Aurora 1/2011

Aurora 1/ 2011

12

Kivassa koulussa kiusaamisesta uskalletaan puhua

16 Influenssapiikki pikkulapselle?

24 Tiede tutuksi kulttuurivuonna

Aurora | 1

Turun yliopiston kirjasto avasi 90-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi tutkijoiden käyttöön Volter Kilpi -huoneen, joka sisältää Kilven perikunnan kirjastolle lahjoittamaa esineistöä. Volter Kilpi toimi kirjaston ensimmäisenä ylikirjastonhoitajana 1921–1939. Juhlavuonna kirjasto tarjoaa myös runsaasti erilaisia luentoja ja muita tapahtumia suurelle yleisölle.Tietoa juhlavuoden monipuolisesta ohjelmasta löytyy osoitteesta http://kirjasto.utu.fi/luxpopuli90

2 | Aurora

kuva: Hanna

Oksanen

Aurora

1/2011

20

8 SISÄLLYS 4 6 7 8

11

12 16 20 22 23 24

27 28

30 32 34

Tiedetarjotin Pääkirjoitus: Myllerrysten keskellä Jäitä hattuun, taloustoimittajat!

Rakenteet muuttuvat, mutta tutkijan työ on entisensä Turun yliopiston varainhankinnalla eniten tukijoita Suoraa puhetta sähköisestä kiusaamisesta Se toimii sittenkin Ruokaa tutkien, leikkien, kokeillen Kulttuurishokkeja luentosalissa Kirjat Turun yliopisto vahvasti mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa 2011 Kolumni: Henki ja pelto Alumni:Yliopisto kuuluu maakunnan ykkösvahvuuksiin Tohtoripromootio 2011 Lyhyet Väitös: Akateeminen isä auttaa sisäänpääsyssä

TOIMITUKSELTA

Vieraana virtuaalikoulussa Tutut välituntileikit ja käytävät, aamunavaus keskusradiosta – kouluruokalan haju. Onko peruskoulu luonteeltaan muuttumaton?

Vierailun jatkuessa Puolalan koulussa selvisi, että ei. Teknologia oli huomattavasti enemmän läsnä kuin neljännesvuosisata sitten. Eikä pelkästään tietokoneiden, älypuhelimien tai musiikkiluokan sähkörumpujen muodossa. Koululaisten kokemusmaailmaan tuntui tulleen yksi kerros lisää.

6E:läiset juttelivat sosiaalisista medioista yllättävän asiantuntevasti, arkisestikin. Juttua riitti myös tämän maailman lieveilmiöstä, sähköisestä kiusaamisesta.

KiVa Koulu -ohjelman lisäksi tässä lehdessä on muitakin esimerkkejä Turun yliopiston lapsiin ja nuoriin liittyvästä tutkimuksesta ja kehitystyöstä. Lukuhetkiä!

Tuomas Koivula AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. päätoimittaja Anne Paasi, 02 333 6298 toimitussihteeri Jussi Matikainen, 02 333 6367 toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkö, 20014 Turun yliopisto, viestinta@utu.fi tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi, 02 333 5909 ilmoitushinnat (ALV 0 %) 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e taitto Hanna Oksanen kannen kuva Hanna Oksanen paino Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint painos 14000 kpl www.utu.fi/aurora ISSN 1234-6789

tiede tarjotin

koonnut: Jussi

Matikainen Hanna Oksanen, Aleksi rajamäki, Outi Lähteenoja, NOAA Lisää tiedeuutisia osoitteessa www.utuonline.fi kuvat:

Nuoret lipsuvat yksityisyysperiaatteistaan Facebookissa

T

urun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen PRACTIS-tutkimusprojektin tulokset kertovat, että nuoret pitävät tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyviä asioita tärkeinä, mutta käytännössä asia saattaa unohtua.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 16–17-vuotiaiden lukiolaisten käsityksiä yksityisyydestä ja sen muutoksista. Kyselyyn vastanneet 180 nokialaista lukiolaista olivat lähes yksimielisiä siitä, että tietoturva-asiat ja yksityisyys ovat tärkeitä. Asiat kuitenkin nähdään eri tavoin riippuen siitä, lähestytäänkö niitä yleisellä vai henkilökohtaisella tasolla.

Facebookia käyttävistä vastaajista 40 prosenttia hyväksyy palvelun

tarjoamat sovellukset, jotka keräävät tietoa käyttäjistään. Osa vastaajista perusteli valintaansa sillä, ettei ole lisännyt Facebookiin sellaista tietoa, jonka leviäminen varsinaisesti haittaisi heitä itseään. Toisaalta osa vastaajista suhtautui yksityisyyteensä huomattavasti tiukemmin eikä halunnut mitään tietojaan ulkopuolisten käyttöön.

– Sosiaalisen median palvelut ovat hyvin yleisiä, eikä yksityisyyteen kohdistuvia riskejä välttämättä tunnisteta. Oli hienoa huomata, kuinka moni opiskelija ilmaisi tiedostavansa internetin käytön uhat yksityisyydelle, projektia johtava vanhempi tutkija Burkhard Auffermann kertoo.

Antibiootti tepsii korvatulehduksiin Tuoreen tutkimuksen mukaan antibiootti on tehokas hoito silloin, kun lapsen välikorvatulehdus on pitävästi diagnosoitu. Tutkimustulosten arvellaan vahvistavan käytössä olevia lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoitosuosituksia myös kansainvälisesti.

– Koko hoidon perustana on korvien tarkka tutkiminen. Antibioottihoito tulee aloittaa vasta, kun välikorvatulehduksen diagnoosi on varma, tutkimusryhmää johtanut lastentautien erikoislääkäri,Turun yliopiston lastentautiopin kliininen opettaja Aino Ruohola painottaa.

Antibioottikuuria ei kuitenkaan kannata syödä varmuuden vuoksi, sillä kaikilla antibiootit aiheuttavat sivuvaikutuksia kuten löysävatsaisuutta ja ihottumaa.

Antibioottihoidon pahin haittavaikutus on bakteerissa kehittyvän vastustuskyvyn tehostuminen. Bakteerit voivat muuntautua niin, etteivät antibiootit pysty tappamaan niitä.

Sen sijaan kipulääkitystä suositellaan jo ennen hoitoon hakeutumista.TYKSin lastenklinikan Pikkunorsu-tutkimukseen osallistui yhteensä yli 700 alle kolmevuotiasta lasta, joista yli 300:lla todettiin äkillinen välikorvatulehdus. Tutkimustulokset julkaistiin The New England Journal of Medicine -lehdessä.

4 | Aurora

Uusin keinoin

eturauhassyövän kimppuun VTT:n ja Turun yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että monensiini-nimisellä antibiootilla on eturauhassyöpäsolujen kasvua estävä vaikutus. Monensiini on käytössä muun muassa liha- ja meijeriteollisuudessa.

Tutkijat havaitsivat monensiinin tappavan eturauhassyöpäsoluja vähentämällä testosteronireseptorin määrää ja lisäämällä reaktiivisten happiyhdisteiden tuottoa ja DNAvaurioita. Lisäksi monensiinilla osoitettiin olevan syöpäsolujen kasvua estäviä yhteisvaikutuksia antiandrogeenien eli miessukupuolihormonien toimintaa estävien lääkkeiden kanssa.

– Tutkimustulosten ansiosta jo tunnetulle monensiiniantibiootille löytyy nyt uusi mahdollinen käyttötarkoitus.

Lisäksi tulokset osoittavat, että syöpäsolujen kasvua estävien antiandrogeenien vaikutusta voidaan tehostaa reaktiivisia happiyhdisteitä tuottavien lääkeaineiden avulla, VTT:n erikoistutkija Kristiina Iljin ja tutkija Kirsi Ketola Turun yliopistosta sanovat.

Tulokset julkaistiin Molecular Cancer Therapeutics -lehdessä.

Tutkijat ovat kumonneet aiemman olettamuksen, jonka

Amazonian metsistä löytyi paksuturpeisia soita

Inarijärvi paljastui taimenten

geenipankiksi

Turun yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijat ovat selvittäneet Inarijärven ja siihen laskevien jokien taimenpopulaatioiden perimää. Alue muodostaa merkittävän geenipankin. Lähes kaikissa 28 eri näytteenottopaikassa elää geneettisesti erilainen taimenpopulaatio.

Populaatiot muodostavat kolme pääryhmää, joilla on selvä maantieteellinen ulottuvuus. Mitä kauempana populaatiot ovat toisistaan kartalla, sitä kauempana ne ovat toisistaan myös perinnöllisesti.

Tutkimus antaa uutta tietoa Inarijärven alueen taimenkantojen hoidon ja suojelun tueksi.

– Tutkimusten perusteella voidaan todeta, ettei näitä taimenkantoja ole suositeltavaa hoitaa ja suojella yhtenä populaationa, sanoo tutkimuksen vastuullinen johtaja, akatemiaprofessori Craig Primmer.

Istutusten ja kantojen hoidon punaisena lankana tulisi pitää populaatioiden erilaisuuden varjelua sekä perimän muuntelun ylläpitämistä.

Tutkimustulokset julkaistiin Journal of Fish Biology -lehdessä.

mukaan Amazoniassa ei juuri muodostu turvesoita. Arvio alueen turvemaiden pinta-alasta onkin monikymmenkertaistunut. Turvepatjat ovat paljon luultua paksumpia.

Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmän keräämä aineisto osoittaa, että sademetsissä on hyvin vaihteleva lajisto ja lukuisia erilaisia metsätyyppejä. Sademetsät vaihtelevat samaan tapaan kuin suomalaisetkin metsät.

– Suuren lajimäärän takia vaihtelun tunnistaminen vain on paljon työläämpää. Metsätyyppien tunteminen ja kartoittaminen on tärkeää, koska muuten ei pystytä suojelemaan luonnon monimuotoisuutta eikä varmistamaan metsien kestävää käyttöä, tutkimusryhmän johtaja, dosentti Hanna Tuomisto sanoo.

Kun joidenkin metsien alla on nyt huomattu paksuja turvekerroksia, saa metsätyyppien kartoitus uuden merkityksen hiilen kierron ymmärtämisen kannalta. Suomen Akatemian rahoittama tutkimusryhmä kehittää Amazonian metsien luokittelujärjestelmää soveltamalla suomalaista metsien luokittelun periaatetta. Suomessa metsät luokitellaan kenttäkerroksen kasvilajien mukaan, Amazonin alueella taas ilmentäjälajeiksi on valittu muun muassa saniaiset, koska ne on helppo erottaa muista kasveista.

Tietoa on kerätty pitkäjänteisesti, ja monien lajien kasvupaikkavaatimukset alkavat nyt olla selvillä.

Islam kannustaa maahanmuuttajayrittäjiä hyväntekeväisyyteen Maahanmuuttajayrittäjät pyrkivät toteuttamaan yhteisöllistä ajattelumallia paikallisesti omassa toimintaympäristössään. Koettu vastuu perheestä, suvusta, ystävistä ja apua tarvitsevista voi myös ulottua kansallisten rajojen yli, esimerkiksi yrittäjän entiseen kotimaahan.

Myös hyväntekeväisyys koetaan tärkeäksi.

– Motivaatio hyväntekeväisyyteen kumpuaa haastateltujen omaksumasta yhteisöllisestä ajattelumallista, jota islamin uskonto vahvistaa tai joka näyttäytyy islamin uskonnon kautta. Islam nousee esiin kulttuurisena resurssina, joka muokkaa maahanmuuttajien toimintaa myös yrittäjinä, tutkija Jenni Heinonen kertoo.

Heinonen on haastatellut maahanmuuttajayrittäjiä osana Suomen Akatemian rahoittamaa Coreco-tutkimushanketta.

Aurora | 5

pääkirjoitus

Myllerrysten keskellä Yliopistot ovat toivoakseni toipumassa niistä mittavista muutoksista, joita uusi yliopistolainsäädäntö on aiheuttanut. Säädösten ja käytäntöjen muuttaminen vastaamaan yliopistolakia on ollut vähintään haasteellista. Siksi uudistus on näyttäytynyt paljolti hallinnollisena, mikä on ollut omiaan aiheuttamaan kritiikkiä koko uudistusta kohtaan. Etenkin sähköisten seurantajärjestelmien toimimattomuus on rasittanut toimintayksikköjä ja niiden henkilökuntaa.

Myllerryksen keskellä yliopistoyhteisön jäsenten yhteinen toive on työrauhan ja keskittymismahdollisuuden palautuminen. Muutos näyttäytyy yliopistoissa kuitenkin pysyvänä olotilana.Turun yliopiston kannalta voi pitää tärkeänä sivistyspoliittisen ministeriryhmän viime kesäkuista kannanottoa, jonka mukaan tieteellisen tutkimuksen vahvistamiseksi koulutusmääriä vähennetään kansainväliseen kärkeen tähtäävissä monialaisissa tiedeyliopistoissa. Näin vapautuvat voimavarat käytettäisiin kyseisten yliopistojen opetuksen, tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen vahvistamiseen.

