Aurora 1/2012

Aurora 1/ 2012

16

Pelien kiehtova maailma

8 Liikennepoliisit yhdistivät voimansa 10 Yliopistolla versoo kasvuyrityksiä

Aurora | 1

Menestysreseptin jäljillä ICT-taloon kokoontui helmikuisena viikonloppuna 24 tunniksi yli sata sovelluskehityksestä kiinnostunutta nuorta innovoimaan uusia sovelluksia Windows-puhelimiin. Windows Phone Hackathon -tapahtuma järjestettiin Microsoftin, alueen korkeakoulujen, Turku Science Parkin ja SaloTech.fi-hankkeen yhteistyönä.

kuva: hanna oksnaen

Kuvassa vasemmalta Sami Jokela, Tommi Pylvänen, Lauri Pitkänen, Miika Oja-Nisula ja Markus Vuorio Turun yliopistosta.

2 | Aurora

Aurora

1/2012

14 SISÄLLYS 4 6 7 8 10 12 13 14 16 19 20 22 23 24 25 26

28 30

Tiedetarjotin Pääkirjoitus: Tutkimuksia ja tuotteita Akatemiaprofessori huolissaan lasten lihavuudesta Rekkaliikenteestä turvallisempaa yhteisharjoituksin Yliopisto kasvattaa kansainvälisiä kasvuyrityksiä Kalervo Väänänen Turun yliopiston rehtoriksi Kolumni: Suomi tarvitsee asenneosaajia!

Laboratoriovieras Brysselistä Pelaamalla oppii Pelibisnes kasvaa kohisten Pelihimo panee hormonit hyrräämään Aikamatka tulevaisuuden työelämään Leikkiä ikä kaikki Fyysikot osakemarkkinoilla Kirjat Vuoden alumni Riitta Monto: Turku 2011:n saavutukset pysyviksi Lyhyet Väitös: Seililaiva sydämessä

26 TOIMITUKSELTA

Se ei pelaa, joka pelkää

Tässä lehdessä sukellamme muun muassa pelien ja pelaamisen maailmaan. Suomalaiset tietokonepelien kehittäjät ovat saavuttaneet menestystä maailmalla. Uusia yrittäjiä sikiää myös yliopistoympäristössä.

Pelaamisen vietillä on ollut jo varhain osansa ihmisen evoluutiossa. Nykytutkimus pystyy selvittämään, mitä ihmisen aivoissa tapahtuu, kun pelihimo valtaa mielen.

Todelliset rahapelaamisen ammattilaiset löytyvät kansainvälisiltä osakemarkkinoilta. Tuoreen ja ennakkoluulottoman näkökulman finanssipelureiden toimintaan on löytänyt kansainvälinen fyysikkoryhmä. Tarkastelemalla finanssimarkkinoita ns. kompleksisena järjestelmänä he ovat kyenneet identifioimaan samoin toimivia sijoittajien ryhmiä ja paljastamaan kasvottomien markkinavoimien toimintaa.

Timo Niitemaa AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. päätoimittaja Anne Paasi, 02 333 6298 toimitussihteeri Jussi Matikainen, 02 333 6367 toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkö, 20014 Turun yliopisto, viestinta@utu.fi tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi, 02 333 5909 ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e (ilmoitushintoihin lisätään ALV 23 %) taitto Hanna Oksanen kannen kuvitus Maarit Kotiranta paino Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint painos 12 000 kpl www.utu.fi/aurora ISSN 1234-6789

tiede tarjotin

koonnut: jussi matikainen kuvat: hanna oksanen, turun yliopiston kasvimuseo lisää tiedeuutisia osoitteessa www.utuonline.fi

Lihavien aivot toimivat toisin?

O

n osin arvoitus, miksi toiset syövät niin paljon että lihovat. Ratkaisu lihavuuden syiden ymmärtämiseen saattaa piillä keskushermostossa, joka pitkälti säätelee syömiseen ja nälän tunteeseen liittyviä toimintoja.

Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat löytäneet uutta näyttöä aivojen toiminnan muutosten yhteydestä lihavuuteen. Tutkijat tarkastelivat aivojen mielihyvän kokemuksia käsittelevien alueiden toimintaa erilaisten aivokuvantamismenetelmien avulla.

Tutkimuksessa lihavien ja normaalipainoisten henkilöiden aivojen sokerinkulutusta mitattiin positroniemissiotomografian avulla. Ruokasignaalien käsittelemistä aivoissa mitattiin näyttämällä tutkittaville ruokien kuvia samalla kun heidän aivojensa toimintaa mitattiin magneettikuvauslaitteiden avulla.

Sairaalaväkivalta hallintaan

Asiakkaiden uhkaava käyttäytyminen on lisääntyvä ongelma terveydenhuollossa. Hoitajien työ on kuormittavaa erityisesti psykiatrisessa hoitotyössä. Merkittävä työn kuormitustekijä on väkivaltaisuus.

Työsuojelurahasto on myöntänyt rahoituksen Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella toimivalle monitieteiselle ja kansainväliselle tutkimusryhmälle, jonka tavoitteena on kehittää ja testata väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen liittyviä ennakoivia menetelmiä psykiatrisissa sairaaloissa.

Psykiatrisessa hoidossa käytetään paljon pakkoon perustuvia hoitomenetelmiä.

– Puuttuu perustietoa siitä, minkälaiset vaihtoehtoiset menetelmät olisivat käyttökelpoisia uhkaavien tilanteiden ennakoinnissa ja käsittelyssä. Tarvitaan myös syvempää ymmärrystä väkivaltatapahtumista, niihin johtavista tekijöistä sekä työpaikkakulttuurin vaikutuksista uhkaaviin tilanteisiin, hankkeen vastuullinen johtaja, professori Maritta Välimäki sanoo.

4 | Aurora

Lihavilla henkilöillä mielihyvän kokemuksia käsittelevien aivojen tyvitumakkeiden sokerinkulutus oli huomattavasti suurempaa kuin verrokkiryhmällä. Lisäksi lihavien henkilöiden aivojen mielihyväjärjestelmä reagoi voimakkaammin heille esitettyjen ruokien kuviin, ja toisaalta itsesäätelyyn liittyvien otsalohkon alueiden toimita oli lihavilla henkilöillä vähäisempää.

– Lihavien ihmisten aivot saattavat siis tuottaa jatkuvasti ja herkemmin syömiseen kannustavia signaaleja, minkä johdosta he saattavat syödä silloinkin, kun keho ei tarvitsisi lisää energiaa, dosentti Lauri Nummenmaa kertoo.

Tuloksilla on merkitystä paitsi lihavuuden syiden ymmärtämiselle, myös lihavuuden lääkehoitojen sekä painonhallinnan ja laihduttamisen psykologisten menetelmien kehittämiselle.Tulokset julkaistiin PLoS ONE -tiedelehdessä.

Maaseudun kasvuyritykset luovia ja rohkeita Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan maaseudun kasvuyrityksiä yhdistää kyky tarttua mahdollisuuksiin nopeasti ja aktiivisesti. Maaseudulla tehdään valintoja, joissa ei mennä toimialan mukana vaan haastetaan tietoisesti vallitsevia käsityksiä. Yrityksiä yhdistää uskallus uudistaa toimintaansa tarvittaessa radikaalistikin.

– Esimerkiksi maatiloilla tuotantosuunta valitaan vastoin alan yleistä trendiä tai leipomossa keskitytään perinteisten ruislimppujen tekemiseen, vaikka ruispalat ovat myyntitilastojen kärjessä. Työvoimapulaa ei voivotella, vaan palkataan ulkomaalaista työvoimaa eri puolilta maailmaa, tutkimuksen laatineen TSE Entre -tutkimusyksikön tutkimusjohtaja Ulla Hytti kertoo.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimushankkeen raportti ”Vastavirtaan kulkijat”: Tutkimus maaseudun kasvuyrityksistä julkaistiin TSE Entren julkaisusarjassa.

T

urun yliopiston kasvimuseo on valittu kansainväliseen kasvimuseoiden yhteiseen jättihankkeeseen Global Plants Initiative, jota rahoittaa yhdysvaltalainen Andrew W. Mellon -säätiö. Hankkeeseen osallistuu 190 herbaariota yli 60 maasta.

Yliopiston kasvimuseo hyväksyttiin projektiin mukaan suuren kokonsa ja laajan tyyppinäytemääränsä ansiosta.

Tyyppinäytteellä tarkoitetaan yksittäistä näytettä, johon lajin kuvaus ja tieteellinen nimi perustuu.

Kasvinäytekokoelmat digiaikaan Hammashoidon ostopalvelu käy kalliiksi Laaja tutkimus Turun hammashoidossa osoittaa, että kunnalle tulee merkittäviä lisäkustannuksia, kun hammashoitopalveluja hankitaan ostopalveluina yksityisiltä hammaslääkäreiltä.

– Yksityiset hammaslääkärit arvioivat potilaan tarvitsemat palvelut vaativammiksi ja siten kalliimmiksi kuin kunnan omat hammaslääkärit. Näin ollen toimenpiteet tulevat yksityisille hammaslääkäreille taloudellisesti kannattavammiksi, tutkimusta johtanut terveydenhuollon professori Risto Tuominen sanoo.

Hoidon vaativuusasteen arviointierot ovat systemaattisia kaikissa toimenpideryhmissä ja kaikissa aikuispotilaiden ikäryhmissä. Tulokset ilmenevät Turun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Turun kaupungin terveystoimen yhteistyönä toteuttamasta tutkimuksesta, jonka aineiston muodostivat kaikki Turun kaupungin maksamat kokonaishammashoidon toimenpiteet 18 vuotta täyttäneille potilaille vuonna 2009.

Etelä-Suomen logistiikkayrityksille hyvä arvio Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan kaupan ja teollisuuden alan yritykset ovat pääosin tyytyväisiä logistiikka-alan palvelutarjonnan laatuun, riittävyyteen ja monipuolisuuteen. Logistiikkasektorin asiakasyritysten on vaikea löytää palvelupuutteita Etelä-Suomen logistiikka-alan palvelutarjonnassa. Myös Etelä-Suomen liikenneinfrastruktuuri koetaan hyväksi.

Erityistä lisäarvoa kaupan ja teollisuuden alan toimijat kokevat saavansa pitkäaikaisesta kumppanuussuhteesta logistiikka-alan palvelutarjoajaan.

Selvitys perustuu kaupan ja teollisuuden alalta valittujen yritysten edustajien haastatteluihin, jotka toteutettiin syksyllä 2011. Raportti on luettavissa MKK:n verkkosivuilla http://mkk.utu.fi

– Tarkoituksena on luoda yhteinen, tarkasti koordinoitu tietokanta eri museoiden sisältämistä tyyppinäytteistä. Tietokannassa on jo tällä hetkellä puolitoista miljoonaa korkean resoluution kuvaa. Tietokantaan sisällytetään myös kaikki näytteisiin liittyvä oheistieto kuten alkuperäiset keräystiedot, hankkeesta Turun yliopistossa vastaava museonhoitaja Seppo Huhtinen kertoo.

Turussa näytteet kuvataan erikoisvalmisteisella herbaarioskannerilla. Niistä otetaan lisäksi yksityiskohtakuvat focus stacking -tekniikalla, jossa samasta kohteesta eri tarkennuksilla otetut kuvat yhdistetään suuremman syväterävyyden aikaansaamiseksi. Digitoijien koulutuksesta vastaa Lontoossa toimiva Kew Herbarium.

– Museossamme on paljon tyyppinäytteitä muun muassa trooppisilta alueilta. Erityisen merkittävä on jäkälätutkija Edward August Vainion suuri kokoelma, joka sisältää tyyppejä jäkälätutkimukselle keskeisiltä alueilta, Huhtinen kertoo.

Vainion kokoelma käsittää yli 35 000 näytettä, joiden joukossa on yli 4 000 tyyppinäytettä eri puolilta maailmaa.

LAJILÖYTÖJÄ

MERELLÄ JA MAASSA Turun yliopiston evoluutiobiologian sovelluskeskus on varmentanut aiemmin Saaristomerelle vieraan lajilöydön, valekirjosimpukan. Simpukoita löytyi syyskuussa Airistolta, jonne ne olivat matkanneet luultavimmin laivojen painolastivesissä. Löydön teki Turussa vieraillut yhdysvaltalaistutkija Amy Fowler.

Meksinkonlahdelta kotoisin oleva valekirjosimpukka, Mytilopsis leucophaeata, on Suomessa vieraslaji, jota on aiemmin tavattu Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloiden alueilta.

– Valekirjosimpukan löytyminen luonnontilaiselta vesialueelta osoittaa lajin selviävän myös lämpimien lauhdevesialueiden ulkopuolella, kertoo löydön DNA-vertailun avulla varmentanut tutkija Meri Lindqvist.

Turun Pomponrahkan soidensuojelualueelta puolestaan löydettiin Euroopalle uusi hyönteislaji, Georthocladius platystylus. Tämä kaksisiipisiin kuuluva surviaissääski kerättiin suolta kesäkuussa 2011, ja sen määritti Lauri Paasivirta.

