Uusi tiedekunta vahvistaa yliopiston teknillistä tutkimusta ja koulutusta

TEKSTI SARA HARJU | KUVAT HANNA OKSANEN

Turun yliopistoon perustetaan keväällä 2021 teknillinen tiedekunta. Uudet kone- ja materiaalitekniikan koulutusohjelmat tukevat yliopiston monitieteisyyttä ja valmistavat osaajia elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin.

Teknillisen tiedekunnan perustaminen ja tekniikan koulutuslaajennus ovat Varsinais-Suomelle ja Turun seudun talousalueen kilpailukyvylle tärkeä uudistus. Turun yliopiston vararehtori ja Teknologiakampus Turun johtaja Mika Hannula muistuttaa, että Varsinais-Suomi on koko maan toiseksi tärkein vientimaakunta.

Alueella on pula tekniikan osaajista ja sellaisista start up -yrityksistä, joissa tekniikan osaaminen on keskeisessä roolissa. – Tässä ollaan koko Suomen kestävän kehityksen ja kantokyvyn asialla. Koulutuslaajennuksen myötä meille syntyy osaamista, jota koko Suomi tarvitsee, puhumattakaan alueellisesta tarpeesta, kuvailee tekniikan laajennusta luotsaava Hannula.

Yksi tekniikan laajennuksen tärkeimmistä keinoista on määrätietoinen yhteistyön lisääminen alueen yrityksien kanssa. Materiaali- ja konetekniikka vastaavat työvoimatarpeeseen.

Materiaalitekniikan näkökulmasta voidaan esimerkiksi tarkastella, millaisia tarpeita yrityksillä on laitteiden tai energiajärjestelmien suunnittelun saralla. Konetekniikalla taas voidaan kattaa monta osa-aluetta yrityksen tuotteista ja palveluista omiin tuotannontekijöihin asti tai

Tekniikan laajennuksen myötä tälle seudulle syntyy osaamista, jota koko Suomi tarvitsee.” – Mika Hannula

keskittyä yksittäisen laitteen ja järjestelmän toimintaan.

Hannula toteaa, että yritysyhteistyö on tekniikan koulutukselle ja tutkimukselle välttämätöntä. – Yliopisto ei voi olla korkealaatuinen tekniikan yliopisto, ellei se tee hyvää yhteistyötä yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Yritykset ovat niitä, jotka tyypillisesti uutta teknologiaa soveltavat.

Tekniikan laajennus on rakennettu niin, että yritykset näkyvät koulutuksessa ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien. – On vierailuluentoja, harjoitustöitä, kesätyöohjelmia ja diplomityöpaikkoja, puhumattakaan tutkimusyhteistyöstä ja kumppanuuksista, Hannula luettelee.

Laajennusprosessissa ja tulevassa teknillisessä tiedekunnassa koulutuksen kehittämisestä vastaa koulutuspäällikkö Sari Stenvall-Virtanen yhdessä tiedekunnan johdon kanssa. Hän muistuttaa, että tekniikan koulutuslaajennus on pitkän yhteistyön tulos. – Uudistuksen taustalla on intensiivinen yhteistyö turkulaisten korkeakoulujen, Turun kaupungin ja alueen yritysten välillä.

Nyt käynnissä on uuden tiedekunnan toiminnan ja hallinnollisten ratkaisujen suunnittelutyö, joka on jatkoa elokuussa 2019 alkaneelle tekniikan kokonaissuunnitelmaa koskeneelle työlle. Päätös tekniikan koulutuslaajennuksesta saatiin heinäkuussa 2019, kun opetus- ja kulttuuriministeriö antoi Turun yliopistolle konetekniikan ja materiaalitekniikan koulutusvastuut aiempien biotekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan lisäksi.

Uusi tiedekunta sisältää bioteknologian, tietotekniikan sekä kone- ja materiaalitekniikan laitoksen. Koulutusohjelmia on kuusi: neljä DI-koulutusohjelmaa (kone-, materiaali-, bio- sekä tieto- ja viestintätekniikka) ja

kaksi FM-ohjelmaa (tietojenkäsittelytiede ja biokemia).

Tuloksena laaja-alainen osaamispaletti

Helmikuussa 2020 julkistettiin ensimmäiset uudet tekniikan professorivalinnat: konetekniikan professoreiksi valittiin Jussi Kanprofessoriksi Kati Miettunen. Lisäksi huhtikuussa materiaalitekniikan apulaisprofessoriksi valittiin Pekka Peljo.

