Aurora 3/2011

Aurora 3/ 2011

8

Kaupunkiasuminen eriarvoistuu 16 Eläimet juhlivat öisin 24 Taistelu diabetesta vastaan

Aurora | 1

Turun yliopisto ja Suomen Akatemia järjestivät Tieteiden illan 18. elokuuta samanaikaisesti Turun Taiteiden yön kanssa. Akatemiatorilla järjestetty tapahtuma keräsi runsaasti kävijöitä, vaikka kesäsade piiskasi aluetta ajoittain rankastikin. Kuvassa professori Kaisa Häkkinen kertoo Timo Niitemaan haastattelussa Mikael Agricolan ajasta Turussa.

2 | Aurora

kuva: hanna oksanen

Tiede tuli torille

Aurora

3/2011

16 SISÄLLYS 4 6 7 8

11 12 15

16 20 21 22 24 27

28 30

Tiedetarjotin Pääkirjoitus: Kulttuuripääkaupungin jälki Opintiet erkanevat jo alakouluiässä Kaupunkitutkijat selvittävät asuinympäristöjen eriarvoistumista Millainen naapuri sinä olet?

1600-luvun Turku – kadonnut kaupunki Kolumni: Tule vaikuttamaan Turun kulttuurin tulevaisuuteen Ekologin yövuoro Kaupunkien suuret ikäluokat mullistavat kauppaa Kirjat Walkerstalo keskellä kylää Parhailla voimilla diabetesta vastaan Varainhankinnan pääoma poikii tutkimuksen ja koulutuksen hyväksi Lyhyet Väitös: Kohti ketterämpää rangaistusjärjestelmää

12 toimitukselta

Tuhansien tarinoiden kaupunki Kaupunki on ensisilmäykseltä kaikille sama, mutta silti sen jokaisen oven takaa avautuu henkilökohtainen ja ainutlaatuinen suhde kaupunkielämään. Kulttuuripääkaupunkivuoden inspiroimina päätimme kurkistaa, miten tutkijat lähestyvät kaupungin tematiikkaa.

Tutkijat tekevät tärkeää työtä muun muassa nostamalla keskusteluun asuinalueiden ja koulujen eriarvoistumisen. Toisaalta historioitsijat auttavat meitä suhteuttamaan oman aikamme ongelmia laajempaan perspektiiviin. Ja kun kaupungin ihmisasukkaat uinuvat, valtaavat kaupunkieläimet ja niitä tutkivat ekologit näyttämön.

Mikäli jokin jutuista ihastutti tai vihastutti, olisi kiva, jos kertoisit siitä toimitukselle.Yhteystiedot löydät tämän sivun alalaidasta. Hyvää syksyä!

Jussi Matikainen AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. päätoimittaja Anne Paasi, 02 333 6298 toimitussihteeri Jussi Matikainen, 02 333 6367 toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkö, 20014 Turun yliopisto, viestinta@utu.fi tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi, 02 333 5909 ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e (ilmoitushintoihin lisätään ALV 23 %) taitto Hanna Oksanen kannen kuva Hanna Oksanen paino Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint painos 12 000 kpl www.utu.fi/aurora ISSN 1234-6789

tiede tarjotin

koonnut: jussi matikainen kuvat: hanna oksanen, stringberd, kimberly brown-azzarello lisää tiedeuutisia osoitteessa www.utuonline.fi

Kännykkä vaikuttaa aivojen sokeriaineenvaihduntaan Tutkimuksella saatiin osoitettua, että gsm-matkapuhelinsäteily heikentää ihmisaivojen glukoosiaineenvaihduntaa antennin alla olevilla aivoalueilla ohimo- ja päälaenlohkojen liittymäkohdassa ja ohimolohkon etuosassa. Tutkimuksessa 13 nuorta tervettä mieshenkilöä altistettiin gsmsignaalille 33 minuutin ajaksi.

– Tutkimus on menetelmällisesti ainutlaatuinen, koska siinä on ensimmäistä kertaa yhdistetty asiantuntemus aivokuvantamisessa, säteilymittauksissa ja mallintamisessa sekä ihon lämpötilamittauksissa, kertoo tutkimuksen aivomittauksia käsittelevän osion koordinoija, professori Heikki Hämäläinen Turun yliopistosta.

Ampiaiskesä jäi laihaksi Ampiaismäärät eivät yltäneet Turussa lähellekään kesän 2010 tasoa. Keväällä uusia yhteiskuntia perustavia kuningattaria oli liikkeellä runsaasti, mutta yhteiskunnat eivät kuitenkaan menestyneet yhtä hyvin kuin edellisenä kesänä.

– Kevään säätilat olivat suosiolliset, mutta on mahdollista, että kovat helteet verottivat helposti kuumeneviin paikkoihin perustettuja pesiä. Esimerkiksi rakennusten etelän puoleisten seinien sisään tehdyt pesät voivat tuhoutua kuumuudessa, kertoo tutkimuksen tehnyt dosentti Jouni Sorvari.

Tutkimuspyydyksillä saatu ampiaislajisto oli samankaltainen kuin aiempina vuosina. Lajeina olivat yleinen ampiainen, pensasampiainen, saksanampiainen, puna-ampiainen sekä räystäsampiainen. Näistä saksanampiainen on levinnyt Suomeen vasta hiljattain ja runsastunut täällä voimakkaasti.

– Tänä kesänä saksanampiaisesta on havainto jo Imatran korkeudelta. Turun tutkimusalueella saksanampiainen ei ollut tänä vuonna kovin yleinen, vaan se oli vasta kolmanneksi yleisin yleisen ampiaisen ja pensasampiaisen jälkeen.

Tutkimusaineisto perustui ampiaispyydyksiin, jotka sijaitsivat Turussa Aurajoen varressa kesinä 2008–2011. Pyydykset asetettiin samoihin paikkoihin ja samaan aikaan kesästä.

4 | Aurora

Hämäläinen kuitenkin korostaa, että saadun tuloksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä matkapuhelinsäteilyn terveyshaitoista.

Tutkimus tehtiin Turun yliopiston kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskuksen, valtakunnallisen PET-keskuksen, Työterveyslaitoksen ja Säteilyturvakeskuksen yhteistyönä. Se kuuluu Tekesin rahoittamaan valtakunnalliseen Wirecom-tutkimushankkeeseen.

Tulokset julkaistiin Journal of Cerebral Blood Flow and Metabolism -lehdessä.

Yritysjohdon ja tietohallinnon kommunikaatio pätkii Yritysten toiminta on yhä riippuvaisempaa tieto- ja viestintätekniikasta. Kun koneet, järjestelmät tai yhteydet eivät toimi, keskeytyy asiakaspalvelu, tuotanto tai työskentely.

– Tällöin jatkuvuudenhallinta on pettänyt, sanoo tutkijatohtori Jonna Järveläinen Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta, jossa on tutkittu tietohallinnon jatkuvuudenhallintaa ja etsitty hyviä käytänteitä suomalaisista suuryrityksistä.

Jatkuvuudenhallintaa parantaisi toimiva keskusteluyhteys tietohallinnon ja yritysjohdon välillä. Jatkuvuudenhallinta on yrityksissä kuitenkin usein jätetty tietohallinnon vastuulle, vaikka liiketoiminnan jatkuvuudesta viime kädessä vastaa yrityksen johto.

Tutkimuksen haastattelumateriaali tarjoaa useita hyviä käytänteitä ja kehitysehdotuksia yrityksille.Toimiva keskusteluyhteys tietohallinnon sekä yritysjohdon välillä voi esimerkiksi säästää kustannuksia ja helpottaa varautumista.

– Johtoa tarvitaan järjestelmän kriittisyyden määrittelemiseen ja tietohallintoa varautumisvaihtoehdon kustannustason määrittelyyn.

Tutkimusraportti ”Tietohallinnon jatkuvuudenhallinta valikoiduissa suomalaisissa suuryrityksissä vuonna 2010” ilmestyi kauppakorkeakoulun julkaisusarjassa.

H

Suurpetojen häviämisellä dramaattiset seuraukset Aivojen ja mielen tutkimus samaan keskukseen Turkulainen neurotieteen osaamisen kirjo on koottu yhden sateenvarjon, Turku Brain and Mind Centerin alle. Keskuksessa kaikkiaan 20 tutkimusryhmää Turun yliopistosta ja Åbo Akademista tutkii mieltä ja aivoja muun muassa psykologian, farmakologian, psykiatrian ja neurologian näkökulmista. Keskus murtaa perinteistä jakoa mielen ja aivojen tutkimukseen.

– Tieteenfilosofiassa mielen ja aivojen tutkimusta käsitellään ehkä yhä erillisinä, mutta välimatka tulee varmasti pienenemään myös teorian tasolla uusien menetelmien ja tutkimusryhmien yhteistyön kautta,TBMC:n johtaja, integratiivisen neurotieteen ja psykosomatiikan professori Hasse Karlsson kertoo.

Lähes kaikki TBMC:n tutkimusryhmät käyttävät työssään lääketieteellistä kuvantamista, jonka osaaminen on Turussa maailman huippua. Kuvantamisen kehitys on mahdollistanut mielen prosessien ja aivojen systeemi- ja molekyylitason muutosten yhtäaikaisen havainnoinnin.

Pelitutkimuksen vuosi paketoitiin Pelitutkimuksen vuosikirja 2011 on ilmestynyt.Vuosikirjassa tarkastellaan digitaalisen pelaamisen historiaa, nykytilannetta ja tulevaisuutta. Kirjan on päätoimittanut digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen.

Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Vuosikirjassa käsitellään muun muassa Raid over Moscow -pelin (1984) aiheuttamaa mediakohua, digitaalisten pelituotteiden keräilyä ja blogikirjoitusten leikkimieltä. Vuosikirjassa on julkaistu artikkelien lisäksi lyhyempiä katsauksia, jotka pureutuvat esimerkiksi tuotelisensseihin, pohjoismaiseen roolipelitutkimukseen ja peliääniin sekä musiikkiin.

Kirjan voi lukea ilmaiseksi verkossa osoitteessa www.pelitutkimus.fi/vuosikirja-2011.

ävittäessään suurpetoja massiivisesti ihminen on samalla muokannut merkittävästi maapallon keskeisten ekosysteemien rakennetta, toimintaa ja monimuotoisuutta.

Turun yliopiston biologian laitoksella toimiva Lauri Oksasen ja Tarja Oksasen tutkimusryhmä oli mukana mittavassa hankkeessa, jossa laajaan ekologiseen aineistoon perustuen analysoitiin maapallon keskeiset maa- ja vesiekosysteemit trooppisista arktisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että suurpetojen häviämisen epäsuorat vaikutukset ovat aiemmin luultua isommat.

Ekosysteemit muodostuvat trofiatasoista kuten kasvitkasvinsyöjät-pedot. Niiden välillä on kiinteät vuorovaikutussuhteet. Tutkimuksessa osoitetaan, miten suurpetojen kontrolloivan vaikutuksen poistaminen vaikuttaa maapallon keskeisiin ekosysteemeihin.

Petojen vähenemisen vaikutukset näkyvät erityisesti vähän trofiatasoja sisältävissä ekosysteemeissä. Merkittäviä epäsuoria vaikutuksia ovat muutokset taudinaiheuttajien määrissä ja tautien esiintymisessä sekä metsä- ja savannipalojen esiintymistiheydessä, vaikutukset ekosysteemien hiilitaseeseen, vaikutukset tulokaslajien menestymiseen sekä biodiversitettiin ja vaikutukset ekosysteemin ravinnekiertoon.

Tutkijoiden Science-lehdessä julkaisemassa artikkelissa ”Trophic Downgrading of Planet Earth” korostetaankin laajan ja monitieteellisen tutkimuksen tarvetta trofiatasojen välisten vuorovaikutusten tutkimiseksi globaalisti.

Muistitreeni

muokkaa aivokemiaa Harjoittelun tiedetään parantavan työmuistia. Tutkijat ovat nyt ensi kertaa osoittaneet, että muistiharjoittelun myötä hermovälittäjäaine dopamiinin eritys lisääntyy tietyissä aivojen osissa. Tulokset kertovat dopamiinin merkityksestä ihmisen työmuistin säätelyssä ja aivojen joustavuudessa. Ne auttavat myös työmuistin häiriöiden ymmärtämistä ja kuntoutusmenetelmien kehittämistä.

Tutkimuksessa kymmenen koehenkilöä harjoitutti työmuistiaan tietokoneohjelman avulla 45 minuuttia kolmesti viikossa viiden viikon ajan. Kontrolliryhmä puolestaan ei saanut minkäänlaista muistiharjoitusta. Koehenkilöiden työmuistisuorituksia mitattiin testeillä. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin PET-kuvantamista.

Harjoitusryhmä paransi selvästi työmuistisuorituksiaan, kun taas kontrolliryhmän työmuistissa ei tapahtunut muutoksia. Tämän lisäksi PET-kuvaus osoitti, että harjoitusjakson jälkeen dopamiinitoiminta lisääntyi aivokuoren alla sijaitsevassa vasemmanpuoleisessa häntätumakkeessa harjoitusryhmällä, mutta ei kontrolliryhmällä.

Science-lehdessä julkaistu tutkimus tehtiin Tukholman Karoliinisen instituutin, Uumajan yliopiston, Turun yliopiston PET-keskuksen ja Åbo Akademin psykologian tutkijoiden yhteistyönä pohjoismaisen ”Nordic Centre of Excellence” -huippututkimusverkoston puitteissa.

Aurora | 5

pääkirjoitus

Kulttuuripääkaupungin jälki

kuva: Hanna Oksanen

”Mitä kulttuuripääkaupunkivuodesta jää jäljelle” on kysymys, joka varmasti on esitetty monissa Euroopan kulttuuripääkaupunkeina olleissa kaupungeissa eikä Turku ole tässä suhteessa poikkeus. Eri tahoilla on erilaisia odotuksia kulttuurivuoden tuloksista. Euroopan komission yleisenä tavoitteena kulttuuripääkaupunkien nimeämisessä on ollut vahva eurooppalaisuuden korostaminen, missä Euroopan alueellista erilaisuutta on pidetty vahvuutena muun muassa lujitettaessa eurooppalaisen kansalaisuuden tunnetta.

