Aurora 2/2013

Aurora 2/2013

18

Lumoudu luonnosta 24

Alumnihaastattelussa Krista Kiuru

31

Tandemopiskelu koukuttaa Aurora | 1

Miina Nurmen kasvoilla on tuskainen ilme. Se paljastaa, millaista tuskaa raskauspahoinvointi voi olla. Siis sellaisen, jonka pahoinvointi ei ala eikä pääty aamulla vaan jatkuu ympäri vuorokauden, viikko toisensa perään.

– Ei hätää. Apu on tulossa, Nurmi päättää puheenvuoronsa. Ja kerää raikuvat aplodit.

Takana on Miina Nurmen ja samalla Turun yliopiston historian ensimmäinen Science Slam.

Keski-Euroopasta Turkuun tuotu tieteen popularisoinnin tapa antaa tieteentekijälle 10 minuuttia aikaa ja tehtävän esittää asiansa mahdollisimman mukaansatempaavasti.

Turun ensimmäinen Science Slam koettiin kauppakorkeakoululla toukokuun loppupuolella.

Kahden päivän aikana 17 Popularisoi sanomasi -kurssin käynyttä tohtorikoulutettavaa antoivat parastaan.Yleisö päätti voittajan. Ensimmäisen päivän vei evoluution trampoliinilla hyppineistä soluista kertonut Anne Sppänen, toisen päivän Miina Nurmi. Seuraavan kerran Science Slam -tunnelmiin Turussa päästään perjantaina 18. lokakuuta Kårenilla.

Slam on osa ensimmäistä kertaa Turussa järjestettäviä suuren yleisön Tieteen päiviä. Ne täyttävät perjantaina 18.10. päivällä Hansatorin ja kaupunginkirjaston, illalla Kårenin. Lauantaina 19.10. tapahtuma asettuu kaupunginkirjastoon ja Akatemiatalolle sekä yliopiston ja Åbo Akademin eri tutustumiskohteisiin.

Yliopiston ja tutkimuksen saavutuksia tuodaan vahvasti esille myös Turun Kirjamessuilla ja Tiedemessuilla 4.-6. lokakuuta.Tiedemessut järjestetään jatkossa Kirjamessujen kupeessa joka vuosi.

2 | Aurora

kuva: hanna oksanen

SCIENCE SLAM saapui Turkuun

Aurora

2/2013

10 SISĂ„LLYS 4

Pääkirjoitus: Laatikkopunkit ja Plutonium

5

Perhoslajien arvoitus lumosi tutkijan

6

Tiedetarjotin

10

Turun yliopiston kevät huipentui helteiseen tohtoripromootioon

14

Kolumni: PĂśnĂśtyksen paluu

15

Kirjat

16

Perheyritykset kestävät aikaa

18

Kukkapenkin karkurit ja muita tarinoita

23

Turun yliopiston kasvimuseo maailman sadan suurimman joukossa

24

Alumni: Krista Kiuru

26

Vastuullisuudesta kannattaa viestiä alusta alkaen

28

Tulokas haastaa tyÜyhteisÜn kehittymään

31

Tandem – opiskelua, joka tuntuu vapaa-ajalta

32

Lyhyet

33

In memoriam: Olavi GranĂś

34

VäitÜs: Pooli pysäyttää patenttisodat

28 TOIMITUKSELTA

Kesämielellä Miten lehden kannessa rÜnsyilevä jalokiurunkannus päätyi Keski-Aasiasta kauas Pohjolaan? Mistä kärpässieni on saanut nimensä? Tätä Aurora-numeroa tehdessään toimitus viritti ajatuksensa kesään. Päätimme selvittää, millaisia tarinoita pihapiiristä tuttujen kasvien ja sienten taustalle kytkeytyy. Turun yliopiston kasvimuseon asiantuntijoiden antamia vastauksia voit lukea sivulta 18 alkaen.

Monessa tyÜyhteisÜssä lomakausi tuo tullessaan kesätyÜntekijät. – Uusi tyÜntekijä laittaa tyÜyhteisÜn testiin, professori Soili Keskinen muistuttaa sivulta 28 alkavassa jutussa.

Aurinkoisia lukuhetkiä!

Jussi Matikainen AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. päätoimittaja Anne Paasi, 02 333 6298 toimitussihteeri Jussi Matikainen, 02 333 6367 toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkÜ, 20014 Turun yliopisto, viestinta@utu.fi tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi, 02 333 5909 ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e (ilmoitushintoihin lisätään alv 23 %) taitto Hanna Oksanen kannen kuva Hanna Oksanen paino Finepress Oy painos 12 000 kpl www.utu.fi/aurora | ISSN 1237-6752

3DLQRWXRWH

pääkirjoitus

Laatikkopunkit ja Plutonium Palasin juuri työporukkani kokouksesta, joka pidettiin alkavan kesän kunniaksi Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa. Tuhannet valkovuokot, ylilentävät nokkavarpuset, laulavat satakielet sekä lähestyvä ukkosrintama muodostivat upean kesäidyllin kokouksen ympärille. Nautimme puutarhan keittiön loistavasta kotiruoasta samalla, kun keskityimme eläinmuseon tutkimushankkeiden raportteihin ja esitelmiin.

Esityksissä etsittiin esimerkiksi Plutoniumia Sardinian karuista luolista. Toisessa esityksessä kerrottiin laatikkopunkeista, joita löytyy tuhansittain vaikkapa muurahaispesien sisältä.

Opimme myös, että lukeilla (pitkäjalkaisia hämähäkkieläimiä) on inhimillinen katse ja tarve pitää kaveria kädestä (siis raajasta).

Luonto ja tiede ovat täynnä kiehtovia tarinoita, joista kelpaa kertoa muillekin – myös tieteellisten sarjojen ulkopuolella. Olen pitkään kehottanut tutkijaksi tähtääviä opiskelijoita valitsemaan tutkimusaiheensa siten, että niistä riittää tarinaa. Se auttaa jaksamaan tuntemattomilla poluilla. Kuivalta kuulostava tutkimus muuttuu kiehtovaksi, kun siitä kertoo aiheeseen intohimoisesti suhtautuva tutkija.

Tutkimusten selittäminen ilman alakohtaista terminologiaa on tiedeihmisille tärkeä taito. Se oli tavoitteena myös kokouspäivämme ohjelmassa. Homma vaikuttaa helpolta, mutta on haastavaa. Yleisöä ei saa aliarvioida. Esimerkiksi lapset muodostavat pitkälle mietittyjä kysymyksiä, joihin vastaaminen saa monen huippututkijan sormen suuhun. Tärkeintä on palava innostus omaa tutkimusaihetta kohtaan. Sillä mennään jo tieteestä kertomisessa pitkälle.

Löytyikö Sardiniasta Plutoniumia? Tällä kertaa ei, mutta seuraava tutkimusmatka on jo suunnitteilla. Plutonium on pakko löytää, koska se tarjoaa avaimen tiettyjen eläinryhmien näkökyvyn evoluution ymmärtämiseksi. Kyseessä ei ole onneksi radioaktiivinen pahis. Plutonium, siis kursivoituna, on yhden maailman harvinaisimman juoksujalkaisen, jotka myös tuhatjalkaisina tunnetaan, tieteellinen nimi. Vain harva eläintieteilijä on nähnyt sen luonnossa.

Otuksen etsintään liittyvä esitys viritti meidät alkavan kesän maastokauteen. Luonnosta löytyy tarinoita, joita voi selvitellä hyönteishaavi kädessä tai vaikkapa molekyylilaboratorion laitteiden avulla. Maastokausi täyttää mielen uusilla jutuilla. Niistä kannattaa kertoa lehtien ja luentojen rinnalla esimerkiksi Lasten yliopiston tulevan kauden pikkuproffille.

kuva: hanna oksanen

Ilari E. Sääksjärvi Kirjoittaja on Turun yliopiston eläinmuseon esimies ja biologian laitoksen varajohtaja, jonka vastuualueisiin kuuluu mm. laitoksen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittäminen. Turun yliopistojen dosenttiyhdistys valitsi hänet Vuoden dosentiksi 2013. Sääksjärvi tutkii ryhmänsä kanssa trooppisten hyönteisten monimuotoisuutta.

Kuinka paljon mietit tulevaa uraasi opiskelun aikana? } Lue juttu "Tulokas haastaa työyhteisön kehittymään" sivulta 28

4 | Aurora

Janita Jalonen suunnittelija maantiede (valm. 2010)

– Opintojen aikana kävin läpi lukuisia eri uravaihtoehtoja. Olin kiinnostunut vähän kaikesta. Ajatus ”unelma-alasta” alkoi kirkastua pikkuhiljaa harjoittelujaksojen kautta. Pääsin ensin korkeakouluharjoitteluun silloisen LounaisSuomen ympäristökeskuksen viestintään ja sittemmin töihin yliopistolle erilaisiin hankkeisiin.

Samu Valleala verkkosuunnittelija

mediatutkimuksen opiskelija – En ole niinkään miettinyt tulevaa uraani, mutta olen koko ajan tehnyt oman alan töitä, jotta työllistyisin tulevaisuudessa. Opiskeluaikana olen työskennellyt freelance-toimittajana ja aluksi suunnittelin alkavani toimittajaksi, mutta sattumalta päädyinkin tiedotuspuolelle. Nykyiseen työpaikkaani pääsin korkeakouluharjoittelun kautta.

koonnut: jenni valta

Pauliina Forsman projektikoordinaattori poliittinen historia (valm. 2013)

– Havahduin urasuunnitteluun vasta opintojen loppumetreillä. Ei kannattaisi liikaa luottaa siihen, että työelämä opettaa. Omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita pitäisi alkaa miettiä jo hyvissä ajoin ja suuntautua niitä kohti opinnoissa. Halusin hyödyntää työssäni sekä VTM:n pätevyyttä että pedagogisia opintojani, ja siinä olen onnistunut.

teksti: jussi matikainen kuva: hanna oksanen

Niklas Wahlbergin kiinnostus perhosiin heräsi klassisella tavalla: pikkupoikana keräilyharrastuksen tiimoilta. Viimeiset viitisentoista vuotta Wahlberg on omistautunut perhosten lajiutumiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseen.

– Maapallolla on noin 150 000 tieteellisesti kuvattua perhoslajia. Arviolta saman verran odottaa vielä löytäjäänsä. Välillä tuntuu, että tunnemme meitä ympäröivän maailmankaikkeuden paremmin kuin oman planeettaamme, yliopistotutkijana Turun yliopiston biologian laitoksella työskentelevä Wahlberg pohtii.

Wahlberg johtaa Turun yliopistossa nelihenkistä tutkimusryhmää, joka pyrkii selvittämään sitä, miten, miksi ja milloin perhoset ovat alkaneet lajiutua.

Perhosryhmien välisessä lajirikkaudessa on suuria eroja. Samoin maantieteellisesti erot ovat suuria.

Eniten perhoslajeja on tropiikissa. Suomessa perhoslajeja on noin kaksi tuhatta, näistä satakunta lentää päiväsaikaan.

– Tutkimuksen avulla on selvitetty, että ensimmäiset perhoset lensivät triaskaudella noin 230 miljoonaa vuotta sitten, samaan aikaan dinosaurusten kanssa.

Perhosten lajiutuminen pääsi todelliseen vauhtiin noin sata miljoonaa vuotta sitten. Kehitys kulki käsikkäin koppisiemenisten kasvien lajiutumisen kanssa. Vaikuttaisi siltä, että perhosten lajiutuminen on seurannut koppisiemenisten kasvien, perhosten ravinnon lisääntymistä ja monipuolistumista.

Wahlberg ryhmineen käyttää tutkimusmenetelmänä DNA:n sekvensointia. Perhosnäytteiden DNA:sta eristetään geeninpätkiä, joiden avulla saadaan selville eri lajien sukulaisuussuhteet ja ajoitusarviot eri haaroille.

– Vertaamme tätä tietoa esimerkiksi geologien tuottamaan tutkimustietoon siitä, mitä menneisyydessä on tapahtunut samaan aikaan kun perhoslajit ovat syntyneet.

Tutkijalle perhoslajien arvoituksen selvittäminen on tuottanut konkreettisen vastauksen nykypäivän huoleen ilmastonmuutoksesta.

– Perhosten tarina osoittaa, että elämä on hyvin muuntautumiskykyistä. Ihmisenä meidän varmasti tulee olla huolissamme oman lajimme selviytymisestä. Sen sijaan pidän selvänä, että elämä uusiutuu ja jatkuu joissakin muodoissa myös oman lajimme poistuttua kartalta.

Kun tutkii päivät perhosten DNA:ta, riittääkö virtaa perhosbongailuun vapaa-ajalla?

– Poikani alkaa olla siinä iässä, että opasta kesäisille perhosretkille tarvitaan, Niklas Wahlberg hymyilee.

Perhoslajien arvoitus lumosi tutkijan

Näyttävä Prepona claudina -perhoslaji elää Amazonian metsissä.

Aurora | 5

tiede tarjotin

koonnut: erja hyytiäinen kuvat: markus rantala, mike burns, ed uthman, shutterstock, william brawley, hanna oksanen, taru malinen lisää tiedeuutisia osoitteessa www.utu.fi

Suomalaisnaiset suosivat naisellisempia miehiä kuin kanssasisarensa Matalammasta testosteronitasosta kertovat kasvonpiirteet vetoavat suomalaisnaisiin vahvemmin kuin ulkomaisiin kanssasisariinsa.

TURUSSA LUOTU LUJA PAIKKAAINE MAAILMAN INNOVATIIVISIMPIA UUTUUKSIA Hammasluuta kovempi paikkaaine on nimetty yhdeksi maailman innovatiivisimmista keksinnöistä.

Tuotteen kehittivät Turun kliinisen biomateriaalikeskuksen tutkijat yhteistyökumppaniensa kanssa.

6 | Aurora

Asia paljastui kansainvälisessä evoluutiopsykologian tutkimuksessa, jossa selvitettiin kuinka puoleensavetävinä naiset eri kulttuureissa pitävät korkeasta testosteronitasosta viestiviä miesten kasvonpiirteitä.

– Tutkimustulos paljastaa, että Suomessa naiset suosivat naisellisempia miehiä kuin muualla maailmassa, Turun yliopistossa työskentelevä akatemiatutkija Markus Rantala sanoo.

Aine on tarkoitettu korvaamaan amalgaamia takahampaiden paikkauksessa. Lähivuosina kymmenien miljoonien ihmisten amalgaamipaikkoja joudutaan uusimaan.