Konetekniikan tutkinto-ohjelma sisältää kolme opintosuuntaa: älykkäät järjestelmät, digitaalinen rakenteen suunnittelu ja optimointi sekä digitaalinen valmistus. Kahdessa viimeksi mainitussa opinnot alkavat syksyllä 2021. Konetekniikan professori Jussi Kantola toteaa, että uudet opintosuunnat valmistavat osaajia monille eri aloille.

Vararehtori Mika Hannula on johtanut tekniikan laajennusta. Teknillisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisestä vastaa koulutuspäällikkö Sari Stenvall-Virtanen

tola ja Antti Salminen ja materiaalitekniikan

yhdessä tiedekunnan johdon kanssa.

– Uudenlaiset rakenteet, suunnitteluosaaminen menetelmineen ja työkaluineen, digitaalinen tuotanto sekä älykkäät järjestelmät kuuluvat useimpien yritysten ja organisaatioiden nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.

Kantolan oma tutkimus liittyy resurssimallinnukseen ja resurssitehokkuuden parantamiseen. Hän soveltaa opetuksessaan ja tutkimuksessaan menetelmää, jota on ollut itse kehittämässä. Kyseessä on järjestelmä, jolla monimutkaisten objektien sisältöä ja merkityssuhteita voidaan tarkentaa päätöksenteon tueksi. – Lisäksi aion tutkia suunnitteluteoriaa, järjestelmäsuunnittelun optimointia, soft computing -menetelmiä sekä sovelluksia ihminen–järjestelmä-yhteiselossa. Teknologian kehittyessä myös teknologian ja ihmisten roolit kehittyvät. Uudenlaiset roolit vaikuttavat työjärjestelmien suunnitteluun, eli prosessit, tehtävät, integraatio ja liittymäpinnat vaativat uudelleentarkastelua, Kantola selittää.

Eri tieteiden ja alojen rajapinnoissa syntyy aina joskus jotain uutta ja yllättävää.” – Jussi Kantola

Materiaalitekniikan puolella ensimmäisenä starttaavat energian ja terveysteknologian materiaalilinjat. Myöhemmin nykyisille kandeille avautuu vielä modernien teollisuusmateriaalien linja. Materiaalitekniikan professori Kati Miettusen mukaan näiltä opintolinjoilta valmistuu osaajia esimerkiksi meri- ja metalliteollisuuden vaihteleviin tarpeisiin. – Yritysten toiveet vaihtelevat ajan mittaan, joten pyrimme siihen, että opiskelijat saavat laaja-alaiset valmiudet toimia erilaisissa tehtävissä. Tällä hetkellä esimerkiksi terveysteknologioilla menee lujaa, ja uusiutuvan energian parissa työpaikat lisääntyvät, Miettunen kertoo.

Materiaalitekniikan tutkimuksessa työskennellään pitkälti laitteiden ja materiaalien rajapinnoilla. Materiaalitekniikka eroaa siis materiaalien perustutkimuksesta nimenomaan laitenäkökulman osalta. – Materiaalitekniikka menee osittain jopa päällekkäin konetekniikan kanssa. On hienoa, että saamme isompia kokonaisuuksia aikaiseksi, Miettunen sanoo.

Miettusen tutkimus keskittyy aurinkoenergiaan. Tällä hetkellä ajankohtaista on selvittää, miten uusiutuva energia olisi

mahdollisimman ympäristöystävällistä. Eräs kriittisimmistä kysymyksistä on uuden tyyppisten aurinkokennojen elinaika. – Kennon hyötysuhdetta voidaan nostaa vain rajallisesti, kun taas elinaikaan pystytään vaikuttamaan huomattavasti. Tästä päästään tuotannollisiin kysymyksiin: miten aurinkokennojen hinta saataisiin mahdollisimman alas ja laatu korkeaksi. Kun optimoidaan kestävyyttä ja hyötysuhdetta, kierrätettävyys olisi hyvä ottaa yhdeksi optimoitavaksi parametriksi ja ohjaavaksi tekijäksi.

Miettusen mukaan varsinaissuomalaiset yritykset ovat jo osoittaneet kiinnostusta uusia diplomi-insinööriopiskelijoita kohtaan. Opiskelijoilla onkin mahdollisuus verkostoitua yritysten edustajien kanssa heti opintojen varhaisessa vaiheessa. – Meillä on selvästi yritysten tuki. Järjestämme jo ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kursseille integroituja laboratoriotöitä, joissa päästään näyttämään, miten perusasiat liittyvät yritysten toimintaan.