Sama näkemys löytyy pääministerin johtaman tutkimus- ja innovaationeuvoston viime vuoden lopulla valmistuneesta linjauksesta vuosille 2011–2015. Siinä kansainvälisyys koetaan koko koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan läpäisevänä tavoitteena. Lisäksi tutkimustulosten hyödyntämistä pyritään edelleen vahvistamaan tukemalla ns. strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOK-toiminta). Sitä vastoin osaamiskeskusohjelman (OSKE-toiminta) sisältö ja voimavarat aiotaan suunnata uudelleen vuonna 2013 päättyvän ohjelmakauden jälkeen. Samoin valtion tutkimuslaitosten ohjausta valtioneuvoston tasolla vahvistetaan.

Valtakunnalliset kehittämissuunnitelmat vaikuttavat tietysti Turun yliopistoon.Yliopiston hallitus on äskettäin nimennyt työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotuksia yliopiston rakenteellisesta kehittämisestä.

Kaikesta havaitsee, että odotukset yliopistolaitosta kohtaan ovat jatkuvasti kasvamassa. Lainsäädännöllisten ja hallinnollisten myllerrysten jälkeen olisi kuitenkin tärkeää, että voisimme nyt paneutua todelliseen sisällölliseen kehittämiseen. Samalla se auttaisi yliopistoja vaihteeksi kehittämään ydintoimintojensa kokonaisuutta, ehkä löytämään tapoja paljon puhuttuun poikkitieteellisyyteen, uudenlaisiin tutkimus- ja koulutuskokonaisuuksiin.

Syytä on painottaa myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehostamista yliopiston sidosryhmiin sekä tutkimuksen ja koulutuksen entistä parempaa integroimista tähän yliopiston ns. kolmanteen tehtävään. Aihetta vuonna 2007 valmistuneessa väitöskirjassaan käsitellyt Helena Kantanen päätyi näkemykseen, että Turun yliopiston paikalliset sidosryhmät kokevat yliopistomme leimallisesti kansainvälisesti menestyneenä tiedeyliopistona. Ristiriitaa yliopiston itselleen määrittämään profiiliin ei siten ole.

Turussa käynnissä oleva Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi voi olla omiaan lähentämään eri aloja toisiinsa nimenomaan yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen kentillä. Merkkejä on jo näkyvissä.

Keijo Virtanen Kirjoittaja on Turun yliopiston rehtori.

Minkälaista hyvinvointia kulttuuri tuo elämääsi?

6 | Aurora

Koonnut: Aleksi Rajamäki

Kaisa Turkki

Olli Koistinen

Päivi Laine

kasvatustieteen opiskelija

teoreettisen filosofian professori

suomen kielen lehtori

– Se tuo vaihtelua työn täyttämään arkeen. Varsinkin hauskat teatteri- ja musiikkiesitykset antavat kaivattuja irtiottoja. Hyvinvointia lisäisi katutaide, joka jo monessa Euroopan kaupungissa on osa katukuvaa.

– Hyvä kulttuuri auttaa ihmistä ymmärtämään maailmaa ja muita ihmisiä elämyksellisesti. Tämä elämyksellinen ymmärtäminen poikkeaa jonkin verran tieteellisestä ymmärtämisestä, mutta molemmissa ymmärtämisen tavoissa ilmiöt nähdään kokonaisuuden näkökulmasta.

– Kulttuurin avulla voi rentoutua sekä innostua ja saada uusia ajatuksia. Erityisesti olen kiinnostunut kirjallisuudesta ja teatterista. Molemmat antavat näkökulmia ihmisyyteen ja avaavat ovia uusiin maailmoihin.

teksti

teksti: Laura

Myllymäki Oksanen

kuva: Hanna

teksti: Jussi

Matikainen Oksanen

kuva: Hanna

Jäitä hattuun, taloustoimittajat!

Lähes 70 prosenttia suomalaisista asuu omistusasunnossa.

Asuntojen hintakehitys kiinnostaa kuluttajia, ja tiedotusvälineet uutisoivat innokkaasti hintojen muutoksista. Isojen otsikoiden äärellä lukija voi hämmentyä. Asuntomarkkinatutkija perääkin toimittajille malttia ja lähdekriittisyyttä. Usein käy niin, että uutiset perustuvat tilastoihin, joiden luotettavuus voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Tällaista on esimerkiksi kiinteistönvälittäjien tuottama data.

– Luotettavuuden arviointi ei voi jäädä lukijoiden vastuulle, vaan se on toimittajien tehtävä. Riskinä harhaanjohtavassa uutisoinnissa on se, että paikkansapitämättömät ennustukset alkavat toteuttaa itseään, tutkijatohtori Elias Oikarinen sanoo.

Oikarinen ottaa esimerkin syksyltä 2008, jolloin maa kärvisteli talouskriisin kourissa. Mediassa uutisoitiin laajalti vanhojen asuntojen hintojen pudonneen yli kahdeksan prosenttia huhtikuusta syyskuuhun. Shokkiuutinen olisi tarkoittanut vuositasolla parinkymmenen prosentin hinnanlaskua. Uutisen lähteenä oli data, jossa asuntojen laatua ei ollut vakioitu.

– Todellisuudessa kävi niin, että hinnanlasku oli alle prosentin. Tätä ei sitten niin isosti uutisoitukaan.

Eri ajankohtina käydään kauppaa erilaatuisilla asunnoilla, mikä vääristää tilastoja. Luotettavimman datan tuottaa Oikarisen mukaan Tilastokeskus, mutta se tulee viiveellä. Tilastokeskus julkaisee neljännesvuosittain asuntojen hedonisen hintaindeksin, jossa kaupattujen asuntojen laatu- ja sijaintierot eri ajankohtien välillä on otettu huomioon.

Oikarinen väitteli syksyllä 2007 Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen oppiaineesta suomalaisten asuntomarkkinoiden hintakehityksen ennustettavuudesta. Tutkimus hillitsi käsityksiä hintakuplasta ja osoitti, että asuntohinnat ovat ennustettavissa talouden fundamenttien perusteella. Fundamenteilla tarkoitetaan esimerkiksi väestömäärää, tulotasoa, kotitalouksien lainakantaa ja korkotasoa.

Väitöksen jälkeen Oikarinen on jatkanut asuntomarkkinatutkimusta yhteistyössä yhdysvaltalaisten ja sveitsiläisten kollegojen kanssa. Paraikaa hän tutkii, millaisia vaikutuksia asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden poistamisella olisi.

– Hypoteesi on, että muutos laskisi asuntojen hintoja mutta nostaisi vuokratasoa. Jälkimmäinen ulottuvuus usein unohdetaan, Elias Oikarinen huomauttaa.

Aurora | 7

Teksti: Timo Niitemaa Kuvat: Hanna Oksanen

A

Rakenteet muuttuvat, mutta Turkulaisilla akateemikoilla Olavi Granöllä, 85, ja Arto Salomaalla, 76, on harvinaisen pitkä perspektiivi tieteentekoon ja tiedepolitiikkaan Suomessa. Molempien näköala akateemiseen elämään, tutkijan työhön ja myös Turun yliopistoon ulottuu aina 1950-luvulle asti.

Onkin luontevaa kysyä, mikä tässä kaikessa on vuosikymmenten mittaan muuttunut.

8 | Aurora

Akateemikkojen haastattelu on sovittu Olavi ja Eeva Granön kotiin Turun Hannunniitussa. Ensin juodaan kahvit ja puhellaan vanhoista ajoista. Juttu lähtee liikkeelle kuvasta kahvinurkkauksen seinällä. Taulussa on kuvattuna Omskin pappila Siperiassa. Siellä Olavi Granön isoisä toimi aikanaan luterilaisen seurakunnan pappina. Olavi Granön isä J.G. Granö sai kipinän maantieteilijän ja tutkimusmatkailijan uraansa nuoruusvuosiensa retkillä oman isänsä mukana laajan seurakunnan alueella 1800- ja 1900-luvun vaihteessa.

J.G.Granö toimi myöhemmin professorina ja myös rehtorina Turun yliopistossa. Olavi Granö kertoo, ettei hän alun pitäen suinkaan aikonut ryhtyä isänsä tavoin maantieteilijäksi, mutta oli kyllä kiinnostunut luonnontieteistä.

a tutkijan työ on entisensä Olavi Granö ja Arto Salomaa

Vasta opiskelun kuluessa selvisi, että maantiede kiinnostaa. Mutta aiheet, joita hän ryhtyi tutkimaan, olivat aivan muuta kuin hänen isällään. Jälkeenpäin hän on harmitellut, ettei heillä – lähinnä suuresta ikäerosta johtuen – koskaan ehtinyt olla tutkimusyhteistyötä keskenään.

– Kipinän­ omaan maantieteen linjaani – erityisesti rannikkomaantieteeseen – sain ollessani vuonna 1950 stipendiaattina Tanskassa, Gränö kertoo.

Myös Arto Salomaa on toisen polven professori Turun yliopistossa. Hänen isänsä J.E. Salomaa oli kansainvälisesti tunnettu filosofi ja kasvatustieteilijä. Hän toimi vuosina 1930– 1958 Turun yliopiston filosofian ja osan aikaa myös kasvatustieteen professorina.

Arto Salomaa kertoo, että hänelle akateemiselle uralle pyrkiminen oli jo koululaisena selvää. Vaihtoehtona matematiikalle klassikon

käyneelle Salomaalle oli latinan kieli, mutta sitä ei oikein Turussa voinut opiskella.

– Toisekseen ajattelin, että latinan kieltä on jo varmaan tarpeeksi tutkittu, kun taas matematiikka kasvaa ja kehittyy kaiken aikaa, Salomaa myhäilee.

Oman erikoisalansa matematiikassa hän löysi päästyään 1956–57 ASLA-stipendiaatiksi Berkeleyn yliopistoon Kaliforniaan.

Kun matematiikan opinnot Turussa olivat olleet varsin klassisella pohjalla, Amerikassa Salomaa innostui automaattien teoriasta ja formaalisista kielistä, joista tuli hänen pääalansa.

Amerikassa osataan vain baseballia Molempien tulevien akateemikkojen tutkijanura sai voimakkaan alkusysäyksen ulkomailta, Salomaalla siis Amerikasta ja Granöllä Tans-

kasta. Tänään yliopistossa puhutaan paljon kansainvälistymisestä. Eikö tässä siis olekaan mitään uutta?

Sekä Granö että Salomaa vakuuttavat, että tänään eletään kansainvälisyyden suhteen aivan eri maailmassa. Kansainvälinen kokemus kuuluu luonnollisena osana tutkijanuraan ja erilaiset vaihto-ohjelmat ovat arkipäivää. Vielä 1950-luvulla apurahajärjestelmät olivat varsin kehittymättömiä ja ulkomaille pääsy harvinainen onni.

Arto Salomaa onnistui pääsemään ASLAstipendiaatiksi USA:han vuonna 1956. ASLA eli Amerikan Suomen-lainan apuraha rahoitettiin Suomen Yhdysvalloilta 1919 saaman lainan koroilla ja lyhennyksillä, jotka Yhdysvallat ohjasi vuodesta 1949 alkaen maiden väliseen tutkijavaihtoon.

– Suhtautuminen Suomessa oli erilaista kuin myöhemmin. Muistan, että tuolloin ihmeAurora | 9

”

Tutkimuksen välittömän hyödyn tavoite on kohtuuton”

teltiin, mitä hyötyä Yhdysvaltoihin menosta on, eihän siellä ole muuta kuin baseballia ja amerikkalaista jalkapalloa, Salomaa muistelee.

Tutkijan uralla uusi sisältö Olavi Granö puolestaan arvelee, että heidän kotonaan suhtautuminen kansainvälisyyteen oli isä-Granön kosmopoliittisuudesta johtuen ehkä hiukan poikkeuksellista. Hän sanoo, että tuohon aikaan koko käsite tutkijanura oli vieras. Ei yliopistoon normaalisti voinut valmistumisen jälkeen jäädä – mentiin opettajaksi tai muihin töihin.

– Tutkimustyötä harrastettiin sitten vapaa-aikana, jos intoa riitti.

Salomaa huomauttaa toisaalta, että vähiin yliopistovirkoihin oli myös vähemmän pyrkyä. Hän muistelee, että ensimmäinen hänelle väitellyt oppilas saattoi vuoden kuluttua väitöksestä valita neljästä eri professuurista. Silloin elettiin yliopistolaitoksen laajentumisvaihetta 1960ja 1970-luvuilla.

Tutkimustyön edellytysten parantaminen alkoi jo vuonna 1950, jolloin perustettiin kaksi valtion tieteellistä toimikuntaa. Järjestelmää vahvistettiin 1960-luvulla ja nykymuotoinen Suomen Akatemia perustettiin vuonna 1970. Korkeakoulujen kehittämislaki 1966 lisäsi ennen kaikkea opetusresursseja, mutta toki se välillisesti auttoi myös tutkimustoimintaa.

Uusi yliopistolaki ja nykyiset uudistukset tähtäävät siihen, että yliopistoista tulisi vielä nykyistäkin enemmän tutkimuslaitoksia.

– Nämä uusimmat yliopistouudistukset ovat olleet ehkä liiankin iso urakka, sillä ainakin aluksi on kaikenlainen hallinto paisunut tavattomasti. Päinvastaisista tavoitteista huolimatta tutkimus- ja opetushenkilökunnan asema uhkaa heikentyä, sanoo Granö.

