Aurora 3/2012

Aurora 3/ 2012

16

Väittelijän suuri päivä

12

Rehtori Väänänen: Uusi tieto kuuluu kaikille

24

Keinotodellisuutta telakalle Aurora | 1

Lahjoittajalaatat päärakennuksen seinään

2 | Aurora

kuva: hanna oksanen

Turun yliopiston lukuvuoden avajaispäivänä 5.9. paljastettiin yliopiston varainhankinnan lahjoittajalaatat. Niihin on kaiverrettu 850 euroa tai enemmän lahjoittaneiden yksityishenkilöiden, yritysten ja yhteisöjen nimiä.

Aurora

3/2012

27

8 SISĂ„LLYS 4

Tiedetarjotin

6

Pääkirjoitus: Monien mahdollisuuksien tutkinto

7

Maailmanparannuksen materiaalit fyysikon tyÜpÜydällä

8

Voimaa lapsiperheiden arkeen

11

Kirjat

12

Kalervo Väänänen: Yliopiston on madallettava raja-aitoja yhteiskuntaan

16

Väittelijän suuri päivä

20

Tohtori menestyy tyĂśmarkkinoilla

21

Tiedonjanoiset tohtorit tyÜelämässä

22

Alumni: Kerran yliopistolainen, aina yliopistolainen

24 Laivanrakennuksen avuksi kehitetään

lisättyä todellisuutta 27 Olli Pyyhtinen on vuoden opettaja 28

Lyhyet

30

VäitÜs: Muodinmukainen kartano oli statussymboli

TOIMITUKSELTA

VäitÜstyÜ, ajokortti tutkijan uralle Tämän numeron teemana on tohtorit. Kävimme kärpäsenä katossa seuraamassa, miten väittelijän suuri päivä etenee alkutapaamisista väitÜskaronkkaan. VäitÜspäivänä väittelijää testataan viimeisen kerran ennen kuin hän voi astua tutkijamaailmaan.

Akateemisissa juhlatilaisuuksissa on monia seremoniallisia perinteitä ja etikettejä: pukeutumiskäytäntÜjä, sääntÜjä siitä, missä järjestyksessä väitÜstilaisuudessa ja karonkassa puhutaan sekä missä järjestyksessä tilaisuuksiin saavutaan.

Kun tuore tohtori suuntaa katseensa tyÜmarkkinoille, ovat näkymät varsin valoisat.Vuonna 2006–2010 valmistuneista tohtoreista vain 3 prosenttia oli tyÜttÜmänä vuoden 2010 lopussa.

Hannu Aaltonen

AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. päätoimittaja Anne Paasi, 02 333 6298 toimitussihteeri Jussi Matikainen, 02 333 6367 toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkÜ, 20014 Turun yliopisto, viestinta@utu.fi tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi, 02 333 5909 ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e (ilmoitushintoihin lisätään alv 23 %) taitto Hanna Oksanen kannen kuva Hannu Aaltonen paino Finepress Oy painos 12 000 kpl www.utu.fi/aurora | ISSN 1234-6789

3DLQRWXRWH

tiede tarjotin

koonnut: jussi matikainen kuvat: gemini observatory

/ AURA ja angel r. lópez-sánchez, hanna oksanen

lisää tiedeuutisia osoitteessa www.utuonline.fi

Uudet supernovahavainnot valottavat tähtien syntyhistoriaa

S

uurimassaiset tähdet ”kuolevat nuorina” räjähtäen valtavan kirkkaina supernovina. Supernovia voidaan käyttää osoittamaan, kuinka paljon tähtiä syntyi aikaisemmin maailmankaikkeuden historiassa. Turun yliopiston johtama tutkimus tuo uutta tietoa tähtien syntyhistoriasta.

Astrophysical Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa supernovien esiintymistä tarkasteltiin kahdenlaisissa galakseissa. Läheisessä maailmankaikkeudessa tähdet syntyvät suurimmaksi osaksi tavallisissa galakseissa. Kaukaisessa universumissa taas tähtiä syntyy huomattavasti enemmän niin sanotuissa kirkkaissa infrapunagalakseissa. Tällaisissa galakseissa tähdet syntyvät ja kuolevat tyypillisesti galaksin keskusalueissa, joissa on valtavasti tähtienvälistä pölyä.

– Läheisessä maailmankaikkeudessa noin joka viides supernova jää suuren pölymäärän vuoksi löytymättä. Kaukaisessa maailmankaikkeudessa jopa kaksi viidestä supernovasta on hautautunut valtavan pöly-

Kirkas infrapunagalaksi Arp 299 kuvattuna Gemini-North-teleskoopilla. Kuvaan on merkitty galaksissa räjähtäneitä supernovia.

määrän taakse ja jää teleskoopeiltakin näkemättä, tutkija Erkki Kankare kertoo.

Tutkimuksessa keskeisessä osassa oli kirkas infrapunagalaksi Arp 299. Kirkkaissa infrapunagalakseissa arviolta neljä viidestä supernovasta jää piiloon galaksin keskusalueissa olevan pölyn taakse.

– Tuloksilla on suuri merkitys käytettäessä supernovia työkaluina maailmankaikkeuden tähtiensyntyhistorian mittauksessa. Laskemalla kuolevia tähtiä voimme selvittää, kuinka paljon uusia tähtiä syntyi. Supernovien lukumäärän määritys on tarpeen myös ennustettaessa kaukaisista supernovista peräisin olevien neutriinojen havaittavuutta tulevaisuuden tarkoilla mittalaitteilla, tutkijaryhmän johtaja, dosentti Seppo Mattila kertoo.

Kaksikielisyyden eri tavoin saavuttaneilla erilaiset aivot

Itämeren siikaistutusten ongelmat paikallistettiin

Turun yliopiston fonetiikan oppiaineessa toimivassa Learning, Age and Bilingualism -laboratoriossa on toteutettu tutkimus, jossa selvitettiin, miten kaksi kieltä organisoituu aivoissa silloin, kun puhujat ovat syntyperäisiä kaksikelisiä tai luokkahuoneessa kielitaidon saavuttaneita kielen puhujia.

Tutkimus osoittaa, että eri tavoin kaksikielisyyden saavuttaneiden kielijärjestelmät kehittyvät aivoissa erilaisiksi. Syntyperäisillä kaksikielisillä molemmat kielet ovat neuraalisesti yhteen nivoutuneita ja jatkuvasti toiminnallisia siten, ettei kaksikielisten ole mahdollista sulkea toista kieltä pois ja kuunnella vain toisen kielen mukaisesti. Luokkahuoneoppijat puolestaan pystyvät valitsemaan kielijärjestelmän siten, että heidän aivonsa reagoivat ainoastaan toisen kielen äänteisiin.

Tutkimustuloksia käsittelevä artikkeli julkaistiin Brain and Language -tiedelehdessä.

Suomen rannikkovesiin istutetaan noin kuusi miljoonaa siianpoikasta vuosittain. Siian luontaisesti lisääntyvää kantaa ei ole saatu näinkään mittavilla istutuksilla vahvistettua, sillä vain pieni osa istukkaista selviää täysikasvuisiksi.

Turun yliopiston genetiikan tutkijat ovat nyt paikantaneet siikaistutusten ongelmat molekyylitasolle. Molecular Ecology -tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että makeasta vedestä kotoisin oleva siika ei pysty aistimaan suolaisuuden muutoksia riittävän hyvin selviytyäkseen murtovedessä.

Istutusten yhteydessä ei ole tähän mennessä kiinnitetty lainkaan huomiota kalojen kykyyn säädellä suolatasapainoaan. Suuri osa rannikkovesiin istutetuista poikasista kuuluu joissa kutevaan makean veden ekotyyppiin. Aina istutuskalojen alkuperäistä ekotyyppiä ei edes tarkkaan tunneta. Laajoilla istutuksilla, joissa käytetään huonosti murtoveteen sopivia istukkaita, voidaankin tehdä koko Itämeren merikutuiselle, geneettisesti ainutlaatuiselle siikakannalle karhunpalvelus.

4 | Aurora

P Raskausaika muuttaa suoliston mikrobistoa Vuoden tieteentekijä Turun yliopistosta Tieteentekijöiden liitto on valinnut Vuoden tieteentekijäksi eläintieteen dosentti Ilari E. Sääksjärven.

Sääksjärvi on työskennellyt Turun yliopiston eläinmuseon museonhoitajana ja esimiehenä vuodesta 2010 lähtien. Tieteentekijöiden liitto korostaa palkintoperusteluissaan, että Sääksjärvi on esimerkillinen tieteentekijä. Hänen työssään näkyvät hienosti kaikki yliopiston keskeiset tehtävät: tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Sääksjärvi on biologi, joka tutkimuksen teon ohessa kirjoittaa ja opettaa. Hänellä on lukuisia hallinnollisia tehtäviä sekä luottamustehtäviä. Hän toimii Turun yliopiston biologian laitoksen varajohtajana. Vuodesta 2009 lähtien Sääksjärvi on ollut Suomen luonnontieteellisen keskusmuseon johtokunnan jäsen. Luonnon tutkija -lehden toimitusneuvostossa hän on ollut vuodesta 2007.

Sääksjärvi väitteli eläintieteestä Turun yliopistossa vuonna 2003. Väitöskirja käsitteli Perun Amazonian hyönteislajiston monimuotoisuutta. Nykyisinä tutkimuskohteina ovat loispistiäisten monimuotoisuus sekä trooppinen hyönteistiede. Sääksjärvellä on noin 27 kansainvälistä tieteellistä artikkelia ja suuri joukko popularisoituja artikkeleita suomalaisissa lehdissä. Dosentti Sääksjärvi on kirjoittanut monia yleistajuisia tietokirjoja luonnon monimuotoisuudesta ja yhden lastenkirjan sademetsistä.

rofessori Erika Isolaurin johtama tutkimusryhmä on selvittänyt yhteistyössä Cornellin yliopiston professori Ruth Leyn kanssa raskaudenaikaisia mikrobiston muutoksia. Cell-tiedelehdessä julkaistut tulokset osoittavat, että raskauden viimeisen kolmanneksen aikana mikrobisto muuttuu merkittävästi.

Kyseessä on ensimmäinen perusteellinen tutkimus, joka on tehty raskaudenaikaisesta suoliston mikrobiston kehityksestä.

Raskaana olevan naisen elimistö saattaa käyttää suoliston muuttunutta mikrobistoa työkaluna tukemaan sikiön kasvua. Raskauden aikaisella mikrobiston tasapainolla on tärkeä merkitys myös syntymän jälkeen, sillä äidin mikrobisto vaikuttaa lapsen mikrobiston muodostumiseen ja puolustusvasteiden kypsymiseen.

Raskauden loppuaikana mikrobiston koostumus muuttuu tavallista yksipuolisemmaksi. Terveyttä edistävien bakteerien määrä pienenee samalla, kun painon nousuun liittyvien bakteerien määrä nousee.

Raskauden viimeiseen kolmannekseen mennessä mikrobisto voi aiheuttaa muutoksia aineenvaihduntaan.

Muutokset ovat terveellisiä äidille ja kehittyvälle lapselle, koska ne edistävät energian varastointia rasvakudokseen ja auttavat tukemaan sikiön energiansaantia.

KÄNNYKÄT VOIVAT VAIKUTTAA AIVOIHIN Matkapuhelinten ja muiden langattomien viestintälaitteiden yleistyminen on lisännyt väestön altistumista radiotaajuisille (RF) sähkömagneettisille kentille.Turun yliopiston, Työterveyslaitoksen ja Säteilyturvakeskuksen yhteisessä tutkimusohjelmassa selvitettiin altistumisen vaikutuksia.

Turun yliopistossa ja Työterveyslaitoksessa tutkittiin radiotaajuisen sähkömagneettisen säteilyn mahdollisia vaikutuksia pään alueella. Molemmat tutkimukset osoittivat, että altistuminen voi vaikuttaa aivojen aineenvaihduntaan ja verenkiertoon.

– Tulosten perusteella ei voida kuitenkaan vielä sanoa, seuraako altistumisesta terveysvaikutuksia. Onkin tarpeellista toistaa kumpikin tutkimus, tähdentää professori Heikki Hämäläinen Turun yliopistosta.

Säteilyturvakeskus vastasi hankkeen altistuslaitteiston kehittämisestä ja ylläpidosta sekä altistumisen arvioinnista. Lisäksi keskus selvittää pitkäaikaistutkimuksella matkapuhelimen käytön ja erilaisten sairauksien ja oireiden, kuten neurologisten sairauksien, aivokasvainten ja päänsäryn välistä yhteyttä.

Aurora | 5

pääkirjoitus

Monien mahdollisuuksien tutkinto Tohtorikoulutukselle ja vastavalmistuneille tohtoreille asetetaan suuria odotuksia. Tiedeyhteisö edellyttää kykyä itsenäiseen uuden tiedon tuottamiseen. Työnantajat odottavat substanssiosaamisen lisäksi laajoja yleisvalmiustaitoja ja yhteiskunta kykyä ymmärrettävään dialogiin. Kapea-alainen osaaminen ei riitä. Erään yrityksen teknologiajohtajan sanoin tohtorintutkinnon lisäarvo on analyyttisessa ajattelutavassa ja kyvyssä hallita isoja kokonaisuuksia. Nämä ovat yleistaitoja, jotka ovat sovellettavissa tutkinnon tieteenalasta riippumatta millä tahansa (työ)elämän sektorilla.

