Aurora 3/2016

3|2016

Aurora POPULISMI HERÄTTI ÄÄNESTÄJÄT Seili: Sairaiden saaren potilaana Itämeri

Minna Canth -professori pitää syrjityt esillä

Yliopisto pullollaan yrittäjyyttä

teksti erja hyytiäinen

| kuva hanna oksanen

Tutkijoiden yö esitteli Science Battlen

Science Battle -joukkueet saattoivat kalastella lisäpisteitä monin keinoin.

Jaakko Lamminpää vetosi yleisöön tarjoamalla heille karkkeja.

2 | Aurora

Turun yliopisto esitteli Tutkijoiden yössä Science Battlen, joka paljastaa, miten tutkijat lähtevät liikkeelle saadessaan eteensä visaisen pulman.

Science Battle -areenalla kahteen eri lasikuutioon suljettiin kumpaankin viisi tutkijaa kerrallaan.

Joukkueisiin oli kutsuttu edustajia kaikista tiedekunnista. Ne saivat ratkottavakseen samat yleisön lähettämät kysymykset, ja määräajan umpeuduttua kumpikin joukkue kertoi vastauksensa. Itsevaltias, mutta lempeä ja huumorintajuinen tuomari palkitsi joukkueita pisteillä.

Kisaa käytiin muun muassa siitä, onko eettisempää syödä hyönteisiä kuin muita eläimiä, miltä ihmisen ruokavalio näyttää 50 vuoden päästä ja millä keinoin puutiaiset saadaan vaarattomiksi. Tutkijat saattoivat saada apua myös yleisöltä, esimerkiksi eräs kolmasluokkalainen lapsi innosti tutkijat kehittämään puutiaisliiskainta.

Tutkijoiden yötä vietettiin yli 300 paikkakunnalla ympäri Euroopan 30.9.Turun yliopisto järjesti tapahtuman ensimmäistä kertaa. Päivän tavoitteena on tuoda esille tutkijoita ja tutkijan työtä.

Aurora

18

HALUATKO NÄHDÄ ENEMMÄN? LUE SÄHKÖINEN AURORA LISÄMATERIAALEIN OSOITTEESSA

3/2016

utu.fi/aurora

10 34 4

5 6 10

24 AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy kolmesti vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA Tuomas Koivula, 02 333 5979 | TOIMITUSSIHTEERI Erja Hyytiäinen, 02 333 6225 | TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Turun yliopiston viestintä, 20014 TURUN YLIOPISTO, viestinta@utu.fi | TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET viestinta@utu.fi, 02 333 6225 | ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1 080 e, 1/2 sivua vaaka 540 e, 1/4 sivua 270 e, takakansi 1 300 e, (ilmoitushintoihin lisätään alv 24 %) | TAITTO Hanna Oksanen | KANNEN KUVA Hanna Oksanen | PAINO Finepress Oy | PAINOS 12 500 kpl | LUE AURORA VERKOSSA utu.fi/aurora | ISSN 1237-6752

4041 0678 Painotuote

17 18 23 24 28 31 32 34

35

PÄÄKIRJOITUS Yliopisto uuden aikakauden kynnyksellä Pelitutkija kohtaa urheilun kulttuurimuutoksen Tiedetarjotin Tiede vahvistaa asemaansa tuhansien tarinoiden saarella Aikasarjatutkimus paljastaa muutoksen luonnossa USA:n vaaleja leimaa populismin uusi nousu KOLUMNI Minne menet Britannia?

Intoa, vauhtia ja uusia avauksia Akatemiaprofessori puolustaa syrjittyjen oikeuksia Kirjat Lyhyet VÄITÖS Iäkkäiden suomalaisten kolesteroliarvot parantuneet selvästi YLIOPISTOSEURALTA

Pääkirjoitus

teksti ja kuvat saara järviö

Mikä yliopistolla oppimasi on yllättänyt sinut?

Yliopisto uuden aikakauden kynnyksellä

JENNI LUODES KASVATUSTIETEIDEN OPISKELIJA – Kaiken kaikkiaan yliopiston monipuolisuus. Se, miten paljon mahdollisuuksia yliopisto-opiskelu tarjoaa, miten kursseja voi ottaa oman laitoksen ulkopuolelta ja tehdä tutkinnosta oman näköisen.

– Ensinnäkin opettajien ystävällisyys, sekä se, miten opettajat käsittelevät asioita askel kerrallaan. Omat opettajani lähtevät opettamaan asiaa selittämällä, miten aloittelija voisi ymmärtää asian. Nytkin kun teen gradua, ohjaajani kehottaa minua esittämään asiat niin että kuka tahansa voisi ymmärtää. Tällainen helppotajuisuus ja luova ajatteleminen ovat hyväksi.

ANTTI LAITINEN ARKEOLOGIAN OPISKELIJA – Minut yllätti se, että kesti niinkin kauan päästä yliopistoon. Aiemminkin sisäänpääsy on ollut lähellä, muttei ole tärpännyt. Mielestäni pääsykoesysteemi nykyisenkaltaisena ei toimi.

4 | Aurora

kuva hanna oksanen

AKASH RAUNIYAR BIOINFORMATIIKAN OPISKELIJA

Laitoin viime kevään systeemiajattelun kurssilla Tulevaisuuden tutkimuksen maisteriohjelman opiskelijani miettimään yliopiston tulevaisuutta. He tulevat eri puolilta maailmaa. Minkälaisen tulevaisuuden yliopiston nämä nuoret ihmiset haluaisivat rakentaa?

Ensiksikin: tulevaisuuden yliopistossa tulisi olla enemmän vuorovaikutusta yliopiston ja opiskelijoiden välillä sekä myös opiskelijoiden kesken. Enemmän ohjausta ja mentorointia, joka tehostaisi opiskelijoiden näkemystä omista tavoitteistaan. Itse asiassa kurssien arvioinnin voisi perustaa laajemmalle pohjalle: se muodostuisi opettajan arvioinnin lisäksi muiden kurssiopiskelijoiden arviosta sekä itsearvioinnista.

Muutenkin tulevaisuuden yliopistossa nähtiin, että myös yliopiston tilat rakennettaisiin tukemaan täysillä tätä vuorovaikutusta. Fyysisten tilojen tulisi ilmentää yliopistoa fyysisenä ja henkisenä ekosysteeminä. Laitokset eivät saisi olla erillisiä saarekkeita vaan ne tukisivat enemmän kommunaalista työskentelytapaa. Luokkahuoneiden pitäisi tukea luovempia opiskelumenetelmiä.

Kaiken kaikkiaan opiskelijoiden näkemyksistä välittyi kuva yliopistosta, joka on kovin kaukana siitä koulumaisesta ja tehdastyyppisestä toiminnasta, jossa ideana on saada mahdollisimman nopeasti opintopisteet kasaan ja sitten ulos tehtaasta. Itse asiassa heidän näkemyksensä toivat minun mieleeni ajatuksen vanhasta kunnon sivistysyliopistosta puettuna tämän päivän näkemykseen.

Olen itse tutkimuksissani yrittänyt kuvata yhteiskuntiemme siirtymistä viidennestä aallosta kuudenteen. Nämä aaltoni ovat kahden sukupolven mittaisia kokonaisvaltaisia siirtymiä eteenpäin ihmiskunnan tiellä. Aaltojen välissä sukellamme aina syvälle, niin kuin tämän kertaisen finanssikriisin kohdalla. Seuraavan aallon nyt lähtiessä liikkeelle me tulemme aivan uudella tavalla arvioimaan niin materiaalien, energian kuin inhimillisen pääoman tuottavuutta. Teolliset toimintamallit jäävät taakse, kun luovumme sekä ihmis- että luonnonresurssien tuhlaamisesta.

Yliopiston tulee henkiä tätä aikakautemme muutosta. Vuorovaikutuksen laatu muodostuu avaintekijäksi niin yliopiston sisällä kuin sen suhteessa ulkoiseen ympäristöön. Yliopiston rooli ja merkitys tulevaisuudessa perustuvat yhä enemmän siihen, kuinka se pystyy luomaan itsestään luovan ja sykkivän yhteisön, jonka toiminta säteilee laajalle.

Kuten opiskelijani kiteyttivät, tulevaisuuden yliopisto henkii learning by doing -meininkiä. Yliopiston pitäisi olla testilaboratorio paitsi uusille tieteellisille löydöille myös uusille yhteiskunnallisille ajatuksille ja luovan toiminnan muodoille. Yliopisto toimisi näin majakkana tulevissa myrskyissä, missä ihmiskunnan kohtalon kolminaisuus luonto-teknologia-ihminen järjestäytyy kestävämmäksi kokonaisuudeksi.

Markku Wilenius Kirjoittaja on Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksen professori ja Unesco-professori.

teksti ellinoora havaste

| kuva hanna oksanen

Pelitutkija kohtaa urheilun kulttuurimuutoksen

Mediatutkimuksen post doc -tutkija Veli-Matti Karhulahti uskoo tutkimusaiheensa muuttavan pian urheilukentän stereotyyppejä. E-urheilu, eli videopelien kilpailullinen pelaaminen, on ympäri maailmaa hurjassa nousussa.

– E-urheilu heijastaa tämän päivän sosiaalista ihmistä ja mediamaailmaa. Se nivoutuu läheisesti ilmiöihin kuten bloggaamiseen, striimaamiseen ja youtube-videointiin.

Monelle harrastajalle e-urheilu on elämäntapa, johon kuuluva pelaaminen vie vain osan harrastuksen parissa vietetystä ajasta. Karhulahti onkin kiinnostunut erityisesti niistä sadoista miljoonista pelaajista, jotka pelaavat e-urheilulajeja aktiivisesti päivittäin, mutta eivät ole ammattilaisia.

Suuri osa harrastajista seuraa huipputason pelien tuloksia, videopeliin jatkuvasti tehtäviä muutoksia ja puhelee aiheesta keskustelupalstoilla. Useimmat heistä ovat lajiuskollisia, eivätkä ehdi pelata kuin yhtä peliä tosissaan.

– Ilmiö on verrattavissa vaikkapa vuosikymmenien takaiseen amatöörijuoksun suosioon. Tuhannet suomalaiset innostuivat harrastamaan vakavasti lajeja, joihin nykyään panostaa vain kourallinen ihmisiä. Maailma muuttuu ja kilpailullisuus siirtyy e-urheilun kaltaisiin uusiin kulttuurimuotoihin.

E-urheilu on ainutlaatuinen ilmiö urheilumaailmassa myös siksi, että sen toimintaa määrittelevät itsenäiset yhtiöt.

– Nähtäväksi jää vakiintuuko alalle katto-organisaatio tai liitto, joka toisi ilmiön lähemmäs perinteistä urheilua. Toistaiseksi e-urheilu ei ole saanut Suomessa urheilun asemaa, mikä vaikeuttaa kovatasoisten pelaajien ja muiden lajin parissa toimivien ammattilaisten toimintaa.

Karhulahden mukaan e-urheilun suurin haaste on tällä hetkellä se, kuinka lajit saadaan organisoitua oikealla tavalla.

– Harrastustoiminta on nyt kasvamassa murrosikänsä kasvutaudeista eroon, kun kentälle alkaa ilmestyä myös e-urheilu-uran omaavia veteraaneja. He tuovat paljon arvokasta tietoa ja vievät alaa eteenpäin.

Aurora | 5

koonnut erja hyytiäinen

lisää tiedeuutisia osoitteessa utu.fi

kuva anastasia massone

Tiedetarjotin

Pitkä matka myyntipisteeseen helpottaa tupakoinnin lopettamista merkitystä. Sen sijaan tupakoinnin uudelleen aloittamiseen etäisyyden muutos ei vaikuttanut, toteaa tutkimusartikkelin vastuukirjoittaja, erikoistutkija Anna Pulakka Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kansanterveystieteen yksiköstä.

Tutkimuksessa seurattiin 8 349 tupakoijaa ja 12 380 aikaisemmin tupakoinutta henkilöä, joiden tupakointia selvitettiin seurantakyse-

kuva joy weinberg

Tupakoijat lopettavat tupakoinnin useammin, jos heidän matkansa kotoa tupakkatuotteita myyvään liikkeeseen pitenee, selviää Turun ja Helsingin yliopistojen sekä Työterveyslaitoksen yhteisestä laajasta pitkittäistutkimuksesta.

– Tupakoinnin lopettivat todennäköisemmin ne henkilöt, joilla matka kotoa tupakkatuotteita myyvään liikkeeseen oli pidentynyt.

Jo muutaman sadan metrin muutoksella oli

SUPERTEHOKAS INTERVALLITREENI VOI OLLA TOTTUMATTOMALLE SYDÄMELLE LIIAN RANKKA Kovatehoisena aloitettu liikunta saattaa olla tottumattomalle sydämelle liian rankka.

Akatemiatutkija, Turun yliopiston dosentti Kari Kalliokoski on tutkinut jo pitkään kovatehoisen intervalliharjoittelun eli HIITin terveysvaikutuksia. HIITin vahvuudeksi on nähty mahdollisuus saavuttaa tuloksia aikaa säästävillä lyhyillä treeneillä, sillä HIIT-harjoitus kestää tyypillisesti verryttelyineen vain 10–30 minuuttia. Uusimmat havainnot vaativat Kalliokosken mukaan vielä lisätutkimuksia, mutta hän kehottaa aiemmin liikkumattomia varovaisuuteen yltiökovien treenien suhteen.

– Huomasimme, että päinvastoin kuin lihaksissa ja koko kehon tasolla, sydänlihaksen insuliiniherkkyys laski molemmissa ryhmissä ja muutos näytti jopa olevan suurempi HIITin jälkeen, erityisesti vasemman kammion puolella, vaikka tilastollisesti merkitsevää eroa emme ryhmien välille saaneetkaan, Kalliokoski sanoo.

6 | Aurora

lyllä 5–9 vuoden kuluttua. Seurannan alkuvaiheessa tupakan myyntipiste sijaitsi keskimäärin 530 metrin päässä kotoa. Vain 26 prosentilla matka oli seurannan alussa yli yhden kilometrin. Matkan piteneminen 500 metrillä lisäsi tupakoinnin lopettamistodennäköisyyttä yli 15 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa matka pysyi samana.

OPPILAANOHJAUKSEN TAVOITTEEKSI EI RIITÄ PELKKÄ JATKO-OPISKELUPAIKAN VALINTA Oppilaanohjaukseen varatut voimavarat tulisi kohdentaa pelkän koulutusvalinnan tekemisen sijaan siihen, että oppilaalle syntyy valmius tehdä valintoja ja toimia tavoitteellisesti elämässään. Näin esittää kasvatustieteiden lisensiaatti Petri Niemi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.

– Opinto-ohjaajan tulisi siirtää ura- ja koulutusvalintaan valmentavan oppilaanohjauksen painopiste mahdollisimman varhaiseen ajankohtaan. Hänen tulisi tukea ura- ja koulutusvalinnassa tarvittavan itsetuntemuksen kehittymistä ja huomioida oppilaiden erilaiset tavat hankkia ja hyödyntää informaatiota, Niemi sanoo.

Niemi selvitti väitöstutkimuksessaan peruskoulun päättöluokkalaisten urapohdintaeroja ja sitä, miten oppilaiden arviot ja kokemukset kaikkien opettajien ja oppilaanohjaajan toteuttamasta ohjauksesta ovat yhteydessä heidän urapohdintaansa.

kuva hanna oksanen

KASVAIMEN JA SITÄ YMPÄRÖIVÄN KUDOKSEN KOVUUS SÄÄTELEE SYÖVÄN KEHITTYMISTÄ Syöpä muuttaa sitä ympäröivää kudosta jäykemmäksi, mikä vuorostaan lisää syöpäsolujen kasvua entisestään. Näin syntyy itseäänruokkiva noidankehä.

– Monen syöpäpotilaan tarina alkaa siitä, että havaitsee itsessään ”kyhmyn”.

Uudet tutkimustulokset paljastavat, että ”kyhmyllä” on merkittävä rooli syövän pahanlaatuisuudessa. Kudoksen tiheyden kasvu käynnistää syöpäsoluissa kokonaisvaltaisen muutoksen, joka johtaa lukuisien solujen kasvua lisäävien geenien ilmentymiseen, akatemiaprofessori Johanna Ivaska kuvaa.

