LYHYET

Antiikin aika kehotti meitä tuntemaan itsemme. Myös Sokrates, joka kuljeskeli PlaTURUN YLIOPISTON BLOGISTA POIMITTUA tonin dialogeissa aikalaisiaan viheliäisillä kysymyksillä kiusaten, totesi, että vain tutkiskeltu elämä on elämisen arvoinen.” ELISA AALTOLA kollegiumtutkija Pelon anatomian yksi osa on myös se, että sen kanssa ei monikaan jaksa kovin pitkään – tämä on näkynyt vastareaktioina esimerkiksi yhteiskunnan asettamille rajoituksille – maailmalla ja myös meillä Suomessa.” PEKKA HÄNNINEN dekaani, lääketieteellinen tiedekunta Fysiikan hienoimmat tulokset liittyvät omasta mielestäni jonkin todellisuuden rakenteen löytämiseen ja ymmärtämiseen. Perusvuorovaikutuksia on neljä. Kvarkkilajeja on kuusi. Spin-tyyppejä on kaksi. Kiderakenteita on 14. Fysiikka kertoo, että todellisuus ei ole mössöä.”

TEIKO HEINOSAARI yliopistonlehtori, fysiikan ja tähtitieteen laitos

>Lue yliopiston blogia blogit.utu.fi/utu

KUVA HANNA OKSANEN

Kuudesluokkalaiset testaamaan tiedettä

Turun yliopisto herättää kuudesluokkalaisten innostusta tieteeseen, yliopisto-opiskeluun ja tutkijoiden työhön kutsumalla Tiedetestaajiksi 2000 varsinaissuomalaista lasta.

Tiedetestaajat-piloteissa koululaisryhmät osallistuvat keväällä 2021 tutkijoiden järjestämiin työpajoihin ja tiedevierailuihin sekä tekevät tieteeseen liittyviä tehtäviä. Opettajille yhteistyö tehdään mahdollisimman vaivattomaksi rakentamalla toiminta peruskoulujen opetussuunnitelmaan ja ilmiölähtöiseen oppimiseen sopivaksi.

Turun yliopistossa pilotoinnista vastaa biodiversiteettiyksikön vetämä monitieteinen työryhmä, jossa ovat mukana muun muassa Turun kauppakorkeakoulu, Lasten yliopisto sekä Lounais-Suomen LUMA-keskus. Hanketta rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto.

Turun yliopisto 400 maailman parhaan yliopiston joukossa

KAHDEKSAN TURUN YLIOPISTON TUTKIJAA SUOMALAISEEN TIEDEAKATEMIAAN

Shanghain listan eli maailman- Suomalainen Tiedeakatemia valitsi kevätlaajuisen Academic Ranking of kokouksessaan 4.9.2020 yhteensä 40 uutta World Universities -vertailun jäsentä. Turun yliopistosta jäseniksi kutsutvuoden 2020 tulokset julkais- tiin kahdeksan tutkijaa. tiin 15.8.2020. Turun yliopisto Matemaattis-luonnontieteelliseen osassijoittui vertailussa luokkaan toon valittiin Turun yliopistosta profes301–400. Suomalaisyliopistoista sorit Klaus Elenius, Juhani Knuuti, Carita Turun yliopisto sijoittui toiseksi Kvarnström sekä Toni Laaksonen. parhaiten Helsingin yliopiston Humanistiseen osastoon valittiin profesjälkeen. sorit Visa Immonen, Johanna Niemi, Chris-

Academic Ranking of World Uni- tina Salmivalli sekä Kirsi Salonen. versities julkaisi kesäkuussa Global Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansiRanking of Academic Subjects 2020 oituneita tieteenharjoittajia. -yliopistovertailun, joka sijoitti yhteensä yli 4000 yliopistoa 54 eri tieteenalalla 500 parhaan listalle. Turun yliopisto listattiin maailman parhaiden yliopistojen joukkoon yhteensä 23 tieteenalalla.

Tutustu uusiin professoreihimme!

Syksyn professoriluennot marraskuussa toteutetaan virtuaalisesti.

Katso yleiskielisten, noin 15 minuutin luentojen videotallenteet osoitteessa > utu.fi/professoriluennot-2020

Vero-oikeudellinen sääntelytyhjiö heikentää verotuksen ja demokratian sidosta EU:ssa

Euroopan unionin yhteisten verosääntöjen puuttuminen ruokkii verojärjestelmien välistä kilpailua, joka heikentää talouden poliittista ja demokraattista hallintaa jäsenvaltioissa, selviää Jussi Jaakkolan eurooppaoikeuden alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa.

EUROOPAN INTEGRAATIOLLE on ollut luonteenomaista rakenteellinen epätasapaino. Vaikka yritysten ja pääoman kansainvälinen taloudellinen liikkuvuus on syventynyt Euroopan unionin sisämarkkinoiden rakentamisen myötä, tuloverojärjestelmät ovat olennaisilta osiltaan säilyneet kansallisen päätöksenteon asiana.