Suomessa valmistuu vuosittain noin 1600 uutta tohtoria. He sijoittuvat perinteisen tutkijanuran lisäksi enenevässä määrin akateemisen maailman ulkopuolella oleviin työtehtäviin julkiselle- tai yksityissektorille. Monipuolisten urapolkujen vuoksi tohtorikoulutuksen sisältöjen tulee ottaa huomioon sekä yliopiston että yhteiskunnan tarpeet. Koulutukseen hyväksymisvaiheessa huomiota on kiinnitettävä tohtoritarjonnan ja -kysynnän kohtaamiseen.

Turun yliopistoon 1.8.2011 perustetun yliopistotason tutkijakoulun (UTUGS) tehtävänä on osaltaan varmistaa, että yliopistomme tohtorikoulutus on tieteellisesti ja toiminnallisesti korkeatasoista. Tutkijakoulu on kuluneen vuoden aikana yhtenäistänyt tohtorikoulutuksen käytänteitä ja koulutustarjonnan saatavuutta. Tutkijakoulun oma koulutustarjonta on tieteenalarajat ylittävää yleiskoulutusta kuten tutkimusetiikkaa, tieteen filosofiaa, tekijänoikeuksia, tieteen popularisointia, tiedonlähteiden hallintaa sekä akateemisen englannin kirjoittamis- ja esiintymiskoulutusta. Life After PhD -seminaarisarjassa on käsitelty tohtoreiden erilaisia urapolkuja, työllistymistä ja työnhakua, syksyllä aiheina ovat muun muassa projektinhallinta ja tutkijaliikkuvuus. Tohtorintutkinto on väitöstutkimustyön lisäksi valmennusta asiantuntijatehtäviin. Tohtorikoulutusvaiheen tieteenala- ja tutkimusalakohtaisesta koulutustarjonnasta vastaavat tutkijakoulun tohtoriohjelmat.

Iloksemme voimme jo nyt todeta, että Turun yliopiston tohtorikoulutettavat ovat kiitettävän aktiivisia osallistujia – tutkijakoulun kevään 2012 koulutustilaisuuksien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli noin 750. Koska suurin osa UTUGS:n koulutustarjonnasta toteutetaan englanniksi, sen kohderyhmä kattaa myös ulkomaiset tohtorikoulutettavat ja samalla se tuo kansainvälisyyden osaksi kaikkien arkea. Koulutuksesta kerätyn kirjallisen palautteen perusteella useimmat osallistujat ovat olleet koulutukseen tyytyväisiä. Koska koulutustarjonta on vasta muotoutumassa, palautetta tarvitaan jatkossakin sekä koulutustarpeiden tunnistamiseksi että laadun varmistamiseksi.

Tohtorikoulutus on tiedeyliopistoille elinehto. Tohtorikoulutettavat tekevät merkittävän osan yliopistoissa tehtävästä tutkimustyöstä ja muodostavat tulevaisuuden tutkijasukupolven.

Pirjo Nuutila ja Eeva Sievi Professori Pirjo Nuutila (kuvassa oikealla) on Turun yliopiston tutkijakoulun johtaja ja dosentti Eeva Sievi tutkijakoulun koordinaattori.

Mikä oli antoisinta väitöskirjan teossa?

Marko Kuuskorpi Käsityökasvatus

6 | Aurora

– Väitöskirjan teko oli kuin omakotitalon rakennusprojekti. Alku on raskasta, runkovaihetta leimaa innostus ja näkyvää tulee nopeasti. Viimeistelyvaihe on täynnä vastoinkäymisiä. Muuttovaiheessa eli väittelyprosessissa olo on epäuskoinen. Jälkikäteen koko prosessi tuntuu uskomattoman hienolta kokemukselta.

koonnut: susanna eronen

Mari Peltola Molekulaarinen biotekniikka ja diagnostiikka

– Koko jatko-opintoajassa antoisinta on ollut huomata kehitys tutkijana. Itseluottamus on kasvanut ja omiakin tutkimusideoita alkaa tulla sen sijaan, että toteuttaisi vain ohjaajien ideoita. Kirjoitusvaiheessa erityisesti esitarkastajien kommentit olivat mielenkiintoisia kuulla.

Salla Laasonen Kansainvälinen liiketoiminta – Antoisinta oli oman kutsumusammatin löytäminen. On hieno tunne, kun kokee tekevänsä merkityksellistä työtä ja kuvittelee muuttavansa maailmaa. Tärkein kokemus liittyy kuitenkin perheen ja työn yhdistämiseen. Vaikka ajoittain on venyttävä äärimmilleen, nämä kaksi osa-aluetta aidosti tukevat ja tasapainottavat toisiaan!

teksti: liisa reunanen kuva: hanna oksanen

MAAILMANPARANNUKSEN MATERIAALIT FYYSIKON TYÖPÖYDÄLLÄ

Lämpötilan laskettua kriittiseen pisteeseen suprajohteiden sähkönvastus häviää. Tällöin niillä pystytään kuljettamaan hyvin suuria virtoja sekä siirtämään energiaa häviöttömästi.

Kestävän energiatuotannon kehittämistyössä suprajohteilta odotetaan suuria. Käytännön sovellutuksia on kuitenkin vasta vähän, sillä materiaalin kiderakenne on vaikea ja sovellusten toteuttaminen kallista.

– Suprajohteita on tutkittu 25 vuotta, eikä niiden mikroskooppitasoa tunneta vieläkään riittävästi. Wihurin fysiikantutkimuslaboratoriossa tehdään pitkäjänteistä perustutkimusta materiaalikehityksessä. Pyrimme kehittämään toimivampia materiaaleja, joita voidaan soveltaa käytännön energiaratkaisuissa, kertoo professori Petriina Paturi.

Turun yliopiston Wihurin fysiikantutkimuslaboratorio on ainoa tutkimuskeskus Suomessa, jossa keskitytään suprajohtavien materiaalien kehitykseen. Korkean lämpötilan suprajohteiden ja magnetismin tutkimuksen lisäksi tutkimuskohteena ovat muun muassa aurinkokennot, joiden heikkoa hyötysuhdetta pyritään parantamaan.

Tavoitteena on saada tutkittavista materiaaleista suuremman mittakaavan käyttöön sovellettavia. Tällöin käyttökohteita energiatuotannossa olisi tarjolla loputtomasti. Suprajohteita hyödynnetään jo esimerkiksi tuulivoimaloiden generaattoreissa sekä korkeajänniteverkon vikavirtasuojissa. Rakenteilla oleva kansainvälinen ITERkoeydinfuusioreaktori ei toimisi ilman suprajohteita.

Professorilla työmotivaatio kumpuaa maailmanparantamisen halusta.

– Emme me maailmaa yksin pysty pelastamaan, mutta osamme yritämme tehdä. Ihmiskunnan pitäisi pyrkiä kokonaan uusiutuvien energiamuotojen käyttöön, ja meidän työmme voi tuoda tätä maailmaa ehkä askeleen lähemmäs.

Elokuun alussa Paturi valittiin fysiikan professorin tehtävään, ensimmäisenä naisena Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen koko historiassa.

– Kyllä tytötkin osaavat fysiikkaa, mutta valitettavan harva tälle alalle päätyy. Ovet myöhemmälle uralle sulkeutuvat usein jo lukiossa, kun matemaattisia aineita ei valita opintosuunnitelmaan riittävästi. Olemme osallistuneet Teknologiateollisuuden Tytöt ja teknologia -kampanjaan, jolla kannustamme nuoria tyttöjä opiskelemaan matemaattisia aineita!

Aurora | 7

VOIMAA lapsiperheiden arkeen teksti: henna borisoff kuvat: hanna oksanen

Ennen pienten lasten vanhemmat saivat apua jaksamiseen isovanhemmilta ja lähellä elävältä suvulta. Yhteiskunnan muuttuessa myös apukeinot muuttuvat. Nyt avainsanoja ovat internet, etähoito, tutkimustieto ja kansainvälinen yhteistyö.

8 | Aurora

T

urun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Voimaperheet-hanke tukee haasteellisessa kasvatustilanteessa olevia vanhempia internetin välityksellä. Ohjelmassa tehdään ennaltaehkäisevää hoitotyötä ja tutkitaan, miten uusi tapa tarjota tukea vaikuttaa pitkän ajan kuluessa lapsen ja perheen hyvinvointiin.

Myönteiseen vanhemmuuteen ohjaavaan ohjelmaan valikoituu Turun seudun alueen perheitä lasten nelivuotisneuvolakäynnin kautta. Ohjelman sisältö sopii kaikille lapsiperheille, mutta tutkimusvaiheessa keskitytään vanhempiin, jotka kokevat, että heidän lapsellaan on käyttäytymiseen liittyviä vaikeuksia.

Voimaperheet-hanke käynnistyi neljä vuotta sitten tutkimusjohtaja, professori Andre

Souranderin ja kanadalaisen professori Patric McGrathin yhdistettyä osaamisensa. Hanketta rahoittavat muun muassa Suomen Akatemia sekä Canadian Institutes of Health Research (CIHR).

Kompassi oikeaan suuntaan – Tässä ennaltaehkäisevässä työssä meillä on käsissämme todellinen mahdollisuus muuttaa lasten ja perheiden tulevaisuutta. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että lapsuuden häiriökäyttäytymisellä ja aikuisuudessa esiintyvillä sosiaalisilla, mielenterveys- ja päihdeongelmilla on vahva yhteys. Varhaisessa vaiheessa asioihin puuttumisella voidaan vaikuttaa siihen, etteivät ongelmanalut paisu myöhemmin ylitsepääsemättömiksi vaikeuksiksi, Sourander kertoo.

– Ennaltaehkäisevän työn vaikutus on kansanterveydellisesti merkittävää, sillä se vähentää sekä inhimillistä kärsimystä että yhteiskunnan kuluja, erikoistutkija Terja Ristikari jatkaa.

tukemisesta, eikä ohjelmaan osallistuminen tarkoita sitä, että perheen lapsella olisi käytöshäiriö, Sourander sanoo.

Osallistumiseen on matala kynnys

Terveydenhuollossa pyritään nykyään tarjoamaan hoitoa, jonka vaikuttavuutta on tutkittu.

Vanhempainohjaus on tutkimustiedon valossa tehokkain tapa puuttua lasten käyttäytymisvaikeuksiin. Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa korostetaankin tutkimustiedon, kehitystyön ja käytännön yhteyttä.

Voimaperheet-hankkeen linjoja on haettu pilottitutkimuksella, ja nyt käynnissä olevassa vaiheessa käytetään vertailuryhmiä ja arvioidaan vaikuttavuutta. Jatkossa on mahdollista, että hankkeesta saatuja tuloksia hyödynnetään koko väestön tasolla.

Voimaperheet-ohjelmaan osallistuminen on haluttu tehdä mahdollisimman helpoksi ja joustavaksi. Vanhemmilta toki edellytetään ohjelmaan sitoutumista ja panostusta, mutta osallistumisen voi suunnitella omiin aikatauluihin sopivaksi. Tarkoituksena on lisätä lapsiperheen voimavaroja eikä entisestään kuormittaa ruuhkavuosiaan elävien arkea.

– Osallistumiskynnystä madaltaa myös se, ettei ohjelma leimaa ihmisiä huonoiksi vanhemmiksi tai ongelmatapauksiksi. Tässä ei ole kyse mielenterveyspalveluista vaan perheiden

Tutkimustieto auttaa onnistumaan

– Tällaiset projektit ovat mielestäni tärkeitä yliopiston näkökulmasta. Meidän ei ole tarkoitus eristäytyä, vaan toimia yhteiskunnan operaattoreina ja asiantuntijoina, jotka laittavat tietotaidon eteenpäin, Sourander pohtii.

Voimaperheet-projektissa tehdään yhteistyötä julkisen terveydenhuollon kanssa. Yliopiston asiantuntijoiden kehittämää kyselylomaketta on jo jaettu muun muassa Turun, Kaarinan ja Raision nelivuotistarkastukseen tulevien lasten perheille. Nyt toimintaa laajennetaan myös Rauman ja Paimion terveyskeskuksiin.

– Yhteistyö neuvolahenkilökunnan kanssa on molempia osapuolia hyödyttävää. Heidän kauttaan saamme arvokasta tietoa ja osallistujia, ja me puolestamme pystymme tarjoamaan heille koulutusta sekä uusi työkaluja neuvontatyöhön, erikoistutkija Jukka Huttunen kertoo.

Aurora | 9

Voimaa maailmalla menestymiseen hankkeen kansainvälisyys on ollut oma oppimispolkunsa tutkimusryhmälle.

– Alussa tuntui, että otimme askeleen eteenpäin, kaksi taakse ja oppi tuli kantapään kautta, tutkimusjohtaja Andre Sourander naurahtaa.