Turun yliopiston tutkijoiden löytämä tutkimustulos vaikuttaa siihen, miten syöpätutkimusta suunnataan tulevaisuudessa.

– Syöpäkasvaimen kovuus vaikuttaa niin kutsutun epigeneettisen säätelyn kautta hyvin laajasti syöpäsolujen ilmentämiin geeneihin lisäten syövän pahanlaatuisuutta. Laboratorio-olosuhteissa pystyimme estämään syövän kasvun yksinkertaisesti palauttamalla syöpää ympäröivän kudoksen jäykkyyden vastaamaan normaalia pehmeää rintakudosta, Ivaska kertoo.

60-VUOTIAS SYDÄNTUTKIMUSKESKUS KESKITTYY NYT ENNALTAEHKÄISYYN Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskus on toiminut 60 vuotta. Toiminnan lähtökohta oli kirurgisen hoidon kehittämisessä, nyt painopiste on sairauksien ehkäisyssä.

Sydäntutkimuskeskuksen johtaja, akatemiaprofessori Olli Raitakari kertoo, miten keskuksen perustamisen taustalla oli turkulaisten halu päästä sydäntutkimuksessa ja -kirurgiassa kansainväliseen vauhtiin.

– Heti toiminnan alkaessa keskus hankki röntgenläpivalaisulaitteen, vähän myöhemmin leikkaussalilaitteiston sekä sydänkeuhkokoneen. Kirurgit ryhtyivät heti suorittamaan avosydänleikkauksia, ensin koirilla. Kirurgi Sauli Viikari suoritti Turussa Pohjoismaiden ensimmäisen avosydänleikkauksen, Raitakari kertoo.

Vuosina 1958–1960 keskuksessa tehtiin avosydänleikkaus 20 koiralle, ensimmäinen ihminen leikattiin onnistuneesti vuonna 1960.

Sittemmin toiminnan painopiste on siirtynyt kirurgiasta sairauksien ennaltaehkäisyyn.Vahvana välineenä siinä on tutkimustoiminta ja erityisesti pitkäaikaiset väestötutkimukset. Uusin avaus on kansainvälinen yhteistyö i3C-konsortiossa. The International Childhood Cardiovascular Cohort Consortium on yli 13 miljoonan dollarin tutkimushanke, jossa suomalaiset, yhdysvaltalaiset ja australialaiset tutkijat pureutuvat yli 40 000 lapsen ja nuoren 1970–1980-luvuilla kerättyihin terveystietoihin ja seuraavat heidän terveydellistä kehitystään aikuisuuteen.

SUOMESTA LÖYTYI MAAILMAN ENSIMMÄINEN HUOVUTTAVA LOISPISTIÄINEN

kuva: niclas fritzén

Tutkijat havaitsivat Suomesta löydetyltä loispistiäiseltä ainutlaatuisen munanasettimen, jota se käyttää hämähäkinsilkin huovuttamiseen. Ominaisuuden havaitsivat Turun yliopiston eläinmuseon loispistiäistutkijat Niclas Fritzén ja Ilari E. Sääksjärvi tutkiessaan salaperäisen Clistopyga-loispistiäisen käyttäytymistä.

– Pystyimme havainnoimaan ja dokumentoimaan pistiäisen käyttäytymistä mikroskoopin kautta kuvatun HD-videokuvan avulla. Aluksi pistiäisnaaras lamautti seittipussin sisällä piileskelevän hyppyhämähäkin myrkkypistoksella ja muni sen päälle. Tämän jälkeen loispistiäinen sulki hämähäkin sisältävän seittipussin huovuttamalla seittiä tarkasti munanasettimensa avulla, kuvailee Fritzén.

Kaikilla loispistiäisnaarailla on terävä munanasetin, jota käytetään munimiseen, mutta usein myös myrkkypiikkinä.

Munanasettimen käyttämistä huovuttamiseen ei ole aiemmin havaittu millään muulla hyönteislajilla.

– Käyttäytymistutkimuksen lisäksi selvitimme munanasettimen hienorakennetta elektroni- ja kerroskuvausmikroskooppien avulla. Lopuksi vertailimme munanasetinta ihmisen käyttämään huovutusneulaan. Samankaltaisuus oli hämmästyttävä. Voikin sanoa, että ihminen ei ole keksinyt huovutusneulaa. Pistiäiset kehittivät sen mahdollisesti jo miljoonia vuosia aiemmin, Fritzén ja Sääksjärvi kertovat.

Aurora | 7

kuva: pabhu b doss kuva: united nations development programme

NORSUNPOIKANEN SELVIYTYY PAREMMIN ISOÄIDIN HOIVASSA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN MUUTOS VOI LISÄTÄ KÖYHIEN JA RIKKAIDEN VÄLISTÄ EPÄTASA-ARVOA Suomesta on tullut uudenlaisen teknologian ja innovaatioiden kehittämiseen tähtäävän kehityspolitiikan edelläkävijä. Turun yliopistossa tohtoriksi väitelleen Lauri Hoolin mukaan uudenlainen kehityspolitiikka ei kuitenkaan välttämättä vähennä köyhyyttä ja epätasa-arvoa vaan seuraukset voivat olla jopa päinvastaiset.

Hoolin tutkimuksen mukaan Suomen kehityspolitiikassa on tapahtunut nopeita muutoksia sekä kehitysavun määrässä että sen sisällössä.

– Perinteisen köyhien perustarpeisiin suunnatun kehitysavun suosio on vähentynyt. Uusi kehityspolitiikka painottaa teknologian kehittämistä, innovaatiojärjestelmien rakentamista sekä maiden välisten kauppasuhteiden tiivistymistä, Hooli toteaa.

– Vaarana on, että korkeaa osaamista ja taloudellista pääomaa vaativa innovaatiotoiminta ja kansainväliset kauppasuhteet lisäävät maiden sisäistä epätasa-arvoa hyötyjen kerääntyessä harvoille ja talouskasvun nostaessa markkinahintoja. Lisäksi uusilla innovaatioilla on mahdollista korvata matalan osaamisen työpaikkoja esimerkiksi maataloudessa ja palvelusektorilla, jotka ovat työllistäneet kehitysmaiden köyhiä, Hooli kertoo.

Hoolin mukaan innovaatiopohjaista kehitystä tukeva kehityspolitiikka käsittää köyhyyden uusiin innovaatioihin ja liikevoittoon tähtäävinä taloudellisina mahdollisuuksina.

– Useasti tämän kehityksen tavoitteena on enneminkin tuottaa menestyviä, yrittäjähenkisiä ja kilpailukykyisiä yksilöitä, jotka pärjäävät omillaan ilman yhteiskunnan tukea, kuin auttaa paikallisyhteisöjä yhteisten tavoitteidensa saavuttamisessa, Hooli sanoo.

kuva frans schouwenburg

MERIMETSOT VAIKUTTAVAT ITÄMEREEN SAMAAN TAPAAN KUIN IHMISET

8 | Aurora

Aasian norsujen parissa isoäitejä tarvitaan varmistamaan poikasten selviäminen ja emojen lisääntymismenestys.

Ihmisyhteisöissä isoäidit tarjoavat usein apuaan ja hoitavat lapsenlapsiaan monissa perheissä ympäri maailman. Perinteisissä yhteisöissä tällainen apu on todistettavasti parantanut lastenlasten selviytymisen todennäköisyyttä ja lyhentänyt tyttärien synnytysvälejä.

Turun yliopiston tutkijat ovat nyt osoittaneet, että vastaava ilmiö esiintyy Myanmarin norsuyhteisöissä.

– Tutkimuksessa havaitsimme, että alle 20-vuotiaiden norsuemojen poikasilla oli kahdeksan kertaa alhaisempi kuolleisuusriski viiteen ikävuoteen mennessä, jos mummo eli samalla alueella poikasen kanssa, verrattuna niihin poikasiin, joiden mummo ei ollut läsnä, tutkija Mirkka Lahdenperä sanoo.

Lähellä olevat isoäidit lyhensivät myös tyttäriensä synnytysvälejä, joten emolle syntyi enemmän poikasia mummon ollessa lähistöllä.

Merimetsojen Itämereen aiheuttamat ympäristömuutokset muistuttavat läheisesti ihmisen aiheuttamia vahinkoja kuten rehevöitymistä ja kalastuksen aiheuttamaa petokalojen vähenemistä. Asiaa väitöstyössään tutkineen Karine Gagnonin mukaan merimetsojen haitallinen vaikutus voi paikallisesti pienentää Itämeren lajistollista monimuotoisuutta pesimäsaarten lähistöllä.

– Itämeren kivikkoisilla pohjilla merimetsojen vaikutukset näkyivät rihmamaisten levien runsastumisena ja rakkolevän vähenemisenä. Myös pehmeillä ja hiekkaisilla pohjilla rihmamaiset levät runsastuivat ja hiekkapohjilla esiintyvä meriajokas väheni merimetsojen vaikutuksen kasvaessa, Gagnon kuvaa.

Rakkolevä ja meriajokas ovat tärkeitä Itämeren rantavyöhykkeen perustajalajeja, jotka tarjoavat ympärivuotisen elinympäristön ja ravintoa selkärangattomille eläimille ja kaloille.

– Merimetsojen haitallinen vaikutus näihin lajeihin vaikuttaisi aiheutuvan rihmamaisten levien runsastumisesta pesimäsaarten läheisyydessä, Gagnon sanoo.

Koko Itämeren mittakaavassa merimetsot poistavat ravinteita vesiekosysteemistä keskittäessään niitä pesimäsaarille. Osa ravinteista haihtuu ilmaan ja osa sitoutuu saarten maaperään.

BIOHAJOAVA PIKATESTI PALJASTAA UIMAVESIEN SINILEVÄMYRKYT VTT ja Turun yliopisto ovat yhdessä kehittäneet helppokäyttöisen ja edullisen sinilevätestin. Sen avulla kuluttaja voi varmistaa, että hänen uima- tai mökkirantansa vesi ei sisällä sinilevämyrkkyjä. Biohajoavalle pikatestille etsitään kaupallistajaa.

– Vedessä saattaa olla vielä sinileväesiintymän kadottuakin myrkkyjä jonkun aikaa. Testillä voidaan nopeasti varmistaa, ettei uimarannan vesi sisällä sinilevämyrkkyjä, sanoo tutkija Markus Vehniäinen Turun yliopistosta.

Massavalmistukseen soveltuva, pankkikortin kokoinen sinilevätesti sopii sekä kuluttaja- että viranomaiskäyttöön. Kertakäyttöinen ja paperipohjainen pikatesti tunnistaa vedestä yleisimpien sinilevämyrkkyjen, kuten mikrokystiinin ja nodulariinin, esiintymisen.

– Sinilevätesti tarvitsee toimiakseen vain muutaman pisaran vettä ja ilmoittaa tuloksen viidentoista minuutin kuluttua, kertoo erikoistutkija Liisa Hakola VTT:ltä.

TURUN YLIOPISTO KEHITTÄÄ MERITURVALLISUUTTA kuva: joe desousa

kuva felibrilu

SUOMELLA POIKKEUKSELLISEN VAHVA JA POSITIIVINEN MAAKUVA JAPANISSA

Ryhmä tutkijoita Turun yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Tokion yliopistosta on kartoittanut japanilaisten mielikuvia Pohjoismaista laajalla kyselytutkimuksella. Tulos osoitti, että Suomella on Japanissa erityinen asema ja maamielikuva verrattuna Ruotsiin ja Tanskaan. Suomeen liitetään myönteisiä mielikuvia niin koulutuksen, hyvinvoinnin kuin teknologisen osaamisen suhteen. Myös suomalaiset ihmiset herättävät japanilaisissa luottamusta.

Tutkijoiden mukaan sekä japanilaisten kognitiivinen maakuva (mm. koulutuksen, teknologian ja varallisuuden taso) että affektiivinen maakuva (mm. koettu turvallisuus, luotettavuus ja ystävällisyys) ovat erittäin positiiviset. Japanilaiset liittävät myös luonnon tarjoamat elämykset vahvasti Pohjoismaihin ja tunnistavat monia yhteiskunnallisia ilmiöitä kuten esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoisuuden.

Fiktiiviset hahmot tunnetaan hyvin myös kaikkien pohjoismaiden osalta, etunenässä muumit, joulupukki ja Peppi Pitkätossu.

– Esimerkiksi Visit Finland ja Finnair ovat kehittäneet japanilaisille matkustajille räätälöityjä stopover-palveluja. Juuri tämän tyyppisillä ratkaisuilla myönteisestä maakuvasta saadaan myös taloudellinen hyöty irti, taloussosiologian tutkijatohtori Taru Lindblom Turun yliopistosta sanoo.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun HAZARD-hankkeessa kehitetään Itämeren alueen toimijoiden kykyä varautua onnettomuuksiin kehittämällä Itämeren alueen pelastuslaitosten ja satamien turvallisuuskäytäntöjä. Satamat sijaitsevat usein lähellä asutusta, ja onnettomuuden sattuessa suuri määrä asukkaita voi altistua vaaralle.

– Tavoitteenamme on kehittää turvallisuuskäytäntöjä sekä helpottaa alati muuttuvien ja tarkentuvien turvallisuussäännösten ja -vaatimusten kanssa toimimista. Näihin tavoitteisiin pyritään esimerkiksi satamatoimijoiden ja pelastusviranomaisten yhteisharjoitusten kautta, sanoo projektipäällikkö Jarmo Malmsten Turun yliopistosta.

ChemSAR-hankkeessa puolestaan luodaan yhtenäiset toimintamallit meripelastusoperaatioille kemikaalionnettomuusalueella. Pelastusviranomaisten ja aiheesta tehtyjen selvitysten mukaan Itämeren alueelta puuttuvat yhtenäiset toiminta- ja johtamisohjeet meripelastusoperaatioille (SAR) kemikaalionnettomuuksien varalta. Yhtenäisten toimintamallien lisäksi hankkeessa kehitetään verkko-opetusmateriaalia parantamaan ja harmonisoimaan Itämeren alueen pelastusviranomaisten tietotaitoa sekä tietopankki kemikaalionnettomuuksien varalle.

Aurora | 9

TIEDE VAHVISTAA ASEMAANSA TUHANSIEN TARINOIDEN SAARELLA

teksti erja hyytiäinen

| kuvat hanna oksanen

Hyljesaari. Kruunun talonpoikien tilukset. Spitaalisten karkotuspaikka. Mielisairaiden viimeinen asuinsija.

Merentutkijoiden aarreaitta.

Seilin historia on täynnä tuhansia tarinoita, ja luvassa on lisää.

Turun yliopisto osti vajaa vuosi sitten entiset sairaalarakennukset tonttimaineen, ja nyt mietitään, mitä kaikkea saarella tulevaisuudessa tehdään.

Aurora | 11

Preparaattori Mikael Elfving kerää säännöllisin väliajoin vesinäytteitä eri vesikerroksista. Tutkimustulokset ovat osa 1960-luvulla alkanutta aikasarjaa.

Näytteenhakumatkalle lähdetään useimmiten postirannasta.

Y

hteysalus Östern halkoo reippaaseen tahtiin Saaristomeren vettä. Nauvon kirkonkylä ravintoloineen, merkkivaateputiikkeineen ja jäätelökioskeineen jää taakse. Matka Seilin saareen taittuu reilussa parissakymmenessä minuutissa.

Kesäkuussa Östernillä on hyvin tilaa, heinäkuussa istumapaikkaa halajava saa pitää satamassa kiirettä. Autopaikkoja on vain muutamalle, mutta toisaalta: eihän Seilin saareen saa autoaan ajaa muut kuin saarella pysyvästi asuvat ja töissä olevat.

Postirannassa, kuten seililäiset yhteysaluksen laituria kutsuvat, odottaa Mikael Elfving, maisteriopintojaan viimeistelevä opiskelija, joka tekee myös Saaristomeren tutkimuslaitoksen preparaattorin sijaisuutta. Näytteenottajana sekä laboratorioiden, tutkimusvälineiden ja -kemikaalien hoitajana toimiva preparaattori on yksi niistä neljästä ihmisestä, jotka asuvat saarella ympäri vuoden.

– Täällä todella näkee vuodenkierron. Talvella on niin pimeää, ettei näe kahta metriä kauemmas. Tähtitaivas on upea, Elfving kertoo.