Pomponrahka on yksi lounaisen Suomen arvokkaimmista soista. Turun yliopiston eläinmuseo johtaa tutkimushanketta, jossa arvioidaan suon nykytilaa ja ennallistamistarvetta.

Aurora | 5

pääkirjoitus

Tutkimuksia ja tuotteita

Kuva: Hanna Oksanen

Uuden yliopistolain hengessä yliopistolaitoksemme keskeisiin haasteisiin kuuluu se, miten voidaan yhtäältä säilyttää tieteellisen tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen monipuolisuus, sekä toisaalta antaa yhä merkittävämpi panos taloudellista kehitystä ja hyvinvointia edistävään innovaatiotoimintaan.Yliopistoilta edellytetään sekä vahvaa perustutkimusta että yhteiskunnallista, markkinoihin reagoivaa herkkyyttä.

Ulkomailta katsottuna suomalaista koulu- ja korkeakoulujärjestelmää sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa on pidetty menestyksenä ja mallina muille. Mutta ongelmiakin on. Pari vuotta sitten kansainvälinen raati arvioi innovaatiojärjestelmäämme kriittisesti ja sai kuulemma päänsäryn yrittäessään ottaa selvää sadoista toimijoista ja tuhansista tukimuodoista.

Tutkimusvolyymin, koulutustarjonnan monipuolisuuden ja opiskelijamäärien perusteella Turku kuuluu Pohjoismaiden merkittävimpiin korkeakoulukaupunkeihin ja on selvä kakkonen Suomessa pääkaupunkiseudun jälkeen. Turun yliopisto ja kauppakorkeakoulu ovat yhdistyneet, Åbo Akademi on maamme ainoa monialainen ruotsinkielinen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu on maan suurimpia, muut ammattikorkeakouluyksiköt tukevat tätä kokonaisuutta. Turussa on myös ainutlaatuisen yhtenäinen kampusalue käytännössä kaupungin keskustassa.Yhteistyön perusedellytykset ovat kunnossa, ja yhteistyötä tehdäänkin.

Tässä Aurorassa käsitellään muun muassa tutkimuksen, tuotteistamisen ja liiketoiminnan yhteyttä. Vuosille 2013–2016 laaditun uuden strategian ja sitä tukevien rakenteellisten uudistusten linjauksissa Turun yliopisto vahvistaa innovaatiokyvykkyyttään, tehostaa tuote- ja palveluideoiden kaupallistamista ja osallistuu yritysten perustamiseen.

Monialaisena instituutiona Turun yliopisto kannustaa yksiköitään toimimaan myös tällä alueella ja määrittää innovaatiot, paitsi teknologisina, myös sosiaalisina ja palveluinnovaatioina. Samalla kehitetään yrittäjyys- ja liiketoiminnan tutkimusta ja koulutusta sekä niiden yhteyttä yliopiston muuhun tutkimukseen ja koulutukseen.

Hallinnossa ulkoisen rahoituksen tukipalveluita vahvistetaan siten, että rahoituksen hakemisen, projektien seurannan ja raportoinnin tuki kootaan yhteen yksikköön ns. yhden luukun palveluperiaatteella. Lisäksi on perusteilla yksikkö innovaatiopalvelujen tehostamiseksi, jotta voidaan entistä paremmin tukea yliopiston piirissä tehtyjen keksintöjen ja kehittyneen osaamisen jalostamista tuotteiksi ja yritystoiminnaksi.

Ratkaistaviin ongelmiin kuuluu uuteen talousjärjestelmään kytkeytyvä kokonaiskustannusmalli, jossa rahan hallinnoimiskustannukset ovat nousseet pysyvästi korkeiksi.

Yliopistoilla katsotaan olevan keskeinen sija suomalaisessa osaamistaloudessa ja hyvinvoinnin rakentajana. Turun yliopisto on jatkuvassa liikkeessä ja ajassa mukana oleva monialainen instituutio, joka antaa merkittävän panoksen myös tutkimus- ja koulutusosaamisensa hyödyntämiseen.

Keijo Virtanen Kirjoittaja on Turun yliopiston rehtori.

Millainen on hyvä peli?

Annika Lehto Logopedian opiskelija

6 | Aurora

– Pidän taktikointia vaativista lautapeleistä kuten shakista. Pelaaminen on mukavaa omantasoisen vastustajan kanssa.

Tietokonepeleissä pidän suoraviivaisesta taistelusta.

koonneet: suvi kauppila

Tarja Virta Kansainvälisten asioiden suunnittelija

– Pelaan tarkkuutta vaativia pelejä Facebookissa ja kännykällä. Työni on sosiaalista, joten pelaan mielelläni yksin rentoutuakseni. Viime aikoina olen pelannut Angry Birdsiä.

&

minna erholahti

Timo J. Virtanen Kansatieteen lehtori, FL

– Olen ehdottomasti lautapelien kannattaja. Kimblekin on porilaislähtöisenä pelinä nostalginen, mutta periaatteessa pidän peleistä joissa on mahdollisimman vähän hukkuvia osia. Lasten seurassa pelaaminen on hauskaa.

teksti: tuomas koivula kuva: hanna oksanen

AKATEMIAPROFESSORI HUOLISSAAN LASTEN LIHAVUUDESTA

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat vajaan puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Uusimmat tutkimustulokset osoittavat, että altistuminen tautien riskitekijöihin alkaa jo lapsuudessa.

– Lapsuuden lihavuus on keskeisin sairastumisriskiä lisäävä tekijä aikuisiällä. Riskitekijät ovat nähtävissä jo nuoruusiässä valtimoiden muutoksina. Riski kuitenkin normalisoituu henkilöillä, jotka eivät ole lihavia enää aikuisena, akatemiaprofessori Olli Raitakari kertoo.

Raitakari haluaisikin, että lasten ylipainoon kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota.

– Tutkimuksen mukaan runsas kasvisten ja vihannesten käyttö lapsuudessa ja nuoruudessa sekä säännöllinen liikuntaharrastus suojasivat kaulavaltimoiden muutosten kehittymiseltä aikuisuudessa.

Raitakari viittaa laajaan, vuodesta 1980 jatkuneeseen LASERI-seurantatutkimukseen (Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät), jonka toisena koordinaattorina hän työskentelee. Lihavuuden ja muiden riskitekijöiden lisäksi tutkimuksiin osallistuvilta on mitattu ultraäänen avulla kaulavaltimon sisäkerroksen seinämäpaksuus.

– Havaitsimme, että aikuisilta mitattu kaulasuonen ateroskleroosi eli ahtautuminen oli yhteydessä lapsuuden ja nuoruuden aikaisen lihavuuden, koholla olevan verenpaineen, suuren kolesterolipitoisuuden sekä tupakoinnin kanssa.

Tutkimuksen kansainvälinen i3C-yhteistyöhanke julkaisi vastikään tuloksia The New England Journal of Medicine -tiedelehdessä siitä, miten lapsuuden painoindeksi on yhteydessä aikuisen riskiin sairastua diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

– Lapsuudesta aikuisuuteen säilynyt ylipaino todettiin riskitekijäksi kaikissa tutkimukseen osallistuneessa neljässä pitkäkestoisessa väestötutkimuksessa Suomessa, Australiassa ja Yhdysvalloissa.

Raitakari aloitti tammikuun alussa Suomen Akatemian uutena akatemiaprofessorina Turun yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2007 Turun yliopiston kardiovaskulaarilääketieteen professorina ja sydäntutkimuskeskuksen johtajana.

Akatemiaprofessorit ovat alansa huippututkijoita kotimaassaan ja kansainvälisesti. Viisivuotisen akatemiaprofessorikauden aikana Raitakari aikoo muun muassa yhdistää tietoja sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavista tekijöistä eri puolilla maailmaa tehdyistä tutkimuksista.

Lue lisää tutkimuksesta yliopiston verkkolehdestä: www.utuonline.fi/lasten-lihavuus Aurora | 7

Rekkalii

turvall yhteisha

Logistiikan oppiaineen vetämä EU-hanke on saattanut yhteen Itämeren alueen liikennepoliisit.

Yhteisharjoitusten myötä raskaan rekkaliikenteen valvontakäytäntöjä on saatu yhtenäistettyä ja poliisien ruohonjuuritason yhteistyö on helpottunut.

8 | Aurora

teksti: jussi matikainen kuvitus: hanna oksanen

R

ekka kiitää eteenpäin tanskalaisella moottoritiellä. Se saa peräänsä liikennepoliisin valvontayksikön, joka pysäyttää ajoneuvon. Tanskalaispoliisit tarkastavat ajoneuvon huolellisesti. Tarkastusta seuraa poliiseja Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Norjasta, Virosta, Lat-

viasta ja Liettuasta.

– Tällaisia yhteisharjoituksia on järjestetty nyt kymmenkunta, ja muutama on vielä tulossa, projektikoordinaattori Annukka Vahtera kertoo.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan oppiaine sai syksyllä 2009 koordinoitavakseen 3,4 miljoonan euron EU-hankkeen C.A.S.H. (Connecting Authorities for Safer Heavy Goods Traffic in the Baltic Sea

Region). Hankkeessa on mukana kaikkiaan 13 yhteistyökumppania kahdeksassa maassa.

– Tavoitteena on yhtenäistää liikennepoliisin raskaaseen liikenteeseen kohdistamia valvonta- ja koulutuskäytäntöjä Itämeren alueen maissa. Yhteisistä EU-säädöksistä huolimatta joka maassa on vielä paljon omia kansallisia toimintatapojaan, Vahtera kertoo.

– Laajat yhteisharjoitukset ovat helpottaneet merkittävästi valvonnan käytännön erojen havaitsemista, hankkeen vastuullinen johtaja, professori Lauri Ojala arvioi.

Liikennepoliisin yksiköt ovat toki tehneet aiemminkin kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi Euroopan liikennepoliisijärjestö TISPOLin puitteissa. Nyt huomiota on kiinnitetty erityisesti suorittavan väen tiedonvaihtoon.

– Hanke on avannut uusia mahdollisuuksia operatiivisen tason yhteistyöhön. Liikkuva poliisi voi hyödyntää projektin myötä syntyneitä kansainvälisiä yh-

” isempaa

k e n t e e s tAuringon ä

kuumenemisen havaitsemiseen ei ihmiselo riitä.”

rjoituksin

teistyöverkostoja jokapäiväisessä valvontatyössä. Hyvää on ollut keskittyminen Itämeren alueen maihin, joissa kysymyksenasettelut ovat samankaltaisia, TISPOLin presidentti, ylikomisario Pasi Kemppainen sanoo.

Monitieteistä tutkimusta Vaikka kyse on aluekehityshankkeesta, on siihen sisällytetty mukaan myös tutkimusta. Mukana on muun muassa Hampurin teknillinen korkeakoulu, joka on tehnyt hankkeen puitteissa kuljetusriskien analyysia.

Turun yliopistossa hanke on saattanut yhteen kauppakorkeakoulun logistiikan oppiaineen ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa toimivan liikennepsykologian tutkimusryhmän. Liikennepsykologian tutkijat ovat haastatelleet kuljettajia ja poliiseja saadakseen vertailevaa tietoa kuljettajien käyttäytymisestä ja siihen liittyvistä riskitekijöistä.

Logistiikan oppiaine puolestaan on voinut tarjota hankeen puitteissa opiskelijoilleen

mahdollisuuden harjoitella tutkimushaastattelujen tekemistä Itämeren alueen maissa.

– Logistiikan tutkimuskysymykset tässä hankkeessa liittyvät markkinatilanteen muutokseen ja sen aiheuttamiin seurauksiin. Kumipyöräalan kannattavuus on jo perinteisesti ollut Euroopassa heikko. Viimeisten 15–20 vuoden aikana kilpailu on lisääntynyt, kun kuljetusyrityksiä on alkanut tulla markkinoille halvemman työvoiman maista. Aina löytyy liikennöitsijöitä, jotka heittävät keikan lähes polttoaineen hinnalla, mikä aiheuttaa merkittävää haittaa muille toimijoille, Ojala sanoo.

Hakemusvaihe vaatii diplomatiaa Ison EU-hankkeen pääpartnerina toimiminen on oma taiteenlajinsa.

– Se tuo mukanaan paljon taloushallinnon ja raportoinnin määrämuotoisia velvoitteita. EU seuraa hankkeiden toimintaa ja rahankäyttöä hyvin tarkasti, mikä on hyvä asia, Ojala sanoo.

Logistiikan oppiaineella on jo aiempaa kokemusta EU-hankkeiden hallinnoinnista. Vuo-

sina 2006–2007 se koordinoi DaGoB- ja LogOn Baltic -hankkeita, joiden yhteisbudjetti oli noin 4,5 miljoonaa euroa.

EU-hankehakemusten saaminen läpi vaatii hyvin huolellista taustatyötä. Pelkkä hankkeen valmistelu maksaa kymmeniä tuhansia euroja.

Myönteinen päätös tuo osan valmistelukuluista takaisin, mutta joka tapauksessa hakija ottaa aina ison taloudellisen riskin.

Ojala korostaa, että loppujen lopuksi kyse on ihmisten välisestä kanssakäymisestä.