Miettunen kertoo olevansa sitoutunut opintojen kehittämiseen ja siihen, että kokeillaan uusia tapoja oppia. Jussi Kantola taas peräänkuuluttaa perustavanlaatuisten teorioiden tärkeyttä sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Kun teoriat on opittu mahdollisimman hyvin, niitä voidaan soveltaa erilaisiin tehtäviin ja ympäristöihin. – Me pystymme kouluttamaan opiskelijoille tukevan pohjan, jonka jälkeen he voivat erikoistua tiettyihin asiantuntijarooleihin teollisuudessa ja akateemisessa maailmassa. Isot palikat laitetaan ensin kohdalleen, ja sitten niiden päälle pienempiä palikoita, Kantola kuvailee.

Mika Hannula toteaa, että laajennus vahvistaa monitieteisen, monialaisen ja kansainvälisesti arvostetun yliopiston statusta. – Meiltä on puuttunut vahva tekniikka muiden tieteenalojen joukosta. Jotta Turun yliopisto menestyisi monialaisena yliopistona, olemme tehneet strategisen päätöksen vahvistaa teknistieteellistä alaa. Yliopisto hakee vahvuutta tulevaisuuteen.

Hän lisää, että tekniikan koulutuslaajennus vahvistaa myös Turun yliopiston kansainvälisyyttä. – Tekniikalle on tyypillistä kansainvälinen henkilöstö ja opiskelijat. Varmasti tämä tulee vaikuttamaan koko yliopiston kansainvälisyyteen.

Monitieteisyys innoittaa yhteistyöhön

Tuleva teknillinen tiedekunta pelaa tiivistä yhteispeliä muiden tiedekuntien kanssa. Tiimityö on tärkeää, kun diplomi-insinöörikoulutukseen sisältyvät matematiikan, fysiikan ja kemian opinnot suoritetaan matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan puolella ja esimerkiksi liiketoimintaosaamista saadaan kauppakorkeakoulusta. – Ilman tiedekuntien välistä yhteistyötä ei voida tuottaa laadukkaita tekniikan tutkintoja tulevaisuudessa. Turun yliopistossa monialaisena yliopistona on runsaasti potentiaalia tiedekuntarajat ylittävään koulutusyhteistyöhön, Mika Hannula sanoo.

Uusien koulutusohjelmien professorit ovat samaa mieltä yhteistyön merkityksestä. – Tavoitteena on rakentaa paikallinen, kotimainen ja globaali verkosto opetuksen ja tutkimuksen ympärille. Turun yliopisto on maailmanluokan monialayliopisto, joka edesauttaa poikkitieteellistä toimintaa. Eri tieteiden ja alojen rajapinnoissa syntyy aina välillä jotain uutta ja yllättävää, tiivistää Jussi Kantola.

Kati Miettunen kertoo, että esimerkiksi fysiikka ja kemia ovat luonnollisia kumppaneita kone- ja materiaalitekniikalle. Lisäksi yhteistyötä on viritelty teollisuusfysiikan, materiaalitutkimuksen ja biodiversiteettiyksikön suuntaan. – Jo aiemmin Turun yliopistossa on tehty kemian ja fysiikan puolella esimerkiksi piin pinnoitukseen ja aurinkokennojen katalyyttimateriaaleihin liittyvää tutkimusta. Uudet asiantuntijat ovat linkki, jotka vievät tutkimusta askeleen tekniikkaan päin. Odotan ilolla, millaisia kokonaisuuksia saamme muodostettua luonnontieteistä tekniikkaan päin.

Myös teknillisen tiedekunnan sisällä yhteistyöllä on suuri rooli. Miettunen korostaa, että uudet professorit osaamisalueineen täydentävät aiemman tutkimuksen teemoja. – Kun professuureja avautuu lisää, kombinaatioiden määrä kasvaa. Jos saadaan

esimerkiksi konetekniikan puolelle energiaosaajia ja materiaalitekniikkaan teollisuusmateriaalien osaajia, voidaan luoda hienosti yhtymäkohtia rajojen yli.

Koulutuspäällikkö Sari Stenvall-Virtasen mukaan suunnitteluprosessin aikana haluttiin myös uudistaa jo olemassa olevia biotekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmia. – Koemme, että olemme onnistuneet uudistamaan koulutussisältöjä, rakentamaan eri tekniikan alojen välisiä yhteyksiä ja rajapintoja sekä yhdenmukaistamaan tutkinto-ohjelmien rakennetta. Materiaali- ja konetekniikalla on yhteisiä tekniikan perusopintoja, ja tekniikan aloilla on lisäksi yhteisiä opintosuuntia esimerkiksi älykkäiden järjestelmien ja terveysteknologian alueilla, Stenvall-Virtanen sanoo.

