättäessään laajentaa tekniikan tutkimustaan ja koulutustaan. Laajennuksesta hyötyvät myös yliopiston muut tieteenalat, koska ihmiskunnan ”pirulliset ongelmat” edellyttävät monialaista tieteellistä osaamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi Turun yliopistolle luvan tekniikan koulutusalojen laajentamiselle kesällä 2019. Nykyiset tekniikan koulutusvastuumme – bio-, kone-, materiaali- sekä tietoja viestintätekniikka – muodostavat yliopistoomme vahvan tekniikan tutkimus- ja koulutuskokonaisuuden. Emme voi toteuttaa laajennusta yksin, vaan yhteistyö muiden kotimaisten ja kansainvälisten yliopistojen kanssa on paitsi luontevaa myös välttämätöntä. Pula tekniikan alan yliopistokoulutetuista on ollut jo pitkään este Varsinais-Suomen

AURORA

KUVA MIKA OKKO

PÄ Ä K I R J O I T U S

kehitykselle. Tämä on sääli, sillä Varsinais-Suomi on Uudenmaan jälkeen maan toiseksi tärkein vientimaakunta, jonka osuus koko maan viennistä on 10 prosenttia. Viime vuonna viennin kasvu oli Varsinais-Suomessa 11 prosenttia, kun esimerkiksi Uusimaa joutui tyytymään kolmen prosentin kasvuun. Ilman toimivaa tekniikan tutkimus- ja innovaatioympäristöä on vaarana, että Varsinais-Suomen yritykset siirtävät toimintansa Suomen rajojen ulkopuolelle. Samalla jäävät syntymättä ne uudet innovaatiot ja yritykset, jotka ovat tyypillisiä tekniikan yliopistoille ja niiden ympärille rakentuneille ekosysteemeille. Tähän Suomella ei ole varaa, sillä ilman vientiä meillä ei ole verotuloja, joilla ylläpitää hyvinvointia ja sen edellyttämää kilpailukykyä. Tekniikan laajennus on Turun yliopiston, Turun kaupungin ja alueen muiden korkeakoulujen sekä yritysten yhteinen vahva ponnistus. Kun muodolliset esteet on nyt poistettu, on turkulaisilla näytön paikka. Tavoite on selvä; nostamme Turun yliopiston tekniikan tutkimuksen ja koulutuksen sille tasolle kuin sen pitää Suomen vanhimmassa suomenkielisessä yliopistossa olla. Mika Hannula Kirjoittaja on Turun yliopiston professori, tekniikan koulutuksen kokonaissuunnitelmasta vastaavan työryhmän puheenjohtaja ja Teknologiakampus Turun johtaja.

TEKSTI JA KUVAT SARA HARJU

Tohtoriksi valmistunut – ilmoittaudu ensi vuoden juhlapromootioon Turun yliopiston tohtoripromootio järjestetään 28.–29.5.2020. Sata vuotta täyttävän yliopiston kunniaksi vietetään juhlapromootiota. Promootion ohjelma koostuu miekanhiojaisista, promootioaktista, promootiopäivällisestä ja tanssiaisista. Tutustu tarkempaan ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan:

> www.utu.fi/promootio

Mikä on lempipaikkasi kampuksella? NELLI MÄKITALO suomen kieli

– Lempipaikkani on Feeniks-kirjasto. Siellä on kiva opiskella, ja ryhmätyötilat ovat hyviä. Tykkään katsella ulos isoista ikkunoista, vaikka päärakennus onkin remontissa. Se on sellainen vakkariopiskelupaikka.

MIKAEL PIHA lääketiede

– Tykkään Rehtorinpellonkadusta, varsinkin kauppakorkeakoulun edustasta. P i d ä n k a u p p a ko r ke a koulun rakennuksesta ja sen arkkitehtuurista. Kavereiden kanssa käymme välillä lounaalla Montussa.

VILLE LÄNSILUOTO taloustiede

– Yksi lempipaikoistani on ravintola Macciavelli. Se on valoisa ja avara. Se ei ole vakiolounaspaikka, mutta käyn siellä toisinaan, koska se on lähellä 24/7-opiskelutiloja. Se on omalla tavallaan viihtyisä.

AURORA

Lastensuojelun kokoaikaiseksi työelämäprofessoriksi Turun yliopistoon kutsuttu VTL, sosiaalityöntekijä Oona Ylönen on työskennellyt uransa aikana virkavastuisena sosiaalityöntekijänä, kehittämistehtävissä ja johtajana lastensuojelujärjestöissä ja kunnissa sekä aluehallintovirastossa lastensuojelua valvovana viranomaisena.

AURORA

TEKSTI TARU SUHONEN | KUVA HANNA OKSANEN

Oona Ylönen: ”Panostetaan lastensuojeluun yhdessä” ”Lastensuojelun tilanne Suomessa on vakava. Lastensuojelun turvaa tarvitsevat lapset eivät tällä hetkellä saa riittävällä tavalla sellaista apua, jolla olisi ratkaiseva merkitys lapsen elämänkulun kannalta. Lastensuojelun sosiaalityössä on pulaa ajasta: ajasta ajatella, etsiä monipuolisesti tietoa, suunnitella, tehdä yhteistyötä ja rationalisoida yhteistä tekemistä. On vaikeuksia jopa tavata niitä lapsia, jotka omalla vastuulla ovat. Kentällä on rekrytointivaikeuksia ja vakava vaihtuvuusongelma. Meillä on työmäärään ja johtamiseen liittyviä haasteita. Turun yliopistolla on nyt kolmen turkulaisen säätiön lahjoituksella mahdollisuus kehittää lastensuojelua ja etsiä ratkaisuja alan ongelmiin. Lahjoituksen takana ovat Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet, Johanna och G. A . Petrelius stiftelse ja Kommunalrådet C. G. Sundells stiftelse, joiden panostuksen turvin tavoittelemme nykyistä vaikuttavampaa lastensuojelutyötä. Pyrimme muun muassa käynnistämään aloitteleville sosiaalityöntekijöille ja esimiehille mentorointitoimintaa sekä luomaan mallin harjoittelijoiden ohjaamiseen. Kartoitamme lastensuojelun ja sen lähialojen ammattilaisten koulutukseen liittyvät tarpeet. Lastensuojelu ei ole vain sosiaalityön toimialaa vaan se vaatii useiden alojen yhteistyötä. Mukaan tarvitaan esimerkiksi terveydenhuolto ja sivistystoimi. Turun yliopiston Sote-akatemian ja alueen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman kautta kehittämistyömme on monialaista. Pitää myös muistaa, että lastensuojelussa onnistutaan joka päivä – joka päivä lapset saavat tarvitsemaansa apua lastensuojelusta. Onnistumisista pitäisi puhua julkisuudessa enemmän. Se on myös lastensuojelusta apua saavien toive, stigma pienenee. Lastensuojelu aiheuttaa tekijälleen paljon eettistä ja psyykkistä kuormitusta, jolloin toiveikkuus ja luottamus ovat vaarassa. Lastensuojelun apua tarvitsevan kannalta tämä on oleellista: toiveikkuus leviää, samoin toivottomuus. Psyykkisen kuormituksen vastapainona on tyytyväisyys lapsen tilanteen kohentuessa. Olen itse kokenut asiakastyössä saamani palautteet kaikkein merkityksellisimmäksi omalla työurallani. Ne ovat kiitoksia, jotka näköjään tuntuvat vuosien päähän.”

AURORA

T I E D E TA R J OT I N

KOONNUT JENNI VALTA

Suomalaisia yritettiin saada syömään jäkälää yli sata vuotta – heikoin tuloksin

Kuva Tigerente

Jäkälää tarjottiin 1800-luvulla sinnikkäästi suomalaisten ruokavalioon, koska oppineet pitivät kansalle tuttua pettuleipää huonona ravintona. Historiantutkijat ovat Turun yliopistossa louhineet digitaalisin menetelmin koko sanomaja aikakauslehtiaineistoa ennen vuotta 1920, ja tuloksena on löytynyt uutta tietoa muun muassa kotimaisen jäkälävalistuksen pitkästä linjasta. Tunnettu jäkälän markkinoija oli Kalevalan luojana tunnettu Elias Lönnrot, joka oli myös lääkäri ja varhainen lehtimies. Hänen jäkälätekstiään vuodelta 1857 toistettiin lehdissä pisimpään, yli 60 vuoden ajan. – Hyvistä neuvoista huolimatta kansa pysyi penseänä jäkälälle. Sitä käytettiin paikoin huonoina vuosina, mutta nälkävuosina saatu huono maine oli tiukassa. Paremmin jäkälä menestyi rehun aineksena eli karjan hätäruokana, kertoo jäkälävalistusta tutkinut dosentti Petri Paju.

VANHEMMAN VUOROVAIKUTUKSEN ENNUSTETTAVUUS TUKEE LAPSEN ITSESÄÄTELYÄ

AURORA

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksen ja kalifornialaisen UC Irvine -yliopiston tutkimus tukee ajatusta siitä, että vauvalle olisi tärkeää tarjota rauhallisia ja katkeilemattomia vuorovaikutushetkiä riittävän usein. Tutkimuksessa osoitettiin, että vanhemman vuorovaikutussignaalien parempi ennustettavuus vauvavaiheessa on yhteydessä lapsen parempaan itsesäätelykapasiteettiin, eli kykyyn ohjata ja säädellä omaa toimintaansa ja tunteitaan. – Toisin sanoen vanhemman vaikeasti ennustettava tai katkeileva vuorovaikutus oli yhteydessä lapsen heikompaan itsesäätelyyn. Sama tulos löydettiin sekä turkulaisessa että kalifornialaisessa aineistossa eri-ikäisillä lapsilla huolimatta aineistojen välisistä sosio-ekonomisista ja kulttuurisista eroista, apulaisprofessori Riikka Korja kertoo.

LISÄÄ TIEDEUUTISIA OSOITTEESSA UTU.FI JA SOMESSA

NEUROTIETEEN AVULLA TIETOISUUTTA VOI TUTKIA KUIN MITÄ TAHANSA LUONNONILMIÖTÄ Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat esittävät, että tietoisuus on luonnonilmiö, eikä erityisen poikkeuksellinen muiden luonnonilmiöiden joukossa. Tutkijoiden kehittämän teorian mukaan tietoisuutta voidaan havainnoida ja mallintaa tieteellisesti kuten muitakin luonnonilmiöitä. Tutkimus pyrkii kumoamaan tieteessä ja filosofiassa pitkään vallalla ollutta dualistista käsitystä siitä, että kokemukset ovat perustavanlaatuisesti erilaisia ilmiöitä kuin fysikaaliset ilmiöt, esimerkiksi vaikkapa hermosolujoukkojen aktivoituminen. – Jos määrittelemme tietoisuuden ja fysikaalisen toisensa poissulkevina käsitteinä, emme ikinä voi selittää, miten aivot luovat kokemusmaailmamme. Tutkimuksemme osoittaa, että tietoisuus on jatkumossa kaikkien muiden luonnonilmiöiden kanssa. Karkeasti ilmaisten kokemuksemme on tehty atomeista. Tämä on tärkeää maailmankuvamme ja ihmiskäsityksemme kannalta, tutkimuksen vastaava kirjoittaja, filosofian ja psykologian tohtori Jussi Jylkkä sanoo.

Yrityskauppojen pehmeä puoli, tunteet organisaatiossa, on merkittävä mutta vasta vähän tutkittu alue liiketaloustieteissä. Riikka Harikkala-Laihinen tarkasteli kansainvälisen liiketoiminnan väitöskirjassaan työntekijöiden tunteiden merkitystä yrityskauppojen jälkeisessä integraatiossa. Harikkala-Laihisen mukaan positiivisuus lisää työntekijöiden turvallisuudentunnetta työpaikalla etenkin epävarmoina muutosaikoina, kuten yrityskaupan jälkeen. Positiivisuuden luomisessa avainasemassa ovat johtajat – etenkin keskijohto, joka on lähes päivittäisessä vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa. – Tunteet eivät synny tyhjiössä. Ympäröivät ihmiset ja tapahtumat vaikuttavat merkittävästi yksilön kokemukseen. Tunnistamalla ja kuuntelemalla työntekijöiden tunteita yritykset voivat lisätä työntekijöiden sitoutumista ja motivaatiota muutokseen. Pelonsekainen kaaos ei ole kenenkään etu eikä tavoite, Harikkala-Laihinen sanoo.

