Aurora 1/2015

Aurora SUPERNOVAN METSÄSTÄJÄT

22 26 1 % rikollisista tekee 42 % rikoksista

Mielihyvä näkyy aivoissa

1 |2015

10

Aurora | 1

Luentoja, tietoiskuja ja hupia ilmaiseksi kahden päivän ajan!

a Ann en e t tie ttää! vetenskapen yllä Låt överraska!

Turussa 7.-8.5.

Lue lisää ohjelmasta:

www.utu.fi/tieteenpaivat Tuntuuko suussa erilaiselta kun puhuu kiinaa tai suomea?

Lasten yliopiston kevät ja kesä 2015 Ilmoittautuminen tiedeluennoille ja leireille aukeaa Lasten yliopiston nettisivuilla keskiviikkona 25.3.2015 klo 12.00.

KEVÄÄN OHJELMA: La 11.4.2015 Ihmeellinen vesi -työpaja La 18.4.2015 Opi uusia kieliä! -tiedeluento

Miten tähdet syntyvät ja kuolevat? Mikä on musta aukko ja miltä se näyttää sisältä päin?

Työpajojen ja tiedeluentojen jälkeen tiedämme myös, miksi vesikirppu pysyy veden pinnalla ja voiko sormen laittaa täyteen vesilasiin sormea kastamatta?

La 25.4.2015 Mistä on pienet tähdet tehty? -tiedeluento Kesällä järjestetään eri teemoilla päiväleirejä. Luvassa on fysiikkaa, tähtitiedettä, historiaa ja biologiaa eri-ikäisille lapsille.

Lisätietoa luennoista ja leireistä osoitteessa

www.lastenyliopisto.fi Yli 170 kou vaihtoehto lutusa!

Opiskelijoi den lempparit TOP-4 Muutakin eläm ää kun tentit, kiitos!

si! k ja li e k is p o le il e m t Hae ny

Kevään 2015 yhteishaku korkeakouluihin on käynnissä 17.3. - 9.4.

Seitsemän tiedekuntaamme tarjoavat yli sata oppiainetta, joista voit valita sinua kiinnostavimman koulutusohjelman tai pääsivuaineyhdistelmän. Tutustu tarkemmin kansainvälisen yliopistomme 2 | jaAurora mahtavan monipuoliseen opiskelutarjontaan, ja hanki huippututkinto Turun yliopistosta!

KATSO MYÖS OPISKELE TUR USSA -VERKKO LEHTI: www.utu.fi/o piskele-turuss a

U.FI/HAE T U .

W W W

Aurora

5 18

1/2015

26

10

Matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta

34

Lääketieteellinen tiedekunta perustetaan

Humanistinen tiedekunta Turun Suomalainen Yliopisto perustetaan Kansanliike kerää varat yliopiston perustamiseksi

28

Turun Akatemia perustetaan

1640

�Ylipainoisilla koehenkilÜillä oli selvästi vähemmän aktiivisia ¾-opioidireseptoreja, jotka ovat aivojen mielihyvähormonien keskeisiä vastaanottajamolekyylejä.�

1917

Yliopisto aloittaa toimintansa

1920 1921 1922 1924

30

AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, Artturijoka H.ilmestyy neljästi vuodessa.

Virkkunen

TurunKoivula, 02 333 5979 | TOIMITUSSIHTEERI Erja PÄÄTOIMITTAJA Tuomas Suomalainen Hyytiäinen, 02 333 6225 | TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Turun yliopiston Yliopistoseura viestintä, 20014 perustetaan TURUN YLIOPISTO, viestinta@utu.fi | TILAUKSET, V.A. KoskenOSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET viestinta@utu.fi, 02 333 5909 niemi | ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1 080 e, 1/2 sivua vaaka 540 e, 1/4 sivua 270 e, takakansi 1 300 e, (ilmoitushintoihin lisätään alv 24 %) | TAITTO Hanna Oksanen | KANNEN KUVA Hanna Oksanen, kannen kuvassa supernovia tutkiva Tuomas Kangas. | PAINO Finepress Oy | PAINOS 13 000 kpl | LUE AURORA VERKOSSA utu.fi/aurora | ISSN 1237-6752

1932

1934

J.G. GranĂś

Einar W. Juva

3DLQRWXRWH

4 Pääkirjoitus: Kaupunki ilman yliopistoa 5 Yksinäisyys tappaa PäärakennukJoutsenen sen vihkiäiset 6 Tiedetarjotinveljesten testamenttilahjoitus: 10 PiikkiÜn pikkujättiläinen rahat kirjastoonkurkottaa tähtiin Yliopiston 18 Sairaalan sykkeessä, tutkimuksen pauloissa OikeustieteelliTurun kauppatoiminta korkeakoulu nen tiedekunta säästÜliekillä perustetaan perustetaan 21 Kolumni: Kahden kielen nimeämä sota-aikana 22 Prosentti kaidalle polulle 1939 1943 1945 1948 1950 1954 1959 1960 26 Mielihyvän lähteellä 27 Kirjat Tauno Harry Toivo Olin Nurmela 28 Turun yliopistolla perustajaa Waris 22 040 30 Vuoden alumni Matti Anttonen: Maailmanmenosta

kiinnostuneita ihmisiä tarvitaan aina 32 34 35

Osmo Järvi

Lyhyet VäitÜs: Suuruudenhullun areenarockin jäljillä Yliopistoseuralta: Kohtaa tiede

teksti ja kuvat: heikki kettunen

Pääkirjoitus

Mikä on yliopiston tärkein anti Turulle?

Kaupunki ilman yliopistoa

PEKKA KANERVISTO

Turun Yliopistosäätiön asiamies

Sata vuotta sitten Turku oli vailla korkeimman sivistyksen opinahjoa. Tähän asemaan kaupunki oli joutunut tyytymään siitä asti, kun Turun Akatemia keisarin käskyllä 1827 oli siirretty Helsinkiin.

1900-luvun alun turkulaisia oli hieman yli 40 000, mutta pieni kaupunki ja sitä ympäröivä maaseutu olivat tämän päivän näkökulmasta arvioituna ihmeellisen edistyksellisiä. Asukkaat ymmärsivät oman, suomenkielisen yliopiston arvon.

Keväällä 1917 perustettiin sopiva seura keräämään rahaa yliopistohaaveen toteuttamiseksi. Turun Suomalaisen Yliopistoseuran perustavaan kokoukseen osallistuivat myös Turun Sanomien päätoimittajat Pontus Artti ja Severi Nuormaa. Suomenkielisen yliopiston perustaminen oli kansansivistystä ja vapaamielisyyttä korostavan, 1905 perustetun lehden keskeinen tavoite.

Varsinaissuomalaisten varhaisesta ymmärryksestä kertoo se, että Yliopistoseuran organisoimaan rahanhankintaan osallistui yli 22 000 ihmistä. Yliopistoseura oli keskeinen vaikuttaja, kun maan ensimmäinen suomenkielinen yliopisto perustettiin 1920.

Tänään on tärkeää tähdentää yliopiston, tutkimuksen ja tieteen merkitystä ja sananvapauteen perustuvaa tiedonvälitystä. Vaikka kansansivistys-sana kuulostaa turhan opettavaiselta, koulutus on perusoikeus ja sivistys on yhä arvokasta.

Tänä vuonna 95-vuotias yliopisto kerää jälleen varoja kansalaisilta. Edelliseen varainkeruuseen 2009–2011 osallistui yli 10 000 lahjoittajaa. Vapaaehtoinen tuki oli merkittävä, osallistuuhan jokainen jo veronmaksajana yliopiston ylläpitoon.

Yli 180 000 asukkaan nyky-Turussa opiskelijoita on lähes saman verran kuin koko kaupungissa asukkaita sata vuotta sitten. Vaikka yliopistolla on keskeinen merkitys koko seudulle, kannattaa seurata tarkasti, mitä poliitikot ajattelevat.

Poliittisesti ohjattu Tutkimus- ja innovaationeuvosto julkaisi marraskuussa raportin, jonka mukaan tiede- ja korkeakoulumaailmassa kaikki ei ole hyvin. Muutoksia tarvitaan.

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015–2020 -raportista tulkittiin nopeasti, että 14 yliopistoa, yli 20 ammattikorkeakoulua ja muun muassa yli kymmenen valtion tutkimuslaitosta ovat tähän maahan liikaa.

Tuskin minkään keisarin päätös enää siirtää yliopistoa pois Turusta, mutta sen monialaisuudesta, resursseista ja asemasta on syytä pitää huoli. Turun tulevaisuuden näkymistä ankein olisi kaupunki ilman korkeatasoista yliopistoa.

– Yliopisto on kaupungin dynamo: se antaa valoa ja voimaa.Yliopisto tarjoaa kaupungin asukkaille työtä ja toimeentuloa sekä uskoa tulevaisuuteen.

SARI RUUSUMO

Turun kaupungin kongressipäällikkö – Kansainväliset verkostot. Turkulaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelee tuhansia asiantuntijoita, joiden verkostot tuovat kaupunkiin tuhansia kongressivieraita.

MIKKO MONONEN

– Yliopisto lisää Turun seudun vetovoimaisuutta ja tuottaa monialaista osaamista alueen työmarkkinoille. Kaupungin tulisi hyödyntää korkeakoulujen potentiaalia nykyistä paremmin kaupungin ja elinkeinoelämän kehittämiseksi.

4 | Aurora

kuva: riitta salmi

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

Riitta Monto Turun Sanomien päätoimittaja Turun Suomalaisen Yliopistoseuran uusi puheenjohtaja

teksti: erja hyytiäinen

| kuva: hanna oksanen

Yksinäisyys tappaa

Niina Junttilan mukaan yksinäisyyden kierre voidaan katkaista. – Esimerkiksi yläkouluun siirryttäessä ensimmäinen lukukausi on ratkaiseva. Siinä vaiheessa meidän pitäisi tukea nuoria, varsinkin poikien kanssa pitäisi puhua asiasta.

Yliopistotutkija Niina Junttilan tuorein teos Kavereita nolla on monella tapaa herättävä. Se paljastaa yksinäisyyden monet muodot ja todistaa, että kyse on vakavasta, laajasta, jopa fyysisesti sairastuttavasta asiasta.

– Tutkimusten mukaan yksinäisyys on ennenaikaiselle kuolemalle suurempi riskitekijä kuin ilmastonmuutos tai ylipaino, Junttila sanoo siteeraten amerikkalaista neurotieteen professoria John Cacioppoa.

Junttilan tavoite on nostaa asia keskusteluun.

Vastakaiku on vahva.

– Me järjestimme Helsingin Sanomien kanssa kyselyn, johon odotimme muutamia satoja, korkeintaan muutamia tuhansia vastauksia. Saimme 30 000 vastausta, vaikka kysely oli pitkä ja sen täyttäminen vei aikaa, Junttila sanoo.

Vastaajien kertoma on rajua luettavaa. Esimerkiksi joka neljäs yksinäinen olisi valmis alentamaan elintasoaan, jos saisi edes yhden ystävän. Näin siitä huolimatta, että tilastojen mukaan yksinäisten bruttotulot ovat keskimääräistä alhaisemmat.

Niina Junttila teki jo gradunsa yksinäisyydestä, silloin tutkittavina olivat ensimmäistä kertaa päiväkoti-ikäiset.

– Siihen asti oli kuviteltu, että yksinäisyys alkaa vaivata lapsia vasta koulussa, mutta silloinen professorimme Kaarina Laine halusi tutkia asiaa tarkemmin. Meitä oli neljä graduntekijää ja me kiersimme päiväkodeissa jututtamassa henkilökuntaa ja lapsia. Sieltä löytyivät samat ilmiöt: kiusaajia, kiusattuja, yksinäisiä, torjuttuja ja syrjäänvetäytyjiä, Junttila sanoo.

Helsingin Sanomien kysely paljasti yksinäisyyden kulkevan mukana pahimmillaan koko elämän.

– Yksinäiseksi itseään luonnehtineista 30–60-vuotiaista 32 prosenttia kertoi olleensa yksinäinen jo lapsena, 56 prosenttia kertoi olleensa yksinäinen teini-iässä, Junttila kertoo.

Keskivertokansalaisiin verrattuna yksinäiset ovat useammin työttömiä, velkaantuneita, huumeiden ja alkoholin väärinkäyttäjiä. Yksinäisyyden kierre voitaisiin kuitenkin katkaista.

– Kun yksinäiset äidit saavat tukea äitiyteen ja uskovat pärjäävänsä, jaksavat he tukea myös lapsen ystävyys- ja kaverisuhteita. Tärkeää on myös muistaa kertoa omille lapsilleen, että nämä eivät ole huonoja, vaikka kavereita ei olisikaan.

Yksinäisyyttä torjutaan parhaiten esimerkiksi tukemalla koulujen kerhotoimintaa, aamu- ja iltapäiväkerhoja, pieniä koululuokkia, yksinäisiä äitejä neuvolassa. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on katkaista yksinäisyyden periytyminen. Siitä on jo olemassa todisteita.

– Kukaan ei voi yksin muuttaa tilannetta, mutta kaikki voivat tehdä jotain, Junttila sanoo.

Aurora | 5

koonnut: erja hyytiäinen

lisää tiedeuutisia osoitteessa utu.fi

kuva: peter trimming

Tiedetarjotin

T

Uroslehtopöllöillä on sananvaltaa perhesuunnittelussa

uoreen tutkimuksen mukaan uroslehtopöllöt voivat vaikuttaa perhesuunnitteluun. Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat havaitsivat, että uroslehtopöllöt voivat houkutella naaraan munimaan lisääntymisajan alkupuolella.

Tutkijat analysoivat aineistoa, jota oli kerätty lehtopöllöistä 30 vuoden ajan Etelä-Suomessa. Kävi ilmi, että uroslehtopöllöt voivat houkutella naaraan munimaan aikaisemmin.

Lisääntyminen aikaisessa vaiheessa on kekseliästä, sillä pesimisajan alussa syntyneet poikaset selviytyvät todennäköisemmin aikuiseksi.

– Tutkimus osoitti, että suuremmilla uroksilla on enemmän vaikutusvaltaa naaraisiin kuin pienemmillä lajikumppaneilla. Toisaalta, yksistään naaras päättää, miten monta munaa se munii, kertoo tutkimusryhmän johtaja, apulaisprofessori Jon Brommer Turun yliopistosta.

Toistaiseksi tutkijat eivät tiedä tarkalleen, miten pöllöurokset pystyvät vaikuttamaan lisääntymiseen.

Pöllöillä ja muilla petolinnuilla on hyvin tarkat sukupuoliroolit – isä saalistaa suurimman osan ravinnosta ja äiti puolestaan hautoo munia ja poikasia sekä suojelee pesää. Tutkijat olettavat, että heidän tutkimuksensa tulokset voivat päteä muihinkin petolintuihin kuin lehtopöllöihin.

kuva: myoan brenn

Monitieteinen tutkimus tukee sote-uudistusta Keskiajan Islannissa tunteet olivat pahasta ja ihmisille vaaraksi Keskiajan Islannissa tunteita pidettiin sydämessä sijaitsevan mielen liikkeenä. Ne nähtiin usein kielteisiksi ja niiden hillintää sekä vahvaa, järkähtämätöntä mieltä pidettiin toivottavana.

Kirsi Kanerva osoitti väitöstutkimuksessaan, että 1200–1300-lukujen kielteinen näkemys tunteista juontui osittain käsityksestä, jonka mukaan tunteet saattoivat olla uhka ihmisen hyvinvoinnille. Jotkut tunteet myös altistivat ihmisen yliluonnollisten voimien ja olentojen vaikutuksille tai olivat seurausta niiden toiminnasta.

– Tunteen katsottiin olevan jopa konkreettista sydämessä sijaitsevan mielen liikettä. Kun ihminen pelkäsi, hänen saatettiin katsoa oleva ilman sydäntä. Tämän käsityksen taustalla oli todennäköisesti ajatus siitä, että pelkäävän ihmisen sydän-mieli ei ollut säilynyt paikallaan vaan oli liikahtanut pois sijoiltaan, Kanerva kertoo.