– Vaihtoehdot paikkausaineeksi ovat tällä hetkellä perinteinen yhdistelmämuovi, jota on käytetty hyvällä ja huonolla menestyksellä, sekä keraamiset paikat, jotka ovat melko kalliita. Tämä uusi aine on nyt sekä edullinen että kestävä vaihtoehto, kertoo Turun kliinisen biomateriaalikeskuksen johtaja Pekka Vallittu.

Erityistä paikka-aineessa on ensimmäistä kertaa käytössä oleva kuitumainen lujitehiukkasrakenne, joka on yhdistetty Turussa jo aikaisemmin kehitettyyn IPN-muovimatriisiin.

Mieltymys korkeasta testosteronitasosta kertoviin kasvonpiirteisiin oli Rantalan mukaan voimakkaampaa maissa, joissa terveydenhuollon taso on heikko.

Tutkimukseen osallistui lähes 3 000 naista Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Suomesta, Latviasta, Venäjältä, Puolasta, Etelä-Afrikasta, Virosta, Japanista, Meksikosta, Ruotsista, Namibiasta ja Kamerunista.

– Kuituaine tekee paikasta muita paikkoja vahvemman. Aine on myös edullinen, joten se on koko kansan suuhun laitettava paikka, Vallittu sanoo.

Paikka-aine on murtositkeydeltään lujempaa kuin terve hammasluu ja sen kutistumista kovettumisvaiheessa voidaan säädellä.

Turun kliinisen biomateriaaliskeskuksen kanssa EverX Posterior -paikka-ainetta olivat kehittämässä Stick Tech Oy ja GC Corporation. Sitä on jo käytetty Suomessa, nyt tavoitteena on viedä tuote maailmanmarkkinoille.

Tuoksut myyvät alitajunnassa Kaupat voivat lisätä myyntiään keinotekoisilla hajuilla. Vaikka ihminen ei edes erota hajua, se saattaa houkutella ostamaan tuotteen.

Kaisa Kivioja kokeili pro gradu -työssään viiden viikon ajan tuoksumarkkinointia suomalaisen hypermarketin elintarvikeosastolla. Kokeilun aikana tuoksut lisäsivät myyntiä, vaikka asiakkaat eivät välttämättä edes tiedostaneet tuoksun olemassaoloa.

– Tuoksujen prosessointi tapahtuu alitajuisesti, aivojen tunteita käsittelevässä osassa. Tuoksun tulkitsemiseen ei järki pääse vaikuttamaan – toisin kuin kaikkiin muihin aistihavaintoihin, Kivioja sanoo.

Kiviojan mukaan Suomessa tuoksumarkkinointia käytetään jonkin verran, Yhdysvalloissa jo runsaammin.

Raskaudenaikainen tupakointi uhkaa lapsen mielenterveyttä Äidin tupakointi raskauden aikana lisää lapsen riskiä sairastua psykiatrisiin sairauksiin.

Se lisää myös lapsen ja nuoren tarvetta käyttää psykiatrisia lääkkeitä.

– Raskaudenaikaina tupakalle altistuneita lapsia ja nuoria lääkittiin huomattavasti useammin masennusja ylivilkkaushäiriöihin tarkoitetuilla lääkkeillä verrattuna altistumattomiin, aiheesta tohtoriksi Turun yliopistossa väitellyt lääketieteen lisensiaatti Mikael Ekblad sanoo.

Hän arvioikin, että raskaudenaikaista tupakointia vähentämällä voitaisiin vähentää myös psykiatrista sairastuvuutta.

Ekbladin tutkimuksessa seurattiin kaikkia Suomessa vuosina 1987–1989 syntyneitä lapsia nuoreen aikuisuuteen.

Raskaudenaikainen tupakointi on pysynyt Suomessa 20 viime vuoden aikana 15 prosentissa.

Rintasyöpä oli 1700-luvun ankara ja armoton tappaja Rintasyöpää pidettiin 1700-luvulla yhtenä viheliäimmistä vitsauksista. Hitaasti tappavan taudin rinnalla kauhua aiheuttivat hoidot.

Tautia yritettiin tappaa muun muassa elohopealla ja arsenikilla.

Kulttuurihistorian professorin Marjo Kaartisen mukaan rintasyöpä oli 1700-luvun Englannissa häikäilemätön ja tuskallinen vihollinen.Vuosia potilasta kiduttavaa tautia pelättiin enemmän kuin kulkutauteja.

Tautia hoidettiin sisäisillä rohdoilla ja ulkoisilla hauteilla aina porkkanan kaltaisista tutuista elintarvikkeista lääkekasveista suoranaisiin myrkkyihin.

– Elohopea oli 1700-luvun syövän hoidon muotilääke. Arsenikkia käytettiin paljon, mutta myös monenlaisia uutuuksia, kuten sähköhoitoa, kokeiltiin, Kaartinen kertoo.

Potilaat halusivat lykätä kirurgin veitsen käytön mahdollisimman pitkälle.

– Leikkaushoidot tuli ajan käsityksen mukaan tehdä potilaan ollessa tajuissaan, joten tämä on ymmärrettävää, Kaartinen sanoo.

Aurora | 7

Allergiarokotteelle kehitettiin tehoste Allergiarokotteesta saadaan nykyistä tehokkaampi vastakehitetyn kemiallisen yhdisteen avulla. Sen teho on varmennettu solumallein ja eläinkokein, ihmisillä menetelmää ei vielä ole testattu.

Kehitetty yhdiste koostuu hiilihydraattipohjaisesta glykoklusterimolekyylistä ja sen odotetaan toimivan allergeenirokotteiden adjuvanttina eli rokotteen vaikutusta tehostavana aineena. Åbo Akademin ja Turun yliopiston tutkijoiden yhteistyönä kehittämä molekyyli saattaa johtaa nykyistä nopeampiin, lyhyempiin ja edullisempiin siedätyshoitoihin.

– Nykyisin siedätyshoidon rokotteessa käytetään esimerkiksi puhdasta koivun allergeenia, jota annetaan 50 pistoksen aikana neljä miljoonaa yksikköä. Kun rokotteeseen liitetään adjuvanttiaine, neljä pistosta ja 100 000 allergeeniyksikköä saattaa riittää, kliinisen allergologian professori Johannes Savolainen Turun yliopistosta sanoo. Åbo Akademi ja Turun yliopisto hakevat innovaatiolle monikansallista patenttisuojaa ja mahdollista kaupallistajaa.

Mansikka, mustikka ja vadelma marjoista miellyttävimmät Tutuimmat marjat, mansikka, mustikka ja vadelma, maistuvat ihmisille parhaiten. Sen sijaan harvemmin hyödynnettyjä pihlajanmarjaa ja marja-aroniaa vierastetaan.

Elintarvikekemian opiskelija Tuija Niva tutki lopputyössään ihmisten marjamieltymyksiä.

Arvioita antoivat sekä aistinvaraisesti marjoja maistaneet että internetin kautta vastanneet.

– Mielenkiintoista oli, että internet-kyselyyn vastanneet pitivät karpaloa ja marja-aroniaa selvästi miellyttävämpinä kuin aistinvaraiset arvioijat, Niva kommentoi.

Sekä aistinvaraisesti että internetkyselyyn vastanneet pitivät miellyttävimpinä marjoina mansikkaa, mustikkaa ja vadelmaa. Aistinvaraiset arvioijat pitivät epämiellyttävimpänä marjaaroniaa, internetvastaajat pihlajanmarjaa.

Tutkijat kaivavat Saaristomeren kanjonien asukkaat esille Tutkijat pyrkivät selvittämään, millaisia eliöitä Saaristomeren kymmenien kilometrien mittaisissa kanjoneissa elää.Viimeisimmän jääkauden jälkeensä jättämiä kanjoneita tutkitaan robottikameralla.

– Saaristomeren jopa sata metriä syvistä vedenalaisista kanjoneista ei tiedetä vielä juuri mitään. Niissä on kova vedenalainen virtaus, ja pyrimme robottikameran avulla selvittämään minkälainen eliöstö siellä viihtyy, Saaristomeren tutkimusaseman johtaja Jari Hänninen kertoo.

Yksi kanjoneista alkaa aivan tutkimustyössä mukana olevan Turun yliopiston Seilin tutkimusaseman lähivesiltä.

Turun yliopiston, Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisen suuren tutkimusmatkan toinen kohde olivat Hankoniemen edustan riutat. Ensimmäistä kertaa tutkimusmatkalla oli peräti kolmen tutkimusalusta eli Aurelia, Saduria ja Muikku.

Tutkimukset ovat osa Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMUa, johon ympäristöministeriö on myöntänyt tälle vuodelle 1,3 miljoonan euron rahoituksen. Ohjelman tuottamaa tietoa käytetään hyväksi muun muassa pyrittäessä vähentämään soranoton ja ruoppausten ympäristövaikutuksia sekä suunniteltaessa merirakentamisen, tuulivoimapuistojen, väylien ja suojelualueiden järkevää sijoittamista.

8 | Aurora

Aurora | 8

Pelastustoimen asiantuntijoiden kuunteleminen auttaisi tulipalojen rikostutkintaa. Näin todetaan Turun yliopistossa tehdyssä, Suomen ensimmäisessä kattavasti tulipalorikoksia rikosprosessin kannalta tarkastelevassa tutkimuksessa.

Pelastajien kuunteleminen edesauttaisi tulipalorikosten tutkintaa

Tutkimuksessa käytiin läpi kaikki vuonna 2007 poliisin tietoon tulleet ja syyteharkintaan edenneet tuhotyöt, törkeät vahingonteot ja petokset, jotka liittyivät tulenkäyttöön.

– Tutkimus osoittaa, että pelastustoimen asiantuntemusta tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin rikosprosessin eri vaiheissa, rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta sanoo.

Tutkimuksen mukaan palonsyyn tutkinnassa jääkin nykyisin tunnistamatta tekoja, jotka pitäisi arvioida rikosoikeudellisesti.

Tuhotyöntekijöissä ryhminä nousevat esille naiset, eläkeläiset, psykiatrisista sairauksista kärsivät, syyntakeettomat ja alentuneesti syyntakeiset. Tuhotyön tekijöissä on myös enemmän iäkkäita kuin vahingontekorikoksiin syyllistyneissä.

KÄNNYKKÄ PALJASTAA SATOJEN VUOSIEN TAKAISEN TURUN

KASVATUSTIETEIDEN TUTKIMUS MUKAAN HUIPPUYKSIKKÖÖN

Suurtorin täyttämä keskiaikainen torimeno, torin laidalla kohoava yliopiston Phoenix, Casagrandentalon paikalla seissyt Pyhän Hengen kirkko.

Siinä näkymiä, joita voisi katsella datalasein tai älykännykän ruudulta, kun Turun yliopiston FuturisticHistory-hanke on saavuttanut tavoitteensa.

Turkulainen kasvatustieteiden tutkimus on valittu mukaan pohjoismaiseen huippuyksikköön. Justice through education in the Nordic countries kokoaa alleen 16 hanketta.

Hankkeen tavoitteena on esitellä nykyteknologian avulla historiallisia kohteita istutettuna nykyiseen todellisuuteen.

Tekniikka mahdollistaa jo nyt, että älypuhelimen, tabletin tai datalasien kamera kuvaa nykymaisemaa ja yhdistää siihen historiallisia näkymiä. Kun laitteet ja ohjelmistot kehittyvät, voidaan näkymään sijoittaa virtuaalihahmoja toimimaan oppaina tai dramatisoimaan historian tapahtumia.

Tuotetta kehittävät Tekesin rahoin BID–keskus ja VTT, sovellusten kehittämisessä apuna on Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos.

Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos sekä Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus CELE ovat osa perustettavaa ja vuoteen 2018 toimintansa jatkavaa pohjoismaista huippuyksikköä. Sen toimintaa rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen NordForsk.

Professori Risto Rinteen mukaan nyt etsitään pohjoismaista oikeudenmukaisuuteen tähtäävää, tasa-arvon ja solidaarisuuden historialliseen perinteeseen nojaavaa koulutuspolitiikan mallia. Sille on kysyntää nykyisessä, uusliberalistista koulutuspolitiikkaa suosivassa maailmassa.

Aurora | 9

Turun yliopiston kevät huipentui helteiseen tohtoripromootioon Vuosisatoja vanha akateeminen perinne jatkui 112 tohtorin ja 13 kunniatohtorin promovoinnilla

T

urun yliopiston uusia tohtoreita ja kunniatohtoreita juhlistettiin 30.5.–1.6. vietetyssä kolmipäiväisessä tohtoripromootiossa.

Ensimmäinen tohtoripromootio pidettiin Turun yliopistossa vuonna 1927, mutta promootiojuhlallisuuksia on järjestetty kaupungissa jo 1600-luvulla Turun akatemian aikana. Promootioperinteen juuret ulottuvat keskieurooppalaisen yliopistolaitoksen syntyyn noin 800 vuoden taakse. Juhlallisuuksissa korostuukin jatkuvuus sekä nykypäivän tieteen kytkös vanhaan eurooppalaiseen sivistykseen.

Tohtoripromootio käynnistyi torstaina miekanhiojaisilla yliopiston päärakennuksessa.

Tohtorinmiekat eli totuutta symboloivat hengen aseet hiottiin, jotta ne olisivat terävimmil10 | Aurora

lään seuraavana päivänä. Ohjelmaan kuului myös FT Katve-Kaisa Kontturin tervehdyspuhe, FT Tanja Sihvosen puhe miekalle sekä Tanssiteatteri Erin tanssiesitys.

Rankkasade kasteli akateemisen kulkueen Tohtorit ja kunniatohtorit saivat hattunsa, miekkansa ja diplominsa perjantain promootioaktissa konserttitalolla. Rehtori Kalervo Väänäsen tervehdyspuhetta seurasi filosofisten tiedekuntien promoottorin, professori Juhani Karhumäen pitämä promootiopuhe, joka käsitteli kriittisen ajattelun, ennakkoluulottomuuden ja poikkitieteellisyyden voimaa.

Kunniatohtorin arvon sai 13 tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti ansioitunutta, kansainvälisesti arvostettua henkilöä, kuten ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja, kätkytkuolemia tutkinut professori Terry Dwyer sekä suomalaissyntyinen sosiologian professori Peter Kivisto. Kunniatohtorit ovat toimineet läheisessä yhteistyössä Turun yliopiston kanssa, ja tänä vuonna nimityksissä painottuivat erityisesti tieteelliset ansiot.