Jaakkolan mukaan integraation epätasapainoinen rakenne on ollut omiaan synnyttämään jäsenvaltioiden verojärjestelmien keskinäisriippuvuutta. Tämä keskinäisriippuvuus on luonut edellytykset jäsenvaltioiden väliselle verokilpailulle, sillä pääoman taloudellinen liikkuvuus muodostaa painetta sopeuttaa verojärjestelmiä muissa jäsenvaltioissa tehtyihin politiikkaratkaisuihin. Jäsenvaltioissa veropolitiikan yhdeksi määrääväksi ohjenuoraksi onkin muodostunut kansainvälinen kilpailukyky. – Historiallisesti tämä on ollut selvästi nähtävissä 1980-luvun lopulta eteenpäin, kun Euroopan markkinaintegraatio on syventynyt mutta verointegraatio ei ole ottanut vastaavia askeleita, Jaakkola kertoo.

Jaakkolan mukaan Euroopan integraatiota koskevassa keskustelussa usein vaaditaan, että jäsenvaltiot säilyttävät oikeudellisen päätösvaltansa verotuksen alueella, koska verotus on perinteisesti muodostanut kansallisvaltion toiminnallisen selkärangan. – Tällöin kuitenkin jätetään huomiotta tosiasialliset seuraukset, joita veroyhteistyöstä pidättäytymisestä jäsenvaltioiden poliittisille järjestelmille aiheutuu. Koska verotuksen demokraattinen oikeutus jäsenvaltioissa heikkenee, pyrkimys säilyttää veropoliittinen liikkumatila kääntyy verokilpailun paineessa tavoitteitaan vastaan, Jaakkola sanoo.

Tutustu Turun yliopistossa tarkastettuihin väitöskirjoihin osoitteessa utu.fi/vaitokset

TURUN SUOMALAINEN YLIOPISTOSEURA

koordinaattori Eeva-Maria Soikkanen | 045 152 6666 | yliopistoseura@utu.fi | www.yliopistoseura.fi

Väitöskirjapalkintojen jakotilaisuuteen osallistuivat KT Jenni Tikkanen, FT Antti Lindfors, TtT Anu-Marja Kaihlanen, VTT Niko Hatakka ja OTT Maija Helminen.

Yliopiston juhlavuoden kunniaksi seitsemän väitöskirjapalkintoa

Yliopistoseura jakoi seitsemän 1300 euron arvoista väitöskirjapalkintoa lukuvuoden 2019–2020 aikana Turun yliopistossa hyväksytyistä väitöskirjoista. Yliopiston juhlavuoden kunniaksi väitöskirjapalkinnoissa huomioitiin kaikki yliopiston tiedekunnat jakamalla yksi palkinto tiedekuntaa kohden.

KUVA HANNA OKSANEN

Väitöskirjapalkinnon saivat VTT Niko Hatakka, OTT Maija Helminen, PhD Mingzhe Jiang, TtT Anu-Marja Kaihlanen, FT Antti Lindfors, KTT Matti Minkkinen ja KT Jenni Tikkanen. – Väitöskirjapalkinto on konkreettinen kiitos hyvin tehdystä työstä, toteaa Niko Hatakka.

Anu-Marja Kaihlanen puolestaan kertoo olevansa ylpeä, että väitöskirjapalkinto myönnettiin hoitotieteen alan väitöskirjalle, joka vielä asemoituu hoitotyön koulutustutkimukseen. Henkilökohtaisesti palkinto antoi hänelle aihetta ilon kyyneliin kolmannen kerran väitöskirjaprosessin aikana. – Ensimmäisen kerran itkin palauttaessani väitöskirjan ensimmäisen version, toisella kerralla saatuani palautteen ja tiedon kunniamaininnoista. Kolmas kerta oli tieto väitöskirjapalkinnon saannista. Nyt riittää kyynelehtiminen, Kaihlanen naurahtaa.

– Nyt palkittavat väitöskirjat ovat saaneet parhaat arvosanat tarkastajilta ja vastaväittäjiltä, ja tiedekunnat ovat ehdottaneet niitä palkittaviksi, sanoi väitöskirjapalkinnot jakanut Yliopistoseuran hallituksen puheenjohtaja Risto Lammintausta. – Yliopistoseuran väitöskirjapalkintoja ei voi verrata siihen lahjoitukseen, jonka Yliopistoseura teki 100 vuotta sitten järjestäessään keräyksen yliopiston perustamiseksi, mutta koemme että tänä päivänä Turun yliopiston opiskelijoiden menestys on tärkein tekijä, johon voimme pyrkiä vaikuttamaan. Nostamalla esiin menneen lukuvuoden parhaita väittelijöitä ja väitöskirjoja haluamme palkita näitä henkilöitä erityisen hyvistä suorituksista ja kannustaa heitä myös jatkamaan tieteen polulla.

Yliopistoseuran väitöskirjapalkinnot jaettiin 31.8.2020. Tilaisuus kuvattiin ja se oli osa yliopiston 4.9.2020 virtuaalisesti järjestettyjen avajaisten ohjelmaa.