Aurora 3/2015

Aurora TULEVAISUUDEN ENERGIA ON JO TÄÄLLÄ

34

Kilot muokkaavat aivoja

3 |2015

18

Twitter-aktiivi elää hetkessä

10

teksti jenni valta

| kuva hanna oksanen

Tekniikan päivillä piirretään kolmiulotteisesti 3D-kynillä voi piirtää kolmiulotteisia kuvioita ilmaan. Tottumaton 3D-piirtäjä voi aloittaa harjoituskuvioilla tai geometrisilla muodoilla, taitojen karttuessa haastetta saa monimutkaisemmista ideoista – kokeile piirtää vaikkapa Eiffel-torni tai Vapaudenpatsas.

Millaista olisi piirtää 3D-kynällä? Sitä voi testata Turun Tekniikan päivillä 30.–31.10. ICT-talossa. Päivien aikana voi kokeilla uusia teknologisia vempaimia ja kuulla ajankohtaista tietoa tekniikasta.

Yksi tapahtuman kiinnostavimmista puhujista on nuori tutkija Mark Müller, joka kertoo nelikopterien tekoälystä ja ohjaamisesta. Kävijän kannattaa pysähtyä kuulemaan myös Anna-Lena Ellediä, joka osallistui vaativaan Volvo Ocean Race -purjehduskilpailuun toimittajan roolissa. Tekniikan päivillä kuullaan sekin, mitä hiljattain eläkkeelle jäänyt avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja ajattelee tekniikasta.

Turun Tekniikan päivien järjestämisestä vastaavat Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Tekniikan akateemiset (TEK) ja Tekniikan Akatemia (TAF).

Aurora

5 10

SĂ„HKĂ–ISESSĂ„ AURORASSA LISĂ„AINEISTOA. LUE OSOITTEESSA

3/2015

utu.fi/aurora

26 34

4 Vastuullinen tiede syntyy vuorovaikutuksesta 5 Kaupunkiarkeologi voi auttaa uuden suunnittelussa 6 10

18

30

AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA Tuomas Koivula, 02 333 5979 | TOIMITUSSIHTEERI Erja Hyytiäinen, 02 333 6225 | TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Turun yliopiston viestintä, 20014 TURUN YLIOPISTO, viestinta@utu.fi | TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET viestinta@utu.fi, 02 333 6225 | ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1 080 e, 1/2 sivua vaaka 540 e, 1/4 sivua 270 e, takakansi 1 300 e, (ilmoitushintoihin lisätään alv 24 %) | TAITTO Hanna Oksanen | KANNEN KUVA Hanna Oksanen | PAINO Finepress Oy | PAINOS 13 000 kpl | LUE AURORA VERKOSSA utu.fi/aurora | ISSN 1237-6752

3DLQRWXRWH

18 22 24

26 29 30 32 34

35

Tiedetarjotin Huomisen energia on puhdasta – ja se on jo täällä Twiitin voima Olipa kerran Kakola KOLUMNI Uusi oppimisympäristÜ lisäsi yhteistyÜtaitoja Taitepisteessä Kirjat Astu historiaan!

Lyhyet VÄITÖS Lihavuusleikkaus palauttaa aivokudoksen muutokset YLIOPISTOSEURALTA Turun kaupunki ja Turun yliopisto – kestävää yhteistyÜtä ja jatkuvaa vuoropuhelua

Pääkirjoitus

teksti ja kuvat erja hyytiäinen

Mikä ongelma tieteen pitäisi ratkaista?

Vastuullinen tiede syntyy vuorovaikutuksesta

LAURA KAJALA yliopistopappi – Mieleeni nousee ensimmäisenä kysymys juomavedestä ja sen riittävyydestä. Miten saamme juomaveden riittämään ja sitä kautta pidettyä yhteiskunnat rauhallisina?

Siinä on tieteelle ratkaistavaa. Ja siinä, miten saamme uusiutuvaa ja leppeää energiaa.

SANTERI NURMI opiskelija – Tieteen tehtävänä on etsiä ja ehkäistä mukavan elämän esteitä. Tieteen ei pitäisi keskittyä vain tutkimaan, mitä on hyvä ja mitä huono elämä, vaan ratkaista, miten voimme taata jokaiselle ihmiselle mukavan elämän.

Sellaisen, ettei ihminen kurjien olojen vuoksi alkaisi tehdä ikäviä asioita.

– Olen viettänyt päivän vaihto-opiskelijoiden kanssa ja sitä kautta esille on noussut tieteen tehtävä ihmisten yhdistämisessä. Kun tiede tuottaa tietoa ja jakaa uutta informaatiota kaikkien saataville, tiede saattaa ihmisiä yhteisen ymmärryksen pariin.

4 | Aurora

kuva hanna oksanen

SAILA MATTILA opiskelija

Tieteenteolle asetetaan yhä enemmän läpinäkyvyyteen ja osallistamiseen liittyviä vaatimuksia. Yhteiskunnan eri toimijoiden odotetaan rakentavan yhdessä tutkijoiden kanssa ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Huippulaatu on tänään enemmän kuin pelkästään teknologian edistysaskeleet ja tieteelliset läpimurrot. Se perustuu avoimuuteen ja vastuullisuuteen sekä laajalla yhteistyöllä saavutettuun lisäarvoon.

Eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tavoitteisiin vastuullinen tutkimus ja innovaatiotoiminta (RRI, Responsible Research and Innovation) on nostettu 2000-luvun alussa. EU:n laajassa Horisontti 2020 -rahoitusohjelmassa se on läpileikkaava teema. Erityisesti se näkyy Horisontin Tiedettä yhteiskunnan kanssa ja yhteiskunnan hyväksi -ohjelmassa.

Marraskuussa 2014 allekirjoitettu ns. Rooman julistus vastuullisesta tutkimuksesta ja innovaatiotoiminnasta haastaa Eurooppaa, rahoittajia ja itse toimijoita heräämään tähän tärkeään asiaan. Organisaatioita kannustetaan poistamaan esteitä, etsimään uusia mahdollisuuksia kansalaisten mukaantuloon, käynnistämään opetussuunnitelmia ja kehittämään koulutusta, jotta tietoisuus, osaaminen ja asiantuntemus vastuullisuudesta lisääntyisivät.

Vaikka Rooman julistuksessa viitataankin tarpeeseen arvioida tutkijoita vastuullisuuden näkökulmasta, on sen mittaaminen erittäin haasteellista. EU:n komission asiantuntijaryhmä on hiljattain ehdottanut mahdollisia indikaattoreita paitsi vastuullisen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tehokkuudelle ,myös kansalaisten asenteille ja sitouttamiselle.

Myös Suomessa on keskusteltu yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tunnistamisesta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kattojärjestöt Unifi ja Arene ovat käynnistämässä työtä vuorovaikutuksen eri muotojen selvittämiseksi.

Mitä tieteenteon vastuullisuudella sitten tarkoitetaan? Laajan käsitteen yksiselitteinen määrittely ei ole aivan helppoa.

Tieteenteon vastuullisuudessa on kyse sellaisesta tutkimus- ja innovaatioprosessista, joka ottaa huomioon pitkäaikaisen vaikuttavuuden yhteiskuntaan ja ympäristöön. Se on vuoropuhelua, jossa yhteiskunnan arvoilla, tarpeilla ja odotuksilla on keskeinen merkitys. Kyse on myös tasaarvoisesta, eettisestä ja läpinäkyvästä toiminnasta. Se on tiedekasvatusta ja kansalaisia osallistavaa toimintaa.

Vastuullisuuden, vaikuttavuuden ja vuoropuhelun teemat ovat myös vahvasti mukana parhaillaan käynnissä olevassa Turun yliopiston strategiatyössä vuosille 2016–2020.

Riitta Mustonen Kirjoittaja on Turun yliopiston kehitysjohtaja

Liisa Seppänen ammentaa arkeologiasta keinoja nykyihmisen identiteetin rakentamiseen. Yksi esimerkki onnistuneesta tavasta on Turun keskiaikamarkkinat. Seppänen oli aikanaan vastuussa Turun ensimmäisten keskiaikamarkkinoiden luomisesta. teksti erja hyytiäinen

| kuva hanna oksanen

Kaupunkiarkeologi voi auttaa uuden suunnittelussa

SUOMEN ENSIMMÄINEN KAUPUNKIARKEOLOGIAN DOSENTTI LIISA SEPPÄNEN HALUAA ARKEOLOGIEN TIEDOT KAUPUNKISUUNNITTELUN KÄYTTÖÖN. Liisa Seppäselle ei riitä, että arkeologit linkittävät menneisyyden löytöjä menneisyyteen. Hän haluaa arkeologialle laajemman työkentän.

– Miten arkeologia voisi osallistua kaupunkisuunnitteluun, Seppänen kiteyttää avainkysymyksen.

Seppänen ei vain kysy vaan myös toimii. Hän on mukana Firenzen yliopiston arkkitehtuurin professorin vuonna 2013 perustamassa verkostossa, jossa 60 arkeologian, arkkitehtuurin ja nykyajan kaupunkisuunnittelun ammattilaista miettivät, miten alat voivat auttaa toinen toisiaan.

– Esimerkiksi Suomessa kaupunkiarkeologian kaivauksia tehdään kaupunkisuunnittelun ehdoilla.

Me kaivamme, otamme talteen ja luovutamme rakennuttajalle tiedon, mutta arkeologit eivät osallistu suunnitteluun. Miten voisimme integroida arkeologian mukaan jo toiminnan alkuvaiheessa? Miten menneisyys ja siitä kumpuava identiteetti saataisiin osaksi kaupunkisuunnittelua, Seppänen kysyy.

Hänellä on myös vastauksia. Osa niistä kumpuaa omista kokemuksista. Hän johti 2013–2014 Suomen suurimpia kaupunkikaivauksia Lahdessa. Kaivettavana oli 1,2 hehtaarin torialue, ja kuten torien kaivuun yhteydessä usein tapahtuu, tunteet kävivät kuumina.

– Meitä varoitettiin etukäteen, että ei kannata kertoa, että on arkeologi ja tulee kaivamaan torille.

Minä valitsin kuitenkin toisen tien. Kerroin kaivauksista ja niiden etenemisestä mahdollisimman paljon ja avoimesti, Seppänen kertoo.

Vastaanotto muuttui. Lahtelaiset havahtuivat siihen, että heillä on oma historiansa, oma identiteetti.

Arkeologeista tuli ystäviä. Seppänen onkin vakuuttunut, että jos arkeologit olisivat päässeet jo torityömaan suunnitteluvaiheessa mukaan, lopputulos olisi onnistuneempi.

– Pienillä valinnoilla olisi voitu korostaa lahtelaisten identiteettiä ja menneisyyttä. Esimerkiksi torin pintaan olisi kivetyksellä voitu merkitä tonttien tai eri rakennusten rajat, löydetystä aineistosta olisi voitu tehdä uutta taidetta torille, Seppänen sanoo.

Kaupunkiarkeologian dosenttina Seppäsellä on nyt mahdollisuus puhua asiansa puolesta. Syksyllä yleisöksi Seppäsen kaupunkiarkkitehtuuriluennolle pääsevät Turun yliopiston opiskelijat, loppuvuodesta hän luennoi Museum of London Archaeologyssa arkeologian roolista nykyisessä kaupunkirakentamisessa ja -suunnittelussa sekä arkeologian ja kulttuuriperintöön sisältyvistä arvoista.

– Arkeologian keskeisin tehtävä on laajentaa kokonaisuuksien ymmärtämistä ja sitä kautta lisätä kulttuurista suvaitsevaisuutta.

Aurora | 5

koonnut: erja hyytiäinen

lisää tiedeuutisia osoitteessa utu.fi

kuva thomas kohler

Tiedetarjotin

Isojen kalojen pyynti muokkaa kalakannan perimää kookkaiden kalojen poistaminen ka-

nia kuin suuret kalat. Lisäksi pienten kalojen poikaset olivat pienempikokoisia kuin kookkaiden kalojen poikaset.

Kansainvälisessä yhteistyössä tehdyssä kokeellisessa tutkimuksessa suurten kalojen poistaminen aiheutti periytyviä eli geneettisiä muutoksia jo viidessä sukupolvessa.

– Kalastusevoluutio saattaa pitkällä tähtäimellä olla huono uutinen isoja kaloja hamuaville kalastajille, sanoo tutkijatohtori Silva Uusi-Heikkilä Turun yliopiston biologian laitoksen genetiikan ja fysiologian osastolta.

kuva antoine k

lakannasta aiheuttaa kaloissa periytyviä muutoksia, jotka voivat olla pysyviä tai hitaasti palautuvia. Kalakannat eivät välttämättä toivu kalastuksen päätyttyä.

Tutkijat jäljittelivät alamittarajoitukseen perustuvaa kalastuskuolleisuutta pyydystämällä isokokoisimmat kalat pois kokeellisista seeprakalapopulaatioista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kalastuksesta selvinneet yksilöt ovat pienikokoisia ja lisääntyvät heikohkosti. Pienet kalat tuottivat vähemmän ja pienempiä mätimu-

Jakelukanavan kehitys ei muuta television roolia

Digitaalinen televisio on kutsunut ihmisiä ottamaan osaa TV-tarjontaan niin teknologian, temaattisen sisällön kuin sosiaalisuudenkin kautta. Television muutosta tutkineen Pauliina Tuomen mukaan digitaalisen television aikakauden voi jakaa kolmeen vaiheeseen – Ensimmäistä, interaktiivisuuden aikakautta määrittävät tekstiviestipohjainen iTV-viihde eli chatit mobiilipeleineen ja hyperventiloivine juontajineen. Osallistavuuden aikakaudella internet alkoi toimia yhä enemmän TV-lähetysten vastinparina tarjoamalla ekstramateriaalia ja lisäinformaatiota, Tuomi kertoo.

Kolmannessa eli sosiaalisen median vaiheessa internetin ohjelmakohtaisten keskustelupalstojen luoma sosiaalisuus on siirtynyt live-lähetysten ympärille etenkin Twitterissä.

– Televisio on kehittynyt ja kehittyy koko ajan, kun jakelukanavat ja tavat muuttuvat. Loppupeleissä televisiosisällön rooli tuntuu pysyvän samana. Sen tarkoitus on viihdyttää ja stimuloida katsojia – tapahtui se sitten sohvalla, internetissä, kahvipöytä- tai Twitter-keskusteluissa, Tuomi toteaa.