Konserttitalolta Tuomiokirkkoon siirryttiin akateemisessa kulkueessa juhlamenojen ohjaajan, professori Pekka Vallitun johdolla.

Promootion aikana helteisenä ja aurinkoisena pysynyt sää repesi kulkueen aikana sadekuuroksi, joten tuomiorovasti Heino Rinteen pitämää jumalanpalvelusta saapui kuuntelemaan märkää juhlaväkeä.

teksti: nora uotila kuvat: esko keski-oja ja hanna oksanen

Kunniatohtoriksi promovoitu ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja on tehnyt läheistä yhteistyötä Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen kanssa.

Akateemikko Jaan Einasto Tarton observatoriosta hioi huolella kunniatohtorin miekkansa. Jo 84 vuoden ikään ehtinyt professori on tehnyt uraauurtavaa työtä maailmankaikkeuden rakenteen tutkimisessa.

Juhlijat virkistyivät purjehduksella Ohjelma jatkui perjantai-iltana Turun linnassa promootiopäivällisillä, jossa kuultiin useita puheita sekä mieskvartetti Kosteiden kosijoiden laulua. Vuorokauden vaihtuessa alkoivat VPK-talolla tanssiaiset Sohon Torwien tahdittamana, ja aamun lähestyessä FT Liisa Seppänen piti puheen auringolle.

Tohtoripromootio päättyi lauantaina promootiopurjehdukseen. Tanssiaisten uuvuttama juhlakansa rentoutui M/S Lilyn kyydissä matkalla Naantalin Kaivohuoneelle, jossa oli tarjolla runsas saaristolaispöytä.

Seuraavan kerran Turun yliopistossa juhlitaan tohtoripromootiota vuonna 2015.

Kunniatohtori, tutkimusjohtaja Agnès van Zanten Pariisisin Observatoire Sociologique de Changementista tutkii koulutussosiologiaa ja koulutuksen tasa-arvokysymyksiä.

Aurora | 11

Promootioperinne juontaa juurensa keskiaikaisen yliopiston itsehallintoa korostavista seremonioista. Sana promootio tulee latinan verbistä promovere – siirtää eteenpäin, edistää ja ylentää.

Kuvissa kunniatohtori, Euroopan unionin tuomioistuimen tuomari Allan Rosas, filosofian tohtori Martti Puhakka ja hammaslääketieteen tohtori Heli Vinkka-Puhakka, promootiopäivällisillä puhunut filosofian tohtori Terhi Riuttamäki, rehtori Kalervo Väänänen, dekaani Jukka Mähönen sekä yliairut Jussi Tapani puolisonsa Tanja Kempin kanssa.

Psykologian tohtori Taina Kuuskorvelle tohtoripromootioon osallistuminen oli itsestään selvää.

– Vain harva pääsee osallistumaan tällaisiin juhliin. Odotan promootiolta hyvää seuraa ja tunnelmaa, ja toivon, että selviän juhlallisuuksista kompastelematta näkövammastani huolimatta, Kuuskorpi nauraa.

Kuuskorven väitöskirja käsitteli psykologisten testien käyttöä Suomessa. Kyseessä on ensimmäinen aiheesta tehty kokonaisvaltainen tutkimus. Väitöstyön jälkeen Kuuskorpi on kirjoittanut väitökseensä liittyvää tietokirjaa sekä psykologeille suunnattua testaajien käsikirjaa.

– Tulevaisuuteeni kuuluu toivottavasti samoja asioita kuin nytkin, eli kirja- ja tutkimusprojekteja sekä luovaan kirjoittamiseen liittyvää työtä.

12 | Aurora

Vuosi sitten lääketieteen tohtoriksi valmistunut Eetu Heervä tutki väitöskirjassaan harvinaiseen NF-oireyhtymään liittyvää osteoporoosia ja sitä, miten luukato todetaan, miten se vaikuttaa potilaiden elämään ja miten sitä hoidetaan.

– Väitöskirjatyö vaati neljä vuotta päätoimista työskentelyä, joten nyt on aika juhlia.

Heervä kertoo promootion merkitsevän itselleen tärkeää akateemista perinnettä ja arvokasta tieteen juhlaa.

– On hienoa päästä mukaan ja viettää koko päivä erilaisissa juhlallisuuksissa. Tällaista tilaisuutta tuskin toista tulee.

Väitöskirjatyön jälkeen Heervä on toiminut lääkärinä Turun kaupungin terveyskeskuksessa. Tulevaisuudessa hän toivoo voivansa tehdä töitä sekä lääkärinä että tutkijana.

Oikeustieteen tohtori Eeva Nykänen päätti osallistua promootioon, koska tahtoi juhlia pitkän tutkimustyön päättymistä ja päästä samalla osalliseksi hienoon ja vanhaan traditioon.

– Suhtaudun promootion uteliain mielin ja odotan innolla, mitä kaikkea tämä tuo tullessaan.

Nykänen tutki väitöskirjassaan sitä, miten kansainvälinen pakolaistensuojelujärjestelmä pystyy tarjoamaan suojaa ei-valtiollisten tahojen harjoittamaa vainoa vastaan.

– Väitöskirjani valossa on selvää, että pakolaisoikeuksia pitää kehittää, jotta järjestelmä voi vastata nykypäivän tarpeisiin, Nykänen toteaa.

Väitöskirjatyönsä myötä Nykänen sai erikoistutkijan paikan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, jossa hän toivoo työskentelevänsä tulevaisuudessakin.

Lisää kuvia ja video promootiosta www.utu.fi/promootio

JOUSTAVA JA JOHDONMUKAINEN PÄRJÄÄ VENÄJÄLLÄ Tuore kunniatohtori Seppo Remes istuu useiden venäläisten suuryritysten hallituksissa. Sen myötä hän on havainnut, että Venäjällä yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö ei ole samalla tasolla kuin Suomessa.

Remeksen mukaan Venäjällä muun muassa teknologisen osaamisen ja johtamistaidon tila kertovat yritysten ja yliopistojen yhteistyön puutteesta, ja yhteistyömahdollisuuksia olisi ole-

massa.

– Suomessa yliopistojen ja yritysten yhteistyö on esimerkillistä, ja pidemmällekin pitäisi mennä. Aina on poikkeuksia, mutta peruslähtökohta Venäjällä on, että yritysmaailman logiikka ei tule yliopistoihin ja korkeakouluihin eikä niiden tutkimustyötä juuri hyödynnetä yrityksissä.

Remes on Venäjän liike-elämän tunnetuin suomalainen, ja hänet on maassa palkittu useaan kertaan vuoden parhaana itsenäisenä hallitusjäsenenä. Hän kertoo, että Venäjällä menestyminen vaatii joustavuutta. Omien sääntöjensä mukaan ei voi toimia.

teksti: taru suhonen

– Menestyminen vaatii myös johdonmukaisuutta, ehkä vielä enemmän kuin meillä. Yritysten hallituksissa puhutaan suorempaan kuin Suomessa, mikä voi olla yllättäväkin piirre.

Kauppakorkeakoulu promovoi hallitusammattilainen Seppo Remeksen kunniatohtorikseen. Remes on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden lisensiaatiksi vuonna 1994. Hän kertoo, että Turun yliopiston kunniatohtoriksi vihkiminen perinteikkäässä tohtoripromootiossa on tärkeää.

– Olen hyvin otettu siitä, että tällainen kunnia on tullut kohdalleni.

Puolisonsa Natalian kanssa Turun linnaan promootiopäivälliselle saapunut kunniatohtori Seppo Remes kertoi venäläisyritysten hakevan usein strategioihin ja toimintamalleihin liittyviä hyviä esimerkkejä Suomesta.

Aurora | 13

l e u n i t m e a u h t s s a a u s n m ikenteen ja ajatu tahan ntöjen s op i i ä ä s ä l k y ä k t i t s i y m ois än a pysäh uin m omaa : a s n t k u o a h t t i kolumni n s n n i a u u t k all n aa a oikeak SamPönötyksen e a t e paluu d a s y u y m a tä m m i e s ta. i r m o e a t p yl ä t ä n i s e s ä s i n sivat illäni on n siinä m re n r a e ä s v i p u t j t o ym taa su o a k a t j u i k t i va a a t t i s e s k n e t r i k u o k r y t b ä v t ä a t i m p o t u ö h n ä n t s ä t i l ä n l s e y k n d o ö ä l y l m h a p t a elä u l k l l l e o a j m n s a o y k y i e s s k m ö n t sä e t u y d i h d e , ö j a y h t h o s i o n n e o n j d a u s e t l k n e r e o d s i u K o t u . h n a e u d la k l y i k e t l t k o r a t ä t m a t i n o m a l o a t i e i e d e i n t i r t n a a t e o u n e u n n k m v i e l s ä i a m j 4 l i l m 1 o n e y t s s s a r y a y n r a k e e t n s i k e a j t ö n i t n t s u h a a k j ä a a l j , a k e a r s n a t t a m i l s l i e s n n g i e e s s a n l k k o i y t u t t a s j a e j tem tijana m r r ä u j m y a u l s l y i n n t e h s u s t a k n v n y o e t a l s s i a e y t j a r a . k m r ä t ä j a a n y n r v l i e l a e a y t m l k l h s a i o n t i n u t a r u a a s k e v a y l i r t l s s n o i i i i o o u r s i v n m p t n a m o t a a e r r i u e o a t n t n a e e e a s t r j i e l m o n l t a m a m n i n a n n m ava kun tö o yyne iin Kun vanhempani olivat nuoria, juhliminen ei ollut muotia. Kun haluttiin naimisiin, kipaistiin ruokatunnilla maistraattiin ja siemaistiin korkeintaan torikaffet päälle. Akateemisessa maailmassa filosofian kandidaatti ja FL (väit.) olivat arvostetumpia titteleitä kuin maisteri ja tohtori. ”Ei tehrä tästä ny numeroo”, kiteytti Sinikka Nopola paitsi hämäläisen sielunmaiseman, myös koko sukupolvensa ajattelun. Ylioppilasliike hylkäsi formaalit akateemiset juhlat vuosikymmeniksi.

Juhlatraditioiden vastustaminen kiteytyy juhlapukeutumiseen.

Kravatti edustaa monelle isäni ikätovereista vain häitä tai hautajaisia – ja osalle kai jonkinsorttista fasistista pakkovaltaa.

Ikäluokkien suhdetta solmioon voi tarkastella Suomen Kuvalehden kravaatittomuusindeksistä. Alun perinhän vain 50-vuotiaiden junioriosasto ja satunnaiset taiteilijat esiintyivät syntymäpäiväpotretissaan ilman solmiota. Tänään moni 70-vuotispäiväänsä viettäväkin jättää kravatin kaappiin tai kaupan rekkiin.

Työpaikoilla kravatti kirvoittaa edellistä sukupolvea edustavilta työtovereilta kysymyksen: ”Mitkäs juhlat tänään on?” Sinänsä myönteiseksi kommentiksi tarkoitettu utelu paljastaa kysyjän syvän vastenmielisyyden kuristavaa kaulanarua tai sen kantajaa kohtaan. ”Pitääkö sen taas tehrä ittestään numeroo?”

kuva: Aino Salmi

***

Pönötys on kuitenkin kokenut renessanssin.

Oma sukupolveni arvostaa juhlallisuuksia. Yhdeksänkymmentäluvun lopulla ainejärjestöt alkoivat vähitellen herätellä vuosijuhlatraditioita henkiin. Nyt monella järjestöllä on vähintään viiden vuoden välein toistuvat frakkijuhlat. Tarvittaessa juhlatraditioita luodaan vaikka itse.

Erityisesti massiivisten hääjuhlallisuuksien järjestämisessä sukupolveni tuntuu ylittäneen kaikki aiemmat sukupolvet. Juhlakulttuurin hallitsemisen luokkasidonnaisuuskin on osin rapissut: tänään kuka hyvänsä töllin tyttö voi tarkastaa internetistä, kuinka kuuluu juhlia. ***

Itse olen aina tuntenut suurta viehtymystä niin formaaliin pukeutumiseen kuin kaavamaisiin juhlallisuuksiin.

Oman uhmakkaan isänmurhani tein kahdeksanvuotiaana ostamalla helmenvalkeana kiiltävän kravatin, jota mallailin kaikkiin mahdollisiin asukokonaisuuksiin kravattikammoisen isäni kauhuksi.

Promootio antaa oivan mahdollisuuden ”tehrä ittestään numeroo”. Hauskinta on tietysti mahdollisuus viedä formaali pukeutuminen huippuunsa. Oman promootiopäivällisasuni kruunaavat netin huutokaupasta ostamani ooppera-avokkaat, jotka ovat muodollisimmat frakin kanssa käytettävät jalkineet. Ne ovat kiiltonahkaiset, silkkiruseteilla somistetut, balleriinatossuilta näyttävät jalkineet — minun tapauksessani koossa 45.

Frakkiin sonnustautuminen onkin nykyisin naamiaisiin verrattavaa hupailua, joka on kaikille osallistujille opeteltua askartelua. Juhlaillallisella minun ei tarvitse olla huolissani, että vieruskaveri tunnistaa alhaisen syntyperäni väärästä frakkiasusteesta. ***

Mainittakoon vielä, että sovinnon eleenä kravattikammoinen isäni laittoi väitöskaronkkaani toista kertaa elämässään kravatin – tosin se oli soiva Hessu Hopo -kravatti.

Akseli Salmi Kirjoittaja on Turun yliopiston vuoden 2013 promootioon osallistunut, vuonna 2012 Turun yliopistosta filosofian tohtoriksi väitellyt Someron lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori.

14 | Aurora

kirjat

teksti: erja hyytiäinen ja jussi matikainen

Professori teki käyttöohjeen yliopistoon

Kansainvälisyyden pelko ja lumo

”Kun Juho Niitty 1.9.1960 kello 7.45 lähtee linjaautolla Helsinkiin opiskelemaan valtiotieteitä, hän ei tiedä, mihin on oikeasti matkalla.” Joel Kuortin Yliopistoon! Kaunokirjallisia kuvauksia akateemisesta maailmasta -teoksen 1960-luvulle sijoittuvan tarinan alku kuvaa hyvin koko kirjaa.Teos on kuin kymmeniä kurkistusikkunoita yliopistomaailmaan.