Kulttuuripääkaupunkien tai järjestäjätahoina toimivien säätiöiden asettamat tavoitteet noudattelevat komission asettamia tavoitteita, mutta joukossa on myös omaperäisiä ja aluesidonnaisia ratkaisuja.Tavoitelistan kärkipäästä löytyvät sellaiset päätavoitteet kuin kansainvälisen profiilin ja kaupunki-imagon kasvattaminen, taide- ja kulttuuritapahtumien järjestäminen, kulttuuritoimintojen pitkäkestoinen kehittäminen ja kulttuuriin liittyvän infrastruktuurin parantaminen. Listalta löytyy myös sellaisia tavoitteita kuin kansalaisylpeyden ja itseluottamuksen kohottaminen sekä sosiaalinen yhteisöllisyyden kehittäminen. Kaupungit itse ovat luonnollisesti kiinnostuneet myös niistä taloudellisista vaikutuksista, joita kymmenien miljoonien eurojen panostuksien kulttuurivuoteen toivotaan tuottavan kaupungin ja kaupunkiseudun talouselämälle. Turku 2011 -säätiö on nostanut vahvasti esille myös hyvinvoinnin ja kulttuurin välisen vuorovaikutuksen. Hyvinvoinnin näkökulman korostaminen vahvistaa ja monialaistaa Turun kulttuurivuoteen liittyvää tieteellistä tutkimusta.

Mutta mitä ajattelevat itse kaupunkilaiset, kulttuurin kuluttajat nyt ja tulevaisuudessa? Kulttuurivuodesta muistetaan usein sen aikana syntyneet megatapahtumat alkaen vuoden avajaisista ja liittyen moniin suuriin musiikki- ja festivaalitapahtumiin. Niistä uutisoidaan ja ne nostetaan näkyvästi esille kulttuuripääkaupungin markkinoinnissa. On kuitenkin muistettava, että kulttuurin merkitys ei ole ainoastaan taloudellinen (ja sosiaalinen). Kulttuuri vaikuttaa myös luovuuteen, joka näkyy muun muassa ihmisten osallistumisena kulttuurin tuottamiseen.Tässä suhteessa Turku 2011 -säätiö on onnistunut hyvin rakentaessaan kulttuurivuoden ohjelmaa osallisuuden kasvattamiseksi. Kulttuurista tulee monimerkityksellinen tuote, joka ulottaa vaikutuksensa uudenlaisen elinvoimaisuuden tuottamiseen kaupunkien tulevalle kulttuurielämälle.

Arvioitaessa kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutuksia tulevassa kaupunkikehityksessä on yhtä tärkeää ymmärtää kaupunkilaisten kokemia elämyksiä ja kulttuurin kuluttamisen muuttuneita tapoja kuin esimerkiksi pelkästään kulttuurin taloudellisia vaikutuksia. Turku 2011 -arviointiohjelma (ARVIO2011) pyrkii sivustollaan blogien ja keskustelufoorumin kautta herättämään kaupunkilaisten piirissä keskustelua kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumista ja kulttuurivuoden toteuttamiseen liittyvistä ristiriitaisista näkökulmista. Kaupunkilaisen ääni on tärkeä väline arvioitaessa millaisen jäljen kulttuuripääkaupunki jättää tuleville vuosille.

Harri Andersson Kirjoittaja on maantieteen professori ja Turku 2011 -arviointiohjelman vastuullinen johtaja. » www.arvio2011.fi

Mikä tekee hyvän kaupungin?

6 | Aurora

Koonnut: sampo rouhiainen

Martin Kwazima

Pasi Kivekäs

Leena Järveläinen

Tulevaisuuden tutkimuksen maisteriohjelman opiskelija

Alumni, opiskellut Suomen historiaa

johtava informaatikko, Turun yliopiston kirjasto

– Kaupungin pitää luoda inspiraatiota.

Inspiroiva tunnelma syntyy luonnosta ja esteettisestä arkkitehtuurista. Minulle on tärkeää, että käytetyt rakennusmateriaalit ovat esteettisiä.

– Viihtyisä ympäristö: puistot, kauniit istutukset, rakennukset. Itse pidän vanhoista rakennuksista. Valitettavasti Turussa monet niistä on purettu.

– Toisaalta sen luovat ihmiset, toisaalta ympäristö. Turussa sen tekee erityisesti joki. Aurajoki kruunaa viihtyisän puistojen ja puiden luoman kaupunkiluonnon.

teksti: sampo rouhiainen kuva: hanna oksanen

Opintiet erkanevat jo alakouluiss

T

urussa tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten koulutiet eriytyvät jo 7–9 vuoden iässä. Yläkoulun alkaessa lähes puolet oppilaista käy painotetun opetuksen luokilla, joille on tarkat valintakriteerit.

Hyvätuloisten ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapset sekä hyvin koulussa menestyvät lapset hakeutuvat selvästi keskiarvoa useammin painotetun opetuksen luokille.

– Valintamahdollisuus suosii selvästi koulutetumpia perheitä, sillä heillä on paremmat mahdollisuudet vertailla kouluvaihtoehtoja, sanoo tutkijatohtori Piia Seppänen.

Suomalainen peruskoulujärjestelmä on perinteisesti tarjonnut yhtäläiset jatkokoulutusmahdollisuudet kaikille ja siten ylläpitänyt liikkuvuutta sosiaalisten luokkien välillä. Lisääntyneet valintamahdollisuudet saattavat johtaa koulutuksen periytymiseen.

– Vanhempien mahdollisuutta valita lapsen koulu on perusteltu muun muassa koulutustarjonnan monipuolistamisella, erilaistumisen tarpeella ja yksilön oppimismahdollisuuksien parantamisella. Vastauksissaan vanhemmat kuitenkin pitivät sosiaalisia syitä ja koulumatkaa tärkeimpinä. Opetuksen taso oli mainittu vain muutamissa vastauksissa, kertoo Seppänen tutkimuksen tuloksista.

Yksilöllisiä oppimismahdollisuuksia tärkeämpää vanhemmille näyttääkin olevan se, missä seurassa lapsi opiskelee. Pahimmillaan sosiaaliseen erottumiseen perustuva valintapolitiikka voi johtaa jakoon huippukouluihin ja roskakouluihin, jotka leimaavat oppilaiden koko koulutaivalta.

Piia Seppänen työskentelee Turun ihmistieteiden tutkijakollegiumissa (TIAS) ja tutkimusryhmän kanssa Turun yliopiston elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskuksessa (CELE). Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Helsingin ja Turun yliopistojen yhteishanketta nimeltä Vanhemmat ja kouluvalinta – Perheiden koulutusstrategiat, eriarvoistuminen ja paikalliset koulupolitiikat suomalaisessa peruskoulussa.

Aurora | 7

teksti: joel kanerva kuvat: hanna oksanen

Kaupunkitutkijat selvittävät asuinympäristöjen eriarvoistumista

A

uton ohjaamoon kuuluva asfaltin humina muuttuu mukulakivikatujen rytmikkääksi rummutukseksi. Vieressä olevaa kauniisti koristeltua puutaloa peittää lohkeileva maalikerros.

Turun kaupunkimaisemalle tyypilliset kerrostalot vaihtuvat puutaloihin vain kilometrin päässä keskustasta.

Auto kaartaa puutalojen lomasta sorapeitteiselle sisäpihalle. Lapset leikkivät uusilla leluillaan, ja vanhemmat maalaavat talonsa päälle uutta maalikerrosta. Punaisesta talosta tulee oliivinvihreä.

Port Arthur eli ”Portsa” on tunnelmapala aikojen takaa. Sitä pidetään yhtenä Suomen kauneimmista kaupunginosista. Illuusio uutta ja vanhaa sekoittavasta maalaisidyllistä syntyy vieri viereen rakennetuista puutaloista.

Aivan kaikki eivät ole nähneet Port Arthurissa sitä kauneusarvoa, mikä sille on monissa yhteyksissä annettu. 1970-luvulla alueen puutaloidyllin tilalle suunniteltiin kerrostalo8 | Aurora

ja. Hanke kaatui kuitenkin asukkaiden ankaraan vastustukseen, ja lopulta vuonna 1981 Port Arthurille asetettiin purkamisen ja julkisivumuutosten tekemisen estävä suojelukaava.

Nykyisin se on yksi Turun suosituimmista ja kalleimmista asuinalueista.

Muuttoliike toi hyvätuloiset puutaloihin Sosiaalipolitiikan tutkija Jarkko Rasinkangas on erikoistunut kaupunkitutkimukseen ja monikulttuurisen asumisen tutkimiseen. Hän kertoo, että Port Arthurin asukasprofiili on muuttunut vuosien varrella. Portsa on ollut perinteisesti työväen asuinpaikka.

– Lapsiperheiden määrä on korkea Portsassa. Asukaskunta koostuu enenevässä määrin eläkeläisistä sekä parempituloisista lapsiperheistä. Joukossa on muitakin keskusta-asumiselle tyypillisiä asuntokuntia, kuten opiskelijoita ja nuoria aikuisia, Rasinkangas sanoo.

Rasinkangas löytää puutaloalueen suosiolle useita syitä. Portsassa hyvät keskustayhteydet yhdistyvät viheralueiden ja palvelujen läheisyyteen. Asumiseen liittyvät myös statuskysymykset ja elämäntyylivalinnat.

– Asuinpaikan valinta on osien summa ja kyseessä on aina tietynlainen kompromissi.

Puutaloalueiden suosio Turun keskustan läheisyydessä näkyy muuallakin kuin Port Arthurissa. Onko puutaloalueista tulossa uusi 2010-luvun lähiö?

– On hyvä kysymys, kärsivätkö taajamalähiöt inflaatiosta. Yksi syy puutalojen suosioon on todennäköisesti se, että monet lähiöasunnot lähestyvät peruskorjausikää.

Lähiöidylli tutkimuksen kohteena Varissuo rakennettiin 1970–1980-lukujen vaihteessa entiselle varisten ympäröimälle suolle. Ideana oli yhdistää korkealaatuinen asuminen hyviin palveluihin ja toimiviin

Kun Turun keskustan lähellä oleviin puutaloihin muuttaa yhä enemmän hyvätuloisia, osa lähiöistä muuttuu maahanmuuttajavoittoisemmiksi. – Nyt olisi kiinnitettävä huomiota organisoituun kaupunkisuunnitteluun, tutkija Jarkko Rasinkangas peräänkuuluttaa.

liikennejärjestelyihin. Entinen suo muuttui hetkessä luonnon ja viherkasvuston ympäröimäksi kauniiksi lähiökeskukseksi. Lähiö on ollut koko historiansa ajan tutkijoiden mikroskooppisen tarkastelun kohteena.

– Alueesta on tehty lukuisia tutkimuksia.

On ollut mielenkiintoista seurata lähiön kehitystä etenkin, kun sen monisyinen historia tunnetaan hyvin.

Luodut mielikuvat kaikkia syleilevästä lähiöidyllistä saivat nopeasti särön. Varissuo alkoi saavuttaa mainetta slummimaisena alueena, ja erityisesti nuorten pelättiin saavan siellä huonoja vaikutteita. Pikkurikollisuuden lisääntyessä lapsiperheet alkoivat vierastaa alueelle muuttoa. Tilastojen mukaan rikollisuus ei ollut kuitenkaan Varissuolla sen yleisempää kuin muuallakaan Turussa.

Nykyisin useampi kuin joka kolmas varissuolainen on maahanmuuttajataustainen. Kolme neljästä koululaisesta on maahanmuuttaja-

perheestä. Alueella puhutaan lähes kuuttakymmentä eri kieltä.

Varissuo yhä monikulttuurisempi

”

Kaupunkisuunnittelun näkökulma olisi huomioitava kaikilla päätöksentekotasoilla.”

Julkisessa keskustelussa kilpailee kaksi diskurssia, jotka vuorollaan määrittelevät monikulttuurisuuden rikkaudeksi tai uhaksi suomalaisuudelle. Varissuolla pelko on kietoutunut mielikuviin runsaasta rikollisuudesta ja ulkomaalaisongelmasta.

– On ongelmallista puhua Varissuosta Suomen ulkomaalaisimpana lähiönä, sillä alue on nimenomaan monikulttuurinen. Sen asukkaat ovat peräisin hyvin erilaisista kulttuureista ja etnisistä taustoista.

Varissuon monikulttuurisuuteen on monia syitä. Alue houkuttelee maahanmuuttajia edul-

lisella asumisellaan ja hyvillä liikenneyhteyksillään. Tärkeimmät palvelut löytyvät alueelta; kävelymatkan päässä on kouluja, päiväkoteja, leikkipuistoja, kauppoja ja ravintoloita. Puitteittensa puolesta sitä voisi sanoa eräänlaiseksi lähiön arkkityypiksi.

Yksi tärkeä tekijä Varissuon moninaistuvan kulttuurin takana on jo monikulttuurisuus itsessään. Etnisesti kirjavaan joukkoon on helppo upota. Toinen merkittävä syy on se, että VaAurora | 9

rissuon kaltaisissa lähiöissä on helppo löytää ystävyyssuhteita omalta kielialueeltaan.

– Esimerkiksi Somaliasta saapuneet maahanmuuttajat haluavat ylläpitää kulttuuriaan ja puhua äidinkieltään somalialaisten ystäviensä kanssa. He pitävät mielellään tuttavapiirinsä maantieteellisesti lähellä, joten Varissuolla asuminen vastaa heidän tarpeisiinsa erinomaisesti.