Hän muistuttaa kuitenkin, että näin isojen uudistusten lopulliset vaikutukset nähdään ehkä vasta noin kymmenen vuoden kuluttua.

Uudistukset eivät muuta tutkijantyön ydintä Perustutkimuksen asema on seikka, josta molemmat akateemikot ovat huolissaan. Nykysuuntaus – varsinkin rahoittajat aina EU:ta myöten – suosivat tutkimusta, josta on välitöntä hyötyä. Akateemikot huomauttavat, että välittömän hyödyn vaatimus on tutkimukselle ihan kaikilla aloilla kohtuuton, sillä sen perusteella ei ole oikeastaan koskaan tehty mitään merkittäviä keksintöjä.

Itse tutkijan työ ei ole akateemikkojen mielestä aikojen kuluessa paljon muuttunut. Salomaa sanoo, että esimerkiksi lisääntynyt ryhmätyöskentely on tuonut oman tärkeän lisänsä tutkimustyöhön, mutta hänen mukaansa ideat eivät synny ryhmätyönä. Granö huomauttaa, että projektit ovat muuttaneet tutkimustyön rakennetta.

– Mutta projekti on vain rahoitusinstrumentti. Tutkijantyön ydin on edelleen sama. Yksilö ratkaisee, Granö painottaa.

Sikälikin tutkijan työn perusolemus on akateemikkojen mukaan säilynyt, että edelleen pitää varautua tekemään jotain muutakin henkensä pitimiksi, ja että työ on usein pätkätyön luonteista.

– Jollei ole todella innostunut asiastaan, kannattaa tutkijan ura unohtaa, varoittaa Salomaa.

10 | Aurora

Tu r u n y l i o p i s t o n varainhankinnalla

eniten tukijoita Turun yliopiston varainhankinnan välitavoite on täyttynyt: lahjoitusten määrä on ylittänyt 10 miljoonaa euroa. Yliopiston varainhankintaan on osallistunut lähes 8000 lahjoittajaa, mikä on suomalaisista yliopistoista eniten. Uutena tavoitteena on saada yhteensä 10 000 lahjoittajaa kesäkuun loppuun mennessä.

V

altion antaman 2,5-kertaisen vastinrahan kanssa Turun yliopiston varainhankintaan tehtyjen lahjoitusten määrä nousee yli 30 miljoonan euron.

– Tämä on hieno saavutus, jonka avulla yliopisto voi kehittää tutkimustaan ja koulutustaan jo tänä vuonna, vararehtori Tapio Reponen iloitsee.

Yliopiston varainhankintaan on osallistunut

lähes 8000 yritystä, yksityishenkilöä, kuntaa, säätiötä ja yhdistystä.

– Yliopistojen varainhankinta tapahtuu taloudellisesti haastavaan aikaan. Tästä huolimatta Turun yliopistolla on valtava määrä tukijoita. Viime vuoden aikana myös yliopiston opiskelijat ja henkilökunta osallistuivat kiitettävän aktiivisesti yhteisiin talkoisiin.

Työ jatkuu Yliopistojen valtion vastinrahaan oikeuttava varainhankinta jatkuu hallituksen päätöksellä 30.6.2011 saakka. Turun yliopisto on aset-

Teksti: Tuomas Koivula Kuva: Sanna Laukkanen

tanut uudeksi tavoitteekseen yhteensä 10 000 lahjoittajan saamisen kesäkuun loppuun mennessä.

– Lahjoittajien runsas määrä kertoo siitä, että vahva yliopisto koetaan alueelleen elintärkeäksi asiaksi. Yliopisto kiittää tukijoitaan jatkamalla alueensa hyvinvoinnin moottorina: tuottamalla uutta tietoa ja monipuolisia asiantuntijoita, Reponen sanoo.

Yliopisto jatkaa varainhankintatyötä muun muassa tiedottamisen, tapaamisten, ilmoitusten ja seminaarien myötä.

Yritykset ja yhteisöt yliopiston tukena Yksityisten lahjoittajien lisäksi varainhankintaa ovat lähikuukausina tukeneet lukuisat yritykset ja yhteisöt. Sigrid Juséliuksen Säätiö lahjoitti Turun yliopistolle 400 000 euroa. Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö ja Matti Koivurinnan säätiö puolestaan osallistuivat varainhankintaan 100 000 euron panostuksilla. Huittisten Säästöpankilta varainhankinta sai 50 000 euron, maaherra Wilho Kytän säätiöltä 30 000 euron ja Turun opiskelijain tukisäätiöltä 10 000 euron lahjoituksen. Myös kuntasektori on aktivoitunut kiitettävästi. Esimerkiksi Mynämäen kunnanvaltuutetut osallistuivat keräykseen omavalintaisilla summillaan, minkä lisäksi kunta varasi budjetistaan keräykseen euron per asukas. Samalla haasteen saivat lähikuntien valtuustot, jotka ovat levittäneet sanaa varainhankinnasta edelleen omille kuntalaisilleen.Varsinaissuomalaisista kunnista jo 18 on tehnyt myönteisen päätöksen varainhankinnan tukemisesta.

Raisiolainen perheyritys Martinex lahjoitti helmikuussa Turun yliopiston varainhankintaan 45 000 euroa. - Haluamme olla mukana tukemassa tulevia sukupolvia ja korkealuokkaista koulutusta, toimitusjohtaja Riia Sandström totesi. Kuvassa Risto ja Tuula Muinonen, vararehtori Tapio Reponen, Riia Sandström ja Jenni Jalava.

Aurora | 11

Suoraa puhetta sähköisestä kiusaamisesta 12 | Aurora

” Teksti: Tuomas Koivula Kuvat: Hanna Oksanen

Verkossa tyhmyys tiivistyy. Koululaiset törmäävät sähköisissä viestimissä kiusaamiseen, joka saisi monet aikuisetkin kavahtamaan. Turkulaisen Puolalan koulun KiVa Koulu -oppitunnilla käsiteltiin netti- ja kännykkäkiusaamista.

”

Vertti on rauhallinen. Eerik on nokkela. Tuomas on vilkas.” ”No mä heitän ihan randomilla, et Paolo, Ella ja Sorja on puheliaita. ” Yhdeksäntoista 6E-musiikkiluokan oppilasta virittäytyy helmikuisena torstaiaamuna KiVa Koulu -kaksoistuntiin. He kuvailevat luokanvalvoja Aila Arolan pyynnöstä adjektiiveilla luokkatovereitaan.

– Te kaikki taidatte olla lisäksi hieman unisia, Arola hymyilee ja jatkaa: – Seuraavaksi vuorossa on väittämä-harjoitus. Jos olette samaa mieltä, nousette ylös. Jos eri, jäätte istumaan.

– Kiusattuja pitää auttaa.

Kaikki nousevat.

– Kiusaaminen on hauskaa.

Kaikki istuvat.

Seuraava väittämä aiheuttaa enemmän hajontaa: – On kiusatun oma syy, jos häntä kiusataan. Muutama oppilas haluaa kommentoida. ”Jos se kiusattu on vaikka itse kiusannut aiemmin, niin silloin voi kyllä olla vähän syytäkin tulla kiusatuksi” ”Ei silti saa kostaa!” ”Kiusaaminen on aina väärin.”

Oppilaat perustelevat mielipiteitään tottuneesti. Kiusaamisesta on juteltu täällä paljon. Puolalan koulu on ollut mukana Turun yliopiston kehittämässä koulukiusaamisen vastaisessa KiVa Koulu -ohjelmassa sen kokeiluvaiheista saakka.

Seuraava väittämä saa viimeisetkin unihiekat karisemaan silmistä.

Luokka valpastuu. Nyt mentiin kiinnostavalle alueelle.

– Ei haittaa, vaikka Facebookissa on alaikäisiä.

Melkein kaikilla on mielipide asiaan. ”Mun mielestä olis kyllä vähän epäreilua, että jos osaa käyttää tietokonetta hyvin, eikä tee Facebookissa mitään tyhmää, ettei sitten saisi käyttää sitä. Se on kuitenkin tosi käytännöllinen väline kavereiden kanssa juttelemiseen.” ”Ei siitä mun mielestä ole mitään haittaa, jos vaan laittaa profiiliasetukset oikein.” ”Mut ei silti oo kivaa, jos sinne tulee jotain seitsemänvuotiaita sekoilemaan. Ei ne tajua vielä mistään mitään. ”

mimerkin suojassa. Kiusattu ei välttämättä tiedä, onko kyseessä sama kiusaaja kuin koulussa.

– Tehdään gallup. Kuinka monella teistä on Facebook-tili, Arola kysyy.

Kaikkien kädet nousevat.

– Käsi sydämelle, kuinka monella on vanhempien lupa olla siellä?

Kaksi kättä laskeutuu.

– Facebookin ikäraja on 13. Kuinka moni teistä on tämän ikäinen?

Kahta lukuun ottamatta kädet laskeutuvat. Oppilaat vilkuilevat hymyillen toisiaan. ”Mun isä on mun kaveri Facebookissa.

Se kyselee aika usein, miten joku asia pitää tehdä siellä.” ”Mun äiti pyysi kerran poistamaan yhden tv-ohjelman, josta mä tykkäsin Facebookissa. Se ei ollut kuulemma mulle oikein sopiva.” ”Ehkä vanhemmat vois välillä käydä katsomassa, mitä siellä tapahtuu.”

– Kyllä vanhempien velvollisuus on seurata, mitä te netissä ja kännyköiden kanssa teette. Sillä tavalla te voitte pitää turvallisesti hauskaa, Arola sanoo. ”Ei ne välttämättä aina osaa.”

Ei oo kivaa, jos Facebookkiin tulee jotain seitsemänvuotiaita sekoilemaan. Ei ne tajua vielä mistään mitään. ”

Vanhemmilla on vastuu valvoa Mannerheimin lastensuojeluliiton vuonna 2009 tekemän kouluviihtyvyyskyselyn mukaan koulukiusaaminen jatkuu usein netin tai kännykän välityksellä. Osa netissä tapahtuvasta kiusaamisesta tapahtuu ni-

Nettikirjoitus säilyy ikuisesti ”Paina äf-viis!”

Arola on kysynyt luokalta neuvoa PowerPoint-esityksen käynnistämiseen. KiVa Koulu -ohjelma antaa monipuolisia työkaluja kouluille kiusaamisen käsittelyyn. Oppimateriaalien ja tietokonepelien lisäksi koulun henkilökunnasta muodostetaan KiVa-tiimi kiusaamistapausten ratkomista varten.

– No nyt se käynnistyi, kiitos! Mitä mieltä te olette kuvien julkaisemisesta netissä, saako esimerkiksi kaverin kuvaa laittaa omalle Facebook-sivulle? ”Ei ainakaan saa ilman lupaa kirjoittaa, kuka kuvassa on.” ”Jos sä oot itse kuvassa mukana, ei sillä sitten sellattis ole niin väliä. ” ”Jotkut voi kyllä kopioida sieltä kuvia. Kato vaikka pedofiilit voi luoda sellasia ryhmiä, että jos sä tykkäät niistä, ne pääsevät kuviin sitä kautta käsiks.”

Luokassa nyökytellään. Nämä vaarat tunnetaan.

– Entä saako omassa blogissa kertoa mielipiteensä kavereista niin kuin haluaa? ”Kyllä saa, mut ehkä vois kysyä ensin lupaa.”

Aurora | 13

”

pedofiilit voi luoda sellasia ryhmiä, että jos sä tykkäät niistä, ne pääsevät kuviin sitä kautta käsiks.”

”

Mä sain ykkösellä sellasen ihan oudon viestin kännykkään.

Siinä sanottiin, et joku vihaa mua.”

”Opettajista ei saa kirjoittaa mitään!” ”Opettajakin on ihminen!”

Naurua.

Arola muistuttaa, että vaikka Puolalan koulussa tunnetaankin käyttäytymissäännöt, silti koululaisten blogeista ja päivityksistä on joskus paljastunut hurjia juttuja – sekä luokkakavereista että opettajista.

– Niissä on usein aika paljon kirosanoja.

Kannattaa muistaa, että kaikki verkkoon kirjoitettava teksti säilyy luettavissa siellä ikuisesti. ”Mun mielestä on vähän tyhmää kirjoittaa sellasia. Sitten kun olet 18 ja haet työpaikkaa, joku työnantaja voi käydä lukemassa sun blogia.”

Kiusaamisesta puhutaan avoimesti Kouluviihtyvyyskysely paljasti myös, että koululaiset kertovat harvoin kiusaamisesta opettajille, koska siitä ei uskota olevan hyötyä. Osa nuorista koki tilanteen pahentuneen kiusaamisesta puhumisen jälkeen.

14 | Aurora

– Aika moni teistä on aiemmin sanonut, että netin ja kännykän kautta on helppo kiusata.

Millaisiin ikäviin asioihin te olette törmänneet, Arola kysyy.