Tunteiden kehollisen ilmenemisen vuoksi niitä ei välttämättä aina erotettu fyysisestä sairaudesta tai kivusta. Sen sijaan tunne saattoi olla osa sairautta tai sairauden ja kivun syy tai seuraus. Kanervan käsittelemistä tunteista esimerkiksi hyvin voimakas suru, pelko ja viha saattoivat taudin tavoin aiheuttaa myös kuoleman.

6 | Aurora

Turun yliopistoon perustettu sosiaali- ja terveystutkimuksen työryhmä on kartoittanut yliopiston sosiaali- ja terveysalan tutkimusta.

Alkukartoitus paljasti, että alaan liittyvää tutkimusta tehdään useilla eri tieteenaloilla, erityisesti sosiaali- ja yhteiskuntatieteissä sekä lääketieteen puolella. Uusilla, monitieteisillä tutkimushankkeilla tuetaan valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta.

Monitieteisyys on avainasemassa, kun tavoitteena on päästä kiinni ihmisten ongelmiin kokonaisvaltaisesti: erityisesti lääke- ja hammaslääketieteen, hoitotieteen, logopedian, psykologian ja sosiaalityön kouluttamien asiantuntijoiden on pystyttävä monialaiseen yhteistyöhön.

n

en

: va

an oy

br

m

ku

PROFESSORIT UUDISTAISIVAT VEROJÄRJESTELMÄÄ Verotusjärjestelmän tehostaminen nousee keskeiseksi tavoitteeksi viiden professorin muodostaman talouspolitiikan arviointineuvoston lausunnossa.

– Arvioimme raportissa, että verotuksessa on edelleen tehostamisen ja yksinkertaistamisen varaa, yksi ryhmän jäsenistä, Turun yliopiston taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi sanoo.

Ryhmän mukaan verorakenteessa on nykyisellään paljon vähennyksiä ja niiden karsiminen lisäisi verotuloja ja selkeyttäisi järjestelmää.

Kotakorpi tarkastelisi kriittisesti myös alennettuja arvonlisäverokantoja. Esimerkiksi elintarvikkeiden arvonlisävero on 14 prosenttia, kun yleinen arvonlisäveroprosentti on 24.

– Tutkimuksen perusteella ei ole yleistä käytännön syytä kohdella eri hyödykkeitä verotuksessa eri tavoin. Erilaiset verotuet ovat poikkeuksia normaaliin lainsäädäntöön. Yleissääntö on, että tasainen, yhtenäinen arvonlisävero on hyvä ratkaisu. Tämä on myös neuvoston näkemys.

Alkuvaiheen disko oli kodinomainen rock-klubi

Valmismatkan onnistumisen määrittää tunne

Matkanjärjestäjän vaikutus matkailukokemusten onnistumiseen on yllättävän vähäinen.Tämän havaitsi Juulia Räikkönen analysoidessaan väitöstutkimustaan varten kirjoituskilpailuun lähetettyjä tarinoita hyvistä matkailukokemuksista.

Kirjoituksista löytyi yllättävän vähän mainintoja matkailukohteista, nähtävyyksistä ja tapahtumista. Matkailun huippukokemukset liittyivät useimmiten aineettomiin tekijöihin, esimerkiksi tunnelmiin, mielenrauhaan ja kumppanuuteen. Henkilökohtaiset tuntemukset ovat tärkeämpiä kuin matkailutuotteet ja -palvelut – Matkailuyritykset voivat luoda otolliset olosuhteet elämysten muodostumiselle, mutta tuntemuksia, tunnetiloja ja tunnelmia on mahdotonta myydä ja ostaa, Räikkönen toteaa.

Matkailumarkkinoinnissa elämykset liitetään vahvasti seikkailuihin ja jopa extreme-aktiviteetteihin.

– Mielenkiintoista on se, että vaikka elämykset yleensä ovat positiivisia, myös negatiiviset tapahtumat ja tuntemukset voivat saada aikaan matkailuelämyksiä. Matkailijat, ja eritoten seikkailunhaluiset travellerit, rakentavat identiteettiään sankaritarinoilla, jotka liittyvät esimerkiksi matkalla koettuihin erikoisiin tapoihin ja ruokiin, Räikkönen muistuttaa.

Disko miellettiin alkuvaiheessaan pinnalliseksi paheiden pesäksi, mutta 1960-luvulla Suomeen rantautunut varhainen disko oli todellisuudessa intiimi ja kodinomainen rock-klubi, joka mahdollisti tiiviiden nuorten yhteisöjen syntymisen. Nuorena koetut ystävyys ja rakkaus ovat kantaneet nykypäivään saakka.

Diskon todellinen luonne paljastui Liisa Avelinin väitöstutkimuksesta, jossa hän tutkii yhden maamme ensimmäisen diskon, Karhulassa vuosina 1969–1979 toimineen Kåren Kellarin merkitystä siellä 15–18-vuotiaina viihtyneiden nuorten kokemalle yhteisöllisyydelle. Hän osoittaa, että Kåren Kellarissa yhdistyi suomalaisten seurantalojen, nurkkatanssien, ohjelmallisten iltamien, tanssilavakulttuurin, koulutanssien ja popkonserttien perinne mannermaisten jazz-klubien ja diskojen globaaliin esikuvaan.

– Kåren Kellarin asiakkaat muodostivat löyhän yhteisön, jonka toiminta kiinnittyi länsimaiseen rockkulttuuriin: musiikin kuluttamiseen, ajassa olevaan pukeutumiseen ja päihteiden käyttöön. Vastikään vapautunut keskiolut vauhditti diskossa viihtymistä, Avelin kuvaa.

Avelinin mukaan diskossa käyminen oli aikuisuuteen kurkottamista ja tasapainoilua kunnollisen ja huonon käyttäytymisen välillä. Rajojen kokeilu ja etsintä, oman identiteetin rakentuminen sekä kodin vaikutuspiiristä irtaantuminen yhdistyivät diskossa uuden sosiaalisen ryhmän jäsenyyteen sekä uusien vapaa-ajanviettotapojen ja kulutustottumusten omaksumiseen.

– Disko oli vapaa-ajanviettopaikka ensin poppareille ja hipeille, ja 1970-luvun puolivälistä myös punkkareille ja diskohileille. Siitä tuli erilaisten nuorisokulttuurien kohtaamispaikka. Diskon pimeys, tungos, tupakansavu ja musiikin pauhu yhdistivät nuoria asiakkaita ja häivyttivät eroja heidän välillään, kuvaa Avelin.

kuva: romain decker

Aurora | 7

kuva: alex

IÄKKÄÄMPIEN MAMMOGRAFIASEULONNAT PELASTANEET NAISIA

Jo 40-vuotiaiden ja yli 70-vuotiaiden naisten kohdalla aloitettu mammografiaseulonta on onnistunut vähentämään merkittävästi naisten kuolleisuutta rintasyöpään. Mammografiaseulontojen tehoa väitöstutkimukseen tutkinut Ilmo Parvinen suosittaakin harkittavaksi seulontojen laajentamista iäkkäille, 70–74-vuotiaille naisille.

Tutkimuksen perustana olevan suomalaisnaisten mammografiaseulonnan tulokset kattoivat 23 vuoden ajanjakson, ja sitä verrattiin analyyseissa seulontaa edeltäneeseen 11 vuoden ajanjaksoon. Mielenkiintoiseksi vertailun teki se, että Turku kutsui jo käynnistysvaiheessa mammografiaseulontoihin 40–74-vuotiaat naiset ja Helsinki aluksi vain 50–55-vuotiaat naiset. Koko maan standardi oli 50–59-vuotiaiden kutsuminen.

– Tulokset viittaavat siihen, että Turussa, varsinkin iäkkäimmissä naisryhmissä havaittu rintasyöpäkuolleisuuden lasku johtui laajasta mammografiaseulonnasta, Parvinen sanoo.

Turun saavuttamat kokonaistulokset rintasyövän kuolleisuuden alentamisessa nousivat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kansainväliselle huipputasolle. Parvisen mukaan syynä siihen on kaksi tekijää.

– Nuorimman ikäluokan rintasyöpäkuolleisuus aleni alle puoleen ennen seulontaa vallinneesta tasosta ja yli 75-vuotiaiden, ikäluokassa tapahtui vastaavana aikana yli 25 prosentin suuruinen rintasyöpäkuolleisuuden lasku vertailualueisiin suhteutettuna, Parvinen sanoo.

Tilastollista näyttöä siitä, että huipputulokset johtuisivat vain seulontaefektistä, ei nuorimman ikäryhmän osalta saatu, iäkkäiden osalta kyllä.

– Kaiken kaikkiaan Turussa rintasyöpäkuolemalta näyttäisi seulonta-aikana välttyneen yli sata naista. Mikäli seulonta olisi Turussa rajattu suppeammaksi, koko maan standardin mukaiseksi, luku olisi jäänyt vain murto-osaan mainitusta, Parvinen sanoo.

Yrittäjyysluokka innostaa yrittäjäksi Yrittäjyysluokkalaiset suhtautuvat yrittäjäksi ryhtymiseen, sen palkitsevuuteen ja kannattavuuteen, oman palkkatyönsä tyydyttävyyteen ja kykyynsä havaita mahdollisuuksia muita positiivisemmin.

Vuonna 1994 peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin otettiin uutena aihealueena yrittäjyyskasvatus. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö selvitti, miten Porin lyseossa ja Ulvilan lukiossa yrittäjyysopetukseen osallistuminen vaikutti oppilaiden käsityksiin omasta tulevaisuudestaan.

Selvityksen mukaan kaikki vastaajat suhtautuvat yrittäjyyteen ja yrittäjäksi ryhtymiseen verrattain positiivisesti, ja suurin osa vastaajista olisi valmis perustamaan yrityksen.

– Tämä tulos vastaa muita opiskelijoille ja nuorille suunnattuja yrittäjyyskyselyjen tuloksia: Suomessa asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat varsin positiiviset, selvitystä tekemässä olleet professori Ulla Hytti ja tutkija Lenita Nieminen sanovat.

kuva: gregg westfall

VANHEMMUUDEN TUKEMINEN parantaa lapsen käytösongelmia

8 | Aurora

Vanhempainohjausta internetin ja puhelimen välityksellä tarjoava Voimaperheet-ohjelma paransi merkittävästi lasten käytösongelmia, ADHD-oireita, empatiakykyä ja unioireita.

– Tämä on merkittävä tulos, sillä ongelmat ovat yleensä olleet pysyviä, hankkeen johtaja, lastenpsykiatrian professori Andre Sourander toteaa.

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Voimaperheet-ohjelma tuki vanhemmuudessa sellaisia vanhempia, joiden nelivuotiaalla lapsella oli käytösongelmia.

Internetin ja puhelimen välityksellä annettavaa tukea voidaan tarjota nopeasti laajoille ryhmille. Toiminta laajenee tänä vuonna Varsinais-Suomesta myös muihin maakuntiin.

Kyseessä on suurin Suomessa koskaan toteutettu mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn tähtäävä ja lapsiperheille suunnattu tutkimushanke.

– Ohjelmaan osallistuneiden perheiden lasten käytösongelmat, ADHD-oireet, tunne-elämään liittyvät ongelmat, empatiakyky ja unioireet paranivat selvästi enemmän kuin vertailuperheissä, Sourander totesi.

Lapsuuden käytösongelmista saattaa seurata aikuisiällä esimerkiksi mielenterveysongelmia, rikollisuutta ja syrjäytymistä.

PAREMPI TULE MUKAAN TEKEMÄÄN TIETEESTÄ HYVINVOINTIA

Meiltä on valmistunut jo yli 50 000 osaajaa. Alumnien kasvava joukko tekee jatkuvasti töitä Suomen elinvoiman ja suomalaisten hyvinvoinnin eteen.

Turun yliopisto tarvitsee nyt ystäviään toimintansa turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Lahjoitus Turun yliopistolle on panostus laadukkaaseen koulutukseen ja tutkimukseen.

TEE HYVÄ PÄÄTÖS utu.fi/lahjoita lahjoita@utu.fi Tilinumero: FI92 5711 1320 0883 36 Rahankeräyslupa POL-2014-11403

Schmidt-kaukoputki on Harry Lehdon suosikki, koska se on aina käden ulottuvilla. Havaitsija istuu usein koko yÜn havaintokopissa ja tarkkailee avaruutta tietokoneen ruudulta.

10 | Aurora

teksti: jenni valta

| kuvat: hanna oksanen

Piikkiön pikkujättiläinen kurkottaa tähtiin Pieni mutta pippurinen. Sanonta tulee mieleen, kun katsoo kaarinalaisen maalaismaiseman keskellä kohoavaa, 15 metriä korkeaa betonitornia ja sitä ympäröiviä rakennuksia. Tämä syrjäinen ja sympaattisen nukkavieru paikka on Suomen suurin tähtitieteen keskittymä. Tuorlan observatoriossa tehdään maailmanluokan huippututkimusta esimerkiksi mustista aukoista, galakseista ja supernovista.

Aurora | 11

N

äkymä on avara. Pellot, puut ja rakennusten katot ovat ohuen lumikerroksen peittämät.

Olemme Tuorlassa, 15 metriä korkean betonitornin huipulla, ja katselemme edessä avautuvaa kaarinalaista peltomaisemaa.

– Mikä on kaukaisin paikka, joka tästä näkyy? kysyy Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen dosentti ja yliopistotutkija Harry Lehto, joka on lupautunut esittelemään observatorion tiloja.

Turun tuomiokirkon huippu pilkottaa metsän takaa, joten veikkaan näkeväni noin 10 kilometrin päähän.

– Entä oletkos koskaan nähnyt sellaista kuin kuu, tiedustelee Lehto hymyä äänessään.

– Se on 400 000 kilometrin päässä. Taikka aurinko? Sinne on matkaa 150 miljoonaa kilometriä.

Nyökkäilen. Tosiaan, jos katseen suuntaa ylöspäin, ulottuu näköala aika reippaasti kauemmaksi.

– Kaukaisin paljain silmin havaittava kohde on Andromedan galaksi, jonne on kahden miljoonan valovuoden matka. Pelkillä silmillään näkee siis jo melko kauas.

Mutta nyt ollaan paikassa, jossa taivasta ei tarkkailla pelkillä silmillä. Betonitorni kätkee sisäänsä Suomen suurimman kaukoputken, jolla tähtitieteen opiskelijat saavat ensituntu12 | Aurora

maa havaintojen tekemiseen. Silti teleskoopilla tehdään edelleen myös tieteellisiä havaintoja.

Kaukoputki on Cassegrain-mallinen ja sen peili on läpimitaltaan metrin. Lehdon mukaan kiinnostavimmat putkella tehdyt havainnot liittyvät kvasaareihin. Ne ovat kaukaisia galakseja, joilla on kirkas ydin. Kirkas keskus on noin aurinkokunnan kokoinen, eli todella pieni alue koko galaksiin verrattuna.

– Kvasaarin ytimessä on miljardien aurinkojen kokoinen musta aukko tai kaksikin.

Mustaa aukkoa emme näe, vaan pelkästään sitä ympäröivän kaasun putoamisen. Aineen viimeiset kuolemanhuudot ovat se kirkas valo, jonka näemme, Lehto havainnollistaa.

Soitto salaiseen numeroon sammuttaa 110-tien valot Voisi kuvitella, että tähtitieteilijä tutkii avaruutta painamalla silmänsä kaukoputken linssiä vasten, mutta todellisuudessa tutkija katselee tähtitaivasta tietokoneen ruudulta. Tuorlassa on kaksi käytössä olevaa kaukoputkea, joiden molempien yhteyteen on rakennettu parin neliömetrin kokoinen havaintokoppi. ’Koppi’ on todellakin oikea sana kuvaamaan kapeaa tilaa, joka on kovin pieni ja vaatimaton.

– Onhan tämä vähän luostarimainen paikka, hymähtää Lehto. – Noin kymmenen vuotta sitten havainnoin täällä kaksoistähtiä kymme-

nenä perättäisenä yönä joulun aikaan. Talvella havainnointiin kuluu helposti 16–18 tuntia yössä. Silloin minulla oli pieni radio mukana.

Kirkkaat pakkasyöt ovat otollinen aika tehdä havaintoja. Silloin taivas on selkeä ja kylmyys vähentää mittalaitteiden kohinaa. Havaintokopin lämpötila on aluksi nollassa, mutta yön aikana se kohoaa 12–13 asteeseen.