Niinpä hakuvaiheessa on tärkeää, että kunkin maan partnerit informoivat rahoitusohjelman päätöksenteossa mukana olevia oman maansa edustajia jo ennakkoon. Mahdollisuudet hankkeen läpimenolle paranevat, kun tietoa tarjotaan avoimesti.

C.A.S.H.-hankkeen rahoitus päättyy syyskuussa, mutta kaikki haastateltavat korostavat, että tulosten aktiivinen levittäminen jatkuu eri verkostoissa. Esimerkiksi liikenneturvallisuuden eläköön.fi-kampanjasivustolle on tulossa oma raskaan liikenteen osio, jossa hyödynnetään nyt saatuja tuoreita kokemuksia.

Aurora | 9

teksti: tuomas koivula kuva: hanna oksanen

Yliopisto kasvattaa kansainvälisiä kasvuyrityksiä Turun yliopistossa tarkastellaan tutkimusinnovaatioiden liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on kansainvälisten kasvuyritysten perustaminen ja merkittävä, kymmenien miljoonien eurojen liiketoiminta.

Kiina kiinnostaa

10 | Aurora

€

Tutkimusinnovaatiot ovat yleensä sovellettavissa missä päin maailmaa tahansa. Liiketoiminnan kehittämispäällikkö Ilkka Kouvosen mukaan myös yliopistoinnovaatioista kumpuavan liiketoiminnan kehittämisessä olennaista on kansainvälisten markkina-alueiden asiakastarpeiden kartoittaminen.

– Tästä näkökulmasta ehdottomasti laajin ja eniten kasvupotentiaalia omaavana markkina-alue on Kiina, Kouvonen painottaa.

Turun yliopistossa on vahvaa Kiina-tuntemusta sekä toimivat yhteydet paikallisiin tutkimuslaitoksiin. Yliopistossa toimii Itä-Aasian tutkimusja koulutuskeskus, joka vahvistaa paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden ymmärrystä Itä-Aasiasta koulutusyhteistyön ja tutkimuksen avulla.

Vararehtori Tapio Reponen kertoo, että yliopiston tiedekunnilla ja laitoksilla on yhteistyösopimuksia noin 30 kiinalaisen yliopiston kanssa.

– Erityisen pitkään ja tiiviisti yhteistyötä on tehty elintarvikekemian alueella. Muita merkittäviä yhteistyöaloja ovat muun muassa biotieteet ja ekologinen tutkimus.

Yliopisto on mukana Fudanin yliopiston yhteydessä toimivassa Nordic Centerissä, jossa yliopisto on järjestänyt kiinalaisille ja suomalaisille opiskelijoille teemakursseja. Rakenteilla ovat myös yhteiset diplomi-insinööri- ja tohtorikoulutusohjelmat Fudanin yliopiston, Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksen ja Kungliga Tekniska högskolanin välillä.

– Vireillä on laajan yhteistyösopimuksen valmistelu myös Nankain yliopiston kanssa, joka on Turun ystävyyskaupungissa Tianjinissa, Reponen kertoo.

Y

liopistossa käynnistyi viime syksynä innovaatioiden kaupallistamiseen tähtäävä hanke, Tieteestä liiketoimintaa Turun yliopistossa (TILI).

Ensimmäiset arvioinnit ovat juuri käynnissä, ja seuraavaan vaiheeseen – Tekesin rahoitushakumenettelyyn – on jo valittu innovaatioita. Yliopiston liiketoiminnan kehittämispäällikkö Ilkka Kouvosen mukaan viime vuoden lopulla järjestetyssä haussa löytyi pitkälle testattuja ja toimiviksi havaittuja innovaatioita, joilla on merkittävää kansainvälistä kasvupotentiaalia.

– Tavoitteena on synnyttää vuodessa keskimäärin kaksi uutta kasvuyritystä, joiden liiketoiminnan voidaan olettaa tulevaisuudessa olevan useita kymmeniä miljoonia euroja.

Innovaatioiden kaupallistamisen painopistealueiksi on tunnistettu kolme kokonaisuutta: terveysteknologia, koulutusteknologia sekä diagnostiikka ja biokuvantaminen, joka pitää sisällään materiaali- ja lääkekehityksen.

– Yliopiston laajalla ja korkeatasoisella molekulaaristen biotieteiden tutkimuk-

€

€

sella on hyvä kosketuspinta kemian, fysiikan ja tietojenkäsittelyn tutkimukseen. Tästä muodostuu vankka perusta diagnostiikka-alan, biokuvantamisen ja lääkekehityksen kaupallistamishankkeille, Kouvonen kertoo ja jatkaa: – Koulutusalan kaupallistaminen puolestaan perustuu yhteisöille suunnattuun toimintakonseptien kansainväliseen lisensiointiin, ei palvelumyyntiin.

Mallia Piilaaksosta Hankkeen henkilökunta on tutustunut tutkimusliiketoiminnan kehittämiseen muun muassa Yhdysvaltojen Piilaaksossa, Stanford Research Institute SRI:ssä. Tämän tuhansien innovaatioiden instituutin edustaja Marianne Poulsen on myös vastavuoroisesti vieraillut Turussa kertomassa pitkälle hioutuneista innovaatioiden arviointimalleista.

– Käytössämme oleva arviointiprosessi on kaksivaiheinen: tutkija esittelee ensin innovaatioaihion tiiviillä lomakkeella, jonka perusteella valitut tutkijat kutsutaan arviointitilaisuuteen. Arviointiraadit koostuvat liiketoiminnan kehittämisen ja sisällön ammattilaisista yliopistolta ja ulkopuolelta sekä Tekesin edustajasta, Kouvonen kertoo.

Alkuvaiheessa kartoitetaan muun muassa innovaation markkinatarvetta ja siihen vastaamista.

– Painotamme myös selkeää esitystä innovaation tuottamasta hyödystä asiakkaalle, innovaattoreille, sijoittajille ja yliopistolle.

Liike-elämä ja opiskelijat mukaan Kasvuyritysohjelmaan valitun tutkimusryhmän rinnalle kootaan kaupallistamistiimi, joka seuraa hankkeen kehittymistä.

Myös opiskelijoita pyritään kytkemään mukaan liiketoimintasuunnitelman valmisteluun. Turun kauppakorkeakoulussa on toiminut tätä työtä tekevä Yrityskehityslaboratorio jo usean vuoden ajan.

– Tavoitteena on myös, että kasvuyritysohjelman sisällä toimii ansioituneita yrittäjiä sparraajina, mentoreina, perustettavien kasvuyritysten avainhenkilöinä ja osakkaina.

Yliopiston omien resurssien lisäksi innovaatioiden kaupallistaminen vaatii laajaa yhteistyöverkostoa. Yliopiston verkottuminen esimerkiksi alan yritysten kanssa on Turun alueella vakiintunutta. Luonnontieteiden ja lääketieteen alueella pyritään yhteistyöhön muiden yliopistojen kanssa. Ensisijaisia kumppaneita ovat Åbo Akademin lisäksi muut suomalaiset monitieteelliset yliopistot.

– Lääketieteen alueella lisäksi Karolinska Institutet ja erityisesti sen kaupallistamista varten perustettu yritysjoukko on arvokas kumppani.

Tiedeinnovaatioiden jalostusta kaupallisiksi tuotteiksi tehdään myös yhteistyössä venäläisyliopistojen kanssa, Kouvonen kertoo.

– Innovaatioiden kaupallistamisessa otetaan huomioon maailmanlaajuiset kehitystrendit, kuten väestön ikääntyminen, ihmisten omaehtoiset toimenpiteet oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, kansalliset haasteet julkisten palvelujen kustannusten hallitsemisessa sekä koulutuksen merkityksen korostuminen, liiketoiminnan kehittämispäällikkö Ilkka Kouvonen sanoo.

Aurora | 11

teksti: tuomas koivula kuva: itä-suomen yliopisto

KALERVO VÄÄNÄNEN Turun yliopiston rehtoriksi Uusi rehtori aloittaa tehtävässään 1. elokuuta 2012.

T

urun yliopiston hallitus on valinnut Turun yliopiston uudeksi rehtoriksi 1.8.2012 alkavalle viisivuotiskaudelle Itä-Suomen yliopiston akateemisen rehtorin Kalervo Väänäsen. Tehtävään oli kaikkiaan kymmenen hakijaa.

Kalervo Väänänen (s. 1952) on hoitanut vuosina 1983–1997 muun muassa apulaisprofessorin tehtäviä Oulun yliopistossa. Turun yliopiston solubiologian professorina hän on toiminut vuodesta 1998 alkaen. Väänänen on lisäksi toiminut muun muassa Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen johtajana, BioCity Turun tieteellisenä johtajana ja Suomen Akatemian hallituksen jäsenenä. Hän on vieraillut tutkijana myös Kansasin yliopistossa ja professorina Uppsalan yliopistossa.

– Otan rehtorin tehtävän vastaan optimistisella, mutta samalla nöyrällä mielellä. Tehtävä tulee varmasti olemaan antoisa ja samalla haastava. Turun yliopisto on merkittävä toimija, jonka vahvuus koostuu useiden eri alojen korkeatasoisesta tutkimuksesta ja koulutuksesta. Vahvan perustason lisäksi yliopistolla on monia kansallisia ja kansainvälisiä huippuja, Kalervo Väänänen sanoo.

Monipuolinen kokemus yliopistomaailmasta Väänäsellä on lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntija- ja luottamustehtäviä, ja hän on saanut useita tunnustuksia ja tieteelli-

sä. Hallitus uskoo, että Väänäsen johdolla yliopisto pystyy toteuttamaan uutta strategiaansa ja siten vahvistamaan asemaansa sekä kansallisessa että kansainvälisessä kilpailussa, Turun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Hannu Kokkonen toteaa.

Yliopiston hallitus järjesti viime vuoden aikana useita keskustelutilaisuuksia kartoittaakseen yliopistolaisten mielipiteitä uuden rehtorin valintakriteereistä. Keskusteluissa nousi esille kolme kokonaisuutta: johtamistaidot, akateemiset näytöt sekä sosiaalinen kyvykkyys.

Rehtori toteuttaa strategiaa – Rehtorin odotetaan olevan vahva johtaja ja strategian toteuttaja. Hänellä tulee olla kykyä johtaa ihmisiä ja hallita laajoja kokonaisuuksia. Hallitus uskoo, että Kalervo Väänäsen valinta rehtoriksi toteuttaa nämä odotukset.

Rehtori toteuttaa yliopiston strategiaa johRehtoriksi valittu professori Kalervo tamalla yliopistoa. Hän vastaa yliopiston Väänänen tuntee Turun yliopiston hyvin. talou­dellisesta, tuloksellisesta ja tehokkaasta toiminnasta. Hänelle kuuluu yliopiston hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu ja siä palkintoja. Väänänen on kehittänyt aktiivi- päätösten toimeenpano. sesti tutkimusinnovaatioista liiketoimintaa ja Yliopiston nykyinen rehtori Keijo Virtaollut käynnistämässä tutkimukseen pohjautu- nen on tehnyt merkittävän uran Turun yliopisvia yrityksiä. ton pitkäaikaisimpana rehtorina. Hänet on va– Kalervo Väänäsellä on laaja kokemus littu rehtoriksi viisi kertaa, ja kautensa päättyyliopiston eri osa-alueista. Hän on toiminut essä 31.7.2012 hän on toiminut rehtorin tehtäsekä tutkijana, opettajana että johtotehtävis- vässä 15 vuoden ajan.

Yliopistolle uusi strategia Turun yliopiston hallitus hyväksyi helmikuussa yliopiston strategian vuosille 2013–2016. Kansainvälisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen nähdään strategiassa kiinteästi yliopiston perustehtäviin, tutkimukseen ja opetukseen, integroituvina. Sekä kansainvälistymisen että yhteiskunnallisen vaikuttamisen edistämiseksi strategia tuo esiin useita konkreettisia toimenpiteitä.

Uudessa strategiassa tutkimuksen vahvuusalueiden ja vahvan kehitysvaiheen tutkimusalojen pohjalta tapahtuvaa yliopiston profilointia terävöitetään entisestään.

12 | Aurora

Tutkimuksen vahvuusalueita ovat molekulaaristen biotieteiden tutkimus, verenkiertoelinten ja aineenvaihduntasairauksien tutkimus, ekologisten vuorovaikutussuhteiden ja ekologisen genetiikan tutkimus, oppimisen ja koulutuksen tutkimus, tulevaisuudentutkimus sekä instituutiosuunnittelun ja yhteiskunnallisten mekanismien tutkimus.