Tietoa tarvitaan lisää Asuntotyypeiltään ja asukasrakenteeltaan samankaltaistuvat alueet alkavat olla Suomessa yhä tyypillisempi ilmiö. Tärkeää on muistaa, ettei ilmiö ole yksinomaan negatiivinen eikä se ole Euroopassa johtanut samanlaiseen slummiutumiseen kuin Yhdysvalloissa.

– Tutkimustieto on tällä hetkellä rajallista, joten olisikin tärkeä tutkia ilmiötä yhä enemmän ympäri Suomea. Samankaltaistuvat asukaskunnat voivat luoda positiivista koheesiota, mutta toisaalta ne voivat synnyttää alueellista eriarvoisuutta. Kun perinteinen sosiaalipolitiikan tutkimus lähestyy eriarvoisuutta tukijärjestelmien näkökulmasta, kaupunkitutkimus lähestyy siihen liittyvää problematiikkaa alueellisten erityispiirtein kautta.

Yksi esimerkki eriarvoisuudesta on kaupunkitutkijoita viime aikoina puhuttanut kasautumisefekti. Sen eräs muoto, työttömyys, on väitteiden mukaan sosiaalisesti hyväksytympää naapurustoissa, joissa on muutoinkin

10 | Aurora

paljon työttömiä. Näin ollen työttömyysriski kasvaisi tietyillä asuinalueilla erityisen suureksi.

Kaupunkisuunnittelu kaipaa selkeitä linjanvetoja Jarkko Rasinkangas toivoisi lisää julkista keskustelua siitä, mihin suuntaan kaupunkisuunnittelua halutaan viedä. Hänen mielestään poliitikoilla olisi tärkeä vastuu olla keskustelun moottoreina.

– Kaupunkisuunnittelun näkökulma olisi huomioitava kaikilla päätöksentekotasoilla.

Julkisessa keskustelussa on puhuttu runsaasti kuntauudistuksista ja pääkaupunkiseudun metropolihankkeesta, mutta muuten kaupunkisuunnittelu on jäänyt paitsioon. Tarvittaisiin selkeä ja yhtenäinen linja, mihin suuntaan kaupunkialueita halutaan kehittää.

Vaikka kaupunkisuunnitelussa on pitkälti kyse poliittisista päätöksistä, tutkijoilla on tärkeä rooli yhtälössä. He antavat uuden tutkimustiedon myötä pontta keskustelulle. Tärkeää olisi, että tutkijoita kuunneltaisiin kaupunkia suunnitteltaessa.

– Tässä suhteessa kehitys on ollut viime aikoina positiivista. Turun kaupunki on perustanut kaupunkitutkimusyksikön ja palkannut tutkimusjohtajan, minkä myötä yliopistoyhteistyö on lisääntynyt. Se on kohottanut tekemämme kaupunkitutkimuksen yhteiskunnallista arvoa, Rasinkangas sanoo.

Kaupunkitutkimusohjelma kehittää Turkua Turussa on käynnissä kaupunkitutkimusohjelma 2009–2012. Ohjelma toteutetaan kaupungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä. Hankkeessa kaupunkitutkimus määritellään monitieteiseksi tieteenalaksi, jossa tutkimuksen kohteena tai toimijana on kaupunki. Kaupunkitutkimuksen alaan katsotaan kuuluvaksi myös aiheet, joissa kaupunki, kaupunkilaiset tai kaupungissa tapahtuvat ilmiöt ovat olennaisena osana.

Tutkimusohjelman tavoitteena on kehittää Turkua osaavana ja menestyvänä kaupunkina, ihmisläheisenä kaupunkina, kestävän kehityksen kaupunkina sekä hyvän hallinnon ja hallinnan kaupunkina.

Ohjelman käytännön toteuttamista johtaa tutkimusjohtaja, VTT Sampo Ruoppila Turun yliopistosta.

P

uistovahti harkitsee pitkään ennen kuin rohkenee puuttua ongelmiin. Kun puuttumiskynnys ylittyy, puistovahti kokee toimivansa koko naapuruston edustajana. Siisti nurmialue on kaikkien etu!

Pihapoliisi ottaa ongelmat esille ongel-

man aiheuttajan kanssa. Kun pihapoliisin pinna palaa, seuraa suoraa palautetta. Kaupunkielämän vaatima joustavuus on välillä hakusessa.

M

iljöönhoitaja on huolissaan suunnasta, johon kaupunkilaisuus kehittyy. Ennen asiat olivat paremmin. Miljöönhoitaja saattaa esiintyä koko naapuruston asianajajana, mutta toisinaan puuttuminen luisuu moraalisaarnaamisen puolelle.

teksti: jussi matikainen kuvitus: lotta liuksiala

millainen naapuri sinä olet?

A

idanrakentaja ottaa etäisyyttä elinympäristöongelman aiheuttajaan. Hän nukkuu yönsä hyvin silloin, kun naapurit pysyttelevät kukin omalla reviirillään.

Turun yliopiston sosiologian oppiaineessa on käynnissä Suomen Akatemian rahoittama hanke ”Naapurisuhteet ja -kiistat nyky-yhteiskunnassa”.

Niin yllättävältä kuin se saattaa kuulostaakin, naapuruutta on suomalaisessa sosiologiassa tutkittu toistaiseksi vähän.

Tutkijat lähestyvät naapuruuden problematiikkaa monimenetelmällisesti. Tutkimusotteessa yhdistyvät haastattelut, kyselyt ja tilastoaineistot.

Yksi hankkeen tutkijoista, erikoistutkija Risto Haverinen käsitteellisti 2006 julkaistussa väitöskirjassaan Kaupunkilaisen elinympäristöongelma erilaiset puuttumisen mallit, joilla kaupunkilaiset reagoivat elinympäristössään kokemiinsa häiriöihin. Haverisen löytämät kategoriat löytyvät selvästi myös tuoreesta turkulaisille suunnatusta kyselytutkimuksesta, jossa ihmiset saivat esittää käsityksensä naapuruudesta.

Löydätkö itsesi joukosta?

Aurora | 11

1600-luvun Turussa - oli 4000–6000 asukasta ja se oli Ruotsin valtakunnan toiseksi suurin kaupunki - oli 1630-luvulla noin 300 kauppiasta ja noin 150 käsityöläistä, jotka edustivat 40 eri ammattia - kaupunkipaloja oli 10, niistä pahimmat 1656 ja 1681 - perustettiin Turun hovioikeus (1623) ja yliopisto eli Turun Akatemia (1640)

Teksti: Timo Niitemaa Kuvat: Hanna Oksanen

Riitta Laitinen jäljittää 1600-luvun Turkua, jonka keskeisistä rakennuksista ovat säilyneet vain Tuomiokirkko ja linna.

12 | Aurora

teksti: timo niitemaa kuvat: hanna oksanen

Piiat koreineen puikkelehtivat kapeilla kujilla.

Toripöytien ääressä tingitään päivän ostoksista.

Tuomiokirkon kello lyö täyttä tuntia ja muutama ylioppilas rientää Kirkkokatua ehtiäkseen luennolle.

Porsaat vilistävät jaloissa ja kaiken yllä leijuu vahva lemu, jossa sekoittuvat jätteiden ja ulosteiden, kotieläinten sekä maustettujen ruokien hajut ja tuoksut. Kaupunki elää.

1600-luvun Turku – kadonnut kaupunki Suurin osa 1600-luvun Turusta ja sen elämää kuvaavista lähteistä tuhoutui suuressa palossa. Säilyneet raastuvan asiakirjat puhaltavat elämää kaupunkilaisten arkeen ja juhlaan.

K

aupungin keskeiset korttelit sijaitsivat Raatihuoneen ja kirkon välisellä alueella, jossa tänään on vain puistoa ja Uudenmaankatu, kertoo kulttuurihistorioitsija, akatemiatutkija Riitta Laitinen, joka tutkii 1600-luvun eurooppalaista kaupunkikulttuuria esimerkkinään kaupunkitilat ja ihmisten elämä Turussa.

Kaupungin asutus oli tuolloin levinnyt jo joen toisellekin puolelle. Muutama ranta-aitta ja puutalo sai antaa tietä paremman väen kivisille kartanoille Aninkaisten korttelin Herrainkulman tienoilla. Kaupungin alueen määritteli tulliaitaus, joka ympäröi Aurajokivartta Turun kukkulalta toiselle.

1600-luvun Turun rakennuksista ei ole jäljellä oikeastaan kuin Tuomiokirkko ja linna sekä joidenkin rakennusten jo keskiajalta periytyviä kellareita. Vanhin säilynyt puurakennus, niin sanottu Quenselin talo rakennettiin aivan vuosisadan lopussa. Hyvän käsityksen Turun paloa edeltävästä asemakaavasta saa Brahen puistossa sijaitsevasta korkokuvasta.

Palon jälkeen koko kaupungin kaava pantiin täysin uusiksi.

– Vanhan Turun kaupunkitiloja ja elämää voidaan päätellä myös siitä, mitä tiedetään muista 1600-luvun eurooppalaisista kaupungeista, sillä kaupunkien elämä ja toiminta olivat hyvin samantapaisia.

Palo tuhosi myös lähteet Turun palo 1827 ei tuhonnut pelkästään kaupungin rakennuksia, vaan myös suurimman osan kaupungin aiempaa elämää valottavis-

ta asiakirjoista. Parhaan ja melkeinpä ainoan lähes koko 1600-luvun kattavan lähdeaineiston muodostavat raastuvanoikeuden asiakirjat.

Jonkin verran on säilynyt myös kirkon ja akatemian konsistorien pöytäkirjoja ja porvarien valituskirjeitä kuninkaalle.

Kuningas halusi, että Ruotsin kaupungit ilmentävät valtakunnan mahtia. Katujen tuli olla suoria ja rakennusten kivestä. Asiaa edistääkseen kuningas lähetti kaupunkiin kaava-arkkitehdin ja kartanpiirtäjän. Vanhin säilynyt Turun kartta on vuodelta 1634.

Kisällit vastaan maahanmuuttajat Raastuvanoikeuden pöytäkirjat ovat mielenkiintoinen, mutta myös haastava lähdeaineisto. Ajankuvia, tietoja kaduista ja rakennuksista sekä kaupunkilaisten elämästä löytyy niissä usein pienistä vihjeistä.

Laitinen kertoo esimerkin oikeustapauksesta, jossa saksalaiset ratsumiehet syyttivät suomalaista maalarinkisälliä ja opiskelijaa päällekarkauksesta Aninkaisten mäellä. Tekstistä voi päätellä asioita muun muassa asukasryhmien keskinäisistä suhteista, siitä, missä saksalaiset asuivat, Aninkaisten asutuksesta yleensä sekä vaikkapa siitä, milloin kapakoista oli tapana lähteä pois ja kuinka humalaisena.

– Voisi kai sanoa, ettei elämä kaikilta osin niin hirveästi ole vuosisatojen mittaan muuttunut. Katurauhan häiritsijöinä kunnostautuvat niin 1600- kuin 2000-luvullakin yöllä kapakoista hortoilevat nuoret miehet. Myös maahanmuuttajat ovat olleet ennenkin suosittu kurmuutuksen kohde. Nykyajan nakkikioskia vastasi kaiketi myöhään yöhön auki oleva salakapakka – viralliset krouvit kun joutuivat

sulkemaan ovensa jo yhdeksältä illalla, Laitinen naurahtaa.

Raastuvanoikeuden hallinnollisista päätöksistä ja kuulutuksista saadaan myös tietoa vaikkapa rakennusoikeuksista ja paloturvallisuusmääräyksistä. Kuulutuksissa esimerkiksi kiellettiin kaupunkilaisia majoittamasta ulkopuolisia henkilöitä taloihinsa. Kiellon jatkuva toistaminen kertoo, että sen rikkomisen täytyi olla varsin yleistä ja etteivät kaupunkilaiset aina piitanneet raadin määräyksistä.

– Raati halusi keskittää vieraiden majoituksen ”virallisiin” kievareihin ja samalla ehkäistä ulkopuolisten ”varastelevien ja häiriköivien irtolaisten” tuloa kaupunkiin.

Kuolema Raatihuoneentorilla Kaksinaismoraali kukoisti kaupungissa muutoinkin. Siveellisyyttä – etenkin naisten – vahdittiin ankarasti. Aviollisia syrjähyppyjä kuitenkin sattui usein. Sellaisesta saattoi olla seurauksena jopa kuolemanrangaistus. Tosin vallankin parempi väki selvisi kiinni jäätyään useimmiten sakoilla, raipaniskuilla tai karkotuksella.

Eivät teloitukset silti harvinaisia olleet.

Miehet hirtettiin, mutta naisia kohdeltiin helläkätisemmin: kirveellä kaula poikki. Aateliset miehet saivat luksuskohtelun miekalla.

Nämä, kuten raipparangaistukset ja häpeäpaalussa istuttamiset toteutettiin kansanhuvitukseksi ja varoitukseksi Raatihuoneentorilla. Vain hirttäminen tapahtui Kerttulinmäellä.

– Vaikka laki oli periaatteessa sama kaikille, nainen sai yleensä ankaramman rangaistuksen.

Rangaistuksen ankaruuteen vaikutti myös rikoksen teon aika ja paikka. Raastupa ja kirkko Aurora | 13

Kunnianloukkaus ”….Sen jälkeen maaherra toi esiin valituksen, että Peter Trumbell oli edellisen raastuvanoikeuden istunnon yhteydessä, silloin kun mentiin alas, lausunut joitain sanoja, ja Gothfred Roskamp oli ollut kuulemassa; kuultiin siis sekä Gotfredia että Trumbellia. Gotfred kertoi tapahtumien menneen niin, että kun Trumbel tuli ulos Raatihuoneen portista, hän oli kysynyt häneltä, miten on teidän asianne laita? Trumbel vastasi, Minä paskannan asian päälle, mutta hän ei ollut maininnut nimeltä herra maaherraa tai ketään muuta: Sitten Peter [Trumbel] vastasi, ettei muista, mutta selitti että Gotfredillä oli jotain aiempaa riitaa hänen kanssaan…” (ote Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjasta 13.12.1645) – Kyseisestä herjaussyytteen käsittelystä voidaan saada tietoa esimerkiksi raatihuoneen rakennuksesta. Rakennuksesta ei kellareita lukuun ottamatta ole jäänyt jäänteitä eikä myöskään kuvia tai kuvauksia. Tietoa saadaan myös siitä, miten erityisesti raatihuoneella tapahtunut korkea-arvoiseen virkamieheen kohdistunut vääränlainen sanankäyttö oli erittäin vakavasti otettava asia, kertoo Riitta Laitinen.