6E:läiset tuntuvat kertovan kiusaamistapauksista mielellään. Innokkaimmat aloittavat viittaamatta. ”Mä sain ykkösellä sellasen ihan oudon viesti kännykkään. Siinä sanottiin, et joku vihaa mua. Sitten kun mä tulin kouluun, kukaan ei muka ollut huomaavinaan mua. Se tuntui aika tyhmältä. ” ”Mun kaveri kertoi, että sitä oli kiusattu sillä tavalla, että kun Facebookissa oli keskusteltu jostain, sen kommentteihin ei oltu koskaan vastattu, se oli jätetty niinku ulkopuolelle.” ”Mä sain kerran semmosen ketjukirjeen, kun mä olin aika pieni. Siinä sanottiin, että jos et lähetä tätä sun kavereille, niin kuolet seuraavana päivänä.” ”Tollasia ketjukirjeitä tulee ihan sikapaljon. Ei niitä kantsi laittaa eteenpäin.”

Nettikiusaaminen lisää kiusatun masennusta

”Mä oon saanu joskus puheluita tuntemattomasta numerosta. Mut sit mä oon heti sulkenu puhelimen, kun se on alkanut selittää jotain ihan outoja.” ”Mulle tuli kerran yöllä tuntemattomasta numerosta tekstari, jossa sanottiin, että jos mä en tee jotain, mä saan seuraavana päivänä turpaan.

Mä olin silloin ykkösellä ja tyyliin just saanu kännykän. Mä en saanu yhtään unta sinä yönä.”

Arola keskeyttää puhetulvan: – Hyvin voimakkaita sanoja. Harvoin me puheessa käytämme tällaisia sanoja: vihata, kuolla. Tuntemattomana on helppo loukata toista.

Kello soi. Luokka alkaa kahista. Joku vilkaisee kännykkää.

– No, miltäs teistä nyt tuntuu, Arola vielä hiljentää luokan. ”Oli kiva, kun oli pitempi tunti, sai rauhassa miettiä näitä asioita.”

– Muistakaa tämä ohje: Hyvä itsetunto on kaiken a ja o.

Kun tunnen itseni, en tule tallatuksi, eikä minun tarvitse tallata.

Ja nyt syömään.

KiVa Koulu -ohjelman tuoreen tutkimuksen mukaan netissä tai kännykän välityksellä tapahtuva kiusaaminen lisää kiusatun masentuneisuutta senkin jälkeen, kun perinteisen kiusaamisen (sanallinen, fyysinen, ryhmästä eristäminen) aiheuttama masennus on huomioitu.

– Perinteisin tavoin kiusattujen masentuneisuus lisääntyy ajan myötä verrattuna ei-kiusattuihin. Kaikkein eniten masentuneisuus lisääntyy niillä, joita kiusataan perinteisten tapojen ohella netissä tai kännykällä, KiVa Koulu -ohjelman johtaja, psykologian professori Christina Salmivalli kertoo.

Toistuvan sähköisen kiusaamisen kohteeksi joutuu noin 2 prosenttia 3.–8.-luokkalaisista suomalaislapsista. Perinteisin menetelmin kiusattuja on kuitenkin moninkertainen määrä.

– Useat lapset saattavat törmätä yksittäisiin ”ilkeyksiin” netissä.Varsinainen kiusaaminen on kuitenkin toistuvaa. Sähköisestä kiusaamisesta käytävä runsas keskustelu ei ole suhteessa ilmiön todelliseen esiintyvyyteen, Salmivalli painottaa.

Ohjelma vähentää tutkitusti koulukiusaamista kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla. Ohjelma vaikuttaa useisiin kiusaamisen muotoihin, myös netissä ja kännykällä tapahtuvaan kiusaamiseen. Ohjelma on käytössä jo 2 490:ssä Suomen 3 200 koulusta.

KiVa Koulun ovat kehittäneet Turun yliopiston psykologian oppiaine ja oppimistutkimuksen keskus. Salmivallin ohella sen johtajana toimii oppimistutkimuksen keskuksen johtaja Elisa Poskiparta.

Ohjelmalle myönnettiin 7. maaliskuuta Vuoden Lapsiteko -palkinto.

Aiemmin KiVa Koulu on palkittu Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa.

KiVa Koulu kiinnostaa ulkomailla: sen kokeilu on alkamassa Hollannissa ja Yhdysvalloissa, ja Ruotsin kanssa käydään neuvotteluja. Ohjelman hollantilaiset tutkijakollegat saivat vastikään Hollannin opetusministeriöltä miljoonan euron rahoituksen ohjelman vaikutusten selvittämiseen.

Aurora | 15

16 | Aurora

teksti: Jussi

Matikainen Kotiranta

kuvitus: Maarit

Se toimii sittenkin Kausi-influenssaan on jo pitkään ollut rokote, mutta tutkimustiedon puuttuessa sen tehoon pikkulapsille ei ole uskottu. Turkulaistutkijat päättivät selvittää, mikä on totuus myytin takana.

T

ammikuu 2008. TYKSin tutkimuspoliklinikan ovi käy tiuhaan, kun vanhemmat tuovat influenssaoireisia lapsiaan hoidettaviksi. Lasten nuhaeritteestä otetaan näytteet, jotka lähetetään kahden virusopin asiantuntijan, virologin analysoitaviksi tarkkoja virusmäärityksiä varten.

Vapaaehtoinen influenssarokotus on lisätty 6–35 kuukauden ikäisten lasten rokotusohjelmaan vuonna 2007. Tutkittavista lapsista osalla on rokote, osalla ei.

Tutkijat saavat ainutlaatuista tietoa siitä, miten influenssarokote puree pohjoisella pallonpuoliskolla kiertäviä influenssan A- ja Bviruksia vastaan. Kaikkiaan tutkimukseen osallistuu 631 lasta talvena 2008. Pikkupotilaiden keski-ikä on noin kaksi vuotta.

– Meille tarjoutui loistava mahdollisuus tehdä hyvätasoinen tutkimus elävässä elämässä. Lasten vanhemmat olivat hyvin motivoituneita osallistumaan, koska sairaat lapset saivat hoitoa nopeasti ja kaikki tutkimukset olivat osallistujille ilmaisia, dosentti, lastentautiopin kliininen opettaja Terho Heikkinen Turun yliopistosta sanoo.

Heikkisen johtamaan tutkimusryhmään kuului neljä lastenlääkäriä, kaksi virologia ja neljä tutkimushoitajaa. Tutkijan mukaan suomalainen korkea lääketieteellisen tutkimuksen

taso yhdistettynä kansalaisten myönteiseen suhtautumiseen muodostaa ainutlaatuisen ympäristön kliiniseen tutkimukseen. Suomalaiset vanhemmat ovat tunnollisia, ja lasten oirepäiväkirjat täytetään huolellisesti.

kuin pitävään tieteelliseen näyttöön. Pikkulapsia on laajasti rokotettu influenssaa vastaan Suomen lisäksi ainoastaan Yhdysvalloissa.

PAINAVA TAUTITAAKKA

Kliinisen vaiheen jälkeen tiedettiin tarkasti, keillä lapsilla oli influenssa ja minkä influenssaviruksen aiheuttama se oli. Samoin tiedettiin, ketkä olivat saaneet neuvolassa influenssarokotteen. Jäljelle jäi tulosten analysoiminen. Tutkijoilla ei ollut selkeää hypoteesia siitä, mitä olisi odotettavissa.

– Tulos oli yllätys itsellemmekin. Tutkimuksemme osoittaa selvästi, että rokotteen teho alle 2-vuotiaillakin oli 80 prosenttia A-influenssaa vastaan.

Tulosta voidaan pitää mullistavana, olihan influenssarokotetta pidetty lapsille lähinnä lumelääkkeenä. Tulokset näyttivät niin hyviltä, että tutkijat halusivat varmistaa ne analysoimalla aineiston vielä toisella tilastollisella menetelmällä.

Influenssa on raju hengitystieinfektio, johon liittyy korkea kuume. Eniten influenssaan sairastuvat alle kolmivuotiaat lapset. Influenssaan liittyy usein bakteerien aiheuttamia jälkitauteja, joista lapsilla yleisin on välikorvatulehdus.

Suurimmalle osalle influenssapotilaista riittää avohoito kotona, mutta sairaalahoitoa vaativat komplikaatiotkaan eivät ole harvinaisia.

– Influenssan ja sen aiheuttamien komplikaatioiden yhteydessä voidaan puhua tautitaakasta, joka muodostuu pikkulapsille huomattavan raskaaksi. Maailmalla ollaan yksimielisiä tautitaakan kuormittavuudesta ja influenssan torjumisen tärkeydestä. Vallalla on kuitenkin ollut käsitys, ettei influenssarokote ole pikkulapsille riittävän immunogeeninen eli se ei aiheuta riittävää vasta-ainereaktiota pitääkseen influenssavirukset loitolla, Heikkinen sanoo.

Pikkulasten influenssarokotusten liittäminen kansalliseen rokotusohjelmaan 2007 perustuikin pikemmin valistuneeseen arvaukseen

IKÄ EI RATKAISE TEHOA

Aurora | 17

Kun tämä tapaus-verrokki-analyysi tuotti lähes prosentilleen saman tuloksen, tarjosivat tutkijat tuloksia julkaistaviksi. Tutkimus julkaistiin marraskuussa 2010 Lancet Infectious Diseases -lehdessä.

Influenssavirukset muuttuvat nopeasti. Euroopan lääkevirasto EMA tekee päätökset kunkin influenssakauden rokotekoostumuksista Maailman terveysjärjestön suositusten pohjalta. Rokotteiden valmistukseen käytetään A- ja B-tyypin influenssaviruksia. Heikkisen ryhmän tutkimuksessa rokote tehosi nimenomaan A-viruksen aiheuttamaan influenssaan. Turussa kiertäneet A-virukset olivat hyvin samanlaisia kuin rokotteessa. Sen sijaan vastaavuus Bviruksen osalta oli huono.

– Tulokset osoittavat, että ikä ei ole määräävä tekijä influenssarokotteen tehossa. Tärkeintä on rokotteen valmistukseen käytettyjen virusten vastaavuus todelliseen taudinaiheuttajaan.

SUOSITUKSET UUSIKSI? Heikkinen on johtanut pian 11 vuotta Turun yliopiston lastentautiopin tutkimushanketta ”Lasten influenssa ja sen kokonaisvaikutus yh-

teiskunnassa”. Tutkijaa kiehtoo mahdollisuus tuottaa yhteiskunnallisesti relevanttia tietoa.

Influenssan torjuntaan liittyy myös taloudellinen ulottuvuus. Terveystaloustieteilijät voivat laskea, kuinka paljon rokotukset tuottavat kustannushyötyä.

– Raha on aina yksi elementti, kun rokotuspäätöksiä tehdään. Suomessakin jokaisen rokotusohjelmaan otettavan rokotteen kohdalla tehdään perusteellinen kustannushyötyanalyysi.

Heikkisen ryhmän tutkimuksen valossa näyttäisi, että päätös rokotusten aloittamisesta Suomessa oli oikea. Tutkija uskoo, että tulokset näkyvät lähivuosina monessa maassa rokotesuositusten uudelleenarviointina. Toistaiseksihan Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa pikkulapsia rokotetaan influenssaa vastaan.

– Yhteiseurooppalainen lasten infektiotautien järjestö ESPID on juuri päättänyt, että se tekee Euroopan-laajuisen analyysin ja herättelee eri maita pohtimaan aktiivisesti rokotesuosituksia lasten influenssan osalta. Jokainen maa päättää kuitenkin käytännöistään täysin itsenäisesti, Heikkinen sanoo.

Onko rokotus riski?

THL kertoi helmikuussa, että Pandemrix-sikainfluenssarokotteen saaneilla 4–19-vuotiailla oli moninkertaisesti lisääntynyt riski sairastua narkolepsiaan.

Pandemrix-rokotukset keskeytettiin varotoimena jo elokuussa 2010, kun narkolepsiatapaukset lisääntyivät hälyttävästi.

Kausi-influenssarokotus ja sikainfluenssarokotus ovat kaksi eri asiaa. Tämän vuoden kausi-influenssarokotteessa on myös sikainfluenssaviruskanta, mutta toisin kuin Pandemrix-rokotteessa, siinä ei ole tehosteainetta eli adjuvanttia eikä säilytysaineita.

– Näitä tehosteaineettomia kausi-influenssarokotteita on annettu jo vuosikymmeniä sadoille miljoonille ihmisille kaikkialla maailmassa, myös Suomessa, eikä näihin rokotteisiin ole koskaan yhdistetty lisääntynyttä narkolepsian riskiä, Terho Heikkinen sanoo.

Narkolepsiatapaukset ovat herättäneet kansalaisten keskuudessa huolen rokoteturvallisuudesta. Omaa suhtautumista rokotuksiin punnitaan yhä tarkemmin.

18 | Aurora

Rokottaminenhan perustuu vapaaehtoisuuteen, siihen tarvitaan henkilön itsensä tai hänen huoltajansa suostumus. Täysin haitatonta rokotetta ei ole olemassakaan.

– Haitta on jo sekin, että rokottaminen sattuu. Hyödyt ja haitat on aina asetettava vaakakuppiin.

Heikkisen mukaan rokotusohjelma on tietyllä tavalla oman tehokkuutensa vanki. Kun tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan suojaava MPR-rokote otettiin käyttöön 80-luvun alussa, harva vastusti rokotusta.