Vahvan kehitysvaiheen aloiksi luetaan matemaattinen tutkimus, liiketoimintaosaaminen ja innovaatiotutkimus, kulttuuristen vuorovaikutusprosessien tutkimus sekä keskiajan ja uuden ajan alun tutkimus.

a i t s s s ä i i t k ? e m u m l a o l u t a s s u ä a i i l s l l m o m l n o i e a d t n ta a s h s e n ä a j o i y r e o t m ä l n v j t ä s n n s a i e u i s v s t v a o y i u l s h i n u l at a a o u kolumni . a a t k e t t t e n o n t i o e s k a s n i i k vi p a u p t p ja ko an vahSuomi o a , i ä v n s t tarvitsee asenneosaajia! e t m a i o n k j r i s u l n y l Y i S i y l j r s . e ä a ö t t ä y e t t s l i m r o l i Y n e . e t s a i t u s s t i a a j m v s i , s i a p e k p d s o y y e y n t j e ä h i t s y t iuk n. Yri neiden e t t i r ä y i ä a n i m a l r e m ste o s n o a ä r a o n t k e n t i a u h l l e ä t l a j i to n n p e o p n e o i l l a e l s im l p a p a p l m o e m i ä e t s s m i e a u d a k y s i y j A tä. si yrittä musten tistä n e k e k i s o k ö r k me ittäjyys aan my liseen l t r e a y j e t h t i en sessa o o ö v y a t h k , n u e n t e d a e u v t s , u u n v u e o s e i s u e i l t t , m i e n o s e t e i al k s a i i ä v s e i m a ä k t a L h n t t i i t l . r n o e y e n i e a s n – j e e k s i i u n ö m i u m e y h s i l t i i o l o l m ä t i i a o s l j o i d y t p h ä n o ä e v a i s t l s s y n m e y i t s d i ö h m r y y y ? m m e a n n j r e ä – i a ä s n p d n u i ee h ä u h t e i s t – ä i o t ä i ä a t t s i n s s t a e i vata organisa i tulee ed käytännö n arvioin Täh s e e . ä k e l ä m ä l t m s s e i m ä i l d t se u m n o n ä u i ä e t t t l i n n m a e e ä i V M h r T y . . u . ö e ä l ä u t t o t s m i t i l ä n u u m i ä r k ä u n t u a e t t ä u i i t n e s t i t l e a kehi u m j i k Yrittäjyyskasvatuksen tulisi läpäistä koko koulutusjärjestelmä.

Mitä suomalainen yliopistojärjestelmä tuottaa? Korkean tason osaamista – varmasti. Miten pärjäämme kiinalaisten kanssa? Meidän pitää osata sellaista, jota he eivät osaa. Itse asiassa se on jo aika kova haaste nykypäivänä.

Euroopan unioni, ja siten myös Suomi, painottaa hyvinvoinnin luomisessa yrittäjyysvalmiuksien oppimista. Yrittäjyyskasvatuksen tulisi sisältyä koko koulutusjärjestelmään. Yrittäjyyskasvatus ei ole erillinen oppiaine. Pääsääntöisesti sitä toteutetaan eri aineiden yhteydessä.Yrittäjyyskasvatus pienelle lapselle on lähinnä oman yritteliäisyyden kehittämistä. Aikuisemmalla oppijalla korostuu enemmän esimerkiksi yrittäjyydestä oppiminen ja omakohtaisten yrittäjyyskokemusten saaminen.

kuva: Hanna Ok sanen

Osaamiseen liittyy muutakin kuin esimerkiksi asioiden tekninen sisällöllinen hallinta.Vahva osaaja kykenee argumentoimaan ja kehittämään asioita vuorovaikutuksessa. Osaaja kykenee perustiedoillaan ja -taidoillaan luomaan uusia ratkaisuja ja uutta osaamista. Osaamiseen liittyy myös epäonnistuminen. Osaajalle ongelmat ovat mahdollisuuksia. Osaamisessa on mukana vahva asenne! Yliopistolle ja koko koulutusjärjestelmälle tämä antaa monenlaisia haasteita. Miten kautta linjan vahvistetaan asenneosaamista?

Yrittäjyyskasvatuksessa ohjataan myös entistä enemmän oma-aloitteisuuteen, tavoitteelliseen toimintaan, riskien ottamiseen, luovuuden hyödyntämiseen, mahdollisuuksien havaitsemiseen, virheistä oppimiseen ja yhdessä toimimiseen.

Lisäksi opintojen tulisi avata entistä paremmin väyliä työ- ja elinkeinoelämään. Tarvitsemme organisaatioihin – myös yliopistoihin – yrittäjämäisiä työntekijöitä. Tämän lisäksi tulee edistää uusien yritysten ja olemassa olevien yritysten kehittämistä. Miten tämä käytännössä tehdään?

Tämä vaatii toimintakulttuurien uudelleen arviointia – muun muassa monisatavuotisen virkamieskulttuurin möyhentämistä. Tähän on toki jo jossain määrin tultukin. Yliopistoissa virkoja ei enää ole. Valtion pitkä ja kapea leipä jää monelle kaukaiseksi haaveeksi. Pitää etsiä uusia ratkaisuja omaan työllistymiseen.

Käytännössä opintojen sisältöjä voidaan myös uudelleen arvioida ja muuttaa. Tällä hetkellä Turun yliopiston normaalikoulu koordinoi valtakunnallista YVI-hanketta. Projektin tavoitteena on vahvistaa yrittäjyyskasvatusta suomalaisessa opettajankoulutuksessa. Euroopan sosiaalirahaston, Opetushallituksen, työ- ja elinkeinoministeriön, Kerhokeskus – koulutyön tuki ry:n ja Turun seudun kehittämiskeskuksen rahoittamassa projektissa on mukana 30 kumppania. Hanke on nimetty vuonna 2011 Euroopan komission ja Pohjoismaiden ministerineuvoston best practice -hankkeeksi.

Edellä mainittu esimerkki on yksi ratkaisu siihen, miten yrittäjyyskasvatusta kehitetään koulutusjärjestelmässä. Toisaalta kaikki perustuu pieniin asioihin. Miten me, sinä ja minä suhtaudumme työhömme ja uusiin kehittämishaasteisiin, kuten yrittäjyyskasvatukseen? Siinäkin tarvitaan asenneosaamista, että puntaroi aika ajoin oman työnsä ja suhteuttaa sen muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.

Jaana Seikkula-Leino Kirjoittaja työskentelee YVI-hankkeen projetipäällikkönä Turun yliopistossa ja professorina (ma.) Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. » www.yvi.fi

Aurora | 13

teksti: karoliina kerppo kuva: hanna oksanen

Laboratoriovieras Brysselistä Euroopan parlamentin jäsen Victoria Grace Ford kävi yliopistolla ottamassa selvää, voidaanko auringonvaloa lähitulevaisuudessa muuttaa suoraan käyttövalmiiksi polttoaineeksi.

14 | Aurora

E

uroparlamentaarikko Victoria Grace Ford vietti tammikuussa päivän BioCityssä, jossa hän tutustui kollegiumtutkija Patrik Jonesin uusiutuvia energiamuotoja tutkivaan DirectFuel-hankkeeseen.

Vierailu oli osa Euroopan parlamentin hanketta, jossa poliitikot ja tutkijat käyvät tutustumassa toistensa ammatteihin muutaman päivän ajan. Patrik Jones tutustui europarlamentaarikon työhön Brysselissä marraskuussa.

– Euroopan tiedeneuvosto on merkittävä tutkimuksen rahoittaja. Vierailut ovat yksi tapa nähdä konkreettisesti, millaista huippututkimusta rahoituksella tehdään, Ford sanoo.

Patrik Jonesin tutkimus on saanut yhteensä yli neljän miljoonan euron EU-rahoituksen. Jonesin hankkeessa pyritään kehittämään uusiutuvia energiamuotoja tutkimalla muun muassa sitä, kuinka bioteknisissä sovelluksissa käytettävien syanobakteerien eli sinilevien geneettistä vakautta voidaan parantaa.

– Syanobakteereja on luonnossa kaikkialla, missä on vettä ja happea. Pyrimme muuntamaan syanobakteerien soluja muotoon, jossa niitä voidaan hyödyntää polttoaineena, Jones kertoo.

Victoria Fordkin pääsi osallistumaan laboratoriossa tehtäviin kokeisiin. Kiireinen poliitikko nautti labortoriotyön pitkäjänteisyydestä.

– Elämme nykyään niin nopeassa maailmassa, että poliitikolle tekee hyvää muistaa, kuinka hidasta on tehdä asiat todella huolellisesti, Ford pohtii.

Mitä päivästä jäi käteen?

– Jollei tästä vaikeasta tutkimuksesta ymmärrä muuta, niin ainakin sen, että tämä vihreä syanobakteeritökötti on tulevaisuudessa autojen polttoainetta!

» Lue lisää Patrik Jonesin tutkimuksesta osoitteessa www.utuonline.fi/auringonvalosta-polttoaineeksi.

Aurora | 15

16 | Aurora

teksti: karoliina kerppo kuvat: maarit kotiranta, hanna oksanen

Pelaamalla oppii Oman startup-yrityksen perustaneet opiskelijat Tomi Kokkonen ja Tatu Laine kehittävät pelillistettyjä oppimateriaaleja peruskouluille. Tarkoituksena on tehdä oppimisesta helppoa ja hauskaa.

K

eväällä 2011 Tomi Kokkosella ja Tatu Laineella oli idea: he halusivat osallistua opiskelijoiden yrittäjäyhteisö Boost Turun Summer of Startups -ohjelmaan. Kymmenen viikkoa kestäneeseen hankkeeseen valittiin kuusi ryhmää, joilla oli sekä toimiva liikeidea että taidot toteuttaa visionsa.

– Aluksi suunnitelmana oli kehittää ammattikorkeakouluihin elektroniikkaa opettava virtuaaliympäristö. Kesän aikana idea kehittyi niin, että aloimme suunnitella luonnontieteiden pelillistettyjä opetusmateriaaleja peruskouluille. Ajattelimme, että jos teoriaa havainnollistaisi pelin avulla, oppiminen muuttuisi helpommaksi, Kokkonen kertoo.

Ideallaan kaverukset voittivat Summer of Startups -projektin demopäivän ja pääsivät Piilaaksoon esittelemään ajatuksiaan. Kesän uurastuksen jälkeen Kokkonen ja Laine perustivat oman yrityksen, NordicEdun.

"

Pelilabra tuo yhteen graafikot, koodarit ja musiikin tekijät."

Pelilabrassa kellon ympäri Tomi Kokkonen ja Tatu Laine tutustuivat toisiinsa Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhteisessä Game Tech&Arts Lab -pelilaboratoriossa. Molemmat olivat käyneet pelinkehittämisen kursseja ja viettäneet aikaansa pelilaboratoriossa vuodesta 2009 lähtien. Kokkonen opiskelee Turun yliopistossa diplomi-insinööriksi ja kauppatieteiden maisteriksi. Laine taas opiskelee ammattikorkeakoulussa tietotekniikkaa ja on työskennellyt pelilaboratoriossa opiskelija-assistenttina.

– Tiesin jo opiskelemaan hakiessani, että haluan pelialalle, mutta silloin en vielä tiennyt, miten se onnistuisi. Pelilaboratoriossa on saanut alan opetusta sekä päässyt luomaan suhteita eri alojen opiskelijoihin ja ammattilaisiin, Laine kertoo.

Parasta pelilaboratoriossa onkin yhteisöllisyys ja yhteistyöhenki. Labra tuo yhteen erilaisia osaajia: esimerkiksi graafikoita, musiikin tekijöitä ja koodareita. Opetuksessa on keskitytty enemmän projektien hallintaan.

Tekniset taidot opiskelijat ovat opetelleet melko itsenäisesti.

– Pelilabrassa toteutuu hyvin ajatus monialaisesta ”Living Labistä”. Siellä vietetään aikaa lähes vuorokauden ympäri ja aina löytyy joku, joka osaa neuvoa. Vaikka NordicEdulla on oma huone Boost Turun tiloissa, vietämme edelleen käytännössä kaiken aikamme Game Labilla, kaverukset kertovat.

Koodaus geeneissä Peliala on sekä Kokkoselle että Laineelle luonteva uravalinta, jatkumoa jo lapsuudessa

alkaneesta harrastuksesta. Molemmat ovat pelanneet erilaisia pelejä koko elämänsä.

Pelaamisen ohella Kokkosen intohimona on lapsesta lähtien ollut myös koodaus. Hän ohjelmoi ensimmäisen pelinsä jo ala-asteella.

Partiokaveri oli ostanut Games Factor -pelinteko-ohjelman, jota Kokkonen sai lainata.

– Yksi ensimmäisistä peleistäni oli sellainen, jossa poliisiauto joutui ahtautumaan erilaisista kapeikoista tai matalista aukoista, ja auto piti litistää joko pituus- tai leveyssuunnassa tarpeen vaatiessa. Kaveritkin pelasivat sitä koulussa, jaoin peliä disketeillä, Kokkonen muistelee.

Interaktiivista matematiikkaa Tällä hetkellä NordicEdu kehittää Piikkiön yhtenäiskoululle pilottiversiota matematiikan virtuaalisesta opetusohjelmasta.

– Viime kesänä luin uutisen siitä, että Piikkiössä ollaan toteuttamassa kokonaisvaltainen oppimisympäristöhanke, jossa luokkatilat uudistetaan ja koululaisille ostetaan iPadit. Soitin koululle vielä samana päivänä ja tarjosin NordicEdun pelillistettyjä oppimateriaaleja, Laine kertoo.

Oppimateriaalien pedagogisen osion kirjoituksessa kaveruksilla on apunaan Piikkiön koulun opettaja. Pelien on tarkoitus tehdä oppimisesta hauskaa, mutta niitä ei ole tarkoitettu pelkäksi huvitukseksi.