Tuorlassa havaintoja tehdään vuoden aikana noin 20–30 kertaa. Tässä pienessä kylmässä tilassa Lehto siis havainnoi suunnatonta avaruutta karvahattu päässä.

Tosin Tuorlan omilla kaukoputkilla tehtävät havainnot muodostavat nykyään vain hyvin pienen osan tutkijoiden käyttämistä aineistoista. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Tuorlassa on julkaistu yli 700 tutkimusartikkelia, joista vain muutamat kymmenet sisältävät omilla kaukoputkilla tehtyjä havaintoja.

Muut havainnot tehdään suuremmilla kaukoputkilla Kanariansaarilla, Chilessä ja Havaijilla.

Lehto näyttää tietokoneelta kuvia tähdistä, joita on havainnoitu Tuorlan Schmidt-kaukoputkella. Kuvassa on musta tausta ja se on täynnä kirkkaita pisteitä, kuin pieniä reikiä.

Tähtiä on yhdessä kuvassa tuhansia, mutta tutkijan kiinnostuksen herättää se, jonka kirkkaudessa on tapahtunut muutoksia. Sellaista tähteä aletaan seurata. Kuvassa yksi reikä poikkeaa hieman toisista: se on himmeä ja pitkulaisen muotoinen.

kuva: y. beletsky (lco)/eso

Kuvateksti

"

Alkuaineita ja molekyylejä tutkitaan, jotta saataisiin selville, tulivatko elämän synnyn mahdollistaneet aineet Maahan komeetoista.”

– Tuo on ilmiselvä galaksi, ilmoittaa Lehto. – Sivulta päin näkyvä spiraaligalaksi. Galaksi on kuvassa vain vaalea pieni jälki, mutta sen perusteella voidaan laskea galaksin läpimitta ja arvioida ytimen kirkkaus. Galaksin värispektrejä tarkastelemalla saataisiin myös selville, millä nopeudella maailmankaikkeus laajenee meidän ja galaksin välillä. Tätä ei uskoisi, kun katsoo taustastaan vain vaivoin erottuvaa jälkeä.

Mutta mitä tähtitieteilijä sitten etsii, kun hän suuntaa kaukoputken kohti taivasta?

– Yritämme löytää maankaltaisen planeetan, sitä kaikki yrittävät, vastaa Lehto ykskantaan. – Sivutuotteena tulee tutkittua satatuhatta tähteä.

Kun Tuorlassa havainnoidaan avaruutta, vieressä kulkevan 110-tien valot sammutetaan häikäisyn vuoksi kahden kilometrin matkalta.

– Valot sammutetaan salaisella puhelimella, soittamalla salaiseen numeroon, toteaa Lehto myhäillen. Katuvalot sammuvat, kun tutkija näppäilee puhelimeen määrätyn numerokoodin.

– Rosetan kohdalla salaisuuden verho on silti vielä pimeämpi, hän lisää.

Lehto oli tosiaan yksi niistä lukuisista tähtitieteilijöistä, jotka huokaisivat helpotuksesta 12.11.2014, kun Rosetta-luotaimen Philae laskeutui onnistuneesti komeetan 67P pinnalle, eikä esimerkiksi kadonnut ikiajoiksi avaruuden syvyyksiin. Syyt helpotuksen tunteeseen olivat osittain henkilökohtaiset, sillä Lehto on mukana analysoimassa komeetasta irtoavan pölyn ominaisuuksia.

– Philaen laskeutuminen onnistui 110-prosenttisesti. On ihme, että laite saatiin laskeutumaan senttimetrien tarkkuudella haluttuun

Vasemmalla: Tuorlan observatorion maamerkki on betoninen tähtitorni. Sen sisältä löytyy Suomen suurin kaukoputki, jonka peili on läpimitaltaan metrin.

Keskellä: Tuomas Kangas (vas.) ja Seppo Mattila tutkivat massiivisten tähtien supernovaräjähdyksiä. Supernovia tutkimalla saadaan selville, mitä tähdissä tapahtuu ennen räjähdystä.

Oikealla: Tuorlan tutkijat tekevät suurimman osan havainnoistaan maailman huippukaukoputkilla, kuten Chilen VLT-teleskoopilla. Se koostuu neljästä kaukoputkesta, joiden peilit ovat halkaisijaltaan kahdeksan metriä.

kohtaan, vaikka komeetta oli noin 500 miljoonan kilometrin päässä Maasta. Kukaan tutkija ei kuitenkaan osannut odottaa, että 15 senttimetrin paksuisen pölykerroksen alla on kivikova pinta. Siksi Philae pomppasi kaksi kertaa ja päätyi makaamaan ketarat ylöspäin kuin sarjakuvaeläin.

Noin 4,567 miljardin vuoden ikäinen 67Pkomeetta kiertää Aurinkoa pitkulaisella radalla. Juuri ikä tekee komeetasta kiinnostavan tutkimuskohteen, sillä komeetat ovat syntyneet samaan aikaan planeettojen kanssa. Komeettaa tutkimalla päästään siis käsiksi Aurinkokunnan alkuvaiheisiin. Komeetta on ikään kuin hyvin säilynyt reliikki, sillä se syntyi Aurora | 13

MUSTA AUKKO SYNTYY KAASUPILVESTÄ kauempana Auringosta, ja on siksi säilynyt muuttumattomampana.

Lehto kuuluu tutkimusryhmään, joka analysoi COSIMA-nimisen laitteen keräämiä pölyhiukkasia. COSIMA kiertää komeettaa hitaasti Rosetta-emoluotaimessa ja kerää talteen komeetasta irtoavia hauraita hiukkasia. Laitteessa on mikroskooppi ja kamera, jonka ottamat kuvat lähetetään Maahan. Tutkijoita kiinnostaa tietää, mitä alkuaineita ja yhdisteitä komeettapölystä löytyy. Ensimmäiset tutkimustulokset kertoivat, että hiukkasissa on yllättävän paljon natriumia, mikä oli odottamaton piirre komeetalle.

"

Supernovat levittävät tähdessä ja räjähdyksessä syntyneitä alkuaineita ympäröivään maailmankaikkeuteen.”

14 | Aurora

KAASUPILVI

Tähdet syntyvät kaasupilvestä, joka luhistuu oman painovoimansa ansiosta. Kaasupilven aine on todella harvaa – esimerkiksi maapallon kokoinen pilvi painaa vain muutaman kilogramman. Yleensä pilvet ovat jopa satojen valovuosien kokoisia. Pilvien hämmästyttävän erilaiset värit johtuvat kaasun kemiallisesta koostumuksesta ja lämpötilojen erosta. Esimerkiksi vety säteilee punaisena ja happi sinisenä sävynä.

– Alkuaineita ja molekyylejä tutkitaan, jotta saataisiin selville, tulivatko elämän synnyn mahdollistaneet aineet Maahan komeetoista. Itse haluan etsiä erityisesti fosforiyhdisteitä, joita ei ole vielä koskaan löydetty komeetoista. Fosforilla on tärkeä rooli esimerkiksi DNA:n muodostumisessa. Elämän syntyä selvitettäessä on keskeistä tietää, mistä vesiliukoinen fosfori on peräisin. Tämä on astrobiologian suurimpia kysymyksiä.

Supernovan räjähdys levittää alkuaineita avaruudessa Professori Yrjö Väisälä rakennutti Tuorlan observatorion Piikkiöön vuonna 1952, sillä kasvava valosaaste alkoi häiritä havaintojen tekemistä Iso-Heikkilän tähtitornissa. Vuosien varrella tutkijoiden määrä on kasvanut ja ahtaaksi käyneitä tiloja on jouduttu laajentamaan kahteen kertaan. Rakennuksen vanhimmasta osasta lähtee kaksi siipeä, joista toinen on rakennettu noin 20 ja toinen 10 vuotta sitten.

Kun rakennusta katsoo ulkoapäin, se muistuttaa hieman koulua tai päiväkotia. Sisälle astuttaessa olo on kuin labyrintissa: kolmessa eri tasossa kulkevia käytäviä reunustavat lukuisat tutkijoiden huoneet. Vain aula, kahvihuone ja kirjasto luovat tilaan avaruuden tuntua. Turun

MASSIIVINEN TÄHTI Massiiviset tähdet ovat vähintään kahdeksan kertaa Auringon massaisia.

Massiivisen tähden ytimessä syntyy ydinreaktion seurauksena raskaita alkuaineita. Kevyet atomit fuusioituvat ytimessä raskaammiksi: aluksi vedystä heliumiksi ja heliumista hapeksi.

yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen lisäksi Tuorlassa toimii Suomen ESO-keskus FINCA (Finnish Centre for Astronomy with ESO).

Euroopan eteläinen observatorio (ESO) ylläpitää kolmea huipputasoista observatoriota Chilessä ja tarjoaa jäsenmaidensa tutkijoille käyttöön maailman parhaat havaintolaitteistot.

Uusimman siiven perimmäisestä nurkasta löytyy Suomen ESO-keskuksen yliopistotutkijan, dosentti Seppo Mattilan toimisto. Siellä istuvat kaksi miestä, jotka osaavat kertoa muutamia ällistyttäviä asioita supernovista.

Toinen heistä, Turun yliopiston tohtorikoulutettava Tuomas Kangas, löysi hiljattain sattumalta aivan uuden supernovan ESOn 3,5-metrisellä NTT-kaukoputkella (New Technology Telescope) otetuista kuvista. Nimeä SN 2014eg kantava supernova sijaitsee 250 miljoonan valovuoden etäisyydellä, eli se on räjähtänyt 250 miljoonaa vuotta sitten. Jo se on melko ällistyttävää.

– Löytö oli sekoitus onnea ja epäonnea.

Oli käynyt pieni sekaannus, jonka seurauksena havainnot tutkimastani supernovasta tehtiin kuukausia aiottua myöhemmin. Kun latasin kuvat tietokoneelle, huomasin heti, että samassa galaksissa oli uusi supernova. Jos olisin saanut kuvat silloin kuin piti, ei uutta super-

PUNAINEN YLIJÄTTILÄINEN

SUPERNOVA

MUSTA AUKKO

Ylijättiläiset ovat maailmankaikkeuden suurimpia tähtiä. Kun tähden ytimestä on loppunut vety, sen keskusta tiivistyy ja ulko-osat laajenevat tähden alkaessa fuusioida raskaampia alkuaineita, jolloin sen läpimitta kasvaa satakertaiseksi. Alkuaineet kehittyvät yhä raskaammiksi aina rautaan saakka. Tähden elinkaaren loppuvaiheet ovat tutkijoille vielä osittain mysteeri. Yksi kiinnostava kysymys on, miten kuoleva tähti menettää massaansa.

Kun tähden ydin on muuttunut raudaksi, energiaa tuottavat fuusiot lakkaavat.

Tähden ydin romahtaa painovoimansa vaikutuksesta kasaan ja äärimmäiset olosuhteet johtavat tähden räjähtämiseen supernovana. Osa räjähdyksessä vapautuvasta energiasta kanavoituu valoksi, joka vastaa yli sadan miljoonan Auringon kirkkautta. Oletuksena on, että Linnunradan kaltaisessa galaksissa räjähtää supernova noin 50–100 vuoden välein, mutta viimeksi galaksissamme on havaittu supernovaräjähdys noin neljäsataa vuotta sitten. Jos galaksissamme räjähtäisi supernova, se voisi näyttää yhtä kirkkaalta kuin täysikuu.

Jos romahtaneen tähden ytimen massa on yli kolme kertaa Auringon kokoinen, sen painovoima kasvaa ja räjähdyksestä syntyy musta aukko. Jos ydin on alle kolme kertaa Auringon massainen, tuloksena on mustan aukon sijaan neutronitähti. Mustan aukon lähellä avaruus on kaareutunut niin voimakkaasti, että mikään aine ei voi paeta sen vaikutuspiiristä. Mustaa aukkoa ei voi havaita suoraan, mutta esimerkiksi valon taipuminen tai tyhjää pistettä kiertävä tähti viittaa epäsuorasti mustan aukon olemassaoloon. Jos mustalla aukolla on läheinen kumppanitähti, kaasu virtaa siitä mustaan aukkoon, lämpenee ja säteilee voimakkaasti.

Eräs avoin kysymys on vielä, luhistuuko osa massiivisista tähdistä suoraan mustaksi aukoksi ilman kirkasta supernovaa.

novaa olisi löytynyt, Kangas kuvailee viime marraskuussa tekemäänsä havaintoa.

Ihmeelliseltä kuulostaa sekin, kun tutkijat kertovat, että kaikki rautaa raskaammat alkuaineet ovat itse asiassa peräisin supernovista. Jos sormessasi sattuu olemaan esimerkiksi kultasormus, sen kulta on alkujaan lähtöisin supernovasta.

– Tähdessä alkuaineet eivät kehity rautaa raskaammiksi. Mutta kun tähti räjähtää supernovana, syntyy äärimmäisissä olosuhteissa myös raskaampia aineita, kuten nikkeliä ja uraania. Räjähdys sinkoaa aineen valtavalla nopeudella ympäristöön, jossa se sekoittuu tähtienväliseen kaasuun. Supernovat siis levittävät tähdessä ja räjähdyksessä syntyneitä alkuaineita ympäröivään maailmankaikkeuteen, kertoo Mattila.

Tämä onkin tärkeä tehtävä galaksien kehityksen kannalta. Planeettoja ei synny, jos ympäristössä ei ole ollut raskaita alkuaineita levittäviä supernovia. Räjähdys levittää ympäristöön myös tähdessä syntyneet kevyemmät aineet, kuten hiilen ja hapen. Yli 5 miljardia vuotta sitten lukuisat supernovaräjähdykset ovat levittäneet raskaita alkuaineita nykyisen aurinkokuntamme kohdalla. Niistä muodostuivat Aurinko, Maa ja muut planeetat.

Tämä kaikki kuulostaa maallikon korviin todella kiehtovalta, mutta Kangas ja Mattila kertovat asiasta samalla äänensävyllä, jolla aikuiset kertovat lapsille liikennesäännöistä. Se on heille itsestään selvää. Sen sijaan tutkijoita kiinnostavat epätavalliset supernovat, joita tutkimalla saadaan arvokasta tietoa tähtien elinkaaren loppuvaiheista.

– Havaitsemalla massiivisten tähtien räjähdyksiä supernovina saamme tietoa siitä, kuinka paljon maailmankaikkeudessa on syntynyt tähtiä eri aikoina alkuräjähdyksen jälkeen.

Mittaamalla supernovia voidaan tutkia maailmankaikkeuden tähtien syntyhistoriaa, joka on yksi kosmologian keskeisiä kysymyksiä, Mattila sanoo.

Tähtien syntyhistoriassa tutkijat haluaisivat päästä aivan alkuun saakka: tutkia maailmankaikkeuden ihka ensimmäisten tähtien supernovaräjähdyksiä. Toive tuntuu äkkiseltään liioitellulta, mutta Kangas ja Mattila vakuuttavat, että se on tulevaisuudessa mahdollista.

ESO on jo alkanut rakentaa Chileen maailman suurinta kaukoputkea E-ELT:tä (European Extremely Large Telescope), jolla maailmankaikkeuden ensimmäisten supernovien havainnointi on mahdollista. Kaukoputken peilin halkaisija tulee olemaan 39 metriä ja sen on suunniteltu valmistuvan 2020-luvulla.

– Maailmankaikkeuden ensimmäisten tähtien räjähdykset voidaan nähdä edelleen. Ne ovat olleet niin kaukana, että valolla on kestänyt noin 13 miljardia vuotta kulkea tänne asti.

Tarvitaan vain todella suuri kaukoputki, sillä supernovat ovat täältä katsoen hyvin himmeitä, Kangas selittää kärsivällisesti.

Maailman suurin avaruuspeili hiottiin Tuorlassa Jos haluaa tutustua Tuorlan observatorion vanhimpaan osaan, täytyy mennä maan alle. Taitavana peilinhiojana tunnettu Väisälä rakennutti Tuorlaan ensimmäiseksi kallion sisällä kulkevan tunnelin, jossa Opteon Oy hioo edelleen maailman parhaimmat peilit satelliitteihin ja kaukoputkiin. Väite voi kuulostaa leveilyltä, mutta pieni tarina vuodelta 2009 osoittaa sen todeksi.