Kuva Brooke Cagle/Unsplash

Positiivisuudessa on muutosvoimaa

AURORA

Kuva Tapani Hopkins

Uutta tietoa trooppisten loishyönteisten elintavoista Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat tutustuivat yli vuoden ajan afrikkalaisten loispistiäisten elintapoihin, joista ei aiemmin tiedetty juuri mitään. Loispistiäiset ovat yksi maapallon lajirikkaimmista eliöryhmistä, mutta niiden trooppinen lajisto tunnetaan vielä äärimmäisen huonosti. Sademetsiä asuttavien loispistiäisten monimuotoisuuden ymmärtäminen on tärkeää, koska luonto köyhtyy tropiikissa kiihtyvää vauhtia. Tutkijat selvittivät loispistiäisten monimuotoisuutta ja ekologiaa Kibalen kansallispuistossa Ugandassa. Erityisen kiinnostuksen kohteena olivat niin sanotut porapistiäiset, jotka ovat maailman suurimpia loispistiäisiä. Ne voivat kasvaa useiden senttimetrien pituisiksi ja loisivat lahopuun sisällä eläviä hyönteistoukkia. – Sateella pistiäisiä esiintyi vähemmän ja kuivemmilla kausilla enemmän. Niiden esiintyminen keskittyy koskemattomaan metsään lahopuiden lähelle. Aiemmin emme tienneet niistä oikeastaan mitään, nyt voin jopa ennustaa tulevat saaliit sään ja kasvillisuuden perusteella, kertoo tutkimusta vetänyt jatko-opiskelija Tapani Hopkins.

AURORA

SUKKULAMATOJEN AVULLA SAATIIN UUTTA TUTKIMUSTIETOA HAJUAISTIN SÄÄTELYSTÄ

PIM-kinaasit ovat evolutiivisesti hyvin säilyneitä entsyymejä, joita löytyy niin ihmiseltä kuin millinmittaisilta sukkulamadoilta. Dosentti Päivi Koskisen tutkimusryhmä Turun yliopiston biologian laitokselta on aiemmin osoittanut PIM-kinaasien edistävän syöpäsolujen liikkuvuutta ja hengissä säilymistä, mutta nyt ryhmä on havainnut niiden säätelevän myös hajuaistin toimintaa. Selkärangattomalla Caenorhabditis elegans -sukkulamadolla on vain 302 hermosolua, mutta se pystyy silti tehokkaasti erottelemaan houkuttelevia tai karkottavia hajuja ja makuja toisistaan. Tutkijat mittasivat sukkulamatojen liikkeitä kohti erilaisia haihtuvia tai liukoisia aineita, ja vertasivat PIM-estolääkkeellä käsiteltyjä eläimiä käsittelemättömiin kontrolleihin. – Käsittelemättömät sukkulamadot lähtivät oitis luikertelemaan kohti houkuttelevia aineita, tai pakenivat suin päin pois, jos aineet olivat epämiellyttäviä. Niiden makuaisti toimi mainiosti myös silloin, kun PIM-kinaasien toiminta oli estetty. Sukkulamatojen hajuaisti sen sijaan häiriintyi lääkityksestä niin pahoin, etteivät ne enää osanneet suunnistaa hajun mukaan, vaan sukkuloivat satunnaisesti eri suuntiin, mittaukset tehnyt tutkija Karunambigai Kalichamy kertoo.

Uusimmilla geenitutkimuksen tekniikoilla toteutettu tutkimus paljasti, että tyypin 1 diabetekseen sairastuvilla lapsilla tiettyjen geenien joukko aktivoituu jo varhain ennen taudin puhkeamista. Turun biotiedekeskuksen tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus luo perustan ykköstyypin diabetekselle alttiiden lapsien tunnistamiseen jo ennen kuin veressä näkyy sairauteen viittaavia vasta-aineita. – Seuraavaksi on tarkoitus tutkia näitä tekijöitä laajemmissa aineistoissa ja ymmärtää niiden merkitystä taudin synnylle. Tavoitteena on kehittää keinoja ja työkaluja, jotka mahdollistaisivat taudin puhkeamisen estämisen näillä lapsilla, kertoo akatemiaprofessori Riitta Lahesmaa. Suomessa lasten riski sairastua tyypin 1 diabetekseen on maailman suurin, mutta syy tähän on edelleen tuntematon. Toistaiseksi tiedetään, että lapsella on kohonnut riski sairastua ykköstyypin diabetekseen, jos hänen verestään löytyy tiettyjä vasta-aineita.

Kuva Hanna Oksanen

TUTKIJAT LÖYSIVÄT UUSIA YKKÖSTYYPIN DIABETEKSEN PUHKEAMISTA ENNUSTAVIA TEKIJÖITÄ

Yhä useampi nuori saa masennusdiagnoosin Nuorille erikoissairaanhoidossa annettujen masennusdiagnoosien määrä on kasvussa. Yhä useampi masentunut nuori hakee ja saa apua, mutta potilasmäärien kasvu tuottaa haasteita erikoissairaanhoidolle. Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa toteutetussa valtakunnallisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että masennusdiagnoosien määrä nousi 15 ikävuoteen mennessä tytöillä 65 prosenttia ja pojilla

53 prosenttia, kun verrattiin vuosina 1994– 2000 syntyneitä ja 1987–1993 syntyneitä nuoria. Muutos oli voimakkaampi tytöillä kuin pojilla. – Todennäköisin selitys on, että nuoret hakeutuvat aiempaa rohkeammin mielenterveyspalveluihin. Yhä useampi masentunut saa apua varhain, mikä on myönteinen asia, sanoo lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa työskentelevä Svetlana Filatova. AURORA

KOONNEET TILDA JUNKO JA HANNA OKSANEN VALOKUVAT NOT, JENS JESSEN - HANSEN, WALTER NOWOTNY JUTTUUN HAASTATELLUT TUTKIJAT: SEPPO MATTILA JA ERKKI KANKARE

NOT - TELESKOOPPI PALJASTAA AVARUUDEN SALAT

Kanariansaarten La Palmalla, 2,4 kilometrin korkeudella sijaitseva Roque de los Muchachosin observatorioalue on yksi maailman parhaita paikkoja tähtitieteellisten havaintojen tekemiseen. Alueella sijaitsevan NOT-teleskoopin (Nordic Optical Telescope) optiikan laatu ja kattava instrumentaatio tekevät siitä erittäin tehokkaan havaintovälineen. NOT-teleskooppi on tärkeässä roolissa Suomen tähtitieteessä, ja se tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet erityisesti pitkäaikaisiin hankkeisiin sekä ennalta arvaamattomien kohteiden havaitsemiseen. Yhteispohjoismaisen teleskoopin omistus ja operointi siirtyvät marraskuussa 2019 Turun ja Aarhusin yliopistoille. Etäyhteys ja nopea tiedonjako mahdollistavat yhteistyön Tutkija voi lähettää havaintopyynnön teleskoopille, minkä jälkeen teleskoopin henkilökunta suorittaa havainnot tutkijan ohjeiden perusteella. Kun havainnot on suoritettu, data on saatavilla parissa minuutissa. Havaintoaineisto jaetaan tutkijoille Pohjoismaihin ja esimerkiksi Espanjaan ja Italiaan. Turun yliopiston kursseilla myös opiskelijat ja lukiolaiset pääsevät käyttämään teleskooppia tuhansien kilometrien päästä.

La Palma

AURORA

NOT-teleskoopilla on tutkittu muun muassa supernovia. Kuvassa supernovan räjähdyksessä syntynyt Rapusumu.

TELESKOOPIN TOIMINTA PERUSTUU OPTIIKKAAN

apupeili 0,51 m

NOT-teleskooppi koostuu pääpeilistä ja apupeilistä, jotka ovat halkaisijoiltaan 2,56 ja 0,51 metriä. Peilit heijastavat kuvan tarkoille havaintolaitteille. Optiikan vaativa hiontatyö on tehty Tuorlan observatoriossa, jossa Opteon Oy valmistaa maailman tarkimpia teleskoopeissa käytettyjä peilejä. havaintolaite

pääpeili 2,56 m

HAVAINNOT NOT soveltuu ketteryytensä ansiosta erityisen hyvin ennalta arvaamattomien ja nopeasti muuttuvien kohteiden kuten supernovaräjähdysten havaitsemiseen. Jatkossa teleskooppia tullaan käyttämään myös muun muassa gravitaatioaaltolähteiden näkyvän valon vastineiden etsimiseen. Ainutlaatuiset mahdollisuudet tutkia pohjoisen taivaan • aktiivisia galakseja • supernovia ja gravitaatioaaltokohteita • vuorovaikuttavia kaksoistähtiä • magneettisesti aktiivisia tähtiä • aurinkokunnan kohteita ja eksoplaneettoja 120

Teleskoopin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat sen erotuskyky ja valonkeräyskyky. NOT-teleskoopilla päästään säännöllisesti alle viiden kymmenesosakaarisekunnin erotuskykyyn, joka vastaa kulmaa, jossa kolikko näkyy 10 kilometrin etäisyydeltä. NOT:n peilin pinta-ala on noin 5 neliömetriä, ja se kerää yli satatuhatta kertaa enemmän valoa kuin ihmissilmä. Herkät havaintolaitteet ja jopa useiden tuntien mittaiset valotusajat mahdollistavat erittäin himmeidenkin kohteiden havaitsemisen.

100 80 60 40 20 0

1995

2000

2005

2010

2015

11/2019

NOT-teleskoopin tuottamaa dataa käytetään noin 100:ssa tieteellisessä artikkelissa vuodessa. (Lähde: www.not.iac.es/)

Tarkasti kalibroidut havaintolaitteet mittaavat ja tallentavat teleskoopin keräämän valon ja mahdollistavat tieteellisen tutkimuksen. Teleskoopille on rakenteilla ainutlaatuinen uusi havaintolaite (NOT Transient Explorer, NTE), joka tulee tekemään tarkkoja spektroskooppisia ja kuvantamishavaintoja samanaikaisesti erittäin laajalla, koko näkyvän ja lähi-infrapunavalon kattavalla AURORA 13 alueella. NTE takaa teleskoopin kilpailukyvyn yli vuosikymmeneksi eteenpäin.

Juha Kaskinen, Laura Forsman, Mari Sandell ja Kaisa Linderborg moniaistisen kokemisen laboratoriossa Aistikattilassa. Tutkijoiden mukaan suomalaisen metsän antimia ei hyödynnetä tarpeeksi elintarviketeollisuudessa.