– Voisinkin antaa vinkin sekä yliopistolle että muille kansainvälistä yhteistyötä aloitteleville tutkimusryhmille. Kun saatte kansainvälistä rahoitusta, palkatkaa välittömästi koordinaattori hoitamaan sitä. Alkuvaiheeseen on erityisen tärkeää panostaa, mutta tutkijoiden ja johdon aika täyttyy pääasiassa sisällön suunnittelusta. Alussa ohjauksen tarve korostuu, Sourander vinkkaa.

– Rahoituskanavat ja ehdot kansainvälisessä yhteistyössä on jokaisen projektin kohdalla opeteltava erikseen, koordinaattori Tanja Sarlin kertoo.

Kansainvälisyys toimii usein kuin liikkeelle lähtevä lumipallo. Nyt tutkimuslaitoksen arkeen kuuluu yhteydenpito ympäri maailmaa, kansainväliset seminaarit, ulkomainen rahoitus, tutkijavaihdot ja tapaamiset.

– Psykososiaalinen tietotaito voi olla palvelutuote, jota viedään maailmalle. Se voi myös osaltaan parantaa maailmaa, Sourander toivoo.

11 askelta eteenpäin Ohjelmaan osallistuva perhe toteuttaa arkensa puitteissa 11 viikon harjoitusohjelman, johon kuuluu nettisivuston videoiden seuraamista ja harjoitusten tekemistä. Sivuston videot näyttävät sekä onnistuneita että toimimattomia vuorovaikutustilanteita lasten ja vanhempien välillä. Osallistujien tehtävänä on analysoida ja harjoitella oikeita toimintatapoja viikoittain vaihtuvan teeman mukaisesti. Ohjelmassa toimitaan arjen tasolla ja keskitytään hyvin konkreettisiin taitoihin ja tilanteisiin.

Jokaisen perheen tukena on myös oma perhevalmentaja, jonka kanssa keskustellaan viikoittain puhelimessa.

Oman personal trainerin puoleen voi kääntyä ongelmatilanteissa ja hänen kanssaan arvioidaan edistymistä.

Ristikari ja Huttunen korostavat inhimillisen kohtaamisen merkitystä.

– Internet on täynnä tietoa. Tässä hankkeessa on erona se, että ohjelmaa käydään läpi yhden tietyn perheelle varatun ammattilaisen kanssa.

– Joku saattaa kyseenalaistaa sen, voiko tällaisia asioita hoitaa internetin kautta. Ennaltaehkäisyyn etähoito-ohjelma sopii erinomaisesti, sillä internet on osallistujille tuttu toimintaympäris-

Edessä: Andre Sourander, Anne Penttinen, Terja Ristkari ja Jukka Huttunen.Takarivissä: Anna-Marja Ilola, Atte Sinokki, Malin Kinnunen, Jenni Vuorio, Pyry Kantanen, Tanja Sarlin

tö ja tällaisen hoitotyön toteutus on edullista suurellekin joukolle ihmisiä. Voimaperheetohjelman ei kuitenkaan ole tarkoitus korvata muita terveydenhuoltopalveluita, Huttunen muistuttaa.

Huomaa hyvä lapsessasi Ensimmäisen ohjelmaviikon tehtävänä on sivuuttaa lapsen huono käytös ja keskittyä kehumaan positiivisia tekoja. Pieni lapsi janoaa

”

Usein käy huomaamatta niin, että kiukutteleva lapsi saa vanhempien huomion mutta kiltteyteen ei reagoida. ”

10 | Aurora

vanhempiensa huomiota ja kehuja. Malli hyvään käytökseen tulee vanhemmilta.

– Usein käy huomaamatta niin, että kiukutteleva lapsi saa vanhempien huomion eikä kiltteyteen reagoida, vaikka tarkoituksenmukaista olisi toimia juuri päinvastoin. Kiukuttelevalle lapselle voi kääntää selän ja hänet voi jättää huomiotta. Lapset oppivat ja saavuttavat jatkuvasti uusia asioita, joita kannattaa kehua.

Ohjelmassa kiinnitetään huomiota siihen, että positiiviset teot huomioiva viestintä lapselle on todella myönteistä eleitä, ilmeitä ja puhetapaa myöten, Ristikari sanoo.

Huomattavan suuri osa ohjelmaan kysytyistä lähti mukaan. Perhevalmentaja Anne Penttinen on nähnyt osallistujien innostuksen.

– Erityisen kannustavaa on ollut huomata, että jos toinen vanhemmista on sitoutunut ohjelmaan, hän saa mukaansa myös toisen, ja koko perheen vuorovaikutus kehittyy. Joskus parit ovat kommentoineet, että jos tätä olisi pohdittu vain kahden kesken, niin riitahan siitä olisi tullut. Ohjelma ja valmennus siis helpottavat yhteisen kasvatustavan ja linjojen löytämistä, Penttinen kertoo tyytyväisenä.

kirjat

teksti: liisa reunanen

Mediajulkisuudella vaalit voitetaan

Onko luontoa suojeltava?

Timo Soini johdatti perussuomalaiset ennenäkemättömään vaalivoittoon kevään 2011 eduskuntavaaleissa. Suomalaisen puoluekentän valtasuhteita mullistaneen vaalivoiton, jytkyn, keskeisimpinä syinä on pidetty muun muassa euroskeptisyyden, tuloerojen ja maahanmuuttovastaisuuden kasvusta seurannutta Eduskuntavaalien 2011 protestimielialaa. mediajulkisuus Myös median ylläpitämällä vaaliagendalla ja jännitteillä oli tuloksessa osansa. Tiedotusvälineiden ja mediajulkisuuden osuutta kevään 2011 eduskuntavaalien tulokseen tarkastellaan Ville Pernaan ja Erkka Railon toimittamassa Jytky-tutkimuksessa. Teoksessa selvitetään, millainen oli tiedotusvälineiden hallitsema vaaliagenda, millaiset teemat mediassa saivat näkyvyyttä ja miten puolueiden saama vaalijulkisuus vaihteli eri tiedotusvälineissä tai eri puolilla maata.

Teoksessa nousee esiin perussuomalaisten ympärille muotoutunut ristiriitainen mediakuva, jossa puoluetta pidettiin vuoroin uhkana ja vuoroin menestyjänä. Keskeiseen osaan astuvat sosiaalisessa mediassa omaa elämäänsä elänyt keskustelu ja julkisuus, jotka haastoivat tiedotusvälineiden tuottamaa uutisvirtaa ja vaalijulkisuutta.

Ympäristömoraalilla tarkoitetaan tapoja, joilla ihmisyhteisöt säätelevät luontokohteiden ja luonnonjärjestelmien käyttöä.Ympäristöetiikka puolestaan on ympäristömoraalin kriittistä tutkimusta, joka arvioi luontoon liittyvien tapojen ja käsitysten hyväksyttävyyttä. Se tarkastelee miten luontoa, sen järjestelmiä ja siinä eläviä olentoja pitäisi kohdella.

Akatemiatutkija Markku Oksasen Ympäristöetiikan perusteet pureutuu filosofisen ympäristötutkimuksen ydinkysymyksiin. Millaisten sosiaalisten prosessien tuloksena määritellään jokin luonnossa havaittu muutos ympäristöongelmaksi? Miten voimme olla vakuuttuneita jonkin toimintatavan moraalisesta paremmuudesta toiseen nähden?

Teos asettaa ympäristöetiikan osaksi historiallista, kulttuurista ja yhteiskunnallista kontekstia, ja samalla se avaa uusia näkökulmia ympäristön ja ihmisen välisen suhteen muotoutumiseen. Ympäristöetiikan perusteet antaa lukijalleen aineksia ymmärtää rinnakkaisia, muuttuvia ja ristiriitaisiakin kulttuurisia ympäristökäsityksiä tai -käytäntöjä.

Jytkyillä viitattiin 1900-luvun alussa hurjiin maalaistansseihin. Vuosisataa myöhemmin Timo Soini risti jytkyksi perussuomalaisten vaalivoiton. Käsissäsi oleva Jytky on tutkimus, joka läpivalaisee kevään 2011 eduskuntavaalien mediajulkisuuden.

Oliko vaalijulkisuus samanlaista Eirasta Inariin? Mikä merkitys oli television vaalitenteillä? Millaisen jännitteen EU:n talouskriisin syveneminen vaalikamppailuun toi? Ketkä puoluejohtajista olivat valokeilassa, ketkä jäivät varjoon? Miten Timo Soini isännöi puoluettaan kampanjoinnin kiihtyessä?

Teoksessa osoitetaan, että populistisen haastajan viesti välittyi.

Perussuomalaisten mediakuva oli kuitenkin ristiriitainen: Soinin joukkojen gallup-menestystä rummuttaneet jutut saivat rinnalleen uhkakuvien sävyttämän tulkinnan impivaaralaisesta perus-Suomesta.

Vaalijulkisuutta hallinneen agendan loi yhtenäistä uutisvirtaa tuottanut etelän media – Helsingissä sijaitsevat yhteistoimitukset ja suuret mediatalot. Sosiaalisessa mediassa uutiset kuitenkin elivät omaa elämäänsä ja tiedotusvälineiden tuottama kuva tuli haastetuksi.

Eduskuntavaalien 2011 mediajulkisuus

Kirjan kirjoittajat ovat Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijoita. Teos on Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman tutkimushankkeen loppuraportti.

Ville Pernaa ja Erkka Railo (toim.)

UDK: 324 ISBN: 978-951-29-5127-7 Kansi: Ville Tietäväinen

KirjaAurora

Jytky. Eduskuntavaalien 2011 mediajulkisuus Ville Pernaa ja Erkka Railo (toim.)

Kirja-Aurora 2012

Ympäristöetiikan perusteet. Luonne, historia ja käsitteet.

Markku Oksanen Gaudeamus 2012

Jumalanpalvelusta ja sielunhoitoa Agricolan aikaan

Sisäisessä yrittäjyydessä muutoksen voima

Codex Westh on uskonpuhdistusajalta säilynyt merkittävin suomenkielinen käsikirjoitus. Koodeksi on saanut nimensä 1500-luvulla eläneeltä Mathias Johannis Westhiltä, joka oli Agricolan aikalainen ja toimi Rauman kappalaisena ja koulumestarina.

Westh jätti jälkeensä käsikirjoituksen, joka sisältää täydellisen kirkkokäsikirjan ja messun eli jumalanpalvelusjärjestyksen, suomennoksen saksalaisen Urbanus Rhegiuksen laatimasta sielunhoidon opaskirjasta sekä messukäyttöön tarkoitettuja laulutekstejä nuotteineen. Kirkollisen aineksen lisäksi koodeksiin sisältyy myös esimerkiksi tilikirjamerkintöjä sekä hoito-ohjeita kuumetaudin varalle.

Kansalliskirjastossa säilytettävän koodeksin tutkimus on sen vaikeaselkoisuuden vuoksi ollut vähäistä ja vain osittaista. Nyt koodeksi on ensimmäistä kertaa kokonaisuutena muokattu julkaisukuntoon. Tekstiosuuden kanssa samanaikaisesti on toimitettu laulukirja, johon koodeksin sisältämät kirkkolaulut on nuotinnettu uudelleen.

Nyt ilmestyneet teokset Westhin koodeksin tekstit ja Westhin koodeksin kirkkolaulut tuovat koodeksin sisällön ensi kertaa sekä tutkijoiden että vanhan kirjakielen harrastajien ulottuville.

”Sisäisillä yrittäjillä on valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä, ja he voivat olla ratkaisevan tärkeiMiten terveydenhuoltoa sitten pitäisi tä organisaation uudistumiselle ja kilpailukyvylle. käytännössä lähteä uudistamaan?

Sisäinen yrittäjyys terveydenhuollossa Mitä yksittäinen työntekijä voisi tehdä Kuka tahansa voi panna itsensä tarttumalomallapeliin työpaikallaan? la tilaisuuteen ja ottamalla asioita esille."

Väestön ikääntyminen, säästöpaineet sekä muut yhteiskunnan muuttuvat vaatimukset kohdistavat terveydenhuoltosektoriin jatkuvia kehityspaineita. Ulkoa ohjatun ja säädellyn terveydenhuollon byrokraattisessa toimintaympäristössä luovuudelle tai riskin ottamiselle ei tavallisesti ole jätetty juuri sijaa.

Riittääkö innostus? -teoksen kirjoittajien mukaan terveydenhuoltosektorillakin tarvitaan innovatiivisia yksilöitä ja yritteliästä muutosten ajamista. Kaikki voivat osallistua organisaation uudistamiseen, ja työn arjesta nousevat ideat voivat olla muutoksen siemeniä.

Teos havainnollistaa sairaanhoitajien, lääkäreiden ja johtajien esimerkkitarinoiden kautta, miten terveydenhuoltoa pitäisi käytännössä uudistaa tai mitä yksittäinen työntekijä voisi tehdä omassa työssään.

Mikä edistää tai estää myönteistä muutosta terveydenhuollossa? Erityishuomio kohdistuu terveydenhuollon johtamiseen, jolla on oleellinen asema organisaation uudistumisvalmiuksien parantamisessa.