Kyseisenä vuonna laukaistiin avaruuteen Herschel-satelliitti, joka keräsi neljän toimintavuotensa aikana yli 35 000 tieteellistä havaintoa noin 600 tutkimusohjelman käyttöön.

Satelliitin kolme ja puoli metriä leveä peiAurora | 15

li oli suurin avaruuteen koskaan lähetetty, ja se hiottiin täällä Tuorlassa. Peilin oli tarkoitus tulla NASAlta, mutta se ei onnistunut tehtävässä tarpeeksi hyvin. Tuorlassa valmistunut peili sen sijaan oli kaksi kertaa tilattua tarkempi.

– Täällä on tietotaitoa, jota on kehitetty huippuunsa Väisälän ajoista lähtien. Koska Herschelin peili lähetettiin avaruuteen, sen täytyi olla hyvin kevyt. Siksi lasin sijaan käytettiin materiaalina piikarbidia. Se on upean näköinen kivi, joka hohtaa monissa väreissä, Lehto listaa syitä sille, miksi Tuorlan peilinhiojat onnistuivat päihittämään NASAn. Peilit hiotaan kallion sisällä, koska siellä on tasainen lämpötila ja kosteustasapaino.

Pitkän tunnelin varrella on kapea hylly, joka on täynnä kiekkoja ja erivärisiä purnukoita.

Ne sisältävät esimerkiksi jauhettua piikarbidia ja korundia, jota käytetään peilien hiomiseen.

Seinään nojaa myös ympyränmuotoinen hiontalaite, joka on kaakeleineen kuin pala kylpyhuoneen seinää.

Keskellä tunnelia on ovi, jonka takaa löytyy Kanariansaarilla sijaitsevan NOT-kaukoputken (Nordic Optical Telescope) peiliä varten rakennettu pyöreä laite. Se on kuin suuri metallinen pöytä, jonka päälle peili asetetaan.

Peilejä valmistettaessa olennaisinta on ottaa huomioon muoto ja tarkka heijastuspinta.

– Herschelin peili valmistettiin tilassa, jossa järjestämme nykyisin planetaarioesityksiä.

16 | Aurora

Tila on ensisijaiselta tarkoitukseltaan peilinrakennushalli, joka pystytettiin Herscheliä varten. Jos saisimme Tuorlaan uuden suuren peilitilauksen, täytyisi planetaario ensin purkaa, jotta peili saataisiin sisään, Lehto sanoo.

Musta aukko on maailmankaikkeuden tehokkain moottori Suosituin ala Tuorlan tutkijoiden keskuudessa on suurenergia-astrofysiikka, jonka alle kuuluvat esimerkiksi mustien aukkojen, neutronitähtien ja supernovien tutkimus.

– Meillä on työntekijöitä noin 40, joista melkein puolet tutkii mustia aukkoja. Mustat aukot ovat tähtitieteessä kuuma aihe, mutta Tuorlassa niiden tutkimus on myös Esko Valtaojan ja Mauri Valtosen jättämää perintöä, kertoo käytävällä vastaan kävelevä Juri Poutanen, observatorion johtaja.

Yksi nuoremman polven mustien aukkojen tutkijoista on Alexandra Veledina. Hän on aloittanut Tuorlassa Turun yliopiston tutkijana vuoden 2015 alussa ja on kotoisin Pietarista, kuten Poutanenkin. Observatorion tiloissa liikkuva kuuleekin siellä täällä venäjää, mutta yleinen keskustelukieli kahvipöydissä on englanti. Silti suomalaiset tutkijat pyrkivät puhumaan keskenään esimerkiksi kaukoputkesta teleskoopin sijaan, jotta suomenkielinen tähtitieteen sanasto säilyisi muistissa.

– Mustat aukot ovat tunnetun maailmankaikkeuden tehokkaimpia moottoreita, vastaa Veledina, kun kysyn, mikä ainetta imevässä massakeskittymässä kiehtoo. Energiaa sisäänsä imevä musta aukko tosiaan päihittää tehokkuudessa esimerkiksi lämpöydinreaktion.

– Mustat aukot horjuttavat Newtonin painovoimateoriaa, mutta tukevat Einsteinin suhteellisuusteoriaa. Mustia aukkoja tutkimalla voin testata yleisen suhteellisuusteorian oletuksia. On mielenkiintoista nähdä, kuinka aine käyttäytyy näin äärimmäisissä olosuhteissa, Veledina selittää pienen tutkimuspöytänsä ääressä.

Musta aukko syntyy, kun raskas tähti räjähtää supernovana. Toisaalta tunnetaan myös supermassiivisia mustia aukkoja, jollaisen uskotaan löytyvän jokaisen galaksin ytimestä.

Veledina tutkii tähdistä syntyneitä mustia aukkoja tavoitteenaan arvioida mustan aukon läheisyydessä olevan aineen fyysistä olomuotoa ja sitä kautta myös mustan aukon ominaisuuksia.

Tutkija ei voi tarkkailla mustaa aukkoa itsessään, vaan havaintoja tehdään sen perusteella, miten musta aukko vaikuttaa ympäristöönsä. Lokakuussa 2012 Veledina havainnoi mustien aukkojen synnyttämää röntgen- ja ultraviolettisäteilyä XMM-Newton-röntgensatelliitin ja Hubble-avaruusteleskoopin avulla. Kun tutkimusryhmä sai haltuunsa odotetun tutkimusaineiston, se osoittautui liian epäsel-

"

Maailmankaikkeuden ensimmäisten tähtien räjähdykset voidaan nähdä edelleen. Ne ovat olleet niin kaukana, että valolla on kestänyt noin 13 miljardia vuotta kulkea tänne asti.” väksi toivottujen havaintojen tekemiseksi. Kävi kuitenkin onnekas sattuma: tutkijat löysivät aineistosta mustan aukon, joka oli massaltaan kevyempi kuin yksikään aikaisemmin tunnettu.

– Se oli jännittävin koskaan tekemäni havainto. Aikaisemmin pienimpien mustien aukkojen tiedettiin olevan massaltaan ainakin viiden auringon kokoisia. Löytämämme musta aukko oli massaltaan korkeintaan neljän auringon kokoinen. Havainto vaikuttaa suoraan tähden kehitystä koskeviin teorioihin, joista kiistellään paljon nykyään.

Löytö oli merkittävä, mutta huomionarvoista on jo se, että Veledina sai tehdä havaintoja Hubblen kaltaisella teleskoopilla. Ennen Veledinaa Suomessa työskentelevä tutkija on viimeksi saanut havaintoajan Hubblesta yli 20 vuotta sitten.

Tähtitieteilijät hakevat suurten kaukoputkien, kuten ESO:n halkaisijaltaan 8-metrin VLT-

teleskooppien (Very Large Telescope), havaintoaikoja kaksi kertaa vuodessa, jolloin hakemukset kilpailevat noin tuhatta muuta vastaan.

Vaikka tutkijalle myönnettäisiin havaintoaika, huono sää saattaa pilata suunnitelmat. Maailman parhaimmat kaukoputket löytyvät Havaijilta ja Chilestä – ja niiden havaintoajoista kilpaillaan ankarimmin.

Chilessä sijaitsevien ESO:n havaintolaitteiden ja avaruusteleskooppien lisäksi Tuorlan tutkijat käyttävät havainnointiin La Palman kahden ja puolen metrin suuruista Pohjoismaiden yhteistä NOT-kaukoputkea, sekä esimerkiksi Havaijilla sijaitsevia suuria kaukoputkia.

Vuonna 2010 perustetun Suomen ESO-keskuksen tarkoituksena on nimenomaan lisätä suomalaisten tutkijoiden mahdollisuutta käyttää Euroopan eteläisen observatorion ESO:n suuria teleskooppeja Chilessä.

– Isoimmat käytössämme olevat kaukoputket ovat kaksi 17-metristä MAGIC-teleskoop-

Vasemmalla: Schmidt-kaukoputken viereen on kiinnitetty tutkimusartikkeli, jonka aineisto on osittain havainnoitu kyseisellä teleskoopilla.

Keskellä: Alexandra Veledina löysi mustan aukon, joka oli massaltaan kevyempi kuin yksikään aikaisemmin tunnettu.

Oikealla: Peilinhiontaan käytettävä laite rakennettiin La Palman NOT-kaukoputken peiliä varten. Pohjoismaiden yhteinen kaukoputki otettiin käyttöön vuonna 1989.

pia La Palmalla. Niiden avulla havaitsemme gammasäteitä, jotka tulevat kaukaisista aktiivisista galakseista. Kun gammasäteet tulevat ilmakehään, ne synnyttävät partikkeleiden suihkuja, jotka liikkuvat valoa nopeammin ja sen vuoksi säteilevät sinistä Cerenkov-valoa, jonka sitten voi havaita tavallisella optisella kaukoputkella, Poutanen kertoo.

– Lisäksi tutkijamme tekevät joka yö havaintoja La Palman 0.6-metrisellä KVA-kaukoputkella. He työskentelevät kotona tai täällä Tuorlassa ja antavat tietokoneella ohjeita kaukoputkelle, joka lähettää kuvat koneelle, joka lähettää kuvat tutkijalle, hän lisää.

Näistä pienistä työhuoneistaan tähtitieteilijät katselevat jättimäisten kaukoputkien ottamia kuvia miljardien valovuosien päässä olevista taivaankappaleista. Piikkiöstä näkymä ulottuu tosiaan aika kauas.

Aurora | 17

Riku Kiviranta sai vuonna 2014 kaksi merkittävää tunnustuspalkintoa. European Calcified Tissue Society palkitsi hänet Ian T Boyle Awardilla ja Suomen Endokrinologiyhdistys Unto Uotila -palkinnolla. – Perustutkimus on hitaasti etenevää työtä. Kollegoiden arvostus omaa tutkimusta kohtaan on paras palkinto, jonka tutkija voi saada, Kiviranta sanoo.

teksti: jussi matikainen

| kuva: hanna oksanen

SAIRAALAN SYKKEESSÄ, PERUSTUTKIMUKSEN PAULOISSA Luututkija, dosentti Riku Kiviranta on elementissään laboratoriossa, pitkäjänteisen perustutkimuksen parissa.

Palkitun tutkijan toinen koti on klinikka, josta hän kirjaimellisesti juoksee haastatteluun valkotakin liepeet hulmuten.

18 | Aurora

E

lämän varrelle osuu usein muutamia jaksoja, joiden aikana asiat seuraavat toisiaan kuin pikakelauksella. Riku Kivirannan elämässä tällainen tihentymä oli kymmenisen vuotta sitten.

– Vuoden sisällä menimme naimisiin, minä ja puolisoni väittelimme lääketieteen tohtoreiksi ja saimme lapsen. Vauva oli seitsenviikkoinen, kun muutimme 2005 Turusta New Haveniin ja aloitin post doc -tutkijana Yalen yliopistossa.

Kiviranta väitteli Turun yliopistossa 30-vuotiaana. Hän tarkasteli väitöskirjassaan katepsiini K -entsyymin merkitystä luuaineksen pilkkojana. Syksyllä 2004 Kiviranta arvioi, että katepsiini K on mielenkiintoinen uusi lääkekohde osteoporoosin hoitoon. Perustutkimus kääntyy sovelluksiksi hitaasti, mutta tänään näyttää siltä, että Kivirannan visiot kymmenen vuoden takaa ovat toteutumassa.

– Ensimmäinen katepsiini K:hon kohdistuva osteoporoosilääke tullee markkinoille tänä tai ensi vuonna.

Tutkimus ja kliininen työ tukevat toisiaan Kuusankoskelaisella lukiolaispojalla ei ollut sukurasitetta, joka olisi ohjannut lääkärin uralle. Toisaalta hän oli ollut aina kiinnostunut esimerkiksi biologiasta.

– Avainasemassa opiskelupaikan valinnassa oli muutama innostava lääkärikokemus aikuisuuden kynnyksellä. Ne saivat minut ensimmäisen kerran miettimään, että lääketiede olisi aika kiinnostavaa. Kun ajattelen myöhempiä urakäänteitäni, ne liittyvät monesti hyvään mentoriin. Tänään tutkimusryhmän johtajana olen itse nuorten tutkijoiden mentori, ja roolissa on kieltämättä vielä paljon opeteltavaa.

Kiviranta halusi opiskelemaan kaupunkiin, jossa meri olisi lähellä.

– Suureksi pettymyksekseni Turku ei ollutkaan ihan niin merellinen kuin merenrantakaupungin luulisi olevan, Kiviranta muistelee hymyillen.

Jo ensimmäisenä opiskelusyksynään Kiviranta hakeutui biolääketieteen tutkijalinjalle, jossa opetti professori Eero Vuorio. Vuorio oli innostava opettaja, josta tuli Kivirannalle tärkeä mentori.

Ennen opintojen kliinisen vaiheen aloittamista Kiviranta otti ensimmäisen kerran tuntumaa ulkomailla työskentelyyn – ja melkein lopetti orastavan tutkijan uransa. Vuoriolla oli kontakteja Houstonissa, Teksasissa sijaitsevaan MD Anderson Cancer Centeriin. Professori lähetti Kivirannan opettelemaan uutta tekniikkaa, poistogeenihiirimallin tekemistä, jota Suomessa kukaan ei hallinnut.

– Tämä oli kova koulu nuorukaiselle, joka osasi juuri ja juuri pipetoida. Ihminen, jonka piti osata menetelmä, olikin yllättäen häipynyt. Minun piti täysin noviisina pystyttää tekniikka uudestaan. Houstonin-keikan jälkeen päätin, etten enää koskaan tee tutkimusta.

Kuukauden parin jälkeen nuoren miehen tunnekuohu rauhoittui ja motivaatio tutkimukseen löytyi uudestaan.

– Epäonnistumiset ja niistä selviytyminen kuuluvat olennaisena osana tutkimustyöhön.

Perustutkimuksen tekeminen on hyvin usein pään seinään hakkaamista vailla varmaa tietoa julkaistavista tuloksista.

Ja tästä päästään Kivirannan huoleen: kysymys kuuluu, miten valmistuvat lääkärit saataisiin houkuteltua perustutkimuksen pariin.

– Nuorilla on palava halu päästä tekemään käytännön kliinistä työtä. Tarvitset intohimon tutkimukseen, jotta olet valmis heittäytymään sen epävarmuuteen peruslääkärin palkkaa huonommilla ansioilla.

Kivirannalle itselleen on ollut tärkeätä, että hän on aina yhdistänyt perustutkimuksen ja kliinisen työn.

– Haluan kuljettaa potilastyön mukana.

Vaikka se on vaikeaa ja monet asiat sujuvat paljon hitaammin – en esimerkiksi voi täysin kilpailla julkaisutahdissa täyspäiväisten perustutkijoiden kanssa – näen yhdistelmässä paljon lisäarvoa. Diagnostiikka ja hoito ovat enenevässä määrin monimutkaista solu- ja mole-

kyylibiologiaa, molekyylilääketiedettä. Silloin tarvitaan lääkäreitä, jotka ymmärtävät perustutkimuksen menetelmiä, tautien molekyylitason mekanismeja ja voivat toimia linkkeinä klinikan ja tutkimuksen välissä.

Luussa riittää tutkittavaa Kiviranta sai tutkimuksistaan viime vuonna tunnustuspalkinnot sekä Euroopan luututkimuksen seuralta että Suomen Endokrinologiyhdistykseltä.

– Toisten tutkijoiden omaa työtäni kohtaan osoittama arvostus merkitsee todella paljon.

Palkinto kuuluu yhtälailla mentoreilleni, jotka ovat tukeneet minua urani eri vaiheissa ja valaneet uskoa jatkaa tutkimusta.

Endokrinologiaan Turun yliopistollisessa keskussairaalassa erikoistuva Kiviranta johtaa Turun yliopistossa tutkimusryhmää, jossa hänen alaisuudessaan työskentelee neljä täyspäiväistä tutkijaa sekä saman verran opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita. Ryhmä tutkii Aurora | 19

Yhdysvalloissa Riku Kiviranta teki tutkimusta professori Roland Baronin alaisuudessa. Miehiä yhdisti myös purjehtiminen.

"

Ei riitä, että teemme hienoa perustutkimusta.

Yhteistyötä teollisuuden kanssa tarvitaan, jotta uusia hoitomuotoja saadaan potilaiden parhaaksi." luun aineenvaihdunnan molekyylitason säätelyä. Tutkijat selvittävät, miten osteoblastien eli luuta muodostavien solujen erilaistumista ja toimintaa säädellään.