6 | Aurora

Kalastusvalinta saattaa aiheuttaa muutoksia myös kalojen käyttäytymisessä. Tutkimuksessa havaittiin, että pienet kalat ovat arkoja. Ne tutkivat ympäristöään vähemmän ja varovaisemmin kuin vertailukohteena olleet isot kalat.

– Pienistä yksilöistä koostuvat ylikalastetut populaatiot aiheuttavat harmia myös vapaaajankalastajille. Kalastukselta säästyneet yksilöt saattavat olla arkoja ja epäaktiivisia ja käydä pyydykseen heikosti, Uusi-Heikkilä sanoo.

VAASA, HELSINKI JA TAMPERE SUOMEN KILPAILUKYKYISIMMÄT SEUTUKUNNAT Vaasa, Helsinki ja Tampere ovat Suomen kilpailukykyisimmät seutukunnat.Tilanteen paljastaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön kehittämä kilpailukykymittaristo.

Suomen seutukuntien kilpailukykyä on seurattu 2000-luvun ajan. Menestymistä mitataan kuuden tekijän mittaristolla, joka kertoo alueen kyvystä tuottaa arvonlisäystä. Uusin tieto pohjaa vuoden 2013 tietoihin.

– Kilpailukykymittaristossa tarkastellaan työn tuottavuutta, työllisyysastetta, innovatiivisuutta, koulutustasoa, yritysdynamiikkaa ja teollisuusvaltaisuutta, projektitutkija Saku Vähäsantanen kertoo.

Kärkikolmikon perässä TOP10-listalla tulevat järjestyksessä Porvoo, Etelä-Pirkanmaa, Oulu, Hämeenlinna, Pietarsaari, Lappeenranta ja Turku.

na

va

ku

n ha

n

ne

sa

ok

ETURAUHASSYÖVÄN LEVIÄMISEN ESTÄJÄKSI LÖYTYI TÄSMÄYHDISTEITÄ Aggressiivisen eturauhassyövän leviäminen voidaan estää Turun yliopistossa löydetyillä uusilla täsmäyhdisteillä.

Eturauhassyöpä on miehillä yleisin ja yhä yleistyvä syöpätyyppi. Tappavaksi se muuttuu yleensä vasta levitessään elimistössä.

Ulkomaisten kemistien kanssa yhteistyötä tehneen dosentti Päivi Koskisen tutkimusryhmä löysi useampia täsmäyhdisteitä, jotka soluviljelmissä tehokkaasti estävät Pim-kinaasien toimintaa ja vaikutuksia.

Pim-kinaasit ovat entsyymejä, jotka edistävät solujen kasvua ja liikkuvuutta.

– Professori Pirkko Härkösen tutkimusryhmässä kehitetyn ihmisen eturauhassyövän hiirimallin avulla osoitimme, että Pim-kinaasit lisäävät syöpäsolujen kykyä muodostaa etäpesäkkeitä paitsi eturauhasta ympäröiviin imusolmukkeisiin myös kauemmas keuhkoihin asti, väitöskirjaansa projektissa valmisteleva filosofian maisteri Niina Santio kertoo.

Yksi Pim-kinaasien toimintaa soluissa estäneistä yhdisteistä heikentää hiirissä eturauhaseen istutettujen syöpäsolujen kasvua ja etäpesäkkeiden muodostusta.

MATKAPUHELIMIIN JA ÄLYKELLOIHIN KASVOJENTUNNISTUSMENETELMÄ

ng ya lw : a v ku

Älykellojen, kännyköiden ja muiden pienten laitteiden käyttöön on luotu kasvojentunnistusjärjestelmä, joka mahtuu yhdelle elektroniselle piirille. Innovaatio syntyi osana Olli Lahdenojan Turun yliopistoon tekemää väitöstutkimusta.

Lahdenojan kasvojentunnistusjärjestelmä kuluttaa vähän tehoa ja sopii pieneen fyysiseen kokoon. Lahdenoja kehitti myös menetelmän, jolla kasvojentunnistusjärjestelmän piirteiden kokonaismäärää vähennettiin ilman merkittävää tunnistustarkkuuden huononemista.

– Menetelmää voisi hyödyntää vaikka älykelloissa. Kello voisi esimerkiksi mennä päälle, kun käyttäjä katsoo siihen. Lisäksi tunnistusta voisi hyödyntää, kun ihminen kirjautuu sisään johonkin verkkopalveluun, Lahdenoja sanoo.

Geokätköilystä uusi tapa opettaa

kuva: fhwrdh

Aarteenetsintään perustuvaa geokätköilyä voi hyödyntää pedagogisena menetelmänä, joka korostaa kokemalla oppimista.

Pirita Ihamäki tutki väitöstyössään geokätköilyn soveltamista opetuksessa ja matkailussa. Opiskelijat tekivät harjoituksia eri ympäristöissä oppien kokemuksen kautta. Matkailussa geokätköilyä hyödynnettiin seikkailumatkailussa.

– Tutkimuksessa kävi ilmi, että geokätköilyä kokeilleet opiskelijat kokivat iloa, yllätyksiä ja nautintoa sekä käyttivät luovuuttaan yhdessä. He saivat myös pelaajakokemuksia luodessaan pelikonseptin ilman aikaisempaa kokemusta ja oppimiskokemuksia opetellessaan geokätköilyn perusteita. Lisäksi he kokivat kerronnallisuutta luodessaan tarinoita geokätköreittiin, Ihamäki kertoo.

Ihamäen mukaan geokätköily on enemmän kuin peli, koska sitä voidaan hyödyntää myös terveyttä edistävänä palveluna. Tämä voisi olla mahdollinen terveysinvestointi, jolla pyritään ylläpitämään väestön terveyttä ja hyvinvointia.

Aurora | 7

kuva: hanna oksanen

MULLISTAVA MENETELMÄ YKSILÖLLISEN HOIDON RÄÄTÄLÖINTIIN

Luokka voi harjoitella kiusaamattomuutta Koulukiusaamisen yleisyyttä ei voida ennustaa luokan koon tai muiden demografisten tekijöiden perusteella. Kiusaamisen vähentämisessä keskeistä on oppilaiden asenteiden muutos sekä tietoisuus luokkatoverien ja opettajien kielteisestä suhtautumisesta kiusaamiseen.

– Kiusaamista on vähemmän luokissa ja kouluissa, joissa oppilaat uskovat opettajiensa suhtautuvan tuomitsevasti kiusaamiseen. Kiusatuista taas näyttää usein tuntuvan, ettei opettaja pahemmin välitä asiasta, ilmiötä väitöstyössään tutkinut Silja Saarento sanoo.

Tuoreimmissa tutkimustuloksissa oppilaat kokevat myös opettajien suhtautuvan entistä kielteisemmin kiusaamiseen. Nämä muutokset johtivat kiusaamiskäyttäytymisen vähenemiseen, mikä puolestaan selitti luokkatasolla vähempää kiusatuksi joutumista.

– Vaikka perimmäinen vastuu kiusaamiseen puuttumisesta on aikuisilla, lasten ja nuorten voimauttaminen kiusaamisen vastustamisessa on tutkimuksen mukaan tärkeää, Saarento huomauttaa.

Keinoiksi Saarento nimeää muun muassa sen, että koululaisille kerrotaan, minkälaisia ryhmäilmiöitä kiusaamiseen liittyy sekä harjoitellaan, miten olla menemättä mukaan kiusaamiseen ja miten puolustaa kiusattuja.

Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut kehittämään menetelmän, jossa pienestä määrästä potilaan kudosta voidaan tunnistaa ja kvantitoida tuhansia proteiineja muutamassa tunnissa näytteenotosta.

– Geenit koodaavat proteiineja, solujen toiminnallisia yksiköitä, jotka ilmentävät sairautta soluissa ja kehossa. Tämän takia on hyödyllistä pystyä monitoroimaan kehon proteiineja ja niiden määrää suoraan, kertoo Turun yliopiston biotekniikan keskuksen tutkimuskoordinaattori Petri Kouvonen, joka kuuluu menetelmän kehittäneeseen tutkimusryhmään.

Löytö auttaa kohdennetun ja yksilöllisen hoidon räätälöimiseen. Tähän asti potilaiden eroavuuksia ja herkkyyttä eri lääkeaineille on voitu selvittää tutkimalla potilaan geenejä.

– Aikaisemmin tarvittiin suuria näytemääriä, sillä näytekäsittelyssä käytettiin loppuun suurin osa näytteestä. Uusi menetelmä vähentää näytteen määrän tarvetta.

kuva: Lloyd

Morgan

ITSEMURHAAN PÄÄTYNEELLÄ NUORELLA TAKANAAN SIRPALEISTA HOITOA

8 | Aurora

Itsemurhaan päätyvät nuoret ovat usein hakeneet ja saaneet apua terveydenhuollon erityis- tai peruspalveluista. Nuorten vanhemmat kuitenkin kritisoivat laajasti auttamistyötä. Nuoren ja auttajan kohtaamisia ovat vanhempien mukaan leimanneet irrallisuus, työntekijöiden vaihtuvuus ja kokonaisvastuun puuttuminen nuoren tilanteesta.

Vanhempien kertomusten perusteella valtaosa nuorista oli tavoitellut kuolemaa, mutta ei niinkään sen itsensä takia, vaan kuoleman oli uskottu tarjoavan poispääsyn lopulliselta tuntuneesta toivottomuuden tilasta.

– Tulkittavissa on, että itsetuhoa oli edeltänyt nuoren jonkin luonteinen mielen järkkyminen. Se oli johtanut todellisuuden hämärtymiseen ja yhteyden menettämiseen itseensä ja ympäristöön, väitöskirjassaan asiaa tutkinut Hanna Kiuru sanoo.

Hän arveleekin, että nuori on tuolloin kokenut turvattomuutta, äärimmäistä ulkopuolisuutta ja yksin jäämistä.

Usealla itsemurhaan päätyneellä nuorella oli jossain elämänvaiheessa diagnosoitu masennus ja määrätty lääkehoito. Oireita oli hoidettu ensisijaisesti lääketieteellisesti, mahdollinen terapeuttinen työskentely oli sille alisteista.

kuva nicolas raymond

Tulevaisuuden ikirouta ulottuu Olkiluodon ydinjäteonkaloon

YKSITYISYYS SAAPUI KAUPUNKIIN 1800-LUVULLA

kuva panu savolainen

Asiakkaan unohtaminen herättää vastarinnan Janne Ohtonen nimesi väitöstutkimuksessaan 35 avaintekijää yrityksen toimintojen kehittämiseen. Hän nostaa asiakkaan keskiöön.

– Moni toimiala on murroksessa, asiakkaiden odotukset kasvavat ja perinteiset tavat kehittää toimintaa eivät pysy mukana muutoksen vauhdissa. Tämän vuoksi toiminnan kehittämisen tulee keskittyä asiakkaalle lisäarvon tuottamiseen yritykselle kannattavalla tavalla.

Ohtosen mukaan johdon haluttomuus muuttaa nykyisiä toimintatapoja paremmiksi ja erityisesti asiakaskeskeisemmiksi on merkittävä muutosvastarintaa aiheuttava tekijä joissakin yrityksissä.

– Tärkeimpiä tekijöitä kehittämisen onnistumisessa ovat henkilöstön ja johdon välinen luottamus sekä avoin viestintä.

Turun yliopiston uusi tutkimus osoittaa Etelä-Suomen olleen jäästä vapaata ikiroutavyöhykettä kymmeniä tuhansia vuosia kauemmin kuin tähän asti on luultu. Tutkijat esittävätkin, että koska viimeisen jääkausisyklin kehitys ennustaa parhaiten tulevan jääkauden kehitystä, tulee ikiroudan vaikutus Olkiluodon ydinjätteiden loppusijoitukseen arvioida perusteellisesti uudelleen.

– Olkiluodossa korkea-aktiiviset ydinjätteet on pyritty sijoittamaan ikiroudan ulottumattomiin 420 metrin syvyyteen. Uusien tulosten valossa tämä syvyys ei riitä, tutkimusta johtanut professori Matti Räsänen sanoo.

Hän toteaa, että loppusijoituksen suunnittelussa on käytetty parasta kansainvälistä asiantuntemusta.

– Asiantuntijat ovat kuitenkin joutuneet arvioimaan aiemmin Suomessa tuotettuja puutteellisia geologisia aineistoja ja väärät käsitykset ovat jääneet oikaisematta, sanoo Räsänen.

Etelä-Suomen,Venäjän Karjalan ja Baltian maiden on luultu jäätiköityneen ensimmäisen kerran 71 000–57 000 vuotta sitten. Uusi tieto osoittaa Etelä-Suomen ja muun muassa Olkiluodon olleen tämän ajan jäästä vapaata ikiroutaista koivu- ja varpuvaltaista tundravyöhykettä. Tieto vaikuttaa myös ennustuksiin tulevan jääkauden kehityksestä.

– Viimeisen jääkausisyklin aikana Etelä-Suomi jäätiköityi vain kerran, viimeisen jääkausisyklin loppuvaiheessa 25 000– 11 700 vuotta sitten. Sitä ennen alueella vallitsi kymmenien tuhansien vuosien ajan ikirouta.

Yksityinen merkitsi 1700-luvun kaupungissa aivan eri asiaa kuin nykyihmiselle. Katuja, aukioita ja kaikkien saavutettavissa olevia rakennettuja ulkotiloja kuvattiin käsitteellä yhteinen tai yleinen, ja siten myös yhteinen vastuu niistä oli suurempi kuin nykykaupunkilaisilla.

Asia nousee esille Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa tutkimustaan tekevän arkkitehti Panu Savolaisen Turun kaupungille laatimasta tutkimuskatsauksesta. Asumisen privatisoitumista on pidetty etenkin 1800-luvun ilmiönä. Sanalla yksityinen (”privat”) ei vielä 1700-luvun ruotsin kielessä luonnehdittu yksilöllistä ja intiimiä omakohtaisuutta, vaan se merkitsi lähinnä yksityistä omaisuutta.

Raportin mukaan 1700-luvulla yhteisen kadun ja yksityisen tonttimaan suhde oli liukuva, sillä talojen portit olivat avoinna, ja esimerkiksi käsityöläiset pitivät verstasta kotonaan. Öisillä kaduilla kaupunkilaisten liikkumavapautta rajoitti säännös käsilyhdyn kantamispakosta.