9 789522 492135 59.2+ iSBN 978-952-249-213-5

Tämän käsikirjan lähtökohtana on sisäinen yrittäjyys, käsite, joka viittaa innostuneeseen, sitoutuneeseen ja oma-aloitteeseen työotteeseen – asioita tehdään totutusta poikkeavalla tavalla. Sisäistä yrittäjyyttä tukevassa terveydenhuollon organisaatiossa kaikki osallistuvat uudistamiseen. Työntekijöiden arjesta nousevat ideat voivat olla siemeniä muutoksille, ja pienetkin parannukset ovat tärkeitä.

Teoksessa lähestytään sisäistä yrittäjyyttä konkreettisten esimerkkitarinoiden

avulla. Ne havainnollistavat, millaisia mahdollisuuksia sisäinen yrittäjyys tarjo-

Eeva Laaksonen, Thomas Lemström, Juha V. Virtanen, Jarna Heinonen & Ulla Hytti

Ri i t t ä ä kö innostus?

Sisäinen yrittäjyys terveydenhuollossa

“Yksilön merkitys on suuri, mutta yksilö tarvitsee organisaation tukea voidakseen aidosti toteuttaa sisäistä yrittäjyyttä.”

Terveydenhuoltosektorin olisi kyettävä vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan vaatimuksiin palvellen samalla asiakkaiden tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla.

Ri i t t ää kö i nn os tu s?

Codex Westh;Westhin koodeksin tekstit Kaisa Häkkinen (toim.)

Wanhan suomen arkisto 5, Turun yliopisto 2012

9 789522 492135

aa sairaanhoitajan, lääkärin ja johtajan työssä. Pohdinnan aiheena on myös

se, mitkä seikat edistävät ja toisaalta estävät myönteisten muutosten toteuttamista terveydenhuollossa. Erityistä huomiota kiinnitetään johtamiseen, jota parantamalla voidaan kohentaa koko organisaation uudistumisvalmiuksia.

KäSiKirJa oN SyNTyNyT TUrUN yLioPiSToN KaUPPaKorKEaKoULUN TUTKimUSHaNKKEESSa ”iNNoVaaTioJoHTamiNEN TErVEySPaLVELUiSSa”. TUTKimUSTULoKSiiN PErUSTU-

Va TEoS oN TarKoiTETTU EriTyiSESTi TErVEydENHUoLToaLaN ToimiJoiLLE TUEKSi Ja roHKaiSUKSi KäyTäNNöN UUdiSTamiSTyöHöN.

Riittääkö innostus? Sisäinen yrittäjyys terveydenhuollossa Eeva Laaksonen,Thomas Lemström, Juha V. Virtanen, Jarna Heinonen & Ulla Hytti (toim.) Aurora | 11 Turun yliopisto 2012

“Sisäisillä yrittäjillä on valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä, ja he voivat olla ratkaisevan tärkeitä organisaation uudistumiselle ja kilpailukyvylle. Juuri yksilöiden erilaisuus on sisäiselle yrittäjyydelle voimavara.”

teksti: hannu aaltonen kuvat: hanna oksanen

Kalervo Väänänen:

Yliopiston on madallettava raja-aitoja yhteiskuntaan Elokuussa Turun yliopiston rehtorina aloittanut professori Kalervo Väänänen on täynnä uusia ideoita. Niitä tarvitaan: hänellä on ratkottavanaan taloudellisia haasteita, ja samalla yliopistoa pitäisi myös kehittää yhteiskunnan muuttuessa.

V

äänäsen mukaan yliopistot, yrityselämä ja julkinen sektori ovat yhteiskunnassa samassa veneessä. Yliopistoissa syntyvää tietoa hyödynnetään koko ajan nopeammin niin julkisen sektorin kuin elinkeinoelämänkin puolella. ‒ On sekä tämän seutukunnan että yliopiston etu, että me yliopistossa kehitämme entistä tehokkaampia mekanismeja, joilla voimme siirtää yliopistossa syntyvää osaamista ja tietoa yhteiskunnan muiden lohkojen käyttöön.

Esimerkiksi tutkimuksen osalta se tarkoittaisi immateriaalioikeuksien suojaamista. Opiskelijoiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että pyrimme antamaan ihmisille mahdollisimman hyvät valmiudet siirtyä työelämään, Väänänen pohtii.

Yliopiston ja ympäröivän yhteiskunnan rajan madaltaminen ei Väänäsen mukaan tarkoita yliopiston liukumista kohti yrityselämää, vaan siirtymistä kohti avointa yhteiskuntaa.

12 | Aurora

Yliopistossa syntyvä tieto pitäisi saada mahdollisimman nopeasti mahdollisimman laajan joukon käyttöön.

Ihmisen luovuuden sanotaan olevan kaikkein korkeimmillaan opiskeluaikoina. Väänäsen mukaan opiskelijat ovatkin avainasemassa, kun yliopiston ja yhteiskunnan raja-aitoja madalletaan. ‒ Olen ilolla tervehtinyt kaikkia opiskelijoiden pohdintapiirejä, joilla voidaan kehittää omaa valmiutta työelämään tai yritystoimintaan, Väänänen kertoo.

Monialainen yliopisto vaatii laajaalaista keskustelua Yliopisto on aina ollut keskusteleva instituutio. Väänäsen mukaan keskustelua tulisi kuitenkin käydä nyt paljon laajemmassa mittakaavassa ja monialaisemmin kuin aiemmin.

Tieteenalojen perinteisiä raja-aitoja tulisi

"

On sekä tämän seutukunnan että yliopiston etu, että me yliopistossa kehitämme entistä tehokkaampia mekanismeja, joilla voimme siirtää yliopistossa syntyvää osaamista ja tietoa yhteiskunnan muiden lohkojen käyttöön. "

Kalervo Väänänen tuli Turkuun Itä-Suomen yliopistosta, jossa hän toimi akateemisena rehtorina. Turun yliopisto on Väänäselle kuitenkin tuttu paikka, hän on ollut vuodesta 1998 lähtien Turun yliopiston solubiologian professori.

Aurora | 13

"

Meidän tulisi jo etuajassa tajuta se, että yhteiskunnassa on käynnissä perinteisesti itsenäisinä pysyneiden tutkimusalueiden vahva sekoittuminen."

kaataa, jotta Turun yliopiston monialaisuutta pystyttäisiin hyödyntämään entistä paremmin. Väänänen on perustanut yliopistoon laajennetun johtoryhmän, joka osaltaan parantaa tiedekuntien välistä vuorovaikutusta. ‒ Meidän tulisi jo etuajassa tajuta se, että yhteiskunnassa on käynnissä perinteisesti itsenäisinä pysyneiden tutkimusalueiden vahva sekoittuminen. Jotta pystyisimme tarjoamaan koulutuksen kautta sopivia valmiuksia, meidän tulisi käydä huomattavasti syvällisempää eri alojen välistä keskustelua, Väänänen painottaa.

Väänänen tunnustautuu myös laaja-alaisten kandidaatin tutkinto-ohjelmien kannattajaksi.

Laaja-alaisuus lisää nuorten mahdollisuuksia. ‒ Toivon, että olemme menossa siihen suuntaan, että meille olisi tulossa enemmän laaja-alaisia kandiohjelmia niin luonnontieteisiin, humanistisiin tieteisiin kuin muillekin aloille. Erikoitumista ehtii harrastaa myöhemmässäkin vaiheessa, Väänänen kertoo.

oppilaista pysty sijoittumaan heti jatkokoulutuspaikkaan. Yhteiskunnassa on muodostunut tältä osin pitkäkestoinen rakenteellinen ongelma, joka täytyisi ratkaista.

Tänä vuonna Turun yliopiston päävalinnoissa hyväksyttiin opiskelijoiksi noin 16 prosenttia hakijoista, joista noin kolmasosa oli uusia ylioppilaita. Monilla aloilla uusia ylioppilaita ei päässyt sisään juuri lainkaan.

Väänäsen mukaan on toisaalta positiivinen asia, että yliopisto on suosittu. Kolikon toinen puoli on se, onko tämä kansallisesti tulevaisuutemme kannalta optimaalinen ratkaisu. ‒ Meidän tulisi käyttää enemmän ylioppilastodistusta ja kirjoitusten tuloksia yliopiston pääsykokeissa. Se vain osoittaisi, että arvostamme koulujärjestelmäämme. Minulla ei ole tiedossa mitään syytä, miksi yliopiston tulisi väheksyä lukion suorittamia arviointeja. Maailmalla pystytään käyttämään todistusta pääsykokeissa, miksei se olisi mahdollista laajemmin meilläkin, Väänänen pohtii.

Uusille ylioppilaille matalampi kynnys päästä yliopistoon

Patentoinnista käytävässä keskustelussa harhaluuloja

Väänäsen mukaan yliopistossa on selkeä tarve uusia valintakoejärjestelmät. ‒ Meillä on tuossa yliopiston porteilla iso hakijasuma. Minusta se on epäoikeudenmukainen tilanne nuoria ikäluokkia kohtaan. Se ei ole kansakunnan, yliopiston tai yksittäisen nuoren henkilön etu, ettei valtaosa uusista yli-

Väänänen suhtautuu positiivisesti yliopistossa syntyvien immateriaalioikeuksien patentointiin. Hänen mukaansa patentteihin liittyvää keskustelua värittävät kuitenkin väärinkäsitykset. ‒ On harhaluuloa kuvitella, että patentointi heikentäisi tiedon siirtymistä yleiseen käyt-

14 | Aurora

töön. Tilanne on usein päinvastainen. Kun tutkimustulosta ei ole patentoitu, siihen tartutaan paljon heikommin, koska se ei ole samalla tavalla houkutteleva. Tulosten suojaaminen kiertyy juuri tämän seutukunnan eduksi, sillä se generoi alueelle uutta elinkeinotoimintaa.

Toinen harhaluulo on se, että yliopisto voisi tehdä patenteilla bisnestä. Väänäsen mukaan yliopiston ei kannata lähteä patentoimaan tutkimustuloksia siinä toivossa, että patentoinnista tulisi selvää helpotusta yliopiston tukalalle taloudelliselle tilanteelle. Maailmassa on vain kourallinen yliopistoja, käytännössä vain muutamat yhdysvaltalaiset huippuyliopistot, joilla on merkittävä immateriaalioikeuksiin perustuva tulovirta.

Väänäsen mukaan talous tulee olemaan suuri haaste yliopistolle. Suomalainen yliopistolaitos on lähes ensimmäistä kertaa historiansa aikana tilanteessa, jossa budjetit laskevat, mikä ajaa yliopistoja varsin ahtaalle.

Väänänen on käynnistänyt Turun yliopistossa muun muassa tilaohjelman, jolla pyritään tehostamaan tilojen käyttöä. Ohjelman tavoitteena on saada aikaan 10–15 prosentin säästöt käytössä olevissa neliöissä. Tavoiteltu vähennys on tarkoitus toteuttaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuokrissa säästetyt resurssit käytetään yksiköiden toimintaan. Säästöt tulevat kuitenkin vasta useamman vuoden viiveellä ‒ resursseja tarvittaisiin jo nyt.

Laajennettu johtoryhmä – rehtorin uusi työkalu

R

ehtori Kalervo Väänäsen tavoitteena on laajentaa yliopistossa käytävää keskustelua yli tiedekuntarajojen. Väänänen on perustanut uutena työkaluna laajennetun johtoryhmän, johon on kutsuttu yliopiston johdon lisäksi tiedekuntien edustajat.

Turun yliopiston johtoryhmään kuuluvat rehtori ja vararehtorit sekä talous-, palveluja viestintäjohtajat. Ryhmän sihteerinä toimii suunnittelupäällikkö. Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat johtoryhmän lisäksi tiedekuntien dekaanit ja tutkijakoulun johtaja.

Laajennettu johtoryhmä tuo tiedekunnat aiempaa keskeisemmin mukaan yliopiston päätöksentekoon. Tavoitteena on vähentää tiedekuntien välistä reviiriajattelua ja saada aikaan avointa keskustelua ja yhteistyötä. Ryhmän avulla tiedekuntien dekaanit saavat kokonaiskuvan sekä yliopiston että muiden tiedekuntien tilanteista, minkä toivotaan helpottavan päätöksentekoa omassa tiedekunnassa.

Johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä kokoontuvat vuoroviikoin.

Edessä: rehtori Kalervo Väänänen, vararehtori Tapio Reponen, vararehtori Riitta Pyykkö, vararehtori Kalle-Antti Suominen.

Keskellä: lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Tapani Rönnemaa, kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Marja Vauras, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Reijo Lahti, humanistisen tiedekunnan dekaani Eija Suomela-Salmi, Turun kauppakorkeakoulun johtaja Markus Granlund.

Takana: tutkijakoulun johtaja Pirjo Nuutila, palvelujohtaja Päivi Mikkola, talousjohtaja Siru Helminen, suunnittelupäällikkö ja ryhmän sihteeri Markku Sutinen sekä viestintäjohtaja Anne Paasi. Kuvasta puuttuvat oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Mähönen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Kimmo Rentola.

Aurora | 15

teksti ja kuvat: hannu aaltonen

VÄITTELIJÄN SUURI PÄIVÄ Sanotaan, että väitöskaronkka on parempi kuin omat häät. Väittelijän usean vuoden raataminen huipentuu väitöspäivään, jolloin opiskelijaa testataan seremoniallisesti viimeisen kerran ennen kuin hän astuu akateemiseen tutkijamaailmaan.