– Nyt kun taudit on hävitetty rokotuksilla pois, suomalaiset eivät enää näe niitä eivätkä myöskään siis rokotusten hyötyjä. Mutta Euroopassa kiertää tänäkin päivänä isoja tuhkarokko- ja sikotautiepidemioita vakavine komplikaatioineen.

Yliopistojen varainhankinta jatkuu erityisehdoin 30.6.2011 asti

LAhjOITA

nyt Turun yliopistolla on jo lähes 8 000 tukijaa, ole mukana ylittämässä 10 000 lahjoittajan rajaa!

Tapio Reponen vararehtori

www.utu.fi/varainhankinta Tee lahjoitus tilille: Liedon Säästöpankki IBAN FI50 4309 0010 0735 59

Sampo Pankki IBAN FI13 8200 2710 0376 46

Nordea IBAN FI09 1590 3000 1893 63

Turun seudun Osuuspankki IBAN FI92 5711 1320 0883 36

Aurora | 19

Teksti: Aleksi Rajamäki Kuvat: Hanna Oksanen

Ruokaa tutkien, leikkien, kokeillen

20 | Aurora

Sapere-menetelmän avulla vahvistetaan lapsen myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen. Kaikkia aisteja aktivoivaa menetelmää kokeiltiin turkulaisissa päiväkodeissa viime vuonna.

S

apere on ruoka- ja ravitsemuskasvatusmenetelmä, joka tukee lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävien ruokailutottumusten kehittymistä.

Sen on huomattu lisäävän myös lapsen oivaltavaa ymmärrystä ja sanallista ilmaisua.

Alun perin Ranskassa koululaisille kehitetyssä toimintakonseptissa lapset tutustuvat ruokaan aistiensa välityksellä. Tavoitteena on kasvattaa lapsesta ennakkoluuloton ruuanmaistelija.

– Tarjoamme lapsille positiivisia kokemuksia ruuasta ja kannustamme heitä arvostamaan ruokamaailmaan liittyviä asioita, kertoo dosentti Mari Sandell.

Aistien avulla ruokamaailmaan Turku on mukana valtakunnallisessa Sapere-hankkeessa, jota koordinoi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Hanke etenee yliopiston ja

kaupungin varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelu Katerinkin tiiviinä yhteistyönä. Turun yliopistosta mukana ovat funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, elintarvikekehityksen osaamiskeskus, biokemian ja elintarvikekemian laitos sekä terveyden biotieteet.

Menetelmän testaus aloitettiin Turussa viime vuonna kolmessa päiväkodissa. Tänä vuonna mukana on kahdeksan päiväkotia. Yhteistyön tavoitteena on kehittää ruokakasvatusta pedagogisena kokonaisuutena.

Hankkeelle myönnettiin painonhallintapalkinto marraskuun lopulla tunnustuksena lasten hyviä ruokatottumuksia edistävästä työstä. Vuosittaisen painonhallintapalkinnon jakaa Suomen Lihavuustutkijat ry.

Viime vuonna rahoituksesta pääosa saatiin Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmasta. Tänä vuonna rahoittajana on sosiaalija terveysministeriö.

Toimintatuokioissa aktivoidaan aisteja Lapset tutustuvat ruokaan toimintatuokioissa, joissa heidän kanssaan pohditaan muun muassa ruuan koostumusta ja tuotantoketjun eri vaiheita.

Lastentarhanopettaja Satu Pohjankukka on ohjannut aistien aktivoimisharjoituksia Heinikonkadun päiväkodissa. Toimintatuokioissa lapset matkailevat ruokamaailmaan tutkien, leikkien ja kokeillen.

– Lapset tutkivat mielellään erilaisten hedelmien ja vihannesten ulkonäköä. Olemme lisäksi käyneet kaupassa ja leiponeet yhdessä. Lapset motivoituvat tekemisestä.

Lapsiraati arvioi punajuurta:

”Ainakin se on märkä, koska siinä on mehua. Siinä näkyy raitoja, katso vaikka!”

”Maistuu mehukkaalta, ehkä liiankin mehukkaalta.”

Viisivuotiaat Katariina Reponen, Sanni Laakso ja Roni Lamminen osallistuivat ennakkoluulottomasti käytännönläheiseen toimintatuokioon Heinikonkadun päiväkodissa.

”Keitetty punajuuri on hyvää!”

Ruokaketjun kehittämiseen

miljoona euroa Turun yliopiston hankkeessa halutaan kehittää Varsinais-Suomen elintarvikealan toimijoiden yhteistyötä ja näin parantaa koko elintarvikeketjua pellolta pöytään.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi tammikuussa Turun yliopistolle noin miljoona euroa kolmivuotiseen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeeseen (VARRU).

Hankkeen toteutuksesta vastaavat koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, tulevaisuuden tutkimuskeskus ja funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus FFF. Kaikki kolme ovat Turun yliopiston erillisiä laitoksia.

Hankkeen tarkoitus on löytää innovaatioita ja tehdä uusia avauksia, jotka toisivat kilpailuetua ja parantaisivat elintarvikealan strategista painoarvoa Varsinais-Suomessa. Hankkeen toimenpiteitä ovat muun muassa toimialan tulevaisuusprosessi ja workshopit.

– Lähdemme tekemään työtä yhdessä alueen yritysten kanssa.Vain yhteisen tekemisen kautta Varsinais-Suomen elintarvikealalle syntyy uusia tuoteaihioita ja tulevaisuuden liiketoimintaa, toteaa elintarvikekehityksen osaamiskeskuksen kehityspäällikkö Mari Norrdal FFF:sta.

Aurora | 21

Kulttuurishokkeja luentosalissa Teksti: Laura Myllymäki Kuva: Hanna Oksanen

Työelämän ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuus kouluttaa opiskelijoista moniosaajia.

T

aloustieteen opiskelija Petteri Ojalan päätös hakea suorittamaan työelämän ja henkilöstöasioiden perusopintokokonaisuutta syntyi työelämässä. Rekrytointialan yrityksessä muutaman vuoden ajan työskennellyt Ojala huomasi kaipaavansa tiettyjä taitoja, joita hän arjessaan tarvitsi.

Ratkaisu löytyi Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Työterveyslaitoksen yhteisestä, TuPetteri Ojala, Hanna Mäittälä ja Laura Björkqvist ovat haastaneet ajattelutapansa tyhe-opintojen kursseilla.

run työtieteiden keskuksen koordinoimasta työelämän ja henkilöstöosaamisen perusopintokokonaisuudesta. Vastaavaa kokonaisuutta ei ole tarjolla muualla Suomessa.

Laura Björkqvist puolestaan halusi täydentää osaamistaan eri tieteenaloja yhdistelevällä opintokokonaisuudella. Oikeustiedettä Turun yliopistossa ja julkishallintoa Åbo Akademissa opiskeleva Björkqvist piti työelämän ja henkilöstöosaamisen opintokokonaisuutta vastauksena häntä askarruttaneisiin kysymyksiin.

– Halusin lisätä opintoihini jotain konkreettista. Tässä perusopintokokonaisuudessa oli vähän kaikkea, sanoo puolestaan tyhe-opintoja suorittava kasvatustieteiden opiskelija Hanna Mäittälä.

Opinnot haastavat ajattelutapoja Sosiologian, työoikeuden, työ- ja organisaatiopsykologian, työterveyden ja työhyvinvoinnin sekä johtamisen ja organisoinnin opintoja tarjoava opintokokonaisuus on saavuttanut laajan suosion. Opetusta alettiin tarjota vuonna 2009, ja hakijoita oli ensimmäisenä vuonna noin 250. Sisään otettiin neljäkymmentä opiskelijaa. Seuraavana vuonna aloituspaikkojen määrää kasvatettiin kahdellakymmennellä.

– En hämmästele suosiota lainkaan.

Työelämään kouluttavat ja käytännön taitoja opettavat opinnot ovat loppuvaiheen opiskelijoille usein tärkeitä, Ojala pohtii.

Ojalan, Björkqvistin ja Mäittälän pääaineopinnot ovat jo edenneet pitkälle. He uskovat, että työelämäopinnot opettavat käsittelemään sitä hämmen-

skus

Turun työtieteiden ke

22 | Aurora

skus on kehittämishan Turun työtieteiden ke rve n iantuntijoide ke, joka ylläpitää työas toteuttaa työtieteelkostoa, suunnittelee ja ulutusta sekä edistää listä perus- ja jatkoko ta ja kehittämistoityötieteellistä tutkimus mintaa. ässä ovat Turun yliMukana yhteenliittym ja Työterveyslaitos. opisto, Åbo Akademi stöasioiden perusopin Työelämän ja henkilö sin aa uksen toimint tokokonaisuus on kesk aa. sältyvää opetustarjont

nystä, jota työelämään siirtyvät opiskelijat kokevat.

– Näen itseni tulevaisuudessa henkilöstöhallinnon tai johtamisen tehtävissä, Björkqvist miettii.

– En vielä tiedä, suuntaudunko kasvatusalalla opetukseen vai suunnitteluun ja kehittämiseen. Joka tapauksessa tyhe-opinnoista on alallani hyötyä, uskoo Mäittälä.

Ajattelun aineksia naapuritieteistä Kolmikko myöntää, että opintojen kuluessa ei ole voinut välttyä kulttuurishokeilta.

Samalla, kun oikeustieteilijä on tutustunut aivojen toimintaan psykologian luennoilla, on kasvatustieteilijä joutunut opettelemaan kokonaan uuden, oikeustieteellisen tavan vastata tenttikysymyksiin. Opinnot ovat avanneet niin Ojalalle, Björkqvistille kuin Mäittälällekin oven tarkastella omaa toimintaansa kriittisesti.

– Todella helposti luisuu ajattelemaan asioista vain yhdellä tavalla. Oikeustieteilijä käsittelee asioita usein pykälä edellä, vaikka työelämässä tarvitaan myös ihmislähtöistä ajattelua, Björkqvist sanoo.

– Kasvatustieteilijälle on ollut todella virkistävää, kun ei ole tarvinnut miettiä pitkiä esseevastauksia. Haasteellista on ollut, että tiedon soveltaminen ei enää esimerkiksi työoikeuden kurssilla riittänyt. Siellä piti vain tietää, Mäittälä kertoo.

Työelämä yhdistää Mäittälän sanoo, että työelämä on sellainen asia, joka poikkeuksetta yhdistää eri ihmisiä eri tiedekunnista.

–Täytyy olla intoa kehittää itseään ja olla kiinnostunut uusista asioista. Tyhe-opintoja on saanut onneksi suorittaa joustavasti, hän kiittelee.

Björkqvist huomauttaa, että vieraiden tieteenalojen opintojen suorittaminen voi yllättäen viedä paljon enemmän aikaa kuin tuttujen pääaineopintojen.

– Minulle haasteellisinta on ollut opiskella psykologiaa englanniksi, hän sanoo.

Kolmikko vakuuttaa oppineensa paljon.

Björkqvist, Mäittälä ja Ojala ovat iloisia siitä, että he ovat tutkintovaatimuksiin kuuluvien opintojen lisäksi saaneet kehittää ja monipuolistaa ajatteluaan.

– Työoikeuden kurssin lisäisin kaikille pakollisiin opintoihin, Ojala sanoo.

kirjat

teksti: timo niitemaa

Näköaloja maailmaan vuonna 1911

Talvisotaa käydään yhä

Teoksessa Samanaikaisuuksia nuoret turkulaiset historiantutkijat ovat ehkä osin kulttuuripääkaupunkivuoden innoittamana sukeltaneet maailmaan tasan sata vuotta sitten.

Vuotta 1911 voi pitää jälkikäteen jännittävänä saranakohtana. Elettiin vielä rauhan ja edistysuskon ihanan Belle Epoquen viimeisiä aikoja. Pian alkava maailmansota tuli muuttamaan maailman täydellisesti. Mutta sitä eivät ajan ihmiset tienneet.

Juuri tästä nouseekin kirjan artikkelien jännite: asioita tarkastellaan ajan omasta näkökulmasta, horisontaalisesti. Tavallisestihan historiaa tarkastellaan vertikaalisesti, miten mikäkin asia seurasi toista ja mihin kaikki johti.

Ihmisten kokemukset ajastaan vuonna 1911 tuntuvat nykyihmisestä oudon tutuilta: maailma oli yhtäkkiä verkottunut ja pienentynyt. Nopea tekninen kehitys näytti ratkaisevan ihmiskunnan kaikki ongelmat. Tieto tapahtumista maailman toiselta puolelta saavutti ihmiset välittömästi.

Voiko Suomen talvisodasta löytää vielä uusia näkökulmia? Voipa hyvinkin, osoittaa Tiina Lintusen ja Louis Clercin toimittama artikkelikirja Kenen sota? Kirjassa uusia näkökulmia talvisotaan haetaan toisaalta laajemmasta eurooppalaisesta yhteydestä, Saksan, Ranskan ja Italian perspektiivistä.