Turkulaisessa 1700-luvun asunnossa saattoi asua useampia talouksia yhtä aikaa tai yksiä ja samoja tiloja käytettiin liukuvasti eri tarkoituksiin – esimerkiksi krouvit muuntuivat öiseen aikaan niiden pitäjien asunnoiksi.

Aurora | 9

Ihmiskunta kulkee kohti tulevaisuutta, jossa vallitsevat syv채ekologiset arvot ja luontoa kunnioittava maailmankatsomus. N채in ennakoi tulevaisuudentutkija, professori Sirkka Heinonen. H채n ja kymmenet muut Turun yliopiston tutkijat etsiv채t huomisen energiaa: uusiutuvaa ja puhdasta.

10 | Aurora

HUOMISEN ENERGIA ON PUHDASTA – JA SE ON JO TÄÄLLÄ teksti liisa reunanen

| tutkimusesimerkit jenni valta | kuvat hanna oksanen, shutterstock, pixabay

Aurora | 11

”

Tietääksemme tämä on ainoa tutkimushanke, jossa esitetään, että 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiaan perustuva Suomi on mahdollinen malli. ”

H

einosen vetämän hankkeen päämäärä ei ole vaatimaton: Suomesta halutaan luoda 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiaan pohjaava maa.

Tulevaisuudentutkijana Sirkka Heinonen näkee, että hänen tehtävänsä on myös vaikuttaa siihen, että toivottu tulevaisuuskuva toteutuu.

Ja Heinonen tekee osansa. Hän luotsaa Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa Neo-Carbon Energy -hanketta, jonka tavoitteena on luoda uudenlainen hiilineutraali energiajärjestelmä – ja sen myötä parempi, päästötön maailma.

Neo-Carbon Energy on vain yksi Turun yliopiston lukuisista tutkimushankkeista, joissa etsitään keinoja energian tuottamiseen ja tehokkaampaan hyödyntämiseen.

Miltä kuulostaisi, jos voisimme kasvattaa syanobakteereista eli sinilevistä polttoainetehtaita? Mitä jos osaisimme muokata jäteveden puhdistusprosessia niin, että se tuottaisi samalla biopolttoainetta tai oppisimme muutta12 | Aurora

maan aurinkokennoilla tuotetun sähkön biopolttoaineeksi? Entä jos meren aallot jauhaisivat meille energiaa?

Mitä jos onnistuisimme kutistamaan energiankulutusta muokkaamalla elektroniset piirit toimimaan nanowateilla tai loisimme polymeerihiilikomposiitteja, joiden avulla saisimme poikkeukselliset määrät energiaa säilöviä superkondensaattoreita?

Muun muassa näihin kysymyksiin Turun yliopiston tutkijat etsivät vastauksia.

Patagoniassa energiaa koko maailmalle Maailman energiasta yli 80 prosenttia tuotetaan tällä hetkellä fossiilisilla polttoaineilla.

Uusiutuvien energialähteiden osuus maailmalla on alle kymmenesosa kaikesta energiantuotannosta. Aurinko- ja tuulivoimasta tulee kuitenkin koko ajan taloudellisesti kannattavampaa, ja niihin investoidaan nyt vauhdilla.

– Esimerkiksi Kiinan talouskehitys on ollut erittäin voimakasta, mikä on johtanut samalla hiilidioksidipäästöjen rajuun kasvuun sekä paikallisen ilmanlaadun heikkenemiseen.

Ehdottomasti suurin osa energiasta käytetään edelleen polttoaineiden muodossa. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puhtaalla uudistuvalla energialla on biokemian laitoksen akatemiaprofessorin EvaMari Aron mukaan yksi suurimmista haasteistamme.

Tämän ja seuraavan sivun infolaatikoita varten on haastateltu Turun yliopistosta Eva-Mari Aroa (akatemiaprofessori, biokemian laitos), Pauli Kalliota (tutkijatohtori, biokemian laitos), Pasi Paanasta (tohtorikoulutettava, biokemian laitos) sekä Yagut AllahverdiyevaRinnettä (erikoistutkija, biokemian laitos).

E. coli testialustana

Vaihe

Haaste

Potentiaali

E. coli -bakteeri voidaan valjastaa tuottamaan polttoaineena käytettävää propaania. Biokemian laitoksella kehitetty menetelmä on ensimmäinen osoitus siitä, että uusiutuvaa propaania voidaan valmistaa mikrobien avulla.

E. colia käytetään tutkimuksessa lähinnä testialustana, jolla kokeillaan systeemin toimivuutta ja erilaisia mahdollisuuksia.

Menetelmä on vielä tehokkuudeltaan heikko, sillä propaanin tuottoon osallistuvat entsyymit eivät toimi tarpeeksi tehokkaasti.

Mahdollisimman suuri osa solujen käyttämästä hiilestä ja biosynteesikapasiteetista pitäisi saada ohjattua propaanin tuottoon.

E. coli -systeemi mahdollistaa propaanin biosynteesin eri vaiheiden ja niihin vaikuttavien tekijöiden tutkimisen ja optimoimisen solun sisällä. Tämä on tärkeä välivaihe siirryttäessä lopullisiin tuotto-organismeihin.

Vaihe

Haaste

Potentiaali

Syanobakteeri, kansanomaisemmin sinilevä, on yhteyttävä bakteeri, jonka kasvu perustuu vettä hajottavaan fotosynteesiin. Tutkijat hyödyntävät tätä ominaisuutta kehittäessään solukantoja, jotka kasvun kustannuksella tuottavat erilaisia biopolttoaineita auringon valon avulla käyttäen lähtöaineina ainoastaan hiilidioksidia ja vettä.

Turun yliopiston biokemian laitoksella bioenergiatutkimuksessa yhdistyvät fotosynteesiin liittyvä perustutkimus, synteettinen biologia ja erilaiset bioteknologian menetelmät.

Tehokkuuden parantaminen, kasvatusten skaalaaminen teolliselle tasolle ja erilaiset kasvatukseen ja lopputuotteen keräämiseen liittyvät tekniset ongelmat ovat keskeisiä haasteita kaupallisesti kilpailukykyisen tuottosysteemin kehittämisessä.

Tehokkaan fotosynteettisen tuottosysteemin kehittäminen tarjoaisi kestävän ja uusiutuvan vaihtoehdon fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi. Kaupallisia sovelluksia fotosynteettisten mikrobien käyttämisessä biopolttoainetuotannossa ei vielä ole, mutta bioetanolin tuottoprosessit syanobakteereissa ovat jo pilottivaiheessa – ja kilpailukykyisiä mahdollisesti jo lähivuosien aikana.

Integroidut systeemit

Vaihe

Haaste

Potentiaali

Yhteyttävissä mikro-organismeissa tapahtuvan polttoaineiden tuoton kustannustehokkuutta voidaan nostaa yhdistämällä siihen erilaisia bioekonomiaa edistäviä komponentteja, kuten jäteveden puhdistamista tai arvokkaiden kemikaalien tuottoa. Mikro-organismien kasvattaminen jätevedessä on halpaa, koska ravinteita ei tarvitse lisätä, ja samalla saadaan puhdistettua jätevesi. Kaupalliselta arvoltaan kalliiden kemikaalien tuottaminen samassa prosessissa biopolttoaineiden tuoton kanssa on yksi tärkeä kustannuksia laskeva tekijä.

Biokemian laitoksessa hyödynnetään yhteyttäviä mikro-organismeja kehitettäessä integroitua bioenergian tuotto- ja jäteveden puhdistusmenetelmää. Myös arvokemikaalien tuotto yhdessä biopolttoaineiden kanssa on suunnitelmissa synteettisen biologian menetelmien avulla.

Yhdistetty biopolttoaineen tuotto ja jäteveden puhdistaminen ei vielä menetelmänä ole tarpeeksi tehokas laajempaa tuotantoa varten.

Arvokemikaalien tuotto yhdessä biopolttoaineiden kanssa vaatii tarkkaa suunnittelua ja metabolian mallintamista synteettisen biologian menetelmien mukaisesti.

Integroidut systeemit biopolttoaineiden tuotossa ja jäteveden puhdistamisessa ovat maailmalla tekemässä tuloaan hajautetun energiatuotannon tehokkaimpina edustajina, varsinkin pienten yhdyskuntien bioekonomiaa edistävinä sovelluksina. Arvokemikaalien tuotto yhdessä biopolttoaineiden kanssa tullee tekemään aurinkopolttoaineista kaupallisesti kannattavia.

Syanobakteereilla auringosta polttoainetta

Mikrobeilla sähköstä polttoainetta Auringon energia voidaan aurinkopaneelien avulla muuttaa tehokkaasti sähköksi. Sähkön ongelmana kuitenkin on, että sitä ei voida varastoida, eikä sähkö voi sellaisenaan korvata polttoaineita.

Biokemian laitoksella tehtävässä tutkimuksessa kehitetään mikrobeja, jotka voisivat käyttää sähköä biopolttoaineiden tuottoon.

Biopolttoaineen tuottajien seulontaa luonnosta Suomen järvien ja Itämeren yhteyttäviä mikroorganismeja seulotaan luonnostaan tehokkaiden biopolttoainetuottajien löytämiseksi.

– Nyt Kiina investoi uusiutuvien energiantuotantomuotojen ratkaisuihin ja on maailman johtava aurinkopaneelien tuottaja, Heinonen sanoo.

Viime syksynä Heinonen vieraili kuukauden ajan Argentiinassa tiede-, teknologia- ja innovaatioministeriön vieraana. Matkallaan Heinonen oppi, että Argentiinan olosuhteet ja potentiaali olisivat aurinko- ja tuulienergian kannalta maailman parhaita.

– On laskettu, että Patagoniassa tuotettu aurinko- ja tuulienergia riittäisi kattamaan koko maailman energiatarpeen. Toistaiseksi maa ei kuitenkaan ole hyödyntänyt olosuhteitaan, vaan on pysynyt sidoksissa vanhakantaiseen öljyyn ja kaasuun pohjautuvaan energiajärjestelmään.

Koko Suomi uusiutuvalle energialle Suuret kysymykset vaativat ratketakseen laajan tutkijayhteisön. Energiahankkeiden tutkimusryhmät ovat kansainvälisiä, ja jokaisella 14 | Aurora

Vaihe

Haaste

Potentiaali

Jotkut mikrobit pystyvät kuljettamaan elektroneja solun ulkopuolen ja sisäpuolen välillä – ja siten käyttämään tai tuottamaan sähköä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko tällainen elektroninsiirtoketju yhdistää mikrobiperäiseen polttoaineentuottosysteemiin.

Tutkimuksen ensimmäisenä haasteena on saada elektroninsiirtoon ja polttoaineentuottoon liittyvät komponentit toimimaan yhdessä ja osana fotosynteettisen mikrobin aineenvaihduntaa. Vielä ei tiedetä, mitkä ovat systeemin ensisijaisia rajoittavia tekijöitä.

Tulevaisuudessa aurinkokennot ja mikrobit voisivat olla osa isompaa kokonaisuutta, jossa uusiutuvaa sähköä ja eläviä soluja hyödynnettäisiin yhdessä polttoainetuotannossa.

Vaihe

Haaste

Potentiaali

Biokemian laitoksen tutkijat ovat käyneet läpi yli 1 000 kantaa ja löytäneet niistä kymmenen luonnostaan tehokasta vedyntuottajaa. Tutkijat pyrkivät lisäämään mikro-organismien vedyntuotannon tehokkuutta muun muassa kasvatus- ja bioreaktoriolosuhteita kehittämällä. Seulonnassa etsitään myös organismeja, jotka tuottavat tehokkaasti rasvoja, joita voidaan käyttää biodieselin valmistukseen.

Tutkimuksen keskeisiä haasteita ovat vedyn tuottoon osallistuvien entsyymien herkkyys hapelle, sekä heikko hyötysuhde auringon energian muuttamisessa polttoaineeksi. Jotta vedyntuotanto olisi kustannustehokasta, tuottotehoa täytyy vielä kehittää.

Tutkijat uskovat, että lisätutkimuksen avulla auringonvalon muutostehokkuus vedyntuottosysteemeissä saadaan nostettua kuuden prosentin tasolle seuraavien 3–4 vuoden aikana. Markkinoille prosessi voitaisiin viedä, kun tehokkuus saadaan nostettua noin 10 prosenttiin.

niistä on tiivistä yhteistyötä muiden maiden tutkijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään laajasti myös kotimaassa: Neo-Carbon Energy, jonka tulevaisuudentutkimukseen keskittyvää osiota Heinonen luotsaa, on Turun yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja VTT:n yhteinen hanke ja osa Tekesin strategiset tutkimusavaukset -ohjelmaa.

Monitieteisessä hankkeessa kehitetyn energiajärjestelmän lähtökohtana on uudenlainen hiiliajattelu. Siinä energia tuotetaan aurinkoja tuulivoimalla ja muutetaan synteettiseksi maakaasuksi tai muuksi polttoaineeksi. Raaka-aineena käytetään ilmakehästä kerättyä hiilidioksidia.

– Järjestelmä siis perustuu suljettuun kiertoon, jossa kierrätetään ilmakehässä jo olevaa hiilidioksidia, mutta uusia päästöjä ei synny.

Tuotettu polttoaine voidaan helposti sekä varastoida että jakaa teollisuuden tai kuluttajien käyttöön, vaikkapa auton polttoaineena, kertoo Heinonen.

Järjestelmän teknologia on jo valmis ja koekäytössä. Saksassa Audi ja Suomessa Woi-

koski demonstroivat parhaillaan uutta energiantuotantotapaa. Mallin laajamittainen käyttöönotto edellyttää kuitenkin investointeja sekä aurinko- ja tuulivoimaan että polttoaineen valmistamiseen vaadittavaan elektrolyysiteknologiaan.

Hankkeen tutkijat eivät arastele luvata suuria. Heinonen kertoo, että kehitetty energiajärjestelmä on vaadittavista alkuinvestoinneista huolimatta kustannustehokas, ja sen potentiaali on käytännössä rajaton. Toisin sanoen sillä pystyttäisiin vastaamaan koko maan energiantarpeeseen.

– Tietääksemme tämä on ainoa tutkimushanke, jossa esitetään, että 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiaan perustuva Suomi on mahdollinen malli.