Mutta nyt on kukkein kesä. Tähtien sijaan katse kääntyy pähkinäpuihin, lehtomaisemaan, kaukana edessä siintävään sääksen pesään, jonka elämää voi seurata suorana videolähetyksenä saaristomeri.utu.fi -nettisivulta. Vierellä avautuvalla niityllä laiduntaa parikymmenpäinen lihakarja.

Aarteita on siroteltu pitkin poikin saarta Elfving johdattaa muutaman askeleen hiekkatieltä sivuun. Metalliverstaan takaa löytyy 12 | Aurora

kaksi kuppikiveä, jotka paljastavat ihmisten asuttaneen saarta jo rautakaudella. Sata metriä eteenpäin, ja preparaattori esittelee hiekkatien varrelta kymmenkunta Suomessa erittäin harvinaista peltomaitikkaa.

– Meillä on saarella 29 uhanalaista ja 26 silmälläpidettävää lajia, Elfving sanoo.

Vielä harvinaisempi on Seilin suurin aarre: maailman mittakaavassa harvinaisen pitkä meren tilasta kertova seuranta-aikasarja.

– Tutkijamme ovat tallentaneet tietoa Saaristomeren meriympäristön tilasta vuodesta 1966 lähtien. Alun perin meriympäristön tilan seuranta aloitettiin käsin tehtynä. Kymmenen päivän välein mitattiin meriveden fysikaaliset ominaisuudet eli lämpötila, suolapitoisuus ja planktonien määrä. Nykyinen automaattipoiju asetettiin samalle paikalle Turun ammattikorkeakoulun kanssa vuonna 2006 täydentämään manuaalista mittausta. Lämpötilan ja suolapitoisuuden lisäksi tutkittaviksi tulivat muun muassa happipitoisuus, sameus, klorofylli-a ja sinilevien määrä. Poiju mittaa kaikki ne neljä kertaa päivässä ja lähettää päivittäin tiedot telemetrisesti palvelimelle, Saaristomeren tutkimuslaitoksen tuore johtaja, pitkän linjan seililäinen Jari Hänninen kertoo.

Kaikki tulokset ovat nähtävillä saaristomeri.utu.fi -nettisivustolla.

Seililäisiä edelle mittaamisen aloituksessa ehättivät itänaapurit, mutta Neuvostoliiton romahdus katkaisi seurannan.

– Itämerellä on merenmittauspoijuverkosto, ja meidän poijumme on kerännyt pisimmän aikasarjan. Seilin meriympäristön monitorointi täytti kuluvana vuonna 50 vuotta, Hänninen sanoo silminnähden ylpeänä.

Pitkä aikasarja on aarre, kun halutaan ymmärtää hitaasti muuttuvia monimutkaisia ja

Seilin kalasääsken pesintää seuranneella nettisivustolla vieraili kesän aikana kolme miljoonaa kävijää.

-ulotteisia asioita kuten ilmastonmuutosta. Siinä missä monet luonnontieteilijät vielä 1990-luvulla kyseenalaistivat ilmastonmuutoksen, seililäiset pystyivät osoittamaan muutosten näkyvän meriluonnossa. Hänninen ja hänen edeltäjänsä, Saaristomeren tutkimusasemaa vuodesta 1992 syksyyn 2016 johtanut Ilppo Vuorinen todistivat, miten Atlantilla tapahtuvat muutokset vaikuttavat Itämeren ekosysteemiin ja miten ilmastonmuutoksen aiheuttama lisääntyvä sadanta makeuttaa Itämerta vuosi vuodelta.

Sairaalasaaren synnyn syyt löytyvät maaperästä

Yli 150-vuotiaassa sairaalarakennuksessa tehdään huippuluokan tutkimusta.

Saaristomeren tutkimuslaitoksen tuore johtaja Jari Hänninen on pitkän linjan seililäinen.

Metalliverstaan luona luonnon muotoja myötäilevä hiekkatie haarautuu kahtia. Turistit ohjataan oikeanpuoleista reittiä kohti Seilin kirkkoa ja kesäkioskia, meidän tiemme kaartaa vasemmalle.

Kumpuilevan maaston takana siintää kartanonkeltainen suuri kivirakennus. Entinen sairaala, nykyinen Saaristomeren tutkimuslaitos halutaan rauhoittaa vierailta, jotta tutkimustyö ei häiriinny liikaa. Rakennus kiinnostaa kuitenkin vierailijoita niin, että tutkimuslaitoksen on pakko välillä raottaa ovia.

Vuosittain keskus järjestää avoimien ovien päivän, ja tulijoita on niin paljon kun Östern pystyy saarelle kuljettamaan.

Kävijöitä kiinnostaa saarella tehtävä tutkimus, mutta vähintäänkin yhtä paljon myös saaren historia sairaiden saarena. Seilin luonto näytteli siinäkin ratkaisevaa osaa. Kun Tukholman ja Turun väliltä haettiin 1600-luvun alussa sopivaa saarta, jonne spitaaliset voitai-

siin lähettää, Seili osoittautui otollisimmaksi paitsi hyvien meriyhteyksien ja suojaisan sataman, myös hautausmaaksi soveltuvan maaperänsä vuoksi.

Kustaa II Aadolfin määräyksestä saarelle perustettiin vuonna 1619 spitaalisairaala. Sitä ennen kruunun talonpojat olivat viljelleet saarta 1500-luvulta lähtien. Turussa oli kuitenkin virinnyt halu saada spitaaliset kauemmas muusta väestöstä, ja samaan matkaan lähetettiin mielisairaita ja muita kroonikoita.

Tarinat kertovat saaresta, jonne lähdettiin arkkulaudat mukana. Paluuta ei ollut.

– Monille kävijöille on yllätys, että alkuvaiheessa sairaalassa hoitoa antoivat papit, eivät lääkärit. Hoitomuotoina olivat Jumalan sana ja viina, välillä oli tarjolla myös Kupittaan terveyslähteen vettä. Ensimmäinen lääkäri saareen saapui 1899, Seilin kirkon opas Milla Airosalmi kertoo.

Spitaalisten eristäminen näkyy yhä kirkossa. Kirkon etuosassa on paikat tavalliselle kansalle, hoitohenkilökunnalle ja puhtaille potilaille eli mielenvikaisille tai muutoin itsestään huolta pitämään kykenemättömille, kirkon takaosa on erotettu aidoin spitaalisille.

Keskellä on kuitenkin ovi, jonka kautta pappi saattoi tarjoilla ehtoollisen myös spitaalisille.

Kirkon pihamaalla on yllättävän paljon väkeä. Museoviraston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat päättäneet selvittää, mihin spitaaliset on haudattu. Apuna on paitsi nykytekniikka, myös parsonrussellinterrieri Hekla.

Heklan emäntä, arkeologi Sanna Saunaluoma kouluttaa tarkkakirsuisesta koirastaan arkeologikoiraa.

Aurora | 13

– Ei Hekla sitä haista, onko haudatulla ollut spitaali, mutta se haistaa, missä on luita.

Muualla arkeologiakoiria on jo käytössä, ja ne ovat onnistuneet löytämään yli 2000 vuotta vanhoja luita, Heklan kanssa penkillä lepotaukoa pitävät Kati Salo ja Petro Pesonen kertovat.

Ensimmäisellä Seilin-visiitillään Heklan onnistui merkitä kaksikin paikkaa, jossa luita on. Tieteellistä läpimurtoa ei vielä saatu, sillä sopivan paikan Hekla löysi hautausmaalta, hautakummun päältä.

– Läpimurtoa on kyllä tarkoitus edelleen etsiä. Pesosen johtama ryhmä on hakenut rahoitusta tutkimusten jatkamiseen ja ajatuksena on myös tehdä elokuvallinen dokumentti kaivuutyöstä, Hänninen kertoo.

Huippututkimusta vanhojen seinien suojissa Mikael Elfving johdattaa kohti vanhaa sairaalarakennusta. Hän esittelee päärakennuksen vieressä olevan vanhan rakennuksen ja kertoo, että varsinkin entisaikaan opiskelijat viihtyivät kellarin lepradiskossa. Muutamia vuosia sitten kurssilaisille rakennettiin omat majoitustilat, ja päärakennuksen seutu on hiljentynyt iltaisin.

Portista avautuu näkymä neliömäiselle sisäpihalle. Aikanaan tällä paikalla seisoivat puiset sairaalarakennukset, nyt paikalla on komea uusklassinen kivirakennuskokonaisuus.

Ensimmäiset osat valmistuivat 1801, viimei-

14 | Aurora

simmät, Turun kaupunginarkkitehdin, Pehr Johan Gylichin piirtämät osat 1851.

– Portti-rakennus on ensimmäinen kivinen sairaalarakennus. Nykyisestä päärakennuksesta ensimmäisenä rakennettiin keittiösiipi, sen jälkeen päärakennus, myöhemmin länsisiipi ja kulmaosat viimeisenä, Elfving kertoo.

Pitkiä käytäviä kulkiessaan voi aistia rakennuksen iän. Keskiosaan on jätetty yksi potilashuone entiseen asuunsa. Huone on pieni, mutta sinne on mahdutettu sänky ja pöytä. Ikkunasta näkyy maisema, sairaala-aikaan horisontissa saattoi siintää jopa meri. Nyt puut peittävät näkymän. Seinät on maalattu kahdella eri ruskean sävyllä suuriksi ruudukoiksi. Sellainen kuulemma rauhoittaa vaeltelevaa mieltä.

Parinkymmenen metrin päässä entisestä potilashuoneesta on luokkahuoneeksi muutettu tila, jonka seinät ovat yli 150-vuotiaat ja kalustus 1980-luvulta, mutta pöydillä seisoo jotain aivan uutta. Pitkä preparointimikroskooppien rivi tarjoaa tutkijoille harvinaislaatuisen mahdollisuuden tutkia näytteitä poikkeuksellisen tarkalla tekniikalla. Satsaus uusimpaan tekniikkaan on niin merkittävä, että sen tiedetään vetävän ulkomaalaisiakin tutkijoita töihin ja kursseille Seiliin.

– Olemme käynnistämässä preparointimikroskooppien hyödyntämiseen pohjaavaa koulutusvientiohjelmaa muun muassa eläinplanktonin tunnistamisen kouluttamiseksi, Hänninen kertoo.

Vuodesta 2012 lähtien Seilissä on kolmen viikon välein kerätty tarkkaan nimetyiltä linjoita puutiaisnäytteitä. Kuluneena kesänä näytteitä keräsi korkeakouluharjoittelija Markus Weckström.

Laure Zakrewski (vas.) ja Yvonnick Beaudeuin saapuivat kotiyliopistostaan Seiliin tutustumaan aivan uusiin eläimiin.

Silakoista he etsivät muun muassa tietoa maiti- ja mätipussien poikkevauuksista.

Seilin vuonna 1733 rakennetun ristikirkon sali jakautuu eri osiin, joista yksi varattiin spitaalisten käyttöön. Vain puhtaat saivat käyttää kellotapulille avautuvaa ovea.

Mikael Elfving esittelee ylpeänä mikroskooppeja. Alakautta tuleva ja tutkijan tarpeiden mukaan säädeltävä valon kulma antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet lajitunnistukseen. Opettajalle varattu laite on kytketty kannettavaan tietokoneeseen sekä projektoriin, jolloin kaikki voivat katsoa samasta kuvasta eläimen eri tuntomerkkejä.

– Onhan se aivan eri asia katsoa opiskelijoiden kanssa samaa kuvaa kuin se, että yksi katsoo ensin mikroskoopista ja sitten toinen.

Ja samalla toivotaan, että tutkittavat pysyvät aloillaan, Jari Hänninen sanoo.

Aarteena pitkäkestoiset tutkimukset Rakennuksen takimmaisessa siivessä ranskalaiset Yvonnick Beaudeuin ja Laure Zakrewski ovat aloittaneet työt jo aamukahdeksalta. Pöydällä lepää keko pakastettuja silakoita. Beaudeuin ottaa pehmein ottein yhden kämmenelleen, asettaa silakan mittauspedille, puristaa pyrstön suppuun ja ilmoittaa tarkan pituuden. Puntari kertoo painon.

Kun perustiedot ovat kunnossa, Beaudeuin leikkaa silakan vatsan auki ja tutkii mäti- tai maitipussin. Zakrewski kirjaa ylös, onko kaikki kunnossa vai näkyykö poikkeavuuksia. Lopuksi Beaudeuin napsaisee kidusten takaa pään lähes irti ja kaivaa pinseteillä esille silakan kuuloluun. Huuhtelu etanolissa ja purkkiin sujahtaa nuppineulanpäätä pienempi läpinäkyvä luu.

– Opiskelemme Bretagnen yliopistossa meribiologiaa ja halusimme harjoitteluun muualle kuin Ranskaan. Seilistä emme tien-

neet etukäteen mitään muuta kuin sen, että kyseessä on saari, kaksikko kertoo.

Silakkatutkimus on 1960-aloitetun eläinplanktontutkimuksen rinnalla seililäisen tutkimuksen selkäranka. Nyt jo eläköityneen, mutta yhä tutkimustyötä tekevän Marjut Rajasillan 1981 käynnistämä tutkimus sai alkunsa, kun yliopistoa pyydettiin selvittämään laivaliikenteen haittoja Airiston kaloille ja kalastukselle.

Silakkatutkimuksen taustalla oli autolauttaliikenteen voimakas kasvu, jonka seurauksista tuolloin kärsivät etenkin Airiston silakankalastajat. Tutkimuksessa todettiin laiva-aallokon muuttavan silakan kutupohjien ominaisuuksia ja tuhoavan kehittymässä olevaa mätiä, mikä heikentää kalakannan lisääntymisen edellytyksiä alueella. Tilannetta on pahentanut myös alueen satamien ruoppaustoiminta, jossa haitallisia yhdisteitä sisältävät ruoppausmassat läjitetään mereen Airistolle.

– Silakat tulevat usein lisääntymään sinne, missä ovat itse syntyneet. Nykyään kutupaikat ovat monin paikoin liettyneet. Samaan aikaan meressä on tapahtunut muitakin muutoksia, sillä esimerkiksi silakan pääravinnon, Pohjanmereltä kotoisin olevien suuurikokoisten, mereisten hankajalakaisten määrä Itämeressä laski neljänneksellä ja silakat joutuivat tyytymään pienikokoiseen vesikirppuun. Viidessätoista vuodessa silakan paino pieneni 40 prosentilla. Seuranta-aineistossamme myös koiraiden määrä on vähentynyt voimakkaammin kuin naaraiden määrä ja kalojen maiti- ja mätipusseissa on nähtävissä kehityshäiriöitä, Hänninen luettelee.

Syitä ja seurauksia etsiessään tutkijat päättivät katsoa myös Selkämeren silakan tilannetta. Yllätys oli suuri, kun Suomenlahdelta tuttua kääpiöitymistä ei Selkämerellä havaittu.

Kun mereiset hankajalkaiset vähenivät, silakka otti ravinnokseen suurikokoisen makeanveden Limnocalanus macrurus reliktihankajalkaisen, joka oli lisääntynyt seudulla meriveden makeutumisen myötä.

Tuo tutkimus on yksi seililäisten siteeratuimmista tutkimuksista.

– Meillä tehdään kansainvälisesti erittäin arvostettua tutkimusta, Hänninen sanoo.

Kahvipöytäkeskustelu käynnisti laajan puutiaistutkimuksen Lomaa Seiliin viettämään saapunut perhe kävelee hiekkatietä eteenpäin. Jokaisen korvilla on kuulokkeet. Tämän kesän uutuus, audiomatka Seiliin, on suosittu tapa tutustua saaren historiaan.

Jään vapautettua 10 000 vuotta sitten otteensa Itämeren seutuvilta, Seilistä, Själöstä, tuli hylkeenpyytäjien saari. Tai oikeastaan saarirykelmä, joka on maankohoaman myötä kasvanut yhteen. Vielä spitaalisairaalan aikaan vuonna 1733 rakennettu kirkko oli eri saarella kuin sairaala, mutta nykyisin matka taittuu kuivin jaloin. Lampaat ovat valloittaneet saaren korkeimman paikan, huippu kohoaa 40 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Saaren halki ja poikki kävelee yhden päivän aikana moneen kertaa: pituutta saarella on 2,5 kilometriä, leveyttä puolitoista. Ihmisiä on harvakseltaan, varsinkin talviaikaan, mutta eläimiä sitäkin vilkkaammin: peuroja ja Aurora | 15

Valtio luovutti Seilin sairaalarakennukset Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen käyttöön vuonna 1964.