– Haluamme ennen kaikkea tarjota lapsille lisää motivaatiota oppimiseen. Toisin kuin liikkumattomien oppikirjojen kuvissa, pelatessa näkee heti, kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen, Kokkonen kertoo.

Aurora | 17

Pelilaboratorion tavoitteet toteutuneet Kolme vuotta sitten perustetun Game Tech&Arts Labin rahoitus loppuu kevään 2012 kuluessa. Laboratorion tilat tietokoneineen säilyvät opiskelijoiden käytössä tämän jälkeenkin.

– Pohjimmiltaan ideana oli, että pelialan erilaiset osaajat kohtaisivat laboratoriossa jo opiskeluaikana. Näin edistettäisiin sitä, että yliopistosta valmistuu monialaisia osaajia pelialalle, pelinkehityksen opetuksesta vastaava dosentti Jouni Smed kertoo.

Laboratorio onkin tuonut yhteen pelialan osaajia sekä ammattikorkeakoulusta että yliopistosta. Lisäksi opiskelijat ovat tehneet yhteistyötä esimerkiksi historian ammattilaisten kanssa käsikirjoittaessaan historiallista peliä.

Tatu Laineen (vasemmalla) ja Tomi Kokkosen haaveena on viedä yritys esimerkiksi Yhdysvaltain markkinoille. Suomalaisuudesta on alalla hyötyä, sillä pohjoismaisella opetuksella on muualla maailmassa laadukas maine.

Pelilaboratorion tavoitteena oli myös edistää Turun seudun peliyrittäjyyttä sekä tukea alan opetusta.

– Vielä vuonna 2009 Turussa ei ollut yhtään pelifirmaa, mutta nyt alueella on jo seitsemän peliyritystä. Lisäksi Turun ammattikorkeakoululla on alkamassa peliteknologian opetusohjelma, ja yliopistolla ollaan lisäämässä peli- ja opetusteknologian opetusohjelma temaattiseksi syventymiskohteeksi diplomi-insinööriopiskelijoille.

Peleissä pääsee tekemään interaktiivisia harjoituksia ja tarkistamaan samalla vastauksiaan. Esimerkiksi prosenttilaskentaa lapset voivat harjoitella värittämällä erilaisista kuvioista vaikkapa 39 prosentin suuruisen pintaalan. Samalla koululaiset oppivat, että saman pinta-alan voi värittää usealla eri tavalla.

Liiketoimintaosaamista tarvitaan Pilottiprojektin jälkeen tulevaisuus on Nordic­ Edulle avoin. Sekä Kokkosella että Laineella opinnot ovat vielä kesken, ja valmistuminen 18 | Aurora

on molempien suunnitelmissa. Kunnianhimoa riittää myös yrityksen markkinoimiseen. Opiskelijat korostavatkin liiketoimintaosaamisen tärkeyttä myös pelinkehityksen opiskelijalle.

– Käytimme koko viime kesän liikeidean tutkimiseen ja totesimme, ettei se ei ole ihan vielä ajankohtainen. Kun tablettitietokoneet ja sähköiset oppimateriaalit yleistyvät kouluissa, tuotteelle on menekkiä. Siihen saakka aiomme opiskella, Laine kertoo.

Pelillistettyjen oppimateriaalien aika ei kuitenkaan ole enää kovin kaukana tulevaisuudessa. Esimerkiksi Etelä-Koreassa tehtiin viime vuonna päätös, että vuoteen 2015 mennessä kaikki oppimateriaali on sähköistä.

Älä pelkää epäonnistumista Toistaiseksi kaverukset ovat yrityksessä kahdestaan. Tulevaisuuden tavoitteissa siintää kuitenkin kasvu ja kansainvälistyminen.

– Hyvä liikeidea on helposti skaalautuva.

Valitsimme fysiikan ja matematiikan oppimateriaalit siksi, että niiden opetus ei ole kulttuurisidonnaista, joten tuotetta on helppo markkinoida myös ulkomailla. Numerot on helppo kääntää useille kielille eikä maailmankatsomuseroista tule kiistaa, Kokkonen pohtii.

Aluksi oman yrityksen perustaminen jännitti opiskelijoita. Sitten he huomasivat, ettei mikään oikeastaan muuttunut.

– Jos epäonnistumme, sitten epäonnistumme. Saman idean voi pilotoida uudelleen hieman erilaisena. Pelkkä yrityksen perustaminen on kuitenkin tällä alalla arvokas kokemus. Jotkut vitsailevatkin, että ammattilainen voi olla vasta sitten, kun on tehnyt kolme konkurssia, opiskelijat naurahtavat.

teksti ja kuva: karoliina kerppo

Pelibisnes kasvaa kohisten – Peliala on Suomen nopeimmin kasvava kulttuurivientiala.

Menestymiseen vaaditaan taitoa ja intohimoa, alan vaikuttaja KooPee Hiltunen sanoo.

P

elialan asenneilmasto on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Vielä joitain vuosia sitten paras mahdollisuus menestyä alalla oli työllistyä niin kutsutun kovan ytimen firmoihin eli pelitaloihin, jotka työllistävät enemmän kuin 50 henkilöä. Nykyään kannustetaan yrittäjyyteen, ja alan indie-kenttä onkin monipuolistunut.

– Suurista pelifirmoista on tullut dinosauruksia.

Pelien budjetit saattavat olla jopa 100 miljoonaa dollaria, ja siksi jokaisen pelin täytyy olla menestys. Kehitetään turvallisia, varmoja hittituotteita. Erilaisille kokeiluille on kuitenkin entistä enemmän kysyntää, suomalaisen pelialan keskusjärjestö Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen kertoo.

Vuonna 2003 perustetun Neogamesin tehtävänä on pelitoimialan edunvalvonta sekä erilaisten tilastojen ja selvitysten laatiminen. Hiltusen ura pelien parissa alkoi vuonna 2004 Neogamesin tiedottajana ja tuottajana. Neogamesin johtajaksi hänet valittiin vuonna 2006.

Rohkeille ideoille kysyntää Pelitarjonta kasvaa. Muun muassa sosiaaliset pelit, kuten Facebookin sovellukset, ovat houkutelleet aiempaa laajemman ihmisjoukon pelien ääreen. Samalla pelaajien keski-ikä nousee ja vaatimukset muuttuvat.

– Esimerkiksi keski-ikäisellä, työssäkäyvällä perheenisällä ei kenties ole yhtä paljon aikaa pelaamiseen kuin nuoruudessaan. Hän haluaa pelata lyhyempiä pelejä, mutta odotukset pelien laadun suhteen ovat korkealla. Pienet firmat voivat vastata tällaisen uuden ryhmän tarpeisiin, Hiltunen kertoo.

Suomessa onkin perustettu vuosittain noin 10–15 uutta peliyritystä.

Suuri osa näistä uusista yrityksistä on startup-yrityksiä, joista noin puolet epäonnistuu. Myös suurten yritysten määrä on kasvanut. Aiemmin isoja pelitaloja oli muutama, nykyisin jo 7–8.

Koulutus on alan kehityksen kannalta tärkeää

KooPee Hiltunen vieraili Turun yliopistolla Future Game Professionals -luentosarjan puhujana.

Nopeasti kasvava pelitoimiala työllisti Suomessa vuonna 2011 noin 1200 työntekijää sekä noin 200 harjoittelijaa. Samana vuonna Suomen pelialan viennin liikevaihto oli 165 miljoonaa euroa. Pitäisikö alan ammattilaisia kouluttaa enemmän?

– Opetusta pitäisi lisätä, mutta koulutuspaikkoja ei missään nimessä saisi lisätä laadun kustannuksella. Ennemmin pitäisi kehittää koulutuksen laatua. Tällä alalla koulutus ei ole yksilön kannalta välttämätöntä, itseoppineetkin pärjäävät hyvin. Alan kehityksen kannalta laadukas koulutus on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, siten saadaan uusia innovaatioita.

Aurora | 19

teksti: timo niitemaa kuvat: hanna oksanen

Pelihimo

panee hormonit hyrräämään Pelihimosta kärsivän aivojen palkkiojärjestelmässä vapautuu dopamiini-nimistä hormonia, joka toimii keskushermostossa välittäjäaineena. Peliriippuvalla tämä tapahtuu jo hänen nähdessään rahapelaamista. Se saa aikaan himon pelaamiseen.

O

lennaista osaa pelihimossa ja muissa addiktiosairauksissa näyttelee aivojen dopamiinivälitteinen palkkiojärjestelmä, kertoo neurologiasta ensi kesänä Turun yliopistossa väittelevä LL Juho Joutsa.

Tämä palkkiojärjestelmä on Joutsan mukaan evolutiivisesti hyvin vanha aivojen osa.

Sen tarkoituksena on turvata esimerkiksi sellaisia lajin selviytymisen kannalta olennaisia toimintoja kuin syöminen ja lisääntyminen.

Palkitsevat tapahtumat saavat aikaan järjestelmän aktivoitumisen ja mielihyvän tunteen.

Palkkiojärjestelmä oppii myös reagoimaan ärsykkeisiin, jotka ennustavat palkinnon saantia. Esimerkkinä tällaisesta ehdollistumisesta Joutsa mainitsee, että kun näkee suklaan pöydällä, alkaa tehdä mieli syödä sitä, vaikkei ennen suklaan näkemistä olisi edes ajatellut asiaa. Mielenkiintoinen seikka on, että lähestulkoon kaikki päihteet lisäävät dopamiinitoimintaa aivojen palkkiojärjestelmässä. Ne tekevät sen jopa suuremmassa mittakaavassa kuin luonnolliset palkkiot.

Tutkimuslaboratoriossa pelataan hedelmäpeliä Joutsan väitöstutkimus liittyy dosentti Valtteri Kaasisen johtamaan tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään rahapelaamisen vaikutuksia aivojen rakenteeseen ja toimintaan sekä terveillä että erikseen Parkinsonin tautia sairastavilla.

Pelihimosta kärsivien aivojen rakennetta tutkitaan perinteisellä magneettikuvauksella. Aivojen palkkiojärjestelmän dopamiinitoimintaa rahapelaamisen aikana tutkitaan puolestaan PET-kuvantamisen avulla. PET-kuvan20 | Aurora

tamisessa nopeasti puoliintuvat radioaktiiviset merkkiaineet kertovat signaalivälityksestä aivojen palkkiojärjestelmässä.

– Tutkimusta varten PET-keskuksen tiloihin luotiin hedelmäpelisimulaattori, jota koehenkilöt kuvauksen aikana pelasivat, Joutsa kuvaa.

PET-kuvausta hyödynnetään myös tutkimuksessa, jonka kohteena ovat Parkinsonin tautia sairastavat. Hankkeessa tutkitaan pelihimoa ja muita vastaavanlaisia impulssikontrollihäiriöitä, jotka liittyvät vaikkapa seksiin, syömiseen tai ostosten tekemiseen. Impulssikontrollihäiriöitä on havaittu esiintyvän Parkinsonin tautia sairastavilla muuta väestöä enemmän.

– Ongelmien kehittyminen näyttäisi liittyvän Parkinsonin taudin lääkitykseen, joka lisää dopamiiniaktiivisuutta aivoissa, Joutsa kertoo.

Dopamiinitaso nousee, voitat tai häviät – Mielenkiintoinen tulos tutkimuksissamme on, että rahapelaaminen vapauttaa dopamiinia aivojen palkkiojärjestelmässä riippumatta siitä, voittaako pelaaja vai häviää. Dopamiinia vapautui sitä enemmän, mitä vaikeampi pelihimon oirekuva oli.

Tulos näyttäisi olevan vastakkainen yleiselle tutkimusoletukselle, jonka mukaan ns. addiktin aivojen dopamiinitoiminta on alentunut, mikä johtaisi pakonomaiseen palkkiohakuisuuteen – esimerkiksi huumeiden ja alkoholin käyttöön tai pelaamiseen – yrityksenä kompensoida vajaasti toimivaa palkkiojärjestelmää.

Tutkimuksessa havaittiin pelihimosta kärsivien aivoissa laaja-alaiset valkean aineen

mikrorakenteen rappeumat, jollaisia on aiemmin havaittu huumeriippuvaisilla. Näitä muutoksia ei näe yksittäisestä magneettikuvasta vaan tulokset tulivat esiin ryhmätasolla herkällä diffuusiotensorikuvauksella.

Tutkimushanketta on tarkoitus jatkaa edelleen pelihimon ja muiden impulssikontrollihäiriöiden parissa sekä Parkinson-potilailla sekä terveillä.

– Seuraavaksi laajennamme tutkimuksemme koskemaan myös muita aivojen välittäjäaineita kuin dopamiinia, Joutsa kertoo.

Aivojen toiminnassa on vielä paljon tuntematonta Tutkimuksen tavoitteena on viime kädessä lääkekehitys. Erityisesti pelihimoon vaikuttavan lääkkeen kehittämiseen on Joutsan mukaan silti vielä matkaa. Aivokuvantamistutkimusten perusteella voidaan kuitenkin saada vihjeitä häiriön mekanismista. Niitä voidaan mahdollisesti hyödyntää olemassa olevien lääkkeiden käyttämisessä tai luoda pohjaa tulevalle lääkekehitystyölle.