P

aulia hermostuttaa. Onko rusettini suorassa, istuuko takki, haluatko kahvia, Paul kyselee. Pian sosiologian oppiaineen kahvihuoneeseen saapuu myös professori Hannu Ruonavaara. ‒ Jos Paul sinua jännittää, tästä voi ottaa vähän rentouttavaa, toteaa Ruonavaara, ja kaivaa laukustaan brandy-pullon.

Paikalle saapuu myös professori Axel van den Berg McGill-yliopistosta Montrealista.

Hänellä on kainalossaan postipaketti, josta hän kaivaa ompelimosta saapuneet yliopistonsa akateemisen edustuskaavun ja lakin.

16 | Aurora

Samalla kun van den Berg sovittelee hieman huvittuneena asua ylleen, hän kertoo lentokoneessa lukemistaan väitöstilaisuuden ohjeistuksista. ‒ Ohjeissa oli, että minun ei pitäisi käyttää omaan puheenvuorooni yli neljää tuntia. Pelätäänkö täällä, että puhun kuin Fidel Castro?, van den Berg tiedustelee nauraen.

Alkamassa on Paul Jonker-Hoffrénin väitöspäivä. Ruonavaara toimii väitöstilaisuuden kustoksena ja van den Berg vastaväittäjänä eli opponenttina. Päivä alkaa kustoksen, vastaväittäjän ja väittelijän tapaamisella, jossa käydään läpi väitöstilaisuuden kulkua.

Vastaväittäjä rakentaa draaman kaaren Väitöstilaisuudessa väittelijä puolustaa väitöskirjansa tieteellisiä tuloksia julkisesti kohdistettua kritiikkiä vastaan. Vastaväittäjä on aiheeseen perehtynyt tohtori tai professori, joka esittää väitöstilaisuudessa kysymyksiä tutkimuksesta. Kustoksen rooli on valvoa väitöstilaisuutta, jakaa alku- ja loppupuheenvuorot, osallistua työn arviointiin ja huolehtia tilaisuuden järjestelyistä.

Ennen kuin väittelijälle myönnetään väittelylupa, työ on käynyt läpi huolellisen esitar-

Vastaväittäjä Axel van den Berg, kustos Hannu Ruonavaara ja väittelijä Paul Jonker-Hoffrén kokoontuivat ennen väitöstä sosiologian kahvihuoneeseen käymään läpi väitöstilaisuuden kulkua. Keskustelu päätettiin pitää tiiviinä, puolitoistatuntisena. ”Jos mietit, että etenetkö liian hitaasti, voit välillä tarkkailla yleisöä. Jos siellä silmät alkavat lupsahdella, on aika siirtyä eteenpäin”, Ruonavaara vitsaili van den Bergille.

kastuksen. Väitöstöiden arviointikäytännöt vaihtelevat tiedekunnittain ja yliopistoittain. Paulin väitöksen lopullisen arvion antaa vastaväittäjä, joka konsultoi arviossaan tarvittaessa esitarkastajia, kustosta ja ohjaajia. ‒ Käytännössä juuri kukaan ei saa laudaturia väitöksestään, ainakin näin on ollut aiemmin. Nyt kuitenkin laudatureja on alkanut ilmaantua enemmän. Ilmeisesti väitöksiä arvioivat yhä enemmän sellaiset henkilöt, jotka eivät niin tunne arviointiasteikkoa, Ruonavaara kertoo van den Bergille.

Kahvihuoneeseen saapuvat myös Paulin väitöstyön ohjaajat Harri Melin ja Antti Ainamo. ‒ Väitöstilaisuus on akateeminen show, jossa yleisölle tarjotaan hyvää argumentointia ja tieteellistä kädenvääntöä. Tehkää hyvä show, Melin evästää väittelijää ja vastaväittäjää. ‒ Vastaväittäjä voi rakentaa kysymyksillään tilaisuuteen draaman kaaren. Aluksi hän voi esittää tiukkoja kysymyksiä ja loppua kohden höllentää otettaan miltei kaverilliseksi kuin kertoen, että väittelijä on nyt osoittanut ansaitsevansa paikkansa tutkijana, Ainamo ohjeistaa.

Akateeminen kädenvääntö Paul ja professorit van den Berg ja Ruonavaara astelevat rauhallisesti saliin yleisön noustessa seisomaan. Tilaisuuden aluksi kustos toivottaa yleisön tervetulleeksi.

Paul aloittaa omalla esitelmällään, lectio praecursorilla. Jännityksestä ei ole enää tietoakaan, ja suomenkieliset vaikeat fraasit tipahtelevat paikoilleen tarkasti. On vaikea uskoa, että Alankomaista kotoisin oleva Paul on käyttänyt suomea vasta joitain vuosia.

Paul on tutkinut sosiologian alan väitöksessään suomalaista paperiteollisuutta: miten teollisuuden muutokset ovat ajaneet Paperiliiton aseman ahtaalle.

Avausluennon jälkeen vaihdetaan kieli englanniksi ja alkaa akateeminen kädenvääntö. Vastaväittäjä jyräyttelee yli tunnin kysymyksiään väitöskirjatutkimuksesta, aluksi yleisellä tasolla ja loppua kohden enemmän työn yksityiskohdista. Paul perustelee työtään kattavasti ja osoittaa hallitsevansa alansa.

Kysymysten jälkeen professori van den Berg esittää loppulausuntonsa, jonka Paul kuuntelee seisten.

"

Vastaväittäjä voi rakentaa kysymyksillään tilaisuuteen draaman kaaren. Aluksi hän voi esittää tiukkoja kysymyksiä ja loppua kohden höllentää otettaan miltei kaverilliseksi."

Aurora | 17

‒ Väitöskirja on yllättävän koherentti. Tämä ei ole vain joukko irrallisia artikkeleita, jotka on epätoivoisesti yritetty liittää yhdeksi väitöskirjaksi. Tämä on yhtenäinen kertomus Paperiliitosta, van den Berg kehuu.

Loppulausunnon jälkeen myös yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiään. Perinteisesti väittelijän on kutsuttava tohtorikaronkkaan kaikki ne, jotka ovat esittäneet väitös-

"

tilaisuudessa kysymyksen. Etiketin mukaan kutsusta tulee kuitenkin kieltäytyä kohteliaasti.

Tilaisuuden jälkeen salin ulkopuolella on tarjolla kakkukahvit. Paul voi huokaista helpotuksesta kerätessään onnitteluja sukulaisilta ja kollegoilta.

Väitöstilaisuuden jälkeen Paulilla on aikaa käydä huilaamassa kotona, van den Berg lähtee hotellille.

Perinteisesti väittelijän on kutsuttava tohtorikaronkkaan kaikki ne, jotka ovat esittäneet väitöstilaisuudessa kysymyksen. Etiketin mukaan kutsusta tulee kuitenkin kieltäytyä kohteliaasti."

18 | Aurora

Akateemisia puheita ja maljojen nostelua Akateemisen perinteen mukaan vastaväittäjä saapuu tohtorikaronkkaan viimeisenä, sillä karonkka järjestetään hänen kunniakseen. Kello on kuitenkin jo pitkälti yli seitsemän, vieraat ovat saapuneet Brinkkalan talon juhlasaliin, mutta van den Bergiä ei näy missään. Puolitoista tuntia myöhemmin Turun katuja kiertämään eksynyt professori löydetään paikalle ja karonkka pääsee käyntiin.

Paikalle on kutsuttu vastaväittäjän ja kustoksen lisäksi ohjaajat ja työhön vaikuttaneet henkilöt. Paikalla on myös perhettä, ystäviä ja kollegoita.

Illan aikana syödään ja juodaan hyvin sekä pidetään paljon kiitospuheita.

Väittelijä pitää väitöskaronkan ensimmäisen puheen. Perinteen mukaan hän kiittää aluksi vastaväittäjää, sitten kustosta ja lopuksi henkilöitä siinä järjestyksessä, miten merkittävästi he

ovat vaikuttaneet työhön. Väittelijä voi kiittää puheessaan myös puolisoaan, mutta perheelle ja ystäville voi pitää puheen erikseen vasta karonkan jatkoilla.

Jos väittelijä mainitsee kiitospuheessaan henkilöitä nimeltä, heidän tulee vastavuoroisesti pitää puhe väittelijälle, puolisoa lukuun ottamatta. Paul kiittää työstään laajasti ohjaajiaan, oppiaineen henkilökuntaa ja tietenkin hyvänä tukena ollutta vaimoaan.

Myös Paulin perhe on saapunut hollannista juhliin. Paulin isä pitää liikuttavan puheen Paulin lapsuudesta ja kerää suuret suosionosoitukset. Perinteisen akateemisen etiketin mukaan perheenjäsenet voivat pitää puheen vasta jatkoilla ‒ vieraan maan tapoja ei voi tuntea. ‒ Paljon hyviä puheita! Minä pidin omassa karonkassani kiitospuheen, jossa kiitin kattavasti työhön vaikuttaneita henkilöitä, mutta en maininnut ketään nimeltä. Näin kenenkään ei tarvinnut kokea velvollisuudekseen pitää puhetta. Halusin myös nopeammin jatkoille, eräs Paulin yhteistyökumppani kertoi puheiden jälkeen.

Puoliltaöin on kahvit ja viinit juotu. On aika lähteä. Kaveripiiri siirtyy vielä karonkan jatkoille naapuriravintolaan.

Lauantaina 8. syyskuuta 2012 tarkastettiin julkisesti Paul Jonker-Hoffrénin väitöskirja ”The Finnish Paper Workers’ Union at a crossroads: Labor union representativeness in a changing environment, 1980-2008”. Väitös kuuluu sosiologian alaan.

Puolitoista sataa uutta tohtoria vuosittain Viime vuonna Turun yliopistosta valmistui 152 tohtoria yhteensä kymmenellä eri tutkintonimikkeellä. Tohtorit valmistuvat yleisimmin hieman yli 35-vuotiaina.

Näin viime vuonna väiteltiin: •

Väitöksiä 152

•

Tohtorintutkinto-opiskelijoita noin 1700

•

Ulkomaisten opiskelijoiden tohtorintutkintoja oli 12, joista puolet tehtiin matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

HUMANISTINEN TIEDEKUNTA: 16 filosofian tohtoria (FT) MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA: 36 filosofian tohtoria (FT) ja 4 tekniikan tohtoria (TkT) LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA: 22 filosofian tohtoria (FT), 1 hammaslääketieteen tohtori (HLT), 29 lääketieteen tohtoria (LT) ja 5 terveystieteiden tohtoria (TtT) OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA: 8 oikeustieteen tohtoria (OTT) YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA: 1 psykologian tohtori (PsT) ja 11 valtiotieteiden tohtoria (VTT) KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA: 8 kasvatustieteen tohtoria (KT) TURUN KAUPPAKORKEAKOULU: 2 filosofian tohtoria (FT), 8 kauppatieteiden tohtoria (KTT) ja 1 valtiotieteiden tohtori (VTT)

Aurora | 19

teksti: liisa reunanen kuvat: hanna oksanen ja vesa-matti väärä

Tohtori menestyy työmarkkinoilla Tohtoreiden työllistymisvaikeuksista, kovenevasta kilpailusta ja koulutusinflaatiosta on puhuttu tämän tästä. Tyrehtyvätkö työmarkkinat tohtoritulvassa? Työllistymisselvitysten mukaan uhkakuvista ei tarvitse huolestua.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuosina 2006 – 2010 valmistuneista tohtoreista vain 3 prosenttia oli työttömänä vuoden 2010 lopussa. Lääketieteilijöillä vallitsi käytännössä täystyöllisyys, mutta osalla aloista työllistyminen on vaikeampaa. Esimerkiksi humanistitohtoreista työttömänä oli 6,1 prosenttia.

– Tieteenalakohtaisia ja alueellisia eroja toki löytyy, mutta yleiskuva on, että tohtorit työllistyvät erittäin hyvin, kertoo tutkija Juha Sainio Turun yliopiston työelämäpalveluista Rekrystä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tavoite on, että suomalaisista yliopistoista valmistuisi 1600 tohtoria vuosittain, ja luku on lähellä todellisuutta. Korkean tavoitteen taustalla on ajatus tohtoreiden työllistymisestä laajasti eri sektoreille.

Tutkintotulvasta koulutusinflaatioon?

Rekryssä laaditaan parhaillaan tuoreinta raporttia Turun yliopistosta valmistuneiden tohtoreiden työelämään sijoittumisesta. Raportin laatija Juha-Matti Ritvasen mukaan tohtorit ovat kokeneet tutkintoja tulevan liikaa.

Kilpailu työpaikoista onkin kasvanut, Sainio ja Ritvanen myöntävät. Tutkintojen määrän kasvaessa niiden statusarvo työmarkkinoilla laskee, ja pelkona on, ettei koulutustasoa vastaavia töitä riitä kaikille.

Sainion mukaan riski koulutusinflaatiosta on todellinen ja jossain määrin jo havaittavissakin, mutta selvitysten perusteella tilanne ei ainakaan toistaiseksi vastaa uhkakuvia. Tohtoreiden työllisyysaste on edelleen erinomainen, ja 96 prosenttia tohtoreista kokee työskentelevänsä koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä.