Viime vuoden joulukuussa vuokralaisesta tuli omistaja, kun yliopisto osti rakennukset ja niitä ympäröivät tonttimaat omistukseensa.

kauriita näkee taatusti, jos vain malttaa odottaa hämärän tuloa. Hirvieläinten kantoja rajoitetaan saarella syksyisin metsästäen eläimiä jousella.

Ja puutiaisia, niitä ei voi välttää puhuttaessa Seilistä. Kaikkien huulille puutiaiset nousivat kolmisen vuotta sitten, eikä sen jälkeen ole eletty kesäviikkoa ilman, että olisi ihmetelty borrelioosia ja Lymen tautia levittävien puutiaisten määrän rajua kasvua. Seilissä ajatukseen havahduttiin ensimmäisen kerran jo 1990-luvulla. Tutkimusjohtaja Vuorisen tytär oli sairastunut tuolloin vielä kovin mystiseen tautiin, borrelioosiin. Syttyi ajatus selvittää, miten laajalti puutiaisia saaristossa on. Näytteitä kerättiinkin saariston eri osista, mutta siihen se jäi. Aika ei ollut vielä kypsä.

Uudestaan ajatus syttyi 2012, puolivahingossa. Turun yliopiston eläinmuseon hoitaja Ilari Sääksjärvi ja biologian lehtori Kai Ruohomäki olivat pitämässä Seilissä selkärangattomien kenttäkurssia. Kahvikupin ääressä puhe kääntyi niin Hännisen kuin Vuorisenkin kanssa puutiaisiin ja virisi idea selvittää, onko tilanne muuttunut sitten 1990-luvun.

Näytteitä kerättiin saariston eri osista, ja tulos sai kokeneetkin tutkijat hämmästymään.

– Puutiaisten määrä oli kasvanut 50-kertaiseksi, Hänninen sanoo.

Samaan aikaan julkisuudessa keskusteltiin yhä vilkkaammin siitä, millaisia sairauksia puutiaiset levittävät. Rahoittajatkin kiinnostuivat. Saaristomeren tutkimuslaitos sai lääkintöneuvos Sakari Alhopurolta lahjoituksen, jonka turvin voitiin käynnistää laajempi kartoitus ja yleisökysely. Kyselyä seurasi pyyntö, että ihmiset lähettäisivät puutiaisnäytteitä. Ja sen 16 | Aurora

yleisö todella teki. Yhden kesän saldona yliopiston pakastimeen kertyi yli 20 000 puutiaisen pankki.

– Punkkiprojekti on eräs merkittävimmistä Turun yliopiston yksittäisistä hankkeista, joka yhdistää useita laitoksia eri tiedekunnissa.

Mukana ovat Seilin sekä biologian laitokselta eläinmuseon ja ekologian osaston sekä genetiikan lisäksi lääketieteellisestä tiedekunnasta mikrobiologian ja immunologian tutkijat.

Hanke tuottaa väitöskirjoja molempiin tiedekuntiin, Hänninen kertoo.

Miljoonarahoitus pitää puutiaistutkimuksen vireänä Korkeakouluharjoittelija Markus Weckström hakee suuresta jääkaapista puutiaisten kartoitukseen luodun vetoliinan. Se on kuin seipääseen kiinnitetty valkoinen lakana. Weckström astuu tarkkaan määritellyn vetolinjan alkuun, laskee liinan maahan ja lähtee määrätietoisin askelin kävelemään eteenpäin.

Linjan päätyttyä Weckström ryhtyy tutkimaan lakanaa. Alkukesän kuivuus on saanut puutiaiset painumaan syvälle ruohikkoon, ja saaliina on vain yksi puutiainen. Kosteampana kesänä samainen veto olisi tuottanut vähintäänkin kahden käden sormet vaativan määrän puutiaisia.

– Saarella on useampia eri linjoja, ja vedän liinaa kolmen viikon välein. Näin on tehty vuodesta 2012 lähtien, Weckström kertoo.

Puutiaistutkimus on muutamassa vuodessa katkonut siivet monelta myytiltä. Puutiaiset eivät elä vain lepikoissa, itse asiassa mustikkavarpumetsät ovat lepikkojakin otollisempia

paikkoja saada puutiainen matkaan. Suomessa ei ole vain se tavallinen puutiainen vaan meillä on myös siperianpuutiainen eli taigapunkki. Molemmat levittävät borrelioosia ja aivokuumetta, myös idästä taigapunkin mukanaan tuomaa voimakkaampaa muotoa. Eivätkä puutiaiset elä vain rannikolla, vaan niitä löytyy runsaana aina Perämeren pohjukkaan asti.

Kesä 2016 toi tutkijoille joululahjan ajoissa. Jane ja Aatos Erkon Säätiö lahjoitti yli miljoona euroa puutiaistutkimukseen. Rahoitus takaa sekä lisämateriaalin hankkimisen että sen, että pakastimeen säilötyistä puutiaisista voidaan analysoida lisää.

Puutiaiskartoitus on yksi Weckströmin työtehtävistä, suurimman ajan nappaa digitaalisen, juuri Itämeren oloihin suunnitellun lajikirjaston luominen. Hän kehittää tietokoneohjelmaa, joka kykenee määrittelemään eläinplanktonin lajilleen mikroskopoidut yksilöt.

– Ideana on luoda eräänlainen kirjasto, jota hyödyntäen ohjelma pystyy tunnistamaan näytteestä lajin. Kun olemme saaneet kirjaston valmiiksi, meidän tarvitsee jatkossa vain asettaa näyte levylle ja skannata se, ja kone vertaa sen jälkeen eri parametreja ja tunnistaa eläinplanktonlajin, Weckström kertoo. Muutos on suuri, kun tähän saakka jokainen laji on pitänyt ihmissilmin tunnistaa.

Ilmassa näkyy merkkejä paremmasta Jari Hänninen on mukana työryhmässä, joka miettii, mitä kaikkea Seilissä tulevaisuudessa tehdään. Luonnontieteilijät ovat jo useam-

AIKASARJATUTKIMUS PALJASTAA MUUTOKSEN LUONNOSSA Aiemmin myös spitaalisten hoitopaikkana toiminut Seilin hospitaali muutettiin 1841 ainoastaan mielisairaiden turvalaitokseksi.

Vuoden 1959 jälkeen sairaalaan ei enää otettu uusia potilaita, ja lopulta sairaala suljettiin 1962.

man vuoden ajan kutsuneet muita tieteenaloja töihin saarelle, ja vieraskirja paljastaa, että kutsu on kuultu. Siellä on sulassa sovussa valtio-opin seminaari, humanistien leiri ja taiteen tutkimuksen vierailijoita. Mahtuu joukkoon haitarileiri ja taidekurssikin.

Hänninen on avoin uusille ideoille. Hän itse tuli ensi kertaa saarelle 1988 valtionhallinnon harjoittelijaksi ja sille tielleen jäi. Silakkaprojekti vei miehen mennessään. Samalla hän ymmärtää, että lisätulot varmistavat Saaristomeren tutkimuskeskuksen toiminnan säilymisen saarella. Sen eteen on tehty töitä jo vuosia. Seililäiset muun muassa ottavat eri valtionviranomaisten laskuun näytteitä tilauksien mukaan. Toukokuisin kalastetaan viisi kiloa haukea Säteilyturvakeskuksen tutkittavaksi, kesän ajan mitataan vedenlaatua Ely-keskukselle.

Syksyn tullen Östern siirtyy muualle, ja napanuorana mantereelle jatkaa pienempi yhteysalus Falkö. Saarella elämä hiljenee turistien ja valtaosan tutkijoista siirtyessä mantereelle. Muutamat jäävät pitämään taloja ja laitteita kunnossa, valmistautumaan seuraavaan kesään.

– Olemme iloisia siitä, että Turun yliopiston strategiassa on nostettu vahvasti esille mereen ja merenkulkuun liittyvä tutkimus, Hänninen sanoo.

Ja on tutkijoilla hyviäkin uutisia kerrottavanaan. Kakolan ja Pietarin jätevedenpuhdistamojen toiminta on leikannut silminnähden Saaristomeren ravinnekuormaa. Merikotkat ovat suojelutoimien myötä palanneet liitelemään Saaristomeren ylle.

Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja ILPPO VUORINEN vannoo aikasarjojen nimiin. Aloittaessaan 1993 Seilin johtajana hän peri edeltäjiltään maailman mittakaavassa ainutlaatuiset meriveden tilasta sekä silakoista kertovat aikasarjat. Eläkkeelle jäädessään hän jättää perinnökseen hyvin alkaneen puutiaisaikasarjan.

Seilin

grand old mania Ilppo Vuorista ei ole vaikea houkutella palaamaan ajatuksissa vuosikymmenten taa. Hän muistaa, miten 10.6.1975 ensimmäisen kerran astui Seilin saarelle. Takana oli yöpakkanen, omenapuun kukat olivat paleltuneet. Opiskelija Vuorisella oli edessään kalabiologian kurssi. Ja siihen koukkuun hän tarttui. Kreikan kielen opiskelijana Turun yliopistossa aloittaneesta ja sieltä biologiaan vaihtaneesta Vuorisesta tuli meribiologi. Gradu syntyi Reposaaren edustan eläinplanktoneista – taustalla häämötti Kemiran teollisuuslaitoksen musta varjo.

Samaan aikaan, kun Vuorinen aloitti biologian opintonsa, Suomessa alkoi viritä keskustelu ympäristön tilasta. Vauhdittajana toimi Pekka Nuortevan teos Elohopea Suomen luonnossa ja hallintokoneistossa .

– Siihen aikaan ekologian laitos oli vahvasti kehittymässä ja matkalla huippuyksiköksi. Yhtenä tekijänä oli kansainvälinen biologinen vuosi, joka tuotti merkittävää toimintaa muun muassa yliopistojen kenttäasemilla. Tuolloin alkoi myös kevolainen ympäristöntutkimus, Vuorinen toteaa.

Opiskeluvuosiensa jälkeen Vuorinen etsi paikkaansa myös Turun ulkopuolelta. Viisi vuotta vierähti tutkijana merentutkimuslaitoksella, muutama lisävuosi Jyväskylän yliopiston sisävesitutkijana. Merentutkimuslaitos vei miehen muun muassa Antarktikselle, jokaisen biologin ja pikkupojan unelmamatkalle. Kuopiossa tehtävän-

kuvaan kuului keskiafrikkalaisen Tanganjikajärven kalataloudellinen tutkimus.

– Olin mukana tutkimusalus Arandalla, kun kesällä 1985 tutkijat tekivät ensimmäiset havainnot sinilevästä Pohjanlahdella, Vuorinen muistelee.

Kun Seiliin 1992 haettiin johtajaa, Turku veti kasvattinsa takaisin Lounais-Suomeen.

– Oli aika muuttaa ajattelua oman tutkimuksen edistämisestä laitoksen toiminnan edistämiseen. Samaan aikaan nousi uusia aiheita: ilmastonmuutos ja borrelioosi. Muistan sen vähättelevän sävyn, jolla tiedemaailman suhtautui ilmastonmuutokseen, Vuorinen sanoo.

Seililäisten ymmärrystä avasivat omat havainnot ja aikasarjat. Merestä katosivat tietyt lajit: kampelat, hietakatkaravut, pikkumaneetit. Selittäjää etsittiin 1960-luvulla aloitetuista aikasarjoista, apuna olivat uudet tietokoneet ja tilastotiede.

– Aikasarjat ovat ainoa keino, jolla päästään kiinni vaikeisiin kysymyksiin. Luonnossa esiintyy aina vaihtelua, ja meidän pitää tietää, milloin kyse on tavallisesta vuotuisesta vaihtelusta, milloin on tapahtumassa suurempi muutos, Vuorinen sanoo.

Vuorisen kaudella käynnistettiin uusi aikasarja, nyt puutiaisista. Aivan työuran loppumetreillä Vuorinen sai muiden biologien sekä lääketieteen tutkijoiden kanssa vastaanottaa uransa suurimman rahoituksen, yli miljoona euroa puutiaistutkimukseen.​ Aurora | 17

USA:N VAALEJA LEIMAA POPULISMIN UUSI NOUSU 18 | Aurora

teksti liisa reunanen

| kuvat hanna oksanen

Käynnissä olevia Yhdysvaltain presidentinvaaleja on tutkijoiden mukaan yllätyksellisyydessään mahdotonta verrata mihinkään aikaisempiin vaaleihin. Kansakunnan muutoksen jano on sysännyt käyntiin populismin uuden aallon.

K

esäkuussa 2015 Yhdysvaltain ehkä tunnetuin liikemies, demokraatteja aiemmin tukenut kiinteistömoguli ja omasta televisio-ohjelmastaankin tunnettu miljardööri Donald Trump ilmoitti asettuvansa ehdolle lähestyviin presidentinvaaleihin republikaanipuolueen riveistä.

Jo esivaaleja edeltävät mielipidemittaukset antoivat viitteitä Trumpin tulevasta suosiosta. Silti harva edes puolueen sisällä otti Trumpin ehdokkuutta vakavissaan. Muutamaa kuukautta myöhemmin alkoi ennennäkemättömän värikäs esivaalitaisto, jossa Trump haali äänivyöryjä osavaltio toisensa jälkeen, mutta kohtasi samaan aikaan voimakasta vastustusta omankin puolueen keskuudessa. Heinäkuussa 2016 republikaanipuolue valitsi esivaalit voittaneen Trumpin puolueen presidenttiehdokkaaksi.

– Nämä vaalit ovat todellakin olleet yllätyksiä täynnä. Erikoisen kuluvasta vaalivuodesta tekee nyt nähty uusi populismin nousu, joka on tapahtunut samanaikaisesti sekä demokraateilla että republikaaneilla, arvioi Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen.

Heiskasen mukaan kukaan ei aluksi odottanut puolueiden ulkopuolelta nousseiden populismikandidaattien Donald Trumpin tai Bernie Sandersin pärjäävän. Kuitenkin molemmat saivat aikaan suoranaisen kansanliikkeen ja onnistuivat aktivoimaan sitoutumattomien ja nukkuvien joukkoja saaden esivaaleissa taakseen ennätysmäärän ääniä.

– Muutoksen viesti näiden vaalien aikana on ollut jopa voimakkaampaa kuin presidentinvirasta nyt väistyvän Barack Obaman Hope-kampanjan aikana. Sanders itse kutsui kampanjansa aikana synty-

nyttä progressiivista ruohonjuuritason aktivismia jopa poliittiseksi vallankumoukseksi, Heiskanen korostaa.

Sandersin luopuminen ehdokkuudestaan kesken esivaalien oli katkera pettymys monille demokraateille. Nyt vaalien loppusuoralla vastakkain ovat protestiehdokas Donald Trump sekä puoluekoneiston ja vallitsevan poliittisen eliitin kandidaatti Hillary Clinton.

– Suuri osa äänestäjistä joutuu nyt tekemään valintansa sen perusteella kumpaa ehdokkaista pitää pienempänä pahana. Clintonin taakkana ovat muun muassa yhdysvaltalaisten tyytymättömyys vapaakauppasopimus NAFTA:n aiheuttamiin talousongelmiin sekä taannoinen sähköpostiskandaali. Häntä pidetään Wall Streetin suuren rahan myötäilijänä ja ulkopolitiikassaan liipaisinherkkänä. Clintonin negatiivinen julkisuuskuva on mielipidemittauksissa lähes yhtä korkea kuin republikaanivastustajansa, pohtii Heiskanen.

Hänen mielestään kiinnostavaa on nyt seurata, kuinka moni jättää sopivan ehdokkaan puuttuessa lähtemättä ääniuurnille kokonaan, tai toisaalta kuinka moni nukkuva äänestäjä aktivoituu estääkseen vastustamansa ehdokkaan valinnan.

– Nukkuvat äänestäjät saattavat ratkaista nämä vaalit, arvelee Heiskanen.