Rajat eivät rajoita Kokonaan uusiutuvalla energialla toimiva Suomi on kunnianhimoinen tavoite, mutta Heinonen ja hankkeen muut tutkijat kurkottavat vieläkin kauemmas. He haluavat kehit-

”

On laskettu, että Patagoniassa tuotettu aurinko- ja tuulienergia riittäisi kattamaan koko maailman energiatarpeen.”

Aurora | 15

Infolaatikkoa varten on haastateltu Ari Karppista (projektitutkija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö).

Nesteytetty maakaasu

Vaihe

Haaste

Nesteytetty maakaasu (LNG) on ilmastopäästöiltään vähäisin uusiutumaton polttoaine. Raskaaseen polttoöljyyn verrattuna LNG:n rikkioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat 100 prosenttia pienemmät, typpioksidipäästöt 88 prosenttia pienemmät ja hiilidioksidipäästöt 26 prosenttia pienemmät. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkijat selvittävät LNG:n markkinoiden potentiaalia Satakunnassa.

Suomessa ensimmäiset LNG:n kaupalliset terminaalit on päätetty rakentaa Poriin, Raumalle ja Tornioon. Porin terminaali valmistunee ensimmäisenä syksyllä 2016.

LNG ei lisää Suomen energiaomavaraisuutta, sillä se on tuontipolttoaine. Nesteytetyn maakaasun käyttö vaatii lisäksi järjestelmän, johon kuuluu polttoaineen kuljetus merellä ja maalla sekä sen varastointi satamissa ja käyttökohteissa. Kansainväliset tutkimukset antavat ristiriitaisia tuloksia LNG:n ympäristövaikutuksista, jos huomioidaan sen tuotannon, kuljetuksen ja käyttöönoton vaikutukset.

tämästään energiamallista maailmanlaajuisen.

Tutkijoiden katse kohdistuu ennen kaikkea Aasiaan sekä Afrikan ja Etelä-Amerikan kehittyviin maihin.

Heinosen mukaan esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on kova kysyntä energiaratkaisuille, jotka ovat puhtaita ja joihin kehittyvillä mailla on varaa.

– Monissa maissa energiainfrastruktuuri on vielä kehittymätöntä ja kannattavia vaihtoehtoja laajamittaiselle energiatuotannolle vasta etsitään. Nämä seikat antavat mahdollisuuden tarkastella energiatulevaisuuksia aivan uudenlaisesta näkökulmasta, Heinonen pohtii.

Erilaiset ideat ja keksinnöt voivat levitä nykyaikana tuulen nopeudella maailman ympäri. Uudenlaisen energiajärjestelmän vieminen maailmalle toisi Suomelle uutta liiketoimintaa ja paljon kaivattua kasvua.

– Sekä Kiinan että Afrikan maiden markkinat ovat houkuttelevia puhtaiden teknologioiden ratkaisuille, kunhan eri maiden paikalliset tarpeet, yhteiskunnalliset muutostekijät sekä energiakysymyksiin liittyvät geopoliitti16 | Aurora

set jännitteet ymmärretään hyvin. Suomalaisilla on jo monipuolista kokemusta Kiinassa toimimisesta ja tätä yhteistyötä kannattaa vahvistaa, muistuttaa Heinonen, joka itse toimii parhaillaan vierailevana professorina University of Science and Technology of China -yliopistossa.

– Parhaimmillaan kotimaista teknologiaosaamista voidaan kanavoida yhteistyöksi ja kilpailukyvyksi, josta hyötyvät myös kuluttajat ympäri maailmaa.

Energian kuluttajista tulee energian tuottajia Tulevaisuudentutkijoiden tehtävä energiahankkeessa on hahmottaa tulevaisuuden kehityskulkuja ja arvioida, miten uusi energiamalli vaikuttaisi ympäristön ja ihmisten hyvinvointiin tai millaista uutta kasvua se voisi tuottaa.

Heinonen arvelee, että seuraavina vuosikymmeninä erilaiset kehityskulut vievät kohti yhteiskuntaa, jossa perinteiset organisaatiot menettävät asemiaan ja yksilöt organisoitu-

Potentiaali Maailman tunnetut kaasuvarat riittävät vuosikymmeniksi ja LNG:n markkinat ovat kasvussa. Nesteytetty maakaasu on monikäyttöinen polttoaine, jota voi hyödyntää polttoja raaka-aineena teollisuudessa, sähkön- ja lämmöntuotannossa, liikenteen polttoaineena merellä ja maalla sekä kotitalouksissa. LNG:n käyttö ei edellytä putkiverkostoa.

Maakaasua pidetään välttämättömänä väliajan polttoaineena siirryttäessä vielä teknisesti kehitysvaiheessa oleviin uusiutuviin energialähteisiin. Lisäksi se on välttämätön varapolttoaine esimerkiksi aurinko- ja tuulienergialle, joiden tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan.

vat yhä enemmän ruohonjuuritasolla. Monilla aloilla tuotanto siirtyy suurilta yrityksiltä osittain takaisin pienille toimijoille, ja tämä koskee myös energiatuotantoa.

Muutoksen keskeisinä ajureina Heinonen näkee teknologioiden kehittymisen ja kasvavan kustannustehokkuuden. Tulevaisuudessa paikalliset toimijat voivat nopeasti ja edullisesti tuottaa asioita, joita aiemmin pystyivät tuottamaan vain suuret yritykset.

– Suurten voimalaitosten rinnalla energiaa alkavat tuottaa yhä enemmän kotitalouksien ja taloyhtiöiden kaltaiset hajautetut pienet yksiköt. Energian kuluttajista tulee siis yhä useammin myös energian tuottajia, Heinonen toteaa.

Tulevaisuudentutkijat ennakoivat, että näiden kehityskulkujen myötä suuryritysten valta murenee ja ketteristä startupeista sekä pienistä ja keskisuurista yrityksistä tulee uusia talouden vetureita.

– Suomelle muutos olisi merkittävä, sillä Suomen tuotanto on perinteisesti nojannut raskaaseen ja teknologiateollisuuteen. Uusi,

Infolaatikkoa varten on haastateltu Hanna Heinoa (projektitutkija, tulevaisuuden tutkimuskeskus).

Aalto

Vaihe

Haaste

Potentiaali

Tulevaisuudentutkijat ovat tarkastelleet, kuinka voisimme tuottaa sähköä Itämeren aaltoenergiaa hyödyntäen.

Aaltoenergiaa tutkitaan ympäri maailmaa ja erilaisia teknologioita energian keräämiseksi on satoja. Suurten valtamerien energiapotentiaali on valtava, aivan eri tasolla kuin Itämerellä. Silti Itämertakin voidaan hyödyntää energiantuotannossa, kunhan aaltoenergialaitteet saadaan kehitettyä pohjoisiin olosuhteisiin soveltuviksi. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen WESA-projektissa selvitettiin erityisesti talvisten olosuhteiden vaikutusta aaltoenergialaitteiden kestävyyteen. Projektissa käytetyt laitteet kestivät Itämeren olosuhteet.

Suurin ongelma on, että myrskyisä sää kuluttaa laitteita. Myös suolaveden aiheuttama ruostuminen on laitteille haaste. Meriympäristössä laitteiden korjaaminen on hankalaa ja kokeilujen suorittaminen kalliimpaa kuin maalla. Lisäksi kerätyn energian siirto mereltä sisämaahan on kallista.

Aaltoenergian potentiaalin arvioidaan olevan yhtä suuri kuin tuuli- ja vesivoiman. Haasteiden takia aaltoenergian hyödyntämisessä ollaan kuitenkin noin 20 vuotta tuulivoimaa jäljessä. Tuuli- ja aurinkoenergiaan verrattuna aaltoenergialla on suurempi energiatiheys. Aaltoenergian ennustettavuus on myös parempi, sillä aallot eivät pysähdy, vaikka tuuli tyyntyisi.

pieniin toimijoihin perustuva tuotantorakenne loisi myös uudenlaisia kumppanuuksia, suurten ja pienten yritysten sekä kansalaistoiminnan välille.

Uusi energia – uusi yhteiskunta Tulevaisuudentutkijat etsivät omasta ajastamme niin kutsuttuja heikkoja signaaleita. Ne ovat yhteiskunnissa näkyviä merkkejä toistaiseksi marginaalisista ilmiöistä tai kehityssuunnista, joiden tutkijat olettavat tulevaisuudessa voimistuvan.

Hiilipäästöjen vähentämiseksi tähtäävät uudet lait ja asetukset, lisääntyvät investoinnit uusiutuviin energiamuotoihin ja ekologisia energiamuotoja etsivä kiivas tutkimustoiminta ovat esimerkkejä heikoista signaaleista. Tällaisten merkkien perusteella Heinonen ja muut hankkeen tutkijat uskovat, että horisontissamme häämöttävät uhkakuvien sijaan myönteiset kehityskulut.

– Toivotun tulevaisuuskuvan mukaan ihmiskunta onnistuu välttämään ekologisen

kriisin tai kolmannen maailmansodan kaltaiset suuret katastrofit. Yhteiskunta ja talous järjestyvät lukuisten pienten startup-yritysten varaan, joille tyypillisestä yhteiskuntavastuun korostamisesta tulee laajalle leviävä trendi.

Heinonen katsoo, että muutos energian tuotannossa vaikuttaa lopulta myös yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin – energiasta tulee henkilökohtainen arvovalinta, joka liitetään elämäntyyleihin.

Heinosen kuvaamat trendit liittyvät prosumeriksi kutsuttuun ilmiöön.

Ilmiö tarkoittaa kuluttajan ja tuottajan roolin sekoittumista ja liittyy yleisempään kehityssuuntaan, jossa kansalaiset ottavat entistä aktiivisemman roolin yhteiskunnan ja yritysten kehittämisessä.

– Ihminen haluaa vaikuttaa lähiympäristöönsä ja hakee merkitystä elämäänsä konkreettisilla valinnoillaan. Erilaiset eettiset ar-

”

Ihminen haluaa vaikuttaa lähiympäristöönsä ja hakee merkitystä elämäänsä konkreettisilla valinnoillaan.”

vot korostuvat ja tulevaisuuden digitaalisessa merkitysyhteiskunnassa vallitsee syväekologinen, luontoa itseisarvona kunnioittava maailmankatsomus, hahmottaa Heinonen.

Aurora | 17

arck Jukka Westerm @JKW43

olustanut ajattelija on pu va ta et ot i st nostaa Kuka vakava llisena keinona ee rp ta a si uk tieteen leikka ajat? us kenen etua Suomi. #Hallit uuta 2015 12.26 - 10. elok

J u k k a We stermarck @

Jukka Westermarck

@JKW43

Turkuun perusteilla koko länsiran nikkoa palveleva #syöpäkeskus @UniTurku http://yl e.fi/uutiset/ syopap...

12.47 - 9. kesäkuuta 2015

JKW43

Näin synty i Sipilän h all mielenkiin toista tietä itus. Olisi ollut ä puolusti ja tiedettä ko kukaa . http://ww nk w.hs.fi/ko 8.48 - 18 timaa/a14 oulutusta . kesäkuu 345... ta 2015

Jukka Westermarck

@JKW43

Syöpätutkija, hyvää tiedepolitiikkaa arvostava professori, Isä, Tennis, Kalastus (perho)

18 | Aurora

| kuvat hanna oksanen

TWIITIN VOIMA teksti jenni valta

K

Sosiaalinen media valjastetaan oman sanoman äänitorveksi persoonallisilla ja aktiivisilla kannanotoilla. Vaikuttamaan pyrkivä somettaja eroaa henkilökohtaisten päivitysten viljelijästä jopa siinä määrin, että hänen someidentiteettinsä muuttuu. Aktiiviset twiittaajat ja sosiaalisen median tutkijat kertovat, miten somessa käytetään valtaa.

evään 2015 eduskuntavaalien jälkeen Turun yliopiston professori Jukka Westermarck oli murtunut.

Hän oli liittynyt Twitteriin vajaa vuosi aiemmin ja rummutti siellä näkemystään, jonka mukaan Suomen tulisi panostaa voimakkaammin tieteeseen ja tutkimukseen. Hallituksen päätös kiristää yliopistojen rahoitusta oli kova kolaus.

– Vaalien alla syötin Twitteriin paljon tietoa siitä, kuinka tieteeseen satsanneet maat ovat onnistuneet nostamaan myös talouttaan. Viime kevään eduskuntavaalit olivat ensimmäiset, joissa tutkijoiden ääni oli tiedossa, mutta sitä ei kuunneltu, Westermarck sanoo, ja näyttää edelleen silminnähden harmistuneelta.

Pettymys oli niin suuri, että Westermarck oli lähellä heittää hanskat tiskiin some-vaikuttajana. Voimakas sanomisen tarve sai kuitenkin innokkaan yleisönosastokirjoittajan jatkamaan.

Asiantuntijoiden, mielipidevaikuttajien ja median kanavana profiloitunut Twitter on luonteva ympäristö tutkijoille, jotka haluavat osallistua esimerkiksi omaan alaansa liittyvään keskusteluun. Kun politiikan tutkija Mari K. Niemi Turun yliopistosta valittiin ehdolle vuoden tieteentekijäksi 2015, Tieteentekijöiden liitto kiitteli Niemen aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa. Hänen kuvattiin olevan esimerkki uudenlaisesta tutkijatyypistä, joka ei kaihda ottaa osaa ajankohtaiseen poliittiseen keskusteluun.

Myös Westermarck haluaa twiiteissään nostaa esiin tärkeiksi kokemiaan keskusteluaiheita. Siitä hän ei ole lainkaan varma, pystyykö yksittäinen henkilö vaikuttamaan Twitterin kautta poliittiseen päätöksentekoon. Mutta arvostetulle ryhmälle tai organisaatiolle se voisi olla mahdollista.

– Esimerkiksi akatemiaprofessorit voisivat ryhmänä ottaa selkeästi kantaa suomalaisen tieteen puolesta. Yksittäisillä tutkijoilla ei ole massavoimaa, jolla voisi muuttaa mitään, Westermarck toteaa.

Turun yliopiston mediatutkimuksen opiskelija ja aktiivinen twiittaaja Essi Nummi puolestaan uskoo, että yksikin ihminen voi olla muutoksen aloittaja. Nummi oli kevään eduskuntavaalien tulosillan ahkerin twiittaaja ja lähetti illan aikana peräti 75 viserrystä hashtagilla #vaalit2015.