– Työn laadun seuraaminen onkin tärkeää. Jos tehtävien vaativuustaso alkaa työmarkkinoilla valua alaspäin, on hälytyskellojen soitava, Sainio painottaa.

20 | Aurora

Tämänhetkisen tiedon perusteella Sainio ei ole valmis tekemään voimakkaita johtopäätöksiä siitä, että tohtoreiden alati kasvava joukko kääntäisi työllistymistä tai työn laatua merkittävästi huonompaan suuntaan.

Maisterit pärjäävät hyvin, tohtorit vielä paremmin Moni väitöskirjan tekijä pelkää jatko-opiskelun hankaloittavan myöhempää työnhakua, sillä työnantajat arvostavat työelämään siirtyneiden maistereiden kokemusta usein enemmän kuin tohtoreiden korkeampaa koulutustasoa.

– Väitöskirjaa tekevät saatetaan monesti mieltää opiskelijoiksi, vaikka tutkimus on työtä siinä missä kaikki muukin. Tohtoreihin kohdistuu myös maistereita enemmän ennakkoluuloja teoreetikosta, joka ei hallitse käytännön työelämätaitoja, Sainio pohtii työmarkkinoilla vallitsevia mielikuvia.

Sainion mukaan tohtoreista vaikeimmin työllistyvät juuri yliopistoon suoraan jääneet väitöskirjan tekijät, joille ei ole kertynyt työkokemusta akateemisen maailman ulkopuolella. Sainio ei silti kehottaisi ketään lykkäämään haaveitaan tohtorintutkinnosta.

– Yksilölliset toiveet ja intressit tietenkin ratkaisevat mikä kannattaa. Ani harva tekee jatko-opintoja parempien vaihtoehtojen puuttuessa, vaan niihin ryhdytään, koska tutkimus kiinnostaa!

– Negatiivisista ennakkokäsityksistä huolimatta tohtorit ovat yhä maistereita paremmassa asemassa esimerkiksi työllisyysasteen, työtyytyväisyyden ja palkan osalta, Ritvanen täydentää.

Sainion mukaan tohtorit ovat myös olleet tyytyväisiä Turun yliopiston tarjoamaan tohtorikoulutukseen. Yhä enemmän koulutukseen on toivottu työelämäyhteyksien ja yritysyhteistyön lisäämistä. Tohtorikoulutusta kehitetäänkin jatkuvasti vastaamaan jatko-opiskelijoiden tarpeita myös akateemisen maailman ulkopuolella.

TIEDONJANOISET TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ Tuomari totuuksia jäljittämässä Käräjätuomari Vilja Hahto väitteli oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2004. Tutkinnon suorittamisen jälkeen Hahto työskenteli lehtorina ja tutkijatohtorina yliopistolla sekä auskultoi käräjäoikeudessa. Hahtoa kiinnosti käytännönläheinen työ, joten hän suuntasi yliopiston ulkopuoliselle uralle.

– Menin ensin korkeimpaan oikeuteen esittelijäksi, ja sieltä nykyiseen työhöni käräjäoikeuden tuomariksi. Työurani ei ole edennyt aivan tavanomaista reittiä, Hahto kuvaa.

Tohtorintutkinto ei olisi ollut tarpeen tuomioistuinuralla, vaan väitös-

kirjan tekemiseen Hahtoa motivoi ensisijaisesti oman ymmärryksen syventäminen.

– Tutkinnosta olisi voinut olla työelämässä haittaakin, sillä väitelleitä saatetaan pitää liian teoreettisina käytännön työhön, Hahto pohtii.

Hahtoa itseään tohtorius ei ole työelämässä jarruttanut. Hän viihtyy työssään Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomarina ja kokee löytäneensä paikkansa.

– Olen nyt siellä, missä haluankin olla!

Parasta työssä on sen itsenäisyys ja vaihtelevuus. Saan etsiä vastauksia, ratkoa ongelmia ja oppia koko ajan uutta. Se pitää virkeänä.

Tutkimusura innosti uskontotieteilijää Uskonnon ja maallisen diskurssia suomalaisessa mediassa tutkiva tutkijatohtori Teemu Taira työskentelee parhaillaan kolmevuotisella akatemiarahoituksella. Kuluvan syksyn hän viettää vierailevana tutkijana Edinburghin yliopistossa.

Taira väitteli humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2006. Jatko-opintoihin ryhtymisestä Tairalla ei ollut opiskelujen alkuvaiheessa selkeää suunnitelmaa, vaan palaset loksahtelivat kohdilleen ajan kanssa.

– Ei tutkijanura ollut minulle selvä valinta, mutta en myöskään pyrkinyt aktiivisesti uralta pois. Mietin suunnan valintaa aikani, ja päätin lopulta tehdä sitä, mitä eniten halusin ja mikä eniten kiinnosti, Taira kertaa uransa alkuvaiheita.

Työuransa varrella Taira on toiminut vuoroin opetustehtävissä ja vuoroin apurahatutkijana. Kansainvälistä kokemusta Tairalle on karttunut hänen työskennellessään Englannissa Leedsin yliopistossa tutkijavaihdossa sekä projektitutkijana. Ura on ollut monipuolinen ja tehtävät innostavia, mutta helpoksi Taira ei valitsemaansa tietä luonnehdi.

– Yliopistomaailmassa kilpailu on kovaa ja kovenee uran edetessä. On raskasta altistaa itseään jatkuvalle epävarmuudelle ja alituiselle kritiikille. En silti osaa ajatella vaihtoehtojakaan, ja jotenkin sitä on oppinut luottamaan, että kun tähänkin asti on pärjätty, niin pärjää sitä sitten jatkossakin. Parasta on työn vapaus ja se, että saa paneutua itseä kiinnostaviin asioihin!

Luututkijasta on moneksi Vuonna 2009 biolääketieteen laitoksella väitellyt Katja Fagerlund aloitti laitoksen tutkimusprojektissa kesätöissä jo varhaisessa vaiheessa opintoja. Valmista suunnitelmaa tutkimusurasta Fagerlundilla ei ollut, mutta projektikokemus sai kiinnostumaan alasta.

Projekti seurasi toistaan, ja pian Fagerlund oli tehnyt laitoksen tutkimusprojekteihin sekä gradunsa että väitöskirjansa.

– En muista, että olisin opiskeluaikoina aktiivisesti suunnitellut tutkijaksi ryhtymistä, mutta pidin työstä, jota pääsin tekemään, ja asiat seurasivat toisiaan aika luontevasti.

Kivuttomasti kävi myös Fagerlundin hypähdys yritysmaailmaan. Nykyinen työn-

antaja Pharmatest Services on yliopistosta ponnistanut tutkimuspalveluita tarjoava yritys, jonne kontaktit olivat syntyneet jo yliopistoaikoina.

Työssään yrityksen tutkimusjohtajana Fagerlundin tehtävät ovat tutkijan roolista monipuolistuneet.

– Teen ihan kaikkea! On ihanaa saada edelleen tehdä tutkimustyötäkin, siinä pysyy alan kehityksessä kiinni parhaiten. Samalla olen kuitenkin päässyt opettelemaan paljon esimerkiksi viestinnällisiä tehtäviä ja yritysmaailman rytmiä. Monipuolisuus pitää mielen virkeänä, Fagerlund myhäilee tyytyväisenä.

Aurora | 21

alumni

Kerran yliopistolainen, aina y Monet tiedekunnat, oppiaineet ja yhdistykset pitävät aktiivisesti yhteyttä omiin alumneihinsa, mutta yliopistossa koordinoidaan myös yhteistä alumnitoimintaa.

Yliopiston alumniverkostossa on mukana tuhansia työelämän ja yhteiskunnan eri sektoreilla vaikuttavia yliopiston kasvatteja. teksti ja kuvat: liisa reunanen

22 | Aurora

T

urun yliopiston järjestämää vuosittaista alumni-iltaa vietettiin Helsingin Wanhassa Satamassa syyskuun alussa.

Tilaisuuteen oli tullut vaihtamaan kuulumisia kuutisenkymmentä yliopistolaista pääkaupunkiseudulta ja Turusta.

Tilaisuudessa alumneille esittäytyivät uusi rehtori Kalervo Väänänen sekä vararehtorit Riitta Pyykkö ja Tapio Reponen. Paikalla oli myös kansleri Pekka Puska sekä tiedekuntien johtoa.

Uuteen rehtoraattiin tutustumisen lisäksi innostuneita kuulijoita veti paikalle Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Ville Pernaa, joka kertoi alumneille ennakko-odotuksia syksyn kunnallisvaaleista. Pernaa toteaa, että kevään 2011 eduskuntavaaleissa nähty jytky sekoitti täysin politiikan siihenastisen mielenmaiseman, mutta muistuttaa samalla, että ilmiöillä on tapana korvautua uusilla.

– Eduskuntavaaleja seuranneissa presidentinvaaleissa jytky suli ja Soini väsyi. Väyry-

sestä tuli nouseva tähti ja mukimyynnistä johtava poliittinen ilmiö. On jännittävää nähdä, mikä syksyn kunnallisvaaleissa muodostuu seuraavaksi ilmiöksi, Pernaa pohtii.

Alumni-iltaan saapuneet yliopistolaiset olivat tyytyväisiä, että tilaisuuksia järjestetään Turun lisäksi pääkaupunkiseudulla.

– Pienen lapsen äitinä olisi vaikea lähteä Turkuun, joten oli mukava päästä mukaan täällä järjestettyyn illanviettoon! Tunnelma on ollut mukava, ja oli kiinnostavaa tulla tapaamaan uutta rehtoria, joka on ollut mukana myös väitösprosessissani, Tiina Ujula kertoo.

Ehtymätön asiantuntijaverkosto Tutkijoiden sekä yhteiskunnan eri sektoreilla vaikuttavien asiantuntijoiden vuorovaikutus muodostaa hedelmällisen alustan keskustelulle ja yhteistyölle. Yliopistolle yhteydenpito vanhoihin kasvatteihinsa tarjoaa korvaa-

Alumni-illassa keskusteltiin kunnallisvaalien ennakko-odotuksista. Ville Pernaa ei yllättyisi uusista jytkyvaaleista.

yliopistolainen

SÄILYTÄ YHTEYS YLIOPISTOON Liity alumniksi

mattoman verkoston osaajia ja asiantuntijoita eri toimialoilla.

Alumneille toiminta antaa esimerkiksi tietoa yliopiston ajankohtaisista asioista, yhteydenpitokanavan kotiyliopistoon ja vanhoihin opiskelutovereihin sekä tilaisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa yliopiston kehittämiseen.

Mentori ohjaa ja oppii itsekin Säännölliseen alumnitoimintaan kuuluu muun muassa vuosittain järjestettävä alumnitapaaminen. Toiminnan todellinen helmi on yliopiston mentorointiohjelma. Ohjelmaan osallistuvat yliopiston opiskelijat saavat mentorikseen alumnin, joka jakaa uransa alussa olevalle opiskelijalle kokemuksiaan ja omaa osaamistaan.

– Mentoritoiminta on koettu erittäin antoisana, ja monet alumneistamme haluavat jatkaa mentorina vuosi vuoden jälkeen. Mento-

rius antaa uusia näkökulmia ja haastaa ajattelemaan omaakin työtään, kun nuoret kyseenalaistavat totuttuja tapoja, alumnitoiminnasta vastaava koordinaattori Tytti Sokura kertoo.

Mentorina toimimisen lisäksi monet alumnit olisivat innostuneita kertomaan työurastaan opiskelijoille vaikkapa erilaisissa seminaareissa.

– Yliopiston yhteinen verkosto toimii sateenvarjona alumnitoiminnalle eri tiedekunnissa. Näihin toimintaa pyritään myös yhä enemmän viemään, sillä omien tiedekuntien ja oppiaineiden kuulumisista alumnit kuitenkin ensisijaisesti ovat kiinnostuneita. Tiedekunnissa järjestettävät työelämäseminaarit voisivat olla hyvä avaus alumnitoiminnan laajentamiselle, Sokura vihjaa.

Alumniksi voi rekisteröityä yliopiston alumnisivuilla. Jäsenyys on maksuton, ja jäseneksi liityttyään alumneille lähetetään säännöllisesti Aurora-lehti sekä uutiskirjeitä yliopistolta.

www.utu.fi/alumni Ryhdy mentoriksi

www.utu.fi/alumni/mentorointi Päivitä yhteystietosi

www.utu.fi/alumni

PUBIVISA 1.11.2012 Kokoa joukkueesi ja tulee kisaamaan akateemiseen pubivisaan 1.11. klo 18 Old Bankiin. Lisää infoa: www.utu.fi/alumni/ajankohtaista Aurora | 23

teksti: hannu aaltonen kuvitus: maarit kotiranta

Laivanrakennuksen avuksi kehitetään lisättyä todellisuutta Laivanrakentaja astuu sisään laivan tyhjään metallirunkoon.

Hän laittaa silmälasit päähänsä, kytkee ne puhelimeen, ja hänen näkökenttäänsä alkaa piirtyä valmiin laivan elementtejä: väliseiniä, putkia, palkkeja ja läpivientejä. Science fictioniako? Ei ehkä enää kauaa.