”

Vaikka laki oli periaatteessa sama kaikille, nainen sai yleensä ankaramman rangaistuksen.”

14 | Aurora

olivat erityisen suojeltuja. Häiriköinnistä esimerkiksi markkinoiden aikaan rangaistiin tavallista ankarammin.

– Samaa kuvastaa edelleen joulurauhan julistus Brinkkalan talon parvekkeelta: joulun aikainen rikkomus tapahtuu ”raskauttavien asianhaarain vallitessa”, Laitinen muistuttaa.

Kirkon penkki arvon mittana 1600-luvun Turussa jokainen tiesi paikkansa.

Ylimmän kerroksen muodostivat suurkauppiaat, aateliset ja korkeat virkamiehet, papit ja professorit. Ison ryhmän muodostivat alempi porvaristo ja lukuisat käsityöläisryhmät kisälleineen sekä opiskelijat. Rahvaaseen kuuluivat piiat, rengit, työ- ja laivamiehet.

Sosiaalisesta arvojärjestyksestä kiinnipitäminen leimasi kaikkea elämää. Parhaiten tämä ilmeni kirkon hierarkkisessa istumajärjestyksessä, josta syntyi lukuisia riitoja. Riidat koskivat etenkin naisia. Istuuko esimerkiksi professorin rouva arvokkaammalla paikalla kuin hovioikeuden tuomarin rouva? Entä suutarin vai räätälin rouva?

– Taustalla lienee se, että naiset eivät muutoin juuri kyenneet osoittamaan arvoaan julkisessa elämässä.

Terveisiä 1600-luvulta Vaikka kaupunki ja ihmisten elämä on muuttunut vuosisatojen kuluessa, monet piirteet ovat yhteisiä. Ihmiset tekevät töitä, käyvät teatterija musiikkiesityksissä, viettävät häitä ja hautajaisia. Muodot ovat saattaneet hiukan muuttua, mutta kaupunkitilaa käytetään periaatteessa samoihin tarkoituksiin.

1600-luvulla moniin juhliin liittyi mahtava kulkue, jonka marssijärjestys ilmensi osanottajiensa yhteiskunnallista arvoa ja asemaa. Nykyajan mielenosoituskulkueet ovat tässä suhteessa demokraattisempia.

– Vaikka onhan meillä 1600-luvun hierarkkisesta kulkueperinteestä vielä jäljellä loistava esimerkki: akateeminen promootiokulkue, Riitta Laitinen hymyilee.

Turusta on valitettavasti hävinnyt ja hävitetty paljon historiallisia rakennuksia ja tiloja. Kaupunkihistorioitsijana Laitinen näkee toisaalta, että kaupunki on alati muuttuva.

– Pitää löytää tasapaino, jossa sallitaan uudistuminen ja muutos, mutta myös säilytetään historiallisia kerrostumia ja tuodaan esiin menneiden aikojen kaupunkia ja elämää.

i t o s a r u e t s e s i i n t a k g . a v i i a e v s a s l e s u k u t d n t n ä , a t i n u k s s i u k m n r ä i s e u n n t k s e T y i s u t a k u e-esi rottautu iden ihm a vahvaa u?kolumni K r l u i u l t s i a m o r v o u a a t s k s tu s ä a l u a l s m u e s l s s i i i a a e a kulttuurin tulevaisuuteen t Tule vaikuttamaan Turun a v m n e e l m ö l u y o t ä k m n a u l r l u o T i s i a t o s v o o j j , i a r d u i o u s t t y l l a ku n n e a e s ä i s e l n y e e l a y s s o tn o d u t o ä u n n m e ä v d ä o ä s s u ht y v t ä i e ä k n n m n u ä e s p ä ä p u a n ej k e i n i n r i k u o a t u t t o t n j l o u s i ä k i l s l i n , e a a a m a v v e , e l ä m t u i t s m a e ä t t i m o r ä u m t e ä l a e m j t t i e i s o k m i s m i l e l , a s si o k e a s t i i e to n u t m s e o e n k n k i i n k a o h t u v u h i t a i k n n n e im a u o d a p v u k u u u a a s ä i t v k i m a o i ä s v ä u n e l e l p a i i h u s r i n i k T e u s u d u ä t e t t u m a t i j l s m o a u v e m i k ä o a s m s o T e k 1 m . d o ä 1 n h K a y . a 20 ta. Ved s a a i s l m o s l t i u o a i k k t t a is s u t a r e j o e j k ä v t k n s s n ä n y u e e y ä d u s t t s i i e t i o t j a a s M i v . ki p ev o t l a t l u a u l e t t l k e t l o n n n o o u j a u u p , r a p ä t u o t m ä i k T o i l v y u n a u l h n a n a j a t o n k i i a t t g u i k n e m u l u l d p o o u r a a olla n ip k Paljon on ollut puhetta siitä, miten Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkivuoden anti jatkuu, kun tämä vuosi päättyy. Mitä jää jäljelle taiteilijoille, mitä kaupunkilaisille? Vankistuuko hyvinvointi jatkuvasti kulttuurin siivin? Tuoko kulttuuri talouteen voimaa ja välineitä? Ovatko kaikki mukana siinä hyvässä, mitä kulttuurin katsotaan voivan tuottaa? Onko koko kaupunki toinen kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen?

Tutkimuksen tehtävänä on yleensä analysoida jo olemassa olevaa ja antaa se jäsennetyssä muodossa yleiseen käyttöön. Omassa kulttuurikaupunkivuoden tutkimushankkeessamme meillä on toinen päämäärä. Ensinnä, tavoittelemme tulevaa, siis jotakin jota ei vielä ole. Ja toiseksi, emme määritä sitä, vaan autamme kaikkia kiinnostuneita osallisiksi ja tuottamaan sitä.

kuva: Hanna Oksa

Miten tämä kaikki voisi olla myönteisellä tavalla vahvaa Turun tulevaisuudessa? Kenen on se kulttuuri, josta Turun tulevaisuus koostuu? Kuka sen määrittää?

nen

Tätä pohdintaa vaikeuttaa se, että kulttuuri on monta asiaa yhtä aikaa. Ensinnä, kulttuuri on ihmisenä maailmassa olemista toisten ihmisten kanssa, ja silloin väistämättä globaali ilmiö.

Varsinkin nykyisin meillä on jatkuva yhteys lähes joka kolkkaan maapallolla. Sen kautta jaamme toimiamme ohjaavaa ymmärrystämme maailmasta. Toiseksi, kulttuuri on tietoisuutta rajatummin jaetuista identiteeteistä – esimerkiksi turkulaisuudesta – ja toisista, jotka meistä jotenkin tuntuvat eroavan. Kolmanneksi, kulttuuria voi tuottaa tapahtumiksi, taide-esityksiksi, design-esineiksi ja matkailutuotteiksi. Ja lopulta, taiteena kulttuuri irrottautuu näistä kaikista ja hakee ydintä siitä, mitä on olla ihmisenä maailmassa muiden ihmisten kanssa.

Osallisuuden luova voima on yksi Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkivuoden tutkimushankkeista. Vedämme sitä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkijoiden joukolla. Kokoamme siihen mukaan ihmisiä monelta taholta luomaan tulevaisuusverstaissa yhdessä ajatuksia siitä, miten kulttuuripääkaupungin hyvät puolet pistetään jatkumaan. Toivomme mukaan toiminnassa mukana olleita ja niitä, jotka ovat syystä tai toisesta olleet varsinaisen kulttuuripääkaupunkiproduktion ulkopuolella. Miten vain, oleellista on, että mukaan tulevilla on oma halu olla mukana Turun kulttuurin tulevaisuudessa.

Yhdessä kaupungissa on niin paljon väkeä, että kaikki eivät voi koskaan päästä yhtä aikaa mukaan tällaisiin tulevaisuusprosesseihin, jotka perustuvat henkilökohtaiseen kohtaamiseen ihmisten välillä. Tulokset ovat kuitenkin ihan kaikkien käytettävissä ja edelleen muokattavissa.

Sitä kautta tavoitteena on se, että mahdollisimman moni omistaisi omakohtaisesti kulttuuripääkaupungin tulevaisuuden. Sen toivoisi elävän edelleen kaupunkina, jossa kulttuuri tuottaa hyvinvointia, elää taloudessa, näkyy kaduilla ja toreilla, on osa ihmisten arkea ja kykenee asettumaan taiteen vapauteen, missä se voi laajentaa inhimillistä ymmärrystä maailmasta kaiken tämän sisä- ja ulkopuolella.

Katriina Siivonen Kirjoittaja on Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erikoistutkija ja kulttuuriperinnön, erityisesti soveltavan kulttuurintutkimuksen dosentti.

» www.turku2011.fi/osallisuuden-luova-voima

Aurora | 15

Ekologin yövuoro Paitsi taksi- ja rekkakuskien, on Turun yö myös kettujen, supikoirien, mäyrien, kissojen – ja ekologien.

16 | Aurora

teksti: Jussi

Matikainen Oksanen

kuvat: Hanna

teksti ja kuvat: jussi matikainen

E

lokuun lopun torstai-ilta on pimeä, pilvinen ja lämmin.

Kello 23 auton ulkolämpötilamittari näyttää yhä lähes 20 astetta. Pysäköin auton tyhjälle tontille radanvarteen, jossa tapaan ekologian jatko-opiskelija Kati Miettisen.

Olemme Turun Vienolassa, asuinalueella Pahaniemen rekkaterminaalien välittömässä läheisyydessä. Miettisen matkassa on jatko-opiskelija Marja-Katariina Haatanen. Väitöskirjaansa muurahaisista tekevä Haatanen on viettänyt koko päivän Ruissalossa kekomuurahaisia tarkkaillen, yöksi hän on lupautunut Kati Miettisen avustajaksi. Lähdemme supikoirien jalanjäljille – jossain täällä meitä odottaa keväällä radiopannoitettu supikoirapariskunta Hamamat ja Vesa.

Nimenomaan näin päin.

– Vesa on tossukka ja seuraa Hamamatia minne se ikinä meneekin, Miettinen kertoo.

Tutkija tietää mistä puhuu, onhan hän viettänyt kymmeniä öitä supikoirapariskunnan liikkeitä tarkkaillen.

Sonnustaudumme huomioliivein ja otsalampuin. Miettinen kaivaa autostaan pitkän antennin ja vastaanottimen, joka rekisteröi pantaeläinten liikkeet. Laitteen kantama on avoimessa maastossa jopa 1,5 kilometriä, mutta esimerkiksi rakennukset ja kalliot aiheuttavat signaaliin häiriöitä.

– Mikäli signaali on esteetön, kuulemme ovatko supikoirat Vienolassa, Muhkurissa vai Jyrkkälässä.

Ovatko supikoirat linjoilla? Kati Miettinen kuuntelee, Marja-Katariina Haatanen merkitsee paikannuspisteen kartalle.

Aurora | 17

Miettinen on kerännyt petohavaintoja myös maastoon asetettujen riistakameroiden avulla.

Lämpenee, lämpenee…

Tehtävämme on Hamamatin iltapaikannus.

Tavoitteena on saada ennen kahta kartalle yhdeksän paikannuspistettä. Kunkin paikannuksen välin on oltava vähintään 15 minuuttia. Miettinen asettaa korvilleen nappikuulokkeet ja kääntää vastaanottimen Hamamatia seuraavalle kanavalle. Signaali kuuluu heti. Miettinen vaihtaa kanavaa. Myös Vesa on linjoilla.

Supikoirien pesäluolasto on metsän laidassa lähellä sitä paikkaa, johon pysäköimme autot. Nyt eläimet ovat liikkeessä ja painelevat kohti omakotitaloaluetta. Perään!

– Muistatko lapsuudesta lämpenee lämpenee -leikin? Tämä on hieman samanlais-

ta. Menemme sinne, missä signaali piippaa voimakkaimmin. Kun signaali alkaa heiketä, olemme menneet liian pitkälle, Miettinen havainnollistaa.

Kolme yövuoroa viikossa Miettinen on kesästä 2009 lähtien pannoittanut eri puolilla Turun kaupunkialuetta kaikkiaan kaksi kettua, neljä mäyrää, 13 supikoiraa ja 21 kotikissaa – kissat omistajiensa luvalla. Projekti on tietänyt loputonta määrää unettomia kesäöitä radiosignaaleja kuunnellen ja karttapisteitä merkiten. Tänä kesänä Miettinen on ollut liikkeellä keskimäärin kolmena yönä viikossa. Seurannassa on ollut supikoirapariskunnan lisäksi viisi kissaa.

Tautiriski otettava tosissaan Kati Miettisen tutkimat lajit viihtyvät kaupungissa. Ne pyrkivät välttämään toistensa kohtaamista, koska ravintoa riittää yllin kyllin kaikille.Tutkijana Miettinen on kuitenkin hieman huolissaan esimerkiksi kettukantojen kasvusta ja kesyyntymisestä. Suomen rajojen takana on nimittäin kaksi ihmiselle hyvin vaarallista tautia: rabies ja myyräekinokokki. Erityisesti myyräekinokokin uhka tuntuu huolestuttavalta.

Myyräekinokokokki on loistauti, jossa koira- tai kissaeläimet toimivat pääisäntinä.Toukka munii niiden suolistossa, ja sitä kautta kevyet munat leviävät maastoon.