– Koen hyvin tärkeänä, että ryhmämme tekee tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Oli esimerkiksi hyvin palkitsevaa, kun saimme yhteistyössä yhdysvaltalaistutkijoiden kanssa julkaistua uuden löydöksemme osteoporoosia aiheuttavasta geenistä alamme kovatasoisimmassa julkaisussa New England Journal of Medicine.

Luu on siitä mielenkiintoinen, että se uusiutuu jatkuvasti.

– Rasituksen aikana luuhun syntyy mikrotraumoja. Luu korjaa niitä ja pyrkii tilanteeseen, jossa se olisi mekaanisesti mahdollisimman kestävä muttei liian raskas. Tutkimme luun uudismuodostuksen, solujen erilaistumisen ja keskinäisen vuorovaikutuksen mekanismeja sekä sitä, miten prosesseja ehkä voitaisiin moduloida.

Tämän lisäksi Kiviranta tekee tutkimusta yhteistyössä lihavuutta, lihavuusleikkauksia ja tyypin 2 diabetestä pitkään tutkineen professori Pirjo Nuutilan kanssa. Siinä Kivirannan ryhmän roolina on selvittää luuytimen rasvakudoksen merkitystä.

Ennen paluumuuttoa Turkuun Kiviranta perheineen vietti Yhdysvalloissa neljä vuotta. Hän työskenteli ensin post doc -tutkijana Yalen yliopistossa. Kun Kivirannan pomo rekrytoitiin Harvardiin, Kiviranta seurasi mukana.

20 | Aurora

– Työskentely yhdysvaltalaisissa huippuyliopistoissa oli intensiivisempää ja kilpailullisempaa kuin Suomessa. Toisaalta laboratoriofasiliteetit olivat Yalessa ainakin meillä huonommat kuin Turussa – täällä ei ole labran lattiassa reikää, josta sisään matelee torakoita!

Tutkimusryhmässä kaikki olivat jo väitelleitä tutkijoita. Tämä tarkoitti toisaalta ammattimaista otetta tutkimukseen, toisaalta sitä, että avustavatkin työt joutui tekemään itse. Kiviranta luuli Harvardin-aikoinaan kärsivänsä nivelsairaudesta ja hakeutui reumatologille.

– Kun palasin Suomeen, oireet katosivat.

Ne johtuivat siitä, että olin pipetoinut loputtomasti!

Purjehdus vapauttaa ajatukset Yhdysvalloissa Kiviranta teki tutkimusta ranskalaisen professori Roland Baronin alaisuudessa. Yliopistouransa ohessa Baron oli työskennellyt teollisuudessa muun muassa erään yrityksen lääkekehityksen johtajana ja ollut perustamassa kokonaan uutta lääkeyritystä.

Hän konsultoi yhä monia suuria lääkeyrityksiä.

– Opin näkemään, kuinka tärkeätä tutkijan ja teollisuuden vuorovaikutus on. Ei riitä, että teemme hienoa perustutkimusta. Yhteistyötä tarvitaan, jotta uusia hoitomuotoja saadaan potilaiden parhaaksi.

Vaikka professori Baron oli kiireinen, hänellä oli aina aikaa heittäytyä keskusteluihin tutkimuksesta ja elämästä ylipäätään.

– Labrassa opin toki paljon, mutta varmaan eniten tutkimuksesta ja elämästä opin lounaan jälkeen kahvihuoneessa, kun nautimme espressoa. Meitä yhdisti myös purjehtiminen.

Purjehdimme yhdessä Rolandin veneen New Havenista Bostoniin, kun muutto Yalesta Harvardiin koitti.

Yhdysvalloissa post doc -vaiheen jälkeen toimii tenure track -järjestelmä, johon rekrytoitavat saavat lääketieteen alalla tyypillisesti yli miljoona dollaria tutkimusryhmän perustamiseen. Kollegat Harvardissa pitivätkin Kivirantaa pähkähulluna, kun hän ilmoitti perheen yhteisestä päätöksestä palata tyhjän päälle Suomeen.

– Minulle kävi kuitenkin hyvin, sain tutkijan pestin Turun luonnontieteiden ja lääketieteen tutkijakollegiumista. Vaikka rahallisista korvauksista ei voida puhua samana päivänä yhdysvaltalaisten starttipakettien kanssa, tarjoutui minulle kuitenkin mahdollisuus tutkimusryhmän perustamiseen.

Kahden lapsen isän on toisinaan vaikea yhdistää eri rooleja, ja Kiviranta kertoo huonon omatunnon soimaavan häntä jatkuvasti. Usein läppäri aukeaa ja yövuoro alkaa, kun lapset menevät nukkumaan. On kuitenkin yksi paikka, jossa arkikiireet katkaisee ehtymätön rauha.

– Ostimme viime kesänä uuden veneen ja purjehdimme kolme viikkoa putkeen. Kun köydet irtoavat, pää on heti eri asennossa. Silloin läppärin kansi pysyy kiinni pitelemättä, Riku Kiviranta myhäilee.

Kolumni

Kahden kielen nimeämä Mikä lapselle nimeksi, miettivät kaikki vanhemmat. Gradussani tutkin, millaisia nimiä kaksi- ja monikielisissä suomalaisperheissä lapsille annetaan ja miksi.

Nimiä valitaan monilta osin samanlaisin perustein kuin yksikielisissäkin suomalaisperheissä: halutaan, että nimi herättää positiivisia mielikuvia, on käytännöllinen ja sopii kantajalleen. Jälkimmäisiksi etunimiksi annetaan usein sukulaisten nimiä.

Monikielisten ja -kulttuuristen perheiden vanhempien täytyy nimiä valitessaan ottaa huomioon myös monia sellaisia seikkoja, joita yksikielisten perheiden ei juuri tarvitse pähkäillä. Nimenkäytön monikielinen ympäristö tuo nimenvalintaan oman haasteensa. Nimen toimivuus eri kielissä – esimerkiksi se, että nimi on helppo ääntää, kirjoittaa ja muistaa – nouseekin monikielisissä perheissä keskeiseksi nimenvalintaperusteeksi ja on usein kriteeri, jonka perusteella vanhemmat joutuvat hylkäämään muuten sopivia nimiä.

Monet haluavat antaa lapselleen nimen, joka tunnetaan molempien vanhempien kielissä ja on siksi toimiva.

Saksalais-suomalaisen perheen lapsille sopivat tällöin vaikkapa nimet Frida ja Emil ja suomea ja arabiaa puhuvan perheen lapsille esimerkiksi nimet Aida, Noora ja Yasmina. Jos lapselle valitaan nimi selvästi toisen vanhemman kielestä, on tärkeää, että nimi toimii myös toisen vanhemman kielessä: suomea ja sloveenia puhuvan perheen lapselle annetaan mieluummin nimeksi Karel kuin Žiga, suomenkielisissä nimissä puolestaan pitkien vokaalien ajatellaan olevan hankalia muunkielisille.

Sillä, minkä kielinen tai mihin kulttuuriin yhdistyvä nimi lapselle valitaan, on usein muutakin kuin käytännön merkitystä. Nimien kautta halutaan kunnioittaa lapsen kieli- ja kulttuuritaustaa ja kertoa siitä niin ympäristölle kuin lapselle itselleenkin. Erikielisten nimien ajatellaan symboloivan lapsen monikielistä ja kulttuurista identiteettiä ja toimivan apuna sen rakentamisessa ja vahvistamisessa. Lapselle voidaan esimerkiksi antaa yksi etunimi äidin ja yksi isän kielestä, jolloin suomalais-turkkilaisen perheen lapsi voi olla nimeltään Hamza Markus ja suomalais-italialaisen Lauri Michele. Jotkut vanhemmat haluavat, että käytössä olevassa kutsumanimen ja sukunimen yhdistelmässä näkyvät molemmat kielet: jos lapsi saa isänsä sukunimen, kutsumanimenä käytettävä etunimi valitaan äidin kielestä.

Joskus nimeen sisältyvän ilmauksen merkitys, se mitä nimi ”tarkoittaa”, on keskeinen nimenvalintaperuste. Varsinkin monissa aasialaisissa ja afrikkalaisissa kulttuureissa nimet tarkoittavat jotakin ja niihin sisältyvällä ilmauksella voi olla jokin tehtävä.

Esimerkiksi Togossa on tavallista antaa nimi syntymäajankohdan mukaan: Amivi on ’lauantain tyttö’ ja Komi ’lauantain poika’. Nimen merkitykseen voi myös sisältyä toiveita siitä, millainen lapsesta kasvaa tai millainen hänen elämästään tulee.

Minna Nurminen Kirjoittaja opiskeli Turun yliopistossa kieli- ja käännöstieteiden laitoksella ja valmistui filosofian maisteriksi pääaineenaan suomen kieli vuonna 2014.

kuva: ha nna

Se, miten eri kielivähemmistöjen nimiin maassamme suhtaudutaan – katsotaanko ne vaikkapa nimipäiväkalenteriin sopiviksi – ei ole siten lainkaan yhdentekevää.

oksanen

Suomessa asuu yhä enemmän taustaltaan vieraskielisiä ihmisiä. Näin myös erikieliset nimet tulevat väistämättä osaksi suomalaista nimistöä. Nimet ovat paitsi osa erilaisten ryhmien kulttuuria, historiaa ja identiteettiä myös jokaisen yksilön identiteetin kielellinen ilmiasu ja siten kantajalleen aivan erityisen merkityksellinen sana.

Aurora | 21

Suomalaisessa rikollisuudessa on sukupolven aikana tapahtunut suuri muutos.

Tappojen määrä on pudonnut 100 000 asukasta kohden laskettuna kolmesta 2,1:een.

Huumerikoksia lukuun ottamatta muiden rikosten määrät ovat laskeneet selvästi.

Samaan aikaan rikollisuus on polarisoitunut. Yksi prosentti rikoksentekijöistä tekee 42 prosenttia kaikista rikoksista. Nyt tutkijat etsivät keinoja, miten estää tuon yhden prosentin valuminen rikosuralle.

22 | Aurora

1%

KAIDALLE POLULLE

K

teksti: erja hyytiäinen

| piirrokset: mika lietzén

riminologi Henrik Elonheimon pöydänkulmalla on kopio hänen ja viiden muun turunyliopistolaisen tutkijan yhteisjulkaisusta. Lastenpsykiatriaa ja oikeustiedettä yhdistävä tutkimus on uraauurtava. Toki oikeustieteilijät ovat muuallakin maailmassa tehneet pitkittäistutkimusta, mutta Elonheimo pääsi mukaan Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen laajaan tutkimushankkeeseen vuonna 1981 syntyneiden lasten elämänurasta. Tutkimus on ainutlaatuinen koko väestöä edustavan otoksensa sekä taustatekijöitä että rikollisuutta yhdistävän aineistonsa ansiosta.

– Minä liitin lastenpsykiatrian aineistoon poliisilta saamani rikollisuutta koskevan datan, Elonheimo sanoo.

Mukana olevien, jo aikuistuneiden elämää on seurattu syntymästä 30-vuotiaiksi. Rikostiedot liitettiin aineistoon ikävuosilta 15–30. Lievimmät liikennerikkomukset kuten turvavyöttä ajaminen ja lievä ylinopeus jätettiin ulkopuolelle.

– Oli hämmästyttävää, kuinka yleisiä rikosmerkinnät olivat. Miehistä 60 prosentilla on rikosmerkintä, naisista 25 prosentilla, Elonheimo sanoo.

Väitöstutkimuksessaan Elonheimo ristiinlinkitti henkilön rikosuran ja lastenpsykiatrien lapsuudessa havaitsemat riskitekijät. Hän halusi tietää, lisäävätkö esimerkiksi käytöshäiriöt ja levoton käyttäytyminen, rikkinäinen lapsuudenperhe tai vanhempien alhainen koulutus riskiä päätyä rikolliselle uralle.

– Vahvoja yhteyksiä löytyi, Elonheimo sanoo.

Geeni ei vie vastuuta Viime syksynä löytyi uusi selittävä tekijä. Synnyinlahjana saatu geeni. Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri, THL:n tutkimus-

professori ja Turun yliopiston dosentti Hannu Lauerma on mukana laajassa tutkimushankkeessa, joka paljasti vaimentuneen MAOA-geenin sekä CDHI13-geenivariaation altistavan vakavalle väkivaltakäyttäytymiselle.

– Vertasimme yli 500 väkivaltarikoksen uusijan sekä 200 ei-väkivaltaisen vangin koko perimän variaatioita. Havaitsimme, että väkivaltarikollisilla oli yleisesti muista poikkeava tietty hermoston entsyymiä säätelevä geeni ja hermosolun kalvorakenteen poikkeavuuteen liittyvä geeni, muilla vangeilla tätä kasaumaa ei ollut. 5-10 prosenttia väkivallanteoista voidaan selittää tätä kautta, Lauerma sanoo.

Geenin etsintään innostivat rikoskäyttäytymisessä havaitut kulttuuriset erot. Suomessa väkivallan ja viinan yhteys on länsimaisia kulttuureja korkeampi. Siinä missä etelän maissa surmaajina ovat mustista autoista ohi ajavat jengit, suomessa tappaja on useimmiten humalassa puukolla tai tilapäisaseella kuten paistinpannulla lyövä. Suomalaiset ja irlantilaiset juovat samalla humalahakuisuudella, mutta irlantilaiset surmaavat vain kolmanneksen siitä mitä suomalaiset, ja alkoholihumalassa tehdyissä henkirikoksissa on yli nelinkertainen ero. Mikä sen selittää, kysyivät tutkijat.

Syöminen pienentää riskiä Emeritusprofessori Matti Virkkunen havaitsi jo aiemmin, että joidenkin ihmisten elimistöllä on poikkeava sokerinsäätelykyky, ja jos tällainen henkilö juo viinaa, syntyy riskialtis yhdistelmä. Jos henkilö on lisäksi lapsuudessaan kokenut nöyryytystä, hänen tarpeitaan ei ole huomioitu, hän on kokenut häpeää, väkivaltaa tai kaltoinkohtelua, väkivaltaisen toiminnan riski on suuri.

– Puhuminen tästä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö ihminen olisi vastuussa teoistaan. Eivät vangitkaan niin ajattele. Jos ihminen tietää Aurora | 23

muuttuvansa juodessaan väkivaltaiseksi, juominen on valmistautumista väkivallantekoon, Lauerma sanoo.

Hän muistuttaa, että harvoin kuolemaan johtava väkivallanteko on se ensimmäinen teko.

43 %

suomalaisista on poliisin rekisterissä

( ei sisällä lieviä liikennerikkomuksia ) – Jos tietää tulevansa väkivaltaiseksi, pitää olla juomatta, ainakin väkeviä viinoja, ja jos juo jotain, on sokeritasapainon vuoksi syytä syödä samalla pitkäketjuisia hiilihydraatteja ja valkuaisaineita, Lauerma sanoo.

Lauerma kertoo, että 80 prosentissa väkivaltakuolemista tappajamies, tapettu mies tai tappajanainen on työelämän ulkopuolella. Surmatuista naisista kolmannes on ansiotyössä. Päihtymys on mukana noin 80 prosentissa henkirikoksista.

– Siinä näkyy perheväkivallan kuva, Lauerma sanoo.

Useita päällekkäisiä ongelmia Psykologiaan väitöstutkimusta tekevä Tiina Tuominen työskenteli ennen yliopistouraansa toistakymmentä vuotta vankeinhoidossa. Psykologina hän pyrki ryhmä- ja yksilökuntoutuksessa sekä psykoterapiassa auttamaan vankeja, mutta mielessä alkoi kyteä kysymys: riittääkö tarjolla oleva kuntoutus? Malli kun oli melko suoraviivainen: väkivaltarikoksen tehneet lähetettiin vihanhallintakurssille, seksuaalirikolliset omaan kuntoutukseensa, ja niin edelleen.

– Huomasin käytännön työssä, että monella vangilla oli keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Lisäksi 30 prosentilla oli vakavia ongelmia lukemisessa ja kirjoittamisessa, 15 prosentilla laskutaidossa.

Miten he voivat hyötyä kuntoutuksesta, kun heillä on näin perustavanlaatuisia ongelmia, Tuominen kysyi.