24 | Aurora

T

urun yliopiston BID-keskuksessa (Business and Innovation Development) on käynnistynyt kiinnostava MARINhanke, jossa kehitetään lisättyä todellisuutta laivanrakentajien avuksi. Tavoitteena on saada normaalista matkapuhelimesta tulevat rakennettavan laivan piirustukset heijastettua rakentajien silmälaseihin. Laseista näkee läpi, mutta ne piirtävät nähtyyn ympäristöön lisää elementtejä. Lasit päässä voi siis tehdä töitä.

Markkinoilla on jo nyt tuotteita, joissa lisättyä todellisuutta heijastetaan silmälaseihin tai vaikkapa auton tuulilaseihin. BIDin hankkeesta poikkeuksellisen tekee se, että vaikka puhelimella ei olisi laivan metallirungon sisässä verkkoa, järjestelmä tietää, missä osassa laivaa rakentaja on ja minne päin hän katsoo.

Silmälasien avulla esimerkiksi laivan seiniin piirtyy millintarkasti pisteet niihin kohtiin, joihin pitää porata läpivienti.

Aurora | 25

Hanketta vetää Turun yliopiston erikoistutkija, TkT Teijo Lehtonen. ‒ Kaikki, jotka ovat poranneet reiän keskelle seinää, tietävät, että paikan mittaa mielellään kahteen tai kolmeen kertaan. Mittaus vie 5‒10 minuuttia, ei iso juttu. Mutta jos laivassa tehdään tuhansia reikiä ja jokaisessa saadaan viiden minuutin säästö, kyseessä on jo iso taloudellinen merkitys. Keskitymme tuotekehityksessä tämän tyyppisiin asioihin, jotka tehostavat ja helpottavat laivanrakentajien työtä, Lehtonen kertoo.

Varsinais-Suomen rakennemuutos tekee tilaa innovaatioille Hanke on lähtenyt liikkeelle selkeästä laivanrakennuksen tarpeesta. Viime talvena Lehtonen osallistui meri- ja ICT-alan yhteiseen innovaatiofoorumiin, jossa hanke sai alkusysäyksensä. ‒ Muistan, kuinka siellä eräs laivanrakennuksen työnjohtaja kertoi, että kun sinne ulkotelakalle mennään, on kylmää ja pimeää, sataa vettä, ja hän ottaa ne laivan piirustukset esiin ‒ katsoo piirustuksia, katsoo runkorakenteita ja yrittää hahmottaa, mitä tähän pitäisi alkaa tehdä ja mikä kohta on mikäkin.

Foorumissa oltiin mietitty pitkään teknisiä ratkaisuja ongelmaan. Lopulta esiin nousi lasit, joihin piirustukset voisi heijastaa.

Hankkeessa on mukana kaksi rakennemuutoksen ryydyttämää alaa Varsinais-Suomessa: ICT-sektori ja telakkateollisuus. Lehtonen haluaa nähdä raskaan rakennemuutoksen myös mahdollisuutena. ‒ Näemme BIDissä todella ison potentiaalin meri- ja ICT-sektorin liittämisessä yhteen.

Yhdistämällä nämä kaksi rakennemuutoksen päähänpotkimaa alaa meillä on paikka luoda jotain ihan uutta. Jos emme pysty kilpaile26 | Aurora

maan ulkomaisten yritysten kanssa työn hinnalla, meidän täytyy tehdä työ laadukkaammin ja tehokkaammin, Lehtonen pohtii.

ICT-sektorilta hankkeessa on mukana Nokian yhteiskuntavastuuohjelma Bridge, jolla pyritään tasoittamaan Nokiasta lähtevien työntekijöiden tietä uusiin tehtäviin. BIDiin hankkeen pariin on palkattu viisi Nokian Salon yksikön entistä työntekijää. BID ei kuitenkaan halua olla vain heidän kahden vuoden tukityöllistämispaikkansa. Tavoitteena on luoda pysyvä ura teeman ympärille. ‒ On mahdollista, että tästä syntyy esimerkiksi yliopiston kautta start-up-yritys tai sitten tästä lähtee mukana olevien yritysten yhteisyritys. Joku yritys voisi myös ottaa tämän tulevaisuudessa osaksi omaa liiketoimintaansa. Nämä Nokiasta tulleet työntekijät ovat silloin tietenkin avaintekijöitä, kun asiaa viedään eteenpäin. Projektissa siis halutaan, että tämä olisi toimivan tuotteen lisäksi myös alku menestyksekkäälle liiketoiminnalle.

Laseihin voisi heijastaa useita arkkitehtisuunnitelmia?

Entä voisiko hankkeessa syntyvää innovaatiota soveltaa myös muualle kuin telakoille?

Kotioloissa järjestelmää voisi hyödyntää ihan vaikkapa hyllyn kiinnittämisessä seinään. Ennen poraamista pitäisi tietää, onko seinälevyn

BID

takana sähköjohto vai tukipalkki. Laseihin voisi heijastaa ne oikeat paikat, johon hyllyn kiinnikkeet kannattaa porata. ‒ Olemme tässä projektissa pitkälti viivagrafiikassa. Sitten kun tekninen perusrakenne on olemassa, myös monimuotoisemmat kuvat tulevat varmasti kysymykseen. Kannettavien laitteiden suorituskyky kasvaa jatkuvasti, joten tulevaisuudessa lisätty todellisuus voisi olla erittäinkin hyvän näköistä. ‒ Yksi soveltamiskohde voisi olla korjausrakentaminen. Remontoitavaan kohteeseen voisi mennä lasit päässä ja nähdä, miltä paikka näyttää remontin jälkeen. Puhelimeen voisi olla ladattuna useampia arkkitehtisuunnitelmia, joita voisi vaihtaa lennosta, Lehtonen visioi.

Marin-hankkeessa on BIDin lisäksi mukana Nokia, STX, Cadmatic, Premode, Kovilta, BA Group, Lloyd’s Register, Nextfour Group, Wallius Hitsauskoneet, Microsoft, Yrityssalo ja Koneteknologiakeskus Turku. Hanketta rahoittaa Tekes.

– yliopiston ja elinkeinoelämän linkki

Turun yliopiston Innovaatiot ja yrityskehitys (BID) -keskus toimii linkkinä yliopiston tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä. BID edistää yliopistotutkimuksesta syntyvien innovaatioiden hyödyntämistä joko uutena yritystoimintana tai osana jo olemassa olevien yritysten liiketoimintaa.

BID pyrkii löytämään yliopistotasoisella tutkimuksella vastauksia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin sekä auttaa tutkimuksen kaupallistamisessa.

MARIN-hanke on hyvä esimerkki BID-keskuksen toiminnasta. Konkreettiseen tarpeeseen vastaamaan kerättiin tarvittava osaaminen sekä eri näkökulmista aiheesta kiinnostuneet yritykset. Syntyneeseen kokonaisuuteen voitiin hakea rahoitusta Tekesiltä.

BID-keskuksen asiantuntijat toivottavat tervetulleiksi kaikki ideat tutkimusaiheiksi. Yhteistyöllä voidaan selvittää, onko aiheessa edellytyksiä yliopistotasoiselle tutkimukselle tai pohjaa innovaatioiksi ja yritystoimintaan. BID auttaa myös etsimään tarvittavaa asiantuntemusta ja sopivat kumppanit.

teksti: liisa reunanen kuva: hannu aaltonen

OLLI PYYHTINEN on vuoden opettaja Opetus on itsestään selvä osa yliopistossa tehtävää työtä, eikä tutkimusta ja opetusta tulisi nähdä toisistaan irrallisina, korostaa vuoden opettajaksi valittu sosiologian yliopistonlehtori Olli Pyyhtinen.

P

yyhtinen näkee tutkimuksen ja opetuksen olevan perustaltaan samankaltaisia.

Molemmissa pyrkimys on ymmärtää todellisuutta, löytää uusia näkökulmia sekä välittää tietoa eteenpäin. Yleisöt ja kommunikoinnin tavat vain ovat hieman erilaisia.

Pyyhtisen mukaan on huolestuttavaa, ettei yliopistossa professoreilla, lehtoreilla eikä yliopisto-opettajilla ole riittävästi aikaa tutkimustyölle, johon hyvän yliopisto-opetuksen pitäisi pohjimmiltaan perustua.

– Jos opetus ei ponnista omasta tutkimuksesta, voivat opiskelijat löytää saman tiedon kirjoistakin, ilman opetuksen välittävää luentaa.

Opettajilla pitäisi olla vahvemmin mahdollisuuksia tehdä myös tutkimusta, josta opetusta ammentaa. Siihen suuntaan ehkä ollaan menossakin ja se on tervetullut kehityskulku, Pyyhtinen pohtii.

Opetus on vuorovaikutusta ja innostuksen välittämistä Pyyhtiselle on tärkeää, että opettaja on innostunut asiastaan ja suhtautuu siihen intohimoisesti. Itse hän toivoo pystyvänsä välittämään ja tartuttamaan innostuksensa opiskelijoilleen. Parhaiten se onnistuu vuorovaikutteisessa opetuksessa.

– En halua olla mikään arvovaltainen ja jylhä hahmo, joka sanelee luokan edessä miten asiat menee, vaan opetuksen on perustuttava tasaarvoiseen vuorovaikutukseen ja kanssa-ajatteluun. Opiskelijat saavat haastaa ja jopa kumota omat ajatukseni, aivan kuten koetan itse houkutella heidät pois ennakkokäsityksistään ja totutuista ajattelutavoistaan.

Siten oppii parhaiten.

Palkitsevimpina opetuskokemuksinaan Pyyhtinen pitää pienryhmätyöskentelyä ja erityisesti lukupiirikursseja.

– Yritän massaluennoillakin luoda edellytyksiä vuorovaikutukselle, mutta aina keskustelua ei vain synny. Lukupiirikursseilla huomaa, miten luennoilla hiljaa pysyttelevät oppilaat voivat pienryhmissä innostua esittämään rohkeasti omia ajatuksia, jopa haastamaan ja kyseenalaistamaan. Pyrinkin vastaisuudessa yhdistämään luentokursseihin ainakin vähän pienryhmätyöskentelyä, Pyyhtinen suunnittelee.

Mitä vuoden opettaja ajatteli, kun kuuli saamastaan tunnustuksesta?

– Olin todella yllättynyt, kiitollinen ja hämmentynyt! Minulla on mahtavia opiskelijoita, kun he ovat ajaneet tällaista, Pyyhtinen hymyilee.

Pyyhtinen viettää parhaillaan vuoden mittaista tutkimusvapaata, jonka aikana tarkoitus olisi kirjoittaa kaksi kirjaa. Opetustehtävistä vuoden opettaja ei laista tutkimusvapaallakaan, vaan odottaa tulevia kurssejaan innolla ja pitää opetustyötään hyvänä muusana kirjoitustyölle.

Klinikkakurssilta rohkeutta työelämään Vuoden opintojaksoksi valittu moniammatillinen klinikkakurssi on valmistanut sosiaalityön ja psykologian opiskelijoita ammatin käytäntöihin jo 15 vuoden ajan.

Kurssin vastuuopettajat professori Hannele Räihä ja lehtori Riitta Lehtonen kertovat, että työelämään siirtyvien opiskelijoiden murheena on usein kokemattomuus käytännön kenttätyössä.

– Klinikkakurssilla pyrimme opettamaan opiskelijoille korkean ammattietiikan sekä rohkeutta kohdata vaikeitakin asioita. Harvoin asiakastyössä saa jutella pelkästään mukavia.

Kurssi toimii yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa, joka ohjaa klinikalle oikeita asiakkaita.

– Asiakkaat tulevat meille mielellään, sillä opiskelijoilla on asiakkaille paljon aikaa ja opiskelijoiden aito kiinnostus korvaa kokemuksen puutteen. Lisäksi työskentelyä ohjaavat ihan oikeat ammattilaiset, Räihä kertoo.

Turun yliopistossa on valittu vuoden opettaja vuodesta 1994 ja vuoden opintojakso vuodesta 2006 lähtien. Valinnan suorittivat yliopiston rehtori ja ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja opintoasiainneuvoston ja ylioppilaskunnan esityksestä. Valinnat julkistettiin lukuvuoden avajaisten yhteydessä.

Aurora | 27

lyhyet

koonnut: jussi matikainen kuvat: hanna oksanen

Turun yliopiston uutiset ja tapahtumat: www.utuonline.fi

Avajaispäivä oli täynnä tapahtumia Yliopiston lukuvuosi 2012–2013 avattiin 5. syyskuuta. Avajaisjuhlassa Akatemiatalolla Kalervo Väänänen piti ensimmäisen avajaispuheensa Turun yliopiston rehtorina.Väänänen nosti puheessaan esiin muun muassa opiskelijoiden roolin yliopistoyhteisössä.

– Tunnettakoon meidät siitä, että ensimmäisen vuoden opiskelija on yliopistoyhteisömme tärkein jäsen.