Edistystä seuraa taantumus Barack Obaman ensimmäinen vaalikampanja lupasi kansakunnalle toivoa valoisammasta huomisesta, mutta presidentin lupaama tie muutokseen osoittautui nopeasti kivikkoiseksi. Obama on onnistunut virkakautensa aikana viemään läpi joitakin edistyksellisiä uudistuksia, mutta varsinkin talouskriisiä seuranneet suurtyöttömyys ja asuntomarkkinoiden romahdus ovat jättäneet varjonsa väistyvän presidentinkauden ylle.

Heiskasen mukaan nyt nähty Trumpin odottamaton suosio kertoo siitä, kuinka paljon Yhdysvalloissa on kytenyt pinnanalaisia jännitteitä kuluneiden vuosien aikana.

– Koko Trumpin kampanjan vetovoima on ollut siinä, että globalisaation nurjat puolet ahdistavat ihmisiä. Monet ovat tympääntyneitä Washington DC:n valtaeliittiin ja koko poliittiseen systeemiin. Nyt Aurora | 19

””

Koko Trumpin kampanjan vetovoima on ollut siinä, että globalisaation nurjat puolet ahdistavat ihmisiä. Monet ovat Trump käyttää tympääntyneitä Washington DC:n tuomiopäivän retoriikkaa, valtaeliittiin ja koko poliittiseen systeemiin." marssittaa kansalaisten silmille joukon uhkakuvia, ja esiintyy kuin hän yksin pystyisi pelastamaan tuholta, johon nyt on ajauduttu."

20 | Aurora

John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen

he kokevat, että politiikan ulkopuolelta presidenttikilvan keskiöön on noussut ehdokas, joka puhuu heidän kieltään, vetää mutkat suoraksi ja pukee kaiken ahdistuksen sanoiksi, Heiskanen sanoo.

– Ironia on tietysti siinä, että protestiääniä haaliva miljardööri ei mitenkään edusta suurinta osaa kannattajistaan, joista monet ovat keskilännessä asuvia työttömiä. Mutta kun ihmiset ovat ahdistuneita ja vihaisia, niin pelkoretoriikka ja syntipukkien osoittelu toimii, Heiskanen pohtii.

Vastaavaa poliittisen ilmapiirin ja yhteiskunnallisten arvojen koventumista on ollut jo pitkään havaittavissa eri puolilla Eurooppaa ja muutakin maailmaa.

– Populistipuolueiden ja -ehdokkaiden näkyvä nousu eri maissa on nyt lopulta Euroopassa johtanut esimerkiksi Brexitiin. Nämä eri puolilla pinnalla olevat ilmiöt eivät ole toisistaan irrallisia, vaan kytkökset voi nyt nähdä selkeänä, toteaa Heiskanen.

Nykyisessä ilmapiirissä harvinaiselta näyttävä poikkeus on Kanada. Kanadassa viime vuoden parlamenttivaaleissa yhdeksän vuotta vallassa olleet konservatiivit saivat murskatappion, samalla kun liberaalipuolueen keulakuva Justin Trudeau sai edistyksellisellä kampanjallaan aikaan ennennäkemättömän kansansuosion, suoranaisen Trudeau-manian, sekä sitä seuranneen äänivyöryn.

– Suuret yhteiskunnalliset ja globaalit kysymykset ovat Kanadassa samoja kuin muuallakin, mutta niihin haetaan nyt erilaisia vastauksia, koska Kanadalla on takanaan yhdeksän vuotta konservatiivien niukkuuden politiikkaa ja pelonlietsontaa. Kanada ja Yhdysvallat kulkevat poliittiselta ilmapiiriltään päinvastaisiin suuntiin, koska ne tulevat eri

suunnista. Pidemmässä historiallisessa perspektiivissä yhteiskunnalliset liikkeet seuraavat aina toisiaan kuin heiluri, toteaa Kanadan politiikkaa seuraava tutkija Samira Saramo John Morton -keskuksesta.

Samoilla linjoilla on Heiskanen.

– Historiallisesti nyt nähtävä poliittisen ilmapiirin koventuminen ei ole uutta, vaan Yhdysvalloissakin samassa tilanteessa on oltu monta kertaa aikaisemminkin. Progressiivista liikettä seuraa usein taantumuksellinen liike.

Vaaliretoriikkaa viime vuosisadalta Heiskasen mukaan nyt käynnissä olevassa vaalikuohussa on pohjimmiltaan kyseessä kansakunnan itseymmärtämisen kriisi. Yhteiskunnallisten liikkeiden murroksessa ihmiset etsivät vastausta kysymykseen keitä me olemme.

Sekä republikaanien että demokraattien kannattajat janoavat nyt muutosta, ja tähän janoon Clintonin ja Trumpin on onnistuttava vastaamaan. Ehdokkaat pyrkivät kilpaa tarjoamaan kansakunnalle vetoavia ja tunnepitoisia mielikuvia sen tulevaisuuden suunnasta.

– Clintonin kampanja pyrkii pehmentämään hänen negatiivista julkisuuskuvaansa nostamalla kampanjan ytimeen Clintonin oman perheen, lapset, lapsenlapset sekä valoisamman tulevaisuuden, jonka Clinton lupaa heille jättää. Historiallisesti tämä on todella kiinnostavaa, sillä samanlaisella retoriikalla on käyty vaaleja jo satoja vuosia, Heiskanen huomauttaa.

Siinä missä Clinton luottaa toiveikkuuteen, on Trump valjastanut kampanjansa vetovoimiksi vihan ja pelon. Vaaleissa nähty kielen-

käyttö sekä retoriikka ovat karkeaa ja kovaa, paikoin avoimen rasistista ja solvaavaa. Trumpin ehdokkuuden myötä viimeisetkin rippeet kulttuurissa vuosikymmeniä vallinneesta poliittisen korrektiuden normista näyttävät purkautuneen. Tutkijat käyttävät ilmiöstä käsitettä loukkaavuuden politiikka, insult politics.

– Trump käyttää tuomiopäivän retoriikkaa, marssittaa kansalaisten silmille joukon uhkakuvia, ja esiintyy kuin hän yksin pystyisi pelastamaan tuhon, johon nyt on ajauduttu, kuvaa Heiskanen.

Ratkaisuksi Trump on luvannut esimerkiksi karkottaa laittomat siirtolaiset, rakennuttaa Meksikon maksaman muurin maiden rajalle sekä suojella Yhdysvaltain taloutta purkamalla kansainvälistä vapaata kauppaa.

Clintonin tavoin Trumpinkin vaaliretoriikka kumpuaa vuosisatojen takaa.

– Pyrkiessään rajoittamaan tiettyjen etnisten tai uskonnollisten ryhmien pääsyä Yhdysvaltain kansalaiseksi Trump edustaa aatteellisesti 1800-luvun puolivälissä syntynyttä nativistista ajattelua. Sama isolationistinen ajattelu heijastuu myös hänen kauppapolitiikkaansa. Jopa hänen iskulauseensa America first on peruja viime vuosisadan alkupuolelta, Heiskanen sanoo.

Julkisuuskulttuuri astui politiikan näyttämölle Kannattajien keskuudessa ja mediassa Trumpin vihainen maailma resonoi. Heiskasen mukaan Trumpin jokainen lausunto on saanut ilmaista näkyvyyttä, josta kilpailijaehdokkaat ovat voineet vain haaveilla. Media on rakentanut Trumpista ilmiön, ja tällä näkyvyydellä on merkitystä. Toisaalta Heiskanen korostaa, Aurora | 21

John Morton -keskuksen tutkija Samira Saramo

”

Clintonin negatiivinen julkisuuskuva on mielipidemittauksissa lähes yhtä korkea kuin republikaanivastustajansa"

että osa tästä ilmiöstä pohjautuu Trumpin näkyvään persoonaan jo aikaa ennen politiikkaa.

– Mikä merkitys on sillä, että hän on ollut television vakiokasvo ja istunut ihmisten olohuoneissa joka viikko vuodesta toiseen? Ihmiset kokevat että hänet me ainakin tunnemme, kun taas Clintonin julkisuuskuvaa pidetään kylmänä, etäisenä ja epäluotettavana, toteaa Heiskanen.

Heiskasen ja Saramon mukaan julkisuuskulttuuri onkin astunut politiikan näyttämölle yhä merkityksellisemmässä roolissa.

– Poliittisesti sekä imagoltaan Justin Trudeau ja Donald Trump edustavat vastakkaisia ääripäitä, mutta heitä yhdistävät taitava julkisuuskulttuurin hyödyntäminen ja kohdeyleisöön vetoava onnistunut populistinen retoriikka. Molemmat osaavat sanoa niitä asioita, joita ihmiset ovat kaivanneet vaikeiden vuosien aikana. Molemmat tietävät millä saa ääniä, Saramo sanoo.

Tutkija kuitenkin huomauttaa, ettei kyse ole pelkästä retoriikasta, vaan henkilön ympärille luodusta kokonaisvaltaisesta imagosta, suorastaan henkilökultista.

– Etenkin Trudeaulle ominaista on osoittaa valtaansa koko kehollaan sekä hyödyntää charmiaan ja atleettisuuttaan oman johtajanimagonsa rakentamisessa. Trudeaun suosioluvut ovatkin huipussaan, mutta toisaalta hänen pääministerikautensa on vasta alussa, ja vahvakin imago voi olla haavoittuvainen, sanoo Saramo.

22 | Aurora

Kuherruskuukausien jälkeen Trudeau onkin jo joutunut kohtaamaan kritiikkiä esimerkiksi uusiin öljyputkihankkeisiin liittyvissä kysymyksissä sekä rikottuaan alkuperäiskansoille tekemiänsä lupauksia. Pääministerin huolellisesti kiillotettuun pintaan on alkanut ilmestyä tahroja.

John Morton -keskuksen tutkijat laativat parhaillaan kansainvälisen tutkijatiimin kanssa artikkelikokoelmaa käynnissä olevien vaalien teemoista. Teoksen on määrä ilmestyä vuoden 2017 alussa pian Yhdysvaltain seuraavan presidentin virkaanastujaisten jälkeen. Marraskuun 11. päivä vaalien lopputulosta pohditaan myös John Morton -keskuksen julkisessa symposiumissa "The Results Are in: Post-Election Analysis", jossa keynote-puheenvuorot pitävät Jörn Donner ja Nicholas Kralev.

Kolumni

Minne menet Britannia?

Juhannuksena britit äänestivät EU-eron puolesta. Yli neljä vuosikymmentä kestänyt jäsenyys tulee todennäköisesti päätökseensä lähivuosien aikana.

nissa muissakin EU-maissa, joissa työttömyys, tuloerot ja tulevaisuudennäkymien epävarmuus näyttäytyvät myös EU-vastaisuutena.

Britannian EU-tie on ollut kivikkoinen. Maa pyrki jäseneksi kahdesti jo 1960-luvulla, mutta molemmilla kerroilla pyrkimykset kariutuivat Ranskan vastustukseen.

Jäsenyys koitti vuonna 1973.

Kampanjointi oli erittäin raastavaa, jopa Britannian kontekstissa, jonka keskustelukulttuuriin kuuluu oman mielipiteen herkeämätön puolustaminen ja vastustajan argumentin yksityiskohtainen purkaminen. Parlamenttikeskustelut ovat mainio ikkuna brittiläisen keskustelukulttuurin eri puoliin.

1980- ja 1990-luvuilla integraatioskeptisyys ja Eurooppa-vastaisuus alkoivat saada yhä enemmän näkyvyyttä julkisuudessa, erityisesti pääministeri Margaret Thatcherin toimesta ja Rupert Murdochin omistamien sanomalehtien palstoilla. Kritiikki kohdistui Britannian jäsenmaksun suuruuteen ja syventymässä olleeseen poliittiseen yhdentymiseen. EU:n arvostelu sai usein ikäviä nationalistisia sävyjä.

Kuinka varmistaa pääsy EU:n sisämarkkinoille ja samalla rajoittaa EU:n sisältä tulevien muuttajien pääsyä Britanniaan? Tämä on keskeisin kysymys, josta Britannia ja EU alkavat neuvottelemaan kesälomien jälkeen.

Asia on hankala, koska tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vapaa liikkuminen on EU:n sisämarkkinoiden keskeinen tukipilari.

Vaikka Britannia on jo vuosikymmenien ajan vastustanut integraation syventämistä, Leave-kampanjan voitto kansanäänestyksessä tuli silti monelle yllätyksenä.

Pääministeri Theresa Maylla on valtavasti työtä Britannian sisäisten ristiriitojen paikkaamisessa sekä uudenlaisen suhteen luomisessa EU:n suuntaan.

Brexit toteutuu todennäköisesti, vaikka monet vaativatkin uutta kansanäänestystä tai aikaistettuja parlamenttivaaleja, joiden kautta saataisiin uusi mahdollisuus vaikuttaa Britannian tulevaisuuteen.

EU-kansanäänestys toi esiin katkeruutta brittiläisen yhteiskunnan sisällä, joka on kytenyt pinnan alla jo pitkään. Iäkkäämmät suhtautuivat EU:hun kielteisemmin kuin nuoret ja maaseudulla sekä pienissä kaupungeissa EU:ta karsastetaan enemmän kuin suurissa kaupungeissa. Vähemmän koulutettujen keskuudessa EU-kriittisyys on laajempaa kuin korkeasti koulutetuilla.

Ennen kansanäänestystä asiantuntijat varoittelivat Brexitin monista negatiivisista vaikutuksista. Britannian ja EU:n päättäjien on syytä toimia niin, että vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Jakolinjat eivät liity pelkästään EU-näkemyksiin, vaan ne ilmentävät laajempaa yhteiskunnallisen epätasa-arvon tunnetta. Mitä EU on tehnyt minun hyväkseni?

EU on samaa porukkaa, kuin Westminsterin poliittinen valtaeliitti, ajattelivat monet.

Ihmiset voivat huonosti ja mielipaha kanavoitui EU-vastaisuutena. Samantapaisia tuntemuksia on mo-

Mika Suonpää yliopistonlehtori, poliittinen historia

oksanen

Niin Leave kuin Remain kärjistivät viestiään tarkoitushakuisesti. Leave-kampanjan mukaan ääni eron puolesta oli kunnollisen ihmisen ääni poliittista eliittiä vastaan, kuten UKIP:in johtohahmo Nigel Farage voittopuheessaan sanoi. Remain-kampanja puolestaan väitti, että ääni EU-eron puolesta on samalla ääni irvokkaalle nationalismille.

kuva: ha nna

1960- ja 1970-luvuilla valtaosa briteistä ja erityisesti brittilehdistö suhtautuivat Euroopan integraatioon myönteisesti. Integraatiolla ei tosin ollut kovin suurta julkista näkyvyyttä aikana, jolloin imperiumi oli hajoamassa dekolonisaation tuloksena ja jo 1800-luvun lopulta lähtien käynnissä ollut taloudellisen ja poliittisen vaikutusvallan heikkeneminen globaalisti tuli yhä selvemmin esiin.

Aurora | 23

KEIJO KOSKINEN

TERHI POHJANHEIMO MARI NORRDAL

teksti taru suhonen

| kuva hanna oksanen

INTOA, VAUHTIA JA UUSIA AVAUKSIA 24 | Aurora

Vuosi yrittäjyysyliopistona

PEKKA STENHOLM

KALLE KONTTINEN OUTI VEIVO

TURUN YLIOPISTON ENSIMMÄISEN INTOA!-YRITTÄJYYSTEKOKILPAILUN TOP5-EHDOKKAAT TARJOAVAT MONIPUOLISEN NÄKYMÄN SIIHEN, MITÄ YRITTÄJYYSYLIOPISTOSSA TAPAHTUU.

Y

LEENA SALMI

TOMMI PULKKINEN

rittäjyys tarkoittaa yliopistossa monia asioita.

Se tarkoittaa innovaatioita ja tutkimuksen kaupallistamista, yliopistolähtöisiä yrityksiä sekä tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.

Yhtä paljon se tarkoittaa yrittäjyyskoulutusta ja yrittäjämäisen asenteen juurruttamista sekä yrittäjyyden tutkimusta.