– Keski-Euroopassa marjastus on jo muuttunut riskialttiiksi, koska marjat saattavat sisältää munia. Pahin skenaarioni on, että vapaana liikkuva kotikissa söisi sairaan myyrän ja sisätiloihin ulostaessaan levittäisi munat asuntoon.

Myyräekinokokki tekee ihmiseen tarttuessaan maksaan ja muihin sisäelimiin pienen pieniä rakkuloita, jotka johtavat lopulta kuolemaan.

Niin ikään tappava rabies taas vaatii tarttuakseen pureman sairastuneelta eläimeltä. Normaalioloissa ketut ja supikoirat eivät ihmistä pure, mutta rabieksen saatuaan niiden käytös muuttuu aggressiiviseksi. Kaupungissa rabieksen leviäminen petojen keskuuteen aiheuttaisi luultavasti selkkauksia myös eläinten ja ihmisten välille.

Toistaiseksi Suomi on vapaa sekä myyräekinokokista että rabieksesta. Lemmikkieläinten omistajien olisi syytä kantaa vastuunsa lemmikkiensä asianmukaisesta hoidosta.

– On ensiarvoisen tärkeää, että koirien ja kissojen rokotukset ja loishäätö tehdään säännöllisesti, Miettinen korostaa.

18 | Aurora

– Eläimistä otetaan sekä ilta- että aamupaikannuksia. Iltapaikannukset otetaan kymmenen ja kahden välillä ja aamupaikannukset kahden ja kuuden välillä.

Tänä yönä työ sujuu kuin tanssi. Meillä ei ole vaikeuksia pysytellä eläinten jäljillä, vaikka ne liikkuvat vilkkaasti. Erään omakotitalon pihalle supikoirat jäävät hieman pidemmäksi aikaa.

– Viime yönä kuulin, kuinka Hamamat mussutti marjoja tai omenia ihan lähistölläni. Tähän aikaan vuodesta supikoirat mässäilevät niin paljon kuin mahdollista kasvattaakseen rasvakerrosta talven varalle.

Yleensä supikoirat ovat hyvin arkoja, emmekä tänäänkään saa näköhavaintoa, vaikka olemmekin monta kertaa hyvin lähellä eläimiä.

Yhden aikaan yöllä kävelytiellä edessämme hoippuu vahvasti päihtynyt mieskaksikko. Toinen nuorista miehistä on poiminut supikoirien kotipellolta valtavan kimpun auringonkukkia. On ehkä hyvä että miehet eivät satu vilkaisemaan taakseen, sen verran kummallinen näky huomioliiveinemme ja antenneinemme olemme.

Puoli kahden tienoilla saamme viimeisen iltapaikannuksen tehtyä. Vieressä kulkevalla Naantalin pikatiellä suihkivat rekat, taksit ja hälytysajoneuvot. Tutkijat jatkavat yövuoroaan aamupaikannuksella.

Yleisöhavainnot apuna Mikä saa nuoren naisen käyttämään jo kolmannen kesän peräkkäin kaupunkieläimiä paikantaen?

– Olen aina halunnut tutkia petoeläimiä.

Kymmenvuotiaana ilmoitin, että isona matkustan Serengetiin tutkimaan leijonien käyttäytymistä.

Yksi miettisen käyttämistä riistakameroista sijaitsee Orikedolla, jonka luolastoilla hän on tehnyt ravintoanalyysejä supikoiran ja mäyrän ulosteista.

Miettisen alkuperäisenä tavoitteena oli tutkia ketun, supikoiran, mäyrän ja kotikissan elinympäristön käyttöä kaupungissa ja laatia skenaario siitä, mitä tapahtuisi rabieksen saapuessa kaupunkiin. Ongelmaksi kuitenkin osoittautui tilastollisesti kestävän datan kerääminen. Tutkittavien yksilömäärien tulisi olla niin suuria, että väitöskirjahanke uhkaisi muuttua ikuisuusprojektiksi. Niinpä Miettinen päätti elokuussa, että hän keskittyy väitöskirjassaan kissoista kerättyyn aineistoon ja mallintaa sen perusteella, mitä rabieksen tai myyräekinokokin tulo Turkuun voisi merkitä.

Tutkimuseläinten elinympäristön käyttöä suomalaiskaupungeissa ei ole juuri kartoitettu.

Maaseudulta tietoa on paljon, mutta kaupungissa eläinten käyttäytyminen muuttuu. Täällä ravintoa on tarjolla runsaasti.

– Ekologiset teoriat sanovat, että jos jossain on paljon ravintoa, reviirit voivat olla pienempiä. Teorian pohjalta tällä voisi olla tiheämmät kannat, mikä olisi tautien leviämistä ajatellen vaarallista.

Radiopaikannuksen lisäksi Miettinen on kerännyt eläimistä yleisöhavaintoja. Turkulaiset ovatkin lähteneet innolla mukaan kantamaan kortensa kekoon.

– Ketuista pidetään paljon. Supikoira ja mäyrä ovat tuntemattomia. Kissoja joko vihastaan tai rakastetaan, Miettinen kuvaa turkulaisten suhtautumista tutkimuseläimiinsä.

City-kettu ei asu kauppatorilla Miettinen on saanut ketuista noin 800 yleisöhavaintoa. Niiden perusteella Turusta hahmottuu kymmenkunta kettujen reviiriä. Brittitutkimuksista tiedetään kettujen elävän löysissä

perheryhmissä, joissa samalla reviirillä voi olla viidestä kymmeneen yksilöä.

– Kauppatorilta city-kettuja ei kannata hakea, ne viihtyvät omakotitaloalueilla.

Turun ehkä urbaaneimmat ketut elävät kaupunginteatterin lähistöllä.

Supikoirista ja mäyristä havaintoja on parisataa. Niitä luultavasti onkin vähemmän kuin kettuja, mutta ne ovat myös käyttäytymiseltään varovaisempia. Toisin kuin kesyyntyvät ketut, supikoirat ja mäyrät välttelevät ihmistä myös kaupungissa.

– Esimerkiksi mäyrä lähtee pesästään vasta iltakymmenen jälkeen ja palaa takaisin ennen aamuviittä. Ketuista sen sijaan tulee havaintoja jopa puolilta päivin.

Mäyrä häärää rakennusmestarina Seuraavan kerran tapaamme syyskuisena lauantaina Orikedolla. Nyt tutkimusavustajanamme on Miettisen 1,5-vuotias labradorinnoutaja Pigi. Se on tarkoitus kouluttaa osoittamaan maastosta ketun ja supikoiran ulosteita. Ulostenäytteistä tutkijat saavat arvokasta tietoa eläinten ravinnosta. Ketut ja supikoirat ovat melko kaikkiruokaisia, mäyrä hyönteisja kasvissyöjä. Tehokkain tappaja on kotikissa, joka whiskasit vatsassaan saalistaa saalistamisen ilosta.

Supikoiran ulosteiden löytäminen on vielä helppoa ihmisellekin, koska eläimet käyttävät aina samoja käymäläpaikkoja. Ketun ulosteen erottaminen koirankakasta taas vaatii todella tarkkoja silmiä – tai nenää. Pigillä on kuitenkin opettelemista. Se kyllä löytää kakkoja, mutta saattaa toisaalta keskittyä kepeillä leikkimiseen tai laittaa ulosteen parempiin suihin.

”

Kaupungissa eläinten käyttäytyminen muuttuu. Täällä ravintoa on tarjolla runsaasti.”

Orikedolta Miettinen on löytänyt 13 supikoirien käymälää. Rinteessä pienellä metsälämpäreellä risteilee mäyrien ja supikoirien käyttämä iso luolasto. Tuolla ne ovat, maan alla unessa, keräämässä voimia ensi yön ruoanhankintaan.

Luen usein lapsilleni satukirjaa, jossa mäyrä kutsuu muut metsän eläimet luolaansa sadetta pitämään. Tarinalla tuskin on todellisuuspohjaa?

– Riistakamerakuvista olen havainnut, että ketut ja supikoirat pitävät toisiinsa tuntien hajuraon. Toisaalta metsästäjät ovat kertoneet, että talvisaikaan samoissa luolastoissa nukkuu sekä mäyriä, supikoira että kettuja. Mäyrä tekee luolastoon erillisiä kammioita, ja eri lajit saattavat viihtyä seinänaapureina.

Luolilta pois kävellessämme keskustelemme kutsumuksesta, jota ekologin työ vaatii.

– En edelleenkään osaa sanoa, että lähtisin töihin. Tämä on elämäntapa, jossa harrastus ja työ sekoittuvat.

Kun ajan kotiin, autossa haisee supikoiran kakka. Ymmärrän hyvin Miettisen sanat.

Aurora | 19

teksti: timo niitemaa kuva: hanna oksanen

Kaupunkien suuret ikäluokat mullistavat kauppaa Suurten ikäluokkien kulutustottumusten mahdolliset muutokset eläkkeelle jäätäessä ovat tutkijoille edelleen suuri arvoitus. Ainutlaatuinen kuluttajatutkimus kartoittaa kuluttajien odotuksia ja ostoskäyttäytymistä Turun seudulla.

Vuosina 1945–1955 syntyneet ikäluokat ovat parhaillaan eläköitymässä. Heitä on kutsuttu sukupolveksi, joka kieltäytyy aikuistumasta. He ovat eläkkeelle jäädessään aiempia polvia paremmassa kunnossa ja heillä on myös enemmän rahaa käytössään. Nyt heillä on aikaa vaikkapa toteuttaa nuoruuden toteutumattomia haaveita.

– Odotamme, että saamme KUMU 2011 -tutkimuksesta uutta valaistusta muun muassa tämän ryhmän kulutuskäyttäytymiseen, kertoo talousmaantieteen professori Heli Marjanen.

Kumu 2011 on viime keväänä laajana postikyselynä toteutettu kuluttajakäyttäytymisen muutosta Turun seudulla kartoittava tutkimus. Tulosten analysointi on vasta alkuvaiheessaan.

Kuluttaja on entistä vaativampi Tutkimuksesta odotetaan valaistusta kuluttamisen suuriin trendeihin. Kuluttaja on entistä vaativampi. Hän odottaa kaupalta yhä edelleen edullisuutta ja sujuvia ratkaisuja arkeen, mutta entistä enemmän myös elämyksiä, vastuullisuutta ja monikanavaisuutta.

Marjasen mukaan näyttää siltä, että kuluttajat eriytyvät entistä enemmän erilaisiin ryhmiin, joilla on erilaiset odotukset ja myös mahdollisuudet toteuttaa tarpeitaan. Omat arvovalinnat kuten eettisyys, ympäristöystävällisyys ja kotimaisen suosiminen ohjaavat entistä enemmän ostokäyttäytymistä, mutta hyvin toimeentulevien on helpompi noudattaa arvopohjaansa.

20 | Aurora

Kuluttaja haluaa myös, että ostoksilla käynti on entistä miellyttävämpi ja elämyksellisempi. Mutta elämysten kokeminenkin vaihtelee ryhmittäin. Kauppakeskus kahviloineen ja suihkulähteineen on monelle jo standardi. Monet parikymppiset naiset käyvätkin usein ystäviensä kanssa kiertelemässä kaupungin keskustan kaupoissa, mutta varsinainen ostos voidaan silti tehdä kaupungin ulkopuolella sijaitsevassa ostoskeskuksessa.

Poikkeuksellisen pitkä aikaperspektiivi Kumu 2011-tutkimuksesta tekee kansainvälisesti ainutlaatuisen sen pitkä aikaperspektiivi. Tutkimus on suoraa jatkoa Turun seudulla jo vuodesta 1990 tehtyihin kuluttaja- ja kaupan rakenne -tutkimuksiin.

Aiemmissa tutkimuksissa selvitettiin muun muassa Länsikeskuksen ja kauppakeskus Myllyn vaikutuksia. Tällä kertaa uutena elementtinä on kauppakeskus Skanssi.

– Ainutlaatuista tutkimuksessa on myös suurten ikäluokkien huomioiminen kokonaisuutena. Mielenkiintoa lisää se, että tutkimuksen yhtenä fokuksena ovat erikoistavarakauppa ja niin sanottu wellnesskulutus.

Wellness merkitsee ihmisen omaan hyvinvointiin panostamista.

– Tässä asiassa on tapahtumassa kulttuurimuutos. On kiinnostavaa nähdä, miten yli 55-vuotiaiden wellness-ajattelu eroaa nuorempien vastaavasta, Heli Marjanen miettii.

kirjat

teksti: timo niitemaa

Puskutraktorin jäljissä osa 2

Vampyyrin muodonmuutos

Turun puretut talot 2 Rauno Lahtinen Turun yliopisto, k&h 2011

Vampyyrit. Kansanperinteestä populaarikulttuuriin Tuomas Hovi ja Merja Leppälahti (toim.)

Folkloristiikan julkaisuja 1, Turun yliopisto 2011

Hämeenportista tutkimuksen turuille

Syväsukellus häpeän olemukseen

Keväällä 1968 istui joukko Turun yliopiston nuoria assistentteja aika ajoin iltaa turkulaisessa kulttuuriravintola Hämeenportissa pohdiskellen mm. valtakunnan tiede- ja tutkimuspolitiikan kysymyksiä. Joukko halusi porautua lääketieteen (medicina) juuriin (radix) ja omaksui ryhmälleen nimen Medira.

Ryhmä julkaisi ajatuksensa Duodecim-aikakauskirjan erikoisnumerossa syksyllä 1970.

Valmistuttuaan ryhmä hajosi pääosin yliopistoihin eri puolille Suomea. Mediran jäsenet pääsivät toteuttamaan ajatuksiaan, monet tärkeissä tehtävissä yliopistoissaan ja maan tiede- ja tutkimuspolitiikassa.

