TIEDETARJOTIN

NALLEHAASTE KUROI UMPEEN SOSIAALISTA ETÄISYYTTÄ

Leikkiä ja leluaktivismia tarkastelevassa tutkimuksessa käsiteltiin kansainväliseksi ilmiöksi muodostunutta nallejahtia. Nalleja tuotiin ikkunoihin yhtä aikaa Uudessa-Seelannissa, Australiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan leikin muotoa Suomen näkökulmasta.

Tutkimus osoittaa, että poikkeusolojen aikaiseen leluleikkiin liittyy kaksi merkittävää tekijää, jotka kurovat umpeen leikkijöiden kokemaa etäisyyttä: leikkijöiden neuvokkuus ja leikillinen resilienssi. Leikillisessä resilienssissä leikitään yhdessä ja yhteisen hyvän puolesta fyysisen eristäytymisen tuomien haasteiden vaikutusta vastaan. – Pandemian ajan leikkinä ilmenevä nallejahti on suoran toiminnan kollektiivinen kannanotto yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden puolesta, lelututkija Katriina Heljakka kiteyttää.

Ihonäytteet antavat vihjeitä Parkinsonin taudista

Joukko Turun biotiedekeskuksen tutkijoita tarkkaili uusien proteiinien syntymistä solujen proteiininrakennuslaitoksissa – ribosomeissa. Tutkijat havaitsivat proteiinisynteesin vähenemistä Parkinsonin tautia sairastavien käsivarresta otettujen ihonäytteiden soluissa verrattuna saman ikäisten terveiden verrokkien ihosoluihin.

Proteiinisynteesin vähenemisen syyksi paljastui proteiinikinaasi LRRK2, jonka entsyymiaktiivisuus oli lisääntynyt Parkinsonin tautia sairastavien soluissa. Kun tutkijat käsittelivät potilasnäytteet LRRK2-estäjiillä, he huomasivat proteiinisynteesin normalisoituvan. – Tulos on mielenkiintoinen, koska jo ennestään tiedetään LRKK2:n liittyvän Parkinsonin tautiin, mutta tarkkaa mekanismia ei vielä tunneta, kertoo tutkimusprojektin johtaja Eleanor Coffey.

Tutkimustuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää uusien Parkinsonin taudin lääkkeiden kehittämisessä ja taudin aikaisessa diagnosoinnissa.

Lapsuuden trauma aikaistaa lapsensaamisikää

Toisen maailmansodan aikana tuhannet suomalaiset naiset ja tytöt liittyivät vapaaehtoisesti Lotta Svärd -järjestöön, ja jotkut heistä joutuivat kokemaan sodan kauheuksia. Turun yliopiston tutkija Robert Lynch hyödynsi laajaa tietokantaa tutkiakseen lapsena koettujen traumojen vaikutuksia myöhemmällä iällä.

Aineisto osoitti, että sodassa palvelleista tytöistä ja naisista tuli aikaisemmin äitejä. Heillä oli ollut myös enemmän lapsia verrattuna saman ikäisiin naisiin, jotka eivät olleet osallistuneet sotatoimiin. – Kun kerran lapsuusiän traumojen voitiin osoittaa vaikuttavan niinkin perustavanlaatuisiin elämän käännekohtiin kuin äidiksi tulemisen ikään, on todennäköistä, että traumoilla on merkittävä rooli myös esimerkiksi riskinottokyvyn ja sosiaalisuuden kehittymisessä sekä seksuaalisessa kypsymisessä, Lynch toteaa.

Turun ja Helsingin yliopistojen uraauurtava yhteistutkimus pohjautuu Karjalan Liiton Siirtokarjalaisten tie -matrikkeliin ja Karjalan Tietokantasäätiön digitoitujen kirkonkirjojen aineistoihin.