Aivoja ja niiden toimintaa on tutkittu erittäin paljon ja esimerkiksi PET-kuvaus antaa paljon tietoa siitä, millaisia muutoksia ja missä kohtaa aivoja erilaiset sairaudet ja häiriöt aiheuttavat. Mutta esimerkiksi psykiatristen sairauksien osalta kuvantamista voidaan käyttää lähinnä poissulkemaan tiettyjä muita syitä, itse psykiatrisia sairauksia ei voida vielä diagnosoida kuvantamisella.

– Voisi ehkä sanoa, että aivojen toiminnasta tiedetään jo paljon ja tiedon määrä lisääntyy huimaa vauhtia, mutta selvillä kuitenkin on vain hyvin pieni osa kaikesta aivojen toiminnasta, Joutsa tiivistää.

"

Aivoissa vapautuu dopamiinia riippumatta siitä, voittaako vai häviääkö pelaaja."

Rahapelaamisen aiheuttama dopamiinin vapautuminen näkyy aivojen poikkileikkauskuvassa keltaisella. (Kuva: NeuroImage, helmikuu 2012)

Aurora | 21

teksti: suvi kauppila kuvitus: hanna oksanen

Aikamatka tulevaisuuden työelämään

Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Get a Life! -hanke valottaa tulevaisuuden työelämän haasteita ja mahdollisuuksia. Tulevaisuussimulaation avulla korkeakouluopiskelijat pääsevät suunnittelemaan uraansa ja elämäänsä.

alusimme luoda opiskelijaystävällisen verkkotyökalun tulevaisuuden suunnitteluun nuorten ja ohjaajien avuksi. Tarkoituksena on lisätä opiskelijoiden tulevaisuustietoisuutta ja työuran suunnittelua, kertoo projektin koordinaattori, koulutuspäällikkö Leena Jokinen tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Get a Life! -hanke sai alkunsa korkeakoulujen ohjaushenkilökunnan tarpeista. Verkkopohjaisessa simulaatiossa käyttäjä voi valita neljästä tulevaisuuskuvasta yhden, jossa hän etenee. Käyttäjä kohtaa uraan ja elämään liittyviä valintatilanteita, joissa hän tekee mieleisensä ratkaisun ja näkee valintojensa seuraukset turvallisesti virtuaalimaailmassa.

Tulevaisuus ei ole tähtiin kirjoitettu Valintojen seuraukset voivat joskus yllättää kuten tosielämässäkin. Yritys saattaa mennä konkurssiin tai verkostoituminen poikii odottamattomia työmahdollisuuksia.

– Työelämäsimulaatio pyrkii käsittelemään koko elämän kokonaisuutta mahdollisimman todentuntuisesti. Simulaatiossa on pyritty ottamaan huomioon elämän irrationaalisuus ja odottamattomat sattumat. Tulevaisuuden uutisotsikot herättelevät pohtimaan muuttuvaa maailmaa.

Jokisen mukaan tutkijat ovat hyvinkin samanmielisiä tulevaisuuden työelämästä. Esimerkiksi globalisaatiolla ja sosiaalisilla verkostoilla tulee olemaan entistä suurempi rooli tulevaisuuden työelämässä. Tulevaisuus ei ole menneisyyden jatke, joten kehityskulut voivat olla yllättäviäkin.

22 | Aurora

– Tulevaisuus ei ole missään nimessä tähtiin kirjoitettu.

Omaan tulevaisuuteensa voi vaikuttaa, mutta se vaatii tietoa, taitoja ja tiettyä perusturvallisuutta. Simulaation avulla haluamme valaa opiskelijoihin tulevaisuususkoa ja saada heidät ottamaan enemmän vastuuta tulevaisuutensa suunnittelusta.

Tähtäimessä kansainväliset työmarkkinat Hyvin vastaanotetulle hankkeelle on luvassa jatkoa. Tällä hetkellä simulaation sisältö painottuu opiskeluun ja työuran keskivaiheisiin. Jatkossa simulaatiota tullaan laajentamaan muidenkin ryhmien tarpeisiin.

– Haluamme kehittää simulaatiota vastaamaan paremmin eurooppalaisten työmarkkinoiden tarpeita. Simulaatio tullaan kääntämään kokonaan englanniksi, ja ulkoasua ja käytettävyyttä parannetaan. Tarkoituksena on katsoa yhä pidemmälle tulevaisuuteen, Jokinen kertoo jatkosuunnitelmista.

Työelämän edustajat ja Turun kaupunki ovat olleet alusta lähtien tiiviisti mukana hankkeessa, jonka toteuttivat yhteistyössä Turun yliopisto, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Päärahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kansainvälisesti ainutlaatuista hanketta kannattaa lähteä viemään Eurooppaan.

– Vastaavaa ohjausmallia ei ole vielä kehitelty missään muualla. EU-rahoituksen avulla olemme päässeet tekemään merkittävää uutta tutkimusta.

>> Get a Life! -simulaatio: www.getalife.fi

L

Jaakko Suominen vieraili joulukuussa Japanissa Namco Wonder Tower -pelihallissa.

kuva: päivi lahdel ma

”Lapsi on terve kun se leikkii, mutta sairas kun ei lopeta”, toteaa suomalainen sananlasku.

Se osoittaa, miten leikki on nähty vain tietyn ikäkauden puuhana. Sanonta paljastaa kulttuurisen epäluulon, joka liittyy aikuisten leikkiin. Henkilö on lapsellinen, jos hän jatkaa leikkimistä. Mutta käytännössä myös aikuiset leikkivät ja pelaavat – ja hyvä niin!

Usein lapset ovat opetelleet leikkimällä olemaan aikuisia. He ovat oppineet teknisiä, sosiaalisia ja muita taitoja. Tavallaan tämä näkyy lääkärileikeissä, joissa lapset tutkiskelevat toistensa napoja ja muita varustuksia. Niissä ei ole kyse aikaisin alkaneesta valmistautumisesta lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin, vaan sosiaalis-ruumiillisesta löytöretkeilystä ja sitä kautta aikuistumisprosessista. Leikille ei tarvitse kuitenkaan olla mitään hyötytarkoitusta. Myös nautinto tekee pelistä ja leikistä tarpeellista, vaikkei pelaamisesta saa tulla elämän ainoa kiintopiste.

Leikki- ja pelitutkimuksen klassikko, Johan Huizinga, määritti meidät leikkiviksi ihmisiksi (Homo Ludens). Huizinga tutki monipuolisesti ”kulttuurin leikkiaineista”: miten syvällisesti leikkiminen ja pelaaminen ovat sitoutuneet elämäämme. Huizinga näki leikin ”taikapiirissä” tapahtuvana toimintana, jo-

Digitaaliset pelit ovat olleet keskuudessamme jo useita vuosikymmeniä. Digipelien pelaaminen on keskiikäistymässä vähän kuin popja rock-musiikin kuuntelu ja muu harrastaminen. Digipelit eivät ole pelkästään lasten juttuja. Niistä on tulossa yhteistä kulttuuriperintöämme, jota talletetaan arkistoihin ja museoihin – mutta vanhojen pelien tallentamisen välineet ja tavat ovat valitettavasti pahasti lapsenkengissä. Tähän tarvitaan muutos.

Digipelit eivät myöskään ole syrjäyttämässä lautapelejä tai muita pelaamisen tapoja – vaikka niin on monesti pelätty.

Käytännössä ne elävät rinnan, sekoittuvat ja jopa vahvistuvat, kun erilaiset toimintatavat pelillistyvät. Ja pelit kulkevat välineestä toiseen ja takaisin. Suomalainen suosittu Angry Birds ei toimi ainoastaan kännyköissä tai tietokoneissa, vaan siitä ollaan julkaisemassa lauta- ja pihapeliversioita. Angry Birdsiä ja muita pelejä lapset leikkivät myös spontaanisti kodeissa ja pihoilla. Ja nämä lapset kasvavat, mutta he eivät lopeta pelaamista ja leikkimistä eri välineillä. Ja he ovat silti terveitä, kuten heidän leikkivät vanhempansa.

Leikkiä ikä kaikki ta ohjaavat sisäiset, arjesta erilliset säännöt.

Viime aikoina leikki- ja pelitutkijat ovat kyseenalaistaneet taikapiirin yleispätevyyden ja tarkastelleet pelien ja leikkien ”vuotamista” tavanomaisten pelitilanteiden ulkopuolelle. Pelillistyminen eli gamifikaatio on ilmiö, jossa pelejä ja pelinomaisia elementtejä liitetään tilanteisiin, jossa niitä ei aiemmin ole ollut. Pelillistyminen näkyy opetuksessa, mainonnassa ja tulevaisuudessa ehkä jopa siinä, miten viranomaiset kommunikoivat asiakkaidensa kanssa.

Pelien ja leikkien sekoittuminen ulkoiseen maailmaan näkyy myös monissa fyysistä liikkumista, paikkatietoa ja arvoitusten ratkaisemista yhdistävissä uusissa peleissä. Nämä ”pervasiiviset pelit” hämärtävät pelien ja todellisuuden eroa.

Off Topic -korttipeli sukeltaa verkkokeskustelujen pyörteisiin Digitaalisen kulttuurin oppiaineen tutkijat ja opiskelijat kehittivät korttipelin, joka opettaa verkkokeskustelujen perusperiaatteita sekä puhe- ja väittelytaitoa. Off Topic -pelissä pelaajat jatkavat oikeista verkkokeskusteluista poimittuja aiheita omilla puheenvuoroillaan, jotka perustuvat pelaajien saamiin pelikortteihin.

Jaakko Suominen Kirjoittaja on Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin professori.

Korttien aiheet on otettu verkkokeskustelujen kliseistä. Pelistä löytyvät natsikortti, nykyajan nuoret -kortti, talvisotakortti, kehä III:n sisällä -kortti ja kymmeniä muita.

– Peliä on mahdollista käyttää kouluissa osana äidinkielen, yhteiskunnallisten aineiden ja mediakasvatuksen opetusta, mutta se sopii myös viihteeksi ja ajanvietteeksi opetuksen ulkopuolella, professori Jaakko Suominen kertoo.

>> http://offtopicpeli.wordpress.com Aurora | 23

teksti: timo niitemaa

Fyysikot osakemarkkinoilla Todelliset rahapelaamisen ammattilaiset toimivat maailmanlaajuisilla sijoittajamarkkinoilla. Kompleksijärjestelmiin erikoistuneiden fyysikkojen kansainvälinen tutkimusryhmä paljastaa kasvottomien sijoittajien ryhmiä ja verkostoja sekä niiden toimintatapoja.

T

utkijaryhmä on julkaissut New Journal of Physics -lehdessä artikkelin, jossa kyettiin identifioimaan samoin käyttäytyvien sijoittajien ryhmiä laajasta todellisesta osakemarkkinadatasta.

Miksi fyysikot? Eikö aihe ole pikemminkin ekonomistien alaa? Tutkimusryhmän suomalaisjäsen, dosentti Jyrki Piilo Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitokselta kertoo, että erityisesti juuri fyysikot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittäneet hankkeessa sovellettuja modernia verkostoteoriaa sekä kompleksisten järjestelmien teoriaa.

Arvopaperimarkkinat ovat Piilon mukaan hyvä esimerkki kompleksisesta järjestelmästä.

Kaikesta monimutkaisuudestaan huolimatta perustoiminta osakemarkkinoilla on hyvin yksinkertaista: tehdään osto- ja myyntitarjouksia ja niiden pohjalta kauppoja.

24 | Aurora

Piilo itse on taustaltaan kvanttifyysikko, mutta hän on jo pitkään ollut kiinnostunut kompleksisten järjestelmien – myös finanssimarkkinoiden – toiminnasta. Fyysikkoryhmän jäsenillä on toki muutoinkin finanssimarkkinoiden asiantuntemusta. Ryhmän senioritutkija, professori Rosario Mantegna luetaan 1990-luvun puolivälissä käynnistyneen ekonofysiikan tutkimuksen perustajiin.

Pohjana viiden vuoden toteutuneet osakekaupat Tutkimusryhmä sai käyttöönsä tietokannat merkittävien suomalaisten julkisesti noteerattujen pörssiyhtiöiden osakekaupoista. Ryhmä keskittyi Nokian osakkeilla vuosina 1998– 2003 tehtyihin kauppoihin, joita tehtiin kaikkiaan yli 18 miljoonaa.

Hankkeen ensimmäisessä osatutkimuksessa kyettiin tästä laajasta data-aineistosta nostamaan esiin useita selkeästi samalla tavoin

käyttäytyvien sijoittajien ryppäitä, klustereita.

Klustereissa samat yksittäiset sijoittajat ovat toistuvasti joko ostaneet tai myyneet Nokian osakkeita samana päivänä.

Tästä datasta pystyttiin havaitsemaan sijoittajaryhmiä ja identifioimaan keskenään samalla tavoin toimivat sijoittajat. Niinpä löydettiin muun muassa klusteri, johon kuuluu etupäässä yksityisiä sijoittajia – siis kotitalouksia. Toisessa klusterissa olivat taas ”yliedustettuna” rahoitus- ja vakuutuslaitokset.