Neljän vuosikymmenen mentyä ryhmä päätti kokoontua jälleen ja tarkastella kuluneen ajan saavutuksia – ja myös pettymyksiä – nuorena omaksumiensa radikaalien tavoitteiden sekä ajan mittaan kertyneen kokemuksensa ristivalotuksessa. Professori Hannu Vuori on toimittanut tarkastelun tulokset artikkelikirjaksi, joka tarjoaa lukijalle Medira-ryhmän näkemyksiä ja ajatuksia eräistä tämän päivän keskeisistä tiede- ja tutkimuspolitiikan sekä terveyden edistämisen kysymyksistä.

Inhimillisen kulttuurin tarkastelu jostakin tarkoin rajatusta näkökulmasta luo usein kiinnostavan valokeilan ihmisten elämään ja kanssakäymiseen laajemminkin. Siru Kainulaisen ja Viola Parente-Capkován toimittamassa kirjassa Häpeä vähän! Kriittisiä tutkimuksia häpeästä tuo rajattu näkökulma on häpeä eri muodoissaan.

Häpeä on kaikille tuttu tuntemus, joka voi liittyä moniin asioihin, kuten kansallisuuteen, sukupuoleen, vammaisuuteen tai poikkeavuuteen, uskontoon tai perhesuhteisiin. Siinä yhdistyvät jännitteisellä tavalla yksilöllinen, yhteisöllinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Häpeää käytetään niin politiikassa kuin lasten kasvatuksessakin. Häpeärangaistus on ollut käytössä vuosisatoja.

Häpeän monia kasvoja tarkastellaan kirjassa monitieteisesti niin kirjallisuuden, historian ja median tutkimuksen kuin sosiologian ja teologiankin näkökulmasta.

Kulttuurihistorioitsija, dosentti Rauno Lahtinen julkaisi kaksi vuotta sitten myyntimenestykseksi osoittautuneen kirjan Turun puretut talot.Teoksessa esiteltiin Turun Kauppatorin ympäristön purettuja taloja ja kadonnutta kaupunkikuvaa.

Nyt kulttuurihistorian kustantamo k&h on julkaissut kirjaan jatko-osan. Tarkastelu laajenee kaupungin ydinalueen muihin osiin.

Kirjassa käydään hienojen ja suurelta osin ennen julkaisemattomien kuvien avustuksella läpi kaikkiaan 85 purettua kohdetta.

Lahtinen ei kirjoissaan tyydy vain kauhistelemaan arvorakennusten hävitystä. Hän asettaa ilmiön laajempiin kaupunkisuunnittelun ja rakentamishistorian yhteyksiin. Purkumania iski 1950–1980-luvuilla jokseenkin kaikkiin maamme taajamiin kirkonkylistä suurimpiin kaupunkeihin.

Turussa sattui vain olemaan tavallista enemmän arvokasta purettavaa.

Ajattelu on 2000-luvulle tultaessa onneksi jonkin verran muuttunut. Sopiikin toivoa, että Lahtinen voisi lopettaa kirjasarjansa nyt ilmestyneeseen kakkososaan.

Medira.Terveyden jäljillä - Turusta maailman turuille Toimittanut Hannu Vuori Kirja-Aurora 2011

Turun yliopiston folkloristiikassa järjestettiin keväällä 2011 kurssi otsikolla Vampyyrit kansanperinteestä populaarikulttuuriin. Aihe kiinnosti niin paljon, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan.

Kaksi kurssin vetäjää Tuomas Hovi ja Merja Leppälahti ovat toimittaneet kurssista kirjan, joka perustuu kurssin luentoihin ja opiskelijoiden laatimiin esitelmiin.

Vampyyriteeman juuret ovat syvällä kansanperinteessä. Sen vanhimmat kirjalliset ilmentyvätkin ovat jo kahdensadan vuoden takaa. Tunnetuin vampyyrihahmo lienee Bram Stokerin Dracula vuodelta 1897.

Tänään vampyyri on tehnyt muodikkaan paluun. Kuten Leppälahti artikkelissaan toteaa, vampyyri on aikojen kuluessa kokenut muodonmuutoksen. Rauhattomasta vainajasta on tullut romanttinen sankari, 2000-luvun gootti. Erilaiset vampyyrihahmot nauttivat tänään valtavaa suosiota elokuvissa, kirjallisuudessa, televisiossa, teatterissa, erilaisissa larppauspeleissä ja internetissä.

Häpeä vähän! Kriittisiä tutkimuksia häpeästä Siru Kainulainen ja Viola Parente-Capková (toim.)

UTU, Taiteiden tutkimuksen julkaisuja, Turun yliopisto 2011 Aurora | 21

teksti: tuomas koivula kuva: ville männikkö

”

Nuoret eivät ole enää pitkään aikaan olleet koko kylän kasvattamia.”

22 | Aurora

keskellä kylää alumni

Vastikkeellinen seksi ja bilekäy- että perheiden ahdinko näkyy nuorten pahoinvointina, Seppälä napauttaa. tössä olevat keskusta-asunnot Perhesosiaalityöhön sekä kotien ja kouluovat huomisen ongelmien heik- jen väliseen työhön saisi antaa Seppälän mielestä rutkasti enemmän rahaa. Se olisi syiden, koja signaaleita, joihin nuorten ei pelkkien seurausten hoitamista. parissa työskentelevät vapaaehtoiset törmäävät yhä useammin. Kaduilla kuulee lapsien kouluttamia Walkers-vapaaAseman Lapset -yhdistyksen toi- Aseman ehtoisia on jo yli 300. Toimintaa on kolmelminnanjohtaja ja Turun yliopiston latoista paikkakunnalla. Kahvilat tarjoavat pelehtiä, klubi-iltoja, ilmaista kahvia ja turalumni Johanna Seppälä seuraa lejä, vallisen paikan hengata iltaisin. Vapaaehtoisilnuorten ongelmia aitiopaikalla. le kertyy juttutuokioissa valtavasti tietoa nuor-

A

seman Lasten toimisto ja yksi Walkers-kahviloista sijaitsee Helsingin entisellä linja-autoasemalla.

Vieressä on Suomen suurin nuorisotalo, Kampin liikekeskus, kuten Johanna Seppälä asian ilmaisee.

Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö tekee runsaasti jalkatyötä kauppakeskuksissa kahvilatoiminnan ja siihen liittyvän Walkers-bussin ohella. ­– Haluamme olla siellä missä nuoret liikkuvat. Walkers-vapaaehtoinen on monelle kauppakeskuksessa, huoltoaseman yökahvilassa tai mäkkärillä notkuvalle nuorelle ainoa turvallinen aikuiskontakti. Turvallisuuskyselyiden mukaan eniten julkisilla paikoilla nuoria pelottavat humalaiset aikuiset, Seppälä kertoo.

Walkers-vapaaehtoisten tehtävä ei ole saarnata. Häiriökäyttäytymiseen voidaan kyllä puuttua, samoin kuin tappeluihin voidaan mennä väliin.

– Näin muidenkin aikuisten kuuluisi tehdä.

Nuoret eivät kuitenkaan ole enää pitkään aikaan olleet ”koko kylän kasvattamia”, kuten omassa nuoruudessani Pohjanmaalla.

Yhteiskunnan piittaamattomuus on Seppälän mielestä laajemminkin syy nuorten häiriökäyttäytymiseen.

– Veli-Matti Ritakallio on jo pitkään puhunut lapsiperheiden köyhyydestä. On selvää,

ten kokemusmaailmasta. Heille avaudutaan myös uusista ilmiöistä, joita ei vielä ole medioissa uutisoitu.

– Yksi suuresta ongelmasta kielivä heikko signaali on vastikkeellisen seksin lisääntyminen julkisissa tiloissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, kun aikuinen ostaa nuorelle vastapalvelukseksi farkut kauppakeskuksen wc:ssä harrastetusta seksistä.

Toista ilmiötä Seppälä kutsuu tyhjien asuntojen ongelmaksi. Kun teini-ikäisen nuoren kanssa ei tulla kotona toimeen, tälle vuokrataan oma asunto keskustasta. Iltaisin nämä asunnot ovat suosittuja bileiden pitopaikkoja kaikkine mahdollisine lieveilmiöineen.

– Tämä kertoo myös siitä, että nuorten häiriökäyttäytyminen ei missään tapauksessa ole vain heikko-osaisten perheiden ongelma, Seppälä sanoo.

Maahanmuuton uhat kartoitettava Eräs signaali ei ole enää pitkään aikaan ollut vain heikko: maahanmuuttajanuoret eivät työllisty. Vaikka Seppälä on työskennellyt Aseman Lapsissa vasta puoli vuotta, aihe ja siitä seuraavat ongelmat ovat hänelle varsin tuttuja.

Seppälä on työskennellyt yli kymmenen vuotta Helsingin kaupungin rikos- ja riita-asioiden sovittelussa sekä viimeksi turvallisuus- ja valmiusyksikössä, jossa ratkottiin muun muassa romanikerjäläisiin liittyviä ongelmia.

– Kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat ovat kouluiässä vielä kohtalaisen yhtenäinen ryhmä. Koulutusputken jälkeen tulee kuitenkin solmukohta, jossa maahanmuuttajat tippuvat pois kelkasta.

Seppälä teki viime töikseen Helsingin kaupungille turvallisuusstrategian. Samanlainen tarvittaisiin hänen mukaansa kiireesti sekä maanmuuttoon että maahanmuuttajiin kohdistuvia uhkia varten.

– Suurin uhka on alueellinen eriytyminen.

Kärjistäen sanottuna: kantasuomalaiset eivät halua lastensa käyvän samaa koulua maahanmuuttajien kanssa. Tästä seuraa ongelmien kasautumista ja samanlaisia mellakoita, joita on jo nähty muissa Pohjoismaissa.

Seppälä on erityisen iloinen, että Walkersvapaaehtoisiksi on saatu rekrytoitua myös maahanmuuttajia.

Monipuolista toimintaa Walkers-kahvilan seiniä koristavat julisteet, joista iltaa viettäviä nuoria katselevat julkkikset, muiden muassa nyrkkeilijä Eva Wahlström ja hevimies Timo Kotipelto. He ovat osa Walkersin Nuoruuden veteraanit -kampanjaa.

Aseman Lasten toimintaan kuuluu olennaisesti tiedotus ja koulutus. Vapaaehtoistyöntekijät kiertävät myös kouluissa toteuttamassa Friends-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on opettaa tunteiden käsittelyä ja myönteisen ajattelun vahvistamista.

– Yleinen harhaluulo on, että vapaaehtoistyö on ilmaista. Monipuolinen toiminta vaatii resursseja sekä niiden käytön tarkkaa suunnittelua. Yhdistys ottaakin jatkuvasti vastaan lahjoituksia, Seppälä muistuttaa.

Opiskeluaikaansa Turun yliopistossa Seppälä muistelee lämmöllä. Sosiaalipolitiikan lisäksi hän opiskeli oikeussosiologiaa, jonka seminaarityöstä hän arvelee saaneensa kipinän turvallisuusalalle.

– Viimeksi poikkesin yliopistolla elokuussa.

Kävin jonottamassa uusien opiskelijoiden rinnalla ylioppilaskunnan lyyran lakkiini, Seppälä hymyilee.

Aurora | 23

y

24 | Aurora

Pyhärantalainen Valto Saario on yhdeksän kuukauden iästään huolimatta tutkimuskäyntien konkari, hän vierailee jo kolmatta kertaa DIPP-tutkimuskeskuksessa. Valton ja yli 8500 tutkimuskäynneillä seuratun lapsen panoksen avulla professorit Riitta Lahesmaa ja Olli Simell ryhmineen selvittävät diabeteksen toistaiseksi tuntematonta syntymekanismia.

y

teksti: tuomas koivula

kuvat: hanna oksanen

Parhailla voimilla diabetesta vastaan Uuden tutkimuksen huippuyksikön tärkeimpiä tehtäviä on ymmärtää, miten tulehdukselliset taudit syntyvät. Tutkimus saattaa mahdollistaa estolääkityksen kehittämisen esimerkiksi nuoruusiän diabetekseen. Tutkimus pohjautuu ihmisen puolustusmekanismeihin pureutuvaan systeemibiologiseen perustutkimukseen ja Turun yliopiston johdolla kerättyyn maailmanlaajuisesti ainutlaatuiseen biopankkiin.

Ykköstyypin diabetes on yksi yleisimmistä lasten ja nuorten pitkäaikaissairauksista maailmassa, siihen sairastuu 70 000 lasta joka vuosi. Sokeriaineenvaihdunnan sairaus johtuu insuliinin tuotannon sammumisesta haimassa.

Kanadalaiset lääkärit Frederick Banting ja Charles Best keksivät diabeteksen hoitoon käytettävän insuliinin vuonna 1922. Tuohon mennessä diabetekseen sairastuneet kuolivat keskimäärin kolmen kuukauden kuluttua sairauden toteamisesta.

– Keksijät antoivat lausunnon, että sairauden syy selviäisi ja sen estäminen tulisi mahdolliseksi lähivuosien aikana. Sairauden oireet voidaan pitää kurissa nykyään varsin tehokkaasti, mutta sen syntymekanismi on säilynyt salassa tutkijoilta. – En uskalla ennustaa tehokkaan estolääkityksen kehittämisen aikataulua, parempi on vain toimia sen löytämiseksi, lastentautitopin professori Olli Simell sanoo.

Toimimiselle on nyt varsin hyvät edellytykset: Suomen Akatemia nimesi uudeksi tutkimuksen huippuyksiköksi Molekylaarisen systeemi-immunologian ja fysiologian tutkimuksen, jonka tärkeimpiä tavoitteita on juuri diabeteksen estolääkityksen kehittäminen.

Huippuyksikköön kuuluu yhteensä viisi tutkimusryhmää, joista Turun yliopistossa toimii Simellin ryhmä ja Turun biotekniikan keskuksen johtajan, professori Riitta Lahesmaan ryhmä.

– Huippuyksikön käytössä on maailman paras biopankki lapsilta, joilla on lisääntynyt sairastumisriski. Sen avulla voimme etsiä ja luonnehtia solutason markkereita eli sairauden ennusmerkkejä, jotka ilmaantuvat paljon ennen kuin sairaus on puhjennut, Lahesmaa sanoo.