Turun yliopiston englannin kielen professorin uutuusteos kattaa kotimaisen akateemisen opetuksen historian. Se piirtyy tavanomaisesta poikkeavalla tavalla Kuortin esitellessä aihettaan 55 teoksen kautta. Osa tapahtumista on tosia, osa kuvitelmaa, mutta fiktionakin ne heijastavat akateemisen maailman muutosta 1600-luvulta nykypäivään.

Akateeminen yhteisö näyttäytyy teoksessa paikkana, jossa on murhia, juonitteluja, rakkaustarinoita, tragedioita, juhlia, opintoja, rahahuolia, siis koko elämän kirjo.

Vaikka teosta kuvataankin käyttöohjeena yliopistoon, Kuortti on noudattanut teosta tehdessään akateemisia tavoitteita. Lähdeluettelo antaa mahdollisuuden päästä alkulähteille, ja sadoin teoksin se avaa uteliaalle kirjaakin laajemman mahdollisuuden perehtyä suomalaiseen akateemiseen maailmaan.

Turkulaisten kulttuurihistorioitsijoiden kirjoittama artikkelikokoelma pureutuu ajankohtaisiin kysymyksiin kosmopoliittisuudesta, monikulttuurisuudesta ja kansainvälisyydestä menneisyyden ja historiantutkimuksen näkökulmasta.

Aihepiiriä valotetaan 1600-luvulta 2000-luvulle yhdeksän tapaustutkimuksen kautta. Artikkelit koskettelevat Euroopan monia kolkkia ja pohdintaan nousevat walesilaisen papin identiteetti, vapaamuurariloosit, ooppera, pilakuvat, Turkin sota, valokuvaus, rauhanliike, David Bowie ja tulevaisuusdystopia elokuvissa. Artikkelikokoelma paljastaa kiinnostavalla tavalla monen tässä ajassa puhuttavan ilmiön liittymäkohdat menneisyyteen.

– Luomalla kulttuurihistoriallisen katseen kosmopoliittisuuden, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden ilmiöiden menneisyyteen ja lisäämällä niitä koskevaa historiatietoisuutta teos voi antaa uusia näkökulmia näiden teemojen käsittelyyn myös omana aikanamme, toimittajat sanovat.

Yliopistoon! Kaunokirjallisia kuvauksia maailmasta Joel Kuortti Gaudeamus, Helsinki 2013

Kosmopoliittisuus, monikulttuurisuus, kansainvälisyys. Kulttuurihistoriallisia näkökulmia Anne Ollila & Juhana Saarelainen (toim.) k&h, Turku 2013

Esittelyssä muinaissuomalaiset

Kirves kertoo tarinan kansalaisyhteiskunnasta

Emeritusprofessori Unto Salo luotaa trilogiassaan muinaissuomalaisten maailman- ja elämänymmärrystä sekä eri tuonelakäsityksiä perusteellisella ja laajalla katsannolla.

Trilogian ensimmäisessä osassa Olevaisuus ja sen valtius – Muinaissuomalaisten maailmanymmärrys Salo tarkastelee, missä määrin myytti, maailmanselitys tai sen osa voi pohjata niin vuosituhantiseen kokemukseen kuin silkkaan mielikuvitukseenkin. Arkeologi liittää omaan tieteenalaansa kielihistorian tulokset ja luotaa näin suomalaisuuden ikää. Linkittämällä vaellusten vaikutukset suomalaisiin myytteihin näkymät avautuvat kaikkialle maailmaan.

Toisen osan Luonto ja kulttuuri – Muinaissuomalaisten elämänymmärrys lähtökohtana ovat kalevalaiset myytit ja uskomukset. Lopputuloksena on esihistoriallisen ajan menneisyyskuva.

Kolmannessa osassa Tuoni, Pohjola, taivas – Arkeologian ja kalevalaisten runojen tuonelat kerrotaan, miten kristinuskon saapuminen Pohjolaan on voitu todentaa koru- ja aselöydöin.

Suomalaisen vapaapalokuntatoiminnan historia avautuu Karhu, kirves ja punainen kukko -teoksessa, jossa käydään läpi Porin VPK:n 150-vuotinen toiminta.

– Porin kaupunki paloi maan tasalle 1852, jonka jälkeen perustettiin vapaaehtoinen palokunta 1863 eikä sen jälkeen suurpaloja ole ollut. Sama tapahtui aikanaan Turussa. Pori oli Turun jälkeen toinen kaupunki, jossa palokunta perustettiin, toinen kirjan toimittajista Anna Sivula kertoo.

Teos syntyi osana Turun yliopiston kulttuurintuotannon ja maisematutkimuksen viisivuotista hanketta, jossa luodattiin Porin VPK:n historiaa. Aineistona ovat haastattelut, painetut lähteet sekä videot. Sen kokosivat ja kenttätöissä hankkivat oppiaineen opiskelijat.

Porin tunnuseläimestä, tulipalojen raivaamisessa käytetystä työkalusta sekä tulipaloa kuvaavasta kukosta nimensä saanut teos kertoo laajasti yhdistyksen merkityksestä kansalaisyhteiskunnan rakentajana.

Kalevalaiset myytit ja uskomukset I-III Unto Salo Amanita 2012

Karhu, kirves ja punainen kukko – Porin Vapaaehtoinen Palokunta 1863-2013 Suvi Aitto-oja & Anna Sivula (toim.)

Turun yliopisto, 2013 Aurora | 15

Jarna Heinosen (oik.) ja Kirsi Vainio-Korhosen hanke on oiva esimerkki tutkimusyhteistyöstä, jota on alkanut viritä Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistyttyä vuoden 2010 alussa.

teksti: jussi matikainen kuva: hanna oksanen

PERHEYRITYKSET KESTÄVÄT AIKAA Historiantutkimuksen ja liiketaloustieteen yhdistäminen samassa hankkeessa on tuonut uutta ymmärrystä perheyritysten toiminnasta. Yritysten toimintakulttuuri on muuttunut hitaammin kuin ympäröivä yhteiskunta.

V

uonna 2011 alkanut ”Sukupuoli ja kasvu perheyrityksissä” -hanke yhdistää kiinnostavalla tavalla liiketaloustieteellisen yrittäjyystutkimuksen ja historiantutkimuksen.

– Löysimme yhteisen sävelen nopeasti.

Tuore näkökulmamme vakuutti myös Suomen Akatemian, ja hakemuksemme meni läpi ensimmäisellä yrittämällä, professorit Jarna Heinonen ja Kirsi Vainio-Korhonen kertovat.

Hanketta johtava Heinonen työskentelee yrittäjyyden professorina Turun kauppakorkeakoulussa. Vainio-Korhonen puolestaan on Suomen historian professori. Kaikkiaan hankkeessa on mukana kymmenkunta tutkijaa, joukossa tutkijoita myös Norjasta ja Saksasta.

Monitieteisyys tuottaa uutta tietoa Yrittäjyystutkijoiden ja historioitsijoiden yhteistyö mahdollistaa perheyrittäjyyteen ja naisyrittäjyyteen liittyvien ilmiöiden tarkastelun sekä nykyajassa että historiallisessa kontekstissa.

– Juuri tässä on monitieteisen yhteistyömme vahvuus. Tutkimme kukin aihetta oman tieteenalamme metodologiasta ja lähdeaineistosta käsin, mutta tutkimustulostemme yhdistäminen tuottaa synteesejä ja uutta tietoa perheyrittäjyydestä, professorit sanovat.

Kauppakorkeakoulun tutkijat lähestyvät aihetta empiirisesti haastattelu- ja kyselytutkimuksen keinoin. Yhteistyössä Perheyri16 | Aurora

tysten liiton kanssa haastatteluihin on haettu perheyrityksiä, jotka ovat naisnäkökulmasta mielenkiintoisia. Historiallisesta näkökulmasta perheyrityksiä tutkitaan muun muassa 1600-luvun Turussa, 1700-luvun Viipurissa ja 1800-luvun Porissa.

Sukupuolten tasa-arvo ei toteudu käytännössä Mitä kauemmas menneisyydessä mennään, sitä pienempi osa yhteiskunnan toiminnoista oli lainsäädännön piirissä. Tämä mahdollisti monenlaisia tapoja toimia myös naisyrittäjänä.

Vähitellen tilanne kuitenkin muuttui. VainioKorhonen ottaa esimerkin turkulaisia 1600-luvun naisia koskevasta aineistosta.

– 1600-luvun alkupuolella Turku oli täynnä kauppiasnaisia, porvarskoja, mutta vuoden 1660 tienoilla tilanne alkoi muuttua, VainioKorhonen kertoo.

Heinonen ottaa kopin ja siirtää keskustelun tähän päivään.

– Nyky-Suomea pidetään edistyksellisenä ja tasa-arvoisena maana. Tutkimuksemme kuitenkin osoittavat, että usein naisen asema perheyrityksissä on yllättävän perinteinen. Tämä näkyy esimerkiksi sukupolvenvaihdoksissa kun valitaan, kuka perheestä ottaa yrityksen johdettavakseen. Perheyritysten toimintakulttuuriin on sisäänrakennettuna normeja, joita voi ymmärtää vain peilaten nykypäivää historiaan.

Raha ei ole ainoa kasvun mittari Keskeinen tutkijoita kiinnostava teema on kasvu perheyrityksissä. Myös tämän ulottuvuuden ymmärrys kasvaa, kun asiaa tutkitaan sekä tässä ajassa että historiallisesti.

– Kasvu on nykypäivän mantra. Yritysten pitäisi kasvaa, kysytään, miksi ne eivät kasva ja miten ne saataisiin kasvamaan. Mutta perheyrityksissä taloudellinen kasvu ei ehkä olekaan fokuksessa, vaan kasvulla voidaan tarkoittaa esimerkiksi perheen tai yrityksen työntekijöiden hyvinvoinnin kasvua tai yrityksen jatkuvuutta, Heinonen sanoo.

– Historiallisesti tarkastellen yritysten taloudellinen kasvu liikekumppanien kustannuksella on ollut jopa sopimatonta, se on rikkonut yhteisöllisiä normeja. Liiketavat alkoivat muuttua oikeastaan vasta 1800-luvulla, jolloin yrittäjät alkoivat kasvattaa yrityksiään röyhkeästikin, yhteisön vanhoista normeista piittaamatta, Vainio-Korhonen kertoo.

Sisältö ratkaisee Heinosen ja Vainio-Korhosen hanke on oiva esimerkki tutkimusyhteistyöstä, jota on alkanut viritä Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistyttyä vuoden 2010 alussa.

– Yhteistyömme yliopiston tiedekuntien kanssa on lähtenyt käyntiin mukavasti yksittäisten tutkijoiden tasolla. Tulevina vuosina haluamme panostaa siihen, että yksittäisistä projekteista kasvaa isompia kokonaisuuksia, kauppakorkeakoulun johtaja Markus Granlund sanoo.

Granlund muistuttaa, että uuden yliopiston alkuvaiheessa energiaa on mennyt paljon käytännön asioiden parissa, olivathan taustalla kahden yliopiston toimintakulttuurit.

– Nyt on aika panostaa sisältöihin, Granlund summaa.

"

Tutkimme kukin aihetta oman tieteenalamme metodologiasta ja lähdeaineistosta käsin, mutta tutkimustulostemme yhdistäminen tuottaa synteesejä ja uutta tietoa perheyrittäjyydestä."

Aurora | 17

Kukkapenkin karkurit ja muita tarinoita teksti: veli-pekka rautiainen, seppo huhtinen ja hannu aaltonen kuvat: hanna oksanen, hannu tiihonen, kasvimuseon arkisto

Konn

Intiaanit kutsuivat piharatamoa valkonaaman jalanjäljeksi.

Kärpässieni on puolestaan saanut nimensä siitä, että sientä on käytetty kärpäsmyrkkynä. Monien pihapiiristä tuttujen kasvien ja sienten taustalta löytyy jännittäviä tarinoita, kirjoittavat Turun yliopiston kasvimuseon esimies Seppo Huhtinen (kuvassa vasemmalla) ja Åbo Akademin museomestari Veli-Pekka Rautiainen.

18 | Aurora

Konnanleinikki viihtyy mär reunassa. Se on leinikkila vanha ruotsinkielinen n sin osuva. Murskattuje taa rakkoja ja hitaa oli mahdollisuus joita uhkasi p kasvia hier

Jalokiurunkannus

Keltakukkainen jalokiurunkannus on kevään ensimmäisiä kukkijoita Yliopistonmäen rinteillä. Alkujaan tämä kukkapenkeistä karkaileva koristekasvi on kotoisin Keski-Aasiasta. Sieltä sen siemeniä lähetti Carl von Linnélle Uppsalaan suomalaissyntyinen Erik Laxman, joka toimi pappina Siperian kaivosalueilla. Kyseessä oli kuitenkin erehdys tai väärä määritys, sillä Linné oli pyytänyt ystäväänsä lähettämään särkyneensydämen siemeniä: kasvin, johon hän oli ihastunut. Posti toi kuitenkin pussillisen jalokiurunkannuksen siemeniä, joka näin aloitti Pohjolan valloituksensa.

nanleinikki

Pihasaunio

rällä maalla ravinteisen ojan tai vaikkapa lätäkön ajeistamme kaikkein myrkyllisin. Konnanleinikin nimi tiggarranunkel, kerjäläisleinikki, onkin varen kasvinosien hierominen kasvoihin aiheutasti paranevia haavoja. Kurjalla ulkonäöllä s tienata paremmin. Myös nuorukaiset, pakkovärväys armeijaan, saattoivat romalla välttyä joutumasta vieraille maille sotimaan.

Vaatimattoman näköinen pihasaunio kasvaa lähes jokaisella pihamaalla Turun seudulla. Se saattaa edelleen pitää hallussaan Suomen valloituksen nopeusennätystä, ainakin putkilokasvien osalta. Kasvi on kotoisin Tyynenmeren rannoilta ja löytyi Helsingistä ensimmäisen kerran vuonna 1849. Sadassa vuodessa se oli vallannut Suomen pohjoisimmat ja syrjäisimmätkin kylät.

Tähän urotekoon sillä oli monia hyviä ominaisuuksia. Ensinnäkin kasvilla on nopea elinkierto: pihasaunio kehittyy siemenestä siemeneksi noin sadassa päivässä. Kasvi myös kehittää runsaasti tahmeita siemeniä, jotka kulkeutuvat helposti ihmisen matkassa uusille kasvupaikoille. Pihasaunio ei myöskään vaadi kasvupaikaltaan paljoa: hiekkainen tallattu kenttä riittää.