Mika Hannulan mukaan tavoitteena on myös limittää Turun yliopiston osaamista niin, että yhteistyö muiden korkeakoulujen ja toimijoiden kanssa on mahdollisimman hedelmällistä. Kumppanuuksista yritysten ja yhteistyöyliopistojen kanssa tullaan huolehtimaan systemaattisesti. – Uudessa tiedekunnassa painoarvo on erityisesti vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Koko yliopistoyhteisö mukana uudistuksessa

Laajennusprosessissa on alusta alkaen kuulunut opiskelijoiden ääni. Opiskelijoiden ja muun työryhmän välisestä kommunikaatiosta on huolehtinut erityisesti Jeremi Nyyssönen. Hän toimi alun perin TYYn edustajana ja työskentelee nyt tekniikan laajennuksessa projektityöntekijänä. Nyyssönen on linkki koulutuslaajennuksen, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ja ylioppilaskunnan koulutuspoliittisten vastaavien välillä. – Olen ollut matalalla kynnyksellä yhteydessä järjestöihin ja he minuun. Käyn esittelemässä uuteen tiedekuntaan siirtyvien oppiaineiden järjestöille, miten uusi järjestely toimii ja miten he voivat olla mukana tiedekuntaa koskevissa asioissa.

Nyyssönen itse opiskelee terveysteknologiaa tietotekniikan tutkinto-ohjelmaan sisältyvässä koulutusohjelmassa. Hänen mukaansa tärkeintä on ollut varmistaa, ettei opiskelijoita koskevia päätöksiä tehdä ilman heidän kuulemistaan.

Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan ainejärjestöiltä pyydettiin suunnittelutyön aikana lausunnot muun muassa siitä, mitä mieltä ne olivat mahdollisesta uudesta tiedekunnasta. Myös kattojärjestö Hybridi ry ja ylioppilaskunta antoivat lausuntonsa.

Opiskelijoiden näkökulmasta on ollut olennaista huolehtia esimerkiksi siitä, että sivuaineopinnot toimivat tiedekuntarajojen yli. Lisäksi on varmistettu, että pakollisten kurssien suorittaminen tiedekuntien välillä pysyy mutkattomana. Myös pääaineen vaihtamisen pitää onnistua sekä tiedekunnan sisällä että toiseen tiedekuntaan.

Nyyssönen on osallistunut myös yritysyhteistyön suunnitteluun. Hän toteaa, että koulutuslaajennus tuo yrityksiä lähemmäs tekniikan koulutusta. – Perinteisillä luonnontieteiden aloillakin yritysyhteistyö on tärkeää, mutta teknisen koulutuksen pohja on elinkeinoelämässä. Yritykset ovat olleet lähellä ja kiinnostuneita, ja se on auttanut todella paljon.

Nyyssönen toivoo, että uudessa tiedekunnassa luodaan tiiviit välit henkilökunnan, opiskelijoiden ja johdon suuntaan. Hän muistuttaa, että vaikka uusi tiedekunta aloittaa toimintansa tammikuussa 2021, prosessi ei ole tullut päätökseensä. Syksyllä kerätään kyselyllä palautetta henkilökunnalta ja opiskelijoilta. – Ei mistään näin suuresta saada kerralla valmista. Lähdemme kehittämään toimintaa, korjaamme sitä ja rakennamme entistä paremmin. Ensimmäisten kone- ja materiaalitekniikan opiskelijoiden antama palaute on todella tärkeää, ja sitä kautta pystytään kehittämään toimintaa eteenpäin.

Sari Stenvall-Virtanen ja Mika Hannula täydentävät, että eri osapuolien kuuleminen on avainasemassa uuden tiedekunnan kehittämistyössä. Tutkinto-ohjelmia johdetaan ja kehitetään niin, että palautetta kerätään jatkuvasti. – Pelkkä muodollinen kuuleminen ei kuitenkaan riitä. Vähintään yhtä tärkeää on, että opiskelijat ovat tiedekunnan toiminnan kehittämisen arjessa koko ajan luontevasti

Pyrimme siihen, että opiskelijat saavat laajaalaiset valmiudet toimia erilaisissa tehtävissä.” – Kati Miettunen

mukana. Se on olennainen osa tekniikan yliopistokulttuuria, Hannula kertoo. – Opiskelijapalautteen lisäksi sidosryhmiltä kerättävällä systemaattisella palautteella on erityisen tärkeä rooli uudessa tiedekunnassa, täydentää Stenvall-Virtanen.