AURORA

TEKSTI HEIKKI KETTUNEN | KUVAT HANNA OKSANEN, KOTIMAISET KASVIKSET RY JA MOSTPHOTOS

TULEVAISUUDEN RUOKA VASTAA GLOBAALEIHIN HAASTEISIIN Ruoka yhdistää ihmisiä. Se on meille jokaiselle päivittäisen ravinnon ja parhaimmillaan myös nautinnon lähde. Samaan aikaan globaali ruoantuotanto on maailman suurin ja ympäristöämme rasittavin teollisuudenala. Kun ihmiskunnan väkiluku ja kulutus kasvavat, ruoka on murroksessa. AURORA

istinvaraisen havaitsemisen professori Mari Sandell Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta on tutkinut ruokaa yli 20 vuotta. Vaikka tutkija on nähnyt eri ruokatrendien tulevan ja menevän, nyt hän on vakuuttunut, että käsillämme on pysyvämpi muutos. – Toivon, että voisin tulevaisuudessa nauttia ruoastani ilman, että joudun samalla potemaan huonoa omaatuntoa, Sandell huokaisee. Sandellin tuntemuksiin on tänä päivänä helppo samastua. Maailman väestön kasvaessa ruokajärjestelmämme on kestämättömällä pohjalla ja jotain olisi tehtävä. Sandellin mukaan ongelmavyyhtiä on kaikessa moniulotteisuudessaan mahdotonta typistää kouralliseen haasteita, mutta selvää on, että globaalin ruoantuotannon tulee muuttua. – Ruoan pitäisi olla vastuullisesti ja kestävästi tuotettua, Sandell sanoo. Ruokajärjestelmä, josta käytetään myös termiä elintarvikeketju, pitää sisällään alkutuotannon, ruoan prosessoinnin, logistiikan ja kaupan. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtajan Juha Kaskisen mukaan järjestelmä nykymuodossaan ja sen aiheuttamat ympäristöpaineet ovat yksi aikamme suurista haasteista. – Ruokajärjestelmää voi hyvin luonnehtia yhdeksi maailman viheliäisistä ongelmista, jotka ovat aina laaja-alaisia ja vaikeasti ratkaistavia haasteita. Emme voi tarkastella

ruokaa kokonaisvaltaisesti ilman, että siihen liitetään muita ulottuvuuksia, kuten ilmastonmuutos, energiankäyttö ja terveellisyys, Kaskinen sanoo. Arvioiden mukaan noin kolmekymmentä prosenttia maailman vuotuisesta energiankäytöstä menee ruokajärjestelmän ylläpitämiseen. Kaskisen johtamassa tutkimuskeskuksessa on käynnissä lukuisia hankkeita, jotka liittyvät ruokaan sekä energiaan, ja ruoan tulevaisuus on ollut jo pitkään keskuksen keskeinen tutkimusteema. Yksi suurimmista haasteista ruokajärjestelmän uudistamisessa on väestönkasvu. Maailman väkiluku huitelee nykyisellään jo kahdeksan miljardin tienoilla ja eri väestöennusteiden mukaan ihmisiä on vuoteen 2050 mennessä 9–11 miljardia. Kun maapallon väestö kasvaa, ruokaa ja viljelyalaa tarvitaan lisää. – Viljelykelpoinen maa-ala on jo pitkälti käytössä. On todella haastavaa löytää uutta viljelyalaa, paitsi Amazoniasta, mutta se on monella tapaa ongelmallista, Kaskinen sanoo. Kaskinen viittaa Amazonian sademetsiä tuhonneisiin metsäpaloihin, jotka ovat puhuttaneet maailmalla loppukesästä lähtien. Sademetsien järkkyneistä ekosysteemeistä ja kuivuudesta on paikoin syytetty ilmastonmuutosta, mutta välittömämpi vaikutus on ollut ruoan alkutuotannolla. Valtaosa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy yhä viljelystä ja eläinten kasvatuksesta. Amazoniassa karjatalouden ja soijanviljelyn tieltä on raivattu tai poltettu valtavat määrät sademetsää.

Muutos rakentuu aina pienistä innovaatioista, jotka pikkuhiljaa haastavat hallitsevan järjestelmän." – Laura Forsman 16

AURORA

Suomessa olisi jo olemassa kaikki tarvittavat edellytykset proteiiniomavaraisuuteen." – Juha Kaskinen Molekulaaristen elintarviketieteiden apulaisprofessori Kaisa Linderborgin mukaan soija ei ole ravitsemuksellisesti ongelma, vaan se on oikeastaan hyvä proteiininlähde ihmiselle. – Eurooppaan tuodaan kuitenkin todella suuria määriä soijaa, jota käytetään erityisesti täydennysproteiinina kanan- ja sianrehussa. Sen viljelyyn liittyy ympäristöhaasteita ja myös rahtiliikenteen aiheuttamien päästöjen sekä maailmapoliittisen tilanteen takia olisi tärkeää, että Eurooppa olisi mahdollisimman omavarainen proteiinintuotannossaan, Linderborg sanoo. Tutkija kertoo, että Suomessa tilanteeseen on jo herätty ja rehujen reseptiikassa soijaa on alettu korvata herneellä, härkäpavulla ja kuoritulla kauralla. – Karjataloutta pyöritetään meillä jo täysin ilman soijaa ja esimerkiksi Atria ja HKScan ovat kertoneet pyrkivänsä vähentämään soijan osuutta myös kanan ja sianrehuissa. Myös Kaskinen painottaa suomalaisen ruoantuotannon omavaraisuuden merkitystä. Tulevaisuuden tutkimuskeskus oli mukana Luonnonvarakeskuksen johtamassa ja Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ScenoProt-hankkeessa, jossa kotimaista ruokajärjestelmää tarkasteltiin pitkälle tulevaisuuteen. – Hankkeessa proteiiniomavaraisuus tunnistettiin keskeiseksi haasteeksi. Projektissa tarkasteltiin eri keinoja tehostaa kotimaista proteiinintuotantoa ja tulevaisuudentutkimuksen keinoin luotiin kuusi erilaista

skenaariota, kuinka omavaraisuuteen voitaisiin päästä. Mielenkiintoista tuloksissa oli se, että Suomessa olisi jo olemassa kaikki tarvittavat edellytykset proteiiniomavaraisuuteen, mutta taustalla vaikuttaa lukematon määrä erilaisia polkuriippuvuuksia, Kaskinen toteaa. Polkuriippuvuus on tulevaisuudentutkijoiden paljon käyttämä systeemiteoreettinen termi. Sillä viitataan kehitykseen, jossa tietyn järjestelmän aiemmat valinnat vaikuttavat tuleviin valintamahdollisuuksiin. Kansankielellä voitaisiin puhua muutosvastarinnasta. – Ruoantuotanto on maailman suurin ja tuottavin teollisuudenala. Kansainvälisillä suuryrityksillä ja muilla toimijoilla ei ole haluja muuttaa järjestelmää niin kauan kun ne hyötyvät siitä, Kaskinen selventää.

Vastuuta yrityksille Turun yliopisto on panostanut viime vuosina ruoan monitieteiseen tutkimukseen. Kesällä 2019 käynnistyi uusi tutkimus- ja yritysverkosto Food Tech Platform Finland, joka keskittyy ratkomaan ruokajärjestelmän haasteita teknologian avulla. Verkoston tehtävänä on vahvistaa yliopiston monitieteistä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä eri tiedekuntien että yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä muun julkisen sektorin kanssa. Yhteistyö yliopiston eri yksiköiden ja ulkopuolisten kumppanien kanssa on jo nyt osoittanut, että yhdessä tekemiselle on aito tarve.

AURORA

Ruoka ylläpitää elämää ja on tärkein hyödykkeemme, mutta silti kourallinen kansainvälisiä yrityksiä omistaa valtaosan elintarviketeollisuudesta." – Laura Forsman

Food Techiä pyörittää Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa tutkimuskoordinaattori Laura Forsman. Forsman työskenteli vuosia elintarviketeollisuudessa liiketoiminnan kehittämisen ja markkinoinnin parissa, kunnes havahtui ruokajärjestelmän ongelmiin. – Ruoka ylläpitää elämää ja on tärkein hyödykkeemme, mutta silti kourallinen kansainvälisiä yrityksiä omistaa valtaosan elintarviketeollisuudesta. Kraft Foodsin ja Unileverin kaltaisista toimijoista puhutaan maailmalla ”Big Foodina”. Alkutuotannossa esimerkiksi DuPontin ja Monsanton merkitys on valtava, Forsman sanoo. Ruokajärjes telmää ei muute t a, jos tällaisten suuryritysten liiketoimintaa ei säädellä jollain tapaa. Forsmanin mukaan muutos voidaan saada aikaiseksi kansalaisaktiivisuudella sekä panostamalla tutkimus- ja kehitystoimintaan. – Greta Thunbergin barrikadit eivät yksistään auta. On totta kai tärkeää, että kuluttajilta ja kansalaisilta tulee painetta päättäjien suuntaan, mutta todellinen muutos edellyttää kestäviä ratkaisuja, jotka syntyvät tutkimuksesta, innovoinnista ja vastuullisesta liiketoiminnasta. Vaikka Suomessakin muutama yritys hallitsee valtaosaa ruoan markkinaosuudesta, elintarviketeollisuudessa on havaittavissa muutosta kohti kestävämpiä arvoja. – Esimerkiksi Fazer on panostanut paljon kasvipohjaisten tuotteiden kehittämiseen

AURORA

ja perusti tälle oman liiketoimintayksikön. Myös Apetit ja Valio ovat tehneet paljon rohkeita avauksia, ja Raisio on rakentamassa uutta kasviperäisten elintarvikkeiden tuotantolaitosta. On ollut hienoa viime vuosina huomata, että myös suomalaisyritykset ovat alkaneet rohkeammin rakentaa tulevaisuutta, Forsman sanoo. Yritysyhteistyö on tärkeä osa Food Tech Platformin toimintaa. Alusta törmäyttää teknologiaosaajat, ruokatutkijat, yritykset sekä kuluttajat ja sen keskeinen tavoite on muuttaa ruokajärjestelmää pala palalta pienten innovaatioiden avulla. – Ruokajärjestelmää voidaan kehittää kestävämmälle pohjalle monilla eri tavoilla. On hyvin epätodennäköistä, että ongelmaan tulisi yksi autuaaksi tekevä ratkaisu. Muutos rakentuu aina pienistä innovaatioista, jotka pikkuhiljaa haastavat hallitsevan järjestelmän. Ruokateknologioiden puolella tällaisia innovaatioita ovat esimerkiksi mobiilisovelluksina toimivat ruokahävikkipalvelut, vertikaaliviljely tai vaikkapa kasvisoluista ruokaa tuottavat bioreaktorit. Uusien avausten tukemiseksi tarvitaan Food Tech Platformin kaltaisia toimintaverkkoja, Forsman linjaa. Yksi hyvä esimerkki uusista ruokateknologiaan erikoistuneista yrityksistä on Solar Foods, jolle Turun yliopisto myönsi tänä vuonna Pentti Malaska -tulevaisuuspalkinnon. Yritys kehittää ravinnerikasta proteiinia hyödyntämällä uusinta teollista bio- ja energiateknologiaa. Ainoastaan ilmaa ja

sähköä edellyttävä ratkaisu voi olla osaltaan mullistamassa maailmanlaajuista elintarviketuotantoa.