Kaikki nämä maat tarkastelivat aikanaan talvisotaa omien poliittisten tavoitteidensa prisman läpi. Eri valtioiden suhtautuminen sodan syihin, suomalaisten asemaan ja kysymykseen Suomen mahdollisesta auttamisesta hyökkäävän suurvallan puristuksessa vaihteli tavalla, joka ei välttämättä ole tuttua talvisotakirjallisuuteen perehtyneelle suomalaisellekaan.

Toinen uusi näkökulma talvisotaan on kulttuurinen. Kirja tarkastelee sitä, miten talvisodan tapahtumia ja myyttejä on eri aikakausina hyödynnetty eri taiteissa. Talvisota on innoittanut yllättävän paljon mm. populaarikulttuuria, muusikoita, lauluntekijöitä ja kuvataiteilijoita.

Samanaikaisuuksia Leila Koivunen ja Taina Syrjämaa (toim.)

Yleinen historia,Turun yliopisto 2010

Tarjolla muuntogeenistä ruokaa

Turun yliopiston filosofian oppiaineessa on pitkään pohdittu bio- ja geenietiikan kysymyksiä.Tutkijat Helena Siipi ja Marko Ahteensuu ovat koonneet yhdeksän filosofin näkemykset muuntogeenisen ruoan etiikasta ajankohtaiseksi kirjaksi.

Kirjassa perehdytään muun muassa kuluttajan itsemääräämisoikeuteen, muuntogeenisten ravintokasvien geenimateriaalin omistamisen mahdollisuuteen tai mahdottomuuteen ja muuntogeenisten tuotantoeläinten etiikkaan. Kirjan artikkelien näkökulmiin kuuluvat niin ikään muuntogeenisen ruoan suhde EU-lainsäädäntöön, yritysten korvausvelvoitteisiin, ilmastonmuutokseen ja maailman nälkäongelmaan.

Julkinen ajatustenvaihto muuntogeenisesta ruoasta on jämähtänyt juupas-eipäs-väittelyksi, eikä varsinaista keskustelua ole juurikaan syntynyt. Kirjan kirjoittajien tavoitteena onkin eettisen keskustelun monipuolistaminen ja tiedon tarjoaminen tosiasiapohjaisen argumentoinnin tueksi.

Muuntogeenisen ruoan etiikka Helena Siipi ja Marko Ahteensuu (toim.)

Oy UNIpress Ab ja kirjoittajat 2010

Kenen sota? Uusia näkökulmia talvisotaan Tiina Lintunen ja Louis Clerc (toim.)

Ajankohta, poliittinen historia, Helsingin ja Turun yliopistot 2010

Köyhä Suomen kansa

Artikkelikirja Köyhyys, tulonjako ja eriarvoisuus on julkaistu sosiaalipolitiikan professori VeliMatti Ritakallion syntymäpäivän kunniaksi.

Kirjalla on kuitenkin tiukka teema, sillä se liittyy Ritakallion keskeiseen tutkimusaiheeseen, köyhyyteen ja eriarvoisuuteen sekä niiden yhteiskunnallisiin seurauksiin. Tutkijakollegat lähestyvät aihetta eri näkökulmista.

Suomalaisen yhteiskunnan viime vuosikymme����������������������������������������� nten kehitykseen ovat lyöneet vahvan leimansa ensin ns. hyvinvointivaltion rakentaminen erilaisine turvaverkkoineen ja tulontasausmenetelmineen, sitten talouslamat ja globaalitalouden vaikutukset yhteiskunnan sosiaaliseen rakenteeseen ja hyvinvointipalveluihin. Oman värityksensä viime aikojen kehitykseen ovat tuoneet maahanmuuttajien kasvavat joukot.

Kokoelman kaikki kymmenen artikkelia pohjautuvat empiiristen aineistojen käyttöön ja kirja muodostaakin siten tietynlaisen käsikirjan ja katsauksen köyhyyden ajankohtaisiin ongelmiin Suomessa.

Köyhyys, tulonjako ja eriarvoisuus Heikki Ervasti, Susan Kuivalainen ja Leo Nyqvist (toim.)

TCWR,Tutkimuksia 2, 2010 Aurora | 23

turun yliopisto vahvasti mukana

kulttuurip채채kaupunkivuodessa

2011

24 | Aurora

Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 on myös kaupungin laajan tiedeyhteisön juhlavuosi.

Tarjolla on lukuisia tiedetapahtumia suurelle yleisölle.

Teksti: Tuomas Koivula Kuvat: Lassi Sairela, Arja Meriluoto, Timo Saarniemi, Hanna Oksanen

Yliopistolaiset osallistuvat erilaisiin kulttuurivuoden projekteihin asiantuntijoina.

Poimintoja ohjelmasta: Tanssiteatteri ERIn klubi-illoissa tutkijat pohtivat muun muassa naurua ja neurologiaa.

Kateissa ollut Alvilda in Abo -ooppera on rekonstruoitu esitettävään muotoon lähdetutkimuksen ja Turun yliopiston italian kielen ja kulttuurihistorian oppiaineiden avulla. Pimeyden 876 -sävyä ohjelmakokonaisuuden rakentamisessa mukana ovat olleet folkloristiikan ja uskontotieteen asiantuntijat.

T

urun yliopiston kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelman rungon muodostavat 11 Turun kulttuuripääkaupunkivuoden viralliseen ohjelmaan kuuluvaa hanketta. Hankkeet liittyvät muun muassa hyvinvointitutkimukseen, luovaan talouteen, tieteen popularisointiin, kaupunkikulttuuriin ja kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutusten arviointiin.

Hankkeiden yhteisinä nimittäjinä ovat kansainvälisyys, monitieteisyys sekä vuoropuhelu kulttuurin ja muiden alojen kanssa.

Yliopiston monipuolinen kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma on jaettu viiteen teema-alueeseen: Keskusteleva yliopisto – Studia Generaliat, Maailma yliopistossa – Kansainväliset konferenssit, Taideyliopisto – Näyttelyt, Tiede tutuksi – Tapahtumat sekä Yliopisto yhteiskunnassa – Toiminta.

Elämyksiä kaupunkilaisille ja kaupungissa vieraileville Suurelle yleisölle järjestetään tapahtumia laidasta laitaan: muun muassa kahdeksan avointa Studia Generalia -luentosarjaa, opastuskierroksia Turun historiaan, Lasten yliopiston luentoja ja leirejä sekä erilaisia tutkijoiden ja kaupunkilaisten kohtaamisia.

Jälkimmäisistä esimerkkeinä ovat 5.6. Sigyn-salissa järjestettävä kvanttifysiikkaa ja taidetta yhdistävä International Science Day sekä toukokuussa avautuva, maailmankaikkeuden kehitystä kuvaava Aikavaellus-kävelyreitti Tuorlan observatoriolta Yliopistonmäelle.

Tieteen ja kulttuurin Turku, hyvinvoiva kaupunki -hankkeen tutkijat jalkautuvat Turun ja lähialueen kouluihin ja palvelutaloihin keskustelemaan ja kertomaan kulttuurisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta.

Yliopistolla pidetään vuonna 2011 myös taidenäyttelyitä, joista esimerkkeinä ovat kuvataiteilija ja puutarhuri Armi Laukian istutus-tiAurora | 25

Yliopisto tekee kulttuuripääkaupunkivuonna tiedettä tutuksi suurelle yleisölle. Tutkimusta ja tutkijoita voi tavata vuonna 2011 muun muassa Lasten yliopiston luennoilla, Turun pääkirjaston tutkijavastaanotoilla sekä kahdeksan Studia Generalia -sarjan luennoilla.

Yhteisenä nimittäjänä yliopiston kulttuuripääkaupunkivuoden tutkimus- ja kehityshankkeissa on hyvinvoinnin lisääminen.

Vuonna 2011 kaksi hanketta kehittää lähiruoan käyttöä – toinen kouluissa, toinen kaupungin ravintoloissa.

Yliopisto tukee paikallista kulttuuria osallistumalla muun muassa Jarkko Laineen kirjallisuuspalkinnon myöntämiseen. Kulttuurihistorian oppiaine julkaisee verkossa ”rock-antropologi” Timo Saarniemen laajan valokuvakokoelman.

lataideteos Yliopistonmäellä, taiteilija Markus Rissasen luonnon ja tieteen suhdetta pohtiva näyttely päärakennuksessa sekä vammaisten kuvataideprojekti VAKU:n kolmas valtakunnallinen näyttely Turun yliopiston Publicum- ja Educarium-rakennuksissa 23.8.–6.9.

Ohjelmassa näkyy yliopiston kansainvälisyys Turun yliopiston kulttuuripääkaupunkihankkeet järjestävät kuusi suurta kansainvälistä konferenssia, jotka tuovat eri alojen huippututkijoita Turkuun. Esimerkiksi Aboagora-hanke tuo kansainvälisten tutkijoiden ja taiteilijoiden keskustelun keskelle kaupunkia Turun musiikkijuhlien tapahtumien yhteyteen.

Lisäksi Turun yliopistossa järjestetään vuonna 2011 useita muita kansainvälisiä konferensseja, seminaareja ja työpajoja. Kulttuuripääkaupunkivuoden hengessä Turun yliopisto järjestää Tallinnan yliopiston kanssa kaksi seminaaria ja kesäkoulun.

Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien ja kauppakorkeakoulun yhteisessä promootiossa 26.–28.5. vihitään tohtoreiden lisäksi kunniatohtoreita, jotka ovat akateemisesti ansioituneita henkilöitä sekä yhteiskunnallisia vaikuttajia kotimaasta ja ulkomailta. Kunniatohtoriksi vihitään kulttuuripääkaupunkivuoden hengessä muiden muassa sopraano Karita Mattila.

Markus Rissasen teos Aktivoitunut tyhjä tila

www.utu.fi/2011 26 | Aurora

kolumni

Henki ja pelto Elämä tuntuu tanssilta. Olen lyhyessä ajassa nähnyt kaksi musikaalia,Turun Nuoren Teatterin hevinäytelmän 1827 Infernal Musical ja Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen aloitteesta syntyneen Hair – Keski-ikäisten hiukset. Molemmat olivat vaikuttavia, toinen nuorten teatterilaisten tinkimättömänä taidonnäytteenä, toinen luomisvoiman ja tulkintatahdon osoituksena.

Kulttuuripääkaupunkivuoden tunnuslauseena on ollut: ”Kulttuuri tekee hyvää.” Viime aikojen kokemusten perusteella tämä on silkkaa faktaa.

Silti kulttuurin käsite herättää hämmennystä. Kulttuuri ei automaattisesti tee hyvää tai pahaa, varsinkaan jos se ymmärretään laajasti, elämänmuotona, tapoina, käsityksinä, tunteina ja merkityksinä. Pikemminkin on niin, että hyvää voi tietoisesti synnyttää kiinnittämällä huomiota kulttuuriin, niihin asioihin, jotka tekevät elämästä mielekästä. Jokaisella työpaikallakin on kulttuurinsa. *** Valtionhallinnossa kulttuuriksi on jo pitkään kutsuttu varsin suppeaa yhteiskunnan siivua. Lakikirja toteaa kulttuuritoiminnaksi ”taiteen harjoittamisen ja harrastamisen, taidepalvelujen tarjonnan ja käytön, kotiseututyön ja paikallisen kulttuuriperinteen vaalimisen ja edistämisen”.

Poliittisessa ja hallinnollisessa puheessa kulttuuri ei juuri koskaan sekoa keskusteluun tieteestä ja tutkimuksesta. Kulttuuri yhdistetään taiteelliseen luovuuteen paljon useammin kuin tieteelliseen, ehkäpä siksi, että tieteen yhteiskunnallinen merkitys on mielletty välineellisesti, enemmän ulkoisten mittareiden kuin sisäisen kasvun kautta. *** Kulttuurin käsitteen etymologiset juuret ovat syvällä antiikin maailmassa. Jo ennen ajanlaskun alkua Cicero käytti ilmaisua cultura animi viittaamaan siihen, miten henkeä voi viljellä samaan tapaan kuin maanviljelijä muokkaa peltoaan. Lopulta henki ja pelto ovat yhtä tärkeitä viljelyn paikkoja. Olennaista on, ettei hengenviljely ole vain siementen levittämistä: se on oman itsen koulimista.

Oppiminen ja kasvatus ovat olleet kulttuurikäsityksen ytimessä Ciceron päivistä lähtien, samoin ajatus siitä, että oman hengen viljely on samalla ympäristön muokkaamista. Tästä syntyy kulttuuri. *** Yliopisto, jos mikä, on paikka, jossa henki ja pelto kohtaavat. Siksi yliopistojen kehittäminen on väistämättä kulttuuripolitiikkaa. Jos yliopistojen merkitystä katsoo laajemmasta näkökulmasta, ne eivät ”tee hyvää” vain välineellisesti, tuloksiensa kautta: ne voivat tehdä sitä tarjoamalla mahdollisimman monipuoliset ja oikeudenmukaiset mahdollisuudet henkisen pellon muokkaukseen.