Kone- ja materiaalitekniikan fuksien tuutoriviikkoakin suunnitellut Nyyssönen uskoo, että uudet tutkinto-ohjelmat vahvistavat Turun teekkarikulttuuria. Lisäksi luonnontieteiden ja tekniikan ainejärjestöt ovat pitkään tehneet yhteistyötä esimerkiksi tapahtumien saralla. – Syksyisin aloittavien uusien tekniikan opiskelijoiden määrä on noussut reilusti alle sadasta yli kahteensataan. Se mahdollistaa verkostoitumisen ja entistä parempien tapahtumien järjestämisen.

Nyyssönen arvelee, että opiskelijayhteisölle tekniikan laajennus lisää tunnetta monitieteisestä yliopistoyhteisöstä. – Matematiikka, luonnontieteet ja tekniikka ovat kaikki monitieteisen yliopiston palasia, ja niistä muodostuu toimiva kokonaisuus.

Lisää teekkarikulttuuria kampukselle

Materiaalitekniikan fuksi Linda Broere ja konetekniikan fuksi Tatu Hanski edustavat uutta turkulaista teekkarisukupolvea.

Ainejärjestön perustaminen on jännittävää, ja on hienoa nähdä, mitä siitä tulee.” – Linda Broere

Espoosta kotoisin oleva Broere kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 2020 ja aloitti syksyllä ensimmäiset yliopisto-opintonsa. – Kemiantekniikka kiinnosti, ja materiaalitekniikka on sen osa-alue. Olen ollut tyytyväinen valintaan.

Hanski opiskeli aiemmin fysiikkaa Turun yliopistossa, ja tänä vuonna hän haki konetekniikkaan.

– Fysiikka ja matematiikka kiinnostivat lähtökohtaisesti, mutta tekninen ala alkoi houkutella. Myös kaupallisuus kiinnostaa, ja tässä on hyvä risteyskohta kaupalliselle alalle, fysiikalle ja matematiikalle.

Broere ja Hanski haluavat osallistua aktiivisesti järjestötoimintaan, ja he odottavat uusien teekkarikiltojen perustamista innolla. Kumpikin on jo mukana

Ensimmäisten kone- ja materiaalitekniikan opiskelijoiden antama palaute on todella tärkeää.” – Jeremi Nyssönen

opiskelijahaalareiden hankkimista varten perustetuissa haalaritoimikunnissa. – Tykkään olla mukana yhdistystoiminnassa, kun pääsee itse vaikuttamaan paljon, Hanski kuvailee. – Ainejärjestön perustaminen on jännittävää, ja on hienoa nähdä, mitä siitä tulee, Broere lisää.

Oman killan lisäksi muut TYYn järjestöt kiinnostavat. Broere haluaisi osallistua esimerkiksi HybridiSpeksiin eli luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan opiskelijoiden vuosittaiseen teatteriproduktioon.

Poikkeuksellisesta syksystä huolimatta fuksit ovat viihtyneet uudessa opiskelupaikassaan. Orientaatioviikolla pääsi viettämään aikaa opiskelutovereiden kanssa kasvotusten. Insinöörityön perusteiden pienryhmäopetuksessa taas oppii tuntemaan opiskelijoita myös oman oppiaineen ulkopuolelta.

– Ei ole tarvinnut miettiä, ettei tutustuisi ihmisiin, vaikka onkin etäopetusta, Broere toteaa.

Uudet opiskelijat odottavat luonnollisesti pääsevänsä opinnoissaan kunnolla vauhtiin. Kumpikin toivoo myös saavansa jossakin vaiheessa oman alan kesätöitä. – Nyt olisi hyvät mahdollisuudet päästä oman alan yritykseen töihin. Olen kuullut teekkarikavereilta, että se on ollut kiva lisä opiskeluaikaan, Hanski kertoo.

Hanski odottaa myös ylipäätään teekkarikulttuuriin tutustumista. Esimerkiksi teekkareille tunnusomaista ulkopeliä kyykkää on jo päästy harrastamaan. Uusista opiskelijoista tulee virallisesti teekkareita vasta teekkarikasteen myötä ensimmäisenä opiskeluvappuna. – Teekkarius on minulle uusi juttu, ja siihen liittyy varmasti ihan omanlaisia tapoja ja perinteitä.