UHMA JA HEIKKO LUOTTAMUS LÄÄKÄREIHIN YHTEYDESSÄ ROKOTEKRIITTISYYTEEN

Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Bristolin yliopiston yhteistutkimus osoittaa, että Kuva Mostphotos, Jiri Hera henkilöillä, joilla on tapana vastustaa sääntöjä ja suosituksia, on heikompi luottamus lääkäreihin ja kielteisempi suhtautuminen rokotuksiin. He myös kieltäytyvät ottamasta rokotteita itselleen tai lapsilleen.

Uhma voi saada henkilön toimimaan juuri päinvastoin kuin mitä häneltä odotetaan tai päinvastoin kuin mitä muut tekevät. – Vastustus voi johtaa siihen, että henkilö ei luota lääkäreihin ja suhtautuu kielteisesti rokotteisiin tai vastustaa niitä, akatemiatutkija Anna Soveri kertoo.

SYNTYMÄKUUKAUSI VAIKUTTAA SIIHEN, TULEEKO LAPSESTA KIUSAAJA TAI KIUSATTU

Syys-joulukuussa syntyneillä lapsilla on suurempi riski joutua kiusatuiksi kuin alkuvuodesta syntyneillä ikätovereilla, selviää Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa. Vastaavasti saman ikäluokan vanhimmat, tammi-huhtikuussa syntyneet ovat nuorempia useammin kiusaajia. – Tuloksissa huomioitiin lapsella havaitut psyykkiset oireet ja se, oliko hän sekä kiusaamisen kohde että kiusaaja. Tutkimuksessa havaittu yhteys ei siis johdu näistä tekijöistä, sanoo tutkija Elina Tiiri lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Suomen Akatemian rahoittamaan INVEST-lippulaivaan kuuluvassa tutkimuksessa oli mukana yli 8000 toisen luokan oppilasta ja siinä on ensimmäistä kertaa tarkasteltu suhteellisen iän yhteyttä toisten kiusaamiseen. Suhteellinen ikä tarkoittaa lapsen ikää suhteessa vuosiluokan muiden lasten ikään. Aiempi suhteelliseen ikään ja kiusatuksi joutumiseen liittyvä tutkimus on ollut hyvin vähäistä.

Tutkijat osoittivat Hawkingin mustien aukkojen teoreeman oikeaksi

Kuva NASA/JPL-Caltech/R. Hurt (IPAC)

Kansainvälinen tutkimusryhmä osoitti Stephen Hawkingin mustien aukkojen teoreeman päteväksi. Aiemmin kaikki hänen työnsä ovat olleet kokeellisen varmennuksen tavoittamattomissa. Hawkingin teoreeman mukaan mustat aukot ovat täysin sileitä ja akselisymmetrisiä pyörimisakselinsa suhteen. – Mustan aukon sileyttä voidaan tutkia panemalla satelliitti kiertämään sitä. Kaikki mahdolliset epätasaisuudet ja poikkeamat symmetriasta muuttavat satelliitin rataa, kertoo professori Mauri Valtonen fysiikan ja tähtitieteen laitokselta.

Tutkimuksessa käytettiin mustaa aukkoa OJ287 kiertävää luonnollista satelliittia, jonka olemassaolo havaittiin Turun yliopistossa 1980-luvulla. Satelliitti on siitä asti ollut Tuorlan observatorion tärkeimpiä tutkimusaiheita. – Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että mustat aukot ovat ominaisuuksiltaan juuri sellaisia kuin Stephen Hawkingin laskuissa ja muissa vastaavissa teorioissa on oletettu. Tulokset osoittavat myös sen, että Albert Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria on oikea teoria mustien aukkojen tutkimukseen, Valtonen sanoo.

Uudet opiskelijat Linda Broere (vas.) ja Tatu Hanski (oik.) pääsevät vaikuttamaan uusien kiltojen toimintaan alusta lähtien. Projektityöntekijä Jeremi Nyyssönen varmistaa, että opiskelijayhteisö on mukana teknillisen tiedekunnan rakentamisessa.