3%

miehistä teki yli puolet kaikista miesten tekemistä rikoksista

Ajatus veti takaisin yliopistolle. Väitöskirjaan tulevista kolmesta artikkelista kaksi on jo julkaistu, kolmas on loppusuoralla. Siinä ydinkysymys on: ketkä vangeista tekevät uuden rikoksen vapaaksi päästyään.

– Hypoteesini on, että rikoksen uusijoilla on keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ongelmia sekä puutteita lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskutaidoissa, Tuominen sanoo.

24 | Aurora

Elonheimon ja Lauerman tavoin hän varoittaa vetämästä suoria yhtäläisyysmerkkejä ongelmien ja rikollisuuden välille. Esimerkiksi lukihäiriöistä kärsiviin hän törmää vaikkapa yliopistolla. He ovat olleet niitä peruskoulun ja lukion kilttejä oppilaita, joiden lukihäiriötä ei ole aikanaan havaittu, eivätkä he siksi ole saaneet apua. Häiritsevästi käyttäytyvien, lukihäiriöistä kärsivien oppilaiden kohtalona on ollut päätyminen tarkkailuluokalle.

– Lukihäiriö voi olla musertava yliopisto-opiskelijalle, jolla muutoin on hyvät elämän lähtökohdat. Mitä se tarkoittaa vangille? Tai tarkkaavaisuushäiriö, jossa jokainen kellonviisarin naksahdus vie huomion kaikesta muusta? Siinä syntyy vahva tunne pärjäämättömyydestä, Tuominen sanoo.

Hän toteaakin, että monien vankien kuntoutumiselle olisi aivan ratkaisevaa tietää, ettei ole tyhmä tai huono. Ja kun ongelman aiheuttaja tiedetään, voidaan etsiä keinoja, joilla elämä ongelman kanssa helpottuu.

Tekijäjoukko kutistuu Tiina Tuominen toteaa, että jos kuntoutusta voidaan uudistaa niin, että yksikin veitsenheilautus voitaisiin estää, on merkitys suuri. Elonheimon tilastot paljastavat, kuinka osuva kuvaus on.

1% naisista teki yli puolet naisten tekemistä rikoksista

– Rikollisuus on kasautunut pienelle aktiiviselle rikoksen uusijoiden joukolle. 42 prosenttia rikoksista oli 1 prosentin tekemiä, Elonheimo sanoo.

Hän toteaakin, että jos riskitekijät omaavat tunnistetaan ajoissa ja heitä voidaan auttaa rikoksettomalle polulle, muutokset kokonaisrikollisuudessa ovat merkittäviä.

Onko polarisoitumiskehitys vain kiihtymässä, sen Elonheimo haluaa selvittää. Hän on ottanut vuonna 1981 syntyneiden rinnalle 1991 syntyneiden poikien kohorttitutkimuksen, jonka avulla hän pyrkii selvittämään, jatkuuko polarisaatio, onko se voimistumassa, onko rikoskäyttäytyminen muuttumassa, kenties raaistumassa tai vähentymässä?

Jo 1981 syntyneiden tutkimus paljasti mielenkiintoisia yksityiskohtia. Nuorten miesten kohdalla näkyy kaikissa rikostyypeissä raju piikki ikävuosien 18–20 kohdalla, tytöillä ei vastaava ole vaan naisten tekemien rikosten määrä kulkee suhteellisen tasaisena läpi ikävuosien.

– Yleisimpiä rikoksia molemmilla sukupuolilla olivat liikenne- ja omaisuusrikokset. Seksirikoksia oli vain miehillä. Myös väkivallanteot olivat naisilla harvinaisia. Kaikissa rikoslajeissa naisten ja miesten välinen ero oli suuri, mutta huume- ja omaisuusrikoksissa osuudet olivat lähimpänä toisiaan. Huumerikoksissa poikkeavaa oli se, että niille ei löytynyt yhtä laajasti selitystä lapsuusajan perusteella. Huumeiden käyttö ei välttämättä edellytä kovia ongelmia, Elonheimo sanoo.

Kaikesta muusta poikkeuksen teki kuitenkin seksuaalirikollisuus.

80 % henkirikoksista on tehty niin , että alkoholi on ratkaisevasti myötävaikuttanut tekoon

– Seksuaalirikoksiin syyllistyneet olivat lapsuusiässä kokeneet masennusoireita. Aineistossa lapset olivat itse kertoneet masennusoireista, vaikka vanhemmat tai opettajat eivät olisi sitä havainneet. Muissa rikostyypeissä masennusoireet eivät nousseet itsenäisenä riskitekijänä esille, Elonheimo sanoo.

Rikollisuutta osataan vähentää Tutkimustiedot avaavat mahdollisuuksia muuttaa maailmaa. Lauerma kertoo, miten vielä sukupolvi sitten Suomessa surmattiin kolme henkilöä 100 000 asukasta kohden, nyt määrä on 2,1. Sama suuntaus on nähtävissä myös muissa länsimaissa.

– Syyksi on nähty se, että meillä on alettu puuttua lasten väkivaltaiseen kohteluun sekä se, että vaikka kaikilla ei loistavasti taloudellisesti menekään, ketään ei jätetty täysin heitteille, Lauerma sanoo.

Sekä Elonheimo että Lauerma palaavat puheissaan tämän tästä lapsuuteen. Hieman kärjistäen Lauerma toteaa, että psykopatialle altistavia geenejä omaavan henkilön kohtaloon vaikuttavat suuresti varhaiset vuodet. Jos lapsella on tukenaan huolehtivat ja rajat asettavat vanhemmat, hän saattaa aikuistuttuaan olla loistava yrityssaneeraaja, mutta jos vanhemmat eivät välitä tai kohtelevat kaltion, nöyryyttävät ja pahoinpitelevät, edessä voi olla rikollisen ura.

– Osa lapsista on kehittynyt reagoimaan uhkaavilta tuntuviin tilanteisiin väkivaltaisesti, mikä edistää henkiinjäämistä paremmin kuin kohteeksi joutuminen, Lauerma sanoo.

Elonheimo havaitsi tutkimuksissaan, että rikollisen uralle päätyneet pojat olivat jo nuorena kertoneet psykososiaalisista ongelmistaan, mutta vain harva oli päässyt palvelujen piiriin. Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus on sittemmin kehittänyt interventiotutkimuksen, Voimaperheet-hankkeen, joka tarjoaa tukea erityisen haastaville lapsille.

– Kriminologisessa tutkimuksessa on havaittu, että malli on toimiva. Se vähentää rikoskäyttäytymisen riskiä ja parantaa muitakin ongelmia, Elonheimo sanoo.

Hän korostaakin, että ennusteet pitää ottaa vakavasti. Rikosuran riski ennakoi surullista tulevaisuutta.

– Meidän on autettava lasta, sillä hän ei itse valitse lähtökohtiaan, Lauerma sanoo.

Aurora | 25

Mielihyväreseptorien sijainti aivoissa

Mielihyväreseptorien määrä on lisääntynyt urheilusuorituksen jälkeen. teksti: heikki kettunen

Kuva näyttää, miten lihavien aivot aktivoituvat laihojen aivoja enemmän, kun he katselevat herkkuruokia.

| kuva: hanna oksanen, pet-keskus

Mielihyvän lähteellä

R

Tunne on abstrakti, jotain, mitä emme pysty käsin koskettelemaan. Tunteiden, kuten mielihyvän aivokemiaa voidaan kuitenkin kuvata nykyaikaisin menetelmin.

adiologian erikoislääkäri ja kollegiumtutkija Jussi Hirvonen on tutkinut luonnollista mielihyvää erilaisilla kuvantamismenetelmillä.

– Mielihyvää tutkimalla ymmärrämme paremmin ihmisen käytöstä ohjaavia aivokemiallisia mekanismeja, mikä auttaa esimerkiksi riippuvuussairauksien hoidossa, Hirvonen toteaa.

Nautinto antaa elämälle merkitystä, mutta se on myös mahdollistanut lajimme selviytymisen. Mielihyvä on ihmisen sisäinen keino vahvistaa positiivista käyttäytymistä.

– Esimerkiksi syödessä tai liikkuessa ihmisen aivot vapauttavat sisäsyntyisiä hormoneja, kuten endorfiinia, joka sitoutuu aivojen mielihyväreseptoreihin aiheuttaen hyvänolontunteen.

Keho siis palkitsee itsensä hyvästä suorituksesta mielihyvällä.

Mutta missä se näkyy?

– Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että PET-kuvassa mielihyvä näkyy lähes kauttaaltaan aivoissa esiintyvissä opioidireseptoreissa ja niiden määrässä, Hirvonen kertoo.

Hirvonen on tutkinut myös sosiaalisesta kosketuksesta ja liikunnasta saatavaa mielihyvää. Ensiksi mainitussa koehenkilöitä kuvattiin PET-kameralla samalla, kun heidän jalkaansa silitettiin ja jälkimmäisessä koehenkilöt kuvattiin liikuntasuorituksen jälkeen.

– Liikuntatutkimuksessa nähtiin alueellisesti rajautunut löydös, jossa mielihyväreseptoreiden määrä lisääntyy etuaivokuorella. Sosi-

aalinen kosketus saa reseptorit aktivoitumaan useammalla aivoalueella.

Eri tavalla koettu mielihyvä voi aktivoida eri aivoalueita, mutta tästä ei voi vetää johtopäätöksiä kokemuksen voimakkuudesta.

Mielihyväreseptorit liittyvät myös sosiaalisten suhteiden muodostamiseen.

– Alustava löydöksemme on, että mitä enemmän reseptoreita ihmisellä on, sitä avoimemmin hän suhtautuu sosiaalisiin tilanteisiin.

Joskus nautinnon tavoittelu voi mennä liiallisuuksiin. Hirvonen on PET-kuvantanut normaali- ja ylipainoisten koehenkilöiden aivokemiaa. Selvisi, että ylipainoisilla koehenkilöillä oli selvästi vähemmän aktiivisia µ-opioidireseptoreja, jotka ovat aivojen mielihyvähormonien keskeisiä vastaanottajamolekyylejä.

– Evoluution myötä ihmiselle on kehittynyt voimakas vietti hankkia ruokaa. Nyky-yhteiskunnassa ruokaa on joka puolella tarjolla ja siitä on tehty mahdollisimman houkuttelevaa, jolloin vietin vastustaminen on todella vaikeaa.

Turun luonnontieteiden ja lääketieteen tutkijakollegiumin rahoitus on mahdollistanut sen, että Hirvonen voi tehdä tällä hetkellä sekä aivotutkimusta että kliinistä työtä Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksessa.

– Kaksoisrooli antaa parhaan näkökulman tarkastella tutkimuksen sovellettavuutta potilastyöhön. Lähtökohtana tulee olla, että tutkimus auttaa potilaita.

Kirjat

teksti: jussi matikainen

Sattuma keskuudessamme Pelaamisen lumo on kutkuttanut ihmismieltä ammoisista ajoista lähtien.

Arpanappulat ovat lennelleet tuhansia vuosia, mutta myös pelaamisen ikävät lieveilmiöt yksilöille ja yhteiskunnalle on tunnistettu jo varhain.

Turun yliopiston oikeushistorian professori Mia Korpiola pureutuu Kaikkea sattuu -artikkelikokoelmassa rahasta pelaamisen ja sen sääntelyn historiaan. Kirjoitus osoittaa, miten kiellettynä ja paheellisena pidetylle rahapelaamiselle on valjastettu historian saatossa yhteiskunnallisesti hyväksytyt raamit. Siinä missä keskiajan katolinen kirkko paheksui pelaamista ylen kaiken, saivat paavit 1700-luvulla arpajaisista menestyksekkään tavan rahoittaa Rooman julkisten rakennusten rakentamista ja ylläpitoa.

Myös Suomessa on pitkät perinteet rahapelaamisen kontrolloinnista ja valjastamisesta yhteistä hyvää palvelemaan. Suomessa rahasta pelaamisen tuotot ovat olleet merkittävä lisä verotuloihin 1700-luvulta lähtien. ”Ihmiset ovat jo vuosisatojen ajan unelmoineet sattumaan ja onneen perustuvasta äkkirikastumisesta työtä tekemättä. Niin myös tulevaisuudessa.”, Korpiola kirjoittaa.

Artikkelikokoelma esittelee suomalaistutkijoiden voimin kiehtovia sattumia eri aloilta. Sattuman käsitteen kautta pohditaan esimerkiksi Suomen valtion syntyä, unien maailmaa ja kirjailijan inspiraatiota.

Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius muistuttaa omassa kirjoituksessaan, että myös se, mitä pidämme sattumana, muuttuu jatkuvasti: ”Tieteellisen toiminnan [ – – ] myötä monet aikaisemmin selittämättömät sattumat ja selittämättömät tapahtumat saavat selityksensä – hitaasti mutta varmasti. Samalla kuitenkin jokaista vastausta kohti syntyy useita uusia kysymyksiä.”

Kirja tukee vuoden 2015 Tieteen päivien ohjelmaa, jonka teemana niin ikään on sattuma.

Kaikkea sattuu Ilari Hetemäki, Pauliina Raento, Hannu Sariola ja Tuomas Seppä (toim.)

Gaudeamus 2015

Saa kokeilla kotona!

Saaristomeren parhaaksi

Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia suunnistaa makujen maailmaan yhdessä keittiömestarien Tatu Lehtovaaran ja Arto Rastaan kanssa. Lehtovaara nojaa resepteissään perinteisiin, Rastas molekyyligastronomiaan. Hopia puolestaan kertoo lukiojille, mitä keittiössä tapahtuu molekyylitasolla. Tutkailuun pääsevät esimerkiksi pihvin optimaalinen suolaustapa ja kannen rooli karjalanpaistin kypsennyksessä.

Molekyyligastronomia syntyi kemian ja keittiön kohtaamisesta 1980-luvulla.Vaikka osa ruokapöydän kemiallisista erikoistehosteista katoaa ensihuuman haihduttua, jää niistä jäljelle myös jotakin kestävää. ”Vaikka molekyylikokeilujen jälkeen palaamme takaisin silakkalaatikon ja lihakeiton pariin, tuomme niiden valmistukseen jotakin oppimastamme.”

Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos on toiminut Nauvossa Seilin saarella vuodesta 1964 lähtien. Tutkimuslaitoksen juhlavuoden historiikki esittelee 21 kirjoittajan voimin monipuolista Saaristomeren tutkimusta ja elämää Seilin saarella.

Kirja tarjoaa lukijalleen mielenkiintoista tietoa esimerkiksi pitkäaikaisista aikasarjatutkimuksista, joita voidaan pitää jopa Itämeren tulevaisuuden avaimena. Toisaalta kirja osoittaa, miten erilaisten tutkijoiden ja tieteenalojen kohtaamispaikkana saari on vuosikymmenten mittaan toiminut.

Saari on myös kuvankaunis matkailukohde.

Lukijalle selviää esimerkiksi se, että Seilin postilaiturin venevajat ovat peräisin kolmelta eri vuosisadalta – puoli vuosikymmentä on lopulta lyhyt aika Seilin kiehtovassa historiassa.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä on harrastanut pitkään jääkiekon historiaa ja seurannut lajia aktiivisesti. Nyt Jokisipilä on paketoinut yksiin kansiin Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkueen, punakoneen, tarinan.

Jokisipilä kuvaa punakonetta yhdeksi kylmän sodan kulttuurihistorian mielenkiintoisimmista ja poikkeuksellisimmista ilmiöistä. ”Toivon, että samalla kun jääkiekkofani kohtaa näiltä sivuilta poliittiseen historiaan ja kansainväliseen politiikkaan liittyviä ahaa-elämyksiä, politiikasta ja historiasta kiinnostunut jääkiekollisesti ohuemmin sivistynyt lukija saisi oivalluksen siitä, kuinka mielenkiintoisen näkökulman juuri näihin kysymyksiin tarjoaa kansainvälinen kilpaurheilu.”

Kaksi kokkia ja kemisti Anu Hopia,Tatu Lehtovaara ja Arto Rastas Kustannusosakeyhtiö Nemo 2014

Seili. Saaristomeren tutkimusta 50 vuotta Ilppo Vuorinen, Tapani Juusti, Tuomas Koivula ja Martti Soikkeli (toim.)