Turun Suomalainen Yliopistoseura ry jakoi lukuvuoden avajaisjuhlassa neljä palkintoa lukuvuonna 2011–2012 Turun yliopistossa hyväksytyistä ansiokkaista väitöskirjoista. Palkinnon saivat FT Milla Tiainen (musiikkitiede), FT Aleksi Saarela (matematiikka), VTT Juha Vuori (valtiooppi) ja KT Andreas Gegenfurtner (kasvatustiede). Avajaispäivänä paljastettiin myös yliopiston varainhankinnan lahjoittajalaatat, joihin on kaiverrettu yksityishenkilöiden, yritysten ja yhteisöjen nimiä.

Avajaispäivän ohjelmaan kuuluivat myös perinteinen ylioppilaskunnan järjestämä avajaiskarnevaali sekä uusille opiskelijoille nyt ensimmäistä kertaa pidetty akateeminen vastaanotto.

– Käyttäkää hyväksenne kaikki yliopiston tarjoamat mahdollisuudet.Yliopisto olemme me kaikki ja te olette nuorempia kollegoita, vararehtori Riitta Pyykkö evästi vasta opintonsa aloittaneita.

28 | Aurora

Juha Vuori, Aleksi Saarela ja Milla Tiainen

Pentti Huoviselle tunnustusta tietokirjoittamisesta

TURUN YLIOPISTO MENESTYI HYVIN YLIOPISTOVERTAILUISSA Turun yliopisto nousi syyskuussa julkaistussa QS World University Rankings -yliopistovertailussa sijalle 211, kun sen sjioitus viime vuonna oli 224. QS Ranking on yksi tärkeimmistä ja laajimmista yliopistovertailuista, joka mittaa yliopistojen akateemista mainetta ja työnantajakuvaa.Tänä vuonna vertailu käsitti maailmanlaajuisesti 2500 yliopistoa, joista listalle pääsi 700.

– Tärkeämpää kuin absoluuttinen sijaluku on se, että suunta on oikea eli ylöspäin. Menestyksemme perustuu niin tutkijoiden kuin opettajien kovaan työhön. Uskon, että lähivuosina voimme hyvin päästä 200 joukkoon. Siihen pääseminen vaatii hieman parannusta kaikilla aloilla ja aikaisempaa huolellisempaa resurssien allokointia, rehtori Kalervo Väänänen sanoo.

Suomalaisista yliopistoista listan 300 parhaan yliopiston joukkoon ylsivät Turun yliopiston lisäksi Helsingin yliopisto (78.), Aalto-yliopisto (222.), Oulun yliopisto (262.) ja Tampereen teknillinen yliopisto (267.).

Elokuussa julkaistussa Academic Ranking of World Universities (ARWU 2012) -vertailussa Turun yliopisto säilytti hyvän sijoituksensa maailman 500 parhaan yliopiston arvioinnissa: yliopisto arvioitiin sijoille 301–400.

ARWU-vertailussa Turun yliopisto menestyi erityisesti LIFE-kategoriassa, jossa arvioidaan menestystä biologian ja biokemian, molekulaarisen biologian ja genetiikan, mikrobiologian, immunologian, neurotieteiden, ekologian ja ympäristötieteiden sekä maataloustieteiden aloilla.Yliopisto nousi kategoriassa maailman 200 parhaan yliopiston joukkoon sijoille 151–200.

Suomesta ARWU 2012 -listalle ylsi viisi yliopistoa. Parhaiten menestyi Helsingin yliopisto, jonka sijoitus oli 73. Oulun ja Turun yliopistot arvioitiin sijoille 301–400. Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot löytyvät sijoilta 401–500.

Medix-palkinto

professori Johanna Ivaskan tutkimusryhmälle Professori Johanna Ivaskan johtama tutkimusryhmä vastaanotti syyskuussa 20 000 euron suuruisen Medix-palkinnon. 25. kertaa jaettu palkinto myönnetään suomalaiselle biolääketieteen tai kliinisen tutkimuksen alan artikkelille. Ryhmä julkaisi palkitun artikkelin arvotetussa Nature Cell Biology -lehdessä.

Bakteeriopin professori Pentti Huovinen on palkittu Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämällä Warelius-palkinnolla. Huovinen on kirjoittanut mikrobiologian ja infektiotautien oppikirjoja sekä julkaissut useita lääketieteen ja mikrobien maailmaa popularisoivia tietokirjoja.

– Huovinen on tietokirjailijana jokaisen suomalaisen omalääkäri, sillä hän on julkaissut mittavan määrän kansantajuista tietoa terveydestä ja sairauksista. Hän kirjoittaa, esitelmöi ja kolumnoi aktiivisesti ja osoittaa siten, että sanaseppo lääkäri voi toteuttaa yhteiskuntavastuutaan ja noudattaa Hippokrateen valaa myös kansanomaistamalla lääketiedettä, palkintoperusteissa todetaan.

Vuoden oikeusteko -palkinto Ari Saarnilehdolle Asianajajaliitto myönsi Vuoden oikeusteko -palkinnon siviilioikeuden professori Ari Saarnilehdolle. Nyt neljättä kertaa jaettu palkinto myönnetään tunnustuksena oikeudenmukaisuuden edistämisestä yhteiskunnassa.

Palkintoperustelujen mukaan Saarnilehto on vaikuttanut pitkäaikaisella toiminnallaan suomalaisen oikeusjärjestyksen kehittymiseen ja oikeusturvan toteutumiseen. Hän on toiminnallaan edistänyt asianajajien ja muiden lakimiesten mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan työn ohella.

– Yliopistoprofessorin kiinnostus myös yliopiston ulkopuolella työskentelevien täydennyskouluttautumiseen on erittäin arvokasta, Asianajajaliitosta todetaan.

Tutkimus osoittaa, että tulehdus- ja syöpäsolujen liikkumista ja toimintaa säätelee sharpiini-proteiini. On todennäköistä, että uudella löydöllä on tärkeä rooli myös muissa sairauksissa, kuten Crohnin taudissa, psoriasiksessa, reumassa ja MS-taudissa.

Ivaskan ryhmän artikkelille myönnettiin myös elokuisen BioCity Symposiumin yhteydessä myönnetty Elias Tillandz -palkinto. Elias Tillandz -palkinnon sai myös akatemiatutkija Eleanor Coffeyn tutkimusryhmän artikkeli. Palkitussa artikkelissa identifioitiin uusia molekyylejä, jotka kontrolloivat aivosolujen liikkeitä aivokuoren muodostuksen aikana. Hermosolujen liian nopea liikkuminen aivokuoren kehityksen aikana saattaa aiheuttaa niiden eksymistä reitiltään ja päätymistä väärään paikkaan, mikä voi lisätä riskiä sairastua neurologisiin sairauksiin kuten epilepsiaan, skitsofreniaan tai dysleksiaan.

Aurora | 29

väitös teksti

teksti: susanna eronen kuva: ari koskinen

Muodinmukainen kartano oli statussymboli

T

Kiipeäminen kartanoiden vinteille paljasti uutta tietoa 1700-luvun säätyläisrakentamisesta.

Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröder oli merkittävä toimija vapauden ajan maassamme. KM Riitta Koskinen tutki monitieteisessä väitöskirjatyössään Schröderin rakentamia kartanoita ja virkataloja. Tutkimuksen ansiosta nyt tiedetään tarkalleen, mitä Schröder suunnitteli ja rakensi – ja miten.

– Löysin tutkimukseni yhteydessä paljon uutta tietoa. Monien merkittävien kartanoiden rakennushistoriaa oli tutkittu vähän. Mukana oli myös rakennuksia, jotka olivat lähes tutkimattomia, Koskinen kertoo.

Erityisesti niin kutsuttu nouseva keskiluokka eli aatelittomat säätyläiset suosivat Schröderiä. Tilatut kartanot olivat ajanmukaisia ja osoittivat rakennuttajan valtaa ja asemaa.

– Moni Schröderin suunnittelemista kartanoista on arkkitehtuurihistoriamme avainkohteita, kuten Fagervik, Mynämäen Saaren kartano tai Mustio. Voisi sanoa, että aikansa niin sanotun nousevan keskiluokan elämäntapa muovasi 1700-luvun kartanoarkkitehtuuria enemmän kuin tähän saakka on tiedetty, Koskinen sanoo.

Kartanot rakennettiin eri alojen johtavien turkulaisten käsityöläisten yhteistyönä ja Schröderin perintö jäi elämään.

– Schröderin rakennustyyli jäi näkymään säätyläisrakennuksissa vielä vuosikymmeniä hänen jälkeensä. Mansardikaton keskilinjaan sijoitettu poikkipääty oli Schröderille tunnusomainen piirre, ja rakennus30 | Aurora

Riitta Koskinen väitteli kansatieteestä.

tyypistä tuli hyvin suosittu. Schröderin vaikutus maamme kartanoarkkitehtuurin muotoutumisessa on ollut keskeinen.

Väitöskirja uudistaa kartanoarkkitehtuurin historiaa Tutkimustyössään Koskinen tutustui vanhoihin arkistolähteisiin ja historiankirjoitukseen. Hän myös uudistaa vanhaa tutkimustietoa. Puistoarkkitehtuurista löytyy paljon tutkimusta, mutta kartanorakennuksista ja sisustuksesta on kirjoitettu niukasti.

– Osasta tutkimuksen kohteena olevista kartanoista oli kirjoitettu viimeksi 1920-luvulla, ja osa käsityksistä ja tiedoista olivat virheellisiä.

Tietoja oli toistettu vuosikymmenestä toiseen ja viitattu myöhemmissä tutkimuksissa ja kirjoituksissa.

Arkistoihin sukeltamisen ohella Koskinen jalkautui kentälle ja dokumentoi rakennuksia huolellisesti huone huoneelta. Koskinen kiipesi myös kartanoiden vinteille ja löysi niistä dokumentoimatonta materiaalia, joka osaltaan valotti menneisyyttä. Monet näistä kartanoista ovat yksityiskoteja, joihin ei ole ollut kovin helppo päästä tutkimaan.

– Kaiken kaikkiaan tämä tutkimusprosessi on ollut antoisa. Erityiskiitokseni haluaisin antaa muun muassa ohjaajilleni kansatieteen emeritusprofessori Pekka Leimulle ja taidehistorian emeritaprofessori Eeva Maija Viljolle, Koskinen kiittelee.

Nyt Turun yliopiston tuotteet ja julkaisut omasta verkkokaupasta!

KIRJAT JA JULKAISUT JYTKY 29 €

Jytkyillä viitattiin 1900-luvun alussa hurjiin maalaistansseihin. Vuosisataa myöhemmin Timo Soini risti jytkyksi perussuomalaisten vaalivoiton. Käsissäsi oleva Jytky on tutkimus, joka läpivalaisee kevään 2011 eduskuntavaalien mediajulkisuuden.

Oliko vaalijulkisuus samanlaista Eirasta Inariin? Mikä merkitys oli television vaalitenteillä? Millaisen jännitteen EU:n talouskriisin syveneminen vaalikamppailuun toi? Ketkä puoluejohtajista olivat valokeilassa, ketkä jäivät varjoon? Miten Timo Soini isännöi puoluettaan kampanjoinnin kiihtyessä?

Teoksessa osoitetaan, että populistisen haastajan viesti välittyi.

Perussuomalaisten mediakuva oli kuitenkin ristiriitainen: Soinin joukkojen gallup-menestystä rummuttaneet jutut saivat rinnalleen uhkakuvien sävyttämän tulkinnan impivaaralaisesta perus-Suomesta.

Vaalijulkisuutta hallinneen agendan loi yhtenäistä uutisvirtaa tuottanut etelän media – Helsingissä sijaitsevat yhteistoimitukset ja suuret mediatalot. Sosiaalisessa mediassa uutiset kuitenkin elivät omaa elämäänsä ja tiedotusvälineiden tuottama kuva tuli haastetuksi.

Tutustu laajaan valikoiman ajankohtaisia julkaisuja ja ammattikirjallisuutta

Eduskuntavaalien 2011 mediajulkisuus

Eduskuntavaalien 2011 mediajulkisuus

Kirjan kirjoittajat ovat Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijoita. Teos on Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman tutkimushankkeen loppuraportti.

UDK: 324 ISBN: 978-951-29-5127-7 Kansi: Ville Tietäväinen

VIERAILUKOHTEET JA -KIERROKSET Planetaarionäytös alk. 5 € Liput kätevästi etukäteen opastuskierroksille ja vierailukohteisiin

Ville Pernaa ja Erkka Railo (toim.)

KirjaAurora

ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS Memristive Computing 15 € Yliopiston uusimmat väitöskirjat ja tutkimukset nyt helposti saatavilla

YLIOPISTOTUOTTEET T-paita 10 € Turun yliopiston logotuotteet sekä yksiköiden omat PRtuotteet lahjaksi tai muistoksi

utushop.utu.fi

QT4 1

TUO KOKOUS KOTIIN

TURKU TOURINGIN

KONGRESSIYKSIKKÖ on olemassa, jo a esimerkiksi sinun on mahdollisimman helppo tuoda Turkuun kansainvälinen kongressi. Meiltä saat asiantuntevaa apua sekä tapahtuman hakemisessa, kokous- ja juhlatilojen valitsemisessa e ä tapahtuman markkinoinnissa. Palvelumme on maksutonta. Ota omaksesi!

Matkailu- ja kongressitoimisto

32 | Aurora

www.turkutouring.fi/kongressi convention@turku.ďŹ â€˘ p. 02 262 7608