Turun yliopiston ensimmäiseen vuoteen yrittäjyysyliopistona on mahtunut paljon uutta. Yliopistoon on muun muassa perustettu yrittäjyyskilta, käynnistetty Intoa! Lean Business -yritysyhteistyöohjelma sekä kehitetty yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toiminnan henkilöstökoulutus, joka tukee opetushenkilökuntaa sulautetun yrittäjyysopetuksen suunnittelussa. ‒ Yrittäjyyden polku tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia riippuen siitä, minkälaisista yrittäjyyteen liittyvistä asioista ihminen on kiinnostunut. Tarjoamme mahdollisuuksia ja tukea aihepiiriin tutustumiseen ja kouluttautumiseen, verkostoitumiseen sekä uusien innovaatioiden ja yritysideoiden kehittämiseen, lanseeraamiseen ja kasvattamiseen, kertoo yrittäjyysasiamies Mikko Pohjola.

Ensimmäistä kertaa lukuvuonna 2015‒2016 järjestetyssä Intoa!-yrittäjyystekokilpailussa haettiin parhaita käytäntöjä kaikista Turun yliopiston tiedekunnista. Voittaja palkittiin 30 000 euron palkinnolla, yhteistyökumppanina toimi TOP-Säätiö. ‒ Kilpailuun osallistui kymmeniä erilaisia tiimejä, jotka toteuttavat yrittäjyyttä käytännössä yrittäjyyskoulutuksessa, yritysyhteistyössä tai tutkimuksessa. Kisan viisi parasta ehdotusta toimivat hyvänä esimerkkien kattauksena siitä, mitä yrittäjyysyliopisto käytännössä tarkoittaa ‒ mistä puhumme, kun puhumme yrittäjyysyliopistosta, yrittäjyysasiamies Kirsi Peura kertoo.

Aurora | 25

TUTKIMUKSESTA KILPAILUETUA LIIKETOIMINTAAN

J

otta tuotteet erottuvat kaupan hyllyssä kilpailijoista, on niiden puhuteltava useita aisteja. Aistila on Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen yksikkö, joka auttaa yrityksiä optimoimaan tuotteiden aistittavia ominaisuuksia ja lisäämään tuotekehityksen osumatarkkuutta. ‒ Tiedämme, että valitettavasti keskimäärin vain yksi kymmenestä uudesta elintarviketuotteesta on markkinoilla yli vuoden. Onnistunut kuluttajakokemus ja tyytyväiset asiakkaat ratkaisevat sen, miten hyvin uusi tuote menestyy markkinoilla. Aistilan tavoitteena on olla yritysten tukena rakentamassa menestystuotteita, kertoo Aistilan laboratoriopäällikkö Terhi Pohjanheimo.

Tänä vuonna perustettu Aistila kaupallistaa yliopiston osaamista asiantuntijapalveluiksi. Palvelukokonaisuuksia on kaksi, Aistilassa koulutetaan yritysten tuotekehityksen parissa työskenteleviä sekä testataan tuotteita ja pakkauksia. Suomen ainoassa moniaistilaboratoriossa voidaan mitata, miten hajut, äänet, valaistus ja kuvat vaikuttavat tuotteen valintaan ja kuluttajakokemukseen.

Yrityksille tarjottavat palvelut perustuvat akatemiatutkija Mari Sandellin Aistit ja ruoka -ryhmän pitkäaikaiseen tutkimukseen Turun yliopistossa. Ryhmä tutkii aistimisen yksilöllisiä eroja. ‒ Palvelemme yrityksiä alueella ja koko Suomessa, ja asiakaskentän laajeneminen Itämeren alueelle lähitulevaisuudessa on hyvinkin realistista. Asiakkuuksien taustalla on Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tiivis yritysyhteistyö: tutkimuksen lisäksi olemme aina pyrkineet auttamaan yrityksiä tuotekehitysprosessin eri vaiheissa. Uudet menetelmät löytävät hyödyntäjät, ja tutkijamme pääsevät lähelle yrityselämän haasteita, kertoo Aistilan vetäjä Mari Norrdal.

YLEISÖ MUKANA TEKEMÄSSÄ TUTKIMUSTA

R

avattulan Ristimäki on Suomen vanhin tunnettu kirkonpaikka, joka sijaitsee Kaarinassa lähellä Turun rajaa Aurajokilaaksossa. Paikalta löytynyt kirkon jäännös ajoit26 | Aurora

tuu 1100- ja 1200-lukujen taitteeseen. Kirkon jäännökset löytyivät vuonna 2013, kaivauksia paikalla on tehty vuodesta 2010. ‒ Tutkimuksellisesti löytö oli suorastaan sensaatio. Ensin löysimme laajan kirkkomaan, jota on käytetty hautauksiin ‒ tosin emme alkuun olleet varmoja, oliko kyseessä kuitenkin esikristillinen hautapaikka. Oli mieletöntä, kun alkoi avautua, että paikalla todella on ollut kirkko, kertoo Ristimäen kaivaushankkeen vetäjä Juha Ruohonen Turun yliopiston arkeologian oppiaineesta.

Löytö on saanut paljon huomiota. Ruohonen näki tässä mahdollisuuden ottaa yleisö mukaan hankkeeseen. ‒ Ihmiset ovat olleet alusta saakka sekä tukemassa hanketta että osallistumassa tutkimuksiin. Olemme onnistuneet levittämään tutkimustietoa ja hankkimaan lisärahoitusta jatkokaivauksia varten, Ruohonen kertoo.

Miten tämä sitten on tehty? Historiallinen löydös tarjoaa jo sinällään erinomaiset puitteet yleisön mukaan ottamiselle, mutta kiinnostuksen ylläpitäminen vaatii tarinaa. Tutkijat ovatkin olleet aktiivisia mediassa, pitäneet luentoja ja esitelmiä. Ristimäellä järjestetään muun muassa muinaisjäännöskävelyjä ja teemapäiviä. Paikasta tehdään ensi vuonna pysyvä näyttely ja samalla kohteen saavutettavuutta parannetaan. ‒ Vaikka yleisön huomioiminen jo perustutkimusvaiheessa on ollut haastavaa ja vaatinut hankkeelta lisäresurssejakin, on se ehdottomasti ollut vaivan arvoista. Tutkimushankkeen tuotteistamisessa on onnistuttu erinomaisesti, ja yleisö on ottanut kohteen omakseen.

tuina pidettyjä asioita kokonaan uudella tavalla. ‒ Bastu edustaa uudenlaista yritys- ja yrittäjyyshenkisyyttä Turun alueella. Mukaan on saatu sekä nuoria että jo kokeneempia yrittäjiä sekä muita tahoja, jotka haluavat edistää Turun alueen tulevaisuutta, Wilenius kertoo.

Bastu on alusta, jonka tavoitteena on tuottaa fiksuja ratkaisuja ja yhteistyömuotoja sekä olemassa olevissa että uusissa yrityksissä, jotta Varsinais-Suomen elinkeinoelämän kärkialat saavat lisää eväitä uudistumiseen.

Bastun tapaamisissa on käsitelty muun muassa Turun keskustan kehittämistä, hiilivapaata liikkumista, tulevaisuuden osaamistarpeita sekä asumista, rakennuttamista ja tilojen käyttöä. ‒ Osallistujat ovat kiitelleet Bastua siitä, että se tarjoaa kaivattua vuoropuhelua eri toimialojen välille ja toimii foorumina, jolla voi heittää uusia ajatuksia ilmoille, kertoo Bastun koordinaattori, erityisasiantuntija Keijo Koskinen.

Bastua koordinoi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Hanke on osa Sitran ja Turun kaupungin yhteistyötä kiertotalouden edistämiseksi alueella. ‒ Bastu on tulevaisuustyötä, kehitämme yritysekosysteemiä tavoitteellisesti. Tämä on konkreettinen tapa yhdistää tulevaisuudentutkimusta kaupungin kehittämiseen pitkällä aikavälillä, Wilenius sanoo.

TULEVAISUUSAJATTELUA ALUEEN KEHITTÄMISEEN

onikielinen käännöstyöpaja on kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kurssi, jolla opiskelijat perustavat oman kuvitteellisen yrityksen ja harjoittelevat käännösalalla tarvittavia työelämätaitoja.

Tutuiksi tulevat yrityksen perustaminen sekä käännösorganisaation erilaiset roolit, kuten esimerkiksi asiakasvastaavana toimiminen.

Lisäksi tärkeää on lisätä valmiuksia omaksua ja innovoida uusia työtapoja. ‒ Moni kääntäjä ryhtyy yrittäjäksi, mutta koulutuksesta on uupunut palikka, joka valmentaa siihen konkreettisesti. Ensimmäistä kertaa keväällä 2015 järjestetty kurssi vastaa tähän tarpeeseen, kertoo yksi kurssin vastuuopettajista, yliopistonlehtori Leena Salmi ranskan oppiaineesta.

B

astu on yrittäjälähtöinen verkosto, joka edistää kestävää yritystoimintaa. Mukana on Turun seudun ja Varsinais-Suomen yrittäjiä, julkisten organisaatioiden edustajia sekä rahoittajia.

Bastu törmäyttää eri alojen ihmisiä ja yrityksiä kiertotalouteen liittyvien teemojen ympärillä. Toiminta-ajatus perustuu Turun yliopiston tulevaisuusosaamiseen sekä erityisesti professori Markku Wileniuksen näkemyksiin talouden kuudennesta aallosta: kun resurssit ovat niukat, on pakko ajatella totut-

ROHKEA OTE ASIANTUNTEMUKSEN HYÖDYNTÄMISEEN

M

TULE MENTORIKSI!

LUOVIA, ALOITTEELLISIA JA ROHKEITA UUDISTAJIA TYÖELÄMÄÄN

J

o kymmenen vuoden ajan pyörinyt Startup!-kurssi on suunnattu Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien sekä Turun ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Kurssilla opiskelijat perustavat poikkitieteellisiä tiimejä yritysideoiden ympärille ja kehittävät niitä puolen vuoden ajan kuten startuppeja. ‒ Ideoiminen, testaaminen, oivaltaminen ja tämän kaiken jakaminen muiden kanssa on kurssilla tärkeintä. Jos samalla syntyy uusia startup-yrityksiä, hienoa, mutta yrittäjämäinen ajattelu hyödyttää ihan kaikkia työn ja työn tekemisen muuttuessa, kertoo kurssin vastuuopettaja Pekka Stenholm Turun kauppakorkeakoulun yrittäjyyden oppiaineesta.

Kurssilla yritysideat voivat olla mitä vaan, esimerkiksi poljettava kahvila tai uusi tapa hyödyntää pop-up-konttia markkinoinnissa. Kurssi on tiivis osa alueen yrittäjyysekosysteemiä, ja tuki oikean yrityksen perustamiseen löytyy läheltä. Esimerkiksi startup-yhteisö Boost Turku tarjoaa kurssilaisille koulutusta muun muassa pitchauksessa eli oman idean myymisessä.

Kurssille osallistuu vuosittain vajaa sata opiskelijaa ja uusia startup-tiimejä perustetaan noin 20. Tiimeistä joka kolmas jatkaa oikeana yrityksenä. ‒ 100 prosenttia oivaltaa kurssilla, miten soveltaa omaa osaamistaan. Osallistujat saavat arvokasta oppia esiintymisessä, ryhmätyöskentelyssä ja projektinhallinnassa, kertoo kurssin toinen vastuuopettaja Tommi Pukkinen.

Startup!-kurssi valittiin Turun yliopiston ensimmäisen Intoa!-yrittäjyystekokilpailun voittajaksi. Kurssi kehittää koko yliopistolle uusia välineitä yrittäjämäiseen opetukseen ja oppimiseen. Se on myös konkreettinen tapa olla mukana rakentamassa paikallista ja kansallista yrittäjyyden ekosysteemiä.

Kurssi on osa valtakunnallista Nuori yrittäjyys ry:n NY Start Up -ohjelmaa. Turun tapa toteuttaa kurssi aidosti poikkitieteellisessä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tunnetaan kansallisesti, ja sitä onkin alettu levittää muihin suomalaisiin korkeakouluihin.

Etsimme uusia mentoreita vuoden 2017 mentorointiohjelmiin.

Vuoden kestävät mentorointiohjelmat maisteriopiskelijoille, tohtorikoulutettaville sekä yliopiston työntekijöille alkavat tammikuussa.

Mentoriparit rakennetaan molempien toiveiden, taustan ja urasuunnitelmien pohjalta. Turun ja lähialueiden lisäksi mentoreita kaivataan erityisesti pääkaupunkiseudulta.

Lue lisää ja ilmoittaudu mentoriksi!

utu.fi/mentorointi

Kuva Pekka Kiirala

Pakollisia puolen vuoden mittaisia työpajakursseja kuuluu käännösviestinnän opintoihin kaksi. Työpajojen aikana opiskelijat kartuttavat uskallusta ja taitoja, joita tulevalla työuralla tarvitaan. ‒ Kurssille osallistuneet opiskelijat kokevat saaneensa huomattavasti lisää varmuutta. He ovat tyytyväisiä erityisesti siihen, että pääsevät soveltamaan aiemmin opittuja tietoja ja taitoja kokonaisvaltaisesti. Jatkamme konseptin kehittämistä muun muassa hyödyntämällä it-teknologiaa, kertoo vastuuopettaja, lehtori Kalle Konttinen saksan oppiaineesta.

Monikielinen käännöstyöpaja -kurssista on vastuussa viidentoista hengen opettajatiimi eri kieliaineista. Mukana on myös käännösalan ammattilaisia kertomassa yrittäjänä toimimisen arjesta. ‒ Luentojen lisäksi he osallistuvat tiimien työskentelyyn yrityskummeina, eräänlaisina mentoreina. Kurssi on rakennettu niin, että se on opiskelijoille myös hyvä paikka verkostoitua ja tutustua tuleviin kollegoihin, sanoo yliopisto-opettaja Outi Veivo ranskan oppiaineesta.

Haluatko jakaa osaamistasi ja kokemuksiasi työelämästä, työnhausta ja urasuunnittelusta valmistumassa olevalle opiskelijalle, tohtorikoulutettavalle, tai työelämässä jo olevalle työntekijälle? Mentorina toimimalla saat myös uusia näkökulmia ja virtaa omaan ammatilliseen kehittymiseesi ja työuraasi.

“On ihanaa huomata, että voin auttaa nuorta tiedostamaan unelmansa ja rohkaista häntä kulkemaan niitä kohti. Tärkein arvoni on auttaminen. Siksi haluan toimia mentorina vuodesta toiseen.”

Sirke Lohtaja-Ahonen viestintävalmentaja, tietokirjailija

Aurora | 27

Eläinmuseon amanuenssi Ritva Penttisen ja yliopistonlehtori Tero Klemolan aarrearkku tarjoaa puutiaisille 80 asteen syväjään. Jokaisen puutiaisen laji on tutkittu, seuraavaksi selvitetään niiden kantamat taudinaiheutajat.

teksti jussi matikainen

| kuvat hanna oksanen

AKATEMIAPROFESSORI PUOLUSTAA SYRJITTYJEN OIKEUKSIA 28 | Aurora

Minna Canth -akatemiaprofessori Johanna Niemi on uusturkulainen, joka on ripustanut kotinsa ikkunaan Aurajoki-verhot. Tutkijana ja opettajana hän haluaa omalta osaltaan edesauttaa rakentamaan yhteiskuntaa, jossa ketään ei syrjittäisi sukupuolen, etnisen taustan tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

J

ohanna Niemi sai Turun yliopistosta prosessioikeuden professuurin vuoden 2014 alussa. Samana vuonna Suomen Akatemia myönsi hänelle viisivuotisen (2015– 2019) Minna Canth -akatemiaprofessuurin, joka mahdollistaa keskittymisrauhan tutkimuksen tekemiseen.

Helsingissä syntynyt, Oulussa kasvanut Niemi on asunut valtaosan elämästään pääkaupunkiseudulla. Turun yliopistoon hän tuli Helsingin yliopistosta, ja kertoo kotiutuneensa hyvin.

– Turussa tunnelma on miellyttävä. Olen sopeutunut hyvin akateemiseen yhteisöön, ja Turun yliopiston hallinto toimii hyvin. Puitteet tutkimuksen tekemiselle ovat kunnossa, Niemi sanoo.

Minna Canth -akatemiaprofessuurissaan Niemi yhdistää oikeustiedettä ja sukupuolentutkimusta.

– Kaikilla oikeudenaloilla – ja muillakin tieteenaloilla – sukupuoli tulisi saada sellaiseksi tutkimusta ja opetusta läpäiseväksi asiaksi, että kaikilla tutkijoilla ja opettajilla olisi perusosaaminen sukupuoleen liittyvien kysymysten merkitysten pohtimisesta omalla alallaan. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä.