Keltamo

Runsaskarvainen keltamo on yleinen kasvi Turun keskustan kadunvarsilla, pensasaitojen tyvillä, puutarhoissa ja joutomailla. Nimensä se on saanut joko kookkaista keltaisista kukistaan tai runsaasta oranssinvärisestä maitiaisnesteestään. Keltamo on tuhansia vuosia vanha tärkeä rohdoskasvi, joka on levinnyt ihmisen mukana laajalle, eikä sen alkuperäistä kasvualuetta tiedetä. Suomeen keltamo tuotiin lääkekasviksi todennäköisesti jo ennen viikinkiaikaa. Sen vaikutusta ei kuitenkaan kannata itse kokeilla, sillä kasvi on myrkyllinen ja maitiaisneste voimakkaasti ärsyttävää.

Aurora | 19

Piharatamo

Piharatamo on pihasaunion uskollinen seuralainen pihoilla ja joutomailla. Sekin on levittäytynyt lähes kaikkialle samojen ominaisuuksiensa avulla kuin kaverinsa. Leviämissuunta on vain ollut toinen: piharatamo on alkujaan eurooppalainen kasvi. Niinpä se saapui Amerikkaan jo löytöretkeilijöiden mukana ja kulkeutui syrjäisimmillekin saloille valkoisten metsästäjien ja muiden kulkijoiden jaloissa. Intiaanit kutsuivatkin kasvia valkonaaman jalanjäljeksi. Piharatamon muita nimiä ovat muun muassa laastarilehti ja haavanlehti. Sen muserrettuja lehtiä on perinteisesti käytetty haavojen peittona, sillä ne sisältävät antibioottisia ja ihoa rauhoittavia yhdisteitä.

Ukontulikukka

Parhaimmillaan jopa parimetriseksi kasvavan ukontulikukan saattaa löytää aurinkoiselta pientareelta, kallionsyrjältä tai vaikka avohakkuualueelta. Jo kasvin pelkkä koko sekä pitkä, tiheä keltainen kukinto herättävät suomalaisessa luonnossa kunnioitusta. Kookkaimpien tulikukkien kuivuneita varsia on aikoinaan kastettu tervaan ja käytetty soihtuina, mihin kasvin nimikin viittaa. Ukontulikukka on ollut tärkeä rohdoskasvi ja sen rikottuja myrkyllisiä siemeniä on käytetty veteen heitettynä tainnuttamaan kaloja.

Humalanvieras

Nokkoskasvustoja tarkkailemalla saattaa joskus onnistua löytämään omituisen kasvin: sotkuisen lankojen vyyhdin, jossa siellä täällä on pieniä pyöreänmuotoisia kukkasykeröitä. Kyseessä on juureton ja lehdetön loiskasvi humalanvieras. Se oli aikaisemmin paha humalatarhojen vitsaus, mutta nykyisin sen isäntänä on useimmiten nokkonen.

Aluksi humalanvieraan siementaimi joutuu etsimään isäntäkasvia hapuilemalla ja liikkumalla maanpintaa pitkin. Se kuihduttaa tyveänsä ja kasvattaa etuosaansa kunnes onnistuu löytämään sopivan uhrin. Tähän humalanvieras kasvattaa imuelimensä ja aloittaa loisen elämän.

Kasvaessaan kokoa se voi käydä myös naapurikasvien kimppuun. Merenrantaniityillä kasvaa humalan20 | Aurora vieraan hennompi ja punavartisempi lähisukulainen, merenrantavieras.

Rönsyleinikki

Monille tutun niittyleinikin lisäksi pihamailla törmää muihinkin leinikkilajeihin.

Rönsyleinikki on sukulaistaan matalampi ja rentovartinen kasvaen mielellään hieman kosteammissa paikoissa. Kasvimailla ja pelloilla rönsyleinikki voi osoittautua kiusallisen sitkeäksi rikkaruohoksi vallaten tiheillä rönsykasvustoillaan maanpinnan. Usein koko laaja leinikkimatto saattaa käsittää vain yhden yksilön. Rönsyleinikki ei kuitenkaan ole alkuperältään kulttuuritulokas vaan alkuperäisen luontomme asukki. Sitä tavataan lähteiköissä, puronvarsissa ja luhtakorvissa.

Torajyväsieni

Noidankehät

Heinäkasvien tähkissä kasvava torajyväsieni on ollut monessa mukana.

Keskiajalla se aiheutti pelkoa selittämättömänä Holy Fire -nimisenä tautina. Se vauhditti osaltaan myös Ranskan vallankumousta. Vuonna 1722 torajyväepidemia pysäytti Pietari Suuren sotaretken ennen Konstantinopolin saavuttamista. Pienen sienen vahvat myrkyt todella muuttivat historian kulkua.

Noidankehien syntytavasta on esiintynyt monenmoisia arvailuja. Selityksenä on esitetty pirun kirnunpohjan jälkeä, etanoiden parittelutanssia tai salamaniskuja. Suosittu selitys oli keijujen öinen piirileikki.

Vaikka keijut olivat keveitä, niiden tanssi kulutti nurmen. Piiriin syksyllä ilmaantuville sienillekin keksittiin ”tieteellinen” selite: soittajat tarvitsivat istuimia.Varokoon ken Seilissä astuu tämän kehän sisälle – noidankehän keskellä tulee hulluksi. Nykyään kysytään usein miten noidankehästä pääsee eroon. Vastaus ei juuri naurata: kaivinkoneella tai lapiolla.

Aurora | 21

Kultasieni

Mitä yhteistä on nurmikolla kasvavalla komealla kultasienellä ja ensimmäisen maailmansodan kuolemankentillä?

Ranskalaiset tykistöammukset sisälsivät samaa myrkkyä kuin vanhat kultasienen itiöemät: sinihappoa.

Pökkelökääpä

Koivun lahorunkoihin kasvavalla yleisellä pökkelökäävälläkin on ollut hyötykäyttöä. Erityisesti suutarit olivat tykästyneitä kääpään, sillä neulat, sakset, veitset ja muut terävät esineet pysyivät ruosteettomina ja terävinä, kun niitä säilytettiin pökkelökääpään työnnettyinä.

Kärpässieni

Tiedätkö miksi kärpässieniä kutsutaan kärpässieniksi? Johtuuko nimi lakin pilkuista? Ehei. Ennen synteettisten hyönteismyrkkyjen aikakautta punakärpässienellä oli hyötykäyttöä. Sen lakkeja liotettiin maidossa, ja seos houkutteli kärpäset saapumaan viimeiselle aterialleen.

22 | Aurora

teksti: hannu aaltonen kuva: turun yliopiston kasvimuseo

Turun yliopiston kasvimuseo maailman sadan suurimman joukossa Turun yliopiston kasvimuseossa on yli miljoona näytettä. Maailman tuhansien kasvimuseoiden joukossa Yliopistonmäellä sijaitseva museo on näytteiden määrällä mitattuna noin 75:nneksi suurin. Kasvimuseon vastuulla ovat myös Åbo Akademin kasvikokoelmat.

Kasvimuseon kokoelmat on tarkoitettu ensisijaisesti tieteelliseen käyttöön. Maailman kasvimuseoverkosto on kehitetty palvelemaan tutkijoita, olivatpa he sitten missä maailmankolkassa tahansa.

– On vitsailtu, että maailman postilaitoksilla on hallussaan merkittävimmät kasvikokoelmat; niin paljon näytteitä on jatkuvasti matkalla ympäri maailmaa museoiden ja tutkijoiden välillä, kertoo museonhoitaja Seppo Huhtinen.

Turun yliopiston kasvimuseon kokoelmista kansainvälisesti kuuluisin on suomalaisen luonnontutkijan E. A. Vainion jäkäläkokoelma, joka pitää sisällään yli 35 000 näytettä. Jäkäläkokoelmaan kuuluu muun muassa yli 4000 tyyppinäytettä eri puolilta maailmaa. Kasvimuseo perustettiin vuonna 1919, kun Turun Suomalainen Yliopistoseura osti Vainion kokoelman. Vainio palkattiin kokoelmien ensimmäiseksi hoitajaksi.

Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kokoelmanosia ovat muun muassa Elias Lönnrotin ja Justus Montellin kokoelmat.

Kasvimuseon asiantuntijapalvelut myös yleisön käytössä Museon kokoelmia kartutetaan edelleen aktiivisesti. Joka vuosi yli 10 000 uutta näytettä löytää kodin Luonnontieteiden talo 1:n vieressä sijaitsevasta museosta.

– Tämän normaalin museotoimen lisäksi henkilökunta opettaa, ohjaa opinnäytteitä, julkaisee ja tekee tietysti oman erikoisalansa tutkimusta. Vastoin vanhakantaista mielikuvaa pölyttymään ei siis ehditä, Huhtinen kertoo.

Museon uusimpia vaatimuksia on myös digitoidun paikkatiedon tuottaminen. Tällä hetkellä noin 120 000 kasvinäytettä on jo liitetty paikkatietokantaan. Museossa on meneillään myös muun muassa kolmivuotinen tyyppinäytteiden digitointiohjelma. Amerikkalaisen A. W. Mellonin säätiön rahoituksen turvin tuotetaan tietokantaa Global Plant Initiative -hankkeeseen.

Museossa ei ole kaikille avoimia näyttelyjä, mutta se tarjoaa kyllä muita palveluita yleisölle ja yrityksille. Museossa annetaan kasvien, sienten, sammalien ja jäkälien määrityspalvelua tutkijoille, harrastajille ja suurelle yleisölle.

– Yleensä soitto museon jollekulle asiantuntijalle ratkaisee useimmat ongelmat.

Yrityksille museo tekee esimerkiksi rakennuslahottajien määrityksiä, joissain tapauksissa myös korjausneuvontaa. Onpahan työlistalla ollut myös rikospaikkatutkintaa. Lisäksi kasvimuseo määrittää myös arkeologisissa kaivauksissa löytyneitä kasvijäänteitä.

– Yksi jännittävimpiä viimeaikaisia projekteja on ollut väitöskirjatutkijamme Mia Lempiäinen-Avcin tekemät Vrouw Maria -laivan hylystä nostettujen kasvinäytteiden analyysit.

Aurora | 23

alumni

ALUMNI KATSOO OMAA YLIOPISTOAAN NYT MYÖS MINISTERIN SILMIN teksti: erja hyytiäinen

kuva: stt lehtikuva/valtioneuvosto

Krista Kiuru on uuden edessä.

Vuosituhannen taitteessa Turun yliopisto oli hänelle loistava paikka opiskella käytännöllistä filosofiaa. Opintojen päätyttyä hän seurasi oman yliopistonsa taivalta alumnina ja kansanedustajana. Toukokuun lopulla Kiuru sai tehtäväkseen katsoa Turun yliopistoa jälleen uusin silmin: opetusministerinä.

24 | Aurora

K

rista Kiurun ensimmäiset päivät opetusministerinä olivat yhtä hullunmyllyä. Asunto- ja viestintäministerin työpiste oli saatava sopivaan malliin seuraajan istuttavaksi, kalenterista oli rukattava pois edelliset tehtävät ja kirjattava tilalle opetusministerin töitä. Asiakirjapinot vaihtuivat toisiin.

Ympärillä oli uusia virkamiehiä ja pöydän kulmalla lepäsi nippu päätöstään odottavia kiireisiä asioita. Ja haastattelupyyntöjä sateli. Parin päivän opetusministerin kokemuksella oli osattava sanoa, miten hän näkee Turun yliopiston aseman Suomen yliopistokentässä ja mihin suuntaan yliopistojen toimintaa pitää kehittää.

– Turun yliopisto on vahvasti kehittänyt itseään tutkimusyliopistona ja onnistunut lisäämään ulkopuolista tutkimusrahoitusta. Turku on myös määritellyt painopistealueet, joita vie suunnitelmallisesti eteenpäin. Talous on haastava ja niinpä yliopisto on tarttunut muun mu-

assa tilakustannusten vähentämiseen. Tämä on hyvä. Yliopisto kantaa myös vastuuta alueen kehittämisestä, Kiuru sanoo.

Mutta hyvään vauhtiin ei ole vara tuudittautua. Kiuru muistuttaa, että potentiaalia on vielä enempään.

– Se edellyttää yhteistyötä paikallisten kumppaneiden kanssa ja vahvuutta kansainvälistymiseen. Vielä on myös otettava lisähyötyjä irti uudesta yliopistorakenteesta kauppakorkeakoulun kanssa, Kiuru sanoo.

”On upeaa saada tietää lisää” Ministerinä Kiurun on kohdeltava kaikkia yliopistoja tasapuolisesti, mutta yksityishenkilönä ja alumnina hän tunnustaa Turun yliopistolla olevan oma merkittävä asemansa hänen elämässään. Laadukkaalla käytännöllisen filosofian, etiikan ja yhteiskuntafilosofian opetuksellaan Turun yliopisto veti Ulvilassa syntyneen ja koulunsa käyneen Kiurun akateemisten opintojen pariin.

– Filosofian opiskeleminen avasi aivan uuden maailman nuorelle tytölle. Laitoksella saatu tuki ja kannustus motivoivat, ja pieni tieteentekijöiden joukko takasi sen, että sain paljon upeita mahdollisuuksia ja henkilökohtaista ohjausta, Krista Kiuru muistelee.

– Yliopistoaikana tunsin, kuinka upeaa oli saada opiskella ja tietää lisää. Siksi sytyn yhä, kun näen Turun yliopiston seinälle ripustetut kirjaimet: Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle, Kiuru sanoo.

Sivuaineita kertyi muu muassa sosiologiasta, yleisestä kirjallisuustieteestä, suomen kielestä ja taidehistoriasta. Pääaineen kera tämä oli juuri sopiva paketti tulevalle poliitikolle.

"

Alumnitoiminnan kehittäminen palvelee monipuolisesti sekä opiskelijoita että alumneja."

”Alumnitoiminta tuo hyvää mieltä” Valtiotieteiden maisteriksi Kiuru valmistui vuonna 2001. Työ opettajana vei takaisin synnyinseuduille, mutta ehätti Kiuru hetken aikaa suorittaa kasvattiyliopistossaan myös jatkoopintoja.

Nykyisin Kiurun henkilökohtainen side Turun yliopistoon syntyy alumnitoiminnasta.