Muita tutkimuksessa käytettyjä sijoittajaluokkia olivat yritykset, julkisyhteisöt, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sekä ulkomaiset organisaatiot.

– Jatkossa yritämme luonnehtia näitä ryhmiä tarkemmin, esimerkiksi niiden sijoittajastrategian suhteen. Tuloksia voidaan yhdistää myös muuhun saatavilla olevaan tietoaineistoon. Eräs mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe on selvittää, miten markkinoita koskevat uutiset vaikuttavat eri sijoittajien käyttäytymiseen ja miten he reagoivat, Piilo kertoo Sijoittajakäyttäytymistä on toki tutkittu aikaisemminkin. Uudessa tutkimuksessa on ainutlaatuista, että se pohjautuu laajaan aineistoon todellisuudessa toteutuneesta pörssikäyttäytymisestä ja vielä siten, että jokainen sijoittaja on identifioitu. Sijoittajan henkilöllisyys ei kuitenkaan paljastu, sillä tutkimuksessa käytetään niin sanottua koodattua identiteettiä.

– Jatkossa tarkoitus on laajentaa tutkimusyhteistyötä eri tieteenalojen kanssa. Ehkäpä näin vähitellen markkinavoimien salaperäiset toimintamekanismit avautuvat kaikelle kansalle, Piilo hymyilee.

Sijoittajaklusterit. Kuvion jokainen piste edustaa yhtä sijoittajaa. Kahden pisteen välille syntyy viiva, kun kaksi sijoittajaa tekee toistuvasti samoina päivinä saman aktion – siis myy tai ostaa Nokiaa. Kuvassa erottuu viisi selkeää klusteria. Esimerkiksi kuvan suurin, vasemmalla oleva klusteri sisältää 40 julkisyhteisöä sekä voittoa tavoittelematonta yhteisöä, joilla siis näyttää olevan hyvin samanlainen kaupantekostrategia.

Kuva: Jyrki Piilo

kirjat

teksti: timo niitemaa

Kirjeiden uusi tuleminen

Valokuvat ja sodan todellisuus

Kirjailija Aino Kallas murehti 1950-luvun alussa vanhanaikaisen kirjeen katoamista.

Vielä akuutimmalta huoli tuntuu sähköpostin, tekstiviestien ja sosiaalisen median aikakaudella.

Uudet teknologiat kuten puhelin, radio ja televisio ovat ennenkin aiheuttaneet huolta ihmisten välisten kontaktien muuttumisesta. Mutta kirje ei suostu katoamaan. Paperikirjeen paluusta on merkkejä aivan viime vuosina. Nyt kouluissa harjoitellaan kirjeen kirjoittamista ja pidetään kirjepiirejä, joissa on tarkoitus käydä kirjeenvaihtoa kokonaisten koululuokkien kesken.

Myös kirjeiden käyttö historiantutkimuksessa on kokenut uuden tulemisen. Kirjeet ja historiantutkimus -kirja vie lukijan kirjeiden ja niiden tutkimuksen historiaan. Kirjeitä on aina käytetty lähdemateriaalina, mutta nykytutkimuksessa kirjeitä käytetään hiukan eri tavalla kuin aikaisemmin.

Puhutaan mikrohistoriasta sekä arjen ja tunteiden historiasta. Uusia näkökulmia etsitään tekstistä itsestään, siitä miten se on muotoutunut, minkälaiset ovat olleet kirjeenkirjoittamisen totunnaisuudet ja yhteydet ajan ilmiöihin ja ajatteluun – ei siis vain siitä, mitä kirje kertoo historiallisista tapahtumista.

Valokuvalla oli sodan aikana suuri merkitys propagandan välineenä. Rintamakuvilla luotiin kuvaa voittavasta armeijasta, sen urhoollisista ja neuvokkaista sotilaista, mutta myös julmasta ja halveksittavasta vihollisesta. Virallisten TKkuvaajien ohella myös tavalliset rintamamiehet valokuvasivat. Mutta kertovatko rintamamiesten kuvat eri todellisuudesta kuin TK-kuvat?

Kirjassaan Olli Kleemola päätyy johtopäätökseen, että suomalaisten sotakuvissa ero ”virallisen ja torellisen” välillä on yllättävän pieni. Suomalaisten TK-kuvaajien ohjeet olivat paljon väljemmät kuin vaikkapa saksalaisten kollegojen, joiden tehtävänä oli kiillottaa tiukasti voittoisan arjalaissoturin kunniaa. Suomalaiskuvat ovat usein rennompia ja kotoisampia, joskus myös sangen julmia.

Aina ei ole helppo päätellä, onko yksittäinen kuva TK-miehen vai korpisoturin ottama.

Yksi selkeä ero kuvissa kuitenkin on. TK-kuvissa nähdään toisinaan myös omia kaatuneita – tosin yksittäin, ei ruumiskasoina kuten usein vihollisen kaatuneita. Rivimiesten ottamissa kuvissa ei omia kaatuneita esiinny, sillä niiden kuvaaminen oli tabu.

Kirjeet ja historiantutkimus Maarit Leskelä-Kärki,Anu Lahtinen ja Kirsi Vainio-Korhonen (toim.)

SKS 2011

Kaksi kameraa – kaksi totuutta?

Olli Kleemola Poliittisen historian tutkimuksia 37, Turun yliopisto 2011

Maahanmuuttajalapset viihtyvät koulussa

Lohikäärme, tiikeri ja krysanteemi

Maahanmuuton kasvu on viime vuosikymmeninä muuttanut suomalaista yhteiskuntaa monikulttuurisemmaksi. Maahanmuuttajat ovat asettuneet asumaan etenkin etelän suurien kaupunkien vuokra-asuntovaltaisiin lähiöihin.

Esimerkiksi Turun koko väestönkasvusta jo kolme neljäsosaa perustuu vieraskielisiin asukkaisiin.

Koulu on maahanmuuttajien onnistuneen kotouttamisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Mitä koulu on tänään, sitä yhteiskunta on huomenna. Miten maahanmuuttajalapset viihtyvät koulussaan, minkälaiset suhteet muotoutuvat eritaustaisten lasten ja heidän vanhempiensa sekä kouluhenkilökunnan kesken? Näitä asioita selvitetään Turun yliopiston kasvatustieteilijöiden laajassa nelitahotutkimuksessa, jonka aineisto kerättiin Turusta 2009–2010 kyselyin ja haastatteluin.

Yksi tutkimuksen tulos oli, että turkulaiset peruskouluoppilaat voivat keskimäärin hyvin. Ja mikä rohkaisevaa, oli maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kouluhyvinvointi lähes kaikilla osa-alueilla systemaattisesti jopa korkeampaa kuin suomalaislasten.

Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskus on julkaissut Itä-Aasian yhteiskuntia ja niiden kehitystä avaavan teoksen. Kirjan on toimittanut Silja Keva ja hänen ohellaan kirjoittajina ovat Annamari Konttinen, Lauri Paltemaa ja Kristian Kurki.

Itä-Aasian yhteiskuntien poliittinen dynamiikka, keskinäiset suhteet ja asema maailman taloudessa ovat tänään polttavan mielenkiinnon kohteena.Vaikka teos ei ole laaja – yhteensä reilut 250 sivua – se antaa erinomaiset eväät alueen nykyisten ilmiöiden ja ongelmien ymmärtämiselle. Artikkeleita täydentävät historiaan, uskontoihin ja maiden erityispiirteisiin johdattavat iskevät tietolaatikot.

Kiinaa kutsutaan lohikäärmevaltakunnaksi, Japanin keisari istuu krysanteemivaltaistuimella ja tiikeri on Korean ikiaikainen tunnus. Näiden suurten kulttuurisymbolien nostaminen kirjan nimeksi korostaa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkijoiden näkemystä, ettei alueen nyky-yhteiskuntien ymmärtämistä voi erottaa maiden historian ja kulttuurien ymmärtämisestä.

Vieraina koulussa Kirsi Klemelä, Anne Tuittu, Arja Virta ja Risto Rinne (toim.)

Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A:211, Turku 2011

Lohikäärme, tiikeri ja krysanteemi. Johdatus Itä-Aasian yhteiskuntiin Silja Keva (toim.)

Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskus, Aurora | 25 Turun yliopisto 2011

alumni

teksti: timo niitemaa kuva: hanna oksanen

Turku on enemmän kulttuurikaupunki kuin ennen vuotta 2011. Turun yliopistolla ja paikallisella lehdellä on tärkeä merkitys kulttuurisaavutusten pysyvyyden varmistamisessa.

26 | Aurora

T

urun yliopiston Vuoden alumni 2012, Turun Sanomien päätoimittaja Riitta Monto tunnetaan monipuolisena turkulaisena kulttuurin harrastajana ja vaikuttajana. Turun yliopisto on Montolle läheinen paitsi entisenä opinahjona myös Turun Suomalaisen Yliopistoseuran kautta. Hän kuuluu seuran hallitukseen.

– Yliopisto on paljon aktiivisempi ja avoimempi kuin silloin, kun minä opiskelin ja toimin nuorena toimittajana, Monto toteaa.

Vielä 1980-luvulla toimittaja saattoi saada tutkijalta tutkimustaan koskevaan kysymykseen tylyn vastauksen: ”Ketä se kiinnostaa?”

Nyt ei sellaisesta ole puhettakaan. Yliopiston lisääntynyt avoimuus ja sen aktiivisuus myös Turun kulttuurielämään osallistumisessa näkyivät Monton mukaan hyvin myös kulttuurivuoden toteutuksessa.

Myös Turun Sanomat on viime vuosina aktivoitunut kulttuurin saralla. Kulttuurin resurs-

seja ja palstatilaa on lisätty 2000-luvun puolivälistä alkaen. Kulttuuripainotuksesta kertoo myös Monton päätoimittajavalinta.

Turun Sanomat on ollut alusta lähtien ponnekkaasti mukana vuoden 2011 valmistelussa ja myös toteutuksessa. Vaikka epäluuloja ja kritiikkiäkin esiintyi etenkin vuoden valmisteluvaiheissa, yksimielisiä voidaan olla toteutuksen menestyksestä jopa yli odotusten. Vuoden ohjelmasta Monton mieleen ovat jääneet mm. Turun molempien tanssiteatterien, Erin ja Aurinkobaletin produktiot sekä Erik XIV -ooppera.

– Ilahduttavinta on kuitenkin ollut tapahtumien laaja-alaisuus ja se, miten turkulaiset on saatu liikkeelle erilaisiin tilaisuuksiin ja vaikkapa Aurajoen rantojen tapahtumiin, Monto sanoo.

Monto uskoo, että Turun Sanomilla ja Turun yliopistolla on jatkossakin tärkeä rooli kulttuurivuoden saavutusten muuttamisessa

Vuoden alumni RIITTA MONTO: Turku 2011:n saavutukset pysyviksi pysyväksi kulttuuripääomaksi. Turun Sanomat pitää jatkuvasti kulttuurivuoden aiheita esillä ja yliopistolla on useita yhä jatkuvia kulttuurivuoden toteutukseen ja arviointiin liittyviä hankkeita.

– Uskon, että yhdessäkin voitaisiin tehdä vielä nykyistä enemmän. Voitaisiin vaikkapa suunnitella yhteisiä yleisöluentosarjoja aiheista, joista haluamme, että kaikki Turussa puhuvat, Monto kaavailee.

”Älä sitä gradua tee, tule Yleen töihin!”

Riitta Monto aloitti opiskelunsa Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 1970-luvun lopulla, mutta valmistuminen venyi.

– Olen tyypillinen tapaus. Kun menin 1980-luvun alusta toimittajantöihin, gradu jäi roikkumaan.

Monto muistelee Simo Pasasen soittaneen hänelle ja kysyneen ”Mitä sinä teet?” Kun hän vastasi, että gradua, Pasanen tokaisi: ”Älä sitä tee, tule Yleen töihin”.

Siitä se lähti. Monto toimi Yleisradion toimittajana ja sitten Auran Aaltojen toimittajana, uutispäällikkönä ja päätoimittajana. Vuodesta 1996 ura jatkui TS-yhtymän palveluksessa, ensin Turku TV:n ohjelmapäällikkönä, sitten Turun Sanomien kulttuuriosaston pääl-

"

Voisimme suunnitella yhteisiä yleisöluentosarjoja aiheista, joista haluamme kaikkien Turussa puhuvan."

likkönä. Vuonna 2009 hänet nimitettiin lehden toiseksi päätoimittajaksi.

Gradun tekoon ei tahtonut jäädä mahdollisuuksia, kun perhekin kasvoi. Vuonna 1991 yliopistosta tuli kirje, jossa puhuttiin ”opintovaatimusten muuttumisesta”.

– Kolmas lapsemme Joel syntyi silloin toukokuussa. Kun hän oli rauhallinen vauva ja kun kaksi muuta lasta olivat jo vähän isompia, päätin, että nyt sen teen, Monto kertoo.

Niin hän valmistui syksyllä 1991 maisteriksi pääaineenaan suomen kieli.