Biopankki on Simellin johtaman laajan, vuodesta 1994 käynnissä olleen pitkäjänteisen ja perusteellisen DIPP-seurantatutkimuk-

sen tulos. Laajan näytekirjaston ohella on karttunut myös lasten tutkimukseen vaadittava vankka kliininen osaaminen.

Sairauden syitä selvitetään solutasolla Lahesmaa johtaa huippuyksikössä solubiologian ja molekyläärisen systeemi-immunologian tutkimusta yhdessä vierailevan professorin Anjana Raon ja professori Harri Lähdesmäen tutkimusryhmän kanssa. Tutkimuslinja vastaa noin puolta huippuyksikön toiminnasta.

– Tavoitteenamme on selvittää, millaisia geenejä ja soluviestintäreittejä ihmisen valkosolu käyttää kehittyessään tulehdusta aiheuttavaksi. Uuden polven syväsekvensointia ja laskennallisia tiedonlouhintamenetelmiä yhdistämällä etsitään ja validoidaan uusia tekijöitä, joihin vaikuttamalla voidaan muuttaa solun toimintaa ja löytää uusia hoitoja tulehdussairauksiin. Näitä ovat esimerkiksi tyypin 1 diabetes, MS-tauti, reuma sekä astma ja allergia, Lahesmaa kertoo.

Uusien tekniikoiden avulla halutaan selvittää, miten allergian, diabeteksen tai nivelreuman synnylle keskeiset tekijät saavat aikaan solujen muuttumisen tautia aiheuttaviksi. Tähän tavoitteeseen pyrkivät myös maailman johtavat lääkeyritykset.

Huippututkimusyksikkö perustuu poikkitieteelliseen yhteistyöhön kliinisten tutkijoiden, laskennallisten tieteiden ja molekyyliimmunologian osaajien välillä. Tutkimuksessa käytetään monipuolisesti uusimpia genomilaajuisia menetelmiä, joiden ansiosta solun tapahtumia ja kliinisiä näytteitä on mahdollista analysoida kokonaisvaltaisesti aiempaa tarkemmin ja perusteellisemmin. Kokeellisissa tutkimuksissa syntyneet ainutlaatuiset aineistot mallinnetaan ja analysoidaan biomatemaattisilla tiedonlouhintamenetelmillä yhdistettynä

laskennallisen systeemibiologian lähestymistapoihin.

Diabeteksen puhkeaminen on osien summa Tyypin 2 eli aikuisiän diabetekseen verrattuna tyypin 1 diabetesta tutkitaan maailmalla vähän. Kohortin eli tutkittavien joukon muodostaminen on lapsien kohdalla haasteellisempaa.

Myös lääkkeiden turvallinen testaaminen vie paljon aikaa ja rahaa. Sairauden hoidosta onkin siis kertynyt huomattavasti enemmän tutkimusta kuin sen syntytekijöistä ja puhkeamisesta.

– Vaikuttaa siltä, että varhaislapsuuden infektiot ovat tärkeässä roolissa sairauden kehityksessä. Mikä tahansa tulehdus ei kuitenkaan laukaise sairautta. Tautiprosessi liittyy flunssaja suoliston alueen viruksiin, Simell kertoo.

Infektioiden lisäksi ravintotekijöillä on vaikutusta sairauden kehityksen kannalta. Tarkkojen ravintosuositusten tekemiseen tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta.

– Yleisistä hyvän ravinnon suositusten noudattamisesta ei ainakaan ole haittaa, Simell toteaa.

Yksin infektiot ja ravinto eivät kuitenkaan saa sairautta puhkeamaan. Lapsella tai nuorella pitää olla lisäksi geneettinen alttius sairaudelle.

– Tavoitteemme on selvittää, onko tyypin 1 diabetekseen alttiilla yksilöillä sellaisia geneettisiä ominaisuuksia, joiden takia heidän immuunipuolustuksensa taudinaiheuttajille tai muille ympäristötekijöille ovat muuttuneet, Lahesmaa sanoo ja jatkaa: – Juuri elimistön immuunivasteen sekä puolustusmekanismien ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksen tutkiminen on taudin syntymekanismien ymmärtämiseksi ensiarvoisen tärkeää.

Aurora | 25

Veri kuljettaa tiedon sairaudesta jo varhain Veri sisältää yli kuuttasataa erilaista rasvaa sekä satojatuhansia valkuaisaineita ja RNA-tuotteita. Huippuyksikön tutkijoiden tähänastiset tulokset osoittavat, että sairastuneiden lasten veressä on selviä muutoksia.

– Nämä markkerit ilmaantuvat verenkiertoon paljon varhaisemmassa vaiheessa kuin aiemmin on osattu kuvitella, jo parin ensimmäisen ikävuoden aikana. Verinäytteet tallennetaan biopankkiin ja niistä analysoidaan myöhemmin, säilyvätkö RNA-tuotteet, rasvat ja proteiinit samanlaisina vai muuttuvatko ne ajan myötä, Simell kertoo.

Ennustavien merkkien löytäminen on tullut mahdolliseksi uusien menetelmien ansiosta.

Verinäytteiden koostumusta taudin eri vaiheissa voidaan tarkastella moleekyylitasolla. Tehokkaan informaatioteknologian ja laskennallisen biologian osaamisen avulla esimerkiksi kaikkien mitattavien arvojen lajit ja tasojen muutokset voidaan selvittää tarkasti.

– Haiman tulehdus heijastuu veren valkuaisaineisiin paljon ennen kuin sairauden ulkoiset oireet ovat havaittavissa. Verestä saamme tietoa myös sairastumisalttiudesta, sillä verisolut ilmentävät ihmisen geenejä. Näiden merkkien varmistaminen ja täsmentäminen on huippuyksikön yhteinen tehtävä, Lahesmaa selvittää.

”

Perimän sisältämää sairastumisalttiutta emme kykene muuttamaan, mutta haiman tulehdusmekanismiin voimme varmasti vaikuttaa jollain aikavälillä.”

Tutkimuksessa käytetään koko geno­min eli ihmisen perintöaineksen laajuisia menetelmiä. Näin pyritään muun muassa määrittämään ne keskeiset solmukohdat, joihin vaikuttamalla voitaisiin vaimentaa solujen tulehduksenaiheuttamiskykyä.

– Terveiden solujen toiminnan ja viestintäreittien perustutkimus on edellytys sille, että voitaisiin selvittää, miten ne muuttuvat tulehdusta aiheuttaviksi ja miten ne saataisiin takaisin oikealle radalleen. Geeniperimän sairastumisalttiutta emme kykene muuttamaan, mutta valkosolujen toimintaan ja haiman tulehdusmekanismiin voimme varmasti vaikuttaa jollain aikavälillä, Lahesmaa sanoo.

Biopankin kartuttaminen jatkuu ainoana maailmassa DIPP-tutkimukseen on osallistunut jo yli 8500 kohonneen sairastumisriskin omaavaa lasta.

Riskiryhmään kuuluvia lapsia seulotaan tutkimukseen Turun, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa keskussairaaloissa.

Alkuun lapsia seurataan kolmen kuukauden välein kahdesta neljään vuotta. Tämän jälkeen seuranta jatkuu puolen vuoden välein 16 ikävuoteen saakka.

– Jokaisella käyntikerralla etsitään verestä tiettyjä vasta-aineita, joiden ilmaantuminen saattaa olla merkki haimatulehduksesta. Sairauden syntymekanismin selvittämisen kannalta tärkeitä ovat myös lapsen kehityksestä tehdyt haastattelut, joista tutkijat voivat etsiä

merkkejä sairautta ennakoivista muutoksista, Simell kertoo.

Simellin tutkimusryhmä ja huippuyksikköön kuuluvan professori Mikael Knipin ryhmä osallistuvat myös lukuisiin kansainvälisiin diabetestutkimuksiin, muun muassa Turun tutkimusasetelmasta alkunsa saaneeseen TEDDY-tutkimukseen. Näissä tutkimus perustuu jo kerättyjen aineistojen analysoimiseen.

– Turusta johdettu Suomen DIPP-tutkimus on maailmanlaajuisesti ainoa, johon rekrytoidaan jatkuvasti uusia lapsia.

Idea huippuyksiköstä on muhinut tutkimusryhmissä yli kymmenen vuoden ajan. Uuden huippuyksikön ryhmät ovat julkaisseet yhteisiä artikkeleita aihepiiristä eri tiedelehdissä.

– Yhteistyötä ei tarvitse harjoitella tai varsinaisesti aloittaa, olemme työskennelleet jo pitkään diabeteksen selättämiseksi, tutkijat painottavat.

– Olemme kiitollisia siitä, että saamme tämän huippuyksikkörahoituksen turvin keskittyä tutkimukseen tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Uusi huippuyksikkö selvittää immuunijärjestelmän yhteyksiä tulehdussairauksien syntyyn Suomen Akatemia valitsi kesäkuussa uudeksi tutkimuksen huippuyksiköksi Molekylaarisen systeemi-immunologian ja fysiologian tutkimusryhmän, jossa on vahva edustus Turun yliopistosta. Nuoruusiän diabeteksen syntymekanismin selvittäminen on hankkeen yksi tärkeimmistä tutkimuskohteista.

Huippuyksikköä johtaa tutkimusprofessori Matej Orešic VTT:ltä. Huippuyksikköön kuuluu neljä tutkimusryhmää johtajinaan professori Riitta Lahesmaa (Turun yliopisto), professori Olli Simell (Turun yliopisto,Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri), professori Mikael Knip (Helsingin yliopisto) ja professori Harri Lähdesmäki (Aalto-yliopisto).

Uuden huippuyksikön tavoitteena on saada tietoa elimistömme immuunijärjestelmän sekä muiden fysiologisten järjestelmien toiminnasta ja vuorovaikutuksista. Tämä tieto palvelee immuunivälitteisten tulehdussairauksien ennaltaehkäisyä ja hoidon kehittämistä.

Tutkimus jakautuu neljään päälinjaan: kliiniseen tutkimuksen, biomarkkeri- ja metabolomitutkimukseen, molekulaariseen systeemi-immunologiaan ja laskennalliseen systeemibiologiaan.

Vuosina 2012–2014 toteutettavan hankkeen kokonaisbudjetti on 5,7 miljoonaa euroa.

26 | Aurora

teksti: jussi matikainen kuva: hanna oksanen

Varainhankinnan pääoma poikii tutkimuksen ja koulutuksen hyväksi Vauhdikkaasti sujunut loppukiri kasvatti varainhankinnan kokonaissumman noin 12,2 miljoonaan euroon. Lukumäärällisesti mitaten Turun yliopisto sai suomalaisyliopistoista eniten tukijoita, yli 10 000.

Varainhankintaan tehdyt lahjoitukset rahastoidaan.Valtion maksama vastinraha huomioiden rahastoitava summa nousee noin 40 miljoonaan euroon. Kokonaisuudessaan yliopiston sijoitettava pääoma on nyt yli 70 miljoonaa euroa.

– Varainhankintaan osallistuneet ovat antaneet tärkeän panoksensa sen varmistamiseksi, että Turun yliopisto tuottaa tutkimukseen perustuvaa uutta tietoa ja eri alojen osaajia myös tulevaisuudessa, vararehtori Tapio Reponen sanoo.

Yliopisto on yhteinen asia Turun yliopiston hyväksi teki kesäkuun loppuun mennessä lahjoituksen yli 10 000 yksityishenkilöä tai yritystä, mikä on enemmän kuin millään muulla suomalaisyliopistolla. Yksittäiset lahjoitussummat vaihtelivat 17 sentistä kahteen miljoonaan euroon.

– Haluan kiittää yliopiston puolesta jokaista lahjoittajaa. Lahjoitusten suuri lukumäärä kertoo siitä, että yliopistomme koetaan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa yhteiseksi asiaksi, jonka takana halutaan seistä myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Turun yliopisto on kansainvälinen tutkimusyliopisto, mutta samalla sen asema

alueellisena uuden tiedon tuottajana on keskeinen. Saamamme laaja tuki motivoi meitä hoitamaan tehtävämme jatkossakin mahdollisimman hyvin, rehtori Keijo Virtanen sanoo.

Kaikkien varainhankintaan osallistuneiden lahjoituskirjat säilytetään pysyvästi Turun yliopiston arkistossa. Lahjoittajien nimilistat kerätään myös verkkoon edellisen, 1920-luvun perustamiskeräyksen lahjoittajien rinnalle.

Tuottoa turvallisesti Yliopiston pääoman tuotto-odotus vuositasolla on kahdesta neljään miljoonaa euroa. Rahalla saisi parikymmentä professoria tai nelisenkymmentä tutkijaa. Yliopiston hallitus on linjannut, että lisärahoitus kohdennetaan tutkimuksen ja koulutuksen kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Millaisiin kohteisiin hallituksen puheenjohtaja olisi valmis lisärahoitusta suuntaamaan?

– Turun yliopistolle olisi tärkeätä saada uusia poikkitieteellisiä avauksia. Niitä olemme mielellämme tukemassa myös rahallisesti, hallituksen puheenjohtaja Hannu Kokkonen sanoo.

Sijoitustoiminnassaan yliopisto ei juokse pikavoittojen perässä, vaan tavoitteena on saada pääoma tuottamaan turvallisesti. Myös eettiset periaatteet on otettu huomioon.

– Olemme määritelleet sijoitustoiminnalle selkeät pelisäännöt, jotka on käyty läpi salkunhoitajien kanssa, Kokkonen kertoo.

Valtion vastinrahoitus päättyi 30.6. Varainhankinta kuitenkin jatkuu, ja verovähennysoikeus on voimassa vuoden 2011 loppuun.