– Sosiaalinen media mahdollistaa vaikuttamisen, johan se on nähty esimerkiksi tasa-arvoisen avioliittolain kohdalla. Se on kuitenkin toinen juttu, voinko yksilönä vaikuttaa asioihin. Minulla ei ole yhtä asiaa, jota pystyisin viemään eteenpäin siten, että sillä olisi merkitystä. Silti koen, että voin olla osa suurempaa liikettä, Nummi sanoo.

Mielipidejohtaja argumentoi persoonallisesti Yksilöiden maailmantulkinnoista kumpuavat sosiaaliset median keskustelut voivat myös toimia vastajulkisuuksina ja vaihtoehtoisen tiedon väylinä. Näin uskoo internetissä vaikuttavien populistipuolueiden ja kansalaisliikkeiden valtapeliä tarkastellut tutkija Niko Hatakka eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

– Riippuu ihmisistä, mille sosiaalinen media nähdään vaihtoehtona.

Esimerkiksi perussuomalaiset käsittävät sen usein vastavoimana valtamedialle, jonka koetaan olevan korruptoitunut tai jonka edustamia arvoja ei hyväksytä, Hatakka toteaa.

Some-vaikuttaja pyrkii Hatakan mukaan määrittelemään, mistä itselle tärkeissä asioissa on kyse ja miten ne pitäisi ymmärtää.

– Protestiliikkeillä on usein tarve nostaa esille epäkohtia. Kun epäkohdat on osoitettu, pyritään osoittamaan, ketkä ovat syyllisiä. Sen jälAurora | 19

Essi Nummi @EssiNummi

a pelottaa #tahdon2013 Nykyisen ennusteen valoss Persut hallitukseen, -muutoksen tulevaisuus.

2015 lakimuutos jäihin? #vaalit 5 22.37 - 19 huhtikuuta 201

Essi Num mi

@EssiNu

mmi

Tänään o n #olenle nni -päivä vaaleanp . En omis unaista/g ta mitään litterimäis puutetta # tä. Komp stam1na-p e n soin aidalla. # 8.18 - 8 k nailedit esä kuuta 201 5

keen on mahdollista esittää ratkaisuehdotus. Populistisissa nettiliikkeissä ratkaisu on usein se, että vallanpitäjät täytyy korvata oikeamielisillä, Hatakka kertoo.

Hän epäilee, että omaperäisyys ja kyky erottua muista ovat keskeisiä keinoja, joilla oman sanomansa saa esiin sosiaalisessa mediassa. Hatakan mukaan somen mielipidejohtajat ovat hyviä argumentoijia, jotka onnistuvat saavuttamaan kohderyhmänsä luottamuksen. Suositun vaikuttajan puhetyyliä usein kopioidaan.

– Perussuomalaisista Jussi Halla-ahon tyyli on purevan analyyttinen, ironinen, piikikäs ja kuivaa huumoria viljelevä. Timo Soinin blogi taas on täysi vastakohta Halla-aholle. Soinin virkkeet ja kappaleet ovat lyhyitä ja tyyli hyvin toteava ja tavallaan jopa runollinen. Silti he ovat molemmat mielipidevaikuttajia niin puolueen sisällä kuin sen ulkopuolellakin, Hatakka sanoo.

Nummen mielestä sosiaalisessa mediassa näkyy turhan paljon muiden lynkkausta, vihapuhetta ja muuta negatiivista sisältöä. Hän pyrkii itse välttämään mielensäpahoittamista viimeiseen asti ja kuvailee tyyliään rennoksi ja humoristiseksi.

– Yltiöpositiivisiin päivityksiin en kykene, mutta pyrin tuomaan humoristista pilkettä esille. Facebookissa mietin enemmän, mitä päivitän, sillä tiedän yleisöni. Twitterissä parhaiten huomiota ja keskustelua saa aikaiseksi silloin, kun twiittaa jostain ajankohtaisesta aiheesta, Nummi kertoo.

Westermarck sanoo olevansa Twitterissä ärhäkkä ja yrittävänsä ajoittain olla hauska. Faktojen kanssa hän on kuitenkin tarkka. Jos joku sattuu kysymään, mihin provokatiivinen heitto perustuu, Westermarckilla on tutkimuksiin nojaava todistusaineisto valmiina.

– Twiitissä pitää olla aina joku koukku. En voi vain kirjoittaa, että ”tieteelle lisää rahaa”, ja pelkkä räkyttäminen yleensä ärsyttää ihmisiä. Silti pelkään tekeväni sitä, ja varmasti moni ajattelee, että siellä se Westermarck taas räkyttää. Toisaalta se helpottaa edes omaa turhautumista.

Some muuttaa minuutta Samalla kun ihmiset vaikuttavat sosiaalisessa mediassa, myös some vaikuttaa heissä. Digitaalisen kulttuurin tutkija Sari Östman totesi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että sosiaalisen median käyttäminen voi muuttaa jopa minuuttamme.

Kun jaamme somessa kertomuksia ja kuvia itsestämme, kavereistamme ja lemmikeistämme, saatamme jossain vaiheessa sisäistää roolimme elämänjulkaisijana identiteetiksi asti. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että henkilö huomaa ajattelevansa elämää julkaisujen kautta ja pohtivansa: ”Millaisen päivityksen tästä saisi?”

– Elämänjulkaisija-identiteetti ei vie tilaa muilta identiteeteiltä, vaan kulkee niiden rinnalla. Esimerkiksi äitinä voin olla vahvasti läsnä lapseni kanssa, mutta napata tilanteesta samalla kuvan Facebookiin, Östman sanoo.

Hänen mukaansa somen merkittävää roolia maailmassamme kuvaa se, että elämänjulkaisija-identiteetti rinnastuu vahvoihin

Essi Nummi

@EssiNummi

Mediatutkimuksen opiskelija @UniTurku ja sisältötiimin harjoittelija @VapaMedia. Työstää gradua aiheenaan henkilöbrändäys Twitterissä. http://fi.linkedin.com/in/ essinummi

20 | Aurora

kokonaisidentiteetteihimme. Ne syntyvät yleensä tärkeiden ihmissuhteiden kautta, kun koemme itsemme esimerkiksi lapsina, vanhempina tai puolisoina.

Some-vaikuttajalla ei Östmanin mukaan välttämättä ole erillistä some-identitieettiä. Vaikuttaja käyttää sosiaalista mediaa äänitorvenaan, jolloin some on väline, jonka kautta tuodaan esiin omaa roolia esimerkiksi asiantuntijana tai luonnonsuojelijana.

– Vaikuttajalle some on keino toteuttaa jo aikaisemmin olemassa olevaa identiteettiä, jolloin kyseessä ei ole elämänjulkaisija-identiteetti. Östman uskoo, että tehokkain tapa oman sanoman välittämiseen on henkilökohtaisen kokemuksen ja myönteisen näkökulman suosiminen.

– Ihmiset kokevat kielteiset päivitykset ahdistavina. Osa voi kokea, että ne loukkaavat omaa tilaa, jollaiseksi esimerkiksi Facebook-sivu saatetaan mieltää, Östman pohtii.

Kohu vahvistaa verkkoyhteisön yhteenkuuluvuutta Joskus some-vaikuttajalta saattaa lipsahtaa kärkäs kommentti, josta leimahtaa kohu. Perussuomalaisten Olli Immosen monikulttuurisuutta käsitellyt Facebook-päivitys poiki kiivasta keskustelua ja useita mielenosoituksia.

Hatakan mukaan perussuomalaisten puoluejohto on joutunut julkisuudessa tasapainottelemaan julkisen hyväksynnän ja netistä saadun hyödyn säilyttämisen välillä. Puolue on jo vuosia pyrkinyt torjumaan rasismisyytöksiä ärsyttämättä verkossa toimivia niin sanottuja maahanmuuttokriitikoita.

– Kun Immonen erosi ryhmästä itse, puoluejohto välttyi kurinpidollisilta toimilta. Selvän eronteon sijaan on ruokittu mielikuvaa median ajojahdista, Hatakka sanoo.

Hatakan mukaan itsekriittisen keskustelun syntyminen vaatisi yhteisön johtohahmojen tuomitsevaa kannanottoa. Ilman sitä esimerkiksi rasismiin liittyvät kohut vain vahvistavat ääriajattelusta syytettyjen verkkoaktivistien ja perussuomalaisten välistä yhteyttä.

– Perussuomalaiset tekivät vallan suhteen kaupat ottaessaan puolueeseen esimerkiksi Halla-ahon, Immosen ja James Hirvisaaren kaltaisia netissä profiloituneita poliitikkoja. Puolue sai kaupassa uusia resursseja, mutta luovutti verkkokirjoittajille ja heidän kannattajilleen valtaa määritellä perussuomalaisuuden sisältöä, Hatakka toteaa.

TULE MENTORIKSI! HALUATKO JAKAA OSAAMISTASI JA KOKEMUKSIASI TYÖNHAUSTA, URASUUNNITTELUSTA JA TYÖELÄMÄSTÄ... ...JA SAADA SAMALLA UUSIA NÄKÖKULMIA JA VIRTAA MYÖS OMAAN AMMATILLISEEN KEHITTYMISEEN JA TYÖURAAN? Jos olet valmistunut Turun yliopistosta tai kauppakorkeakoulusta ja olet ollut työelämässä mukana vähintään viisi vuotta, lähde mentoriksi työelämään siirtyvälle, kohta valmistuvalle opiskelijalle.

Mentoriparit rakennetaan molempien toiveiden, taustan ja urasuunnitelmien pohjalta. Turun ja lähialueiden lisäksi mentoreita tarvitaan erityisesti pääkaupunkiseudulta.

Vuoden kestävä ohjelma alkaa tammikuussa ja sisältää mentoriparien yhdessä sopimia omia tapaamisia sekä 3 yhteistä seminaaria.

Twiitti elää hetkessä Essi Nummi myöntää twiittaavansa välillä hetken huumassa, jossa on sekä hyvät että huonot puolensa.

– Jääkiekon MM-kisojen aikaisia päivityksiä on välillä vaivaannuttavaa lukea jälkeenpäin, koska pelien aikaan olen elänyt hetkessä ja twiitannut sen mukaisesti. Leo Komarovin ulosajo muun muassa herätti melkoisia tunteita, Nummi kertoo.

Vaali-illan ahkerimman twiittaajan titteliin Nummi suhtautuu vaatimattomasti ja sanoo sen kertovan enemmän kirjoitusnopeudesta kuin kärkkäistä mielipiteistä. Silti hän pitää vaaleista twiittaamista tärkeänä, sillä kyseessä on Suomen tulevaisuus. Ahkeran twiittaajan mukaan tärkein neuvo oman äänen esille saamiseksi on yksinkertainen: ole nopea.

– Yksi pätevimmistä neuvoista on nopea reagointi. Oli kyseessä sitten yksityishenkilö tai yritys, itseään koskeviin tai kiinnostaviin ajankohtaisiin asioihin kannattaa reagoida nopeasti. Tällöin pääsee osaksi keskustelua ja hyvällä lykyllä myös ohjaamaan sitä.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 15.10.2015

utu.fi/mentorointi Aurora | 21

22 | Aurora

OLIPA KERRAN

KAKOLA teksti taru suhonen

M

| kuva hanna oksanen

Pahamaineisista vangeistaan ja kaupunkilaisia kiinnostavasta ympäristöstään tunnetun Kakolan historia julkaistaan yksissä kansissa loppuvuodesta.

illaista ruokaa vangeille tarjoiltiin 1900-luvun alussa?

Mitä Kakolan vankilassa tapahtui toisen maailmansodan pommitusten aikaan? Miten vanginvartijoiden työ on muuttunut vuosikymmenten saatossa?

Kansatieteen vankilatutkimusprojektissa viimeistellään Kakolan historiaa, joka perustuu vartijoiden päiväkirjoihin ja valokuviin sekä vankilan viralliseen aineistoon. Materiaalia on aina siitä asti, kun vankila 1850-luvulla siirtyi Turun linnasta nykyiselle Kakolanmäelle Port Arthurin ja Aurajoen väliin.

Kirjaprojektilla on käytettävissään ainutlaatuisen laaja aineisto päiväkäskyistä ja kuolleidenkirjoista vankiluetteloihin ja osastopäiväkirjoihin. Vartijoiden merkinnät paitsi avaavat arkea, kertovat myös siitä, miten poikkeustilanteet ovat vaikuttaneet vankilan tapahtumiin. ‒ Harvoin tullaan ajatelleeksi, miten maailman tapahtumat ovat läsnä vankilassa, joka on pyörinyt muun muassa läpi suurlakon, sisällissodan ja molempien maailmansotien, kertoo kirjan toimittaja, vankilatutkimusprojektin johtaja Jussi Lehtonen. ‒ Esimerkiksi vuonna 1905 suuren kuohunnan aikaan vartijakokelas kirjoitti kotiväelleen, että ensi yönä saatetaan vankilaa joutua turvaamaan asein. Jatkosodan pommituksissa vankeja kuoli, kun osa ei käskyistä huolimatta pysynyt poissa ikkunoista. Vankilassa nähtiin myös evakuointeja.

Aineisto kertoo myös, miten vanginvartijan työ on muuttunut vuosikymmenien saatossa aina tähän päivään saakka. Historiateos kattaa nykyisen Saramäen vankilan ajanjakson, jonne Kakolasta siirryttiin vuonna 2007. Lehtonen ja toimitussihteeri Maria Vasenkari ovat käyneet Saramäessä penkomassa vanginvartijayhdistyksen materiaaleja. ‒ Kirjaprojekti on saanut alkunsa Kakolassa työskennelleen Harri Hakamäen käsikirjoituksesta. Hakamäen työ jäi kesken hänen kuollessaan, mutta leski toimitti tekstit meille vankilatutkimushankkeeseen edistettäväksi. Olemme nyt täydentäneet käsikirjoitusta aktiivisesti parin vuoden ajan, ja kirja valmistuu loppuvuodesta.