Turun yliopisto 2014

Punakone ja vaahteranlehti Markku Jokisipilä Otava 2014

Punakoneen anatomia

Aurora | 27

TURUN YLIOPISTO

VUOTTA

teksti: timo niitemaa| kuvitus: antti tarponen

TURUN YLIOPISTOLLA 22 040 PERUSTAJAA Matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta perustetaan

Humanistinen tiedekunta Turun Suomalainen Yliopisto perustetaan

Turun Akatemia perustetaan

1640

Kansanliike kerää varat yliopiston perustamiseksi

1917

Turun Suomalainen Yliopistoseura perustetaan

Päärakennuksen vihkiäiset

Joutsenen veljesten testamenttilahjoitus: rahat kirjastoon Yliopiston toiminta säästöliekillä sota-aikana

Yliopisto aloittaa toimintansa

1920 1921 1922 1924

Artturi H. Virkkunen

1932

1934

J.G. Granö

V.A. Koskenniemi

Einar W. Juva

1939

Turun kauppakorkeakoulu perustetaan

1943 1945 1948 1950

Harry Waris

1954

Oikeustieteellinen tiedekunta perustetaan

1959

1960

Tauno Nurmela

Toivo Olin

Osmo Järvi

”Suomalainen yliopisto Turkuun tai ei ollenkaan suomalaista yliopistoa!"

T

Uuden Auran päätoimittaja, maisteri K. N. Rantakari, v. 1913 urun yliopisto viettää tänä vuonna 95-vuotisen taipaleensa juhlavuotta. Turun Suomalainen Yliopisto perustettiin laajan kansalaiskeräyksen turvin Kalevalan päivänä vuonna 1920.

Turkulaiset liikemiehet lahjoittivat kesällä 1917 noin sadan tuhannen markan alkupääoman yliopistoa varten. Arvioitiin, että rahaa pitäisi koota vähintään viisi miljoonaa silloista markkaa, jotta yliopiston perustamista voitaisiin edes vakavasti harkita. Tuloksellinen keräys vaatisi kunnollista organisointia: tarvittiin yhdistys. Turun Suomalainen Yliopistoseura perustettiin 4.11.1917.

Vain kymmenen päivää Suomen itsenäisyysjulistuksen antamisen jälkeen Suomen tieteen, kulttuurin ja talouselämän johtohahmoista koostunut kokous antoi vahvan tukensa hankkeelle perustaa suomalainen yliopisto nimenomaan Turkuun.

Heti vuodenvaihteessa perustettiin keräysvaliokunnat erikseen kaupunkia ja maaseutua varten, tehtiin listoja mahdollisista keräysasiamiehistä ja suunniteltiin keräysjuhlia. Sisällissodan alkaminen keskeytti toiminnan tammikuun lopussa, mutta jo kesällä oltiin taas tarmokkaasti asialla. Turkulaiset sanomalehdet Turun Sanomat ja Uusi Aura julkaisivat heinäkuussa näyttävät yliopistonumerot.

Ratkaisevan sysäyksen keräykselle antoi turkulainen liikemies Kaarlo Knuutila, joka syyskuussa 1918 ilmoitti antavansa Yliopistoseuralle miljoona markkaa, mikäli perustamiskeräys on tulevaan itsenäisyyspäivään mennessä tuottanut yhteensä viisi miljoonaa markkaa.

Tavoite täyttyi ja keräykseen tuli vauhtia.

Keräyksestä tuli todellinen kansanliike. Satojen asiamiesten joukko kampasi paikkakuntia systemaattisesti kylä kylältä ja talo talolta, vuodenajoista ja keleistä riippumatta. Asiamiehinä toimi useita huomattavia tiedemiehiä ja kulttuurihenkilöitä mutta myös ylioppilaita ja nuoria maistereita. Perustamisrahastoon alkoi virrata lahjoituksia maan joka puolelta aina käsivarren Lapista Sortavalaan ja Kustavista Posiolle.

Kun Turun Suomalaisen Yliopiston perustamispäätös 28.2.1920 tehtiin, rahaa oli koottu yli 20 miljoonaa markkaa. Vaikeissa taloudellisissa oloissa tulosta voi pitää loistavana. Turun Suomalainen Yliopisto aloitti toimintansa kahdella tiedekunnalla, humanistisella ja luonnontieteellisellä, kesällä 1922 Turun torin laidalla, Yliopistoseuran hankkiman entisen hotelli Phoenixin tiloissa.

Kun yliopistokeräys vuonna 1925 virallisesti päätettiin, oli lahjoittajien kokonaislukumäärä noussut jo yli 22 000:n. Lahjoittajista ylivoimaisesti suurin ryhmä kuului viljelijäväestöön. Noin 2 000 lahjoittajan ryhmiä ovat myös opettajat sekä kauppiaat ja liikemiehet. Joukossa on myös runsaasti konttoristeja, liikeapulaisia, räätäleitä, suutareita ja torppareita.

Juhlavuonna yliopiston verkkosivuille on koottu aikajana, joka esittelee yliopistoelämää Turussa 1600-luvulta 2000-luvulle.

Tutustu yliopiston historiaan, tapahtumiin ja tarinoihin osoitteessa utu.fi/aikajana

VUONNA 2015 JUHLITAAN 95-VUOTIASTA TURUN YLIOPISTOA

21 000 opiskelijaa 95 maasta

Huippumodernia PET-kuvantamistekniikkaa Turkuun

Yliopiston 10 000. opiskelija 1964

1967

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta perustetaan 1970

Turun yliopisto valtion yliopistoksi 1974 1975

Osmo Ikola

Kasvatustieteiden tiedekunta perustetaan

1987

Arne Rousi

Arje Scheinin

1990

1993

1997

2003

Lasten yliopisto perustetaan

2008

Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyvät

Keijo Paunio

Keijo Virtanen

Turun yliopisto 95 vuotta

2010

2012

Kalervo Väänänen Aurora | 29

2015 TURUN YLIOPISTON REHTORIT

Kaarlo Hartiala

Turun yliopistossa noin 11 000 opiskelijaa

Ksylitoltutkimus leviää maailmanlaajuisesti 1981

Koulutus vahvistuu: hammaslääkäreitä koulutetaan jälleen, DI-tutkinnonantooikeus

Uusi yliopistolaki

teksti: taru suhonen

| kuvat: hanna oksanen

VUODEN ALUMNI MATTI ANTTONEN:

Maailmanmenosta kiinnostuneita ihmisiä tarvitaan aina Vuoden alumniksi valittu alivaltiosihteeri Matti Anttonen haluaa katsella maailmaa positiivisesti. Hän uskoo koulutuksen ja uteliaisuuden voimaan.

– Mitä fiksumpia ja paremmin koulutettuja ja osaavia nuoria meillä on, sitä parempi tulevaisuutemme on.

30 | Aurora

​

T

urun yliopiston vuoden alumni 2015 Matti Anttonen toimii alivaltiosihteerinä taloudellisia ulkosuhteita koskevissa asioissa ulkoasiainministeriössä, jossa hän on työskennellyt Suomen ulko- ja taloussuhteiden parissa vuodesta 1986 asti muun muassa Suomen Moskovan suurlähettiläänä ja kauppapoliittisen osaston päällikkönä ennen nykyistä tehtäväänsä. Kysyimme vuoden alumnilta, miltä maailma näyttää, ja miten yliopisto voi parhaiten olla mukana tukemassa suotuisaa kehitystä.

– Maailma on isossa muutoksessa, mutta uskon, että Suomi viettää 100-, 110-, 120- ja 130-vuotispäiviään – ja säilyy nykyisenkaltaisena toimijana osana Euroopan unionia.

Olemme hyvin avoin yhteiskunta ja tulemme olemaan sitä jatkossakin.

Anttonen nostaa kaupan vapauttamiseksi tehdyn pitkäjänteisen työn tekijäksi, joka on vaikuttanut voimakkaasti suomalaiseen yhteiskuntaan aina toisen maailmansodan loppumisesta lähtien.

– Osa asioista, esimerkiksi kauppapolitiikka ja kaupalliset investointikysymykset, ovat nykyään EU:n toimivallan alaisia asioita, mutta se ei tarkoita sitä, että ne olisivat hävinneet Suomen agendalta. EU tekee nyt samaa, mitä Suomi on tehnyt viimeiset 70 vuotta neuvotellessaan uusia vapaakauppasopimuksia. Edelleen on kyse siitä, että pystymme varmistamaan suomalaisille yrityksille mahdollisuuden kilpailla tasapuolisesti eri maiden markkinoilla. Se, miten hoidamme ulko- ja taloussuhteitamme tulee muuttamaan Suomea jatkossakin.

Opettajan roolin arvostusta varaa lisätä yliopistoissa Anttonen on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1982 ja Turun yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1990. Hän on kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin neuvoaantavan elimen jäsen ja aktiivinen alumni, joka käy usein luennoimassa yliopistolla omaan asiantuntijuuteensa liittyvillä kansainvälisen liiketoiminnan kursseilla.

Hän pitää tärkeänä sitä, että voi jakaa omaa asiantuntemustaan opiskelijoille.

– Sukupolveni ei ole viimeinen, joka hoitaa talous- ja ulkosuhteisiin liittyviä asioita.

Jatkossakin tarvitaan ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita maailmanmenosta ja haluavat antaa panoksensa yhteisten asioiden kehitykseen, Anttonen sanoo.

Erityisen tärkeänä Anttonen pitää opiskelijoiden innostamista ja työelämässä tarvittavien taitojen esillä pitämistä. Hänen mukaansa opettajan roolin arvostusta yliopistoissa olisikin varaa lisätä.

– Opettajat ovat paljon muutakin kuin tiedonjakajia. He ovat parhaimmillaan ymmärryksen lisääjiä ja innostajia. Opetuksessa pitäisi aina olla punainen lanka: miksi tätä tehdään. Ihminen, joka tekee asioita sydämellään, on aina tehokkaampi kuin ihminen, joka tekee koska on pakko. Mitä fiksumpia ja paremmin koulutettuja ja osaavia nuoria meillä on, sitä parempi tulevaisuutemme on.

Anttosen mukaan koulutuksen tulee antaa realistinen kuva työelämästä ja tarjota siellä tarvittavia taitoja. Monella alalla olisi varaa lisätä työelämäharjoittelua ja yhteyksiä ammatissa toimiviin henkilöihin.

Anttonen kertoo saavansa paljon myös itse yhteistyöstä yliopiston ja opiskelijoiden kanssa.

– Erilaista ajattelua on hyödyllistä nähdä, niin pysyy itsekin paremmin mukana ajan riennossa ja säilyttää pienen otteen yliopistoja korkeakouluelämään. Näen, että yliopistolla on esimerkiksi kansainvälisyyteen liittyvissä asioissa menty valtavasti eteenpäin.

Jos Suomi ei pärjää, kuka pärjää?

Maailmantaloutta vuoden alumni haluaa katsella positiivisesti. Anttosen mukaan globaalista talouskriisistä puhuminen kertoo enemmän eurooppakeskeisestä maailmankuvasta kuin siitä, miten asiat todella ovat.

– Afrikassa tai Itä-Aasiassa ei ole tunnettu talouskriisiä, Latinalainen Amerikka on kasvanut. Eurooppaan keskittyminen rajoittaa sitä, miten hahmotamme mahdollisuuksia. EU:n markkinat ovat jatkossakin meille tärkeimmät, mutta kasvu on muualla. Esimerkiksi Afrikkaa voitaisiin katsoa taloudellisen yhteistyön silmälasien läpi. Isot yrityksemme ovat siellä jo, mutta markkinoita voisi löytyä keskisuurille ja pienemmillekin yrityksille.

Anttonen on optimistinen Suomen tulevaisuuden suhteen. Toimiva infrastruktuuri, hieno koulutusjärjestelmä, sosiaaliturva ja kilpailukykyinen osaaminen ovat edellytyksiä, joiden avulla on mahdollista hakea kasvua maailmalta.

– Jos Suomi ei pärjää, niin kuka pärjää?

Meillä on paljon hyviä, kilpailukykyisiä, fiksusti johdettuja yrityksiä, mutta meillä voisi olla niitä paljon enemmänkin. Tämä on pitkälti korvien välissä oleva asia, tarvitsemme lisää uskoa mahdollisuuksiimme ja vahvaa suuntausta kasvuun.

Opiskelijat, olkaa uteliaita ja kiinnostuneita asioista

Alivaltiosihteeri Matti Anttonen pitää oman uransa kannalta tärkeänä sitä, että hän on saanut tehdä mielekkäitä tehtäviä ja kehittyä jatkuvasti. Suuntautuminen kauppaan ja erityisesti Venäjä-osaamiseen ovat vieneet tehtävästä toiseen. Saman työnantajan palveluksessa pian 30 vuotta työskennelleen Anttosen mielestä kiinnostus uusien asioiden opettelemiseen ja työtehtävien vaihtamiseen ovat pitäneet uran liikkeessä.

Tämän päivän opiskelijoita Anttonen kannustaa pitämään muutaman asian mielessä.

TÖITÄ SUURELLA SYDÄMELLÄ

”

Elämässä on paljon sattumaa. Ahkera pitää olla ja kova tekemään töitä suurella sydämellä miettimättä liian tarkkaan, mihin tämä johtaa. Uskon, että kun teet hyvin ja riittävällä innolla syntyy osaamista, joka näkyy. Siitä seuraa ura.”

SELKEÄ ILMAISU KERTOO SELKEÄSTÄ AJATTELUSTA

”

Meillä on vähän päässyt unohtumaan, miten tärkeää on ilmasta itseään selkeästi suomen kielellä sekä kirjallisesti että suullisesti. Jos ei kykene ilmaisemaan itseään äidinkielellään, ei siihen kykene vieraallakaan kielellä. Selkeä ilmaisu kertoo selkeästä ajattelusta. Todellisen asiantuntijan tunnistaa kyvystä tehdä vaikeista ja monimutkaisista asioista ymmärrettäviä.”

UTELIAISUUS VIE PITKÄLLE

”

On hyvä olla monesta asiasta kiinnostunut, kysyä ja ottaa selvää ilman, että tiedät mihin tätä juuri nyt tarvitaan. Elämä ei ole vain muiden määrittelemien saavutusten tavoittelemista. Usein tarvitaan ainutlaatuisia osaajia, jotka eivät ole putkiajattelijoita.”

Aurora | 31

Lyhyet

koonnut: erja hyytiäinen kuvat: hanna oksanen

turun yliopiston uutiset ja tapahtumat

} utu.fi

TUNNUSTUKSIA Luonnontieteiden ja lääketieteen tutkijakollegiumin tutkija, dosentti Samuli Rautava sai Helena ja Niilo Hallman -palkinnon. Rautava on tutkinut keskosena tai keisarinleikkauksella syntyneen tai heti syntymän jälkeen antibioottia saaneen vauvan mikrobikontaktin vaikutuksia.

95-VUOTIAALLA KATSE VAHVASTI ETEENPÄIN Turun yliopiston 95. vuosijuhlassa rehtori Kalervo Väänäsen katse oli vahvasti eteenpäin.

Hän tarkasteli puheessaan muun muassa muuttuvaa suomalaista yliopistomaailmaa.

Väänäsen mukaan yliopistoilla on käytettävissään kaksi vielä liian vähän käytettyä keinoa parantaa työn laatua ja kustannustehokkuutta.

– Ensinnäkin erityisesti kaikkien hallinnollisten toimintojen digitalisaatio pitäisi viedä huomattavasti nykyistä pidemmälle.Tämä onkin hyvässä vauhdissa.Toinen keino on eri yliopistojen välisen yhteistyön syventäminen, mikä Turun yliopiston osalta koskee erityisesti naapurikorkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä,Väänänen sanoi.

Hän totesikin olevansa vakuuttunut, että kaikilla on edelleen runsaasti voitettavaa, jos yliopistot uskaltavat toisiaan kunnioittaen ja yhdessä harkiten ottaa askeleita syvenevän yhteistyön suuntaan.

Vuosijuhlassa julkistettiin lisäksi kolme Phoenix Universitatis Turkuensis -kunniamerkin saajaa: nobelisti Stefan W. Hell, aluejohtaja Satu Astala ja valtiotieteiden maisteri Juhani Heimonen. Astalalle ja Heimoselle luovutettiin kunniamerkit tunnustuksena toiminnastaan Turun Suomalaisen Yliopistoseuran aiempina puheenjohtajina.