Syyn alumniksi liittymiseen hän pystyy tiivistämään yhteen virkkeeseen.

– Olen ylpeä siitä, että olen opiskellut Turun yliopistossa ja saanut hyvän koulutuksen.

Alumnitoiminnasta hän kertoo saaneensa paljon hyvää mieltä, kun on voinut olla mukana ja avuksi omalle yliopistolleen. Tälläkin saralla hän näkee kasvun mahdollisuuksia.

– Alumnitoiminnalle on selvästi sekä kysyntää että tarjontaa eli moni haluaa olla mukana.

Siksi alumnitoiminnan kehittäminen palvelee monipuolisesti sekä opiskelijoita että alumneja. Me haluamme olla mukana viemässä omaa opinahjoamme eteenpäin, Kiuru sanoo.

Alumni: auta opiskelijaa löytämään polkunsa } ammattikuvakoneen avulla alumneilla on tilaisuus auttaa opiskelijoita löytämään oma polkunsa } vastaamalla ammattikuvakoneen kysymyksiin tarjoat opiskelijoille arvokasta tietoa eri alojen mahdollisista työtehtävistä ja niiden vaatimuksista } ammattikuvakone on vaalikoneen tavoin toimiva työkalu, jonka avulla opiskelija voi kartoittaa, minkälaisiin työtehtäviin hänen taitonsa ja vahvuutensa sopisivat } mitä enemmän vastauksia saamme alumneilta, sitä kattavamman kuvan pystymme opiskelijoille tarjoamaan

Lisätietoa ja kirjautumislinkki osoitteessa: www.utu.fi/ammattikuvakone Aurora | 25

Vastuullisuudesta kannattaa viestiä alusta alkaen

teksti: kati kaarlehto

kuva:

jackel of all trades

Suomalaiset ovat yhä vaativampia kuluttajia, asiakkaita ja työntekijöitä. He ovat kiinnostuneita tuotteiden alkuperästä ja tuotantotavoista tai siitä ettei tuleva työnantaja suosi harmaata taloutta. Kerran vuodessa ilmestyvät raportit eivät vastuullisuuden viestinnässä enää riitä.

E

nää ei riitä, että ”maalataan vihreäksi” vaan yrityksiltä vaaditaan konkreettisia todisteita ja jatkuvaa näyttöä aidosti vastuullisesta toiminnasta, toteaa vanhempi asiantuntija Mari Saario Gaia Consulting Oy:stä.

Turun yliopistossa biokemiaa opiskellut Saario on aina ollut kiinnostunut ympäristökysymyksistä ja kestävästä kehityksestä. Nykyisessä työssään hän kouluttaa ja avustaa yrityksiä ympäristövastuu ja -järjestelmäkysymyksissä.

Takaisin yliopistokampukselle Saarion on tuonut Vastuullisuusviestinnän vauhditushanke. Hanke kerää yli 30 elintarvike- ja matkailualan yritystä ja organisaatiota ympäri Suomen yhteen miettimään oman toimintansa vastuullisuutta ja keinoja kertoa entistä paremmin ja näkyvämmin vastuullisesta toiminnastaan.

– Hankkeessa on mukana hyvin erilaisia toimijoita Jämsästä ja Seinäjoelta pääkaupunkiseudulle: yhden miehen tai naisen yrityksiä, keskisuuria pk-yrityksiä ja isoja toimijoita kuten Atria tai Raisio. Kaikkia yhdistää kiinnostus ja tahto toimia vastuullisesti, kertoo projektipäällikkö Anna Hillgrén.

26 | Aurora

Hanketta koordinoi Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus.

Vastuullisuutta ei aina tiedosteta Sparraajina ja valmentajina hankkeessa toimivat Gaia Consulting Oy sekä Perjantai Markkinointiviestintä, jonka yhteiskuntavastuuasiantuntija Janina Andersson toimii pääkouluttajana ja -valmentajana.

Anderssonin mukaan suomalaiset yritykset toimivat usein erittäin vastuullisesti, ne vain eivät ole tiedostaneet sitä vahvuutenaan tai osanneet nostaa asiaa viestinnässään oikein esille.

Elintarvikkeiden osalta on jo pitkään markkinoitua luomua ja lähiruokaa. Nyt halutaan kuitenkin entistä tarkemmin tietää.

– Pelkkä ”Lähiruokaa”-leima ei riitä - pakkauksen QR-koodista halutaan lukea miltä tilalta kananpojat ovat kotoisin ja mitä ne ovat syöneet, Andersson kertoo esimerkkinä.

Myös matkailussa vastuullisuuden merkitys on lisääntynyt. Matkakohde valitaan läheltä ja kotimaasta tai sitten vapaa-aika halutaan käyttää merkityksellisesti. Tästä osoituksena

Vastuullisuusviestinnän ensiaskeleet •

Johdon sitoutuminen vastuullisuuteen on kaiken a ja o.

•

Määritelkää, kenen vastuulla yhteiskuntavastuu ja siitä viestiminen on.

•

Tärkeintä on kuuntelu. Oma henkilökunta on avainasemassa: viesti sisältää riskin, jos henkilökunta ei allekirjoita johdon sanomaa.

•

Selvittäkää eri sidosryhmienne teille asettamat odotukset.Yrittäkää vastata tänä vuonna ainakin pariin kysymykseen, laajentakaa tavoitteita ensi vuonna.

•

Vastuuviestintä vaatii avoimuutta ja rehellisyyttä. Kertokaa, mitä olette jo tehneet ja mitä tavoitteita olette toiminnallenne ja sen vaikutuksille asettaneet.

Lue lisää Vastuullisuusviestinnän vauhditushankkeesta: http://www.oske.net/elintarvikekehitys/toiminta/vastuullisuus/vastuullisuusviestinta/

ovat esimerkiksi luonnonsuojelu- ja hyväntekeväisyysmatkojen suosion kasvu. Thaimaahan lähdetään suojelemaan merikilpikonnia ja Intiaan rakentamaan lastenkoteja.

– Osa yrityksistä on syntynyt tai syntyy vastuullisuuden teeman ympärille. Muutkin yritykset voivat löytää yrityksensä toiminnasta vastuullisia toimintamalleja ja viestejä, joilla on sidosryhmille merkitystä ja arvoa.

Hyvistä teoista kannattaa kertoa Vastuullisuusviestintä. Mitä se sitten tarkoittaa tai eroaa perinteisestä viestinnästä? Anderssonin mukaan viestinnän toimenpiteet ja -kanavat ovat tutut ja entiset, mutta vastuullisuus tuo uutta näkökulmaa ja sisältöä viestintään.

teksti: jasmina savolainen

Viestinnän rehellisyys ja kaksisuuntaisuus ovat avaintekijöitä vastuullisuusviestinnän onnistumiselle.

– Kaikkea ei voi eikä pysty heti tekemän standardien mukaan. Mutta ne asiat, joista asiakkaille kerrotaan ja jotka valitaan viestinnän kärjiksi, on tehtävä aidosti hyvin. Tärkeää on myös kuunnella asiakasta. Mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä?

Valitsetko esitteeseesi kierrätetyn uusiopaperin, joka on valmistettu Saksassa jolloin kuljetusten aiheuttama hiilijalanjälki nousee vai Oulussa tuotetun uuden, ympäristösertifioidun paperin? Andersson kehottaa miettimään ja määrittelemään yrityksen omia vastuullisuuden lähtökohtia ja perusperiaatteita.

– Onko vastuullisuuden punaisena lankana kotimaisuus, hiilijalanjälki, nuorten työllistäminen vai luomutuotanto riippuu yrityksen arvoista ja myös toimialasta.

Kaikkea ei tarvitse muuttaa ja uudistaa kertaheitolla.

– Usein ajatellaan, että koko tuotanto- ja myyntiprosessi, johtaminen, henkilöstöpolitiikka ja niin edelleen tulee olla täydellisesti hoidettu, ennen kuin voi profiloitua vastuullisesti toimivana yrityksenä, toteaa Andersson.

Pienistäkin vastuullisuuden teoista voi olla ylpeä ja kertoa. Tässä Saario ja Andersson näkevät suomalaisissa yrityksissä ja organisaatiossa oivalluksen paikan.

kuvat: hanna oksanen

Viestinnän kehittämisellä lisätään vastuullisuutta

Muumeilta mallia vastuulliseen yritystoimintaan

”Raisio-konserni aloitti vapaaehtoisen yritysvastuuraportoinnin jo 90-luvun lopussa. Raportointi oli aluksi ympäristö- ja henkilöstövastuuraportointia, mutta kattaa nykyisin muutkin elintarvikeketjun vastuullisuuden alueet.

Muun muassa vauhditushankkeen myötä olemme kehittäneet vastuullisuusviestintäämme säännöllisemmäksi. Haluamme viestiä vastuullisuudesta jatkuvasti kerran vuodessa julkaistavan raportin lisäksi. Esimerkiksi ajankohtaiset ruokaketjun vasRaision kestävän kehityksen tuullisuuteen liittyvät jutut julkaistaan asiantuntija Aki Finérin mielestä nykyisin Raision vastuullisuus- ja ekolohanke on hedelmällinen giasivuston www.ekologia.fi:n blogissa. tapa oppia muilta. Kun Oli kiva huomata, että perusvastuuasioiden viestimisellä pääsee hyvin yrityksiä on mukana eri alkuun. Projektien ei aina tarvitse oltoimialoilta, pystytään la suuria.” laaja-alaisesti vaihtamaan

”Muumimaailman perustamisesta asti muumien arvot ovat ohjanneet yrityksen kehittämistä. Ekologisuus ja ympäristöarvot ovat meillä kaiken pohjana.Vuosien varrella vastuullisuutta on tullut lisää myös muilla alueilla ja sitä on pyritty kehittämään systemaattisesti.

Teemme paljon asioita vastuullisesti, mutta olemme huonoja kertomaan niistä. Ajattelimme, että jotta vastuullisista teoista voi ja kannattaa kertoa, tulee tulosten olla täydellisiä ja valmiita. Hankkeen kautta olemme oppineet, että myös yrityksen vastuullisista tavoitteista, pyrkimyksistä ja keskeneräisistä projekteista kannattaa viestiä.

Hanke on hyvä tapa viedä eteenpäin yrityksemme viestintästrategiaa. Myös erikokoisten eri alojen yritysten näkemykset ovat olleet mielenkiintoisia. Pienet oppivat isoilta ja päinvastoin. Olemme saaneet paljon vinkkejä siihen mitä kaikkea voi yrityksen viestinnässä ottaa esille.”

kokemuksia ja ajatuksia vastuullisuusviestinnästä.

Muumimaailman markkinointijohtaja Ann-Karin Koskinen

Raision viestinnän asiantuntija Marika Kelokari

Haluamme tehdä kaikesta viestinnästämme vastuullista, emme niinkään erottaa sitä osaksi muuta viestintää, toteaa markkinointijohtaja AnnKarin Koskinen.

Aurora | 27

Tulokas haastaa työyhteisön kehittymään teksti: saara malila kuva: turku

2011 -säätiö/arto takala

Jos perehdyttäminen, esimiestyö ja alaistaidot ovat kohdillaan, voi vastavalmistunut olla organisaatiolle eteenpäin vievä voimavara.

Vastaanottavainen ensimmäinen työpaikka taas auttaa tuoretta työntekijää kasvamaan asiantuntijana.

28 | Aurora

teksti: taru suhonen kuvitus: milla risku

"

S

uomessa valmistuu vuosittain yli 10 000 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta. Turun yliopistosta valmistuu vuositasolla noin 1 500 maisteria, joista Turun akateemisten rekrytointipalveluiden tilastojen mukaan lähes 90 prosenttia on työssä valmistumisvuotta seuraavana syksynä. Siitä huolimatta, että yhä useammalla tästä joukosta on jonkinlaista, myös oman alan, työkokemusta, ovat he työelämässä tuoreita tapauksia, joilla on työvoimaryhmänä omat erityispiirteensä.

Kasvatustieteiden professori, työ- ja organisaatiopsykologian dosentti Soili Keskinen Turun yliopistosta kertoo, miten uusi työntekijä vaikuttaa työyhteisön dynamiikkaan. ‒ Henkilö, jolla on uusinta mahdollista tietämystä, herättää työyhteisössä epäilyksiä siitä, onko se itse ajan tasalla. Uusi työntekijä laittaakin työyhteisön testiin: suostuuko se kriittisesti arvioimaan omaa osaamisen tasoaan ja ilman puolustautumista antamaan perusteluja toiminnalleen, kun tulokas kyselee ja ihmettelee.

Esimies antaa kasvot tulokkaalle Uusi työntekijä saattaa suhtautua työtehtäviinsä yli-innokkaasti, mikä muissa voi aiheuttaa hämmennystä ‒ ei meillä yleensä ihan noin paljon panosteta. Keskisen mukaan uuden työntekijän rekrytoiminen työyhteisöön onkin mainio paikka mitata yhteisön leipääntymisen astetta. Erityisesti vastavalmistuneet tarjoavat mahdollisuuden kehittämiseen, koska he tuovat tullessaan uusia näkemyksiä ja kysymyksenasetteluja.

Työyhteisö, joka osaa ottaa tulokkaan vastaan, on hoitanut perehdyttämisen kuntoon.

Keskinen muistuttaa, että vastuu perehdyttämisohjelman organisoinnista on esimiehellä.

Hän mainitsee myös toisen tärkeän vastuun, jota ei tunnisteta yhtä yleisesti. ‒ Esimies antaa tulokkaalle kasvot jo ennen kuin hän fyysisesti tulee työpaikalle. On hyvin merkityksellistä, miten esimies esittelee

Erityisesti vastavalmistuneet tarjoavat mahdollisuuden kehittämiseen, koska tuovat tullessaan uusia näkemyksiä ja kysymyksenasetteluja."

uuden työntekijän ja kertoo tämän osaamisesta. Tämä vaikuttaa olennaisesti siihen, millaisia odotuksia työyhteisössä uuteen työntekijään kohdistetaan.

Keskinen tähdentää, että uuteen ihmiseen voidaan ladata epärealistisia odotuksia erityisesti silloin, kun työyhteisön ihmissuhteissa on ongelmia. ‒ Tämä on ansa tulokkaalle, joka innostuneena saattaa suostua toimimaan hyvin epäselvien odotusten varassa. Tästä taas voi seurata helposti ylikuormittuneisuutta. On paljon tutkimustietoa siitä, että yksi burnoutin riskikohdista on juuri työuran alussa, kun omia voimavarojaan ei vielä tunne.