Lehtosen mukaan Kakola on tutkimuskohteena alihyödynnetty. ‒ Vanhat vankilarakennukset ympäristöineen, täällä työskennelleet ammattiryhmät, vangit, luonto, ympäristö, alueen nykytilanne ja esimerkiksi kaupallistaminen tarjoavat loputtomasti tutkimuskohteita eri tieteenaloille. Olemme järjestäneet Kakolassa kansatieteen kenttätyökurssin, sillä tämä on myös opiskelijoille ainutlaatuinen, säilynyt kokonaisuus.

Jussi Lehtonen on kansatieteilijä, joka yhdistää omassa työssään tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä ihmisten arkielämän tutkimukseen.

Aurora | 23

TEE HYVÄ PÄÄTÖS

TULE TAPAAMAAN MEITÄ TURUN KIRJA- JA TIEDEMESSUILLE!

Koulutamme yrittäjähenkisiä, innovatiivisia ja vastuullisia tulevaisuuden osaajia ja asiantuntijoita rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa ja hyvinvointia.

Suomalaisten yliopistojen varainhankinta on käynnissä. Tarvitsemme nyt ystäviämme toimintamme turvaamiseksi. Lahjoitus Turun yliopistolle on panostus laadukkaaseen koulutukseen ja tutkimukseen.

Rahankeräyslupa POL-2014-11403

TULE MUKAAN TEKEMÄÄN TIETEESTÄ HYVINVOINTIA

utu.fi/lahjoita

osasto A60

Kirjamessuilla Turun yliopiston kirjasto ja kirjastopalvelut

Turun Messukeskus osasto B5 Tiedemessuilla Lapin tutkimuslaitos Kevo ja subarktisen alueen tutkimus

2.–4.10.2015 Tietolavalla ja messuohjelmassa mukana Turun yliopiston asiantuntijoita: utu.fi/tiedemessut

Kolumni

Uusi oppimisympäristö lisäsi yhteistyötaitoja

Matti Var kuva:

Susanna Heino ja Paula Äimälä Kirjoittajat ovat Rauman normaalikoulun luokanlehtoreita

jo

Uusimmassa hallitusohjelmassa mainitaan uudet oppimisympäristöt. Monesti niiden ajatellaan olevan lähinnä tietotekniikan lisäämistä. Lapset ja nuoret surffailevat taitavasti tableteillaan ja kännyköillään netissä videoita ja valokuvia katsellen, pelejä pelaillen ja chattaillen keskenään. Osa heistä myös kuvaa ja tekee itse videoita ja koodaa ohjelmia.

Koulun tavoite on opettaa viihdekäytön sijaan erilaisten laitteiden hyötykäyttöä, mediakriittisyyttä ja myös kohtuukäyttöä.

Oppimisympäristö-käsite on muuttunut. Se sisältää fyysisen toimintaympäristön lisäksi kaikki erilaiset oppijat, opettajat, oppimistehtävät, tietolähteet, työvälineet (muun muassa tietotekniikka), oppimisen tulokset sekä kulttuuriset tekijät. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa yhdessä pohtien ja keskustellen. Oppijat työskentelevät aktiivisesti, motivoituneesti ja tavoitteellisesti yksin ja yhdessä käyttäen erilaisia välineitä ja resursseja. Uusi oppimisympäristö on aina dynaaminen ja se muokkautuu osallistujien mukaan. Eri oppiaineiden asioita yhdistetään mielekkäiksi kokonaisuuksiksi eli oppimista eheytetään. Nykytiedon mukaan oppiminen on näin tehokkaampaa.

Turun yliopiston Rauman normaalikoululla huolestuimme kaksi vuotta sitten lasten liiasta istumisesta.

Päätimme kokeilla muuttaa tilaa ja toimintaa seuraavasti: toisesta luokasta poistettiin pulpetit ja suurin osa tuoleista, toisessa luokassa pulpettien tilalle tuotiin pyöreät pöydät, jotka mahdollistivat jatkuvan ryhmissä työskentelyn. Tiloihin hankittiin erikorkuisia penkkejä, säkkituoleja, siirreltäviä lokerikkoja seisomatyöskentelyä varten, läppäritasoja sekä mattoja ja tyynyjä. Tilojen viihtyvyyttä lisättiin lampuilla, viherkasveilla ja sohvalla. Opetustuokiot aloitettiin yhdessä ja työskentely jatkui yksin tai yhteistoiminnallisissa ryhmissä usein lasten itse valitsemissa paikoissa ympäri luokkaa ja koulun oppimaisemassa. Pysyviä paikkoja ei kenelläkään ollut. Työrauhan tuli säilyä ja lasten työskentelyn edetä. Pitkäkestoinen työskentely keskeytettiin lyhyellä liikuntatuokiolla. Oppilaat säilyttivät reput koukuissa ja jokaisella oli omille tavaroilleen lokero.

Tämäkin lisäsi liikkumista.

Opetuksessa käytimme koulun kannettavia tietokoneita ja iPadeja. Niitä käytettiin muun muassa tiedonhakuun, animaatioiden ja esitelmien tekoon, opittujen asioiden, sosiaalisten taitojen ja nettikäyttäytymisen harjoittelemiseen erilaisten oppimispelien ja sovellusten avulla. Koulussamme osa opetuksesta järjestetään aina koulun ulkopuolella: on muun muassa vierailuja puutarhalle ja muihin luontosekä kulttuurikohteisiin, leirikeskuksiin, tilaisuuksiin, koululle tulevat esiintyjät ja vierailijat tuovat vaihtelua. Elämyksellisyys, aidot ympäristöt ja yhdessä kokeminen lisäävät oppimisen mielekkyyttä.

Kokeilun edetessä oppilaiden taito valita itselleen ja ryhmälleen toimiva paikka lisääntyi nopeasti. Kun luonnollinen liikkuminen luokassa sallittiin, se lisääntyi, monipuolistui ja vähensi tekosyitä oheistoiminnoille (esimerkiksi tiheät vessakäynnit). Lasten leimaantuminen ”ikiliikkujiksi” tai häiritseviksi väheni. Kokeilun toimintatavan seurauksena ujotkin oppilaat rohkaistuivat kertomaan mielipiteitään ja esiintymään isonkin yleisön edessä. Säännöllisin väliajoin vaihtuvien heterogeenisten ryhmien käyttö lisäsi lasten suvaitsevuutta, erilaisuuden sietokykyä, kärsivällisyyttä, keskittymiskykyä sekä yhteistyötaitoja merkittävästi.

Kokeilun päättyessä keväällä 2015 lähes kaikki oppilaat pystyivät työskentelemään kaikkien luokkatovereittensa kanssa. Oppimisympäristön muokkaaminen ryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaiseksi kannattaa!

Aurora | 25

teksti erja hyytiäinen

| kuvitus hanna oksanen

TAITEPISTEESSÄ

Päivään vapautuu kahdeksan aktiivisinta tuntia. Mihin ne voisi käyttää? Television katseluun, golfaamiseen, lukemiseen, kerhoihin, puutarhanhoitoon? Kysymyksen kanssa painiskelee vuosittain 50 000 suomalaista, jotka siirtyvät vanhuuseläkkeelle.

Asia kiinnostaa myös tutkijoita. Miten tuosta elämän suuresta taitepisteestä päästäisiin aktiiviseen, terveeseen ja hyvään elämänjaksoon, joka johtaa hyvään vanhuuteen?

26 | Aurora

T

urun yliopiston dosentilla Sari Stenholmilla on tutkijaksi herkullinen tilanne. Hänet on juuri valittu Suomen Akatemian akatemiatutkijaksi ja hänen johtamansa Eläkkeelle siirtyminen, terveys ja hyvinvointi -tutkimus on saanut Suomen Akatemialta ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä monivuotiset apurahat.

– Näiden apurahojen turvin meillä on harvinainen tilaisuus seurata iäkkäitä työntekijöitä ennen kuin he jäävät eläkkeelle, eläkkeelle jääntihetkellä ja eläkkeellä ollessa, Stenholm sanoo.

Tavoitteena on tutkia elintavoissa ja terveydessä tapahtuvia muutoksia eläköitymisen yhteydessä. Lisäksi pyritään tunnistamaan tekijöitä, jotka edesauttavat sitä, että ihminen eläkkeelle jäätyään aktivoituu tai passivoituu.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään muun muassa unihäiriöiden vähentyvän ja koetun terveydentilan parantuvan mutta alkoholin käytön riskin kasvavan eläköidyttäessä.

– Miten voisimme edistää sitä, että eläköityvä pitää itsestään huolta? Jos löydämme te-

kijöitä, jotka johtavat siihen, että ihminen eläkkeellä passivoituu, voimme yrittää vaikuttaa asiaan jo työvuosien aikana, Stenholm sanoo.

sia, elämästä. Miten heidän elämänsä työuran aikana tai eläkkeelle jäädessä eroaa niistä, jotka passivoituvat, Stenholm sanoo.

Haussa aktiivisuuden lähde

Hius paljastaa stressin, ranneke liikunnan

Tutkimuksella on suuri inhimillinen ja kansantaloudellinen merkitys. Suomesta eläköityy vuosittain vajaa 80 000 ihmistä, heistä vanhuuseläkkeelle reilut 50 000. Yhteiskunnassa vallitsee suuri tarve pidentää työuria, ja siihen voitaisiin päästä tunnistamalla tekijät, jotka auttaisivat jaksamaan pidempään töissä.

Thomas Holmes ja Richard Rahe ovat tutkimuksiin pohjaten listanneet, miten stressaavia elämänmuutokset ovat. Eläkkeelle jääminen on sijalla 10. Edelle kiilaavat muun muassa puolison menettäminen kuoleman tai avioeron kautta, avioliiton solmiminen sekä potkut töistä. Taakse jäävät uuden perheenjäsenen syntyminen, omaisuuden joutuminen pakkohuutokauppaan sekä lapsen muutto pois kotoa.

– Me yritämme löytää yhtymäkohtia niiden eläkeläisten, jotka voivat hyvin ja ovat aktiivi-

Tutkimuksen juuret ovat Turun yliopiston kansanterveystieteen professorin Jussi Vahteran ja Helsingin yliopiston professorin Mika Kivimäen 1997 käynnistämässä tutkimuksessa, jossa seurataan kunta-alan työntekijöiden työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Stenholmin 2013 käynnistyneessä tutkimuksessa huomio on taitepisteessä ja tutkittavina ovat vuosina 2014–2017 eläköityvät kunta-alan työntekijät.

– Turun yliopiston tutkimuksessa me olemme keskittyneet aikaan eläköitymisen ympärille. Tiedämme eläkerekisterien perusteella työntekijöiden laskennallisen eläkeiän ja otamme heihin yhteyttä 18 kuukautta ennen tuota hetkeä. Tämän jälkeen tutkimme heitä vuoden välein, kunnes he ovat olleet eläkkeelAurora | 27

"

Suomessa meillä on muihin maihin verrattuna ainutlaatuinen tilaisuus tehdä kattaviin tietoihin perustuvaa tutkimusta, sillä meillä on kaikista ihmisistä kattavat terveystiedot."

lä muutaman vuoden. Pitkän ajan tavoitteena on jatkaa näiden henkilöiden seurantaa pitkälle vanhuuteen saakka, Stenholm sanoo.

Uudet rahoitukset mahdollistavat elintapojen ja terveyden tutkimisen hyvin eri näkökulmista.

– Kysymme esimerkiksi tutkittavien päihteiden käytöstä ja sosiaalisesta aktiivisuudesta ja verkostoista. Toisaalta pystymme mittaamaan tarkoilla mittareilla fyysistä aktiivisuutta ja unta sekä tekemään tarkkoja kliinisiä mittauksia esimerkiksi verisuoniston kunnosta.

Erityisenä kiinnostuksen kohteenamme ovat liikunnassa ja unessa tapahtuvat muutokset.

– Lähetämme tutkittaville kiihtyvyysantureiden toimintaan perustuvat rannekkeet, jotka tallentavat viikon ajan tiedot muun muassa liikkumisesta sekä unesta. Kun sama ihminen käyttää ranneketta vuoden välein, voimme nähdä, tapahtuuko muutoksia, Stenholm sanoo.

Oman lisänsä tuo 300 turkulaiselle tehtävä tutkimus, jossa vuoden välein toistettavissa mittauksissa selvitetään todellinen fyysinen ja psyykkinen kunto. Kuntopyörällä ja lihasvoimatesteillä mitataan fyysistä kuntoa sekä tutkitaan kognitiivista toimintaa, verenpainetta ja verenkiertoelimistön kuntoa, kehonkoostumusta ja ravitsemusta. Hiusnäytteen avulla tutkitaan pitkäaikaista stressialtistusta.

28 | Aurora

Ensimmäinen maailmassa Koko maailmassa on tehty vain yksi vastaavankaltainen pitkittäistutkimus, joka perustui kyselyissä saatuihin tietoihin. Se käsitteli ranskalaisen öljy- ja kaasuyhtiön miesvaltaista henkilökuntaa, joista suuri osa jää eläkkeelle 55-vuotiaana poikkeuksellisen hyvillä eläkeeduilla. Stenholmin ryhmä tutkii kunta-alan työntekijöitä läpi Suomen. Mukana on ihmisiä organisaation eri tasoilta, joten tuloksia saadaan niin ruumiillisen työn tekijöistä kuin asiantuntijatyötä tekevistäkin.

– Suomessa meillä on moniin muihin maihin verrattuna ainutlaatuinen tilaisuus tehdä kattaviin terveysrekisteritietoihin perustuvaa tutkimusta, sillä meillä on kaikista ihmisistä kattavat terveystiedot. Pystymme yhdistämään tutkimukseen osallistuvien kyselyvastaukset ja mittaustulokset rekisteritietoihin muun muassa sairaalapäivistä ja lääkkeiden käytöstä, Stenholm sanoo.

Stenholmin rinnalla tutkimusta kansanterveystieteessä tekevät professori Jussi Vahtera, post doc -tutkija Anna Puhakka sekä kaksi väitöskirjantekijää. Turun yliopistolta hankkeessa on mukana lisäksi Paavo Nurmi -keskuksen ja psykologian oppiaineen tutkijoita.

Yhteistyötä tehdään Suomen rajojen ulkopuolelle ruotsalaisten, hollantilaisten, englantilais- ja yhdysvaltalaistutkijoiden kanssa.

Tilanne on haastava. Niin yhteiskunta kuin yksittäiset ihmisetkin odottavat kiinnostuneita tietoja. Ensimmäiset tutkittavat ovat jo eläköityneet, mutta seuranta jatkuu vielä useamman vuoden.