”ENSIN OLI SAKSAN KIELI, JA SITTEN TULI ENGLANNIN KIELI”

Otsikon sanat ovat eläköityneeltä teollisuus- vuorovaikutusta, medioita, oppimista, työjohtajalta, joka kuvasi saksan kielen merki- elämätaitoja, yhteiskuntaa ja kulttuurisia tystä suomalaisen puunjalostusteollisuuden kohtaamisia. historiassa. Haastattelin häntä tutkimustani Humanistisille aloille tyypilliseen tapaan varten. Sitaatti nostaa esiin saksan kielen saksankin kielessä yksi tutkinto tuottaa perinteisen arvostuksen Suomessa. Saksa toista sataa ammattinimikettä ulottuen oli 1950-luvulle asti eniten opiskeltu vieras aina opetusalan ja käännösviestinnän tehtäkieli, jonka enemmistö ylioppilaskokelaista vistä eri alojen yritysten ja organisaatioiden kirjoitti ensimmäisenä vieraana kielenä. johto-, asiakaspalvelu- ja viestinnän asian-

Turun yliopiston historiassa saksan kielen tuntijatehtäviin. Käännösviestinnän alalla arvostuksesta kertoo jär- korostuu lisäksi yrittäjyys. jestys, jossa 1920-luvulla kieliaineisiin perustet- "Elinkeinoelämän Maisterin tutkinnot ovat kauttaaltaan monitieteitiin professuureja. Niistä selvitysten mukaan siä, ja niissä on kieliasianensimmäinen oli suomen kielen ja sen sukukielten professuuri. Vieraiden kielten professaksan kielen asiantuntijoista on Suomessa pula." tuntijuuteen tähtäävien sisältöjen rinnalla kasvatustieteellisiä, käännöstieteellisiä tai jonsuureista taas ensimmäi- kun muun tieteenalan nen oli 1925 perustettu opintoja. germaanisen kielitieteen professuuri. Sak- Saksa on edelleen Suomen tärkein kaupsan kielen oppiaine juhliikin tänä vuonna pakumppani. Saksa on Euroopan keskei95-vuotista taivaltaan. Juuret ovat Turussa nen vaikuttajamaa, jonka talouden, polikuitenkin vieläkin vanhemmat, sillä jo tiikan, kulttuurin ja teknologian ratkaisuja Kuninkaallisessa Turun akatemiassa oli mah- suomalaiset asiantuntijat ovat seuranneet dollista opiskella saksaa 1680-luvun lopulta kautta aikojen. Elinkeinoelämän selvitysten lähtien. mukaan saksan kielen asiantuntijoista on

Saksan kielen tutkimus ja koulutus ovat Suomessa pula. Heitä on vähemmän kuin muuttuneet paljon Turun yliopiston perus- koskaan, vaikka heille olisi tarvetta enemtamisesta. Painopiste on siirtynyt kielihis- män kuin koskaan. toriasta nykykieleen. 1980-luvulla mukaan tuli kokonaan uusi tieteenala, käännöstiede. Leena Kolehmainen Nykyään tutkimuksessa ja koulutuksessa Kirjoittaja on saksan kielen professori korostuvat pragmaattiset näkökulmat, jotka Turun yliopistossa. koskevat esimerkiksi kielenkäyttöä, puhujia,

Katso kaikki maaliskuun yhteishaussa olevat koulutuksemme > utu.fi/kandi-maisteri

YLI 130 OPPIAINETTA

5VUODESSA YLEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO 3 = KANDIDAATTI 3 + 2 = MAISTERI

100 ERI KANSALLISUUTTA

INTERNATIONAL MASTER’S DEGREE PROGRAMMES Haluatko kansainväliselle uralle? Maisterin tutkinto myös englanniksi. > utu.fi/degrees

80 MAASSA VAIHTOKOHTEITA

Tee elämäsi paras päätös ja hae meille opiskelijaksi!

Korkeakoulujen yhteishaku kandidaatti- ja maisterikoulutuksiin 17. - 31.3.2021 > opintopolku.fi

Seuraa opiskelijalähettiläitämme #utulähettiläs #uniturku #turunyliopisto

Joka viikko 100 tuntia

ohjattua liikuntaa opiskelijahinnalla

CAMPUSSPORT > campussport.fi

Tuutorin vinkeillä ja tuella sujuvasti opintojen alkuun

Parasta opiskelijaelämää! > tyy.fi > turku.fi/opiskelijakaupunki

> utu.fi/hae