Hyvä kollega tukee mokan hetkellä Kollegoilla on tärkeä rooli paitsi perehdyttämisessä, myös uuden tulokkaan kannustamisessa ja palautteen antamisessa. ‒ Jos esimies antaa tulokkaalle kasvot, hyvä kollega auttaa tätä säilyttämään ne. Tulokas voi mokata huomaamattaan, kun ei tiedä tapoja. Tällöin hyvä työkaveri toimii rakentavasti ja ystävällisesti.

Alaistaitoja paljon tutkinut Keskinen muistuttaa vielä, että vähintään yhtä suuri on uuden työntekijän oma vastuu perehtyä ja kehittyä työssään. ‒ Tietoa pitää hankkia aktiivisesti eikä jättäytyä sen varaan, että tämä ei ole tullut perehdyttämisessä esille. Tulokkaan velvollisuus on myös arvioida omaa jaksamistaan. Mikäli viikonloppu ei enää virkistä ja päivät alkavat väsyneenä, pitäisi tilanne ottaa puheeksi lähiesimiehen kanssa. Tässä useimmiten rakentavassa tilanteessa tavoitteet ja työtehtävät tarkentuvat.

Nuoret astuvat työmarkkinoille itsevarmoina Turun yliopistosta kasvatustieteiden maisteriksi aikuiskasvatustiede pääaineenaan valmistunut Piia Järvinen on työskennellyt henkilös-

töalan tehtävissä kaksitoista vuotta. Sanoma Newsilla HR Partnerina työskentelevä Järvinen on uransa aikana rekrytoinut vastavalmistuneita ja myös opiskelijoita. Hänen kokemuksensa mukaan tuoretta työvoimaa leimaa usein se, että työelämätaitoja on jo hankittu. ‒ Kesätyöt aloitetaan mahdollisimman varhain ja opiskelujen ohella tehdään osapäivätyötä, mikä kasvattaa ja tuo kypsyyttä ‒ sekä lisää valmistuvien valmiutta työskennellä heti.

Järvinen sanoo, että nykyään työelämään tullaan itsevarmoina. Tämä näkyy esimerkiksi suhteessa tiedon määrään. ‒ Kun opiskelin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, puhuttiin infoähkystä.

Oma ikäluokkani voivottelee vieläkin tiedon määrää, mutta nuoremmat ovat hyväksyneet sen.

Sama rentous näkyy Järvisen mukaan siinä, että työelämään siirtyvät arvostavat työn ja vapaa-ajan tasa-arvoa eivätkä ole valmiita myymään itseään työelämälle. Hyvä itseluottamus näkyy tässäkin. ‒ He ymmärtävät, että töitä ei tarvitse tehdä kymmentä tuntia päivässä vain siksi, että osoittaisi pätevyytensä.

Esimiehen pitää olla iholla Henkilöstöasiantuntijat auttavat esimiehiä rekrytoinneissa ja lähiesimiestyössä. Järvinen kokee onnistuneensa, kun saa haastettua rekrytoivan esimiehen ymmärtämään, että aina ei ole pakko valita sitä, jolla on kymmenen vuotta kokemusta. ‒ Ylipäätään geneeriset ominaisuudet ovat työelämässä muuttumassa yhtä merkityksellisemmiksi. Enää ei rekrytoida Liisaa Liisan paikalle, vaan katsotaan kokonaisuutta. Joskus tärkeää voi olla oppiminen ja tapa tehdä asioita, ei niinkään vahva substanssiosaaminen.

Aurora | 29

Järvinen huomauttaa, että vastavalmistunut vaatii esimieheltä enemmän, mutta vastaavasti myös antaa paljon. ‒ Tuoreelle työntekijälle ilmapiirin kannustavuus ja tuki ovat tärkeitä. Heille esimerkiksi palaute pitää antaa enemmän tarjottimella, sillä toisin kuin kokeneet työntekijät, he eivät osaa lukea rivien välistä ja poimia palautetta itse yhteistyöstä esimiehen kanssa. Työelämän sosiaalinen koodikieli on nuorille tuntemattomampaa. Heidän kanssaan pitää myös olla läsnä ja tavoitettavissa paremmin.

Vastavalmistunut usein palkitsee rekrytoijan innostuneella asenteella ja avoimuudella muutosta kohtaan. Järvinen kannustaakin esimiehiä uskaltautumaan monipuolisen ja rikkaan tiimin rakentamiseen. ‒Työyhteisössä on parhaimmillaan eri-ikäisiä ja eri vaiheessa työuraansa olevia ihmisiä. Monta kertaa, kun puhutaan ikäsyrjinnästä, tarkoitetaan vanhempia ihmisiä. Syrjintää voi olla myös uran alussa, mikä on surullista, koska nuorissa on tulevaisuus. Tuoreen työvoiman kanssa pitää olla avoin ja kannustava sekä hyväksyä se, että kaikki ei heti ensimmäisinä kuukausina tai edes vuosina mene putkeen. Vastavalmistunut oppii, kun kokemus karttuu, ja saa yhtäkkiä siivet selkäänsä.

VALMISTUNUT on oman alansa asiantuntija Turun akateemiset rekrytointipalvelut ohjaa opiskelijoita työuralle siirtymisessä. Turun yliopistosta ammattiin valmistuu lääkäreitä, lakimiehiä ja opettajia, mutta uraohjausta haluaa useimmiten niin sanottu generalisti eli asiatuntijatehtäviin työllistyvä humanisti, yhteiskuntatieteilijä, luonnontieteilijä tai kauppatieteilijä. Heitä on reilu puolet valmistuvista.

Johtava suunnittelija Sanna Tuominen kertoo, että uraohjaukseen tullaan kahdessa tilanteessa: kun opiskelija tietää, mitä haluaa tehdä, mutta ei sitä, miten unelmatyöhön pääsisi, sekä silloin, kun opiskelumotivaatio on kuopassa eikä opiskelija tiedä, mitä haluaisi tehdä isona.

Rekrytointipalvelut antaa yksilöllistä uraohjausta, järjestää monialaisia uraryhmiä, vetää suosittua mentorointiohjemaa yhdessä yliopiston alumnitoiminnan kanssa sekä koordinoi harjoitteluja.

– Kysyntä on kasvanut. Opiskelijat miettivät yhä aikaisemmassa vaiheessa sitä, mihin haluavat työllistyä, Tuominen kertoo.

Turun yliopistosta valmistuneet työllistyvät hyvin Päällimmäisenä huolena ohjaukseen hakeutuvilla opiskelijoilla on työmarkkinatilanne. Rekrytointipalveluissa toimitaan usein myös opiskelijoiden osaamisen peilinä.

– Työelämään siirtyminen voi olla kriisin paikka, koska tarpeesta erottautua puhutaan paljon. Valmistuneen on tärkeää oivaltaa, että hän on jo oman alansa asiantuntija.

Turun yliopistosta valmistuneet pärjäävät työmarkkinoilla hyvin. Tilastojen mukaan vain yksi kymmenestä Turun yliopistosta valmistuneesta on vailla työtä valmistumisvuottaan seuraavana syksynä.

– Tiedämme, että työelämävalmiudet ovat kasvaneet viime vuosina. Rekryn palvelujen lisäksi erilaiset työelämäkurssit ovat tärkeässä roolissa tässä, Tuominen kertoo.

Työnantajille rekrytointipalvelut tarjoaa yhteyksiä Turun yliopistossa opiskeleviin ja jo valmistuneisiin opiskelijoihin. Työnantajille suunnatuista palveluista löytyy tietoa Turun akateemisten rekrytointipalvelujen sivuilta osoitteesta www.rekryturku.fi.

30 | Aurora

Tandem-opiskelu avaa uusia näkökulmia omaan ja opiskeluparin kulttuuriin, Michael Hämmerle ja Emilia Asikainen pohtivat. teksti: henna borisoff kuva: hanna oksanen

TANDEM – opiskelua, joka tuntuu vapaa-ajalta

Tandem on opiskelumuoto, jossa suomalaiset opiskelijat ja vaihto-opiskelijat kohtaavat, keskustelevat, hörppivät kahvia, käyvät katsomassa nähtävyyksiä tai istuvat piknikillä. Palkintona on aimo annos kulttuurista tietoutta, kielitaidon kohenemista, opintopisteitä ja ystävyyttä.

T

urun yliopiston kielikeskus tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden joko kansainvälistyä omalla kampuksella tai tutustua suomen kieleen ja kulttuuriin.

– Tandem-parista toinen on aina suomalainen ja toinen ulkomaalainen. He tapaavat viikoittain ja puhuvat vuorotellen tasapuolisesti kummankin äidinkielellä. Vaihto-opiskelijat tutustuvat suomalaiseen elämäntapaan ja suomalaiset pääsevät harjoittelemaan esimerkiksi saksan, ranskan, venäjän ja italian kielen taitojaan, luettelee saksan kielen lehtori Minna Maijala.

Opiskelijat tekevät itse opintosuunnitelman ja pitävät oppimispäiväkirjaa, joka palautetaan kurssin päätyttyä vastuuopettajalle. Ainutlaatuinen sopii hyvin kuvaamaan Tandem-opintoja, sillä jokainen oppimispari voi muokata ne itselleen sopivaksi ja opintoihin voi niiden suosion takia osallistua vain kerran.

– Tandem toimii erinomaisesti, koska kokemuksellinen oppiminen jää parhaiten mieleen. Kun tunnelma on vapautunut, oppimi-

sesta tulee spontaania. Tällainen opiskelumuoto sopii sekä vasta-alkajille että kielitaidoissaan jo pitkälle edistyneille, Maijala kertoo.

Tandem-opiskelua ollaan nyt järjestämässä myös yliopiston henkilökunnalle.

Suomi–Itävalta 10-10 Suomalais-itävaltalainen opiskelupari Emilia Asikainen ja Michael Hämmerle ovat keskustelleet suomeksi ja saksaksi ajankohtaisista asioista sekä kummankin kotimaan tavoista lounailla ja kahviloissa. Marketissa käytiin harjoittelemassa ruoka-ostosten tekemistä suomalaisin fraasein.

– Kaikki tapaamisemme ovat taitaneet liittyä jotenkin ruokaan, he huomaavat ja nauravat.

– Tämä on ollut hyvää vaihtelua tavallisiin opiskelurutiineihin ja suosittelemme tätä kaikille lämpimästi.

Kauppatieteiden opiskelijan Hämmerlen mukaan vaihtolukuvuosi Turussa on ollut

upea ja se, että suomalaiselta on voinut kysyä oudoilta tuntuvista kulttuurisista eroista, on ollut hyödyllistä ja hauskaa.

– Kun huhtikuussa tuli ensimmäinen aurinkoinen päivä, olin varma, että nyt se kesä saapui. Emilia kuitenkin kehotti vielä pitämään talvitakin varalla ja pianhan sitä taas tarvittiinkin, Hämmerle kertoo.

Hämmerlen mukaan on kohteliasta opetella edes vähän sen maan kieltä, johon on tullut.

Alkeiden opiskelu on kasvattanut kiinnostusta, ja hän toivoo voivansa jatkaa suomen opiskelua kotimaassa.

Valtio-oppia opiskeleva Asikainen on ollut aikaisemmin töissä Sveitsissä ja Saksassa, ja hänen tähtäimessään siintää kansainvälinen ura.

– Halusin pitää yllä kielitaitoani ja Tandem tarjosi tilaisuuden keskustella natiivin kanssa, mistä on hyötyä erityisesti ääntämisen hiomisessa, Asikainen sanoo.

Hän ei ole käynyt Itävallassa, mutta nyt siellä on valmiina yksi kyläilypaikka ja ystävä.

Aurora | 31

lyhyet

koonnut: jussi matikainen kuvat: hanna oksanen

Turun yliopiston uutiset ja tapahtumat: www.utu.fi

Tulevaisuuden tutkimuskeskus kauppakorkeakouluun

AINUTLAATUINEN BIOPANKKI TURKUUN Laki biopankeista astuu voimaan syksyllä. Suomen ensimmäinen biopankki on Auria, joka avaa täysin ainutlaatuisen tutkimusympäristön. Biopankin odotetaan myös synnyttävän ja houkuttelevan Suomeen lääketieteen liiketoimintaa.

Biopankin perustivat Turun yliopisto sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Auria Biopankki koostuu aluksi lähes sadan vuoden ajalta Turussa, Porissa ja Vaasassa potilailta otetuista kudosnäytteistä.

– Biopankki tarjoaa ison määrän näytteitä yhdistettynä merkitykselliseen tietoon potilaiden taudin kulusta, patologian professori Olli Carpén sanoo.

Biopankki saa ensimmäisen professorinsa jo syksyllä.Turun kaupunginhallitus on päättänyt lahjoittaa 100 000 euroa sekä tänä että ensi vuonna professorin palkkaamista varten. Ennen Turkua maailmassa on ollut vain yksi biopankkiprofessuuri Irlannin kansallisen biopankin yhteydessä

}

www.auriabiopankki.fi

Kahdeksan tieteenalaa maailman parhaiden joukossa Turun yliopiston kahdeksan tieteenalaa sijoittuvat maailman kahdensadan parhaan joukkoon QS World University Rankings -yliopistovertailussa. Sijoille 101–150 yliopisto sijoittuu filosofian ja psykologian aloilla. Sijoille 151–200 sijoittuvat farmakologia, kasvatustieteet, kieli- ja käännöstieteet, lääketiede, oikeustiede ja ympäristötieteet. Vuonna 2012 listalla oli Turun yliopistosta viisi ja vuonna 2011 kolme tieteenalaa.

– Turun yliopiston tieteenalojen korkea taso on nyt selvästi noteerattu maailmalla. Erityisen ilahduttavaa on, että menestyjiä löytyy sekä ihmistieteistä että lääke- ja luonnontieteistä, rehtori Kalervo Väänänen sanoo.

Fast track – maisteriksi kolmessa vuodessa Fysiikan ja tähtitieteen laitos luo kolmivuotisen koulutuslinjan kokeellisen fysiikan opiskelijoille. Suomessa ensi kertaa yliopistotasolla luodun fast track -linjan opiskelijat aloittavat urakkansa ensi syksynä. Tarjolla on tiivis ja vaativa koulutus, jossa syys- ja kevätukukausien rinnalla aherretaan myös kesät.