Nyt kun kulttuuripääkaupunkivuosi etenee täydellä höyryllä, Turun yliopisto on vahvasti liikkeellä, niin omien projektien kuin yhteishankkeidenkin kautta. Samalla syntyy hedelmällisiä kohtaamisia tieteen ja taiteen, tutkimuksen ja arkipäivän välillä. Hengenviljelyn avainasia on aina ollut rajojen koettelu, niin omien kuin yhteisöllistenkin. Minulle vuosi 2011 merkitsee sitä, että yliopisto ravistelee itsensä entistä vahvemmaksi kulttuurin ylläpitäjäksi.

Hannu Salmi Kirjoittaja on kulttuurihistorian professori.

Aurora | 27

alumni

Teksti: Timo Niitemaa Kuva: Hanna Oksanen

Yliopisto kuuluu maakunnan

ykkösvahvuuksiin Tasokas akateeminen tutkimus ja koulutus ovat yksi Varsinais-Suomen maakunnan keskeinen vahvuustekijä, sanoo Turun yliopiston Vuoden Alumniksi nimetty maakuntajohtaja Juho Savo.

M

oni muu maakunta haikailee akateemista koulutusta ja tutkimusta kehityksensä moottoriksi.

– Kun nykyisetkin yliopistot ovat Turussa toimineet jo 1920-luvulta asti, niitä pidetään ehkä liiankin itsestään selvinä asioina eikä niiden merkitystä osata riittävästi arvostaa, Savo sanoo.

Savo korostaa erityisesti yliopiston monitieteisyyttä, joka säteilee monelle alalle. Tuloksena voi olla kulttuuria, lääketiedettä, kemian keksintöjä tai miksei virkamiesten, opettajien ja erilaisten osaajien kouluttamista koko maan tarpeisiin.

Yliopiston sekä alueen työllisyyden ja hyvinvoinnin välinen yhteys ei ole suora ja yksiviivainen. Tästä on Savon mukaan vähän katkeriakin havaintoja. Hän ottaa esimerkiksi ksylitolin, jonka keksimisessä ja tuotteistamisessa yliopisto oli aktiivisesti mukana jo 1960-luvulta alkaen.

– Näistä juurista huolimatta ylikansallinen yritys päätti tuosta vain siirtää tuotannon ja kehittämistoiminnan muualle. Siksi yliopiston tutkimuksen monialainen pohja on hyvä, kukaan ei voi ennakoida mikä mahdollinen in28 | Aurora

novaatio synnyttää alueelle hyvinvointia kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä, Savo sanoo.

Kaikilla aloilla yliopisto ei kuitenkaan voi olla kärjessä. Savo toivookin, että yliopistosta nousisi jatkossa joitakin tutkimusaloja ja tutkijoita, jotka selvästi tunnistettaisiin Euroopan ja koko maailmankin huipuiksi. Tämä edellyttää resurssien kohdentamista.

– Huippuihin panostaminen ei ole ristiriidassa monialaisuuden kanssa, sillä yliopiston kansainvälinen maine perustuu huippututkimukseen, jonka näkyvyys maailmalla auttaa kaikkia muitakin yliopiston tutkimusaloja, Savo painottaa.

Tällainen ala Turussa ovat biotieteet, joihin on jo pitkään ohjattu rahoitusta. Tulostakin on tullut, mutta liian vähän pysyvää jälkeä niistä on jäänyt alueelle. Liian usein käy niin, että kun vaikkapa jonkun lääkkeen kehittelyssä on päästy kliiniseen testausvaiheeseen, rahat loppuvat ja iso kansainvälinen lääkejätti korjaa hyödyn. Meillä on sinänsä vahva lääketeollisuusklusteri, mutta Savon mielestä alan kotimaiseen rahoitukseen tarvittaisiin enemmän resursseja ja pitkäjänteisyyttä. Savo vaatii, että asia pitää ottaa seuraavaan hallitusohjelmaan.

Kuvat: Hanna Oksanen Teksti: Timo Niitemaa

Pöytyän poika konsistorissa Juho Savo valmistui Turun yliopistosta valtiotieteen maisteriksi vuonna 1980. Opintoihin meni kymmenen vuotta, josta ajasta kaksi ensimmäistä meni opiskelijapolitiikkaan ja lopun kuusi vuotta tiiviiseen työelämään.

Tuolloin elettiin yliopistojen hallinnonuudistustaistelun kiivaita vuosia ja Savo toimi aktiivisesti politiikassa ja TYYn hallinnossa.

Yliopiston valtiollistamisen aikoihin rehtori Kaarlo Hartialan kanssa oli sovittu kolmikantakokeilusta, jossa yliopiston konsistoriin otettiin myös kaksi opiskelijajäsentä. Juho Savo oli näistä toinen.

– Olihan se Pöytyän pojalle juhlallinen hetki istua siellä professorien joukossa tärkeitä asioita käsittelemässä.

Jälkeenpäin ajatellen Savo pitää juuri tuota opiskelijapolitiikkaan ja yliopistohallintoon osallistumista todellisena yhteiskunnallisena korkeakouluna. Siellä saadut kokemukset ja yhteistyösuhteet ovat olleet todella tärkeitä myöhemmässä elämässä.

– Onneksi mies ja ääni -periaatetta ei ajettu läpi yliopistojen hallintoon, sillä en oikein tiedä, minkälainen yliopisto siitä olisi sukeutunut, Savo hymyilee.

Maakuntajohtaja Juho Savo vastaanotti Vuoden Alumni -nimityksen rehtori Keijo Virtaselta Turun yliopiston vuosijuhlassa.

Kulttuurivuosi leimasi vuosijuhlaa

T

urun yliopiston perustamisen 91. vuosijuhlaa vietettiin Kalevalan päivänä 28. helmikuuta. Rehtori Keijo Virtanen painotti, että Turun yliopisto pärjää jatkossakin valitsemallaan tiellä monialaisena, kansainvälisesti merkittävänä tutkimusyliopistona.

– Uusin osoitus menestyksestä tässä pyrkimyksessä on tutkimuksen tuottavuuden kehityksestä Suomen yliopistoissa äskettäin julkaistu raportti, jonka mukaan Turun yliopisto on kansainvälisessä tietokannassa selvästi toiseksi suurin julkaisija,Virtanen totesi.

Vuosijuhlapuheen piti kulttuurimaantieteen professori Harri Andersson. Hän tarkasteli puheessaan kulttuurin ja hyvinvoinnin suhdetta.

– Kulttuurin luomisvoima on myös osa yliopistoyhteisöä ja sen tieteellistä toimintaa, Andersson sanoi ja muistutti, että tieteellinen tutkimustoiminta on esillä Turussa laajemmin kuin aiempien Euroopan kulttuuripääkaupunkien juhlavuosien ohjelmissa.

Juhlassa jaettiin kolme Phoenix Universitatis Turkuensis -kunniamerkkiä. Kunniamerkin saivat lastentautien erikoislääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori Kaija Hartiala, oikeustieteen kandidaatti, Turun Yliopistosäätiön asiamies Pekka Kanervisto sekä Turun Sanomien tiedetoimittaja, valtiotieteen maisteri Timo Moberg.

Lisäksi jaettiin Turun yliopiston muistomitalit 11 tutkimus- ja opetustyöstä ansioituneelle yliopistolaiselle. Mitalin saivat professorit Risto Erkkola, Kari Immonen, Esko Keskinen, Ahti Laitinen, Pekka Leimu, Seppo Pöntinen, Olli Ruuskanen, Jouko Sarvala, Jorma Tommola, Mauri Valtonen ja Juhani Väyrynen.

Aurora | 29

Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien ja kauppakorkeakoulun yhteinen tohtoripromootio järjestetään 26.–28. toukokuuta.

Yliopistosta valmistuneiden tohtoreiden lisäksi tiedekunnat promovoivat yhteensä 19 kunniatohtoria.

30 | Aurora

S

uurin osa tiedekuntien kutsumista kunniatohtoreista on yhteistyössä Turun yliopiston kanssa toimivia eri tieteenalojen kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita. Lisäksi mukana on yliopistolle tärkeitä yhteiskunnallisia, talouden ja kulttuurin vaikuttajia. Kunniatohtorin arvonimen saavatkin muiden muassa Karita Mattila, Sauli Niinistö ja Mikko Pukkinen.

Turun yliopisto vihkii ensimmäistä kertaa myös riemutohtoreita. Heidät on vihitty filosofian tohtoreiksi vuoden 1960 promootiossa. Riemutohtoriksi voidaan vihkiä henkilö, jonka omasta promootiosta on aikaa vähintään 50 vuotta. Yksi kuudesta vihittävästä riemutohtorista on presidentti Mauno Koivisto.

Lisätietoja promootiotapahtumista: www.utu.fi/promootio

Kunniatohtorit tiedekunnittain Humanistinen tiedekunta Professori Sverker Sörlin, Uumajan yliopisto ja Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, on historioitsija, jonka tutkimusalue kattaa laajasti ympäristö-, aate- ja teknologian historian.

Professori Loraine K. Obler, City University of New York, on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta neurolingvistiikan ja kaksikielisyyden alalla.

Taiteilija, sopraano Karita Mattila on Suomen kansainvälisesti arvostetuimpia ja menestyneimpiä taiteilijoita, jonka panosta Suomen ja kotimaakuntansa kulttuurilähettiläänä maailmalla Turun yliopisto arvostaa.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Professori emeritus Olli Martio, Helsingin yliopisto, tunnetaan kansainvälisesti arvostettuna matemaattisen analyysin tutkijana, matematiikan opetuksen ja opettajankoulutuksen edistäjänä sekä tiedepoliittisena vaikuttajana.

PhD, dosentti Pehr Enckel, Lundin yliopisto, on toiminut pitkään arvostetun ekologian alan julkaisun Oikos-lehden päätoimittajana ja vaikuttanut siihen, että Turun yliopiston ekologian tutkimus on saavuttanut korkean kansainvälisen tason.

Professori Norio Murata, National Institute for Basic Biology, Japani, oli ensimmäisiä tutkijoita, jotka käyttivät DNA-lastuja koko genomin ilmenemisen selvittämiseen.

Filosofian maisteri, R&D director Bo-Ingmar Wester, Raisio Oyj, on ollut merkittävästi vaikuttamassa Benecol-tuotteiden kehittämisessä.

Lääketieteellinen tiedekunta Professori Jan-Åke Gustafsson, Karolinska Institutet, Tukholma ja University of Houston, USA, on biolääketieteen huippuasiantuntija ja yksi maailman johtavista endrokrinologian perustutkijoista.

Professori Carl-Henrik Heldin, Upsalan yliopisto, on aikamme valovoimaisimpia ja siteeratuimpia biomedisiinan tutkijoita.

Professori Hidehiro Iida, Osakan yliopisto on kansainvälisesti arvostettu kuvantamisen asiantuntija ja tutkija.

Professori emeritus William Bonfield, Cambridgen yliopisto, on biomateriaalitieteen yksi tunnetuimpia ja arvostetuimpia henkilöitä maailmassa.

Professori Carol Smith, University of Kansas, on hoitotieteen alan arvostetuimpia tutkijoita.

Oikeustieteellinen tiedekunta Eduskunnan puhemies, varatuomari Sauli Niinistö, on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1974 ja tuonut merkittävän panoksen suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen sekä eurooppalaiseen talous- ja rahapolitiikkaan.

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Professori Jonathan Bradshow, University of York, UK, on eurooppalaisen köyhyystutkimuksen kärkihahmoja, jonka asiantuntijuutta muun nuassa Euroopan unioni käyttää erittäin paljon hyväkseen.

Professori Thomas Pogge, University of Yale, USA, on ehkä maailman tunnetuin kansainvälisen oikeudenmukaisuuden tutkija.

Kasvatustieteiden tiedekunta Professori Simone Violet, Murdoch University, Australia, on kansainvälisesti arvostettu motivaation, itsesäätelyn ja sosiaalisen säätelyn, sosiaalisen vuorovaikutuksen, korkeakoulutuksen sekä oppimisen tutkija.

Professori emeritus Kari Uusikylä, Helsingin yliopisto, on tullut tunnetuksi erityisesti luovuuden ja lahjakkuuden tutkijana.

Turun kauppakorkeakoulu Professori Timo Teräsvirta, Aarhus University, Tanska, on kansainvälisesti tunnettu ja korkeasti arvostettu aikasarjaekonometrian tutkija.

Toimitusjohtaja, varatuomari Mikko Pukkinen, Elinkeinoelämän keskusliitto, on tunnettu ansioistaan julkisen sektorin ja elinkeinoelämän korkeimmissa johtotehtävissä sekä merkittävistä luottamustehtävistään kotimaisissa ja kansainvälisissä järjestöissä.

Aurora | 31

lyhyet

Koonnut: Jussi Matikainen Kuvat: Hanna Oksanen, Laura myllymäki Turun yliopiston uutiset ja tapahtumat: www.utuonline.fi

Innovaatio- ja yrityskehitysosaamista vahvistetaan Turun yliopistossa aloitti vuoden 2011 alusta uusi erillinen laitos, Turun yliopiston innovaatiot ja yrityskehitys (BID). Uusi yksikkö muodostui, kun Turun yliopiston kauppakorkeakoulun BID Innovaatiot ja yrityskehitys -yksikkö ja osa yliopiston IT-laitoksen toiminnoista yhdistettiin.