– Ensimmäisiä muutosanalyysien tuloksia on odotettavissa parin, kolmen vuoden päästä, Stenholm lupaa.

– Me keräämme tietoa isolla haavilla. Saamme suuren tietovaraston, ja sitä voimme purkaa eri näkökulmista, akatemiatutkija Sari Stenholm sanoo.

Kirjat

teksti erja hyytiäinen

Ihmeellinen on luonto – ja yliopisto Tietokirjailija ja emeritusprofessori Martti Soikkeli on tarinankertoja parhaasta päästä. Omaelämäkerrallaiseen teokseensa Soikkeli on upottanut kymmenittäin pääasiassa hauskoja, mutta paikoin myös kirpaisevia muistoja biologin uransa varrelta.

Yliopistolla 40 vuotta opettanut Soikkeli muun muassa paljastaa, miten yritti elävöittää luentojaan siteeraamalla Hamletia pääkalloa pidellen tai lainaten Väinö Linnaa. Kun hän vuosia myöhemmin Porin jazzeilla tapasi naisen, joka kertoi sivuaineopiskelijana kuunnelleensa Soikkelin luentoja, tämä kysyi: Mitä jäi mieleen? Nainen tokaisi nopeasti ”Heikot sortuu elon tiellä, jätkät sen kun porskuttaa”. Loppukaneettina Soikkeli toteaa: Vastaus osoitti, etteivät luennot turhia ole.

Suurin osa tarinoista sukeltaa kuitenkin ihmisen ja muun luonnon yhtymäkohtaan. Soikkeli kertoo, miten merivoimat ihmetteli, onko valvontahydrofoneista kuuluva kaksoiskumahdus merkki sukellusveneen laskemista suunnistuspoijusta vai hallista. Ja kuinka hän jätti tutuille miehille viestin kihun pesään, ja sai samaan paikkaan vastausviestin.

Herkimmillän Soikkeli on kuvatessaan tutkimiaan suosirrejä: naarasta numero 60 ja urosta numero 33. Soikkeli oli rengastanut naaraan viiden

Elintarviketiede paketissa

gramman painoisena untuvapallona, uroksen hän oli rengastanut kolme vuotta aiemmin. Kuva esittelee tuoreen pariskunnan, ja Soikkeli kertoo naaraan alaperän valkoisten höyhenien olevan pörhöllään, koska sillä on kehittymässä suuri muna munajohtimessa.

Huijari ja muita tarinoita yliopistolta Martti Soikkeli Reuna, 2015

Sinutellen vai teititellen?

Elo sodan sisällä

Opiskelu ja työnteko kannattavat aina. Näin vakuuttaa Turun yliopiston 45-vuotiaaksi kasvanut elintarviketiede. Sen todistaa myös juhlakirja.

Kirja esittelee tiiviisti oppiaineen voimakkaan kehityksen kansainväliseksi ja tiiviisti elinkeinoelämään linkittyneeksi toimijaksi. Esillä ovat niin tyrnit, funktionaaliset elintarvikkeet kuin öljytkin. Herkullista antia ovat oppiaineesta valmistuneiden 58 tohtorin kertomukset omasta tutkijantiestään.

Miksi sinuttelu yleistyi Ruotsissa? Muun muassa siihen löytyy vastaus tuoreesta teoksesta, joka pureutuu eri kielialueiden sinuttelu- ja teitittelykäytäntöihin.

Ketä saa sinutella englanniksi, entä saksaksi, ranskaksi tai unkariksi?

Artikkelikokoelmassa valotetaan eri kielten nykypuhuttelua ja sen historiallista taustaa.

Kirja sopii paitsi kielten ammattilaisille myös asiakaspalvelussa toimiville, ulkomailla matkaaville ja kulttuurien välisestä viestinnästä kiinnostuneille.

45 vuotta pohjoista elintarviketutkimusta Turun yliopistossa Heikki Kallio ja Annika Metsämarttila Biokemian laitos, Turun yliopisto, 2015

Saako sinutella vai täytyykö teititellä Johanna Isosävi ja Hanna Lappalainen (toim.)

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015

Puhdetöitä, urheilukilpailuja, metsästystä ja kalastusta. Asemasodan puuduttavuus pani miehet ja naiset koville, kun oli keksittävä keinoja, miten kuntoa pidetään yllä ja pää kasassa. Siihen Helena Pilke ja Olli Kleemola keskittyvät teoksessaan Elämää juoksuhaudoissa – Sotilaiden huvit ja harrastukset jatkosodan rintamilla.

Teos kertoo myös Karjalassa jatkuvasti kiertäneistä viihdyttäjistä.

Teoksessa on runsaasti aiemmin julkaisemattomia, rintamiesten omista albumeista poimittuja valokuvia. Kuvat kertovat, miten saatiin tapahtumia vailla oleva aika kulumaan.

Elämää juoksuhaudoissa - Sotilaiden huvit ja harrastukset jatkosodan rintamilla.

Helena Pilke ja Olli Kleemola Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015 Aurora | 29

Astu historiaan!

Tabletti, paikannus ja tutkittu historiatieto: kolme asiaa, joiden avulla yhdistetty todellisuus mahdollistaa menneisyyden kokemisen omin silmin.

T

urun yliopiston Technology Research Centerin johtamassa MIRACLE-hankkeessa hiotaan tekniikkaa virtuaalisten esineiden ja henkilöhahmojen yhdistämiseksi todelliseen ympäristöön. Kun mobiililaite tietää muutaman sentin tarkkuudella sijaintinsa ja asentonsa, voidaan luoda sovellus, jonka käyttäjä pystyy kävelemään omin jaloin menneisyyden rekonstruktiossa ja jopa osallistumaan sen tapahtumiin.

30 | Aurora

​Puhutaan yhdistetystä todellisuudesta, joka on eri teknologioilla toteutettavaa virtuaalisten näkymien ja todellisuuden liittämistä yhteen käyttäjän näkökentässä.

– Sovelluksissamme hyödynnetään kuvaan pohjautuvaa seurantaa, jossa tabletin kameran ottamaa kuvaa verrataan jo aiemmin sovelluksia varten otettuihin kuviin samasta paikasta. Tämän pohjalta lasketaan, missä ihminen sijaitsee ja mihin suuntaan hän katsoo, kertoo MIRACLE-hankkeen vastuullinen johtaja, erikoistutkija Teijo Lehtonen.

Edullisia sovelluksia kouluihin ja museoihin MIRACLE-hankkeessa on työn alla useita sovelluksia, joissa tutkitaan yhdistetyn todellisuuden teknologioita eri ympäristöissä. Sovelluksia kehitetään paitsi Turun yliopistossa, myös mukana olevissa Tampereen yliopistossa, VTT:ssä ja Helsingin yliopistossa.

Tavoitteena on luoda kustannustehokasta teknologiaa kulttuurimatkailuun ja luokkahuoneen ulkopuolella oppimiseen. Tämä edellyttää monitieteistä yhteistyötä, ja hankkeessa onkin mukana tekniikan ja

MIRACLE teksti henri kanervo ja taru suhonen

| kuva trc

kauppatieteiden tutkijoiden lisäksi arkeologeja, historian tutkijoita ja museologeja.

Käyttäjän kokemus syntyy ensisijaisesti sovellusten sisällöstä, mikä edellyttää humanisteilta suurta panosta. Liiketaloustieteisiin perehtyneiden tutkijoiden vastuulla on esimerkiksi tutkia sovellusten kustannustehokkuutta.

– Pyrimme luomaan edullisia sovelluksia ja tutkimaan, miten tämänkaltaisia sovelluksia pystyisi tulevaisuudessa tuottamaan systemaattisesti käsikirjamaisten toimintaympäristöjen pohjalta. Tämä lisäisi lisätyn todellisuuden käyttöä, vähentäisi kustannuksia ja mahdollistaisi uutta liiketoimintaa, sanoo projektipäällikkö Kaapo Seppälä.

MIRACLE-hankkeen päärahoittajana toimii Tekes. Mukana on parisenkymmentä hankekumppania, yrityksiä ja julkisia organisaatioita, muun muassa museoita.

>> Lue lisää hankkeesta: ar.utu.fi/miracle

-hankkessa on kehitetty Turun Luostarinmäen käsityöläismuseolle pelisovellusta, jossa museovieras seikkailee museoalueen menneisyydessä. Luostarinmäki-seikkailua testasi kesän aikana lähes 200 henkilöä. Yli 80 prosenttia kävijöistä piti lisätyn todellisuuden kokemusta miellyttävänä. Lähes yhtä moni heistä koki sovelluksen tuoneen lisäarvoa museokäynnille.

Tutkijat rakentavat Turun museokeskukselle pilottina sovellusta, joka tuo valikoiman Turun museokeskuksen varastossa olevia esineitä virtuaalisena käyttäjän nähtäville. ‒ Esineet voidaan sijoittaa niille paikoille kaupungissa, joihin ne oikeasti kytkeytyvät, tai paikoille joihin käyttäjä itse mieltää niiden kuuluvan: näin myös museo saa arvokasta lisätietoa, kertoo hankkeessa mukana oleva Suomen historian tutkija Lauri Viinikkala.

Dramatisointi konkretisoi uskonpuhdistuksen Turun tuomiokirkkoon on yhdessä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa tekeillä sovellus, joka havainnollistaa uskonpuhdistuksen saapumista Suomeen. ‒ Aihealue sisältää abstrakteja asioita, monitahoisia kysymyksiä ja pitkän aikajanan. Tämän kaltaisia hankalasti hahmottuvia kokonaisuuksia on mahdollista konkretisoida yhdistetyn todellisuuden teknologialla, Viinikkala kertoo.

Sovellukseen tulee dramatisoituja muutaman minuutin kohtauksia. Käsikirjoituksessa seurataan tavallisten ihmisten näkökulmasta reformaation vaikutuksia tuomiokirkossa 150 vuoden ajalta. ‒ Latinan kielen käyttö lakkaa, monet arvokkaat esineet katoavat kirkosta, pyhimyskappelit muuttuvat aatelin hautakappeliksi sekä suomenkielinen Raamattu ilmestyy.

Sovellus pyritään saamaan valmiiksi vuoteen 2017 mennessä, jolloin tulee kuluneeksi 500 vuotta Martti Lutherin teesien julkaisusta.

Aurora | 31

Lyhyet

koonnut erja hyytiäinen kuvat hanna oksanen

turun yliopiston uutiset ja tapahtumat

} utu.fi

Sirpa Jalkasesta akateemikko Tasavallan presidentti on nimittänyt akatemiaprofessori Sirpa Jalkasen tieteen akateemikoiksi. Jalkasen mukaan arvonimi sekä antaa mahdollisuuksia että velvoitteen vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Akatemiaprofessori Sirpa Jalkanen on maailman johtavia tutkijoita ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän lymfosyyttien liikkumismekanismien tutkimisessa. Hänen merkittävimpiin tutkimussaavutuksiinsa kuuluu uusien, haitallisista tulehduksista ja syövän leviämisestä vastuussa olevien ”liikennemolekyylien” löytäminen ja karakterisointi.

Nimitysperusteissa todetaan myös, että Jalkasen johtama tutkimusryhmä on tuottanut uraauurtavia tuloksia ja innovatiivisia havaintoja, jotka ovat mullistaneet käsityksiä immunologiasta ja verisuonibiologiasta.

– Olen pienestä tytöstä saakka arvostanut akateemikkoja, mutta olen kuvitellut, että akateemikon tulee olla satavuotias ja hirvittävän viisas. Siksi tämä arvonimen saaminen oli minulle valtava yllätys, Jalkanen sanoo ja naurahtaa iloisesti mielikuvalle.

Hän tunnustaa iloitsevansa erityisesti arvonimen mukanaan tuomasta mahdollisuudesta vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

– Arvonimi velvoittaa, ainakin moraalisesti, toimintaan. Se antaa mahdollisuuden parempaan vaikuttamiseen. Haluan tuoda päättäjille esille, että päätöksenteon pitäisi pohjautua enemmän tutkittuun tietoon eikä mutu-tuntumaan.Tieto on saatavilla ja sitä me tieteentekijät voimme tuottaa päätöksenteon pohjaksi, Jalkanen sanoo.

Akateemikon arvonimi voi samanaikaisesti olla enintään kuudellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla. Turun yliopistolaisista tällä hetkellä akateemikon arvonimi on Sirpa Jalkasella ja matemaatikko Arto Salomaalla.

Taloutta sopeutetaan henkilöstöä irtisanomatta Yliopiston hallitus on päättänyt käynnistää talouden sopeuttamisohjelman suunnittelun. Yliopiston lähivuosina vähenevät resurssit aiheuttavat reilusti yli 10 miljoonan euron säästötarpeen vuoden 2018 loppuun mennessä. Säästöjä ei toteuteta henkilöstön irtisanomisilla.

Turun yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriöltä saama rahoitus vähenee ensi vuodelle arviolta noin 8 miljoonaa euroa.Yliopistoindeksin jäädytys seuraavina vuosina pienentää yliopiston rahoitusta noin 2–3 miljoonaa euroa vuodessa.

– Yliopistojen niukkeneva rahoitus ja toisaalta kasvaneet odotukset tekevät sen, että meidän on nyt aktiivisesti etsittävä säästökohteita. Tämä on kuitenkin tehtävä niin, etteivät yliopiston perustehtävät, tutkimus ja koulutus, vaarannu, rehtori Kalervo Väänänen sanoo.

Uudistusten läpiviennin turvaamiseksi hallitus päätti samalla rehtori Kalervo Väänäsen, 63, jatkokaudesta vuoteen 2019 saakka.

32 | Aurora

Suomen Akatemia valitsemista kahdeksasta uudesta akatemiaprofessuurista kaksi sijoittuu Turun yliopistoon. Akatemiaprofessori Riitta Lahesmaa tutkii elimistön immuunipuolustuksesta vastaavien T-solujen kehitystä ja toimintaa. Akatemiaprofessori Virpi Lummaa tutkii luonnonvalintaa nykyihmisyhteisöissä. Hän selvittää, miten moderni ympäristö vaikuttaa ihmisen evoluutioon tai miten syntyvyyden ja kuolleisuuden nopeat muutokset vaikuttavat valintaan.

Akatemiaprofessori Johanna Ivaska on valittu arvostetun Euroopan molekyylibiologian järjestön jäseneksi ainoana suomalaistutkijana tänä vuonna.