– Suomessa ei ole erittäin lahjakkaille tuleville fyysikoille omaa linjaa, jolla voisi edetä yliopisto-opinnoissa selvästi normaalia nopeammin. Fast track lisää varmasti Turun yliopiston kiinnostavuutta, opintoneuvoja Jaani Tuura uskoo.

32 | Aurora

Vuoden 2010 alusta erillisenä laitoksena toiminut tulevaisuuden tutkimuskeskus siirtyy yliopiston sisällä Turun kauppakorkeakouluun. Tulevaisuuden tutkimus on yksi yliopiston tutkimuksen vahvuusaloista. Liittämisellä vahvistetaan keskuksen tutkimusta ja erityisesti tutkintoon johtavaa koulutusta.

– Liittyminen tiedekuntaan tekee mahdolliseksi maisteri- ja tohtoritutkintojen antamisen ilman monimutkaisia sopimuksia tiedekuntien kanssa. Keskuksemme sijaitsi vuoteen 2010 saakka kauppakorkeakoulussa, joten yhteistyötä ei tarvitse harjoitella, johtaja Juha Kaskinen sanoo.

Eurooppalainen kardiologiayhdistys palkitsi Johanna Silvolan FT Johanna Silvola kehittää valtimokovettumatautiin liittyvän hauraan plakin PET-kuvantamista. Tutkimuksestaan Silvola sai European Society of Cardiology -yhdistyksen nuoren tutkijan tunnustuspalkinnon. Kilpailuun osallistui useita satoja tutkimusabstrakteja.

Silvola väitteli ateroskleroottisen plakin PETkuvantamisesta lokakuussa 2012 Turun PETkeskuksessa, jossa hän toimii tutkijatohtorina.

Tieteen ja taiteen rahoitustietokanta Aurora avattiin Turun yliopiston ylläpitämä kansallinen Aurora-tietokanta on kaikille avoin ja maksuton. Se kokoaa yhteen tieteen, taiteen ja kulttuurin rahoitusmahdollisuuksia.

} www.aurora-tietokanta.fi

teksti: erja hyytiäinen kuva: hanna oksanen

In memoriam EMERITUSPROFESSORI, TIETEEN AKATEEMIKKO

Olavi Granö distäviin oppihistoriallisiin teemoihin.

Opetuksen ja tiedepolitiikan taitaja

T

urun yliopiston emeritusprofessori ja kansleri, tieteen akateemikko Olavi Granö kuoli Turussa huhtikuun 19. päivänä.

Filosofian tohtori Olavi Granö oli erityisesti Suomen ja Pohjanmeren rannikon, merenkulun, maantieteen teorian sekä maantieteen ja laajemminkin tieteen historian tutkija.

Hän julkaisi uransa aikana noin 40 tieteellistä tutkimusta ja noin 150 muuta artikkelia.

Granön vuonna 1957 valmistunut saksankielinen väitöstutkimus aloitti Suomessa saaristorannikon luontoon kohdistuvan aluetutkimuksen.

Granön tutkimustyönsä oli yhtenä vaikuttimena, kun Turun yliopisto perusti Saaristomeren tutkimuslaitoksen Seilin saarelle. Hän toimi laitoksen ensimmäisenä esimiehenä 19651976 ja siitä eteenpäin johtokunnan puheenjohtajana aina vuoteen 1984 saakka. Granön harjoittama merenkulkututkimus puolestaan vaikutti siihen, että Turun yliopistoon perustettiin 1980-luvulla merenkulkualan koulutusja tutkimuskeskus.

Granön tutkimusote oli vahvasti holistinen; hän yhdisti kokonaisuudeksi maantieteen tarjoaman ymmärryksen ihmisen ja hänen elinkeinojensa sekä luonnon näkökulmista. Viimeisinä vuosinaan hän paneutui myös humanistisia, luonnon- ja yhteiskuntatieteitä yh-

Opettajana Olavi Granö panosti tutkimuksen rinnalla opetuksen kehittämiseen. Siitä tunnustuksena hän sai Turun yliopiston ylioppilaskunnalta harvinaisen kunnianosoituksen: TYY nimesi Olavi Granön kunniajäsenekseen 1992.

Granö vaikutti merkittävästi kansalliseen tiedepolitiikkaan. Vuonna 1957 alkanutta sihteeriyttä valtion luonnontieteellisessä toimikunnassa seurasi sihteeriys ja puheenjohtajuus Valtion tieteellisten toimikuntien neuvottelukunnassa, jäsenyys valtion tiedetoimikunnassa ja vuosien 1970-1974 puheenjohtajuus Suomen Akatemian keskustoimikunnassa.

Hänellä oli myös lukuisia luottamustehtäviä oman tutkimusalansa kansallisissa ja kansainvälisissä järjestöissä. Akateemikon arvonimen hän sai vuonna 1980.

Kansainvälisyys oli ominaista niin Granön sekä tieteelliselle että tiedehallinnolliselle uralle. Hän teki lukuisia opinto- ja tutkimusmatkoja Euroopan eri maihin, Intiaan ja Yhdysvaltoihin, Himalajalle ja Siperiaan. Vuoden 1982 hän toimi Cambridgen yliopiston vierailevana tutkijana.

Turussa koululaisena ja tiedemiehenä Turku ja Helsinki olivat Olavi Granön elämän tärkeät kaupungit. Hän syntyi 27.5.1925 Helsingissä professori Johannes Gabriel Granön ja filosofian maisteri Hilma Sofia Granön kuopukseksi ja nelilapsisen perheen ainoaksi pojaksi. Granöt muuttivat Turkuun Olavi olessa vasta vuoden ikäinen, kun Isä-Johannes Granön siirtyi Helsingin yliopiston maan-

tieteen professorin virasta Turun yliopiston maantieteen professoriksi.

Olavi Granö kävi koulunsa Turussa ja kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1944. Yliopistolliset tutkintonsa hän suoritti Helsingissä. Granö valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1951, filosofian lisensiaatiksi 1955 ja filosofian tohtoriksi 1957.

Granön akateeminen ura alkoi Helsingin yliopistossa jo ennen kandidaatintutkinnon valmistumista maantieteen ylimääräisenä assistenttina. Valmistuttuaan Granö työskenteli myös Helsingin kauppakorkeakoulun taloustieteen assistenttina.

Turkuun Olavi Granö palasi vuonna 1959 hoitamaan maantieteen apulaisprofessorin virkaa. Kolme vuotta myöhemmin hänet nimitettiin Turun yliopiston maantieteen professoriksi. Työ professorina jatkui vuoteen 1988.

Turun yliopiston kanslerina hän toimi 1984– 1994.

Olavi Granöllä oli lämpimät suhteet eteläiseen naapuriimme Viroon. Hän teki aloitteen, jonka pohjalta Turun Yliopistosäätiö hankki omistukseensa Alvar Aallon suunnitteleman, maantieteen professori August Tammekannin perheen kotitalon Tarton yliopistokaupungissa 1998. Turun yliopiston ja Tarton yliopiston yhteistyötä tukeva Granö-keskus avattiin alkuperäiseen kuntoon peruskorjattuna vuonna 2000.

Granön oppilaat ja työtoverit kuvaavat Granötä kannustavaksi opettajaksi, joka oli kiinnostunut ajan ilmiöistä ja tulevaisuuden kehityskuluista. Vielä eläkkeellä ollessaankin hän seurasi tiiviisti suomalaista korkeakoulupolitiikkaa ja maantieteen tutkimusta.

Side Turun yliopistoon säilyi tiiviinä. Hän säilytti työpisteen maantieteen osastolla, ja siellä pistäytyessään hän mielellään keskusteli tutkijoiden kanssa ja kannusti heitä eteenpäin.

Hän osallistui viime aikoihin asti puolisonsa Eeva Granön kanssa aktiivisesti erilaisiin yliopiston tapahtumiin.

Aurora | 33

väitös teksti

teksti: jenni valta kuva: hanna oksanen

H

Pooli pysäyttää patenttisodat

Vielä 1900-luvun alussa patenttipoolit pyörittivät kilpailua rajoittavaa hintakartellia. Nykyään poolien haasteena ovat patentinhaltijat, jotka haluavat jättäytyä yhteistyön ulkopuolelle.

Historian ensimmäisen patenttipoolin perustivat ompelukoneiden valmistajat vuonna 1856. Osapuolet olivat syyttäneet toisiaan patentinloukkauksista ja oikeudenkäynnit olivat haitanneet kaikkien liiketoimintaa. Kilpailevat yritykset päättivät lopettaa varojen tuhlaamisen oikeudenkäynteihin ja alkoivat vetää yhtä köyttä.

Juuri kilpailijoiden välinen yhteistyö kiehtoo Jarkko Vuorista, joka tuoreessa kauppaoikeuden väitöskirjassaan tarkastelee patenttipoolien toimintaa. Poolien päämääränä on kerätä yhteen tietyn teknologian edellyttämät patentit, jolloin niistä kiinnostunut taho voi lisensoida ne kaikki kerralla.

– Esimerkiksi matkapuhelimen tai mikroprosessorin valmistaminen vaatii satojen patenttien lisensioimista tai muuten uhkana ovat oikeudenkäynnit, joissa laitevalmistaja voi joutua vetämään tuotteen kokonaan markkinoilta, Vuorinen kertoo.

Korkean teknologian aloilla tarpeelliset patenttipoolit sopivat Vuorisen mukaan hyvin yritysmaailmassa tällä hetkellä vallitsevan ajatusmalliin. Puhutaan allianssikapitalismista, mikä tarkoittaa yritysten keskinäistä verkostoitumista. Yksin ei enää pärjää.

Suuret yritykset jäävät ulkopuolelle Vielä 60- ja 70-luvuilla patenttipooleihin suhtauduttiin epäillen, sillä vuosisadan alun Yhdysvalloissa poolit toimivat sumuverhona kartelleille. Tilanne muuttui 90-luvulla, kun patentinhaltijoiden välisen yhteistyön edut tunnustettiin.

– Nykyisin poolit keskittyvät vain lisenssimaksujen hintoihin, eivät lopputuotteen hintaan. Patenttipoolien avulla lisensointi on helppoa ja kustannustehokasta, Vuorinen huomauttaa.

Nykyään patenttipoolien haasteena on sovittaa yhteen yritysten eriävät intressit. Jos yrityksen liiketoiminta pyörii lisenssien ympärillä, se 34 | Aurora

Jarkko Vuorinen

haluaa pitää hinnat korkealla. Tuotteiden valmistajat sen sijaan pyrkivät alentamaan lisenssien hintoja.

– Etenkin suuret yritykset jättäytyvät mielellään poolien ulkopuolelle, sillä ne pystyvät neuvottelemaan lisensseilleen paremman hinnan kahdenkeskisissä sopimuksissa. Tämä on yksi syy siihen, miksi matkapuhelinalalle ei ole syntynyt kattavaa patenttipoolia.

Yhteistyön aloittaminen on kuitenkin houkutteleva mahdollisuus yrityksille, sillä pooli on helppo tapa levittää omaa teknologiaa. Poolin avulla patentinhaltija saa kerralla useita lisenssisopimuksia.

Kartellien aika on ohi Vuorisen mukaan lisensointi on tuotevalmistajien näkökulmasta aina jännittävää, sillä patentteja on suuri määrä eri tahoilla, joista jokaisella on mahdollisuus kieltää patenttinsa käyttö.

– Yritykset turvaavat selustansa keräämällä suuret patenttisalkut, joista ne käyvät kauppaa muiden patentinhaltijoiden kanssa. Työrauha saavutetaan, kun jokainen pystyy haastamaan toisensa. Loputon patenttisota on kuluttavaa kaikkien kannalta.

Vuorinen toteaa väitöskirjassaan, että nykyiset patenttipoolit eivät enää ole uhka kilpailulle. Kartellien aika on ohi.

– Väitöskirjassani teoria kohtaa käytännön. Olen koonnut yksien kansien väliin tietoa patenttipoolien toiminnasta. Nyt ymmärrämme pooleja paremmin ja tiedämme niistä enemmän, Vuorinen sanoo.

Jarkko Vuorisen kauppaoikeuden väitöskirja “Beyond patent pools: patent thickets, transaction costs, self-regulation and competition” tarkastettiin kesäkuussa 2013.

Tieteen päivät

[ ] TURKU 18. - 19.10.2013 ÅBO

Vetenskapsdagarna

AnnA tieteen yllättää Låt vetenskapen överraska

hansatori kaupunginkirjasto akatemiatalo kåren

tieteen päivät ®

vetenskapsdagarna www.tieteenpaivat.fi

www.utu.fi/tieteenpaivat

Turun yliopiston opastuskävelyt

2013

Tervetuloa! vakiokävelyille ei tarvitse ilmoittautua.

Turun vanhaT ToriT kerTovaT kierros lähtee Maaherran makasiinilta, henrikinkatu 10.

Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Ti klo 16:00-17:30 Ti klo 14:00-15:30 Ti klo 16:00-17:30 akaTeeMinen kävely kierros lähtee agricolan patsaalta, Tuomiokirkon kupeesta.

Kesäkuu Heinäkuu Elokuu To klo 16:00-17:30 To klo 16:00-17:30 To klo 14:00-15:30 ei akatemiatalon juhlasalia 13.6 tai 15.8

hinta: 10 e/ 6 e

www.utu.fi/kavelyt

Turun yliopisto järjestää kesällä opastuskierroksia kaupungin historiaan. akateemisella kävelyllä menneisyyttä tarkastellaan oppineisuuden näkökulmasta. Turun vanhat torit kertovat -kierroksella tutustutaan kaupungin historiaan kolmen torin kautta. opastuksella vieraillaan myös kirkon raunioihin rakennetussa kappelissa

hinta: 10 e/ 6 e

Missä tapahtui Turun verilöyly vuonna 1599? Mistä tulee vanha sanonta ”mennä päin Brinkkalaa”? Entä miten kulta liittyy Turun yliopiston perustamiseen?

www.logomo.fi

QT4 1

TUO KOKOUS KOTIIN

TURKU TOURINGIN

KONGRESSIYKSIKKÖ on erikoistunut kansainvälisten kongressien hakuun ja suunni eluun. Meiltä saat asiantuntevaa apua kokous- ja juhlatilojen valitsemisen ja tapahtuman markkinoimisen vaiheissa. Palvelumme on maksutonta.

Ota omaksesi!

36 | Aurora

www.mee urku.fi convention@turku.ďŹ â€˘ p. 02 262 7608