Yliopiston kestävimpänä antina omissa työtehtävissään Monto pitää yleissivistyksen saamista ja tieteen arvostamisen oppimista.

Ei saa uskoa pelkkään mutu-tuntumaan, vaan asioista pitää ottaa selvää. Tutkimuksella hankitaan konkreettisesti tietoja ja avataan uusia näköaloja.

– Se on perusasia, joka on toimittajan työssä ihan keskeinen.

Aurora | 27

lyhyet

koonnut: tuomas koivula kuvat: hanna oksanen, timo niitemaa, turun yliopiston viestintä

Turun yliopiston uutiset ja tapahtumat: www.utuonline.fi

PET-keskuksen uusi laite tehostaa sairauksien havaitsemista

Vuosijuhla suuntasi yhteiskuntaan

Y

hteiskunnallinen vuorovaikutus nousi yliopiston 92. vuosijuhlan keskeiseksi teemaksi 28. helmikuuta.

Rehtori Keijo Virtanen lausui Turun akatemiatalon juhlasalissa pidetyn vuosijuhlan tervehdyssanat. Hän pohti toiminnallisen jatkuvuuden merkityksiä yliopistolaitoksen kehityksessä.

– Suomalainen yliopistolaitos on kokenut viime vuosina merkittäviä muutoksia, joten on kiusaus nähdä suoraviivainen ja periaatteellinenkin ristiriita jatkuvuuksien ja äkkinäisten uudistusten välillä.

Yliopistossa työskentelevät ihmiset pitävät yllä jatkuvuutta samalla muuttuviin tarpeisiin sopeutuen.

– He näkevät uudistukset mahdollisuutena, kunhan ne ovat perusteltuja ja heidän kokemusmaailmastaan heijastuvia,Virtanen totesi.

Vuosijuhlaesitelmän piti Turun yliopistossa toimivan Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, dosentti Ville Pernaa. Hänen mukaansa yhteiskunnallista vaikuttamista ei voi eikä kannata vastustaa – se ei katoa, vaikka laittaisi silmät kiinni.

– Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on myös jokaisen tutkijan ammattitaidon mittari.

Vuoden alumnin tunnustuksen sai Turun Sanomien päätoimittaja, FM Riitta Monto. Vuosijuhlassa myönnettiin myös yliopiston muistomitaleita tutkimus- ja opetustyössä ansioituneille yliopistolaisille. Mitalin saivat professorit Esa Itkonen, yleinen kielitiede, Sirkka-Liisa Kivelä, yleislääketiede, Esa Uusipaikka, tilastotiede sekä Kauko Wikström, finanssioikeus.

Rehtori Virtasen tervehdyspuhe:

http://www.utu.fi/faktat/organisaatio/rehtorin_puheet/vuosijuhla2012.html 28 | Aurora

Turun valtakunnallisessa PET-keskuksessa otetiin 1.3. käyttöön PET- ja magneettikuvantamisen yhdistävä laite, joka on ensimmäisiä laatuaan maailmassa. Siitä on apua ennen kaikkea syövän toteamisessa, aivosairauksien tutkimisessa, tulehduksien kuvantamisessa ja sydänsairauksien toteamisessa.

– Teknologioiden samanaikainen käyttö poistaa liikkeestä johtuvia virheitä. Samassa kuvassa yhdistyvät tarkasti tiedot sekä kuvattavan alueen rakenteesta että siinä tapahtuvasta aineenvaihdunnasta ja sen häiriöistä, PET-keskuksen johtaja Juhani Knuuti kertoo.

Merkittävimmät hyödyt uudesta menetelmästä saadaan Knuutin mukaan aivokasvaimien, pään ja kaulan alueen syöpien, eturauhas-, munasarja- ja kohdunkaulan syöpien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa. Lisäksi sydän- ja aivosairauksien toteamiseen odotetaan etua.

Laite soveltuu röntgenkuvausta paremmin myös lasten ja nuorten tutkimiseen.

Philipsin toimittaman laitteen hankintahinta on kolme miljoonaa euroa.

Valtakunnallinen PET-keskus on Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin isännöimä yhteinen laitos, jossa työskentelee noin sata tutkijaa. Keskuksen käytössä on mm. 11 erilaista positroniemissiotomografiaan (PET) perustuvaa kuvantamislaitetta.

Ennätysmäärä tohtorintutkintoja

Robotteja, tähtitiedettä ja historiaa – kulttuuria ja tiedettä monenikäisille Turun yliopiston Lasten yliopisto järjestää kesällä useita tiedeleirejä eri-ikäisille lapsille. Luvassa on tiedeleirejä Seilin saarella sekä päiväleirejä erilaisilla teemoilla robotin rakennuksesta tähtitieteeseen ja biologiaan. Huhtikuussa 7–10-vuotiaille on luvassa myös kolme tiedeluentoa. Ensimmäisenä lauantaina päästään tutustumaan yliopiston eläinmuseon kokoelmiin. Jälkimmäisillä luennoilla aiheina ovat robotit ja taide. Ilmoittautuminen leireille ja luennoille aukeaa keskiviikkona 28.3. klo 12.00 osoitteessa www.lastenyliopisto.fi.

Turun yliopistosta valmistui vuonna 2011 enemmän tohtoreita kuin koskaan. Myös ylempien ja alempien korkeakoulututkintojen määrä jatkaa kasvua.

Tohtorintutkintoja suoritettiin vuonna 2011 kaikkiaan 152 kappaletta (edellisenä vuonna 140). Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin 1379 (1295) ja alempia korkeakoulututkintoja 1426 (1391).

– Hyvä tulos kertoo yliopistossa pitkään harjoitetusta määrätietoisesta työstä tohtorinkoulutuksen, opetuksen sekä opintojen ohjauksen ja tukemisen kehittämiseksi, rehtori Keijo Virtanen sanoo.

Tohtorintutkintoja valmistui eniten (57) lääketieteellisessä tiedekunnassa, toiseksi eniten (40) matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Väitelleistä 77 oli naisia ja 75 miehiä.

Kesällä voi osallistua myös yliopiston järjestämille historiallisille opastuskävelyille. Turun vanhat torit kertovat -kierroksella tutustutaan kaupungin historiaan kolmen torin avulla. Akateeminen kävely -opastuskierroksella kuullaan Suomen historiaa oppineisuuden näkökulmasta.

Tule kokemaan tutut paikat uudesta näkökulmasta!

Vakiokävelyitä järjestetään kesäkuusta elokuulle. Myös ryhmätilauksia otetaan vastaan.

Lisätietoa ja tilaus osoitteessa

www.turuntorit.fi www.akateeminenkavely.fi.

Vuoden Tiedekynä -palkinto Ilari E. Sääksjärvelle Turun yliopiston eläinmuseon esimies, eläintieteen dosentti Ilari E. Sääksjärvi palkittiin 1.2.2012 artikkelistaan "Tuntematon monimuotoisuus – trooppiset kätköpistiäiset hämmästyttävät rikkaudellaan".

Koneen Säätiön palkitsema artikkeli kertoo hyönteistutkimuksesta Amazonian alueella.

– Amazonia on maailman suurin yhtenäinen sademetsä, ja se kätkee sisäänsä valtavan määrän tieteelle tuntemattomia hyönteislajeja ja toinen toistaan jännittävämpiä biologisia vuorovaikutussuhteita. Jokaisen tutkimusmatkan aikana löytyy paljon lajeja, joita ei ole aiemmin nähty saati sitten tutkittu tieteellisesti, Sääksjärvi kertoo.

Tieteellisten tutkimusten lisäksi Sääksjärvi on kirjoittanut luonnon monimuotoisuutta käsitteleviä tietokirjoja. Koneen Säätiön myöntämä palkinto jaettiin neljän kirjoittajan kesken.

väitös teksti

teksti: timo niitemaa kuva: hanna oksanen

S

Seililaiva sydämessä Puisten sotakorvauskuunareiden rakentajat siirsivät puulaivanrakentamisen perinteen ja kulttuurin jälkipolville.

Sirpa Wahlqvistin väitöskirja Sydämellä rakennetut seililaivat on kuin elämänympäripurjehduksen satama. Väitöstyön siemen kylvettiin jo lapsena, kun isä, sukulaiset ja naapurit kertoivat vanhoja tarinoita puisten kuunareiden rakentamisesta vanhoilla kotirannoillaan Kannaksen Koivistossa.

Lapsuuden tarinat nousivat uudelleen mieleen 1980-luvulla, kun Wahlqvist osallistui kesätöissään Rauman museossa muistitiedon keruuhankkeeseen. Hollmingin telakan puulaivanrakennus ja rakentajien muistot nousivat luonnostaan myös Wahlqvistin kansatieteen gradun aiheeksi 1990-luvun lopulla ja syvenivät sitten väitöstyöksi. Wahlqvist väitteli tammikuussa 2012.

Wahlqvist toimii Euran kulttuuritoimenjohtajana, ja niin gradun kuin väitöskirjankin teko on tapahtunut työn ohessa. Väitöksen keskeisenä lähteenä ovat olleet 1980-luvulla tehdyt kuunarirakentajien haastattelut eli muistitieto. Yksi paristakymmenestä teemahaastatellusta rakentajasta on ollut väittelijän isä. Nyt jo yhdeksänkymppinen Väinö Wahlqvist elikin mukana väitöstilaisuudessa vähintään yhtä vahvasti kuin väittelijä itse.

Kultaiset muistot — elävä perinne Suomi toimitti sotakorvauksina Neuvostoliitolle vuosina 1945–52 muun muassa 91 puista kuunaria. Niistä yli kolmannes rakennettiin F.W. Hollmingin telakalla Raumalla. Telakan juuret olivat Koivistolla, jossa muualta jo lähes kadonnut rakennustaito oli säilynyt. Sotakorva30 | Aurora

Sirpa Wahlqvist väitteli kansatieteestä.

uskuunareiden rakentaminen kokosi nämä osaajat sodan jälkeen Raumalle ja heistä tuli telakan osaava ydinjoukko.

Väitöskirjassa selviää, miten ratkaiseva tämä koko telakan työväkeen suhteutettuna pieni joukko oli kuunarien rakentamisen ja siinä muodostuneen telakkakulttuurin kannalta.

Wahlqvistin tutkimuksen keskeinen käsite on kollektiivinen muisti.

Haastattelut tehtiin 30 vuotta sotakorvausurakan päätyttyä. Rakentajat olivat ystäviä, osin sukulaisiakin ja tarinoineet vuosikymmenten mittaan paljon keskenään.

– Muistoissa vahvistuivat iloiset asiat, juhlahetket ja yhteiset saavutukset – ikävät asiat unohtuivat. Sotakorvauskuunareiden rakentajien kollektiiviseen muistiin rakentui jotain sellaista, mitä kuvaa väitöskirjan otsikko Sydämellä rakennetut seililaivat – jotain paljon enemmän kuin vain tilattu laivasarja, Wahlqvist kuvaa.

Karjalainen välittömyys ja yhteishenki leimasivat Hollmingin koko ilmapiiriä ja se tuli esiin selvästi, kun telakka 1991 yhdistyi RaumaRepolan kanssa.

– Niissä oli aivan erilaiset kulttuurit.

Toinen väitöstyön keskeinen käsite on perinne. Perinne ei tarkoita vain vanhoja työtapoja ja tekniikoita. Perinne on päinvastoin elävä juuri siksi, että se muuttuu ajassa. Perinteen idea on jälkipolville välittymisessä. Hollmingissakin vanhan puulaivarakentamisen perinne kykeni elämään nimenomaan uusien teknisten välineiden käyttöönoton avulla.

– Minua ilahduttaa, että perinteinen puulaivarakentaminen on tänään taas nousussa, sanoo sydämensä seililaivoille menettänyt Sirpa Wahlqvist.

Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Kasvatustieteiden Turun kauppakorkeakoulu

Turun yliopiston hakijaportaalissa tutustut opiskelijaelämään sekä kansainvälisen yliopistomme mahtavan monipuoliseen opiskelutarjontaan.

Tee elämäsi paras päätös ja hae meille opiskelijaksi!

Julkaisutoiminnan ammattilainen Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint on painamiseen ja tulostamiseen erikoistunut vaativan julkaisutoiminnan ammattilainen.

Uniprint Turku palvelee asiakkaita Kasarminkadulla yliopistojen läheisyydessä ja palveluverkosto kattaa koko maan. Hyvä palvelu, uusin teknologia ja virheettömät tuotteet ovat toimintamme kulmakiviä.

Uniprint Turku • Kasarminkatu 2, 20500 TURKU Puh. 020 7568 650 • asiakaspalvelu.turku@uniprint.fi www.uniprint.fi

QT4 1

TUO KOKOUS KOTIIN

Turku Touringin

kongressiyksikkö on olemassa, jotta esimerkiksi sinun on mahdollisimman helppo tuoda Turkuun kansainvälinen kongressi. Meiltä saat asiantuntevaa apua sekä tapahtuman hakemisessa, kokous- ja juhlatilojen valitsemisessa että tapahtuman markkinoinnissa. Palvelumme on maksutonta. ota omaksesi!

Matkailu- ja kongressitoimisto

32 | Aurora

www.turkutouring.fi/kongressi convention@turku.fi • p. 02 262 7608