Aurora | 27

lyhyet

koonnut: jussi matikainen kuvat: hanna oksanen, quantum circus

Turun yliopiston uutiset ja tapahtumat: www.utuonline.fi

Avajaisissa puolustettiin perustutkimusta

T

urun yliopiston lukuvuoden avajaisia vietettiin 5. syyskuuta. Avajaispuheessaan rehtori Keijo Virtanen pohti uudistuvan suomalaisen yliopistolaitoksen mahdollisuuksia menestyä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa.Virtanen huomautti, että päätöksentekotasolla puhe tieteestä on jäänyt syrjään, kun huomio on keskitetty teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan.

– Kriittinen, pitkäjänteinen perustutkimus on ehdoton edellytys yliopiston menestykselle ja maineelle, mutta se on edellytys myös tietoyhteiskunnan sovelluksille ja samalla yliopistokoulutuksen hyödyllisyydelle,Virtanen sanoi.

Opetusministeri Jukka Gustafsson puolusti juhlapuheessaan sivistysyliopistoa.

– Sivistysyliopiston dynaamisuuden ydin on siinä, että se toimii alituisessa vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja muuttuu sen mukana. Muuttuminen ei tarkoita mukautumista, ja valistuksen parhaita perinteitä vaalien sivistysyliopiston tulee arvostella ja oikaista ympärillä tapahtuvia vääryyksiä ja harhaluuloja, Gustafsson totesi.

Avajaisjuhlassa jaettiin viisi Turun Suomalaisen Yliopistoseuran väitöskirjapalkintoa. Palkinnon saivat FT Janne Ahokas, PsT Tuomo Häikiö, OTT Juha Lavapuro, KTT Matti Mäntymäki ja FT Jonna Nevo.

Neljä uutta kunniatohtoria Oikeustieteellinen tiedekunta viettää 50-vuotisjuhlavuottaan. Sen kunniaksi tiedekunta järjesti syyskuussa erillisen kunniatohtoripromootion.

Kunniatohtoreiksi promovoitiin Pia Letto-Vanamo, Inger Johanne Sand, Martin Scheinin ja Per Ole Träskman.

– Kunniatohtoreiden valinnassa korostettiin promovoitavien tieteellisiä ansioita sekä tiedekunnan pohjoismaisia ja kansainvälisiä yhteyksiä, dekaani Jukka Mähönen kertoo.

28 | Aurora

Professori Pia Letto-Vanamo Helsingin yliopistosta on eurooppalaiseen oikeuteen, integraatioon ja aatehistoriaan keskittynyt oikeushistorioitsija. Professori Inger Johanne Sand Oslon yliopistosta on hallinto-oikeuden, valtiosääntöoikeuden ja oikeussosiologian eurooppalaisesti tunnustettu asiantuntija. Professori Martin Scheinin Euroopan yliopistoinstituutista on maailmankuulu ihmisoikeusasiantuntija. Professori Per Ole Träskman Lundin yliopistosta on pohjoismaiden tunnetuimpia rikosoikeustieteilijöitä.

Kvanttifysiikkaa sirkuksen keinoin Osana Turussa elokuussa järjestettyä Future Circus -festivaalia nähtiin Quantum Circus, jossa fyysikot selittivät kaavansa sirkustaiteilijoden avulla. Idea Quantum Circus -esityksestä syntyi kvanttifyysikko Sabrina Maniscalcon ja sveitsiläisen ohjaaja Davide Giovanzanan keskusteluissa. Näin Maniscalcolle tarjoutui mahdollisuus toteuttaa jo aiemmin miettimänsä ajatus kvanttifysiikan avaamisesta taiteen keinoin.

Taiteilijat ja tutkijat kehittivät ideaa yhdessä keskustelemalla. Maniscalcon mukaan dialogi oli hyödyksi molemmille.

– On omalle työskentelylle stimuloivaa, kun joutuu menemään omien rajojensa yli itselleen vieraille alueille.

Katsojille Maniscalco ei halunnut asettaa paineita.

– Esityksen tarkoituksena on kuvata turhautumista ja iloa, jotka syntyvät, kun yrittää ymmärtää maailmaa. Tärkeintä on ymmärtää, että tavallinen maailma on mysteerien maailma.

Yliopisto menestyi vertailuissa Turun yliopisto on sijalla 224 syyskuussa julkistetussa kansainvälisessä QS World University Rankings -vertailussa.

– Menestyksen juuret löytyvät yliopiston pitkäjänteisestä perustutkimuksesta, hyvistä kansainvälisistä suhteista ja laadukkaista tieteellisistä julkaisuista. Suomalaisyliopistojen tulee jatkossa profiloitua entistä voimakkaammin vahvuusalueilleen saavuttaakseen kansainvälisen huipun, rehtori Keijo Virtanen sanoo.

Suomalaisista yliopistoista 300 parhaaksi rankatun yliopiston joukkoon ylsivät myös Helsingin yliopisto (89.) ja Aalto-yliopisto (232.).

Turun yliopisto menestyi hyvin myös elokuussa julkaistussa Academic Ranking of World Universities -vertailussa. Turun yliopisto säilytti sijoituksensa 300–400 maailman parhaan yliopiston kategoriassa. ARWU-listausta julkaisee Shanghai Jiao Tong University.

Kirjailijat tulevat kampukselle Yliopistolla on syksyllä tarjolla kaikille avoin ja maksuton luentotilaisuuksien sarja, jossa 18 keskeistä suomalaiskirjailijaa antaa avoimen henkilökohtaisen katsauksen luovaan työhönsä, sen lähtökohtiin ja taustoihin. Luennot pidetään 10. lokakuuta alkaen maanantaisin klo 18.00–20.00 Yliopistonmäellä luentosalissa IX (Luonnontieteiden talo I, 1. krs).

Suomen Kirjailijaliiton järjestämän luentosarjan ohjelma löytyy osoitteesta: www.turku2011.fi/studia-litteraria

Camilla Wide on vuoden opettaja

Turun yliopiston vuoden opettajaksi valittiin pohjoismaisten kielten professori Camilla Wide ja vuoden opintojaksoksi kansatieteen työseminaari.

Camilla Wide tunnetaan aktiivisesta toiminnastaan opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssakäymisen kehittämisessä. Hän soveltaa opetuksessaan tieteenalan tuoreimpia tuloksia asiantuntevasti ja kiinnostavasti. Erityistä kiitosta Wide sai opintojen ohjauksesta, opetusteknologian luontevasta kytkemisestä luento-opetukseen ja opiskelijapalautteen hyödyntämisestä opetuksen kehittämisessä.

Vuoden opintojaksoksi valittu kansatieteen työseminaari sai tunnustusta aloittavien opiskelijoiden hyvästä perehdyttämisestä kansatieteelliseen tutkimusprosessiin, seminaarityöskentelyyn ja tiedonhallintaan sekä tutustuttamisesta oppiaineen historiaan, tutkimukseen ja henkilökuntaan.

Valinnat julkistettiin lukuvuoden avajaisten yhteydessä. Vuoden opettajan ja opintojakson valitsivat yliopiston opintoasiainneuvoston ja ylioppilaskunnan esityksestä yliopiston rehtori ja TYYn hallituksen puheenjohtaja.

Sinustako mentori?

Kaipaatko uusia näkökulmia työhösi? Voisitko jakaa osaamistasi ja verkostojasi opiskelijalle? Haluatko tutustua alasi tulevaan osaajaan?

Mentorina pysyt ajan tasalla kotiyliopistosi ajankohtaisista kuulumisista ja oman alasi nuorten osaamisesta. Mentorointiohjelmassa alumnit kertovat pian valmistuville opiskelijoille kokemuksistaan työelämässä ja oman alansa työssä vaadittavista valmiuksista. Seuraava mentorointiohjelma käynnistyy tammikuussa 2012. Ohjelmaan etsitään nyt mentoreita.Voit ilmoittautua mukaan lokakuun loppuun mennessä.

Saat lisätietoja ja voit ilmoittautua mentoriksi verkossa www.utu.fi/alumni/mentorointi tai ottamalla yhteyttä Mirja Junkolaan, 050 569 8779, mirja.junkola@utu.fi Aurora | 29

väitös teksti teksti: sampo rouhiainen

Kohti ketterämpää rangaistusjärjestelmää

E

Poliisin resursseja tuhraantuu paperihommiin ja syyttäjien ruuhkan vuoksi monen rikoksen syyteoikeus raukeaa. Kimmo Kiiski ehdottaa lääkkeeksi lievien rikosoikeudellisten rangaistusten korvaamista hallinnollisilla sanktioilla.

– Ensin on mietittävä, minkälaisista teoista on mahdollista rangaista rikosoikeudellisesti. Tämä kriminalisointiteoria ei kuitenkaan vastaa kysymykseen siitä, miten menetellä, jos yhteiskunta haluaa ohjata sanktioilla rikosoikeuden ulkopuolista toimintaa, Kiiski valottaa tutkimuksensa lähtökohtia.

Sisäasiainministeriössä neuvottelevana virkamiehenä työskentelevän Kimmo Kiiskin rikosoikeuden väitöskirja Hallinnollinen sanktiointi tarkastettiin elokuussa Turun yliopistossa.

Rikosoikeuden uskottavuus vaakalaudalla Tällä hetkellä varsinaisen rikoslain lisäksi yli 250 laissa on rikoksena rangaistavia tekoja. Toisaalta on kymmenittäin erilaisia hallinnollisia sanktioita, joista osa on jopa päällekkäisiä rikosten kanssa.

Mitä useampi teko tai laiminlyönti määritellään laissa rikokseksi, sitä enemmän rikosoikeutta hallinnoiville viranomaisille aiheutuu kustannuksia ja työtä. Ruuhkautuminen heikentää pahimmillaan oikeusturvaa. Viranomaisten resurssipulan lisäksi rikosoikeuteen perustuva kontrolli heikentää myös rikosoikeuden uskottavuutta.

– Minulla on vankka näkemys, että rikosoikeus tulisi pyhittää lähtökohtaisesti perusoikeuksien turvaamisen keinoksi. Se että sillä suojataan muutakin kuin perusoikeuksia, johtaa rikoslain inflaatioon. Raja rikoksen ja rikkomuksen välillä on hämärtynyt. Kun kaikki on rangaistavaa, niin kohta mikään ei ole rangaistavaa, Kiiski lataa.

Ylinopeussakosta ylinopeusmaksuksi?

Automaattinen nopeusvalvonta on Kiiskin suosikkiesimerkkejä tilanteesta, jossa hallinnollinen sanktio voisi korvata rikoksesta määrätyn 30 | Aurora

sakon. Kansalaisen käyttäytymistä ohjaava vaikutus on sama, mutta byrokratia maksun taustalla on kevyempi.

Suomessa kameraan kärähtäneen auton omistajalle tai haltijalle lähtee sakko. Koska nykyisen lainsäädännön mukaan kyseessä on rikos, poliisi selvittää lisäksi jokaisen kameraan ylinopeutta ajaneen kuljettajan.

Siihen kuluu paljon aikaa ja pahimmassa tapauksessa paljon sakkoa suurempi summa rahaa. Sen sijaan esimerkiksi Ranska ja Hollanti käyttävät hallintosanktiota: kun kamera välähtää, maksulappu lähtee automaattisesti omistajalle ilman välikäsiä. Tavoite – vähemmän liikennekuolemia ja -loukkaantumisia – on silti saavutettu näissä maissa hyvin.

– Siirryttäessä rikosoikeudellisista rangaistuksista hallinnollisiin sanktioihin on mietittävä, onko sanktion tavoite hallinnollinen vai ihmisen perusoikeuksia suojeleva. Esimerkiksi pienten 5–10 km/h ylinopeuksien kohdalla ei voida puhua välittömästi henkeen ja terveyteen kohdistuvasta vaarasta. Tällöin hallinnollinen keino on mahdollinen, ja valvontaviranomaisena voi silloin toimia poliisin sijaan esimerkiksi kunta.

Hallinnollinen sanktio Voidaan määrätä pienestä rikkeestä ja sen tarkoituksena on tukea hallinnon omaa toimintaa. Pysäköintivirhemaksu on tyypillinen esimerkki hallinnollisesta sanktiosta.

Rikosoikeudellinen rangaistus Voidaan määrätä ihmiseen tai omaisuuteen kohdistuvasta rikoksesta. Rikosoikeudellinen rangaistus on esimerkiksi sakko tai vankeusrangaistus.

Julkaisutoiminnan ammattilainen Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint on painamiseen ja tulostamiseen erikoistunut vaativan julkaisutoiminnan ammattilainen.

Uniprint Turku palvelee asiakkaita Kasarminkadulla yliopistojen läheisyydessä ja palveluverkosto kattaa koko maan. Hyvä palvelu, uusin teknologia ja virheettömät tuotteet ovat toimintamme kulmakiviä.

Uniprint Turku • Kasarminkatu 2, 20500 TURKU Puh. 020 7568 650 • asiakaspalvelu.turku@uniprint.fi www.uniprint.fi

Muista ystävää tai ilahduta itseäsi!

Yliopistotuote - lahjaksi, tuliaiseksi tai muistoksi Myynti yliopiston Turun kampuksella: • Yliopistomäen kirjakauppa, Luonnontieteiden talo II • Wanha Narikka -kirjakauppa, Rehtorinpellonkatu 3, Turku • Viestintäyksikkö, Henrikinkatu 10, Turku

!

A T T U U Nyt kätevästi myös verkkokaupasta: www.maenverkkokauppa.fi

QT4 1

w w w. l o go m o.f i

T U R KU – KO KO U S K AU P U N K I P U K E U T U U J U H L A A N !

Kansainvälinen kongressihaku mietteissä? Parhaat kokous- ja juhlatilat haussa? Tapahtuman suunnittelu ja markkinointi työn alla?

Ota 2011 omaksesi! Kulttuuripääkaupunki tarjoaa Turku Touringin kongressiyksikön palvelut käyttöönne maksutta.

32 | Aurora

Aurakatu 4, 20100 Turku , puh. 02 262 7608 convention@turku.fi www.turkuconventionbureau.fi www.turkutouring.fi