kauran elintarvikekäyttö kasvaa jatkuvasti, siitä olisi saatavissa todella paljon lisäarvoa, Linderborg kertoo. Kaura on Linderborgin mukaan terveysvaikutteinen erikoisvilja, jonka sisältämällä beetaglukaanilla on monia terveyttä edistäviä Turun yliopiston eri tiedekunnissa on pitvaikutuksia. Elintarvikekehityksessä kaura on kään tehty uraauurtavaa ruokatutkimusta. jo taipunut moneksi, ja suurin osa suomalaiElintarvikekemian ja elintarvikekehityksen sista tuntee nyhtökauran tai kaurajuomien ja yksikkö täyttää pian 50 vuotta ja sillä on -välipalojen kaltaiset innovaatiot, jotka ovat vuosien saatossa ollut suuri vaikutus Varsimonien ruokavalioissa korvanneet eläinpenais-Suomen elintarviketeollisuudelle. räisiä elintarvikkeita. Elintarvikekemian ja elintarvikekehitykYksi ilmeinen keino rajoittaa ruoan ympäsen yksikön tutkimuksen yksi painotus on jo ristökuormitusta onkin vähentää eläinperäisolemassa olevien elintarvikevarantojen lisäten tuotteiden kulutusta. arvoistaminen ja kestävä hyödyntäminen – Kasviperäisen ruoan lisääminen nykyisekä uusien, vaihtoehtoisten ruoan ja rehusestä auttaa sekä omaa terveyttä että koko jen lähteiden tutkiminen. Yksikön korkealaamaapallon tilaa, Linderborg sanoo, mutta jattuinen tutkimus vahvistuu entisestään, kun kaa samaan hengenvetoon: Raisio Oyj:n Tutkimus– Terveelliseen ruosäätiö lahjoitti loppukavalioon mahtuu toki vuodesta 2018 yliopism yö s e l ä i n p e r ä i s i ä tolle puoli miljoona tuotteita. euroa uuteen pohjoisLinderborg toteaa, ten elintarvikkeiden e ttä ruoka on yhä professuuriin, jonka poliittisempi aihe. tavoitteena on erityiSamaan aikaan ruokasesti terveyttä edistävalinnat ovat polarisoivien kasvipohjaisten tuneet. Osa ihmisistä elintarvikkeiden tutkisyö ter veellisesti ja muksen ja tuotannon monipuolisesti, osalla tukeminen. ruokavaliossa on palYksikön apulaisprojon korjattavaa sekä fessori Kaisa Linderoman terveyden että borg tutkii kauraa kahilmaston puolesta. dessa eri hankkeessa, – Ruoasta on tullut jois t a O ATyourG U T ideologista, Linderborg keskittyy kauran tersanoo. – Kaisa Linderborg veysvaikutuksiin ja Myös Sandell jakaa OatHow eri kauralaLinderb or gin näkejikkeiden ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen myksen siitä, että ruoka on politisoitunut. prosessoinnissa. Vaikka kaura on aina näky– Suomalainen elintarvikeketju on aivan nyt suomalaisten ruokavalioissa ja siitä tehhuippuluokkaa maailmalla. Suomessa lihantyjen uusien elintarvikkeiden kirjo on kasvatuotanto on pääsääntöisesti ympäristöystänut viime vuosina merkittävästi, Linderborgin vällistä, mutta jos tämän sanoo ääneen, voi mukaan raaka-aineella olisi potentiaalia vielä saada paljon kuraa niskaan. Ruoasta on tullut huimasti enempään. aikamoinen uskonto, Sandell sanoo. – Tänä vuonna Suomen kaurasato on noin Sekä Sandell että Linderborg ovat yhtä miljardin kilon luokkaa. Siitä ihmiset syövät mieltä siitä, että kotimaista ruokaa tulisi suovaivaisen kymmenyksen. Suomi on maailsia entistä enemmän. Paikallisen elintarvikmalla merkittävä kauran viejä, mutta vienti keen valitseminen tuontituotteen sijaan kun on lähinnä rehuksi meneviä jyviä. Vaikka on lähes poikkeuksetta ympäristöteko.

Ideologinen ruoka

Vaikka kauran elintarvikekäyttö kasvaa jatkuvasti, siitä olisi saatavissa todella paljon lisäarvoa."

AURORA

– Kotimaisen vaihtoehdon suosiminen tukisi myös kansantaloutta ja maaseudun elinvoimaisuutta. Suomalaisen elintarvikkeen jäljitettävyys on aivan poikkeuksellisen hyvä verrattuna muuhun maailmaan ja on hyvä muistaa, että elintarvikeketju tarjoaa todella monelle suomalaiselle töitä, Linderborg sanoo.

Jauhomatopiirakoita ja kukkakaalijäätelöä Mari Sandell kertoo tutkimuksensa keskittyvän ennen kaikkea moniaistiseen kokemukseen. Vaikka keskiössä on ruoka, huomio kiinnittyy myös sitä syövään ihmiseen. Sandellin mukaan uusien kestävien elintarvikkeiden kehittämisessä erityisen tärkeää on kuluttajalähtöisyys. Sekä moniaistisuus että kuluttajat ovatkin tärkeä osa Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen FoodiEX-hanketta. – Hankkeessa tarkasteltiin erilaisia tulevaisuuden raaka-aineita, joista muokattiin kuluttajia miellyttäviä ja houkuttelevia elintarvikkeita. Hyödynsimme tässä tutkimustietoa moniaistisesta kokemisesta ja

AURORA

kutsuimme mukaan ruokavaikuttajia kehittämään parempaa ruokailukokemusta, projektissa tutkimuskoordinaattorina toimiva Forsman kertoo. Sandellin ja Forsmanin mukaan kestävä ruoankulutus voi jatkossa edellyttää suomalaisilta uusien ruoka-aineiden nielemistä. – Puhutaan sellaisista proteiinin lähteistä kuin jauhomadot ja hyönteiset, tai rikkakasvien ja kasvisten jämien kaltaisista kiertotaloudellisista raaka-aineista, Forsman sanoo. Juuri näitä raaka-aineita on tarkasteltu FoodiEX-hankkeessa, jossa on ollut mukana tutkijoiden lisäksi yrityksiä, kuluttajia, keittiömestareita ja ruokabloggaajia. Hankkeen lopputuotteena syntyneitä jauhomadoista tehtyjä piirakoita ja kukkakaalin kaikkia syötäviä osia hyödyntävää jäätelöä testattiin sekä Suomessa että muualla Euroopassa. – Ruokajärjestelmän toinen keskeinen haaste on ruokahävikki. Noin kolmannes kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta menee hukkaan. On tärkeää, että hävikkiä saadaan vähennettyä erilaisin keinoin ja yksi niistä on raaka-aineiden kaikkien osien käyttäminen, Sandell kertoo.

Flavorian linjastossa punnitaan jokainen ateriakomponentti, joista ruokailija saa tarkkaa dataa.

Teollisuudessa puhutaan niin sanottujen sivuvirtojen hyödyntämisestä. – Suomen metsäteollisuus on pitkään osannut hyödyntää sivuvirtoja ja trendi näkyy yhä enemmän ruokateollisuudessa. Fazer on esimerkiksi alkanut tehdä kauran kuorista ksylitolia, Kaisa Linderborg avaa. Myös elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikössä keskitytään sivuvirtojen hyödyntämiseen. Esimerkiksi professori Baoru Yangin johtamassa ProWaste-hankkeessa tutkitaan sitä, miten rypsiöljyn ja oluen tuotannon sivuvir toina tulevista puriste-, tai mäskikakuista saataisiin runsaasti kuitua tai proteiinia sisältävää ihmisravintoa. BlueProducts-hankkeessa taas työstetään kalastuksen sivuvirtoja ja lisäksi yksikössä tutkitaan muun muassa levien elintarvikekäyttöä. Turun yliopiston kansainväliset ruokahankkeet kertovat yhdessä tekemisen voimasta. Elintarvikekemistien koordinoimassa Sustainable Utilization of Andean and Finnish Crops ( P E R U C R O P ) -hankkeessa tarkasteltiin kestävän ruoantuotannon näkökulmasta suomalaisittain melko vieraita ravinnerikkaita kasveja, kuten sini- ja

tuoksulupiinia sekä kvinoaa. Elintarvikekemian tutkijat määrittivät kvinoasta ja lupiineista terveyteen vaikuttavia aineosia ja Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tutkijoiden johdolla kasveista kehitettiin uusia tuoteaihioita. Kuluttaja-arvioiden perusteella kvinoaa ja lupiineja voitaisiin hyödyntää Suomessakin erilaisten elintarvikkeiden raaka-aineina. Yliopiston kansainväliset ruokahankkeet eivät rajoitu pelkästään mahdollisten tuontilajikkeiden tutkimiseen. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksella on koordinoitavanaan Native Crops for Sustainable and Innovative Food Futures in Peru and Colombia (PECOLO) -kehittämishanke, jossa Andien alueen ruokajärjestelmää pyritään muovaamaan kohti kestävämpiä käytänteitä. – Lisäksi vahvistamme perulaisten ja kolumbialaisten partneriyliopistojen kanssa alkuperäislajien käyttöä. Alueelle pyritään luomaan ruoka-aiheiselle tutkimukselle ja paikalliselle elintarviketeollisuudelle entistä parempia innovaatioympäristöjä. Hankkeessa on mukana myös Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus sekä elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikkö. AURORA

Uusien elintarvikkeiden pitää näyttää, tuoksua, tuntua ja tietenkin maistua hyvältä!" – Mari Sandell

Lisäämme yhteistyössä Andien alueen hyvinvointia tehostamalla paikallista ruokajärjestelmää, Juha Kaskinen kertoo.

Tuhannen ruokailijan elävä laboratorio Sandell työskentelee tällä hetkellä Turun ja Helsingin yliopistojen professorina ja toivoo voivansa tiivistää yhteistyötä molemmissa yliopistoissa tehtävän monitieteisen ruokatutkimuksen saralla. Yhteistyölle on hyvät lähtökohdat, sillä Turun yliopistolla on poikkeuksellisen hyvät tutkimusympäristöt monitieteiselle ruokatutkimukselle. Sekä elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksiköllä että Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksella on omat aistilaboratorionsa, jotka mahdollistavat uusien elintarvikkeiden aistittavan laadun tarkastelun ja kuluttajakokemusten kerryttämisen. Kupittaalla sijaitsevan uudenkarhean Medisiina D:n tiloihin keväällä 2019 perustettu Flavoria on niin kutsuttu living lab, eli elävä tutkimuslaboratorio. Flavorian runkona toimii 1000 päivittäisasiakkaan lounasravintola ja kahvila ja se on Suomen ensimmäinen avoin tutkimusalusta, jossa tutkijat saavat helpon ja nopean kontaktin ihmisten aitoihin päivittäisiin ruokailukokemuksiin. – Flavorian kävijät voivat osallistua tutkimukseen vaivatta arkensa lomassa. Linjasto

AURORA

on rakennettu niin, että saamme kerättyä ruokailijoiden valinnoista ja tottumuksista aivan uudenlaista tietoa, Sandell kertoo. Tarjottimille asetetut eri ruokaryhmien annokset punnitaan linjastolla asioimisen yhteydessä ja myös ruokailija itse saa kattavasti tietoa esimerkiksi valitsemansa annoksen ravintoarvoista. MyFlavoria-puhelinsovelluksen avulla lounasruokailija saa vielä kattavammat seurantatiedot omasta syömisestään. – Flavoria mahdollistaa ihmisten aitojen kokemusten ja valintojen jatkuvan tutkimisen. Ruokajärjestelmän muuttaminen edellyttää ennen kaikkea kuluttajakäyttäytymisen muutosta, ja Flavoriassa tätä voidaan tutkia ja edistää erilaisten vaikuttamismenetelmien, niin sanottujen tuuppauskeinojen avulla, Sandell kertoo. Omien ruokailutottumusten muuttaminen on tietenkin helpompaa kuin systeemitasoisen ongelman ratkaiseminen. Flavoriassa esimerkiksi oman ruokahävikin näkee gramman tarkkuudella, mikä herättää heti ajattelemaan omaa annoskokoaan. Myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskinen on samaa mieltä siitä, että kuluttajakäyttäytymisen muuttaminen on yksi suurimmista haasteista ruokajärjestelmän murroksessa. – Ruokaan liittyy loputtoman paljon kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Monet meistä juhlivat ruoalla ja pidämme yhteyttä

läheisiimme illallistamalla yhdessä. Lopulta suuret muutokset ovat aina sosiokulttuurisia, Kaskinen toteaa. Kun kestävän ruokajärjestelmän kehittämistä edistetään Turun yliopistossa monitieteisellä tutkimuksella, ei ole mikään ihme, että Flavoriaa hyödyntävät ainakin lääketieteellisen, yhteiskuntatieteellisen, kasvatustieteiden ja luonnontieteiden ja tekniikan tiedekuntien sekä kauppakorkeakoulun tutkijat. Elävänä tutkimuslaboratoriona toimivan Flavoria-ravintolan yhteyteen on myös rakennettu tarkempia aistitutkimuksia varten niin sanottu moniaistihuone Aistikattila. – Aistikattila on muunneltava ruokailu- ja tapahtumatila, jossa on mahdollista rakentaa ja kontrolloida aisteja aktivoivia ympäristöjä. Voimme tuoda tilaan moninaisia kokemusympäristöjä arkisesta kotikeittiöstä

lomareissun puistopiknikiin erilaisten visuaalisten tai ääni-, valo- ja tuoksuärsykkeiden yhdistelmillä, Sandell kertoo. Aistikattilassa tutkijat voivat myös seurata ja mitata esimerkiksi sitä, miten aistimukset vaikuttavat toisiinsa ja minkälaisia reaktioita erilaiset moniaistiset kokemukset tai yksittäisten ärsykkeiden muutokset ihmisissä saavat aikaan. Moniaistisen kuluttajakokemuksen ymmärtäminen on Sandellin mukaan elintärkeää, jos ruokajärjestelmää mielii muuttaa. – Ruoka on moniaistinen kokemus. Esimerkiksi kasviproteiineja myydään usein ympäristöystävällisyydellä. Vaikka tuote olisi aidosti ravitseva ja ekologinen, kuluttaja voi silti olla tyytymätön siihen. Uusien elintarvikkeiden pitää näyttää, tuoksua, tuntua ja tietenkin maistua hyvältä!