Liiketoimintaosaaminen ja innovaatiotutkimus on yksi yliopiston vahvan kehitysvaiheen tutkimusaloista. Uudistuksen myötä innovaatio- ja yrityskehityspalvelut tulevat helpommin yritysten ja koko yliopistoyhteisön tavoitettaviksi. Tavoitteena on erityisesti IT- ja bioalojen vahvempi linkittäminen liiketoimintaosaamiseen.

Ainutlaatuinen professuurilahjoitus

Lasten yliopisto järjestää huhtikuussa kolmena lauantaina tiedeluentoja 7–10-vuotiaille. Tänä vuonna dosentti Riitta Laitinen johdattelee kuulijat intiaanien jäljille ja professori Hasse Karlsson kertoo, miten aivot toimivat. Kolmannella luentokerralla lapset pääsevät tutustumaan itse kokeillen kemian ihmeelliseen maailmaan.

Kesällä Lasten yliopisto jatkuu tiedeleirien merkeissä. Seilin saarella Saaristomeren tutkimuslaitoksella järjestetään kesäheinäkuun vaihteessa leiri, joka on suunnattu 10–12-vuotiaille. Viisipäiväisen leirin ohjelmaan kuuluu muun muassa Itämeren ja hyönteisten tutkimista, lepakkoretki sekä leiriolympialaiset.

Tänä vuonna lapset pääsevät tutustumaan tieteen ihmeisiin myös kolmella päiväleirillä. Kampuksella järjestetään 11–12-vuo32 | Aurora

tiaille suunnattu fysiikan ja tähtitieteen leiri sekä 10–12-vuotiaille biologian päiväleiri.

10–12-vuotiaille tarkoitettu maantiedon ja historian päiväleiri puolestaan järjestetään Liedon Vanhalinnassa. Fysiikan ja tähtitieteen sekä historian ja maantieteen leirit järjestetään kesäkuussa ja biologian päiväleiri heinäkuussa. Leirien ohjelmassa on Aurajoen veden tutkimista, raketin ja jäätelön valmistusta sekä tietenkin pelejä ja leikkejä.

Tarkemmat tiedot leireistä ja luennoista sekä sähköiset ilmoittautumislomakkeet löytyvät sivustolta www.lastenyliopisto.fi Ilmoittautuminen luennoille alkaa 14.3. klo 12 ja leireille 11.4. klo 12.

Turun yliopisto on järjestänyt suosittua Lasten yliopisto -toimintaa keväästä 2008 lähtien.

Turun kaupungin yliopistolle lahjoittama kulttuurisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen professuuri on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kolmivuotinen lahjoitusprofessuuri kuuluu monitieteiseen, useita eri menetelmiä soveltavaan medical humanities -tutkimusalaan. Professuuri linkittyy vahvasti kulttuuripääkaupunkivuoteen ja sen pitkäaikaisten terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkimukseen. Tehtävä täytetään kevään aikana kutsumenettelyllä.

Turkulaiskorkeakoulut

perustivat esteettömyysverkoston Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia muodostavat esteettömyysverkoston, jonka tavoitteena on tukea alueen korkeakoulujen esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittymistä.

– Verkosto toimii tiedotuskanavana, joka lisää tietoisuutta esteettömyydestä alueen korkeakouluissa. Hyödynnämme yhteistyötä myös esteettömyyttä koskevan koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä, Turun yliopiston vammaisasiamies Paula Pietilä kertoo.

Lähde mukaan Akateemiseen

Pubivisaan!

Turun yliopiston ensimmäinen Akateeminen Pubivisa järjestetään ravintola Oscarin Olohuoneessa torstaina 7.4.2011 klo 19 alkaen.

Tytöt tutustuivat fysiikan maailmaan

T

urun ja lähiseudun yhdeksäsluokkalaiset tytöt osallistuivat fysiikan ja tähtitieteen laitoksen Tytöt ja teknologia -tapahtumaan tammikuussa. Päivän aikana koululaiset tutustuivat muun muassa materiaalitieteeseen, Wihurin fysiikantutkimuslaboratorioon ja teollisuusfysiikan laboratorioon.

Koululaisten ohjauksesta ja tuutoroinnista vastasivat laitoksen henkilökunta, jatko-opiskelijat ja opiskelijat.

– Tällaisten tapahtumien avulla haluamme kertoa, mitä fysiikan tutkimus on ja miten se poikkeaa koulussa opetettavasta fysiikasta, kouluyhteistyöstä vastaava assistentti Jaani Tuura kertoo.

– Tavoitteenamme on innostaa koululaisia valitsemaan laaja fysiikka ja matematiikka lu-

Koneen Säätiöltä 748 425 euroa

Turun yliopiston tutkijoille Koneen Säätiö rahoittaa yhteensä 33 Turun yliopiston tutkijan tutkimushanketta. Eniten rahoitusta (62 000 euroa) sai FT Suvi Ruuskasen hanke, jossa tutkitaan raskasmetallien vaikutusta lintuihin. Toiseksi eniten rahoitusta (41 975 euroa) sai professori Henri Vogtin hanke, jossa analysoidaan Kiinan politiikkatoimia vakavissa kriisi- ja uhkatilanteissa.

Yhteensä Koneen Säätiö jakoi viisi ja puoli miljoonaa euroa humanistiseen, yhteiskuntatieteelliseen ja ympäristöntutkimukseen sekä taiteelliseen tutkimukseen.

Lisäksi säätiö myönsi Vuoden kynä -palkinnon tieteellisestä artikkelista, jossa suomen kieltä on käytetty ansiokkaasti. Yksi neljästä palkitusta on Turun yliopiston tutkija Pauliina Haasjoki.

kiossa, fysiikan professori Petriina Paturi sanoo.

Työpajassa Maskun Hemmingin koulun oppilaat (kuvassa) Noora Kaukinen, Asta Valkama, Emma Aaltonen ja Jessica Jussila pääsivät kokeilemaan, miten suprajohde käytännössä toimii. Tytöt saivat koittaa, miten jäähdytetty suprajohde ja kestomagneetti reagoivat keskenään. Tuloksena oli levitoiva juna, joka ei suistunut raiteilta. Nelikko arvioi työpajaa opettavaiseksi. Käytännön sovellutus levitoivasta junasta löytyi Shanghaista.

– Näiden junien nopeusennätykset yltävät 550 kilometriin tunnissa, sillä niiden toiminta perustuu suprajohteisiin. Tulevaisuudessa niistä etsitään vaihtoehtoa lentoliikenteelle, Paturi kertoi.

140 tohtoria ja 1296 maisteria Turun yliopistossa suoritettiin vuonna 2010 kaikkiaan 140 tohtorintutkintoa ja 1296 maisterintutkintoa.

Eniten tohtoreita vuonna 2010 valmistui lääketieteellisestä tiedekunnasta, kaikkiaan 61.

Toiseksi eniten eli 32 tohtorintutkintoa suoritettiin matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin eniten humanistisessa tiedekunnassa, yhteensä 274. Toiseksi eniten maistereita, yhteensä 222, valmistui kauppakorkeakoulusta. >> Lisätietoja tutkintomääristä: www.utu.fi/opiskelu/tilastot/tutkinnot

Visassa mittelevät Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun kasvattien muodostamat 3–5 hengen joukkueet. Kokoa oma joukkueesi ja tule kisaamaan leikkimieliseen tietokilpailuun! Voit ilmoittautua mukaan myös sekajoukkueisiin, jotka järjestäjät kokoavat kisaa varten.

Pubivisassa mitataan alumnien tietoa Turun yliopiston kaikilta tieteenaloilta. Visan kysymykset laatii arvovaltainen professoriraati, joka toimii myös visan tuomaristona.

Pubivisaan on vapaa pääsy ja parhaiten menestyneet joukkueet palkitaan.

Lisätiedot ja linkki ilmoittautumislomakkeeseen löytyvät alumnitoiminnan verkkosivuilta: www.utu.fi/alumni

Turun Yliopiston perustamisen suuri muistomitali Benito Casagrandelle Arkkitehti, tohtori h.c. Benito Casagrande on palkittu Turun Yliopiston perustamisen suurella muistomitalilla. Mitalin myönsi Turun Yliopistosäätiön hallitus, joka toimii suuren muistomitalin myöntävänä lautakuntana. Casagrande on huomattavalla tavalla toiminut Turun yliopiston henkisten päämäärien hyväksi ja aineellisen vaurastumisen edistämiseksi. Turun Yliopiston perustamisen suuri muistomitali lyötettiin vuonna 1922 Turun Yliopiston avajaisten muistoksi.

Aurora | 33

väitös teksti

– Nuoret pääsevät vanhoja hakijoita todennäköisemmin sisään yliopistoon, Hanna Nori sanoo teksti: Laura

kuva: Hanna

Myllymäki Oksanen

Teksti: Timo Niitemaa Hanna Oksanen

kuva:

Akateeminen isä

V

auttaa sisäänpääsyssä VTM Hanna Norin väitös osoittaa, että korkeasti koulutettujen vanhempien lapset pärjäävät muita paremmin hakeutuessaan opiskelemaan yliopistoon. Menestyjien joukkoon kuuluu myös maanviljelijöiden jälkikasvu.

Valtiotieteiden maisteri Hanna Norin väitöstyö on ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa tarkastellaan, kuinka paljon yliopistoon hakeutuvan perhetaustalla on merkitystä sisäänpääsyn kannalta. Tutkimustulos on yksiselitteinen: koulutus periytyy yhä edelleen 2000-luvulla.

– Lapsuusajan perhetausta ja isän koulutustaso vaikuttavat siihen, kuinka todennäköisesti hakija pääsee yliopistoon opiskelemaan. Äidin koulutustason vaikutusta sisäänpääsyyn ei tässä tutkimuksessa tarkasteltu, Nori summaa.

Maatalousyrittäjien lapset pärjäävät päävalinnassa poikkeuksellisen hyvin. Norin mukaan EU-ajan lisääntyneet vaatimukset ovat lisänneet maanviljelijöiden sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista pääomaa. Hän uskoo kuitenkin, että ryhmältä löytyy kompetenssia monesta syystä.

– Maanviljelijäperheissä ei perinteisesti ole edellytetty akateemista urapolkua. Tällöin kiinnostus opiskeluun on lähtöisin opiskelijasta itsestään.

Iällä on väliä Hanna Norin kasvatustieteiden väitös Keille yliopiston portit avautuvat? Tutkimus suomalaisiin yliopistoihin ja eri tieteenaloille valikoitumisesta 2000-luvun alussa on merkittävä myös koulutuspoliittisesta näkökulmasta.

Nori ei pidä hyvänä ideana nuorten hakijoiden suosimista pääsykokeissa.

– Tutkimuksesta selviää, että jokainen ikävuosi heikentää hakijan sisäänpääsymahdollisuuksia kahdella prosentilla. Tämä tarkoittaa, et34 | Aurora

tä 30-vuotiaalla hakijalla on 20 prosenttia heikommat mahdollisuudet päästä opiskelemaan kuin 20-vuotiaalla.

Huonoiten yliopistoon opiskelemaan pääsevät pitkäaikaistyöttömien lapset. Lisäksi huolena on alueellinen eriytyminen. Norin mukaan keskustelu huippuyliopistoista vinouttaa opiskelemaan hakeutumista.

Vaikeapääsyisimpiin, arvostettuihin yliopistoihin hakevat erityisesti ne, joilla on eniten hakukisan edellyttämää sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista pääomaa.

– Suurin osa hakijoista pyrkii tulevaisuudessa elitistisiin statusyliopistoihin. Todennäköistä on, että tämän seurauksena yliopistolaitoksen sisäinen eriytyminen voimistuu.

Päämäärätietoista ajautumista Omaa akateemista urapolkuaan Nori kuvailee ajautumiseksi. Nuorena hän ei tiennyt, mikä hänestä tulisi isona.

Täysin sattumaa väitöstutkimus ei kuitenkaan ole. Maisteriksi valmistuttuaan Nori pääsi työskentelemään kasvatustieteiden tiedekuntaan. Erilaisten tutkimusprojektien myötä syntyi myös ajatus omasta väitöskirjasta.

Norin käyttämä kattava tutkimusaineisto käsittää noin 40 prosenttia vuonna 2003 suomalaisiin yliopistoihin päävalinnassa hakeneista ihmisistä. Tulevaisuudessa tutkija haluaisi selvittää, millaisia perhetaustoja löytyy ammattikorkeakouluihin hakeutuvilta.

– Tällöin saisimme kokonaiskuvan suomalaisesta korkeakoulutuksesta, Nori sanoo.

Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Kasvatustieteiden Turun kauppakorkeakoulu

Julkaisutoiminnan ammattilainen Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint on painamiseen ja tulostamiseen erikoistunut vaativan julkaisutoiminnan ammattilainen.

Uniprint Turku palvelee asiakkaita Kasarminkadulla yliopistojen läheisyydessä ja palveluverkosto kattaa koko maan. Hyvä palvelu, uusin teknologia ja virheettömät tuotteet ovat toimintamme kulmakiviä.

Uniprint Turku • Kasarminkatu 2, 20500 TURKU Puh. 020 7568 650 • asiakaspalvelu.turku@uniprint.fi www.uniprint.fi

36 | Aurora