Niemi muistuttaa, että aktiiviseen keskusteluun ovat nousseet myös muut syrjintäperusteet kuin sukupuoli. Tällaisia ovat esimerkiksi ikä, vammaisuus tai seksuaalinen suuntautuminen.

– Opettaessani olen huomannut, että tämän päivän nuoret ovat selvästi hyvin tietoisia erityisesti seksuaalivähemmistöjen asemasta ja heihin kohdistuvasta syrjinnästä, samoin etnisten vähemmistöjen asemasta. On ilahduttavaa, että seksuaalisuuteen, etnisyyteen ja sukupuoleen liittyvistä asioista on helppo keskustella nykyopiskelijoiden kanssa.

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa torjuttava kokonaisvaltaisemmin Tutkimusprofessuurissaan Niemi kirjoittaa kirjaa, jonka työnimi on Sukupuoli oikeudessa.

Kirjassa Niemi käyttää lähdeaineistonaan muun muassa lainsäädäntöä, lainsäädännön valmisteluun liittyvää aineistoa sekä oikeustapauksia.

Metodologisesti tutkimus kiinnittyy vahvasti sukupuolentutkimuksen uusimpiin teorioihin.

Niemi on aiemmin käsitellyt sukupuolen ja oikeuden tematiikkaa muun muassa teoksessaan Rikosprosessi ja parisuhdeväkivalta, joka ilmestyi vuonna 2004. Siinä hän esitti lukuisia suosituksia, joista monet ovatkin sittemmin johtaneet korjaaviin toimenpiteisiin. Esimerkiksi seksuaali- ja pahoinpitelyrikokset eivät enää ole asianomistajarikoksia vaan virallisen syytteen alaisia.

Niemi peräänkuuluttaa kokonaisvaltaisempaa otetta naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi.

Aurora | 29

YLIOPISTOTIE VEI MENNESSÄÄN Helsinki, vuosi 1981. Oikeustieteellisestä tiedekunnasta juuri valmistunut Niemi saa töitä oikeusministeriön lainvalmisteluosastolta. Hän on tässä ensimmäisessä ”oikeassa” työpaikassaan pari vuotta. Sinä aikana nuorelle juristille valkenee, että opintoja on jatkettava.

– Minulle tuli vahva tunne, että lakeja ei tällä tietopohjalla valmistella. Auskultoin, jonka jälkeen jäin äitiyslomalle. Äitiyslomalta palattuani hakeuduin takaisin yliopistolle.

Niemen tarkoituksena oli tehdä lisensiaatin tutkinto ja palata lainvalmistelutyöhön. Pian hän kuitenkin huomasi kirjoittavansa velkajärjestelyjä käsittelevää väitöskirjaa. Kirjoitusprosessin puolivälissä Niemeä vaivasi hetkellinen uskon puute.

– Muistan elävästi, kuinka jouduin pitämään itselleni puhuttelun. Sen lopputulemana päätin, että kirjoitan väitöskirjani loppuun enkä vilkuile sivuille. Tänään voin sanoa, etten ole päivääkään kaivannut pois yliopistotieltä, jota tuolloin lähdin seuraamaan.

Yhdestä asiasta Niemi on kuitenkin yliopistomaailmassa huolissaan: pätkätöiden kulttuurista. Hän sanoo tämän epäilemättä vähentävän tutkijan uran houkuttelevuutta. Vertailukohtaa Niemellä on ruotsalaisesta yliopistomaailmasta, jossa nuorille tohtoreille on Suomea paremmin tarjolla erityisesti vakituisia yliopistonlehtorin paikkoja. Niemi itse sai vuonna 2004 professuurin Uumajan yliopistosta. Hän viihtyi ruotsalaisessa yliopistossa erinomaisesti. Koti kuitenkin säilyi Helsingissä, ja lopulta matkustaminen kävi liian raskaaksi. Kolmen vuoden matkalaukkuelämän jälkeen Niemi palasi Suomeen.

Niemi on urallaan työskennellyt myös Yhdysvalloissa, ja kertoo saaneensa tutkijaliikkuvuudesta paljon. Pakotettua liikkuvuutta hän kuitenkin karsastaa.

– Ihmisten elämäntilanteet ja perhetilanteet ovat niin erilaisia, että se, mikä toisen on helppo järjestää, voikin toiselle osoittautua mahdottomaksi. Liikkuvuus on ehdottomasti hyvä asia, kunhan se toteutetaan inhimillisin ehdoin, yksilölliset elämäntilanteet huomioon ottaen.

– Yksittäisiä pykäliä on kyllä korjattu suuntaan tai toiseen. Kukaan ei kuitenkaan ole katsonut läpi lainsäädäntöä kokonaisuutena naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisen näkökulmasta.

Niemi muistuttaa, että Suomi on sitoutunut kansainvälisillä sopimuksilla torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa muun muassa allekirjoittamalla naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen.

– Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on useasti peräänkuuluttanut, että valtioilla tulisi olla systemaattinen ohjelma naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Meiltä se vielä puuttuu, ja tätä teemaa haluan Minna Canth -akatemiaprofessorina pitää esillä.

Toinen Niemen työn alla olevista hankkeista liittyy lainsäädännön uudistusprosessin tutkimukseen. Rikosten tutkintaa koskeva lainsäädäntömme muuttui vuoden 2014 alussa. Niemi aikoo tutkia tähän modernisointiprosessiin liittynyttä lainvalmistelutyötä muun muassa haastatteluaineistoa keräämällä.

30 | Aurora

– Tarkoituksenani on tuoda esiin asiantuntijoiden rooleja ja motiiveja. Haluan tutkia, miten asiantuntijat näkevät oman roolinsa ja miten erilaiset asiantuntijaimpulssit suodattuvat yhteen. Kiinnostava kysymys on esimerkiksi se, miten valmistelutyöhön osallistuvien poliitikkojen ja asiantuntijoiden suhde vaikuttaa lopputulokseen.

Kaunokirjallisuus tuo vastapainoa tutkimustyölle Niemen puhuessa tutkimusaiheistaan vakuuttuu kuulija siitä, että teemat, joita Niemi tutkii, ovat hänelle itselleen hyvin merkityksellisiä.

– Pitkään minua ajoi eteenpäin halu löytää, oppia ja ymmärtää uutta. Nyt yhä tärkeämmäksi on tullut oman osaamisen jakaminen, nuorten tutkijoiden mentorina toimiminen.

Jaan työhuoneeni ryhmääni kuuluvien väitöskirjatutkijoiden kanssa. Heistä saan voimaa ja innostusta.

Vapaa-ajalla Niemen suuri rakkaus on kaunokirjallisuus. Kun hänen kaksi lastaan olivat

pieniä, jäi muun kuin tieteellisen tekstin lukeminen taka-alalle. Vapaa-ajan lukuharrastuksensa Niemi aloitti uudelleen ahmimalla ruotsalaisia feministidekkareita. Sittemmin dekkarit ovat vaihtuneet muihin lajityyppeihin. Paraikaa luvussa ovat Heidi Köngäksen Hertta ja Karl Ove Knausgårdin Taisteluni – Viides kirja.

Tutkija on alkanut ottaa haltuunsa myös sosiaalista mediaa. Niemi nauraa, että toistaiseksi Facebookissa suurin hitti on ollut kuva Aurajoki-verhoista, jotka hän Turku-ihastuksessaan ripusti ikkunaansa. Suunnitelmissa on avata lähiaikoina kaunokirjallisuuteen keskittyvä blogi, jossa akatemiaprofessori saa kirjoittaa ilman lähdeviitteitä. Pöytälaatikkoon hän on kirjoittanut kaunokirjallisuudesta jo usean vuoden ajan.

– Olen löytänyt myös oivan tavan tutustua uuteen kotikaupunkiini. Maanantai-illat kuluva Turun Ladun järjestämillä ohjatuilla sauvakävelyillä kaupunkiin ja sen lähiympäristöön, Johanna Niemi hymyilee.

Kirjat

teksti jussi matikainen

KIEHTOVA AIKAMATKA KAKOLAAN Vuonna 1959 otetussa valokuvassa mies seisoo ponnahduslaudalla kädet eteenpäin ojennettuina valmiina sukeltamaan veteen. Taustalla näkyvät Kakolanmäen massiiviset vankilarakennukset. Uimamontun vieressä avautuu urheilukenttä, joka 1950-luvun lopulla rakennettiin vankien käyttöön.Vanha kuva on elävä muistutus Kakolanmäen värikkäästä arjesta vuosikymmenten ja -satojen saatossa.

Turun yliopiston kansatieteen oppiaine, Turun vankila ja VVL Turun vankilan osasto ry ovat toteuttaneet yhteistyössä runsaasti kuvitetun historiateoksen Kakolan vankila 1853–2007, joka esittelee elämää ja tapahtumia Kakolan koko vankila-ajalta.

Kirjan ytimen muodostaa Kakolassa vartijana työskennelleen Harri Hakamäen kirjoittama historiikki, jonka edesmenneen Hakamäen puoliso lahjoitti kansatieteen oppiaineen Vankilat murroksessa -tutkimushankkeelle.Tutkimushankkeen piirissä historiikkia toimitettiin ja laajennettiin.

Kakola-kirja sisältää paljon ennen julkaisematonta aineistoa, kuten valokuvia ja päiväkirjamerkintöjä.Tästä kiitos kuuluu vankilaelämää huolellisesti dokumentoineelle henkilökunnalle.

– Ilman vartijayhdistyksen menneiden vuosikymmenten sihteereitä ja heidän järjestelmällistä ja perusteellista tapaansa tallentaa vankilan elämää, olisi tästä kirjasta tullut koko lailla toisenlainen, kirjan toimittaja, tutkija Jussi Lehtonen kirjoittaa.

Kakolanmäki säilyy leimallisena elementtinä Turun kaupunkikuvassa, mutta vankila-aika mäellä on peruuttamattomasti ohi. Onkin todellinen kulttuuriteko, että vartija Harri Hakamäen aloittama suurtyö on saatettu loppuun. Nyt Kakolan tarinat jatkavat elämäänsä kirjallisessa ja kuvallisessa muodossa yksien kansien välissä.

Kakolan vankila 1853–2007 Harri Hakamäki (toim. Jussi Lehtonen) Kansatiede, Turun yliopisto 2016

Tärkeä puheenvuoro lasten yksinäisyydestä

Laaja näkökulma Vietnamin sotaan

Yksinäisyys on eri asia kuin yksin oleminen.

Yksin oleminen on fyysistä, yksinäisyys taas psyykkistä välimatkaa muista ihmisistä. Se, että yksin oleva ei välttämättä ole yksinäinen – ja että toisaalta yksinäisyyttä voi kokea myös muiden seurassa – tuo haastetta yksinäisyyden tunnistamiselle.

Dosentti, yliopistotutkija Niina Junttila Turun yliopistosta on tutkinut pitkään lasten ja nuorten yksinäisyyttä. Samaan teemaan hän tarttuu suurelle yleisölle suunnatussa tietokirjassaan Kavereita nolla, joka käsittelee yksinäisyyttä sekä tutkimusten että lasten ja nuorten omien kertomusten valossa.

Kirjassa käsitellään muun muassa yksinäisyyden syitä, periytymistä sekä sitä, millaisin toimenpitein yksinäisiä lapsia ja nuoria voitaisiin auttaa.

– Vaikka tästä kirjasta tuli rankempi kuin alun perin tarkoitin, kuvaa se juuri sitä, mitä lasten ja nuorten yksinäisyys on – rankempaa kuin mitä ennalta voisi odottaa, Junttila kirjoittaa.

Turun yliopiston tutkijat ovat toimittaneet a r t i k ke l i ko ko e l m a n Vietnamin sodan kulttuurihistoriasta. Teos avaa laajan näkymän yli neljäkymmentä vuotta sitten päättyneeseen sotaan ja sen kulttuurisiin jälkiin.

Vietnamin sotaan tarjoavat näkökulmia toimittajat, intellektuellit ja taiteilijat, ja sodan kokemusta tarkastellaan laajasti populaarikulttuurin, kuten musiikin ja elokuvan, kautta. Kiinnostavan kurkistusaukon aikalaistodellisuuteen tarjoavat aikalaisten muistot.

– Teoksessamme on erilaisia Vietnamin sodan kulttuurihistoriasta kertovia tekstejä: artikkeleita, esseitä, aikalaismuisteluita, elokuvien, romaanien, runojen, laulujen ja myös ilmiöiden suppeita esittelyjä sekä kuvia, yksi kirjan toimittajista, tutkija Hanne Koivisto kertoo.

Kirja on ladattavissa maksuttomana pdf-versiona osoitteessa https://helda.helsinki. fi/handle/10138/166796

Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys Niina Junttila Kustannusosakeyhtiö Tammi 2015

Ilmestyskirja.Vietnamin sodan kulttuurihistoriaa Hanne Koivisto, Kimi Kärki ja Maarit Leskelä-Kärki (toim.)

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2016

Jännittävä pörriäiskesä ”Meillä pörriäisagenteilla oli ihmeellinen kesä!

Saimme tietää uskomattomia asioita Pitkäsen pappojen tarhamehiläisistä ja villeistä pikku mesipistiäisistä. Nyt sinäkin saat tietää saman kuin me!”

Nähdään majalla, pörriäisagentit aloittaa turkulaisen Sammakon kustantaman uuden lasten tietokirjasarjan. Kirjan tekijät Reetta Niemelä, Mia Rönkä ja Sanna Pelliccioni ovat kaikki taustaltaan biologeja.

Kirjassa lukija pääsee seuraamaan Annan ja hänen ystäviensä kesälomaa luontoagentteina.

Kirja kannustaa ajatukseen, että kuka tahansa meistä voi ryhtyä luonnon pelastajaksi.

Nuorelle lukijalle kirja tarjoaa paitsi seikkailun Annan ja hänen ystäviensä matkassa, myös paljon kuvitettua faktatietoa mehiläisistä ja muistakin pistiäisistä. Kirja soveltuukin erinomaisesti myös vanhemman ja lapsen yhteiseksi lukemiseksi. Se saa pohtimaan, millainen oma luontosuhteemme on ja mitä itse voisimme tehdä lähiluontomme hyväksi.

Nähdään majalla, pörriäisagentit Reetta Niemelä, Sanna Pelliccioni ja Mia Rönkä Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2016 Aurora | 31

koonnut erja hyytiäinen

turun yliopiston uutiset ja tapahtumat

”YLIOPISTOT SELÄTTÄMÄÄN HENKISTÄ LAMAA”

kuva hanna oksanen

Lyhyet

kuva hanna oksanen

Rehtori Kalervo Väänänen haastoi lukuvuoden avajaispuheessaan yliopistoyhteisön selättämään Suomen ekologisesti ja taloudellisesti heikkoa nykytilannetta.

– Urakka on aloitettava kiireesti Suomea vaivaavan henkisen laman, kutsuttakoon sitä vaikka ajan hengen mukaisesti FinDepikseksi, selättämisellä,Väänänen sanoi.

Yksi selättäjä on Vuoden opettajaksi valittu logopedian yliopisto-opettaja Marjaana Raukola-Lindblom, joka iloitsi erityisesti siitä, että palkitsemisperusteissa nousi esille asia, jota hän itse pitää tärkeänä: käytännön ammattitaidon yhdistämnen opetukseen ja tutkimukseen.

Vuoden opintojaksona palkittiin verkkokurssina toteutettu pohjoismainen Online Mouse Histology Course for Nordic Biomedicine Network -kurssi. Palkitsijat totesivat kurssin olevan erinomainen esimerkki digitaalisen oppimisen kehittämisestä, kansainvälisestä ja kansallisesta yhteistyöstä sekä onnistuneesti toteutetusta virtuaalisesta liikkuvuudesta.

Vuoden kieliteoksi yliopistolaiset äänestivät RefugeeHelp-toiminnan, joka käynnistettiin turvapaikanhakijoiden tueksi syksyllä 2015. Tuolloin runsaat 350 yliopistolaista ilmoittautui vapaaehtoisiksi, kun mietittiin keinoja auttaa turvapaikanhakijoita.