Lähiruoka kiinnostaa kuluttajia Lähiruoka kiinnostaa yhä enemmän varsinaissuomalaisia kuluttajia, selviää Turun yliopiston Brahea-keskuksen toteuttamasta kyselytutkimuksesta. – On mielenkiintoista huomata kuluttajien hankintamotiiveissa tapahtunut muutos viimeisten vuosien aikana. Kuluttajien tietoisuus omien valintojen vaikutuksesta niin ympäristöön kuin yhteiskuntaan on kasvanut, kertoo projektipäällikkö Johanna Mattila. Mattila johtaa Kuluttajat ruokatalouden keskiössä -kehittämishanketta, jonka tavoitteena on parantaa varsinaissuomalaisten elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten kilpailukykyä lisäämällä ymmärrystä paikallisten kuluttajien käyttäytymisestä ja toiveista. Mattilan projekti on vain yksi esimerkki lukuisista Brahea-keskuksen koordinoimista kehittämishankkeista, jotka liittyvät paikalliseen ruokaan ja Varsinais-Suomen elintarvikeketjuun. Turun yliopiston erillisyksikkö muun muassa johtaa valtakunnallista ruokasektorin kehittämistyötä koordinoimalla Aitoja Makuja -verkostoa ja ylläpitää maakunnan elintarvikeyrittäjille suunnattua tietoja materiaalipankkia vs-lähiruoka.fi. AURORA

VA PA AN KAN SAN L AH J A VA PA ALLE T I E T EELLE â&#x20AC;&#x201C; vapaan tieteen lahja vapaalle kansalle

Turun yliopisto juhlii 100-vuotista taivaltaan vuonna 2020. Perustakaamme Turkuun suomenkielinen, keisarivallasta riippumaton yliopisto! Näin kiteytti vuonna 1913 Uuden Auran päätoimittaja K. N. Rantakari laajemman joukon toiveen. Ajatus iti ja kasvoi, ja marraskuussa 1917 perustettiin Turun Suomalainen Yliopistoseura keräämään lahjoitusvaroja maailman ensimmäistä suomenkielistä yliopistoa varten. Itsenäistymisen huuma synnytti kansanliikkeen: sadat asiamiehet kiersivät pitkin ja poikin Suomea, kylä kylältä ja talo talolta saaden lahjoituksia niin rikkailta kuin köyhiltä. Varat yliopiston perustamiseen koottiin kolmessa vuodessa, yhteensä 22 040 lahjoittajalta. Turun Suomalainen Yliopisto perustettiin Kalevalan päivänä 1920. Toimintansa yliopisto aloitti kesällä 1922 entisessä hotellissa, Phoenixissa, Kauppatorin pohjoislaidalla. Rakennus on jo purettu, mutta ajasta muistuttaa yhä Yliopistonkatu Turun keskustassa. Turun yliopiston syntyhistoriasta kertoo yliopiston päärakennuksen seinää koristava V. A. Koskenniemen muotoilema teksti: Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle. Kuluneen lähes sadan vuoden ajan Turun yliopisto on pyrkinyt antamaan takaisin, jakamaan vapaan tieteen lahjaa vapaalle kansalle. Lähes 62 000 opiskelijaa on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja yli 2 900 tohtorin tutkinnon. Tutkimustuloksista on kerrottu kymmenissä tuhansissa julkaisuissa. Osallistu juhlavuoden huippuhetkiin, esimerkiksi helmikuun syntymäpäiväjuhlille ja syyskuussa lukukauden avaaville tiedemarkkinoille. Tutustu kaikkiin juhlavuoden tapahtumiin ja uutisiin osoitteessa

www.utu.fi/ U T U 1 0 0

Kuvat: Turun yliopiston arkisto

AURORA

KOLUMNI

KUVA HANNA OKSANEN

VAPAALTA TIETEELTÄ VAPAALLE KANSALLE Turun yliopisto viettää 100-vuotisjuhliaan vuonna 2020. Yliopiston syntyhistoria on ainutlaatuinen: sitä ei ole perustanut hallitsija tai jokin instituutio, vaan Suomen kansa. Vuonna 1917 perustetun Turun Suomalaisen Yliopistoseuran organisoimaan keräykseen osallistui 22 040 lahjoittajaa, pääasiassa tavallisia yksittäisiä kansalaisia. Kolmen vuoden kuluttua oltiin valmiita päättämään yliopiston perustamisesta. Tämä kertoo vasta itsenäistyneen, varsin köyhän kansan uskosta tieteeseen ja sivistykseen. Yliopistomme tunnuslauseena ei turhaan ole ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle”. Side ympäröivään yhteiskuntaan on ollut aina tiivis. Tutkijamme ja opettajamme osallistuvat asiantuntija- ja kehittämistehtäviin myös yliopiston ulkopuolella. He julkaisevat tieteellisten artikkelien lisäksi ammattilehdissä ja suurelle yleisölle sekä tekevät monella tavalla yhteistyötä yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Yliopisto tuo uusinta tietoa erilaisiin tapahtumiin: Tieteen päiville ja Tutkijoiden yöhön, Kirjamessuille ja Eurooppa-foorumiin. Yliopiston museot ja kokoelmat ovat suosittuja vierailukohteita. Esimerkiksi Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan kävijämäärä on vuonna 2019 kaksinkertaistunut edelliseen vuoteen verrattuna ja ylittänee 100 000 kävijän rajan.

Korkeakouluopinnot on tapana mieltää tiettyyn elämänvaiheeseen sijoittuviksi, mutta Turun yliopisto kulkee mukana kaikissa elämänvaiheissa. Pienet koululaiset käyvät Lasten yliopiston luennoilla ja tekevät vierailuja laboratorioihin. Tutkinnon suorittaneille annamme huoltotakuun: olette tervetulleita täydentämään aiempia opintoja. Jatkuva oppiminen on muuttuvassa työelämässä jokaiselle tärkeää. Vuorovaikutusta on yhtä lailla toiseen suuntaan. Yliopis t os t amme on sadan vuoden aikana valmistunut lähes 54 000 maisteria, lääketieteen lisensiaattia ja diplomi-insinööriä. He ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat työelämässä ja tuovat siellä karttunutta uutta näkemystä takaisin yliopistoon. Alumnit osallistuvat opetukseen ja sen kehittämiseen, toimivat valmistumassa olevien mentoreina ja tarjoavat harjoittelupaikkoja tai opinnäytetöiden aiheita opiskelijoille. Alumneilta olemme saaneet myös rahallista tukea lahjoituksina. Olette meille tärkeitä!

"Alumnit, olette meille tärkeitä!"

AURORA

Riitta Pyykkö Kirjoittaja on Turun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori ja Turun yliopisto 100 vuotta -ohjausryhmän puheenjohtaja.

K I R J AT

TEKSTI JUSSI MATIKAINEN

Ihmismielen polttoaineet

Lukuintoa etsimässä

Miksi oman lapsen loukkaantuminen pallokentällä sattuu vanhempaan enemmän kuin naapurin lapsen haaveri? Miten empaattinen lääkäri pystyy tekemään hoidettavalleen toimenpiteen, jonka tietää kivuliaaksi? Lauri Nummenmaa lukeutuu maamme johtaviin aivotutkijoihin. Hänen kirjoittamaansa tietokirjaa Tunnekartasto voi suositella jokaiselle, joka haluaa oppia ymmärtämään, miten tunteet vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Kehittyneet aivokuvantamismenetelmät ovat tuoneet pitkään mysteereinä pidettyjen tunteiden tutkimukseen uusia ulottuvuuksia. Tutkijat ovat havainneet, että tunteillakin on omat lainalaisuutensa. Ennen kaikkea tunteet ovat jotakin, joka tekee meistä ihmisiä. ”Pelko, inho ja intohimo ovat välttämätöntä polttoainetta ihmismielelle. Ne saavat meidät liikkeelle silloinkin, kun emme muuten viitsisi, pystyisi tai tahtoisi.”

Juli- Anna Aerila ja Merja Kauppinen tarjoavat vinkkejä siihen, miten lapsen saa innostettua tarinoista ja lukemisest a. Kirjoitt ajat muistuttavat, että lukemisen ilon herättelemisessä keskeistä on ottaa huomioon lukemisen yhteisöllisyys ja aikuisen lapselle tarjoama lukemisen malli. Tärkeätä on, että lukeminen koetaan henkilökohtaisesti merkitykselliseksi. Kirja sopii erinomaisesti kaikille vanhemmille samoin kuin esimerkiksi päiväkotien ja koulujen ammattikasvattajien lukemistoon. Kirjoittajat ovat yliopistopedagogeja, ja heidän viestinsä perustuu vankkaan tutkimustietoon. Teoksessa on paljon hyvin konkreettista materiaalia – esimerkiksi kirjavinkkilistoja ja erilaisia innostavia harjoitteita – lukuinnon herättelemiseksi. Mitä jos järjestäisit lomatekemiseksi lukubingon tai rakentaisit lapsesi kanssa hänen toiveidensa mukaisen ikioman lukupaikan?

Kustannusosakeyhtiö Tammi 2019

PS-kustannus 2019

Tunnekartasto. Kuinka tunteet tekevät meistä ihmisiä Lauri Nummenmaa

Sytytä lukukipinä. Pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn Juli-Anna Aerila & Merja Kauppinen

Olipa kerran elämä Kirsi Lehdon kirjoittama teos kokoaa yksiin kansiin astrobiologian nykytiedon ja keskeiset tutkimuskysymykset. Millaista elämä on ollut eri aikoina maapallolla? Miten ja millaista elämää voisi löytyä muilta taivaankappaleilta? Astrobiologia hakee vastauksia tällaisiin isoihin, äärettömän kiintoisiin kysymyksiin. Lyhyesti sanottuna se auttaa ihmisiä ymmärtämään elämän olemassaolon suurta kokonaisuutta. Kyseessä ei ole irrallinen tieteenala, vaan pikemminkin poikkitieteellinen lähestymistapa, jossa eri tieteenalojen asiantuntemusta hyödyntäen pyritään muodostamaan kokonaiskuvaa maailmankaikkeudesta ja sen synnyttämästä elämästä. Yksi astrobiologian kiinnostavimmista kysymyksistä liittyy eittämättä siihen, onko elämää myös muilla planeetoilla. Vastausta ei vielä tiedetä, mutta eri vaihtoehtojen punnitseminen on moraalin ja etiikankin kannalta kutkuttavaa. Astrobiologia. Elämän edellytyksiä etsimässä Kirsi Lehto

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa© ry 2019

AURORA

TEKSTI SARA HARJU | KUVITUS SATU KETTUNEN KUVAT HANNA OKSANEN

YKSITYISYYDEN RAJAMAILLA Millaisia jälkiä jätämme, kun käytämme sosiaalista mediaa tai sähköisiä palveluita? Uskaltaako omia tietoja antaa sovellusten käyttöön? Missä menee yksityisyyden ja julkisuuden raja? Näihin kysymyksiin pureutuu Turun yliopistosta johdettu monitieteinen tutkimushanke seuraavien vuosien aikana.

lämme datavälitteistä arkea. Harvassa ovat ammatit tai yhteydenpitotavat, jotka eivät vaatisi lainkaan verkon käyttämistä. Tavallisista toimistamme, kuten verkkokaupoissa asioimisesta tai sosiaalisen median selaamisesta, tallentuu tietoa moneen paikkaan. – Kaikesta mitä teemme, jää datajälkiä. Näitä datajälkiä kerätään, analysoidaan ja myydään, tiivistää mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen. Paasonen luotsaa tuoretta tutkimushanketta, joka tutkii yksityisyyden ja julkisuuden rajapintoja verkossa. Konsortio kantaa nimeä Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa, ja se on saanut rahoituksen Suomen Akatemian yhteydessä AURORA

toimivalta strategisen tutkimuksen neuvostolta. Turun yliopistosta mukana on mediatutkijoiden lisäksi oikeustieteilijöitä ja tietotekniikan edustajia. Kuusivuotisen hankkeen ytimessä on digitaalinen intiimiys. Se on laaja käsite, joka kuvaa ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvää toimintaa sekä yksityisyyden ja julkisuuden välistä rajanvetoa verkossa. Perinteiseen käsitykseen intiimiydestä on siis lisätty teknologinen kerros. – Tarkastelemme intiimiyttä esimerkiksi yksityisyytenä, haavoittuvaisuutena tai riippuvaisuuksina sosiaalisen median palveluista, Paasonen luettelee. Tutkijat haluavat tehdä läpinäkyväksi sen, millaista tietoa ihmisistä kerätään verkossa, ja millaisia oikeussuojakeinoja ihmisillä on, jos he kokevat yksityisyyttään loukattavan. Oikeustieteen näkökulmasta haavoittuvaisessa asemassa ovat esimerkiksi lapset, maahanmuuttajat ja seksuaalivähemmistöt.