The European Molecular Biology Organization (EMBO) valitsee uusia jäseniä tieteellisten ansioiden perusteella. Ivaska tutkii syövän etäpesäkkeiden syntymiseen liittyviä muutoksia soluissa.

Historiallinen Maaherran makasiini on siirtynyt yliopiston ja Yliopistosäätiön omistukseen. Akatemiatorin puoleinen osa rakennettiin Turun palon jälkeen vuonna 1829, uudempi osa vuosina 1909–1910.

Avajaisjuhla täytti päärakennuksen. Päivän teemaksi nousivat hallituksen säästöt ja vaatimus, että tiukoista ajoista huolimatta tutkimusta ja koulutusta on kehitettävä.

"POIKKITIETEELLISTEN ONGELMIEN RATKAISUKYKY ON TURUN YLIOPISTON VAHVUUS" – On hyvä muistaa, että yliopiston kehittäminen on kestävyyslaji. Oikeastaan se on vuosikymmeniä pitkä viesti, jossa kapulana on pyrkimys parempaan maailmaan, rehtori Kalervo Väänänen totesi Turun yliopiston avajaisissa.

Lähivuodet tulevat olemaan yliopistoille haastavia. Yli 20 vuoteen edessä on ensimmäistä kertaa supistuva rahoitusraami.

– Monitieteisyys ja sen pohjalle rakentuva poikkitieteellisten ongelmien ratkaisukyky on nyt ja tulevaisuudessa Turun yliopiston suurin vahvuus. Tämä pätee koulutukseen, mutta erityisesti tutkimukseen. Tämän ymmärtäminen on juuri nyt äärimmäisen tärkeää, kun kansallinen korkeakoulupoliittinen valtavirta näyttää vievän enemmänkin voimakkaasti erikoistuvien yliopistojen suuntaan,Väänänen sanoi.

Yliopiston avajaiskarnevaalissa Vuoden 2015 opettajaksi kukitettiin maantieteen ja geologian laitoksen yliopistonlehtori Sanna Mäki. Vuoden opintojaksona palkittiin kielikeskuksen lääketieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijoille tarjoama opintojakso English Oral Presentation Skills vastuuopettajanaan kielikeskuksen johtaja Michael Nelson.

Vuoden kieliteko -palkinnon sai Turun yliopiston ylioppilaskunta tunnustuksena TYY:n panostuksesta rinnakkaiskielisyyteen ja kansainvälisyyteen.

Yliopistoseura jakoi avajaisissa viisi väitöskirjapalkintoa lukuvuoden 2014–2015 aikana Turun yliopistossa hyväksytyille, ansiokkaille väitöskirjoille. Palkinnon saivat KTT Frederick Ahen, FT Nobufumi Inaba, FT Heidi Luoto, FT Heta Mulari ja FT Elina Rantanen.

Sanna Mäki ja Michael Nelson ja Mikko Mononen

Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu ovat solmineet kumppanuussopimuksen. Sen myötä muun muassa poistetaan ristiinopiskelun esteitä. Yhteistyötä lisätään sekä opetuksessa että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

Suomen Akatemia myönsi Turun yliopistolle ensimmäisessä profilointirahoitushaussa 2,5 miljoonaa euroa. Yliopistojen rahoitushakemukset arvioinut kansainvälisen asiantuntijapaneeli nimesi Turun yliopiston hankkeista hyviksi lääkekehityksen, diagnostiikan ja kuvantamisen sekä koulutuksen ja oppimisen.

1,6 %

PARHAAN YLIOPISTON JOUKOSSA

The Center for World University Rankings eli CWUR arvioi Turun yliopiston lukeutuvan maailman yliopistovertailussa 1,6 prosentin kärkeen.

Vertailu kattoi yli 25 000 ylemmän akateemisen tutkinnon myöntävää yliopistoa. Turun yliopisto nousi sijalle 383.

Suomalaisyliopistojen keskinäisessä vertailussa Turku sijoittui kolmanneksi Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen jälkeen. Tutkimuksen laadusta kertovilla mittareilla Turku nousi toiseksi Helsingin yliopiston jälkeen.

ENSIKERTALAISILLE OMA VALINTAKIINTIÖ 2016 Ensikertalaisille tulee oma valintakiintiö vuoden 2016 haussa. Ensikertalaiskiintiön ulkopuolelle jäävät ne henkilöt, jotka ovat ottaneet vastaan kevään 2014 jälkeen paikan ammattikorkeakoulu- tai yliopistosektorilla sekä ne, joilla on jo korkeakoulututkinto. Vuonna 2013 tai sitä ennen opintonsa korkeakouluissa aloittaneet ja vielä valmistumatta olevat hakevat ensikertalaiskiintiössä. Kiintiöt perustuvat uudistettuun yliopistolakiin.

”PIKKU-NOBEL” PROFESSORI RIKARD HOLMDAHLILLE

Varttuneen tutkijan Anders Jahre -palkinto on tänä vuonna myönnetty professori Rikard Holmdahlille, joka on tehnyt pitkään yhteistyötä Turun yliopiston kanssa ja teki tutkimusta Turussa MediCityssä tutkimusryhmänsä kanssa FiDiPro-professorina 2007–2011. Holmdahl työskentelee edelleen osakiinnityksellä ryhmänsä kanssa MediCityssä.

Olennainen osa palkintoon johtaneesta autoimmuunisairauksien tutkimuksesta on Holmdahlin mukaan tehty Turussa.

– Turussa tehty tutkimus on ollut ehdottaman merkittävää. Olemme esimerkiksi osoittaneet, että yleinen luulo antioksidanttien terveellisyydestä ei välttämättä aina pidä paikkaansa, vaan antioksidantit saattavat toisinaan olla myös haitallisia, Holmdahl kertoo.

Aurora | 33

Väitös

teksti erja hyytiäinen

| kuva hanna oksanen

Lihavuusleikkaus palauttaa aivokudoksen muutokset Lihavuus muuttaa aivojen rakennetta ja aineenvaihduntaa. JETRO J. TUULARIN tuore väitöstutkimus paljastaa, että lihavuusleikkaus palauttaa aivokudoksen rakennetta ja aineenvaihduntaa terveempään suuntaan.

– Lihavuuden aivomuutosten palautumispotentiaalia ei voida arvioida poikkileikkaustutkimuksissa. joten seuranta-asetelma loi mahdollisuuden täysin uuden tiedon tuottamiseen, Jetro J. Tuulari sanoo.

L

ääketieteen lisensiaatti Jetro J. Tuulari tutki väitöstutkimuksessaan sairaalloisen lihavia lihavuusleikkaukseen valittuja potilaita. Heidän aivokuvantamistuloksiaan verrattiin normaalipainoisten vastaaviin kuvauksiin. Potilaat tutkittiin myös kuusi kuukautta lihavuusleikkauksen jälkeen painonlaskun aiheuttamien aivomuutosten tutkimiseksi.

Tuulari mittasi lihavuuteen liittyvää aivokudoksen harventumaa rakenteellisen magneettikuvantamisen avulla. Aivojen sokeriaineenvaihduntaa mitattiin positroniemissiotomografian (PET) avulla paastotilassa ja insuliini-infuusion aikana.

– Lihavuuteen liittyy aivokudoksen harventuma sekä lisääntynyt insuliiniherkkyys, mikä todettiin lisääntyneenä sokeriaineenvaihduntana.

Painon lasku lihavuusleikkauksen jälkeen kumoaa osittain nämä muutokset, joten painon pudottamisen voidaan olettaa olevan myös aivojen terveyden kannalta hyödyllistä. Terveet elämäntavat ovat siis sijoitus myös aivojen hyvinvointiin, Tuulari sanoo.

Tutkimuksessa osoitettiin myös toiminnallisen magneettikuvantamisen avulla, että ruokahalun säätelyyn osallistuu laaja hermoverkko, jonka keskeiset osat sijoittuvat otsa- ja päälaenlohkoihin. Lihavilla tutkittavilla havaittiin alentuneet vasteet häntätumakkeessa ja etupihtipoimun alueella ja voimakkaammat toiminnalliset yhteydet ruokahalun säätelyverkostossa.

34 | Aurora

– Nämä muutokset voivat osaltaan selittää sitä, miksi lihavilla ihmisillä on vaikeuksia hillitä ruokahaluaan ja impulsseja valita herkullisia korkeakalorisia ruokia, Tuulari sanoo.

Lihavuus yleistyy nopeasti koko maailmassa ja se on yksi suurimmista terveydenhuollon tulevaisuuden haasteista. Suomalaisista miehistä 66 prosenttia ja naisista 46 prosenttia on ylipainoisia (painoindeksi BMI > 25) ja noin 20 prosenttia koko väestöstä täyttävät lihavuuden kriteerit (BMI > 30). Laihdutusleikkaus on sairaalloisen lihavuuden tehokkain hoitomuoto, joka johtaa nopeaan laihtumiseen.

– Aivoissa tapahtuvien muutosten lisäksi lihavuus lisää riskiä sairastua useisiin sairauksiin muun muassa verenpainetautiin, diabetekseen, tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin ja useisiin syöpiin. Kliinisessä työssä lihavuus on keskeinen haaste kaikilla lääketieteen osa-alueilla, Tuulari sanoo.

Jetro Tuularin väitöstutkimus on luettavissa osoitteessa www.doria.fi/handle/10024/113532

Lue uusien Turun yliopistossa tarkastettujen väitöskirjojen esittelyt osoitteesta

utu.fi/vaitokset

TURUN SUOMALAINEN

YLIOPISTOSEURA

kuva: hanna oksanen

Turun kaupunki ja Turun yliopisto – kestävää yhteistyötä ja jatkuvaa vuoropuhelua Eija Kavanti Henkilöstön kehittämispäällikkö (KTM), Turun kaupunki

T

urun yliopiston ja yliopistoyhteistyön merkitys Turun kaupungille on kiistaton. Jo Turun kaupungin strategia määrittelee visiossaan yhteistyön merkityksen: ”Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eurooppalainen yliopisto- ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä.”

Yhteistyön keskiössä strategisena instrumenttia on jo toista toimintakauttaan toimiva Turun kaupunkitutkimusohjelma. Sen teemat määrittyvät kaupungin strategisista ohjelmista, ja se tuottaa työkaluja kaupungin päätöksentekoon, johtamiseen sekä toiminnan ja ilmiöiden tarkasteluun ja ennakointiin.

Vuoden 2014 ohjelmasta Turun yliopisto sai kaksivuotisen rahoituksen, jolla tutkimuksen keinoin tuotettiin lisätietoa muun muassa

kaupungin kaupallisen vetovoiman lisäämiseen sekä alueellisen erilaistumisen tueksi. Yhteistyön on siis parhaimmillaan aktiivista vuoropuhelua ja kumppanuutta tieteen, tutkimuksen ja kaupunkijohtamisen välillä.

Yliopistoseuran hallituksessa toimiminen on minulle kunniatehtävä.

Appeni isä oli yksi seudullisista lahjoittajista, jotka päättivät tehdä sijoituksen parempaan tulevaisuuteen. Lahjoitus tehtiin Turun Suomalaiselle yliopistoseuralle, jotta Turku saisi yliopiston. Keräyksestä tulee kuluneeksi vuonna 2017 sata vuotta. Juuri nyt yliopistoseuran hallitus pohtii, miten juhlia tätä merkkitapahtumaa.

www.turku.fi/kaupunkitutkimus

Turun Suomalainen Yliopistoseura ry:n varsinainen syyskokous pidetään tiistaina marraskuun 11. päivänä 2015 Maaherran makasiinin tiloissa osoitteessa Henrikinkatu 10.

Ennen syyskokousta klo 17.00 kulttuurihistorian professori Hannu Salmi esitelmöi aiheesta: ”Jean Sibelius ja suomalainen kulttuuri – Finlandian muuttuvat merkitykset”. Finlandia tunnetaan sävelrunona ja hymninä, mutta sitä on käytetty myös elokuvamusiikkina ja se on sovitettu mitä moninaisimmille kokoonpanoille. Esitelmä tarkastelee Sibeliuksen merkitystä pohtimalla Finlandiaa sekä suomalaisia yhdistävänä että erottavana tekijänä. Luentoa ovat tervetulleet kuuntelemaan muutkin kuin seuran jäsenet.

Lämpimästi tervetuloa!

Kahvitarjoilu Hallitus

Kuva: hanna oksanen

Klo 18.00 alkaa varsinainen syyskokous, jossa käsitellään vuoden 2016 toimintasuunnitelma, talousarvio ja tilintarkastajat. Kokouksessa vahvistetaan myös liittymisja jäsenmaksu, valitaan hallituksen sekä neuvottelukunnan puheenjohtaja ja jäsenet erovuoroisten tilalle.

Innostu arkipäivän fysiikasta KESKIVIIKKONA 21.10. KLO 16.30–18.00 voi tutkia arkipäivän fysiikkaa Turun yliopiston Fysiikan ja tähtitieteen laitoksen laboratoriossa.

Tutkijoiden välineillä tehtävien kokeiden avulla tarkastellaan jokapäiväisiä ilmiöitä fysikaalisesta näkökulmasta. Miten veden pintajännitys vaikuttaa tiskaamisessa tai mitä ilmapallon jäädyttäminen kertoo hengitysilman koostumuksesta? Entä mikä on pölyräjähdys? Kokeiden ohella osallistujat kuulevat Turun yliopiston fysiikan laitoksella tehtävästä tutkimuksesta.

Tapahtumaan otetaan 20 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu osoitteeseen emsoik@utu.fi. Ilmoittautuneet saavat tarkemmat osallistumisohjeet sähköpostitse.

Aurora | 35

koordinaattori Eeva-Maria Soikkanen | 045 152 6666 | yliopistoseura@utu.fi | www.yliopistoseura.fi

QT4 1

AS COOL AS A CONGRESS CITY GETS

TURUN KAUPUNGIN KONGRESSIYKSIKKĂ–

on erikoistunut kansainvälisten kongressien hakuun ja suunni�eluun. Meiltä saat asiantuntevaa apua kokous- ja juhlatilojen valitsemisen ja tapahtuman markkinoimisen vaiheissa. Palvelumme on maksutonta.

Ota omaksesi!

36 | Aurora

convention@turku.fi • p. 02 262 7608