Satakunnan korkeakoulusäätiö lahjoitti Turun yliopistolle 200 000 euroa Satakunnan korkeakoulusäätiön lahjoitus on ensimmäinen suuri lahjoitus Turun yliopiston joulukuun 2014 alussa käynnistyneessä varainhankinnassa. Säätiö kohdentaa lahjoituksen kauppatieteelliselle koulutusalalle.

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen pitää Satakunnan korkeakoulusäätiön lahjoitusta merkittävänä osoituksena siitä, että Turun yliopiston varainhankinta on koko lounaisen Suomen yhteinen asia.

– Turun yliopisto on alueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn keskeinen edistäjä.Valtion vastinrahaan oikeuttava varainhankintakausi on yliopistolle kehittämismahdollisuus, johon toivomme alueen yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden tarttuvan.

Turun yliopisto suuntaa lahjoituksina kerätyt varat suoraan opetus- ja tutkimusedellytysten sekä tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen. Valtion vastinraha sijoitetaan Turun yliopiston pääomaan.

32 | Aurora

Suupatologian professori Stina Syrjänen sai Suomen Hammaslääkäriseuran merkittävimmän palkinnon, Apollonia-palkinnon, tunnustuksena ansiokkaasta tutkimustyöstä muun muassa ihmisen papilloomaviruksen (HPV) aiheuttamista sairauksista pään ja kaulan alueella sekä genitaalialueella.

Tasavallan presidentti myönsi rehtori Kalervo Väänäselle Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin.

Varatuomari Jukka Mikkolalle on myönnetty Turun Yliopiston perustamisen suuri muistomitali.

TURUN YLIOPISTO PROMOVOI

12 KUNNIATOHTORIA Turun yliopisto promovoi toukokuussa 12 uutta kunniatohtoria. Toukokuun 28.–30. päivä järjestettävässä seremoniassa promovoidaan myös noin sata viimeisen kahden vuoden aikana tohtoriksi väitellyttä henkilöä.

Kolmipäiväisen promootion näkyvin osa on perjantainen akateeminen kulkue, johon osallistuvat yliopiston rehtorit, professorikunta, promoottorit, vihityt kunniatohtorit ja tohtorit. Kulkue lähtee Turun konserttitalolta perjantaina 29.5. noin kello 15 ja kulkee Aninkaistenkatua pitkin kohti tuomiokirkkoa.

}

utu.fi/promootio

Tohtoreita valmistui vuonna 2014 enemmän kuin koskaan aiemmin Turun yliopiston historiassa, yhteensä 186. Maistereita valmistui 1 713. Määrä on yliopiston historian toiseksi korkein, edelle kiilaa vain tutkinnonuudistusvuosi 2008. Alemman korkeakoulututkinnon suoritti 1 519 henkilöä.

PARHAITA GRADUJA SYNTYI PERUNASTA, ISYYDESTÄ JA LISENSSISOPIMUKSESTA Yliopisto palkitsi kunkin tiedekunnan parhaan opinnäytetyön tuhannella eurolla.Valintakriteereinä olivat muun muassa arvosana, sisällön taso ja opinnäytetyön merkitys.

Palkinnon saivat: Aisala, Heikki, elintarvikekemia: Kypsennetyn perunan kemiallinen koostumus ja aistittava laatu.

Auno, Reetta, oikeustieteellinen tiedekunta: Lisenssisopimukset yrityssaneerauksessa.

Kokko, Milla, opettajankoulutuslaitos: Lapsilähtöisen pedagogiikan toteuttaminen päiväkodissa ja lapsilähtöisen toiminnan tukeminen.

Lanne, Viivi, sosiaalityö: Muuttuva isyys, erovanhemmuus ja sukupuoli. Diskurssianalyyttinen tutkimus etä-isyyden ja sosiaalityön kohtaamisesta internetin keskustelupalstalla.

Lemetti,Terhi, hoitotiede: Sairaanhoitajien välinen yhteistyö ikääntyvän potilaan hoidossa. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sairaanhoitajien näkökulma.

Mustalahti, Mari, Turun kauppakorkeakoulu: Pääoman arvon määrittäminen yritysostoissa.

Suutari, Juuso, yleinen historia: “The very worst government that any country ever had.” Kirkkovaltio ja paavin asema Britannian parlamenttikeskusteluissa Italian yhdistymisprosessin aikana 1858 - 1861.

RUOKAHÄVIKKI KOMPOSTOIDAAN OPISKELIJOILLE MULLAKSI Opiskelijaruokala Macciavellissa biojätteisiin kertyvä ja muu ruokahävikki kompostoidaan Educariumin läheisyyteen tuotavassa laitoskeittiökokoon kasvatetussa kompostorissa.

Multa annetaan opiskelijoille palstaviljelyssä käytettäväksi.

Brahea-keskuksen yhteistyökumppaneidensa Biolanin ja Unican kanssa toteuttamassa kokeilussa testataan ensimmäistä kertaa Suomessa ammattikeittiöissä syntyvän ruokahävikin suurtalouskompostointia. Tuloksena syntyvää ravinteikasta kompostimultaa hyödynnetään kaupunkiviljelyssä Turun kaupungilta vuokratulla viljelypalstalla. Viljelyä varten hanke perustaa opiskelijoiden kanssa kaupunkiviljelyosuuskunnan.

Uudistusta luo Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa eli VäKi –hanke.

Opiskelukaupungin valinta perustuu enenevässä määrin ”kokonaispakettiin”. Se muodostuu kaupungin, yliopiston ja yksittäisten oppiaineiden imagosta sekä laadukkaasta asuntotarjonnasta.

Asia todentuu kaupunkitutkimuksen tuoreessa tutkimuskatsauksessa.

Kansainväliset opiskelijat arvioivat opiskelukokemuksen Turun yliopistossa erinomaiseksi. Lähes 50 maata kattavan selvityksen teki Study Portals. Turun yliopistoa kiitetään muun muassa opetuksen laadusta, opetusmenetelmistä sekä ohjeistuksen ja opastuksen saatavuudesta. Turussa opiskelleet pitävät kaupunkia kansainvälisenä ja kauniina.

LUONNONTIETEIDEN TALO II HARJAAN Syksyllä peruskorjauksesta valmistuvan Luonnontieteiden talo II:n harjannostajaisia vietettiin helmikuun alussa. Käyttäjät pääsevät muuttamaan taloon arviolta joulukuussa.

Valmistuessaan rakennus tarjoaa tilat muun muassa Turun yliopiston ja Åbo Akademin it-laitoksille sekä Turun yliopiston kielikeskukselle.

Luonnontieteiden talo II sekä myöhemmin valmistuva Geotalo on suunniteltu niin, että yliopisto ja Akademi toimivat tiiviimmässä yhteistyössä.

TURULLE JA JIANGNANILLE ELINTARVIKEKEHITYKSEN KAKSOISTUTKINTO Elintarvikekehityksen opiskelijat voivat jatkossa saada diplomi-insinöörin tutkinnon (MSc-Tech) sekä Turun että Jiangnanin yliopistosta. Kaksoistutkinnon suorittaminen edellyttää opiskelua molemmissa maissa ja opintosuoritusten tulee täyttää molempien yliopistojen vaatimukset.

Aurora | 33

Väitös

teksti: jussi matikainen

| kuva: hanna oksanen

Suuruudenhullun areenarockin jäljillä Pink Floyd, The Rolling Stones, U2 ja Peter Gabriel.

Kimi Kärki peilasi nelikon ja areenakonserttien lavasuunnittelijoiden kautta väitöstutkimuksessaan areenarockin 50-vuotisen taipaleen.

Lopputuloksena oli kuva suuruudenhullun viihteen kulttuurihistoriasta.

T

utkija ja muusikko Kimi Kärki pureutuu Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan areenarockin historiaan viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Samalla hän kuvaa laajempaa viihdekulttuurin muutosta.

Pink Floydin, The Rolling Stonesin, U2:n ja Peter Gabrielin areenakonserttikiertueiden ja niiden lavasuunnittelijoiden Mark Fisherin ja Robert Lepagen kautta avautuu uudenlainen näkökulma suuruudenhullun viihteen kulttuurihistoriaan.

Audiovisuaalisessa viihdekulttuurissa on tapahtunut viimeisen viiden vuosikymmenen aikana valtava muutos. Uudenlainen teknologia on mahdollistanut maailmanlaajuisen nopean tiedonsiirron ja viihdekulttuurin, jossa mediasisällöt ovat tavoitettavissa muutamalla näppäimen painalluksella. Aistikokemuksia voidaan vahvistaa digitaalisilla apuvälineillä.

– Osana muutosta myös areenakonserttien esittämiskäytännöt ovat kokeneet kulttuurihistoriallisesti merkittävän murroksen. Lavasuunnitteluun erikoistunut arkkitehti Mark Fisher ja teatteriohjaaja Robert Lepage ovat tahoillaan tehneet uraauurtavaa työtä uudenlaisten mielikuvitusmaailmojen luomiseksi konserttiareenoille, Kärki kertoo.

Kärki ottaa areenarockin kulttuurihistoriaa tarkastelevassa tutkimuksessaan kantaa niihin kaupallisiin, teknologisiin ja poliittisiin muutoksiin, jotka ovat viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana mahdollistaneet tähteyden globaalia leviämistä. Kärjen mukaan tämän muutoksen seurauksena lähes kenestä tahansa voi tulla tähti ja lähes mistä tahansa kulttuuri-ilmiöstä voi tulla populaaria. Mutta miksi vain harvat tähdet ja yhtyeet esiintyvät täysille areenoille?

– Areenakonsertit ovat tähteysilmiön keskeisiä huipentumia, globaalin viihdekulttuurin äärimmäisiä muotoja. Nykyiset areenoilla tapahtuvat mediaspektaakkelit ovat monimutkaista audiovisuaalista mu34 | Aurora

siikkiteatteria, jossa kaikkien esityksen elementtien tulee olla mahdollisimman suuria ja taitavasti rytmitettyjä, Kärki sanoo.

Areenarock-konserttien analyysissa huomio kohdistui erityisesti eri aistikokemusten suhteisiin sekä kysymykseen siitä, miten suuri osa konsertista on itse asiassa ennalta rakennettua ja nauhoitettua.

– Lavasuunnittelu yhdistää esiintyjän teatraaliset eleet ja esiintymisen laajempaan ennalta mietittyyn temaattiseen ja teknologiseen kokonaisuuteen, Kärki huomauttaa.

Tärkeää useamman sukupolven suosiota saaneille tähdille on pelaaminen nostalgialla ja historialla. Täten esimerkiksi Pink Floyd esiintyi ”aaveille” Pompeijissa 1971 ja The Rolling Stones ”palasi pikkulavoille” areenan keskelle vievää metallisiltaa pitkin Bridges To Babylon -kiertueella (1997–1998).

Kärki analysoi muun muassa Pink Floydin The Wall (1980–1981) ja U2:n Popmart (1997–1998) luomisprosessia ja toteutusta, mutta paneutuu myös intiimimpään teatraaliseen ilmaisuun esimerkiksi Peter Gabrielin Secret World (1992–1994) ja Growing Up (2002–2003) -kiertueilla. Tämä kertoo muutoksesta, joka alkoi 1960-luvun loppupuolen teknologisista aistiharhakokeiluista ja on tähän mennessä huipentunut Helsingissäkin kesällä 2010 nähtyyn U2-yhtyeen 360-kiertueeseen.

Silloin Olympiastadionin keskelle rakennettiin ympyränmuotoisen lavan yllä valoa ja kuvia säteillyt valtava ”avaruushämähäkki”.

Kimi Kärjen väitöskirjan koosteosa on luettavissa osoitteessa https:// www.doria.fi/handle/10024/102083

Lue uusien Turun yliopistossa tarkastettujen väitösten esittelyt osoitteesta utu.fi/vaitokset

TURUN SUOMALAINEN

YLIOPISTOSEURA

Kohtaa tiede

Anna Hillgrén

Yliopistoseuran hallituksen jäsen

Lähes 100-vuotiaan Turun Suomalaisen Yliopistoseuran rooli on muuttunut historian saatossa sen mukaan, minkälaista tukea yliopisto on kulloinkin tarvinnut: rahan kerääjästä ja hallinnoijasta aatteelliseksi yhdistykseksi ja yliopistokulttuurin tukijasta yliopiston ystäviä kokoavaksi tahoksi. Seuran myöntämien apurahojen ja väitöskirjapalkintojen lisäksi tärkeimpiä toiminnan muotoja ovat tilaisuudet, joissa voi kohdata yliopiston piirissä työtään tekeviä tieteilijöitä sekä muita samanmielisiä yliopiston tukijoita.

Seuran välityksellä saa kiinnostavaa, monialaista tietoa Turun yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta. Niin retkiin kuin seuran virallisiin

kokouksiinkin sisältyy ajankohtaisia tutkimusaiheita tutkijoiden esitteleminä. Viime aikoina olemme käyneet muun muassa biologisessa museossa ja funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa.

Seuraavaksi kevätkokouksen yhteydessä pääsemme testaamaan ääntämystämme fonetiikan laitoksella. Olemme avoimia uusille ehdotuksille, joten jos mielessäsi on jokin yliopiston laitos, johon haluaisit päästä tutustumaan, voit kertoa toiveesi seuran koordinaattorille.

Yhä enemmän tietoa välittyy myös sähköisesti, sosiaalisessa mediassa, ja seuraa voi nyt seurata sekä Facebookissa että Twitterissä. Vanha, perinteikäs seura on siellä, missä yliopiston ystävätkin ovat.

Panu Savolainen

Kevätkokouksen yhteydessä kuullaan Turun kaupungin historiaa

Tutustu, miten puhuttua kieltä tutkitaan

Turun Suomalaisen Yliopistoseuran varsinainen kevätkokous pidetään keskiviikkona 29.4.2015 klo 18.00. Kokouksessa käsitellään muun muassa toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014.

Torstaina 9.4.2015 klo 17.00–19.00 vieraillaan fonetiikan oppiaineessa, jossa tutkitaan puheen havaitsemista ja tuottamista. Tutkijoiden johdatuksella tutustutaan eri näkökulmasta fonetiikan tutkimukseen.

Kokousta ennen klo 17.00 kuullaan väitöskirjaansa tekevän Panu Savolaisen (FM, arkkitehti) esitelmä Valaiseva esimerkki pimeydestä: Turun yöllisten katujen elämää 1700-luvulla.

Savolainen pohtii Turun kaupungin näkökulmasta pimeyden ja yön merkitystä katujen elämässä. Miten kaupunkilaiset liikkuivat kaduilla ja miten he kokivat iltaisen ja yöllisen pimeyden? Entä miten Turun ensimmäiset katuvalot, talojen seiniin ripustetut 300 lyhtyä, otettiin vastaan ja miten ne vaikuttivat katutilan luonteeseen?

Osallistujat kuulevat uusimpia tutkimustuloksia erityisesti ikäihmisten ja lasten tavasta oppia puhumaan uusia kieliä.

Samalla voi nähdä oman äänen visuaalisena kuvana sekä osallistua tutkimukseen ja nähdä miten laboratorio toimii.

Tilaisuus järjestetään Maaherran makasiinissa Porthansalissa (Henrikinkatu 10). Esitelmää kuulemaan ovat tervetulleita myös muut kuin seuran jäsenet.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Tapahtuma on seuran jäsenille maksuton.

Mukaan mahtuu 20 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittautuminen osoitteeseen emsoik@utu.fi tai puh. 045 152 6666.

Lämpimästi tervetuloa!

Aurora | 35

koordinaattori Eeva-Maria Soikkanen | 045 152 6666 | yliopistoseura@utu.fi | www.yliopistoseura.fi

www.logomo.fi

QT4 1

Joni Rantasalo

CONGRESS AHEAD? GO LOGOMO

TURUN KAUPUNGIN KONGRESSIYKSIKKĂ–

on erikoistunut kansainvälisten kongressien hakuun ja suunni eluun. Meiltä saat asiantuntevaa apua kokous- ja juhlatilojen valitsemisen ja tapahtuman markkinoimisen vaiheissa. Palvelumme on maksutonta.

Ota omaksesi!

36 | Aurora

convention@turku.fi • p. 02 262 7608