AURORA

– Me tarkastelemme oikeudelliselta kannalta sitä, miten intiimiys ja haavoittuvuus ymmärretään ja millainen merkitys niille on annettu digitaalisessa ympäristössä, kertoo oikeustieteen osuutta johtava oikeustieteen professori Juha Lavapuro. Tietotekniikka taas näkee haavoittuvaisuuden niin sanottuna datavuotona, eli tietojen luovuttamisen ja hyödyntämisen kautta. Tutkimuksen IT-osuudesta vastaava ohjelmistotekniikan professori Ville Leppänen korostaa, että datajälki ei synny vain yhden laitteen tai sivuston käyttämisestä. – Ongelma on siinä, että sovellukset ovat vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Jos käytämme vaikka selainta, se ei lataa tietoja vain yhdeltä sivustolta, vaan kymmenistä eri paikoista, Leppänen sanoo. Leppäsen mukaan oikeudenmukaisuuden ongelmana ei niinkään ole se, että erilaisten palveluiden kehittäjät toimisivat epäeettisesti. Pikemminkin kyse on siitä, että erilaisten teknologioiden käyttämiseen voi liittyä niin sanottuja tiedon sivuvirtoja, joiden syntymisestä käyttäjä tai edes kehittäjä ei ole tietoinen. Tietotekniikan asema hankkeessa on ennen kaikkea tekninen. – Meidän roolimme on yrittää analysoida tilanteita ja kysyä itseltämme, mitä me voisimme teknisessä mielessä tehdä. Voiko

teknologiaa kehittää toiseen suuntaan, ja miten tekniikan soveltajia tulisi ohjata, Leppänen kertoo.

Kokemukset sosiaalisesta mediasta kiinnostavat tutkijoita Konsortio lähestyy yksityisyyttä ja datavetoista kulttuuria erilaisista lähtökohdista. Eri näkökulmia yhdistää se, että ne tutkivat ilmiötä arjen kokemusten kautta. Ihmiset luovuttavat yksityisiä tietojaan verkossa usein tiedostamattaan, mutta yksityisyyden ja julkisuuden rajalla tehdään myös tietoista julkaisemista. Sosiaalisessa mediassa käyttäjät jakavat tarkoituksellisesti seuraajilleen palasia omasta elämästään. Paasonen johtaa kokonaisuutta, jossa pohditaan digitaalisia intiimiyksiä ja nuorten seksuaalioikeuksien toteutumista kaupallisilla verkkoalustoilla. Paasosen mukaan nuorten netinkäytöstä puhutaan usein niin

sanotun huolikehyksen kautta. Paasonen tutkii ilmiötä nuorten itsemääräämisoikeutta ja seksuaalioikeuksia kunnioittaen. Yksi osaalue nuorten verkkokäytön tutkimisessa ovat deittailukäytännöt. – Pitäisi kysyä nuorilta itseltään, miten he käyttävät erilaisia sovelluksia rakentaakseen intiimiyksiä ja etäisyyksiä. Nuoret saattavat nähdä asiat hyvin erilaisina kuin kasvattajat, Paasonen toteaa. Paasosen mukaan mediakasvatuksessa on viime aikoina nostettu suuresti esiin positiivinen datajalanjälki: opetetaan kiinnittämään huomiota siihen, mitä ehkä ei kannata tehdä verkossa. – Siitä on tullut kasvatuksellinen periaate, että ihmiset kuratoivat itsensä jo varhaisteininä. He siis säätelevät digitaalisia jalanjälkiään ja samalla omaa tekemistään ja olemistaan eri alustoilla. Nykyistä mediaympäristöä leimaa yksityisyyden ja julkisuuden rajan hämärtyminen. Uudenlaisessa työkulttuurissa työminä

Se, mitä yksi ihminen ymmärtää yksityisenä, ei taas toiselle ole millään tavalla yksityistä." – Susanna Paasonen

AURORA

Teknologia mahdollistaa sen, että pystytään hyvinkin tarkasti yksilöimään, ketkä kaikki ovat Turun torilla tällä hetkellä, ja mitä he siellä oikeastaan tekevät.” – Juha Lavapuro

AURORA

ja arkiminä sekoittuvat. Oman itsensä käyttäminen resurssina liittyy monen ammatin vaatimuksiin. Tutkijat tarkastelevatkin yksityisyyden ja julkisuuden välistä rajanvetoa myös eri ammattien näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, miten intiimiyttä käytetään hyödyksi esimerkiksi näyttelijöiden ja poliitikkojen työssä, ja millaisia haavoittuvaisuuksia tai huolenaiheita läsnäolo sosiaalisessa mediassa voi tuottaa. – Kyllähän ihmisillä on strategioita sen suhteen, mitä paljastetaan. Mutta se ei ehkä ole kovin selkeää. Se, mitä yksi ihminen ymmärtää yksityisenä, ei taas toiselle ole millään tavalla yksityistä, Paasonen kuvailee. Nuorten nettikäyttäytymisen tutkiminen voi tarjota seksuaali- ja mediakasvatukseen liittyviä neuvoja kasvattajille ja päätöksentekijöille. Tutkimustulosten pohjalta voi pohtia, kannattaisiko esimerkiksi ammattiyhteisöille suunnitella uusia verkkokäyttäytymisen tapoja ja suosituksia.

Datajälkeä voi tutkia monin tavoin Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa -hanke koettelee datan tutkimuksen rajoja. Tarkoituksena on koota suuri määrä sellaista tietoa, mitä verkossa toimivilla yrityksillä ei vielä ole. Tutkijat selvittävät, mihin kaikkeen älylaitteen käyttäjä ei pysty vaikuttamaan. Tutkimusryhmä on esimerkiksi kehittelemässä koetta, jossa heidän matkapuhelintensa keräämä sovellustieto luovutetaan hankkeen tutkimuskäyttöön. Lisäksi aineistoa on tarkoitus kerätä monenlaisilla menetelmillä, kuten työpajoilla, haastatteluilla ja kyselyillä. Digitaalinen kulttuuri porautuu yllättävän syvälle yksityiseen elämään. Ilmiöön liittyy ristiriita palveluiden ja käyttäjien välillä: yrityksillä ja palveluntarjoajilla on pääsy tietoihin, joita kerätään yksityishenkilöistä. Henkilöillä itsellään pääsyä oman datajäljen luokse ei juuri ole. – Esimerkiksi Facebookilla, Twitterillä ja Snapchatilla on kaikki teknologia ja välineet saada ja yhdistellä tietoa, mutta meillä ei ole vastaavia välineitä saada heiltä tietoa siitä, miten tätä tietoa käsitellään ja siirretään

Ikävimmillään datavuoto on jonkin sovelluksen tai järjestelmän ylläpitämää laillista tietoa ja sen vuotamista.” – Ville Leppänen

kolmansille osapuolille. Pitää myös muistaa, että kysymys on yksityishenkilöiden ja yritysten välisistä suhteista, kun taas perusja ihmisoikeudet tarjoavat tyypillisesti suojaa vain julkista valtaa vastaan, toteaa Juha Lavapuro. Selaimen tai sovelluksen käyttäjä ei useinkaan itse pysty määrittelemään, mitä tietoja hänestä kerätään. Ville Leppäsen mukaan palveluntarjoajat voisivat pyrkiä tuomaan tekniset ratkaisunsa läpinäkyvämmiksi. Tällöin käyttäjä saisi tietää, mitä palvelun käyttäminen tarkoittaa heidän tietojensa osalta. Leppänen toteaa, että dataan ja yksityisyyteen liittyvät asiat eivät ole suoraviivaisia. Esimerkiksi verkkopankin käytöstä ja lomamatkojen varaamisesta kuuluukin jäädä jälkiä. – Ikävimmillään datavuoto on jonkin sovelluksen tai järjestelmän ylläpitämää laillista tietoa ja sen vuotamista. Nämä ovat tietomurtojen kautta saatavaa tietoa. Tietysti tätä vastaan yritetään tiedonsuojaamisen keinoin varustautua. Leppäsen mielestä on kiinnostavaa tutkia laitteita, joilla on digitaalinen identiteetti. Tällaisia voivat olla esimerkiksi matkapuhelimet tai vaikka kuntorannekkeet.

– Todella monissa laitteissa on nykyään paikkatietoja. Kun voidaan jotakin muuta kautta liittää siihen jokin yksilöivä asia, niin on mahdollista kerätä herkkää tietoa, Leppänen sanoo. Erilaisten tietojen perusteella ihmisestä voidaan piirtää tarkka henkilöprofiili. – Teknologia mahdollistaa sen, että pystytään hyvinkin tarkasti yksilöimään, ketkä kaikki ovat Turun torilla tällä hetkellä. Se on mullistus aiempaan nähden, lisää Lavapuro. Leppänen muistuttaa, että datavuoto ei ole uusi ilmiö. Verkko ja sen teknologiat ovat kehittyneet turvallisemmiksi, mutta samalla myös ihmisten kekseliäisyys verkon käyttötapojen suhteen on kasvanut. – Tietyssä mielessä avoimuus ja mahdollisuus kerätä massiivisesti tietoa on muuttunut internetin alkuaikaan nähden. Se on tavallaan lisännyt uhkien aallonkorkeutta ja voimaa. Koska hanke on vielä alkutekijöissään, tulosten hyödyntämistapoja voi vasta pohdiskella. Konsortion tarkoituksena on tarjota ratkaisumalleja ja nostaa julkiseen keskusteluun sellaisia äänenpainoja tai kysymyksiä, joita siellä ei ole näkynyt. Hanke ei siis tähtää pelkästään tutkimustulosten julkaisemiseen, vaan myös keskustelun herättämiseen. AURORA

"Turun yliopiston rehtorina yksi lähiaikojen tärkeimmistä tehtävistäni on tietenkin pitää esillä Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuotta ensi vuonna. Turun yliopisto oli perustamisensa aikaan vuonna 1920 vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle, ja sitä se on edelleen 100 vuotta myöhemmin. Toivotamme kaikki yliopistolaiset ja kaupunkilaiset sekä Turun yliopiston ystävät niin Suomessa kuin ulkomailla osallistumaan maailman ensimmäisen suomenkielisen yliopiston ensimmäisen satavuotistaipaleen juhlistamiseen”, Kola sanoo.