RUISSALON OPASTUSKESKUS JA LUONTOKOULU MUUTTAVAT KASVITIETEELLISEEN PUUTARHAAN Turun kaupungin Ruissalon opastuskeskus ja luontokoulu henkilökuntineen on siirtynyt osaksi yliopiston kasvitieteellistä puutarhaa. Alkava yhteistyö avaa monipuoliset mahdollisuudet yliopiston ja kaupungin väliselle ympäristöalan toiminnalle.

– Turun yliopisto on jo vuosia panostanut tiedekasvatukseen esimerkiksi suositun Lasten yliopiston kautta. Turun kaupunki on puolestaan johdattanut lapsia luonnon ihmeiden pariin luontokoulun kautta. Yliopiston ja kaupungin yhteiselo Ruissalossa antaa upeat mahdollisuudet kehittää tehokkaasti lapsille ja nuorille suunnattua ympäristö- ja tiedekasvatusta. Samalla voimme palvella yhä monipuolisemmin Ruissalosta ja luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneita matkailijoita, iloitsee Turun yliopiston biologian laitoksen varajohtaja Ilari E. Sääksjärvi.

32 | Aurora

} utu.fi

TUTKIMUKSEN KOKONAISARVIOINTI: TURUN YLIOPISTO ON KANSAINVÄLINEN TIEDEYLIOPISTO Turun yliopistossa on saatu valmiiksi yliopiston historian ensimmäinen tutkimuksen kokonaisarviointi. Vuosien 2010–2013 kaikkeen tutkimustoimintaan kohdistunut arviointi osoittaa, että yliopisto on asemoitunut vahvasti kansainvälisenä tiedeyliopistona.

Kokonaisarvioinnin kohteena olivat yliopiston seitsemän tiedekunnan kaikki laitokset sekä tutkimustoimintaa harjoittavat erillislaitokset.

– Kokonaisarviointi tuotti arvokasta ulkopuolista näkemystä yliopistomme tutkimuksesta ja sen kehittämisestä. Arviointi toi esiin Turun yliopiston vahvan aseman kansainvälisenä tiedeyliopistona. Analyysi osoittaa esimerkiksi sen, että suuri osa tutkimusjulkaisuistamme on tehty yhteistyössä ulkomaisten tutkijoiden kanssa, Turun yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Kalle-Antti Suominen kertoo.

Arviointi koostui kolmesta osiosta: laitosten itsearvioinnista, kansainvälisestä vertaisarvioinnista sekä Turun ja Leidenin yliopistojen tekemistä bibliometrisistä analyyseistä.

TURUN YLIOPISTOSTA VALMISTUNEET TOHTORIT TYYTYVÄISIÄ URANÄKYMIINSÄ Aarresaari-verkoston laatiman tohtoriuraseurannan mukaan suomalaisista yliopistoista valmistuneet tohtorit ovat pääosin tyytyväisiä työuraansa. Valtakunnallisessa seurannassa selvitettiin vuonna 2012–2013 väitelleiden tohtorien työllistymistä.

Turun yliopistosta tohtoreiksi valmistuneista 92 prosenttia arvioi olevansa kokonaan tai osittain tavoitteidensa mukaisella työuralla. Osuus on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi.

Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi ja genetiikan professori Craig Primmer aloittavat viisivuotiskautensa akatemiaprofessoreina vuoden 2017 alusta. Salmen tutkimuksen kohteena on kulttuurin viraalisuus 1800-luvun alussa. Primmer tutkii ilmiasun suhdetta genotyyppiin molekyylitasolla ja selvittää sopeutumisen kannalta tärkeän elinkierto-ominaisuuden eli sukukypsyysiän geneettisen arkkitehtuurin luonnon populaatioissa. kuva erja hyytiäinen

Turun yliopiston biomatematiikan dosentti Laura Elo on saanut Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n myöntämän apurahan.

Kyseessä on Euroopan yksi kilpailluimmista rahoituksista. ERC Starter Grant -apurahan suuruus on 1,5 miljoonaa euroa.

YLIOPISTO TARJOAA ELÄMYKSIÄ Kultalahjoituksen Turun yliopistolle tehneiden Joutsenen veljesten tarina on esillä Liedon Vanhalinnassa ensi syksyyn saakka. Esillä on sekä veljesten käyttämiä esineitä että historiatietojen perusteella rakennettuja Klondiken kullankaivajien asuin- ja työskentely-ympäristojä.

Turun korkeakoulut ovat luoneet yhteiset liikuntapalvelut.

CampusSport tarjoaa reilulle 40 000 opiskelijalle ja korkeakoulujen henkilökunnan jäsenelle laajat liikuntapalvelut.

Turun, Helsingin, Itä-Suomen ja Lapin yliopistojen sekä Åbo Akademin oikeustieteelliset yksiköt siirtyvät ensi vuonna valtakunnalliseen yhteisvalintaan. Viimeistään vuonna 2019 haku toteutetaan sähköisenä.

Turun Yliopistosäätiö ja puolustusvoimat järjestivät heinäkuussa Bengtskärin majakan 110-vuotisjuhlan ja Bengtskärin taistelun 75-vuotistapahtuman. Majakka oli jo rapistumassa, kun Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus otti 1990-luvulla vastuulleen sen kunnostamisen.Yliopistosäätiön omistama majakka on nykyisin matkailukäytössä.

Tuorlan planetaarioon on valmistunut uusi, lapsille suunnattu planetaarioelokuva Tähtikeikka, joka kertoo tähtien elämänkaaresta rosvotarinan muodossa. Lyhytelokuva on planetaarion omaa tuotantoa ja se on valmistunut yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian ja Turku Game Labin opiskelijoiden kanssa.

SIITEPÖLYDATA AVOIMEKSI Turun yliopiston aerobiologian yksikkö on avannut siitepölydataa vuosilta 1974–2013. Tutkimusdata on tiedeyhteisön vapaassa käytössä, ja sitä voi hyödyntää myös kaupallisesti.

Aerobiologian yksikön vuodesta 1974 asti keräämän siitepölydatan avaaminen on kansainvälisesti ainutlaatuista. Data avataan nyt ensimmäistä kertaa vapaasti kaikkien käyttöön, aiemmin esimerkiksi Euroopan siitepölydatapankista sitä on luovutettu tapauskohtaisesti tutkimuksiin ja muihin tarkoituksiin, kaupallisiin tarkoituksiin vain maksua vastaan.

– Halusimme kokeilla erityyppistä lähestymistapaa. Näin voi syntyä uusia oivalluksia ja hyödyntämistapoja, joita ei tähän mennessä ole edes osattu ajatella, kertoo aerobiologian yksikön johtaja Annika Saarto.

Siitepölydatan avaaminen toteuttaa käytännössä Turun yliopiston datapolitiikkaa, jonka tavoitteena on edistää tutkimusaineistojen vapaata saatavuutta ja hyödyntämistä. Yliopisto painottaa avointa tiedettä uudessa strategiassaan.

Yliopiston vieraille.

Edullista, kodinomaista asumista kampusalueella.

Turun yliopisto TYKS

Kupittaa Elektrocity

Tapulitalo Kaivokatu 14 +358 2 2501 600 tapulitalo.fiAurora | 33

Väitös

teksti jenni valta

| kuva hanna oksanen

Iäkkäiden suomalaisten kolesteroliarvot parantuneet selvästi 70-vuotiailla on vähemmän valtimosairauksia ja paremmat kolesteroliarvot kuin saman ikäisillä 20 vuotta aiemmin.

E

veliina Upmeier perehtyi väitöstutkimuksessaan 70-vuotiaiden terveydentilaan Turun Vanhustutkimuksen aineiston kautta. Johtopäätös oli ilahduttava: 70-vuotiaiden terveydentila näyttäisi parantuneen 20 vuoden aikana etenkin sepelvaltimotaudin ja alaraajojen valtimotaudin osalta.

– Vuonna 2011 tutkittujen 70-vuotiaiden kolesteroliarvot olivat selvästi paremmat kuin ikätovereidensa 20 vuotta aiemmin ja myös heidän verenpainetasonsa oli matalampi. Sen sijaan väestön verensokeriarvot ja painoindeksi olivat hieman korkeammat vuonna 2011 tutkituilla, mikä viittaa siihen, että vanhuusiän diabeteksen esiintyvyys on lisääntymässä, Upmeier sanoo.

Upmeier havaitsi tutkimuksessaan, että 70-vuotiailla matala veren kokonaiskolesteroli vähensi pitkäaikaisseurannassa riskiä kuolla valtimotautitapahtumaan, kuten sydäninfarktiin. Matala HDL-kolesteroli puolestaan lisäsi valtimotaudin riskiä. Analyysissä Upmeier otti huomioon väestön muutkin riskitekijät, kuten aiemmin todetun sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen, diabeteksen, verenpainetaudin, tupakoinnin ja ylipainon.

Väestötason rekisteritutkimuksissaan Upmeier huomasi, että verenkolesterolia laskevien statiinilääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut Suomessa ikääntyneen väestön keskuudessa 2000-luvun aikana. Vuonna 2008 lähes 40 prosenttia iäkkäistä ja kotona asuvista suomalaisista käytti statiineja.

– Eniten statiinien käyttö lisääntyi henkilöillä, joilla oli riskitekijöitä, joten lääkärit näyttävät omaksuneen hoitosuositukset hyvin. Statii34 | Aurora

nien käyttö lisääntyi selvästi myös vanhimmassa yli 80-vuotiaiden ikäryhmässä, vaikka tämän ikäisten statiinihoidosta on toistaiseksi varsin vähäistä tutkimusnäyttöä ja lisätutkimuksia kaivataan, Upmeier sanoo.

Upmeierin mukaan kansanterveyden kannalta on huomioitavaa, että eliniän pidentyessä juuri vanhimmat ikäryhmät, yli 75–80-vuotiaat, sairastavat eniten valtimotauteja. Siksi ennaltaehkäiseviä hoitoja, kuten statiineja, on tarpeen tarjota heillekin.

Tutkimuksessa seurattiin myös kotona asuvia iäkkäitä, jotka olivat vasta aloittaneet statiinilääkityksen. Väittelijä totesi, että kaksi kolmesta jatkoi lääkitystään säännöllisesti neljän vuoden seurannassa.

– Statiinien hyödyt perustuvat pitkäaikaiseen käyttöön, joten lääkärien tulisi huomioida potilaidensa sitoutuminen lääkehoitoon aiempaa paremmin, Upmeier sanoo.

Väitöskirjatutkimus ja siihen liittyvä laaja kirjallisuuskatsaus vahvistavat käsitystä siitä, että myös iäkkäiden kolesteroliarvoilla on merkitystä valtimosairauksien hoidossa.

– Statiinilääkkeillä voidaan turvallisesti ennaltaehkäistä ikääntyneiden sydän- ja verisuonitautitapahtumia, kunhan hoito kohdennetaan oikeille potilasryhLue uusien Turun mille, se aloitetaan riittävän yliopistossa tarkastettujen aikaisessa vaiheessa ja hoidon jatkuvuuteen kiinnitetään eriväitöskirjojen esittelyt tyistä huomiota, Upmeier paiosoitteesta nottaa.

utu.fi/vaitokset

TURUN SUOMALAINEN

YLIOPISTOSEURA Väitöskirjapalkinnon saajat kuva hanna oksanen

FT Erkka Haapasalo: Extreme Observables and Optimal Measurements in Quantum Theory (teoreettinen fysiikka) LT Jetro Tuulari: Effects of obesity and weight loss following bariatric surgery on brain function, structural integrity and metabolism (neurologia) FT Mona Mannevuo: Affektitehdas. Työn rationalisoinnin historiallisia jatkumoita (sukupuolentutkimus, Stiftelsen för Åbo Akademin myöntämä palkinto) FT Sini Haapala: Central auditory processing and the acquisition of phonology in 2-year-old children with recurrent acute otitis media (logopedia)

Mona Mannevuo (vas.) ja Sini Haapala saivat väitöskirjapalkinnot Turun yliopiston avajaisissa.

Väitöskirjapalkintoja neljään tiedekuntaan Yliopistoseura palkitsi neljä lukuvuoden 2015– 2016 aikana Turun yliopistossa hyväksytyistä ansiokkaista väitöskirjoista.

Y

ksi palkinnon saajista oli logopediasta väitellyt Sini Haapala. Hän havaitsi väitöskirjassaan, että kaksivuotiaiden, toistuvia välikorvatulehduksia sairastaneiden lasten kuulotiedon käsittely aivokuo-

rella poikkeaa tyypillisestä ja lisäksi nämä lapset tuottavat ikätovereitaan vähemmän konsonanttiäänteitä.

– Koska varhaislapsuuden kuulotiedon käsittelyn ja kielenkehityksen on todettu olevan vahvasti yhteydessä myöhempiin kielellisiin taitoihin, tulee varhaislapsuuden toistuvat korvatulehdukset huomioida yhtenä riskitekijänä kielenkehitykselle, Haapala toteaa.

Yliopistoseuran hallituksen puheenjohtaja, päätoimittaja Riitta Monto luovutti 1 300 euron suuruiset palkinnot Turun yliopiston avajaisjuhlassa 5.9.2016.

– Tunnustuksen saaminen merkitsee paljon ja kannustaa jatkamaan tutkimuksen parissa. Palkinto on minulle osoitus siitä, että tutkimusaiheeni koetaan tärkeäksi ja työlläni on ollut merkitystä, Haapala painottaa.

Hyönteispuutarha Yliopistonmäellä kuva antti tarponen

Seura järjesti hyönteispuutarhan yhteistyössä Turun yliopiston kanssa osana Tutkijoiden yö -tapahtumaa.

Tapahtumassa päästiin bongaamaan yöeläimiä tutkijoiden kanssa. Museomestari Anssi Teräs (kesk.) esitteli osallistujille elämää yöllisellä taivaalla.

Syyskokouksen yhteydessä luento Valokuvassa vihollinen Turun Suomalaisen Yliopistoseuran varsinainen syyskokous pidetään torstaina marraskuun 3. päivänä 2016. Kokousta ennen, kello 17.00 poliittisen historian tutkija ja tietokirjailija Olli Kleemola luennoi aiheesta Valokuvassa vihollinen?

Neuvostoliitto ja neuvostoliittolaiset suomalaisissa ja saksalaisissa toisen maailmansodan sotavalokuvissa.

– Se, että tarkastelen aihetta juuri kuvien kautta, tuo aiheeseen uusia näkökulmia. Sotakuvista löytyy raakuutta ja suuria tunteita, mutta myös huumoria, toteOlli Kleemola sai vuon- aa loppuvuoden aikana väitna 2014 Yliopistoseuran televä Kleemola.

Toisen maailmansodan aikana valokuva oli keskeisin visuaalisen propagandan väline. Myös Suomi ja kansallissosialistinen Saksa rakensivat propagandavalokuvillaan omia tavoitteitaan palvelevaa kuvaa Neuvostoliitosta jatkosodan (1941–1944) ja Saksan idän sotaretken (1941–1945) aikana. Esitelmässä tarkastellaan, miten Saksassa ja Suomessa rakennetut Neuvostoliiton kuvat erosivat toisistaan sekä millaisia vaikutuksia kuvallisella propagandalla lopulta oli.

Kello 18.00 alkaa varsinainen syyskokous, jossa käsitellään vuoden 2017 toimintasuunnitelma, talousarvio ja valitaan tilintarkastajat. Kokouksessa vahvistetaan myös liittymis- ja jäsenmaksu, valitaan hallituksen sekä neuvottelukunnan puheenjohtaja ja jäsenet erovuoroisten tilalle.

Tilaisuus järjestetään Maaherran makasiinin Porthan-salissa. Osoite on Henrikinkatu 10. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

väitöskirja-apurahan.

Aurora | 35

koordinaattori Eeva-Maria Soikkanen | 045 152 6666 | yliopistoseura@utu.fi | www.yliopistoseura.fi

IMPORTANT MEETINGS SINCE

TURUN KAUPUNGIN

TAPAHTUMA- JA KONGRESSIPALVELUT on erikoistunut kansainvälisten kongressien hakuun ja suunni eluun. Meiltä saat asiantuntevaa apua kokous- ja juhlatilojen valitsemisen ja tapahtuman markkinoimisen vaiheissa. Palvelumme on maksutonta.

Ota omaksesi!

36 | Aurora

convention@turku.fi • p. 050 559 0608

www.turunmessukeskus.fi

QT4 1