AURORA

TEKSTI TARU SUHONEN | KUVAT HANNA OKSANEN

Rehtori Jukka Kola: Tärkeintä on keskittyä koulutuksen ja tutkimuksen laatuun Elokuun alussa Turun yliopiston rehtorina aloittanut Jukka Kola haluaa luotsata Turun yliopistoa kohti entistä parempaa laatua yliopiston päätehtävissä tutkimuksessa ja koulutuksessa. – Vain sitä kautta voimme menestyä ja vaikuttaa – tehdä maastamme ja maailmasta paremman paikan, Kola sanoo.

uomalaiset yliopistot Turun yliopis to mukaan lukien työstävät parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta strategioitaan vuosille 2 0 2 1 – 2 0 3 0 . Turun yliopistossa työtä johtaa rehtori Jukka Kola. – Yliopistojen strategiatyössä painopisteen on oltava päätehtävien eli tutkimuksen ja koulutuksen laadun parantamisessa. Siitä syntyy kaikki muu. Mikäli ei keskitytä päätehtäviin, jäädään junnaamaan paikalleen, Kola summaa.

Suomalaisessa ja kansainvälisessä yliopistokentässä meritoitunut Kola katsoo yliopistojen tehtäviä ja kehittämistä laajasti. Koulutuksen tavoitteissa hän näkee korottamisen varaa. – Yliopistolain mukaan tehtävämme on tarjota korkeaa koulutusta vapaan ja riippumattoman tutkimuksen pohjalta palvellaksemme isänmaata ja ihmiskuntaa. Mielestäni palvelu ei riitä. Me koulutamme ongelmanratkaisijoita, mutta myös ja nimenomaan mahdollisuuksien toteuttajia. Monitieteinen koulutus on yksi ratkaisu: yhdistelemällä eri tieteenaloja ja niiden AURORA

erityisosaamista voidaan rakentaa kiinnostavia, vaikuttavia ja laadukkaita koulutusohjelmia, jotka ovat ajankohtaisia ja dynaamisia ja rakentavat edelläkävijyyttä. Turun yliopiston tekniikan koulutuslaajennus on Kolan mukaan paikka osoittaa monitieteisen yhteistyön mahdollisuudet. Konetekniikan ja materiaalitekniikan lisäksi uusiin koulutusohjelmiin tuodaan myös muuta sisältöä. – Hyvä esimerkki on myös tuleva kiinan kielen koulutusvastuu, jossa kieli- ja kulttuuriopintoihin voidaan yhdistää esimerkiksi kansainvälistä liiketoimintaosaamista ja johtamista. Globaalien, maailmaa muuttavien tavoitteiden rinnalla kulkee alueellisuus. – Think global, act local. Katsomme kiinnostuksella, miten kouluttamamme ihmiset kehittävät kestävää yhteiskuntaa ja vastaavat eri aloilla työvoiman tarpeeseen alueellisesti ja kansallisesti.

”Kansainvälisyys on keino olla kilpailukykyisempi – ei tavoite” Toiseen yliopiston päätehtävään eli tutkimukseen rehtori Kola haluaisi lisää rohkeutta. Hän puhuu riskitutkimuksesta, johon nykyiset rahoituskanavat eivät juuri kannusta. – Tutkimuksessa ja sen rahoituksessa on tällä hetkellä liikaa valtavirtaisuutta ja reaktiivisuutta. Yliopistojen pitäisi tehdä aloitteita ja olla yhteiskunnallisten keskustelujen aloittajia, ei seuraajia. Kun rahoitus on niukkaa, ei oikein uskalleta tai voida tehdä riskialoitteita. Riskitutkimus on tutkimusta, jota kukaan muu ei ole vielä tehnyt, mutta joka jää tekemättä, jos siihen ei pystytä tarttumaan. Sen tulokset voisivat kuitenkin olla sellaisia, että niitä voidaan monella tavalla hyödyntää laajemmin, jos ne osataan yhdistää esimerkiksi monitieteisiin, ilmiöpohjaisiin hankkeisiin. Turun yliopiston kansainvälistymistä Kola on pitänyt esillä siitä saakka, kun tuli valituksi rehtorin tehtävään. Rehtorin mukaan kansainvälistyminen ei itsessään ole tavoite, se on keino olla laadukkaampi, dynaamisempi

AURORA

ja houkuttelevampi: kansainvälisyys auttaa ymmärtämään maailman ilmiöitä ja ratkaisemaan ongelmia paremmin. Tutkimuksessa kansainvälistyminen liittyy erityisesti siihen, missä teemoissa ja keiden kanssa Turun yliopisto tekee yhteistyötä. – Strategisten kumppanuuksien luominen on pitkäjänteistä työtä. Se tarkoittaa sitä, että valitaan muutama kumppani, joiden kanssa valitaan tietyt tutkimus- ja koulutusalat, joihin investoidaan ja joita yhdessä lähdetään kehittämään. Tämä vaatii molemminpuolista sitoutumista. Kola soisi myös, että suomalaiset yliopistot tekisivät keskenään tiiviimpää ja tavoitteellisempaa yhteistyötä, jotta ne olisivat yhdessä kansainvälisesti kilpailukykyisempiä. – Kansainvälisissä verkostoissa on hyödyntämätöntä rahoituspotentiaalia ihan jo niinkin lähellä kuin Pohjoismaissa. Esimerkiksi NordForskin rahoitushauissa suomalaiset ovat pärjänneet selvästi heikommin kuin muut Pohjoismaat.

”Johtaminen on palvelutehtävä” Maan hallituksen tänä syksynä tekemä päätös yliopistojen perusrahoituksen lisäämisestä on rehtori Kolan mukaan tärkeää paitsi rahan myös yliopistoyhteisön mielialan, motivaation ja arvostuksen kannalta. – Yliopisto on työpaikka, jossa selvitystenkin mukaan työtehtäviä pidetään hyvin motivoivina. Akateeminen työ on usein ihan elämäntehtävä, ja kun tekee tutkimusta ja opetusta, tekee hyviä ja tärkeitä asioita. Nämä arvot ovat tärkeitä myös monelle tukipalveluissa työskentelevälle, yhtä tärkeää on auttaa näiden asioiden toteuttamisessa. Yhteinen arvomaailma ja se, että jokainen henkilöstöryhmästä riippumatta voi kokea oman tehtävänsä tärkeänä, edistävät yhtenäisyyttä, jaksamista ja hyvinvointia. Tutkimusta tekeville Kola peräänkuuluttaa työrauhaa. – Tutkijat kyllästyvät tutkimusrahoituksen hakemiseen, hankehumppaan, ja nyt pitäisi päästä tilanteeseen, jossa hakemistaakan alle ei uuvuta. Tutkimusrahoitusta pitäisi johtamisen kautta pystyä rytmittämään niin, ettei ainakaan keskenään kilpailla. Kilpailijoita

Rehtori Jukka Kola haluaa edistää avointa toimintakulttuuria, jossa niin eri alojen tutkijat kuin opiskelijat ja opettajat kohtaavat. Kola uskoo, että yhteisön hyvinvointi ja yhteisöllisyys alkavat arkipäivän asioista, kuten esimerkiksi tervehtimisestä. ”Tervehtiminen on helppo tapa parantaa yhteisöllisyyttä, se on toisen ihmisen huomioimista. Minua saa aina moikata, vaikka lähikaupassa”, Kola toivoo.

kyllä riittää yliopistomme ulkopuoleltakin, Kola jatkaa. Johtamisen Kola näkee palvelutehtävänä. – Johtajan, vaikka nyt rehtorin, tehtävä on huolehtia, että meille töihin tulleet niin akateemisella kuin tukipuolella pystyvät keskittymään mahdollisimman hyvin siihen, mitä heidät on rekrytoitu tekemään. Akateemisissa johtotehtävissä Kola aloitti aikanaan Helsingin yliopistossa melko tuoreena maatalouspolitiikan professorina, kun nuoret tutkijat pyysivät häntä ryhtymään ehdolle laitosjohtajan tehtävään ja tuulettamaan laitoksen toimintatapoja. Kola valittiin tehtävään. Tiedekunnan johtoon Kolaa pyydettiin niin ikään oman yhteisön sisältä. Kaksi

kautta dekaanina työskenneltyään Kola koki keränneensä osaamista, josta voisi olla koko yliopistoyhteisölle hyötyä. Hän haki ja tuli valituksi ensin vararehtoriksi ja sitten rehtoriksi. Samalla tiellä hän kertoo olevansa nyt Turun yliopistossa. – Turun yliopiston johtoon hain, koska koin, että minulla on annettavaa siinä, miten Turun yliopisto voi kehittyä yhä vaikuttavammaksi ja kilpailukykyisemmäksi toimijaksi suomalaisessa ja kansainvälisessä yliopistokentässä. Minulle on tärkeää olla avoin ja rakentaa luottamusta ja sitä kautta saada yhteisö toimimaan paremmin. Mitään kvanttihyppyjä tässä ei voi suorittaa, kyse on pitkäjänteisestä, jokapäiväisestä työstä. AURORA

LY H Y E T

KAUPPAKORKEAKOULULLE KANSAINVÄLINEN AACSB - AKKREDITOINTI

AACSB-akkreditointi on kansainvälisesti erittäin arvostettu tunnustus kauppatieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen korkeasta laadusta. Turun kauppakorkeakoululle myönnettiin akkreditointi keväällä 2019. – Akkreditoinnin myötä nousemme maailmanluokan kauppakorkeakoulujen joukkoon, mikä avaa uusia mahdollisuuksia erityisesti kansainvälisesti, iloitsee dekaani Markus Granlund. Amerikkalainen AACSB (The Association to Advance Collegiate Schools of Business) tunnetaan erittäin korkeista laatustandardeistaan. Vain viisi prosenttia maailman kauppatieteellisiä tutkintoja tarjoavista yliopistoista on saanut AACSB-akkreditoinnin. Granlund painottaa, että AACSB-akkreditointi avaa uusia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön varsinkin koulutusyhteistyössä. – Monet huippuyliopistot etenkin USA:ssa ja Aasiassa ovat erittäin tarkkoja siitä, että yhteistyökumppanilta löytyy virallinen laatuleima, Granlund sanoo.

Turun yliopiston avajaiskarnevaaleissa syyskuussa 2019 palkittiin vuoden opettajat, opintojakso ja kieliteko. Vuoden opettajan tunnustuksen saivat yliopisto-opettajat Jussi-Pekka Järvinen ja Aleksi Lahti digitaalisen oppimisen opinnoista, kasvatustieteiden tiedekunnasta. Palkinnon perusteluissa mainitaan, että Lahti ja Järvinen ovat erinomaisia sekä tiiviissä yhteistyössä ja -ymmärryksessä toimivia opettajia, innostavia ja opintoihin motivoivia. Vuoden opintojaksoksi valittiin ”Musiikkiteollisuuden toiminnat ja kentät” -jakso, jonka vastuuopettaja on musiikkitieteen professori John Richardson. Vuoden kieliteko -tunnustuksen sai Vastalääke ry, joka on lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden perustama yhdistys.

AURORA

KUVA HANNA OKSANEN KUVA HANNA OKSANEN

JUSSI - PEKKA JÄRVINEN JA ALEKSI LAHTI OVAT VUODEN OPETTAJAT

TURUN YLIOPISTON BLOGISTA POIMITTUA

Pseudohistoria on historiantutkimuksen haaste siinä missä pseudotieteellinen rokotevastaisuus lääketieteen ja ilmastonmuutoksen kieltäjät ilmastotieteen taakka. Kyse ei ole mistä tahansa virheellisestä tai vanhentuneesta tiedosta, vaan pseudohistoria tarkoittaa kirjoituksia, jotka käsittelevät samoja asioita ja teemoja kuin historiatiede, jäljittelevät tieteellistä esittämistapaa mutta ovat epäluotettavia eivätkä noudata tieteen sääntöjä.”

VÄESTÖTUTKIMUSKESKUS EDISTÄÄ MONITIETEISTÄ TERVEYSTUTKIMUSTA

REIMA VÄLIMÄKI kulttuurihistorian yliopisto-opettaja

Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat perustaneet yhteisen Väestötutkimuskeskuksen (Centre for Population Health Research, POP Centre), jonka tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia tehostamalla kliinisepidemiologisiin väestötutkimuksiin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Väestötutkimuskeskus edistää monitieteistä terveystutkimusta, joka ottaa huomioon ihmisen elämänkaaren eri vaiheet. Keskus pyrkii myös kehittämään uusia mallinnusmenetelmiä, joiden avulla kansallisia rekistereitä ja kliinisiä väestötutkimusaineistoja pystyttäisiin hyödyntämään tehokkaammin. – Tutkittavilta kerättyjä tietoja on mahdollista yhdistää monipuolisesti kansallisiin rekistereihin, kuten terveydenhuollon rekistereihin ja maantieteellisiin paikkatietorekistereihin, jotka mahdollistavat esimerkiksi sosiaalisen asuinympäristön, ympäristön biologisen monimuotoisuuden, ilmanlaadun ja lämpötilan terveysvaikutusten selvittämisen väestötasolla, keskuksen johtaja, akatemiaprofessori Olli Raitakari listaa.

Viime vuosina kiertotalousajattelun suosion myötä myös aterioilta ja vähittäiskaupalta yli jääneen ruoan hyödyntäminen on herättänyt yhä laajempaa keskustelua. Ylipäänsä suhtautumiseemme niin kutsuttuun ylijäämäruokaan vaikuttavat monet tekijät, kuten viranomaissääntelyn asettamat rajoitukset, kulttuuriset normit ja puhtauskäsitykset sekä kiertoprosesseihin liittyvät yleiset asenteet ja mielikuvat.” VILLE VIRSU CICAT2025-hankkeen tutkijatohtori

Kun nyt populismin väärät profeetat kasvattavat totuuden siemenistä rikkaruohopeltoja, on meidän entistä voimakkaammin fokusoitava vaikuttavuuteen – paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kaikkeen tähän meillä on erinomaiset mahdollisuudet, kunhan käytämme ne oikein.”

Tutustu yliopiston blogeihin blogit.utu.fi

KUVA GERALT/PI XABAY

PEKKA HÄNNINEN lääketieteellisen tiedekunnan dekaani

AURORA

LY H Y E T

TURUN BIOTIEDEKESKUS

A TT

JU NN

ILA

Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen teknologiapalveluita tuottava ja biotieteen huippututkimukseen kytkeytynyt Turun biotiedekeskus täytti 30 vuotta vuonna 2019. Aikaisemmin Turun biotekniikan keskuksena tunnetun keskuksen nimi muuttui merkkivuoden kunniaksi kansainvälisempään muotoon Turku Bioscience – suomeksi Turun biotiedekeskus. Turun biotiedekeskus on merkittävä tekijä alueen korkeatasoisen biotieteen tutkimuksen mahdollistajana ja alan yritysten toimintaedellytysten turvaajana. Keskuksessa työskentelee pitkälti yli 200 tutkijaa ja tutkimusryhmiä on toistakymmentä. Ulkopuolista rahoitusta keskuksella on 4–6 miljoonaa euroa vuodessa ja sen laitekannan arvo on yli 10 miljoona.

TÄYTTI 30 VUOTTA

Turun yliopistollinen keskussairaala on saanut OECI Cancer Centre -akkreditointistatuksen toisena suomalaisena yliopistosairaalana. Vain 28 syöpäkeskusta Euroopassa on saanut vastaavan statuksen. – Tämä on tunnustus siitä, että hyvää työtä tehdään samalla korkealla tasolla kuin muissakin eurooppalaisissa syöpäsairaaloissa, toimialuejohtaja Sirkku Jyrkkiö, Tyksin Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit -toimialueelta sanoo. Osana akkreditointiprosessia arvioitiin myös opetus, koulutus ja tutkimus, joka oli keskeisessä roolissa arviointia tehtäessä. Tyksin Syöpäkeskus on potilashoitoon osallistuva organisaatio, joka toimii osana sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston moniammatillista työyhteisöä.

AURORA

KUVA HANNA OKSANEN

Turkulainen syöpähoito, -tutkimus ja koulutus saivat kansainvälisen akkreditointistatuksen

VÄ I T Ö S

KUVA HANNA OKSANEN

Oppimismotivaatiolla on tärkeä rooli onnistuneessa koulutuksessa Erkka Laine selvitti kasvatustieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan, kuinka yksilön oppimismotivaatio kehittyy ajan myötä ja miten se on yhteydessä erilaisiin oppimistuloksiin.

aine tarkasteli tutkimuksessaan, miten oppilaiden tavoitteiden asettaminen ja kiinnostus liittyvät oppimiseen ja opitun tiedon hyödyntämiseen. Hän selvitti myös kiinnostuksen kehittymistä ja oppimistuloksia luonnontieteiden oppimisen kannalta. Yhdessä osatutkimuksessa Laine seurasi 7. luokkalaisten kiinnostuksen kehitystä ja tutkivaa oppimista luonnontieteissä, mobiilioppimisympäristöjä hyödyntävässä opetuksessa. – Oppilaiden kiinnostus matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaan vaihteli lukuvuoden aikana, eikä uusi oppimisympäristö ollut toiminut täysin toivotulla tavalla. Uusien pedagogisten lähestymistapojen käyttöönotossa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että ne palvelevat oppimista ja että oppilaat saavat sanoa mielipiteensä niistä, Laine toteaa.

Laine selvitti myös korkeakouluopiskelijoiden tavoitteiden asettamista ja sekä sitä, miten hyvin opiskelijat pystyvät myöhemmin työelämässä hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja. Hän havaitsi, että oppimismotivaatio vaikutti myönteisesti koulutuksessa opitun tiedon hyödyntämiseen työelämässä. – Oppimisorientoituneet oppilaat ovat muita orientaatiotyyppejä kiinnostuneempia kartuttamaan aidosti tietoaan ja taitojaan, ja ovat siten myös avoimempia hyödyntämään koulutuksen sisältöjä parantaakseen ammatillista osaamistaan. Oppilaiden kiinnostuksen tukemisella voitaisiinkin päästä huomattavasti kauaskantoisimpiin tuloksiin kuin arvosanoja tai muita ulkoisia mittareita korostamalla, Laine sanoo.

Tutustu Turun yliopistossa tarkastettuihin väitöskirjoihin osoitteessa utu.fi/vaitokset AURORA

TURUN SUOMALAINEN

YLIOPISTOSEURA

KUVAT HANNA OKSANEN

koordinaattori Anniina Majanlahti-Binaku | 045 152 6666 | yliopistoseura@utu.fi | www.yliopistoseura.fi Väitöskirjapalkintojen saajat Milla Wiren, Lauri Nikkanen ja Prince Dadson

Seura jakoi väitöskirjapalkinnot Prince Dadsonille, Lauri Nikkaselle ja Milla Wirenille – Palkintojen saajat tuppaavat käyttämään sanaparia “yllätyin iloisesti”, ja ne kuvaavat myös omaa reaktiotani uutiseen. Yllätyin, koska väitöskirjani ei teoreettisena, eri teorioista integroiden ammentavana ja filosofisenakin monografiana ole sieltä tyypillisimmästä päästä kauppatieteellisiä väitöskirjoja. Ilahduin, koska tämä tunnustus kertoo yliopistomme avarakatseisuudesta – siitä, että juhlapuheiden lisäksi meillä käytännössäkin arvostetaan yhä syvemmälle yksityiskohtiin pureutuvan tieteen valtavirran lisäksi tiedettä, joka pyrkii muodostamaan näistä alati atomistisemmista tiedon osa-alueista laajempaa ymmärrystä, ainerajojakin uhmaten. Monialaisessa yliopistossa tarvitsemme molempia lähestymistapoja ja tämä palkinto osoittaa, että puhe monitieteisyyden merkityksestä ei meillä jää pelkäksi puheeksi, toteaa väitöskirjapalkinnon saanut Milla Wiren. Väitöskirjapalkinnot jakoi seuran puheenjohtaja Risto Lammintausta Turun yliopiston avajaisjuhlassa 3.9.2019. Palkinnot jaettiin Yliopistoseuran omista rahastoista ja Turun yliopiston hallinnoimasta Turun Suomalaisen Yliopistoseuran tieteellisestä tukirahastosta.

AURORA

– Huomattavaa kaikkien palkittujen väittelijöiden kohdalla oli tutkimuksen kansainvälinen arviointi ja siitä saatu kiitettävä tulos. Kaikkia tutkimusaiheita voidaan luonnehtia myös hyvin ajankohtaisiksi: kansantautimme liikalihavuuden hoidosta ilmastokriisissä huipputärkeän fotosynteesin molekyylitason säätelyyn ja edelleen digitalisoituvan aikamme yritysten strategiatyöhön, Lammintausta toteaa.

Palkitut väitöskirjat: FT Prince Dadson: The Effects of Bariatric Surgery on Adipose Tissue Energy Metabolism in Type 2 Diabetes (kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede) FT Lauri Nikkanen: Dynamic Regulation of Photosynthesis by Chloroplast Thioredoxin Systems (biotieteet, molekulaarinen kasvibiologia) KTT Milla Wiren: Strategizing in the New Normal. Implications of Digitalization for Strategizing and Uncertainty: Philosophical and Managerial Considerations (kansainvälinen liiketoiminta)

Syyskokouksen yhteydessä tarkastellaan totuutta poliittisissa kuplissa Turun Suomalainen Yliopistoseura ry:n varsinainen syyskokous pidetään keskiviikkona marraskuun 27. päivänä 2019. Ennen syyskokousta taloussosiologian yliopisto-opettaja ja poliittiset kuplat -hankkeen johtaja Arttu Saarinen käsittelee luennolla poliittisia kuplia ja totuudenjälkeistä aikaa. Saarinen pohtii klo 17.00 alkavalla luennolla, miten eri ihmisryhmillä on erilainen käsitys siitä, mikä on tietoa. Erityisen selkeä jakolinja suhteessa tietoon on arvokonservatiivien ja arvoliberaalien välillä. – Tuskin koskaan maailmassa on puhuttu yhtä intohimoisesti totuudesta kuin viimeisten vuosien aikana. Yhden totuuden aika tuntuukin olevan auttamatta ohi, jos sitä on koskaan ollutkaan, Saarinen sanoo. Julkiseen keskusteluun on vakiintunut mantra siitä, että elämme totuudenjälkeisessä ajassa. Saarinen analysoi ja problematisoi luennollaan totuudenjälkeiseen aikaan liittyviä ilmiöitä, kuten media- ja

tiedeluottamusta, kuplaantumista sosiaalisessa mediassa ja poliittista polarisaatiota. Klo 18.00 alkaa varsinainen syyskokous, jossa käsitellään vuoden 2020 toimintasuunnitelma, talousarvio ja tilintarkastajat. Kokouksessa vahvistetaan myös liittymis- ja jäsenmaksu, valitaan hallituksen sekä neuvottelukunnan puheenjohtaja ja jäsenet erovuoroisten tilalle. Esitelmää ovat tervetulleita kuuntelemaan kaikki aiheesta kiinnostuneet. Tilaisuus järjestetään Maaherran makasiinissa, Henrikinkatu 10, Porthan-sali.

Tutustu tutkimusravintola Flavoriaan! Miten musiikki tai pakkausten ulkonäkö vaikuttavat siihen, millaisia tuotteita valitsemme kaupassa? Entä miten sosioekonomiset tekijät vaikuttavat lounasvalintoihimme? Esimerkiksi näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Turun yliopiston tutkimusravintola Flavoriassa, jossa tutkitaan kokemuksia ja valintoja liittyen elintarvikkeisiin. Flavoria® tuottaa monitieteistä tietoa ja ymmärrystä kuluttajien käyttäytymisestä yhteiskunnan ja liiketoiminnan kehittämiseen. Se on kuitenkin samalla myös lounasravintola ja kahvila, jotka toimivat tutkimus- ja kehityslaboratoriona. Flavoriaan pääsee tutustumaan tutkimuskoordinaattori Pauliina Ojansivun opastuksella tiistaina 3.12. klo 17.00 Medisiina D:ssä osoitteessa Kiinamyllynkatu 10. Tapahtumaan on 20 paikkaa ja se on ilmainen. Kaikki tieteestä kiinnostuneet voivat ilmoittautua tapahtumaan osoitteessa yliopistoseura@utu.fi. Tapahtumassa on tarjoilua. AURORA

MARRASKUU 2019

meetturkufi .

AURORA